Luomulehti 6/2017

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 6/2017

10,00 €

Luomusikojen hoito tähtää

eläinten hyvinvointiin ▶ 32

www.luomulehti.fi

VUODEN LUOMUYRITYS ON VERTIN TILA ▷ 16

_Pohjaveden korkeuden_ _seurantaa kuopan avulla_ ▷ 28

Milka

R

tuotteet luonnonmukaiseen tuotantoon Milka E-vitamiinitiiviste+Se Milka Kalanmaksaöljy Milka nuolukivet

tuotteet yli 30 vuotta terveytt a k l i M ä ja laatua kotieläimille!

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila puh. (09) 2252560 biofarm@biofarm.fi www.biofarm.fi

Frida a

n e b E

vin e h re irna v u reh

paras alsike

Jögev a

4

Nilex tuottava kevätruisvehnä

varmi n valko apila

R apil etuanu rmi kes

tää

www.naturcom.fi

!

Hyvää luomutoiminnan vuotta 2018!

V

Elisa Niemi

uodenvaihde lähestyy ja 100-vuotias Suomi siirtyy uudelle vuosisadalle. Onnittelemme satavuotiasta! Samalla voimme todeta, että juhlivan Suomen luomutuotanto voi hyvin: tuotantoala kasvaa, kulutuskysyntä kasvaa, jalosteiden määrä lisääntyy ja vienti vetää. Tutkimus tukee alan kehittymistä ja viljelijät itse kehittävät innovatiivisesti tuotantotapojaan. EU-asetuskin saatiin viimein hyväksyttyä ja pystymme hyödyntämään sen hyviä puolia, kuten riskiperusteista valvontaa. Maa- ja metsätalousministeriö on puolestaan luvannut käynnistää uuden kansallisen luomuohjelman valmistelutyön alkuvuodesta ja siinä työssä haluamme olla innolla mukana. Luomuväellä on siis hyvät edellytykset lähteä toiveikkain mielin uuteen vuoteen. Onnea ja menestystä kaikille!

Luomuliitto on syyskokouksessaan marraskuun alussa hyväksynyt ensi vuoden toimintasuunnitelman. Luomuliitto haluaa tulevana vuonna erityisesti kehittää jäsenistönsä edunvalvontaa sekä yhteistyötä ja vuorovaikutusta jäsenten kanssa. Lisäksi Luomuliitto haluaa tukea luomutuottajien ammatillisen osaamisen jatkuvaa kehittymistä.

Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi päätimme vahvistaa Luomulehden roolia yhteydenpidon välineenä ja sisällyttää lehden jäsenetuna jokaiseen jäsenmaksuun. Haluamme varmistaa, että jokainen jäsen niin tuottajat kuin kuluttajat - pystyvät kuusi kertaa vuodessa saamaan ajantasaisen luomualan tiedon kotiinsa ja hyödykseen. Vuoden 2018 alusta Luomulehti tulee siis jokaiselle jäsenelle eikä lehteä tarvitse erikseen tilata. Luomulehdestä tulee nyt kahdensuuntainen tiedotuskanava Luomuliiton ja sen jäsenistön välillä. Toivomme, että jäsenistö viihtyy ammatillisesti runsassisältöisen lehden parissa!

Luomutuottajien järjestäytymisaste on alhainen. Vuoden 2018 tavoitteita on myös järjestäytymisasteen nosto ja jäsenmäärän kasvattaminen. Mitä enemmän jäseniä, sen enemmän voimaa ja vaikuttavuutta! Uusia luomutuottajia on tullut jokaisen yhdistyksen alueelle myös viime vuoden aikana. On tärkeää, että kaikki kuuluvat samaan ryhmään, kestävää kehitystä rakentavien viljelijöiden ja maaperästä, vesistöistä, ilmastosta, eläinten hyvinvoinnista ja viime kädessä ihmisten elinehdoista ja terveydestä vastuuta kantavien tuottajien kasvavaan joukkoon.

Puheenjohtajuuskauteni jää vuoden mittaiseksi. Olen harmissani, sillä työ jää kesken. Mutta tutkimustenkin mukaan suomalaisten arvojärjestyksessä ensimmäisenä on terveys, sitten perhe ja vasta kolmantena työ, siinäkin tapauksessa, että on kyse työstä paremman maailman rakentamiseksi. Kiitän teitä kaikkia hyvästä yhteistyöstä ja toivotan jokaiselle onnea ja menestystä luomuviljelijöinä ja luomun edelläkävijöinä! Seuraavalle puheenjohtajalle toivotan menestystä tärkeässä työssä luomuviljelijöiden hyväksi, luomun edestä ja sen puolesta!

Rauhallista joulua!

PIRJO SIISKONEN Luomuliiton puheenjohtaja

LUOMULEHTI 6 | 2017

3

Hyvää joulua!

www.satotukku.fi

Onnellista joulua a ja hyvää uuttavuott toivottaa:

Maukasta Joulua ja Valoisaa Uutta Vuotta!

RAUHALLISTA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2018!

Suomessa käsintehtyä kotiruokaa

Pian taas hiljennymme arjesta joulun juhlaan ja katamme juhlapöytään Suomessa tuotettua ruokaa. Se on kaikille parasta. Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme valoisaa ja valkeaa joulua ja satoisaa uutta vuotta 2018.

AGCO Suomi Oy, www.agcosuomi.fi

Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta!

Sisällys 6/2017

> Luomukotieläintuotannossa terveydenhoidon tulee perustua sairauksien ennaltaehkäisyyn s. 22 luomutoiminnan 3 Hyvää vuotta 2018!

10 Luomutoimijat kokoontuivat Kuopioon nousuun 12 Satotasot – lisää kunnianhimoa luomuviljelyyn

hankintalain 14 Uuden suomat mahdollisuudet terveys ja 15 Eläinten hyvinvointi luomussa Luomuyritys 16 Vuoden 2017 on Vertin tila 17 Savo-Karjalan uranuurtajat palkittiin luomutilalla 18 Laitilanmäen Luomupäivien retkellä vain 19 Ruokintapoikkeus Eviran luvalla erityisissä hätätilanteissa

20 Kokemuksia luomukierrätyslannoitteista Hykerrys-hankkeessa

22 Luomukotieläintuotannossa terveydenhoidon tulee perustua sairauksien ennaltaehkäisyyn

26

Uudistuva asetus linjaa kanien ja hirvieläinten luomuhoitoa

Kannen kuva: Westchark

le h ti

> Luomuravintolan salaisuus on sinnikkyys s. 52

korkeuden 28 Pohjaveden seurantaa kuopan avulla 30 Soilfoodin luomulannoitteiden tarjonta laajenee valtakunnalliseksi

32 40 43 44

45 51

Luomusikojen hoito Tapelin luomutilalla tähtää eläinten hyvinvointiin

Hyvät sadot mahdollisia s. 40

Hyvät sadot mahdollisia Tyynen valtameren valtiot torjuvat ilmastonmuutosta siirtymällä luomuun Luomuala vahvasti mukana Bonnissa YK:n ilmastokokouksessa Maailman Luomukongressi Delhissä 9.–11.11.2017 Vuoden 2018 BIOFACHmessujen teemana on Seuraava sukupolvi

52 Luomuravintolan salaisuus on sinnikkyys hallituksen 60 Luomuliiton jäsenet 2018 Luomuliiton 61 Ajankohtaista jäseneduissa

Palstat

6 Alkupaloja 8 Muissa medioissa 9 Luomuliiton kuulumisia 34 Tekijät esiin 36 Ulkomailta 1 39 På svenska 46 Ulkomailta 2 48 Ulkomailta 3 54 Palveluksessanne 56 Resepti 57 Uutuuksia 58 Kysymyksiä 63 Minä ja luomu LUOMULEHTI 6 | 2017

5

KOONNUT: KIRSI HAAPAMATTI

Taas ostettiin tilalta

Elina Puska

Kirsi Haapamatti

OSTA TILALTA -päivää vietettiin tänä syksynä 16. syyskuuta. Silloin kuluttajilla oli mahdollisuus vierailla yli kahdella sadalla maatilalla kautta Suomen. Mukana oli runsaasti myös sellaisia tiloja, jotka normaalisti eivät myy tuotteitaan suoramyyntinä. ◀

Luomusuunnitelma koko Etelä-Pohjanmaan alueelle SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU hallinnoi SME ORGANICS -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää maakunnan luomusektoria ja tehdä alueellinen luomutoimintasuunnitelma. Hankkeen tiimoilta on järjestetty esimerkiksi luomupäivä yhdessä Seinäjoen Prisman kanssa. Tapahtumassa pientuottajat saivat esitellä ja maistattaa luomutuotteitaan. Lisäksi esiteltiin Prisman valikoimissa olevia luomutuotteita. ◀ smeorganicsfinland.wordpress.com

Luken uusi tilasto LUONNONVARAKESKUKSEN MARRASKUUSSA julkaistu uusi luonnonvaratalouden hintatilasto esittelee kootusti biotalouden hinta- ja kannattavuuskehitystä. Tilasto kertoo muun muassa, että luomupellon vuokrahinta on 227 euroa, kun tavanomaisen peltohehtaarin vuokra on keskimäärin 221 euroa.

Peltojen vuokrahintatutkimus on uusi tilasto, ja se perustuu vuoden 2016 tietoihin.

Tilastossa kerrotaan maatalouden kannattavuudesta yrittäjätuloon perustuen. Tilaston mukaan keskimääräinen yrittäjätulo pieneni vuosien 2016 ja 2017 välisenä aikana 15 500 eurosta 13 000 euroon. Tässä ei ole erotettu tavanomaisia ja luomutiloja. ◀ Koko tilasto on luettavissa verkkojulkaisuna osoitteessa stat.luke.fi

6

LUOMULEHTI 6 | 2017

ARTESAANIRUOKA KUULOSTAA uutuudelta, kuten sen ympärille vastikään perustettu yhdistyskin, Artesaaniruoka Suomessa ry. Kyse ei kuitenkaan ole uutuustrendistä: artesaaniruoka nojaa mitä vahvimmin perinteisiin. Artesaaniruokatuotteilla tarkoitetaan maukkaita, korkealuokkaisia, yksilöllisiä tuotteita, jotka on valmistettu usein paikallisista raaka-aineista käsityönä. ◀

Kustens Mat Åland

Oletko ruokaartesaani?

He ovat kaikki saaneet mitaleja Artesaaniruoan SM-kilpailuissa 2016.

EU:n luomuasetus on hyväksytty EU:N LUOMUASETUKSEN monipolvinen hyväksymismenettely tuli päätökseen marraskuun lopussa. Maatalouden erityiskomitea hyväksyi määräenemmistöllä luomuasetuksen. Suomi vastusti päätöstä, koska nyt äänestykseen tuodun kompromissiehdotuksen ei katsottu sisältävän Suomen kannalta tyydyttävää ratkaisua koskien esimerkiksi kasvihuonetuotantoa. Suomen ohella päätöstä vastustivat Tsekki, Itävalta, Kypros, Latvia sekä Slovakia. Tyhjää äänestivät Saksa, Belgia ja Unkari.

Muita Suomelle ongelmallisia kohtia ovat muun muassa vähittäiskaupan velvoittaminen valvontaan pakkaamattomien tuotteiden osalta sekä siementen käyttöä ja tuotantoa koskevat säännöt. Suomi pitää asetuksessa hyvänä nykyistä riskipe-

rusteisemman valvonnan käyttöönoton, mikä tulee vähentämään valvontakäyntejä tietyillä tiloilla, joilla ongelmia ei ole aikaisemmin todettu.

Asetusta aletaan soveltaa 1.1.2021 alkaen. Asetuksen jatkovalmistelussa EU:ssa on ratkaistava vielä yksityiskohtaisesti esimerkiksi eläinsuojia koskevat vaatimukset.

– Nyt keskitymme kotimaiseen vaikuttamistyöhön luomuasetuksen yksityiskohtien hiomisessa, jotta saamme luomualalle mahdollisimman hyvän lopputuloksen, toteaa Luomuliiton puheenjohtaja Pirjo Siiskonen. ◀

LUOMULEHTI 6 | 2017

7

Muissa medioissa

KOONNUT: KIRSI HAAPAMATTI

Osmo Rauhala Kantrissa: LUOMUSTA VIENTITUOTE

RIKU RANTALAN ja Tuomas Milonoffin Docventures-televisiosarjassa katseltiin lokakuun lopussa Food Evolution -dokumentti. Studiokeskustelussa olivat kuluttaja-asiantuntija, Ruokamysteerit-kirjan kirjoittaja Mari Koistinen, kestävän kehityksen ja kulutuksen dosentti Markus Vinnari ja biotekniikan tohtori Lauri Reuter. Samalla viikolla (27.10.) Helsingin Sanomissa toimittaja Leena Virtanen kirjoitti ruuan tulevaisuudesta ja viittasi sekä Food Evolution -dokumenttiin että brittisarjaan Tulevaisuuden ruoka. Luomua sivutaan näissä kaikissa, usein vastakohtana GMO-viljelylle. Molemmat ohjelmat ovat tämän lehden ilmestyessä vielä nähtävissä Yle Areenasta. ◀

Luomu ei olekaan luomua?

STT UUTISOI ruokapetoksista, ja uutinen julkaistiin useissa lehdissä, kuten Savon Sanomissa 11.11. ”Ruokahuijauksissa voidaan esimerkiksi korvata tuote kokonaan tai osittain halvemmalla raaka-aineella, väärentää alkuperämaa tai valehdella tuotantotavasta. Ekstra-neitsytoliiviöljyyn lisätään halpaa bulkkiöljyä, luomu ei olekaan luonnonmukaisesti tuotettua tai päiväyksiä väärennetään.”

Jutussa siteerataan Eviran Janne Niemistä, joka sanoo, että elintarvikevalvonta ja omavalvonta eivät ole olleet kovin hyviä petosten havaitsemisessa. Jatkossa ruuan alkuperää voitaisiin tutkia myös hivenaineista, niiden määrät kun vaihtelevat maantieteellisesti. Lopputuotteesta voisi siis saada selville, onko tuote kasvanut Boliviassa vai Suomessa.

Ruokahuijaukset kiinnostivat myös valtakunnallisessa Tutkijoiden yö -kampanjan Oulun tapahtumassa, missä yleisö pääsi kokeilemaan ruokahuijausten paljastusta. Käytössä oli esimerkiksi Raman-spektroskopia, mikä on valoon perustuva mittausmenetelmä, jolla mitataan näytteiden kemiallista koostumusta. ◀

8

LUOMULEHTI 6 | 2017

Didrichsen-museo

Ruuan tulevaisuus puhuttaa

TAITEILIJA JA luomuviljelijä Osmo Rauhalan 60-vuotisjuhlanäyttelyä esitellään Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite Kantrissa marraskuussa. Rauhala muistelee jutussa ensikosketustaan luomuun 1980-luvulla New Yorkissa: ”Kaupassa (Whole Foods Market) oli aina iltapäivisin jono. Aloin miettiä, miksi ihmiset jonottavat New Yorkissa, missä kaikkea on niin paljon kuin vain keksii ostaa. ” Rauhalan mukaan suomalaisten pitäisi ottaa oppia ja tehdä luomuruuasta kunnolla vientiartikkeli. Ruuassa pelkkä Made in Finland ei riitä vielä pitkälle.

Osmo Rauhalan 60-vuotisjuhlanäyttely Peilitesti Didrichsenin taidemuseossa 9.9.2017 alkaen. ◀

NEW YORK, NEW YORK – sijoittaminen kestävään maatalouteen on jo trendi NEW YORK Times -lehdessä kerrotaan, että sijoittajat innostuvat kestävästä maataloudesta yhä enemmän. Jutussa sanotaan, että sijoittamisen tavat vaihtelevat – rahan lisäksi sijoittaja saattaa tarjota myös työpanostaan, aivan kuten esimerkiksi Suomessa toimivissa ruokaja viljelyosuuskunnissa. Kaiken kaikkiaan sijoittaminen puhtaaseen ruokaan, kuten jutussa mainittuun luomutilaan, on verrattavissa asuntosijoittamiseen. Juttu julkaistiin 27.10. ja se löytyy lehden nettisivuilta www.nytimes.com hakulausekkeella On the Farm, Investors Get Their Hands Dirty.◀

Uusi palsta!

TEKSTI JA KUVA: NIINA RATILAINEN

Nostoja Luomuliiton

vuoden 2018

toimintasuunnitelmasta: Luomuliitto on luomutuottajien valtakunnallinen edunvalvoja, luomualkutuotannon asiantuntija ja eturivin toimija luomumaatalous- ja -ruoka-alalla Tärkeimmiksi tavoitteiksi vuodelle 2018 määritellään yhteistyö ja yhteydenpito jäsenistöön sekä aktiivinen osallistuminen kansallisen luomuohjelman 2030 tuottamiseen ja jäsenmäärän kasvattaminen.

TAVOITTEITA: •

Jäsenmäärän kasvattaminen kaikkien luomuyhdistysten alueella.

•

Luomutuottajien määrä Suomessa lisääntyy ja luomuviljelty ala kasvaa.

•

Suomen luomuohjelman 2030 valmistelu käynnistyy.

•

Luomutuotannon kannattavuus pysyy vähintään nykyisellä tasolla.

•

Luomuasetuksen jatkotyöstöön sisällytetään Suomen luomualan näkemyksiä.

•

Luomuliitto tarjoaa asiantuntijapalveluita ja on mukana kehittämässä luomualan neuvontaa.

•

Kohotetaan luomuviljelijän ammattiylpeyttä ja motivaatiota.

•

Luomuliiton viestintä jäsenistölle on aktiivista.

•

Luomulehti tulee jokaiselle jäsenelle jäsenetuna.

•

Luomulehden artikkelit jakavat tietoa ja herättävät keskustelua.

Luomuliitolle uusi puheenjohtaja ja päivitetyt toiminnan tavoitteet Luomuliiton puheenjohtajaksi on valittu Pauli Talvitie Etelä-Pohjanmaan Ekoviljelijöistä. Liiton syyskokous valitsi Talvitien yksimielisesti Luomuliiton johtoon.

PAULI TALVITIE on luomuviljelijä ja luomulihakarjankasvattaja, sekä kokenut yhteiskunnallinen vaikuttaja. Talvitie palaa Luomuliiton puheenjohtajaksi toimittuaan samassa tehtävässä aiemmin vuosina 2015–2016.

– Olen iloinen luomumyynnin kehityksestä vähittäiskaupoissa. Se kertoo, että kuluttajien luottamus on jo saavutettu. Siitä seuraa, että teollisuus ja kauppa pyrkivät tyydyttämään tuon kysynnän. Nyt on vaarana, että pullonkaulaksi muodostuu raaka-aineen saatavuus. Siinä on ehkä suurin yksittäinen haaste puheenjohtajakaudelleni, kertoo Talvitie.

Luomuliiton syyskokous pidettiin valtakunnallisten Luomupäivien päätteeksi Kuopion Rauhalahdessa. Tapahtuma kokosi Savoon yli 120 luomun ammattilaista, jotka keskustelivat kotimaisen luomutuotannon tulevaisuuden näkymistä. Luomualaa yhdisti seminaarissa muun muassa näkemys tarpeesta jalostaa maatiaislajikkeita luomuviljelyn tarpeisiin sekä nostaa valkuaisomavaraisuutta. ◀

LUOMULEHTI 6 | 2017

9

TEKSTI: SARI AUTIO JA SARI IIVONEN, LUOMUINSTITUUTTI

△ Iloisia tunnelmia Luomupäivillä kesti koko kaksi päivää.

LUOMUTOIMIJAT kokoontuivat Kuopioon

△ Yleisö osallistui Luomupäivillä aktiiviseen keskusteluun.

Valtakunnallisille Luomupäiville Kuopioon kokoontui 130 luomualan toimijaa 9.-10.11.2017. Ulkomaisina puhujavieraina olivat luomumaitoneuvoja Hans Lund ja kasvinjalostaja Hans Haldrup Tanskasta. Luomupäivien puheenjohtajina toimivat Pirjo Siiskonen Luomuliitosta ja Sari Iivonen Luomuinstituutista.

E

nsimmäinen päivä alkoi kuulumisilla maa- ja metsätalousministeriössä tehtävästä työstä luomun edistämiseksi Suomessa. Ministeri Jari Leppä tervehti osallistujia videon välityksellä ja maatalousylitarkastaja Leena Seppä käytti päivien aloituspuheenvuoron. Luomu on kannattava ja kasvava tuotantosuunta ja ministeriöllä on selkeä poliittinen sitoumus edistää luomutuotantoa. Leena Seppä toi puheenvuorossaan esille sen, että virkamiesten on huomioitava luomun erityisvaatimukset toiminnassaan. Luomualan toimijoilta hän toivoo entistä vahvempaa yhteistyötä. Hän myös kehotti luomualaa seuraamaan tarkasti sitä, kuinka EU:n maatalouspolitiikan uudistus huomioi kokonaisuudessaan luomutuotannon. Toimialan tulisikin varmistaa edustuksensa valmistelutyöryhmissä. Leena Seppä kertoi myös, että uutta hallituksen

10

LUOMULEHTI 6 | 2017

luomuohjelmaa aletaan valmistella ensi vuonna ja siinä tullaan huomioimaan muun muassa luomukoulutuksen tarve Suomessa.

Valkuaisomavaraisuutta herneen ja rypsin avulla ProAgrian luomuasiantuntija Tero Tolvanen esitteli omia havaintojaan ja kokeilujaan siitä, miten valkuaisomavaraisuutta voidaan pitää yllä palkokasvien ja rypsin avulla. Vaikka kesän 2017 herne- ja härkäpapupellot jäivät pääosin puimatta tänä syksynä, hän havainnollisti aiempien vuosien kuva-aineiston avulla satotasojen kasvua. Kannattavuuden ratkaisee saatu sato, jossa korjuuvarmuutta lisää sopiva siemenseos hernettä ja riittävän pitkäkortista tukiviljaa. Vanhat lajikkeet merkitsevät pitkää viljelykokemusta, joka on arvokas tieto viljelyvarmuutta ajatellen. Öljykasveilla sopiva lannoitus on tärkeää.

Laidunnus avainasemassa luomumaidon tuotannossa Tanskalainen luomumaitoneuvoja Hans Lund kertoi laidunnuksen merkityksestä laadukkaan maidon tuottamisessa ja tanskalaisesta luomumaitotilojen neuvontajärjestelmästä. Neuvonnalla tähdätään nurmen satotason ja lehmien syönnin maksimointiin, jotta laidunnuksesta voidaan saada suurin mahdollinen taloudellinen hyöty. Laidunnuksen avulla on mahdollista lisätä tilalle jäävää rahavirtaa 40 senttiä/lehmä/päivä. Laidunnurmen kehitysvaihe vaikuttaa nurmirehun maittavuuteen. Eläinten ohjaaminen eri laidunlohkoille edellyttää huolellista suunnittelua ja syönnin seurantaa läpi kasvukauden. Tavoitteena on ohjata karja joka päivä uudelle lohkolle, jolloin nurmikasvusto pysyy nuorena ja maittavana.

Siten laidunalaa tarvitaan runsaasti. Viljelijöille tarjotaan mahdollisuutta ryhmäkoulutukseen eliittilaidunnus-ryhmissä.

Ekoviljelijöiden Urho Kari esitti puhujille kiperiä kysymyksiä.

▽ Leena Seppä, Janne Rauhansuu ja Pirjo Siiskonen suunnittelivat luomuyhteistyön jatkoa illallisen lomassa.

▷ Luomumaitoneuvoja Hans Lund, ØkologiRådgivning, opasti kuulijoita tehokkaaseen laidunnukseen .

Toisen päivän aamupäivällä jakaannuttiin kolmeen rinnakkaissessioon ravinteiden kierrosta, ammattikeittiöille markkinoinnista ja eläinten terveydestä.

Iltapäivän yhteissessiossa käsiteltiin luomukasvinjalostusta. Näistä sessioista on erilliset artikkelit tässä lehdessä.

Sosiaalista yhdessäoloa Luomupäivien retkikohteissa seminaariosallistujille tarjoutui mahdollisuus tutustua luomualaan eri näkökulmista omien kiinnostuksen kohteiden mukaisesti.

Retket suuntautuivat Laitilanmäen luomutilalle, Savo-Karjalan lihan ja Heinon tukun elintarvikejalostuskohteisiin, Topin Maatilamyymälään sekä paikallisiin ruokapalvelu- ja ravintolayrityksiin. Iltajuhlassa Luomuliitto palkitsi luomukonkareita ja julkisti vuoden luomuyrityksen. Luomukonkareina palkittiin Pjotr Houtbeckersin ja Niina Kaplasin Pikkunuppu-tila, Toivo Laitisen Topin Maatilamyymälä sekä Muuruveden maatalousoppilaitos. Vuoden luomuyritys -äänestyksen voitti Vertin tila. Valtakunnalliset luomupäivät toivat ajankohtaista tietoa ja loivat yhteenkuuluvaisuuden tunnetta luomusektorin toimijoille eri puolelta Suomea. ◀

△ Rauno Haapala, Pertti Nieminen ja Johanna Helkimo jutustelemassa seminaarin kahvitauolla.

▷ Tero Tolvanen avasi yleisölle valkuaisomavaraisuuden saloja.

LUOMULEHTI 6 | 2017

11

TEKSTI: SARI IIVONEN JA SARI AUTIO, LUOMUINSTITUUTTI

Satotasot nousuun

– lisää kunnianhimoa luomuviljelyyn Luomutuotannon matalat satotasot puhuttavat. Suurin kritiikki kohdistuu usein siihen, että luomutuotanto vaatii paljon tuotantopinta-alaa ja satotasot ovat keskimäärin selvästi alhaisempia kuin muilla tuotantotavoilla. Luomusatojen kohottamiseksi olisikin paljon tehtävissä. Maan kasvukunnon hoito, kierrätysravinteiden kehitystyö ja luomulajikejalostukseen panostaminen mahdollistavat satotasojen noston.

L

– Tämänhetkiset keskisadot, luomussa 2 t/ha ja tavanomaisessa 4 t/ha ovat mielestäni hyvin alhaisia. Tavoiteltavia korkeita satoja ovat luomussa 6–8 t/ha ja tavanomaisessa pitäisi päästä yli 10 t/ha.

Silti ollaan vasta puolessa satopotentiaalista, kommentoi Juuso Joona.

Korkeiden satotasojen tavoittelu edellyttää investoimista pellon hoitoon. Lähtökohtana on pellon hyvästä vesitaloudesta huolehtiminen, mikä käytännössä tarkoittaa ojien ja salaojien kunnossa pitämistä Pellon hyvää kasvukuntoa voidaan sitten parantaa tasapainoisella lannoituksella ja pH:n hallinnalla, hyvin suunnitellulla viljelykierrolla, orgaanisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käytöllä sekä maan kasvukuntoa ylläpitävällä maan muokkauksella. Ta-

Juuso Joona, Soilfood Oy.

uomupäivillä järjestettiin ravinteiden kiertoon keskittynyt sessio, jossa puhuttiin maan kasvukunnon hoidosta ja uusien luomulannoitteiden kehitystyöstä. Maan merkitys korostui näissä esitelmissä. Maa on tärkein tuotannontekijä, jonka hoidosta huolehtiminen on viljelyn lähtökohta.

– Hyvä kasvukunto tarkoittaa vähemmän työtä, vähemmän muokkausta ja vähemmän lannoitusta, totesi Suvi Mantsinen Humuspehtoorista.

Juuso Joona Soilfood Oy:sta haastoi yleisöä pohtimaan oman tuotantonsa satotasotavoitteita. Miksi tyytyä alhaiseen satotasoon, kun on olemassa keinoja paljon korkeampiinkin satotasoihin pääsemiseksi?

Kuva 1. Suuret satotasot on mahdollista saavuttaa investoimalla maan hoitoon.

12

LUOMULEHTI 6 | 2017

vanomaisessa tuotannossa näillä toimenpiteillä voidaan päästä jo erittäin korkeisiin satoihin, joita voidaan vielä virittää huippusatoihin kasvustolannoituksella ja kiihdyttämällä maan pieneliötoimintaa (Kuva 1). Luomutuotannossa on käytettävissä monet samat keinot kuin tavanomaisessa tuotannossa ja niihin kannattaa panostaa. Tuottajalta jää saamatta paljon rahaa, mikäli maan kasvukunto ei mahdollista koko satopotentiaalin realisoimista.

- Maa luo mahdollisuudet saada huippusatoja. Maan kasvukunnon hoitoon on panostettava kuin investointiin, muistutti Juuso Joona kuulijoita.

Mikko Räisänen Ecolan Oy:sta kehotti viljelijöitä huolehtimaan hivenaineiden saatavuudesta. Suomessa on hyvin yleisesti puutetta rikistä, boorista ja mangaanista.

Jalostuksella satoisampia lajikkeita luomuun Erikoistutkija Marja Jalli Luonnonvarakeskuksesta kertoi, että 95 % maailman luomuviljelystä tapahtuu lajikkeilla, jotka on jalostettu tavanomaisen viljelyn tarpeisiin. Näiden lajikkeiden ominaisuudet eivät välttämättä ole sopivia luomun tarpeisiin esimerkiksi niiden kemiallista kasvinsuojelua edellyttävän taudinkestävyyden tai luomun maltillisen lannoitustason vuoksi. Luomuun tarvittaisiin omaa jalostusta ja erityisen tärkeää olisi lajikkeiden testaus luomupelloilla. Nykyään jalostajilta jää paljon tietoa saamatta lajikkeiden käyttäytymisestä luomutuotannossa. Luonnonvarakeskus koordinoi 14 maan tutkimuskonsortiota, joka kil-

Niina Ratilainen

Yleisö pohti hyväntuulisena Juuso Joonan kehotuksesta, mikä oman tilan satotavoitetaso voisi olla.

Arkisto/Kaisa Kuoppala, Luke

Niina Ratilainen

Uusista härkäpapulajikkeista artikkeli Luomulehdessä 4/2017.

Sari Iivonen, Hans Haldrup, Merja Veteläinen ja Marja Jalli keskustelivat Luomupäivillä kasvinjalostuksesta.

pailee EU-rahoituksesta luomuun sopivien lajikkeiden kehittämiseksi.

Tuotekehittäjä Hans Haldrup tanskalaisesta Nordicseed-kasvinjalostusyhtiöstä esitteli luomuun sopivien lajikkeiden jalostustyötä. Luomujalostus ei tekniikaltaan poikkea tavanomaisten lajikkeiden jalostuksesta, joten luomulajikkeiden jalostus voidaan tehdä osana tätä työtä.

Suuri satopotentiaali ja viljelyvarmuus ovat tärkeitä tavoitteita sekä tavanomaisten että luomulajikkeiden jalostuksessa.

Viljelyvarmuuden ja laadun tiettyjä lajikeominaisuuksia painotetaan sen sijaan hieman eri tavoin tavanomaisessa ja luomuviljelyssä. Koejärjestelyjen epätarkkuus vaikeuttaa tulosten arviointia. Luo-

mulajiketestaus on haastavaa ja tulokset usein epätarkempia, mikä johtuu rikkakasvien epätasaisemmasta jakautumisesta luomukoealoilla.

Suomalainen luomukasvinjalostus kiinnostaa Jalostusjohtaja Merja Veteläinen Boreal Oy:sta kertoi kotimaisen kasvinjalostuksen näkymistä. Kotimaisen kasvinjalostuksen tavoitteena on tuottaa lajikkeita, joilla on mahdollisuus saavuttaa suuri satosato erilaisissa kasvuoloissa. Lajikkeiden pitää olla myös viljelyvarmoja, kilpailukykyisiä rikkakasveja vastaan, kasvitauteja kestäviä ja monivuotisten kasvien talvenkestäviä. On myös hyvin

tärkeää huomioida elintarvike- ja rehulaatu, joilla voidaan saavuttaa sadon vakaa käyttölaatu ja parantaa valkuaisomavaraisuutta. Boreal on seurannut luomun kasvua Suomessa ja kiinnostunut luomulajikejalostuksesta. Viime vuosina on satsattu erityisesti härkäpavun jalostukseen ja lajikkeita on testattu luomupelloilla yhteistyössä eri hanketoimijoiden kanssa. Myös Merja Veteläinen korosti luomuoloissa tehtyjen lajikekokeiden tärkeyttä, jotta lajikeominaisuuksia voidaan tarkastella erityisesti luomuviljelyn näkökulmasta. ◀ Katso Luomupäivien esitykset: luomu.fi/luomupaivat/ohjelma-2017

LUOMULEHTI 6 | 2017

13

TEKSTI: JAANA ELO KUVAT: NIINA RATILAINEN

Uuden hankintalain suomat mahdollisuudet Ammattikeittiöiden rinnakkaisohjelmaan osallistui parikymmentä luomuhankinnoista kiinnostunutta.

Työryhmässä käsiteltiin hankintalakia, digitaalisia pilvipalveluita, tuottajien ja ammattikeittiöiden

P

yhteistyötä, hankintaosaamisen kehittämistä sekä ravintoloiden ja tuottajien yhteistoimintaa.

äivän ensimmäinen puhuja, lakimies Kari Tossavainen selvitti vuoden alussa hankintalakiin tulleita muutoksia sekä hankintalain ja pienhankintojen pelisääntöjä.

Tossavaisen esimerkit olivat hyvin käytännönläheisiä sekä luomutuotteita käyttäville että niiden käyttöä harkitseville ammattikeittiöille ja tuottajille.

Samaan aiheeseen liittyen Perttu Valkeapää, eKeirutsu Oy:n asiakkuuspäällikkö, esitteli uuden digitaalisen ajan pilvipalveluiden ekosysteemillä toteutettuja palveluita ja kertoi, kuinka pienhankintojen apuna käytettävä HankintaSampo toimii sekä mitä sen käyttö maksaa. Ohjelman kohtuullinen hintataso houkutteli selvästi kuulijoita.

Luomuinstituutin Hanna-Maija Väisänen kertoi hankkeesta, jolla pyrittiin tehostamaan luomuperunan menekinedistämistä sekä parantamaan tiedotus-

ta ja neuvontaa luomuperunan mahdollisuuksista sekä ammattikeittiöille että tuottajille. Esityksessä käytiin läpi useita esimerkkejä, joissa luomuperunan tuottajat ja ammattikeittiöt olivat onnistuneet, otsikolla Perunan reitit.

Anu Arolaakso kertoi EkoCentrian hankkeesta, jonka tavoitteena on lähi- ja luomuruoan käytön edistäminen ja hankintaosaamisen lisääminen. Ensi vuoden loppuun asti kestävän hankkeen aikana edistetään koko ruokaketjun yhteistyötä ja pyritään lisäämään tietämystä uudesta hankintalaista ja sen menettelytavoista. Kunnallisilla ammattikeittiöillä on selvästi kiinnostusta käyttää luomua ja siihen tulee tuottajien vastata, totesi Arolaakso.

Viimeisinä puhujina olivat Ilja Björs Juuri Yhtiöt Oy:n toinen omistaja ja perustaja sekä Stadin puutarhuri Jan Lies-

aho. Yleisö sai kuulla käytännönläheisen esityksen luomutuottajan ja ravintolan yhteistyöstä, josta on molemmille etua.

Heidän yhteistyönsä toimii loistavana innoittajana muillekin. ja hyvänä esimerkkinä se kannusti selvästi paikalla olleita tuottajia ja ammattikeittiöiden edustajia vaihtamaan yhteystietoja ja olemaan yhteydessä myös Luomupäivien jälkeenkin.

Ammattikeittiöosuuden puheet olisivat sopineet myös isoon saliin kaikkien kuultaviksi. Edelleenkin haasteena on tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuus. Kuulijat kantoivat yhteistä huolta; hallituksen tavoite 20 prosentin tavoite luomun käyttöasteesta julkisissa keittiöissä on luvattoman kaukana eli töitä sen eteen on tehtävä nykyistä tasoa kovemmin. ◀ Jaana Elo toimi puheenjohtajana ammattikeittiöiden rinnakkaisohjelmassa.

Kuvassa myös Kamparsin luomutilan isäntä Eero Liikkanen.

Kari Tossavainen selvitti hankintalain uusia kiemuroita.

Seminaarin osallistujat toivovat, että ammattikeittiöissä 20 prosenttia käytetyistä raaka-aineista olisi tulevaisuudessa luomua.

14

LUOMULEHTI 6 | 2017

TEKSTI: SARI AUTIO, LUOMUINSTITUUTTI KUVA: EUROOPAN KOMISSIO

Eläinten terveys ja hyvinvointi luomussa

Kuopion Luomupäivien toisen päivän rinnakkaisohjelmassa oli eläinten terveyttä käsittelevä sessio osana luomualan koordinaatiohankkeen fokusryhmätyöskentelyä. Session puheenjohtajana toimi Brita Suokas Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Työryhmässä käsiteltiin luomutuotannon säädöksiä sekä ruokintaa ja eläinten hyvinvointia.

A

luksi ylitarkastaja Merja Manninen Evirasta kävi läpi tautien ennaltaehkäisemistä ja eläinlääkintää koskevaa lainsäädäntöä luomueläintuotannossa. Yleiskuvana oli, että luomutuotannon valvonnoissa ei ole havaittu suuria ongelmia tällä saralla, vaikka yksittäistapauksia tuleekin esiin silloin tällöin. Sen sijaan välillä on törmätty säädösten erilaisiin tulkintoihin luomuvalvonnan tuotantosääntöjen ja eläinlääkäreiden tekemien hoitomääräysten välillä. Eläinlääkärikunnan tietoisuuden lisääminen luomutuotantoehtojen tuntemuksessa on keskeistä yhdenmukaisten tulkintojen varmistamiseksi.

Laadukas ruokinta eläinten terveyden ylläpitäjänä Eläinlääkäri Seija Perasto (ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Seinäjoen kaupunki) kertoi luomunautojen terveydenhoidon kulmakivistä. Eläinten ruokinta on terveyden ylläpidon ja sairauksien ennaltaehkäisemisen keskeisin tekijä. On tärkeää varmistaa hivenaineiden ja energian riittävä saanti erityisesti siirtymäkau-

della poikimisen yhteydessä. Sairaiden eläinten asianmukainen lääkintä ja tarvittavat rehun lisäaineet ovat kuitenkin välttämättömiä myös luomussa eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Perasto painotti luomutarkastajien ja eläinlääkäreiden yhteistyötä luomutuotantoehtojen tulkinnoissa, mutta myös viljelijän on oltava ajan tasalla säädöksistä.

Sini Sillanpää ProAgria Etelä-Pohjanmaalta puhui laadukkaasta lammastuotannosta luomuna. Laadukas on yhtä kuin hyvinvoiva ja tuottava lammas.

Laadukkaan tuotannon perustana on hyvä suunnittelu, seuranta ja toiminnan jatkuva parantaminen seurantatulosten perusteella. Luomulampaillakin ruokinta on keskeinen hyvinvoinnin tekijä samoin kuin olosuhteet, jotka mahdollistavat laumaeläimen lajinmukaisen käyttäytymisen. Tässä tärkeimpänä edellytyksenä on kasvatustilojen väljyys, korosti Sini Sillanpää. Laidunkierron suunnitelmallisuus tuotosvaiheen mukaan on tärkeää karkearehun laadun ja loistilanteen hallinnan kannalta. Luomusikojen tuotantoa Tapelin tilalla esitteli Hannu Kämäräinen, mistä on tarkempi juttu toisaalla tässä lehdessä.

Keskustelussa eläinten hyvinvointi edellä Luomumaidontuottaja Kaire Hallikaisen kommenttipuheenvuorossa painotettiin myös sairauksien ennaltaehkäisyä ja eläinten hyvinvoinnista huolehtimista. Hallikainen käyttää luottoeläinlääkäriä, jonka kanssa yhteistyössä laaditaan karjan lääkintäsuunnitelma. Hän toivoi, että kipulääkitystä voitaisiin antaa tarpeen mukaan samalle eläimelle useamminkin kuin nyt on sääntöjen mukaan mahdollista. Tällöin vältytään tuottamasta tarpeetonta kärsimystä tai laittamasta muutoin hyväkuntoinen luomutuotantoeläin teuraaksi liian varhain. Puheenvuoroa seuranneen vilkkaan keskustelun viesti luomutuottajilta oli, että luomutuotannon sääntöjen kansallisen tulkinnan tulisi lähteä ensisijaisesti eläinten hyvinvoinnista. Tuottajat toivovat, että kansallinen tulkinta mahdollistaisi riittävät lääkintäkerrat sekä tiettyjen välttämättömien rehuaineiden käytön, vaikka ne eivät olisi luomua. Merja Manninen Evirasta toivoi, että elinkeinolta tulisi selkeät perustelut, joiden avulla luomusäädösten tarkentamista voitaisiin lähteä viemään eteenpäin EU:ssa. ◀ LUOMULEHTI 6 | 2017

15

TEKSTI: NIINA RATILAINEN KUVA: VERTIN TILA

Vuoden Luomuyritys 2017 on

Vertin tila

Vuoden Luomuyritys 2017 on Vertin tila Mikkelin Haukivuoren Harjumaasta. Luomuliitto julkisti valinnan valtakunnallisten Luomupäivien yhteydessä Kuopiossa 9.11.2017.

V

ertin tilan isäntäpari on Heikki ja Olka Mustalampi ja tilan toiminnassa mukana ovat myös Heikin vanhemmat Leena ja Pentti Mustalampi. Tila on perinteinen perheviljelmä, joka on ollut nykyisen suvun hallinnassa 1850-luvulta lähtien. Tila on monialaviljelmä, jonka päätuotteita ovat Hereford-karja ja sen kasvatus jalostuseläimiksi, nurmen ja viljan viljely, erikoiskasvit, kuten mansikka, sipuli ja omena sekä maatiaiskanat. Tilan erikoisuus on munivien maatiaiskanojen kasvatus laiduntamalla siirrettävässä mobiilikanalassa. Luomussa tila on ollut vuodesta 2011 lähtien.

Vertin tila on luomun monialayritys, jossa eri tuotannonalat tukevat toisiaan. Toimintaa ohjaa kokonaisvaltainen ekologinen ajattelu.

Tänä vuonna halusimme valita voittajaksi pe-

rinteisen perheviljelmän, perustelee Luomuliiton puheenjohtaja Pirjo Siiskonen valintaa.

Tilan viljelyksessä oleva peltopinta-ala on noin 100 hehtaaria ja tämän lisäksi tilalla on noin 50 hehtaaria metsälaitumia ja vanhoja hakamaita, joita tilan karja laiduntaa. Nämä alueet yhdessä tilakeskuksen, peltojen ja laiduntavien eläinten sekä uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energian tuotannon kanssa muodostavat ekologisen kokonaisuuden, Vertin tilan.

– Tilamme toimintaa ohjaa kokonaisvaltainen ekologinen ajattelu, jossa tilamme eri toimintojen välisen vuorovaikutuksen avulla pyritään luomaan ainutlaatuinen kokonaisuus.

Tämä kokonaisuus heijastaa myös meidän arvoja; ekologisuutta, huolellisuutta, avoimuutta sekä itsensä toteuttamisen vapautta, kertoo tilan isäntä Heikki Mustalampi. ◀

Heikki ja Olka Mustalammen tila on perinteinen perheviljelmä, joka on ollut nykyisen suvun hallinnassa 1850-luvulta lähtien.

16

LUOMULEHTI 6 | 2017

TEKSTI: RIITTA MAKKONEN

Savo-Karjalan uranuurtajat palkittiin Savo-Karjalan Luomuyhdistys palkitsi Luomupäivillä kolme viljelyn, kaupan ja koulutuksen uranuurtajaa luomun eteen tehdystä työstä.

P

alkinnot saivat liperiläisen Luomutila Pikkunupun Pjotr Houtbeckers ja Niina Kaplas, Muuruvedeltä kotoisin olevan Topi Laitisen Topin Maatilamyymälä ja Topin Halli sekä Savon ammatillisen koulutuskuntayhtymän Muuruveden koulutila.

Torilta tutut luomun kasvot Luomutila Pikkunuppu palkittiin vuosikymmenten sitkeästä ja uraauurtavasta työstä luomun hyväksi. Pjotr Houtbeckersille luomu oli itsestään selvä valinta.

Pohjois-Karjalasta Liperistä löytyi maailmaa kiertäneelle ja maatiloilla työskennelleelle hollantilaiselle sopiva pieni maatila, jossa hän 1985 ryhtyi perheineen viljelemään perunaa, porkkanaa, palsternakkaa, sipulia ja valkosipulia.

Maan antimia hän lähti myymään Joensuun torille.

– Ensimmäisenä päivänä tuli kolme asiakasta ja hekin olivat tuttuja, jotka halusivat tulla kannustamaan, Houtbeckers naurahtaa.

Luomu oli 1980-luvulla tuntematon käsite eikä sitä arvostettu. Sitkeällä työllä ja hyvillä tuotteilla luomun arvostus kasvoi. Kesällä Pikkunupun isäntä myy kasviksia Joensuun torilla. Talvella hän toimittaa tuotteet suoraan asiakkaille.

Houtbeckers on tehnyt 30 vuoden ajan hapankaalia ja yrttisuolaa.

Pikkunupun tila on ollut avoin vieraille: perunat ja porkkanat nostetaan talkoovoimin ja kesäaikaan töissä on vapaaehtoistyöntekijöitä ja harjoittelijoita eri puolilta maailmaa.

Vuonna 2010 Niina Kaplas oli Pikkunupun tilalla vapaaehtoisena ja päätti jäädä Liperiin. Luomuviljelyn ekologisuus viehätti ravitsemustieteilijää.

Pikkunupun tulevaisuus on turvattu, sillä Kaplas jatkaa vihannesten viljelyä tilalla, kun Houtbeckers on vähitellen luopumassa viljelystä.

Luomukaupan edelläkävijä – Luomua tuotetaan sydämellä ja rakkaudella, pitkän linjan luomuviljelijä ja palkittu luomukaupan edelläkävijä Topi Laitinen kertoi tilalla vierailleille nuorille.

Menestyksekkään kauppiasuran katkettua sairastumiseen, Laitinen istutti vuonna 1991 ostamalleen tilalle luomumansikkaa ja myöhemmin pensasmustikkaa.

Oman tilan marjoja ja lähitilojen juureksia ja hunajaa myytiin aluksi autotallista. Vuonna 1999 Toivon päivänä Topi Laitinen avasi kotipaikkakunnalleen Muuruvedelle Topin Maatilamyymälän, joka on Suomen vanhimpia luomutuotteisiin erikoistuneita kauppoja. Toivon päivänä 2013 Kuopion Kauppahallissa avautui Topin Halli.

Luomukaupan valikoima on kasvanut 18 vuodessa yli 2 000:een luomu- ja lähiruokatuotteeseen.

Luomutuotteiden myynti on Laitisen mielestä melkein yhtä kovaa työtä kuin niiden tuottaminen.

– Luomu on ihan erikseen myytävä, koska hinnalla ei voi samalla tavalla kilpailla, Laitinen sanailee.

Silti yhä useammalla kuluttajalla turvallisuus ja ympäristöystävällisyys painavat vaa´assa enemmän kuin raha.

Laitisen kaupoissa on tuotteita 100 eri tuottajalta, joiden kanssa on muodostunut luottamuksellinen suhde ja hyvä yhteistyö.

Topi Laitinen täytti 30.11. 75 vuotta.

Hänen työtään jatkavat tyttäret Niina ja Minna.

– Siitä huolimatta arkiaamuisin lähden kuudelta kauppaan, kun on siihen tarvis, veteraani kertoo.

Koulutilan radikaali ratkaisu Muuruveden maatalousoppilaitoksella haluttiin 1980-luvulla kokeilla jotain uutta.

– Vuonna 1988 varattiin kaksi hehtaaria peltoa luomutuotantoon. Aluksi viljeltiin viljaa, perunaa ja porkkanaa. Välillä ala oli nurmella. Luomuala tuotti yllättävän hyvin ja vuonna 1995 päätettiin tehdä radikaali ratkaisu ja siirtää kaikki koulutilan pellot luomutuotantoon, opettaja Jari Nousiainen muistelee.

Ympäristön reaktio oli alussa tyrmäävä, mutta siitä huolimatta luomuistamista jatkettiin. Vuonna 1998 luomuun siirtyi myös koulutilan lypsykarja.

– Teoriaopetuksessa luomutuotanto on kulkenut vaihtoehtona tavanomaisen viljelyn rinnalla, Nousiainen kertoo.

Oppilaitoksessa on järjestetty lisäksi luomukursseja, joilla on ollut vuosittain 30–40 henkilöä.

Maatila siirtyi vuonna 2015 Kaire ja Samuel Hallikaiselle. Tila toimii edelleen opetusmaatilana.

Muuruveden yksikön toiminta lopetetaan parin vuoden sisällä, mutta Savon ammatti- ja aikuisopisto jatkaa aikuiskoulutukseen painottuvaa maatalousalan koulutusta Toivalan yksikössä, myös yhteistyötä Ylä-Savon ammattiopiston kanssa tiivistetään. ◀

△ Pjotr Houtbeckers toi luomutuotannon uranuurtajana valkosipulin viljelyn Pohjois-Karjalaan.

Niina Kaplas jatkaa hänen työtään tulevaisuudessa.

◁ Topi Laitinen

LUOMULEHTI 6 | 2017

17

TEKSTI JA KUVAT: ULLA TURUNEN

Laitilanmäen luomutilalla

△ Hannu Laitinen pakkaamossa. ◁ Marja Laitinen omassa Laitilanmäen luomumyymälässään.

Luomupäivien retkellä Laitilanmäen tila sijaitsee Siilinjärven rannalla hienolla näköalapaikalla lähellä Siilinjärven keskustaa ja puolen tunnin matkan päässä Kuopiosta.

T

ilalla on ollut vuodesta 1996 lähtien luomutuotantoa. Tilalla kasvatetaan ruista, vehnää, hernettä, ohraa, kauraa. Lisäksi yli puolella koko tilan pinta-alasta viljellään oman karjan tarpeisiin nurmirehuja. Omalla kivimyllyllä (itävaltalaista alkuperää) jauhetaan tilan raaka-aineista jauhoja, ryynejä, hiutaleita ja leseitä.

Lannoitteena käytetään karjanlannan lisäksi lihaluupohjaisia luomulannoitteita ja viljelykierrossa on palkokasveja.

2010 alkaen tilalla on kasvatettu luomu ylämaan nautoja. Ylämaan naudat hyödyntävät hyvin rantojen laidunnusta ja peltolaitumien lisäksi eläimillä on metsälaitumia. Nautojen ruokinta on täysin karkearehuvaltaista. Tähän asti kaik-

18

LUOMULEHTI 6 | 2017

ki syntyneet vasikat on kasvatettu omalla tilalla lihantuotantoon ja jalostukseen, jatkossa välitysvasikoita tulee myyntiin.

Nautojen lihasta jalostetaan säilykkeitä, palvi- ja grillituotteita.

Luomukananmunan tuotanto on aloitettu vuonna 2011. Kanalassa tepastelee 3000 kanaa. Kanala on luomuehtojen mukainen lattiakanala orsineen. Lattioilla käytetään kuivikkeena purua ja kanat ulkoilevat sään salliessa päivittäin toukokuusta lokakuulle ulkoilutarhassa ja laitumella. Kanojen ruokinnassa käytetään kaura-ohra-vehnä-herne seosta, lisäksi kalkkia ja luomutiivistettä. Munista 30 % myydään oman myymälän kautta ja loput markkinoidaan Reko-renkaan kautta, paikallisissa kaupoissa, osa menee leipomoihin.

Kanalan toisessa päässä on Laitilanmäen luomumyymälä, jossa myydään omien tuotteiden ja jalosteiden lisäksi muiden paikallisten tuottajien tuotteita ja useita muita erilaisia luomutuotteita. Myymälästä voi seurata kameran kuvaamaa kanojen elämää livenä.

Tila on suurimmaksi osaksi omavarainen energian suhteen. Omasta metsästä saadaan haketta, josta saadaan energiaa viljakuivuriin, kanalaan ja tilakeskuksen lämmitykseen. ◀ Kirjoittaja on luomuasiantuntija ProAgria PohjoisKarjalassa.

Ruokintapoikkeus vain Eviran luvalla erityisissä hätätilanteissa

K

esän ja syksyn epätavallisten säiden vuoksi moni tila on menettänyt rehusadon tai saatavilla ei ole luomurehua.

Evira voi sallia rajoitetun ajan ja määrätyillä alueilla yksittäisille luomukotieläintiloille mahdollisuuden käyttää tavanomaista rehua eläinten ruokinnassa.

Lupa voidaan myöntää, jos rehusato menetetään tai tuotannolle asetetaan rajoituksia erityisesti poikkeuksellisten sääolosuhteiden, tartuntataudin puhkeamisen, myrkyllisten aineiden aiheuttaman saastumisen tai tulipalon vuoksi.

Lupaa tulee hakea suoraan Evirasta luomuvalvontalomakkeella 9b. ◀

Hakemuksen liitteenä on toimitettava seuraavat selvitykset: • • • •

selvitys sadon tai varastojen menetyksestä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen satokaudella vahvistama ilmoitus tapahtuneesta satovahingosta, siihen johtaneista syistä ja arvio satovahingon laajuudesta (yksilöidysti kasvit ja lohkot) kopio ajantasaisesta varastokirjanpidon taseesta ruokintasuunnitelma, josta käy ilmi rehun käyttö poikkeusta haettavalla ajanjaksolla. Poikkeuksen myöntäminen edellyttää toimijalta erityisen huolellista kirjanpitoa eläinten ruokinnasta poikkeuksen aikana.

Eviran ohje: Luomutuotanto 2, Eläintuotannon ehdot, (poikkeukset s. 20)

ProLocalis – yhdistää lähituottajat sekä asiakkaat Yhä useampien kuluttajien etsiessä puhtaita, tuoreita ja luonnonmukaisia tuotteita, kompastuvat he jo ensimmäisellä esteellä; mistä aloittaa paikallisten tuottajien etsiminen? Onko yhdellä alueella useita tuottajia, vai tarvitseeko kuluttajan viettää päiviä matkustaessaan ympäri lähiseutuja?

Lähtituottajien tuotteet ja palvelut käden ulottuvilla

ProLocalis mobiilisovellus on kehitetty tuottajien sekä asiakkaiden yhteiseksi keskukseksi. Se on kanava kaikille paikallisille tuottajille ympäri Suomea ja globaalisti, jotka tarjoavat elintarvikkeita, käsitöitä, palveluja ja matkailukokemuksia lähituotantoa suosiville asiakkaille.

ProLocalis sallii kuluttajien helposti löytää paikallisia tuottajia eri puolilta maata, auttaen heitä rakentamaan täydellisen ja helppokäyttöisen verkon ekologisempaan ja tietoisempaan elämäntapaan. Tuottajat, jotka ovat luomu-sertifioituja, korostetaan sovelluksessa näkyvästi, helpottaen kuluttajien hakua.

Lue lisää osoitteessa: www.prolocalis.com ja lataa ilmainen sovellus App Store tai Google Play sovelluskaupoista.

Luomutuottajat voivat rekisteröityä ilmaiseksi koodilla

LUOMUVIP maaliskuun 2018 loppuun asti LUOMULEHTI 6 | 2017

19

TEKSTI: JUKKA KIVELÄ, TOHTORIKOULUTETTAVA, MMM, HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUSTIETEIDEN LAITOS

Kokemuksia luomukierrätyslannoitteista Hykerrys-hankkeessa Helsingin yliopiston maataloustieteen laitoksella on käynnissä koe, jossa tutkitaan sekä luomuun soveltuvien että muiden kierrätyslannoitteiden vaikutusta maan viljavuuteen ja satotasoon.

Hanke on saanut nimekseen Hykerrys. Hankkeessa tutkittiin satokaudella 2017 viiden eri lannoitteen vaikutusta rukiin, kauran ja härkäpavun satoihin. Myös kokonaan lannoittamattomat viljelyalat oivat mukana hankkeessa. Ensimmäisen satokauden tulokset ovat nyt käytettävissä, joista kerrotaan oheisessa artikkelissa luomuviljelyyn soveltuvien lannoitteiden osalta.

Markku Lassila

Markku Lassila

Hykerryksen kenttäkokeen viljelykierrossa on mm. härkäpapu ja kaura, joka toimii myös toimii nurmen suojakasvina.

20

LUOMULEHTI 6 | 2017

H

yvän Sadon -kierrätyslannoitustutkimus Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksella käynnistettiin vuoden 2016 syksyllä. Kokeessa on mukana kahden lannoitevalmistajan luomuviljelyyn soveltuvia lannoitevalmisteita. Vantaanjoen varrelle, Helsingin kaupungin Haltialan pellolle kylvettiin Reetta-ruista, jonka eri koeruudut lannoitettiin erilaisilla kierrätyslannoitteilla. Maataloustieteen laitoksen Hykerrysryhmä ja lannoitevalmistajien edustajat perustivat verranneruudut, joista puolet lannoitettiin suositusten mukaisella mineraalilannoitteella ja puolet jätettiin ilman lannoitusta.

Hykerryksen kenttäkokeessa noudatetaan viljelykiertoa, jossa on apilaseosnurmi, syysrypsi, ruis, härkäpapu ja sen jälkeen kaura, joka myös toimii nurmen suojakasvina. Viljelykierto aloitettiin kolmesta eri kohdasta ja seuraavien kahden vuoden ajan seurataan myös viljelykierron vaikutuksia. Vuoden 2017 kasvukausi oli kokeen ensimmäinen varsinainen tutkimusvuosi ja pellolla oli viljelyssä syksyllä 2016 kylvetyn rukiin lisäksi härkäpapua ja kauraa (suojakasvina).

Runsaasti lannoitettu ruis oli talvehtinut erinomaisesti ja keväällä sato näytti lupaavalta. Rukiin kevätlannoitus oli tämän vuoden ensimmäinen toimenpide koelohkoilla. Kierrätyslannoitteiden levittäminen tehtiin käsin ja oli ajoittain haastavaa. Kauran ja härkäpavun kylvöt myöhästyivät hiukan optimaalisesta. Kuitenkin kaikki saatiin kylvettyä ennen toukokuun loppua. Vuokralohko oli ravinnetilanteeltaan hyvä, mutta maan laatu vaihteli paljon multavuuden ja ravinteiden määrän suhteen, vaikka pelto itsessään on tasainen.

www.peltosiemen.fi

Eri lannoitteiden lannoitusvaikutus perustui lähinnä lannoitteiden käyttökelpoisen typen määrään, etenkin kun lohkon viljavuusanalyysin mukainen ravinnetila oli muiden ravinteiden osalta hyvä. Luomuviljelyyn soveltuvilla Agra -lannoitteilla saatiin kohtalaiset sadot, rukiista lähes 3500 kg/ha (mineraalilannoitus 4 200 kg/ha), kaurasta noin 5 000 kg/ha (mineraalilannoitus 6 100 kg/ha) ja härkäpavusta 5 200 kg/ha (mineraalilannoitus 5 700 kg/ha). Toisella orgaanisella lannoituksella Tuhala Bion matokompostilannoitteilla saatiin rukiista 2 700 kiloa hehtaarilta 0-ruudun sadon ollessa 2 400 kg. Kauran sato oli 3 800 kg/ha ja 0-ruudun sato 3 600 kg/ha. Härkäpavun sato oli lähes 5 800 kg/ha 0-ruudun sadon ollessa 5 300 kg/ha. Satojen vaihtelu eri kerranteiden välillä oli suurta eivätkä erot olleet tilastollisesti merkitseviä.

Rukiin viljelyssä Agra-lannoituksilla tuli suurin sato vain syksyllä 2016 lannoitusta saaneesta koejäsenestä eikä keväällä 2017 maan pinnalle levitetyllä Agra-lannoituksella saatu lisäsatoa. Härkäpavun satoon lannoituksessa annetulla

Sato kg/ha

Ruis

Kaura

Härkäpapu

Agra

3 500

5 000

5 200

Tuhala Bio

2 700

3 800

5 800

Mineraalilannoite

4 200

6 100

5 700

Lannoittamaton

2 400

3 600

5 300

Jukka Kivelä

Rukiin, kauran ja härkäpavun keskimääräiset sadot (kg/ha) Agra-, Tuhala Bio- ja mineraalilannoitteella sekä lannoittamatta. Ainoa tilastollisesti merkitsevä ero oli lannoittamattoman ruudun sato rukiilla ja kauralla.

Ecolan Oy:n Mikko Räisänen levittämässä mikrobivalmistetta Hykerrys -kokeen kauralohkolle. Kokeessa tutkitaan lannoitusten ja viljelykierron vaikutuksia maaperään ja myös kasvukauden aikana tapahtuvat kaasupäästöt mitataan.

Maanäytteistä tutkitaan ravinteiden lisäksi esimerkiksi orgaanisen aineksen kertymistä ja lannoitusten vaikutusta maan mikrobistoon.

typen määrällä ei ollut merkitsevää vaikutusta, kuten ei muillakaan ravinteilla.

Biologinen typensidonta riitti viileänä ja sateisena kasvukautena härkäpapusadon tarpeisiin. Kauralla sen sijaan typen vaste sadossa tuli selvästi esille.

Hykerrys -kokeessa testataan myös Ecolan Oy:n edustamia mikrobivalmisteita, mutta ainakaan ensimmäisenä vuotena niillä ei ollut havaittavaa vaikutusta satomääriin. Englannissa tehdyssä tutkimuksessa samalla mikrobivalmisteella on voitu korvata 60 kg mineraalityppeä. Tuhala Bion PlantPower matokompostiuute on vähän ravinteita sisältävä mikrobivalmiste, joka kokeessa tuotti suuren härkäpapusadon. Kun käsittelyt toistetaan kasvukaudella 2018, saadaan käytössä olevien mikrobivalmisteiden tehosta lisää tietoa.

Erityyppiset kierrätyslannoitteet ovat tällä hetkellä mahdollisuus kestävään maatalouteen ja ravinnekierrätykseen. Odotamme kiinnostuksella aluillaan olevan Hykerrys-hankkeen tuloksia, joita saadaan kahden vuoden kuluessa. ◀

Junttilasta luomuviljelyyn sertifoidut siemenet Viljat Öljypellava

Herneet

Härkäpapu

Nurmisiemenet

Vihermassaherne ja -härkäpapu Soita ja kysy tarjous!

0400 777 192

info@junttilantila.fi Sastamala www.junttilantila.fi LUOMULEHTI 6 | 2017

21

TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM JA BRITA SUOKAS

Luomukotieläintuotannossa

terveydenhoidon tulee perustua sairauksien ennaltaehkäisyyn Luomueläinten lääkitsemiseen liittyviä sääntöjä ei tunneta kovin hyvin. Sitkeästi elää yhä edelleen käsitys, ettei luomussa saa lainkaan käyttää tavanomaisia eläinlääkkeitä eikä rokotteita.

Brita Suokas

Molempien käyttäminen on sallittua, mutta rajoituksiakin on.

22

LUOMULEHTI 6 | 2017

Lääkitä saa, muttei rajattomasti Luomutuotannossa pyritään välttämään kemiallisten lääkkeiden käyttöä. Luomu-

Katarina Rehnström

E

läinten, kuten ihmistenkin, terveys on jotakin muuta kuin vain sairauksien poissaoloa.

Luomukotieläintuotannon pääperiaatteisiin kuuluu sairauksien ennaltaehkäisy ja mahdollisiin sairauksiin johtavien syiden eliminointi. Stressitön ympäristö, väljät kasvatustilat, lajinmukainen käyttäytyminen ja luomuun parhaiten sopivien eläinrotujen käyttäminen, ovat luomukotieläintuotannon johtavia ajatuksia.

Sairaus on elimistön häiriötila. Luomussa pyritään ennen kaikkea välttämään häiriötilaan joutumista. Jos eläin sairastuu tai loukkaantuu, se tulee välittömästi hoitaa asianmukaisella tavalla. Sairaat yksilöt tulee jo eläinsuojelulainkin mukaan aina hoitaa asianmukaisesti.

Luomueläinten terveydenhoito ei kuitenkaan saa keskittyä vain oireiden hoitoon vaan sairauden aiheuttamien syiden löytämiseen ja poistoon. Tämän asian suhteen luomun kanssa työskentelevillä tuottajilla ja eri alan asiantuntijoilla on vielä paljon tekemistä.

Luomutuotanto on monessa asiassa ollut suunnannäyttäjä. Kriittinen suhtautuminen lääkkeiden käyttöön on sekin alkanut osoittautua oikeaksi. Lääkeainejäämät ja resistenssiongelmat alkavat valitettavasti kaikkialla olla arkipäivää.

Luomutuotannon perusperiaatteita ovat ennaltaehkäisevän lääkinnän kieltäminen, lääkinnällisten hoitokertojen rajoittaminen ja lääkityksen jälkeisen varoajan kaksinkertaistaminen.

sektorin nihkeä suhtautuminen kemiallisiin lääkkeisiin on herättänyt ihmetystä ja väärinkäsityksiä. Sitkeänä elää edelleen myös sellainen käsitys, ettei luomueläimiä saa lääkitä lainkaan. Loislääkkeiden ja rokotteiden käyttämiseen ja pakollisten taudinvastustusohjelmien täytäntöönpanoon ei luomussa liity rajoitteita eikä näistä mene hoitokertaa. Kaikkia Suomessa rekisteröityjä eläinlääkkeitä ja homeopaattisia valmisteita saa käyttää, mutta näiden valmisteiden käytöstä menee hoitokerta. Kaikkien eläinten hoitoon käytettyjen lääkevalmisteiden tulee olla eläinlääkärin määräämiä.

Muuntogeenisten organismien (gmo) käyttö on luomussa kielletty. Lääkkeitä ja rokotteita kielto ei kuitenkaan koske.

Lammas on yleensä vain vähän eläinlääkäriä tarvitseva eläin. Jos lääkintöjä ei edellisen tarkastuksen jälkeen ole tehty, pitää tästäkin löytyä maininta lääkekirjanpidossa.

Hormonivalmisteita ei saa käyttää lisääntymisen säätelemiseen kuten kiimojen samanaikaistamiseen. Yksittäisen eläimen hoitaminen hormoneilla sairaustilanteessa on kuitenkin sallittua.

Luomuehtojen hoitokerta on eri asia kuin yksi eläinlääkärikäynti Lääkehoitokertojen määrää on luomussa rajoitettu. Eläimiä, joiden tuotantoelinkaari on yli vuoden (emakot, karjut, nau▷▷

Lasketaanko hoitokertoihin vai ei Lääkkeen käyttö

Eläinten kannalta niiden tärkein hyvinvointitekijä on hoitaja. Seuranta ja nopea apu ovat erittäin tärkeitä eläimen terveydentilan ylläpidossa.

Hoitokertarajoitus

Loislääkitys

Ei

Rokottaminen

Ei

Rauhoitus-, puudutus-, kipulääke nupouttaessa ja kastroinnissa

Ei

Tulehduskipulääke

Kyllä

Antibioottihoito

Kyllä

Magneetin asettaminen pötsiin

Ei

Sorkkahoito ilman lääkkeiden antamista

Ei

LUOMULEHTI 6 | 2017

23

dat, lypsyvuohet, emouuhet, siitospässit ja munivat kanat) saa lääkitä 12 kuukauden aikana kolme hoitokertaa. Lihasikoja, teuraskaritsoita ja -kilejä sekä lihasiipikarjaa, joiden tuotantoelinkaari on alle yhden vuoden, on sallittua lääkitä yhden hoitokerran verran elämän aikana. Yhdeksi hoitokerraksi lasketaan kaikki lääkintäkerrat, joilla hoidetaan samaa sairautta. Kastroinnin ja nupoutuksen yh-

kestää niin kauan kuin yhden ja saman sairauden hoito jatkuu. Yhteen hoitokertaan voi siis sisältyä useita eri eläinlääkärikäyntejä ja erilaisia lääkkeitä.

Tarkka kirjanpito luomutarkastusta varten Luomueläinten lääkinnästä on tehtävä tarkat muistiinpanot. Eläinlääkäriltä saadut reseptit ja tositteet tulee säilyttää tarkastusta varten. Lääkekirjanpidon säilytysaika on viisi vuotta. Luomutarkastusta tehtäessä lääkitty eläin on siis jo saatettu poistaa karjasta. Kun luomueläin myydään toiselle luomutilalle, sen mukana tulee seurata tieto annetuista lääkityksistä.

Joskus eläinlääkäriä tai lääkityksiä ei ole tarvittu. Silloin tuottaja kirjoittaa lääkekirjanpitoon maininnan, ettei lääkityksiä ole edellisen tarkastuksen jälkeen tehty ja allekirjoittaa ja päivää paperin.

Brita Suokas

Toipilaan on hyvä saada runsaasti juomista ja hyvin sulavaa rehua.

Ruotsalaisella luomutilalla vaikean poikimisen kokenut lehmä on päässyt ulos saamaan raitista ilmaa ja aurinkoa.

teydessä annettavaa pakollista kivunlievitystä ei lasketa hoitokertoihin.

Jos hoitokertojen määrä aikarajan puitteissa ylittyy, eläin palautetaan siirtymävaiheeseen. Siirtymävaiheen aikana ei eläintä eikä sen tuotteita saa markkinoida luomuna. Eläimen tuottama maito on kuitenkin omalla tilalla käytettäväksi hyväksyttyä siirtymävaiheen rehua.

Eläinlääkäri kirjaa eläimen hoitokorttiin, siemennyskorttiin tai sähköisiin Sikava- tai Naseva-järjestelmiin hoitokoodin. Kaikkien hoitokoodien takana ei kuitenkaan välttämättä ole lääkintää.

Esimerkkinä mainittakoon sorkkien hoidolle ja pötsiin sijoitettavalle magneetille olevat hoitokoodit. Lisäksi pitää muistaa, että eläinlääkäri kirjaa lääkelainvaatimusten mukaisesti käyntikerrat aina eri hoitokerroiksi. Tämä on eri asia kuin luomusäännöissä laskettavat hoitokerrat.

Luomusääntöjen tarkoittama hoitokerta

24

LUOMULEHTI 6 | 2017

Luomu.fi -sivustolta löytyvässä lääkekirjanpitolomakkeessa on huomioitu kaikki luomueläintuotannon tuotantoehdoissa vaadittavat asiat. Erillistä lääkekirjanpitolomaketta ei tarvitse käyttää, jos tarvittavat tiedot löytyvät esimerkiksi Nasevasta tai eläinkorteista. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, että lääkemuistiinpanoista löytyy kaikki luomutarkastuksessa vaadittavat tiedot. Lääkkeille luomussa asetetut kaksinkertaiset varoajat tulee löytyä lääkekirjanpidosta.

Tukihoitojen käyttö vaatii valppautta Eläimiä voidaan varsinaisten lääkkeiden lisäksi hoitaa myös erilaisin tukihoidoin.

Esimerkkeinä voidaan mainita naudan pötsiongelmiin annettava pellavansiemenistä ja vedestä tehty liemi. Valkosipulirouhe, nokkonen ja merilevä ovat vastaavia esimerkkejä erilaisiin vaivoihin käytettävistä tukihoidoista. Kaikki edellä mainitut ainesosat lasketaan luomusääntöjen puitteissa rehuiksi. Luomusääntöjen mukaan märehtijöillä on 100 prosentin luomurehuvaatimus. Näin ollen myös edellä mainittujen tukihoitotuotteiden tulee olla luomulaatuisia. Sikojen ja siipikarjan osalta on vuoden 2018 loppuun voimassa poikkeus, että 5 % valkuaisrehusta saa olla tavanomaista.

Eläinlääkäreiden asiantuntemus koskien luomukotieläintuotannon erityispiirteitä vaihtelee alueittain ja eläinlääkäreittäin. Jos eläinlääkärin toimialueella on paljon luomutiloja, ovat eläinlääkäritkin yleensä selvästi paremmin perillä luomusäännöistä. Luomukotieläintuottajan on hyvä muistaa, että tuottaja itse on aina lopulta vastuussa luomuvaatimusten täyttymisestä. Eläinlääkärit nauttivat usein suurta arvovaltaa ja moni tuottaja uskoo eläinlääkärin määräyksen kumoavan luomusäännöt. Näin ei kuitenkaan ole.

Voit käyttää apuna luomu.fi sivulta löytyvää Lääkekirjanpito-kirjauspohjaa: luomu.fi/kirjoitus/luomuelainten-laakinnankirjanpitoon-lomake/4

maan parhaista antimista

Jo v uodesta 2005

Luomurehujen perhe karjatiloille Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 6 | 2017

25

TEKSTI: BRITA SUOKAS KUVAT: JONNA KUMPULAINEN

Uudistuva asetus linjaa kanien ja hirvieläinten luomuhoitoa

Uudistumassa oleva EU:n luomuasetus kirjaa jo perusasetukseen tuotantosäännöt eri tuotantoeläinlajeille. Ensimmäistä kertaa mukana on kanien ja hirvieläinten luomuhoidon suuntaviivat. Monissa jäsenmaissa luomuehdot sekä kaneille että hirvieläimille on ollut jo käytössä yksityisten valvontaorganisaatioiden tuotantoehdoissa. Asetus antaa nyt pohjan myös suomalaisille tuotantosäännöille, jos niille on kysyntää.

T

ällä hetkellä Suomen eläinsuojeluasetuksessa sallitaan seuraavien luonnonvaraisten hirvieläinlajien tarhaaminen tuotantotarkoituksessa: valkohäntäpeura, kuusipeura, metsäpeura, japaninpeura, metsäkauris ja saksanhirvi. Eläinten hyvinvointikeskuksen raportin mukaan vuonna 2014 peuratarhoja oli kolmetois-

26

LUOMULEHTI 6 | 2017

ta. Poro on puolivilli hirvieläin, mutta sitä ei ole meillä tapana kasvattaa tarhoihin aidattuna, vaan pääosin luonnontilaisilla porolaitumilla.

Kanienkin kasvatus lihaksi on meillä harvinaista. Kaniininkasvattajien yhdistyksen varapuheenjohtaja Arto Salo arvioi, että Suomessa on kaikkiaan noin tuhat kaniininkasvattajaa.

– Heistä ehkä viisi on erikoistunut lihaksi kasvatettavien tuotantoeläinten kasvattamiseen niin, että heillä on elintarvikehyväksytyt teurastamotilat.

Kanien luomukasvatukseen on ollut kiinnostusta parin vuoden ajan. Ensimmäisiä luonnoksia kanien luomukasvatuksen luomuehdoista on jo kirjoitettu.◀

Hirvieläinten luomuruokinta ja hoito-olot

Kanien luomuruokinta ja hoito-olot

•

Vähintään 60 prosenttia eläinten rehusta tulee olla tilan omaa rehua. Jos se ei ole mahdollista, rehun tulee olla tuotettu yhteistyössä saman seudun luomutuottajien tai rehuvalmistajien kanssa.

Vaatimus nousee 70 prosenttiin vuonna 2022.

•

Vähintään 70 prosenttia eläinten rehusta tulee olla tilan omaa rehua. Jos se ei ole mahdollista, rehun tulee olla tuotettu yhteistyössä luomutai siirtymävaiheessa olevien saman seudun luomutuottajien tai rehuvalmistajien kanssa.

•

Eläimet on kasvatettava vapaasti, ei kytkettyinä.

•

•

Sarvien poistaminen ei ole sallittua.

•

Sataprosenttisesti luomurehua, lisäksi luomuasetuksen mukaan sallittuja kivennäisiä ja vitamiineja.

Sataprosenttisesti luomurehua, lisäksi luomuasetuksen mukaan sallittuja kivennäisiä ja vitamiineja.

•

Laidunruohoa, olkea ja heinää vähintään 60 prosenttia päivittäisestä rehusta.

•

Laidunruohoa, olkea ja heinää vähintään 60 prosenttia päivittäisestä rehusta.

•

Pääsy laitumelle aina, kun olosuhteet sen sallivat.

•

Eläimet on kasvatettava ryhmissä, ei häkeissä.

•

Sisällä kiinteäalustainen tila, kuiva lepoalue, joka on peitetty oljella tms.

•

Sisällä kiinteäalustainen tila, kuiva lepoalue, joka on peitetty oljella tms. materiaalilla.

•

Pääsy laitumelle aina, kun olosuhteet sallivat.

•

•

Laidunnus on vähimmäisvaatimus, lisärehua saa antaa laidunkaudella vain, jos sääolot vaativat.

Pitää olla pimeä piilopaikka ja koroke, jolle voi nousta joko sisä- tai ulkotilassa.

•

Emokaneille pitää olla pesä synnyttämiseen.

•

Eläimillä pitää olla ulkonakin aina tarjolla raikasta vettä.

•

Eläimen siirtymäaika tavanomaisesta tuotannosta luomuksi on 3 kuukautta.

•

Ulkotarhaa ei tarvita välttämättä talvella, jos eläimet ovat laiduntaneet kesäajan.

•

•

Ulkotarhassa on oltava piiloutumispaikka.

•

Ulkona olevat ruokintapaikat on tiivistettävä pohjasta, ja ruokintalaite on oltava katon alla.

•

Kaikkien eläinten tulee päästä ruokintapaikalle syömään yhtä aikaa.

Pääsääntö on luomueläinten hankinta. Jos niitä ei ole saatavissa, saa ostaa naaraspuolisia synnyttämättömiä jalostuseläimiä enintään 20 prosenttia vuodessa ja erityistilanteissa poikkeusluvalla enintään 40 prosenttia täysikasvuisten luomueläinten määrästä.

Siitosuroksia saa ostaa tarpeen mukaan.

•

Saksanhirville on järjestettävä paikka, missä eläimet voivat kieriä mudassa hoitaakseen nahkaansa ja säädelläkseen kehon lämpötilaa.

•

Eläimen siirtymäaika tavanomaisesta tuotannosta luomuksi on 12 kuukautta.

•

Pääsääntö on luomueläinten hankinta. Jos niitä ei ole saatavissa, saa ostaa naaraspuolisia synnyttämättömiä jalostuseläimiä enintään 20 prosenttia vuodessa ja erityistilanteissa poikkeusluvalla enintään 40 prosenttia täysikasvuisten luomueläinten määrästä.

Siitosuroksia saa ostaa tarpeen mukaan.

LUOMULEHTI 6 | 2017

27

TEKSTI JA KUVAT: JUKKA RAJALA

Pohjaveden korkeuden seurantaa kuopan avulla Sateinen kesä paljastaa puutteita maan kuivatuksessa ja rakenteessa. Pohjaveden korkeus vaikuttaa suuresti pellon kasvukuntoon. Miten viljelijä voi seurata pohjaveden korkeutta?

T

ilatasolle sopiva pohjaveden korkeuden seurantamenetelmä on kaivaa lapiolla noin 40 cm syvä kuoppa ja seurata veden korkeuden vaihtelua ja sitä, miten nopeasti vedenpinta kuopassa laskee sateen jälkeen.

Runsaampien sateiden jälkeen kesällä maa on havaintojen tekoon tarpeeksi märkää.

Syksyllä maa voi olla jatkuvasti märkää, jolloin havaintojen teko on helppoa.

Kuivavaraa pellossa pitäisi olla vähintään 60 cm. Runsaan sateen jälkeen vedenpinnan pitäisi laskea kasvukaudella 0,5–2 vrk kuluessa tähän syvyyteen. Silloin kuivatus on hyvä.

Jos pohjaveden pinta on 0–20 cm syvyydessä, pellolla on merkittäviä kuivatuksen/ rakenteen parantamishaasteita. Myös 20– 40 cm syvyydessä oleva veden pinta kertoo puutteista pellon läpäisevyydessä ja kuivatuksessa.

Erikseen on selvitettävä, miksi pohjavesi on korkealla ja miten kuivatusta kannattaa parantaa, jotta päästään vähintään 60 cm kuivavaraan.

Eri kasvilajit vaativat eri syvyisen kuivavaran. Esimerkiksi syysviljat, syysöljykasvit, mailaset ja puna-apila vaativat syvän kuivavaran. Alsikeapila ja valkoapila menestyvät, vaikka pohjavesi olisi ajoittain korkeammallakin.

Korkealla oleva pohjavesi pitää maan pitkään märkänä ja alttiimpana tiivistymiselle.

28

LUOMULEHTI 6 | 2017

Viettävällä lohkolla maalajitesuhteet ja pinnanmuodot vaihtelevat lohkon eri osissa.

Lohkolla on sekä hyvin että huonosti kasvavia alueita. Hyvin ja huonosti kasvavat alueet näkyvät viljakasvustossa selvästi oheisessa satelliittikuvassa.

◁ Hiesusavilohkon tasaisen yläosan hyväkasvuisissa kohdissa kuoppaan kertyi vain vähän vettä vuorokausi sateen päättymisen jälkeen, vaikka vettä oli satanut runsaasti.

Pohjavesi oli noin 22–27 cm syvyydessä. Näillä alueilla sadot ovat olleet hyviä.

▷ Huonompikasvuisissa kohdissa pohjavesi oli noin 5–12 cm syvyydessä. Sadot ovat olleet näillä alueilla korkeintaan keskinkertaisia.

Kasvukunto näillä alueilla on huononlainen ja satovarmuus heikompi.

Puna-apila vaatii hyvän kuivatuksen menestyäkseen.

Kuivatus tärkeä erityisesti luomupellolla Luomuviljelyssä kuivatuksen tulee olla parempi kuin tavanomaisessa, varsinkin hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä (kuivalanta, viherlannoitus, kompostit).

Helppoliukoisella lannoituksella ja lehtilannoituksella voidaan osittain kompensoida puutteita maan rakenteessa, juurten kasvussa, pieneliötoiminnassa ja ravinteiden vapautumisessa.

Oheisten kuvien kertomat erot pohjaveden korkeudessa selittävät eroja lohkon eri osien kasvukunnossa. Viljoilla satoeroa hyvien ja huonojen kohtien välillä voi helposti olla 1–3 t/ha. Puna-apilalla ja mailasilla niiden menestymisen edellytys on riittävän syvällä pysyvä pohjavesi. Korkean pohjaveden alueet ovat myös herkempiä sateisille vuosille.

Kuivatuksen tulee olla niin hyvä, että kuivavaraa on riittävästi runsaampienkin sateiden aikaan ja jälkeen. Hyvä kuivavara mahdollistaa hyvärakenteisen maan, jolloin kasvien juuret pääsevät syvälle ja tuottavat hyvän sadon sekä sadevuonna että poutavuonna.

Syksyllä ja talvella kannattaa pohjaveden korkeutta seurata erityisesti syysviljalohkoilla - ja lohkon eri osissa. On hyvä seurata, missä määrin pohjaveden korkeus selittää syysviljojen talvehtimista ja kasvua. Puna-apila- ja mailasnurmilla pohjaveden korkeutta kannattaa myös seurata. ◀

Viljelijän muistilista • • • Hyvän kuivatuksen pellosta saadaan hyviä luomusatoja.

• • • • •

On syytä seurata pohjaveden pinnan korkeuden vaihtelua.

Seurantaan sopii lapiolla kaivettu noin 40 cm syvyinen kuoppa.

Lohkolle kannattaa kaivaa useampia kuoppia, huono- ja hyväkasvuisia kohtia vertaillen.

Kannattaa vertailla myös hyvin ja huonosti kasvavia lohkoja.

Korkealle nouseva pohjavesi paljastaa, että maan kuivatus ei ole riittävä.

Kuivavaraa pitää olla vähintään 60 cm, jotta kuivatus on hyvä.

Pohjavesi ei saisi nousta 40 cm lähemmäksi pellon pintaa.

Runsaiden sateiden jälkeen pohjaveden pinnan tulisi laskea nopeasti 0,5–2 vuorokaudessa tavoitetasolle, lämpimään vuodenaikaan nopeimmin.

LUOMULEHTI 6 | 2017

29

TEKSTI: NOORA MANTERE

Soilfoodin luomulannoitteiden tarjonta laajenee valtakunnalliseksi Luomulannoitteiden tarjonta laajenee, kun Soilfood tuo markkinoille luomukelpoiset vinassit. Runsaasti typpeä ja kaliumia sisältävä vinassi nostaa satotasoja myös luomussa.

V

Levitys lietteen seassa tai sellaisenaan Vinassi soveltuu sekä lietteen väkevöimiseen, että käytettäväksi sellaisenaan.

Lietteen väkevöijänä vinassi nostaa ravinnepitoisuutta kuutiota kohden, jolloin hehtaarikohtaista levitysmäärää voidaan vähentää. Tällöin levitystyö nopeutuu, hehtaarikohtaiset kustannukset pienenevät, liete riittää suuremmalle alalle, eivätkä fosforirajat rajoita tarvittavan typen käyttöä. Levitys tapahtuu normaalilla lietteenlevityskalustolla.

Vinassin käyttö sellaisenaan edellyttää nestelannoituskalustoa. Lannoitustarpeesta riippuen käyttömäärä vaihtelee 1–3 kuution välillä.

– Nestelannoitus on maailmalla varsin yleinen lannoitustapa, ja kalustoakin löytyy eri hintaryhmistä. Tällä hetkellä selvitämme, onnistuuko vinassin levittäminen kasvinsuojeluruiskulla, Soilfoodin viljelymyynnin johtaja Sampo Järnefelt kertoo.

Järnefelt testasi omalla luomutilallaan bioenergiateollisuudesta peräisin olevan Ravinnelietteen väkevöintiä kuluneena kesänä.

– Vinassi on vettä painavampaa, joten tuotteet piti sekoittaa huolellisesti. Itse

KoneAgrian luomuseminaarissakin puhunut Tapio Anttila on nostanut satotasoja vinassin avulla.

Mathias Weckström

Soilfood Oy

inassi poikkeaa muista orgaanisista lannoitteista nopean lannoitusvaikutuksensa osalta. Starttityppenäkin toimiva tuote sisältää erittäin paljon liukoista typpeä, joka vaikuttaa kasvustoon nopeasti.

Samalla rikkakasvipaine pienenee: nopeaan kasvuun lähtevä viljelykasvi saa merkittävän kilpailuedun suhteessa rikkoihin. Vinassi sisältää tuskin lainkaan fosforia, joten sitä voidaan käyttää runsaasti fosforia sisältävillä mailla.

Vinassi on siirappimainen lannoite, jonka ravinteet ovat peräisin elintarviketeollisuuden sekä bioenergiateollisuuden sivuvirroista. Osa tuotteista siirtyy Soilfoodille yrityskaupan myötä, kun se ostaa Pargas Gårdin orgaanisten lannoitteiden liiketoiminnan.

30

Vinassin levitys sellaisenaan edellyttää nestelannoituskalustoa.

LUOMULEHTI 6 | 2017

levitys onnistui hienosti, ja kehnommastakin pellosta saatiin hyvä sato, Järnefelt kuvailee kokemuksiaan.

Korkeat sadot luomussa Viljelytulokset puhuvat tuotteen puolesta. Myrskyläläinen Tapio Anttila on saanut vinassilla väkevöidyllä Ravinnelietteellä 4 600 kilon keskimääräisen hehtaarisadon luomusyysvehnästä. Pargas Gårdin Mathias Weckström on puinut 5 000 kilon luomukaurasatoja vinassilla lannoitetuilta lohkoilta.

– Ruotsissa vinassia on käytetty hyvin tuloksin jo 15 vuotta. Ensi kesänä otamme vinassin mukaan viljelykokeisiimme.

Erityisen kiinnostavaa on se, että sillä on suotuisa vaikutus vielä levitystä seuraavallakin kasvukaudella. Tämä saattaa johtua maaperän mikrobitoiminnan vilkastumisesta, kuvailee Soilfoodin agronomi Juuso Joona. ◀ Noora Mantere toimii Soilfood Oy:n viestinnän suunnittelijana.

Pellon viljavuuden hoito -täydennyslannoittaminen luomuviljelyssä Seminaari 3.3.2018 klo 9–16 Turussa Kaikille pellon kunnon parantamisesta kiinnostuneille erinomainen tilaisuus kuulla parhaiden asiantuntijoiden esittelyt täydennyslannoittamisen ja maanparannuksen uusista vaihtoehdoista.

Kannattaa tulla kaukaakin.

Päivän ohjelma ja paikka sekä ilmoittautumissohjeet Luomulehdessä 1/2018 Järjestäjä Lounais-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry

Herkullista joulua ja luomuisaa uutta vuotta kaikille luomutuottajille!

Atrian Luomu Naudan Jauheliha on edelleen Suomen suurin luomutuote. Vahvan kysynnän myötä haluamme Atria Nauta -ketjuun uusia luomutuottajia ja kannustamme nykyisiä tuottajiamme kehittämään tuotantoaan.

Ota yhteyttä!

Tarkempia tietoja: Seppo Lohtaja 050 5557976

LOUNAIS-SUOMEN LUOMUVILJELYN YHDISTYS

LUOMULEHTI 6 | 2017 www.atriatuottajat.fi

31

TEKSTI: BRITA SUOKAS KUVAT: HANNU KÄMÄRÄINEN

Luomusikojen hoito Tapelin luomutilalla tähtää eläinten hyvinvointiin

Luomusikatalouteen siirtymisen motiivina oli halu panostaa erityisesti sikojen hyvinvointiin ihan kunnolla ja valinta oli silloin luomu, sanoo Hannu Kämäräinen Kiuruvedeltä. Tapelin tilan pellot ovat olleet luomussa vuodesta 2013 saakka ja emakkosikalan luomuun siirtyminen tapahtui heti perään vuonna 2014.

32

LUOMULEHTI 6 | 2017

T

ilan peltopinta-ala on 63 ha. Viljelykierrossa on jatkuvasti ohraa, vehnää, kauraa, hernettä, härkäpapua ja apilanurmia. Hannu Kämäräinen kertoo, että omien peltojen sato ei aivan riitä, vaan viljaa ja valkuaiskasveja ostetaan lähialueen luomutiloilta. Tapelin sikalassa elää 65 emakkoa, joiden porsaille on 480 kasvatuspaikkaa. Teuraaksi menee 1 400 luomusikaa vuodessa. Sianliha menee markkinoille yhteistyössä Atrian kanssa.

Teurastus tapahtuu Nurmossa ja pääosan valmiista kuluttajille menevistä tuotteista jalostaa Talman Luomu.

Suljettu tarha pitää tautien levittäjät poissa Sikalassa täytyi tehdä lukuisia muutoksia ennen kuin vuosina 1999–2002 rakennetusta yhdistelmätuotannon sikalasta tuli luomuehdot täyttävä. Tärkeitä muutostöitä olivat muun muassa ulkotarhojen rakentaminen, ikkunoiden sekä porsitus-

karsinoiden suurentaminen ja uudet porsaspesät. Ulkotarha tarvitsi myös osalle alueesta katoksen sekä katolle rakennetut lumiesteet. Tarhassa on olkikuivitus ja nesteet kerätään kaivojen kautta lietesäiliöön, jolloin tarha pysyy kuivana.

– Tänä talvena valmistuu sikojen uloslaskemisen jatkamisen ehtona oleva lisäaitaus ulkotarhojen ympärille. Villisikojen estäminen ei ole suuri ongelma, niitä liikkuu vain satunnaisesti. Supien ja muiden pienpetojen poissa pysyminen ulkona olevien sikojen luota on hyvä asia, koska nekin levittävät eläintauteja, kertoo Kämäräinen.

Ruokintaa täydennetään hivenainein ja kivennäisin – Sikojen ruokinta perustuu automaattiseen liemiruokintaan, jossa rehuraaka-aineet sekoitetaan veteen ja jaetaan sioille kolmen eri ruokintalinjan kautta. Rehuresepti on monipuolinen, siinä on ohraa, vehnää, kauraa, hernettä ja härkäpapua, rypsipuristetta, orgaanista seleeniä sekä

Siat menevät ulos melkein kelillä kuin kelillä, tulevat kylmällä vain pikemmin pois.

Sialla alkaa ensimmäisenä palella korvia, kertoo Kämäräinen. Hyvällä ilmalla siat ottavat päiväunet olkiin kaivautuneina.

retään ryhmäkarsinaan, jossa porsaista muodostuu 50–80 sian ryhmä, mikä pysyy yhdessä koko kasvatuksen ajan.

Hannu Kämäräinen kertoo, että luomuun siirtymisen jälkeen porsailla ei ole ollut vieroitusripuleita. Possut ovat vahvoja pitkän, 6–7 viikkoa kestäneen imetyskauden jälkeen. Lisäksi ne ovat oppineet jo syömään liemirehua emää matkimalla emakon kaukalosta. Näin ei tule äkillistä muutosta ruokintaan siinä vaiheessa, kun porsaat siirretään välikasvatukseen ryhmäkarsinaan.

kivennäislisä. Mukana on myös hiukan teollista valkuaistiivistettä. - Luomusika on samalla rypsiporsaskin, huomauttaa Kämäräinen.

Liemirehun lisäksi sioille annetaan säilörehua ulkotarhassa. - Se on tärkeä rehu, kertoo Kämäräinen. Säilörehu tekee hyvää vatsalle ja sen tonkimisessa on paljon puuhaa, mikä on sialle tärkeää. Säilörehun syöminen ei vähennä lihasikojen kasvuvauhtia, vaikka sitä joskus pelätään.

Seleeninsaanti on erittäin tärkeää eläinten terveyden kannalta. Emakoiden seleeninsaannin taso varmistetaan aika ajoin testaamalla verinäytteistä.

Ryhmäkasvatus tukee eläinten terveyttä Tapelin tilalla 5–8 emakkkoa porsii toistensa kanssa samoihin aikoihin yksittäiskarsinoissa. Karsina on väljä vapaaporsituskarsina, mikä on luomusioilla vähimmäisvaatimus. Emakot imettävät ensimmäiset kolme viikkoa vain omia porsaitaan. Loppuimetyskaudeksi ne siir-

Liikkuminen pitää kunnossa Emakoille pitää kutsua eläinlääkäri useimmiten porsimisen aikaan, se on riskiaikaa. Emakolle voi tulla maitokuume ja kohtutulehdus. Myös sorkat voivat tapaturmaisesti vioittua silloin tällöin. Pääasiassa luomuemakot ovat hyvin terveitä.

Vapaa porsitus auttaa emakkoa selviytymään porsimisesta hyvin.

– Kun on riittävästi tilaa ja karsinassa on paljon kuivikkeita, joista emakko pääsee tekemään porsimispesää, se pystyy valmistautumaan hormonaalisesti porsimiseen. Paljon liikuntaa saavilla emakoilla on hyvät porsimalihakset, jolloin porsiminen sujuu hyvin. Lisäksi jalat ovat vahvat ja ketterät eikä emakko vahingossa tallaa vastasyntyneitä porsaitaan niin helposti kuin kömpelö ja huonokuntoinen eläin, kertoo Kämäräinen.

Kämäräisen mukaan teurasauton kuljettajat ovat todenneet, että koko ikänsä väljissä tiloissa liikkuneet luomusiat ja tuttujen sikojen kanssa autoon lastattavat siat ovat helppoja käsitellä. Se on hyvä asia, sillä eläinten pakottaminen lastattaessa saattaa aiheuttaa niille vammoja.

Pikkuporsaille on tarjolla teollista valmista porsaiden täysrehua ryhmäimetyksen loppuvaiheessa, sekä myös viikon ajan vieroituksen jälkeen.

Elinvoimainen risteytysrotu Tapelin tilan emakot ovat Finpigin Topigs Norsvinin jalostamia Maatiais- ja Yorkshire-sikojen risteytyksiä. Karju on Duroc-rotuinen. Risteytyseläinten elinvoima on hyvä ja hedelmällisyys jopa liiankin hyvä.

Kämäräinen täsmentää, että vähempikin porsasmäärä riittäisi luomuhoidossa oleville emakoille, sillä imetysajan ollessa pitkä voi maidon riittävyys muodostua ongelmaksi. Yhdeltä emakolta riittää maitoa kunnolla 12–13 porsaalle. Isoja pahnueita tasataan samaan aikaan porsineille emakoille, mutta sekään ei tahdo oikein riittää, vaan tarvittaisiin pitkämaitoisia imettäjäemakoita, joita ei pienessä yksikössä löydy helposti. ◀

Kuvia ja videoita Facebook-sivuilla Tapelin luomusika

LUOMULEHTI 6 | 2017

33

Tekijät esiin Lehmät ulkoilevat päivittäin.

TEKSTI: PIRJO SIISKONEN

Pekka Välinen

Luomumaitoa ja musiikkia Välitalon tilalta Vaalasta

Välitalon luomulypsykarjatila sijaitsee Vaalan Veneheiton Suutarinkylässä, 20 km Vaalan keskustasta ja 90 km Oulusta ja Kajaanista. Tila on ollut asuttuna 1600-luvulta lähtien. Välisten suvulle tila on tullut 1840-luvulla ja Marja-Liisa ja Pekka Välinen ovat viides sukupolvi Välisiä. Tila on Pekan kotitila ja MarjaLiisa ja Pekka ovat ehtineet isännöidä tilaa jo 40 vuotta.

”

Tilalla on omaa peltoa 220 ha ja metsää 600 ha. Pellot sijaitsevat talouskeskuksen ympärillä ja se mahdollistaa tehokkaan laiduntamisen. Lehmiä on 60, joista puolet ayshire-rotuisia ja toinen puoli holsteinilaisia, kertoo tilan isäntä Pekka Välinen.

Luomuun tila siirtyi peltojen osalta vuonna 1996 ja luomumaidon keräily alkoi vuonna 2000. Maito menee Valiolle Ouluun.

– Perusrehuna käytetään esikuivattua pyöröpaalirehua, jonka säilöntäaineena on maitohappobakteeri. Paalit kääritään talouskeskuksen läheisyyteen tuubiin erillisellä käärijällä. Viljelykasveina tuotetaan ohraa, kauraa ja hernettä. Nurmikasveina on alsike- valko- ja puna-api-

34

LUOMULEHTI 6 | 2017

laseoksia, joihin on lisätty ruoko- ja nurminataa. Ostorehuna käytetään Kinnusen Myllyn valkuaisrehua, kuvailee Pekka karjan ruokintaa.

Lehmät laiduntavat kesällä n. 30 ha:n alalla. Lohkoja muutetaan helposti siirrettävillä muovitolpilla. Talvella karjaa ulkoilutetaan puoli tuntia päivässä.

Nykyisen sukupolven aikana tilaa on kehitetty monella tapaa. Tilalle on rakennettu ja laajennettu eläintiloja useaan otteeseen käyttäen omaa puutavaraa. Vanhin navetta on 1920 tehty kivinavetta, joka on nykyisin hiehojen kasvattamona. Viimeisin navetan laajennus tehtiin vuonna 2008. Tällöin siirryttiin automaattilypsyyn ja hankittiin VMS-lypsyrobotti. Tila on ollut kannattavuuskirjanpitotilana yli 30 vuotta.

Työt tilalla tehdään pääosin MarjaLiisan, Pekan ja pojan perheen voimin.

Kesällä on ulkopuolista työvoimaa ja harjoittelijoita. Entä miten lomitukset tilalla hoidetaan?

– Lomitukset hoidettiin aikaisemmin perheen sisällä, mutta säädöksien mukaan se ei ole ollut viime vuodesta lähtien enää mahdollista. Tilalla käy nyt kunnan lomittajia. Lomat ovat usein suuntautuneet matkailuautolla Luomuliiton kokouksiin Etelä-Suomeen, kertoo Pekka.

Pekka Välinen on aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Luomuliiton lisäksi hän on toiminut pitkään Kainuun luomuyhdistyksen puheenjohtajana, Valion luomuneuvottelukunnan jäsenenä ja puheenjohtajana, Vaalan metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajana ja kunnan

Pekka Välinen

Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Luomulehti esittelee jäsenviljelijöitään, jotka edustavat eri tuotantosuuntia ja toimivat eri puolilla Suomea.

Pekka Välinen

Välisen pihapiiri.

luottamustehtävissä. Viime vaaleissa hän oli Vaalan kunnan ääniharava ja toimii nyt kunnanvaltuuston puheenjohtajana.

Kesäisin tilalla järjestetään musiikkitapahtumia eri yhteistyökumppanien kanssa vanhassa kivinavetassa. Pekka ja Marja-Liisa ovat kunnostaneet 1800-peräisin olevia tilan vanhoja aittoja. Ne toimivat tilamuseona ja niissä säilytetään tilan historiasta kertovia vanhoja esineitä.

Kulttuuriharrastuksista isäntäpari palkittiin Vaalan Laskumies -tittelillä vuonna 2011.

Luomuliitossakin Pekalla on pitkä ura kahdeksan eri puheenjohtajan aikana.

Luomuliiton hallituksessa Pekka on toiminut yhteensä 12 vuotta. Hän aloitti hallituksessa Esa Partasen kaudella ja sen jälkeen puheenjohtajina ovat ehtineet olla

Risto Mäkipernaa, Anu Tuomola, Antti Kaasalainen, Jaakko Nuutila, Jukka Lassila, Pauli Talvitie ja Pirjo Siiskonen.

– Luomuliiton edunvalvonta ja toiminta on mennyt tänä aikana ammattimaisempaan suuntaan. Hallituksen jäsenten on ollut pakko perehtyä tuotantoehtoihin ja niihin liittyviin epäkohtiin. Pitää osata ottaa kantaa EU:n luomusäädöksiin jo valmisteluvaiheessa ja ministeriöstäkin lausuntopyyntöjä tulee lähes viikoittain, toteaa Pekka.

Jättäessään nyt Luomuliiton hallitustyön Pekka toivoo, että Luomuliitto olisi niin houkutteleva edunvalvoja, että kaikki Suomen luomutuottajat liittyisivät sen jäseniksi. Jäsenyyteen kuuluva Luomulehti on Pekan mielestä tasokas ammattilehti ja siitä saa oppia ja vinkkejä

Niina Ratilainen

Perinneaitat.

Pekka Välinen kukitettiin syyskokouksessa kiitoksena pitkästä urastaan Luomuliitossa.

luomutuottajia askarruttaviin asioihin.

Yhtenäinen edunvalvonta tuottaa parhaan tuloksen suomalaisille luomutuottajille, sanoo Pekka. ◀

LUOMULEHTI 6 | 2017

35

Ulkomailta TEKSTI: PIRKKO TUOMINEN, LUOMUERITYISASIANTUNTIJA, PROAGRIA POHJOIS-SAVO

Omavaraisuus luomumaidontuotannossa Luomumaitotilojen asiantuntijoita kokoontui toiseen Pohjoismaiseen Luomumaitoseminaariin Norjan Trondheimiin syyskuun alussa keskustelemaan eri maiden tuotannosta ja toimintatavoista. Seminaarin teemana oli tänä vuonna Luomumaidontuotannon rehuomavaraisuus

Norjalaisilla luomulehmillä on komeat laidunnusmaisemat.

36

LUOMULEHTI 6 | 2017

S

uomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan välillä on suuria eroja luomulehmien ruokinnan omavaraisuudessa sekä valtioiden että tietenkin eri tilojen välillä. Kaikista maista ei ollut selvillä tarkkoja luomurehujen tuontimääriä, vaan osa oli arvioitu keskimääräisten ruokintojen perusteella.

Tämän vuoksi selkeää vertailua eri maiden välillä on vaikea tehdä, mutta suuntaviivat kuitenkin selvisivät.

Ruotsiin tuodaan lähinnä luomusoijaa ja -rapsia, mutta jonkin verran myös rehuviljaa Baltian maista. Yleinen arvio

on, että keskimäärin 5% ruotsalaisten luomumaitotilojen tarvitsemasta väkirehusta on tuontitavaraa. Tuonnista keskustellaan, mutta tiettyjä rehuaineita on aina tuotu, joten sitä ei nähdä ongelmaksi eikä käynnissä ole hankkeita, joilla pyrittäisiin vähentämään tuonnin osuutta.

Tanskaan tuodaan lähinnä luomusoijaa sekä valmiiksi prosessoituja teollisia täydennysrehuja. Arviolta keskimäärin 15% luomulehmien rehusta on tuontitavaraa.

Soijan käyttö on hyvin yleistä luomumaidontuotannossa myös soijarouheena.

Keskustelu soijan käytöstä on käynnissä Tanskassa ja soijariippuvuutta halutaan

vähentää kehittämällä kotoisten rehujen tuotantoa ja parantamalla niiden hyväksikäyttöä esim. paahtamalla härkäpapua.

Norjassa ongelmallista on tuotannon jakaantuminen maan eri osiin – viljanviljelyalueet ovat eri puolella maata kuin maidontuotanto. Maassa on tällä hetkellä vain yksi luomurehujen valmistaja, joten tuontimäärät ovat hyvin selvillä. Keskimääräisen norjalaisen lypsylehmän ravinnosta on 26% tuontirehuja.

Maahan tuodaan luomuviljaa, -viherjauhetta, - soijaa, -auringonkukkaa, -rapsia ja muita valkuaiskomponentteja. Ruokinnan omavaraisuutta halutaan nostaa ja siihen liittyviä hankkeita on maassa käynnissä.

Suomen luomulypsylehmille tuodaan ulkomailta eniten rapsia Suomeen on tuotu nautojen rehuja varten luomurypsiä ja -rapsia, mutta viime talvikaudella myös jonkin verran rehuviljaa huonon kotimaisen sadon vuoksi. Tilastoissa ei ole eritelty, minkä verran on tuotu rehuja yksimahaisten ruokintaan,

mutta todennäköisesti huomattava osa tuonnista koskee niitä. Vuoden 2016 tilastotietoja ei ollut vielä saatavilla, mutta vuonna 2015 tuotiin yhteensä n. 2000 tn luomurypsiä ja -rapsia. Muista Pohjoismaista poiketen meillä soijan käyttö nautojen ruokintaan on erittäin vähäistä.

Tuontirehut on käytetty pääsääntöisesti teollisten täydennysrehujen valmistukseen. Muihin Pohjoismaihin verrattuna, meillä luomulehmien rehuomavaraisuus valtakunnan tasolla on ollut varsin korkea, mutta kuluneen kasvukauden haasteiden vuoksi tuonnin osuus saattaa hyvinkin nousta tämän sisäruokintakauden aikana. Haasteena tuonnissa on salmonellariski, mitä muut Pohjoismaat eivät näe niin suureksi ongelmaksi kuin meillä. Suomen nollatoleranssi salmonellan suhteen on kuitenkin vahvuus tuotannon näkökulmasta. Toinen suuri haaste on väärennetyillä papereilla liikkuvat erät, joista muutkin maat ovat saanet osansa.

Myöhemmin ei-luomuksi osoittautuva rehuerä tietää paljon kuluja ja ylimääräistä vaivaa eri tuotantoportaille.

Tilatason omavaraisuuden nosto pohdintaan Asiantuntijoiden kesken pohdittiin keinoja omavaraisuuden nostoon tilatasolla.

Taloudellisesta näkökulmasta on tärkeää ennakkoon ratkaista, millaiseen omavaraisuuteen on kussakin tapauksessa järkevää pyrkiä. Paljonko on peltoalaa käytettävissä, millä kasvuvyöhykkeellä tila sijaitsee, löytyykö työvoimaa käytettäväksi ja onko ympärillä yhteistyötiloja?

Mikä on ostorehujen hinta?

Ajatuksia kannattaa myös aina välillä ravistella. Onko käyttämätöntä potentiaalia erilaisissa elintarviketeollisuuden sivuvirroissa, kuten sokeriteollisuudessa?

Löytyykö uusia käyttökelpoisia rehukasveja tai kasvien seoksia? Kannattaako valkuaisruokintaa kohdentaa laktaatiokauden eri vaiheisiin? Pavun paahtamisen ja kauran kuorinnan merkitys?

Kaikissa maissa tärkeimmäksi työkaluksi tilatasolla nähtiin joka tapauksessa karkearehun laadun (sulavuus, valkuaispitoisuus) parantaminen ja sen määrän varmistaminen. Nurmien perustamisel▷▷

Maisemapiirteitä pidetään yllä laiduntamalla.

LUOMULEHTI 6 | 2017

37

la on suuri merkitys lopputulokseen: siemenseokset, kasvustojen puhtaus ja tasaisuus, palkokasvipitoisuus. Lisäksi korjuuajankohdan määrittely on tärkeää, jotta jokaiselle eläinryhmälle saadaan sille optimaalisesti sopivaa rehua. Myös korjuutekniikka ja säilönnällisen laadun ylläpito tulee olla hallussa. Monivuotisten nurmien lisäksi erilaiset yksivuotiset palkokasvipitoiset seokset auttavat varsinkin valkuaisomavaraisuuden nostossa.

Tällä sisäruokintakaudella tärkeäksi tekijäksi nousee ruokinnan taloudellisen kannattavuuden hahmottaminen. Paljonko väkirehua ja erityisesti kalleimpia valkuaisrehuja kannattaa syöttää? Milloin lisäkustannuksella saadaan vielä isompi lisätuotto? Jos ostorehujen hinnat nousevat kovin korkeiksi, kannattaa niitä käyttää hyvin harkiten ja tuottaa vaikka hieman pienempi maitomäärä omilla kotoisilla rehuilla. Ruokinnan taloudelliseen optimointiin meillä Suomessa on käytettävissä KarjaKompassi, joka todellisilla rehujen hinnoilla laskettaessa kertoo, missä menee kannattavuuden raja.

Laskennan tueksi tarvitaan myös analyysit omista rehuista, jotta karkearehu osataan täydentää oikeilla komponenteilla. ◀

AG R A P E LT O L A N N O I T T E E T

Seminaariin osallistui luomumaitotilojen asiantuntijoita eri Pohjoismaista.

Kotimaan mullasta nousee ruokapöydän kultaa.

Suomalainen viljelijä pitää pellostaan niin hyvää huolta, että siitä saatavia tuotteita voidaan verrata luonnon omiin antimiin. Ne kelpaavat kaikkein vaativimpien ruokamestareiden parhaimpien luomusten raaka-aineiksi ja tekevät arkipäivän kotiruuasta herkullisen maistuvaa.

L A N N O I T T EE T LU OM U V I L J ELY Y N

Hyvin hoidetusta pellosta nousee ruokapöydän kultaa.

BESTON® on osa maukasta laatua.

Valitse BESTON®- se on hyvä!

SUCCESS , RECYCLED. K E S TÄVÄ Ä K A S V U A K I E R TOTA LO U D E S TA

Tutustu uusiin Agra® -lannoitteisiin osoitteessa www.ecolan.fi

38

LUOMULEHTI 6 | 2017

Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri

På svenska

TEXT OCH BILDER: MICAELA STRÖM, PROJEKT EKONU!

NSL och Projekt EkoNu!s ekologiska sortförsök 2017 Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL) började i samarbete med Projekt EkoNu! ekologiska sortförsöken i havre, korn och vårvete sommaren 2012. Sedan dess har samarbetet fortgått och i år såddes sortförsöken för sjätte året i rad.

Å

rets försök såddes för tredje året i rad på Stefan Widlunds gård i Påvalsby, Lovisa. Widlund föder upp Highland Cattle boskap och har odlat ekologiskt sedan 2010. Förfrukten var för första gången inte vall, den bestod istället av bondböna och fånggröda. Bondbönan tröskades och fånggrödan plöjdes sedan ner sent på hösten. Försöken varken tilläggsgödslades eller ogräsharvades. Årets ekosortförsök är lite större än tidigare, 8 sorter fler än ifjol. Sortlistan har uppdaterats vilket betyder att några gamla sorter föll bort samtidigt som flera nya kom till. Sammanlagt 14 kornsorter, 13 havresorter och 14 vårvetesorter. Sådden skedde 13 maj vilket med facit på hand var i riktigt rätt tid, försöken kom bra igång från start och utvecklades fint under säsongen. Kornet tröskades i rätt tid 5.9. medan havren och vårvetet kunde tröskas först tre veckor senare den 27.9. p g a utdragna regn vilket inverkade mycket negativt på skördekvalitén.

Sådd av ekosortförsöket 13 maj.

Högst kornskörd har den för oss nya sorten Justus på 6 754 kg/ha och lägst medelskörd har lantsorten Halikon Ohra med 3 842 kg/ha. Medel för korn blev ca 5,6 ton/ha, vilket är rekord i våra ekosortförsök hittills. Medelproteinet för korn ligger på 10,5 %, Halikon Ohra har högst protein på 12,9 % och Kaarle har lägst med 9,5 %. Arild har högst HLV (69,4 kg/hl) och KWS Irina lägst (40,7).

Veteskördens medel landar på ca 5,3 ton/ha, vilket också det är rekord för våra ekosortförsök. Bäst avkastade Demonstrant med medelskörden 6 286 kg/ha, tätt följd av förra årets vinnare Amaretto med 6 114 kg/ha. Lägst skörd blev det för lantsorten Pika med 3 404 kg/ha. Medelproteinet stannar på 12 % vilket är lite högre än året innan. Lantsorten Pika har högst protein på 14,4 % och lägst har Leidi på 10,8 %. Amaretto, Anniina och Leidi har högst HLV 76,7 kg/hl och lägst har Pika 62,6 kg/hl. ◀

EkoNu!s fältträff vid försöken 17.8.

Avkastning, protein och hektolitervikt (HLV) 2017 Årets högst avkastande havre är för andra året i rad Steinar med medelskörden 7 493 kg/ha, lägst medelskörd har lantsorten Osmo med 4 691 kg/ha. Medelskörden för årets havre landar på rekordnivå 6,6 ton/ha. Högst protein har Meeri med 13 % och medelproteinet bland havresorterna ligger på 11,9 %. Avetron har högst HLV 55,5 kg/hl och lantsorten Osmo har lägst 50,1 kg/hl.

Här presenteras förhandsresultaten från 2017 års ekologiska sortförsök, hela rapporten med tabeller samt info om tidigare års resultat, bilder mm hittas på: www.ekonu.fi/category/ekosortforsok/ Vårvete 9.6.

LUOMULEHTI 6 | 2017

39

TEKSTI: EEVA-LIISA JUVONEN

HYVÄT SADOT MAHDOLLISIA Palkokasvit ovat luomuviljelyn lannoitusselkäranka.

Lisälannoitteita kannattaa kuitenkin harkita tavoiteltaessa hyviä satoja ja kun tuotetaan runsaasti typpeä tarvitsevia kasveja, esimerkiksi avomaan puutarhakasveja. Soilfoodin Juuso Joona totesi vuosittaisilla luomupäivillä (9.–10.11.2017) Kuopiossa viiden jopa seitsemän tonnin viljasatojen olevan mahdollisia luomussa, kun tuotannon tekijät on painotettu oikein. Hän korosti maan kunnon merkitystä.

Konsentraatin levitystä.

”

Ravinteiden kierto” -teemassa esiteltiin uusia ja jo kauemmin markkinoilla olleita luomulannoitteita ja maanparannusaineita sekä kasvun edistämiseen tarkoitettuja mikrobivalmisteita.

Teeman tavoitteena oli tuoda esiin kiertolannoitevalikoiman laajuutta sekä –toimijoiden runsautta. Eviran ylitarkastaja Sampsa Heinonen totesikin uusia luomulannoitteita (= luomun lisälannoitteita) syntyvän nykyisin kuin sieniä sateella.

Lannoituksen kivijalka on maan rakenteessa Vaikka luomulannoitteiden kehitys etenee nykyisin kohti typpi- ja fosforijakeiden erillistä käyttöä, lannoituksen kivijalka on edelleen maanrakenteessa.

Rakennetta ylläpidetään biologisen aktiivisuuden avulla, mihin tarvitaan orgaanista ainetta. 30 vuotta maanparannus- ja luomulannoitealalla toimineen Humuspehtoori Oy:n toimitusjohtajan Suvi Mantsisen mukaan maan rakennetta ylläpidetään tehokkaasti, kun maahan lisä-

Eeva-Liisa Juvonen

8400 Ravinteiden kierto Juvonen Pirjolla

40

LUOMULEHTI 6 | 2017

tään orgaanista ainetta siten, että orgaaninen aines kompostoituu vasta maassa.

Maassa olevat liukoiset typpivarat sitoutuvat tällöin hiileen ja ovat väliaikaisesti poissa viljelykasvin käytöstä, mikä on otettava huomioon viljelykierrossa sekä lannoitussuunnittelussa.

Humuspehtoori Oy hyödyntää tuotteissaan alueen teollisuuslaitosten sivuvirtoja, kompostoi tai jalostaa ne muulla tavoin tuotteiksi tai toimittaa ne sellaisenaan asiakkailleen. Yritys myy ja toimittaa maanparannusaineita n. 150 km:n säteellä tuotantolaitokselta Pälkäneeltä, typpipitoisempia lantoja jopa 500 km:n päähän. Yritys huolehtii tarvittaessa myös levityksestä.

Hyvät sadot edellyttävät systemaattista toimintaa Soilfood Oy on kehittänyt tuotteidensa varaan ohjelman, jonka tavoitteena on hyvien satojen lisäksi maan kasvukunnon ylläpito ja parantaminen. Soilfoodin Joonan mukaan maanparannustoimien tulee perustua kemiallisiin ja fysikaalisiin analyyseihin-analyysiin ja lomittua viljelykiertoon. Hivenravinteista tulee huolehtia ja fosforia, rikkiä sekä orgaanista ainesta esimerkiksi maanparannuskuitua kannattaa laittaa maahan kesällä tai syksyllä koko kierron ajaksi.

Maanparannusaineiden lisäksi valtakunnallisesti toimivan Soilfoodin tuotevalikoimassa on uutuutena typpipitoiset Vinassi-lannoitteet, joiden liukoisen typen pitoisuus on n. 66 % kokonaistypestä. Ne ovat elintarvike- ja bioenergiateollisuuden sivuvirtoja. Soilfoodin mukaan typpipitoisia Vinasseja kannattaa käyttää viljoille starttityppenä, kun maan peruskunnosta on ensin huolehdittu.

Luomulannoitevalikoimassa vaihtoehtoja Luomupäivillä esiteltyjen yritysten lisäksi Suomessa on paljon muitakin luomulisälannoitetoimijoita, joista saa tietoa Eviran toimittamasta ”Luomulannoite-luettelosta”, www.evira.fi/yhteiset/luomu/ kasvit/lannoitus. Tuotteiden tarkempi laatu selviää toimijoiden internet-sivuilta.

Joona toi esiin hiilen ja typen suhteen (C/N) arvioitaessa valmisteen lannoitusarvoa. Mitä suurempi C/N-luku on, sitä suurempi on tuotteen maanparannusvaikutus ja vähäisempi lannoitusvaikutus sekä päinvastoin. ”Näppituntuma” tuotteiden C/N-suhteesta saadaan olettamalla kuivaaineen kokonaismäärästä olevan puolet hiiltä. Sekä kuiva-aineen, että typen määrä (kg) saadaan tuoteselosteesta. Yleisesti voidaan sanoa alle 25 C/N:n tuotteiden olevan lannoitteita.

Mikrobivalmisteita kasvunedistäjiksi Ecolan on testannut maaperäbakteereja kasvunedistäjinä yhdessä rakeisten ja

eläinperäisten lannoitteidensa kanssa.

Kehityspäällikkö Mikko Räisäsen mukaan sadonlisäyksiä ei testatuilla ulkomaisilla bakteerikannoilla ole vielä saatu.

Kokeissa viljasadot pelkästään Agra-tuotteella lannoitetuilla koeruuduilla olivat yhtä hyvät kuin bakteerilisäyksen saaneella. Räisäsen oletuksen, samoin kuin yleisöstä nousseen kommenttipuheenvuoron mukaan bakteerien kasvunedistämiskyky lienee hyvin spesifi ilmiö, jossa määräävänä tekijänä saattaa olla tietyn bakteerilajin alueellinen kanta. Bakteerien merkitystä kasvunedistäjinä tutkitaan edelleen.

Vaikka mikrobivalmisteilla ei Ecolanin kokeissa ole saatukaan sadonlisäyksiä toisin kuin ruotsalaisissa kokeissa, niiden havaittiin lisäävän maan kokonaistyppi- ja fosforipitoisuutta sekä vaihtuvan kaliumin määrää. Bakteerien lannoitusvaikutus perustuu niiden tuottamiin eritteisiin, jotka helpottavat kasvien ravinteiden ottoa. Bakteerit stimuloivat kasvien kasvua hormonaalisesti sekä voivat myös sitoa ilman typpeä. Teorian mukaan bakteerilisäyksellä on mahdollista saavuttaa sama vaikutus kuin 70 kg:n typpilannoituksella.

Täsmälannoitteita kohti Typen erottaminen hiilestä ja fosforista on luomulannoitealalla ajankohtainen aihe ja höyrystrippaus on yksi tutkituis▷▷

Soilfood

Soilfood julkisti luomupäivillä aloittavansa runsaasti liukoista typpeä sisältävien Vinassi-lannoitteiden valtakunnallisen markkinoinnin. Vinasseja voidaan käyttää starttityppenä esimerkiksi sijoittamalla oraille harauksen yhteydessä tai levittämällä vinassilla väkevöityä lietelantaa.

LUOMULEHTI 6 | 2017

41

ta menetelmistä. Toinen on suodatukseen perustuva menetelmä, jonka luxemburgilainen Landco SA yhteistyössä suomalaisten Doranova Oy:n ja BioKymppi Oy:n on kehittänyt ja jota BioKymppi Oy on testannut tuotantomittakaavassa biokaasulaitoksessa syntyneellä rejektivedellä.

Suodatuksessa syntynyttä konsentraattia tutkittiin kasvukaudella 2017 maatilakokeessa Kiteellä timoteinurmella ja sen lannoitusarvon todettiin vastaavan väkilannoitteen lannoitusarvoa. Konsentraatti on nopeavaikutteinen lannoite suuren liukoisen typen pitoisuuden vuoksi (80–95 % kokonaistypestä). Tuotetta odotetaan markkinoille lähivuosina. Insinööriopiskelija (Karelia-amk) Otto Summala on vastannut konsentraatin tuotantoprosessista ja tehnyt aiheesta opinnäytetyön, joka julkaistaan Theseus-tietokannassa.

Typpi, fosfori ja hiili erilleen Hiilen ja typen kytkennän erottaminen tekee lannoitteesta nopeavaikutteisen typpilannoitteen. Tämä tarkoittaa samalla myös ”nitraattisetuksen” rajoittavuuden vähenemistä, koska valmisteen

liukoisen typen määrä lisääntyy hiileen sitoutuneen typen vähentyessä. Vaikka luomussa suositaankin orgaanisia lannoitteita, runsaasti liukoista typpeä sisältäviä tuotteitakin tarvitaan. Esimerkiksi kaalien tuotanto vaatii paljon liukoista typpeä ja nopeavaikutteisten eli runsaasti liukoista typpeä sisältävien lannoitevalmisteiden käyttö mahdollistaa hyvät sadot.

Lannoitevalmisteen fosfori- ja typpijakeiden saaminen erilleen on tärkeää viljeltäessä fosforipitoisia maita. Markkinoilla on tällä hetkellä yksittäisiä peltoviljelyyn tarkoitettuja tuotteita, esimerkiksi Soilfoodin Vinassi-tuotteet, jotka sisältävät paljon typpeä, mutta eivät lainkaan fosforia. BioKympin tuotekehitysvaiheessa oleva konsentraatti on toinen mahdollinen lannoite erittäin vähäisen fosforipitoisuutensa vuoksi.

Luomulisälannoitteiden kriteerit muotoutumassa Eviran ylitarkastaja Heinosen mukaan lisälannoituksen käyttöä luomuviljelyssä koskee vain muutama EU:n luomulain-

säädännön rajoitus: Mineraalityppilannoitteiden käyttö on kiellettyä. Tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä saa olla enintään 170 kg/ha.

Toisin kuin esimerkiksi elintarvikkeiden valmistukselle, ei luomulannoitteiden valmistukselle ole määritetty yleisiä vaatimuksia EU:n luomulainsäädännössä. Valmistusmenetelmiä on rajoitettu erikseen vain muutaman luomulannoitetuotteen osalta. Siten esimerkiksi erilaisten teknisten apuaineiden käyttö on mahdollista, kunhan mahdolliset kemialliset aineet eivät ”terästä” lannoitetta. Esimerkiksi biokaasutuksessa syntyvä ammoniakki voidaan ottaa talteen ns. strippauksella, jolloin ammoniakkikaasu sidotaan happoja apuna käyttäen ammoniumsulfaatiksi. Luomulannoitteessa ammoniumsulfaatti on kuitenkin palautettava biokaasutusmädätteeseen, sillä erilleen otettuna se olisi mineraalityppilannoite. ◀

Kalkitseminen kannattaa!

Kylvökone - riviharayhdistelmä tuottavaan luomumaatalouteen Nostaa pH:n tavoitetasolle Parantaa maan rakennetta Lisää pieneliötoimintaa Vähentää haitallisten aineiden liukoisuutta Parantaa ravinteiden saantia Juuriston toiminta paranee

Juuan Dolomiittikalkki Oy

42

LUOMULEHTI 6 | 2017

Muutama System Cameleon löytyy vielä keväälle 2018!

Youtube ja Facebook = Oy Pargas Gård Ab 040 5305953 www.pargasgard.fi

TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM

Tyynen valtameren valtiot torjuvat ilmastonmuutosta siirtymällä luomuun Tyynen Valtameren saaria viime kuukausina riepotelleet luonnonkatastrofit osoittavat alueiden olevan erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Huolimatta viime aikojen vaihtelevista käänteistä Pariisin ilmastosopimuksen

Fidzin pääministeri Frank Bainimarama johti Bonnin ilmastokokousta.

ympärillä, on katseet suunnattava eteenpäin ja yritettävä löytää ratkaisuja niihin ongelmiin, joita ilmastonmuutoksen etulinjassa olevat alueet kohtaavat.

I

lmastonmuutos uhkaa miljoonien ihmisten elämää, ruokahuoltoa ja maaperää uhkaava asia, ja sen torjuminen vaatii nopeita toimenpiteitä.

Sopeutuminen muutokseen tarkoittaa myös maatilojen sopeuttamista ja ruokahuollon turvaamista muuttuneissa olosuhteissa. Esimerkkiä muutoksesta osoittaa Fidzin saari nimeltä Cicia. Saaren kansalaisten tulevaisuutta turvataan siirtymällä luomutuotantoon.

Luomutilat tuottavat huomattavasti vähemmän kasvihuonepäästöjä varastoimalla nopeasti ja tehokkaasti hiiltä maaperään. Ero luomutilalla voi olla jopa 28 prosenttia suurempi hiilenvarastointikyky tavanomaiseen tilaan verrattuna.

Varastoimalla maaperään vain 0,4 prosenttia enemmän hiiltä vuodessa, voimme pysäyttää vuosittaisen hiilidioksidin määrän lisääntymisen ilmakehässä. Hii-

lidioksidi on merkittävin ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä. Luomutilojen harjoittamat viljelytoimenpiteet kuten lisääntynyt kasvipeitteisyys, viljelykierto ja kompostointi auttavat sitomaan hiiltä maaperään.

Luomutuotannon avulla pystytään lisäksi vähentämään köyhyyttä ja lisäämään ruokaturvallisuutta. Luomutuotannossa vesivarojen käyttö on tehokkaampaa ja tuotantotapa ei ole yhtä altis sään ääri-ilmiöille. Sadon täydellisen menettämisen riski on lisäksi pienempi.

Muutkin haavoittuvat yhteisöt Tyynen valtameren saarivaltioiden alueella ovat ryhtyneet toimenpiteisiin turvatakseen kansalaistensa terveyttä ja turvallisuutta.

Sadan pormestarin muodostama koalitio on perustettu Filippiineillä vastustamaan maataloudessa käytettäviä torjunta-aineita ja geenimanipulaatiota.

Maailman luomutuottajien kattojärjestö IFOAM uskoo näiden esimerkkitapausten olevan selvä merkki siitä, miten tärkeä rooli kestävällä maataloustuotannolla on ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jos tavoite ilmaston keskilämpötilan noususta halutaan rajoittaa 1,5 °C halutaan saavuttaa, pitäisi eri maiden ymmärtää hiilen sitomisen merkitys maaperään.

Maailman johtajien toivotaan näyttävän entistä vahvemmin sen, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätös irrottaa maa Pariisin ilmastosopimuksesta vain johtaa ilmastonmuutosrintaman vahvistumiseen globaalisti. Fidzin Cicciasaaren esimerkkiä kannattaa seurata. Siirrytään luomutuotantoon. ◀ www.ifoam.bio

LUOMULEHTI 6 | 2017

43

◁ IFOAM Organics International pääjohtaja Markus Arbentz maatalousaiheisessa paneelissa YK:n ilmastokokouksessa ▽ Luomuliiton edunvalvontajohtaja Niina Ratilainen ja IFOAM Organics International varajohtaja Thomas Cierpka

TEKSTI: NIINA RATILAINEN

Luomuala vahvasti mukana

Bonnissa YK:n ilmastokokouksessa Luomun maailmanlaajuinen kattojärjestö IFOAM – Organics International osallistuu YK:n ilmastonmuutoskonventin työhön ja vuosittaisiin ilmastokokouksiin. Tämän vuoden kokouksessa IFOAM halusi lisää huomiota sille, kuinka luomu pitää ottaa pikaisesti osaksi ilmastonmuutoshaasteiden ratkaisua. IFOAmin edunvalvontajohtaja Gábor Figeczky kertoi Luomulehdelle ilmastoneuvotteluiden etenemisestä luomun näkökulmasta.

M

aatalouskeskustelut ovat olleet kauan jumissa aiemmissa ilmastokokouksissa. Olemme tehneet paljon työtä keskustellaksemme maiden ja neuvottelijoiden kanssa siitä, kuinka kiinteästi maatalous ja ruokaturvan haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen ja miten tärkeä osa ratkaisua luomu on.

Maailman maat sopivat Pariisissa vuonna 2015 tavoitteesta rajoittaa ilmaston lämpenemistä, mutta jättivät neuvottelut toimenpiteistä tavoitteen saavuttamiseksi tuleviin kokouksiin. Jokainen maa on tuon jälkeen määritellyt oman kansallisen panoksensa (Nationally Determied Contributions), jossa kerrotaan, miten maa aikoo vähentää päästöjään ja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Tällä hetkellä annetut sitoumukset eivät riitä Pariisin tavoitteiden saavuttamiseen.

Globaalin etelän maiden sitoumuksissa puhutaan jo runsaasti maataloudesta

44

LUOMULEHTI 6 | 2017

ja myös luomusta. Kehittyneiden maiden suunnitelmiin maatalous ei ole sisällytettynä kovin kattavasti. Sanon aina, että puhukaa hallituksillenne: laittakaa luomu kansallisten panostusten suunnitelmaan.

Kysykää, miksi luomu ei ole mukana, kun se on ratkaisu ilmastonmuutoksen torjumiseen ja siihen sopeutumiseen.

IFOAM haluaa, että kestävät maatalousjärjestelmille kuten agroekologiselle viljelylle ja luomutuotannolle annetaan suurempi rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vauraiden G20-maiden tulisi myös tukea haavoittuvia maita kestävään ruokajärjestelmään siirtymisessä.

Kasvihuonepäästöistä neljännes tulee maataloudesta, joten ratkaisujen pitää löytyä myös maataloudesta. Luomu on vastaus ilmastonmuutoksen torjumiseen ja sopeutumiseen. Erityisesti globaalin etelän maissa luomu on usein hyvin kehittymätöntä ja maan omat voimavarat kehitystyölle ovat hyvin vähäisiä.

Vaikka annetut ilmastolupaukset eivät ole vielä riittävän kunnianhimoisia, nähtiin Bonnin ilmastokokouksessa luomun ja maatalouden osalta iso edistysaskel.

Vuosien neuvotteluiden jälkeen osapuolet hyväksyivät luonnoksen maataloussopimuksesta, jonka toivotaan tuovan työkaluja siihen, kuinka ilmastonmuutosta aletaan torjumaan maataloudessa ja miten ruokaturvan tavoite otetaan jatkossa huomioon.

Maatalouden pitää olla mukana laajasti neuvottelupöydissä koska mitä tulee ilmastonmuutokseen, kaikkien maataloussektoria voidaan parantaa. Hyviä ratkaisuja ja esimerkkejä on paljon. Suomalaiset ovat esimerkiksi tuoneet Palopuron agroekologisen symbioosin mukaan EU:n esityksiin ja sitä kautta koko maailma kuulee tästä upeasta käytännöstä. Suuret kiitokset siitä! ◀

TEKSTI: JAAKKO NUUTILA KUVAT: IFOAM - ORGANICS INTERNATIONAL

Maailman Luomukongressi Delhissä 9.–11.11.2017 100 eri maata, yli 800 jäsentahoa. Luomutoimijoiden maailmanlaajuinen järjestö IFOAM Organics International kokosi marraskuussa luomualan Intiaan linjaamaan yhteistä suuntaa tulevaisuudelle.

I

FOAMin maailmankongressi on merkittävin kansainvälinen luomutapahtuma ja se järjestetään joka kolmas vuosi – tänä vuonna jo 19 kerran.

Kongressissa on mahdollisuus kohdata ihmisiä eri puolilta maailmaa, osallistua seminaareihin ja työpajoihin oppimaan luomusektorin uutuuksista ja olla mukana viemässä luomua eteenpäin. Tapahtuma jakautui neljään luentokokonaisuuteen: tuottajille järjestettyyn omaan osuuteen, minkä vuoksi paikalla oli ennätysmäärä erityisesti intialaisia luomutuottajia, sekä yleiseen, markkinaja tiedeosuuteen. Tämän lisäksi oli järjestetty ”Biofach India” luomumessut, joissa oli yli 150 näytteilleasettajaa. Kongressin järjestelyistä vastasivat IFOAM, Intian luomujärjestöt sekä Intian maatalousministeriö. Kolmipäiväisen kongressin avasi näyttävästi Intian maatalousministeri ja ensimmäisenä iltana järjestettiin tutustumisilta kongressin osanottajille.

Erityisesti tuottajille suunnatuilla luennoilla puhuttiin muun muassa oikeudesta omaan siementuotantoon, siementen monimuotoisuuden säilyttämisestä, luomumunien, -hedelmien ja –maidon tuotannosta, sekä naisten merkityksestä luomun käytön lisäämisessä heimoyhteiskunnissa, maaperän hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja biodynaamisesta tuotannosta. Yleisellä luento-osuudella keskityttiin Luomu 1.0 ja Luomu 2.0 strategioiden aikaansaamiin trendeihin ja saavutuksiin, globaaliin ruokajärjestelmään, luomun kehittämiseen, pientuottajiin ja kuluttaja-asioihin, sekä uusiin teknologioihin ja reiluuteen koko arvoketjussa. Markkinaosuudessa keskusteltiin yrittäjyydestä, toimitusketjun kehittämisestä, kuluttaja-

IFOAMin esittelymateriaalia luomutuotannosta jaetaan tapahtumissa maailmanlaajuisesti.

IFOAM palkitsi marraskuussa ansioituneita luomutoimijoita. Puhumassa IFOAMin edunvalvontajohtaja Gábor Figeczky.

työstä, luomuketjun toimijoiden kannattavuudesta ja luomumarkkinoista.

Luomututkijoiden järjestö ISOFAR vastasi tiedeseminaarin sisällöstä. Esiintyjät oli valittu heidän lähettämien kongressipaperien tieteellisen tason sekä niiden tuoman uutuusarvon mukaan. Osa

oli tehnyt posterin tutkimustulosten esittelemiseksi. Tiedeosuudessa keskeisessä asemassa oli Luomu 3.0, eli luomun tuleminen osaksi valtavirtaa lisäämään kestävyyttä taistella globaaleja uhkia vastaan. Esitykset kertoivat kaakaon soveltuvuudesta peltometsäviljelyyn, terveyden määritelmästä, ravinteiden kierrätyksestä erilaisissa tuotantojärjestelmissä, luomun tuotantopanoksista, maamikrobeista, elinkaarimalliarvioista ja keskeisimmistä tiedonpuutteista luomutoimijoiden parissa.

Luomutuottajat esittelivät eri tuotantokasvien siemeniä, kasveja sekä niistä valmistettuja tuotteita messukeskuksen käytävillä. Messurakennuksen ulkopuolella oli erilaisia demonstraatioita, kuten miten kasvihuoneen ravinnevalumat saa otettua talteen ja miten tehdä lehmänlannasta ”klapeja” korvaamaan polttopuuta.

Kokonaisuudessaan luomun maailmankongressi oli hyvin järjestetty, eikä sitä juurikaan häirinnyt taivaalle kertyneet valtavat saastepilvet, joista Suomessakin uutisoitiin.

Delhissä järjestettiin 8.11 luomututkijoiden järjestön ISOFAR:in vuosikokous.

Järjestö on aikoinaan perustettu erityisesti luomualkutuotannontutkijoiden globaaliksi järjestöksi, mutta kokoaan nykyään yhteen myös muita luomua tutkivia henkilöitä niin yhteiskuntatieteestä, ravitsemustieteestä kuin taloustieteestäkin. Järjestön hallitukseen valittiin 12 henkilön mukana Suomesta FT Jaakko Nuutila. Puheenjohtajana jatkaa Suomessa muutamia kertoja vieraillut professori Gerold Rahmann. Järjestöön voi liittyä henkilöt, jotka toimivat jossakin tiedeyhteisössä. ◀ LUOMULEHTI 6 | 2017

45

Ulkomailta TEKSTI JA KUVAT: NOORA MANTERE

Vähemmän, paremmin, lähelle

Mitä suomalainen lähiruokayrittäjä voisi oppia ranskalaisilta kollegoiltaan? Yrittäjien ammattimatkalla Länsi-Ranskaan etsittiin uusia ideoita suoramyynnin kehittämiseen.

T

uottajahintojen ja siten myös maataloustulon lasku riivaa maataloutta myös Ranskassa. Paikalliset viljelijät kertoivat vastanneensa tuottajahintojen laskuun siirtymällä luomutuotantoon, panostamalla tuotteiden laatuun ja suoramyyntiin, erikoistumalla ja jalostamalla tuotteita. Yksikään tiloista ei haaveillut laajentamisesta: tilakoko määräytyi oman jaksamisen, ympäristön kantokyvyn, kuluttajakysynnän sekä eläinten hyvinvoinnin rajoissa. Moni myös vertasi omaa valintaansa suurempiin tiloihin, joilla ei mennyt yhtään sen paremmin – päinvastoin.

46

LUOMULEHTI 6 | 2017

Karjatalouden ytimeen Ahlmanin koordinoima Parasta pöytään Pirkanmaalla -hanke järjesti lokakuun alussa lähiruokayrittäjille ammattimatkan Länsi-Ranskaan. Matka suuntautui Bressuiren ja La Rochellen kaupunkien ympäristöön. Matkanvetäjänä toimi luomuviljelijä Thomas Snellman, joka tunnetaan parhaiten REKO-konseptin isänä.

Useimmat tilavierailut järjestyivät Bressuiren maatalousoppilaitoksen, Maison Familiale Ruralen kautta.

Matkan kohdealue Länsi-Ranskassa on hyvin karjatalousvaltaista. Maaperä määrittää pitkälti tuotantosuuntaa: kuivilla töyräillä ja rannikon tulvaniityillä laiduntaa pääasiassa charolais- ja limou-

sin-rotuista lihakarjaa viljan- ja viininviljelyn keskittyessä rehevämmille alueille.

Alueella tuotetaan runsaasti myös vuohenmaitoa, lampaan-, sian- ja ankanlihaa.

Alue tunnetaan peltojen, laidunten sekä puu- ja pensasaitojen rytmittämästä maisemasta, jota kutsutaan nimellä ’bocage’.

Yhteistyöstä vipuvartta myyntiin Kumppanuusmaatalouden ideaan perustuvia AMAP-yhdistyksiä on Ranskassa toiminut jo toistakymmentä vuotta.

AMAP-yhdistys muistuttaa suomalaista ruokaosuuskuntaa siinä, että se tuo viljelijät ja kuluttajat yhteen. Yhteys on tiiviimpi kuin kotimaisissa REKO-renkaissa, sillä kuluttajajäsenet sitoutuvat vuodeksi tai

◁ Benoît Jaunet viljelee Terre de liens -yhdistykseltä vuokraamaansa tilaa luomussa. Charolais-karjan lihan lisäksi tilalta myydään mm. kvinoaa.

▽ Patrick Carron myy limousin-rotuisen karjansa lihaa valmiina lihalajitelmina. Lihat tilataan jo ennakkoon ennen teurastusta.

puoleksi ostamaan viljelijöiltä viikoittaisen ruokakorin, jonka sisältö vaihtelee sesongeittain.

Tällä hetkellä Ranskassa nousussa ovat viljelijöiden perustamat yhteiskaupat.

Viljelijät vuokraavat yhteisen myymälätilan tuotteilleen ja huolehtivat myynnistä vuoroittain. Suurempaa liikevaihtoa tekevät viljelijät päivystävät putiikissa muita useammin. Yhteismyymälä mahdollistaa suoran kontaktin asiakkaisiin sekä monipuolisen valikoiman paikallisia tuotteita. Myös yhteisiä lihaleikkaamoja on perustettu.

Karjatilojen omistajat suunnittelevat myös teurastuksia jaksotetusti, jotta voisivat tarjota lihaa säännöllisesti suurkeittiöille – oli kyse sitten ravintoloista tai julkisista keittiöistä. Lähiruuan matka koulujen ja sairaaloiden ruokapöytiin on monesti vähemmän takkuinen kuin Suomessa.

Tuotteitaan paikallisesti myyvät karjatilalliset harmittelevat pienteurastamojen vähentymistä Ranskassa. Tilateurastamoja ei käytännössä hygieniamääräysten pelossa rakenna kukaan. Myös liikkuville teurastamoille olisi kysyntää. Toistaiseksi yksi sellainen liikkuu Bourgognen lihakarja-alueella.

Laatu keskiöön Moni näkee lähiruokaketjun haasteena Suomessa harvan asutuksen: onhan asiakaskuntaa 60 miljoonan asukkaan Ranskassa joka lähtöön. Suurin ero löytynee kuitenkin näiden kahden maan ruoka-

kulttuureista. Siinä missä ranskalaisella ruokakulttuurilla on vahvat ja pitkät juuret, on Suomessa totuttu hyvin nopeasti suurten kauppaketjujen monotoniseen bulkkitarjontaan. Ranskalainen käy edelleen torilla, vertailee tuotteita, tunnistaa eron kypsänä poimitun ja raa’an tomaatin välillä, ostaa viininsä suoraan viljelijältä ja suosii paikallista. ’Terroir’ on sana, jota Suomessa ei edes tunneta. Se viittaa ruuan alkuperään; siihen luonnonolojen ja paikallisen osaamisen yhdistelmään, joka tekee jokaisesta tuotteesta uniikin.

Lähiruokaketjun kehittäminen lähtee siis ihan sieltä alkupisteestä, ruuan maistamisesta ja maistattamisesta, erojen löytämisestä ja laadun tunnistamisesta. ◀

Terre de liens – maata tilattomille Yhdistys, jonka tavoitteena on saada etenkin urbanisaation uhkaamia alueita säilytettyä viljelykäytössä.

Vuokraa edullisesti viljelijöiksi ryhtyville ostamiaan tiloja pitkäaikaisilla sopimuksilla.

Viljelijä sitoutuu hoitamaan tilaa ympäristöä kunnioittaen mm. luonnonmukaisen viljelyn menetelmin.

Hakee rahoituksensa yksittäisiltä kansalaisilta, yrityksiltä ja yhteisöiltä lahjoituksina.

LUOMULEHTI 6 | 2017

47

Ulkomailta

TEKSTI: JAANA LAURILA, SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY JA PEKKA MAIJALA, PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI

Kokemuksia ruotsalaisesta luomutuotannosta Heinäkuinen matka Mälarenjärven ympäristöön Ruotsiin tarjosi tutustumiskohteeksi viljelijöille ja satakuntalaisille hanketoimijoille kuusi erilaista luomutilaa. Ruotsalaisten luomuviljelijöiden optimismi ja tekemisen meininki ihastuttivat matkalaisia. Ruotsin luomutuotannosta saatiin monipuolinen kuva.

48

LUOMULEHTI 6 | 2017

V

attholmalaisen Hånsta Östergärden omistajat Ylva ja Kjell Sjelin osoittautuivat innovatiivisiksi kokeilijoiksi. Tila toimii yhtenä koekenttänä EU:n Life-ohjelman rahoittamassa SOLMACCprojektissa ja tilalla seurataan uudentyyppisten ilmastoystävällisten maataloustoimien vaikutusta. Toimet kohdistuvat ravinteiden kierrätykseen, kasvinvuorotteluun ja maanmuokkaukseen sekä metsänkasvatuksen ja peltoviljelyn yhdistämiseen. Hånstassa on kokeilussa yli 70 erilaista rivistöihin istutettua puulajia, muun muassa erilaisia hedelmäpuita ja marjapensaita, kuten tyrniä, joiden menestymistä seurataan tuulisissa pelto-oloissa.

Samalla selvitetään myös maaperän rakenteen ja eliöstön muuttumista. Peltometsäviljelyn eli agroforestryn positiiviset vaikutukset ulottuvat laiduneläinten hyvinvointiin ja sitä kautta tuotannon lisääntymiseen, maaperän laatuun sekä yleisesti luonnon monimuotoisuuteen.

Peltometsäviljely on trooppisilla alueilla yleistynyt, mutta nähtäväksi jää, muuttuvatko viljelytavat ja asenteet Suomessa tätä tuotantoyhdistelmää suosivaksi. Maalaismaiseman ulkonäkö muuttuu myös.

Kjell Sjelin esitteli monenlaisia kestävän kehityksen ajatuksia. Hänen mukaansa maatilojen toiminta voi olla tuhoavaa, neutraalia tai säilyttävää suhteessa maapallon kestävyyteen. Sjelinin mukaan tilojen tulevaisuuden työkalu-

◁◁ Tilamyymälä Källsprångs Gårdilla.

Liki kaikilla vierailluilla tiloilla on oma tilamyymälä, joka toimii useimmiten itsepalveluperiaatteella. Tilat ovat aktiivisia myös verkossa. Kaikilla tiloilla on omat verkkosivut ja osa tiloista käy myymässä tuotteitaan ja jalosteitaan REKOISSA. ◁ Peltoherne Hånsta Östergärdellä.

◁◁ Peltohernettä kauran kanssa Jannelunds Gårdilla. ◁ Siirrettävä karjasuoja Hånsta Östergärdellä.

pakki on ”kieltäydy, vähennä, käytä uudestaan ja kierrätä”.

Siirrettäviä karjasuojia ja metsäsikoja Ilmastoystävällisissä kokeiluissa Sjelinin tilalla käytetään emolehmien, sikojen, kanojen ja lampaiden suojina puisia kevytrakenteisia karjasuojia. Eläimet ovat ulkona vuoden ympäri ja talviaikaan suojat pidetään päämaatilan lähettyvillä nurmipelloilla. Suojissa käytettiin päivittäin lisättävää olkea ja talven aikana suojiin muodostuu 40–50 cm paksuinen, kompostoitumaton matto. Lantakasan pysyessä matalana, tiiviinä ja kylmänä typpeä ei menetetä. Karjasuojan paikkaa vaihdetaan, kun riittävä paksuus on saavutettu ja keväällä suojat poistetaan käytöstä.

Olkimassa levitetään lopetettaville nurmille, jonka pintaan se sekoitetaan lautasmuokkaimella välittömästi. Lopuksi pelto kynnetään. Talvisin kanat ovat sisätiloissa, mutta asuvat kesällä jatkuvasti siirrettävissä suojissa. Suojia siirretään uuteen paikkaan aina, kun ruoho maasta on käytetty.

Tilalla on pidetty sikoja jo 30 vuoden ajan. Emakot porsivat keväällä ja viettävät porsaineen kesät metsissä, jossa ne tonkivat maan pinnan rikki huolehtien samalla metsämaan muokkauksesta. Uusi metsä syntyy rikottuun maapohjaan luonnon taimista edullisesti ja nopeasti. Tilan metsien maaperä on hyvin kivistä, jonka ko-

Ruotsalainen Drängen-laite, jota voi käyttää apuna vihannesten istutus, kitkentä ja sadonkorjuutyössä.

Konetta liikutetaan eteen- ja taaksepäin jalkapolkimilla. ”Renkiin” voi liittää useamman alustan vierekkäin.

Ruohosilppua ja basilikaa tomaattikasvustojen juurella Hornuddenin kasvihuoneella.

neellinen muokkaus olisi kallista. Tilalla käytetään kolmea emakkoa ja noin 30 porsasta hehtaaria kohden.

Palkokasveja monipuolisesti Hånstassa viljellään viljojen seassa palkokasveja. Näkemällämme pellolla syksyllä maahan kylvetty hyvin kylmää kestävä peltoherne tuotti syysmuotoisen ruisvehnän seassa osan viljan tarvitsemasta typestä. Näin voitiin vähentää muiden luomulannoitteiden käyttöä.

Myös Adan Arnessonin tavoitteena Jannelunds Gårdilla, Mulhyttanissa oli kasvivalkuaistuotannon kasvattami-

nen. Vaikka tilalla oli nautoja ja lampaita, isännän visiona oli lihan kohtuukäyttö proteiinilähteenä ja kasvivalkuaisen käytön lisääminen. Myös Arnesson kasvatti peltohernettä (gråärten) yhdessä viljan kanssa. Jannelundissa viljana oli joko kaura tai vehnä. Edellisenä vuonna hernettä viljeltiin kevätvehnän seassa, jolloin vehnän valkuaispitoisuutta saatiin nostettua.

Tilalla on myös kokemusta papuviljelmistä, kuten Borlotto-pavusta. Paljon käsityötä vaativassa prosessissa papua kuivatettiin aluksi viikon ajan pellolla nostamalla ne pellolle juurineen. Viikon jälkeen pavut puitiin koneellisesti pui- ▷▷ LUOMULEHTI 6 | 2017

49

Amilo-ruista Kållsprångs gårdilla.

MacTrac-hara matkalaisten testattavana sipulipellolla.

murilla, jonne kuivunut sato heiteltiin käsipelillä. Jannelundsilla on viljelyksessä myös maatiaisia Solhavre-kauraa ja Petkus-ruista, jotka myytiin paikalliselle myllylle ja leipomolle. Tilan isäntä oli tyytyväinen maatiaislajikkeista ja pavuista saatuihin hintoihin.

Hånstassa oli kokeilussa myös syys- ja kevätviljojen kylvö samaan aikaan keväällä. Tarkoitus on, että syysvilja vahvistuu kevätviljan puinnin jälkeen, talvehtii ja puidaan normaalisti seuraavana kesänä.

Tekemisen meininkiä vihannestilalla Åsbrossa tutustuttiin Anders ja Maria Östlundin Källsprångs Gårdiin. Heidän 40 hehtaarn peltoalasta 20–25 hehtaaria on perunan, valkokaalin, sipulin, maissin, porkkanan ja palsternakan viljelyssä. Taimikasvatusta vaativien lajien, kuten kaalin esikasvatus tapahtuu tilalla ja sipulit lisätään siemenistä.

Rikkakasvit torjutaan mekaanisesti MacTrac-työkoneen etunostolaitteeseen liitetyillä haroilla. Isäntä korosti, että tällä yhdistelmällä sipulinviljely onnistuu ilman käsin kitkentää. Ihan ilman käsin kitkentää ei kuitenkaan pärjätä, vaan työlästä konttaamistakin tarvittaan.

Tarkat viljelykierrot ja lohkojen kierrättämiset tuottavat tulosta tuholaisten hallinnassa siten, että harsoja tai verkkoja tilalla ei käytetä. Porkkanakärpänen ja

-kemppi ovat porkkananviljelyn yleisiä ongelmia. Ratkaisuna Källsprångs Gårdissa on porkkanaviljelysten vieminen 3–4 kilometrin päähän edellisen vuoden viljelyksistä viipyen samalla lohkolla vuosi kahden-kolmen vuoden välein. Lisäksi tilalla käytettään Bacillus thuringiensis -bakteeriruiskutetta lentäviä tuholaisia vastaan. Torjuntatoimet herättivät keskustelua, koska hyönteisiä pidettiin erityisenä haasteena suomalaisilla luomuporkkana- ja kaaliviljelmillä. Vastaavaan kierrättämiseen soveltuvien luomulohkojen puute nähtiin ongelmana, jotta menetelmää samalla tavoin pystyttäisiin toteuttamaan.

Matkalla käytiin lisäksi Tukholman kupeessa sijaitsevalla Lovö Prästgård -maitotilalla, munia tuottavalla Berga Gård -tilalla sekä eri puutarhatuotteisiin erikoistuneella Hornuddens trädgård -tilalla. Kaikki kohteet olivat hienoja esimerkkejä toimivasta luomutuotannosta, joissa omilla tilamyymälöillä oli suuri merkitys sekä tiloille itselleen, että lähiruokaa haluaville kuluttajille. Samalla yhteisöllisyyden rakentuminen elävöitti omalta osaltaan tilojen ympäristöjä. Antoisa matka! ◀ Kirjoittajat työskentelevät Uutta kasvua luomusta – osaamisella kannattavuutta Satakuntaan -hankkeessa. Kyseinen hanke järjesti kerrotun tutustumismatkan. Hanketta rahoittaa MannerSuomen maaseudun kehittämisrahasto.

Luomuvihanneskesä Karviassa oli huono

M

atkalle osallistunut luomuvihannesviljelijä Simo Myllyviita Karviasta näki MacTrac-tyyppisen koneen tai työkoneen kantajan olevan ehdoton tosissaan luomuvihannesviljelyä harjoittaville tiloille. MacTrac on runko-ohjattava kone, minkä johdosta se ei tarvitse paljon tilaa päisteissä kääntymiseen.

– Hyvää näissä koneissa on, että työkone on edessä, jolloin ei tarvitse niskakenossa ajella ja tarkkailla työkonetta takana, kertoo Myllyviita.

– Tämä lisää ajon tarkkuutta ja nopeutta.

Myllyviidalla on omakohtaista kokemusta eri valmistajan renki-tyyppisestä alustasta 1990-luvun lopulta. Silloin

50

LUOMULEHTI 6 | 2017

alusta oli taitettu lantion ja polvien kohdilta ja rasitti hiukan rintakehää ja niskaa. Nyt hän uskoi, että hiukan yläviisto alusta on parantanut käytettävyyttä.

Myllyviita kertoi syyskuun lopulla satokuulumisia Karviasta.

– Kesä vain oli niin viileä, että sato jäi alhaiseksi. Kasvisten koko jäi pieneksi.

Myllyviita viljelee perunaa, porkkanaa, punajuurta, lanttua ja naurista. Hän harmitteli jälkiviisaana, että keväällä olisi pitänyt osata tehdä vielä lohkovaihdoksia lämpimimmille maille.

vai Sisää na mm npääs y att ilai sill e

Nürnberg, Saksa TEKSTI: JAANA ELO

14. – 17.2.2018

into organic Maailman johtavat luomumessut

KESTÄVÄSTI VAIKUTTAVAT. MAAILMAN YKKÖSMESSUT.

Vuoden 2018 BIOFACHmessujen teemana on Seuraava sukupolvi Kerran vuodessa luomualan kansainväliset toimijat tapaavat BIOFACH-tapahtumassa - maailman johtavilla luomuruoan messuilla. Vuonna 2018 luomualan suurtapahtuman keskiössä on seuraava

Tule nauttimaan yli 2.700 kansainvälisen näytteilleasettajan ainutlaatuisesta tuotetarjonnasta. Esillä on sertifioitujen luomutuotteiden runsas ja innostava valikoima. Tule kokemaan myös messujen tarjoamat huikeat luomualan verkostoitumismahdollisuudet ja uppoudu korkeatasoisen kongressiohjelman teemoihin: • uutuuksia ja trendejä • kokemuksia ja oivalluksia • tietoa ja oppimista Tutustu tarkemmin täältä:

BIOFACH.COM

sukupolvi, kuinka he voivat jatkaa luomutuotannon kehittämistä tuotannossa sekä markkinoilla ja

B

kuinka se tehdään onnistuneesti.

iofach 14.–17.2.2018 Saksan Nürnbergissä tuo jälleen kerran uusia innovaatioita ja entistä monipuolisempia luomuelintarvikkeita messuyleisön nähtäväksi. Näytteilleasettajien määrä kasvaa joka vuosi ja ensi vuonna on käytössä kaksi uutta lisähallia eli kaikkiaan messut ulottuvat kymmeneen eri halliin. Mukana on melkein 3000 näytteilleasettajaa, joista noin 250 osallistuu samaan aikaan järjestettävään luonnonkosmetiikan Vivaness hyvinvointimessuille.

Messujen kohokohtina ovat seminaarit, joissa keskustellaan asiantuntijoiden johdolla luomuntuotannon kasvusta ja uuden sukupolven mahdollisuuksista toteuttaa strategisia suunnitelmia. Messut tarjoavat myös kulinaarisia ja segmenttikohtaisia inspiraatioita kuten viinit ja kasvisruoka, jota on esillä entistä suuremmassa hallissa. Messuvieraille on tarjolla monipuolisia tuotevalikoimia ja maistiaisia, työpajoja ja verkostoitumista sekä mahdollisuuksia globaaliin kaupankäyntiin. Luomu-uutuuksien valikoima ja palkittavat luomutuotteet antavat uskoa monille uusille toimijoille.

– Kaksi lisähallia mahdollistavat useamman näytteilleasettajan osallistumisen sekä vieraille mahdollisuuden löytää ja kokea laajempi ja monipuolisempi luomutuotevalikoima vuoden 2018 messuilla, hehkuttaa Biofach ja Vivaness messujen toiminnanjohtaja Danila Brunner. ◀

Yhteistyössä

into natural beauty

Kansainväliset luonnonkosmetiikan ammattimessut LISÄTIETOJA Messeforum Oy NürnbergMesse GmbH:n Suomen edustaja Puh. +3 58 (0) 40 544 55 77 info@messeforum.fi

JÄRJESTÄJÄ NürnbergMesse T +49 9 11 86 06 - 49 09 F +49 9 11 86 06 - 49 08 visitorservice@ nuernbergmesse.de LUOMULEHTI

TALLENNA AJANKOHTA SUORAAN KALENTERIISI.

6 | 2017

51

TEKSTI: PÄIVI MATTILA KUVAT: RAVINTOLA LEO

Luomuravintolan salaisuus on sinnikkyys Ravintola LEO käyttää lähes pelkästään luomua, vaikka ravintola ei ole fine diningia. Yhtälö on taloudellisesti haastava.

L

uomu, ekologisuus ja onnellisuus. Näistä sanoista syntyy tamperelainen ravintola LEO. Nelivuotias yritys on palkittu kolmesti Suomen luomuisimpana pienravintolana.

– Pääsemme raaka-aineissa noin 90 prosentin luomuosuuteen. Luomusertifioinnin ulkopuolelta ostamme vain riistaa, järvikalaa ja osan marjoista, kertoo ravintolan pääkokki ja toimitusjohtaja Vesa Salo.

Tampereen Kauppahallissa sijaitseva 30-paikkainen ravintola tarjoaa ruokaannoksia lounasajasta varhaisiltaan asti.

Lisäksi aamulla myydään puuroa.

Ravintolan ruokalista elää luomun saatavuuden ehdoilla. Tarkkaa viikkolistaa ei kerrota ennalta, vaan päivän menu ilmoitetaan Facebookissa joka aamu.

– Jos vaikka laadukasta luomusalaattia ei pimeimpinä kuukausina ole saatavilla, poistamme salaatin silloin kokonaan listalta, Salo sanoo.

Enempää ei voi pyytää Moni Suomen luomuravintoloista on fine dining -paikka, mutta LEO ei ole.

Esimerkiksi päivän keitto maksaa 8 ja kasviscurry 10 euroa, eli suunnilleen saman verran kuin missä tahansa ei-luomu -ravintolassa.

Salo myöntää auliisti, että ravintolalla on matala kate, eikä annosten hinnoittelua voi kutsua taloudellisesti järkeväksi. Luomusta pitäisi pyytää enemmän, koska etenkin liha on kalliimpaa. Kasvikset ravintola puolestaan ostaa pakasteiden sijaan tuoretuotteina, jolloin työaikaa kuluu kuorimiseen.

52

LUOMULEHTI 6 | 2017

Puuroaamiainen, "sämpläri" ja fetasalaattia.

Nykyhinnoilla on Salon mukaan silti pärjättävä. Kauppahallin asiakkaat eivät vielä ole valmiita maksamaan luomusta enempää.

– Työntekijöiden selkänahastahan tämä otetaan. Yritystä ei olisi, jos emme toimisi oman perheen työvoimalla.

Salo huomauttaa, että heidän tilannettaan helpottaa kuitenkin se, että ravintola

on toiminut luomupohjalta perustamisestaan asti. Vaikeampaa voi olla vanhoilla yrityksillä, jotka haluavat siirtyä luomutuotteiden käyttöön ja ylläpitää samalla totuttua katetta.

– Onneksemme pankkisedät eivät kolkuta niskaan, sillä toimimme omarahoituksella. Ilman sitä ravintolaa ei varmaan pystyisi pyörittämään.

Kauppahallissa on ainutlaatuinen tunnelma.

Ainekset supermarketista Salo hankkii ravintolansa raaka-aineet kävelyetäisyydellä sijaitsevasta supermarketista. Siellä on hyvä luomuvalikoima, ja tilaukset hoituvat sujuvasti: maanantaina tilattu porsas on jo torstaina perillä.

Kun kotimaan kasvistarjonta käy vähiin, Salo ostaa joitakin aineksia Hollannin luomutukusta toisen halliyrittäjän kautta.

Salo kertoo, että tuottajat ovat tarjonneet hänelle luomua suoraan ja näin myös LEOssa haluttaisiin toimia. Hankintojen esteeksi on noussut hinta.

– Ymmärrän hyvin, että tuottajan pitää saada rahansa, mutta samalla tulisi ymmärtää, miten vaikea meidän on siirtää luomulisä ravintola-annosten hintaan.

Emme voi maksaa raaka-aineista enempää kuin mitä luomu maksaa marketissa.

Salo tarkentaa, että tuottajien kanssa asiointia estää heidän kohdallaan sekin, että ravintolalla ei ole isoa kylmävarastoa. Yrityksellä ei liioin ole käytettävissä työvoimaa pitkiin ostosmatkoihin.

Ilmastonmuutos motivoi Ravintola LEO auditoidaan vuosittain Portaat luomuun -ohjelmassa. Tämä on Salon mukaan tärkeää toiminnan avoimuuden kannalta.

– Asiakkaat näkevät, mikä luomun prosenttimäärä oikeasti on.

Luomu on yrittäjille yhtäältä keino erottautua Tampereen muusta tarjonnasta, toisaalta kyse on syvästä periaatepäätöksestä. Luomu hallitsi Salon perheen kotikeittiötä jo kauan ennen ravintolan perustamista.

Vesa Salo tuli ravintola-alalle työskenneltyään monta vuosikymmentä talousalalla. Nyt hän kokee olevansa luomukokkina unelma-ammatissaan.

– Haluamme tehdä oman osamme ilmastonmuutoksen torjumisessa ja herätellä ihmisiä. Niin kauan jatketaan kuin jaksetaan ja työ on hauskaa.

Luomun lisäksi yritys huomioi muutkin ympäristöasiat. Firman tilat ja täyssähköpakettiauto toimivat tuulivoimalla.

Ravintolan toiminta vastaa Joutsenmer-

Pääkokki ja toimitusjohtaja Vesa Salo.

kin kriteereitä, mikä tarkoittaa muun muassa ekopesuaineiden käyttöä.

Ravintola LEOn asiakkaat ovat Salon luonnehdinnan mukaan enimmäkseen 20–40-vuotiaita naisia.

– Meillä on päivittäin myös vegaaniannos, ja kasvisruokaa menee nykyisin yhtä paljon kuin lihaa. Toinen nouseva juttu on gluteenittomuus. ◀ LUOMULEHTI 6 | 2017

53

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 2.2.2018

KONEITA

KARJATILALLE

Kärki Vitalix Nuolukivet Valvatti- ja ohdakekukinnot pois luomupelloilta!

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 9 JA 12 M

Latvusniitot hyötykasvien päältä

Rikkapesäkkeiden ja pyörtänöiden niitot

Laitumien ja viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus ja ongelmarikkojen poisto perunalta ja riviviljelmiltä

Tilaa nyt nuolukivet ennakkohintaan!

Kärki Vitalix Magnesium Kärki Vitalix Kalsium Kärki Vitalix Umpi Kärki Vitalix Lammas P. 064 298 900 www.karkiagri.fi

w-cult.fi W-Cult Oy, Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

KONEITA

SIEMENIÄ

Meiltä tutkitusti parhaat koneet

Laatusiemenet luomuun!

UUTUUS

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Uusi tukkeutumaton AEROSTARROTATION ja tositarkka -EXACT nostavat rikkaäestyksen uudelle tasolle.

CHOPSTAR riviväliharat viljalle ja riviviljelyyn yhdessä ROW-GUARD kameraohjauksen kanssa lisää mahdollisuuksia.

Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita ja taloudellisia - näin sato nousee jopa 30 % luomutuotannossa.

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella. Osta luomuun tarkoitettu kone!

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

54

LUOMULEHTI 6 | 2017

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan.

Rahoitusjärjestelyt.

Haetaan sopimusviljelijöitä!

Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

OSTAMME LUOMUVILJAA

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

Schaumann Leckmasse -nuolukivi Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet.

Hyväksytty luomuun.

20 kg astia.

Sisältää mm.

40 mg seleeniä. www.eurotrading.fi

p. 010 3211 950

LUOMUTUOTTEITA

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Luomuleipomo Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

MENTOR-TOIMINTAA

LUOMUTAIMIA

VADELMAN TAIMET LUOMUNA: Muskoka ja Maurin Makea Marjoniemeltä – myös varttuneet!

Oletko uusi luomuyrittäjä? Laajentamassa luomutilaa? Mentorilta voit kysyä käytännön tietoa päätösten tueksi.

Kotimainen, varmennettu taimituottaja!

Lisätietoja: elisa.niemi@luomuliitto.fi, puh. 0400 534003 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

LUOMULEHTI 6 | 2017

55

Resepti

TEKSTI: JAANA ELO

Jouluvalmistelut tehdään

luomuglögin ja pikkusuolaisten kanssa Punainen glögi höyrysi jo muinaisten roomalaisten taloissa mutta sen rinnalle on noussut ihania uusia omenapohjaisia luomuglögejä. Luomuomenaglögi on helppo valmistaa itsekin. Ohjeiden pikkusuolaiset sopivat myös uuden vuoden juhliin, jolloin emäntäkin

LuomuVeta-pinaattipasteijat (25 kpl) Rahkavoitaikina (valmista edellisenä päivänä valmiiksi jääkaappiin): 1 prk luomumaitorahkaa 250 g luomuvoita 4 dl luomuvehnäjauhoja

ehtii seurustella vieraiden kanssa ja tarjoilu on

1 tl leivinjauhetta

huoletonta.

Sekoita pehmeä voi maitorahkaan. Lisää vehnäjauholeivinjauheseos. Sekoita nopeasti tasaiseksi ja muotoile taikina suorakaiteen malliseksi ja kääri kelmuun. Anna taikinan kovettua jääkaapissa seuraavaan päivään.

Täyte: 150 g luomupinaattia (pakaste tai tuore ryöpätty)

Vaalea jouluglögi (10–12 hlö)

mehua 1 l luomuomena

2 tl raastettua luomusitruunan kuorta

2 rkl luomuvoita 150 g luomuvuohenmaitojuustoa (esim.

Ensilempi Vetajuusto tai luomufetaa) 1 luomukananmuna

1-2 kpl luomukanelitankoa

2 kpl luomuvalkosipulinkynttä

10 kpl luomumausteneilikoita

0,5 tl raastettua luomumuskottipähkinää

1-2 kpl luomutähtianista

mustapippuria

Luomusokeria maun mukaan

Voiteluun: luomukananmuna

(1 plo luomuvalkoviiniä)

Sulata pinaatti ja purista neste pois ja hienonna sipuli.

Hauduta pinaatti ja sipuli voissa pannulla kunnes neste on haihtunut. Lisää joukkoon murennettu Vetajuusto, kananmuna ja mausteet. Kauli taikina ohueksi levyksi ja leikkaa taikinapyörällä 8 x 8 cm:n neliöiksi. Jaa täyte neliöiden keskelle. Sivele reunat vedellä ja taita kolmioiksi. Sulje reunat haarukalla painellen. Voitele pasteijat ja paista 250 asteessa 8-10 minuuttia. Sopii syödä kylmänä tai lämpimänä.

Laita kattilaan omenamehu, sitruunan kuoriraaste, kanelitangot, mausteneilikat ja tähtianikset. Kuumenna la. hiljalleen kymmenisen minuuttia. Mausta glögi luomusokeril Kaada nna. kuume ja iiniä valkov ssasi halute on Sekoita joukko a. juoma laseihin ja laita koristeeksi luomuomenan lohkoj

Pitkät luomujuustotangot (n. 30 kpl) 150 g luomuvoita 2,5 dl vettä 25 g tuorehiivaa 0,5 rkl suolaa 0,5 rkl luomubasilikaa 0,5 rkl luomuoreganoa 3 dl luomujuustoraastetta (esim. Luomu Maasdam) 7 dl luomuvehnäjauhoja

56

1 iso luomusipuli

LUOMULEHTI 6 | 2017

Sulata voi. Liuota hiiva haaleaan veteen.

Lisää jäähtynyt voisula, mausteet, juustoraaste ja osa jauhoista. Sekoita tasaiseksi ja alusta joukkoon loput jauhot.

Anna taikinan kohota n. puoli tuntia.

Kaada taikina jauhotetulle pöydälle. jaa se kolmeen osaan ja edelleen kukin osa kymmeneen osaan. Leivo palat pitkiksi ja kapeiksi tangoiksi. Nosta tangot pellille ja anna kohota vielä n. puoli tuntia. Paista tangot 200 asteessa 15-20 minuuttia.

Jäähdytä peitettynä ja säilytä tankoja muovipussissa, jotta ne pysyvät mehevinä.

KOONNUT: KIRSI HAAPAMATTI

Luomua pakasteesta Apetit toi tänä syksynä kauppojen pakastealtaisiin kotimaisia kasviksia. Marraskuussa pinaatti ja herne saivat kaverikseen Luomu Peruna&keittokasvisja Luomu Peruna-sipuli -sekoitukset.

Vegaanirulla joulupöytään Vegaaniruokavalioon sopivien valmisruokien kehittelijät ovat alati innovatiivisia. Luomuvehnäproteiinista valmistettu Topasin Wheaty -rosmariinirulla paistetaan öljyssä tai haudutetaan kastikkeen joukossa.

Saksalaisen Topasn Wheaty-tuotteita tuo maahan Itu Biodyn Oy.

Lapparia myös gluteenittomana Lapin Kulta -lageria on voinut kaataa tuoppiin luomulaatuisena jo muutaman vuoden ajan. Nyt juomaa saa myös gluteenittomana.

Lapin Kulta Pure 4,5 % gluteeniton luomulager.

LUOMULEHTI 6 | 2017

57

Kysymyksiä

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat

Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

@

neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Syksy on ollut todella haastava. Onko mahdollista saada mitään puitua pois pellosta vielä talven aikana? Ja jos niin mitä niille voidaan tehdä?

SYKSY OLI todella haastava ja puitavia tuotteita jäi paljon peltoon. Tämä vaikuttaa myös taloudellisesti, koska luomutuotteiden hinnat ovat korkealla.

Valitettavasti viljan laatu kärsii todella paljon vaihtelevista säistä, runsaasta kosteudesta ja lumesta. Viljan kasvusto on ollut paikoin hyvin kosteaa ja todennäköisesti myös erilaisia homeita on ollut runsaasti ja siemenet ovat itäneet runsain määrin.

Lumi ei välttämättä ole ongelma, mutta sitä ei saisi olla kasvustossa. Jos pellon pinnassa on lumikerros ja kasvusto vielä pystyssä, on puinti mahdollista kuivalla pakkasjaksolla.

Tykkylumi, joka on kiinni kasvustossa, on sen verran kosteaa, joten sellaista kasvustoa ei kannata lähteä puimaan.

Härkäpavun puinnin voi pelastaa hyvä kuiva pakkasjakso. Pakkasta tulee olla yli 5 astetta ja puimurissa talvilaatu polttoaineena. Härkäpapu on jäisenä rapsakkaa ja menee kohtuullisen hyvin puimuriin ja todennäköisesti pellon pintakin kestää pakkasella paremmin puimurin painon. Ongelma saattaa syntyä siinä vaiheessa, jos puimurin moottori lämmittää säiliötä ja osa härkäpavusta sulaa ja jäätyy puimurinsäiliöön. Se voi aiheuttaa tukoksen puimurin tyhjennykseen. Myös päivälämpötilan nousu plussalle voi aiheuttaa ongelmia puinnissa, joten lämpötilan sahatessa kannattaa puida pakkasella.

Myöhään syksyllä puituja härkäpapuja on hankala kuivata kuivurissa. Niiden itävyys on todennäköisesti mennyt pakkasten ja sään vaihdoksien myötä hyvin huonoksi, jolloin kasvustoa ei tarvitse sinänsä varoa. Paras keino säilöä härkäpapu olisi esim. murskesäilöntä.

Haasteena tässä on, että pavun loppukäyttäjä eli luomueläin on usein kaukana. Kuivaus perinteisesti lämminilmakuivurissa on haastavaa suuren kosteuden ja tukkeutumisriskin vuoksi. Lisäksi polttoainetta kuluu runsaasti, joten suosittelen jotakin muuta vaihtoehtoa.

Härkäpapu on hyvää ravintoa maanpieneliöille ja kasvukaudella se on tuottanut runsaasti typpeä maahan sekä vähentänyt viljojen tautipainetta kasvulohkolla. Joten härkäpapu on tuonut joka tapauksessa, jotakin lisäarvoa viljelyyn vaikka sitä ei puitua saisikaan.

Rypsit ja rapsit on mahdollista puida sopivalla pakkaskelillä. Jos kasvusto on pysynyt pystyssä, on pienellä pakkasella yleensä kohtuullisen kuivaakin. Rypsi ja rapsi todennäköisesti myös kuivuvat kohtuullisen hyvin kuivurissa. Riskinä myöhäiseen tai jopa talviseen puintiin on, että elintarvikekelpoisuus on menetetty. Monesti rypsi ja rapsi kelpaa kuitenkin vielä rehuksi.

Rypsin ja rapsin kanssa satotappioita aiheuttavat myös linnut ja siementen variseminen, kun säät vaihtelevat.

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen 040 9360 377

58

LUOMULEHTI 6 | 2017

Saako luomukotieläintila käyttää tavanomaista olkea kuivikkeina? Entä heinän käyttö kuivikkeena?

KYLLÄ, LUOMUTILA saa käyttää tavanomaista olkea kuivikkeena. Kannattaa kuitenkin selvittää, ettei kasvustoa ole ruiskutettu korrenvahvistajalla.

Tavanomaista olkea ei saa jakaa ruokintapöydille. Tällöin olki katsotaan rehuksi eikä kuivikkeeksi.

Luomuheinää saa käyttää eläinten kuivikkeena. Tavanomaista heinää sen sijaan ei saa käyttää, koska heinän lasketaan olevan eläinten rehua.

Poikkeuksena on nurmikasvusto, josta on ensin puitu siemensato.

Kuivikemäärät ja kuivikkeiden luomustatus kirjataan tuotevirtakirjanpitoon.

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 9362 150

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi.

Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

Marjo Koivumäki

Jouluna ruokapöytään halutaan kattaa parasta ja maistuvaa. Tässä muutama vinkki ja muistettava asia luomutuotteiden käsittelystä ja elintarvikkeiden turvallisesta käsittelystä: Luomukinkku – joulupöydän kunkku

Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola 040 573 4791

Arella Rahtola

LUOMU SINÄLLÄÄN on jo hyvä ekologinen valinta, koska esimerkiksi kivennäislannoitteisiin tai torjunta-aineisiin ei käytetä samalla tavalla energiaa ja kemikaalijäämät ovat pienempiä kuin tavanomaisessa viljelyssä. Kuitenkin ekologisuutta voi kehittää pidemmällekin suosimalla satokauden mukaisia vihanneksia sekä mahdollisimman monimuotoista kasvivalikoimaa.

Kasvukausi on avomaavihanneksilla Suomessa kovin lyhyt, ilman erikoistoimenpiteitä satoa saadaan yleensä ainoastaan heinä-syyskuussa. Tuoreiden vihannesten satokautta voi kuitenkin jatkaa keväällä esimerkiksi parsan ja raparperin avulla. Syksyllä jotkut vihannekset sietävät kylmää ja jopa lyhytaikaisia lumipeitteitä ihmeteltävän hyvin. Kaalikasvit kaikkinensa, erityisesti lehtikaali saattaa säilyä syötävänä vielä marraskuullekin. Samoin mangoldi ja purjot sinnittelevät urheasti vielä lumen keskelläkin.

Lopun vuotta on tietysti hyvä käyttää varastojuureksia, joko sellaisenaan tai vaikka säilykkeinä. Pakkasvihannesten tulo markkinoille toivottavasti lisää kotimaisten luomuvihannesten kokonaismarkkinoita. Luomuvihannesten satokausimarkkinoinnissa on vielä paljon kehitettävää. Moni kuluttaja ei tiedä, että esimerkiksi parsakaalta voi ja kannattaa hyvin laittaa pakkaseen syksyllä, kun sen hinta on halvimmillaan.

Luomuglögi Kuuma luomuglögi sopii talven juomaksi muulloinkin kuin jouluna.

Markkinoilta löytyy monia suomalaisia luomuglögejä ja useimmat niistä ovat valmistettu luomumetsä- ja puutarhamarjoista tai luomuomenoista. Mausteena ovat tutut joulun maut kuten inkivääri, kaneli ja kardemumma, neilikka ja vanilja. Kaikki glögit ovat melko happamia, joten niiden kuumentamiseen ei sovellu vedenkeitin eikä alumiinikattilat. Vedenkeittimen lämmitysvastus on näkyvissä ja hapan glögi voi syövyttää siitä kuparia, samoin hapan glögi liuottaa alumiinia alumiinikattilasta.

Siis kuumenna glögi aina hellalla teräskattilassa höyryävän kuumaksi Älä koskaan keitä glögiä, koska mausteet muuttuvat helposti kitkerän makuisiksi.

Kylmät kylminä ja kuumat kuumina Ota huoneenlämpöön ja pöytään vain tarvittava määrä ruokaa. Esimerkiksi koko kinkkua ei kannata seisottaa pöydällä joka ruokailussa vaan leikkaa siivuja valmiiksi lautaselle ja täydennä menekin mukaan.

• Kinkku, tuorejuustot ja – pateet tulee säilyttää alle +6 °C:ssa kun taas kalavalmisteet ja mädit vaativat kylmempää säilytystä, alle +3 °C:ssa. Käytä pakastettu ja sulatettu mäti vuorokauden kuluessa.

• Kuumana tarjottavien laatikoiden lämpötila tulee olla yli +60 °C. Jos teet laatikot etukäteen pakkaseen, sulata ne jääkaapissa, jolloin ne eivät pääse lämpiämään sulatuksen aikana. Lämmitä laatikkoruokiakin kerralla vain tarvittava määrä ja säilytä loput jääkaapissa.

• Jäähdytä kuumana tarjolla ollut loppuruoka nopeasti, esimerkiksi vesihauteessa tai peitettynä ulkona ja siirrä vasta sen jälkeen jääkaappiin.

• Puhtaat kädet, puhtaat ottimet ja astiat, pienillä asioilla on iso vaikutus. Hyvät luomuraaka-aineet ja luomutuotteet, niillä onnistut varmasti.

Hanna Tuominen

Kuluttajat haluaisivat ostaa entistä ekologisempia vihanneksia, eli mitä pitäisi silloin viljellä?

Luomukinkku ei sisällä fosfaatteja eikä muita keinotekoisia lisäaineita lisäämään lihan vedensidontakykyä, joten luomukinkkua paistettaessa tulee huomioida, että se valuttaa enemmän rasvaa ja nesteitä kuin tavanomainen kinkku. Paistettaessa kannattaa käyttää paistopussia tai korkeaa uunivuokaa kinkun alapuolella sekä noudattaa tarkasti maltillista ja matalaa paistolämpötilaa. Jos luomukinkku paistetaan liian kuumassa lämpötilassa, tulee siitä helposti liian kuiva. (Ohjeet julkaistu Luomulehdessä 6/2013)

Jaana Elo Elintarvikeasiantuntija puh. 040 9641 518

LUOMULEHTI 6 | 2017

59

Luomuliiton hallituksen jäsenet 2018 Puheenjohtaja: Pauli Talvitie Etelä-Pohjanmaan Ekoviljelijät ry

Janne Rauhansuu Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys

Varajäsen: Auvo Heikkilä

Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys

Brita Suokas Saimaan luomu ry

Varajäsen: Johanna Helkimo

Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

Hannele Sippu Luomuliiton suorajäsen

Varajäsen: Steve Nyholm

Svenska Österbottens Ekologiska förening

Matti Kumpulainen Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

Varajäsen: Heikki Korhonen

Kainuun luomuyhdistys

Airi Timonen Savo-Karjalan luomuyhdistys ry

Varajäsen: Susanna Kinnunen

Savo-Karjalan luomuyhdistys ry

Tiina Peltonen Etelä-Pohjanmaan Ekoviljelijät ry

Varajäsen: Juha Hankamäki

Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Ota yhteyttä! www.luomuliitto.fi/yhteystiedot

Luomuliitto hakee edunvalvontajohtajaa HAEMME toistaiseksi voimassa olevaan, kokoaikaiseen työsuhteeseen edunvalvontajohtajaa 1.2.2018 alkaen.

Edunvalvontajohtaja toimii suoraan Luomuliiton puheenjohtajan alaisuudessa ja tiiviissä yhteistyössä Luomuliiton hallituksen sekä sen asiantuntijoiden kanssa.

EDUNVALVONTAJOHTAJA vastaa Luomuliiton edunvalvonnasta sekä tähän liittyvästä sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä, hän tekee yhteistyötä Luomuliiton jäsenyhdistysten ja jäsenistön sekä sidosryhmien kanssa ja osallistuu Luomulehden tuottamiseen. Lisäksi edunvalvontajohtajalle kuuluvat hallituksen hänelle määräämät muut tehtävät. Tehtävässä on 4 kuukauden koeaika.

TEHTÄVÄN menestyksellinen hoitaminen edellyttää luomulainsäädännön sekä luomutuotantotavan tuntemista, hyviä yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä hyvää kirjallista ja suullista esiintymiskykyä.

KOKEMUS edunvalvonta- sekä kansainvälisistä tehtävistä katsotaan eduksi.

LISÄKSI edunvalvontajohtajan odotetaan toimivan sijaisena osassa Luomuliiton toiminnanjohtajan tehtäviä vanhempainvapaan ajan 24.4.2017–24.4.2018.

LISÄTIETOJA antavat Pauli Talvitie, puh. +358 44 550 1850 tai pauli.talvitie@wippies.fi, Luomuliiton pj. 1.1.2018 alkaen ja Pirjo Siiskonen, puh. +358 440 752 755, pirjo.siiskonen@helsinki.fi, Luomuliiton pj. 31.12. 2017 asti.

LUOMULIITON hallitukselle osoitetut hakemukset, joissa mukana CV, palkkatoivomus ja tieto suosittelijoista, pyydetään lähettämään 31.12.2017 mennessä osoitteella: Pauli Talvitie, Luomuliiton hallituksen puheenjohtaja Hynniläntie 1079, 63230 LENTILÄ tai sähköisesti pauli.talvitie@wippies.fi

Uutta hallitusta koolla Luomupäivillä. Kuvassa vasemmalta Pauli Talvitie, Airi Timonen, Hannele Sippu, Brita Suokas, Matti Kumpulainen ja Susanna Kinnunen.

60

LUOMULEHTI 56 | 2017

Ajankohtaista Luomuliiton jäseneduissa Lisää jäseneduista: www.luomuliitto.fi/jasenedut Tämä jäsenetu on helposti koko jäsenmaksun arvoinen!

Ennen vuoden vaihdetta tehdyistä tilauksista Naturcomilta

Kannattaa olla jäsen!

www.naturcom.fi

Tilaa nyt!

Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat.

Tilaa Luomulehti.

6 nroa vuodessa.

Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 6 | 2017

61

Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi

Tuottaja muistathan, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla. ☐ TUOTTAJAJÄSEN

☐ KULUTTAJAJÄSEN

☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ KANNATUSJÄSEN ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luomuyhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä ☐ Tuottajajäsen 100 € * ☐ Kuluttajajäsen 25 € Luomuliiton suorajäseneksi ☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

* Sisältää jäsenmaksun ja Luomulehden vuosikerran 40 e (josta alv 10 % eli 3,64 e ja alviton osuus 36,36 e) Luomulehti sisältyy vain tuottajajäsenmaksuun. Muille jäsenhintainen tilaus kohdassa Luomulehti.

Hanki nyt Leppäkerttu suomalaisen luomun merkki! ☐ Alkutuotanto ja alhainen jalostus 150 € / 3 vuotta ☐ Mikroyritykset 250 € / 3 vuotta (yritykset, joissa on vähemmän kuin 10 työntekijää) ☐ Muut yritykset 500 € / 3 vuotta + 0,2 % Leppäkerttu-tuotteiden liikevaihdosta

Pinssi 1 € T-paita 25 € Väri

www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/leppakerttumerkki

Koko

kpl kpl (S-XXL)

le h ti

☐ Yhden vuoden tilaus 66 € ☐ Kestotilaus 60 € ☐ Kestotilaus jäsenelle 40 € (kuluttaja-, kannatus- ja yhdistysjäsenet) ☐ Opiskelijatilaus 30 €

☐ Näytenumero 1 kpl 0 € ☐ Muu: Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Hinnat sis. ALV 10 %

Nimi: Osoite: Puhelinnumero:

Sähköposti:

62 LUOMULEHTI 6 | 2017 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

6/2017

Minä ja luomu

TEKSTI: PIRJO SIISKONEN KUVA: NIINA RATILAINEN

”Luomun osuus kasvaa ja otamme kiinni naapurimaita” Luomupolitiikasta vastaava maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Leena Seppä valitsee luomua ravintolassakin ja kannustaa myös lähipiiriä käyttämään luomua. Hänestä luomu tulisi saada osaksi kaikkea maatalouspoliittista päätöksentekoa.

Mitä luomu sinulle merkitsee?

Luomu on tapa tuottaa ruokaa kestävästi. Minulle tärkeintä on, että luomuruoassa en syö torjunta-ainejäämiä enkä liiallisia määriä lisäaineita. Kemikaalikuormaa on tarpeeksi muutenkin. Luomu lähtee maan hyvästä hoidosta, mikä hillitsee ilmastonmuutosta.

Miten luomu näkyy ostoskorissasi ja päivittäisessä kulutuksessasi?

Aiemmin ostin lihat Herttoniemen ruokapiiristä, koska muualta ei oikein saanut luomulihaa. Onneksi valikoima kasvaa tavallisissa ruokakaupoissakin. Olen pitkään ostanut luomua, kun sitä on saatavilla. Myös lounaspaikoissa ja ravintoloissa valitsen luomua, jos sitä on listalla. Alkossa valitsen usein luomuviiniä. Joskus katselen työn puolesta, mitä väkeviä juomia löytyy luomuna, niitäkin on. Minulla on aarin kokoinen viljelypalsta Helsingin Herttoniemessä. Siellä käytän luomulannoitteita, mutta sato ei ole sertifioitua, joten ei myöskään luomua. Lähipiiriä käännytän vaivihkaa luomun käyttöön.

Millaisina näet luomun kehitysnäkymät Suomessa ja miten pyrit virkamiehenä vaikuttamaan luomuketjun kehittymiseen?

Luomun osuus kasvaa koko ajan. Olemme lähteneet takamatkalta verrattuna vaikka Pohjoismaisiin naapureihimme, mutta otamme heitä kiinni koko ajan. Luomussa on Suomessa valtava potentiaali, myös keruuluomussa ja viennissä. Virkatöissäni hoidan luomun yleistä edistämistä. Yritän kuunnella tarkasti luomutoimijoita ja pysyä ajan hermolla. Yhteistyö luomutoimijoiden kanssa on tärkeää. Luomun pitäisi olla osa kaikkea maatalouspoliittista päätöksentekoa, ja siksi yritän tehdä luomua tutuksi myös työkavereille. Ensi vuonna aloitetaan uuden luomuohjelman valmistelu yhdessä luomualan toimijoiden kanssa. ◀

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pirjo Siiskonen pirjo.siiskonen@luomuliitto.fi 044 075 2755

TILAAJAPALVELU arkisin klo 9–15 luomuliitto.jarvenpaa@rantalainen.fi 010 321 6500

TOIMITUSSIHTEERI Lehden 6/2017 osalta toimitussihteerinä Niina Ratilainen.

1/2018 jälleen Elisa Niemi.

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pirjo Siiskonen 044 075 2755 TOIMINNANJOHTAJA Elisa Niemi 0400 534 003 EDUNVALVONTAJOHTAJA Niina Ratilainen 050 378 7791 etunimi.sukunimi@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 58 LUOMULEHTI 6 | 2017

63

www.talmanluomu.fi Talman Luomu NygĂĽrdintie 43 04240 Talma