Luomulehti 5/2022

Page 1

Vuoden Luomutuotteissa korostuvat käsityöläisyys ja käytettävyys ▷ 12 www.luomulehti.fi lehti Tietoa & kokemuksia luomusta Nro 5/2022 10,00 € VARASTOKIRJANPITO TUOTTAJAN APUNA ▷ 46 - LUOMUPÄIVÄT KUTSUU TAMMELAAN ▷ 30
LUOMULEHTI 5 | 2022 Luomuviljelyyn sertifioidut viljan, nurmi- ja öljykasvien siemenet Kaurat Herne Apilat Ohrat Härkäpapu Muut nurmisiemenet Timoteit Monipuoliset ja laadukkaat nurmi- ja viljaseokset, myös tilan omat räätälöidyt seokset! Vehnät Vihermassaherne SynthiaBOR-rypsi Katso kaikki lajit sekä lajikkeet kotisivuiltamme ja kysy tarjous! Junttilan Tila Oy, Sastamala • info@junttilantila.fi • www.junttilantila.fi 0400-777 192 / Taisto 040-4177 292 / Teemu Seuraa myös somessa: @junttilantila

Kohti markkinaedunvalvontaa

Sadonkorjuu on saatu tältä vuodelta päätökseen. Säätila on ollut pääsääntöisesti suotuisa. Energi aa on säästynyt viljojen kuivauksissa ja syyskyl vöt on saatu tehtyä hyvissä olosuhteissa. Energia puhuttaa ihmisiä päivä päivältä enemmän, varsinkin sähkön hinnan muodossa. Monille maatiloille ja ruuan tuottajille sähkön hinnalla on merkit tävä vaikutus, varsinkin eläintiloille. Kyse on kuitenkin ruuan tuotannosta ja sitä kautta huoltovarmuudesta, joten energian säännöstelyyn jouduttaessa, priorisoinnissa olemme korkealla. Monet luomutilat ovat jo arvojensakin perusteella hyvin pitkälle omavaraisia ja pystyvät toimi maan haastavienkin kriisien aikana.

Ruuan hinnan noustessa ohjautuu kuluttajien valinnat edullisempiin tuotteisiin. Tällä on varmasti vaikutusta myös luomutuotteiden kysyntään. Volyymin puute ja kaup paketjujen hinnoittelu ohjaavat kalliimpaan mielikuvaan luomusta. Tuotantopanosten kallistuessa ja tuotantomääri en noustessa luomutuotteiden hintakilpailukyky suhteessa tavanomaiseen kuitenkin paranee. Erityisesti ammattikeit tiöissä ja julkisissa hankinnoissa luomun asemaa tulisi nyt voimakkaasti edistää.

Hyviä lukuhetkiä erityisesti ruokajärjestelmien mur roksesta kertovan jutun parissa ja jatketaan keskusteluja Luomupäivillä Tammelassa 10.–11.11. Tervetuloa! ◀

Luomuliiton puheenjohtaja Myssyfarmin Isäntä janne.rauhansuu@luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 5 | 2022 3
Suvi Elo

Markkinoiden tehokkain

• Tuotteen sisältämät helppoliukoiset hiili ja aminohapot aktivoivat maan mikrobitoimintaa heti kasvukauden alusta.

• Nopeuttaa lannoitteen orgaanisen typen hajoamista kasveille käyttökelpoiseen muotoon.

• Parantaa typenkäytön tehokkuutta.

• Sadonlisää + 55 % verrattuna lannoittamattomaan (Yara Kotkaniemi 2021).

• Soveltuu luonnonmukaiseen viljelyyn sekä osana tavanomaista viljelyä.

4 LUOMULEHTI 5 | 2022
kierrätyslannoite! TILAA NYT LANNOITTEESI ASIANTUNTIJAMYYJÄLTÄSI! LISÄTIETOJA: HANKKIJA.FI LANNOITTEEN RAVINTEIDEN KIERTOA KASVEILLE ON PARANNETTU AKTIVOINTIAINEELLA!

PÄÄKIRJOITUS: Kohti markkinaedunvalvontaa

Luomuttakaa kunnolla!

Omavaraisuus EU:n virallisen luomupäivän kantava teema

KANNESSA: Vuoden Luomutuotteissa korostuvat käsityöläisyys ja käytettävyys

Ruokamurros kaipaa kompassia

Kasvitautien hallinta luomuviljapelloilla

Sinilupiinista löytyi sopiva markkinarako

Luomusokerijuurikas teki paluun

Sertifioidun luomusiemenen laatu hyvää

Tavoitteena tilan oma vehnäsiemenseos –monimuotoaineistojen ensiaskelia

KANNESSA: Luomupäivien ohjelma

Purjopelto kuin pieni metsä

Perinteinen maaseutunäyttely houkutti monipuolisuudellaan

Lighthouse farms -tilat loistavat inspiroivina esimerkkeinä kestävästä ruuantuotannosta

Jalostuksella potkua lihatilan eläinainekseen

Maitotilojen kustannusten nousuun etsittiin ratkaisuja Kuopiossa

KANNESSA: Luomukotieläintilan muistiinpanot – osa 2: Varastokirjanpito

Pälvisilsa on nautatilan painajainen

Luomualan trendejä maailmalta

Somen kautta myyntiä, iloa ja valistusta

svenska

viljelevät sinilupiinia elintarvikekäyttöön Kannen kuva: Minna Nurro

LUOMULEHTI 5 | 2022 5
6
8
20
52
Käykö mobiilikanala luomuun? s.
Magnus
Anniina Hillebrandt 3
9
10
12
Tässä numerossa: Palstat
Alkupalat
Yhdistyksistä
Edunvalvontaa 44 På
48 Palveluksessanne
Kysymyksiä 59 Seuraavassa numerossa
52 s. 16 Kasvitautien hallinta luomuviljapelloilla s. 22 Heinoset
Selenius Seuraava Luomulehti ilmestyy 9.12.
14
16
22
24
26
28
30
32
35
38
40
42
46
50
54
Niittymaa
56
Fanny

Luomutoimijat tapasivat ministeri Kurvisen Porkkalassa

LUOMUALAN PERINTEINEN tapaaminen maa- ja metsätalous ministerin kanssa järjestettiin 26.9. Vuosittaisessa tapaamises sa luomualan toimijat keskustelevat kulloisenkin ministerin kanssa luomuun liittyvistä ajankohtaisista asioista.

Syyskuisessa tapaamisessa keskusteltiin muun muassa Suomen kansallisesta luomustrategiasta ja sen toimeenpa nosta. Keskustelussa tuotiin myös vahvasti esille, että luo mualalle olisi tärkeää saada oma edustus CAP-strategian seurantakomiteaan ensi vuonna alkavalle rahoituskaudelle, sillä luomulle on asetettu kunnianhimoiset kasvutavoitteet niin Suomessa kuin EU:ssa laajemminkin.

Porkkalan Valioniemessä kokoontuivat Pro Luomun, Luomuliiton ja Luomuinstituutin edustajat, ministeri Antti Kurvinen, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sekä muita ministeriön ja Ruokaviraston virkahenkilöitä ja muiden sidosryhmien edustajia. ◀

Lue luomualan eduskuntavaalitavoitteista sivuilta 20–21.

Pirkanmaalle oma ruuan alkuperämerkki

PIRKANMAALLA ON lanseerattu oma Parasta Pirkanmaalta -alkuperä merkki. Maakunnallisella alkuperämerkillä merkityt elintarvikkeet täyt tävät tarkat kriteerit sekä raaka-aineiden alkuperästä että tuotteiden valmistuksen ja jalostuksen paikallisuudesta. Mukana on tuotteita eri tuotantosuunnista, kuten leipomoilta, lihanjalostajilta, nautatiloilta, kasvinjalostajilta, hunajantuottajilta, viljanjalostajilta ja lammastiloilta. Alkuperämerkin pilotointivaiheessa sen hallinnoinnista vastaa AhlmanEdu:n Pientuottajat yhteistyöllä markkinoille -hanke. Kesän 2022 ensimmäisellä hakukierroksella mukaan haki reilu 30 yritystä. Asiantuntijaraati myönsi merkin käyttöoikeuden noin 250 tuotteelle 24 yrityksestä. ◀

6 LUOMULEHTI 5 | 2022 Alkupalat
Mirva Tollet TOIMITTANUT: NOORA MANTERE

Webinaarisarja luomututkimuksesta jatkuu

LUOMUINSTITUUTIN WEBINAARISARJA jatkuu nyt syksyllä esitellen luomututkimuksen ajankohtaisia aiheita. Webinaareissa alan asi antuntijat jakavat tietoaan ja vastaavat kysymyksiin omasta luo mututkimuksestaan.

Webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia eivätkä vaadi en nakkoilmoittautumista. Linkki webinaareihin löytyy Luomuinstituu tin verkkosivuilta. Esitykset tallennetaan ja ovat saatavilla verkossa kahden viikon ajan.

Webinaarien ajankohdat ja aiheet:

• To 13.10.2022 klo 15–16 Luomutuotannon arvojen kehittyminen, Tomi Lehtimäki, Helsingin yliopisto Luomumaitoprojekti – Luomumaidon jodipitoisuus ja laborato riomenetelmä luomumaidon todentamiseen, Anne Honkanen, Helsingin yliopisto

• Ke 2.11.2022 klo 15–16 Intersection of animal welfare, biodiversity and greenhouse gas emissions at farm level, Bodo Steiner, Helsin gin yliopisto New processing methods to produce high quality feed from locally grown forages for organic animal production, Steffen Adler, Norwegian Institute of Bioeconomy Research (NIBIO)

• Ke 23.11.2022 klo 15–16 Automating Agroecology, Lenora Ditzler, Wageningen University & Research (WUR) Incorporating ecosystem services in evaluating the sustainability of innovative organic farming systems using the Public Goods tool, Michael den Herder, European Forest Institute (EFI)

Ensimmäiset EU:n

luomupalkinnot myönnetty

ENSIMMÄISEN EU:N laajuisen luomutoimijoiden kil pailun voittajat julkistettiin Brysselissä EU:n virallisena luomupäivänä 23.9. Kilpailu perustettiin osana EU:n komission viime vuonna julkaisemaa luomun toiminta suunnitelmaa, jonka tavoitteena on muun muassa lisä tä luomun tunnettuutta EU:ssa. Kilpailun järjestäjissä ja raadissa oli edustajia EU:n eri toimielimistä sekä tuotta jajärjestöjen katto-organisaatiot IFOAM Organics EU sekä COPA-COGECA.

GTK herättelee keskustelua teollisesta maataloudesta luopumisesta

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN (GTK) apulais tutkimusprofessori Simon Michaux’n viime vuonna julkaisema tutkimusraportti osoitti, että siirtymä pois fossiilisista polttoaineista on käytettävissä olevilla mi neraalivaroilla kestämätöntä, mikäli samalla ei muuteta tuotannon rakenteita ja vähennetä kulutusta.

Paljon keskustelua herättäneessä avauksessaan GTK otti kantaa myös vallitsevaan tapaan tuottaa ruokaa, sillä yhdeksän prosenttia globaalisti käytetystä kaa susta menee teollisten lannoitteiden valmistuksessa tarvittavan ammoniakin tuotantoon. Raportin laatija ei löytänyt ainuttakaan toimivaa vaihtoehtoa maakaa sun käytölle petrokemian lannoitteiden tuotannossa. Tämä tarkoittaa sitä, että jossain vaiheessa teollinen maatalous ei enää voi toimia nykyisellä mallilla.

GTK kannustaakin julkiseen keskusteluun aiheesta ja ehdottaa, että tulisi harkita vaiheittaista luopumista suuren mittakaavan teollisesta maanviljelystä, koska se on riippuvainen petrokemian lannoitteista ja hyön teis- ja kasvimyrkyistä. GTK ehdottaa myös, että ruuan tuotanto voitaisiin järjestää uudelleen siten, että useat pienen mittakaavan luomutilat tuottaisivat ravintoa paikalliseen kulutukseen. Tämä voisi olla tehokkaampi tapa pitkän aikavälin kestävään maanhoitoon. ◀

Lue lisää: gtk.fi/on-aika-herata

Palkintoja jaettiin seitsemässä kategoriassa, ja voittajat ovat:

• Luomuviljelijä (nainen): Nazaret Mateos Álvarez (Entresetas) –Paredes de Nava, Palencia, Espanja

• Luomuviljelijä (mies): David Pejic (Zrno eko imanje) – Dubrava, Zagreb County, Kroatia

• Luomumaakunta: Occitanie, Ranska

• Luomukaupunki: Gemeinde Seeham am Obertrumer See –Salzburg, Itävalta

• Bio-district: Associazione Bio-Distretto Cilento – Campania, Italia

• Luomuyritys: Goodvenience.bio GmbH – Magdala, Thuringia, Saksa

• Luomukauppa: La ferme à l’arbre de Liège – Lantin, Liège, Belgia

• Luomuravintola: Lilla Bjers HB – Visby, Gotland Island, Ruotsi

Kilpailu järjestetään uudelleen vuonna 2023.

LUOMULEHTI 5 | 2022 7 LUOMULEHTI

Tolvilan

kartanon lammastilalle palkinto

luomuyrittäjyydestä

Yrittäjä sai kiitosta erityisesti kokonaisvaltaisesta ajattelusta.

Pirkanmaan maatalouden edistämissäätiö on myöntänyt Tolvilan kartanon lammas tilan yrittäjälle, Jarmo Latvaselle tunnus tuksen esimerkillisestä yritystoiminnasta luomutuotannon hyväksi. Palkinto luo vutettiin Pirkanmaan luomuyhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä Akaassa 28.9.

Päätöksen palkinnonsaajasta teki luomuyhdistys. Säätiö myönsi 400 euron palkinnon erillisestä luomu yrittäjille suunnatusta rahastosta.

– Tolvilan kartanon yritystoiminnan kehittäminen kokonaisvaltaisesti on hatunnoston arvoinen saavu tus. Lisäksi Latvanen on puhunut aktiivisesti kotimai sen lampaanvillan puolesta ja tehnyt tuotekehitystyö tä sen eteen, perustelee Pirkanmaan luomuyhdistyksen sihteeri Kari Kulju valintaa.

– Tolvilan kartanon lammastilan toimintaa ohjaavat vahvat ympäristöarvot. Heidän tekemänsä työ luonnon monimuotoisuuden eteen toimii esimerkkinä koko suo malaiselle maataloudelle ekokriisin edessä, kommentoi Luomuliittoa kokouksessa edustanut toiminnanjohtaja Susann Rännäri.

Latvanen ei ole syntynyt ja kasvanut maatilalla, vaan hyppäsi paimenen saappaisiin pappisuralta. Puolisonsa Pirjo Latvasen kanssa he käynnistivät lammastalouden, luomuviljelyn ja brändin rakentamisen tyhjästä tilalla, joka oli aikaisemmin raviohjastajalla vuokralla. Tilan koko tuotanto myydään suoraan asiakkaille oman myymälän kautta. Tilalla on panostettu paljon myös suomenlampaan villan tuotteistamiseen, ja isäntä on tehnyt kotimaisen vil lan menekin edistämiseksi työtä laajemminkin.

– Olemme kehittäneet tilaa kokonaisvaltaisen ajattelun mukaan. Näemme ihmisen ja kotieläimet osana luonnon kiertokulkua. Meille palkinto merkitsee sitä, että teke mämme työ on nähty, Jarmo Latvanen kiittelee.

Latvanen on puhunut yrittäjäuransa aikana luonnon kiertokulusta ja luomutuotannosta niin koululaisryhmil le, tarkastajille kuin kansainvälisille yritysjohtajillekin sekä maatilallaan että kirkon piirissä.

– Luomussa ajatellaan asioita eri tavalla kuin on aiem min totuttu. Siksi aluksi täytyy käydä oma prosessi läpi, jot ta työt uskaltaa tehdä omalla tavallaan, Latvanen kuittaa.

Jarmo Latvanen puhuu valtakunnallisilla Luomupäivil lä 11.11. Katso tapahtuman koko ohjelma sivuilta 30–31. ◀

8 LUOMULEHTI 5 | 2022 5 |
TEKSTI: NOORA MANTERE KUVA: PIRJO LATVANEN
Yhdistyksistä
Palkinto myönnettiin Jarmo Latvaselle Pirkanmaan luomuyhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä lammastilan myymälän, Paimenen makasiinin tiloissa. Kuvassa vasemmalta Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri, Jarmo Latvanen, yhdistyksen puheenjohtaja Ville Paulaniemi ja sihteeri Kari Kulju.

Luomuttakaa kunnolla!

Luomututkimukseen tutustunut maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen kehottaa luomua ottamaan yhä suurempia harppauksia eteenpäin.

Luomusta kiertotalouden edellä kävijänä väitöskirjan juuri tehnyt tutkija Kari Koppelmäki hieman toppuutteli ministeriä tapaa misessa Knehtilän luomutilalla Hyvinkäällä.

– Kovin nopeita ratkaisuja nykyiseen energia-, lannoite- ja rehutilanteeseen luo mu ei pysty tarjoamaan, mutta luomusta tutut käytännöt, kuten typen biologinen sitominen maaperään ovat melko helposti siirrettävissä myös muiden tuotantotapo jen käyttöön.

Riippuvuus tuontienergiasta on ministe ristä maatalouden ”epämiellyttävä totuus”. Knehtilän tilan isäntä Markus Eerola vah visti maatalouskoneiden osalta riippuvuu den jatkuvan vielä pitkään.

Viljelyvarmuutta ja ilmastokestävyyttä Hyvinkään Palopurolla, missä myös Kop pelmäen oma tila sijaitsee, on tehty laajasti tutkimusta agroekologisesta symbioosista, jossa biomassan ja energian tuotanto sekä ravinteiden kierrätys sovitetaan paikalli sesti yhteen.

Tänä kesänä Palopurolla tutkittiin luo mun viljelyvarmuuden ja ilmastokestävyy den parantamista valkuaiskasveja sisältävän sekaviljelyn avulla LuoVaMix-hankkeessa.

– Viljelyä monipuolistavien menetelmi en kehittäminen tukee myös tavanomaisen viljelyn sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä lisää valkuaiskasvien viljelyvarmuutta ja tuotannon resurssitehokkuutta. Valkuais kasvien viljelyn lisääminen edistää myös ta voitetta vähentää väkilannoitetypen käyt

töä ja riippuvuutta fossiilisesta energiasta, kertoi hanketta luotsaava professori Pirjo Mäkelä Helsingin yliopistosta. Suuri kysyntä tutkimustiedolle Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen ko rosti Helsingin yliopiston ja Luonnonva rakeskuksen tutkijaverkoston toiminnan tukevan kotimaisen luomutuotannon vah vistumista koko ruokajärjestelmässä.

– Luomuun panostaminen palvelee koko maatalouttamme. Tärkein lähiajan ta voite onkin turvata luomututkimuksel le riittävä rahoitus, jotta tuottajat saavat nopeasti ja riittävästi tietoa toimintansa pohjaksi. Luotettavalle tutkimustiedolle on koko ajan yhä suurempi kysyntä, kun tuo tanto-olot ja maailmantilanne muuttuvat kovin nopeasti. ◀

Lue lisää: palopuronsymbioosi.fi ja luke.fi/fi/projektit/luovamix

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen vastaanotti uunituoreen väitöskirjan tutkija Kari Koppelmäeltä tutustuessaan luomututkimukseen Hyvinkäällä.

LUOMULEHTI 5 | 2022 9
Sirpa Mäkinen
TEKSTI JA KUVA: SIRPA MÄKINEN

Omavaraisuus EU:n virallisen luomupäivän kantava teema

Päivän kunniaksi järjestetyt tapahtumat tavoittivat niin kansanedustajia kuin markkinatoimijoitakin.

EU:n virallista luomupäivää vie tettiin nyt toista kertaa syyskuun 23. päivä. Tapahtumaa juhlistet tiin tällä kertaa Suomessakin monella taholla. EU:n luomu päivä perustettiin osana EU:n luomutuotannon toimintasuunnitelmaa.

Päivän kunniaksi luomu rantautui myös eduskuntaan. Pikku Parlamentin ravinto lassa oli päivän kunniaksi tarjolla luomu tettu lounasmenu. Luomuliiton toiminnan johtaja Susann Rännäri ja puheenjohtaja Janne Rauhansuu olivat paikalla vastaa massa luomua koskeviin kysymyksiin.

– Kävimme luomulounaan äärellä hyviä keskusteluja usean kansanedustajan kanssa eri puolueista. Tästä on hyvä jatkaa keskus teluja siitä, miten luomutuotantoa ediste tään tulevaisuudessa, Rännäri kertoo.

Tilaisuus järjestyi eduskunnan lähiruoka kerhon jäsenen, kansanedustaja Jari Myl lykosken (vas.) aloitteesta maa- ja metsä talousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmarin (kesk.) tuella.

– Eduskunnan lähiruokakerho haluaa kannustaa julkisia keittiöitä suomalaisiin luomuhankintoihin, kertoo Kalmari, lähi ruokakerhon perustaja.

Luomuliiton tavoitteena on, että jatkos sa EU:n luomupäivä näkyy eduskunnassa joka vuosi.

Luomun rooli ruokakriisin ratkaisemisessa

Pro Luomu ry järjesti päivän kunniaksi aa miaistilaisuuden sidosryhmille ja medialle. Tilaisuus oli samalla startti Luomu on osa ratkaisua -kampanjalle eli Pro Luomun uu delle EU:n menekinedistämishankkeelle.

Luomu ry

Luomulla on paljon kysyntäpotentiaalia, todettiin Pro Luomun järjestämässä paneelikeskustelussa.

Aamun aiheena oli luomutuotannon rooli ruokakriisin ratkaisussa. Tilaisuuden avasi Euroopan parlamentin maatalous valiokunnan varapuheenjohtaja Elsi Ka tainen. Tänä syksynä tohtoriksi väitellyt osa-aikamaanviljelijä ja tutkija Kari Kop pelmäki puhui luomutuotannosta omava raisuuden edelläkävijänä.

– Nykyinen viljelyjärjestelmä, jossa fos siilisilla raaka-aineilla on iso rooli, on oma varaisuuden näkökulmasta ongelmallinen. Luomu näyttää esimerkkiä siinä, että on realistisia vaihtoehtoja tuottaa ruokaa ny kyistä omavaraisemmin ja kestävämmin, Koppelmäki tiivisti.

Luomuliiton puheenjohtaja Janne Rauhansuu ja toiminnanjohtaja Susann Rännäri keskustelivat kansanedustajien kanssa luomutuotannon edistämisestä luomulounaan äärellä.

10 LUOMULEHTI 5 | 2022 TOIMITTANUT: NOORA MANTERE
Krista Tuomi / Pro Susann Rännäri

Paneelikeskustelussa pureuduttiin siihen, miten lisätään luomutuotantoa ja ruuan tuotannon omavaraisuutta. Kaikki päivän puhujat olivat yhtä mieltä siitä, että luo mulla on annettavaa ruokajärjestelmässä, joka tällä hetkellä nojaa vahvasti fossiili seen energiaan ja ulkomaisiin lannoitteiden raaka-aineisiin. Samoin todettiin luomulla olevan pitkällä tähtäimellä kysyntäpoten tiaalia, vaikka inflaatio sitä tällä hetkel lä haastaakin. Keskustelemassa olivat Luo muinstituutin johtaja Sari Iivonen, MTK:n elinvoimajohtaja Päivi Nerg, S-ryhmän vas tuullisuusjohtaja Nina Elomaa, Valion hii lineutraalin maitoketjun johtaja Juha Nou siainen sekä luomuviljelijä Tommi Hasu

Tulevaisuuden tutkimustarpeet Päivää ennen virallista EU:n luomutuotan non päivää Luomuinstituutin tutkimusver kostoon kuuluvat tutkijat ja opiskelijat ke rääntyivät työpajaan Viikin kampukselle kartoittamaan tärkeitä tutkimusaiheita. – Luomututkimuksen kuumia kysymyk siä ovat etenkin kierrätyslannoitteet, eikemialliset torjuntakeinot ja luonnon mo nimuotoisuuden säilyttäminen. Viime aikoina myös kysynnän muutokset ja ruo an laatukysymykset ovat nousseet vahvas ti esiin, kiteytti Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen.

Ministeriössä luomuaamiainen Maa- ja metsätalousministeriössä EU:n vi rallinen luomupäivä startattiin luomuaa miaisella. Aamiaisesta olivat nauttimassa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvi nen, Euroopan komission Suomen edustus ton väkeä ja ministeriön virkakuntaa.

Luomuaamiaisen ääressä ajatukset oli vat nykyisessä maailmantilanteessa. Eu roopassa käyty sota korostaa luomun mer kitystä entisestään.

– Luomutuotanto on riippumaton tuon tirehusta sekä kemiallisista lannoitteista ja kasvinsuojeluaineista. Tuotantopanosten hintojen noustua ja saatavuuden vaikeu duttua luomutuotanto on yksi osa ratkaisua Suomen omavaraisuuden parantamiseksi, Kurvinen painotti.

Maa- ja metsätalousministeriö koordinoi Suomen uutta Luomu 2.0 -ohjelmaa, jonka mukaan luomua kehitetään tasapainoisesti koko ketjussa. ◀

SAVUISTEN AROMIEN SALAISUUS

Lempeän leppäsavun syleilystä nousevat Talman perinnesavustamon uuden ajan herkut. Luonnollinen maku kumpuaa juurevasta alkuvoimasta, laadukkaista suomalaisista raaka-aineista ja aidosta käsityöstä. Valmistettu vanhan ajan perinteellä, uudella liekillä.

WWW.TAMMINEN.FI

Vuoden Luomutuotteissa korostuvat käsityöläisyys ja käytettävyys

Vuoden Luomutuote -kilpailun voittivat kuluttajasarjassa Lemmon Luomun Mamman Pizzaöljy ja ammattikeittiösarjassa Valion A+ luomuluonnonjogurtti. Kunniamaininnan saivat Birkkalan tilan luomuspelttimallas ja Ketokamun KUKKIS Itämainen kasvissosekeitto.

Vuoden Luomutuote -kilpailussa ar vioitiin tuote-ehdokkaiden koko naisuutta: kaupallista potentiaalia, pakkausta, käytettävyyttä sekä tie tenkin makua.

Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri kertoo, että tämän vuoden voit tajatuotteet nousivat kärkeen hyvän makunsa ja käytettävyytensä ansiosta. Ne ovat pitkälle jalos tettuja elintarvikkeita ja vastaavat selkeästi tun nistettuun tarpeeseen.

– Lemmon Luomun Mamman Pizzaöljy on VAU-tuote: pienen valmistajan hyvänmakuinen ja laadukas artesaanituote, jossa ei ole tingitty mis tään. Sen voitto on samalla kunnianosoitus kaikil le pienille toimijoille, Rännäri suitsuttaa.

Ammattikeittiösarjan voittanut Valio A+™ Luo mu™ rasvaton luonnonjogurtti on arjen hyvä perus tuote ja maustamattomana hyvin luomuhenkinen. Se on pakattu viiden kilon suurtalouspakkaukseen.

– Tuomaristo arvosti korkealle sen, että pakkaus helpottaa luomujogurtin käyttöönottoa ammatti keittiöissä. Käytettävyys on ammattikeittiöpuolel la tärkeä kriteeri, Rännäri toteaa.

Kunniamaininnan saaneet Ketokamun kasvis sosekeitto ja Birkkalan tilan luomuspelttimallas haluttiin nostaa esille kertomaan, että luomutuo tanto on myös elintarviketeollisuutta. Rännäri muistuttaa, että pitkälle jalostettuihin tuotteisiin kaivataan kotimaisia luomuraaka-aineita.

VOITTAJA Kuluttajatuotesarja

Lemmon Luomun Mamman Pizzaöljy sai palkintoraadilta kiitosta trendikkyydestään, pitkästä tuotekehityksestä sekä intensiivisestä ja miellyttävästä maustaan.

ARTESAANIÖLJYN MAKU VALLOITTI

Mamman Pizzaöljyä valmistava lempääläläi nen Lemmon Luomu on perustettu vasta viime vuonna, mutta yrittäjä Ville Pulkkinen on teh nyt mausteöljyjen tuotekehitystä omaksi ilok seen jo pari vuosikymmentä. Miehellä on ko titalousopettajan koulutus, ja hän työskenteli 1990-luvulla ruokaöljyjen parissa.

– Tämä on uskomaton kunnianosoitus, jon ka jälkeen markkinointi ja yhteistyökuviot var maan helpottuvat, Pulkkinen iloitsee.

12 LUOMULEHTI 5 | 2022 TEKSTI: MINNA NURRO
Lemmon Luomu

VOITTAJA

Ammattikeittiötuotesarja

Luomujugurtin saatavuus suurpakkauksessa mahdollistaa ammattikeittiöiden luomun käyttöasteen kasvattamisen helposti.

Mamman Pizzaöljy on valmistettu luo murypsiöljyyn uuttamalla siihen useita luo muyrttejä. Tuote valloitti kilpailun tuoma riston miellyttävällä maulla ja tuoksulla sekä innovatiivisuudella ja trendikkyydellä. Maus teöljy sopii suolaiseen leivontaan, marinadei hin, salaatinkastikkeeksi sekä maustamaan valmiin ruoan, kuten einekset.

Ville Pulkkinen on kehittänyt käyttämänsä uuttamismenetelmän itse ja tehnyt sitä varten satoja testejä. Pohjaöljyksi valikoitui Alavuden Öljynpuristamon kotimainen luomurypsiöljy hyvän makunsa, värinsä ja ravintoarvonsa ta kia. Lukemattomien kokeilujen makutuoma reina ovat toimineet yrittäjän vaimo ja kolme lasta, jotka eivät aina ole olleet täysin innostu neita isän tuotekehitystyöstä.

Pulkkinen kertoo, että yhden mausteöljyerän valmistamiseen kuluu kolme viikkoa ja se tapahtuu lähes täysin käsityönä.

– Ympäristön hyvinvointi on minulle tärke ää, ja otan sen tuotannossa huomioon esimer kiksi käyttämällä kierrätyskalustoa, hän sanoo.

Mamman Pizzaöljyn lisäksi Lemmon Luo mun valikoimassa on kaksi mausteöljyä, ja tuo tekehittelyssä kolme uutta. Tuotteita on saa tavilla monissa K- ja S-ryhmän myymälöissä Pirkanmaalla, ja niitä voi tilata yrityksen verk kosivujen kautta.

JOGURTTI VAIHTUI LUOMUKSI

Ammattikeittiösarjan voittanut Valio A+™ Luo mu™ rasvaton luonnonjogurtti on ollut saatavilla suurtalouspakkauksessa elokuusta lähtien. Kilpai lun tuomaristoa tuote ilahdutti raikkaan makun sa ja logistisesti hyvän pakkauksen ansiosta. Tuot teen nähdään kohentavan luomun saatavuutta ammattikeittiöissä merkittävästi.

Kategoriapäällikkö Mirva Tollet Valiolta tote aa, että voitto oli iloinen yllätys, koska rasvaton luomuluonnonjogurtti on ollut markkinoilla vas ta vähän aikaa.

– Lanseerasimme tuotteen vähän eri tavalla kuin luomun yleensä ja korvasimme markkinoil la jo pitkään olleen rasvattoman luonnonjogurtin luomuvaihtoehdolla, hän sanoo.

Luomu on Valion tuotteistossa yksi vastuul lisuuden keihäänkärjistä, ja yhtiö pyrkii kehit tämään luomuvalikoimaansa jatkuvasti. Tollet kertoo, että parhaillaan pohditaan Ruotsin am mattikeittiömarkkinoilla jo olevan luomuvispi kerman tuomista myös Suomen markkinoille.

Luomuliitto on järjestänyt Vuoden Luomu tuote -kilpailun vuodesta 2009 lähtien. Kilpai lun tuomaristossa oli Luomuliiton edustajien lisäksi kaupan ja ammattikeittiöalan asiantun tijoita. Voittajat julkistettiin Luomuelintarvike päivässä 5.10. ◀

Birkkalan tila vastaa pienpanimobuumiin tarjoamalla luomulaatuista spelttimallasta, joka soveltuu myös leivontaan.

LUOMULEHTI 5 | 2022 13
KUNNIAMAININNAT Kukkis itämainen kasvissoskeitto soveltuu moneen erikoisruokavalioon.
Valio Birkkalan tila Ketokamu

Ruokamurros kaipaa kompassia

14 LUOMULEHTI 5 | 2022
TEKSTI: MINNA NURRO KUVA: PETTERI KIVIMÄKI / JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Globaali ruokajärjestelmä on murroksen edessä – ja niin myös Suomi osana sitä. Tutkijan mukaan meiltä kuitenkin puuttuu selkeä visio uudesta suunnasta.

Suomalainen ruokajärjestelmä nojaa vahvasti fossiilienergi aan ja muihin tuontituotan topanoksiin sekä globaalien toimijoiden keskinäisriippu vuuteen. Systeemi on köhinyt pahasti jo pitkään, mikä näkyy yhtä lailla viljelijöiden toimeentulo-ongelmina kuin ympäristön tilan heikkenemisenä. Ruokajärjestelmään perehtynyt pro jektitutkija Irene Kuhmonen Jyväsky län yliopistosta toteaa, että järjestelmä on rakentunut ekologisesti ja sosiaalisesti kes tämättömälle pohjalle ja kaipaa siksi raken teellisia muutoksia. Murroksen tarpeesta vallitseekin melko laaja yhteisymmärrys; ruokaa pitää tuottaa nykyistä kestävämmin.

– Mutta mikä on ruokamurroksen suun ta, ja tapahtuuko muutos pakotetusti vai vapaaehtoisesti? Kestävyyspuhe koostuu hurskaista toiveista, jos kestävyyttä ei ole määritelty tarkemmin ja puuttuu visio ja ymmärrys siitä, miten maailma oikeasti toi mii, hän pohtii.

Kuhmonen huomauttaa, että nykyään käytävä ruokamurroskeskustelu pelkistyy usein väittelyyn eläintuotannon asemasta ruoantuotannossa – mutta se tuottaa lopul ta kapea-alaisen näkymän tulevaisuuteen.

Kohti omavaraisuutta?

Kuhmonen kollegoineen tarkastelee ny kyisen ruokajärjestelmän haavoittuvuuk sia ja mahdollisia kehityssuuntia Ruoka varma-hankkeessa, joka on Jyväskylän ja Turun yliopistojen sekä E2 Tutkimuksen yhteinen hanke. Tutkijat ovat tunnistaneet kaksi idullaan olevaa kehityssuuntaa, jotka on nimetty agroekologiseksi regiimiksi ja sähköregiimiksi.

Agroekologinen regiimi on mahdollisista kehityssuunnista mullistavampi, sillä se lait taisi uusiksi monia itsestäänselvyyksiä. Ag roekologinen viittaa nykyistä omavaraisem paan ruokajärjestelmään, joka hyödyntää paikallisia resursseja ja työtä. Siinä maata lous on tämänhetkistä monimuotoisempaa ja osin pienimuotoisempaa, ja elintarvikkei ta jalostetaan myös paikallisesti. Fossiiliset tuotantopanokset on korvattu paikallisilla energialähteillä, kuten biokaasulla.

– Se olisi hyvin radikaali murros, sillä sii nä tapahtuisi vallan uusjakoa ja se tarkoit taisi muutosta myös kuluttajan roolissa. Ag roekologisen järjestelmän toimintalogiikka on täysin erilainen kuin nykyisen ruokajär jestelmän, minkä takia murroksen vaiku tuksia on vähän vaikea kuvitella, Kuhmo nen kuvailee.

Hänen mukaansa kiinnostus luomutuo tantoa, hiiliviljelyä ja uudistavaa maatalo utta sekä paikallista ruokaa kohtaan ovat signaaleja agroekologisesta regiimistä. Kuh monen arvioi kuitenkin, että laajempi siir tymä on aika kaukana, sillä se merkitsisi ainakin osittaista irtautumista globaalista talousjärjestelmästä, johon nykyinen ruoka järjestelmä on tiukasti sidoksissa.

Sähköistyykö ruoka-ala?

sekä sähköstä. Tuotantoyksiköt ovat isoja ja pääomavaltaisia.

Kuhmonen näkee sähköregiimin luonte vana jatkumona nykytilanteelle, koska se ei kyseenalaista jatkuvan talouskasvun ihan netta. Sähköregiimin ajatellaan sekä kasvat tavan taloutta että vähentävän ruoantuo tannon ympäristöongelmia.

– Isossa kuvassa sähkö nähdään vähän kuin pelastusrenkaana, joka auttaa irrottau tumaan fossiilitaloudesta. Se on ikään kuin nykytilanteen ”teknofixi”, ja sopii hyvin ny kyisen yhteiskuntajärjestelmän sääntöihin, Kuhmonen tarkentaa.

Hän muistuttaa, että sähkönkulutuksen kaavaillaan lisääntyvän monella muullakin yhteiskunnan sektorilla, joten sähkön tuo tantokapasiteettia olisi kasvatettava huo mattavasti nykytasolta.

Tarvitaan tietoista politiikkaa

Irene Kuhmonen toteaa, että tutkimus hankkeessa kuvattujen kahden regiimin vä lillä on kitkaa, koska ne toimivat niin eri logiikoilla. Hän ei halua demonisoida säh köregiimiä, mutta toteaa, että jos kehittä misen kärki on teknologiassa, kestämättö myyttä tuottavat rakenteet jäävät helposti huomiotta.

Tutkija korostaa, että uusille teknologisil le laboratorioruokainnovaatioille on sijansa ja huipputeknologiaa hyödynnetään myös agroekologisessa tuotannossa.

– Ideaali olisi, että uudet regiimit toteu tuisivat yhtä aikaa, mutta tarvittaisiin to della tietoista politiikkaa, että ne molem mat saataisiin kukoistamaan, hän arvioi. ◀

Irene Kuhmonen toteaa, että ruokamurroksia on tapahtunut ihmisyhteisöjen historiassa ennenkin, yleensä kriisin pakottamana. – Esimerkiksi vasta 1860-luvun nälkävuodet siirsivät suomalaisen maatalouden painopisteen viljanviljelystä kotieläintalouteen, hän muistuttaa.

Sähköregiimi viittaa high tech -ruokajär jestelmään, jossa ruoantuotantoa irrote taan maasta ja eläinkannasta ja siirretään laboratorioihin ja sisätilaviljelmiin. Järjes telmä on hyvin riippuvainen korkean tek nologian laite- ja ohjelmisto-osaamisesta

LUOMULEHTI 5 | 2022 15

Kasvitautien hallinta luomuviljapelloilla

Luomun ja tavanomaisen viljelyn eroja kasvitautien osalta ei ole Suomessa varsinaisesti tutkittu. Luomupeltoja uhkaavat kuitenkin pääsääntöisesti samat taudit kuin tavanomaisesti viljeltyjäkin. Viljelykierto, hyvä kylvösiemen ja tautia kestävät lajikkeet ovat ensisijaiset kasvinterveyttä ylläpitävät toimet, mutta miten havainnoidaan tautiuhat ja mitä muita keinoja voidaan käyttää tautien torjuntaan?

Kasvitautien torjunta ja ennakointi luomuviljapelloilla on agroekologi an kysymys, koska kemiallisiin kas vinsuojeluaineisiin ei voi turvautua. Kasvitaudit jaetaan niiden lisäänty mis- ja leviämistapojen mukaan nel jään luokkaan: maaperä-, kasvintähde-, ilma- ja siemenlevintäiset taudit.

Mikä on kasvitautien rooli luomuviljan viljelys sä, vaikuttavatko taudit myös luomuviljasatoihin? Erikoistutkija Marja Jalli Luonnonvarakeskukses ta (Luke) vastaa: – Taudinaiheuttaja ei erota, onko isäntäkasvi luomuviljelty vai tavanomainen. Luomuviljelyn perusasetelma, jossa viljelykierto on pakollinen osa kasvintuotantoa, luo kuitenkin hyvän pohjan kasvitautien torjunnalle. Viljelykierrolla katkais taan maa- ja kasvijäteperäisen taudinaiheuttajan kertyminen maahan.

Lisäksi maaperäeliöiden luontainen kilpailu vä hentää tautipainetta, Jalli jatkaa:

– Monipuolinen ja runsas mikrobisto lisää eri pieneliöiden välistä kilpailua ja samalla hei kentää taudinaiheuttajien mahdollisuuksia li sääntyä ja tartuttaa kasvi. Luomupellollakin on kuitenkin huomioitava erityisesti ilma- ja sie menlevintäiset kasvitaudit.

Ilmalevintäiset taudit kantautuvat maaham me vuosittain viimeistään naapurimaista tuuli kulkeumana. Niiden torjunnassa viljelykierron ja maanmuokkauksen merkitys on pieni.

Monipuolinen vljelykierto luo hyvän pohjan kasvitautien torjunnalle. Viljelykierrolla katkaistaan maa- ja kasvijäteperäisen taudinaiheuttajan kertyminen maahan.

Kasvitaudit yksi- tai moni-isäntäisiä Yleensä kasvitaudit ovat tietylle kasvilajille spe sifisiä eli aiheuttavat ongelmia vain yhdellä lajil la. Tästä syystä viljelykierto on hyvä tapa vähen tää tautipainetta. Jotkut kasvintähteissä ja elävissä kasveissa talvehtivat taudit saattavat käyttää syys viljoja ja kerääjäkasveja väli-isäntinä. Alus- ja ke rääjäkasvien käyttö on maan monimuotoisuuden ja sitä kautta taudintorjunnan kautta suositelta vaa, mutta jos pellolla on kasvitautiongelma, on ne syytä valita huolellisesti.

– Jos alus- ja kerääjäkasveina käytetään eri laje ja tai eri sukuihin kuuluvia kasvilajeja, esimerkik si heinämäiset, palkokasvit, ne monipuolistavat viljely-ympäristöä ja voivat olla mukana vähentä mässä viljelykasveihin kohdistuvaa tautipainetta – tai päinvastoin, Jalli sanoo.

Möhöjuuri ja pahkahome ovat hankalia tau dinaiheuttajia. Möhöjuuri ( Plasmodiophora bras sicae ) säilyy maassa pitkään, minkä takia ris tikukkaisten viljelyn väli tulee olla vähintään neljä vuotta. Pahkahome ( Sclerotinia sclerotiorum )

16 LUOMULEHTI 5 | 2022 TEKSTI: IIRIS MATTILA
iiris Mattila

KASVINJÄTELEVINTÄISET taudit

Vilja Taudin nimi Taudin tieteellinen nimi Huomioita vehnä pistelaikku Pyrenophora tritici-repentis Monokulttuuri, kevytmuokkaus altistavat, leviää myös ilmateitse ruskolaikku Stagonospora nodorum Leviää myös ilmateitse ohra verkkolaikku Pyrenophora teres Myös siemenlevintä, merkittävä vaikutus sadonmuodostukseen rengaslaikku Rhynchosporium secalis Kasvijätelevintäinen torajyvä Claviceps purpurea kaura lehtilaikku Pyrenophora chaetomioides Myös siemenlevintä ruis rengaslaikku Rhynchosporium secalis ruskearuoste Puccinia recondita torajyvä Claviceps purpurea

MAAPERÄLEVINTÄISET taudit

Vilja Taudin nimi Taudin tieteellinen nimi Huomioita kaikilla viljoilla tyvitaudit Fusarium Myös kasvijätteessä, viljelykierto hillitsee. vehnä mustatyvi (take-all) Gaeumannomyces graminis ohra tyvi- ja lehtilaikku Bipolaris rockinia

Viljelykierto auttaa, leviää myös siemenestä. Lämmin kasvukausi edistää leviämistä.

Herne-kauraseoskasvusto. Sekaviljely vähentää tautipainetta.

on moni-isäntäinen taudinaiheuttaja, joka voi säilyä elinkykyisenä maassa vuosia. Maan pinnalla pahkat menettävät elinvoi mansa nopeammin.

Torajyvä tartuttaa ensisijaisesti rukiin ja toisinaan ohran. Sen saastuttamat alueet on paras puida erikseen, poimia tähkät pois kasvustosta, jos mahdollista, lajitella siemen huolellisesti ja vähentää väli-isäntien – eli kaikkien heinämäisten kasvilajien – esiin tymistä saastuneella lohkolla.

ILMALEVINTÄISET taudit

Vilja Taudin nimi Taudin tieteellinen nimi Huomioita kaikilla viljoilla härmät, ruosteet Huomio taudinkestävyyteen lajikevalinnassa kaura rengasruoste ruis ruskearuoste

SIEMENLEVINTÄISET taudit

Vilja Taudin nimi Taudin tieteellinen nimi Huomioita kaikilla viljoilla nokitaudit vehnä haisunoki Tilletia caries Testauta siemen, jos epäilet tartuntaa. ohra verkkolaikku Pyrenophora teres viirutauti Pyrenophora graminea kaura kauran lehtilaikku Pyrenophora chaetomioides Fusarium-sienet Fusarium sp. Taulukossa esitetään Suomessa yleiset kasvitaudit, joita tavanomaisella puolella on tutkittu.

Terve kylvösiemen on avain Siemenlevintäisten tautien ensisijainen tor juntakeino on taudinkestävien lajikkeiden käyttö ja oman kylvösiemenen kunnosta minen. Oman siemenen käyttäjien on syytä tarkkailla kasvustoa jo kasvukaudella, jotta siemeneksi käytettävä osa satoa voidaan va lita pellon puhtaalta ja hyvinvoivalta osal ta. Oireeton, suurijyväinen kylvösiemen on kasvin ripeän orastumisen kannalta hyvä valinta ja vähentää mahdollisesti kasvitau tia kantavan, taudin vuoksi kutistuneen jy vän siirtoa seuraavalle pellolle.

– Orastumisesta korren kasvuun on en simmäinen kasvitaudin havainnoinnin ikkuna. Silloin nähdään, mitä on odotet tavissa. Toinen tärkeä aika on maitotu leentumisvaihe. Tuolloin näkyvät härmät ja ruosteet sekä esimerkiksi verkkolaikku. Viimeistään silloin on hyvä valita se kohta pellosta, jossa kasvusto on terve ja kylvösie menkelpoinen, Jalli tiivistää.

LUOMULEHTI 5 | 2022 17
▷▷
iiris Mattila

Vehnän haisunoki ja sen taltuttaminen peittausainein

Espoolainen luomuviljelijä, Nyby Gårdin Magnus Selenius on tehnyt maatiaisviljo jen jalostusta jo vuodesta 2014. Tiivis yh teistyö muiden pohjoismaisten viljelijöiden kans sa on tuonut hänen näköpiiriinsä uuden tautiu han: vehnänhaisunoen. Suomessa toistaiseksi harvoin tavattu vehnänhaisunoki pilaa koko sa don ja on haastava hillittävä, kun saastunnan ker ran saa. Euroopassa tauti on aiheuttanut mittavia satovahinkoja.

– Alkuinnostus ihmettelyyn tuli, kun eurooppa laisissa seminaareissa selvisi taudin yleisyys keskiEuroopassa, ja kun tuttava luomuviljelijä Ruotsis sa ilmoitti alkaneensa peitata haisunokea vastaan rutiinonomaisesti, Selenius aloittaa.

Tauti voi kulkea terveen näköisessä siemenessä.

– Eri maissa on eri käytäntö haisunoen suhteen, Selenius kertoo.

– Ruotsissa on nollatoleranssi, kun taas Saksas sa sallitaan pieni noki-itiöiden määrä siementava rassa sekä viljelystarkastuksissa pieni saastunta tietyllä pinta-alalla. Emme siis enää ota ulkopuo lista tarkistamatonta viljaa tilalle, Selenius kertoo päätöksestään.

Taudintorjuntaan on ratkaisuksi löytynyt siemen ten peittaus mikrobein ja luomukelpoisin ainein.

– Keväällä 2021 peittasimme kaikki vehnänsu kulaiset eri aineilla: Cerall, viinietikka sekä Tillecur.

Peittauskokeilun lopputulemat

Vehnäntähkä, jossa haisunokisaastunta

1. Cerall sisältää maaperäbakteeria, joka tehoaa moneen taudinaiheuttajaan. Käyttösuositus on litra sataa siemenkiloa kohden, mutta Selenius kokee, että peittävyys ja teho olisi parempi kahdella litralla. Cerall on tilaustuote eikä kestä pitkää varastointia.

2. Viinietikka, esimerkiksi 5–6 prosentin etikkahappopitoisuudessa, on osoittautunut tehokkaaksi myös muutamaa muuta tautia vastaan. Käyttömäärä 1,7–2 litraa sataa siemenkiloa kohden, speltillä, emmerillä ja einkornilla vähän enemmän kuoren takia. Yliannostusta on syytä välttää.

3. Sinappijauhetta käytetään erityisesti haisunokea vastaan. Saksalainen kaupallinen tuote, Tillecur onkin hienoksi jauhettua valkosinappia. Käyttömäärä sinappijauhetta on kilo sekoitettuna kolmeen litraan vettä sataa siemenkiloa kohden Kaikissa tapauksissa käytettävä nestemäärä on niin suuri, että kosteuden on annettava imeytyä siemeneen vähintään pari tuntia juoksevuuden varmistamiseksi kylvökoneessa.

Seleniuksen koeruutujen kylvösiemen peitattiin pääasiassa Cerallilla. Tässä kuvassa viinietikkapeittauskokeilu.

Jallin kokemuksen mukaan luomusieme nen peittaukseen löytyy pari tutkitusti te hoisaa mikrobivalmistetta. Ruotsin maata lousyliopiston kehittämät Cedomon, Cerall ja Cedress sisältävät maaperäbakteerin Pseudo monas chlororaphis valittua tehokasta kantaa MA342. Näiden vaikutus perustuu mikrobien kilpailuun maassa ja kasvin oman puolustus järjestelmän tukemiseen. Biologisen peittaus aineen teho on toki aina jonkin verran riip puvainen maaperän olosuhteista, esimerkiksi kosteudesta, lämpötilasta ja tiiviydestä.

Jos nousee epäilys siemenlevintäisistä tau deista omilla pelloilla, joilta aikoo kylvösie menen puida, voi sadon testauttaa Luken tai Ruokaviraston analyysipalveluissa. Tällöin on muistettava ottaa kattava näyte siemen erästä analysointia varten.

Sekaviljely ja lajikeseokset ratkaisuna Sekaviljelystä ja lajikeseoksista on löydetty ratkaisuja kasvitautiongelmiin sekä koti- että ulkomailla. Lajikeseoksissa ajatus on seos taa saman viljalajin taudinkestäviä lajikkei ta sekä muilta ominaisuuksiltaan toivottuja lajikkeita samaan kylvösiemeneen. Tämä on osoittautunut tehokkaaksi kasvitaudin py säyttäjäksi. Lajikeseosten haasteena on löytää kasvuajaltaan ja sadon ominaisuuksilta riit tävän samankaltaisia lajikkeita. Sekaviljely, eli eri kasvilajien viljely samalla pellolla lisää kasvuston monimuotoisuutta ja vaikeuttaa isännän löytämistä kasvitaudin sekä sitä kul jettavan hyönteisen näkökulmasta.

18 LUOMULEHTI 5 | 2022
Magnus Selenius Magnus Selenius

Biostimulanttien kimurantti tilanne ja hivenravinteet vitamiineina Biostimulantit ovat kasvin kasvuun ja luon taiseen puolustukseen suotuisasti vaikutta via aineita, joita on markkinoilla valtava kirjo merilevästä kemikaalien kautta mikrobival misteisiin. Näiden tehoon Jalli ei ota kantaa. Sen sijaan hän kertoo kasvihuonekokeesta, jossa maahan lisätty sinkki, rikki ja mangaa ni vähensivät taudinaiheuttajan etenemistä kasvustossa. Kokeessa havainnoitiin Fusarium sienen aiheuttamia tauteja ja nurmen kasvi tauteja. Tässä kokeessa lehtilannoitus samoil la alkuaineilla ei johtanut taudin etenemisen hidastumiseen. Ravinteiden varhainen saata vuus ehkä vahvistaa kasvia ja sen puolustusky kyä, Jalli arvioi. ◀

Kirjoittaja on Kilpiän luomutilan emäntä Lohjan Pusulasta, koulutukseltaan mikrobiologi, MMM.

Lisätietoa: Luken kasvinterveyssivut: maatalousinfo.luke.fi/fi/ cms/kasterveys/lukekaskas

Kasvitautien tunnistuskuvia: farmit.net/kasvinviljely/ kasvinsuojelu/kasvitaudit ahdb.org.uk/knowledge-library/encyclopaedia-ofcereal-diseases

Miten havainnoidaan ja milloin huolestutaan?

Kasvuston havainnoinnissa on tärkeää tarkastaa koko pelto kattavasti. Valitse tietty pysyvä havaintolinja, joka kuvastaa pellon eri ominaisuuksia, kuten maalajit, kosteusvaihtelu, maan muodot, metsän läheisyys ja niin edelleen.

– Perinteinen menetelmä on kulkea w-tyyliin pellolla ja tehdä pistohavaintoja useammasta kohdasta, Marja Jalli kertoo.

– Sadonmuodostuksen kannalta kaksi ylintä lehteä ovat tärkeimmät pitää mahdollisimman pitkään puhtaina. Karkea kynnys kasvinsuojelutoimenpiteille tavanomaisessa viljelyssä on ”korrenkasvuvaiheessa kolmanneksi ylimmällä lehdellä on laikkuja yli 5 prosenttia lehden pinta-alasta”, Jalli kokoaa.

Jos siis tähän päästään luomupellolla, voidaan olettaa taudin vaikuttavan sadonmuodostukseen. Satunnaisotanta, eli kävely ristiin rastiin kattavasti koko pellolla, voi toimia myös havainnointiin. Näytteenotossa kannattaa olla järjestelmällinen ja kirjata havainnot muistiin, jotta saa itselleen käyttökelpoista seurantatietoa tuleville vuosille.

Luomuliitto ry:n syyskokous 2022

Perjantaina 11.11. klo 15

Eerikkilän urheiluopisto, Urheiluopistontie 138, Tammela

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä syyskokouksen kannanotto. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita!

Ilmoittautumisia pyydetään järjestelyiden vuoksi viimeistään 23.10. osoitteessa luomuliitto.fi/luomupaivat.

Ilmoittautuminen vuosikokoukseen ei ole pakollista. Ilmoittautuneille lähetetään kokouksen asiakirjat sähköpostitse.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Janne Rauhansuu, 0500 533 408 Toiminnanjohtaja Susann Rännäri, 040 144 616

LUOMULEHTI 5 | 2022 19
KUTSU
Syyskokous pidetään Luomupäivien yhteydessä. Lämpimästi tervetuloa!

Luomualan eduskuntavaalitavoitteet

Luomu 2.0 -ohjelman toteuttamiseen on sitouduttava

Luomualan yhteisistä eduskuntavaalitavoitteista tärkein on, että seuraavan hallituksen on sitouduttava Luomu 2.0 -ohjelman toteuttamiseen ja turvattava sille riittävät resurssit.

Panostamalla luomutuotannon kehitykseen panostetaan sa malla koko maatalouden vih reään siirtymään, Suomen huoltovarmuuteen, maatalou den muutosjoustavuuteen ja kriisinkestävyyteen. Luomuala on kokoaan suurempi, sillä se vie koko maatalousalaa kohti kestävämpiä tuotantotapoja, ja tämä on huomioitava maatalouspolitiikassa.

Kymmenessä vuodessa luomu on men nyt Suomessa vahvasti eteenpäin. Vuodes ta 2011 luomutuotteiden myynti on kas vanut 150 prosenttia, luomupinta-ala 70 prosenttia ja luomua vähintään kerran vii kossa ostavien osuus runsaat 50 prosent tia. Luomun vienti on samassa ajassa kuu sinkertaistunut. Kuluneen hallituskauden aikana luomuvienti on kaksinkertaistunut, ja Suomesta vietävien jauhojen ja mylly

Kesä–syyskuussa 2022 Luomuliitto on antanut lausunnon seuraavista aiheista:

• Eläinyksiköt maaseudun kehittämisen korvauksissa ja kansallisissa maa- ja puutarhatalouden tuissa

• Pinta-ala- ja eläinperusteiset tuet

• Yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman hallinnointi ja maaseudun kehittämisen tukeminen rahoituskaudella 2023–2027

• Uusilla genomitekniikoilla tuotetut kasvit

• Hampun viljely (huumausainelain muuttaminen)

• Maitotuotteiden, hedelmien ja vihannesten koulujakelutuki

Kaikki lausunnot ja kannan-otot ovat luettavissa osoitteessa luomuliitto.fi/edunvalvonta.

Luomulla on vahvaa markkinapotentiaalia.

20 LUOMULEHTI 5 | 2022 Edunvalvontaa - luomutuottajan asialla Suomen PINTA-ALASTA 14,5 % on LUOMUSSA. Suomessa on Yli Luomun myynti Luomun vienti 6,9 SERTIFIOITUA luomukeruualaa. JULKISISTA ruokapalveluista viikoittain. ainakin jotain LUOMUTUOTETTA PT-KAUPASSA VUONNA 2021 VUONNA 2020 KERTOO KÄYTTÄVÄNSÄ milj. HA 50 % 407 milj. € 60 milj. €
TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI
2023:

tuotteiden viennistä jo kolmannes oli luomua vuonna 2020.

Luomu kiinnostaa kuluttajia osana vahvaa vastuullisuustrendiä, ja kulutuksen ennuste taan kasvavan pitkällä aikavälillä sekä Suomes sa että muualla maailmassa.

Kunnianhimoiset tavoitteet luomulle Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi kesäl lä 2021 vuoteen 2030 tähtäävän Luomu 2.0 -ohjelman, joka on kunnianhimoinen ja moni puolinen luomustrategia, jonka toimeenpanoa parhaillaan käynnistetään. Siinä linjataan Suo melle sama tavoite kuin koko EU:ssa, eli vuon na 2030 neljännes Suomen peltoalasta tulisi olla luomussa. Lisäksi ohjelma asettaa tavoit teita muun muassa luomumyynnin kehityksel le, ammattikeittiöiden luomun käytölle, luo muviennille sekä osaamisen kehittämiselle.

Kriittistä kuitenkin on, miten ohjelma laite taan toimeen ja minkälaisia resursseja sille oh jataan, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa.

Luomun kehitys edellyttää toimenpitei tä kysynnän, tarjonnan ja osaamisen edistä miseksi. Näitä toimenpiteitä on ansiokkaasti lueteltu Luomu 2.0 -ohjelmassa, jonka toi meenpanoon tulee ohjata tarvittavat resurssit. Seuraavan hallituksen tehtävänä on sitoutua Luomu 2.0 -ohjelmaan ja varmistaa sen täysi painoinen toimeenpano, jotta asetetut tavoit teet voidaan saavuttaa.

Toimenpiteitä kysynnän, tarjonnan ja osaamisen edistämiseksi Luomuala haluaa erityisesti, että valtion ruo kapalvelut toimisivat esimerkkeinä luomun käytössä, kuntia kannustettaisiin luomun käyttöön, kulutusta edistettäisiin viestin täkampanjoilla ja vientiä riittävällä resurs soinnilla. Tämän lisäksi haluamme, että mahdollisuutta alentaa luomutuotteiden ar vonlisäverokantaa selvitetään.

Tarjonnan, eli tuotannon osalta tärkeää on, että valvontajärjestelmää kehitetään toimi vammaksi. Valvonta, siihen liittyvä byrokra tia ja tarkastusmaksut eivät saa muodostua esteiksi tuotannon aloittamiselle, mikäli edel lytykset ovat muuten kunnossa. Vuoden 2020 alusta voimaan tulleen EU:n uuden luomu lainsäädännön tuomat haasteet alalle on pyrit tävä ratkaisemaan yhdessä, ja tarvittaessa on aloitettava selvitys- ja tutkimushankkeita rat kaisujen löytämiseksi. Luomuinstituutin sekä luomuneuvonnan rahoitus on turvattava osaa misen edistämiseksi. ◀

MINERAALILANNOITE LUOMUVILJELYYN

Kalium, magnesium, kalsium- ja rikkilannoite

• Moniravinteinen luonnonmineraalilannoite, joka sopii perunan, puutarhakasvien, nurmien ja syysviljojen täydennyslannoitukseen.

• Ravinteet vapautuvat tasaisesti, jolloin ravinteiden hyötysuhde paranee

• Parempi sato ja sadon laatu Saatavilla myös Polysulfaatti Premium, jossa 2-4 mm pyöreä rae.

Parhaan sadon puolesta viljelijänavenaberner.fi p. 020 791 4040

LUOMULEHTI 5 | 2022 21

Sinilupiinista löytyi sopiva markkinarako

Koivunalhon luomutilalla viljellään tänä vuonna kahdeksatta kertaa sinilupiinia. Alun perin tarkoituksena oli löytää viljelykiertoon uusi palkokasvi.

Esa ja Maarit Heinosen Koivunalhon luomutilalla Liedon Tarvasjoella kokeillaan pelotto masti uusia viljelykasveja. Tilalla on 60 hehtaaria omaa peltoa ja saman verran vuokramaita.

Palkokasvit ovat luomutiloilla tärkei tä. Tilalla pyritään siihen, että vähintään puolet alasta on vuosittain palkokasveja. 2010-luvulla Heinosen tilalla etsittiin vilje lykiertoon uutta palkokasvia. Siinä vaihees sa kierrossa oli mukana jo hernettä, härkä papua ja apilaa. Vuonna 2015 he kylvivät sinilupiinia ensimmäistä kertaa.

Sinilupiinia on ollut siitä asti vuosittain vilje lyssä 5–10 hehtaaria, tänä vuonna 7 hehtaaria.

– Sinilupiinin viljely on aina riski. Jos sa toa ei saada, se ei kaada koko maailmaa, Esa Heinonen toteaa.

Sinilupiini otettiin mukaan viljelykierron monipuolistamiseksi ja palkokasvin lisää

miseksi. Pariskunnalle ei tullut mieleen, että sinilupiinista voisi tehdä elintarvikkeita.

– Emme osanneet odottaa, että lupiinis ta saataisiin satoa jo ensimmäisenä vuon na. Menimme kesällä käymään Turussa Ku pittaan Citymarketissa, ja jauhohyllyllä oli myynnissä ulkomaalaista lupiinijauhoa. Googlasimme kotimaisia lupiinituotteita emmekä löytäneet mitään. Sitä kautta kek simme idean jatkojalostaa lupiinijauhoa, Maarit Heinonen kertoo.

Sadon onnistuminen on joka vuosi arvoitus.

– Milloinkaan ei voi tietää, millainen sato tulee. Yleensä sato on ollut jotain nol lan ja tuhannen kilon väliltä hehtaarilta. Joka vuosi olemme saaneet edes vähän sa toa. Tällä hetkellä kasvustot näyttävät pa remmilta kuin kahtena viimeisenä vuonna, tilan isäntä toteaa.

Lisätutkimusta kaivataan Lupiinin viljelystä kaivataan lisää tietoa. Heinosia kiinnostaa tietää, miten lupii ni käyttäytyy erilaisissa kasvuolosuhteissa. Tutkimusta on tehty Australiassa, jossa lu piini kasvaa sellaisissa karkeissa ja happa missa maissa, joissa muut viljelykasvit me nestyvät huonommin.

Koivunalhon tilan pellot ovat savimaa ta, mikä ei Esan mukaan ole paras mah dollinen kasvualusta lupiinille. Luon nonvarakeskus tutkii uusia palkokasveja. Heinosia kiinnostaa, miten lupiini käyttäy tyy turvemailla. Tutkimusta kaivataan lu piinin kasvitaudeista.

22 LUOMULEHTI 5 | 2022
TEKSTI
JA KUVAT: FANNY NIITTYMAA
Lupiinia voidaan käyttää monella tavalla: kokonaisena siemenenä (vas.), kuorittuna, rouheena ja jauhona.

Valoisat yöt sekoittavat kasvua Syömäkelpoisista makealupiinilajikkeista sinilupiini vaatii lyhimmän kasvukauden. Kelta- ja valkolupiini eivät Suomen oloissa ehdi valmistua.

Sinilupiinin kasvukauden pituus on noin 110 päivää, mikä on hieman pidempi kuin kevätvehnillä. Esa uskoo, että Suomen valoi sat yöt sekoittavat kasvua. Viime kesinä ko etut helle- ja kuivuusjaksot ja niitä seuraavat rankat sateet sekoittivat kasvurytmiä, ja kas vustot alkoivat kukkia uudestaan vielä tu leentumisen jälkeen.

– Sinilupiini kasvaa tänä vuonna 800 met riä pitkällä kapealla lohkolla, jonka toises sa päässä kasvustot ovat valmiita puitavaksi, mutta toinen pää on vielä vihreä. Luultavasti joudumme puimaan tämän kahdessa osassa. Toivottavasti toinen pää ylipäätään valmis tuu, tilan isäntä toivoo.

Siemenet ulkomailta Sinilupiinin kantasiemeniä ei tuoteta Suo messa, vaan ne pitää tuoda ulkomailta. Koi vunalhon luomutilalle siemenet tulevat Tšekistä. Viljelyssä on kahta lajiketta, tutum paa Sonet-lajiketta ja uutta Regent-lajiketta. SGN tuo siemenet Suomeen.

– Siemenet pitää ostaa ulkomailta vuosit tain. Toimittajien mukaan viljelyssä tulisi käyttää sertifioitua siementä. Sinilupiini si sältää alkaloideja, joiden määrä voi lisääntyä, mikäli käyttää omaa siementä.

Omalta pellolta pöytään Ravintoarvoiltaan lupiini on erinomai nen sekä ihmisille että karjalle; siinä on noin 40 prosenttia valkuaista.

Lupiini kylvetään ja puidaan tavallisil la koneilla. Puinnin jälkeen sato kuiva taan ja lajitellaan. Sen jälkeen se varastoi daan suursäkeissä. Heinosen tilalla sato jalostetaan itse lopputuotteeksi asti.

– Saimme maaliskuussa käyttöön oman myllyn, jolla teemme siemenistä jauhoa, Maarit Heinonen kertoo.

Verkkokaupassa makealupiinijauhoa on myynnissä puolen kilon ja kilon pus seissa. Lupiinijauholla voi korvata esimer kiksi vehnäjauhoa. Lupiinijauhoa käy tetään puolet vehnäjauhoa vähemmän, koska lupiinijauho sitoo vehnäjauhoa enemmän vettä ja turpoaa enemmän.

– Lupiinijauhoa on myynnissä K-kaupois sa ympäri Suomen. Lupiinirouhetta myy dään myös Ruohonjuuressa, emäntä kertoo.

Jauhon ja rouheen lisäksi myynnissä on pastaa, jossa 40 prosenttia on lupiinia ja

Esa Heinosen mukaan hellekausi on sekoittanut sinilupiinin kasvua. Kaikki kasvustot eivät välttämättä ehdi valmistua puitavaksi.

loppu vehnää. Pelkästä lupiinista tehty pas ta ei pysy koossa.

Luomu periytyy

Tilalla siirryttiin luomuviljelyyn Suomen EU-jäsenyyden myötä vuonna 1995.

– Luomuun siirtyminen on ollut oikea päätös. Tämä on meidän näköistämme elä mää ja toimintaa. Olemme kokeilleet roh keasti uusia asioita, jotta tuotanto olisi kan nattavaa, Esa Heinonen iloitsee.

Viljelijöiden nuorin poika on jatkamassa luomutilaa vanhempiensa eläköidyttyä.

– Kaikki aikuiset lapsemme ovat pääty neet luomutiloille. Luomu on meille kaikil le tärkeää, Maarit Heinonen hymyilee.◀

LUOMULEHTI 5 | 2022 23
Maarit ja Esa Heinonen ovat viljelleet sinilupiinia jo kahdeksan kesää.

Luomusokerijuurikas teki paluun

Luomusokerin kasvava kysyntä ja viljelyrobottien kehittyminen sai Ruotsissa aikaan luomusokerijuurikkaan viljelyn käynnistymisen uudelleen. Juurikkaan viljelyllä on luomussakin suuri potentiaali. Haastavinta on rikkakasvien hallinta.

Luomusokerijuurikkaita tuotet tiin Ruotsissa 1990-luvun puo livälistä vuoteen 2005 saakka. Noin yksi prosentti maassa tuo tetuista juurikkaista oli silloin luomua. Vuonna 2005 Danisco lopetti luomujuurikkaiden vastaanoton. Syyksi kerrottiin liian heikosti kasvavat markkinat sekä huono kannattavuus. Neljä vuotta sitten Nordic Sugar aloitti luomu juurikkaiden sopimustuotannon Ruotsissa. Tanskassakin viljellään sokerijuurikkaita luomuna, ja ruotsalaiset juurikkaat kuljete taan Tanskaan jatkokäsittelyä varten.

Ruotsissa viljelypinta-ala on kasvanut vuosi vuodelta, ja viime vuonna luomu juurikkaita viljeltiin 255 hehtaarilla. Luo mujuurikkaan keskisatotaso liikkuu 45 tonnin tuntumassa, kun vastaava satotaso tavanomaisilla tiloilla voi olla yli 70 ton nia hehtaarilta.

Luomusokerijuurikas on onnistuessaan viljelijälle hyvin tuottava kasvi. Juurikkaan viljely on kuitenkin monella tapaa haasta vaa ja vaatii erikoiskaluston. Hyväraken teinen, ravinteikas ja hyvin kalkittu kas vualusta on onnistuneen viljelyn edellytys. Pellolla tulee lisäksi olla mahdollisimman vähän rikkakasveja.

Kasvi sijoitetaan viljelykierrossa yleensä heti nurmen jälkeen. Hyvin onnistuneen nurmikasvuston keräämä typpi pystyy kat tamaan juurikkaan typentarpeen lähestul koon kokonaan. Sokerijuurikkaan hyvänä puolena on muun muassa sen syvälle, jopa metrin syvyyteen ulottuva juuristo ja pit kään syksylle jatkuva kasvu. Kasvu jatkuu kuivankin kesän jälkeen syyssateista ja läm pimistä keleistä hyötyen.

24 LUOMULEHTI 5 | 2022
TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM
Mikko Aulanko

◁ Juurikkaan viljelyssä on pitkälti kyse viljelytoimenpiteiden oikea-aikaisesta ajoituksesta, ja erityisesti alkukesästä rikkakasvien kurissa pitämiseen kuluu paljon työtunteja.

▷ Valkoinen sokeri saadaan juurikkaasta, kun taas ruskea sokeri valmistetaan sokeriruo'osta, jota ei tarvitse puhdistaa yhtä paljon.

Viljelyrobotit mullistavat viljelyä Tavanomaisessakin juurikasviljelyssä on alettu kiinnittää huomiota keinoihin, joilla torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää. Sokerijuurikkaan tutkimus keskuksen pelloilla on käynnissä sekä hii lensidontaan että houkutuskaistoihin ja mekaaniseen kasvinsuojeluun liittyviä peltokokeita. Erilaiset satelliittipaikanti mia ja kameratekniikkaa hyödyntävät ko neet mahdollistavat rikkakasvien mekaa nisen torjunnan, ja niiden käyttö yleistyy riviviljellyillä kasveilla.

Juurikkaita uhkaavat monet tuholaiset, kuten ankeroiset ja juurikaskirpat. Täs tä huolimatta ehdottomasti suurin haas te luomusokerijuurikkaan tuotannos sa ovat rikkakasvit ja niiden onnistunut torjunta. Suuret rivivälit sekä satokasvin huono varjostuskyky kasvukauden alussa tarjoavat otolliset kasvuolosuhteet rikka kasveille. Riittävän lämmin kylvöalusta ja juurikastaimien nopea kasvuun lähtö on edellytys kilpailuun sekä rikkoja että tu holaisia vastaan.

Ruotsalaisilla juurikaspelloilla nähtiin pari vuotta sitten ensimmäiset viljelyrobo tit. Robotit on varustettu aurinkokennoil la, ja ne kylvävät juurikassiemenet GPS-pai kannusjärjestelmän avulla. Robotti pystyy kitkemään sekä rivien välistä että rivien sisällä, sillä kone tietää, mihin se on juuri

kassiemenet kylvänyt. Robottitekniikka on tullut pelloille jäädäkseen ja kehittyy koko ajan. Vielä se ei kuitenkaan täysin pysty korvaamaan ihmisen työpanosta.

Luomujuurikasrivien haraus joudutaan tekemään vähintään 3–4 kertaa kasvukau den aikana. Lisäksi rikkoja torjutaan myös sokkoäestyksen tai liekityksen avulla. Tek niikan ja koneiden kehityksestä huoli matta rikkakasvien käsin kitkeminen on toistaiseksi vielä välttämätöntä. Kitkentä onkin luomusokerijuurikkaan viljelyn suu rin kustannuserä.

Kotimaista luomujuurikasta saataneen vielä odotella Sucroksen viljelykonsulentti Petri Suvanto sanoo, että luomusokerijuurikkaan tuotan to Suomessa nousee aika ajoin puheenai heeksi. Mitään konkreettista asian tiimoil ta ei hänen mukaansa kuitenkaan ole vielä tapahtunut.

- Jotta luomujuurikkaan tuotanto olisi kannattavaa Suomessa, puhutaan useista sa doista hehtaareista, Suvanto sanoo.

Hänen mukaansa Suomessa pitäisi saada lisättyä tavanomaistakin juurikastuotan toa, jotta juurikkaan luomutuotanto olisi täällä ylipäänsä mahdollista. Luomusoke rin kysyntä ei hänen mukaansa tule ole maan ongelma.◀

Kirjoittaja on Luomuliiton kotieläinasiantuntija.

TÄRPPIÄ KOTIMAISESTA SOKERISTA

Juurikkaan vuosittainen viljelyala Suomessa on noin 10 000 hehtaaria.

• Suomen ainoa juurikastehdas sijaitsee Säkylässä.

Sokerin kulutuksesta noin puolet katetaan kotimaisella tuotannolla.

LUOMULEHTI 5 | 2022 25
3
Roger Kaufmann Pixabay

Sertifioidun luomusiemenen laatu hyvää

Ruokaviraston siementarkastus Loimaalla tarkastaa ja hyväksyy sertifioidun kylvösiemenen. Siemenen laadun tutkimus on osa sertifiointiprosessia. Laatuvaatimukset määräytyvät lajin ja siemenluokan mukaan. Tarkastetun luomusiemenen laatu on pääasiassa hyvä ja osalla lajeista jopa erinomainen.

Sertifioitu siemen on laji- ja la jikepuhdasta, hukkakaura tonta, hyvin itävää, eikä si sällä haitallisia kasvitauteja. Sertifioitu siemen on viralli sesti tarkastettua ja hyväksyt tyä. Sertifiointiprosessi on monivaiheinen, ja siinä muun muassa tarkastetaan kaikki siemenviljelykset ja tutkitaan kantasiemen ten lajikeaitous. Sertifiointiprosessiin liitty vät vaatimukset ovat samat luomutuotetul le ja tavanomaiselle siemenelle.

Siemenlaboratorio tekee siemennäytteis tä puhtaus-, tuhannen siemenen paino- ja itävyystutkimukset. Lisäksi tutkitaan kos teus pistokoeluontoisesti ja siemenlevin täisistä kasvitaudeista ohranlentonoki kaikista ohralajikkeista ja kauranavono ki kauralajikkeiden korkeimmista siemen luokista, jos erää ei peitata nokitauteihin tehoavalla valmisteella. Myös Thermoseedhöyrykäsitellyistä eristä tutkitaan nokitau dit edellisen mukaisesti. Vehnän haisuno kea ei saa esiintyä.

Tarkastuskausittain siemenlaboratorios sa tutkitaan noin 4 500 sertifiointinäytettä

ja reilu 1 000 tilaustutkimusnäytettä. Tar kastuskausi alkaa aina heinäkuun alussa ja päättyy seuraavan vuoden kesäkuun lopus sa. Tilaustutkimusnäytteet ovat pakkaamo jen raakaeränäytteitä ja viljelijöiden omaa siementä (TOS-näytteitä).

Luomusiementä tarkastetaan vähän Tarkastuskaudella 2021–2022 tarkastettiin 349 luomusiemeneksi tarkoitettua sertifi ointinäytettä. Luomusiemenen näytemää rät ovat olleet samalla tasolla viimeiset kol me tarkastuskautta, jolloin on tarkastettu reilu 300 näytettä kausittain. Kaura, timo tei ja ohra ovat lajit, joita tarkastetaan eni ten. Kauran osuus kaikista tarkastetuista luomunäytteistä oli 24 prosenttia, parina aikaisempana kautena kauran osuus on ol lut yli 30 prosenttia. Timotein vuosittainen osuus näytteistä on ollut tasaisesti 15 pro senttia ja ohran 12–14 prosenttia. Herneen osuus on ollut 9–10 prosenttia.

Luomusiemenen itävyydet hyviä Viime kaudella luomukevätviljojen keski määräiset itävyydet olivat yli 90 prosenttia.

Puhtaita ohran siemeniä. Viljojen puhtausmäärityksessä selvitetään puhtaiden siementen ja epäpuhtauksien osuudet painoprosentteina 120 gramman työnäytteestä.

Tavanomaisesti tuotettujen, peittaamatto mien kevätviljojen keskimääräiset itävyy det olivat vain hiukan korkeammat, ohran osalta ero oli suurin (+2,4 prosenttia). Kau ran keskimääräinen itävyys on ollut tasai nen viime kausina. Ohralla ja kevätveh nällä on ollut hiukan enemmän vaihtelua, mikä varmaan heijastelee muun muassa eri kasvukausien itävyyttä alentavien kasvi tautien tilannetta.

Itävyysprosenttiin lasketaan mukaan nor maalisti itäneet idut, joiden oleelliset raken teet ovat kunnossa. Yleisimmät itävyyttä alentavat vioitukset johtuvat puinti-, kuu mennus- tai homevioituksista. Herne on eri tyisen herkkä saamaan vioituksia. Herneellä kannattaa välttää kuivausta liian alhaiseen kosteuteen ja kaikkea ylimääräistä liikutte lua, jottei siemen saa mekaanisia kolhuja.

Herneen ja timotein keskimääräinen itä vyys oli samalla tasolla tavanomaisesti tuo tettujen erien kanssa, luomuhärkäpavulla useita prosenttiyksikköjä korkeampi. Luo muherneen keskimääräinen itävyys on ol lut viime kausina samalla tasolla tai kor keampi kuin tavanomaisesti tuotettujen.

26 LUOMULEHTI 5 | 2022
JAANA LAURILA KUVAT: TARJA HIETARANTA
TEKSTI:

Herneen käsittely selvästi osataan. Herneel lä kannattaa olla vielä tarkkana hernekää riäisvioitusten kanssa.

Hyvästä itämislaadusta huolimatta luo mueriä hylätään hiukan enemmän kuin ta vanomaisesti tuotettuja. Eniten hylkäyksiä tuli liian alhaisen itävyyden takia. Vähim mäisitävyysvaatimus viljoilla ja öljykasveil la on 85 prosenttia, heinillä ja palkoviljoil la 80 prosenttia. Yksittäisiä hylkäyksiä tuli myös lajipuhtauden osalta joko niin, että erän puhtausprosentti jäi alle vähimmäis vaatimuksen, tai vieraita lajeja oli liikaa.

Hiukan enemmän vieraita lajeja, nokitaudit sallituissa rajoissa Kaikista viljanäytteistä tutkitaan näytteen lajipuhtaus, joka ilmoitetaan näytteessä esiintyvien puhtaiden siementen ja epä puhtauksien painoprosenttiosuutena sekä muiden kasvilajien siementen kappalemää ränä. Puhtauden painoprosentin vaatimus esimerkiksi viljoilla sertifioidussa sieme nessä (C-siemenluokka) on 98,0 prosenttia.

Lisäksi viljan sertifioidussa siemenessä saa olla muiden kasvilajien siemeniä enintään 10 kappaletta puolessa kilossa siementä. Muiden lajien siemenet voivat jakaantua niin, että puolen kilon näytteessä voi olla enintään seitsemän kappaletta muiden vil jakasvien siementä ja enintään seitsemän kappaletta muiden lajien siementä siten, ettei yhteissumma saa ylittää 10 kappalet ta. Kuten yllä ilmeni, vain yksittäisiä sie meneriä hylätään siemenen lajipuhtaus vaatimusten takia.

Siemenlaboratoriossa viljat idätetään imupapereiden välissä rullalla. Kuvassa kauran siemeniä valmiina itävyyden arviointiin.

Kuitenkin verrattaessa puhtausvaati muksen täyttävien erien sisältämien vierai den lajien määrää luomusiemen ei ole ai van yhtä lajipuhdasta kuin tavanomaisesti tuotettu siemen. Esimerkiksi tavanomaises ti tuotetuista ohran siemeneristä 95,3 pro senttia oli sellaisia, että niissä oli enintään kolme kappaletta muiden lajien siemeniä puolessa kilossa. Luomuerillä vastaava luku oli 88,8 prosenttia viime kaudella. Tämä ero lienee selitettävissä haasteellisemman rik katorjunnan johdosta.

Jos siemenessä esiintyy ohranlentono kea prosentin verran tai enemmän, on erän markkinointi sallittu ainoastaan lentono keen tehoavalla valmisteella peitattuna. Tulosdatan tarkempi selvittely osoitti, että viime kaudella tarkastetuissa luomuohra näytteistä mikään ei ylittänyt yhden pro sentin rajaa. ◀

Kirjoittaja työskentelee Ruokaviraston siemenlaboratoriojaostossa.

Eri lajien luomusiemenerien keskimääräiset itävyydet viideltä viimeiseltä tarkastuskaudelta

LUOMULEHTI 5 | 2022 27 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100
Itävyys % 2017-2018
Kaura Ohra Kevätvehnä Syysruis Herne Timotei Puna-apila
2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022

Tavoitteena tilan oma vehnäsiemenseos –monimuotoaineistojen ensiaskelia

Nyby gårdin tilalla Espoossa on otettu uusi tulokulma luomuviljelyyn sopivan vehnän siemenaineiston tuotantoon. Perinteisten lajikkeiden sijaan tähdätäänkin monimuotoaineistojen aikaansaantiin.

Luomulainsäädännön mahdol listamat monimuotoaineistot koostuvat useasta perimältään erilaisesta saman kasvilajin ris teytyksestä. Tällaiset risteymien sekoitukset sisältävät tavanomai siin vehnälajikkeisiin verrattuina enem män monimuotoisuutta, mikä voi mahdol listaa esimerkiksi paremman sopeutumisen sään tai kasvitautien aiheuttamiin stressei hin. Monimuotoaineiston kasvustossa on kasveja, jotka reagoivat stressitekijään, ku ten kasvitauti, kuivuus tai märkyys, eri ta voin kuin naapurinsa, jolloin stressin vai kutus laimenee. Toisaalta ne yksilöt, jotka parhaiten sietävät kasvukauden stressejä tai parhaiten hyödyntävät kasvupaikkaansa, tuottavat myös suhteessa enemmän siemen tä ja yleistyvät. Tähän perustuu ajatus siitä, että monimuotoaineisto voisi sopeutua kas vuympäristöönsä luonnon valitsemana.

Sekä viljelijä että jalostaja voivat siemen lisäyksen aikana vaikuttaa omilla valin noillaan kehittyvään siemensatoon, jolloin monimuotoaineistosta kehittyy joka tilal la omanlaisensa seos. Tällaista toimintaa kutsutaan viljelijää osallistavaksi kasvinja lostukseksi (participatory plant breeding).

Konsepti on suosittu etenkin trooppisilla alueilla mutta myös Euroopassa ja esimer kiksi Kanadassa. Tropiikissa on kasvupaik kojen suhteen suurta paikallista vaihtelua, ja siksi on vaikeampi jalostaa hyvin eri pai koissa menestyviä yksittäisiä lajikkeita. Sen sijaan jalostetaan monimuotoinen sieme naineisto, jota luonto ja viljelijät ohjaavat paikallisiin oloihin sopivaksi.

Luonnonvalinnan ohjaamaa sopeutu mista kutsutaan myös evolutionaariseksi kasvinjalostukseksi, mutta vielä on aikais

28 LUOMULEHTI 5 | 2022 Tutkittua tietoa
TEKSTI: JUHO HAUTSALO Luken kasvihuoneella lisätään muun muassa Monola-, Sarkalahti- ja Siikajoki-nimisiä maatiaisvehnäkantoja vuoden 2023 kenttäkokeita varten. Juho Hautsalo

Erilaisia vehniä Nybyn pellolta. Kuvassa vasemmalla vehnän sukulaisia: speltti, einkorn, emmer. Keskellä kuvaa on Taalainmaan maatiaisvehnä, joka on suosittu maatiaisvilja. Tähän oli sekoittunut EteläRuotsissa todella myöhäistä siementä (vihreä tähkä muita ylempänä), jonka odottelu pilaa herkästi leivontalaadun Suomessa. Tämän poisvalinnalla Selenius paransi aineiston käytettävyyttä huomattavasti. Kuvan oikeassa reunassa kaksi risteytystä (Taalainmaa x ApuRuso ja Hopea x Kimmo) ja Rusutjärvi-maatiaisvehnä.

Pellonpiennarpäivä Nyby gårdilla veti kiinnostuneita tutustumaan esillä olleisiin tulevien monimuotovehnien pohjana käytettäviin risteytyksiin ja niiden vanhempiin. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä jutun kirjoittajaan, niin toivotamme sinut tervetulleeksi mukaan hankkeen toimintaan, josta seuraavana vuorossa on webinaari 14.11.2022.

ta sanoa, miten tämä toimii suomalaisil la luomupelloilla ja vehnällä. Oman lisän sä soppaan tuovat kysymykset, mitä näille niin sanotuille monimuotoviljoille tapah tuu useiden vuosien lisäyksen aikana ja kuinka monimuotoviljoja kannattaa käsi tellä viljelyssä.

Haussa paikallisiin oloihin sopeutunut monimuotoaineisto Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoi massa VILJASOPPA-hankkeessa pyrimme ymmärtämään, miten monimuotoiset vil jat voivat sopeutua viljely-ympäristöönsä, ja toisaalta edistämään monimuotoaineis tojen käyttöä. Koemateriaalina toimivat maatiaisviljat, joita Annika Michelsonin (HAMK) koordinoima maatiaisviljojen li säysviljelijäverkosto on viisi vuotta lisän nyt Suomen olosuhteissa. Näistä valitaan kymmenkunta vehnää, joiden siementä verrataan Pohjoismaisen geenipankin Ete lä-Ruotsissa ylläpitämään alkuperäiseen siemeneen. Selvitämme Etelä-Pohjanmaan ja Mikkelin luomukenttäkokeiden sekä ge neettisten analyysien avulla, sopeutuiko siemen lisäysympäristöönsä ja mitkä tekijät tähän vaikuttivat.

Paikallista sopeutumista pyritään hyö dyntämään kotimaisten monimuotovehni en käyttöönotolla. Tässä käytetään Embla Lindwallin ja Magnus Seleniuksen Nyby gårdilla tekemiä risteytyksiä, joista sekoi tamme monimuotovehniä ja annamme nii tä viljelijöille lisättäviksi eri puolille Suo mea. Tarkoituksemme on auttaa viljelijöitä lisäyksen alkuvaiheessa niin, että muuta masta sadasta grammasta hankkeen aikana saadaan jo kymmeniä kiloja siementä, jol loin viljelyä voidaan jatkaa hankkeen pää tyttyä. Ohessa tuotamme myös ohjeita mo nimuotoviljojen käsittelyyn.

Kipeästä jalasta kirposi innostus luomuviljojen jalostukseen Muutama vuosi takaperin Magnus Seleni us innostui terveellisempien vehnien etsin nästä, kun leikattua jalkaa hoitanut lääkä ri neuvoi jättämään vehnän ruokavaliosta. Tästä lähti tarve etsiä terveellisempiä lei päviljalajikkeita. Vehnän villit sukulaiset, maatiaiset ja vanhat suomalaiset lajikkeet ovatkin olleet tarkassa syynissä Nyby går din pelloilla.

Geenivarat ajalta ennen vihreää vallan kumousta voivatkin poiketa nykylajikkeis

ta ravintoarvoiltaan esimerkiksi valkuai sen suhteen ja kyvyssään kasvaa matalilla tuotantopanoksilla. Toisaalta näiden omi naisuuksien hyödyntäminen vaatii paljon valintaa ja myös risteytyksiä, sillä kaikki monimuotoisuus ei ole viljelyn kannalta eduksi. Nybyssä on myös risteytetty peri mältään erilaisia moderneja vehnälajikkei ta vaihtoehtoina vanhojen viljojen ristey tyksille. Tulevaisuudessa nämä joko moderneista tai vanhemmista vehnistä muodostetut populaatiot, eli monimuoto vehnät, tarjoavat toivoaksemme yhden li sämahdollisuuden laadukkaan luomuveh nän tuotantoon. ◀

Monimuotovehnien käytön mahdollisuuksia ja haasteita selvitetään Luken koordinoimassa VILJASOPPA-hankkeessa, joka saa rahoitusta Luonnonmukaisen tuotannon edistämissäätiöltä.

Jutun kirjoittaja on Luken tutkija, joka työssään pyrkii parantamaan kasvinterveyttä muun muassa taudinkestävän ja terveen lisäysaineiston avulla.

LUOMULEHTI 5 | 2022 29
Juho Hautsalo Annika Michelson

Torstai 10.11.

Yhteisohjelma klo 10–12.45 (Välitetään verkkoon)

Tervetulosanat, puheenjohtaja, Janne Rauhansuu, Luomuliitto Avauspuheenvuoro, Osmo Rauhala, maanviljelijä, kuvataiteilija

Luomutuotannolla muutoskestävämpi ja omavaraisempi ruokajärjestelmä, Kari Koppelmäki, koordinaattori, Luomuinstituutti, Helsingin yliopisto Uusi CAP luomun näkökulmasta, Susann Rännäri, toiminnanjohtaja, Luomuliitto Palkokasvit osana luomutilan monipuolista viljelykiertoa, Heikki Ajosenpää, luomuasiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi

Retket klo 14.00–17.15

Mustialan navetta, luomumaitoa ja maatiaisviljoja, Tammela Kiven säästöpossu, luomusianlihaa suoramyyntinä yksityisasiakkaille ja ammattikeittiöille, Karkkila Mäkiniemen tila, luomumunantuotantoa, Somero Luomulandia, kasvihuonetuotanto, Somero

illallinen Ohjelmassa verkostoitumista sekä Vuoden Luomuyrityksen ja luomukonkarin palkitseminen

Pidätämme oikeudet muutoksiin ohjelmassa.

30 LUOMULEHTI 5 | 2022
Luomuinen
Lisätiedot ja ilmoittautumiset 23.10. mennessä: luomuliitto.fi/ luomupaivat
Luomupäivät Tammelassa 10.–11.11.2022 Eerikkilän urheiluopisto, Urheiluopistontie 138, Tammela luomuliitto.fi/luomupaivat Syksyn 2022 Luomupäivät järjestetään hybriditapahtumana. Osa ohjelmasta välitetään verkkoyleisölle.

Rinnakkaisohjelmat

1. Luomusadot nousuun (Välitetään verkkoon)

Luomun satopotentiaalin tarkastelua, Lauri Jauhiainen, erikoistutkija, Luke

Kehittyvä luomusiementuotanto, Pekka Terhemaa, luomuasiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi

Monimuotoviljat ja viljelijää osallistava jalostus, Magnus Selenius, viljelijä

Elämää rikkakasvien kanssa, Timo Lötjönen, tutkija, Luke

2. Luomutuotteet liikkeelle - kehittyvät luomumarkkinat Suomessa ja ulkomailla

Miten luomu näkyy kaupan vastuullisuusstrategioissa ja miten strategiat tuodaan käytäntöön?, Laura Ihanainen, Development Manager, Kesko

Luomua lisää ruokapalveluihin tuote kerrallaan - case ISS-palvelut, Mia Pesonen, Terhi Paldan ja Sanja Orrenmaa, ISS-palvelut

Foodhub, lähiruuan uusi reilumpi jakelukanava, Olli Repo, perustajajäsen, Uudenmaan ruoka

Ilmastoviisaasti vientiin, Jukka-Pekka Inkinen, strategiajohtaja, Fennopromo

Maatilayrityksen kokemuksia luomutuotteiden viennistä, Simo Larmo, viljelijä, Birkkalan tila

3. Luomukotieläintilat vastaavat ajan haasteisiin (Välitetään verkkoon)

Mitä luomuun siirtymisestä seurasi Mustialan opetustilalla?, Jari Heikkonen, lehtori, HAMK

Maidontuotannon vaihtoehtoiset ruokintastrategiat, Essi Tarsia, luomumaidontuotannon erityisasiantuntija, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Luomukotieläintilojen talouteen vaikuttavat strategiset valinnat, Johanna Mäntyharju, erityisasiantuntija, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Eläinten hyvinvoinnin edistäminen luomutuotannossa, Satu Raussi, johtava asiantuntija, Eläinten hyvinvointikeskus EHK

Luomu ja oman tilan brändi – esimerkkinä Tolvilan kartanon lammastila, Jarmo Latvanen, Tolvilan kartanon lammastila

Perjantai 11.11.

Yhteisohjelma klo 13–14.40 (Välitetään verkkoon)

Avaussanat, Puheenjohtaja Sari Iivonen, Luomuinstituutti

Kansallisen luomuohjelman toimeenpano, Kirsi Heinonen, maatalousneuvos, MMM Tuottajapuheenvuoro, Puhuja vahvistuu myöhemmin. Paneelikeskustelu: Miten luomu vastaa ajan haasteisiin? Osallistujat: kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.), professori Juha Helenius Helsingin yliopisto, kategoriapäällikkö Mirva Tollet Valio, luomuviljelijä ja kuvataiteilija Osmo Rauhala Keskustelua vetävät Kari Koppelmäki ja Sari Iivonen, Luomuinstituutti

Luomuliiton syyskokous klo 15

Järjestäjät Tapahtumaa sponsoroi

LUOMULEHTI 5 | 2022 31

Purjopelto kuin pieni metsä

Etelä-Savosta lähtee luomukuluttajille satojatuhansia purjoja elokuusta aina vuodenvaihteen tienoille saakka.

Vihannesviljelijät Elina ja Antti Vauhkonen ovat viljel leet Mikkelin Haukivuorella Kalliolan luomutilaa vuodes ta 2014 alkaen. Molemmat ovat koulutukseltaan maata lous- ja metsätieteiden maistereita.

Suurin osa pelloista on ollut luomuvilje lyssä jo vuodesta 1998, jolloin isännän van hemmat Arja ja Pekka Vauhkonen siir tyivät luomuun. Tänä vuonna purjoa on viljelyssä neljä hehtaaria, keräkaalia seitse män ja lehtikaalia kaksi. Sinimailasta ja hei näkasveja sisältävää nurmea kasvaa 10 heh taarilla. Pientareilla ja välikaistoilla kasvaa tuhohyönteisten houkutuskaistoja.

Sato myydään vähittäiskauppoihin ja jalos tavalle teollisuudelle. Markkinointia hoitavat Tuoreverkko Oy ja Vihannesyhtymä 3T.

Kysyntä kannusti purjonviljelyyn Purjon viljely alkoi, kun kaupoista tuli toi ve saada valikoimaan luomupurjoa. An tin vanhemmat olivat viljelleet purjoa jo 2000-luvun alussa, joten viljelystä oli tilalla käytännön kokemusta ennestään.

Kaalikasveille sopiva viljelyala oli supis tunut, koska useita peltoja oli jouduttu jät tämään pois kaalinviljelystä möhöjuurikas vitaudin vuoksi. Vauhkoset myös halusivat keskittyä enintään kolmen viljelykasvin viljelyyn. Purjon lisäksi viljelyssä on ollut viimeiset vuodet keräkaalia ja lehtikaalia.

Ensimmäinen vuosi sujui hyvin myyn nin suhteen. Se rohkaisi laajentamaan. En simmäisenä vuonna Vauhkosilla oli jo käy tössä nostokone, mutta kauppakunnostus tehtiin käsityönä.

32 LUOMULEHTI 5 | 2022
Tällä peltolohkolla on kaikkiaan 300 000 purjoa. Rikkakasvintorjunta on onnistunut, toteaa viljelijä Antti Vauhkonen.

– Toiselle vuodelle rakennettiin käsitte lytila, johon ostettiin pesu -ja käsittelylinja Hollannista, Antti Vauhkonen kertoo.

Vauhkoset ovat tehneet investointeja sen mukaan, mitä kulloinkin tarvitaan, eivätkä ole hakeneet investointitukia, koska tuki vaatimukset rajoittavat muutosten tekemis tä. Varsinkin toiminnan jatkamisvaatimus velvoittaa liikaa, koska avomaanvihannes viljelyssä kysyntä ja hinnat määräävät vah vasti sen, mitä kannattaa tuottaa.

– Tukieurojen varaan viljelyä ei voi perus taa. Tukien osuus on tilan tuloista alle kym menen prosenttia, summaa Antti Vauhkonen.

Purjo tarvitsee paljon ravinteita Siementen ja taimien tilaukset tehdään jou lukuussa, kun tulevan viljelyvuoden viljely ala on varmistunut. Viljelykiertosuunnitel massa on jo valmistauduttu purjovuoteen, mutta kysyntänäkymät vaikuttavat lopulli seen pinta-alaan.

Vauhkoset ovat tilanneet kahtena vuonna purjon taimia Puolasta luomutaimien kas vattajalla. Osa taimista kasvatetaan omassa lämmitettävässä kaarikasvihuoneessa. Oma taimikasvatus alkaa maaliskuussa. Viljelys sä on sekä syyslajikkeita että talvilajikkeita.

Istutus alkaa toukokuussa. Maa saa olla kylmäkin ja säät myös, purjo ei ole hallanar

ka. Elina Vauhkosta kuitenkin mietityttää, lisääkö hidas alkukehitys kylmillä säillä ris kiä siihen, että purjo kasvattaa kukkavarsia. Purjon esikasvina on joko viherlannoitus tai varhaiskaali. Purjon typentarve on suuri, 160 – 200 kiloa, joten pelkkä viherlannoi tuksen ja maan typpivarojen voima ei rii tä. Täydennykseen on käytetty rakeistettua Yaran Bio- sekä Novarbon Arvo-kierrätys lannoitetta. Kesällä tehdään lehtilannoitus kasvinsuojeluruiskulla nestemäisellä Yara Vita-sarjan lannoitteella.

– Se tarvitaan, koska joka vuosi on nähty taantuma kasvussa, kun alkukesällä on ollut kuivuusjakso ja helle. Sadetusmahdollisuus on oltava, ja se tehdään tarpeen mukaan. Sit ten kun juuristo on vahva ja syvä, sadetusta ei enää tarvita, kertoo Antti Vauhkonen.

Rikkakasvintorjuntaan pitää panostaa

Viljelyn tavoitteena on tuottaa mahdolli simman paljon kauppakelpoisia purjoja, joiden paino on 200–300 grammaa. Antti Vauhkosen mukaan purjon viljelyssä han kalinta on rikkakasvien torjunta, koska itse kasvi ei varjosta yhtään. Ensimmäinen rik kakasviharaus tehdään jo viikon kuluttua istutuksesta, minkä jälkeen ajoja tehdään viidestä kahdeksaan kertaan.

– Jos haraukset onnistuvat hyvin, voi päästä pelkällä konetyöllä. Jos ei, niin sitten kitketäänkin monta sataa tuntia hehtaaria kohden, isäntä toteaa.

Rikkakasvien poistaminen on tärke ää, jotta ravinteet kohdistuvat itse viljely kasville. Myös koneellinen nosto onnistuu parhaiten rikattomassa kasvustossa. Rikka kasvit ja niiden mukana nostokoneeseen tu levat multamöykyt hidastavat nostoa ja li säävät työmäärää sekä kasvien vioittumista.

Purjon syvä ja laaja juuristo ottaa vettä ja ravinteita tehokkaasti.

LUOMULEHTI 5 | 2022 33
Elina, Antti ja Lauri Vauhkonen peltokierroksella.
▷▷

Rikkakasvit kilpailevat myös vedestä viljely kasvin kanssa. Antti Vauhkonen on huoman nut lisäksi, että purjot altistuvat herkemmin kasvitaudeille, kun rikkakasveja on paljon.

Tuholaistorjuntaa ei purjopelloilla ole tarvinnut tehdä. Sipulikärpänen ja sipulikoi ovat purjoa vaivaavia tuhohyönteisiä, mutta niitä ei ole seudulla runsaasti. Elina Vauh konen kertoo, että jänikset maistelevat pie niä taimia alkukesällä, mutteivät syö purjoa enää myöhemmin.

Pellolta ja varastosta myyntiin Purjon nosto alkaa elokuussa, varhaiskaalin ja lehtikaalin nosto jo kesäkuussa.

– Aluksi tilausmäärät ovat pieniä. Näyttää siltä, että kysyntä alkaa kunnolla vasta sen jäl keen, kun ihmiset palaavat kotiin kesälomil ta, Antti Vauhkonen kertoo.

Purjoja nostetaan suoraan myyntiin mar raskuulle saakka. Sen jälkeen nostettu sato säilytetään kylmävarastossa. Kauppakunnos tus, pakkaaminen ja myynti jatkuvat tammi kuulle saakka.

Kun purjot on myyty, jatkuu kaalin kaup pakunnostus ja myynti. Viimeiset kaalierät saattavat lähteä kauppoihin toukokuussa.

Purjon kauppakunnostus

Purjot toimitetaan kauppaan 24 tunnin tilaus-toimitusrytmissä. Päivän aikana nostetut purjot jäähdytetään yön yli ja kauppakunnostetaan seuraavana päivänä. Purjot kuljetetaan kaupan tukkuun yön aikana, ja sieltä ne jaetaan liikkeisiin. Kauppakunnostuksen aluksi poistetaan pienet ja nostossa murskaantuneet purjot. Pesuri pesee ja leikkaa karkeasti latvat pois. Sen jälkeen päällimmäinen lehti kiskaistaan käsin irti ja leikataan veitsellä juuret pois. Lopuksi lehdet lyhennetään ja purjo pestään käsisuihkulla.

Kauppakunnostuksessa irtoaa kaikenkaikkiaan 20–30 prosenttia maasta nostetun purjon painosta. Kasvijäte palautetaan takaisin peltoon.

– Kevään työpäivät ovat monimuotoi sia. Saman päivän aikana tehdään taimikas vatustöitä, istutetaan uusia taimia ja kaup pakunnostetaan edellisvuoden satoa, listaa Elina Vauhkonen.

– Saamme asiakkailta hyvää palautetta. Sen varassa jaksaa paljon, kertoo Elina Vauhko nen ja lukee viimeisimmän palautteen mat kapuhelimen viesteistä: parhaita purjoja, mitä olen koskaan syönyt.◀

Kirjoittaja toimii luomuasiantuntijana Luomuliitossa.

34 LUOMULEHTI 5 | 2022
Purjon kauppakunnostuksessa tarvitaan monta käsiparia ja terävät veitset.

Perinteinen maaseutunäyttely houkutti monipuolisuudellaan

Nivalan maaseutunäyttelyn yhtenä vetonaulana oli säilörehun korjuunäytökset sekä nurmen uusimisen eri tekniikoita esittelevät näytökset.

Nivalan kaupunki järjesti elo kuun 19. ja 20. päivä maa seutunäyttelyn kaupungin laidalla olevalla peltoauke alla. Järjestelyistä ei drama tiikkaa puuttunut, sillä en simmäinen trombi tuhosi useita telttoja jo rakentamisvaiheessa. Tuhoisampi ukkos myrsky koettiin näyttelypäivien välisenä yönä. Onneksi näyttelykenttä oli tyhjä, kun luonto osoitti voimansa. Vettä tuli muu tamassa tunnissa jopa sata millimetriä, ja kymmeniä telttoja ja katoksia tuhoutui.

Näyttely oli kesän ainut pohjoisemman Suomen tapahtuma, joka oli keskittynyt maatalouteen ja maaseudun elinvoimaan. Yleisöä tuli paikalle yli 12 000. Nivalan

Alpegon kelajyrsimestä on nyt kehitetty luomutuotantoa ajatellen uusi FG-BIO -malli. Se soveltuu minimimuokkaukseen, nurmien rikkomiseen, orgaanisen lannoitteen multaamiseen sekä rikkakasvien torjuntaan. Jyrsimen takakansi on hydraulisesti säädettävissä tarpeen mukaan. Koneella voi muokata vanhaa nurmea, ja heti sen jälkeen kylvää siihen kiekkovannaskoneella vaikka kevätrypsiä.

Vredon suorakylvökoneessa on kaksoislautanen, joka avaa pienen vaon siemenelle. Koneella onnistuu nurmen uusiminen vanhaan nurmeen sekä talvituhojen jälkeinen täydennyskylvö.

Sää oli hieman Nivalan maaseutunäyttelyn järjestäjiä vastaan. Myrskyn tuhoista huolimatta kaikki onnistui lopulta parhain päin.

LUOMULEHTI 5 | 2022 35
TEKSTI JA KUVAT: VISA VILKUNA
▷▷

kaupunki näyttelyn järjestäjänä antoi sel vän viestin siitä, että kaupungissa on ym märretty maatalouden merkitys alueen elinkeinoelämässä. Vahvaa sitoutumis ta maatalouteen osoitti sekin, että kaikki lapset ja nuoret päiväkerhoista peruskou lun viimeisille luokille pääsivät tutustu maan näyttelyyn.

Äärimmäisissä oloissa tehdyt näytökset testasivat sitä, jakavatko koneiden leveät ja korkeat renkaat koneen painon laajem malle alalle tiivistämättä peltoa liiaksi. Pääosin hiesusavisella lohkolla kasvanut kolmannen vuoden nurmi säilyi kohtuul lisesti koneiden alla. Useissa traktoreis sa, ajosilppureissa ja perävaunuissa ollut rengaspaineen säätöjärjestelmä edesauttoi maaperän suojaamista.

Näytteilleasettajat tuntuivat pois läh tiessään olevan erittäin tyytyväisiä ko kemaansa. Tunnelma oli ollut leppoisan maalaishenkinen ja näyttelyvieraat voitto puolisesti kovan luokan ammattilaisia. Tar jouksia tehtiin ja osoitteita saatiin runsaas ti myöhempiä yhteydenottoja varten. Sekä vieraiden että näytteilleasettajien terveiset järjestäjille olivat yksiselitteisiä: tälle näyt telylle on saatava jatkoa! ◀

Alpego IG 300 -kivenhautaajalla valmistetaan kylvöalusta suoraan viherlannoitusnurmesta vaikkapa syysrypsille tai rapsille. Koneen päällä on pneumaattinen kylvölaite, jolloin kylvö hoituu muokkauksen yhteydessä.

Biokaasun edistämistä ajavan BioKaMahankkeen Simo Mäenpää oli ilahtunut viljelijöiden innostuksesta orgaanisia lannoitteita ja polttoaineiden parempaa omavaraisuutta kohtaan. Taustalla näkyy Oulun seudun ammattiopiston tekemä biokaasutraktori.

36 LUOMULEHTI 5 | 2022
Tulevien viljelijöiden viihtyvyys oli otettu huomioon useammalla osastolla.

Haka Traktori esitteli nurmen perinteisempää uusimista kyntämällä. Puolihinattavassa Kverneland PG -paluuaurassa tukipyörä on keskellä auran runkoa, jolloin pellot on helppo kyntää tasasyvyyteen reunoja myöten.

Cabe Finlandian 2,5 metriä leveällä piennarmurskaimella viherlannoituskasvusto saadaan silpuksi ennen maan muokkaamista. Samaisella vain 1100 kiloa painavalla murskaimella voidaan hoidella pientareiden maisemointia.

Agronicin lietekärryn rapuohjaus yhdessä rengaspaineiden säädön kanssa helpottavat lietteen levitystä raskaammallakin kalustolla vähentäen maaperän liiallista tiivistymistä.

LUOMULEHTI 5 | 2022 37
TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Robocrop Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.fi  Lisää humusta  Parantaa maan rakennetta  Sitoo ravinteita  Tukahduttaa rikkakasvit  Torjuu ankeroisia  Pienentää kasvitautipainetta Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA KATSO haran esittelyvideo: www.garford.com UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN VIHANNESTENTAIMET LUOMUUN VALKOSINAPPI

Lighthouse farms -tilat loistavat inspiroivina esimerkkeinä kestävästä ruuantuotannosta

Kansainvälinen verkosto kerää yhteen kestävän ruuantuotannon tiennäyttäjiä – tulevaisuuden maatiloja. Kaistaviljelyyn erikoistuneen hollantilaisen ERF-tilan Roy Michielsen vieraili Knehtilän tilalla Hyvinkäällä edistääkseen yhteistyötä tilojen välillä.

Hollantilaisen Wageningenin yliopiston kokoaman Lighthouse farms -verkoston 12 maatilaa ympäri maail maa ovat vielä poikkeuksia tehomaatalouden keskellä, mutta tarjoavat esimerkkejä erilaisista kestä vistä viljelyjärjestelmistä, jotka voivat mul listaa totuttuja käytäntöjä ja ajatusmalleja.

Tilat ovat keskenään hyvin erilaisia, paikallisten olosuhteiden varaan muo toutuneita kokonaisuuksia. Niitä kaikkia kuitenkin yhdistävät tietyt piirteet: yhteis kehittäminen, ennakkoluuloton uuden ko keilu, tiedontuotanto sekä monimuotoisuus yhdenmukaisuuden sijaan.

Tästä tulevaisuuden maatilojen verkos tosta puolet tuottavat sertifioitua luomua. Yksi näistä on Knehtilän tila, jonka ympä rille on muodostunut Palopuron agroeko

loginen symbioosi – luomuyrittäjien yh teistyöverkosto, jossa pyritään ravinne- ja energiaomavaraiseen viljelyjärjestelmään. Tilan edustama tuotantomalli on tämän hetken monikriisin valossa entistä ajankoh taisempi. Sen avulla voidaan vähentää riip puvuutta fossiilisista polttoaineista ja ulkoi sista tuotantopanoksista ja siten kasvattaa omavaraisuutta ja luoda vankempi pohja huoltovarmuudelle.

– Palopurolla olemme yrittäneet löytää sy nergiaa bioenergian ja ruuantuotannon vä lillä. Biokaasuntuotannon avulla viherlan noitusnurmien sitomat ravinteet saadaan tehokkaammin hyödynnettyä satokasveil la kuin perinteisessä tavassa muokata nur mimassa suoraan maaperään, kertoo tutkija Kari Koppelmäki, joka viljelee yhtä symbi oosiin kuuluvista luomutiloista.

38 LUOMULEHTI 5 | 2022
MILLA SEIRO
TEKSTI:
Kaistaviljelyä ERF-tilalla Hollannissa Raymond Hartman

Knehtilän tilan isäntä Markus Eerola (vas.) ja tutkija Kari Koppelmäki ovat olleet keskeisessä roolissa perustamassa Palopuron agroekologista symbioosia Hyvinkäälle.

Kaistaviljelyllä ratkaisuja muutoskestävyyteen

Palopurolla vieraillut Roy Michielsen toi mii ERF (Exploitatie Reservegronden Flevo land) -tilan työntekijänä ja tutkijana. Hol lannin suurimman yksityisen luomutilan 1500 hehtaarilla viljellään noin 15 eri vilje lykasvia ja testataan erilaisia sekaviljelyjär jestelmiä ja erityisesti kaistaviljelyä.

– Pyrkimyksenämme on luoda muutoskes tävämpi viljelyjärjestelmä, jossa viljelykasvit ovat vähemmän alttiita tuholaisille ja kasvi taudeille, biodiversiteetti kasvaa ja samalla säilytetään monokulttuurien tehokkuus.

Tällä hetkellä kaistaviljelyä toteutetaan kahdella pellolla, joista ensimmäisellä tes tataan kaistojen leveyden (6, 12 ja 24 met riä) vaikutusta tuholaisiin ja tauteihin sekä tehokkuuteen ja toisella eri viljelykasvien vuorovaikutuksia keskenään.

Kokemukset kaistaviljelystä ovat todel la lupaavia. Tuottavuus on samaa luokkaa tai jopa korkeampaa monokulttuureihin verrattuna, kun samalla viljelmät ovat vä hemmän haavoittuvia. Esimerkiksi peruna ruton leviämistä pellolla on pystytty hidas tamaan merkittävästi.

Korkeampaa tuottavuutta selittää osin se, että kaistojen avulla pelloilla on enem män ’reunoja’. Reunoilla sijaitsevan sadon tiedetään joidenkin viljelykasvien kohdal la olevan suurempi kuin pellon keskellä, ja kaistaviljelyn avulla tämä vaikutus mo ninkertaistetaan. Tutkimuksella pyritään selvittämään kaistaviljelyn vaikutuksia eri viljelykasvien satoon kaistan keskellä, reu nalla ja suhteessa viereisen kaistan kasviin.

Haasteena on löytää koneita, jotka so veltuvat kaistaviljelyyn ja ovat yhtä te hokkaita kuin monokulttuureissa. Eri tyisesti sadonkorjuuseen ja kasteluun käytettävien koneiden hankinta on osoit tautunut haastavaksi.

Viljelijä Antti Vauhkonen (oik.) kertomassa Kalliolan luomutilan viljelystä ja tuotteiden markkinoinnista Roy Michielsenille (vas.) ja Kari Koppelmäelle. Pirjo

Yhteistyön kautta oivalluksia Verkoston jäsenet vierailevat toisilla tiloilla, oppivat ja saavat inspiraatiota niistä ja nii den erilaisista olosuhteista ja käytännöistä.

– Oli inspiroivaa tutustua Palopuron agroekologisessa symbioosissa eri toi mijoiden yhteistyöhön ja siihen, miten energiantuotanto integroidaan maatilan mittakaavassa. Vaikka olen itse tekemisissä toisenlaisten viljely- ja markkinaolosuhtei den kanssa, on tärkeää saada käsitys siitä, miten luomuviljely on järjestetty Suomes sa, kertoo Michielsen.

– Oli mielenkiintoista kuulla, miten suu ren mittakaavan luomuvihannestuotanto toimii Hollannissa. Suurin osa viljelykas veista on samoja, joita Suomessakin tuote taan, ja niiden kaistaviljelyä kannattaisi so veltaa myös Suomessa, toteaa Koppelmäki.

Radikaalia toisinajattelua tarvitaan Verkoston tiloja kuvataan positiivisina poikkeuksina, jotka elävät jo vuodessa 2050.

Ne ilmentävät toistaiseksi varsin radikaale ja lähestymistapoja, joita kuitenkin tarvit taisiin kiireesti kestävän ruuantuotannon edistämiseksi.

Michielsenin ja Koppelmäen mukaan muutosta on nähtävissä ja kiinnostus mui hin viljelytapoihin on lisääntymässä.

– Näemme Hollannissa yhä enemmän maatiloja, jotka ovat aloittaneet kaista viljelyn ja etsivät ratkaisuja nykyisiin kestävyyshaasteisiin. Etenkin ilmaston muutoksen ja typpikriisin vuoksi on yhä kiireellisempää löytää ratkaisuja ja ohjata maatiloja kestävämpään tuotantoon, pohtii Michielsen. ◀

Kirjoittaja työskentelee Luomuinstituutin viestinnässä ja opiskelee kestävyystieteitä Helsingin yliopistossa.

LUOMULEHTI 5 | 2022 39
Kivijärvi Eemil Mäntynen

Jalostuksella potkua lihatilan eläinainekseen

Veljekset Jani ja Miro Kortelainen päättivät reilu vuosi sitten jatkaa vanhempiensa työtä luomulihantuottajina. Luomu pitää pintansa nykyisessä taloustilanteessa.

Kortelaisen veljesten Päivärinteen Angus -tilan tunnistaa jo matkan päästä. Vihreällä lai tumella käyskentelee mustia rotevia aberdeen angus -rotui sia nautoja.

– Olemme saaneet kyliltä positiivista palautetta siitä, kun karja on laitumella tien varsilla ja elävöittää kylämaisemaa, veljekset kertovat.

Laitumia on Valtimon Nuolijärven ja Ra simäen kylillä kuudessa eri paikassa, joten ky läläisille ja ohikulkijoille riittää katseltavaa.

– Aitojen teko on melkoinen urakka joka kevät, Miro Kortelainen naurahtaa.

– Onneksi nykyisin on kevyitä aitatolp pia, joita on helppo siirrellä , Jani Korte lainen lisää.

Luomu on hieman kannattavampaa Veljesten vanhemmat Merja ja Tuomo Kortelainen siirsivät tilan luomuun pian sukupolvenvaihdoksen jälkeen.

– Isä ja äiti varmaan laskivat jo silloin kannattavuutta tarkkaan. Lannoitteet ja torjunta-aineet olivat kalliita jo 2000-luvun alkupuolella. Kun karjanlantaa riitti omasta takaa, luomu tuntui silloin hyvältä vaihto ehdolta, Jani Kortelainen kertoo.

Päivärinteen Angus on veljesten yhteinen yritys. Se toimii maatalousyhtymänä.

Kumpikin veljeksistä on työskennellyt vuosia osittain tilan ulkopuolella, Jani tal

vet metsäkoneenkuljettajana ja Miro raskas konekorjaajana, metsäkoneen kuljettajana ja tekemässä maatalousurakointia. Molem mat ovat olleet jo pienestä pitäen vanhem piensa kanssa peltotöissä ja eläimiä hoita massa. Maanviljelijäksi ryhtyminen olikin veljesten mukaan päivänselvää. Kumman kin puolisot ovat töissä tilan ulkopuolella.

Nuorten viljelijöiden ei tarvitse ryhtyä suuriin investointeihin. Pihatto oli raken nettu vuonna 2007 ja vanhat navetat re montoitu lihakarjalle sopiviksi. Rahoitus järjestyi lopulta nopeasti, kun maatalou teen uskova rahalaitos viimein löytyi. By rokratian määrä yllätti tilan siirtyessä uu delle sukupolvelle.

Lisätuloja siitoseläinkaupasta Kortelaisten vanhemmat päätyivät aikoinaan aberdeen angukseen kokeiltuaan eri rotuja.

– Anguksella on hyvä karkean rehun käyttö ja hyvä luonne. Se on rauhallisempi ja helpompi käsitellä kuin moni muu iso li

40 LUOMULEHTI 5 | 2022 TEKSTI JA KUVA: RIITTA MAKKONEN
Rambo-sonni on rauhallinen kaveri, joka tulee mielellään Jani (vas.) ja Miro Kortelaisen rapsuteltavaksi.

harotu. Lisäksi sillä on hyvät emo-ominaisuudet. Angukset hoitavat vasikkansa hyvin, Jani Korte lainen kertoo.

Navetoissa on kriittiset ajat maalis–huhtikuus sa, jolloin suurin osa tilan 80 emolehmästä poikii.

– Kyllä siellä saa silloin olla paikalla 24/7. Osan ajasta seuraamme tapahtumia tietokoneelta, na vetoissa on kameravalvonta. Poikiessa ollaan yleensä aina paikalla varmistamassa, että kaikki menee hyvin ja vasikka pääsee imemään emoa, Miro Kortelainen kertoo.

Poikimiset onnistuivat hyvin. Tänä kesänä lai tumella on ollut noin 200 nautaa.

Laitumella käyskentelee myös siitossonneja, joiden jälkeläisiä myydään sekä suoraan tilalta että Atrian välityksellä ympäri Suomen.

– Äiti on ammatiltaan seminologi, ja hän on kovasti innostunut eläinten jalostuksesta. Äiti on mukana jalostustoiminnassa edelleen, Jani Korte lainen kertoo.

Seminologit käyvät tilalla siementämässä osan karjasta. Jalostustoiminta teettää veljeksillä lisä työtä, mutta se kannattaa.

– Jalostustoiminnalla saadaan omaa eläi naineista parannettua, ja siitoseläinkaupasta saa lisätuloja, Jani Kortelainen kertoo.

Ensimmäinen vuosi sujui hyvin Kortelaisten ensimmäinen vuosi maatalousyrit täjinä on sujunut ilman suurempia ongelmia. En simmäisen vuoden toimintaa auttoi tämän kesän hyvä sato. Säilörehua veljekset tekivät kaksi ker taa, ja sato oli molemmilla kerroilla hyvä. Pelloil la viljeltiin rehuohraa, ja nuoret isännät arvioivat sadon riittävän tulevaksi talveksi. Laitumella kas vaa erilaisia apiloita sekä timoteitä ja nurminataa.

– Nurmilla on kokeiltu sikuria. Paksujuurise na kasvina se möyhentää maata kuohkeaksi, Jani Kortelainen kertoo.

Päivärinteen Anguksen tilalla omaa lantaa on riittävästi.

– Yhteistyötilalta on saatu pelloille vielä lisäksi lietelantaa, jossa on typpeä enemmän kuin kuiva lannassa, Jani Kortelainen kertoo.

Vielä syyskuun puolivälissä laitumet olivat tuoreen vihreitä.

– Laitumelta saadaan kolme satoa kesässä. Vä lillä tehdään puhdistusniitto, Miro Kortelainen kertoo.

Kesällä laitumella vedensaannin varmistavat aurinkokennot, joista saadaan juottopaikkojen kaivoille virtaa. Lokakuulla naudat siirretään si sätiloihin. ◀

IMMU NATUR – VAHVAA VASTUSTUSKYKYÄ LUOMUTILOILLE KAMPANJAETU VOIMASSA 30.11.2022 ASTI. Tuotteet 10 + 1 -tarjouksena: 10 säkin ostajalle 1 tuote kaupan päälle. Suursäkeistä annamme –10 % kampanja-alennuksen. ToivotammesuosittuunImmu-sarjaantervetulleeksi uudetNatur-tuotteet,jotkaonsuunniteltuerityisesti luomutiloille.Natur-tuotteetovattuttuajataattua Immu-laatua100%orgaanisellaseleenillä.Naturtuotteidenpohja-aineenaonpääosinkotimainen luomukaurasuomalaisiltaviljelijöiltä. Kysy lisää alue-edustajaltasi: vilomix.fi/info/myyntiverkosto Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi Soveltuvat luomutuotantoon. Immu E6500 Natur OrgSe100 Immu ADE Natur OrgSe100 Immu E11000 Natur Orgse100 Tarjous! 10 + 1 Suursäkit –10 %

Maitotilojen kustannusten nousuun etsittiin ratkaisuja Kuopiossa

Korkea rehuomavaraisuus on kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytys, asiantuntijatapahtumassa todettiin. Kriisien keskellä oman tilan prosesseja on tarkasteltava kriittisesti ja tehtävä päätöksiä mahdollisimman tarkkojen laskelmien pohjalta.

Syyskuun puolivälissä Pohjoismaiden ja Latvian luomumai totilojen kanssa työskentele viä asiantuntijoita kokoontui seitsemänteen yhteiseen semi naariin. Tällä kertaa järjestely vastuu oli ProAgria Itä-Suomella ja teema na luomumaidontuotannon kannattavuus. Paikalle saapui 25 henkilöä, ja etäyhteydellä toisen päivän luento-osuuteen osallistui vie lä kymmenkunta lisää.

Osallistujat jakoivat yhteisen huolen tilo jen taloustilanteesta. Kustannukset ovat luo mutiloilla nousseet erityisesti väkirehujen sekä energian osalta. Luomumaidon hinta kehitys ei ole pysynyt samassa tahdissa.

Lisäksi huolena on, pystyvätkö kuluttajat jatkossa ostamaan luomutuotteita entiseen malliin, kun elinkustannukset ovat kaik kialla jyrkässä nousussa.

Ruotsissa arvioidaan jopa joka viidennen luomumaitotilan suunnittelevan tuotan non lopettamista tai siirtymistä tavanomai seen maidontuotantoon. Myös muissa mais sa tilat pohtivat vakavasti eri vaihtoehtoja.

Säilörehuntuotannon onnistuminen avainasemassa Seminaariin osallistuneiden yhteinen nä kemys oli, että kannattavan luomumai dontuotannon perusedellytys on korkea rehuomavaraisuus. Mikäli tuotanto on suu resti riippuvainen ostorehuista, on olemas sa riski, että hintatason noustessa toiminta muuttuu kannattamattomaksi.

Erityisen tärkeää tuotannon kannalta on saada lypsäville lehmille hyvin sulavaa ja energiapitoista säilörehua vapaasti syöt töön. Tähän on mahdollista päästä erilaisil la käytännöillä. Viljelyn toteutukseen vai

kuttavat monet tilakohtaiset tekijät, kuten peltojen kunto ja sijainti, käytössä oleva työ voima ja koneet sekä ruokintalaitteet.

Asiantuntijoiden kesken käytiin ajatus tenvaihtoa lopputulokseen vaikuttavista toimista, kuten siemenseoksen koostumuk sesta, korjuuajankohdan valinnasta ja säi löntäaineen käytöstä sekä lannanlevityksen toteutuksesta eri maissa.

Valkuaislisä kallein komponentti Erityisesti lisävalkuaisen hinta on noussut ja saatavuus vaikeutunut maailman kriisi en myötä. Ruotsissa tehdyt tilatason kokei lut tukevat Suomessakin todettua asiaa, että lehmät eivät erityistä valkuaislisää tarvitse, mikäli perusrehut ovat hyvälaatuisia.

Viime talvikaudella Ruotsissa toteute tuissa ruokintakokeissa käytännön tiloil la ei havaittu ongelmia eläinten terveyden

42 LUOMULEHTI 5 | 2022
JA KUVAT: PIRKKO TUOMINEN
TEKSTI

kanssa, vaikka karja oli ruokittu vain säilö rehulla ja viljalla. Liikenne robotillekaan ei ollut häiriintynyt.

Tuotostaso oli laskenut 8–15 prosenttia verrattuna ryhmään, jolle oli annettu lisäksi valkuaisrehua. Taloudellinen tulos on kui tenkin sama tai jopa hieman parempi, mi käli valkuaisrehun hinta on korkea ja vilja sekä säilörehu saadaan tuotettua kohtuulli silla kustannuksilla.

Huomioitavaa on myös, että vilja-säilö rehuruokinnalla maidon pitoisuudet oli vat osalla tiloista korkeammat kuin val kuaislisäruokinnalla. Maidon hinnan painottuessa pitoisuuksiin tälläkin on mer kitystä tulokseen.

Myös oman rehuntuotannon hinta pitää tuntea Kotoisten rehujen todelliset tuotantokus tannukset on selvitettävä mahdollisimman todenmukaisten kannattavuuslaskelmien aikaansaamiseksi. Säilörehun osuus ruokin nasta on yli 60 prosenttia kuiva-aineesta, jo ten sen hinnalla on suuri merkitys.

Oman viljan ja palkoviljojen tuotanto on hyvä vaihtoehto, jos peltoala antaa myöten, mutta sitäkään ei voi tehdä mihin hintaan tahansa. Oman tuotannon ohella kannattaa selvittää mahdollisuudet rehuntuotantoyh teistyöhön luomukasvitilojen kanssa.

Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jos sa mahdollisimman tarkkojen laskelmien teko on välttämätöntä päätöksenteon poh jaksi. Vaikka tuotanto jatkuisi entisellään, on hyvä arvioida kriittisesti omia prosesse ja ja miettiä avoimesti erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuutta ajatellen.

Haasteista huolimatta on kaikissa semi naarin osallistujamaissa edelleen vahva usko luomumaidontuotannon tulevaisuu teen. Se on kuitenkin tuotantotapana tavan omaista vähemmän riippuvainen ulkoisis ta tuotantopanoksista. Luomutuotanto on myös edelläkävijä hiilensidonnan ja kestä vän kehityksen polulla, minkä merkitys tu lee entisestään korostumaan. ◀

Tapahtuman osallistujat kuuntelivat kiinnostuneina vierailukohteen isännän selvitystä karkearehun tuotannosta ja käytöstä ruokinnassa.

LUOMULEHTI 5 | 2022 43
► tykymittari.mela.fi
Huh
Kohta
Maatalousyrittäjille suunnatulla Viljelijän työkykymittarilla testaat työkykysi helposti!
Testaa oma työkykysi
MÄÄ oon parem massa!
huh!
ollaan kunnossa! Testataan

Väderkvarnar, äpplen, kött och många sorter av mathantverk

Projektet ”Luomumpi Varsinais-Suomi” anordnade en studieresa den 17.–19. september till Skördefesten på Åland. Åländska producenter vet hur man tar fram produkternas ursprung på ett bra sätt. Även om det finns många ekologiska gårdar på Åland, verkar det som att ursprung och mathantverk har en större betydelse än ekologisk odling. I bästa fall kan så klart alla dessa mervärden kombineras.

Företaget Nygårds skogsgrisar sålde sina produkter i Mattas Gårdsmejeri. Nygårds grisar växer upp ute i stora hagar i en naturlig miljö där de får utföra sina naturliga behov. Konsumenterna kan följa med grisen från födsel till slakt.

Jan och Anna Alm producerar bland annat sortren äppelmust.

Öfvergård satsar på mathantverksmässig förädling av gårdens egna äppel (dvs. sortren äppelmust), gårdsturism, samt Ålands hittills enda andelsjordbruk (dvs. andelsägare hyr ut ett eller flera äppelträd).

44 LUOMULEHTI 5 | 2022 På svenska
Ville Korpelainen Ville Korpelainen Ville Korpelainen

Mattas gårdsmejeri tillverkar bland annat ost och glass. Även kornas namn är tryckta på förpackningarna.

På Mattas Gårdsmejeri betar korna kring gården.

LUOMULEHTI 5 | 2022 45
Mickels Gård producerar och säljer ekologiskt naturbeteskött. Jenna Ekman Ville Korpelainen Ville Korpelainen Ville Korpelainen

Luomukotieläintilan muistiinpanot –

2: Varastokirjanpito

Merkittävin ero luomun ja tavanomaisen välillä on se, millä tuotantopanoksilla markkinoille tulevat tuotteet tuotetaan. Jotta tuotannon luomuehtojen mukaisuus voidaan varmentaa, tulee tilalla olla varastokirjapito, josta ilmenevät kaikki tuotantoon liittyvät hankinnat ja itse tuotetut rehut sekä niiden käyttö.

osa

Markkinoilta on saatavil la erilaisia luomutilan varastokirjanpidon yl läpitoon suunniteltuja oh jelmistoja. On mahdollista hyödyntää myös viljely suunnitteluun tai verokirjanpitoon käy tettävien tietokoneohjelmien tarjoamia ominaisuuksia. Monella on käytössä tau lukkolaskentaohjelmalla itse tehtyjä varas tokirjanpitopohjia. Netin tarjonnasta löy tyy erilaisia tulostettavia mallipohjia sekä Ruokaviraston että eri hankkeiden tuotta mina. Varastokirjanpidon saa tehtyä ruu tuvihkoonkin. Vaihtoehtoja on siis monia.

Oleellisinta on itse kunkin miettiä omia toimintatapojaan ja valita kirjanpitoon menetelmä, jota tulee käytettyä. Yleinen vastaantuleva haaste on, että kirjauksia ei tule tehtyä ajallaan, koska valittu tapa on omiin rutiineihin nähden liian monimut

kainen. Jos tietokonetta ei tule käytettyä usein, voi uuden ohjelman käytön hallinta olla hankalaa ja kirjausten teko viivästyy. Pelkkien hienojen tulosteiden takia sitä ei kannata hankkia.

Paperille tehtäviä kirjauksia varten lo makkeen tai vihon tulee olla helposti saa tavilla, jotta merkinnät saa pienellä vaivalla tehtyä heti tapahtuman jälkeen.

Seuraa yhtä asiaa kerrallaan

Usein pyritään kirjaamaan paljon asioita samalle lomakkeelle, jolloin siitä tulee var sinkin ulkopuolisen silmiin helposti sekava. Jos kaikki kotieläintilan tuotantopanoshan kinnat kirjataan yhteen pötköön, on siitä hankala saada kokonaiskuvaa tilanteesta. Selkeintä on seurata yhtä tuotetta tai tuo tantopanosta yhdellä lomakkeella tai vä hintäänkin yhdellä sarakkeella.

46 LUOMULEHTI 5 | 2022
JA KUVAT: PIRKKO TUOMINEN
TEKSTI

PVM SELITE (esim. sato, osto, myynti, käyttö, pilaantunut, inventaario)

Jos olet todennut nykyisen varastokirjan pitosi hankalaksi ylläpitää tai tarkastaja on antanut palautetta epäselvyydestä, ei hätää, voit aina vaihtaa. Aloita kirjaamalla aloitus hetkellä varastoissa olevat tuotteiden ja tuo tantopanosten määrät ja jatka eteenpäin uu della tavalla.

Mitä varastokirjanpidosta tulee löytyä?

Luomutuotantoehdoissa luetellaan tarkasti, mitä asioita varastokirjanpitoon on kirjatta va. Nämä kannattaa kerrata kirjanpitotapaa pohdittaessa. Yleisimmin unohtuu merkin tä tuotantotavasta, eli onko varastossa oleva tavara luomua vai tavanomaista. Jos tuotet ta on useammassa varastossa, on seurantaa hyvä tehdä varastoittain.

Oleellista on, että kaikille varastokirjan pidon merkinnöille löytyy tueksi joku do kumentti. Ostettujen tuotantopanosten kohdalla tämä on ostokuitti tai rahtikirja. Itse tuotettujen rehujen varastokirjanpito määrille löytyvät vastaavat merkinnät loh kokirjanpidosta. Varastosta vähennettyjen tuotantopanosten määrän tulee täsmätä rehunkulutuslaskelmaan tai lohkokirjapi toon. Huomioi myös mahdollinen hävikki.

Tuotteita ei voi ilmaantua varastokirjan pitoon tyhjästä. Toisaalta tuotannossa ei voi olla käytetty sellaista tuotantopanosta, jota ei ole kirjattu varastokirjanpitoon. Materi aalivirtojen tilalle, tilalla ja tilalta tulee sel vitä kirjauksista. Jäljitettävyyden varmista

rehuvilja

OSTO (myyjän nimi ja os.)/ OMA OSTO/SATO KG/KPL/M3 MYYNTI/ KÄYTTÖ KG/KPL/M3

VARASTOSSA JÄLJELLÄ KG/KPL/M3

1.5.2022

ALKUVARASTO

OMA, siirto siilosta 3 10 000 kg 1.5.-1.9. syötetty omille eläimille 2.9. Puinti (Mäkipelto) 11 000 kg 2 000 kg - 8 000 kg + 9 000 kg 3.9. Myynti, Mty Maitonen -5 000 6 000

OMA (ks. rehunkulutuslaskelma) OMA (ks. lohkomuistiinpanot) OMA (ks. kuitti 7/2022)

Varastokirjanpidosta selviävät materiaalien liikkeet tilalla.

miseksi kirjaa myös, keneltä hankinnat on tehty ja kenelle tuotteet on myyty.

Milloin kirjaukset tehdään?

Hankinnoista ja sadonkorjuista on selke ää tehdä kirjaukset varastokirjanpitoon heti tapahtuman jälkeen. Esimerkiksi en simmäisen säilörehun sadon voi merki tä varastokirjanpitoon kokonaismäärä nä, kun lohkokohtaiset sadot löytyvät lohkokirjanpidosta.

Myös tiettyjen tuotantopanosten, kuten kylvösiementen, käyttö voidaan helpos ti kirjata heti kunkin tapahtuman jälkeen. Eniten kysymyksiä herää siitä, kuinka usein rehun käyttömäärät tulee kirjata varasto kirjanpitoon. Tähän on vaikea antaa yksi selitteistä ohjetta, koska tuotantosuunnat ja eri tilojen käytännöt eroavat ruokinnan suhteen paljon toisistaan.

Kirjanpitoon voi merkitä esimerkiksi, milloin joku rehuerä on syötetty loppuun tai minkä verran on kulutettu kuukauden aikana tai jollain muulla ajanjaksolla. Pelk kää karkearehua syöttävillä tiloilla voi riit tää varastoinventaarion teko muutaman

kerran vuodessa. Tärkeintä on, että varasto kirjanpito ja rehunkulutuslaskelma antavat yhtenäisen kuvan siitä, mitä ja paljonko ku kin eläinryhmä on syönyt edellisen tarkas tuksen jälkeen.

Miksi varastokirjanpitoa pidetään? Luomutuotannon sertifioinnin kannalta ajantasainen varastokirjanpito on yhdessä luomusuunnitelman kanssa tärkein doku mentti, jonka pohjalta tarkastaja voi var mistua tuotannon luomuehtojen mukai suudesta. Ja sertifiointi luo pohjan sille, että tilan tuottamia tuotteita voidaan markki noida kuluttajalle luomuna.

Lisäksi varastokirjanpito tarjoaa tilalli selle hyvää tietoa oman tuotannon tuek si. Edellisten vuosien merkintöjä tarpeista ja tuotannosta voidaan hyödyntää tulevia vuosia suunniteltaessa ja hankintoja tehtä essä. Varastomäärien seurannalla tiedetään, milloin on tarvetta täydennykseen. Erityi sesti nyt, kun tuotantopanosten hinnat ovat korkealla, kannattaa varastokirjanpidon tiedoista ottaa kaikki hyöty irti. ◀

LUOMULEHTI 5 | 2022 47
VARASTOKIRJANPITO VUONNA________ VILJELIJÄ:____________________________ TILTU:____________ TUOTE JA KÄYTTÖTARKOITUS:__________ _______ TUOTANTOTAPA:__________ VARASTOPAIKKA:___________________
Maisa Mallikas 999999999 2022 OHRA,
LUOMU Siilo 1
Tee kirjaukset varastokirjanpitoon mahdollisimman pian sadonkorjuun jälkeen.
48 LUOMULEHTI 5 | 2022 Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 9.12. OSTAMME LUOMUVILJAA Teemme viljelysopimuksi a j a ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi SIEMENIÄ w-cult.fi Saatavana nyt myös veitsiterillä W-Cult Oy, Luvian Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728 T YÖLEVEYDET 7,5–12 m W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT Ongelmarikkojen niitot kasvustoista Pyörtänöiden, laidunten ym. viheralueiden puhdistusniitot Naattien murskaus L a at usiemenet luomuun! S uom en L uomusiem en O y 0 4 0 0 273 873 f. 017 75 8 416 luomusiem en @ luomusiem en f i - viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Boris, 0500 567 611 Erkki, 0400 806 165 Stand no 6h2 Tule tutustumaan erityisesti Suomeen suunniteltuun rikkaäkeeseen! Uutuus! www.lyckegard.com TARJOUS! Helsingin Maatalouskonemessujen ajan koneita messutarjouksessa. Tule keskustelemaan kanssamme rikka kasvien mekaani sesta torjunnasta ja kysy päivän hinnat. Tervetuloa osastol lemme! Olemme kanssasi koko kasvukauden!
LUOMULEHTI 5 | 2022 49 TILAPEITTAUSTA
I lmasta t yppeä! apilat herne virnat härkäpapu mailaset vuohenherne keltamaite Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa Liek ittimet Harat Ryömijä Elomestari Oy, 95520 Tornio, www elomestari fi, p 040 581 8477 Typpiymppi typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun LANNOITTEITA SCHAUMANN LECKMASSE Pakkauskoot: 20 kg & 65 kg luomuUN www.eurotrading.fi • p. 010 3211 950 NUOLUKIVI 250.000 ky 50.000 ky 500 mg 40 mg (org. 16 mg) Sisältää mm. A-vitamiinia D3-vitamiinia E-vitamiinia Seleeniä MYYNTI LUOMUVILJELYYN Ota meihi yhteyttä - paljon enemmän kuin peittausaine! Viljelijät ovat havainneet: ►se on näivettänyt mm. pillikkeen, savikan ja juolavehnän kasvua ►se on nostanut satoa ja hl-painoa Tilaa alan pioneerilta ennakkoehtohintaan! KULTAKASVU Premium Lisätiedot valmistajan kotisivuilta elom.fi UUTTA! www.tilapeittaaja.fi Tilapeittaaja Reijo Hartikka 0400 325 863 Huom. katso filmit. Haluaisitko ilmoituksesi Luomulehteen? Kysy lisää: Maritta Humala, ilmoitusmyynti, puh. 040 709 9856, palmera@kotiposti.net lehti
KARJATILALLE

Pälvisilsa on nautatilan painajainen

Eläintiloilla tehdään nykypäivänä paljon työtä eläinten hyvinvoinnin ja tautisuojauksen eteen. Tautiriskit eivät ole vain isompien tilojen huolenaihe, vaan jokaisen tilallisen tulisi kiinnittää asiaan huomiota. Yksi nautatilan ikävistä tartunta-sairauksista on pälvisilsa. Se on sieni-infektio, joka leviää tehokkaasti ja on vaikea saneerattava. Lisäksi kyseessä on zoonoosi, eli infektio voi levitä myös ihmisiin.

Pälvisilsan aiheuttaja on Trichophyton verrucosum -sie ni. Sen oireita naudoilla ovat tyypillisesti karvanlähtö var sinkin silmien ympäriltä sekä karvattomat, rengasmaiset lai kut, joihin saattaa tulla myös jäkälämäistä sienikasvustoa. Aina ensimmäiset oireet ei vät kuitenkaan ole näin selkeitä, vaan eläi mille saattaa aluksi tulla vain hyönteisten

Tyypillinen pälvisilsan oire on karvaton laikku, joita esiintyy runsaimmin pään ja etuosan alueella. Laikkuihin saattaa kehittyä myös jäkälämäistä kasvustoa. Laikun reunoilla iho voi punertaa ja karvatupet olla koholla.

puremaa muistuttavia patteja tai epämää räisiä karvattomia alueita. Siksi taudinai heuttajan määritys eläinlääkärin ottamalla raaputusnäytteellä ja laboratorioanalyysilla kannattaa tehdä mahdollisimman pian.

Suomessa pälvisilsatartuntoja todetaan vuosittain kymmenillä tiloilla. Täydellinen tautisaneeraus on haastava toteuttaa, kos ka se vaatii sekä rokotusohjelman eläimil le että tuotantotilojen täydellisen pesun ja

50 LUOMULEHTI 5 | 2022
TEKSTI JA KUVAT: ANNE RINTAMÄKI

desinfioinnin. Myös eläinten käsittelyä päl visilsaitiöihin tehoavalla lääkeliuoksella tai desinfiointiaineella suositellaan, jos se on sääolojen ja muiden olosuhteiden puitteis sa mahdollista.

– Pälvisilsan sairastanut eläin saa itsel leen immuniteetin, mutta voi kantaa päl visilsaitiöitä karvapeitteessään jopa useiden kuukausien ajan ja levittää tartuntaa. Sie nen itiöt leviävät erittäin herkästi ja säily vät tartuntakykyisinä pitkään, jopa 10 vuot ta, esimerkiksi pihaton pölyn seassa, kertoo Eläinten terveys ETT ry:n asiantuntijaeläin lääkäri Olli Ruoho

– Sieni-itiöt siis leviävät sekä kosketustar tuntana että kaikkien eläimiin koskevien ihmisten ja välineiden mukana. Jopa tuuli saattaa kuljettaa itiöt naapuruston tiloille.

Pälvisilsa on niin sanottu ilmoitusvelvol lisuuden piiriin kuuluva sairaus, josta tilal lisen on ilmoitettava ainakin eläinlääkäril le ja omalle teurastamolle. Näin esimerkiksi eläinkuljetukset saadaan järjestettyä niin, ettei auto siirrä tartuntaa tilalta toiselle.

– Ongelmallista on se, että naudan iho-oi reet häviävät yleensä muutamassa kuukau dessa, mutta se voi levittää tautia vielä puo lenkin vuoden päästä. Siksi tilallisten tulisi toimia infektioiden suhteen vastuullises ti, eli huolehtia ettei tauti pääse leviämään omalta tilalta eteenpäin, Ruoho muistuttaa.

Rokotukset auttavat

Olli Ruoho kertoo, että tartunnan saaneel la tilalla eläimet tulisi rokottaa kahteen kertaan 10–14 vuorokauden välein, ja noin kuukauden kuluttua tästä eläintiloille tulisi tehdä täydellinen pesu ja desinfiointi.

– Toki tätä on varsinkin isommissa yk siköissä järkeistetty niin, että selvästi oi reilleet ja sitä kautta immuniteetin saaneet eläimet on jätetty rokottamatta. Immuni teetti kehittyy muutaman viikon sisällä toi sesta rokotuskerrasta.

– Pesu ja desinfiointi oikeilla aineilla on todella tärkeää. Urakka on haastava, sillä tärkeää olisi saada pois kaikki lika ja pöly, mikä on vaikeaa varsinkin puupintojen kohdalla, Ruoho toteaa.

Rokotuksiin on lypsy- ja emolehmätiloil la saatavana osittainen korvaus, mikäli tila kuuluu Nasevaan ja terveydenhuoltokäyn

nit ovat ajan tasalla. Lisäksi tilan käyttämän teurastamon tulee olla ETT:n jäsen.

– Suositus on, että rokotusohjelmaa jat kettaisiin lypsykarja- ja emolehmätiloil la vähintään kolme vuotta sen jälkeen, kun tilalla on viimeksi todettu pälvisilsaan viittaavia oireita. Kaikki tilalla syntyvät va sikat ja mahdolliset ostoeläimet tulisi rokot taa, Ruoho kertoo.

Lihanautakasvattamotiloihin tulevat uudet eläimet tulisi rokottaa niin pitkään, kunnes kaikki kasvattamossa olevat eläimet ovat rokotettuja. Kaikilla tiloilla saneerauk sesta ja rokotuksista laaditaan kirjallinen suunnitelma, ja eläinlääkäri seuraa tautiti lannetta koko ohjelman ajan.

Työtä ja kustannuksia

Varsinkin jalostuseläimiä myyville tiloille pälvisilsa on kaiken ylimääräisen työn li säksi taloudellisestikin iso isku, koska eläi miä saa ETT:n suosituksen mukaan myydä tilalta pitoeläimiksi vasta kolmen vuoden päästä viimeisten oireiden häviämisestä.

Teurastamon eläinvälityksen kohdalla ka renssisuositus on kolme kuukautta. Sanee rauksen aloitusrokotuksista tulisi kuitenkin olla kulunut vähintään kuusi kuukautta.

– Pälvisilsa on siis otettava vakavasti, ja jokaisen tilallisen tulisi muistaa, että omat laiminlyönnit voivat aiheuttaa suuria on gelmia muilla tiloilla, Olli Ruoho korostaa.

– Ja ainahan tartunnanaiheuttajaa ei pys tytä edes löytämään, koska jopa tilalta toi selle liikkuvat kissat ja jyrsijät voivat kul jettaa itiöt mukanaan. Siksi ensisijaisen tärkeää on seurata omien eläinten kuntoa ja reagoida muutoksiin.

Desinfiointiin suositellaan käytettäväksi tiettyjä aineita (esimerkiksi Virkon S), jot ka eivät ole luomuhyväksyttyjä. Siksi eläin lääkärin tulee kirjallisesti määrätä näiden aineiden käyttö. Rokotukset kirjataan nor maalisti lääkekirjanpitoon.

Tarkemmat tuotantosuuntakohtaiset oh jeet löytyvät ETT:n sivuilta. ETT:n eläinlää käreiltä saa apua rokotusohjelman ja sanee rauksen suunnitteluun ja toteutukseen. ◀

Eläimille saattaa tulla pälvisilsatartunnan alussa vain hyönteisenpistoja muistuttavia patteja. Tilanne kannattaa kuitenkin tarkistaa eläinlääkärin ottamalla raaputusnäytteellä ja laboratoriotutkimuksella.

LUOMULEHTI 5 | 2022 51

Kysymyksiä

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin.

neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 luomuliitto.fi/tietoa-luomusta

mukana myös:

Voiko mobiilikanala olla luomussa?

KYLLÄ VOI, ja ulkomailla luomumunia on jo pitkään tuo tettu siirrettävissä kanaloissa eli mobiilikanaloissa. Mo biilikanalan voi rakentaa itse, tai sen voi ostaa valmiina. Kanaloita löytyy eri valmistajilta eri kokoisina sekä ilman automatiikkaa että automatiikalla varusteltuina.

Mobiilikanalan, samoin kuin kiinteänkin kanalara kennuksen, tulee mitoituksen osalta täyttää luomu asetuksen vaatimukset. Erityisesti riittävään ikkuna pinta-alaan kannattaa kiinnittää huomiota. Joissakin mobiilikanaloissa on paljon ulosmenoluukkuja, mutta ne eivät välttämättä täytä luomusääntöjen vaatimuksia valoa läpäisevistä ikkunoista. Mobiilikanalassa asuvien kanojen laidunnus saattaa poiketa kiinteässä kanalassa pidettävien eläinten laidunnuksesta. Ulkoilu kannattaa kin suunnitella erityisen huolella jo etukäteen.

Myös sitä kannattaa miettiä, missä luomukanoja pide tään talvella ja lintuinfluenssarajoituksen aikana.

Aihetta käsiteltiin tarkemmin 5.10. järjestetyssä Munantuotanto ja kumppanuusmaatalous -webinaarissa, jonka tallenne julkaistaan Luomuliiton YouTube-kanavalla sekä verkkosivuilla osoitteessa luomuliitto.fi/elaimet.

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 936 2150

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: luomuliitto.fi/tietoa-luomusta

Hannele Antila
52 LUOMULEHTI 5 | 2022
Tiimissä
Luomuasiantuntija Brita Suokas 044 528 8722 Hannele Antila
Anniina Hillebrandt

LEIVINPAPERIT OVAT yksi kotikeittiöiden käytetyimpiä tuotteita, joita on markkinoilla runsaasti erilaisia. Niiden oikea hävittämistapa riippuu valmistukseen käytettävis tä aineisosista ja raaka-aineista. Leivinpaperipakkauksen päällä olevat merkit kertovat niiden soveltuvuudesta eri käyttötarkoituksiin sekä kierrättämismahdollisuuksista tai hävittämisestä. Biohajoavaksi merkatut leivinpaperit voi hävittää biojätteen mukana. Tällöin pakkauksessa on sataprosenttisesti biohajoava -maininta ja leivinpaperin voi käytön jälkeen laittaa biojätteen joukkoon tai omaan kompostiin.

Leivinpaperi ei ole kertakäyttötuote, ja sen voi turvalli sesti käyttää uudelleen, jos se ei ole likaantunut ruoanval mistuksessa.

Uudelleen käytettävä leivinpaperi ei ole herkkä syt tymään tuleen, kunhan siihen ei ole jäänyt edellisestä käytöstä rasvaa tai ruoantähteitä. Vaaratilanteita saattaa syntyä, jos leivinpaperi on liian iso uunipeltiin nähden ja pursuaa yli. Tällöin leivinpaperin reunat voivat ottaa kiin ni kuuman uuniin seiniin ja kuuma seinä saattaa sytyttää paperin liekkeihin. Leivinpaperia valittaessa on hyvä myös huomioida eri papereiden lämmönkesto, ettei käytä lei vinpaperia liian kuumassa lämpötilassa; sama juttu käy tettäessä paistopusseja.

Leivinpaperipakkauksissa esiintyy useita erilaisia merkkejä:

• 100 % biohajoava -merkki kertoo, että tuote pilkkou tuu luonnossa pienemmiksi yhdisteiksi. Tuote voidaan kompostoida tai laittaa biojätteen joukkoon

• Malja-haarukkasymboli kertoo tuotteen soveltuvan suoraan tai välillisesti kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa.

• Mikromerkki kertoo tuotteen mikronkestävyydestä.

• Uunisymboli kertoo tuotteen uuninkestävyydestä.

• Lämpötilamittari 250 astetta -merkki lupaa tuot teen kestävän normaalissa käytössä enintään 250 asteen lämpötilan.

• Kierrätyskolmio, eli kolmen nuolen niin sanottu Mö biuksen rengas kertoo tuotteen kierrätettävyydestä. Merkki löytyy usein myös leivinpaperien kartonkipak kauksista.

• Joutsenmerkki – pohjoismai nen ympäristömerkki kertoo tuotteen ympäristökuormituk sen olevan pienempi kuin muil la vastaavilla tuotteilla.

Elintarvike- ja keruuasiantuntija Jaana Elo 040 964 1518

Jo vuodesta 2005

Luomurehujen perhe karjatiloille

Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme

Esim.

Luomu-Tähti 180 vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

Luomu-Tähti 190 vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maan parhaista antimista Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

Luomu-Tähti 250 maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Luomu-Tähti 280 luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

Miten leivinpaperit kuuluu hävittää, tai voiko niitä jotenkin kierrättää? Onko turvallista käyttää samaa leivinpaperia useamman kerran?
Hannele Antila

Heinäkuussa järjestettiin Saksan Nürnbergissä BioFach-luomumessut, jossa uutena trendinä nousi esille elintarviketuotannon sivuvirroista valmistetut luomutuotteet. Messujen seminaariosiossa puolestaan kuultiin, mitä maatalouskomissaarilla oli sanottavaa luomutuotannosta.

Luomualan trendejä maailmalta

Lämpömittari oli Nürnbergissä heinäkuun lopulla hellelukemis sa, kun messuväki kokoontui vuo sittaiseen maailman suurimpaan ja merkittävimpään ammattilai sille suunnattuun luomutuottei den tapahtumaan. Yleensä BioFach on jär jestetty helmikuun puolen välin tienoilla, mutta koronapandemian vuoksi vuonna 2021 tapahtuma järjestettiin virtuaalisesti ja tämän vuoden tapahtuma siirrettiin hei näkuulle. Ajankohdasta johtuen messuhal lissa oli tavallista hiljaisempaa. Euroopan lomakauden huomasi selkeästi, ja käytävil lä oli väljää. Neljän messupäivän aikana ta pahtumassa vieraili yli 24 000 kävijää 137 maasta. Näytteilleasettajia oli lähes 2300.

Monipuolinen kattaus luomutuotteita Messuhalleissa riitti tänäkin vuonna paljon nähtävää. Luomutuotteita oli esillä valtava määrä, ja kaikkien messuhallien ja osastojen kiertelyyn sai kulumaan useamman päivän.

Kuten monena aiempana vuonna, luo mukeruutuotteet näkyivät vahvasti useam man maan osastolla. Luomumetsämarjojen lisäksi osastoilla saattoi tutustua koivun mahlatuotteisiin, erilaisiin kuivattuihin sieniin ja pakuria sisältäviin tuotteisiin. Etelä-Amerikan messuhallissa oli jopa Boli vian sademetsien villikaakaosta tehtyä suk laata. Luomukeruutuotteissa on tarjonnan perusteella paljon mahdollisuuksia.

Myös vegetuotteet olivat vahvasti esillä, ja esimerkiksi erilaisia luomukasvijuoma tuotteita oli valtava valikoima. Esillä oli muun muassa hamppu-, herne- ja kaurakas vijuomia niin tavallisina kuin baristaversi oina. Ja olipa tarjolla myös auringonkukis ta tehty vaihtoehto. Tänä vuonna joukosta erottuivat myös erilaiset kaurajuomajau heet, joita sekoitetaan veteen.

Sivuvirtatuotteissa potentiaalia Uutena nousevana trendinä messuilla nä kyi elintarviketuotannon sivuvirroista val

Suomen maaosastolla oli monipuolinen kattaus upeita luomutuotteita.

mistetut tuotteet. Tanskan maaosastolla oli tarjolla luomuoluentuotannon sivuvir roista valmistettuja tuotteita, kuten eri laisia jauhoja, mininäkkäreitä ja granolaa. Toinen tanskalainen yritys esitteli fermen toituja aromivahventeita erilaisista elin tarviketuotannon ja maatalouden ylijää märaaka-aineista, kuten herkkusienistä, kasviksista ja kananmunatuotannosta pois tetuista kanoista.

54 LUOMULEHTI 5 | 2022 Ulkomailta
TEKSTI: HEIDI HAAVISTO-MEIER
NüernbergMesse / Frank Boxler Heidi Haavisto-Meier

Tämän vuoden nousevana trendinä nähtiin erilaisia elintarviketuotannon sivuvirroista valmistettuja luomutuotteita, esimerkiksi Tanskan maaosastolla oli oluentuotannon sivuvirroista valmistettuja tuotteita.

Sivuvirtatuotteet ovat tuotteita, jotka var masti tämänhetkisessä vastuullisuustren dissä tulevat entisestään nousemaan esille. Näissä tuotteissa on vielä paljon potentiaa lia, joka suomalaistenkin yritysten kannat taa hyödyntää.

Suomi näyttävästi esillä Kesäisestä ajankohdasta huolimatta näyt teilleasettajat olivat tyytyväisiä tapahtu maan. Vaikka kävijöitä oli vähemmän, olivat kontaktit laadukkaita, ja yritykset pää sivät tapaamaan rauhassa yhteistyökumppa neitaan. Paikalla kiertelevät henkilöt olivat tosissaan liikkeellä ja nauttivat siitä, että sy vällisemmillekin keskusteluille ja verkostoi tumiselle jäi tällä kertaa hyvin aikaa.

Näytteilleasettajia oli tänä vuonna yh teensä 94 eri maasta, ja myös Suomella oli aiempien vuosien tapaan oma osasto mes suilla, jonka oli koonnut Business Finland. Osasto oli tyylikäs ja huokui pohjoisen met säluonnon puhtautta.

Mukana Suomen osastolla olivat Finna myl, Fazer, Linkosuo, Kiantama, Kinnusen Mylly, Dammenberg, Helsingin Mylly ja Jo kilaakson Juusto. Tarjolla oli monenlaisia luomutuotteita, kuten marjoja, vegaanisia juustoja, suklaata, kauraa, perunaa ja mini näkkäreitä. Suomen osastolla oli paikalla myös oma kokki, joka loihti messukävijöille herkullisia maisteluannoksia yritysten raa ka-aineista ja tuotteista.

Painavaa asiaa seminaarissa Luomutuotteiden lisäksi messuilla järjes tettiin seminaari, jossa oli peräti 123 mie lenkiintoista esitystä. Tämän vuoden semi naariohjelman teeman Organic. Climate. Resilience lisäksi syvennyttiin markkinan kehitykseen ja trendeihin sekä lainsäädän nöllisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Semi naarivieraita puhutti myös Ukrainan sota,

ja aiheeseen liittyen ohjelmassa oli puheen vuoro, jossa kerrottiin Ukrainan luomutuo tannon tilanteesta viisi kuukautta sodan al kamisen jälkeen.

Myös maatalouskomissaari Janusz Wojchiechowski oli paikalla keskuste lemassa CAPin kansallisten strategisten suunnitelmien yhteensopivuudesta EU:n Pellolta pöytään -strategiaan ja sen mahdol lisuuksista luomuviljelyn kehittämiseen. Komissaari piti strategian tavoitetta – 25 prosenttia Euroopan peltopinta-alasta luo mussa vuoteen 2030 mennessä – poliittises ti tärkeänä tavoitteena. Hän totesikin, että luomuviljelyn kehittäminen on tilaisuus, jota meillä ei ole varaa hukata. ◀

Kirjoittaja toimii asiantuntijana Pro Luomussa.

LUOMULEHTI 5 | 2022 55
Maatalouskomissaari Janusz Wojchiechowski osallistui messujen avajaisseremoniaan sekä politiikkaistuntoon, jossa keskusteltiin luomutuotannon kehittämisestä. NuernbergMesse / Thomas Geiger

Somen kautta myyntiä, iloa ja valistusta

Ratia Ranchin ja Herrakunnan

Lampaan suoramyyntitiloille some on elinehto, jota ilman liha ei löytäisi ostajaansa. Asiakkaiden lisäksi se tarjoaa tuottajille henkireiän ja väylän valistustyölle.

Askolalaisen Ratia Ranchin luomutilalla vaeltaa ylä maankarjaa, joka on ke rännyt Instagramissa lähes 50 000 seuraajaa.

– Perustin Facebook- ja Instagram-sivut kymmenen vuotta sitten, kun ensimmäiset eläimet tulivat meille. Halusin kertoa ihmisille, millaista elämä on maatilalla ja mitä eläinten kasvattaminen vaatii, sanoo Johanna Ratia, joka hoitaa ti laa miehensä Asmo Ratian kanssa.

Instagramin kautta Ratia jakaa lähinnä kuvia ja englanninkielisiä tekstejä. Faceboo kissa hän myy lihaa ja kertoo tilan arjesta suomeksi. Lisäksi hän pistää toisinaan vide oita TikTokiin.

Elinehto ja henkireikä

Ratian mielestä somen kautta syntyvä ver kosto on suoramyyntitilalle elinehto. Li säksi hän tahtoo jakaa kanavillaan tietoa siitä, mitä laidunnuksella ja luomuvilje lyllä pystytään tekemään ympäristön ja il maston hyväksi.

– Nostan myös esiin, että voin pientilalli sena tuottaa lihaa ja silti rakastaa eläimiä ja hoitaa niitä hyvin.

Ratia ei tietoisesti mieti, kuinka hän saisi somesisällöstä mahdollisimman upe an. Hän valitsee kuitenkin vain kuvia, joi ta ei voi käyttää omaa tai yleisesti tiloja vastaan. Kuvan täytyy toimia ja olla asi allinen, vaikka sen irrottaisi asiayhteydes tään. Hän harkitsee myös mitä kirjoittaa –rehellisyydestä tinkimättä.

Vaikka Ratian kuvat herättävät ihastus ta, hän kieltää olevansa erityisen luova tai taiteellinen.

– Tykkään ottaa kuvia ylämaannaudoista; ne ovat hyvin kuvauksellisia. Ja koska eläi met tuntevat minut, ne käyttäytyvät seuras sani luonnollisesti ja pääsen tallentamaan hauskoja hetkiä.

Kuvaushetket ovat Ratialle tärkeää rau hoittumisen aikaa.

– Samalla kun tarkkailen, että eläimillä on kaikki hyvin, on hauska istuskella laitu mella ja ottaa niistä kuvia.

Läpinäkyvyyttä ja aitoa iloa Ratia syötti some-kanaviin kuvia ja tekstiä vuosikaudet joka ainut päivä, mutta enää

hän ei ota päivityksistä paineita. Puuhaan tuovat inspiraatiota kivat kommentit ja aktiiviset seuraajat, joita riittää varsinkin Facebook-sivuilla.

Suuresta seuraajamäärästä huolimatta Ra tia ei ole koskaan saanut yhteistyötarjouk sia. Hän ei ole liioin itse osannut eikä ehtinyt panostaa somen markkinointipotentiaaliin.

– Minulle on tärkeintä se, että seuraajat pi tävät sivusta oikeasti. Kuvien jakaminen tuo minulle aitoa iloa. Ja kun joku huikkaa halu avansa tilata tuotteita uudesta lihakuormas ta, tiedän sivuilla olevan oikeasti merkitystä.

Ratian mukaan asiakkaat arvostavat kasvavissa määrin eläinten hyvinvointia ja tahtovat tietää, kuinka ne ovat viettä neet elämänsä.

– Läpinäkyvyys on yhä tärkeämpää, ja sii nä some on hyvä väline.

56 LUOMULEHTI 5 | 2022
SINIMAARIA
TEKSTI:
KANGAS
Johanna Ratia tuo kuvien kautta ihmisiä lähemmäksi sitä, millaista elämää laiduntava ulkokarja viettää.

Sisäinen opettaja valloilleen Herrakunnan Lammas kasvattaa nautoja ja lampaita Salon Perttelissä. Vuonna 2010 perustettu tila on alusta saakka tiedottanut tuotteistaan somen kautta.

– Käytämme Facebookia ja Instagramia. Muihin somekanaviin meiltä ei liikene ai kaa, sanoo Sari Jaakola, joka pyörittää tilaa miehensä Jaakko Jussilan kanssa.

Some on kätevä keino ilmoittaa paitsi uu sista tuotteista myös nopeista muutoksista esimerkiksi tilan aukiolotuntien suhteen. Avoimien ovien päivistä Jaakola luo Face bookiin aina tapahtuman.

Herrakunnan lammas kasvattaa suomenlampaita, kainuunharmaksia ja itäsuomenkarjaa. Tilan pellot ja naudat ovat luomussa, mutta lampaat eivät kuulu luomuvalvonnan piiriin.

Some onkin emännän mielestä verraton kanava kaikessa notkeudessaan. Sen kautta ajankohtaisiin kysymyksiin voi reagoida sa man tien ja avata seuraajille niiden merki tystä tilan arjessa. Näin heidän on helpompi hahmottaa abstrakteja maatalouspoliittisia tai ilmastokysymyksiä.

– Sisäinen kansakoulunopettajamme nauttii voidessaan kertoa somessa toimin nastamme, valinnoistamme ja asioiden taustoista. Koska suurin osa seuraajistamme ei tiedä maataloudesta tuon taivaallista, ta vallisetkin asiat kiinnostavat heitä.

Jatkossa Jaakola toivoo oppivansa teke mään videoita taitavammin. Toisaalta klip pien teko vaatisi aikaa, jota ei tahdo tavalli sena työpäivänä löytyä.

Henkilökohtaista ja inhimillistä Pääasiassa positiivinen ja kannustava so mepalaute auttaa tuottajia jaksamaan työs sään – samoin kuin oman alan suljetut Fa cebook-ryhmät. Kaiken kaikkiaan somen anti jää Jaakolan mukaan plussan puolelle –ainakin jos välttää avoimia kommenttiket juja maataloutta käsitteleviin artikkeleihin tai postauksiin.

– Emme ole onneksi saaneet lokaa nis kaan omilla somekanavilla, Jaakola sanoo ja lisää, että kyseenalaistavat ja ihmettelevät kommentit ovat toki tervetulleita.

Somesta on kehkeytynyt vuosien varrella luonteva osa tuottajien arkea. Ideoita päivi tyksiin riittäisi ylenmäärin, mutta sisältöä luodaan oman jaksamisen mukaan.

Alun hapuilun ja pohdinnan jälkeen Jaa kola ja Jussila päättivät altistaa somessa it sensä ja tilansa hyvin avoimesti ja henkilö kohtaisesti. Valinta ei ole kaduttanut.

– Some näyttää nyt meiltä. Jaamme siel lä myös huonot päivät ja epäonnistumi set. Ne ovat osa arkea ja aitoutta, joka ehkä tekee meistä inhimillisempiä ja samais tuttavampia. Kiiltokuvamaisuus on aina epäilyttävää.◀

LUOMULEHTI 5 | 2022 57

Liity Luomuliittoon ja tilaa Luomulehti!

Tuottajajäsenet saavat jäsenetuna Luomulehden, Suomen ainoan luomualan ammattilehden kuusi kertaa vuodessa. Lisäksi Luomuliitto toimittaa tuottajajäsenilleen omaa sähköistä tuottajakirjettä kuusi kertaa vuodessa.

Luomuliitolla on 12 jäsenyhdistystä ympäri Suomen. Alueelliset luomuyhdistykset toimivat linkkeinä maakunta- ja kuntatason päätöksentekoon sekä luomutuottajien vertaisverkostoina. Mikäli alueellasi ei toimi Luomuliiton jäsenyhdistystä, voit liittyä Luomuliiton suorajäseneksi.

Luomuliiton alueelliset jäsenyhdistykset

• Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa)

• Kainuun luomuyhdistys ry

• Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry

• Keski-Suomen luomuyhdistys ry

• Länsi-Suomen luomu ry

• Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry

• Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

• Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme)

• Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo)

• Satakunnan luomutuottajat ry

• Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja PohjoisKarjala)

• Svenska Österbottens Ekologiska förening

Lehden tilaushinnat

(sis. alv. 10 %)

• Tuottajajäsen 110 € Sisältää Luomulehden! (poikkeus Österbottenin jäsenet) Alv 10 % 3,64 €, alviton osuus 36,36 €. Suorajäsenellä äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.

• Kuluttajajäsen 35 €

• Kannatusjäsen 110 € yritys tai henkilö

• Yhteisöjäsen 150 €

• Kestotilaus jäsenelle 40 € (kuluttaja-, kannatus- ja yhteisöjäsenet sekä Österbottens-jäsenet)

• Kestotilaus 70 €

• Yhden vuoden tilaus 76 €

• Opiskelijatilaus 40 €

• Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja 20 €

Tuottajajäsenille Luomulehti kuuluu jäsenyyteen, eikä lehteä tarvitse tilata erikseen! Mikäli jäsenyyteesi ei kuulu Luomulehti, voit sen tilata erikseen. Luomulehteä voivat tilata muutkin kuin Luomuliiton jäsenet. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

58 LUOMULEHTI 5 | 2022
Jäsenyydet ja jäsenhinnat Liity jäseneksi tai tilaa lehti osoitteessa luomuliitto.fi/liity-jaseneksi Liittymällä jäseneksi tuet luomun eteen tekemäämme edunvalvontatyötä. Oletko liittynyt luomuvalvontaan 2019–2022 välisenä aikana, ja olitko silloin alle 40-vuotias? ☐ KYLLÄ - siinä tapauksessa saat vuoden 2022 jäsenyyden ilmaiseksi! Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

Susann

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA

Janne Rauhansuu janne.rauhansuu@luomuliitto.fi 0500 533 408

TOIMITUSSIHTEERI

Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

TILAUS- JA JÄSENYYSASIAT luomuliitto@luomuliitto.fi 040 144 6160

TAITTO Eve Sillanpää eve@evesillanpaa.fi 044 515 6900

JULKAISIJA Luomuliitto ry PAINO Lehtisepät Oy, Lahti ISSN 1455 0660 Aikakausmedia ry:n jäsen

PUHEENJOHTAJA

Janne Rauhansuu 0500 533 408

TOIMINNANJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 susann.rannari@luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 5 | 2022 59
Seuraavassa numerossa:
Rännäri Vuoden Luomuyritys ja uusi luomukonkari esittelyssä
ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52 kurittaa
JUTTUSARJA ALKAA: Luomukasvintuotannon uudet tuotantoehdot Rapsipistiäinen
syysöljykasveja
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.