Luomulehti 1/2022

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta

Nro 1/2022

10,00 €

Uusi luomuasetus:

Tuotantoehdot kasvintuotantoon, siipikarjatalouteen ja elintarvikejalostukseen ▷ 10–16

LAJIKE- JA LANNOITUSKOKEIDEN TULOKSIA

www.luomulehti.fi

▷ 37–43

KUKKOPOIKIEN LOPETTAMINEN KOHTA HISTORIAA ▷ 50

Nuori viljelijä!

Oletko siirtynyt luomuvalvontaan 2019–2022 välisenä aikana ja olitko silloin alle 40-vuotias?

Siinä tapauksessa saat ensimmäisen vuoden tuottajajäsenyyden veloituksetta liittyessäsi Luomuliittoon.

Tuottajajäsenyys sisältää Luomulehdet – 6 numeroa vuodessa.

LIITY JÄSENEKSI NYT: luomuliitto.fi/jarjesto/liity-jaseneksi

Tarjous koskee vain uusia jäsenyyksiä.

Jögeva4

Ebena

Varmin valkoapila

Rehevin rehuvirna

Juuson Juurivoima

Retu-apilanurmi

Suosittu uutuus

Monipuolinen menestyjä 92400 Ruukki p. (08) 270 7200 p. (02) 762 6200

2

LUOMULEHTI 1 | 2022

www.naturcom.fi

Luomumpi uusi vuosi Kuva: Suvi Elo

V

uosi vaihtui, ja kylmä sekä luminen alkutalvi on ollut ainakin toistaiseksi seuranamme. Lumi ja jää on peittänyt alleen ennätysalalle syyskylvetyt kasvit ja routaannuttanut pellot sekä metsät. Ainakin säätilan osalta luomuviljelijän uusi satokausi on alkanut hyvin.

Myös tasavallan presidentti nosti esiin uudenvuodenpuheessaan turvallisuuspolitiikan ja pandemian lisäksi ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden katoamisen rinnastaen nykymenon olevan ”tulevaisuuden kustannuksella elämistä” ja vaati meitä muuttamaan suuntaa.

Meille luomuviljelijöille ruuan tuottaminen yhteistyössä luonnon kanssa ja sen ehdoilla on itsestäänselvyys. Myös EU on vaatinut lisäämään luomuviljeltyä peltoalaa alueellaan 25 prosentin osuuteen kokonaisalasta edistääkseen luonnon monimuotoisuutta ja kestävää ruuantuotantoa.

Poliittisen tuen ja oikeudenmukaisen tukijärjestelmän lisäksi tarvitsemme tietysti myös toimivat markkinat tuottamillemme elintarvikkeille. Keskittyneelle kotimaan päivittäistavaramarkkinalle uudet pelkästään ruuan verkkokauppaan ja logistiikkaan keskittyneet toimijat ovat erittäin tervetulleita. Ne antavat mahdollisuuden myös meille pienille luomutoimijoille saada tuotteitamme suoraan tilalta kuluttajien kotioville ja jääkaappeihin.

Tarjotaan heille tuotteitamme.

Vaatimukset ympäristökuormituksen pienentämiseksi yhdessä tehomaatalouden kroonisen kustannuskriisin kanssa tekevät tilaa luomutuotannon kasvulle. Edistetään sitä yhdessä ja vältetään vastakkainasettelua. Presidentin sanoin, tarvitsemme ”hyvää tahtoa ja halua ymmärtää toinen toisiamme”.

Onnellista alkanutta vuotta kaikille lukijoillemme.

JANNE RAUHANSUU Luomuliiton puheenjohtaja Myssyfarmin Isäntä janne.rauhansuu@luomuliitto.fi

Tämä Luomulehden numero toimitetaan näytenumerona niille luomutuottajille, jotka eivät ole Luomulehden tilaajia.

LUOMULEHTI 1 | 2022

3

RYHDY LUOMUSIEMENEN TUOTTAJAKSI! Haemme joukkoomme ammattitaitoisia luonnonmukaisen viljelyn siementuottajia ympäri Suomea. Teemme parhaillaan sopimuksia luonnonmukaisesti tuotettujen viljojen, nurmikasvien ja palkokasvien siementuotannosta.

Liity ammattitaitoisten viljelijöiden joukkoon tuottamaan Hankkijan laatusiementä!

Lisätietoja siementuotannosta sekä sopimusehdoista: Ida Nummi Vilja- ja palkokasvien siemensopimukset puh. 010 76 83540 tai ida.nummi@hankkija.fi Mervi Pyykkönen Nurmi- ja öljykasvien siemensopimukset Puh. 010 76 83436 tai mervi.pyykkonen@hankkija.fi OTA YHTEYTTÄ! HANKKIJAN ASIAKASPALVELU PALVELEE MA–PE KLO 8–16, PUH. 010 402 2020.

4

hankkija.fi

Puhelun hinta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min. (alv 24 %)

LUOMULEHTI 1 | 2022

Seuraava Luomulehti ilmestyy 18.3.

Tässä numerossa:

40 42 44

Alkuperäisroduille kohtuullinen CAP-ratkaisu

Kuva: Paula Luodeslampi

PÄÄKIRJOITUS: Luomumpi uusi vuosi

Maanparannuskuitujen monet hyödyt

Ajankohtaisimmat muutokset luomukasvintuotantoon Luvassa muutoksia siipikarjasääntöihin

s. 34

Uusi luomuasetus tuo muutoksia luomuelintarvikkeiden valmistukseen

Tavoitteena pölyttäjäystävällinen maatila

Varastokirjanpitopohja tilanpidon tukena

Tervetuloa pölyttäjät!

Arvokkaita ravinteita biokaasun tuotannosta

s. 22 s. 18

Luomu on matkailuvaltti

Luomukotieläintilan karkearehut – Osa 6: Siemenseokset syyniin

Kuva: Eija Hagelberg

Puukarin Pysäkki kasvoi luomun juurille

Kuva: Riitta Makkonen

3 8 10 12 14 17 18 22 24 26 28 30 34

Rehun säilöntää mikrobeilla

Palstat

Tanska satsaa lisää luomuun Kuitu on monipuolinen maanparannusaine – hyötyä sekä maan kasvukunnolle että vesistöille Ruukin lajikekokeista hyviä satoja toistamiseen Laihan vuoden lannoituskoetulokset Tutkimus vertailee maanmuokkausmenetelmiä

Kannen kuva: Noora Mantere

46 50 54

Ympäristöhuoli vaikuttaa luomuruuan ostamiseen Kukkopoikien lopettaminen kohta historiaa Luomumaidontuottajat tukevat toisiaan

6 20 32 37 48 52 56 59

Alkupalat Edunvalvontaa Yhdistyksistä På svenska Palveluksessanne Kysymyksiä Kolumni Seuraavassa numerossa

LUOMULEHTI 1 | 2022

5

Alkupalat TOIMITTANUT: NOORA MANTERE

EU ON MYÖNTÄNYT Pro Luomulle jo toistamiseen merkittävän rahoituksen luomutuotteiden menekin edistämiseen Suomessa. Kolmivuotinen hanke on ensimmäinen Suomessa alkava kansainvälinen yhteishanke maataloustuotteiden menekin edistämisessä. Pro Luomu toteuttaa hankkeen yhteistyössä sisarjärjestöjensä kanssa Ruotsista, Hollannista ja Belgian Flandersista.

Hankkeen kokonaisbudjetti kaikissa neljässä eri kohdemaassa on yhteensä 4,53 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on 1,55 miljoonaa euroa. Hankkeessa on 20 prosentin omarahoitus, josta Suomen osuuden maksavat Pro Luomun 13 jäsenorganisaatiota.

Uusi hanke jatkaa Pro Luomun nykyisen, tänä vuonna päättyvän Luomu. Se on hyvä merkki -menekinedistämishankkeen viestintää. Uuden hankkeen tavoitteena on lisätä EU:n luomumerkin tunnettuutta ja kuluttajien luottamusta siihen sekä lisätä luomun myyntiä. Hankkeessa toteutettavan kampanjan teemana on ”Luomu on osa ratkaisua”, ja se lanseerataan syksyllä 2022. ◀

Kuva: Pro Luomu ry

Pro Luomu sai EU:lta reilu 1,2 miljoonaa luomun edistämiseen

Tänä vuonna päättyvässä Luomu. Se on hyvä merkki -menekinedistämiskampanjassa on muun muassa tuotettu tuottajatarinoita sosiaaliseen mediaan. Mukana myös Luomuliiton puheenjohtaja Janne Rauhansuu.

BioFach-messut siirtyvät heinäkuulle

LUOMUALAN SUURIN messutapahtuma, BioFach siirtyy hankalan koronatilanteen vuoksi heinäkuulle. Uusi tapahtumaajankohta on 26.–29.7. Tapahtuma järjestetään perinteiseen tapaan Saksan Nürnbergissä, mutta osa tapahtumasta on koettavissa myös verkon välityksellä. Muun muassa osa tapahtuman seminaariohjelmasta välitetään verkkoon. Seminaarin tämänvuotinen pääteema on luomu, ilmastonmuutos ja muutoskestävyys. ◀ Tapahtuman ohjelma ja lipunmyynti osoitteessa biofach.de

6

LUOMULEHTI 1 | 2022

Kuva: Hans-Martin Issler

– Osa ohjelmasta verkossa

Uusi laki suojaamaan tuottajaa sopimuksissa kaupan kanssa ELINTARVIKEMARKKINALAKI MUUTTUI 1.11.2021. Lakimuutoksen taustalla on EU-direktiivi hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä (2019/633).

Uusi laki koskee muun muassa tuottajien ja kaupan välisiä sopimuksia, ja se on laadittu suojaamaan tuottajia epäsuotuisilta sopimuksilta kaupan kanssa. Jatkossa kauppa ei esimerkiksi voi yksipuolisesti muuttaa sopimuksia ja jättää tuottajaa pulaan satonsa kanssa.

Ennen lain voimaantuloa tehdyt sopimukset on muokattava uuden lain mukaisiksi toukokuun alkuun mennessä. ◀ Linkki lisätietoihin osoitteessa luomulehti.fi.

Tuottajalle kiitos -stipendit haettavissa

Videot opastavat metsän luomusertifiointiin METSIEN LUONNONTUOTTEITA voi hyödyntää puuntuotannon rinnalla ja saada niistä lisätuloja. Luomusertifiointi tuo lisäarvoa kerättäville luonnontuotteille ja siten enemmän mahdollisuuksia metsätalouteen.

Luomuluonnontuotteiden kysyntä kasvaa jatkuvasti niin Suomen kuin maailmanmarkkinoilla. Jotta luomulaatuista raaka-ainetta riittää markkinoille, tarvitaan lisää luomukeruualueita.

Metsäkeskuksen julkaisemilla videoilla kerrotaan, miten metsä liitetään luomukeruualueeseen.

Luomusertifioituja metsiä voi edelleen hoitaa omien tavoitteiden mukaisesti – metsien luomusertifiointi ei vaikuta metsänhoitoon. Tuottamalla luomuluonnontuotteita metsästä on mahdollisuus saada lisätuloja. Luomuluonnontuotteiden tuottaminen monipuolistaa metsätaloutta. ◀ Videot ovat katsottavissa Metsäkeskuksen YouTube-tilillä ja verkkosivuilla. Linkki osoitteessa luomulehti.fi.

VAASAN, K-RYHMÄN ja ProAgrian Tuottajalle kiitos -stipendihaku avautuu neljännen kerran. Stipendiä voi hakea 11.1.13.2.2022.

Jaettavien apurahojen suuruus on maksimissaan 10 000 euroa hakijaa kohden. Rahoitus tulee K-ryhmän ja Vaasan Tuottajalle kiitos -leipätuotteiden hyvitysosuuksista. Stipendin saajat valitsee asiantuntijaraati, joka muodostuu Vaasan, ProAgrian, K-ryhmän, MTK:n sekä Lantmännen Agron edustajista. Stipendien saajien valinnassa kiinnitetään huomiota idean toteutuskelpoisuuteen sekä siihen, miten se kehittää suomalaista viljelyä. Hakijoiden toivotaan olevan aktiivisia viljelijöitä. Stipendejä myönnetään kaksi kertaa vuodessa, ja seuraava stipendien hakukierros on loppuvuodesta 2022. ◀ Hakemuksen voi täyttää osoitteessa proagria.fi/viljelijastipendi.

LUOMULEHTI LUOMULEHTI 1 | 2022

7

TEKSTI: ANNE RINTAMÄKI

Alkuperäisroduille kohtuullinen CAP-ratkaisu Alkuperäisrotujen kasvattamisen tuen ehdot paranivat tuottajan kannalta lausuntokierroksen jälkeen. Suunnitelmissa olevat

K

muutokset eläinpalkkioihin vielä huolestuttavat.

un Suomen luonnos seuraavan yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kaudelle 2023–27 julkistettiin viime kesänä, oli sisältö ikävä yllätys alkuperäisrotujen kasvattajille. Luonnoksen mallissa tukieläintä ei esimerkiksi olisi lainkaan saanut korvata sopimuskauden eli vuoden aikana, mikä olisi ollut tuottajille täysin kestämätön tilanne.

Syyskuussa päättynyt lausuntokierros keräsi satoja kannanottoja CAPin sisällöstä. Virkamiehet jatkoivat suunnitelman

valmistelua, ja kokonaisuus oli valmis valtioneuvoston hyväksyttäväksi joulukuussa.

Loppujen lopuksi alkuperäisrotujen kasvattamisen tuesta tuli tuottajien näkemyksen mukaan kohtuullinen – vaikkakin kokonaisuuden toimivuus on vielä paljon kiinni tämän vuoden aikana laadittavista tarkemmista sopimusehdoista.

– Tärkeintä oli saada mukaan mahdollisuus korvata sopimuseläin toisella eläimellä sopimuskauden eli vuoden aikana, toteaa suomenlampaita kasvattava luomulampuri Petri Leinonen Torniosta.

– Toki tässäkin ratkaisevat tarkemmat sopimusehdot; nyt suunnitelmassa lukee, että korvaajaksi kelpaa oman tilan eläin, mutta mitkä sitten ovat vaatimukset tälle eläimelle? Tämä vaatimus oman tilan eläimestä ei saisi missään tapauksessa vaarantaa eläinkauppaa – onhan se jo geeniperimän vaalimisenkin kannalta tärkeää, että tilalle ostetaan uusia eläimiä.

Poikimisvaatimus muuttuu Kiitosta on saanut myöskin sopimusten muuttuminen yksivuotisiksi sekä se, että

8

LUOMULEHTI 1 | 2022

Kuva: Luomulehden arkisto/Hanna Kankaanpää

Alkuperäisrotutuen poikimisvaatimus muuttuu.

Jatkossa sopimuksen piiriin hyväksytään eläin, joka on poikinut puhdasrotuisen jälkeläisen kahden edellisen vuoden (lampaat ja naudat) tai kolmen edellisen vuoden (hevoset ja vuohet) aikana.

Kuva: Luomulehden arkisto

Mikäli eläinpalkkioiden tukikelpoisuusehtoihin suunnitteilla oleva muutos toteutuu, tarkoittaa se käytännössä esimerkiksi sitä, että emolehmätilalla tarkastelupäivämäärän jälkeen syntyvä sonnivasikka ei pääsisi syntymävuonnaan minkään tuen piiriin.

sopimuseläinten määrää saa vähentää vuoden aikana.

Alkuperäisrotutuen piiriin kuuluvat suomenlammas, ahvenanmaanlammas, kainuunharmas, suomenkarjan rodut (itäsuomen-, länsisuomen- ja pohjoissuomenkarja), suomenvuohi, suomenhevonen ja maatiaiskanat. Kanoja lukuun ottamatta poikimisvaatimus muuttuu kaikkien lajien osalta.

Jatkossa sopimuksen piiriin hyväksytään eläin, joka on poikinut puhdasrotuisen jälkeläisen kahden edellisen vuoden (lampaat ja naudat) tai kolmen edellisen vuoden (hevoset ja vuohet) aikana.

– Tämä nostaa eläinten ikärajaa merkittävästi, mutta samalla myös korvaustasot onneksi nousevat, Petri Leinonen pohtii.

Korvaustasot ovat suomenlampaan osalta 300 euroa, ahvenanmaanlampaan, kainuunharmaan, suomenvuohen ja suomenhevosen osalta 350 euroa sekä suomenkarjan osalta 683 euroa eläinyksikköä kohti. Maatiaiskanojen osalta korvaustaso on 300 euroa per tila.

– Ennen kaikkea toiveena on nyt se, että kansallisten sopimusehtojen laadinta on läpinäkyvää ja että myös tuottajien ääntä kuunnellaan. Alkuperäisrotutuen perim-

mäinen tarkoitus on kuitenkin säilyttää eläinten geeniperimä, ja tähän työhön tarvitaan virkamiesten ja tuottajien tiivistä yhteistyötä sekä yhteisiä tavoitteita, Leinonen toteaa.

Eläinpalkkiouudistus kauhistuttaa Leinosen mukaan tällä hetkellä on ilmassa CAP-suunnitelman ehtoja paljon suurempi uhka: EU-komission vaatima muutos eläinpalkkioiden tukikelpoisuusehtoihin. Käytännössä muutos poistaisi uuhi- ja nautapalkkioista ruokintapäiväkäytännön, ja tuki määräytyisi jatkossa vain tilalla tiettynä tarkastelupäivänä eli 28. helmikuuta olleiden eläinten mukaan.

– Muutos on melkoinen, sillä esimerkiksi emolehmätilalla maaliskuussa syntyvä sonnivasikka ei pääsisi syntymävuonnaan minkään tuen piiriin, kun se nykyisin on kerryttänyt tukipäiviä täytettyään kuusi kuukautta. Lisäksi eläimestä maksettaisiin vuoden aikana tukea vain yhdelle tilalle, mikä vaikeuttaa eläinkauppaa huomattavasti.

– Nykyiseen verrattuna eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttaisivat jatkossa myös aikaisemmat rekisteröintivirheet; jos lähtöti-

lan rekisteröintitapahtumissa on puutteita, on kyseinen eläin tukikelvoton koko vuoden ajan. Aivan mahdoton tilanne! puuskahtaa Leinonen.

Muutosvaatimus on tullut EU-komissiolta ja, aikataulu on tuottajille todella haastava, koska uusien ehtojen mukaisten eläinpalkkioiden haku päättyisi jo helmikuun alussa.

– Lisäksi kaivataan tarkennusta siihen, jatkuuko nyt vaadittu tukimalli myös uuden sopimuskauden 2023–27 aikana. Jos jatkuu, virkamiesten mukaan suomalaisiin eläinpalkkiojärjestelmiin on pakko tehdä muutoksia – komission malli on tuhoisa suomalaisille kotieläintiloille, Petri Leinonen toteaa. ◀ Lisätietoja palkkiouudistuksesta löytyy Ruokaviraston sivulta.

LUOMULEHTI 1 | 2022

9

TEKSTI JA KUVAT: BRITA SUOKAS

Ajankohtaisimmat muutokset

luomukasvintuotantoon Uusi luomuasetus astui voimaan.

Luomulehti listasi tärkeimmät tuotanto-ohjeet kasvintuotannon osalta.

L

uomutuotannon ja luomutuotteiden markkinoinnin tuotantosäännöt sisältävää parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 848/2018 ja sitä täydentäviä säädöksiä ryhdytään soveltamaan käytäntöön vuoden 2022 alusta alkaen. Kaikki suomalaiset luomuvalvonnan tuotantoehdot muutetaan vastaamaan EU:n luomulainsäädännön vaatimuksia. Kasvintuotannon ohje kertoo pelloilla, kasvihuoneissa ja sienimöissä tapahtuvan tuotannon vähimmäisvaatimukset sekä luomutarkastuksia varten tarvittavan kirjanpidon vaatimukset.

Uutta peltoviljelyyn Uusi perusasetus määrittelee selvästi kaksi vähimmäisvaatimusta viljelykiertoon. Luomuviljelyn kasvinvuorotuksessa on oltava mukana palkokasveja, ja sen tulee sisältää viherlannoitusta. Aiempi asetusteksti oli epämääräisempi, ja sen vuoksi viljelykierron vähimmäisvaatimustason toteutumisen arviointi on ollut luomuvalvonnassa toisinaan hankalaa. Ruokaviraston uudessa tuotantosääntöjulkaisussa on esimerkkejä viljelykiertosuunnittelun avuksi.

Sallittujen lannoitus- ja maanparannusaineiden listasta poistuvat terästeollisuuden kuonakalkit, masuunikuona ja teräskuona.

Uutta lisäysaineiston käyttämisessä Tähän saakka on ollut mahdollista käyttää jo ensimmäisen vuoden siirtymävaiheen siemensatoa seuraavan luomusadon kas-

10

LUOMULEHTI 1 | 2022

Palkokasvivuosia tulee olla vähintään 30 prosenttia jokaisella viljelylohkolla.

Laskentaohjeet löytyvät luomuohjeesta.

Siirtymävaiheen lyhennyshakemus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen ensimmäistä kylvöä.

vattamiseen. Tästä vuodesta alkaen kasvin on oltava kasvanut vähintään 12 kuukautta luomukasvualustalla ennen kuin siemeniä saa käyttää luomusadon kasvattamiseen.

Varastossa olevat SV1-vuoden lohkolla viljellyt siemenet saa käyttää loppuun.

Ruokavirasto kokoaa ja julkaisee jatkossakin luettelon lajeista ja lajikkeista, joiden lisäysaineistoa katsotaan olevan riittävästi tarjolla. Eräkohtaisten lupien hakemisen mahdollisuus tavanomaisten siementen käyttämiseen jatkuu. Ruokavirasto jatkaa myös yleisen luvan luettelon kokoamista kasveista, joista ei ole saatavilla luomulisäysaineistoa.

Uutta on, että sertifioidun luomukylvösiemenen viljelyyn käytettävän tavanomaisen kantasiemenen hankkimiseen on oltava lupa.

Uutta siirtymävaiheeseen Luomuvalvontaan liittyessä on mahdollista hakea siirtymävaiheen lyhentämistä silloin kun maa-alalla ei ole edellisinä kolmena vuonna käytetty luomussa kiellettyjä lannoitevalmisteita ja synteettisesti valmistettuja kemiallisia torjunta-aineita.

Maataloustukijärjestelmään kuuluvien alueiden, esimerkiksi luonnonhoitopeltoina ja viherkesantoina olleiden peltojen ja perinnebiotooppien, viljelyhistoria osoitetaan lohkokorttien muistiinpanoilla. Tukijärjestelmän ulkopuolella olevien viljele-

mättömien peltojen ja raiviopeltojen osalta siirtymävaiheen lyhentämisen edellytyksenä on paikan päällä tehtävä tarkastuskäynti.

Lyhennys haetaan ELY-keskukselta. Maatalousviranomaisen lausuntoa ei enää hakemukseen tarvita.

Rajauksia kasvihuonetuotannossa Pääsääntö on, että luonnonmukaisessa kasvihuonetuotannossa kasvit on viljeltävä kasvualustalla, jonka kautta kasvin juuret ovat yhteydessä pinta- ja pohjamaahan. Kasvatussäkeissä, astioissa ja kiinteäpohjaisilla kasvatuspöydillä kasvattaminen on sallittua vain osalla kasveista.

Siemenistä kasvatettavien taimien ja emokasvista irrotetusta lisäysaineistosta kasvatettavien taimien kasvatus on jatkossakin mahdollista astioissa.

Koristekasvit, maustekasvit, lehtisalaatit ja syötävät kukat saa edelleen kasvattaa ruukuissa. Ruukuissa kasvatettuja kasveja saa myydä ruukkuineen kuluttajille, mutta ei enää ravintoloille ja laitoskeittiöille. Ravintoloille ja laitoskeittiöille niitä voi edelleen myydä leikattuina irti kasvatusruukusta.

Uutta luomutarkastuksiin Luomusuunnitelman sisältöön tulee uusia vähimmäisvaatimuksia. Päivityksien ei tarvitse olla vielä tehtynä tämän vuoden luomutarkastushetkeen mennessä.

Uusi sisällysluettelo löytyy ohjeista, ja Ruo-

kavirasto uudistaa luomusuunnitelmien mallilomakkeet.

Vuonna 2022 tarkastaja voi tulla yllätyskäynnille ennalta ilmoittamatta. Monissa EU:n jäsenmaissa ennalta ilmoittamatta tehtävät tarkastukset ovat olleet käytäntönä jo pitkään. Suomessakin toimintatapaa aloiteltiin 2019, mutta koronapandemian aikana yllätyskäyntien tekeminen keskeytettiin.

Jatkossa kymmenen sadasta luomuvalvontakäynnistä on ennalta ilmoittamaton.

Pidennetyn tarkastusvälin mahdollisuus EU:n luomuasetuksissa annetaan mahdollisuus pidentää paikan päällä tehtävien tarkastusten tarkastusväliä sellaisten luomutoimijoiden osalta, joilla todetaan olevan vain pieni riski toimia luomusääntöjen vastaisesti. Kahden paikan päällä tarkastamisen pisin aikaväli voi jatkossa olla enintään 24 kuukautta.

Artikkelin kirjoittamisen aikaan Ruokaviraston suunnitelma on, että tänä vuonna kaikkien luomutoimijoiden tarkastus tehdään paikan päällä käyden. Ensi vuotta varten Ruokavirasto ja ELY-keskukset määrittelevät ja valmistelevat käytännöt, joiden avulla uusi toimintatapa saadaan käyttöön. ◀ Kirjoittaja toimii luomuasiantuntijana Luomuliitossa.

LUOMULEHTI 1 | 2022

11

Laiduntaminen parantaa monella tavalla kanojen hyvinvointia. Ulkona kanoilla riittää puuhaa, ja ne saavat lisäksi raitista ilmaa ja liikuntaa.

TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM KUVA: LUOMULEHDEN ARKISTO/SENNI VALIOLA

Luvassa muutoksia siipikarjasääntöihin Vuosia työn alla ollut EU:n luomuasetus on alkutuotannon osalta vihdoinkin valmis. Vuodenvaihteesta alkaen sovellettava asetus tuo suurimmat ja asteittain voimaan astuvat muutokset munivien kanojen luomusääntöihin.

U

usi, 1.1.2022 sovellettavaksi tuleva EU:n luomuasetus tuo mukanaan siipikarjasektorille useita isojakin muutoksia. Muutokset vaikuttavat lähes kaikkeen eläinaineksen kasvatuksesta ruokintaan, rakennuksiin, ulkoiluun, lääkintään ja lupahakemuksiin saakka. Muuttuvien sääntöjen eripituiset siirtymäajat vaativat tarkkaavaisuutta. Kaikista suurimmat ja heti voimaan astuvat muutokset kohdistuvat kananuorikoiden hankintaan ja tavanomaisen valkuaisrehun käytön rajoituksiin.

Rehustukselta vaaditaan yhä korkeampia luomuprosentteja Isoin luomusiipikarjan ruokintaa koskeva muutos on se, että jatkossa tavanomaisia valkuaisrehuja on sallittua käyttää ainoastaan nuoren siipikarjan ruokinnassa 31.12.2026 asti. Tavanomaista re-

12

LUOMULEHTI 1 | 2022

hua saa olla enintään viisi prosenttia rehuannoksen kuiva-aineesta laskettuna. Nuoreksi siipikarjaksi tulkitaan alle 30 viikon ikäiset munintarotuiset kanat. Lihasiipikarjalla vastaava ikäraja on enintään 12 viikon ikäiset eläimet. Uutta on myös se, että tavanomaisen valkuaisen käyttö tulee luvanvaraiseksi. Muniville kanoille rajoituksen vaikutukset tulevat näkymään sekä rehujen saatavuudessa että korkeampina rehukustannuksina.

Myös tilan ulkopuolelta ostetun SV2-rehun sallittu käyttömäärä muuttuu. Tähän saakka toisena siirtymävaihevuonna tuotettua rehua on saanut käyttää maksimissaan 30 prosenttia. Vuoden vaihteen jälkeen käyttömäärä saa olla enintään 25 prosenttia.

Vuoden alusta lähtien päättyy myös poikkeus, joka on mahdollistanut tavanomaisten kananuorikoiden käytön luomumunantuotannossa. Kananuorikot pitää jatkossa hankkia luomukasvattamosta, ja uusi asetus määrittelee säännöt myös

nuorikkokasvatukselle. Toinen vaihtoehto on kasvattaa kananuorikot itse ja hankkia ne tavanomaisina alle kolmen päivän ikäisinä ELY:n poikkeusluvalla. Kananuorikoita koskevista säännöistä on julkaistu erillinen artikkeli Luomulehden numerossa 3/2021.

Kaikkiin rakennuksiin joudutaan tekemään muutoksia Myös rakennuksiin kohdistuu uusia vaatimuksia, ja todennäköisesti kaikki luomumunantuottajat joutuvat jossakin vaiheessa tekemään muutoksia rakennuksiinsa. Niin sanotut kerroslattiakanalat ovat viime vuosikymmenen aikana syrjäyttäneet lähes kokonaan niin sanotut avokanalat myös luomutuotannossa. Monikerrosjärjestelmät ovat sallittuja myös jatkossa, mutta kerrosmäärä rajoitetaan kolmeen. Kanalan lattia lasketaan yhdeksi kerrokseksi. Vanhat kanalat, eli ennen vuodenvaihdetta rakennetut, saavat siirtymäajan 1.1.2030 saakka.

Ulosmenoluukkuja koskevat vaatimukset muuttuvat myös, ja 1.1.2025 lähtien ulosmenoluukkuja pitää olla nykyistä enemmän. Luukkujen määrä tosin riippuu siitä, kulkevatko kanat ulos suoraan kanalasta vai erillisen katoksen kautta.

Uutena asiana tulevat myös enimmäismetrimäärät ulkoluukuista tarhaan. Ulkojaloittelualue saa ulottua enintään 150 metrin päähän siipikarjarakennuksen lähimmästä sisääntulo-/ ulosmenoluukusta. Metrimääräiset vaatimukset antavat joustoa, jos ulkoilutarhaan on rakennettu riittävästi suojia, joita kanat voivat hyödyntää siirtyessään sisätiloista ulkoilemaan.

Eläinten ulkoilun merkitys korostuu Ulkotarhan minimivaatimus on sama kuin ennenkin, eli neljä neliömetriä kanaa kohti. Aikaisemmin ulkoilua koskevissa säännöissä mukana ollut vaihtotarhavaatimus poistuu. Jatkossa jo yli kuuden viikon ikäisellä siipikarjalla on oltava olosuhteiden salliessa jatkuva pääsy ulkojaloittelualueelle ja mieluiten laitumelle. Ulkoilemaan tulee päästä vähintään toukokuusta lokakuuhun. Eläimiä ei kuitenkaan tarvitse, eikä saakaan päästää ulos, jos lainsäädännön perusteella määrätään ihmisten ja eläinten terveyden suojeluun liittyviä rajoituksia ja velvoitteita.

Puhdistusaineille tulossa vielä tarkempaa ohjeistusta Muutoksia on tulossa myös eläintiloissa sallittuihin puhdistusja desinfiointiaineisiin. Aineita koskeva lista on olemassa, mutta tarkempaa ohjeistusta on tulossa myöhemmässä vaiheessa.

Puhdistus- ja desinfiointiaineiden osalta on menossa kahden vuoden siirtymäaika 31.12.2023 asti.

Uuteen asetukseen on kirjattu vaatimus 48 tunnin varoajoista myös nollavaroaikalääkkeille. Kirjoittamisen hetkellä tämän kohdan tulkinnasta ei vielä ole olemassa täysin varmaa tietoa.

Jatkossa erilaisten luomueläintuotantoon liittyvien lupien määrä kasvaa. Lupakäytäntöä on kuitenkin selkeytetty ja yhdenmukaistettu. Kaikki luvat ovat jatkossa samanhintaisia huolimatta siitä, ovatko ne ELY-keskuksen vai Ruokaviraston myöntämiä. Kaikkien lupien hinta tulee olemaan sama 88 euroa. Siipikarjapuolella lupia tulee pääsääntöisesti olemaan kolme. Kaksi näistä luvista haetaan ELY-keskuksesta ja yksi Ruokavirastosta. ◀

Luomuna Biotukselta -webinaari Aika: 10. 3. 2022 klo 14–15.30 Webinaarissa käydään läpi hedelmien, marjojen ja avomaavihannesten biologisen kasvinsuojelun menetelmiä.

Järjestäjä: Biotus Oy • Ohjelma: www.biotus.fi Lisätiedot ja ilmoittautumiset 8. 3. 2022 mennessä: irene.karlstedt@biotus.fi • Tilaisuus on maksuton.

Tervetuloa!

Kirjoittaja on Luomuliiton kotieläinasiantuntija.

LUOMULEHTI 1 | 2022

13

Kuva: Pixabay

TEKSTI: JAANA ELO

Uusi luomuasetus tuo muutoksia luomuelintarvikkeiden valmistukseen Uuden luomuasetuksen myötä luomuelintarvikkeiden valmistuksessa käytettävien ainesosien tulee olla entistä enemmän peräisin luonnonmukaisesta tuotannosta ja poikkeusten määrää on kavennettu. Osa täytäntöönpanolainsäädännöstä on edelleen kesken, mutta suurimmilta osin luomuelintarvikkeita koskevat muutokset ovat valmiina.

Yhä useampi luomutuotteissa sallittu lisäaine on peräisin luomutuotannosta.

14

LUOMULEHTI 1 | 2022

Luomusuola tulossa Toistaiseksi luomutuotteissa saa käyttää tavanomaista suolaa, jossa suolan perusainesosana on natriumkloridi tai kaliumkloridi. Jatkossa suolan tulee olla luomusuolaa, kunhan sen EU-tuotantosäännöt ovat valmistuneet. Tällöin luomutoimijan tulee varmistaa, että luomusuolan valmistajalle on myönnetty luomutodistus ja suola on tuotettu luomulainsäädännön mukaisesti. Luomusuolan valmistuksessa saa käyttää vain samoja luomussa sallittuja lisäaineita, joita voidaan käyttää myös luomuelintarvikkeiden valmistuksessa.

Luomua aromiaineisiin ja -valmisteisiin Uuden asetuksen myötä on sallittujen luontaisten aromiaineiden ja -valmisteiden rinnalla nyt saatavilla myös luomuaromiaineita ja -valmisteita. Luomuaromit ja -valmisteet on tuotettu luomuasetuksen ehtojen mukaisesti ja valmistaja kuuluu luomuvalvonnan piiriin, mistä toimijalla on esittää luomusertifikaatti. Tuotteen luomuisuutta laskettaessa on hyvä huomioida, että luomuaromit ▷▷

Kuva: Pixabay

Poikkeukset luomuainesosien käyttöön kiristyvät Lista luomutuotteiden valmistuksessa sallituista tavanomaisista maatalousperäisistä ainesosista on lyhentynyt huomattavasti. Edelleen on sallittua käyttää tavanomaisia suolia ja gelatiinia, mutta jatkossa esimerkiksi tavanomaisen fruktoosin käyttö ei enää ole mahdollista luomuelintarvikkeissa. Uusi lista löytyy täytäntöönpanoasetuksen liitteestä V B, ja sen soveltaminen alkaa 1.1.2024.

Toimija voi hakea ainesosalupaa Ruokavirastolta tilanteessa, jossa normaalisti käytettyä ainesosaa ei ole enää saatavilla luomuna ja sen saatavuudessa on hetkellinen katko. Tietylle tuotteelle myönnettyä ainesosalupaa voi käyttää myös toinen luomutoimija, mutta käytöstä tulee aina ennen käyttöönottoa ilmoittaa Ruokavirastolle. Luvat ovat edelleen määräaikaisia ja raukeavat mikäli kyseistä poikkeusainesosaa onkin saatavilla luomuna esimerkiksi toisessa jäsenmaassa. Myönnetyt luvat löytyvät Ruokaviraston sivuilta.

Kuva: Pixabay

L

uomutuotteissa sallituista aineista ja tuotteista, joita voidaan käyttää lisäaineina, säädetään komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/1165 liitteessä V A1. Tämän listan soveltaminen alkoi tämän vuoden alussa. Huomio tulee kiinnittää erityisesti lisäaineiden alkuperään, sillä yhä useampien luomussa sallittujen lisäaineiden tulee olla peräisin luonnonmukaisesta tuotannosta, kuten makeisten pintakäsittelyssä käytetty mehiläisvaha (E901) tai rosmariiniuutteet (E392).

Tuotteen luomuisuutta laskettaessa tulee listassa tähdellä (*) merkatut lisäaineet laskea mukaan maatalousperäisiksi ainesosiksi. Näitä ovat esimerkiksi yleisesti käytetyt lesitiinit (E322), johanneksenleipäpuujauhe (E410) sekä guarkumi (E412), joiden tulee lisäksi olla peräisin luonnonmukaisesta tuotannosta. Joidenkin lisäaineiden käytölle on tullut myös rajoituksia, jotka tulee huomioida luomutuotteiden tuotekehityksessä ja reseptiikassa.

Täytäntöönpanoasetuksen liitteessä V 02 on lueteltu ne tuotteet ja aineet, joita voidaan käyttää valmistuksen apuaineina. Vaatimuksiin on tullut tiukennuksia, ja esimerkiksi teknisenä apuaineena käytettävien kasviöljyjen ja etikkahapon tai etikan tulee olla peräisin luonnonmukaisesta tuotannosta. Enää ei siis riitä, että kyseinen apuaine on GMO-vapaa.

Lisäksi tulee huomioida kaikkia lisäaineita koskeva asetus (EY) 1333/2008, jossa määrätään jokaiselle lisäaineelle käyttöluvan mukaiset enimmäismäärät ja hyväksyntäedellytykset.

Luomutuotteiden aromit voivat olla luontaisia tai luomua.

LUOMULEHTI 1 | 2022

15

ja -valmisteet lasketaan mukaan tuotteen luomumaatalousperäisiin ainesosiin.

Luontaiset aromiaineet ja -valmisteet eivät ole luomuvalvonnan piirissä, mutta niiden mukana seuraava tuotespesifikaatio kertoo tuotteen soveltumisesta luomutuotteiden valmistukseen sekä todistaa niiden olevan valmistettu EU:n aromiasetuksen ((EY) 1334/2008 art. 16.4) mukaisesti. Luontaisia aromiaineita ja -valmisteita ei myöskään lasketa osaksi tuotteen luonnonmukaisia maatalousperäisiä ainesosia. Ennen 1.1.2022 valmistetut luomutuotteet saa markkinoida aiemmilla luomuelintarvikkeen koostumusvaatimuksilla, kunnes tuotteen varastot ovat tyhjät.

Tuotantopaikkamerkintä muuttui Luomuelintarvikkeiden suomenkielisen tuotantopaikkamerkinnän muutos astui myös voimaan vuoden vaihteessa. Näistä muutoksista on jo kerrottu tarkemmin Luomulehdessä 2/2021.

Tuotantopaikkamerkintää mietittäessä on hyvä muistaa, että vähäiset ainesosat voidaan jättää ottamatta huomioon edellyttäen, että näiden kokonaismäärä maatalousperäisten raaka-aineiden kokonaismäärästä on enintään viisi prosenttia. Aiemmin huomioon ottamatta jätettävien ainesosien kokonaismäärä maatalousperäisten raaka-aineiden kokonaismäärästä oli enintään kaksi prosenttia.

Ruokavirasto ei ole vielä laatinut erillistä ohjetta luomuelintarvikkeiden osalta, mutta viraston asiaa koskevaa verkkosivua kannattaa seurata ahkerasti. ◀

Kuva: Luomulehden arkisto

Tiedot puhdistus- ja desinfiointiaineista luvassa Luomuasetuksen mukaan luomutuotteiden jalostus- ja varastointitiloissa saa käyttää vain sallittuja puhdistus- ja desinfiointiaineita. Aiemmin oli sallittu kaikki samat aineet ja keinot, jotka soveltuvat elintarviketiloihin. Komissio työstää edelleen sallittujen aineiden listaa, joka on vielä kesken, mutta joka on tulossa täytäntöönpanoasetuksen liitteeseen IV C-osaan. Listan soveltaminen alkaa 1.1.2024.

Kirjoittaja on Luomuliiton elintarvike- ja keruutuotteiden asiantuntija.

Luomutuotteissa saa käyttää tavanomaista suolaa, mutta tulevaisuudessa suolankin tulee olla luomua.

16

LUOMULEHTI 1 | 2022

TEKSTI: KATI KNUUTILA JA SATU PAANANEN

Varastokirjanpitopohja tilanpidon tukena Varastokirjanpito on toki tuotantoehdoissa määritelty luonnonmukaisessa tuotannossa pakolliseksi, ja se tarkastetaan aina luomun tuotantotarkastuksen yhteydessä.

Varastokirjanpitoa ei kuitenkaan kannata tehdä vain tarkastajaa varten. Parhaimmillaan se tukee viljelijää työssään, kun viljelijällä on ajantasainen tieto varastojen ja panosten

V

määrästä sekä sijainnista.

arastokirjanpidosta tulee näkyä hankinnat, sadonkorjuut, myynnit, kylvöt, panokset ja tietysti olemassa oleva varasto.

Samoin varastokirjanpidosta tulisi ilmetä eri tuotteet ja eri tuotantovaiheissa olevat sadot.

Yleisimpiä puutteita varastokirjanpidossa ovat luomutarkastuksia tekevän ProAgria Länsi-Suomen tuotantoyksikön toimialapäällikkö Satu Näykin mukaan ”näkymättömät” varastot, joita ei konkreettisesti varastoida tilalla, mutta tulee tästä huolimatta kirjata varastokirjanpitoon.

– Esimerkiksi piensiemenet, jotka haetaan kaupasta ja kaadetaan suoraan koneeseen, unohtuvat usein.

Samankaltaisena tilanteena Näykki mainitsee paalit, joita viljelijä ei itse korjaa vaan myy suoraan toiselle viljelijälle, joka korjaa ja varastoi paalit. Kummassakin tapauksessa tuotteen, siementen ja paalien tulisi näkyä varastokirjanpidossa.

Kokemuksia varastokirjanpidosta Vuodesta 1996 asti Kalle ja Mirkku Sipilän pelloilla Liedossa on kasvanut luomuna viljaa, palkokasve-

ja, nurmia sekä heinää ja apilaa siemeneksi. Lampaat siirrettiin luomuun vuonna 2018. Vajaan vuoden ajan Sipilän lammastilalla on käytetty varastokirjanpitoon Luomumpi Varsinais-Suomi ja Luomuisa Satakunta -hankkeissa tuotettua varastokirjanpitopohjaa.

– Kuulimme, että tällainen on olemassa, ja pienen harjoittelun jälkeen se tuntuu oikein toimivalta systeemiltä. Lyhyen kokeilun aikana se on tuntunut oikein näppärältä ohjelmalta. Joskus jotkut solut sotkevat kaavojaan ja menevät sekaisin, tähän en ole keksinyt vielä syytä, Mirkku Sipilä kertoo.

Sipilät kirjaavat varastokirjanpitoon sadonkorjuut, paalausten ajankohdat ja paalien määrät, ruokintaan käytetyt väkirehut ja paalit sekä kivennäisten ja suolakivien ostot. ◀ Luomumpi Varsinais-Suomi ja Luomuisa Satakunta -hankkeiden tuottaman varastokirjanpitopohjan pääsee lataamaan ilmaiseksi sekä suomeksi että ruotsiksi osoitteessa luomumpivs.livia.fi. Pohjan käyttöönotossa voi hyödyntää asiantuntija-apua esimerkiksi Neuvo-palvelun kautta.

Varastokirjanpitotaulukko listaa eri tuotantotekijät omille välilehdilleen ja huomioi myös tilan ulkopuoliset varastot.

LUOMULEHTI 1 | 2022

17

TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MAKKONEN

Puukarin Pysäkki kasvoi luomun juurille Puukarin Pysäkin emännälle Anni Korhoselle luomu, kestävä kehitys ja ekologisuus ovat itsestäänselvyyksiä maatilamatkailussa.

Karjalaisella kulttuurilla on merkittävä rooli Puukarin Pysäkillä. Anni Korhosen kymmenkielinen kantele on ahkerassa käytössä.

18

LUOMULEHTI 1 | 2022

P

uukarin Pysäkki, nykyisin Nurmeksen kuntaan kuuluvan Valtimon Puukarin kylässä, odottaa ruokavieraita. Jaana Pieviläinen leipoo karjalanpiirakoita, ja Viivi Luoma valmistelee talon kuuluisaa kirpeää kaalisalaattia.

Piirakoiden ruis on omassa pellossa kasvanutta ja muut aterian raaka-aineet luomuviljelijöiltä kotimaakunnasta PohjoisKarjalasta ja naapurista Pohjois-Savosta.

– Olen ollut ikäni tässä luomukuplassa.

En voi kuvitellakaan, että tarjoaisin muuta kuin luomuruokaa, kymmenen vuotta majatalon yrittäjänä toiminut Korhonen naurahtaa.

Tytär jatkaa luomun uranuurtajan työtä Anni Korhosen vanhemmat Heikki ja Anita Ovaskainen ovat olleet luomuviljelijöitä jo ennen kuin luomusopimuksia ryhdyttiin 1980-luvulla tekemään. Keinolannoitteita ja torjunta-aineita lihakarjatilalla ei käytetty koskaan, ja luomuun tila siirtyi ensimmäisten joukossa. Tilalla viljeltiin ruista, ohraa ja kauraa sekä perunaa ja juureksia omaan käyttöön.

Maatilamatkailun siemen tuli 4H-liiton kesälapsista, jotka vuodesta toiseen halusivat tulla takaisin. Niinpä maatilamatkailu tuntui hyvältä liitännäiselinkeinolta.

Vuonna 1991 rakennettiin nykyinen Puukarin Pysäkin päärakennus.

– Tuossa kahden kilometrin päässä oli Puukarin rautatieasema. Rakennus purettiin 1970-luvulla, ja sen rappuset ovat Puukarin pysäkin rappusina, kivijalka on puutarhan pengerryksenä, Korhonen kertoo.

Nimi haluttiin ottaa valtatie kuuden kupeessa vaaran rinteellä olevan majatalon nimeksi.

– Haluamme, että ihmiset tulevat tänne pysähtymään hyvän ruoan, saunan löylyjen, luonnon ja hiljaisuuden äärelle.

Puukarin Pysäkki on majatalo. Lisäksi matkailijoita tulee myös viikoiksi. Talvella matkailijat käyvät hiihto- ja lumikenkävaelluksilla ja kesällä patikoimassa, pyöräilemässä ja melomassa.

Korhonen viljelee edelleen ruista. Tosin viljelytyöt hän on antanut urakoitsijan tehtäväksi, sillä kesä on kiireisintä aikaa Puukarin Pysäkillä.

Tilan omista rukiista leivotut piirakat ovat valmiita uuniin.

Puukarin Pysäkin emäntä Anni Korhonen, vasemmalla, kehuu Jaana Pieviläisen kädenjälkeä.

– Ruista pitää olla. Sitä käytetään piirakoiden ja leivän lisäksi myös ruoanlaitossa.

Maku ratkaisee Puukarin Pysäkki on Portaat luomuun -ohjelmassa korkeimmalla portaalla: kaikissa ruokalajeissa luomun käyttöase on yli 90 prosenttia.

– Sataan prosenttiin ei päästä millään, sillä haluan tarjota vieraillemme tuoretta järvikalaa, riistaa, metsämarjoja ja sieniä, Korhonen kertoo.

Luomun käyttämisen keittiössä ratkaisee maku.

– Luomurukiista leivotut luomuohrapuurolla täytetyt karjalanpiirakat maistuvat yksinkertaisesti paljon paremmilta kuin riisipuuroon valmistetut, ja ne ovat niitä aitoja oikeita karjalanpiirakoita, emäntä korostaa.

Hänen mielestään luomuviljellyt kasvikset, marjat ja hedelmät sekä luomuna tuotettu maito, liha ja kananmunat ovat yksinkertaisesti maultaan parempia.

– Raaka-aineet ratkaisevat ruoan maun, siksi niiden täytyy olla ensiluokkaisia.

Vuonna 2017 Puukarin Pysäkki sijoittui Luomun SM -kilpailussa toiseksi pienyritysten sarjassa. Yrittäjä haluaa myös arvostaa

sitä työtä, jota luomuviljelijä tuotteidensa eteen tekee.

– Ruoan täytyy olla myös eettisesti kestävää, Korhonen korostaa.

Lampaat perinnemaiseman hoitajina Viime syksynä Puukarin Pysäkki sai Sustainable Travel Finlandin -sertifikaatin. Se myönnetään yrityksille, jotka toimivat kestävän matkailun periaatteella.

– Rakennukset lämpiävät hakkeella, piharakennuksen katolla aurinkopaneelit tuottavat sähköä, kaikki mahdollinen kierrätetään, ja luonnon kuormittaminen halutaan pitää mahdollisimman pienenä, pesuaineetkin ovat ekologisia, emäntä kertoo.

Majatalon sisustuksessa on käytetty luonnonmateriaaleja. 50-luvun tyyliin sisustetun talon ilme on viimeistelty vanhoilla käsintehdyillä tekstiileillä. Majatalon puulämmitteisessä hirsisaunassa peseydytään luontoa säästävillä pesuaineilla.

– Vuokralampaat hoitavat perinnemaisemaa. Pellot, laitumet ja metsätalous ovat osa tätä kokonaisuutta. Niihin liittyy olennaisesti perinnebiotooppi, joka ympäröi majataloa.

– Myös kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys ovat tosi tärkeitä, yrittäjä korostaa.

Hänen mielestään sertifikaatti on hyvä merkki sitoutumisesta kestävävään kehitykseen, mutta sitä täytyy markkinoida enemmän, että sen tunnettuus paranisi. ◀

LUOMULEHTI 1 | 2022

19

Edunvalvontaa - luomutuottajan

asialla

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI KUVAT: EVELIINA SILLANPÄÄ

Kansallinen CAP-strategia hyväksyttiin –

Miten luomua tuetaan tulevalla kaudella?

Vuosi 2021 huipentui siihen, että valtioneuvoston hyväksymä Suomen kansallinen CAP-strategia lähetettiin EU:n komissiolle hyväksyttäväksi. Yksityiskohtia hiottiin viimeiseen asti, mikä aiheutti painetta kentällä, kun ei ollut varmuutta siitä, minkälaisia viime hetken muutoksia ollaan tekemässä.

L

uomuala voi huokaista helpotuksesta; Suomen ehdotus kansalliseksi strategiaksi seuraavalle yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kaudelle on luomun kannalta kohtuullinen. Nyt alkavat neuvottelut komission kanssa, ja suunnitelma hyväksytään vuoden 2022 syksyyn mennessä. Samaan aikaan tehdään kansallisten säädösten ja järjestelmien viimeistelyä.

Uuden CAPin toteutus alkaa vuonna 2023.

Luomukorvausehdot, joita jo edellisessä lehdessä käsiteltiin, pysyivät melkein muuttumattomina loppuun asti.

Koko tila luomussa -vaatimuksesta luovuttiin Valmisteluprosessin aikana niin kutsuttu koko tila luomussa -vaatimus herätti paljon

20

LUOMULEHTI 1 | 2022

keskustelua. Loppujen lopuksi niin sanotut sekatilat sallitaan, eli tulevaisuudessakin on mahdollista, että pellot ovat luomussa ja kotieläimet tavanomaisessa tuotannossa. Avomaanvihannesten osalta sitoumuksen voi tehdä vain tarvittavalle alalle, eli rinnakkaisviljely on sallittua tietyin edellytyksin.

Minimipinta-alat ovat vanhat tutut, eli luomuvalvonnassa on oltava vähintään viisi hehtaaria peltoa tai yksi hehtaari puutarhakasveja. Kotieläinsitoumuksen voi tehdä jo, kun vähintään viisi eläinyksikköä täyttyy.

Korvaustasot ennallaan Luomukorvaustasot pysyivät melkein muuttumattomina, eli 160 eurossa hehtaarilta. Avomaanvihanneksille maksettaisiin 590 euroa hehtaaria kohti. Kotieläintuo-

tannolle maksetaan 130 euron hehtaarikorvaus, ja tuen edellytyksenä on 0,5 eläinyksikköä hehtaarille. Tukea maksetaan niin monelle hehtaarille, kuin eläinyksiköt riittävät.

CAP-strategiassa on esitetty, että tuensaajan on pääsääntöisesti viljeltävä myyntikasveja sitoumuskauden aikana keskimäärin vähintään 30 prosentilla siirtymävaiheen ohittaneesta sitoumusalasta. Myyntikasvivaatimus ei koske siirtymävaiheessa olevia lohkoja. CAP-strategiassa ei oteta kantaa, miten myyntikasvivaatimuksesta voidaan poiketa – se määritellään sitten aikanaan kansallisella säädöksellä.

Luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksen tehneelle tuensaajalle ei voida maksaa viherlannoitusnurmista, luonnonhoitonurmien tai monimuotoisuuspeltojen

alasta, suojavyöhykkeistä, ympäristökorvauksen puutarhakasvien vaihtoehtoisesta kasvinsuojelusta tai eläinten hyvinvointikorvauksen laidunnustoimenpiteestä.

Luomun edistäminen muutakin kuin pelkkä luomukorvaus CAP-strategia pitää sisällään luomukorvauksen lisäksi muitakin toimenpiteitä, joilla edistetään luomutuotantoa. Esimerkiksi hedelmien ja vihannesten tuottajaorganisaatiot voivat hakea tukea luonnonmukaisen tuotannon edistämiseen. Tukea voi hakea myös neuvontaan, koulutusohjelmiin ja opintomatkoihin, kokouksiin, webinaareihin tai konferensseihin. Tukea voidaan maksaa myös muun muassa siementen tai taimien kustannuksiin ja vastaaviin.

Jatkojalostusta tuetaan Luomutuotanto on mainittu erikseen maatalous- ja luonnontuotteiden jalostuksen ja kaupan investointitoimen kriteereissä. Toimenpide on suunnattu elintarviketoimialalle maaseutualueilla maatalous- ja luonnontuotteiden jalostamiseksi. Tukea suunnataan yrityksille, joilla on kasvu- ja kehityspotentiaalia tuottaa tuotteita, joilla on kysyntää markkinoilla. Jalostettavat raaka-aineet voivat olla peräisin maataloudesta, metsistä ja muualta luonnosta.

Muut investointi- ja kehittämisavustukset ovat luomutoimijoidenkin haettavissa, mutta niiden kriteereissä ei luomua ole nostettu esille mitenkään erityisesti.

teistyöhankkeita. Tavoitteena on näin parantaa viljelijöiden asemaa arvoketjussa.

Koulutusvaatimukseen on tulossa uutena ehtona, että sitoumusaikana on suoritettava yhden päivän pituinen koulutus tai hyödynnettävä Neuvo-järjestelmän mukaista luomuneuvontaa. Lähdemme siitä, että esimerkiksi osallistuminen Luomupäiville täyttäisi tämän vaatimuksen.

Neuvontapalveluiden tuen piiriin on tullut paljon lisää aiheita, teemat on tarkennettu erityistavoitteittain ja näiden lisäksi läpileikkaavia aiheita ovat digitaalinen teknologia ja innovaatiot. Luomutuotanto mainitaan erikseen kahden teeman alaisuudessa: arvoketju, jossa parannetaan viljelijän asemaa sekä luonnon monimuotoisuus, jossa edistetään luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ja tämän suuntauksen kääntämistä.

Neuvojan hyväksyminen järjestelmään edellyttää, että henkilöllä on tehtävänsä laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Neuvontakorvaus on 75 euroa tunnilta. Neuvontakäynnillä korvauskatto on 1 500 euroa. Tila voi hyödyntää Neuvo-palveluita maksimissaan 10 000 eurolla rahoituskauden aikana. ◀

Tuottajan neuvotteluasemaa halutaan vahvistaa yhteistyön avulla Seuraavalla rahoituskaudella halutaan myös rahoittaa hankkeita laatujärjestelmien – jollainen luomutuotanto on – ja tuottajaorganisaatioiden edistämiseksi.

Nämä hankkeet voivat olla esimerkiksi tuottajien yh-

LUOMULEHTI 1 | 2022

21

Kuva: Eija Hagelberg

Auringonkukista ja hunajakukista on loppukesällä iloa niin ihmisille kuin pölyttäjille.

Tervetuloa pölyttäjät!

S

uuri osa viljelykasveista vaatii hyönteispölytystä tai ainakin hyötyy siitä. Jos pölyttäjiä ei ole riittävästi, sato heikkenee.

Keskeisin rooli pölytyksessä on luonnonvaraisilla pölyttäjillä, joista tärkeimpiä ovat meillä kimalaiset, mehiläiset, kukkakärpäset sekä päivä- ja yöperhoset. Tarhamehiläiset ja muut kasvatetut pölyttäjät tukevat niiden työtä.

Miten luonnonvaraisia pölyttäjiä sitten voi houkutella tiluksille ja saada ne viihtymään siellä?

Sopivasti pöheikköä Pölyttäjäystävällisessä maataloudessa otetaan huomioon hyönteisten koko elinkaari sekä tarpeet vuoden kierron ympäri.

Avainsana on monimuotoisuus, joka kumpuaa parhaiten “hallitusta hoitamattomuudesta”. Ravintokasvien lisäksi hyönteiset tarvitsevat viljelemättömiä alueita lisääntymistä, talvehtimista, muuta ravintoa tai leviämistä varten.

Pölyttäjät viihtyvät esimerkiksi perinnebiotoopeilla ja pientareilla. Niille voi luoda keitaita myös jättämällä heikkotuottoisia tai hankalasti saavutettavia pellon mutkia hyönteisten käyttöön.

22

LUOMULEHTI 1 | 2022

TEKSTI: SINIMAARIA KANGAS

Maatilalla voi parantaa luonnonvaraisten pölyttäjien viihtyvyyttä ja sitä myötä sadon laatua monin keinoin.

Pölyttäjille tärkeitä mesikasveja voi kasvattaa vaikkapa lyhytaikaisilla maisemapelloilla, pitempiaikaisilla niittypelloilla tai kukkakaistoilla. Niittypelloille syntyy jo ensimmäisenä kesänä oivia elinympäristöjä, kun ne perustetaan heinien ja kukkakasvien siemenseoksilla. Kukkakaistat kylvetään samaten pölyttäjille sopivalla siemenseoksella, ja niitä voi pitää samassa paikassa useampia vuosia. Erityisesti perhoset hyötyvät pitkäaikaisista kasvustoista.

Kukkiva petopenkka tarkoittaa avoimen pellon keskelle perustettua monimuotoisuuskaistaa, jolla kasvaa esimerkiksi heinää ja niittykasveja. Se tarjoaa ravintokasvien lisäksi suojapaikkoja ja kulkureittejä niin petohyönteisille kuin pölyttäjille.

Nyrkkisääntönä tilalla tulisi säilyttää ja ennallistaa olemassa olevaa luontoa eikä korvata sitä. Niinpä esimerkiksi kylvetyt kukkakaistat kuuluvat pellolle eivätkä pientareille tai muihin paikkoihin, joissa jo kasvaa luonnonvaraista kasvillisuutta.

Ruokaa, suojaa ja pesäkoloja Satokasvien valinnassa pölyttäjiä voi tukea hyödyntämällä sekaviljelyä ja kukkivia viljelykasveilla viljelykierrossa. Monilla tiloilla parannetaan jo maan kasvukuntoa, vähennetään ravinnehuuhtoutumia ja sidotaan hiiltä eri keinoilla, joita on helppo muokata suosimaan pölyttäjiä. Näitä ovat muun muassa alus-, kerääjä- ja kumppanuuskasviseokset sekä viherlannoitusnurmet ja välikasvustot.

Myös kukkivat rikkakasvit tarjoavat pölyttäjille ravintoa. Niinpä niiden kannattaa antaa kukkia, jos ne eivät suuremmin kilpaile viljelykasvin kanssa tai haittaa viljelyä.

Pölyttäjien elämää voi edistää myös puilla, pensasaidoilla ja avo-ojilla. Keväisin niille olennaisia puita ovat esimerkiksi pajut, raita, orapihlaja, pihlaja, syreeni, tuomi ja vaahtera. Ne hyötyvät suuresti myös hedelmäpuista ja marjapensaista.

Pölyttäjäystävällisellä maatilalla pölyttäjät ja petohyönteiset otetaan laajasti huomioon tilan suunnittelussa.

Lähde: Pölyttäjäystävällinen maatila -opas

Pesimä- ja talvehtimispaikkoja syntyy luonnostaan pienen hallitun hoitamattomuuden avulla. Kelot, risukasat ja lahoavat puut voi jättää paikoilleen, ja niitä voi myös tuoda pientareille tai esimerkiksi kukkivalle petopenkalle. Myös vanhat hirsi- ja muut puurakennukset ovat oivia pesimä- ja suojapaikkoja pölyttäjille, samaten kuin kiviaidat- ja kiviset peltosaarekkeet. Kimalaisille voi jättää olkipaaleja pesäpaikaksi pellon laidalle.

Hömppäheinää ja paljasmaapaikkoja Hiekkapitoinen paljas maaperä on tärkeää maassa pesiville pölyttäjille. Sitä löytyy esimerkiksi peltojen ja ojien reunoilta sekä paahteisilta niityiltä. Paljasmaapaikan voi rakentaa myös itse.

Lounais-Englannissa sukutilaa viljelevä hyönteisasiantuntija Sally-Ann Spence on perustanut luonnonvaraisille mehiläisille

Vanhat hirsi- ja muut puurakennukset ovat oivia pesimäja suojapaikkoja pölyttäjille.

Kuva: Sally-Ann Spence

Erakkomehiläiset tarvitsevat pesimistä varten paljaita maapaikkoja, joita on helppo tehdä.

Sally-Ann Spencen tilalla Englannissa kyltit suojelevat pesiä tallomiselta ja valistavat ohikulkijoita suojelutyöstä.

paljasmaapaikkoja muun muassa maatilansa laitumille. Pintamaa poistetaan, ja tilalle tuodaan uutta, mieluummin hiekkapitoista maata, jossa ei ole kasvillisuutta. Koska mehiläiset tarvitsevat lämpöä ja aurinkoa, pesäpaikat kannattaa sijoittaa etelänpuoleisiin kohtiin.

Spencen tilalla pyritään ottamaan pölyttäjät huomioon kautta linjan. Pelloissa on leveät, mesikasveja kasvavat pientareet ja kukkakaistat, jotka on kylvetty pääosin heinättömällä mesikasvisiemenseoksella. Tilalle on istutettu monipuolisesti kotimaisia puita ja pensaita, jotka tarjoavat kukkivien pensasaitojen ja ojien tavoin pölyttäjille siitepölyä, mettä ja saalistusmahdollisuuksia.

Pysyvät saalistusalueet ovat tärkeitä, koska monet pölyttäjät ovat toukkavaiheessa petoja.

Pölyttäjien koko elinkaarta tuetaan myös muun muassa antamalla kotoperäisten rikkakasvien paikoin rehottaa ja jättämällä pellot sängelle talveksi. Maanmuokkauksen minimointi on Spencen mukaan erityisen tärkeää hyönteisten kotelo- ja toukkavaiheille. Hyönteisille on myös tarjolla vettä kaukaloissa ympäri vuoden. Altaisiin lisätään kelluva puupala, jotta hyönteiset voivat juoda turvallisesti. ◀ Artikkelissa on käytetty lähteenä Carbon Action -alustalla julkaistua Pölyttäjäystävällinen maatila -opasta, joka on ladattavissa osoitteessa carbonaction.org/fi/materials/ polyttajaystavallinen-maatila sekä samasta aiheesta järjestettyä webinaaria, joka on katsottavissa osoitteessa carbonaction.org/fi/ polyttaja-webinaari-2021.

LUOMULEHTI 1 | 2022

23

TEKSTI JA KUVAT: MAARIT KARI

Arvokkaita ravinteita biokaasun tuotannosta Biokaasulaitos tuottaa energian lisäksi arvokkaita ravinnetuotteita. Prosessi muokkaa lannan ravinteita alkuperäistä käyttökelpoisempaan muotoon.

Prosessijäännöksen eli mädätteen muodossa lannoituskäyttöön saadaan turvallisesti myös muita, muutoin vaikeasti hyödynnettäviä ravinnevirtoja.

B

iokaasuprosessiin syötetystä biomassasta ei juurikaan häviä ravinteita. Näkyvä muutos on syötetyn materiaalin notkistuminen. Näkymättömämpää on orgaaniseen ainekseen sitoutuneen, kasveille hitaasti käyttökelpoisen typen muuttuminen helpommin kasveille saatavaksi. Suhteellinen muutos on sitä suurempi, mitä suurempi osuus hidasliukoista typpeä biomassassa on.

Peltobiomassassa helppoliukoista typpeä on vain viitisen prosenttia kokonaistypestä, kun taas naudan lietelannan typestä jopa puolet on jo valmiiksi liukoisessa muodossa. Nurmimassassa liukoisen typen määrä moninkertaistuu, ja lietelannassa lisäys on muutamia kymmeniä prosentteja. Kuivikelanta sijoittuu peltobiomassojen ja lietelannan välimaastoon. Biokaasulaitos mahdollistaa myös maatalouden ulkopuolelta tulevien ravinteikkaiden materiaalien hyödyntämisen lannoitteena turvallisesti.

Biokaasulaitos kokoaa ja jalostaa Keskikokoisissa laitoksissa ravinteita jaetaan ja tasataan tilojen välillä. Pellot itsessään toimivat typpitehtaina, kun niillä viljellään palkokasvipitoisia nurmia. Sadon korjaaminen ja jalostaminen biokaasuprosessissa paitsi moninkertaistaa typen käyttökelpoisuuden, myös mahdollistaa lannoi-

24

LUOMULEHTI 1 | 2022

Mädätteen separoinnissa kiintojakeeseen erottuu fosforia, mikä vähentää nestejakeen fosforimäärää.

tepanoksen hyödyntämisen alkuperäisen pellon tai tilan ulkopuolella. Nurmimassan hyödyntäminen esimerkiksi pellolle murskaamisen sijaan vähentää kasvimassan hajoamisesta aiheutuvia päästöjä ja stimuloi typensidontaa, kun kasvimassa ei hajoa typen lähteeksi kasvavalle sängelle.

Mädätteen separoiminen kuivaksi ja nestemäiseksi jakeeksi edesauttaa ravinteiden kohdentamista. Nestejae, rejekti, on loistava lannoite esimerkiksi viljoille ja nurmille.

Erotettu kuivajae puolestaan sopii nurmen

perustamislannoitteeksi, maanparannusaineeksi tai kuivikkeeksi.

Biokaasuprosessi lisää sivuvirtojen arvoa Etelä-Savossa Bioson ja Biohauki ovat hyviä esimerkkejä biokaasulaitoksista, joissa energiatuotteen rinnalla jalostetaan etupäässä lantaa lannoitteeksi tiloille, joilla on käyttöä mädätteen ravinteille. Käyttäjinä on kasvinviljely- ja vihannestiloja, mutta myös lypsykarjatiloja, jotka tarvitsevat nur-

53 902 77 035

24 579 29 323 37 062 39 972 Ei-liukoinen NLiuk. N P 66 860 30 470 145 562 53 902 24 579 117 291 77 035 37 062 159 889

15 696 22 916 42 861 29 823 43 540

K

45 751 67 910

115 349 167 860

35 042 32 026 47 537

253 934 203 719 288 028

53 902 77 035

30 279 23 623 47 403 29 632 Ei-liukoinen N Liuk. N P 66 860 37 740 116 479 53 902 30 279 94 492 77 035 47 403 118 526

Ravinteet euroina, mädätetty Lisänurmi, 100 ha

Pelkkä lanta

Pelkkä lanta

Nykyinen syöte

Nykyinen syöte 50 000

100 000

150 000

42 861 29 823 43 540

200 000

250 000

300 000

-

50 000

100 000

Eur Ei-liukoinen N

Liuk. N

K

45 751 67 910

115 349 167 860

5 700 10 341 ravinteiden arvon muut 232 123 21 812 186 619 17 100 4 712 257 006 31 022 9 211

35 042 32 026 47 537

Ravinteet euroina, ilman mädätystä

Lisänurmi, 100 ha

-

15 696 22 916

150 000

200 000

250 000

300 000

Eur P

K

Ei-liukoinen N

Liuk. N

P

K

Mädätteessä on enemmän liukoista ja vähemmän ei-liukoista typpeä kuin syötemateriaalissa. Kun liukoisen typen arvona käytetään neljää ja muun typen arvona yhtä euroa kilolta, mädätteen kokonaisarvo kasvaa. Kuvaajissa on alimpana Biosonin nykyisen syötemassan ravinnesisältö, keskimmäisenä nykyisen syötemassan lannan osuus ja ylimpänä nykyinen syötemassa sekä laskennallisen 100 hehtaarin nurmibiomassan ravinnekuorma. Oikeanpuoleisessa kuvaajassa on samojen massojen ravinnejakauma ja arvo ennen biokaasuprosessia.

mien lannoittamiseen tasalaatuista ja nopeavaikutteista typpeä. Biohauessa mädäte myös separoidaan. Mädätteen käyttö nesteja kiintojakeena tarkentaa lannoitusta käyttökohteen mukaan.

Biosonilla ja Biohauessa käytetään lannan lisäksi jonkin verran rehutähteitä ja peltobiomassoja. Peltobiomassat ovat lantaa tehokkaampia energialähteitä ja pienentävät osaltaan mädätteen fosforipitoisuutta.

Biokaasuprosessi lisää kasvimassan typen käyttökelpoisuutta, kuten edellä kuvattiin, ja mahdollistaa ravinteiden hyötykäytön.

Kun biokaasulaitoksessa hyödynnetään myös elintarviketeollisuuden sivuvirtoja ja muita ravinnerikkaita jakeita, saadaan lisää ravinteita kiertoon.

Ravinteiden arvo ja arvostus nousussa Mineraalilannoitteiden hinnan nousu näkyy myös pitkälle jalostetuissa kierrätys-

lannoitteissa, joissa typpikilon hinta on 4–5 euroa, kun tuotteen hinta jaetaan yksinkertaisesti typpikiloilla. Mikäli tuotteen hinta jaetaan liukoiselle typelle, kilohinnaksi muodostuu jopa 25–30 euroa. Kompostityyppisissä tuotteissa kokonaistypen hinta on runsaan euron luokkaa.

Mädätteen lisäarvo raaka-aineeseen verrattuna muodostuu tasalaatuisemmasta, hygieenisemmästä ja käyttökelpoisemmasta tuotteesta. Helppoliukoisen typen arvona kierrätyslannoitteissa voisi käyttää varovaista neljää euroa kilolta. Tuoreessa lantaoppaassa (Lanta tehokkaaseen käyttöön, ProAgrian julkaisusarja) fosforikilolle ehdotetaan arvoksi 1,9 euroa ja kaliumille 0,7 euroa kilolle. Järvi-Suomen biokaasu -hankkeessa laskettiin mädätteen arvoa ja arvon muutosta Bioson Oy:n syötteillä, syötteiden osilla ja kuvitellulla 100 hehtaarin nurmimassalla.

Nykyisellä syötemäärällä ja edellä mainituilla typen hinnoilla Bioson tuottaa vajaan 22 tuhannen euron lisäarvon lähtötuotteeseen verrattuna. Tästä pelkän lannan osuus on 75 prosenttia. Mikäli syötteenä käytettäisiin lisäksi 100 hehtaarin nurmibiomassaa, liukoistuvan typen arvo olisi hieman yli 9000 euroa nykyiseen syötekonseptiin verrattuna. Jalostettujen kierrätyslannoitteiden kalliimpaa hintaa kompensoivat edullisemmat kuljetus- ja levityskustannukset lantamaisiin lannoitustuotteisiin nähden.

Mikäli lähialueelta on kuitenkin saatavissa biokaasulaitoksen mädätettä tai parhaimmassa tapauksessa separoituja jakeita, niiden rahallinen arvo merkittävä. ◀ Artikkeli on tuotettu osana Kasimir – Jätteet ja tähteet käyttökelpoisiksi luomupuutarhalannoitteiksi -hanketta, joka saa rahoitusta Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta.

Biokaasulaitos jalostaa alueelliset ravinnevirrat parempilaatuisiksi ja helpommin hyödynnettäviksi.

Monipuoliset seokset vaativat huolellisuutta myös kylvötyössä.

– OSA 6: T U H E R A E LAN KARK I T N I Ä L E I T LUOMUKO

Siemenseokset syyniin TEKSTI JA KUVAT: PIRKKO TUOMINEN

Moni pohtii jo ensi kesän kylvöjä, ja nyt onkin hyvä aika tarkastella tilan nurmisiemenseosten sisältöjä. Edellisten vuosien kokemusten pohjalta kannattaa miettiä, mitä ominaisuuksia nurmirehuilleen haluaa, ja tarvittaessa muokata käytettyä siemenseosta sen mukaisesti.

M

arkkinoilla on tänä päivänä runsain määrin lajeja, lajikkeita ja valmiita nurmiseoksia. Monen pakkaamon kautta on mahdollista saada myös omien toiveiden mukaan räätälöityjä seoksia, joten vaihtoehdoista voi olla vaikea valita. Tärkeintä onkin pitää mielessä, mihin tarkoitukseen nurmea on perustamas-

26

LUOMULEHTI 1 | 2022

sa, montako satoa on korjaamassa ja millaiset kasvuolot kyseisellä lohkolla on.

Monipuolisilla seoksilla paljon etuja Ominaisuuksiltaan useiden erilaisten kasvilajien seoksilla saadaan luomutuotannossa varmemmin hyvä kasvusto, vaikka lohkon eri osat olisivat hyvin erilaisia kasvukunnoltaan. Monipuolisuus myös lisää talvehtimisvarmuutta. Vaikka joku laji tal-

ven aikana häviäisi, pystyvät muut keväällä paikkaamaan tilannetta.

Lisäämällä nurmiseoksiin syväjuurisia kasveja saadaan sadontuottovarmuutta myös kuiviin kesiin. Usean lajin ja lajikkeen seokset pystyvät paremmin kilpailemaan rikkakasvien kanssa muodostaen peittävän kasvuston eri kerroksissa. Kasvitautien torjunnan näkökulmasta seokset ovat varmempi valinta kuin puhdaskasvustot.

Haasteena seoksien käytössä on optimaalisen korjuuajankohdan määrittely, mikäli käytettyjen kasvilajien kasvurytmit poikkeavat suuresti toisistaan. Oikean ajoituksen löytäminen vaatii kasvustojen tarkkailua ja kompromissien tekoa. Yleensä parhaaseen tulokseen päästään seuraamalla valtalajin kehitystä.

Seosten kylvö voi myös aiheuttaa päänvaivaa, mikäli siemenet ovat hyvin erikokoisia. Erityisesti pintalevitintä käytettäessä siementen erilaiset lento-ominaisuudet on huomioitava, jotta työjälki on tasainen.

Heinäkasveissa on valikoimaa Valtaosa karkearehun siemenseoksesta koostuu yleensä erilaisista heinäkasveista. Heinien lajikevalinnassa kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota talvehtimiskykyyn sekä sulavuuden kehitykseen kasvuston vanhetessa. Toki satoisuus ja jälkikasvukyky ovat myös merkittäviä muuttujia.

Yleisimmin nurmien valtalajina on timotei, jonka vahvuus on sen hyvä maittavuus ja heikkous hidas uudelleen kasvuunlähtö niiton jälkeen. Mikäli haluaa nurmiin lisää massaa ja enemmän heinäkasveja, saa tilannetta korjattua ottamalla seokseen mukaan nurminataa, pehmeälehtisiä ruokonatalajikkeita, englannin raiheinää, koiranheinää tai rehukattaraa. Nämä lajit ovat timoteita syväjuurisempia, voimakaskasvuisempia ja pärjäävät paremmin kuivina kesinä.

Jos on tarvetta saada laidunnurmiin paremmin tallausta ja tiheää syöttöä kestäviä lajeja, ovat niittynurmikka ja punanata oikeita valintoja. Säilörehunurmissa näiden satotaso jää vaatimattomaksi. Laitumille soveltuvat myös esimerkiksi nurminata ja englannin raiheinä.

Palkokasveilla rehuun valkuaista Apilat ja mailaset tuovat karkearehuun valkuaispitoisuutta sekä toimivat typensitojina. Palkokasvien lajikevalinnassa kannattaa päätyä varmimmin talvehtiviin. Eteläisemmät lajikkeet ovat usein satoisampia ja voimakaskasvuisia, mutta niiden talvehtiminen on hyvin vaihtelevaa.

Puna-apila on säilörehunurmien peruspalkokasvi, mutta ei niin suositeltava laitumiin eikä varsinkaan kuivaheinänurmiin. Jos peltolohkolla on vaihtelevat olosuhteet happamuuden ja kosteuden suhteen, on alsikeapila parasta ottaa mukaan siemenseokseen. Alsikeapila ehtii puna-apilaa paremmin mukaan myös säilörehun ensimmäiseen niittoon, mikäli on ollut haasteena saada kevätsadon valkuaispitoisuus riittävän korkealle.

Valkoapila kestää apiloista parhaiten laidunnusta. Jos säilörehunurmiin kaipaa lisää lehtevyyttä ja valkuaista, kannattaa lisätä siemenseokseen soveliaita voimakaskasvuisempia valkoapilalajikkeita. Kuivaheinänurmiin sopivia palkokasveja ovat valkoapila ja mailaset.

Mikäli nurmiin haluaa kokeilla välillä muita palkokasveja ja kokeilulle löytyy soveltuvat lohkot, ovat mailaset tuottaneet hyviäkin satoja vahvan juuristonsa avulla. On kuitenkin muistettava, että talvehtiminen ja keväthalloista selviäminen on varsinkin sinimailasen kohdalla haaste, kun siirrytään pohjoisemmas.

Kokeilua ja seurantaa Oman lisänsä seoksiin antavat myös erilaiset yrtit, kuten sikuri, kumina ja heinäratamo. Vaihtelua ja monimuotoisuutta tuo myös keltamaite, joka soveltuu erityisesti laitumiin. Näiden menestymistä ja soveltumista omaan rehuntuotantoon voi rohkeasti kokeilla pienellä siemenmäärällä.

Muutoinkin erilaisten siemenseosten avulla saavutettuja tuloksia kannattaa seurata, jotta tietää, millaisia vaikutuksia tehdyillä muutoksilla on ollut. Tarkimpia tietoja saa määrittämällä lohkon satotason vaikkapa punnitsemalla koealan massan sekä teettämällä raaka-aineanalyysin. ◀

Nurmiseoksissa kannattaa olla mukana voimakaskasvuisia heinäkasveja, jotta toinen sato ei koostuisi pelkästä apilasta.

LUOMULEHTI 1 | 2022

27

TEKSTI: HEIKKI HARISMAA KUVA: SATU YRJÄNEN

Rehun säilöntää mikrobeilla Suomessa on perinteisesti käytetty rehunsäilönnässä avuksi happoja. Tällöin pH:ta alennetaan aluksi hapon avulla ja lopullinen pH:n lasku tapahtuu rehumassassa luontaisesti olevien maitohappobakteerien avulla. Muualla maailmassa happojen käyttö on enää marginaalista, ja lehtitietojen mukaan Suomessakin enää alle puolet säilörehunäytteistä on tehty hapoilla. Biologisen säilönnän kustannus on alle puolet happosäilönnän kustannuksesta.

B

iologinen rehunsäilöntä perustuu rehumassaan lisättävien maitohappobakteerien käymistuotteisiin. Koska erilaisilla rehuilla on erilaiset säilönnälliset haasteet, pyritään lisättävillä bakteereilla ohjaamaan käymistä haluttuun suuntaan.

28

LUOMULEHTI 1 | 2022

Säilörehuanalyysin tulkinta Käytettäessä maitohappobakteerivalmisteita on huomioitava seuraavia asioita.

Ammoniakkityppeä syntyy rehuun aina käymisen tuloksena – sekä ohjatun (biologiset säilöntäaineet) että virhekäymisen. Kosteassa rehussa tarvitaan runsaasti käymistä, jotta riittävän alhainen pH saavutetaan. Suomalaisen rehuanalyysin tulkintaohje on tehty olettaen, että käytetään happosäilöntää, jolloin luonnollisesti tarvitaan vähemmän käymistä. Jos on käytetty biologista säilöntää, voi ammoniakkityppi olla tavoitearvoa korkeampi, mikäli pH on riittävän alhainen ja rehussa on jäännössokeria. Ulkomaisten tutkimusten mukaan vasta erittäin korkeat ammoniakkityppipitoisuudet ovat ruokinnallisesti ongelmallisia.

<

Erilaiset bakteerit säilöttävästä materiaalista riippuen Rehunsäilönnässä käytetään kahdenlaisia bakteereja.

Homofermentatiivisia maitohappobakteereja ovat esimerkiksi Lactobacillus plantarum, Pediococcukset ja E. Faecium. Nämä maitohappobakteerit käyttävät nopeasti ja tehokkaasti hyväkseen rehun sokeria ja tuottavat siihen maitohappoa. Maitohappo on lähes yhtä vahva happo kuin muurahaishappo. Homofermentatiivisia maitohappobakteereja kannattaa käyttää, kun tavoitellaan nopeaa pH:n laskua ja alhaista pH:ta.

Ne soveltuvat käytettäviksi kaikille nurmisäilörehuille – myös palkokasvivaltaisille. Tosin pelkkä alhainen pH ei estä kuivempien rehujen jälkilämpenemistä.

Heterofermentatiivisia maitohappobakteereja ovat Lactobacillus brevis ja Lactobacillus buchneri. Nämä bakteerit tuottavat rehuun myös etikka- ja propionihappoa, propanolia ja propyleeniglykolia. Nämä käymistuotteet ehkäisevät hiivojen ja homeiden kasvua sekä jälkilämpenemistä.

Heterofermentatiiviset maitohappobakteerit soveltuvat kuivalle nurmisäilörehulle (kuiva-aine yli 30 prosenttia), kokoviljasäilörehulle ja murskeviljalle. Ne eivät sovellu erittäin kostealle rehulle, koska ne kasvavat hitaammin ja tuottavat rehuun osittain etikka- ja propionihappoa. Nämä ovat heikompia happoja kuin maitohappo.

Kaupalliset valmisteet sisältävät joko homotai heterofermentatiivisia bakteereja tai niiden seoksia. Valmistetta valittaessa onkin syytä kiinnittää huomiota siihen, mitä bakteereja tuote sisältää.

Valmisteisiin on usein lisätty myös entsyymejä, joiden tarkoituksena on varmistaa bakteerien ravinnonsaantia, nopeuttaa rehun sulavuutta sekä vähentää puristenesteen määrää.

Biologista rehunsäilöntää voi hyödyntää sekä paaleihin, siiloon että tuubiin säilöttäessä.

Bakteerisäilöntä kuluttaa rehun sokeria, minkä seurauksena valmiin säilörehun sokeripitoisuus on alhaisempi kuin käytettäessä happosäilöntää. Sokerin energia ei kuitenkaan ole hävinnyt, vaan muuttunut maitohapoksi, joka on energialähde märehtijöille.

Kun käytetään heterofermentatiivisia maitohappobakteereja, tuotetaan rehuun tarkoituksellisesti etikka- ja propionihappoa jälkilämpenemisen estämiseksi. Nämä hapot ovat haihtuvia rasvahappoja samoin kuin voihappo. Suomalaisessa säilörehuanalyysissä ei eritellä haihtuvia rasvahappoja, vaan oletetaan haihtuvien rasvahappojen olevan aina merkki virhekäymisestä.

Käytettäessä heterofermentatiivisia maitohappobakteereja ei ole kyse virhekäymisestä. Sen sijaan käytettäessä happoa on korkea haihtuvien rasvahappojen määrä merkki siitä, että rehussa saattaa olla virhekäymistä.

eriste ja lämpötilan lasku on hidasta. Delawaren yliopiston tutkimuksessa sijoitettiin rehusiilon sisään anturi, jolla voitiin seurata lämpötilan kehittymistä. Rehumassan lämpötila oli korjattaessa 27 astetta, ja vielä neljän kuukauden kuluttua siilon sisälämpötila oli 31 astetta, vaikka ulkolämpötila oli neljä astetta.

On tärkeää tietää, jälkilämpeneekö rehu vai eikö se ole vielä jäähtynyt. Jälkilämpeneminen kuluttaa rehun ravintoaineita, jäähtyminen ei. Rehu jälkilämpenee, mikäli rintauksen ulkopinnan lämpötila on korkeampi kuin sisälämpötila tai ulkoilman lämpötila. Muussa tapauksessa rehu ei vielä ole ehtinyt jäähtyä. ◀

Säilörehun lämpeneminen ja jäähtyminen Viime vuosina ulkoilman lämpötila on ollut usein korkea rehua korjattaessa. Karjakokojen lisääntyessä myös siilokoko on kasvanut.

Käytettäessä biologisia säilöntäaineita on huomattava, että käymisen aikana rehumassan lämpötila nousee 6–12 astetta, minkä jälkeen se alkaa laskea. Iso siilo on hyvä

HOMOFERMENTATIIVISET MAITOHAPPOBAKTEERIT Homofermentatiiviset maitohappobakteerit kasvavat nopeasti ja tuottavat vain maitohappoa, joka on lähes yhtä vahva happo kuin muurahaishappo. Maitohappo on energialähde eläimelle.

SOKERIT

MAITOHAPPO

HETEROFERMENTATIIVISET MAITOHAPPOBAKTEERIT Homofermentatiiviset maitohappobakteerit kasvavat nopeasti ja tuottavat vain maitohappoa, joka on lähes yhtä vahva happo kuin muurahaishappo.

Maitohappo on energialähde eläimelle.

Lactobacillus brevis

Lactobacillus buchneri SOKERIT

MAITOHAPPO

SOKERIT

MAITOHAPPO

MAITOHAPPO

ETIKKAHAPPO

MAITOHAPPO

ETIKKAHAPPO

PROPYLEENIGLYKOLI

PROPIONIHAPPO

1-PROPANOLI

Pintarehun lämpötila

Siilon sisälämpötila

Ulkoilman lämpötila

Vaikutus rehuun

30 °C

30 °C

10 °C

rehu ei lämpene

30 °C

10 °C

30 °C

rehu ei lämpene

30 °C

18 °C

21 °C

rehu lämpenee

21 °C

15 °C

2 °C

rehu lämpenee

Säilörehun jälkilämpeneminen on haitallista, koska se aiheuttaa ravintoainetappioita. Jälkilämpenemistä voidaan olettaa tapahtuvan, kun pintarehun lämpötila on korkeampi kuin siilon sisälämpötila tai ulkoilman lämpötila siitä riippuen, kumpi on korkeampi.

LUOMULEHTI 1 | 2022

29

TEKSTI: MINNA NURRO

Tanska satsaa lisää luomuun Tanska jatkaa luomutuotannon määrätietoista kehittämistä.

Luomuviljelijät ovat mukauttaneet tuotantoa kysyntään, ja viime kesänä toimintansa aloittanut luomumaatalouden

T

anskan viralliset luomutavoitteet kuulostavat suomalaisittain tutuilta: maan tavoitteena on tuplata luomutuotannon pinta-ala sekä luomun kulutus ja vienti vuoteen 2030 mennessä. Pinta-alan osalta Suomi ja Tanska pelaavat samassa sarjassa, mutta kulutuksessa ja viennissä tanskalaiset ovat pari valovuotta meitä edellä.

Viime vuonna Tanskan hallitus myönsi luomualalle 484 miljoonaa euroa vastaavan lisärahoituksen, jolla muun muassa perustettiin Aarhusiin luomumaatalouden innovaatiokeskus (Innovation-

30

LUOMULEHTI 1 | 2022

scenter for Økologisk Landbrug). Innovaatiokeskuksen toimitusjohtaja Kirsten Holst Sørensen kertoo, että keskus vastaa tutkimuksesta ja koetoiminnasta sekä jossain määrin myös neuvonnasta.

– Tehtävämme on varmistaa, että luomumaatalous kehittyy periaatteidensa mukaisesti yhä kestävämmäksi tavaksi tuottaa ruokaa, hän tiivistää.

Tanskan asema vahvana luomumaana on pitkään jatkuneen kehityksen tulos. Maa sääti jo 1980-luvun lopulla kansallisen luomulain ja otti käyttöön valtiollisesti valvotun luomumerkin, punaisen Øtunnuksen. Valtiovalta on tukenut luomua kannustamalla etenkin julkisia ruokapalveluja luomutuot-

Kuva: Linda Duve / Innovation Centre for Organic Farming

innovaatiokeskus vahvistaa neuvontaa ja tutkimusta.

Ulkomailta Tutkimustiedon jakaminen viljelijöille on viime vuonna perustetun luomumaatalouden innovaatiokeskuksen keskeinen tehtävä.

teiden käyttöön. Tanskalainen erikoisuus on, että Ø-tunnuksesta on olemassa myös ravintolaversio, joka kertoo ruokapaikan luomuraaka-aineiden käyttöasteen.

Tuplaustavoite toteutui Tanskan luomupinta-ala laajeni merkittävästi viime vuosikymmenellä: ala kasvoi yli 50 prosenttia vuosina 2015–2020. Samalla luomutilojen lukumäärä nousi noin kolmanneksella. Organic Denmarkin markkinointijohtaja Pernille Bundgård arvioi, että yksi tekijä vahvan kasvun taustalla oli Tanskassa vuonna 2012 julkaistu kansallinen luomuohjelma.

– Yksi sen päätavoitteista oli tuplata luomutuotannon pinta-ala vuoden 2007 tasosta vuoteen 2020 mennessä, hän kertoo.

Tavoitteeseen myös päästiin, kun Tanskan luomuala ylitti 300 000 hehtaaria toissa vuonna. Bundgård toteaa, että luomuviljelijät ovat myös sopeuttaneet tuotantoaan vastaamaan kysyntään entistä paremmin.

– Vuonna 2020 eniten kasvoi erikoiskasvintuotanto, jonka viljelypinta-ala kasvoi 40 prosenttia. Se sisältää muun muassa vihannekset. Lisäksi hedelmien ja marjojen tuotantoala kasvoi 23 prosenttia, hän konkretisoi.

että luomu on osa kestävää tulevaisuutta, hän painottaa.

Myydyin luomutuoteryhmä Tanskan vähittäiskaupassa on hedelmät ja vihannekset, josta tulee yli kolmasosa kaikesta luomumyynnistä. Toiseksi suurin luomutuoteryhmä ovat maitotaloustuotteet ja kolmantena viljatuotteet.

”Kuluttajakampanjoissa korostamme sitä, että luomu on osa kestävää tulevaisuutta.”

Bundgård huomauttaa, että tuottajahintojen laskun takia luomusianlihan ja -siipikarjanlihan tuotantoa on supistettu Tanskassa. Se heijastui luomurehualaan, joka väheni 12 prosenttia vuonna 2020.

Maailman kärkimaa kulutuksessa Luomun kulutuksessa Tanska on ollut pitkään maailman kärkimaa. Kolme neljästä tanskalaisesta ostaa luomua viikoittain, ja luomun markkinaosuus vähittäiskaupassa on lähes 13 prosenttia.

Kulutuksen tuplaaminen on siten varsin kova tavoite. Bundgårdin mukaan se onnistuu jatkamalla kovaa työtä, jota luomualan organisaatiot ovat tehneet jo 40 vuotta.

– Työtä on tehty jatkuvasti koko arvoketjussa ja erityisesti vähittäiskaupan kanssa.

Kuluttajakampanjoissa korostamme sitä,

Valtion tukea vientiin Luomuviennin tuplaaminen on sekin tiukka tavoite. Esimerkiksi vuonna 2019 Tanska vei luomutuotteita kolmen miljardin kruunun eli noin 400 miljoonan euron arvosta. Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Ruotsi ja Hollanti, ja eniten viedään maitotaloustuotteita ja kananmunia.

Bundgårdin mukaan luomuvientiä aiotaan edistää useilla toimilla. Valtiovallan tuella palkataan esimerkiksi luomuvientikonsultit USA:han, Itä- ja Etelä-Eurooppaan sekä Aasiaan.

– Lisäksi ministeriö on perustanut työryhmän, johon tulee edustajia koko arvoketjusta – minäkin olen siinä mukana. Keskustelemme ja teemme ehdotuksia viennin tukemiseksi ja kasvattamiseksi, Bundgård kertoo. ◀

Kuva: Lars E. Olsen / Innovation Centre for Organic Farmingw

Tanskan luomulukuja (v. 2020) Luomupeltoala: 310 210 hehtaaria • osuus koko peltoalasta: 11,7 % Luomutiloja: 4 121 kpl Luomun vähittäismyynti: 16 mrd DKK (noin 2,15 mrd €) • markkinaosuus 12,8 % Luomuravintoloita: 3 250 kpl (v. 2019)

Apila toimii kerääjäkasvina ohran jälkeen.

LUOMULEHTI 1 | 2022

31

Yhdistyksistä

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI

Syyskokouksen antia

S

Luomuliiton juuri vahvistaman mission mukaan luomu turvaa tulevaisuuden.

einäjoen Luomupäivillä pidettiin 12.11.2021 Luomuliiton syyskokous, jossa vahvistettiin tämän vuoden toimintasuunnitelma, talousarvio ja valittiin uusia hallituksen jäseniä erovuoroisten tilalle. Tässä yhteydessä vahvistimme myös Luomuliiton mission, vision sekä toimintaa ohjaavat arvot. Vaikka toiminta on hyvin vakiintunutta, on hyvä tasaisin väliajoin muistuttaa itseään siitä, miksi tätä työtä oikein tehdään.

Luomuliiton mission mukaan luomu turvaa tulevaisuuden. Luomutuotanto on tulevaisuuden ruuantuotantotapa, jolla voidaan tuottaa ruokaa kestävästi yhteistyössä luonnon kanssa. Tavoitteeseen pyrimme parantamalla luomutuottajien toimintaedellytyksiä.

Visiomme on, että vuonna 2030 luomutuotanto on lisääntynyt, se on yhteiskunnallisesti tunnustettu ympäristöystävällinen tuotantotapa sekä merkki kotieläinten korkeasta hyvinvoinnista. Tavoittelemme jäsenmäärän kasvattamista ja luomualkutuotannon ensisijaisen äänenkantajan roolia Suomessa.

Arvot, jotka ohjaavat toimintaamme, ovat luonnonmukaisuus, rohkeus, yhdistävyys sekä uudistavuus.

Jäsenten ja luomuyhdistysten aktivointia Vuoden 2022 kehittämisen päätavoite on jäsenten ja luomuyhdistysten aktivointi.

Liiton jäseniä ovat 12 alueellista luomuyh-

32

LUOMULEHTI 1 | 2022

distystä sekä suorajäsenet, jotka eivät kuulu mihinkään edellä mainituista yhdistyksistä. Vuonna 2020 jäsenmäärä oli 1771. Luomuliiton tuottajajäsenet ovat liiton tärkein kohderyhmä.

Syyskokous päätti pitää jäsenmaksut ennallaan, ja nuorten aloittelevien viljelijöiden tukemista jatkettiin tarjoamalla kaikille uusille nuorille jäsenille ilmaiseksi kuluvan vuoden jäsenyyttä ja Luomulehteä.

Edunvalvontaan panostetaan Luomuliitto toimii luomutuottajien vaikuttavana valtakunnallisena edunvalvo-

jana tavoitteenaan parantaa luomutuotannon edellytyksiä. Liitto on aktiivinen uusien aloitteiden esittämisessä alan edistämiseksi, osallistumisessa valvontakäytäntöjen kehittämiseen sekä lainsäädännön tulkintojen ohjaamisessa luomutuotannon erityispiirteitä tukeviksi.

Luomuliitto viestii luomualaa koskevista aiheista monikanavaisesti muun muassa Luomulehdessä, Luomupäivillä, tuottajajäsenten sähköisen uutiskirjeen välityksellä, verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa.

Vuonna 2022 Luomuliitto julkaisee uudet verkkosivunsa. ◀

ROHKEA

LUONNONMUKAINEN

YHDISTÄVÄ, YHTEISTYÖKYKYINEN

UUDISTUVA, UUDISTAVA, KEHITTYVÄ

Syyskokous hyväksyi Luomuliiton mission ja vision lisäksi toimintaa ohjaavat arvot.

Maailman puhtainta siementä

ThermoSeed-siemen sopii erinomaisesti luomuviljelyyn, sillä siemen on käsitelty vesihöyryyn ja lämpöön perustuvalla menetelmällä. Sillä saavutetaan samat tehot siemenlevinteisiin kasvitauteihin kuin kemiallisella peittauksella.

Suomen ThermoSeed-laitos aloitti toimintansa Pöytyällä syksyllä 2021. Tilaa ThermoSeed-siemenet Lantmännen Agro -kauppiaaltasi!

lantmannenagro.fi/thermoseed

LUOMULEHTI 1 | 2022

33

Kuitu levitetään kuivalannanlevitykseen käytettävällä kalustolla.

TEKSTI: ANNE RINTAMÄKI KUVA: PAULA LUODESLAMPI

Kuitu on monipuolinen maanparannusaine – hyötyä sekä maan kasvukunnolle että vesistöille Maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi on tehty töitä jo pitkään. Vesistöihin karkaa yhä maa-ainesta ja ravinteita sadeja sulamisvesien mukana, minkä seurauksena vesistöjen laatu heikentyy. Viime vuosina on saatu lupaavia tutkimustuloksia kipsin, kalkin ja rakennekuidun käytöstä pelloilla.

34

LUOMULEHTI 1 | 2022

"

Maan rakenteesta huolehtiminen vaatii jatkuvaa työtä. Esimerkiksi kuitu on hyvä maanparannusaine, joka tarjoaa samalla ratkaisun myös vesiensuojeluun, kertoo tuoreen Kipsi, kuitu ja ravinnekalkki -oppaan kirjoittamisessa mukana ollut Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä.

– Kuidun vaikutus perustuu mikrobiologiaan. Kun mikrobit käyttävät ravintonaan kuidun hiiltä, ne samalla erittävät liima-aineita, jotka yhdessä maahan muodostuvan sienirihmaston kanssa parantavat maan mururakennetta. Se puolestaan vaikuttaa maaperän vedenpidätyskykyyn ja ravinteiden sitoutumiseen ja sitä kautta parantaa viljelyvarmuutta myös ääriolosuhteiden iskiessä kasvukauden aikana.

Ravinteet pysyvät pellossa Jaana Uusi-Kämppä vetää Lukessa KUITU-hanketta, joka on yksi ympäristöministeriön rahoittaman Vesiensuojelun tehostamisohjelman hankkeista.

– KUITU-hankkeessa on hyödynnetty Jokioisten kenttäkoetta, jossa on jo vuodesta 2015 tutkittu nollakuitua, kompostoitua ravinnekuitua ja kalkkistabiloitua ravinnekuitua, kertoo tutkimuspäällikkö Kimmo Rasa Lukesta.

– Sadesimulaatiokokeissa on todettu, että kuidun levittämistä seuraavana kesänä sekä pellon eroosio, eli maa-aineksen huuhtoutuminen, että fosforin karkaaminen pellolta puolittuivat. Kuitu siis todella sitoo osaltaan ravinteita peltoon. Tällöin ne pysyvät kasvien ulottuvissa, millä luodaan edellytyksiä paremmalle satotasolle, Uusi-Kämppä sanoo.

– Ja hienoa tässä on tietysti myös se, että samalla saadaan hyödynnettyä teollisuuden sivuvirtoja. Suomen sellu- ja paperiteollisuudessa syntyy vuosittain yli 400 kuiva-ainetonnia orgaanisia sivutuotteita. Tämä valtava määrä päätyy tällä hetkellä pääosin poltettavaksi. Fiksumpi ratkaisu on tuoda kuidut pelloille.

Positiivinen asia on myös käsittelyn pitkäaikainen vaikutus. Luonnonvarakeskuksen Jokioisten kenttäkokeessa havaittiin, että maan mururakenne pysyi kestävänä ainakin viiden vuoden ajan yhden kuitulevityksen jälkeen. Parhaillaan kuitukäsittelyä testataan myös koko valuma-alueen mittakaavassa Tuusulanjärven valuma-alueella. Tuloksia saadaan vuoden 2022 aikana.

Tarkista tuotesisältö Rakennekalkki ja fosforiteollisuuden sivuvirtana tullut kipsi eivät ole luomukelpoisia. Luomuviljelyssä voidaan kuitenkin käyttää louhittua kipsiä ja kuitutuotteita. Pellon maalaji ja ravinnetilanne ratkaisevat käytettävän tuotteen. Yleissääntö on, että kuitu sopii parhaiten kivennäismaalajeille ja savimaille. Suurin hyöty kuidusta saadaan vähämultaisilla mailla, kun kuitu tuo maahan lisää orgaanista ainesta.

– Kuitulaatuja on erilaisia. Pelloilla voidaan käyttää nollakuitua, jossa ei ole ravinteita, tai sitten ravinnekuitua, johon on lisätty monipuolisesti pää- ja hivenravinteita liukoisessa muodossa. Kuitu voi olla myös kalkkistabiloitua, jolloin se nostaa maan pH:ta, mikä voi happamassa maassa parantaa peltoon

maan parhaista antimista

Jo v uodesta 2005

Luomurehujen perhe karjatiloille Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

▷▷ Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 1 | 2022

35

aiemmin kertyneen fosforin käyttökelpoisuutta kasveille, Uusi-Kämppä toteaa.

– Kuidun kadmiumpitoisuus tulee aina tarkistaa tuoteselosteesta. Viiden vuoden aikana kuidun mukana saa tulla enintään 7,5 grammaa kadmiumia hehtaaria kohden. Lisäksi on huomioitava, että hajottaessaan hiiltä maaperän mikrobit sitovat typpeä.

Tämän vuoksi kuidun levityksen ja kylvön välille suositellaan kahden viikon väliä.

Levitys helppo toteuttaa Kuitu levitetään kuivalannanlevitykseen käytettävällä kalustolla. Levityksen pitää tapahtua 1.4.–31.10. välisenä aikana, ja levitysmäärässä tulee huomioida ravinnekui-

tujen kohdalla niiden sisältämät ravinnemäärät. Kuitu pitää muokata pintamaahan vuorokauden sisällä levityksestä – Kuitua käytetään normaalisti 20–40 tonnia hehtaarille. Levityskustannukset riippuvat hyvin pitkälle rahtikuluista, eli siitä, miten lähellä kuitutoimittajia pellot sijaitsevat. Edullisimmillaan kustannukset ovat levityksineen parin sadan euron luokkaa hehtaaria kohti.

– Kuitu on siis monessa mielessä hyvä maanparannusaine, mutta ei toki riitä yksin torjumaan vesistöjen kuormitusta pysyvästi. Kokonaisuus ratkaisee; kestävän viljelyn perustana ovat hyvä peltomaan rakenne, kasvukunto sekä peltojen vesien-

hallinta. Maanparannusaineet toimivat muun ympäristöviisaan peltoviljelyn tukena, Jaana Uusi-Kämppä toteaa. ◀ Kipsi, kuitu ja ravinnekalkki – opas viljelijöille löytyy osoitteesta projects.luke.fi/kuitu.

Kuidusta erittäin hyviä kokemuksia

L

iisa ja Tommi Mattilan tilalla Kouvolan Korialla kuitua on käytetty jo useamman vuoden ajan ja tuloksiin ollaan tyytyväisiä.

– Ennen kaikkea kuitukäsittelyt ovat parantaneet maan rakennetta. Meillä on täällä kovia savimaita, joiden muokkautuvuus on nykyisin selvästi aiempaa parempi, tilan isäntä kertoo.

– Lisäksi kuitu myös selkeästi sitoo ravinteita peltoon. Vaikka syksy ja talvi olisivat olleet märkiä, niin satotasot ovat olleet seuraavana vuonna oikein hyviä.

Mattiloiden tilalla pellot ovat olleet luomussa vuodesta 1995.

Kaikkiaan viljelyssä on noin 150 hehtaaria.

– Meillä kasvaa monipuolisesti kevät- ja syysviljoja, lisäksi viljelemme hernettä, härkäpapua, öljypellavaa ja pienellä alalla myös mustaherukkaa ja mansikkaa. Kiertoon kuuluu lisäksi nurmivuosia, ja yleensä kuitu levitetäänkin kesällä päätettävälle nurmelle ennen syyskasvia tai pellon muokkausta, Tommi Mattila kertoo.

– Ensimmäisellä kerralla kokeilimme nollakuitua, mutta sen jälkeen olemme käyttäneet ravinnekuitua ja olleet siihen tosi tyytyväisiä. Kuitu vaikuttaa pellossa pitkään, meillä käsittely uusitaan noin viiden vuoden välein.

Osa viljasadosta myydään itse jatkojalostettuna, myös öljypellavaa menee sekä omiin tuotteisiin että teollisuudelle.

– Meillä on paikallinen pieni mylly, joka jalostaa viljamme toivottuun muotoon. Esimerkiksi syysvehnäspeltistä tulee todella maukkaita tuotteita, Tommi Mattila kertoo.

– Monipuolinen tuotanto tasaa riskejä ja tuo itselle mukavasti uusia haasteita. Peltojen kasvukunnon eteen tehdään jatkuvasti töitä, ja siinä ravinnekuitu on ollut kyllä erittäin hyvä lisä.

Artikkeli on tuotettu osana Kasimir – Jätteet ja tähteet käyttökelpoisiksi luomupuutarhalannoitteiksi -hanketta, joka saa rahoitusta Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta.

Kuitukäsittelyjen kustannukset pysyvät kurissa, kun tavaraa saa niinkin läheltä kuin Kotkasta. Levitykseen Mattila käyttää kuivalantakärryä.

– Kun levityksen tekee omana työnä, sen voi ajoittaa kelien ja työkiireiden suhteen sopivaan ajankohtaan. Levitysmäärä ravinnekuidulle on ollut meillä noin 30 tonnia hehtaarille. Totta kai kuidun käytössä miellyttää myös kierrätystuotteen ekologisuus.

Liisa ja Tommi Mattila viljelevät Mäkelän tilalla Korialla muun muassa öljypellavaa. Peltojen ravinnekuitukäsittelyt ovat nostaneet myös pellavan satotasoja.

36

LUOMULEHTI 1 | 2022

Kuva: Luomulehden arkisto/Erkki Vihonen

Omaan myyntiin ja teollisuudelle

På svenska TEXT: MICAELA STRÖM

NSL och Projekt EkoNu 3.0’s ekologiska sortförsök 2021 Vi bjöds på en utmanande växtodlingssäsong för vårsädens del och i vår 10-år långa försökshistoria lämnades för första gången ekoförsöksrutorna i Lovisa oskördade. EkoNu utvidgade dock sina ekoförsök till Västra Nyland sommaren 2021 vilket gör att vi ändå har försöksresultat att presentera, om än endast från en plats.

fick väldigt mycket grönskott i rutorna och i slutet även problem med viltskador. Den 10 september togs beslut tillsammans med försöksledare Patrik Erlund på NSL Försök att vi inte skulle skörda försöken.

I Täkter, Ingå kunde våra sortförsök dock sås redan 14 maj hos vår nya försöksvärd, ekoproducent Christian Nyholm. Han har en växtodlingsgård och gick över till ekolo-

gisk produktion 2018. I Täkter fanns sortförsök i havre och vårvete med samma sorter som i Lovisa, och i vårvetet testas dessutom ekogödsel. Två av fyra vete-upprepningar gödslades med Ekogödsel Plus 8–3–5–3, 750 kg/ha (60 kg kväve/ha) i samband med sådden.

Bondböna som förfrukt Förfrukten på fältet var bondböna och skiftet vårplöjdes. Stora regn föll strax efter sådd i mitten av maj och månaden ut hade vi svalt väder med en långsam plantutveckling. Jordarten var mullrik mellanlera med pH 6,2. Fosfor, bor, mangan och zink var på försvarlig nivå medan övriga näringsämnen var i klassen tillfredställande eller god. Vårvetet gödslades delvis (halva fältet) i samband med sådd men i övrigt varken til�läggsgödslades eller ogräsharvades rutorna.

Skörden bärgades 24 augusti. ▷▷

Foto: Saara Vilander

F

örsöksfältet i Lovisa såddes först 6 juni och redan från start hade vi problem med bruket och uppkomsten. Försöksfältet fortsatte att vara ojämnt hela säsongen och det mycket varma, torra perioderna i juni-juli gjorde att grödorna blev stressad med tidig axgång som resultat. De stora regnen i augusti gjorde sedan att vi

Sådd av ekoförsöken i Täkter 14.5.2021.

LUOMULEHTI 1 | 2022

37

Foto: Martin Träskman

På drönarbilder från ekofältet i Täkter 15.7. ser man tydligt att fältet har lidit av för mycket vatten i början av växtsäsongen och sedan torka.

N-sensor mätningar gjordes i vete rutorna från bestockning till axgång. Genomgående var att de gödslade veterutorna tagit upp mera kväve än de ogödslade, men skillnaden var i slutändan bara cirka 10 kg kväve till gödslingsrutornas fördel.

Låga skördar på ekofältet i år Det var en utmanande växtodlingssäsong i Nyland för vårsädens del och försöksresultaten speglar också detta. Medelskörden för ogödslat vete stannade på 1,8 ton/ha och

Sort/Lajike

Skörd 15 % Sato 15 % kg/ha 1 859 1 786 1 469 1 878 1 864 1 587 1 778 1 473 1 412 1 737 1 695 1 890 1 702

Akseli Avanti Avetron Belinda Benny Canary Donna Matty Meeri Niklas Ringsaker Steinar Medeltal/Keskiarvo Högst/Längst Lägst/Kortast Korkein/Pisin Matalin/Lyhin

38

Skörd 15 % = TKV 15 % = Sato 15 % = TJP 15 % =

gödslat fick en liten merskörd med ett medeltal på 2,1 ton/ha. Proteinet blev i medeltal överraskande nog lägre för de gödslade rutorna (11,0 procent) än för de ogödslade (11,5 procent) liksom hektolitervikten. Man bör komma ihåg att fältet delades in i två delar, det kan hända att resultatet skulle sett annorlunda ut om gödslade och ogödslade rutor skulle varit jämnt utspridda över hela området.

Det var inte havrens år i år, vanligen växer havre bra i nästan vilka förhållanden som

helst men sommaren 2021 var det nog ett undantag. Havrens medelskörd blev låg på bara 1,7 ton/ha. Högst medelskörd hade igen Steinar (1890 kg/ha) som även låg i topp 2020 och lägst skörd hade Meeri (1412 kg/ha). Medelproteinet var 12,7 procent och hektolitervikten var i medeltal 45,5 hl/kg med en variation från 42,8 (Avanti) till 49,5 (Avetron). Vi har även i år testat havreskördarna på DON-toxin och testerna gav inga utslag alls denna gång.

Protein HLV TKV 15 % Sållning < 2 mm Strålängd Valkuainen HLP TJP 15 % Seulonta < 2 mm Korren pituus % kg/hl g % cm 12,8 48,0 30,32 18,1 12,4 42,8 35,72 3,9 13,6 49,5 31,60 10,8 12,2 45,5 35,12 5,8 12,3 45,1 35,09 9,0 12,7 47,0 37,70 5,1 12,0 43,5 34,03 5,7 12,6 44,2 37,71 3,9 13,3 43,4 32,88 7,5 13,1 46,7 34,08 9,4 12,7 46,6 32,74 6,0 12,4 44,4 34,73 6,3 12,7 45,5 34,31 7,6 medelskörd/hektar beräknat enligt 15 % fukt tusenkornvikten i gram räknad enligt 15 % fukt keskisato/ha, ilmoitetaan 15 % kosteudessa 1000 jyvän paino grammoina, ilmoitetaan 15 % kosteudessa

LUOMULEHTI 1 | 2022

Havre/Kaura 2021 46 46 49 46 46 45 55 49 47 47 48 52 48

Sort / Lajike

Skörd 15 % Sato 15 % kg/ha 1 738 1 761 1 580 2 329 1 675 2 263 1 736 2 445 1 737 2 059 1 830 2 041 1 905 2 087 1 641 2 104 1 737 2 476 1 884 2 023 1 746 2 148 2 229 2 110 1 956 2 006

Anniina 0 kg N Anniina 60 kg N Demonstrant 0 kg N Demonstrant 60 kg N Diskett 0 kg N Diskett 60 kg N Helmi 0 kg N Helmi 60 kg N Iceman 0 kg N Iceman 60 kg N Jaarli 0 kg N Jaarli 60 kg N Krabat 0 kg N Krabat 60 kg N Kreivi 0 kg N Kreivi 60 kg N KWS Mistral 0 kg N KWS Mistral 60 kg N Leidi 0 kg N Leidi 60 kg N Quarna 0 kg N Quarna 60 kg N Tritop 0 kg N Tritop 60 kg N Wappu 0 kg N Wappu 60 kg N

Protein Stärkelse HLV TKV 15 % Valkuainen Tärkkelys HLP TJP 15 % % kg/hl g 12,7 66,6 77,2 12,2 67,9 77,0 11,8 67,0 79,0 11,1 67,6 77,6 11,1 68,0 76,6 10,7 68,2 76,3 10,5 68,4 75,9 10,8 67,5 75,9 10,7 69,9 79,8 10,7 70,1 78,6 12,0 68,7 78,9 11,9 69,0 78,6 10,9 67,0 77,0 11,0 67,1 76,4 11,0 69,1 77,2 10,1 69,6 75,6 10,9 69,7 79,2 10,2 70,0 78,7 10,8 67,3 75,9 10,6 67,9 76,3 13,1 65,4 76,9 11,7 67,2 76,4 10,7 68,7 76,5 10,1 69,6 75,9 11,8 67,0 75,6 11,7 66,9 75,6

Falltal Sakoluku

Sållning < 2 mm Seulonta < 2 mm %

Strålängd Korren pituus (cm)

27,67 27,53 33,74 33,52 34,67 34,76 31,90 31,96 35,45 36,14 34,01 34,84 33,17 32,46 32,66 32,63 36,65 35,90 36,13 38,17 30,14 33,00 36,60 35,99 31,50 30,35

157 160 246 211 249 238 197 196 246 252 223 230 233 221 252 228 141 136 240 219 269 247 228 200 237 246

3,55 3,36 2,30 2,89 1,71 2,02 2,80 1,73 1,16 1,77 1,80 1,76 2,44 2,46 1,30 1,72 1,78 3,02 1,06 0,57 1,32 1,16 1,70 1,62 2,81 2,92

58,0 56,2 58,2 63,0 55,2 58,3 55,2 61,7 50,3 54,3 56,0 58,0 52,5 52,3 54,3 57,3 51,2 57,0 52,3 56,3 53,7 60,2 59,5 60,3 52,2 51,0

Medeltal (ALLA) Keskiarvo (KAIKKI)

1 971

11,2

68,1

77,1

33,52

219

2,03

55,9

1 799

11,4

67,9

77,3

33,41

224

1,98

54,5

2 142

11,0

68,3

76,8

33,63

214

2,08

57,4

Medeltal ogödslad Keskiarvo lannoittamaton Medeltal gödslad Keskiarvo lannoitettu Högst/Längst Lägst/Kortast Korkein/Pisin Matalin/Lyhin

Skörd 15 % = TKV 15 % = Sato 15 % = TJP 15 % =

medelskörd/hektar beräknat enligt 15 % fukt tusenkornvikten i gram räknad enligt 15% fukt keskisato/ha, ilmoitetaan 15 % kosteudessa 1000 jyvän paino grammoina, ilmoitetaan 15 % kosteudessa

Vårvete/Kevätvehnä 2021

Priset för Ekogödsel Plus 8–3–5–3 var 420 euro/ton + moms levererat hem till gården våren 2021 (0,42 €/kg). Gödslingen var 750 kg/ha vilket motsvarade 60 kg kväve/ha och en kostnad på 315 euro/ha (5,25 €/kg kväve).

Grundpris för kvarnvete (Fazer, 9.12.21) är i början av december 312 euro/ton. Merskörd som behövs för ”nollresultat” når man med det nämda priset vid +1010 kg/ha, förutsatt att vetet duger till kvarnvete och fyller kvalitetskriterierna utan avdrag eller tillägg. I medeltal fick de gödslade veterutorna en merskörd på 343 kg/ha. Dessutom var medelproteinet bara 11 procent vilket betyder att ekovetet inte klarar Fazers gräns på 12,5 procent. Partiet skulle gå som fodervete, alternativt säljas som konventionellt kvarnvete där proteinkravet är betydligt lägre (9,5 procent). Pris för ekofodervete vid samma tidpunkt är ca 287 euro/ton.

I år var det alltså inte lönsamt att gödsla! Man kan dock komma ihåg att en del av gödslingseffekten från ekologisk gödsel kan hänga kvar till nästa år och där gynna nästa års gröda. ◀

Foto: Micaela Ström

Lönsamhetsberäkning för gödsling av ekovete

Havrerutorna i Täkter 12.7.

Hela rapporten med tabeller samt info om tidigare års resultat, bilder med mera hittas på ekonu.fi.

LUOMULEHTI 1 | 2022

39

Tutkittua tietoa TEKSTI: TIMO LÖTJÖNEN, TIMO KERÄNEN JA ANNA TAMMINEN KUVA: TIMO LÖTJÖNEN

Ruukin lajikekokeista

hyviä satoja toistamiseen Ohran ja kauran lajikekokeelle sattui jo toinen perättäinen hyvä vuosi.

Muualla Suomessa kärsittiin laajoilla alueilla kuivuudesta ja paikoin myös märkyydestä. Usein sadon määrään vaikuttaa lajikkeen ohella moni muukin tekijä, varsinkin luomussa. Sadon laatu on ehkä enemmän riippuvainen lajikkeesta.

P

ohjois-Pohjanmaan luomulajikekokeet jatkuivat 12 ohraja 14 kauralajikkeella. Kokeet toteutettiin ruukkilaisella tilalla, jonka pellot ovat olleet luomuviljelyssä yli 30 vuotta.

Koepaikka oli maalajiltaan multava hietamoreenilohko, jossa esikasvina oli nurmi.

Fosfori oli luokassa tyydyttävä, kalium välttävä ja pH korkea 6,9. Kaurakoettamme aikoinaan kiusannut mangaaninpuute ei ollut kovin suuri riski, koska mangaaniluku oli tyydyttävä.

Viljelijä kynti nurmella olleen pellon keväällä ja äesti sitä muutaman kerran toukokuun puolivälissä rikkojen vähentämiseksi. Molemmat lajikekokeet kylvettiin vasta 31.5., koska toukokuun loppu oli sateinen.

Täydennyslannoitukseksi sijoitettiin 500 kiloa Ecolan Agra 8–4–8 hehtaarille, josta tuli 40 kiloa typpeä hehtaarille. Demokokeet tehtiin neljällä toistolla. Koeruudut rikkaäestettiin kahdesti kesäkuun aikana.

Kesä- ja heinäkuu olivat Ruukissa tavanomaista lämpimämpiä. Kesäkuun sademäärä oli lähellä normaalia, mutta heinäkuussa jäätiin alle puoleen tavanomaisesta.

Elokuussa satoikin sitten sen edestä. Lämpösummaa kertyi kesä–heinäkuussa niin hyvin, että kaikki lajikkeet voitiin puida välillä 15.8.–16.9.2021. Vuonna 2020 juolavehnä kiusasi kokeitamme, mutta nyt siitä ei ollut sanottavaa haittaa. Sen sijaan koealueella oli jonkin verran ohdaketta ja valvattia.

40

LUOMULEHTI 1 | 2022

Kuvassa puidaan kirjoittajan omaa luomukauraa, joka kärsi hieman kesäkuun kovista vesisateista.

Myöhäiset kaurat kärjessä Demokokeiden tulokset on koottu oheisiin taulukoihin. Ohralajikkeiden keskisato oli vajaa 4300 kiloa ja kauralajikkeilla vajaa 3500 kiloa hehtaarilta. Ohrien sato ei ollut aivan yhtä korkea kuin vuonna 2020, mutta kaurojen keskisato oli hieman edellisvuotta parempi. Ohrilla lajikkeiden väliset erot olivat suurimmillaan noin 1100 kiloa, mikä on vähemmän kuin edellisvuonna. Paras sato tuli viime vuoden tapaan Bredosta, joskin Birk pääsi lähes samaan. Aikainen Vertti paransi sijoitustaan.

Kauralajikkeilla satoerot olivat maksimissaan noin 1200 kiloa, mikä sekin on hieman pienempi kuin edellisvuonna. Silmämääräisesti tarkastellen mangaanin puutos ei haitannut kauran kasvua. Tätä osattiinkin ennustaa maanäytteiden perusteella. Paras sato tuli jälleen Donnasta (4100 kg/ha), mikä on lähes kilolleen sama kuin vuonna 2020. Seuraavina olivat Donnan tapaan myöhäinen Bettiina ja keskimyöhäinen uutuus BAUB (nimi vielä jalostajan mukaan). Aikaisissa kauroissa Niklaksen sato oli tällä kertaa muita suurempi.

<<< Aiheesta lisää ruotsiksi sivulla 37.

Hyvää laatua sääoloista huolimatta Aikaisten ohrien hehtolitrapainot jäivät alle viljakaupassa yleisesti käytettävän perushintarajan (64 kg/hl). Hehtopainoltaan yli 60 kilon ohrakin kelpaa kauppaan, mutta siitä voidaan tehdä hintavähennys. Myöhäisemmillä ohrilla hehtolitrapainot olivat parempia, kaksitahoisella Arildilla jälleen paras kahden edellisvuoden tapaan. Noin kilon päähän Arildista pääsivät kaksitahoiset Harbinger ja Cresendo sekä monitahoinen uutuus Annastiina. Ohrien tuhannen jyvän painot olivat jopa edellisvuotta korkeampia. Kuivasta kesästä johtuen kasvitauteja, kuten ohran rengas- ja verkkolaikkua, oli hyvin vähän.

Ohrien valkuaispitoisuus määritettiin kemiallisella Kjeldahl-menetelmällä, joka on varsinkin uusilla lajikkeilla NIT-pikamittaria tarkempi. Nyt valkuaiset jäivät kaikilla lajikkeilla edellisvuotta alhaisemmiksi.

Harbinger ja Cresendo alittivat mallasohrien valkuaisen perushintarajan kirkkaasti.

Niiden jyväkoko lienee myös riittävä. Näillä lajikkeilla alle 2,2 millimetrin lajitetta oli 0,3–1,2 prosenttia.

Kaikkien kauralajikkeiden hehtolitrapainot ylittivät 54 kiloa, mikä usein on elintarvikekauran ostajilla perushintaraja. Harald-kauran laatu oli jälleen hyvin korkea.

Aikaisimmat kaurat lienevät kärsineet kuivuudesta, koska niillä tuhannen jyvän pai-

no ei ollut yhtä korkea kuin edellisvuonna.

Nyt analyyseissämme oli ensi kertaa mukana seulonta, koska sitä käytetään viljakaupassakin. Kaurojen jyväkoko oli tällä mittarilla riittävä, sillä kaikilla lajikkeilla alle 2 millin lajitetta oli alle 10 prosenttia, mikä on kuluneena vuonna ollut perushintaraja elintarvikekauroille. ◀ Tilakokeet on toteutettu Pohjoiset luomudemonstraatiot ja -verkostot -projektissa yhdessä ProAgrian kanssa.

Kirjoittajat ovat töissä Luonnonvarakeskuksessa.

Luomuohra 2021, Ruukki Siikajoki

Vertti Aukusti Brage Armas Birk Alvari Arild (2t) Kaarle Annastiina Bredo Harbinger (2t) Crescendo (2t) Keskiarvo Suurin arvo

Kasvuaika, vrk keltatuleentumiseen 72 72 74 70 80 78 74 80 86 79 86 89 78 Pienin arvo

Sato kg/ha (15 %) 4368 4076 4070 3786 4803 4282 4060 4454 4210 4881 3847 4466 4275

Pienin arvo

1000 jyvän paino, g 40,3 39,5 36,6 34,9 45,8 44,6 50,6 45,5 46,7 41,0 49,6 55,2 44,2

Valkuainen, % Kjeldahl 10,9 10,5 10,3 10,7 9,7 10,3 10,2 9,3 9,6 9,3 10,6 9,7 10,1

Rengaslaikku (2.8.) % 3 3 8 5 3 3 1 1 6 1 1 3 3

Korren pituus, cm 58 60 60 63 61 67 71 61 62 66 62 70 63

Luomuohran lajikekokeiden tulokset.

Lakoa ei esiintynyt millään lajikkeella.

2t = kaksitahoinen.

Kaudella 2021–22 mallasohran valkuaisen tulee olla < 13,0 % (perushintalaatu 11,5 %).

Lajikkeet virallisten kokeiden mukaisessa aikaisuusjärjestyksessä.

Luomukaura 2021, Ruukki Siikajoki Kasvuaika, vrk keltatuleenSato kg/ha tumiseen (15 %) Meeri 85 2926 Niklas 85 3572 Perttu 92 3097 Avetron 85 3149 Marika 87 3164 Ringsaker 93 3485 Kontio 92 3106 Steinar 94 3527 BAUB 96 3821 Matty 101 3405 Harald 94 3635 Benny 101 3680 Donna 101 4139 Bettiina 101 3853 Keskiarvo 93 3468 Suurin arvo

Hehtopaino, kg/hl 62,9 62,4 63,2 61,5 64,3 63,5 67,6 63,0 66,4 65,3 66,8 66,2 64,4

Verkkolaikku (2.8.) % 1 1 0 1 1 3 3 1 1 1 1 1 1

Hehtopaino, kg/hl 57,1 58,5 56,7 58,9 58,5 56,2 54,3 54,1 58,2 58,7 59,2 58,5 57,4 58,3 57,5

1000 jyvän paino, g 37,2 38,8 36,9 37,3 42,2 36,7 41,2 40,1 44,6 46,9 55,2 45,3 40,1 43,4 41,9

Seulonta < 2mm, % 4,5 4,2 4,5 7,9 2,7 3,9 1,9 2,7 1,6 1,2 0,8 1,8 1,5 2,1 2,9

Vihreät jyvät, % 1,8 2,1 2,1 2,8 2,3 4,0 5,0 3,2 1,5 2,6 1,9 1,9 3,0 4,5 2,8

Lako, % 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Korren pituus, cm 79 74 75 77 76 78 81 78 86 77 75 78 87 74 78

Luomukauran lajikekokeiden tulokset.

1000 jyvän paino ja seulonta kuvaavat jyväkokoa, mutta eivät täysin samalla tavalla. Esimerkiksi Ringsaker-kauralla on pieni 1000 jyvän paino, mutta seulontatulos voi silti olla ihan hyvä.

Lajikkeet virallisten kokeiden mukaisessa aikaisuusjärjestyksessä.

LUOMULEHTI 1 | 2022

41

TEKSTI JA KUVA: MARI UNNBOM

Laihan vuoden

lannoituskoetulokset Lähes koko kesän sateiden tultua jo toukokuussa keskikesän kuivuus koetteli HYKERRYS-hankkeen koekentällä ja viimeisen koevuoden sadot jäivät laihoiksi.

Lannoituskäsittelyiden välillä oli kuitenkin satoeroja, ja parhaat kierrätyslannoitteet

H

päihittivät väkilannoiteverrokin.

yvän sadon kierrätyslannoitushankkeiden viiden vuoden viljelykierron viimeiset vaiheet toteutettiin kasvukaudella 2021. Kuten ennenkin, hankkeeseen osallistuneet yritykset suunnittelivat koeruutujensa lannoituskäsittelyt itse omien kierrätyslannoitekonseptiensa mukaan. Viljelykierto oli syysruis – härkäpapu – kaura nurmialuskasvilla – viherlannoitusnurmi – ohra. Koekentällä kierto aloitettiin hankkeen alussa kolmesta kohtaa: syysrukiista, härkäpavusta ja kaurasta nurmialuskasvilla. Viimeisen vuoden kasveina olivat ohra (Wolmari), härkäpapu (Louhi) ja syksyn 2020 liian märkien kylvösäiden vuoksi rukiin korvannut vehnä (Iisakki).

siitä, ovatko maanparannusaineet ennakko-oletusten mukaisesti parantaneet maan vedenpidätyskykyä.

Nestemäisten lannoitteiden koeruutulevityksissä haasteita Soilfoodin toisella osallistujapaikalla testattiin alun perin toisen yrityksen matokompostituotteita, ja vuodesta 2019 ruuduilla on käytetty neljää erilaista nestemäistä orgaanista Boost-lannoitetta. Näillekin koeruuduille levitettiin ravinnekuitu nurmen lopetuksen yhteydessä. Sadonlisät lannoittamattomaan verrokkiin verrattuna jäivät heikoksi, ohralla korkeimmillaan vain reiluun 300 kiloon.

Syynä heikkoon menestykseen on todennäköisesti levityshaasteiden ja kuivuuden yhdistelmä. Kyseiset lannoitteet sisältävät runsaasti liukoisia ravinteita, pääosin kuitenkin orgaanisessa muodossa. Kuivuus heikentää orgaanisten ravinteiden vapautumista. Boost-lannoitteiden levitysmäärät ovat

Maanparannusaineilla suurimpiin satoihin Soilfood Oy jakoi koeruutunsa kahteen osaan ja levitti syksyllä 2016 syysrukiin alle elintarviketeollisuuden sivuvirroista jalostettua kiinteää orgaanista lannoitetta (Väkevä Ravinnelannos) ja metsäteollisuuden sivuvirroista jalostettua kalkkistabiloitua ravinnekuitua (RaOhran puinti elokuussa 2021 Helsingin vinnekuitu I). Kyseisillä maanparannusyliopiston maataloustieteiden osaston uudella koeruutupuimurilla. Ohran kasvu tyrehtyi aineilla käsitellyillä ruuduilla käytettiin kesäkuun pitkässä kuumuudessa ja kuivuudessa. viljojen ja härkäpavun kevätlannoitukKoeruutujen kasvustot olivat parhaimmillaankin sissa elintarviketeollisuuden sivuvirroisvain noin 30 sentin korkuisia. ta jalostettua lietemäistä orgaanista lannoitetta (Väkevä Ravinneseos I) tähdäten samaan typpilannoitustasoon väkilannoitusverrokin kanssa. Nurmen lopetuksen yhteydessä vuonna 2020 molemmat maanparannusainekäsittelyt täydennettiin vielä ravinnekuidulla.

Näiltä koeruuduilta saatiin ohralla luomukelpoisista kierrätyslannoitekäsittelyistä suurin sato, 850–900 kiloa sadonlisää lannoittamattomaan verrattuna. Väkilannoiteverrokin sato jäi maanparannusaineiden taakse, vaikkakin hyvin pienellä erolla. Koeruuduilta kerätyistä vedenpidätyskapasiteettinäytteistä saadaan kevään mittaan vastauksia

42

LUOMULEHTI 1 | 2022

Tutkittua tietoa 2016

2017

2018

syysruis

Soilfood I

Soilfood II

2021

viherlannoitusnurmi

ohra

Väkevä Ravinneseos I Väkevä Ravinneseos I Väkevä Ravinneseos I Ravinnekuitu I

Väkevä Ravinneseos I

Väkevä ravinnelannos

Väkevä Ravinneseos I Väkevä Ravinneseos I Väkevä Ravinneseos I Ravinnekuitu I

Väkevä Ravinneseos I

*

Ecolan 2016 ̶ Perus-Viljo** 2020/ Lantmännen Erikois-Viljo** Agro 2021 Erikois-Viljo**

Helsingin yliopisto

2020

Ravinnekuitu I

Perus-Viljo**

Viljelykierto vuoden 2021 ohraruuduilla aloitettiin rukiilla.

Taulukossa kokeen luomuhyväksytyt kierrätyslannoitteet ja ruutujen lannoitushistoria.

härkäpapu

2019 kaura nurmialuskasvilla

*

*

Boost NKS Premium Boost NK Boost NS Boost NPKS

Ravinnekuitu I Ravinnekuitu I Ravinnekuitu I Ravinnekuitu I

Boost NKS Premium Boost NK Boost NS Boost NPKS

Agra 8-4-2

Agra 8-4-2

Agra 8-4-2

Patenttikali

Luomulannoite 10-3-1 (60 kg N/ha)

Agra 8-4-2 + mikrobivalmiste

Agra + Se

Agra 8-4-2

Agra NS + Patenttikali

Fertilex 5-1-2

ei lannoitusta

Patenttikali

Agra 13-0-0

Patenttikali

Luomulannoite 10-3-1 (40 kg N/ha)

mikrobivalmiste

Agra + Se

Agra 13-0-0 + Patenttikali

Agra NS + Patenttikali

Luomulannoite 10-3-1 (40 kg N/ha) + Patenttikali

Väkilannoiteverrokki Väkilannoiteverrokki Väkilannoiteverrokki Väkilannoiteverrokki -

Väkilannoiteverrokki

Lannoittamaton verrokki

Lannoittamaton verrokki

Lannoittamaton verrokki

Lannoittamaton verrokki

Lannoittamaton verrokki

Lannoittamaton verrokki

* Vuosina 2016–2018 kyseisillä ruuduilla testattin toisen yrityksen matokompostituotteita **2016 Honkajoki Oy:n lannoitteet

hyvin pieniä, joten niiden tasainen levitys ja tarpeeksi hellävarainen multaus koeruuduille oli haastavaa. Sekoittuessaan suureen maatilavuuteen ravinteet ovat todennäköisesti olleet kuivuuden takia pienijuurisiksi jääneiden kasvien saavuttamattomissa.

Rakeistetut kierrätyslannoitteet mukana Ecolan testasi omilla koeruuduillaan vuoteen 2020 asti Agra-lihaluujauholannoitteita. Viimeiselle vuodelle yhteistyökumppaniksi vaihtui Lantmännen Agro.

Koeruuduilla jatkettiin Ecolanin tapaan säästeliäällä, käytännön viljelyyn sopivilla lannoitusmäärillä. Lantmännen Agrolla oli kokeessa kaksi rakeistettua kierrätyslannoitetta: lihaluujauhopohjainen Luomulannoite 10–3–1 ja kananlannasta valmistettu Fertilex 5–1–2.

Luomulannoite 10–3–1 tuotti 60 kilon typpilannoituksella 600 kilon sadonlisän ohralla lannoittamattomaan verrattuna.

Pienemmällä 40 kilon typpilannoituksella Luomulannoite 10–3–1 toi reilu 500 kiloa lisää lannoittamattomaan verrattuna. Patenttikalitäydennyksellä ei ollut vaikutusta tulokseen. Fertilex 5–1–2 antoi 40 kilon typpilannoituksella 350 kiloa sadonlisää verrattuna lannoittamattomaan verrokkiin.

Vehnällä tulokset olivat samoilla lannoitusmäärillä hieman parempia. Fertilex 5–1–2 tuotti 550 kiloa ja Luomulannoite 10–3–1 800 kiloa sadonlisää verrattuna lannoittamattomaan verrokkiin. Korkeammalla, 60 kilon typpilannoituksella Luo-

mulannoitteella saatiin 850 kilon sadonlisä lannoittamattomaan verrattuna. Kuivuus on todennäköisesti heikentänyt myös näiden lannoitteiden kohdalla ravinteiden vapautumista.

tenkin kerättyä valtavan kattava aineisto kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden toimivuudesta peltokasvien viljelyssä. Hanke alkaa olla maalissa, mutta tutkimustyö kerätystä aineistosta jatkuu. ◀

Hanke paketissa, mutta tutkimus jatkuu Monivuotiset kenttäkokeet mahdollistavat lannoitteiden testauksen erilaisissa sääolosuhteissa ja eri viljelykasveilla. Kolme viidestä kasvukaudesta HYKERRYS-kokeissa on ollut kuivia, joten joka vuosi ei ole satomäärien suhteen mennyt odotusten mukaan. Viiden vuoden aikana saatiin kui-

Kirjoittaja on HYKERRYS-hankkeiden koordinaattori.

HYKERRYS 3 -hanke toteutettiin vuonna 2021 ELY-keskuksen myöntämällä maaseutuohjelman kehittämishanketuella. Yhteistyössä mukana Helsingin yliopisto, Soilfood Oy, Lantmännen Agro Oy ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Lisää lannoituskokeiden tuloksia Luomulehden seuraavassa numerossa.

2021 lannoite

Soilfood I

Soilfood II

Kokeen luomuhyväksyttyjen kierrätyslannoitteiden typpilannoitusmäärät ja sadot ohralla kesältä 2021.

Ecolan 2016 ̶ 2020/ Lantmännen Agro 2021 Helsingin yliopisto

N-tot. kg/ha

N-liuk. Kg/ha Sato, kg/ha

Väkevä Ravinneseos I (Ravinnekuitu 2016)

120

110

1092*

Väkevä Ravinneseos I (Väkevä ravinnelannos 2016)

120

110

1149*

Boost NKS Premium Boost NK Boost NS Boost NPKS Luomulannoite 10–3–1 Fertilex 5–1–2

125 132 66 57 60 40

100 112 48 47 16 6

401 571 501 483 835* 589

Luomulannoite 10–3–1

40

11

780*

Luomulannoite 10–3–1 + 40 Patenttikali

11

755*

Väkilannoiteverrokki

120

1021*

0

234

120

Lannoittamaton verrokki 0

* satotulos on tilastollisesti merkitsevästi suurempi kuin lannoittamattomalla verrokilla

LUOMULEHTI 1 | 2022

43

Tutkittua tietoa

TEKSTI: IIRIS MATTILA KUVAT: JUUSO JOONA

Tutkimus vertailee maanmuokkausmenetelmiä Tyynelän ja Kilpiän tilat testaavat kynnön ja kevytmuokkauksen eroja luomuviljapelloilla osana kansainvälistä tutkimushanketta.

K

ilpiän tila Lohjalla ja Tyynelän tila Lappeenrannassa tekevät maanmuokkauskokeita osana EU:n laajuista SoilDiverAgro -tutkimushanketta.

– Maaperän biologia kiinnostaa, ja halusin vihdoinkin saada selville, millaista haittaa kyntö aiheuttaa, kommentoi Kilpiän tilan isäntä Tuomas Mattila.

Tyynelän tilan isäntä Juuso Joona puolestaan kuvailee: – Minua kiinnostaa eri muokkausmenetelmien vaikutus maan kasvukuntoon ja sadontuottoon. Tutkiminen ja kokeileminen on mielenkiintoista ja hauskaa!

Molemmilla tiloilla koelohkoille kylvetään kolmen kasvukauden ajan syys- tai kevätvehnää sekä viljelykierron palkokasvivuorolla hernettä. Muokkausmenetelmien vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin, maan biologiaan ja satoon tutkitaan eri menetelmin.

Muokkauskokeiden asetelmat Tilakokeissa kyntötavat eroavat toisistaan. Kilpiässä kynnetään talvehtinut kasvusto keväällä matalaan ja matalapainerenkailla. Joona kyntää omien sanojensa mukaan “vallitsevien käytäntöjen mukaan” – siis syksyllä ja noin 20 sentin syvyyteen. Peltokoelohkojen käsittelyt ja työn koneistus ovat isäntien itse päättämät.

44

LUOMULEHTI 1 | 2022

Matalakuohkeutus tehtiin Tyynelässä jankkurilla.

– Jaoin koelohkon kahtia: neljä raitaa kyntöä ja neljä matalakultivointia. Muokkaan molemmat keväällä sekä syksyllä talvehtivaan kerääjäkasviin. Koelohkolla maa on hienoa hietaa. Lähtötilanne oli monivuotinen mailasnurmi, joten maan biologinen tilanne oli hyvä, Mattila kertoo.

– Suorakylvin syysvehnän välikasvustoon. Syysvehnän sängen matalakuohkeutin jankkurilla ennen herneen kylvöä.

Kyntöverrokki toteutetaan vallitsevien käytäntöjen mukaan kyntämällä sänki syksyllä, jolloin maa jää kasvipeitteettömäksi. Maalajina on hietasavi. Systeemissä on mukana aina aluskasvit, Joona kuvailee.

Tyynelän tilalla vehnä suorakylvettiin välikasvustoon niin, että edessä on veitsijyrä (crimper roller) ja takana suorakylvökone.

Alustavat tulokset yllättivät Kilpiässä koe on kestänyt nyt kaksi kasvukautta.

– Erot kynnön ja kevytmuokkauksen välillä ovat sadossa ja rikkakasveissa todella vähäisiä. Kyntö sai aikaan tiivistymän heti ensimmäisenä vuotena, Mattila kertoo havainnoistaan.

Tyynelässä on yksi kasvukausi takana.

– Vielä ei voi sanoa kokonaisuudesta mitään. Koe kuitenkin onnistunut hyvin tähän asti, Joona iloitsee.

Maan biologiaan liittyvät mittaustulokset valmistuvat nähtäviksi vasta hankkeen lopussa. Toistaiseksi vaikuttaisi, että kyntäminen ja kevytmuokkaus vaikuttavat maan rakenteeseen eri tavoin, ja ainakin Kilpiässä koelohkon sisäinen sadon vaihtelu johtui vahvemmin jostain muusta syystä kuin muokkausmenetelmän valinnasta.

– Erojen vähäisyys kasvustossa yllätti, sanoo Mattila.

– Ensimmäisenä vuotena joutui tosissaan kaivamaan, että näki, mistä oli kynnetty.

Ottaen huomioon, kuinka vahvoja mielipi-

teitä aihe herättää, luulin erojen näkyvän selvästi silmällä, hän jatkaa.

Myös muokkausvaikutus yllätti.

– Vaikka kyntö tehtiin sängen päältä, itse kyntöauran vannas riitti tekemään tiivistymän kyntöanturaan, Mattila kuvailee.

Joona kertoo koelohkon valinnan korostuvan: – Kyseinen lohko valikoitui mukaan lähinnä viljelykierron vaiheen vuoksi, mutta se ei ole historialtaan paras mahdollinen, koska taustalla on epäonnistunut nurmi.

Tämän vuoksi lohkon rikkapaine on melkoinen. Maan rakenteessa ja kasvihuonekaasupäästöissä on havaittavissa hienoisia eroja muokkausvalintojen mukaan.

EU:n Horisontti-ohjelman rahoittamaan SoilDiverAgro -hankkeeseen osallistuu 22 kumppania seitsemästä eri maasta. Hanke pyrkii edistämään ja kehittämään sellaisia viljelykäytäntöjä, jotka parantavat ja hyödyntävät maaperän eliöyhteisöjen monimuotoisuutta ja vähentävät viljelijöiden riippuvuutta ulkoisista tuotantopanoksista (kuten kemiallinen kasvinsuojelu tai mine-

raalilannoitteet) turvaten samalla satotasot ja sadon laadun sekä viljelijöiden toimeentulon. Suomessa hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, Perunantutkimuslaitos sekä Tyynelän ja Kilpiän tilat.

Tavoitteena on raportoida hankkeen tuloksista lähitulevaisuudessa sekä tuottaa viljelijöille käyttökelpoista tietoa hyvistä viljelykäytännöistä maan monimuotoisuuden eduksi. ◀ Kirjoittaja on mikrobiologi ja maanviljelijä Kilpiän tilalta Lohjan Pusulasta

LUOMULEHTI 1 | 2022

45

TEKSTI: ELINA NURMI, JAANA SORVALI, SALLA ALANDER KUVA: ELINA NURMI

Ympäristöhuoli vaikuttaa luomuruuan ostamiseen Kyselytutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksesta ja monimuotoisuuden vähenemisestä

L

huolta kantavat kuluttajat ovat aktiivisia luomuelintarvikkeiden kuluttajia.

uomuruuan kysyntä on kasvanut reippaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Luomuruuan mieltäminen terveelliseksi ja puhtaaksi vaihtoehdoksi sekä tuotannon positiiviset vaikutukset etenkin maan kasvukuntoon ja luonnon monimuotoisuuteen ovat edesauttaneet kysynnän kasvua. Vuonna 2019 Suomessa arvioitiin olevan 2,2 miljoonaa luomua säännöllisesti käyttävää kuluttajaa. Kuluttajien määrä on yli puoli ETELÄ-SAVON LUOMURUOKATUTKIMUS miljoonaa enemmän kuin vuonna 2010. Suomalaisten suosiKuluttajien ympäristöhuoli miin luomutuotteisiin kuuluvat muun muassa hedelmät, vihannekset ja maito.

ETELÄ-SAVON LUOMURUOKATUTKIMUS Viime vuonna alkaneen Venäjän ja Suomen välisen yhteisKuluttajien ympäristöhuoli työhankkeen (Environmentally Friendly Smart Organic AgriOlen huolissani ilmastonmuutoksesta.

Ilmastonmuutos luo uusia mahdollisuuksia suomalaiselle culture - EFSOA) yhtenä tavoitteena on maataloudelle. lisätä luonnonmukaiMaatalouden ympäristövaikutusten vähentäminen on tärkeää. rajan molemmin sesti tuotettujen elintarvikkeiden kysyntää Kuluttajat voivat vaikuttaa ympäristön tilaan ostovalinnoilla.

Olen huolissani ilmastonmuutoksesta. puolin.

Osana hanketta toteutettiin marraskuun 2020 ja tamMaataloudessa vaikuttaa ilmastopäästöihin.

Ilmastonmuutoson luomahdollista uusia mahdollisuuksia suomalaiselle maataloudelle. mikuun 2021 välisenä aikana kyselytutkimus, jossa selvitetLuonnon monimuotoisuuden väheneminen on huolestuttavaa.

Maatalouden ympäristövaikutusten vähentäminen on tärkeää.

tiin kuluttajien mielipiteitä luomuruuasta ja sen käytöstä sekä heidän ympäristönäkemyksiään. Aineisto kerättiin neljässä päivittäistavarakaupassa Etelä-Savon alueella. Venäjän puolella aineistoa on kerätty Pietarissa ja Leningradin alueella.

Luomutuotanto koetaan ympäristön kannalta kestävimmäksi tuotantotavaksi Suomessa tärkeimpiä ruokaan liittyviä tekijöitä ovat hyvä laatu ja maku, puhtaus sekä kotimaisuus. Kyselyyn vastanneista lähes puolet (48 prosenttia) ostaa luomuruokaa säännöllisesti eli vähintään kerran viikossa. Kymmenesosa ei osta lainkaan Täysin eri Jokseenkin eri En samaa enkä Jokseenkin luomutuotteita.

Vastaajat kertoivat ostavansa eniten vihanmieltä mieltä eri mieltä samaa mieltä Täysin sama neksia, hedelmiä, viljaja maitotuotteita.

He mieltävät luomu4% 5% 8% 41 % 42 % ruuan terveelliseksi, puhtaaksi ja hyvälaatuiseksi.

Tätä 27 mieltä 2% 2% 21 % % 48 % Täysin eri Jokseenkin eri En samaa enkä Jokseenkin 1% 5 % 10 % 35 % 48 % ovatmieltä erityisesti naiset ja säännöllisesti luomuruokaa ostavat mieltä eri mieltä samaa mieltä Täysin samaa mieltä 2% 4% 11 % 35 % 49 % 4 % 5 % 8 % 41 % 42 % kuluttajat. Alhaisempi hinta sekä nimenomaan kotimaisen 2 % 3 % 10 % 37 % 49 % 2% 2% 21 % % 48 % luomuruuan olisivat27 tärkeimpiä 1 % saatavuuden 4 % paraneminen 8% 31 % 55 %

1% 2%1% 2%1% 1%1% MITÄ MIELTÄ OLET SEURAAVISTA 1VÄITTÄMISTÄ? % 1% 1%

Kuluttajien tärkeää huomioida ympäristöasiat.

Kuluttajat on voivat vaikuttaa ympäristön tilaan ostovalinnoilla.

Luonnon monimuotoisuutta täytyy suojella.

Maataloudessa on mahdollista vaikuttaa ilmastopäästöihin.

Vesistöjen suojelu on tärkeää.väheneminen on huolestuttavaa.

Luonnon monimuotoisuuden Kuluttajien on tärkeää huomioida ympäristöasiat.

Luonnon monimuotoisuutta täytyy suojella.

Vesistöjen suojelu on tärkeää.

Vesistöjen suojelu on tärkeää.

5 4 3 4 2 2 1

% % 2% % 2% % 1% % % %

10 % 11 % 10 % 8% 8% 4% 2%

8% 4% 2%

35 35 37 31 33 22 24

% % % % % % %

33 % 22 % 24 %

48 49 49 55 56 71 71

% % % % % % %

56 % 71 % 71 %

Luonnon monimuotoisuutta suojella.

Vesistöjen suojelutäytyy on tärkeää.

Kuluttajien on tärkeää huomioidatäytyy ympäristöasiat.

Luonnon monimuotoisuutta suojella.

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen huolestuttavaa.

Kuluttajien on tärkeää huomioidaon ympäristöasiat.

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen onilmastopäästöihin. huolestuttavaa.

Maataloudessa on mahdollista vaikuttaa

Täysin eri mieltä

Maataloudessa mahdollista vaikuttaatilaan ilmastopäästöihin.

Kuluttajat voivaton vaikuttaa ympäristön ostovalinnoilla.

eri mieltä Täysin eriJokseenkin mieltä Eneri samaa Jokseenkin mieltäenkä eri

Kuluttajat voivat vaikuttaa ympäristön tilaan ostovalinnoilla.

Maatalouden ympäristövaikutusten vähentäminen on tärkeää.

mieltä

En samaaJokseenkin enkä eri samaa mieltä mieltä Jokseenkin samaa Täysin samaa mieltä mieltä Täysin samaa mieltä

Maatalouden ympäristövaikutusten vähentäminen on tärkeää.

Ilmastonmuutos luo uusia mahdollisuuksia suomalaiselle maataloudelle.

Ilmastonmuutos luo uusia mahdollisuuksia suomalaiselle maataloudelle.

Olen huolissani ilmastonmuutoksesta.

Olen huolissani ilmastonmuutoksesta.

0% 0%

10% 10%

20%

20%

30%

30% 40%

40% 50%

50% 60%

60% 70%

70%

80%

90%

80%

90%

100%

Kyselytutkimuksella selvitettiin ympäristöhuolta ja kulutuskäyttäytymistä.

Vesistöjen suojelu on Etelä-Savon kuluttajille erityisen tärkeää.

46

LUOMULEHTI 1 | 2022

100%

Tutkittua tietoa

luomuruuan ostoa lisääviä tekijöitä. Ostohalukkuutta lisäisi sekin, että valikoima olisi parempi ja tuotteet olisivat selkeämmin esillä kaupassa.

Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että luomutuotanto on ympäristön kannalta kestävin tuotantotapa.

Suunnilleen yhtä moni tuki näkemystä siitä, että luomumaatalous ylläpitää paremmin maatalousympäristön monimuotoisuutta sekä tuottaa vähemmän ravinnekuormitusta vesistöihin verrattuna tavanomaiseen tuotantoon. Noin puolet arvioi, että luomumaatalous tuottaa tavanomaista tuotantoa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä. Noin 28 prosenttia vastaajista kuitenkin koki, että ympäristöhyödyt ovat liioiteltuja.

Yli kolmasosa vastaajista ilmaisi, että he eivät saa riittävästi ja luotettavasti tietoa luomutuotannon ympäristövaikutuksista. Mikäli kuluttajien tiedot ympäristövaikutuksista ovat puutteellisia, tiedon lisääminen voisi edesauttaa luomun kulutusta.

– Kuluttajille kannattaisi tarjota helposti ymmärrettävää tietoa säännöistä, valvonnasta ja ympäristövaikutuksista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Jaana Sorvali.

Maatalouden ympäristövaikutusten vähentäminen on tärkeää Järvivaltaisella Etelä-Savon alueella kuluttajien ympäristöhuolista korostui selvästi eniten vesistöjen suojelemisen tärkeys.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä ja ilmastonmuutoksesta oli huolissaan yli 80 prosenttia. Sukupuolella on merkitystä, sillä naiset ovat huolestuneempia asiasta.

– Ilmastonmuutoksesta ja monimuotoisuuden vähenemisestä enemmän huolta kantavat kuluttajat ovat myös aktiivisempia luomuelintarvikkeiden kuluttajia, kertoo Luken tutkija Elina Nurmi.

Kyselyyn vastanneista 83 prosenttia on sitä mieltä, että maatalouden ympäristövaikutusten vähentäminen on tärkeää. Erilaisilla ikäryhmillä on hieman poikkeavat näkemykset: kaikista nuorimmat, alle 25-vuotiaat vastaajat kannattavat eniten sitä, että maatalouden ympäristövaikutuksia pitäisi vähentää. Kuluttajat, jotka eivät osta luomuelintarvikkeita, eivät ole yhtä huolestuneita ympäristön tilasta kuin säännöllisesti os-

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelija Salla Alander keräämässä kyselytutkimuksen aineistoa Mikkelin Prismassa tammikuussa 2021.

tavat. He eivät näe luomuelintarvikkeiden ostamista ympäristön kannalta olennaisena. Tutkimuksen perusteella ympäristöhuoli vaikuttaa luomuruuan ostamiseen.

Luomuruokakyselyyn vastasi yhteensä 336 henkilöä. Heistä 52 prosenttia oli miehiä ja keski-ikä oli 54 vuotta. Vastaajista 48 prosenttia kertoi asuvansa maaseudulla. 32 prosenttia oli korkeasti koulutettuja. ◀ Tutkimuksen tuloksena on valmistunut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK:n opiskelijan Salla Alanderin opinnäytetyö ”Kuluttajien näkemys luomuruuasta ja luomutuotannon ympäristövaikutuksista - Kyselytutkimus Etelä-Savon alueella”. Linkki julkaisuun osoitteessa luomulehti.fi.

Kyselyn aineistoa analysoidaan myös tieteellistä julkaisua varten.

Julkaisussa kerrotaan lisäksi vastaavan venäläistutkimuksen tuloksista.

LUOMULEHTI 1 | 2022

47

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 18.3.

KONEITA

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 7,5–12 m

by Lyckegård Saatavana nyt myös veitsiterillä

Olemme kanssasi koko kasvukauden!

Uutus!

Treffler

Ongelmarikkojen niitot kasvustoista

Pyörtänöiden, laidunten ym. viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus

w-cult.fi

W-Cult Oy, Luvian Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

SIEMENIÄ Uutus!

Laatusiemenet luomuun!

Cameleon

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan.

Rahoitusjärjestelyt.

Haetaan sopimusviljelijöitä!

15% kaikkien tuotemerkkien kuluvista osista!

Voimassa 1. joulukuuta 2021 – 31. tammikuuta 2022

www.bt-agro.fi

Tom: 0400 806 165 • Boris: 0500 567 611 Patrik, varaosat ja huolto: 050 3261 556

48

LUOMULEHTI 1 | 2022

Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

OSTAMME LUOMUVILJAA

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

SCHAUMANN

LECKMASSE NUOLUKIVI Sisältää mm.

A-vitamiinia D3-vitamiinia E-vitamiinia Seleeniä

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

250.000 ky 50.000 ky 500 mg 40 mg (org. 16 mg)

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

luomuUN Pakkauskoot: 20 kg & 65 kg

MYYNTI Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

www.eurotrading.fi • p. 010 3211 950

LANNOITTEITA

TILAPEITTAUSTA

KULTAKASVU Premium - paljon enemmän kuin peittausaine!

Ota in meih ttä yhtey

Viljelijät ovat havainneet: ►se on näivettänyt mm. pillikkeen, savikan ja juolavehnän kasvua ►se on nostanut satoa ja hl-painoa

Tilaa alan pioneerilta ennakkoehtohintaan!

UUTTA! www.tilapeittaaja.fi Tilapeittaaja Reijo Hartikka 0400 325 863

Huom. katso filmit.

Lisätiedot valmistajan kotisivuilta elom.fi

le h ti

Haluaisitko ilmoituksesi Luomulehteen?

Kysy lisää:

Maritta Humala, ilmoitusmyynti, puh. 040 709 9856, palmera@kotiposti.net

LUOMULEHTI 1 | 2022

49

TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM

Kukkopoikien lopettaminen kohta historiaa Joka vuosi maailmassa lopetetaan monta miljardia munintarotuista kukkopoikaa heti kuoriutumisen jälkeen.

Toiminnan äänekäs arvostelu on johtanut siihen, että useassa maassa on kehitteillä menetelmiä selvittää

Kuva: Noora Mantere

untuvikon sukupuoli jo ennen tipujen kuoriutumista.

50

LUOMULEHTI 1 | 2022

Kukkopoikien lopettaminen heti kuoriutumisen jälkeen on kohdannut voimakasta kritiikkiä, ja erityisen suuri epäkohta se on ollut luomutuotannossa.

Luomukukoilla sama kohtalo kuin tavanomaisillakin Monet luomutuotteita suosivat kuluttajat ostavat luomua eläinten paremman kohtelun takia. He hämmästyvät ja pettyvät kuullessaan, että luomutuotannossa kukkopojat kokevat saman kohtalon kuin tavanomaisessakin tuotannossa. Siipikarjasektorilla eläinaineksen jalostustyö on kuitenkin voimakkaasti keskittynyttä, ja luomutuotannossa käytetään samaa eläinainesta kuin tavanomaisessakin tuotannossa.

Toisin sanoen luomutiloilta löytyy samat munintarotuiset kanahybridit kuin tavanomaisiltakin tuottajilta, ja näin ollen myös kukkopoikiin liittyvä problematiikka on sama. Luomumunantuottajilla ei ole ollut mitään mahdollisuutta ratkaista ongelmaa, vaikka epäkohta on luomussa tuntunut vieläkin räikeämmältä. Kohta ongelman ratkaisu ehkä häämöttää, kun untuvikkojen sukupuoli pystytään määrittämään kananmunista ennen kuoriutumista.

Useita eri menetelmiä kehitteillä Menetelmiä määrittää sukupuoli munista ennen poikasen kuoriutumista ollaan samanaikaisesti kehittämässä monissa eri maissa. Menetelmiä tutkitaan ja testataan

Kuva: Korhan Oztunc / Adobe Stock

M

unintarotuinen kana on jalostettu tuottamaan mahdollisimman paljon munia mahdollisimman pienellä rehumäärällä. Munantuotannon sivutuotteena syntyville kukkotipuille ei ole löytynyt järkevää hyödyntämistapaa, ja ne lopetetaan heti erottelun jälkeen.

Munintarotuiset kukot tuottavat huonosti lihaa ja kasvavat niin hitaasti, ettei niitä kannata kasvattaa. Lihantuotantoon jalostetut broilerit puolestaan kasvattavat massaa nopeasti rehuja tehokkaasti hyödyntäen.

Kukkopoikien kohtalo on saanut osakseen voimakasta arvostelua. Ongelmaan on pyritty etsimään ratkaisua lisäämällä kukkokasvatuksen kustannukset munien hintaan. Saksassa on esimerkiksi ollut myytävänä munia, joista kuluttaja maksaa kahden sentin lisähintaa jokaisesta munasta. Kuluttajaa on houkuteltu tekemään eettinen valinta tunteisiin vetoavalla sloganilla ”jotta veljenikin saisi elää.”

Kukko vai kana? Sukupuolen määrittäminen kananmunista onnistuu, mutta menetelmät pitää vielä saada toimimaan taloudellisesti kannattavasti ja isossa mittakaavassa.

ainakin Saksassa, Kanadassa, Hollannissa ja Ruotsissa. Sukupuolen määritys perustuu joko optiseen tekniikkaan tai kemialliseen analyysiin, jossa mitataan esimerkiksi hormonipitoisuuksia.

Hollantilaiset tutkijat ovat kehittäneet Seleggt-nimisen menetelmän, jonka avulla sukupuoli pystytään määrittämään laserin avulla haudonnan kahdeksannen ja kymmenennen päivän tienoilla. Munan kuoreen porataan pienen pieni reikä laserin avulla. Sikiökalvoista otettu näyte reagoi värimarkkeriin. Kukkomunat poistetaan ja naaraspuolisten munien haudonta jatkuu.

Menetelmän tarkkuudeksi on ilmoitettu 98 prosenttia.

Ruotsissa puolestaan Linköpingin yliopisto kehittää yhteistyössä tuottajajärjestö Svenska Äggin kanssa munan kaasuja analysoivaa menetelmää. Testin tavoitetarkkuudeksi on asetettu 95 prosenttia. Menetelmä kuulemma toimii jo laboratorio-olosuhteissa.

Tavoitteena eroteltujen munien elintarvikekäyttö Saksan ja Ranskan hallitukset ajavat voimakkaasti kukkopoikien lopettamiskieltoa.

Tuottajajärjestöt puolestaan vaativat koko Eurooppaa kattavaa ratkaisua, jottei kävi-

si niin, että osa jäsenmaista tuottaa jatkossa markkinoille halpoja perinteisellä tavalla lajiteltujen kanojen munia.

Kananmunan haudonta poikaseksi kestää 21 vuorokautta. Tutkimusten mukaan sikiö tuntee kipua jo seitsemännen haudontapäivän kohdalla. Sukupuolierottelu pitäisikin pystyä tekemään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Ruotsalainen luomusiipikarjaneuvoja Åsa Odelros sanoo, että sukupuolen määritys munista pitää pystyä tekemään heti muninnan jälkeen ennen kuin muna laitetaan hautomakoneeseen. Välittömästi muninnan jälkeen tehty erottelu on sekä eettinen että kestävyyskysymys. Kukkomunat pitää hänen mukaansa pystyä hyödyntämään elintarvikkeeksi.

Odelros myös kertoo, että Ruotsin luomuvalvontajärjestö KRAV on tulevaisuuden visiossaan listannut pakollisen kananmunien sukupuolierottelun yhdeksi tulevaisuuden tavoitteistaan vuoteen 2030-mennessä.

– Luomutuottajat pitävät tavoitetta hyvänä, mutta mitään ehdotonta aikarajaa ei tule asettaa. On tärkeää, että kaikki on valmista eli tarkkuusprosentti riittävän korkea ja että munat saadaan elintarvikekäyttöön, Odelros sanoo. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton kotieläinasiantuntija.

LUOMULEHTI 1 | 2022

51

Kuva: Erkki Vihonen

Kysymyksiä

Luomulajikkeita on esimerkiksi kaurassa runsaasti tarjolla. Miten valita itselleen parhaimman niistä?

TAMMIKUUSSA 2022 näyttää Ruokaviraston luomuli-

Luomuliiton @ asiantuntijat vastaavat Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia.

Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Tiimissä mukana myös:

Moa Aulanko

Luomuasiantuntija Brita Suokas 044 528 8722

52

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 936 2150

LUOMULEHTI 1 | 2022

säysaineistorekisteristä löytyvän luomuna 15 eri kauralajiketta.

Onneksi meillä on jonkin verran koetoimintaa eri lajikkeiden soveltumisesta luomutuotantoon niin Mustialassa, Ruukissa, Loviisassa kuin Inkoossakin.

Näiden kokeiden tuloksia löytyy tästäkin Luomulehden numerosta sivulta 37 alkaen sekä aikaisemmista Luomulehdistä mutta myös hankkeiden verkkosivuilta on mahdollista löytää tietoja sekä kokemuksia eri lajikkeista.

Pääsääntönä pidän valinnoissa tasaista kasvua ja sadontuottoa myös äärimmäisten sääilmiöiden vuosina. Lisäksi korren pituus sekä lehtevyys tuovat peittävyyttä rikkakasveja vastaan. Monesti kun korsi on pitkä, on myös juuristo laajempi, ja tällöin ravinteidenotto- ja -käyttökyky ovat paremmat.

Myös lajikkeen loppukäyttö kannattaa miettiä, eli elintarvikeominaisuudet voivat olla hiukan erilaiset kuin rehuksi tarkoitetulla lajikkeella, ja toisaalta voihan tavoitteena olla pitää yllä vaikkapa maatiaislajiketta.

Lajikevalintaa tehdessä kannattaa tutustua materiaaliin laajasti sekä verkostoitua muiden viljelijöiden kanssa. Myös luomuasiantuntijoilla on vuosien näkemys lajikkeista ja niiden soveltuvuudesta luomuun.

Lisäksi kannattaa miettiä omien peltojen mahdollisuudet sekä riskit esimerkiksi aikaisen ja myöhäisen lajikkeen välillä.

Ehkäpä silloin, kun pinta-alaa on runsaasti käytössä, voisi olla järkevää jakaa lohkot kahdelle tai kolmelle eri lajikkeelle, jolloin voi saada työhuippuja tasattua niin keväällä kuin syksylläkin. Samalla riskit jakautuvat laajemmalle ja onnistumismahdollisuudet voivat parantua oleellisesti. ◀ Erkki Vihonen

Tilalle on tulossa uusia lohkoja tavanomaisesta tuotannosta.

Voiko niillä viljellä itselleen siementä esimerkiksi kaurasta?

VUODESTA 2022 eteenpäin ei ole mahdollista hyödyntää ensimmäisen siirtymävuoden (SV1) lohkoja oman siemenen tuottamiseen eikä myöskään luomusertifioidun siemenen tuottamiseen. Nyt kannattaa SV1-vuodet hyödyntää parantamalla maan kasvukuntoa.

Jos haluaa viljellä puitavia tai markkinoitavia kasveja, niin ne tulee markkinoida tavanomaisina ja samalla tulee huomioida tarkasti mahdolliset rinnakkaisviljely- ja varastointiriskit.

Siinä tapauksessa asiat tulee kuvata erittäin hyvin luomusuunnitelmaan sekä varastokirjanpitoon.

Uuden luomuasetuksen mukanaan tuomista muutoksista kasvintuotantoon lisää sivuilla 10–11 ja varastokirjanpidosta sivulla 17. ◀

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen 040 936 0377

Uusi EU:n luomuasetus on tuonut monia tiukennuksia koskien luomuelintarvikkeiden valmistusta.

Pitääkö jatkossa käyttää leivonnassa vain luomuhiivaa, ja mistä sitä saa?

TAVANOMAISESTI VALMISTETUN hiivan käyttö luomuelintarvikkeissa on edelleen sallittua, mutta hiivan tulee olla GMO-vapaata. GMO-vapaus tulee olla mainittu hiivan mukana tulevassa asiakirjassa (tuotespesifikaatti).

Luomuelintarvikkeiden valmistuksessa voidaan toki käyttää myös luomuhiivaa, jota alkaa olla markkinoilla saatavilla jo jonkin verran. Tällöin tulee varmistua, että luomuhiivan valmistajalle on myönnetty luomutodistus ja hiiva on tuotettu luomulainsäädännön mukaisesti.

Luomutuotantoa koskevan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1165 liitteen V C-osassa on lueteltu aineet ja tuotteet, joita saa käyttää hiivan ja hiivatuotteiden valmistuksessa. Luomuhiivaa Suomessa myy ainakin Ruohonjuuri-erikoiskauppa, jonka valikoimassa on Rapunzel Luomukuivahiiva.

Lisää uuden luomuasetuksen tuomista muutoksista koskien luomutuotteiden valmistusta kerrotaan tässä lehdessä sivulta 14 alkaen. ◀

Elintarvike- ja keruuasiantuntija Jaana Elo 040 964 1518

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi.

Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

Novarbo Arvo- ja Aino-lannoitteet luomuviljelyyn novarbo.fi

Kysy lisää: Mika Nurminen p. 040 137 9858

mika.nurminen@novarbo.fi

LUOMULEHTI 1 | 2022

53

TEKSTI JA KUVAT: TIINA PELTONEN

Luomumaidontuottajat tukevat toisiaan Luomumaitohankkeen kivijalkana on yhteishenki. Joukon voima on enemmän kuin osiensa summa.

E

telä-Pohjanmaalla ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla käynnissä ollut luomumaitohanke on tuonut luomutuottajia yhteen ja osoittanut verkostoitumisen ja vertaistuen tärkeyden. Erilaisia pienryhmiä on ollut käynnissä kuusi, ja niiden antiin on oltu tyytyväisiä.

Alueiden luomumaidontuottajista suurin osa on mukana pienryhmätoiminnassa. Ryhmistä on saatu tärkeää vertaistukea mielenpäällä olleisiin asioihin, kuten tuotannon laajentamiseen, työtapoihin, kustannusten hallintaan sekä myös sopimustuotannon kiemuroihin.

Ryhmien jäsenet kokoontuvat yleensä toistensa tiloilla, mutta korona-aika pakotti muutamaan otteeseen kokoontumiset Teamsin äärelle.

Pienryhmiin kuuluminen on koettu tärkeäksi, kokoontumiskertoja odotetaan ja poissa ollaan vain erittäin hyvän syyn takia. Ryhmistä on kuultu moneen kertaan: tämä on sitä samassa veneessä olemista.

Matkat osin jäissä Hanketoimintaan liittyy vahvasti opintomatkat, sillä ne ovat loistava mahdollisuus uuden oppimiseen, eri asioiden vertailuun ja itsensä kehittämiseen. Korona-aika peruutti myös luomumaitohankkeen opintomatkat.

Viime kesä mahdollisti kuitenkin pienryhmien kesken tehtäviä pieniä opintoreissuja kotimaahan. Yksi pienryhmistä teki opintomatkan Varsinais-Suomeen, Sauvoon Kamparsin luomutilalle vieraillen samalla Salmensuun tilalla sekä Myssyfarmilla.

Teemapäivät tuovat luomumaidontuottajia tiedon äärelle Alueen luomumaitotilat ovat sitä kokoluokkaa, joissa on tilanväen lisäksi tarpeen olla monesti yksi tai useampi työntekijä vähintäänkin sesonkiaikana. Eräs suosituimmista teemapäivistä on ollut Pötsi-hankkeen kanssa järjestetty tilojen työntekijöille suunnattu seosrehukoulutus.

Päivän aikana tärkein oppi oli säilörehun kuiva-aineen muutoksen vaikutus seoksen väkirehuprosenttiin. Tilakohteessa seurattiin appeen teon

54

LUOMULEHTI 1 | 2022

Luomumaitotilat Etelä-Pohjanmaalla ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla: Luomumaitotiloja: Etelä-Pohjanmaa 30 Ruotsinkielinen Pohjanmaa 13 Keskilehmäluku luomumaitotiloilla: Etelä-Pohjanmaa 96 Ruotsinkielinen Pohjanmaa 69 Luomulypsylehmien lukumäärä: Etelä-Pohjanmaa 2793 Ruotsinkielinen Pohjanmaa 1286

ProAgria Etelä-Pohjanmaan asiantuntijat Sini Kuiri ja Essi Tarsia vertailevat tilojen appeita sheikkauksen jälkeen seosrehukoulutuksessa.

Etelä-Pohjanmaan luomumaidontuottajia tekemässä havaintoja lehmien syömäkäyttäytymisestä Ville Karin navetassa Alajärvellä.

sujuvuutta sekä vertailtiin käytäntöjä muiden osallistujien kesken. Appeen valmistuksen tehokkuudella on merkitystä, viisi minuuttia enemmän päivässä tekee vuodessa 30 tuntia lisää työaikaa, mutta nopeus ei saa kuitenkaan vaikuttaa haitallisesti seoksen laatuun.

Ruotsinkielisen ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssälskapetin toimesta on järjestetty teemapäivät ruotsin kielellä. Tarjontaa on ollut kattavasti varsinkin luomukasvintuotantoon liittyen. Useampi tila onkin ottanut kokeiluun syyshärkäpavun viljelyn hankkeen aikana.

Hanke on järjestänyt vuosittain Luomumaitoseminaarin, jossa on paneuduttu tarkemmin tärkeisiin luomumaidontuotantoon liittyviin asioihin luentojen ja retken merkeissä. Tänä vuonna hanke oli mukana Luomupäivillä Seinäjoella järjestäen siellä oman rinnakkaisohjelman sekä retken.

Päälle kaksi vuotta käynnissä olleen luomumaidontuotannon kehittämishankkeen tavoitteena on ollut kehittää hankealueen luomumaidontuottajien osaamista, lisätä verkostoitumista ja vahvistaa alueen imagoa luomumaidontuotannon alueena. Hanke on toiminut Etelä-Pohjanmaalla sekä ruotsinkielisen pohjanmaan alueella.

Teksti on toteutettu osana Luomumaidontuotannon kehittämishanketta, jonka hankevetäjänä kirjoittaja toimii.

Sini Kuiri mittaa säilörehusiilon lämpötilaa seosrehukoulutuksessa.

LUOMULEHTI 1 | 2022

55

TEKSTI: ELIISA MALIN KUVA: PASI SALMINEN/ATRIAN KUVA-ARKISTO

Kolumni

Vastuu on sinulla ja minulla

M

itä hallitus on määrännyt koronarajoituksista? Onko uusi CAP jo valmis? Mitä hyötyä oli ilmastokokouksesta?

Meitä ohjataan ja opastetaan tällä hetkellä voimakkaasti, oli sitten kyseessä koronavirus, ilmastonmuutos tai maatalous. Päätöksentekijät ympäri maapallon pyrkivät luomaan järjestelmiä, jotka suojaavat ihmisiä ja maapalloa, paimentavat meidät kuin lampaat aitauksiinsa.

Kansalaiset väittävät vastaan ja arvostelevat päätöksentekijöitä, milloin hätäilystä, milloin liian hitaasta toiminnasta. Taustatyöt on tehty huolimattomasti, mutkat on vedetty suoriksi, kommentti televisiossa oli asiaton ja työnteko kunnianhimotonta. Osaisitko itse toimia paremmin?

Haluan muistuttaa, että jokainen päätöksentekijä on ihminen. Jonkun lapsi, äiti, isä, tai sisarus. Hän juo joskus aamukahvinsa silmät umpeen muurautuneena, haahuilee kokouksesta toiseen unohtaen niistä osan, vastaa median kysymyksiin naama peruslukemilla, vaikka juuri sai kuulla lapsensa murtaneen ranteensa luistelukentällä ja rokotevastaisen serkkunsa kuolleen koronaan. Hän joutuu tekemään päätöksensä koneiston osana, toimien yksilönä niin hyvin kuin omaa arvomaailmaansa peilaten osaa. Me rivikansalaiset voisimme ainakin kommentoida korrektisti.

Minä pidän järjestyksestä ja uskon erilaisten määritelmien, poliittisten linjanvetojen, yhteiskunnallisen ohjaamisen ja kankean koulujärjestelmän voimaan. Ne eivät kuitenkaan yksinään estä ilmastonmuutosta tai saa koronaa häviämään. Siihen tarvitaan paljon pienempiä päätöksiä. Me teemme ne kaikista tärkeimmät päätökset omien korviemme välissä. Ne päätökset tehdään työpaikoilla, kodeissa ja kouluissa, kaduilla ja kahviloissa, kävelyillä ja kirjastoissa.

Sinä olet vastuussa siitä, pidätkö maskia, otatko rokotuksen tai aivastatko naapurin naamalle. Sinä olet vastuussa siitä, paljonko heität ruokaa roskiin tai tuhlaat turhuuksiin. Sinä voit vaikuttaa siihen, paljonko peltosi sitoo hiiltä tai paljonko sieltä karkaa ravinteita vesistöihin. Sinä päätät, millaisiksi isot yhteiset päätökset lopulta muodostuvat. Selvää on, että enää näilläkään keinoilla ei tauti pysähdy kokonaan tai ilmastonmuutos kokonaan lakkaa etenemästä, mutta ainakin voimme yhdessä yrittää.

Emme voi pyytää mitään järjestelmää tai toista henkilöä elämään tai päättämään puolestamme. Järjestelmä ei muuta mitään ilman yksilöitä sen sisällä. Kannetaan vastuumme ja muistetaan, että yksi päätöksentekijöistä ja maailman muuttajista katsoo meitä peilistä.. ◀

56

LUOMULEHTI 1 | 2022

Optimistiksi tunnustautuva Eliisa Malin pyrkii pienillä teoilla kohti kannattavaa maataloutta, suuria ympäristöhyötyjä ja parempaa maailmaa niin luomutilallaan Vihdissä kuin suunnittelijana Baltic Sea Action Groupissa.

Luomulehti etsii tekijöitä KIRJOITATKO nasevaa tekstiä ja jututat mielelläsi uusia ihmisiä?

HAHMOTATKO maailmaa linssin läpi?

SEURAATKO luomualaa lähietäisyydeltä ja innostut sen ilmiöistä?

Lähde mukaan Luomulehden tiimiin!

Luomulehti etsii sekä kirjoitus- ja kuvaustaitoisia avustajia että uusia jäseniä lehtitiimiin. Lehtitiimi ideoi juttuja tuleviin numeroihin ja kommentoi lehden sisältöä sen tekovaiheessa. Lehtitiimissä toimiminen on vapaaehtoistyötä, avustajille maksamme toki palkkion.

MIKÄLI KIINNOSTUIT, ota reippaasti yhteyttä toimitussihteeriin: luomulehti@luomuliitto.fi

Tilaa nyt!

Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat.

Tilaa Luomulehti!

6 numeroa vuodessa

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

hti.fi www.luomule

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 6 | 2019

57

Haluan liittyä luomuyhdistyksen tai Luomuliiton suorajäseneksi Luomuyhdistykset ovat Luomuliiton jäseniä. Luomuyhdistyksen jäsenenä saat kaikki Luomuliiton jäsenedut käyttöösi. Jäsenmaksut vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla, jonka jäsenmaksut näkyvät tällä lomakkeella. ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Kainuun luomuyhdistys ry ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry ☐ Länsi-Suomen luomu ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Satakunnan luomutuottajat ry ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja PohjoisKarjala) ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Luomuliiton suorajäsenyys

Valitse jäsenyystyyppi ☐ Tuottajajäsen 110 €

Sisältää Luomulehden! (poikkeus Österbottenin jäsenet) Alv 10 % 3,64 e, alviton osuus 36,36 e.

Suorajäsenellä äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.

☐ Kuluttajajäsen 35 € ☐ Kannatusjäsen 110 € yritys tai henkilö

Haluan tilata Luomulehden Tuottajajäsenille Luomulehti kuuluu jäsenyyteen, eikä lehteä tarvitse tilata erikseen!

Mikäli jäsenyyteesi ei kuulu Luomulehti, voit sen tilata erikseen. Luomulehden voi tilata, vaikka ei ole jäsenenä. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

☐ Yhteisömme haluaa liittyä jäseneksi 150 €

Oletko liittynyt luomuvalvontaan 2019–2022 välisenä aikana, ja olitko silloin alle 40-vuotias? ☐ KYLLÄ - siinä tapauksessa saat vuoden 2021 jäsenyyden ilmaiseksi! ☐ En

Valitse tilaustapa (hinnat sis. alv 10%)* ☐ Kestotilaus jäsenelle 40 € (kuluttaja-, kannatus- ja yhteisöjäsenet sekä Österbottens-jäsenet) ☐ Kestotilaus 70 € ☐ Yhden vuoden tilaus 76 € ☐ Opiskelijatilaus 40 € ☐ Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja 20 € ☐ Muu**

*Tilaajalla on kuluttajansuojalain 6. luvun nojalla oikeus peruuttaa etämyynnissä tekemänsä tilaus 14 päivän kuluessa tilausvahvistuksen (laskun) tai ensimmäisen lehden vastaanottamisesta. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme lähettämämme lehdet erillisellä laskulla. **Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Muista merkitä mitä numeroa haluat tilata, montako kappaletta ja mihin mennessä oltava perillä. le h ti

Nimi:

Sähköposti:

Osoite:

Lahjansaajan osoite (jos lehti tilataan lahjaksi):

Puhelinnumero: Luomuliiton rekistereitä koskeva tietosuojaseloste löytyy osoitteesta luomuliitto.fi/yhteystiedot.

58 LUOMULEHTI 1 | 2022

1/2022

Seuraavassa numerossa:

Syyshärkäpapua viljelyyn

Kevät lähestyy –

Mikä on oikea kylvöaika?

Ennätysala syysviljoja kylvetty –

Kuva: Adobe Stock

Mikä eteen, jos talvehtiminen epäonnistui?

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Janne Rauhansuu janne.rauhansuu@luomuliitto.fi 0500 533 408 TOIMITUSSIHTEERI Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404 TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi TILAUS- JA JÄSENYYSASIAT luomuliitto@luomuliitto.fi 040 144 6160

PUHEENJOHTAJA Janne Rauhansuu 0500 533 408

TAITTO Mari Mero mariilonamero@gmail.com 040 824 1158

TOIMINNANJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 susann.rannari@luomuliitto.fi

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

PAINO Lehtisepät Oy, Lahti ISSN 1455 0660 Aikakausmedia ry:n jäsen

LUOMULEHTI 1 | 2022

59

Junttilasta sertifioidut viljan, nurmi-, palko- ja öljykasvien siemenet Satoisat lajikkeet luomuviljelyyn: KAURAT • Benny

OHRAT • Alvari

VEHNÄT • Helmi

HÄRKÄPAVUT

NURMISEOKSET

MUUT NURMI-, PALKO, ÖLJYKASVIT

• Harald • Niklas • Perttu • Sandy

• Fuego-vihanta • Louhi-puitava • Sampo-puitava • Vire-puitava

• Toria • Vertti

• Apilaseos • Hiisi®-seos • Laidunseos • Yleisnurmiseos

HERNEET

• Arvika-vihanta • Ingrid-puitava • Rokka-puitava

• Iceman • Iisakki • Jaarli • Quarna

• Apilat • Nadat • Raiheinät • Sinimailanen

• Synthia-kevätrypsi • Timoteit • Virnat • Öljypellava

VILJASEOKSET: Kolmen viljan seos, kaura-vehnäseos ja herne-vehnäseos RÄÄTÄLÖIDYT TILAN OMAT SEOKSET: Nyt on paras hetki varata tilan omat nurmi- ja viljaseokset!

SOITA JA KYSY LISÄÄ SEOKSISTA: TEEMU JUNTTILA p. 040 4177 292 tai s-postilla info@junttilantila.fi

Soita ja kysy tarjous!

0400 777 192/Taisto Junttila 040 4177 292 / Teemu Junttila info@junttilantila.fi Sastamala Seuraa myös somessa:

www.junttilantila.fi @junttilantila