Luomulehti 5/2021

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta

Nro 5/2021

10,00 €

CAP-lausuntoaika päättyi, vaikuttamistyö jatkuu ▷ 20

EROON ÖLJYSTÄ VILJAN KUIVAAMISESSA?

www.luomulehti.fi

▷ 24

KYNTÖÄ MAATA HOITAEN ▷ 12

Luomuviljelyyn sertifioidut viljan, nurmi- ja öljykasvien siemenet Kaurat

Herne

Ohrat

Härkäpapu

Vehnät

Apilat

Vihermassaherne

Timoteit

Muut nurmisiemenet

Öljypellava

Vihermassahärkäpapu

Rypsi, rapsi

Soita ja kysy tarjous!

0400 777 192

Jögeva4

Seokset

info@junttilantila.fi Sastamala www.junttilantila.fi

Ebena

Varmin valkoapila

Rehevin rehuvirna

Juuson Juurivoima

Retu-apilanurmi

Suosittu uutuus

Monipuolinen menestyjä 92400 Ruukki p. (08) 270 7200 p. (02) 762 6200

2

LUOMULEHTI 5 | 2021

www.naturcom.fi

Uutta sato- ja tukikautta kohti Suvi Elo

S

yksyn säätilan arvoitus on ratkennut. Se on onneksemme suosinut sadonkorjuuta ja syyskasvien kylvöjä.

Tästä kasvukaudesta oppineina syyskasveja on kylvetty ennätysmäärä, hyvä niin. Syyskasvit ja erilaiset nurmet kuitenkin pitävät pelloilla kasvit yhteyttävinä pitkälle talveen ja mahdollistavat heti keväällä nopean kasvuun lähdön ja paremman sopeutumisen erilaisiin sääoloihin. Tosin mieleen tulee myös vanhan isännän sanonta ”viljelijä ei viisaaksi tule” tarkoittaen vuosittaista säätilan suurta vaikutusta kasvustoihin ja sadontuottoon. Edellistä kasvukautta ei näin ollen voi pitää ainoana totuutena ja viisauden lähteenä.

Uuden tukikauden arvoitus sen sijaan ei ole vielä ratkennut, mutta vuonna 2023 meillä on uusi tukiohjelma käytössä. Ensimmäinen luonnos siitä on julkaistu, ja sen sisältöä on voinut kommentoida. Kommentteja ja ehdotuksia erityisesti luonnonmukaiseen tuotantoon ja eri ympäristötukiin tuli paljon. Siitä suuri kiitos kaikille aktiivisille luomutoimijoille ja ympäristöstä kiinnostuneille.

Ilmasto- ja ympäristöasioiden pysyminen vahvasti mukana poliittisissa keskusteluissa nostaa meidän luomuviljelijöiden arvostusta ja asemaa tulevaisuuden kestävän ruuantuotannon toteuttajina ja sitä kautta vahvistaa asemaamme myös seuraavalla tukikaudella.

Muutos on hidasta, mutta suunta oikea. ◀

JANNE RAUHANSUU Luomuliiton puheenjohtaja Myssyfarmin Isäntä janne.rauhansuu@luomuliitto.fi

Hyviä lukuhetkiä, ja nähdään Seinäjoen Luomupäivillä 11.–12.11.!

LUOMULEHTI 5 | 2021

3

Tilaa biologiset

SILA-BAC®

säilöntäaineet syys-lokakuussa.

ENNAKKOTILAAJAN ETU JOPA –15 % !

TILAA TUOTANTOPANOKSET ENNAKKOKAUPAN HINNOIN! Loistavia lajikkeita luomuviljan tuotantoon

Kotimaiset kierrätyslannoitteet nyt Hankkijalta

NELLABOR

Bio kierrätyslannoite 10-4-1

VERTTIBOR

Kiinnostaako luomusiementuotanto?

Laadukas, lujakortinen myllykaura.

Aikaisten kaurojen satokärki.

Erinomainen monitahoinen ohralajike.

Hyvä taudinkestävyys.

HELMIBOR

Vie aikaisen kevätvehnän sadot uudelle tasolle.

Kotimaiset Avainlippu-lajikkeet

TILAA ASIANTUNTIJAMYYJÄLTÄSI TAI VERKKOKAUPASTA WWW.HANKKIJA.FI 4 LUOMULEHTI 5 | 2021

Bio kierrätyslannoite 8-4-2

Hankkijan Luomulannoite 4-1-3

Siementuottajien joukkoon mahtuu uusia luomusiementuottajia. Erityisesti tarvetta on luomunurmisiemenen tuotantoon.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Hankkijan Siemenkeskukseen.

Nurmisiemenet: Mervi Pyykkönen, puh. 010 76 83436.

Viljan- ja palkokasvien siemenet: Iida Nummi, puh. 010 76 83463.

Tässä numerossa: 3

PÄÄKIRJOITUS: Uutta sato- ja tukikautta kohti

8

Tutkimus: Orgaaniset kierrätyslannoitteet energiaja ilmastotehokkaita Palkinto luomukasvihuonetuotannon uranuurtajalle

12

Monimuotoisuuspenkka – Luontaisten petohyönteisten ja pölyttäjien koti KANNESSA: Vaihtoehtoja kesämuokkaukseen – Osa 3: Kyntöä maata hoitaen

14

Hiiliviljelyn tavoitteena hyvä sato

16

Riittääkö pellon läpäisevyys?

Selvitä lapiokuoppien avulla

18

s.34 Uusi kolumnistimme Eliisa Malin

Nestemäiset kierrätyslannoitteet puoltavat paikkaansa luomukasvitilalla

Eero Joenrinne

10

Suomalaista naudanlihaa laatu edellä

s. 56

23

Pellon pientareella Mustialassa

24

KANNESSA: Eroon öljystä viljan kuivaamisessa?

27

Luomuohjelma tavoittelee kysynnän maltillista kasvua

30

Luomupäivien ohjelma

32

Kumppanuusmaataloutta syrjäseuduille

34

Suomalaista naudanlihaa laatu edellä

46

36

Liikkuva teurastamo odottaa vielä todellista läpimurtoa

50 Luomukotieläintilan karkearehut – Osa 4:

Millaisin vaikutuksin neljäsosa Suomen pelloista luomuun vuoteen 2030 mennessä?

54

Kannen kuva: Susann Rännäri

s.10

Monimuotoisuuspenkka on hyötyhyönteisten koti

Pasi Salminen

9

42

Iina Kautto

Seuraava Luomulehti ilmestyy 10.12.

Palstat Vuodet tupakkakasvien pykäläviidakossa

Säilörehuanalyysin kertomaa Kymmenen vuotta luomualan yhteistyön rakentamista

6 Alkupalat 9 Yhdistyksistä 20 KANNESSA: Edunvalvontaa 39 Tutkittua tietoa 44 På svenska 48 Palveluksessanne 52 Kysymyksiä 59 Seuraavassa numerossa

LUOMULEHTI 5 | 2021

5

Alkupalat TOIMITTANUT: NOORA MANTERE

Tuotantopanokset syynissä

Luomuklinikka Luomupäivillä LUOMULIITON ASIANTUNTIJAT järjestävät Luomupäivillä 11.–12.11. luomuklinikan. Ohjelman tauoilla asiantuntijat tavoittaa omalta pisteeltään maksutonta neuvontaa varten. ◀

ORGANIC INNOVATION Days 2021 eli luomualan innovaatiopäivät järjestetään 30.11.–1.12. verkossa. Teemana on ”Paremmat panokset luomuviljelyyn”. TP Organics järjestää innovaatiotapahtuman vuosittain.

Tavoitteena on löytää keinoja vähentää kiistanalaisten tuotantopanosten käyttöä luonnonmukaisessa tuotannossa sekä etsiä niille vaihtoehtoja. Tapahtumassa on mahdollista tavata TP Organicsin jäseniä sekä verkostoitua eurooppalaisten sidosryhmien ja päätöksentekijöiden kanssa.

Tapahtumassa nostetaan esille muun muassa polttoöljy, kuparipohjaiset kasvinsuojeluaineet, kasvualustat, ravinteet, kuivikkeet ja eläinlääkkeet.

Tilaisuus on ilmainen, ja siihen voi ilmoittautua 28.11. mennessä. ◀

Tarkemmat tiedot tapahtuman sivuilta: luomuliitto.fi/luomupaivat

Eero Liikkanen

tporganics.eu/organic-innovation-days

Luomuliiton logo ja verkkosivut uudistuvat Uusi logo esillä Luomulehden seuraavassa numerossa.

Luomuliiton asiantuntijoiden luomuklinikka on tuttu jo OKRAmessuilta, joilla elintarvike- ja keruuasiantuntija Jaana Elo päivysti kesäisissä merkeissä.

6

LUOMULEHTI 55 || 2021 2021

Luomuliiton uusi logo tulee erottumaan entistä paremmin tuotemerkkinä käytettävästä Leppäkerttumerkistä.

Luomuelintarvikepäivä verkossa LUOMUELINTARVIKEPÄIVÄ VIEDÄÄN tänä vuonna verkkoon. 27.10. järjestettävässä tapahtumassa julkaistaan myös Vuoden Luomutuote 2021. ◀ Ohjelma ja ilmoittautuminen osoitteessa proluomu.fi/luomuelintarvikepaiva

Syyskuun 23. julistettu Euroopan luomutuotannon päiväksi PÄÄTTYNEEN SYYSKUUN 23. päivänä vietettiin ensimmäistä kertaa EU:n luomupäivää. EU:n parlamentti, komissio ja neuvosto allekirjoittivat julistuksen, jonka mukaan syyskuun 23. päivänä vietetään tästä lähtien virallista Euroopan luomutuotannon päivää. Ajatus nostettiin esille viime keväänä julkaistussa EU:n luomutuotannon toimintasuunnitelmassa. ◀

Nordic Organic Food Fair järjestetään taas POHJOISMAIDEN SUURIMMAT luomutuotemessut järjestetään tauon jälkeen 17.–18.11.2021. Nordic Organic Food Fair kokoaa Malmön messukeskukseen niin luomuelintarvikkeiden tuottajat kuin jälleenmyyjät ja ruokapalveluiden edustajatkin. ◀

Vuoden 2021 satotilastokysely käynnistyi LUONNONVARAKESKUKSEN VUODEN 2021 satotilastokysely on käynnissä. Kyselyssä on mukana noin 6 200 erikokoista ja erilaista tuotantoa harjoittavaa maatilaa eri puolilta Suomea, noin 700 tiloista on luomutuotannossa. Kyselyssä mukana olevat tilat saavat asiasta tiedon postitse.

Kyselyn tarkoituksena on tuottaa satotiedot tärkeimpien peltokasvien osalta. Myös syysvehnän ja -rukiin kylvöaloista saadaan ennakollinen tieto. Pääosa tiedoista tuotetaan myös luomutiloille. Saaduista tiedoista koostetaan sekä koko maata että ELY-keskusalueita kuvaava tilasto. Tietoja hyödynnetään esimerkiksi maa- ja elintarviketalouden kehittämisessä, poliittisessa päätöksenteossa ja politiikan vaikutusten arvioinnissa. ◀

LUOMULEHTI LUOMULEHTI 5 | 2021

7

TEKSTI: JUHA HELENIUS

Tutkimus: Orgaaniset kierrätyslannoitteet

Tunnetuin kierrätyslannoite on karjanlanta, mutta esimerkiksi metsä- ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista valmistettujen kierrätysravinteiden käyttö on lisääntynyt.

Noora Mantere

energia- ja ilmastotehokkaita

Kierrätyslannoitteet ovat ympäristötehokkaampia kuin teolliset mineraalilannoitteet niin käytettyä ravinnekiloa kuin tuotettua viljakiloa kohti laskettuna.

O

sa ruuantuotannon kasvihuonekaasupäästöistä syntyy maataloudelle tuotantopanoksia tuottavassa teollisuudessa. Näistä typpilannoitteiden tuotanto on merkittävin päästölähde, koska se vaatii paljon energiaa ja käyttää raaka-aineena fossiilista maakaasua. Mineraalilannoitus ei myöskään ylläpidä peltojen hiilivarastoja. Hiilivarasto on käytännössä pellon multa, joka samalla on viljavuuden ja hyvän maan rakenteen kannalta välttämätöntä.

Kolmas ongelma mineraalilannoitteiden käytössä on, että niissä ravinteita ei kierrätetä. Kaikkiin näihin ongelmiin erilaiset eloperäiset kierrätyslannoitteet tarjoavat helpotusta.

Tunnetuin kierrätyslannoite on karjan lanta. Nykyisin maatalous on kuitenkin alueellisesti erikoistunutta, eikä kaikilla

8

LUOMULEHTI 5 | 2021

maatiloilla ole lantaa pelloilleen saatavissa.

Toisaalta niin yhdyskunnissa kuin elintarvike- ja metsäteollisuudessa syntyy ravinnepitoisia orgaanisia sivuvirtoja, joita on enenevästi ruvettu käyttämään ja edelleen jalostamaan kierrätyslannoitteiksi.

Jopa puolet pienemmät päästöt Venla Kyttä, Juha Helenius ja Hanna Tuomisto tutkivat elinkaarianalyysillä biokaasutuotannon mädätysjäännöksen sekä teurastamoteollisuuden lihaluujauhosta tehdyn lannoitteen kasvihuonekaasupäästöjä kauran viljelyssä. Lisäksi tarkastelussa oli mukana yhdyskuntajätevesien puhdistuksesta saatava ammoniumsulfaatti, joka on typpilannoite. Vertailukohtana oli suositusten mukainen mineraalilannoitus.

Elinkaarianalyysi on menetelmä, jossa ympäristövaikutukset lasketaan tuotteen koko elinkaaren ajalta mukaan lukien tuotteen

valmistuksen sekä tuotteen käytön aiheuttamat päästöt.

Kierrätyslannoituksen elinkaarinen energiankulutus sekä kasvihuonekaasupäästöt olivat jopa puolet pienemmät kuin teollisen mineraalilannoituksen. Kierrätyslannoitteiden välillä suurimmat erot syntyivät niiden valmistuksessa ja kuljetuksissa. Kierrätyslannoitteet olivat teollisia mineraalilannoitteita ympäristötehokkaampia sekä käytettyä ravinnekiloa että tuotettua kaurakiloa kohti laskettuna. Tulokset rohkaisevat kierrätyslannoitukseen osana kestävää bioja kiertotaloutta. ◀ Linkki tutkimusjulkaisuun osoitteessa luomulehti.fi Artikkeli on julkaistu alkuperin Ruralia-lehdessä 1/2021.

Yhdistyksistä

TEKSTI: NOORA MANTERE

Palkinto luomukasvihuonetuotannon uranuurtajalle Pirkanmaan luomuyhdistys myönsi Ikaalisten luomun perustajalle, Tauno Burmoille tunnustuksen elämäntyöstä vuosikokouksensa yhteydessä 18.8.2021.

B

Susann Rännäri

urmoi perusti luomukasvihuonetuotantoon erikoistuneen Ikaalisten luomu -yrityksen vuonna 2000.

– Ikaalisten luomun perustaminen oli merkittävä aikaansaannos aikana, jolloin luomu ei ollut vielä niin tunnettua kuin tänä päivänä. Rohkeutta ja riskinottokykyä on vaadittu, kun edeltäviä esimerkkejä ei ollut, Pirkanmaan luomuyhdistyksen sihteeri Kari Kulju perustelee valintaa.

Palkinto on ensimmäinen laatuaan. Jatkossa Pirkanmaan maatalouden edistämissäätiö palkitsee vuosittain alueellisesti ansioituneen luomualan toimijan aiheelle omistetusta rahastosta. Palkinnon saajan valitsee Pirkanmaan luomuyhdistys.

Verkostot auttoivat alkuun Ennen luomukasvihuoneyrittäjäksi ryhtymistä Burmoi teki pitkän uran kasvihuonetuotannon neuvojana. 90-luvun lopulla hän järjesti Tampereella luomuaiheisia koulutuksia kasvihuonetuottajille, ja samalla kyti ajatus oman yritystoiminnan käynnistämisestä. Ulkomaan matkoilla vahvistuneen innostuksen ja vahvan verkoston turvin Burmoi pystytti ensimmäiset kasvihuoneet Ikaalisiin vuonna 2000, ja joulukuussa kylvettiin ensimmäisten taimien siemenet. Neuvontatyössä syntyneiden hyvien suhteiden ansiosta tuotteet saatiin suurten keskusliikkeiden kautta jakeluun heti alusta alkaen.

Viljelyalaa Ikaalisissa on sittemmin laajennettu useampaan otteeseen. Vuonna 2008 Burmoi myi yritystoiminnan alusta asti mukana olleelle Ari Kulmaselle, joka on edelleen laajentanut yritystoimintaa muun muassa ostamalla Honkajoelta toisen tuotantoyksikön. Sittemmin Burmoi on kannustanut muita kasvihuoneyrittäjiä siirtymään luomuun, mutta moni kokee riskit liian suuriksi. Kuluttajia hän kannustaa tarttumaan luomuun tuotteiden paremman laadun vuoksi.

– Maistaa tomaatteja sitten missä vaan, luomu erottuu makunsa puolesta aina edukseen muun muassa lannoituksen ja kasvualustan ansiosta, hän kertoo.

– Kun mittasimme nitraattipitoisuuksia Ikaalisten luomun ensimmäisestä salaattisadosta, yllätyimme täysin, miten pienet ne ovat luomussa, Burmoi täydentää.

Hän toivoo myös, että kauppojen hyllyille tulisi lisää tietoa lajikkeista ja tuottajat voisivat hyödyntää eri lajikkeita markkinoilla erottautumiseen. ◀

Pirkanmaan luomuyhdistyksen sihteeri Kari Kulju (vas.) ja puheenjohtaja Ville Paulaniemi luovuttivat Tauno Burmoille tunnustuksen elämäntyöstä luomukasvihuonetuotannon saralla yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä.

LUOMULEHTI 5 | 2021

9

TEKSTI: ELIISA MALIN KUVAT: EERO JOENRINNE

Monimuotoisuuspenkka – Luontaisten petohyönteisten ja pölyttäjien koti Monimuotoisuuspenkalla tarkoitetaan avoimen pellon keskelle perustettua heinä- ja niittykasvien muodostamaa harjannetta, joka mahdollistaa useiden eliöryhmien liikkumisen ja leviämisen suurilla peltoalueilla. Vierelän tilalle kesällä 2021 perustetut kaksi monimuotoisuuspenkkaa tuottivat tulosta jo perustamisvuonna.

S

uurien peltoaukeiden maanpäällinen eliömonimuotoisuus on usein niukkaa.

Tuhohyönteisten luontaisilla vihollisilla ja muilla eliöillä ei ole leviämisreittejä pellon keskiosiin, eikä sopivia pesä- tai talvehtimispaikkoja löydy. Peltoaukeiden keskelle perustettavien, beetle bank -nimellä tunnettujen monimuotoisuuspenkkojen avulla hyötyhyönteiset pääsevät kulkemaan pientareilta myös peltojen keskiosiin. ”Beetle bank” tarkoittaa vapaasti suomennettuna monimuotoisuuspenkkaa, petopenkkaa, hyötyhyönteisharjua, kuoriaiskäytävää tai petopankkia – vakiintunutta termiä ei vielä ole.

Penkat tarjoavat laajojen peltoaukeiden keskellä suojaa talvehtiville hyönteisille ja toimivat pesäpaikkoina ja ravinnonlähteinä myös linnuille. Alueen voi ilmoittaa tukijärjestelmässä esimerkiksi luonnonhoitopeltona, mutta kannattaa tarkistaa tukiehdot voimassa olevan ohjelmakauden sitoumusehdoista.

10

LUOMULEHTI 5 | 2021

Monimuotoisuuspenkat ovat edullisia ja helppoja perustaa ja vaativat vain vähän hoitoa. Niissä ei ole pysyvää puuvartista kasvustoa, vaan ne muodostavat nurmipeitteisen suojapaikan hyönteisille ilman, että siitä on merkittävää haittaa viljelylle.

Niiden tuottama hyöty näkyy nopeasti peltolintujen lisääntymisenä ja todennäköisesti myös viljelykasvien tuhohyönteisten vähentymisenä. Kun penkkojen kylvöseokseen lisätään pölyttäjille hyödyllisiä mesikasveja, entistä laajempi eliöryhmien kirjo hyötyy niistä.

Miten monimuotoisuuspenkka perustetaan?

Mieti ensin, mihin monimuotoisuuspenkka tarvitaan. Monimuotoisuuspenkan tarve riippuu peltolohkon koosta ja sen pientareista. Pienemmille lohkoille riittää yksikin penkka, kun taas kymmenien hehtaarien lohkoilla tarvetta on jo useammalle penkalle.

Suunnittele penkan sijainti lohkolla siten, että pellon muut hoitotoimenpiteet

eivät siitä häiriinny. Penkka pitää voida kiertää päätyjen kautta tilan leveimmillä työkoneilla ilman hankaluuksia.

Penkkaa muotoiltaessa kynnetään muun muokkauksen yhteydessä kyntöviilut vastakkaisiin suuntiin, jolloin saadaan muodostettua noin 2–4 metrin levyinen, aavistuksen kohollaan oleva kaistale pellon keskelle. Mitat voivat vaihdella perustamiskaluston ja maatilan tarpeiden mukaan.

Kaistale voidaan kylvää tavallisilla luonnonhoitopeltojen ja niittyjen kylvöön käytettävillä siemenseoksilla. Monimuotoisuuden maksimoimiseksi seokseen kannattaa lisätä luontaisia pölyttäjiä suosivia kukkivia niittykasveja. Hyviä kasveja seokseen ovat muun muassa kotimaiset heinät, ahdekaunokki ja muut kukkivat niittykukat.

Perustamisvuonna petopenkka voidaan puhdistusniittää pari kertaa kylvettyjen siementen taimettumisen parantamiseksi. Jos halutaan suosia kukkivia kasveja, kannattaa penkka niittää jatkossakin vuosittain.

Tupastavia heiniä ja petohyönteisten pesäpaikkoja voi suosia jättämällä penkan niit-

Monimuotoisuuspenkasta nopeasti iloa ja hyötyä Märän kevään loppupuolella Vierelän tilalla kylvettiin monilajinen monimuotoisuuspenkka halkomaan Carbon Action -hankkeen koelohkoa. Taimettumista häiritsi kylvöä seurannut pitkä helle ja kuivuusjakso. Petopenkka lähtikin kunnolla kasvuun vasta sateiden alettua elokuun alussa.

Vierelän monimuotoisuuspenkkaa tutkittiin elokuussa kameroiden ja asiantuntijoiden voimin. Penkan lajistoa tarkkailemassa

△ Jo lyhyen tarkkailun jälkeen Juho Paukkunen löysi penkasta tämän hevoskimalaisen ohella myös taantuneen niittylajin, kirjokimalaisen.

Kirjoittaja on vihtiläinen maanviljelijä, joka työskentelee myös suunnittelijana BSAG:llä (Baltic Sea Action Group).

Ensimmäisenä vuonna Vierelän monimuotoisuuspenkan valtasivat siniset kukat, hunajakukka ja ruiskaunokki.

Monimuotoisuuspenkka ei nurmipellosta juuri erotu, mutta viljavuosina se tuo hienoa monimuotoisuutta peltoekosysteemeihin. △

tämättä. Niiton tarpeeseen vaikuttavat myös tukiehdot, joita on noudatettava.

olivat Pölyttäjäystävällinen maatila -hankkeen koordinaattori Traci Birge ja Luonnontieteellisen museon museomestari, pistiäisasiantuntija Juho Paukkunen.

Viljelijää miellytti penkan toipuminen kuivasta kesästä ja valtaisa pölyttäjien liike kasvustossa heti sateen jälkeen. Penkka selvästi toimitti sille asetettua tehtävää jo ensimmäisenä kesänä. ◀

△

”Beetle bank” tarkoittaa vapaasti suomennettuna monimuotoisuuspenkkaa, petopenkkaa, hyötyhyönteisharjua, kuoriaiskäytävää tai petopankkia – vakiintunutta termiä ei vielä ole.

Vierelän monimuotoisuuspenkkaan kylvetyt kasvilajit: jäykkänata, hunajakukka, päivänkakkara, kumina, sikuri, ruiskaunokki, ahdekaunokki, niittynurmikka, keltamaite, westerwoldinraiheinä, unikko, siankärsämö, keltasauramo, rehumailanen ja kehäkukka

LUOMULEHTI 5 | 2021

11

TEKSTI: JUKKA RAJALA

Vaihtoehtoja kesämuokkaukseen – Osa 3:

Kyntöä maata hoitaen Kynnön haittoja voidaan välttää, kun siirrytään kyntämään kesällä.

Seuraavassa tarkastellaan kesäkyntöä ja muutamia muita

E

nnen perinteistä nurmen kyntöä kesällä syysviljalle pintakerros on syytä rikkoa ensin pyöriväteräisillä muokkauskoneilla tai kultivaattorilla. Sen jälkeen kynnetään melko matalaan (15–18 senttiä) viilu selälleen kääntäen. Näin saadaan hyvä kylvöalusta syysviljoille, mikäli maan rakenne on kunnossa. Huonorakenteisilla savimailla pintaan saadaan isoja kokkareita ja paakkuja sisältävä rakenne, joka on liian karkea kylvöalustaksi.

Matalakynnössä käännetään maata matalasta Matalakyntöä käytetään varsinkin KeskiEuroopassa yhtenä vaihtoehtona nurmen rikkomiseksi. Matalakyntö tehdään matalakyntöauralla, kamarakyntöauralla tai minisiipiauralla. Kyntösyvyys vastaa tällöin vanhan 10 tuuman hevosauran 6–15 sentin työsyvyyttä. Pintakerroksen mururakenne saadaan säilymään hyvänä, ja kasvintähteet ja lanta mullataan optimisyvyyteen.

Haasteena voi olla vanhempia nurmia kynnettäessä irrotettujen turpeiden muokkaaminen hienoksi. Kestorikkakasvien juuria ei

12

LUOMULEHTI 5 | 2021

Jukka Rajala

tapoja välttää kynnön haittoja.

Kvernelandin lisävarusteena myytävällä terällä ja Grenen yleismallilla kuohkeutetaan vaon pohjaa noin 8–12 sentin syvyydeltä. Terä kiinnitetään kahdella pultilla maapuoleen.

Viimeiseen terään jankkuriterää ei ole syytä kiinnittää, jos siinä kulkee vakopyörä seuraavalla ajokerralla. Kovimmilla mailla leveää jankkuriterää voi kaventaa. Laukaisulaitteeseen voi olla tarpeen lisätä yksi lisälehti.

Kesäkynnön tavoitteita: • Välttää maan tiivistyminen siirtämällä kyntö kuivaan aikaan • Parantaa maan rakennetta • Sekoittaa kasvintähteet ja muut eloperäiset aineet tasaisesti ruokamultakerroksen yläosaan • Torjua kestorikkakasveja

myöskään katkota syvemmältä, eli niitä ei saa pellossa olla tai niiden hallintaan tulee panostaa muulla tavoin.

Kaksikerroskyntö kääntää matalasta mutta kuohkeuttaa syvältä Kaksikerroskyntöaurassa on kaksi vannasta päällekkäin. Ylemmällä normaalivantaalla ja auran siivellä käännetään maata melko matalasta noin 10–18 sentin syvyydestä. Alempana oleva toinen vannas kuohkeuttaa vaon pohjaa 8–15 sentin syvyydeltä

Timo Erkkilä

Timo Erkkilä Lapualta hankki käytetyn kuusiteräisen Kvernelandin puolihinattavan sarka-auran ja muutti sen sängeltä kyntöön sopivaksi laajentamalla auran sivuttaissiirtoa.

Sängeltä kynnöllä vältetään vaon pohjan tiivistyminen Sängeltä kyntö vähentää pohjamaan tiivistymistä merkittävästi, kun traktorin vakopyörä kulkee sängellä kyntövaon asemesta.

Tästä on saavutettavissa suurin hyöty syysja kevätkynnössä, kun maat ovat kosteita varsinkin pohjamaasta. Timo Erkkilä La-

pualta on muokannut kuusiteräisestä Kvernelandin puolihinattavasta sarka-aurasta sängeltä kyntöön sopivan auran.

Siivetön kyntöaura kuohkeuttaa kääntämättä Irrottamalla kyntöaurasta siivet viilu voidaan irrottaa ja kuohkeuttaa kääntämättä sitä. Rajalan tilalla Lounais-Hämeessä on käytetty siivetöntä kyntöauraa jo 1980-luvulta lähtien nurmen rikkomiseen

Linkkejä maanmuokkaukseen liittyviin tietokortteihin osoitteessa luomulehti.fi

Jukka Rajala

kääntämättä ja sekoittamatta pohjamaata pintakerrokseen. Tällöin yhdellä ajokerralla maa käännetään matalasta, mutta kuohkeutetaan syvästä. Pintakerroksen mururakenne saadaan näin säilymään hyvänä pieneliötoimintaa tukien, kun huonompirakenteista pohjamaata ei sekoiteta pintamaahan. Kestorikkakasvien torjunta on tällöin myös tehokasta, koska niiden juuret katkaistaan kahdesta eri syvyydestä.

Jussi K. Niemistö Laihialta on käyttänyt kyntöauroissaan vaonpohjan kuohkeutusteriä jo useiden vuosien ajan. Urpasavimailla kyntöantura on ollut yleensä vain 10–12 sentin paksuinen, joten sen kuohkeutus onnistuu hyvin kyntöauraan liitetyillä jankkuriterillä. Auran vannasta muistuttavat maata kohottavat ja murentavat terät ovat parempia kuin pyöreät. Kivisille maille sopii parhaiten järeään kultivaattorin piikkiin kiinnitetty kapea hanhenjalka.

ja toisinaan myös syyskyntöön. Raskaat aitosavimaat tiivistyvät helposti, joten niitä kuohkeutetaan syvemmältä ainakin kerran viljelykierrossa. Paras aika tähän on kesällä nurmen rikkomisen yhteydessä maan ollessa kuivaa. Siivettömällä kyntöauralla maa saadaan kuohkeutettua noin 25 sentin syvyyteen, 16 tuuman auralla jopa syvempään.

Vetokarttu on säädetty siten, että voidaan ajaa sängellä kynnöksen oikealla puolella.

Kun aura on säädetty kulkemaan vasemman pyörän jälki kuohkeuttaen, voidaan ajaa kokoaan ”sängellä”. Kuohkeutuksen jälkeen isot paakut ja lohkareet rikotaan lautasäkeellä. Siivettömällä auralla saadaan myös katkottua kestorikkakasvien juuret syvemmältä kauttaaltaan. Tarvittaessa kestorikkakasvien juuria voidaan kuivattaa muokkaamalla kultivaattorilla tarpeen mukaan.

Samalla maa saadaan murustumaan ja rakenne hyväksi. Maan murustumista eli ”savimaan tekeentymistä” edistää vielä lisää eloperäisen aineen lisäys viherlannoituksesta sekä eloperäisistä lannoitteista tai maanparannusaineista. Syvältä kuohkeutetun maan sitoo kuohkeaksi perään kylvettävä ruis tai syysrypsi. Ennen syysviljan kylvöä maa voidaan kuohkeuttaa vieläkin syvemmältä jankkurilla, joka varmistaa syysviljan talvehtimista pitämällä pohjaveden pinnan vähintään jankkurointisyvyydessä. ◀

Maan kuohkeutusta siivettömällä kyntöauralla noin 25 sentin syvyyteen.

Aurasta on siivet ruuvattu irti ja aura säädetty kulkemaan vasemman pyörän raiteessa. Paripyöriä voidaan käyttää molemmilla puolilla, kun pinta on ensin muokattu hienoksi.

LUOMULEHTI 5 | 2021

13

TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MAKKONEN

Hiiliviljelyn tavoitteena hyvä sato – Hiiliviljelystä tulee meille pysyvä vakituinen toimintatapa. En näe tässä mitään huonoja puolia, kertoo luomuviljelijä Janne Räisänen.

V

arkautelaisen Nurkkalan tilan aberdeen-angusrotuiset emolehmät märehtivät metsä- ja peltolaitumilla.

– Ilmastonmuutoksen kannalta hiilensidonta on olennainen asia. Naudantuottajana asia kiinnostaa erityisen paljon, koska nauta käyttää nurmirehua ja laidunta. Suomessa ei ole vielä niin täsmällisesti laskettu nurmen hiilensidontaa ja naudanlihantuotannon vaikutusta ilmastoon, Räisänen kertoo.

Juuri täsmällisen mittaustiedon mahdollisuus omalla tilalla sai hänet mukaan Carbon Action -hankkeeseen.

City-viljelijän monipuolinen tila – Olen tällainen city-viljelijä, kaikki pellot ovat Varkauden taajaman läheisyydessä, Räisänen naurahtaa.

Hänelle emolehmien kasvatus oli haave jo opiskeluaikoina. Agrologiksi valmistuttuaan hän päätti toteuttaa haaveensa. Räisäsen tapauksessa se ei ollut aivan yksinkertaista, sillä sekä pellot että eläimet oli hankittava itse.

– Laitoin ilmoituksen lehteen, että ostetaan ja vuokrataan peltomaata. Paljon tuli aktiiviviljelystä jääneitä peltoja, joista olen raivannut pajukot, Räisänen kertoo.

Hän on laajentanut tilaa vuodesta 2002 lähtien vähän kerrassaan 1,5 hehtaarin alasta nykyiseen sataan peltohehtaariin.

– Ensimmäiset emolehmät tulivat tilalle vuonna 2005. Sitä mukaa olen rakentanut pihattoa ja laajentanut viljelyksiä, mitä rahaa on riittänyt, Räisänen kuvailee tilan kehittämistä.

Luomuun hän siirsi pellot vuonna 2011 ja karjan 2017.

– Syinä luomuun siirtymiseen oli mielenkiintoinen viljelymenetelmä ja talousasiat, agrologi kertoo.

14

LUOMULEHTI 5 | 2021

Janne Räisänen haluaa laitumen nurmeen lisää kasvuvoimaa. Taustalla tilan emolehmät seuraavat isännän puuhia.

Räisäsen yrityksessä on kolme tukijalkaa: maatalous, koneurakointi ja maatilamatkailu.

– Maatilamatkailua meillä on ollut kolme vuotta. Tänä kesänä myytiin ensimmäisen kerran paimenlomia. Pihapiirissä on lehmien lisäksi lampaita ja kanoja, joiden hoitoon lomalaiset ovat voineet osallistua viikon verran.

Paimenlomat ovat olleet hyvin suosittuja, hän kertoo.

Nurmet parempaan kasvukuntoon Räisänen on nähnyt käytännössä, kuinka pitkään hoitamatta olleiden, tiivistyneiden ja ohutmultaisten peltojen multavuus on parantunut karjanlannalla ja viherlannoituksella. Lisäksi hiiliviljely tarjoaa hänen mukaansa käytännön toimia nurmien parempaan kasvukuntoon.

– Koelohkolla kasvaa nyt kolmatta kesää kahdeksaa lajia: timoteitä, nurminataa, ruokonataa, englannin raiheinää, puna-, valko- ja alsikeapilaa, niittynurmikkaa ja verrokkilohkolla kolme: timotei, nurminata ja puna-apila. Normaalisti nurmissa on ollut viiden–seitsemän lajin seosta, Räisänen kertoo.

Tämän kesän ensimmäinen säilörehuerä oli hyvä niin laatunsa kuin määränsäkin puolesta. Niiton jälkeen nurmi on kasvanut hyvin heinäkuun kuivuudesta huolimatta etenkin apilan osalta. Syvälle ulottuneet juuret ovat saaneet vettä paremmin.

Tavoitteena on syväjuurisilla kasveilla parantaa maan kasvukuntoa sekä nurmi- ja viljasatoja. Räisänen haluaa kokeilla myös kiertolaidunnusta.

Syysviljoilla pelloille talveksi kasvipeitteisyys Karjanlantaa emolehmätilalla on melkein omaksi tarpeeksi, lisäksi tulee naapuritilan hevosenlantaa. Hankkeen aikana pelloille on levitetty myös kalkkituhkaa ja ravinnekuitua. Uudet pellot menevät automaattisesti viherlannoitukseen.

Hiiliviljelyn myötä Räisänen on innostunut syysviljoista. Viime vuonna hän viljeli syysruista ja tänä syksynä kylvi syysvehnää. Tavoitteena on leipäviljalaatu ainakin rukiissa.

– Syysviljoilla saa pellot pidettyä talvellakin kasvipeitteisinä. Kerääjäkasvit ovat automaattisesti puintiviljan aluskasvina, Räisänen kertoo.

– Luomun myötä olen joutunut palaamaan entistä enemmän kyntöön. Meidän kivisillä pelloillamme se on ainoa mahdollisuus pitää kestorikkakasvit kurissa. Lautasmuokkaimella ajaminen ei riittänyt.

Hiiliviljelystä pysyvä toimintatapa Carbon Action -hankkeessa on Räisäsen mielestä erityisen hyvää sen käytännönläheisyys.

– Koulutukset ja tilaneuvonta ovat olleet huippuhyviä, ja keskustelut ja laajat verkostot toisten viljelijöiden kanssa olleet parasta antia. SmartFarm-sovelluksessa hiilipilottinurmi näyttää jo vihreämmältä kuin vieressä oleva pelto.

Räisänen odottaa uteliaana mittaustietoja siitä, kuinka paljon enemmän hiiltä on sitoutunut hankkeen aikana ja millaisia lukemia koe- ja verrokkilohkoilta tulee.

– Haluan tietää, onko hankkeen aikana saatu maan multavuutta parannettua. ◀

Vilomixin UUSI RIPULINKATKOJA

Osmo Luomu Elektrolyyttijauhe luomutuotantoon Erikoisruokavalio elektrolyytti- ja vesitasapainon vakauttamiseen ruoansulatushäiriöiden (ripulin) riskitilanteissa, hoidon tai toipumisen aikana.

Soita ja kysy lisää www.vilomix.fi/edustajat tai omasta meijeristäsi LUOMULEHTI 5 | 2021 15

TEKSTI JA KUVAT: JUKKA RAJALA

Riittääkö pellon läpäisevyys?

Selvitä lapiokuoppien avulla

Luomuperunaa viljelevän tilan huonokasvuisella lohkolla lapiokuoppaan kertyi nopeasti vettä (kuva oikealla), kun hyväkasvuisella lohkolla maa oli kuivaa eikä kuoppaan kertynyt yhtään vettä. Pellon kuntoa arvioitiin marraskuussa 2015.

Sateiset kaudet paljastavat puutteet maan kuivatuksessa ja rakenteessa, kuten kasvukaudella 2021 olemme saaneet havaita.

Tiivis maa ei läpäise vettä.

Maan läpäisevyyttä voi selvittää seuraamalla pohjaveden korkeutta märkinä kausina kesällä, syksyllä ja talvella.

Kesällä 2017 lohkoilla kasvoi peruna. Hyvin vettä läpäisevällä lohkolla peruna kasvoi hyvin vielä syyskuun puolivälissäkin (kuva vasemmalla). Huonosti läpäisevällä lohkolla perunan kasvu päättyi jo elokuussa runsaisiin sateisiin (kuva oikealla).

T

ilatasolle sopivin maan läpäisevyyden ja pohjaveden korkeuden seurannan menetelmä on lapiokuoppamenetelmä. Lapiolla kaivetaan noin 40 sentin syvyisiä kuoppia pellon huonosti ja hyvin kasvaviin kohtiin. Kuopat jätetään auki, ja niistä seurataan veden korkeuden vaihtelua. Miten korkealle vesi nousee kuopissa märkään aikaan ja sateen jälkeen? Miten nopeasti vedenpinta laskee sateiden tai pakkasyön jälkeen? Kesällä runsaampien sateiden jälkeen maa on havaintojen tekoon tarpeeksi märkää. Syksyllä maa voi olla jatkuvasti märkää, jolloin havaintojen teko on helppoa.

Leutoina talvina Etelä-Suomessa suojajääjaksot sopivat myös hyvin havaintojen tekoon.

16

LUOMULEHTI 5 | 2021

Salaojien kohdat erottuvat kaurapellolla selvästi hyväkasvuisina. Salaojien välissä kasvu on heikkoa. Syynä huonoon kasvuun on pellon riittämätön vedenläpäisykyky runsaiden sateiden aikaan. Se on havaittavissa lapiokuopissa sekä kesällä että syksyllä. Maalaji on herkästi tiivistyvää savimaata.

Läpäisevyyden seuranta lapiokuopista • • • Maan läpäisevyydestä saadaan arvokasta tietoa seuraamalla veden pinnan nousua kuopissa kuoppien kaivun jälkeen. Kuvien kuoppiin vesi on noussut kaurapeltokuvan pellolla 20 minuutissa kuoppien kaivamisen jälkeen joulukuun alussa. Salaojan kohdalla (kuva vasemmalla) vettä kertyy kuopan pohjalle vain hieman. Salaojien väliin kaivettuun kuoppaan (kuva oikealla) kuopassa vesi on noussut ruokamultakerroksen alaosaan. Veden pinta on jatkanut nousua kuopissa myös kuvien ottamisen jälkeen.

Pellolla maan läpäisevyys on riittämätöntä sekä kesällä että syksyllä.

• •

•

Pohjaveden korkeus on tärkein kasvukuntotekijä.

Seurantaan sopii lapiolla kaivettu 40 sentin syvyinen kuoppa.

Lohkolle kannattaa kaivaa useampia kuoppia, huono- ja hyväkasvuisia kohtia vertaillen.

Kannattaa vertailla myös hyvin ja huonosti kasvavia lohkoja toisiinsa.

Korkealle nouseva pohjavesi paljastaa, että maan kuivatus ei ole riittävä.

Kuivavaraa pitää olla vähintään 60 senttiä.

Pohjavesi ei saisi nousta 35 senttiä lähemmäksi pellon pintaa kuin lyhytaikaisesti sateen jälkeen.

Pellon vesitalouden ”viljavuusluokkia”. Lähde: Kuivatus kuntoon peltolohko kerrallaan.

Tuomas J. Mattila, Jukka Rajala, Heikki Ajosenpää jamyytyjen Ritva Mynttinen.

Vuosittain yksiköiden vertailu

Huono

Välttävä

Tyydyttävä

Hyvä

Pohjaveden pinta

Ruokamultakerros vettyy yli kaksi kertaa vuodessa

Käy ruokamultakerroksessa 1–2 päivää vuodessa

Ei nouse 35 senttiä lähemmäs pellon pintaa

Ei nouse 60 senttiä lähemmäs pellon pintaa

Veden läpäisy

Rankkasateen jälkeen useita päiviä vettä näkyvissä

Lätäköt pellolla katoavat alle vuorokaudessa

Lätäköt pellolla katoavat muutamassa tunnissa sateen jälkeen

Rankkasateet eivät nosta veden pintaa pellolla

Pohjaveden korkeus kertoo pellon kasvukunnon ja kuivatustarpeen Kuivatuksen tulee olla niin hyvä, että kuivavaraa on riittävästi runsaampienkin sateiden aikaan ja jälkeen. Hyvä kuivavara mahdollistaa hyvärakenteisen maan, jolloin kasvien juuret pääsevät syvälle ja tuottavat hyvän sadon sekä sadevuonna että poutavuonna.

Kuivavaraa pellossa tulisi olla vähintään 60 senttiä, vaativille kasveille enemmänkin. Runsaan sateen jälkeen vedenpinnan pitäisi laskea kasvukaudella muutamassa tunnissa tähän syvyyteen.

Silloin kuivatus on hyvä. Kasvien hyvän talvehtimisen edellytys on riittävän syvällä pysyvä pohjavesi.

Jos pohjaveden pinta pysyy useampia vuorokausia 0–20 cm syvyydessä, pellolla on suuri kuivatuksen ja maan läpäisevyyden parantamisen tarve. Myös 20–35 cm syvyydessä pysyvä veden pinta kertoo merkittävistä puutteista pellon läpäisevyydessä ja kuivatuksessa.

Korkealla oleva pohjavesi pitää maan pitkään märkänä ja alttiina tiivistymiselle. Sopivaa työaikaa on vähän.

Eri kasvilajit vaativat eri syvyisen kuivavaran. Esimerkiksi syysviljat, syysöljykasvit, mailaset ja puna-apila vaativat syvän kuivavaran. Alsikeapila ja valkoapila menestyvät, vaikka pohjavesi olisi ajoittain korkeammallakin. ◀ Linkkejä lisätietoihin aiheesta osoitteessa luomulehti.fi

LUOMULEHTI 5 | 2021

17

TEKSTI: ANNE RINTAMÄKI KUVAT: TAPIO MÄKI-REINI

Nestemäiset kierrätyslannoitteet puoltavat paikkaansa luomukasvitilalla Tapio Mäki-Reini on rakentanut vinassin levitykseen sopivaa kalustoa itse.

Lietekärryssä on kymmenen metrin puomisto viuhkasuuttimilla.

I

sokyröläinen Tapio Mäki-Reini on pitkän linjan luomuviljelijä, jonka tilan pellot on siirretty luomuun jo vuonna 1992. Nykyisin päätuote on sopimustuotantona Vaasan Myllylle menevä gluteeniton puhdaskaura. Sitä on tänä vuonna kylvössä kuutisenkymmentä hehtaaria, ensi vuodelle suunnitteilla on sadan hehtaarin ala.

– Meillä on vuosien varrella ollut viljelyssä viljoja, öljykasveja ja jopa perunaa, MäkiReini kertoo.

– Keskittyminen puhdaskauraan on karsinut viljelykierrosta muut viljat pois, joten nyt mukana on syysöljykasveja sekä tietysti maata lataavia nurmi- ja palkokasvivuosia.

Puhdaskauran sopimustuotanto tuo tiettyä varmuutta tulovirtaan, ja tietysti onnistumiset kannustavat eteenpäin.

Keskityttävä tärkeimpiin Vielä 1990-luvun alussa Mäki-Reinin tilalla oli lypsykarjaa, maidontuotannon loputtua sonneja ja emolehmiä. Rinnalla kasvoi kuitenkin muun muassa uppopumppuja valmistava Mäki-Reini Oy, joten johonkin oli keskityttävä.

18

LUOMULEHTI 5 | 2021

Orgaaniset kierrätyslannoitteet ovat tuoneet luomutiloillekin vaihtoehtoja peltojen lannoittamiseen.

Nestemäisten tuotteiden levittäminen on helppoa, niitä voidaan käyttää sellaisenaan, tai niillä voidaan väkevöidä lietettä.

– Kynttilää ei voi koko ajan polttaa molemmista päistä. Sekä yrityksen että maatilan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, josta pitää osata karsia turhat sivuversot pois, Mäki-Reini toteaa.

– Meillä on pelloille ollut saatavissa varsin hyvin lietettä, mutta sille on viime vuosina etsitty vaihtoehtoja monestakin syystä.

Vinassista on nyt muutamalta vuodelta hyviä kokemuksia.

Vinassit ovat väkeviä nestemäisiä orgaanisia lannoitteita, joita syntyy muun muassa sokerin jalostuksen sivutuotteena.

Yksi syy nestemäisten kierrätyslannoitteiden käyttöön oli lohkojen sijainti; osa on pohjavesien suoja-alueella, jonne lietteenlevitys on kielletty, osa taas logistisesti kaukana.

– Ja kyllähän se on tosiasia, että painava lietekalusto jättää jälkensä pellolle. Varsinkin liittymien ympäristössä tiivistymiä ei voi välttää, Mäki-Reini kertoo.

Hyvä kasvuunlähtö – Varsinkin luomukasvitiloilla vinassit ovat tehokas lannoitustapa; niissä on runsaasti liukoista typpeä, joka auttaa kasveja merkittävästi kasvuun lähdössä keväällä, kertoo Soilfoodin Aki Laaksonen.

– Kotieläintiloilla niillä pystytään väkevöimään sekä lietettä että esimerkiksi jaloittelutarhojen valumavesiä. Kaliumpitoiset vinassit ovat tehokas apu nurmien lannoitukseen, Laaksonen toteaa.

Tapio Mäki-Reini on käyttänyt vinasseja nimenomaan kevätviljoille.

– Levitys tehdään yleensä mullokselle ensimmäisen äestyksen jälkeen, ja toinen

äestyskerta tehdään heti siihen perään, jolloin haihtumisesta ei ole vaaraa. Olemme kokeilleet levitystä myös oraille, mutta siinä on polttovioituksen riski, Mäki-Reini toteaa.

Hän pitää vinasseja kustannustehokkaana vaihtoehtona. Tänä keväänä levitysala on ollut noin 50 hehtaaria.

Yksinkertaista käyttää Kun vinassia levitetään sellaisenaan, ovat levitysmäärät niinkin pieniä kuin yhdestä neljään kuutiota hehtaarille. Mäki-Reinin tilalla levityskalustoa on rakennettu itse.

– Kasvinsuojeluruiskut eivät sellaisenaan sovellu levitykseen, koska aine on jäykempää.

Siksi rakensimme oman levitysvaunun; siinä on vanha kymmenen kuution lietekärry, jossa on pumppu ja kymmenen metrin puomisto viuhkasuuttimilla.

– Lisäksi kärryyn piti rakentaa suodatinjärjestelmä, koska vanhasta säiliöstä irtoaa aina tavaraa, joka muuten tukkisi suuttimet. Tällaista kalustoa rakennamme tarvittaessa muillekin.

Pienet levitysmäärät helpottavat myös tuotteen varastointia. Mäki-Reinillä välivarastona toimii vanha säiliöauton kärry, neliakseliseen vaunuun mahtuu kerralla 35 kuutiota. Lisäksi käytössä on 15 kuution alumiinisäiliö.

– Nykyisin tarjolla on myös erilaisia muovisia altaita ja varastointisäkkejä, jotka sopivat vinasseille hyvin, Aki Laaksonen kertoo.

– Levitystekniikkaa on kehitetty koko ajan, ja nyt markkinoilta löytyy toimivia ratkaisuja. Esimerkiksi Satakunnan alueella olemme testanneet kokonaispalvelua, jonka kautta viljelijä saa sekä varastoinnin että levityksen, hän lisää. ◀

Isokyröläisen Mäki-Reinin tilan pellot ovat olleet luomussa vuodesta 1992. Viime vuosina Tapio Mäki-Reini on keskittynyt puhdaskauran viljelyyn.

Luomutilan ykkösvalinta Kokeile nyt ja käytä ILMAISEKSI!

3

min aloitus

Artikkeli on tuotettu osana Kasimir – Jätteet ja tähteet käyttökelpoisiksi luomupuutarhalannoitteiksi -hanketta, joka saa rahoitusta Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta.

Etsii lohkon itse

Asenna Sirppi puhelimeesi · automatisoitu lohkokirjanpito · karttamerkinnät · luomutilan varastokirjanpito · puintiennusteet Vinassia käytetään Mäki-Reinin tilalla yleensä kevätviljoille. Levitys tehdään mullokselle ensimmäisen äestyskerran jälkeen.

Sopii myös nykyisen ohjelmasi täydentäjäksi!

Myös tietokonekäyttö. Tutustu ja ihastu: www.sirppi.fi

LUOMULEHTI 5 | 2021

19

Edunvalvontaa - luomutuottajan

asialla

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI KUVAT: EVELIINA SILLANPÄÄ

Lausuntoaika päättyi, vaikuttamistyö jatkuu CAP-lausunnossaan Luomuliitto toi esille huolen luomukorvauksen määrärahojen riittävyydestä sekä tarpeen tukea tasapainoista tuotantoa. Lisäksi nostimme esille ristiriitoja luonnoksen tavoitteiden, toimenpiteiden ja määrärahojen kohdentamisen välillä.

L

ausuntoaika luonnoksesta Suomen kansalliseksi strategiaksi seuraavalle yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kaudelle umpeutui 10.9.2021. Luomuliitto kannusti myös jäseniään jättämään lausunnon luonnokseen. Työ tuotti tulosta: luomukorvausta käsittelevään kohtaan kertyi 153 lausuntoa. Kaiken kaikkiaan luonnokseen annettiin 330 lausuntoa.

Nostimme tähän artikkeliin keskeiset kohdat Luomuliiton lausunnosta, koko lausunto on luettavissa verkkosivuillamme.

Ympäristövaikutukset ja toimenpiteiden ristiriidat Luomuliitto painotti lausunnossaan, että luomutuotannon menetelmät tarjoavat ratkaisuja CAP-luonnoksen erityistavoitteisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, maatilojen selviytymiskyvyn parantamiseen, luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen sekä torjunta-aineiden aiheuttaman ympäristökuorman vähentämiseen. Luomutuotannon näkökulmasta CAP-luonnoksen erityistavoitteet ja toimenpiteiden yksityiskohdat sekä budjetti ovat ristiriitaiset.

20

LUOMULEHTI 5 | 2021

Luomuliitto ilmaisi pettymyksensä siihen, että CAP-luonnoksen ympäristövaikutusten arvio julkaistiin lausuntojen antamisen kannalta aivan liian myöhään – vasta 11 päivää ennen lausuntoajan päättymistä – puhumattakaan siitä, että suunniteltujen toimenpiteiden vaikutukset olisi huomioitu jo luonnosta laadittaessa.

CAP-strategialla tulisi kuitenkin pyrkiä selkeisiin ympäristötavoitteisiin.

Määrärahat luomulle on turvattava Luomuliitto esitti lausunnossaan huolensa siitä, että luomulle asetettuihin kasvutavoitteisiin ei tulla nykytiedon mukaan pääsemään, koska määrärahat loppuvat kesken. Tämän vahvistaa myös IFOAM Organics Europen selvitys Suomen osalta.

Luomuliitto korosti lausunnossaan, että pelkkä tuotannon tuki ei riitä luomualan tasapainoiseen kasvuun, vaan luomua on kehitettävä kokonaisvaltaisesti koko arvoketju huomioiden. Myös niin kutsuttuja vetäviä toimenpiteitä on suunniteltava ja rahoitettava. Luomutuottajat tuottavat luomuraaka-aineita, mutta mikäli halutaan lisää luomutuotteita kuluttajille, on tavoitteeseen saatava koko arvoketju mukaan. Jalostavan teollisuuden on myös pystyttävä maksamaan reilua hintaa luomuraaka-aineista.

Onnistunut edunvalvontatyö toi parannuksen MMM:n tiedon mukaan uusimpien laskelmien perusteella CAP-luonnoksessa olevaa

luomukotieläinkorvaustasoa tullaan korjaamaan siten, että se on 130 €/ha 0,5 ey/ ha. Tuki maksetaan niin monelle hehtaarille kuin eläinyksiköt riittävät. Uusi ehdotus ei näy lausuntopalvelussa, sillä luonnosta ei voitu muokata kesken lausuntoajan.

Päivitetty ehdotus luomukotieläinkorvaukseksi on oikeansuuntainen ja hieno esimerkki onnistuneesta edunvalvontatyöstä. Ministeriön alkuperäisessä esityksessä esitettiin luomukotieläintiloille 122 euron eläinyksikkökohtaista luomukorvausta, ja vaihtoehtoisesti pyydettiin kannanottoja hehtaariperusteisena 0,5–1 ey/ha eläintiheydelle.

Luomuliitto korosti lausunnossaan, että luomukotieläintuen tulee kannustaa tasapainoiseen tuotantoon siten, että kotieläintiloilla on kohtuullinen eläinmäärä suhteessa pinta-alaan.

Luomuliitto esitti, että luomukotieläinkorvaus maksettaisiin kaikille niille luomusitoumushehtaareille, joita kohti on vähintään 0,4 eläinyksikköä. Korvaustasoksi ehdotimme nykyistä 134 euroa.

Päivitetty ehdotus luomukotieläinkorvaukseksi on oikeansuuntainen ja hieno esimerkki onnistuneesta edunvalvontatyöstä.

Kohdentamalla enemmän ympäristöhyötyjä Luomuliiton mukaan luomutuotannon ympäristövaikutuksia satokiloa kohden voitaisiin pienentää kohdentamalla tutkimus- ja kehittämismäärärahoja hankkeisiin, joissa kehitetään keinoja satotasojen nostamiseen luomussa.

Luomutuotanto tulisi tunnustaa CAPluonnoksen merkittävimmäksi toimenpiteeksi luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, ja laiduntavat luomukotieläimet olisi pitänyt ottaa vaikutusarvioinnissa paremmin huomioon.

Vapautuksia ehdollisuuden vaatimuksiin Luomuliitto ehdotti, että luomutuottajat vapautettaisiin ehdollisuuden GAEC 1 ja 9 -vaatimuksista GAEC 8 lisäksi, josta luomutuottajat on jo vapautettu EU:n toimesta.

GAEC 1, 8 ja 9 vastaavat tällä hetkellä viherryttämisen vaatimuksia.

GAEC 7 -vaatimuksessa esitetyt kaavamaiset prosenttiosuudet kyntämisen ja kevytmuokkauksen aloista eivät ole toimivia.

Luonnoksessa on ehdotettu, että syksyllä pitää 55 prosenttia alasta muokata kevennetysti, jotta saa oikeuden kyntää 45 prosenttia ▷▷

Vaihtoehtoja koko tila luomussa -ehdolle Ministeriö esitti luonnoksessaan luomukorvauksen ehdoksi niin sanottua koko tila luomussa -ehtoa. Se tarkoittaisi, että mikäli tilalla on kotieläimiä vähintään viiden eläinyksikön verran, tulisi nämä kasvattaa luonnonmukaisella tavalla, ja että uusien luomutilojen kohdalla eläimet on siirrettävä luomuun viimeistään kolmannen sitoumusvuoden jälkeen.

Luomuliitto huomautti lausunnossaan, että toteutuessaan vaatimus pienentäisi luomuviljeltyä pinta-alaa, kun monet kotieläintilat luopuisivat luomuviljelystä, ja vähentäisi markkinoille päätyvien luomutuotteiden määrää kasvintuotannon osalta. Lisäksi ehdotus on ristiriidassa luomupeltopinta-alan kasvutavoitteiden kanssa.

Ministeriö tavoittelee ehdotuksellaan sitä, että luomukorvaus ei hyödyttäisi epäsuorasti tavanomaista kotieläintuotantoa.

Tähän voitaisiin puuttua paremmin esimerkiksi vaatimalla myydyistä myyntikasveista myyntidokumenttia vaikkapa joka toinen vuosi.

LUOMULEHTI 5 | 2021

21

syysmuokattavasta alasta. Luomuliitto ehdotti, että syysmuokkauksen ala tulee suhteuttaa koko tilan peltoalaan, ei pelkästään muiden kuin tilan syyskylvöisille kasveille varattuun pinta-alaan.

Luomuliiton ehdotuksen mukaan syysmuokattavan alan saisi muokata haluamallaan tavalla, myös kyntäen, mikäli ala on alle viisi hehtaaria. Tämä riippumatta siitä, mitä muilla lohkoilla kasvaa. Myös kasvitautien saastuttamat kasvijätteet on saatava muokata maan sisään.

Vaihtoehtoisesti ehdotettiin, että luomutilat vapautettaisiin muokkaustavan rajoituksista, koska luomutuotannolle on tyypillistä peltojen laaja kasvipeitteisyys talven aikana ja tehokas muokkaus on ensiarvioisen tärkeää mekaanisessa rikkakasvintorjunnassa sekä kasvitautien hillinnässä – usein myös ainoa käytettävissä oleva toimintatapa.

Lisäksi Luomuliitto otti kantaa ympäristökorvausehtoihin, ekojärjestelmään, määritelmiin sekä eläinten hyvinvointikorvauksen ehtoihin. ◀ Luomuliiton koko lausunto on luettavissa osoitteessa luomuliitto.fi/caplausunto-2021.

Kutsu ystäväsi mukaan Luomuliittoon!

Tuottajajäsenemme: innosta ystäväsi Luomuliiton jäseneksi, niin tarjoamme vuoden 2022 Luomulehdet veloituksetta.

Edun arvo 40 €

luomuliitto.fi/jarjesto/liity-jaseneksi Kampanja on voimassa 15.1.2022 asti.

22

LUOMULEHTI 5 | 2021

TEKSTI: ANNIKA MICHELSON, KAIJA HINKKANEN, SAKARI RAISKIO

Lehtori Jari Heikkonen esitteli monimuotoisia nurmikokeita Nummi-lohkolla.

Pellon pientareella Mustialassa Nurmi- ja luomuteemaisessa päivässä oli työnäytöksiä säilörehun tekemisestä ja juolavehnän torjunnasta.

Koekentillä oli nähtävissä Terhi Thuneberg

kevätviljojen lajike- ja lannoituskokeita sekä maatiaisviljoja.

H

ämeen ammattikorkeakoulun Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla järjestettiin 5.8.2021 luomu- ja nurmiteemainen pellonpiennartapahtuma. Digitaalisuuspisteellä perehdyttiin digimaatalouden ratkaisuihin, tarkasteltiin ilmasta käsin otettujen droonikuvia ja suunniteltiin oman tilan tarpeisiin soveltuvia tiedonkeruumenetelmiä.

Mustialan maatilalta on kerätty digitaalista tietoa kasvukauden ajan. Kerättäviä tietoja olivat maaperän lämpötila ja kosteus, ilman lämpötila sekä tilakohtainen lämpösumman laskenta. Lisäksi toteutettiin droonikuvaukset useamman kerran.

Lukuisten lajikkeiden viljelykokeet Keväällä perustetut viljelykokeet ja -kokeilut on suunniteltu yhteistyössä tutkimuksen, neuvonnan ja yritysten kanssa. Mukana olivat syys- ja kevätviljojen lajike- ja lannoituskokeet, laidun- ja nurmikokeet. Osa kokeista ja kokeiluista tehtiin osana Mustialan luomutilan talousviljelyä. Koeruutuja oli 18 kappaletta ja koekaistoja 488 kappaletta.

Pellonpiennartilaisuuden aikaan erot lajikkeiden kasvukauden pituudessa näkyivät selkeästi. Vierailijat pääsivätkin vertailemaan koeruutujen näkymiä omiin kasvustoihinsa. Kaikissa kerranteissa oli koejäseninä sekä lannoitettu että lannoittamaton koejäsen. Silmämääräisesti eroja ei ollut juurikaan havaittavissa. Tänä kesänä kasvua rajoittavana tekijänä olikin kuivuus, joten lannoitus ei vaikuttanut kasvuun oletetulla tavalla. Mielenkiintoista onkin nähdä, kun kaikki koetulokset valmistuvat, mikä oli tänä vuonna lannoituksen merkitys satotasoon ja viljan laatuun.

Koekentällä kasvoi kymmeniä eri lajikkeita niin syys- kuin kevätviljojakin: uusia lajikkeita, vanhoja kauppalajikkeita, maatiais- sekä monimuotoisviljoja. Syysviljat puitiin jo heinäkuussa – rukiit 26.7. ja vehnät 29.7. – ja satoon oltiin tyytyväisiä, vaikka jyvät olivat pieniä kuivuudesta johtuen. Syysvehnistä esimerkkinä Ceylon tuotti koekentällä yli 5000 kilon hehtaarisadon.

Kevätviljat kylvettiin Mustialassa 26.5.2021. Ensimmäisenä valmistuivat maatiainen Lohja ja vanhoista lajikkeis-

ta ApuRuso. Kauroista valmistuivat ensin Niklas ja Avanti. Ohrista ensimmäisinä olivat valmiina Arild (2T) ja vanha kauppalajike Joutsenkaula (2T).

Tapahtuman järjestivät Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoima Luomussa vara parempi -hanke, ProAgrian Elina II -hanke sekä Työtehoseuran Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla -hanke. Hankkeen tuloksia esitellään Luomussa vara parempi hankkeen -loppuseminaarissa 9.12.2021. ◀ Kirjoittajista Michelson työskentelee lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulussa, Hinkkanen kasvituotannon asiantuntijana ProAgria Etelä-Suomessa ja Raiskio tutkijana Luonnonvarakeskuksessa.

LUOMULEHTI 5 | 2021

23

TEKSTI: MAARIT KARI

Eroon öljystä viljan kuivaamisessa?

Viljan kuivaus kuluttaa energiaa karkeasti saman verran kuin viljely.

Riippuvuutta öljystä voi pienentää joko vähentämällä kuivaustarvetta tai korvaamalla öljyä osittain tai kokonaan uusiutuvilla

Maarit Kari

energialähteillä.

Ö

ljyn tilastollinen kulutus viljan kuivauksessa on kasvanut viime vuosikymmeninä, vaikka vilja-alassa ei vastaavaa kasvua ole tapahtunut. Kasvua selittää osaltaan ainakin se, että isoja uusia kuivureita rakennetaan edelleen öljytoimisiksi erityisesti Länsi-Suomessa, missä hakkeen hinta ja saatavuus ei ole niin kannustava kuin metsäisemmässä Suomessa. Myös kotieläintuotannosta luopuneilla pienemmillä tiloilla viljan osuus on kasvanut, ja sitä kuivataan vanhoilla öljykuivureilla. Öljyn asemaa energianlähteenä on säilyttänyt sen helppous, mutta myös tekniikan edullisuus huolimatta siitä, että uutenakaan investointina siihen ei saa investointitukea.

Suuri tehon tarve vaatii hakepolttoaineella ison kattilan, jolle hintaa kertyy väistämättä moninkertaisesti öljykattilaan nähden.

24

LUOMULEHTI 5 | 2021

Logistinen suunnittelu kannattaa erityisesti isoilla kuivausmäärillä.

Kaasu on kilpailukykyinen vaihtoehto öljylle paitsi tekniikan hinnassa, myös puhtaampien piipunpääpäästöjen ja paremman hyötysuhteen ansiosta. Nestekaasun saatavuus pitkälläkin tähtäimellä näyttää turvatulta, mutta biokaasun markkinasaatavuus on toistaiseksi heikkoa, ja maatilan biokaasulaitoksenkin yhteydessä riittävä teho edellyttää käytännössä kaasun varastointia paineistettuna, jotta hetkellinen tarve saadaan tyydytettyä.

Konetyössä polttoöljyä on toistaiseksi vaikea korvata uusiutuvalla energialla, mutta viljan säilönnässä on enemmän valinnan-

varaa ja vaihtoehtojen soveltuvuus vaihtelee tapauskohtaisesti. Kannattavuuslaskelmat tulee aina tehdä tapauskohteisesti.

Rehuviljassa enemmän vaihtoehtoja Kotieläintiloilla ja rehuviljan viljelyssä esimerkiksi tilojen välisessä kaupassa merkittävä osuus vuoden tarpeesta voidaan säilöä kuivaamatta, ja säilöntäaineissa on valinnanvaraa kemiallisista biologisiin aineisiin. Tästä oli hyvä artikkeli Luomulehdessä 6/2020. Näin säilötty vilja voidaan varastoida ilmatiiviisti laakasiiloon tai se voidaan syöttää murskemyllystä suoraan muovituubiin, jolloin investointikustannus on luonnollisesti pienempi. Etuna on paitsi suuri ajallinen kapasiteetti ja edullisempi investointi, myös pieni energian kulutus: energian tarve putoaa kymmenesosaan. Lisäetuna on mahdollisuus valita myöhäisiä ja suurisatoisia lajikkeita.

Toinen erityisesti rehuviljalle soveltuva menetelmä on kuivaava siilo. Osan tarvittavasta sähköstä voi tuottaa omassa maatilan aurinkosähkövoimalassa. Myös siilokuivauksessa energiankulutus jää murto-osaan lämmöllä tapahtuvaan kuivaukseen verrattuna.

Investoitaessa nykyaikaiseen lämminilmakuivuriin katseet kannatta suunnata sekä tulevaisuuteen että ympäristöön. Onko kuivurille tarvetta seuraavaksi 30 vuodeksi, mielellään vähintään 200 hehtaarin vilja-alalle? Siinä ajassa öljyn hinta voi nousta merkittävästi. Onko mahdollista investoida useamman tilan yhteiseen kuivuriin tai jopa osaksi paikkakunnan lämpölaitosta?

Onko mahdollista kytkeä kuivuri maakaasuverkkoon, jonka kautta voi käyttää myös biokaasua tasekaupan periaatteella? Voiko kuivaus- ja lämmöntarpeen yhdistää eri kohteissa siirrettävällä lämmön lähteellä.

mat. Pohjanmaalla on useita tiloja, joilla vaatimukset täyttäviä lämpölaitoksia on rakennettu. Sivuvirtojen käyttö polttoaineena lisää viranomaisvaatimuksiin ja valvontaan liittyviä kustannuksia. Siitä syystä kannattava kokoluokka lähentelee yhden megawatin tai sitä suurempia laitoksia. Kustannuksia kompensoi ympäristölupaan saatavat helpotukset lannanlevitysalassa. Lannan ravinteiden käyttöaste tosin heikkenee, eikä ratkaisu ole luomutuotannon periaatteiden mukainen. Lämmityksen ja kuivaamisen voi toki yhdistää myös ilman sivuvirtoja. Öljyn kulutuksen vähentäminen Öljyn kulutusta voi vähentää myös olemassa olevassa kuivurissa, ja moni on niin jo

tehnytkin. Aikaisten lajikkeiden alhaisempi kuivauskustannus kompensoi taloudellisesti mahdollisesti vaatimattomampaa satoa ja laajentaa kuivauksen aikaikkunaa, mikäli ainakin osa sadosta voidaan korjata edullisemmissa kuivausolosuhteissa ja kuivempana.

Kattilan huoltaminen ja polttimen oikeat säädöt tarkentavat kuivausta, samoin ylikuivaamisen välttäminen. Lämpökennoston eristäminen vähentää polttoaineen kulutusta 10–20 prosenttia. Tilayhteistyöllä voidaan lykätä kuivuri-investointia tai vähentää kuivaustarvetta. Tilayhteistyöllä voi olla mahdollista myös viljellä tai viljelyttää yksivuotiset kasvit kivennäismaalla ja vastaavasti lisätä nurmialaa eloperäisillä, jolloin ▷▷

Maarit Kari

Kuivauksen ja lämmityksen yhdistäminen Sika- ja siipikarjataloudessa tehon tarve kuivauksessa ja rakennusten lämmityksessä ovat yhä useammassa tapauksessa samaa suuruusluokkaa. Vastaavasti täyden tehon tarve sijoittuu kuivauksessa ja lämmityksessä eri vuodenaikoihin. Lisäksi energianlähteenä voidaan hakkeen rinnalla käyttää kuivikepohjaa ja muita sivuvirtoja.

Kun polttoaineessa on mukana myös lantaa, viranomaisvaatimukset poltto-olosuhteille ja savukaasujen laadulle ovat tiukem-

Kuivauksen öljynkulutukseen vaikuttaa ulkolämpötila. Riittävän aikaiset lajikkeet ja alhainen puintikosteus antavat pelivaraa ajallisesti ja taloudellisesti.

vilja-ala, ha

viljaa, tn

lämpö/ puhallus-teho kW

Lämminilmakuivuri, 400 hl*

200

900

500

24

177

17,7

öljy

95

Lämminilmakuivuri, 400 hl**

200

900

500

24

177

4,2

hake

20

Kylmäilmakuivuri, 9000 hl

135

540

30

4

16

1,6

sähkö

100

Kylmäilmakuivuri, 5500 hl

100

300

20

3

17

1,7

sähkö

100

Happosäilöntä tuubissa, 13300 hl

200

800

-

260

20

1,9

polttoöljy

95

Tuoresäilöntä siilossa, biologinen säilöntäaine, 3300 hl

40

200

-

300

15

1,4

polttoöljy

95

Menetelmä, tilaesimerkkejä

muut laitteet/ traktoriteho kW

kWh/tn

Energia, pääpolttoaineen mukaan €/tn

Pääenergialähde

Laskennassa käytetty hinta €/MWh

Tilaesimerkkejä kylmäilmakuivurista, happosäilönnästä ja tuoresäilönnästä siilossa. * laskennallinen esimerkki, 95 % hyötysuhde ** laskennallinen esimerkki, 85 % hyötysuhde

LUOMULEHTI 5 | 2021

25

puintikosteuden alentamisen tai kuivauksen ulkoistamisen lisäksi vähennetään viljelyn kasvihuonekaasupäästöjä.

Lisälämpöä öljykuivaukseen Muualla kuin sika- ja siipikarjataloudessa kiinteistön lämmönlähde on teholtaan usein 60–120 kilowattia, eli neljäs- tai viidesosa kuivurin tehosta.

Kiinteistökattilalla voidaan tuottaa kuitenkin osa tarvittavasta lämmöstä ja vähentää siten öljyn kulutusta, jos kuivurin ja lämpökeskuksen välinen etäisyys on maltillinen. Pitkä etäisyys paitsi lisää lämpökanavan kustannusta, myös lämpöhäviöitä. ◀

K

uivurin energiainvestoinnille on saatavissa 40 prosentin investointituki hyväksyttävien yksikkökustannusten osalta. Hyväksyttävä yksikkökustannus on yhtä suuri siirrettävällä lämpökontilla ja kiinteällä kattilalla. Tehon myötä kasvavaa myös tukeen oikeuttava osuus investoinnista, koska investoinnin hinta ei nouse samassa suhteessa. Suuritehoinen kuivuri luonnollisesti helpottaa kuivaamisen ajoittamista edullisiin olosuhteisiin ja siten myös säästää energiakustannuksissa. Uudessa laitteistossa on tyypillisesti myös parempi hyötysuhde. Lämmöntalteenottolaitteisto on myös tukikelpoinen.

Hakkeen hinta on polttoaineena vain murto-osan öljyn hinnasta, mutta ilmaista sekään ei ole. Alueellisesti hinta ja saatavuus voi myös vaihdella. Mikäli puintikosteus on säännöllisesti suuri, kuivauskustannus rasittaa kannattavuutta edullisellakin polttoaineella. ◀

Susanna Hämäläinen

Pienehkön kuivaustarpeen hybridiratkaisu Viljakas-kuivurikonsepti on suunniteltu tavanomaista pienemmille kuivauserille ja erityisesti erikoiskasveille, kuten kuminalle, heinänsiemenelle ja tasaista kuivausta vaativalle härkäpavulle. Se soveltuu myös pienempien viljaerien kuivaamiseen.

Lämmönlähteeksi voi yhdistää esimerkiksi aurinkolämpöä ja pienemmän teholuokan hake- tai klapikattilaa. Kuivuriin on saatavissa myös lajitteluominaisuus, jolloin monilajisten satojen erottelu on mahdollista. Kuivurikonsepti soveltuu erityisen hyvin luomuviljelyyn, jossa joko pienet kuivausmäärät tai monilajiset satotuotteet ovat ylei-

Uusiutuvan energialähteen investointituki

sempiä. Viljakas on jalostettu konttiratkaisuksi, joka liikuteltavuuden ansiosta on helppo yhdistää lämmönlähteeseen tai siirtää eri käyttöpaikkaan.

Viljakas-kuivuri on jalostettu konttiratkaisuksi, joka voidaan yhdistää erilaisiin lämmönlähteisiin, kuten aurinkolämpöön. Kuivaustilavuus on säätyvästi 10–130 hehtolitraa.

26

LUOMULEHTI 5 | 2021

TEKSTI: MINNA NURRO

Luomuohjelma tavoittelee kysynnän maltillista kasvua Päivitetty luomuohjelma Luomu 2.0 julkaistiin alkukesästä. Sen tavoitteena on kaksinkertaistaa luomun tuotanto ja kulutus Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Luomualan asiantuntijat pitävät kysynnän kasvutavoitteita realistisina.

M

Markkinaosuus viiteen prosenttiin Uuden luomuohjelman tavoitteena on, että luomun markkinaosuus vähittäiskaupassa nousee viiteen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras pitää tavoitetta hyvänä.

– Tavoite on realistinen, mutta tarpeeksi kunnianhimoinen. Se perustuu siihen, että luomutuotteiden myynti on jo pitkään kasvanut noin 10 prosentin vuosivauhtia. Itsestään kasvu ei tule, sen eteen on tehtävä toimenpiteitä, hän arvioi.

Lamminpartaan mukaan aiemman kehittämisohjelman tavoitteista jäätiin, koska ohjelmaa ei resursoitu riittävästi. Esimerkiksi luomutukiin ei varattu tarpeeksi rahaa. Nyt hän on toiveikkaampi.

Pixabay

aa- ja metsätalousministeriön työstämä kansallinen luomuohjelma asettaa useita mitattavia tavoitteita luomutuotannolle ja -kulutukselle sekä huomioi myös niiden kehittämistä tukevia tekijöitä, kuten koulutuksen, tutkimuksen ja kuluttajaviestinnän. Ohjelmassa korostetaan myös luomun jalostusasteen nostamista ja uusien tuotteiden kehittämistä.

Tarkempi toimintasuunnitelma on tarkoitus valmistella yhdessä luomualan toimijoiden kanssa kuluvan syksyn aikana.

Päivitetty ohjelma on jatkoa alun perin vuonna 2013 laaditulle luomualan kehittämisohjelmalle. Sen tavoitteena oli nostaa sekä luomuviljelyn osuus peltoalasta että luomutuotteiden käyttöaste julkisissa ruokapalveluissa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Näistä tavoitteista jäätiin.

Uuden luomuohjelman tavoitteena on, että luomun markkinaosuus vähittäiskaupassa nousee viiteen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Kuluttajaviestintää tarvitaan yhä Luomuohjelman mukaan kysynnän kasvu edellyttää viestintää luomun hyödyistä, kampanjoita ja markkinointia. Palloa heitetään alan yrityksille, järjestöille ja hankkeille sekä tutkimukselle. Lamminparras on samoilla linjoilla.

– Kuluttajaymmärryksen lisäämistä tarvitaan jatkuvasti. Luomu tunnetaan yhä aika heikosti, ihmisten mielikuvat siitä voivat olla hähmäisiä. Yrityksille voi kuitenkin olla haastavaa puhua voimakkaasti luomun hyödyistä ja tuoda sitä esille kestävänä vaihtoehtona – tarvitaan julkisia kampanjoita, hän pohtii. ▷▷

LUOMULEHTI 5 | 2021

27

EkoCentria/Virpi Kulomaa

Jotta ammattikeittiöille asetettu luomun kasvutavoite voitaisiin toteuttaa, tarvitaan ammattikeittiöille sopivia luomutuotteita ja pakkauskokoja sekä reseptiikkaa.

Lamminparras katsoo, että suomalaiset elintarvikeyritykset ovat lähteneet mukavasti luomubisnekseen: alalla on kaikenkokoisia ja eri tuoteryhmiä edustavia yrityksiä, jotka myös markkinoivat luomua.

Hän huomauttaa, että kasvaakseen luomumarkkina tarvitsee kuitenkin lisää tuotekehitystä. Uusia tuotteita kaivataan etenkin niihin kategorioihin, joissa luomua on niukasti tai ei lainkaan, kuten lihajalosteet ja kasviproteiinit.

Lamminparras toivoo yrityksiltä myös nykyistä strategisempaa asennetta luomuun.

– Luomutuotteitakin pitäisi voida kehittää ja kokeilla pitkäjänteisesti, ettei yhdestä epäonnistumisesta heti todeta, että se oli siinä, hän sanoo.

Ruokapalveluissa 25 prosenttia luomua Julkisten ammattikeittiöiden osalta ohjelman tavoite on nostaa luomun käyttö 25 prosenttiin raaka-aineista. Julkiset ruokapalvelut tarjoilevat vuosittain noin 360 miljoonaa ateriaa, joten kyse ei ole pienistä määristä. Portaat luomuun -ohjelmaa vetävä projektipäällikkö Anu Arolaakso Savon koulutuskuntayhtymästä toteaa, että tavoite olisi voinut olla korkeampikin.

– Kokemuksen mukaan 20–25 prosentin luomuosuus on helppo saavuttaa jo muutamalla perusraaka-aineella, hän huomauttaa.

Ruokapalveluja koskeva tavoite oli kirjattu myös edelliseen luomualan kehittä-

28

LUOMULEHTI 5 | 2021

misohjelmaan. Arolaakso arvioi, että se jäi saavuttamatta lähinnä kuntapäättäjien asenteiden takia: luomu jäi lähiruoan jalkoihin, sillä sen lisäarvoa ei ymmärretty eikä strategisia päätöksiä luomun lisäämiseksi tehty. Arolaakso uskoo, että uusi tavoite saavutetaan.

– Ruokapalvelut ovat heränneet luomuasiaan, kuluttajilta ja päättäjiltä tulee niille aiempaa enemmän painetta. Ammattikeittiöissä on nyt kysyntää, ja niissä mietitään, mistä saisi uusia luomutuotteita, hän kertoo.

Vuoropuhelua koko ketjuun Ammattikeittiöt haluavat tarjota nimenomaan suomalaista luomua. Arolaakson mukaan on tärkeää varmistaa tukipolitiikalla luomutuotannon lisääntyminen, jotta kysyntään pystytään vastaamaan.

Uudessa luomuohjelmassa korostetaan, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan ammattikeittiöille sopivia luomutuotteita ja pakkauskokoja sekä reseptiikkaa. Tämä edellyttää vuoropuhelun ja viestinnän lisäämistä elintarvikevalmistajien, tukkujen ja ruokapalvelujen välillä, jotta tieto kulkee sujuvasti kumpaankin suuntaan.

– Kuka tai mikä on se toimija, joka ottaa ensimmäisen askelen yhteistyön tiivistämiseksi? Hankkeilla on iso rooli tässä, aluehankkeiden ja valtakunnallisten hankkeiden pitäisi tukea toisiaan, Arolaakso pohtii.

Luomuohjelmassa pidetään tärkeänä myös luomun kirjaamista kuntien hankintastrategioihin. Ohjelmassa mainitaan myös koulujakelujärjestelmän yksinkertaistamisen ja sen tuotevalikoiman laajentamisen keinona kannustaa ruokapalveluja luomun käyttöön.

Vientitavoite sata miljoonaa Luomuviennin kooksi ohjelmassa tavoitellaan sataa miljoonaa euroa vuonna 2030.

Sen saavuttamiseksi ohjelmassa korostetaan viennin jalostusarvon nostamista ja yritysten yhteistyön lisäämistä. Myös alan toimijoita, kuten Pro Luomua ja Food from Finland -ohjelmaa, kannustetaan tiivistämään yhteistyötä viennin edistämiseksi.

Pro Luomun tekemän selvityksen mukaan luomuvienti kasvaa nyt hyvin.

– Meidän melko maltillisen arviomme mukaan luomuvienti voisi olla sata miljoonaa euroa jo vuonna 2025 erityisesti, jos yrityksiä saadaan monipuolisemmin mukaan vientiin ja kehittämään vientimarkkinoille suunnattuja luomutuotteita, Aura Lamminparras pohtii.

Myös ohjelmajohtaja Esa Wrang Food from Finlandista pitää sadan miljoonan tavoitetta realistisena ja uskoo sen ylittyvänkin, jos viennissä tehdään oikeita toimenpiteitä. Hän muistuttaa, että Euroopan ja Aasian luomumarkkinat ovat yhä kovassa kasvussa.

Wrang toivoo, että luomua vievien yritysten määrä lisääntyy, tuotesortimentti laaje-

nee ja tuotteiden jalostusarvo nousee. Hän näkisi luomuviennissä mielellään myös suurimpia elintarvikeyrityksiä. Henkilöstöresursseja kannattaisi hänen mielestään kohdistaa vientiin nykyistä enemmän.

– Viennissä pitäisi räätälöidä tuotteita enemmän eri markkinoille ja vaativille kuluttajille.

Pelkkä luomu ei riitä, vaan tuotteen on tarjottava myös jotain muuta lisäarvoa. Suomessa on erinomaiset elintarvikkeet ja korkean tason tuotekehitysosaamista; miksi emme ota enemmän roolia pitkälle jalostettujen tuotteiden viejinä? Wrang pohtii.

Yhteistyön tiivistämistä alan muiden toimijoiden kanssa hän pitää ehdottoman tärkeänä. Food from Finland, Pro Luomu ja MTK ovat jo ottaneet konkreettisia askelia luomuviennin kasvattamiseksi.

– Toimijoiden välillä pitää olla laajapohjaista yhteistyötä, emme sulje siitä muitakaan tahoja pois, Wrang sanoo. ◀

Artikkeli aloittaa juttusarjan, jossa asiantuntijat kommentoivat luomuohjelman tavoitteita. Sarjan seuraavassa osassa keskitytään luomutuotantoon.

Lempeän leppäsavun syleilystä nousevat Talman perinnesavustamon uuden ajan herkut.

Luonnollinen maku kumpuaa juurevasta alkuvoimasta, laadukkaista suomalaisista raaka-aineista ja aidosta käsityöstä.

Valmistettu vanhan ajan perinteellä, Vuosittain uudella myytyjenliekillä. yksiköiden vertailu

30,00 %

Tilanne 2020

22,50 %

25 %

25 %

15,00 % 14,5 % 12 %

7,50 % 5%

0,00 %

SAVUISTEN AROMIEN SALAISUUS

2,6 %

Tilanne 2020 (Vienti 100 milj. €milj. €)

Tavoite 2030

Tavoite 2030

Osuus 14,50 % 25 % viljelypintaalasta (v. 2021) Markkinaosuus vähittäiskaupass 2,60 % 5 % a (myynnin arvosta) Osuus julkisissa ruokapalveluiss a (raaka12 % 25 % aineiden määrästä) Vienti 50 milj. € 100 milj. €

(Vienti 100 milj. €)

Osuus viljelypinta-alasta (v. 2021) Markkinaosuus vähittäiskaupassa (myynnin arvosta) Osuus julkisissa ruokapalveluissa (raaka-aineiden määrästä) Luomuohjelman tavoitteet lukuina.

LUOMULEHTI WWW.TAMM5 I N|E 2021 N.FI

29

Torstai 11.11.

Aamupäivän yhteisohjelma klo 9.30–12.45 (striimataan verkkoon) puheenjohtaja, Janne Rauhansuu, Luomuliitto The future of organic farming in the EU, Eduardo Cuoco, director, IFOAM Organics Europe (esitys englanniksi) Miten uusi CAP vaikuttaa luomualaan Suomessa?

Susann Rännäri, toiminnanjohtaja, Luomuliitto Politiikkamuutosten vaikutukset luomutilalla, Tommi Hasu, luomuviljelijä, LuomuMattinen Miksi luomu edistää luonnon monimuotoisuutta?

Johan Ekroos, agroekologian apulaisprofessori, Helsingin yliopisto Kannattaako kyntö? Kokemuksia ja tutkimustietoa, Tuomas Mattila, viljelijä-tutkija

Retket klo 14.00–17.00 Timo Haaviston tila, Peräseinäjoki

Luomua lakeuksilta

Luomupäivät Seinäjoella Toimisto- ja tapahtumakeskus Frami, B-rakennus, Kampusranta 9, Seinäjoki

Tikan tila – Yhden tilan maito Foodwest Oy – Raaka-aineesta tuotteeksi

Iltajuhla Hotelli Almassa Ohjelmassa mm. Vuoden Luomuyrityksen palkitseminen Illalliskortti 50 €/hlö

11.–12.11.2021 Syksyn 2021 Luomupäivät järjestetään hybriditapahtumana. Osa Seinäjoella järjestettävästä ohjelmasta välitetään verkkoyleisölle.

Tapahtumassa noudatetaan alueellisen AVI:n suosituksia terveysturvallisuuden suhteen.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 24.10. mennessä: luomuliitto.fi/luomupaivat

Pidätämme oikeudet muutoksiin ohjelmassa.

30

LUOMULEHTI 5 | 2021

Perjantai 12.11.

Rinnakkaisohjelmat klo 8.30–12.00 Kestävä ja kannattava luomumaidontuotanto Ruokinnan vaikutukset eläinterveyteen luomumaitotiloilla, Seija Perasto ja Essi Tarsia, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannukset eteläpohjalaisilla luomumaitotiloilla, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Kustannusten hallinta luomumaitotiloilla Ruotsissa, Pauliina Jonsson, Jordbruksverket Laidunnusteknologia apuna laidunnuksessa, Urpu Tanner-Koopmans, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Luomukasvisviljely ja monimuotoisuus Kukkivilla kaistoilla monimuotoisuutta vihannespelloille, Pirjo Kivijärvi, tutkija, Luke Luomuvihannesviljelyn menestystekijät Tanskassa, Richard de Visser, gartnerirådgivningen, Tanska (esitys englanniksi) Tuholaisten uudet tarkkailu- ja vaihtoehtoiset torjuntamenetelmät, Anne Nissinen, erikoistutkija, Luke Porkkanapeltojen mikrobiomi ja sen merkitys porkkanan varastokestävyyteen, Terhi Suojala-Ahlfors, erikoistutkija, Luke Perunaruton kestävät ja ennakoivat torjuntamenetelmät, Marjo Hokka, johtaja ja Riina Lukkala, tutkija, Petla; Marika Rastas, tutkija, Luke Försök i ekospannmål och vall. Superbäret aronia.

Tilapuheenvuoro: Luomumaitotila muuttuvassa toimintaympäristössä, Maarit Noppa, luomumaidontuottaja

Gödslingsförsök i ekohavre 2020 och 2021, Österbotten – vad har vi lärt oss och vad vill vi veta mer? Ulrika Wikman, ProAgria Österbottens Sv. Lantbrukssällskap

Luomuviljelijän ilmastoratkaisut Kokemuksia ja tuloksia Ilmastosoturit-hankkeesta, Arja Nykänen, SeAMK; Hannele Antila, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomutilan ratkaisuja maan kasvukunnon hoitoon, Pekka Paavola, luomuviljelijä Mitkä asiat tekevät maatilasta ilmastoystävällisemmän?

Elena Valkama, erikoistutkija, Luke (Englanninkieli-

10 växtsäsonger av ekospannmålsförsök i Nyland, Micaela Ström, EkoNu 3.0 Erfarenheter av odlingssäsongen 2021 sett ur odling av höstgrödor, Föreläsarna bekräftas senare Försök med vallfröblandningar och gödselförsök i e kovall 2021. Varför toppa vallen före första ensilages-körden?

Jan-Peter Brunell, ekoproducent, Kronoby och Emma Thodin, stud.

nen esitys käännetään suomeksi)

Mitkä tekijät pellossa korostuvat sään ääri-ilmiöiden myötä? Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija, Luomuliitto/ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Odla och sälja det ekologiska superbäret aronia från Österbotten, Jan-Ole Sandås, Finnish superberries Oy

Iltapäivän yhteisohjelma klo 13.00-15.00 (striimataan verkkoon) puheenjohtaja, Sari Iivonen, johtaja, Luomuinstituutti Luomuvalvonta entistä yhtenäisemmäksi, Marja Pulkkinen, ylitarkastaja, Ruokavirasto Kohti luomulajiketestausta, Merja Veteläinen, jalostusjohtaja, Boreal Luomumansikoiden myynti ja markkinointi Suutalan Mansikkatalossa, Pauli Suutala, luomuviljelijä, Suutalan Mansikkatalo

Luomuliiton syyskokous klo 15.00 LUOMULEHTI 5 | 2021

31

TEKSTI: ANNIINA HILLEBRANDT

Hunaja on hyvä esimerkki tuotteesta, jota voi toimittaa harvakseltaan pitkienkin matkojen päästä. Kuvassa Tomi Suvanto.

Kumppanuusmaataloutta syrjäseuduille Säilyvien tuotteiden ja tilojen yhteenliittymien avulla kumppanuusmaatalous voisi olla ratkaisu myös kaukana asutuskeskuksista.

U

Toimisivatko tilojen yhteenliittymät Suomessa?

Kumppanuusmaataloustoimintaa harvaan asutuilla alueilla voisi edesauttaa myös kumppanuustilojen yhteenliittymät. Tämä on yleistä esimerkiksi Ranskassa. Siellä kumppanuusmaataloutta kutsutaan nimellä AMAP (Associations pour le maintien d’une agriculture paysanne), joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa talonpoikaismaatalouden säilyttämisyhdistyksiä. AMAPin piiriin kuuluu myös yksittäisiä

32

LUOMULEHTI 5 | 2021

Hannele Suvanto

seimmat kumppanuustilat meillä ja maailmalla tuottavat vihanneksia.

Koska tuoreus on yksi kumppanuusmaatalouden myyntivalteista, tilat sijaitsevat usein lähellä asutuskeskuksia tai jopa aivan kaupungin liepeillä.

Kumppanuusmaataloutta voi kuitenkin harjoittaa myös harvaan asutulla alueella, ja valikoimassa voi olla muutakin kuin vihanneksia. Esimerkiksi lihatuotteita, juustoa, pakastemarjoja ja luomuviljoja voisi toimittaa muutaman kerran vuodessa kauemmaksikin. Tuotteet voisi kuljettaa keskitetysti tiettyihin kaupunkeihin tai toimittaa lähetyksinä ympäri Suomea tuotteiden luonteesta ja koosta riippuen.

Vaikka kumppanuustila olisi kaukana asiakkaistaan ja toimitus tapahtuisi harvakseltaan, yhteyttä voi pitää sosiaalisen median ja uutiskirjeiden avulla. Tilan elämää voi kuvata valokuvilla, videoilla ja kertomuksilla.

Koska kuluttajien tietoisuus ruoan ja erityisesti eläinperäisten tuotteiden alkuperästä on yleisesti kasvamassa, kumppanuustilan markkinointi “omana maatilana” voisi herättää paljonkin kiinnostusta syrjäisestä sijainnista huolimatta.

kumppanuustiloja, mutta yleensä kyseessä on useamman tilan yhteenliittymät, joiden kautta asiakkaat hankkivat monipuolisesti tuotteita vihanneksista muniin, mehuihin, leipiin ja lihaan.

Myös Suomessa kumppanuustilat voisivat tarjota yhdessä erilaisia säilyviä tuotteita. Asiakkaan kannalta monipuolinen tuotevalikoima lisäisi tilaamisen houkuttelevuutta ja helppoutta.

Tuottajan kannalta tilojen yhteenliittymä puolestaan jakaisi kuljetustaakkaa sekä hallinto- ja markkinointityötä.

Torniolaisen luomulampurin Petri Leinosen mukaan esimerkiksi jo kolmen lammastilan yhteenliittymä helpottaisi pidempien kuljetusmatkojen järjestämistä. Tuotetta olisi myös varmempi myydä yhdessä esimerkiksi ravintoloille, koska yhteenliittymä takaisi tuotteen jatkuvaa saatavuutta.

Yhteistyötä eri muodoissa Yhteistyö voisi kuitenkin olla muutakin resurssien jakamista kuin vain myynnin laajentamista. Suur Savon Lampurit ry jakaa ja vuokraa jäsenistönsä kesken lammastaloudessa tarvittavaa välineistöä. Yhdistys on myös kehittänyt yhdessä elintarvikkeita jalostavan yrityksen kanssa karitsanlihasta ja hävikkitomaateista kastikkeen, jota jäsenet voivat nyt myydä omille asiakkailleen. Yhteistyön lisääminen esimerkiksi vihannesten ja yrttien viljelijöiden kanssa vahvistaisi toimintaa entisestään. Se voisi mahdollistaa tuotantovolyymin kasvattamisen esimerkiksi kumppanuustilaksi, joka tuottaisi asiakkailleen lihaa, mausteita, kastikkeita ja muita säilykkeitä.

Suomessa kumppanuusmaatilojen yhteenliittymien perustamista rajoittaa esimerkkien puute. Ranskan mallin mukaisten kumppanuustilojen yhteenliittymien yleistymisen kannalta olisi tarpeellista löytää toimivia tapoja, joilla tilat voisivat virallisesti järjestäytyä. Suomessa osuuskunta olisi mahdollisesti luontevin yhteenliittymän muoto. ◀

MEILTÄ TUOTTEET LUOMUTILOILLE

Artikkeli on tuotettu osana KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta -hanketta, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luomuliitto EU:n maaseuturahaston tuella.

DeltaLent Active

Luomuosuuskunta Oma Maa

Parantaa lannasta ja mädätteistä saatavan typen hyötysuhdetta kasveille ja vähentää typen hävikkiä.

Talvisaikaan tilan vihannesten ollessa vähissä ruokaosuuskunta Oma Maa tarjoaa jäsenilleen säilyviä tuotteita, kuten hilloja, viljatuotteita ja seitania.

!

UUTUUS

ZM-Grow

Mangaania, sinkkiä ja rikkiä sisältävä lehtilannoite varmistaa syysviljojen hyvän kasvuun lähdön ja edistää talvehtimista.

GreenCare Pro Ca/Mg Plus

Runsaasti hiven­ ravinteita sisältävä rakeinen lannoite.

FinMag

Magnesiumia ja rikkiä sisältävä täydennyslannoite, rakeinen magnesiumsulfaatti.

p. 020 791 4040 • viljelijänavenaberner.fi

LUOMULEHTI 5 | 2021

33

TEKSTI: ANNE RINTAMÄKI

Suomalaista naudanlihaa laatu edellä Suomalaista ruokakulttuuria on luonnehdittu sanonnalla, että maito on maitoa ja liha lihaa. Viime vuosina ihmisten harrastuneisuus ja tietoisuus ovat kuitenkin lisääntyneet, mikä on avannut muun muassa naudanlihamarkkinoilla tilaa erikoisleikkuille ja laatukeskustelulle.

34

LUOMULEHTI 5 | 2021

Rene Kuukkanen maksaa tuottajille ruhoista marmoroitumisen mukaan. Kivijalka Butchery suosii mahdollisimman korsirehupainotteisesti ruokittuja hiehoja, härkiä ja vanhempia lehmiä.

Iina Kautto

Y

ksi naudanlihan syöntilaadun esille nostajista on Kivijalka Butcheryn yrittäjä Rene Kuukkanen.

– Jos vielä kymmenen vuotta sitten grilliin ostettiin ulkofilettä, nyt ihmiset tuntevat flat iron steakit ja petite tenderit ja osaavat vaatia laatua.

Heitä kiinnostaa tuotteen tarina ja se, miten eläin on ruokittu.

Kivijalka Butchery toimii Saarijärvellä.

Suurin osa työstä on rahtileikkuuta, eli tuottajat leikkuuttavat ja pakkauttavat ruhoja.

Yritys työllistää Kuukkasen lisäksi kolme henkilöä.

– Meidän vahvuuksiamme ovat laatu ja joustavuus. Monen tuottajan kanssa mietitään myös koko tuotetta aina etiketteihin, tilan tarinan esille tuontiin ja markkinointiin asti. Rahtileikkuun lisäksi toimimme myös pienenä tukkuna, eli meidän kauttamme lihaa ostavat esimerkiksi ravintolat. Silloin pääosassa on nimenomaan lihan syöntilaatu. Eläimestä kulkevat asiakkaalle asti muun muassa rotu- ja ruokintatiedot, Kuukkanen kertoo.

Monen tekijän summa Kuukkasen mukaan laatua haettaessa tärkein tekijä on ruhon marmoroituminen, eli siinä pitää olla mukana makurasvaa. Toinen kriteeri on rasvan laatu, johon vaikuttaa erityisesti eläimen ruokinta. Kaikkiaan marmoroituminen on monen tekijän summa. Taustalla vaikuttavat myös eläimen rotu, ikä ja sukupuoli.

– Kun ostan ruhoja, suosin iäkkäämpiä emolehmiä, hiehoja ja härkiä. Näistä viimeksi mainitut ovat markkinoinnissa haastava tuote, koska nimikettä on pitkään käytetty väärin.

Kuukkasen mukaan suomalaisen naudan iso plussa on ravinnon puhtaus. Kun eläimen ravinto on pääosin tai jopa kokonaan korsirehua, on rasva pehmeämpää, kellertävää ja sillä on matalampi sulamislämpötila. Voimaperäisellä viljaruokinnalla rasva muuttuu valkoiseksi, kovaksi ja rakeiseksi.

Kuukkanen myös maksaa ostamistaan eläimistä marmoroitumisen mukaan. Näin asiakas saa varmasti sitä, mitä haluaa.

– Lopputuotteen laatu on koko ketjun asia, ja siihen pitäisi kiinnittää vielä enemmän huomiota. Esimerkiksi vuodan irrotus teurastamolla on tehtävä oikein, jotta pintarasva ei irtoa samalla.

Kuukkanen hyödyntää lihan käsittelyssä myös niin sanottua dry age -menetelmää, jossa ruhonosia raakakypsytetään tarkoin valvotuissa olosuhteissa.

– Kypsytys tekee lihasta aromikasta ja mureaa, ja makuun tulee umamimaisuutta ja pähkinää. Kypsytyksellä siis tehdään jo valmiiksi laadukkaasta lihasta vielä parempaa.

Mutta mikään poppakonsti ei dry age -menetelmäkään ole, se vaatii onnistuakseen nimenomaan rasvaa ja marmoroitumista.

kauppaan, jotta pyöritti juutalaisperhe kolmen sukupolven voimin.

Kuukkaselle kokemus oli opettava ja silmiä avaava. Kaikki liha leikattiin itse, niin naudat, lampaat, kanat, ankat kuin kalkkunatkin. Samoin makkaroiden ja hyytelöiden valmistus oli käsityötä.

– Tällainen lihakauppakulttuuri valitettavasti puuttuu Suomesta, Kuukkanen toteaa.

Lontoossa vierähti kolme vuotta, sitten miehen toi takaisin Suomeen nykyinen vaimo.

– Työskentelin pitkään Saarioisilla ja sittemmin Atrialla eri osastoilla, kunnes ytneuvottelujen yhteydessä oli helppo hypätä yrittäjäksi vuonna 2016. Nykyinen toiminta alkoi vuonna 2020, kun ostin liiketoimintakaupalla entisen Lihatrion, Kuukkanen kertoo.

Luomun haasteet Rene Kuukkanen arvostaa sitä, että suomalainen tuotanto on tarkasti valvottua ja eläinten hyvinvointiin kiinnitetään todella paljon huomiota.

– Tämä on myös suomalaisen luomun haaste; kuluttajat pitävät ylipäätään koti-

maista naudanlihaa puhtaana ja laadukkaana vaihtoehtona. Varsinkin ravintolapuolella ja muissa ammattikeittiöissä luomun ei juurikaan nähdä tuovan lisäarvoa, Kuukkanen kertoo kokemuksistaan.

Myös kuluttajien luomutietous on Kuukkasen mielestä varsin heikkoa, harva osaa nimetä luomun ja tavanomaisen tuotannon eroja.

– Mielestäni suomalaisen luomun valtti on ehdottomasti eläinten laidunnus ja se, kuinka tilat panostavat myös maan kasvukuntoon ja ympäristöasioihin. Tällä hetkellä maailmalla nousussa on regeneratiivinen viljely, eli puhutaan paljon hiilensidonnasta ja peltojen monimuotoisuudesta. Nämä asiat ovat aina kuuluneet myös luomuun, eli niitä pitäisi entistä voimakkaammin nostaa esille.

– Lisäksi korostan kotimaisuutta; pystymme vaikuttamaan täällä tuotantomenetelmiin, niiden ympäristövaikutuksiin ja eläinten hyvinvointiin, mutta tuontiruoan kohdalla ulkoistamme kaiken vastuun, Kuukkanen huomauttaa. ◀

Naudanlihan marmoroitumiseen vaikuttaa moni tekijä, kuten eläimen rotu, sukupuoli, ikä ja ruokinta.

Rene Kuukkanen

Lontoon kautta liha-alalle Rene Kuukkanen on itse äärimmäisen kiinnostunut työstään. Aikoinaan hän kuitenkin päätyi alalle puolivahingossa; ammattikoulun harjoittelu marketin lihatiskissä herätti mielenkiinnon tekemiseen.

– Armeijan jälkeen halusin maailmalle ja ostin menolipun Lontooseen. Mutta eihän se matkakassa pitkälle riittänyt, eli oli pakko ruveta etsimään töitä. Pääsin onnekseni Pohjois-Lontoossa sijaitsevaan pieneen liha-

LUOMULEHTI 5 | 2021

35

TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM KUVAT: TIINA KAUPPINEN

Liikkuva teurastamo odottaa vielä todellista läpimurtoa

L

maatilalle, kuten ennen vanhaan? Liikkuva teurastamo on vastaus moneen eläinten teuraskuljetuksiin ja teurastukseen liittyvään hyvinvointiepäkohtaan.

iikkuvia teurastamoja on käytössä ulkomailla, ja Suomessa asian tiimoilta on tehty muutamia selvityshankkeita. Lainsäädännöllisiä esteitä – toisin kuin usein oletetaan – ei ole, kunhan teurastamo on läpikäynyt elintarvikehuoneiston tarkastuksen.

Eri eläinlajien teurastaminen asettaa liikkuvalle yksikölle hieman erilaisia vaatimuksia. Esimerkiksi porojen ja lampaiden teurastus on sesonkiluonteisempaa kuin sikojen ja nautojen teurastus. Nautojen teurastus ja ruhojen käsittely puolestaan asettaa erikoisvaatimuksia tilojen koolle ja korkeudelle.

Lastaaminen, kuljetus ja teurastus aiheuttavat eläimille aina stressiä Vaikka Suomessa eläinkuljetukset teurastamoon ja itse teurastamot ovat moneen muuhun maahan verrattuna hyvin valvot-

36

Mitä jos teurastaja tulisikin

LUOMULEHTI 5 | 2021

tuja, ei se kuitenkaan poista eläinten lastaamisessa, kuljetuksessa ja teurastuksessa kokemaa stressiä. Eläinten pitkät kuljetusmatkat teurastamoon ovat ongelma sekä eläinten hyvinvoinnin että lihan laadun kannalta. Monet tuottajat kokevat huonoksi sen, että ammattitaidolla kasvatetut eläimet ja lihan laatu saatetaan ”pilata” ammattitaidottoman kuljetuksen ja teurastuksen aikana.

Lukuisten tutkimusten mukaan kuljetusmatkat aiheuttavat eläimille aina stressiä. Eläimen erottaminen laumasta, vieraat ihmiset ja hajut stressaavat. Samalla tavalla vaikuttavat pysähdykset tiloilla ja uusien eläinten lastaaminen autoon sekä huonokuntoiset tiet. Kuljetuksista saattaa aiheutua eläimen painon alenemisista, loukkaantumisia ja jopa kuolemia.

Hälsingestintanin liikkuvassa teurastamossa on mukana konttori, pukuhuone sekä itse teurastus- että kylmäsäilytystila.

Laitoksen kapasiteetti vaihtelee, mutta miehityksestä riippuen yhden päivän aikana pystytään teurastamaan reilut 30 nautaa.

Tuottaja taluttaa eläimensä itse teurastukseen, ja sitä edeltävän odotusajan ne viettävät tutussa paikassa.

Kuluttajat odottavat luomulta enemmän Teurastamokohu vuonna 2015, jossa salakuvauksen seurauksena todettiin muutamassa suomalaisessa teurastamossa vakavia puutteita eläinten käsittelyssä, herätti ihmiset keskustelemaan eläinten kohtelusta.

Monia kuluttajia kiinnosti myös, miten luomueläinten teurastus eroaa tavanomaisten eläinten teurastuksesta: ei mitenkään. Luomukotieläinsäännöissä sanotaan, että eläinten kuljettamisessa on noudatettava eläinsuojelusäädöksiä. Kuljetuksen keston on oltava mahdollisimman lyhyt, ja eläinten lastaaminen ja purkaminen on tehtävä pakottamatta eläimiä sähköisin apuvälinein.

Luomukotieläintuotannon johtavia perusajatuksia on tarjota eläimille sekä hyvä elämä että kuolema. Eläinten kuljetukseen ja teurastukseen liittyvistä haasteista puhutaan kuitenkin yllättävän vähän. Satsaus tähän elämän päätepisteeseen voisi puhutella eettisistä syistä lihansyöntiä vältteleviä kuluttajia ja antaa lihalle lisäarvoa.

Talousvaikeudet kaatoivat kunnianhimoisen yrityksen Ruotsalainen yritys nimeltä Hälsingestintan aloitti vuonna 2014 ensimmäisenä Euroopassa täysikasvuisia nautoja teurastavana mobiiliteurastamona. Teurastamo oli suomalaisen Kometos Oy:n valmistama.

Tavoitteena oli teurastaa vuodessa noin 6000 nautaa ja maksimaalinen viikkokapasiteetti oli 90 eläintä. Yritys sai aloittaessaan runsaasti huomiota mediassa, ja sillä oli korkeat eettiset tavoitteet. Eläimistä haluttiin käyttää hyväksi kaikki mahdollinen, ja teurasjätteestä tehtiin biokaasua. Hälsingestintanin tavoitteena oli, että kuluttaja voisi valita korkealaatuista kotimaista lihaa ja lisäksi kaikille ruhonosille haluttiin taata vahva tilakohtainen jäljitys.

Toiminnassa mukana olleet tuottajat olivat erittäin tyytyväisiä liikkuvan teurastamon konseptiin, mutta yritys hakeutui vuonna 2019 konkurssiin talousvaikeuksien takia. Yrityksen toimitusjohtaja sanoi konkurssin jälkeisessä haastattelussa uskovansa edelleen lujasti mobiiliteurastamokonseptiin ja kuluttajien haluun maksaa premium-lihasta korkeampaa hintaa. Liikeideaa tulisi hänen mukaansa kuitenkin jatkossa kehittää kustannustehokkaammaksi.

Suomessa ei esteitä toiminnan aloittamiselle Vuonna 2018 Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti yhteistyökumppaneiden kanssa mahdollisuutta hyödyntää liikkuvaa teurastamoa Lapissa. Hankkeen tarkoituksena oli paikallisen lihantuotannon kehittäminen. Naudan-, poron- ja lampaanlihan tuotannossa asiaan oli kiinnostusta koko maakunnassa. Lapissa lähimpään teurastamoon saattaa usein olla satojen kilometrien matka, ja poroteurastuksissa on kapasiteettivajausta. Lisäksi lihan alhainen jalostusaste vie työn ja rahat etelään, ja lihan suoramyyjät ovat olleet tyytymättömiä teurastamoiden hintatasoon. ▷▷

LUOMULEHTI 5 | 2021

37

Luken tutkijan Rauno Kuhan mukaan hanke ei ainakaan vielä ole johtanut varsinaiseen toimintaan, vaikka innostusta paikallisten tuottajien joukosta kyllä oli havaittavissa. Hankkeen tarkoituksena oli kartoittaa, olisiko liikkuvalle teurastamolle edellytyksiä kannattavuuden ja raaka-aineen saannin näkökulmasta katsottuna.

– Mitään sellaista seikkaa, joka estäisi kannattavan toiminnan, ei löytynyt. Pitäisi vaan löytyä rahaa ja intoa sekä oikea ihminen, jotta toiminta saataisiin käyntiin. Investointitukeakin toiminnan aloittamiselle olisi mahdollista saada, Kuha sanoo.

Raha ratkaisee Kuhan mukaan elintarviketuotannon jäykkä ja kapea rakenne on syynä moneen ongelmaan lihantuotantosektorilla.

– Suuret tavaranostajat sanelevat hinnan.

Tuottaja myy eläimen teurastamoon, mutta kaikki ruhonosat eivät palaudu takaisin. Jos tuottajalla olisi mahdollisuus kilpailuttaa eläimen teurastus ja vähentää kustannuksia aiheuttavia tekijöitä, olisi tuotannon kate huomattavasti parempi, hän sanoo.

38

LUOMULEHTI 5 | 2021

Yhdeksi ongelmaksi liikkuvassa teurastamokonseptissa Kuha nimeää eläinlääkärin tarkastusmaksut. Hänen mielestään olisi syytä selvittää, voitaisiinko tähän löytää joku vähemmän byrokraattinen ratkaisu.

Esteenä yhteinen tahtotila ja aloituspääoma Muutama vuosi sitten myös Ahlman selvitti edellytyksiä liikkuvalle teurastamolle nimenomaan lammastalouden näkökulmasta. Selvityksessä todetaan, ettei mitään suurta estettä toiminnalle löytynyt. EteläSuomesta löytyy riittävän suuri 2500–3000 uuhen lampuriverkosto 150 kilometrin säteeltä. Ahlmaninkin selvityksessä korostetaan yhteistä tahtotilaa ja sijoittajatahoa, jotta liikkuva teurastamo saadaan vietyä toteutukseen asti.

Liikkuva teurastamo on loistava konsepti, joka toimii ja jolla pitäisi olla myös taloudellisia edellytyksiä toimia. Tarpeeksi eläimiä saman alueen sisällä ja tilojen välinen yhteistyö ovat oleellista riittävän kapasiteetin saavuttamiseksi. Kapasiteetille asettaa rajoja myös ruhojen kylmäsäilytys.

Tämä voitaisiin ratkaista ainakin osittain hyödyntämällä muita kuin itse teurastamoyksikön kylmäsäilytystiloja. Eläinlääkärin tarkastusten mahdollistaminen ainakin osittain etäyhteyksillä voisi olla ratkaisu työvoimakustannuksiin.

Suurten teurastamojen liikeidea perustuu suureen kapasiteettiin ja mahdollisimman alhaisiin kuluihin. Liikkuva teurastamo ei pysty kilpailemaan hinnoilla, mutta tarjoaa monia hyviä ratkaisuja sekä eläimen, tuottajan että kuluttajankin kannalta. ◀ Artikkelissa mainitun Ahlmanin selvityksen voi saada luettavakseen pyydettäessä.

Kirjoittaja on Luomulehden kotieläinasiantuntija.

Haastavimmissa keliolosuhteissa teiden ja piha-aluieden pinnat ja päällysteet voivat olla yksi liikkuvan teurastamon käyttöä rajoittava tekijä.

Tutkittua tietoa TEKSTI: JUKKA KIVELÄ

Kastiketehtaan luupohjaista jätettä esikäsittelyssä.

Kastikkeen valmistuksesta luomulannoitteeksi Pilottikokeessa kastikkeen valmistuksen sivuvirrasta valmistettiin Elias Hakalehto

luomuun soveltuvaa lannoitetta, jota testattiin peltoviljelyssä. Tuotannon vaatii vielä kehitystyötä.

Oiva Niemeläinen

T

eurastettujen nautojen tuoreita suuria luita keittämällä valmistetaan kastiketta, mutta valmistuksen sivutuotteeksi jää luuta ja gelatiinia sisältävää sivutuotetta. Painekeiton jälkeen jäännös olisi jo sellaisenaan hyvää lannoitetta, ja se sisältää paljon proteiineja, rasvaa ja kivennäisaineita, kuten fosforia. Mutta jäähtynyt jäännös on sitkeän kovaa ainesta, jota ei pysty teknisesti käsittelemään, ja se onkin tähän asti kompostoitu koneellisesti.

Kehitteillä olevan menetelmän avulla kastikejäännöksen kaikki osat voidaan hyödyntää luomuviljelyyn sopivina lannoitteina.

BioKymppi Oy:n koordinoiman Kasimir-hankkeen tavoitteena on kastikkeen valmistuksen jäännöksen tuotteistaminen fosfori-typpilannoitteeksi, joka soveltuu luomuviljelyyn. Prosessissa syntyy myös rasvaa ja proteiinia sisältävä nestejae, joka hyödynnetään biokaasun tuotannossa. Lannoitteen

skaalaaminen teolliseen mittakaavaan

Viljelykokeessa käytetyt koelannoitteet on valmistettu luujauhosta.

Vaaleampi on kaliumsulfaattia sisältävä L4-lannoite ja tummempi verijauhoa sisältävä L6-lannoite.

▷▷

LUOMULEHTI 5 | 2021

39

valmistuksessa käytettävä kastikejäännös on peräisin Puljonki Oy:n Juukan tehtaalta.

Ravinteet talteen Pilottilaitoksessa Finnoflag Oy:n eristämät ja tutkimat mikrobit ovat käsitelleet muutamia tuhansia kiloja kastikkeen valmistuksen sivutuotetta, josta on tehty luomuun soveltuvaa luujauholannoitetta. Jäännöksestä erilleen saatu luuaines sisältää kasviravinteista lähinnä fosforia ja kalsiumia, mutta myös noin puolet fosforin määrästä typpeä. Sekoittamalla luujauhoon esimerkiksi lihaluujauhoa, kananlantaa, kaliumsulfaattia ja puuvinassia saadaan moniravinteinen seoslannoite, jonka tehoa testattiin kesällä 2021 tilakokeessa Rääkkylän Oravisalossa Tero Tolvasen maatilalla.

Pilotissa kastikesivujäännöksen käsittelymenetelmän kehittäminen onnistui melko nopeasti, mutta se ei vielä tarkoita, että jäännöksen käsittely olisi ratkaistu teollisessa mittakaavassa. Kastikesivutuotetta muodostuu Suomessa vuosittain 8000–10 000 tonnia, joten aivan pienestä määrästä ei ole kyse. Luujauhoa tästä määrästä voisi tuottaa noin 3500 tonnia vuosittain. Teollisen mittakaavan menetelmää kehitetään edelleen vielä kesän 2022 loppuun jatkuvassa hankkeessa. ◀

Luujauholannoite testissä

L

uujauhosta pilottiprosessissa valmistettuja lannoiterakeita, tutkittiin Viljellään viisaasti -hankkeen viljelykokeissa. Toisessa lannoite-erässä (L6) oli kuusi prosenttia typpeä ja toisessa (L4) kahdeksan prosenttia.

Luujauhopohjaisten pilottituotteiden lannoitusvaikutusta tutkittiin kauranviljelyssä luomutilalla Oravisalossa ja raiheinän astiakokeessa Helsingin yliopiston tutkimuskasvihuoneessa. Oravisalon tilakokeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistui tilan isäntä Tero Tolvanen.

Peltoviljelykokeessa testattiin kahta kehitysvaiheessa olevaa kierrätyslannoitevalmistetta L4 ja L6. Verranteena käytettiin Viljo-lannoitetta (8–4–8) ja lannoittamatonta lohkoa. Koelannoitteita käytettiin niin, että kokonaistyppeä tuli 40 tai 60 kiloa hehtaarille, Viljo-lannoitteessa annettiin vain 40 kilon annos.

Oravisalon koealue oli maalajiltaan hietamoreenia. Lohkon pH oli matala ja maassa

runsaasti fosforia mutta niukasti kaliumia.

Kokeessa oli toistoja kolme kappaletta, jolloin ruutuja tuli yhteensä 18. Lannoitteen levityksen jälkeen tutkimuslohkolle kylvettiin Roope-kauraa sekä aluskasviksi nurminatakoiranheinäseos. Lohkon muulle osalle kylvettiin aluskasviksi alsikeapila-nurminataseos tulevaa siemenviljelyä ajatellen.

Lihaluujauhoa vastaava lannoitusvaikutus Koelohkoilta korjattiin satonäytteet leikkaamalla kauran koko kasvimassa maata myöten neljännesneliön alueelta. Näytteet kuivattiin, minkä jälkeen näytteiden kokonaissadon kuiva-ainemäärät punnittiin. Kaura kasvoi hyvin, ja rikkaruohojen kasvu oli vähäistä.

Oheisessa kaaviossa on kahden kerranteen tulosten keskiarvot. Kaikki lannoitukset lisäsivät satoa vähintään 20 prosenttia, ja L6-lannoitus 60 kilon typpimäärällä hehtaarille lisäsi satoa 90 prosenttia.

% 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Ei lannoitusta

Viljo 40 kg N

L4 40 kg N

L4 60 kg N

L6 40 kg N

L6 60 kg N

Oravisalon viljelykokeen satotulokset. Kokeessa oli mukana kaksi pilottikokeen lannoite-erää (L4 ja L6) kahdella eri typpimäärällä (40 ja 60 kg/ha). Vertailussa mukana Viljo 8–4–8 -lannoite. Kuvassa verrataan eri lannoituksia lannoittamattomaan, joka on tuottanut 51,6 prosenttia laskennallisesta sadosta, kun taas L6 60 kilon typpitasolla on tuottanut yli 95 prosentin sadon, eli lähes kaksi kertaa lannoittamatonta suuremman.

40

LUOMULEHTI 5 | 2021

Kirsi Raiskio

Koelohko on hietaista kivennäismaata, jossa on niukasti kaliumia, joten kaliumlannoitus yhdessä typen kanssa antaa parhaimman lannoitusvaikutuksen. Viljo 8–4–8 antaakin 40 kilon typpitasolla suurimman satomäärän. Kuitenkin fosforipitoiset luujauholannoitteetkin ovat toimineet hyvin, joskin L6 6–6–6 -lannoite toimii paremmin kuin L4 8–6–2 -lannoite varsinkin suuremmalla typpilannoituksella.

Oravisalon tutkimuksen mukaan lannoitteilla on vastaava lannoitusvaikutus kuin lihaluujauholannoitteella samalla typpimäärällä. Hidasliukoista fosforia niissä on lihaluujauhoakin enemmän, joten luujauhopohjaiset lannoitteet sopivat pelloille, joilla halutaan lisätä kasvien käytössä olevan fosforin määrää.

Tilakokeen tulosten perusteella luujauho on käyttökelpoinen luomuun soveltuvan

lannoitteen perusraaka-aine. Siitä valmistetut seoslannoitteet tulevat sisältämään aika paljon fosforia, mikä rajoittaa käytön luomukasvinviljelytiloille, joilla fosforin määrä maassa on melko alhainen. Hidasliukoista fosforia sisältävää lannoitetta voisi käyttää ehkä kerran viljelykierrossa ylläpitämässä maan viljavuutta. ◀

Luujauhopohjaisia lannoitteita testattiin viljelykokeessa Rääkkylän Oravisalossa. Elokuun alussa koekentältä otettiin kasvustonäytteet.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava ja luomuviljelijä Karjalohjalta, joka tutkii ja kehittää luomuviljelyyn soveltuvia lannoitteita teollisuuden sivuvirroista Ekosovellus Oy:ssä.

Artikkeli on tuotettu osana Kasimir – Jätteet ja tähteet käyttökelpoisiksi luomupuutarhalannoitteiksi -hanketta, joka saa rahoitusta Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta.

LUOMULEHTI 5 | 2021

41

TEKSTI: SARI IIVONEN, KAUKO KOIKKALAINEN JA ANTTI MIETTINEN

Millaisin vaikutuksin neljäsosa Suomen pelloista luomuun vuoteen 2030 mennessä?

EU:n komissio on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen lisätä luomuviljelyn osuutta Euroopan peltopinta-alasta 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Suomessa luomupinta-ala on noin 14 prosenttia. Euroopan mailla on erilaiset edellytykset saavuttaa asetettu tavoite, ja siksi vaikutuksia on tärkeää arvioida maittain. Suomen osalta arvio tehtiin osana EU:n biodiversiteettistrategian vaikutusten arviointityötä.

A

rviointityön lähtökohtana oli se, että luomupeltopintaala lisääntyy nykyisellä peltopinta-alalla korvaten tavanomaista tuotantoa. Toisena lähtökohtana oli, että lisääntyvä luomutuotanto auttaa vastaamaan kulutuskysyntään Suomessa, tukee tavoitetta lisätä luomuruoan osuutta julkisissa ruokapalveluissa 25 prosenttiin ja kasvattaa luomuelintarvikevientiä.

Pinta-alatavoitteeseen viime vuosia hitaammalla kasvuvauhdilla Kasvuskenaarion rakentamiseen tarvittiin valistuneita arvioita luomuelintarvikkeiden kysynnän kehityksestä. Luomuinstituutti ja Luonnonvarakeskus järjestivät yhteistyössä Pro Luomun kanssa kaksi työpajaa, joissa kuultiin kaupan, teollisuuden ja ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä kotimaisten luomutuotteiden kysyntäpotentiaalista.

Yleisesti luomukulutuksen ennustetaan kasvavan tasaisesti, sillä luomu sopii hyvin kasvaviin kulutustrendeihin. Asiantuntijat arvioivat kasvupotentiaalia olevan kaikilla arvioiduilla raaka-aineilla. Suurin kasvupotentiaali nähtiin kauralla, marjoilla ja

42

LUOMULEHTI 5 | 2021

kananmunilla. Luomuvihanneksilla, palkokasveilla ja muilla luomuviljoilla arvioitiin olevan suuri kysyntäpotentiaali. Naudan jauhelihalla arvioitiin olevan suurempi kysyntäpotentiaali kuin muulla lihalla. Nestemaidon kysyntäpotentiaali arvioitiin pienemmäksi kuin muiden maitotuotteiden.

Työpajassa syntynyttä kuvaa täydennettiin muulla taustamateriaalilla. Kerätyn materiaalin pohjalta laadittiin vaikuttavuusarviota varten luomun kasvuskenaario Suomeen. 568 525 hehtaarin luomupeltopinta-ala saavutettaisiin 6,1 prosentin vuotuisella kasvulla. Tahti olisi hieman hitaampi kuin vuosien 2011–2020 keskimääräinen 6,4 prosentin vuotuinen kasvu. Vuonna 2030 merkittävä osa, 53 prosenttia luomupinta-alasta, olisi nurmea. Suurin suhteellinen kasvuloikka tapahtuisi kauralla, jonka osuus kasvaisi 13 prosentista 19 prosenttiin.

Luomupinta-alan kasvu lisäisi ekologisia hyötyjä Tutkimustieto osoittaa luomutuotannon hyödyttävän luonnon monimuotoisuutta tavanomaista tuotantoa enemmän. Luomupeltopinta-alan laajentaminen tukisi monimuotoisuutta kaikkialla, missä luomuala

kasvaa, mutta vaikuttavuudessa olisi alueellisia eroja. Luomuviljelyn laajeneminen nykyisillä intensiivisillä viljanviljelyalueilla olisi monimuotoisuusvaikutusten osalta vaikuttavampaa kuin laajentaminen nurmivaltaisilla maidontuotantoalueilla.

Luomutuotannon lisääminen erityisesti viljanviljelyalueilla voisi lisäksi vähentää vesistöjen typpikuormitusta ja parantaa maaperän rakennetta. Luomutuotannon laajeneminen tukisi samalla tavoitetta vähentää kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja kemikaalikuormitusta. Myös viljelykasvilajiston monimuotoisuus lisääntyisi.

Taloudellisia vaikutuksia haastavaa arvioida Luomutuotannolle maksettavalla tuella on merkittävä vaikutus tilojen taloudellisen tulokseen ja kannattavuuteen. Taloudellisilla kannustimilla korvataan luomutuotannon pienempiä satoja ja suurempaa hallinnollista taakkaa, joka liittyy tuotantoehtojen noudattamisen valvontaan. Toisaalta luomutuotteiden hinnat ovat korkeampia kuin tavanomaisten tuotteiden hinnat.

Vuosittain myytyjen yksiköiden vertailu 2020

lla kseli

ha

Osuus

ha

Osuus

ha

Luomuhyväksytty tuotantoala yhteensä

315 112

100 %

568 525

100 %

253 413

Nurmi

169 299

54 %

303 189

53 %

133 890

Kaura

40 758

13 %

105 716

19 %

64 958

Ruis, vehnä, ohra ja seosvilja

39 383

12 %

66 754

12 %

27 371

Herne, härkäpapu ja rypsi

11 281

4 %

23 997

4 %

12 716

Kesanto

4 935

2 %

17 036

3 %

12 101

Muut kasvit (esim. peruna, tattari, kumina ja sinappi)

16 354

5 %

21 978

4 %

5 624

Puutarhakasvit

2 109

1 %

4 149

1 %

2 040

Ympäristönurmia (luonnonhoitopellot, suojavyöhykkeet yms.)

30 993

10 %

25 706

5 %

−5 287

Luomutuotannon kasvuskenaario vuoteen 2030. Luomuhyväksytty tuotantoala vuonna 2020 sisältää siirtymävaiheen pinta-alan.

Tavoiteltaessa 25 prosentin luomuviljeVoidaan myös arvioida, että tuotannon lyosuutta kokonaispeltoalasta luomutuotlaajeneminen tukisi luomuviennin ja kierteiden tarjonnan lisäys todennäköisesti rätyslannoitemarkkinoiden kehittymistä pienentäisi luomutuotteista saatavaa tuotja toisi volyymihyötyjä jalostusketjuihin. tajahintaa. Tämän seurauksena kannattaTämä edellyttää kuitenkin kehittämistoivuus oletettavasti heikkenee. MikäliAluekaavio luomia koko toimitusketjussa. mutuotannon lisääntyessä tukipolitiikka 600 000 Sosiaaliset vaikutukset positiivisia ja tuen määrä suhteessa tuotannon laajuuteen säilyvät ennallaan, luomuviljelyyn siirLuomualan kasvu lisäisi luomuosaamista, tyvien viljelijöiden taloustilanne ei muutu vaihtoehtoisten ja integroitujen kasvinsuo450 000 oleellisesti nykyisestä. jelumenetelmien osaamista ja vaikuttaisi myönteisesti suomalaisen puhtaan ruokatuotannon maineeseen. Luomutuotannon laajentamisella nähdään olevan positiivista 300 000 vaikutusta myös koko luomutuotantoketjun kehittymiseen. Luomupuutarhatuotannossa tuotannon laajentaminen nähdään 150 000

!4

haastavana tavoitteena tuottajien osoittaman vähäisen kiinnostuksen takia.

Tuotannon laajeneminen voisi lisätä luomutuottajien keskinäistä yhteistyötä, mutta myös yhteistyötä esimerkiksi maaseudun matkailupalveluja tuottavien yritysten kanssa, ja siten edistää luomubrändin lisäarvon hyödyntämistä laajemmin liiketoiminnassa. ◀ Linkki vaikutusarviointiin osoitteessa luomulehti.fi Kirjoittajista Iivonen toimii johtajana Luomuinstituutissa, Koikkalainen ja Miettinen tutkijoina Luonnonvarakeskuksessa.

0

Pirjo Tuominen

s

Pinta-alan lisäys

2030

LUOMULEHTI 5 | 2021

43

På svenska TEXT: ANN-SOFI LJUNGQVIST, ULRIKA WIKMAN OCH MICAELA STRÖM

Svenskspråkigt parallellprogram under de nationella Ekodagarna i Seinäjoki

Micaela Ström

På Ekodagarna berättar Micaela Ström om erfarenheter och långtidsresultat från ekoförsöksfälten.

T

ema för det svenskspråkiga programmet under fredag förmiddag 12.11. är ”Ekologisk odling av superbäret aronia och erfarenhet från försök i spannmål och vall”.

Projekt EkoNu 3.0, projekt EkoMjölk och Svenska Österbottens Ekologiska förening arrangerar ett svenskspråkigt parallellprogram under de nationella Ekodagarna 11.–12.11.2021 i Seinäjoki. Arrangörerna önskar att svenska ekoproducenter tar tillfället i akt och deltar i Ekodagarna i Seinäjoki och att programmet väcker intresse hos

44

LUOMULEHTI 5 | 2021

de finskspråkiga deltagarna att delta i det svenska parallellprogrammet. Programmet med föreläsare under fredag förmiddag är följande.

Gödslingsförsök i ekohavre 2020 och 2021, Österbotten – vad har vi lärt oss och vad vill vi veta mer?

I projektet EkoNu:s regi har olika demoodlingar verkställts under årens lopp runt om i Österbotten. År 2020 hade vi ett gödselförsök med olika organiska gödselmedel i ekohavre i Korsholm. År 2021 utfördes ett gödslingsförsök med rötrest från biogasreaktor också det i ekohavre. Under det

svenska parallellprogrammet kommer Ulrika Wikman från ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap att presentera resultaten.

Odla och sälja det ekologiska superbäret Aronia från Österbotten Jan-Ole Sandås från Ab Finnish Superberries Oy berättar om deras ekologiska odling och förädling av olika produkter av superbäret aronia. I Österbotten, närmare bestämt i Nykarleby har en stor aronia-areal planterats under de senaste åren. I dagsläget växer det aroniabuskar på ca 100 ha och man sö-

Jan-Peter Brunell ska berätta om ekogårdens vallförsök. EkoNu’s Ann-Sofi Ljungqvist på vänster.

Omfattande vallförsök i Kronoby Olika vallblandningar testas på Jan-Peter Brunells ekogård i Kronoby. Jan-Peter framhåller att målet med vallodlingsförsöken är att hitta vettiga kombinationer och kvalitativa och näringsrika alternativ för nötgårdarna i regionen. I försöksrutorna testar han olika vallblandningar och stödgrödor samt olika ekologiska gödslingsmetoder.

På Brunells gård har mellanklippning av vall dessutom testats de två senaste odlingssäsongerna. Genom att klippa/slå vallen cirka tre veckor före skörd, en putsning med hög stubb där man egentligen bara toppar grödan, har man märkt att kvaliteten på ensilageskörden höjdes i den putsade vallen jämfört med den oklippta. Emma Thodin gör sitt slutarbete om klippningen och dess effekter. Hon delar med sig av resultat från skördetidsprovtagningar hos Jan-Peter Brunell under dagens föreläsning. ◀ Ekodagarnas program hittas på sidorna 30–31.

Texten är producerad inom projekt EkoNu 3.0 och EkoMjölk. Och dessa två projekt finansieras med medel från europeiska jordbruksfonden för landsbygdsutveckling: Europa investerar i landsbygdsområden (EJFLU) via NTM-centralerna i Nyland och Österbotten.

Göran Horvat, Pixabay

10 växtsäsonger av ekospannmålsförsök i Nyland Sommaren 2021 var det 10-års jubileum för de nyländska ekoförsöken vilka startade med sortprovning i havre, korn och vårvete odlingssäsongen 2012 som ett samarbete mellan Nylands Svenska Lantbrukssällskap och Projekt EkoNu!. Ekoförsöken har under årens lopp utvecklats till att omfatta demoodlingar med ekogödsel, gamla lantsorter och olika odlingstekniska lösningar.

Syftet med de ekologiska demoodlingarna har varit att bland annat få svar på vilka sorter som lämpar sig för ekoodling på våra breddgrader och demoodlingarnas resultat ska fungera som stöd för landets ekoproducenter och rådgivare. På senare tid har fokusen varit att öka kunskapen om markbiologin, kolbindning och organiska gödselmedel genom demoodlingar i samarbete med ekogårdar i närregionen. Micaela Ström som jobbat med ekoförsöken sedan starten delar med sig av erfarenheter och långtidsresultat från försöksfälten.

Micaela Ström

ker fler kontraktsodlare. Företaget Ab Finnish Superberries producerar och säljer idag must och bärpulver av aronia.

Jan-Ole Sandås från Ab Finnish Superberries Oy berättar om deras ekologiska odling och förädling av olika produkter av superbäret aronia.

LUOMULEHTI 5 | 2021

45

TEKSTI JA KUVAT: KIRSI HAAPAMATTI

Vuodet tupakkakasvien pykäläviidakossa Neuvostoaika valmisteli Antti Pellonpäätä tupakanviljelijäksi Suomessa, vaikkei mies sitä silloin saattanut arvatakaan.

J

os on EU-tukien tai luomuviljelyn byrokratiassa viljelijöillä usein huumori koetuksella, kurkistus tupakanviljelyn paperisotaan saa hymyn hyytymään täysin. Alavutelaisen luomutupakanviljelijä Antti Pellonpään kirjeenvaihto viranomaisten kanssa on kahdeksan vuoden ajalta pitkä, seikkaperäinen ja uuvuttavakin.

– On se varmasti sitä viranomaisillekin ollut, Pellonpää veistelee.

Mies arvelee Valviran ja sosiaali- ja terveysministeriön laki-ihmisten pyörittelevän silmiään aina, kun Pellonpäältä tulee sähköpostia. Niin moneen kiperään kysymykseen hän on penännyt vastausta.

– Tupakan kanssa on saanut olla tarkkana, ettei tule tehtyä mitään kiellettyä. Haluan aina varmistua, että teen oikein.

Tupakanviljelyä ja etenkin sen jatkojalostamista ja markkinointia valvovat Suomessa Valvira ja sosiaali- ja terveysministeriö. Vuonna 2016 voimaan tullut uusi tupakkalaki räjäytti jo kertaalleen hyvään järjestykseen saadut Pellonpään luomutupakan kuviot uusiksi. Silloin esimerkiksi luomumerkin käyttö tupakkatuotepakkauksissa kiellettiin. Pellonpään piti peittää pakkauksista jopa organic-sana, joka on osa hänen yrityksensä nimeä.

– Tupakkatuotteessa ei saa olla mitään merkintää, joka voisi antaa kuluttajan ymmärtää, että kyseessä on terveellisem-

pi tupakka kuin muut tupakat. Luomumerkki sekä suomalaisuudesta kertova avainlippu ovat tällaisia.

Lakiuudistukseen tehtiin vielä Suomea koskevia tiukennuksia.

– Kirjattiin, että myydä saa vain poltettavia tupakkatuotteita. Valmistamani mälli eli purutupakka jouduttiin silloin tuotteena lopettamaan.

Ennen ryhtymistään kotitilan jatkajaksi kymmenisen vuotta sitten Antti Pellonpää ehti tehdä pitkän työuran VR:llä eri tehtävissä. Työssään hän asioi itänaapurin rajaviranomaisten kanssa monella vuosikymmenellä. Se oli byrokratian korkeakoulu.

Antti Pellonpään tila sijaitsee komealla Rantatöysänjoen koskipaikalla. Joesta saa viljelyksille kasteluvettä pumpulla. Ennen tupakanviljelyä rantamaisemaa koristivat luomulampaat, mutta lampaisiinsa tykästynyt Pellonpää ei lopulta hennonutkaan teurastaa lampaitaan.

Kaikki lampaat myytiin lopulta eloon.

46

LUOMULEHTI 5 | 2021

Virginiantupakkakasvusto ei ole elokuun lopussa vielä lähelläkään sadonkorjuuvaihetta. Tupakkakasvit ottavat loppusyksystä kasvupyrähdyksen ja ovat pian miehenmittaisia ja ylikin. Opit tupakankasvatukseen Pellonpää on ammentanut internetin kasvattajafoorumeilta ja vanhoista suomalaisista viljelyoppaista. Jälkimmäiset tosin käsittelevät kessun kasvatusta. Kessu on eri laji kuin virginiantupakka.

– Sen jälkeen mikään viranomaisten kanssa asiointi ei ole tuntunut erityisen haastavalta.

Herkkää käsityötä Pellonpään tupakkakasvatusta ei lasketa hehtaareissa vaan kasviyksilöissä. Tälle kasvukaudelle peltoon on istutettu kuutisen sataa virginiantupakkakasvia 0,65 hehtaarin alalle. Kasvit idätetään ja kasvatetaan siemenestä ruukuissa, koulitaan ja hoivataan sisätiloissa alkutalvesta touko–kesäkuulle asti. Esikasvatuksen Pellonpää tekee kotitalonsa tuvassa tai entisessä navetassa.

– Tupakka ei kestä hallaa yhtään. Alkukesästä ei saa olla liian aikaisin istuttamassa, tai koko sato voidaan menettää.

Pellollakin tupakat hoidetaan käsin. Rikat poistetaan, ja kasvustoa kastellaan ahkerasti. Pelto on lannoitettu kaliumpitoisella luomuun sopivalla lannoitteella. Sato korjataan myöhään syksyllä, ennen ensimmäisiä pakkasia.

Kokonaiset kasvit kuivatetaan ja myöhemmin fermentoidaan ilmatiiviissä laatikoissa. Fermentoitumisen jälkeen tupakanlehdet ovat hieman nahkeita, eivät rutikuivia. Sitten lehdet silputaan tupakkaleikkurilla ja paketoidaan pieniin ilmatiiviisiin pusseihin.

Lopputuotteet Antti Pellonpää myy Suomen eri tupakkakauppoihin, joita on miehen laskujen mukaan 13. Pellonpään luomutupakka kelpaa sätkäpaperin sisään savukkeiksi ja piipputupakaksi. Kuluttajakauppaa hän ei saa tehdä, myyntilupa koskee tukkukauppaa.

Antti Pellonpää on Suomen ainut kaupallinen tupakanviljelijä. Hän on kurssitta-

nut parisen sataa tupakanviljelystä kiinnostunutta harrastajaa, mutta he kasvattavat vain omaan käyttöön. Miksi tupakanviljely ei kiinnosta, vaikka markkinoita etenkin luomulle olisi?

– Nykyviljelijät ovat sellaisia, että he eivät innostu näpertelystä. Kaikki pitäisi saada tehdä isoilla koneilla.

Uutta kohti haasteita pelkäämättä Viime vuosi on ollut isojen muutosten aikaa. Pellonpää on ottanut yritykseensä yhtiökumppanin. Samalla tupakan jalostus on siirtynyt Pellonpään tilalta Ulvilaan, jonne yhtiökumppani on rakentanut asianmukaiset tilat. Uuden lain mukaan kuivattuja tupakkakasveja ei saisi enää Pellonpään tiluksilla edes varastoida. Varaston on oltava kalteroitu ja suojattu varkailta.

Haasteista innostuva Antti Pellonpää väläyttelee siirtymistään uudenlaisten haasteiden pariin.

– Lääkekannabis kiinnostaa. Tuntuu kummalliselta, että vaikka Suomessa on reseptillä lääkekannabiksen käyttöön oikeutettuja ihmisiä, kannabis tuodaan ulkomailta. ◀

Ensimmäiset tupakansiemenensä Antti Pellonpää hankki siemenkaupasta.

Nykyisin luomuviljelijä käyttää oman tilan siementä. Tupakka sopii luomuun hyvin, sillä se ei Suomessa kärsi kasvitaudeista.

Vain etanainvaasio on kerran uhannut popsia lehdet parempiin suihin.

LUOMULEHTI 5 | 2021

47

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 10.12.

Olemme kumppanisi mekaanisessa rikkakasvien torjunnassa.

Ota yhteyttä ja kerromme, miten voimme auttaa sinua.

KONEITA

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 7,5–12 m

Saatavana nyt myös veitsiterillä

Murskaa viherlannoitusnurmen ja taittaa kerääjäkasvit ennen muokkausta. Nostaa kasvit juurineen pintaan.

Ongelmarikkojen niitot kasvustoista

Pyörtänöiden, laidunten ym. viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus

w-cult.fi

W-Cult Oy, Luvian Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

SIEMENIÄ

Laatusiemenet luomuun!

KvickFinn on tehokkain kultivaattori mekaaniseen juuririkkaruohojen torjuntaan.

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan.

Rahoitusjärjestelyt.

Haetaan sopimusviljelijöitä!

Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

Juuririkkaruohot saavat alkunsa siemenestä – Torju niitä rikkaäestämällä.

OSTAMME LUOMUVILJAA

Ylläpidä riviväliharauksella ja leikkaamalla rikkakasvit kasvavasta kasvustosta, myös kasvuston yläpuolelta.

Boris 0500 567 611 boris.lindgard@bt-agro.fi VARAOSAT 050 326 1556

48

LUOMULEHTI 5 | 2021

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

KARJATILALLE

KONEITA

SCHAUMANN

LECKMASSE NUOLUKIVI Sisältää mm.

A-vitamiinia D3-vitamiinia E-vitamiinia Seleeniä

250.000 ky 50.000 ky 500 mg 40 mg (org. 16 mg)

luomuUN Pakkauskoot: 20 kg & 65 kg

MYYNTI www.eurotrading.fi • p. 010 3211 950

LANNOITTEITA

LUOMUVILJELYYN apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Ota in meih ttä yhtey

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

LUOMUELINTARVIKKEITA

LUOMUVILJELYYN

KULTAKASVU Premium - paljon enemmän kuin peittausaine!

Viljelijät ovat havainneet: ►se on näivettänyt mm. pillikkeen, savikan ja juolavehnän kasvua ►se on nostanut satoa ja hl-painoa

Tilaa alan pioneerilta ennakkoehtohintaan!

UUTTA! www.tilapeittaaja.fi Tilapeittaaja Reijo Hartikka 0400 325 863

Huom. katso filmit.

Lisätiedot valmistajan kotisivuilta elom.fi

LUOMULEHTI 5 | 2021

49

TEKSTI JA KUVAT: PIRKKO TUOMINEN

REHUT A E K R A K N ELÄINTILA I T O K U M O LU

Säilörehuanalyysin kertomaa Luomukarkearehujen raaka-aineet ovat yleensä niin monilajisia seoksia, että ruokinnan suunnittelu pelkillä taulukkoarvoilla ei vastaa todellista tilannetta. Rehuanalyysin teettäminen on välttämätöntä tasapainoisen ruokinnan aikaansaamiseksi ja tärkeää myös oman rehuntekoprosessin onnistumisen arvioimiseksi.

50

LUOMULEHTI 5 | 2021

– OSA 4:

J

Hyvälaatuinen säilörehu luo pohjan sisäruokintakauden rehustukselle.

otta nurmimassa saadaan säilymään, tulee sen happamuuden laskea oikealle tasolle eli haarukkaan pH 4–4,5. Mikäli analyysitulos näyttää alhaisempia lukuja, on säilöntäainetta todennäköisesti mennyt liikaa ja hapottimen säädöt kannattaa tarkistaa, sillä liian hapan rehu vähentää syöntiä. Jos pH puolestaan ei laske tarpeeksi alas, on säilöntäaineen annostelu ollut liian pienellä tai korjatun massan määrä arvioitu todellista pienemmäksi.

Biologista säilöntää käytettäessä korkea pH kertoo yleensä sokerin puutteesta, eli bakteereilla ei ole ollut tarpeeksi energiaa käytössä. Tällöin kannattaa miettiä, oliko kuiva-ainepitoisuus raaka-aineessa tarpeeksi korkea ja olisiko kasvustoon jatkossa mahdollista saada enemmän sokeria kasvilajivalinnalla ja niiton ajoituksella. Jäännössokeripitoisuuden rehussa tulisi olla 50–150 grammaa kuiva-ainekiloa kohti.

Toinen rehun säilymisestä kertova luku analyysissä on ammoniakkityppi, jonka tavoitetaso on alle 60 grammaa typpikiloa kohti ja robottitilalla tätäkin alhaisempi. Mikäli luku on korkea, ei käyminen ole onnistunut kunnolla ja kasvien entsyymitoiminta on jatkunut hajottaen rehun valkuaista. Korkeat lukemat vähentävät rehun syöntiä. Jatkossa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota rehun tiivistykseen ja peittämiseen sekä riittävään säilöntäaineen annosteluun.

Haihtuvien rasvahappojen korkea määrä rehuanalyysissä on puolestaan merkki maa-aineksen joutumisesta rehumassan sekaan. Jos lukema on yli 20 grammaa kuiva-ainekiloa kohti, tarkista niittokorkeus sekä karhottimen ja noukinpöydän säädöt ja varmista, että pellon pinta on ta-

sainen ja siilon edusta siisti. Virhekäyminen voi aiheutua myös puutteellisesta tiivistämisestä. Rasvahappoja sisältävän rehun maittavuus kärsii ja laskee tuotosta sekä voi vaikuttaa laskevasti myös maidon pitoisuuksiin.

Tuotantovaikutusta kuvaavat analyysiarvot Tärkein yksittäinen luku, joka kertoo rehun tuotantovaikutuksesta, on D-arvo eli rehun sulavuutta kuvastava luku. Korkea D-arvo tarkoittaa myös korkeaa energiapitoisuutta rehussa. Hyvä tavoite lypsävien ja kasvavien eläinten ruokinnassa on 680–700 grammaa kuiva-ainekiloa kohti. Umpikaudella, kun energian tarve on vähäisempi, ruokintaan soveltuu alhaisemmankin sulavuuden rehu.

Palkokasvien sulavuus on luontaisesti heinäkasveja pienempi, mutta niidenkin kohdalla 680–690 gramman pitoisuus on hyvin saavutettavissa. Suurin D-arvoon vaikuttava tekijä on korjuuajankohdan valinta. Myöhästynyt rehunteko laskee sulavuutta nopeasti varsinkin kevätsadon kohdalla.

Luomurehun raakavalkuaispitoisuus on yleensä kytköksissä kasvuston palkokasvipitoisuuteen. Heinävaltaisten nurmien valkuainen jää alhaiseksi. Tavoitteena tulee tuo-

"Vain maittava rehu tuottaa."

Analyysit kannattaa teettää myös paalirehuista.

tantokauden vaiheesta riippumatta olla yli 120 grammaa kuiva-ainekiloa kohti, jotta ruokinta saadaan toimivaksi. Mikäli tavoitteesta jäädään, on pohdittava siemenseoksen kasvilajisuhteita sekä mahdollisuutta luomukelpoiseen typpilannoitukseen.

Tuotos on kiinni syönnistä Tärkeä luku on myös syönti-indeksi, joka kuvaa vapaasti saatavilla olevan rehun syöntipotentiaalia. Palkokasvipitoisilla rehuilla tavoitteen tulee olla yli 100 indeksipistettä. Kymmenen pisteen muutos vastaa suunnilleen yhden kuiva-ainekilon syöntimäärää. Alhaisen indeksin syynä voi olla matala D-arvo, virhekäyminen sekä liian kuiva tai märkä rehu. Mikäli syönti-indeksi tahtoo jäädä usein alle 100 pisteen, on syy siihen selvitettävä tilanteen korjaamiseksi. Vain maittava rehu tuottaa.

Rehuanalyysin tärkeimpiä lukuja kannattaa opetella tulkitsemaan ja vertailemaan.

Ne antavat paljon tietoa siitä, miten rehuntuotannon prosessissa on onnistuttu ja missä on tarvetta parantaa. Usein ne myös osoittavat, että kaikki on kunnossa ja tulevalle sisäruokintakaudelle voidaan lähteä hyvillä mielin. ◀

LUOMULEHTI 5 | 2021

51

Noora Mantere

Kysymyksiä

Luomuliiton @ asiantuntijat vastaavat Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia.

Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Moa Aulanko

Tiimissä mukana myös:

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 936 2150

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi.

Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

52

LUOMULEHTI 5 | 2021

Miten kalkitus tulisi suunnitella luomutilalla?

LUOMUTILALLA KALKITUKSEN tarve lähtee monesti kali-

umin lisäämisestä ja toisaalta hiventen lisäämisestä kasvustoon. Parhaiten tämä onnistuu ottamalla laadukkaat viljavuusnäytteet pellosta ja analysoimalla niitä laajemmin kuin pelkän pH:n perusteella. Analysointiin löytyy apua OSMO-hankkeen materiaaleista Ruralia-instituutin sivuilta. Lisäksi Luomulehdessä on ollut runsaasti asiaan liittyviä artikkeleita.

Kannattaa myös pyytää asiantuntijoilta apua analysointiin ja pohdintaan. Ajatustenvaihto voi tuottaa säästöjä, ja lopputuloksena maan Kasvintuotannon kasvukunto voi kohentua merkittä- asiantuntija västi paremmin kuin nopealla pää- Erkki Vihonen töksellä hankitulla kalkilla. ◀ 040 936 0377

Olen kiinnostunut tupakan viljelystä. Onko se mahdollista luomukorvauksen piirissä olevilla pelloilla?

KYLLÄ ON, koska tupakka löytyy luomu-

korvauksen myyntikasviluettelosta. Tuki on tämänhetkisellä tukitasolla 160 euroa hehtaarilta. ◀

Luomuasiantuntija Brita Suokas 044 528 8722

Mitä lisäaineita luomutuotteissa saa uuden luomuasetuksen mukaan käyttää?

maan parhaista antimista

1.1.2022 MUUTTUVAN luomuasetuksen myötä sovelletaan

myös uusia vaatimuksia koskien luomussa sallittuja lisäaineita ja aromiaineita, jotka luomutuotteita jalostavien tulee huomioida.

Lisäaineista lesitiinien (E322) käyttö on sallittu kasviperäisissä elintarvikkeissa ja eläinperäisistä elintarvikkeista maitotuotteissa. Tällä hetkellä luomussa on sallittua käyttää lesitiiniä, jonka raaka-aineet ovat peräisin luonnonmukaisesta tuotannosta. Ensi vuoden alusta alkaen lesitiinin tulee olla peräisin valvonnassa olevasta luonnonmukaisesta tuotannosta ja valmistajalla tulee olla voimassa oleva luomutodistus.

Seuraavien lisäaineiden käyttö on sallittua ainoastaan, jos ne ovat peräisin luonnonmukaisesta tuotannosta. Tähdellä merkityt lasketaan maatalousperäisiin ainesosiin.

• Johanneksenleipäpuujauhe (E 410*) • Guarkumi (E 412*) • Arabikumi (E 414*) • Tarakumijauhe (E 417): uusi sakeuttamisaine • Gellaanikumi (E 418): vain asyylipitoisuudeltaan korkea muoto • Glyseroli (E 422): vain kasviperäinen. Kasviuutteisiin, aromeihin, geelikapseleiden kosteudensäilyttäjäksi sekä tablettien päällysteeksi • Talkki (E 553b) Täsmennys eläinperäisten elintarvikkeiden osalta: makkaroiden pintakäsittelyyn • Karnaubavaha (E 903): makeistuotteiden kiillotusaineena. Täsmennys: suojamenetelmänä hedelmien pakollisessa käsittelyssä äärimmäisellä kylmällä, jota käytetään karanteenitoimenpiteenä haitallisten organismien torjumiseksi.

Ensi vuoden alusta alkaen luomutuotteissa saa käyttää vain luonnonmukaisesti tuotettuja eli luomuaromiaineita ja -valmisteita tai luontaisia aromiaineita ja -valmisteita.

Luomuaromiaineet- ja -valmisteet lasketaan tuotteen reseptissä osaksi tuotteen maatalousperäisiä ainesosia.

Luomuaromiaineiden ja -valmisteiden maatalousperäisten raaka-aineiden tulee olla luonnonmukaisesti tuotettuja, ja myyjällä tulee olla voimassa oleva luomusertifikaatti.

Luontaisia aromiaineita ja -valmisteita ei lasketa osaksi tuotteen maatalousperäisiä ainesosia. Luontaisten aromiaineiden ja -valmisteiden maatalousperäisten raaka-aineiden ei tarvitse olla luonnonmukaisesti tuotettuja, mutta valmisteella tulee olla tuotespesifikaatio, josta näkee, että tuote soveltuu luomutuotantoon ja täyttää EU:n aromeista annetun asetuksen (EY) 1334/2008 vaatimukset.

On hyvä huomioida, että ennen 1.1.2022 valmistetut luomutuotteet saa markkinoida aiemmilla luomue- Elintarvike- ja lintarvikkeen koostumusvaatimuksilla, keruuasiantuntija kunnes tuotteen varastot ovat tyhjät. ◀ Jaana Elo

Jo v uodesta 2005

Luomurehujen perhe karjatiloille Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

040 964 1518

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 5 | 2021

53

TEKSTI: MARJA-RIITTA KOTTILA Pro Luomun perustamiskokous vuonna 2011. Luomuliitto oli yksi perustajajäsenistä.

Kymmenen vuotta luomualan yhteistyön rakentamista

Neljätoista yhdistystä ja yritystä perustivat Pro Luomu ry:n edistämään luomun kasvua ja kehitystä. Luomun arvoketjun toimijat päättivät lähteä yhdessä kehittämään luomualaa.

P

ro Luomu syntyi vuonna 2011 yhdistämään luomualaa ja ratkomaan havaittuja pullonkauloja. Vaikka luomutuotanto ja kuluttajien kiinnostus luomua kohtaan olivat Suomessakin kasvaneet, luomuvalikoima oli pieni, kuluttajat pitivät tuotteita kalliina ja niitä oli vaikea löytää kaupoista. Luomuviljelijät törmäsivät siihen, ettei tuotteille ollut myyntikanavia, ja kaupan edustajat ihmettelivät, että mistä sitä luomua voisi saada.

Luomualan toimijat päivittelivät tilannetta keskenään, mutta kauppa ja teollisuus olivat syrjässä alan kehittämistoimista.

Pro Luomun myötä kauppa ja teollisuus pääsivät samaan pöytään luomuviljelijöiden kanssa tekemään töitä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi eli luomun kasvattamiseksi.

– Koko arvoketjun saaminen mukaan oli hieno asia. Kokemukseni Finfood luomun toiminnasta ja jatko-opintojen kautta kertynyt ymmärrys arvoketjun toimijoiden vuorovaikutuksesta auttoivat toimintamallin luomisessa, toteaa Pro Luomua järjestön perustamisesta vuoden 2020 loppuun luotsannut Marja-Riitta Kottila.

54

LUOMULEHTI 5 | 2021

Arvoketjuryhmissä ymmärrys lisääntyy Pro Luomun keskeinen toimintamuoto on alusta lähtien ollut tuoteryhmäkohtaiset arvoketjuryhmät, joissa on edustettuna koko ketju tuottajista aina kauppaan asti. Viime vuosina ryhmien osaaminen on entisestään vahvistunut, kun tutkimuksen edustajat on saatu tiiviimmin mukaan. Oma ryhmänsä toimii tällä hetkellä liha-, maito- ja kasvisarvoketjuissa.

– Luomulihan arvoketjuryhmä on ensimmäinen foorumi, jossa kaikki ovat mukana.

Siksi se on aivan poikkeuksellinen toimintamalli, jota ehdottomasti kannattaa jatkaa. Kaikki, myös kilpailijat, ponnistelevat saman tavoitteen eteen, eli miten saadaan kasvatettua luomulihan markkinaa, kiteyttää liharyhmän puheenjohtajana alusta lähtien toiminut toimitusjohtaja Pasi Tamminen Lihatukku Tamminen Oy:stä.

Kun kaikki toimijat ovat samassa pöydässä, niin ymmärrys lisääntyy kaikilla. Tamminen kuvaa hyötyä näin: – Ennen arvoketjuryhmiä ei kuultu kaupoilta näkemyksiä kehityssuunnista, en ymmärtänyt juuri mitään luomun valvonnasta ja etenkään tukipolitiikasta. Myös kaupan edustajat ovat kertoneet, että arvoketjuryhmien myötä nyt he esimerkiksi ymmärtävät, miten heikko sato tosiaan vaikuttaa lihankin hintaan.

Arvoketjuryhmät ovat jalkautuneet myös luomupellolle. Tässä kasvisryhmä Haukivuorella tutustumassa Kalliolan luomun tuotantoon.

Suomen ensimmäinen Luomuelintarvikepäivä järjestettiin vuonna 2014 Pörssitalossa, ja sen jälkeen niitä on jatkettu vuosittain lukuun ottamatta koronavuotta 2020.

Erkki Pöytäniemi Pro Luomun arkisto Pro Luomun arkisto

Kohti jaettua tietoa ja yhteisiä tavoitteita Alusta lähtien Pro Luomu on koonnut ja jakanut tietoa luomun markkinoiden ja tuotannon kehityksestä sekä kuluttajien suhtautumisesta luomuun. Näin on vähitellen muodostunut koko alalle enemmän tietoa ja ymmärrystä siitä, missä luomualan kehityksessä mennään.

Tiedon pohjalta on ollut mahdollista myös laatia erilaisia suunnitelmia luomualan kehittämiseksi. Näitä Pro Luomu on pystynyt tekemään erityisesti toiminnan alkuvuosina maa- ja metsätalousministeriön laatuketjun rahoittamissa koordinaationhankkeissa.

Kuluttajille suunnattu luomutiedotus on yhdistyksen näkyvimpiä ja toivotuimpia toimia. Kuluneen kymmenen vuoden aikana Pro Luomun tekemä viestintä on muuttunut ja laajentunut mediakentän muutoksen mukana. Painettu aineisto on vaihtunut sähköiseksi sekä entistä visuaalisemmaksi ja tiiviimmäksi.

Etenkin alkuaikoina oli tarvetta herätellä eri tahoja näkemään luomun mahdollisuudet ja toki tehdä myös uutta järjestöä tutuksi. Lisää luomua -kiertue oli hyvä esimerkki siitä, miten saatiin useita tahoja yhteistyöhön viemään yhteistä viestiä. Myöhemmin Pro Luomu on pitänyt eri maakuntiin yhteyttä alueellisten hankkeiden kautta koordinaatiohankkeen tukemana.

Herättelyn foorumiksi on vakiintunut vuosittain järjestettävä Luomuelintarvikepäivä, jossa tutkimustiedon ja innostavien esimerkkien avulla rohkaistaan suomalaista elintarvikealaa näkemään luomutuotannon mahdollisuudet.

Yhdessä olemme enemmän Pro Luomun jäsenmäärä on kasvanut neljästätoista perustajajäsenestä lähes kahdeksaankymmeneen. Yhdessä on myös saavutettu paljon; kymmenessä vuodessa luomu on mennyt vahvasti eteenpäin. Luomutuotteiden myynti on kasvanut 150 prosenttia, luomupinta-ala 70 prosenttia ja luomua vähintään kerran viikossa ostavien osuus runsaat 50 prosenttia. Myös luomuvienti on lähtenyt hyvään kasvuun. Tästä on hyvä ponnistaa seuraaville vuosikymmenille. ◀ Kirjoittaja toimi Pro Luomun toiminnanjohtajana sen perustamisesta aina vuoden 2020 loppuun saakka.

LUOMULEHTI 5 | 2021

55

Kolumni

TEKSTI: ELIISA MALIN

I

lmastonmuutos, CAP, some, syyllistyjät ja syyllistäjät. Lisätään listaan märkä kevät, kuiva kesä ja sateet puintiaikaan. Koronavuosi 2021 on haastanut viljelijöiden jaksamista.

Minulle positiivinen asenne on aina ollut elämän perusta. Kyynisyydestä taidetta tehneet ystäväni katsovat minua, naiivin positiivista olentoa, toisinaan säälien. Tämän syksyn aikana olen joutunut tilanteisiin, jossa vahvinkin hymy hyytyy.

Tekstin alussa luettelemieni asioiden rullatessa kivirattailla ylitsemme, ei meillä olisi varaa eripuraan. Kuitenkin todistan toistuvasti happamia lehtijuttuja, väärin ymmärrettyjä puheita, kommentteja sivullisilta ja ikävää some-kirjoittelua. Ihmiset muodostavat leirejä, joista voi ampua teräviä sanoja naapuriin kuin pikkukiviä ritsalla.

Miksi?

Olemme keskellä muutosta, halusimme tai emme. Poliittinen ympäristö muuttuu käsi kädessä ilmaston kanssa. Meidän on ratkaistava suuria tulevaisuuden kysymyksiä, joihin kuuluvat myös maanviljelyn arvostus ja ruokaturva.

Suomalainen maatalousväki on oikeasti pieni joukko ihmisiä. Viljelijät ovat tavoitettavissa, virkamiesten ja elintarviketeollisuuden edustajilla on usein henkilökohtainen kontakti johonkuhun viljelijään, ellei jopa oma maatila. Me kaikki tunnemme toisemme hyvin.

Oletteko koskaan ajatelleet, mikä voima meissä olisi, jos osaisimme toimia yhdessä?

Väitän, että kaikissa leireissä on yhteiset päätavoitteet: haluamme tuottaa ruokaa yhtenä yhteiskunnan tukipilarina, pyrimme säilyttämään peltomaan elävänä seuraavalle sukupolvelle ja tahdomme saada palkan tekemästämme työstä. Näitä asioita eivät kiellä MTK:n jäärät eivätkä hamppuhousuiset rastatukat. Tavoitteiden saavuttamiseksi edeltävistä stereotypioista on luovuttava.

Olemme kaivaneet uoman mustille vesille, jotka vyöryessään valtaavat alleen orastavankin yhteistyön. Nyt meidän on tunnustettava tosiasiat. Maatalous muuttuu. Sen tulee olla maan viljelyä, jotta pellot säilyvät viljeltävinä. Sen tulee olla avointa ja oppivaa, jotta voimme hyödyntää meidän kaikkien osaamista. Meidän velvollisuutemme on unohtaa vastakkainasettelut.

Rakennetaan silta yli tuon synkän virran. Tartutaan naapurin viljelijää kädestä, opitaan jotain toisiltamme. Ollaan avoimia ja ystävällisiä. Muutos on täällä, ja joskus se tekee kipeää. Se on kuitenkin paljon helpompi kohdata vahvalla sillalla yhdessä kuin yksin aaltojen syvyyksissä. ◀

56

LUOMULEHTI 5 | 2021

Pasi Salminen/Atrian kuva-arkisto

Silta yli synkän virran

Optimistiksi tunnustautuva Eliisa Malin pyrkii pienillä teoilla kohti kannattavaa maataloutta, suuria ympäristöhyötyjä ja parempaa maailmaa niin luomutilallaan Vihdissä kuin suunnittelijana Baltic Sea Action Groupissa.

KUTSU

Luomuliitto ry:n syyskokous 2021 Perjantaina 12.11. klo 15 Toimisto- ja tapahtumakeskus Frami, B-rakennus, Kampusranta 9, Seinäjoki Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä syyskokouksen kannanotto. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita!

Ilmoittautumisia pyydetään järjestelyiden vuoksi viimeistään 24.10. osoitteessa luomuliitto.fi/luomupaivat.

Ilmoittautuminen vuosikokoukseen ei ole pakollista.

Ilmoittautuneille lähetetään kokouksen asiakirjat sähköpostitse.

Syyskokous pidetään Luomupäivien yhteydessä.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja: Puheenjohtaja Janne Rauhansuu, 0500 533 408 Toiminnanjohtaja Susann Rännäri, 040 144 6160

Tilaa nyt!

Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat.

Tilaa Luomulehti!

6 numeroa vuodessa

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

hti.fi www.luomule

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 6 | 2019

57

Haluan liittyä luomuyhdistyksen tai Luomuliiton suorajäseneksi Luomuyhdistykset ovat Luomuliiton jäseniä. Luomuyhdistyksen jäsenenä saat kaikki Luomuliiton jäsenedut käyttöösi. Jäsenmaksut vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla, jonka jäsenmaksut näkyvät tällä lomakkeella. ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Kainuun luomuyhdistys ry ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry ☐ Länsi-Suomen luomu ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Satakunnan luomutuottajat ry ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja PohjoisKarjala) ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Luomuliiton suorajäsenyys

Valitse jäsenyystyyppi ☐ Tuottajajäsen 110 €

Sisältää Luomulehden! (poikkeus Österbottenin jäsenet) Alv 10 % 3,64 e, alviton osuus 36,36 e.

Suorajäsenellä äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.

☐ Kuluttajajäsen 35 € ☐ Kannatusjäsen 110 € yritys tai henkilö

Haluan tilata Luomulehden Tuottajajäsenille Luomulehti kuuluu jäsenyyteen, eikä lehteä tarvitse tilata erikseen!

Mikäli jäsenyyteesi ei kuulu Luomulehti, voit sen tilata erikseen. Luomulehden voi tilata, vaikka ei ole jäsenenä. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

☐ Yhteisömme haluaa liittyä jäseneksi 150 €

Oletko liittynyt luomuvalvontaan 2018–2021 välisenä aikana, ja olitko silloin alle 40-vuotias? ☐ KYLLÄ - siinä tapauksessa saat vuoden 2021 jäsenyyden ilmaiseksi! ☐ En

Valitse tilaustapa (hinnat sis. alv 10%)* ☐ Kestotilaus jäsenelle 40 € (kuluttaja-, kannatus- ja yhteisöjäsenet sekä Österbottens-jäsenet) ☐ Kestotilaus 70 € ☐ Yhden vuoden tilaus 76 € ☐ Opiskelijatilaus 40 € ☐ Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja 20 € ☐ Muu**

*Tilaajalla on kuluttajansuojalain 6. luvun nojalla oikeus peruuttaa etämyynnissä tekemänsä tilaus 14 päivän kuluessa tilausvahvistuksen (laskun) tai ensimmäisen lehden vastaanottamisesta. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme lähettämämme lehdet erillisellä laskulla. **Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Muista merkitä mitä numeroa haluat tilata, montako kappaletta ja mihin mennessä oltava perillä. le h ti

Nimi:

Sähköposti:

Osoite:

Lahjansaajan osoite (jos lehti tilataan lahjaksi):

Puhelinnumero: Luomuliiton rekistereitä koskeva tietosuojaseloste löytyy osoitteesta luomuliitto.fi/yhteystiedot.

58 LUOMULEHTI 5 | 2021

5/2021

Wolfgang Barth / Pixabay

Seuraavassa numerossa:

Päästökompensaatioita maataloudesta Käyttäjäkokemuksia vinassista lannoitteena

Joulukuusiko luomua?

Luomuasetus muuttuu – Tilannekatsaus tuotantoohjeisiin Suomessa

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Janne Rauhansuu janne.rauhansuu@luomuliitto.fi 0500 533 408 TOIMITUSSIHTEERI Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404 TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi TILAUS- JA JÄSENYYSASIAT luomuliitto@luomuliitto.fi 040 144 6160

PUHEENJOHTAJA Janne Rauhansuu 0500 533 408

TAITTO Mari Mero mariilonamero@gmail.com 040 824 1158

TOIMINNANJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 susann.rannari@luomuliitto.fi

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

LUOMULEHTI 5 | 2021

59

AIKAINEN VILJELIJÄ HUIPPUSADON NAPPAA SUOMEN HALVIN LUOMUTYPPIKILO LÄMPÖKÄSITELTY, EI HUKKAKAURAN VAARAA

TILAA NYT PITKÄLLÄ MAKSUAJALLA

0505004478 Topi Oikari

FERTILEX ON 100% KANANKAKKAA www.fertilex.fi / Fertilex Oy, Mynämäki Jälleenmyyjät: Wihuri Tekninenkauppa & Lantmännen Agro