Page 1

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Marjamentor

vastaa moniin kysymyksiin

Nro 5/2017

10,00 €

LUOMUSIEMENTUOTANTOON PAREMPIA LAJIKKEITA ▷ 10

▶ 32

Taimipäivässä esillä◀ isot kysymykset◀

www.luomulehti.fi

▷ 35


Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa Liekittimet Harat Ryömijä

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Ilmasta typpeä! Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

LAJINSA PARHAAT

EBENA in u t i s o n su e m o Su irna v u h e r

JÖGEVA 4 in

täv s e k en Suom oapila valk

www.naturcom.fi


Sama arvoperusta yhdistää luomutuottajia eri puolilla maailmaa

L

Elisa Niemi

uomutuotanto on eettisesti, ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää ruoantuotantoa. Kaikkiin näihin kestävyyden lajeihin sisältyy paljon asioita, jotka toteutuvat eri maissa kulttuurisidonnaisilla tavoilla. Tavoitteet, periaatteet ja lähtökohdat ovat kuitenkin kaikissa maissa samat: ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvointi. Maailman luomutuottajia yhdistää yhteinen järjestö, IFOAM, International Federation of Organic Agriculture Movements ja sillä on oma Euroopan alueen osastonsa, IFOAM EU-ryhmä. Elokuun alussa Tallinnassa pidetyssä konferenssissa julkaistiin Euroopan alueen luomuvisio vuoteen 2030 sekä tiekartta, jonka avulla visio muuttuu todeksi. Visiota ja tiekarttaa esitellään laajemmin Luomulehden seuraavassa numerossa. Yhteinen tavoite on, että luomutuotannosta tulisi Euroopan maataloustuotannon ”mainstream”, valtavirta ja tuotannosta yli puolet olisi luomua, jota yhteistyössä ketjun muiden toimijoiden kanssa saataisiin tarjolle kaikelle kansalle. Tavoitevisio ja siihen ohjaava tiekartta perustuvat maailman luomutuottajia yhdistäviin yhteisiin periaatteisiin, joita ovat: luomutuotanto on reilua (fairness), ympäristötietoista (environmentally conscious), tervettä ja terveyttä edistävää (health) ja se pitää huolta luonnosta, eläimistä ja ihmisistä (care). Tämän lisäksi Euroopan luomutuottajat toivovat, että heidän tuottamansa raaka-aineet pääsevät markkinoille tuoreina ja, että ruoanvalmistajat suosisivat sesonkituotteita, ruoan prosessointi olisi minimoitu, jakelutiet lyhyitä ja ruoasta maksettaisiin reilu ja oikeudenmukainen hinta. Luomulla voitaisiin korvata markkinoilla yleisiä, epäterveellisiksi osoittautuneita ruoankaltaisia tuotteita. Vastaavasti luomutuottajat haluavat omassa tuotannossaan suosia paikallisia ja paikallisiin oloihin soveltuvia lajikkeita ja eläinrotuja, hoitaa kotieläimiä eettisesti korkeatasoisesti ja lajinmukaisesti sekä vaalia ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Luomutuottajat arvostavat ruoantuotannon, -jakelun ja kulutuksen paikallisuutta. Ruoantuotanto on poliittinen kysymys. Euroopan unioni haluaa maataloustukia maksamalla turvata kohtuuhintaisen ruoan saannin EU-maiden kansalaisille. Tallinnan konferenssissa esitettiin kysymys, onko oikein, että EU tukee sellaistakin maataloustuotantoa, joka ei ole ympäristöystävällistä. Kysyttiin, voitaisiinko maataloustukijärjestelmää muuttaa niin, että julkisella tuella edistettäisiin kestävää ja ympäristöarvot huomioon ottavaa ruoan tuotantoa ja sen kehittymistä. Satokausi on ollut poikkeuksellisen haasteellinen. Toivottavasti luomun kysynnän kasvu ja Euroopan luomutuottajien vahvat yhteiset tulevaisuusvisiot kantavat yli vaikean vuoden. PIRJO SIISKONEN Luomuliiton puheenjohtaja

LUOMULEHTI 5 | 2017

3


RAKKAUDESTA LUOMUUN

Laajin valikoima. Paras saatavuus. Kilpailukykyiset hinnat. Tarjoamme huolellisesti valitut tuoreet luomuhedelmät, -vihannekset, -juurekset, -sienet ja -yrtit Suomen laajimmasta luomuvalikoimasta kilpailukykyiseeen hintaan ympäri vuoden. Kun haluat kehittää suomalaista luomukulttuuria, valitse yhteistyökumppaniksi Satotukku. Me osaamme luomun.

Satotukku Oy | Tuupakantie 32, 01740 Vantaa | 010 581 6000 | satotukku@satotukku.fi | satotukku.fi


Sisällys 5/2017

> Laidunnuksen tehostamisessa potentiaalia s. 20

3

Sama arvoperusta yhdistää luomutuottajia eri puolilla maailmaa

9 10 13

Luomu SM -kilpailussa luomun osuus jopa 96 % Vuoden luomutuotteet ylistävät suomalaista luomuviljaa Luomun myynti lisääntyy – yli miljoona suomalaista ostaa viikoittain

14 15 Ennätysyleisö luomuelintarvikepäivässä 16 Hyötymikrobit luomun puolella 18 Luomusiementuotantoon parempia lajikkeita tehostamisessa 20 Laidunnuksen potentiaalia luomutoimijat 22 Eurooppalaiset pohtivat seuraavien

Luomu valtaa alaa Yhdysvalloissa

vuosien askeleita

24

26

Pitkän tien pää näkyy – Reilut kolme vuotta hiottu EU:n luomuasetus on valmistumassa Mistä luomuviljelijä tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?

Kannen kuva: Elisa Niemi

le h ti

> Rikat kuriin tulevaisuuden menetelmin s. 44

30 31 35 38 40 43 44 47 48 50 61

Luomuviljely edistää niveljalkaisten monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti Luomuliitto tapasi ministeri Jari Lepän Taimipäivässä esillä isot kysymykset Nopeavaikutteista typpeä kiertolannoitteista

Maailmanennätys tuli! s. 47

Ohra pärjää seoksissa, härkäpapu tuo valkuaislisää Eväitä lähituottajan, ammattikeittiön ja tukkutoimijan yhteistyöhön Rikat kuriin tulevaisuuden menetelmin Kunniamainintoja työstä maailmanennätyksen eteen! Aluskasveista apua rikkakasvien hallintaan Biokaasusta vetovoimaa Haukivuorelle ja luomuun Luomuliitto ry:n syyskokous 2017

Palstat

6 Alkupaloja 8 Muissa medioissa 32 Tekijät esiin 53 Kommentti 54 Palveluksessanne 56 Yhdistyksistä 58 Kysymyksiä 60 På svenska 63 Minä ja luomu

LUOMULEHTI 5 | 2017

5


KOONNUT: KIRSI HAAPAMATTI

Luke

Hyönteiskasvatusta luomusti?

ELINTARVIKEHYÖNTEISTEN KASVATUS on nyt luvan saatuaan kovassa nosteessa. Olisiko hyönteiskasvatuksessa mahdollisuuksia myös luomussa, Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Susanne Heiska? - Kartoitin noin vuosi sitten Euroopan alueelta, onko hyönteiskasvatukseen missään muotoiltu luomuehtoja. En löytänyt yhtään. Tilanne voi olla pian toinen, kun ala yhtäkkiä on voimakkaassa kasvussa. Nythän on tilanne meilläkin se, että Suomessa ei ole vielä laadittu laajempaan kokemukseen perustuvia, meidän olosuhteisiimme, lainsäädäntöön ja valvontaan soveltuvia hyviä käytäntöjä hyönteistuotantoon. Evira varmasti pohtii kovasti tätä nyt. Myös Luonnonvarakeskuksella on Seinäjoella hyönteiskasvatuksen edistämiseen tähtäävä Entolab-hanke, jonka myötä erilaisia hyviä tuotantotapoja on tarkoitus löytää.

- Uskon, että kun tuottajat investoivat hyönteiskasvatukseen, myös luomulle on siellä sijaa. Tiedän, että myös luomutuottajat ovat tästä kiinnostuneita. Luomuehdot hyönteiskasvatukselle on varmasti työstettävä. Nyt vain voi sanoa, että ala on niin nopeasti vyörynyt vauhtiin, että uusin tieto vanhentuu jo ennen kuin se ehditään painaa alan lehtiin. Yhdysvalloissa ja Kanadassa sirkkatuotteita on jo myytävänä organic-etiketillä varustettuna. Käsittelyssä olevassa EU:n asetuksessa, joka määrittelee luomutuotannon vähimmäisvaatimukset eläintuotannon määritelmään, sisältyy uutuutena hyönteistuotanto. Hyönteistuotannolle ei ole EU-asetukseen kirjattu vielä tarkempia tuotanto-ohjeita, jotka sisältävät mm. tilavaatimuksia ja terveydenhoitoon liittyviä asioita. (Lisää asetuksesta ks. s. 24.) ◀ Lisätietoja esim. www.luke.fi/projektit/entolab

SAIMAAN LUOMU ry aloitti viime vuonna uuden perinteen valitsemalla vuoden luomukuluttajan. Tänä vuonna huomionosoituksen sai muusikko, musiikin tohtori Aija Puurtinen. Helsinkiläinen Puurtinen kertoo ostavansa luomuruokaa jokaisen kauppareissun yhteydessä. Luomua hän on suosinut sen alkuajoista lähtien ja jo aikaisemminkin – kun luomun sijaan puhuttiin vaihtoehtoisesta viljelytavasta, myrkyttömästä viljelystä ja biotuotteista. Saimaan luomu ry haluaa tällä nimeämisellä kiittää luomukuluttajia, joita ilman ei ole luomun tuottajia. ◀

6

LUOMULEHTI 5 | 2017

Veikko Kähkönen

Muusikko Aija Puurtisesta vuoden luomukuluttaja


Helsingin Myllyn luomutuotteiden tuotanto tuplaantui HELSINGIN MYLLYN Vaasan kauramyllyn laajennus on valmistunut. Helsingin Myllyn mukaan tuotantokapasiteetti kaksinkertaistuu. Samalla luomukauran kysyntä pysyy vakaalla pohjalla, Vaasan tehtaanjohtaja Ville Mäki sanoo: – Kun myllyn käyttämät viljamäärät kasvavat, tarvitaan lähialueelta raaka-ainetta aiempaa enemmän. Pohjanmaa on suosittu kauranviljelyalue, ja suurin osa käyttämästämme kaurasta tuleekin täältä. Luomukauraa hankimme koko Suomen alueelta. – Uskon, että vakaa kysyntä kannustaa yhä useampia luomuviljelyyn. Ja tätä tukee myös se, että lähellä sijaitsee paikallinen ja luotettava mylly, joka tuplaa ostamansa viljamäärän. ◀

Marja-Riitta Kottila

KATSE MAHDOLLISUUKSIIN Elintarvikevalmistajien näkemykset luomun tulevaisuudesta

Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut tämän selvityksen tekemistä.

Elintarvikeyritykset luottavaisina luomun suhteen PRO LUOMUN syyskuussa julkaiseman selvityksen mukaan elintarvikkeita jalostavat yritykset uskovat luomuun ja sen menekkiin jatkossakin. Kun kuluttajat vaativat yhä enemmän vastuullisuutta, luomu vastaa tähän hyvin. Luomun vetovoimaan uskotaan myös vientimarkkinoilla. Vain luomuraaka-aineiden pula voi heikentää luomualan kasvua ja kehitystä. ◀ Lisätietoja: proluomu.fi ja Katse mahdollisuuksiin-esite (sähköinen versio)

Onneks on luomua ONNEKS ON luomua -kirja esittelee erilaisia luomutiloja ja -toimijoita sekä kokoaa perustietoa luomusta Suomessa. Kirjoittaja Merja Koski on markkinoinniviestinnän ammattilainen. Hän on mukana yrityksessä nimeltä Koski Group, joka järjestää ruoka-alan tapahtumia. Kirjan upea kuvitus on Tiina Poimion käsialaa. ◀

Onneks On

Miksi luomua?

MERJA KOSKI

168 s. Taiten kustannus 2017.

MERJA KOSKI

Onneks On

Luomu tarkoittaa luonnonmukaisesti tuotettua maa- ja elintarviketaloutta, se on ekologista ja eettistä tuotantoa. Luomutuotannossa ei käytetä lainkaan teollisesti valmistettuja typpi-, kaliumja fosforilannoitteita eikä kemiallisesti syntetisoituja torjunta-aineita . Luomutuotannossa hyödynnetään luonnon kiertokulkua, vuoroviljelyä ja maanparannuskasveja, näin edistetään luonnon hyvinvointia. Luomutuotanno ssa eläimet saavat elää luonnollista, mahdollisimman lajinmukaista elämää ja ne syövät luomurehua. Luomuruoka siinä ei käytetä mitään keinotekoista on turvallista, sillä väri- tai makeutusaineita. Luomu on tarkkaan valvottu ruoantuotantotapa ja luomuraaka-aineet antavat hyvän pohjan ravitsevalle, turvalliselle ja maukkaalle ruokavaliolle. Suomalainen luomutuotanto on lähellä tuotettua, sen alkuperän voi varmistaa ja monilla tiloilla on mahdollisuus käydä vierailemassa.

Helsingin Mylly

Kirjassa on elämänmakuisia tuottajatarinoita , luomun asiantuntijoiden lausuntoja, reseptejä ja upeita kuvia. Puhdasta ja aitoa luomua, luonnollisesti!

LUOMULEHTI 5 | 2017

7


Muissa medioissa

SATAKUNNAN KANSA kirjoitti 4. lokakuuta elintarvikejalostaja Apetitin muuttaneen Köyliön koetilansa osittain luomutilaksi. Jutussa Apetitin hankintapäällikkö Timo Kaila sanoo, ettei teollisen mittakaavan luomu ole puuhastelua, vaan se vaatii viimeisintä teknologiaa. Koetilalla on kokeiltu uusia menetelmiä muun muassa lantun viljelyssä. Tuhohyönteisiä vastaan on suojauduttu hyttysverkon kaltaisilla peitteillä. Luomuun siirtyminen ei Apetitilta aikaisemmin ole onnistunut. Taannoin se esimerkiksi joutui myymään luomuhernettä ja -pinaattia tavanomaisena, Satakunnan Kansa kirjoittaa. Lehdessä todetaan myös, että aikaisemmin luomuun varovaisesti suhtautunut maakunta on nyt kunnolla heräämässä luomuajatukseen. ◀

Lisää viljelijöitä luomuun, kiitos! MTV3 HUOMENTA SUOMESSA vieraili Apetit Oy yhdessä Pro Luomu ry:n kanssa. Aamun ohjelmassa kerrottiin, että luomuviljelijöitä kaivattaisiin lisää, jotta elintarviketeollisuus saisi varmasti tarvitsemaansa raaka-ainetta. 5. lokakuuta aamuohjelman ruudussa olivat Apetitin liiketoimintajohtaja Anu Ora ja Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila. ◀

Marjo koivumäki

Apetit kohti luomua

KOONNUT: KIRSI HAAPAMATTI

YLE KERTOI syyskuun lopulla puolukan imago-ongelmista. Terveellinen marja halutaan jalostaa terveys- ja vientituotteeksi, eikä sen ole syytä hävetä sinisen kilpailijansa mustikan rinnalla yhtään. Juttuun haastateltu tutkimusjohtaja Markku Räty Oulun yliopistosta pohtii, olisiko puolukan nimittäminen arctic cranberryksi myyvempi. Karpalon (eng. cranberry) kun tuntevat ulkomailla kaikki. Arktisuuden lisäksi Räty ehdottaa luomumahdollisuuden nostamista yhdeksi puolukan markkinavaltiksi. ◀

8

LUOMULEHTI 5 | 2017

Elisa Niemi

POIMITKO PAKASTIMESI TÄYTEEN ”ARKTISIA KARPALOITA”?


TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Luomu SM -kilpailussa luomun osuus jopa 96 % Ravintola- ja ruokapalvelualan toimijat kilpailivat Luomu SM -tittelistä neljättä kertaa. Tänä vuonna löytyi uusia voittajia ja luomun käyttö oli korkealla tasolla.

L

uomu kiinnostaa ja näkyy yhä paremmin ruokatarjonnassa ja se näkyi selvästi neljättä kertaa järjestetyn  Luomu  SM  -kilpailun tuloksissa. Kuudessa sarjassa käydyssä kilpailussa löytyi uusia voittajia.  Yksityisen sektorin pieni toimija -sarjassa voiton nappasi tänä vuonna järvenpääläinen Härmän Rati, jonka luomun käyttöaste on omaa luokkaansa, 96 %. Toiseksi tässä sarjassa sijoittui Valtimossa toimiva Puukarin Pysäkki, joka on myös Suomen rajojen ulkopuolella tunnettu ja useita kestävän matkailun palkintoja voittanut Sustainable Tourism -toimija sekä itäsuomalaisen ruokakulttuurin puolestapuhuja. Julkisen sektorin pieni toimija -sarjassa kilpailu voitosta oli kaikkein tiukin.

Kolmella toimijalla oli sama 15 % luomun  käyttöaste, mutta voitto ratkesi Oulun Nuorten Pajakeskuksen lounasravintola Makoisalle, joka pystyi nostamaan  luomun  käyttöprosenttia edellisestä vertailusta eniten. – Nuorten pajakeskuksen lounasravintola Makoisassa käytetään  luomua, jossa lisäaineena on vain rakkaus ruokaan, koska puhdas ravinto ja ympäristö ovat meille tärkeä asia. Haluamme näyttää esimerkkiä nuorille, että luonnonmukaisesti tuotettu ja alusta asti käsin tehty ruoka on ravitsevaa ja makoisaa. Tämä on meidän kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista toimintaa. Ilman Portaat luomuun -ohjelmaa emme olisi vielä tässä vaiheessa luomuraaka-aineiden käytössä,  kertoo keittiöpäällikkö  Merja Pitkänen. ◀

Muissa sarjoissa voiton uusivat • Suuri julkinen toimija, Palvelukeskus Helsinki ja Helsingin kaupungin päiväkodit, luomun osuus 8,25 % • Suuri yksityinen toimija, UniCafe, luomun osuus 6 % • Keskisuuri julkinen toimija, BarLaurea/ Laurea amk, luomun osuus 45 % • Keskisuuri yksityinen toimija, Oppilasravintola Timjami/Tampereen steinerkoulu, luomun osuus 83 %   Luomu SM -Kilpailu on avoin kaikille ammattikeittiöille ja tavoitteena on löytää Suomessa eniten luomua tarjoavat julkiset ruokapalvelut ja yksityiset ravintolat. Luomu SM on osa Portaat luomuun -ohjelman toimintaa ja siinä tarkastellaan toimipaikkakohtaisesti luomun osuutta käytettyjen elintarvikkeiden kilomääristä. Ohjeet: www.portaatluomuun.fi  

TUUHAN VUAN KUOPIJOON!

TÄNÄ VUONNA LUOMUPÄIVILLÄ

2 X HANS TANSKASTA! Hans Lund johdattaa onnistuneeseen laidunnukseen ja Hans Haldrup luomukasvinjalostukseen. Lisäksi muut ajankohtaiset puheenvuorot, retket ja rinnakkaisohjelmat. Iltajuhlassa ihana Ilja Teppo ja Vuoden Luomuyrityksen julkistaminen. Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio

Ilmoittautuminen 22.10. mennessä! www.luomu.fi/luomupaivat


Luomuliitto valitsi Vuoden Luomutuotteeksi Valion jogurttinen tuorepuuro -tuoteperheen. Ammattikeittiösarjan voitti SunSpeltin Speltti risottojyvä. Kunniamaininnat sai Leivon leipomon Mamman kauranappi sekä Jymy minttusuklaa vegaaninen jäätelö. TEKSTI: ELISA NIEMI

Vuoden luomutuotteet ylistävät suomalaista luomuviljaa

V

oittajat julkistettiin 5.10. Luomuelintarvikepäivässä Finlandia-talolla Helsingissä. Valitsijaraadissa oli mukana Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi, Pro Luomu ry:n puheenjohtaja Ilkka Alarotu, Luomuliiton elintarvikeasiantuntija Jaana Elo ja Laurea ammattikorkeakoulun Ravintola BarLaurean ravintolapäällikkö Teemu Sirainen. Vuosittainen Vuoden Luomutuote -kilpailu nostaa esille Suomen parhaat luomu-uutuudet. Voittajan valitsee asiantuntijaraati. Tuotteen arvioinnin kriteereinä ovat maku ja muut aistinvaraiset ominaisuudet. Pakkauksen osalta arvioidaan houkuttavuutta, ulkonäköä, käytettävyyttä ja kierrätettävyyttä. Tuotteen kokonaisuudesta arvioidaan sen uutuusarvo, innovatiivisuus ja kaupallinen potentiaali.

Tuorepuurot uutuus koko elintarvikesektorilla – On upeaa, että nimenomaan luomuna tuodaan kiinnostava uutuus, mikä osuu moneen trendiin yhtä aikaa, toteaa Ilkka Alarotu. Välipalatuotteita halutaan lisää ja Valion jogurttiset tuorepuurot ovat mukavan ruokaisia annoksia. Makuina on omenakaneli-kaura, vadelma-kaura sekä hedelmä-vilja, joista kaikki olivat raadin mielestä erittäin maukkaita. Omenaa ja vadelmaa ei ole vielä saatavina tässä mittakaavassa kotimaisina luomutuotteina, mutta Valio on sitoutunut ostamaan kotimaisia vaihtoehtoja aina kun mahdollista.

10

LUOMULEHTI 5 | 2017

– Olemme todella iloisia saamastamme tunnustuksesta. Tuorepuuron kehittäminen oli ainutlaatuista, koska vastaavaa tuotetta ei ollut koskaan aiemmin tehty. Tuorepuurossa on runsaasti viljaa sekä marjoja tai hedelmiä, mikä vaikutti merkittävästi tuotteen maun ja koostumuksen kehittämiseen. Makua hiottiin pitkään ja hartaasti, jotta saatiin juuri oikealla tavalla luomulle raikas ja runsas maku. Valion tuotekehityksen, Oulun meijerin ja Suonenjoen hillotehtaan saumaton yhteistyö on keskeinen tekijä onnistuneen luomutuorepuuron takana,

liiketoimintapäällikkö Maija Vanhala  Valiolta valottaa. – Meidän koko luomutuotteiston myynti kasvaa noin 20 prosentin vauhtia volyymillä mitattuna. Tuorepuurot tuotiin kauppoihin toukokuussa, ja ne ovat jopa ylittäneet myyntitavoitteensa. Suosituin maku on ollut vadelma-kaura. Kyseessä on täysin uusi tuotetyyppi, joten tuorepuurot ovat vasta uransa alkutaipaleella. Uskomme niiden suosion ja ylipäänsä luomun kasvun jatkuvan, luomusta vastaava kategoriapäällikkö Mirva Tollet Valiolta arvioi.

VUODEN LUOMUTUOTE


KUNNIAMAININTA

AMMATTIKEITTIÖSARJAN VOITTAJA

KUNNIAMAININTA

Spelttirisotto voitti ammattikeittiösarjan Ammattikeittiöissä halutaan riisiä ekologisempia lisäkevaihtoehtoja ja kotimaiset, eettiset tuotteet kiinnostavat. SunSpeltin Speltti risottojyvä vastaa juuri tähän kysyntään. – Maku on todella hyvä ja se on myös ravitsevaa ja taipuu moneen käyttötarkoitukseen, toteaa raadin puolesta BarLaurean ravintolapäällikkö Teemu Sirainen. Tuotetta saa 5 kg ja 20 kg pakkauksissa ammattikeittiöille ja kuluttajatuotteena tyylikkäässä 500 g paketissa. ▷▷

Ella Karttunen

Valion luomutuotevalikoima on nyt laajempi kuin koskaan. Siihen kuuluu lähes 40 tuotetta, kuten maitoja, jogurtteja, mehuja, juustoja ja ruoanvalmistustuotteita. – Valikoiman kasvu jatkuu ensi vuonna. Haluamme tarjota kuluttajille lisäarvoa ja yllättää heidät luomu-uutuuksilla. Tavoitteemme on tulla myös sellaisiin tuotteisiin ja kategorioihin, joissa ei vielä ole luomua, Mirva Tollet lupaa.

Palkitut Finlandia-talolla: Sanna Leivo (Leivon leipomo), Erkki Mikola (Suomisen Maito / Jymy) ja Liisa Latva (Valio) ja edessä Kari Kaipainen (SunSpelt).

LUOMULEHTI 5 | 2017

11


Kunnianmaininnoissa kauraa Luomuleipätuotteita on odotettu markkinoille lisää ja Mamman kauranapit hurmasivat raadin ihanalla maullaan ja erinomaisella koostumuksellaan, jossa on hieman rapeutta reunoissa. – Se on loistava paitsi kuluttajatuotteena vaan myös loistava tuote ammattikeittiöille niin lounaalle kuin edustustarjoiluun, toteaa Luomuliiton elintarvikeasiantuntija Jaana Elo. Kauranapissa ei ole muuta viljaa kuin kauraa, jonka terveysvaikutuksen ovat tulleet mukavasti tutuksi viime vuosina. Pakkauksessa on hienosti tuotu esiin tuotteen tarina. Jymy on ulkomaita myöten palkittu luomujäätelö yritys, joka on tuonut markkinoille nyt myös vegaanisia vaihtoehtoja. Minttusuklaan maku on suorastaan huumaavan ihana ja sitä ostavat myös vain maitopohjaisiin jäätelöihin tottuneet. Se oli markkinoilletulon jälkeen heti kesäkuussa Suomisen maito Oy:n Jymy-mauista suosituin. Kärkituotteissa monta kiinnostavaa uutuutta Luomumarkkinat kasvavat nyt kovaa vauhtia ja hyviä tuotteita oli kilpailussa mukana ennätyksellisen paljon. Luomulehti nostaa omiksi suosikeikseen voittajien ohella Livonsaaren rosmariininäkin, Kaitekin Paistovalmiin luomusienimixin, Utu lampaanmaitojogurtin ja L’Uomu Nokan Carne’val luomubroilerin jauhelihan. Livonsaaren rosmariininäkki sisältää hyvin runsaasti siemeniä, mutta rakenne pysyy silti erinomaisena. Tattarin maku tulee miellyttävänä esiin. Tuote toimii upeasti juhlavampiinkin tarjoiluihin tai vaikkapa dippailuun. Paistovalmis luomusienimix sisältää valmiiksi viipaloituja siitakesieniä sekä kuningasvinokkaita. Raati piti näiden makua todella herkullisena ja näkee sienituotteissa potentiaalia kasvuun.

Utu lampaanmaitojogurtti on lempeä maustamaton jogurtti, joka sopii aamu- ja välipalan lisäksi myös suolaisen pääruoan viereen. Maidon tuottavat Naantalin Rymättylässä Lammastila SikkaTalun omat lampaat. L’Uomu Nokan Carne’val luomubroilerin jauheliha on hyvän makuinen. Pakkaus erottuu kivasti hyllyssä ja siitä näkyy, millä tilalla runsaasti ulkoilevat luomusiivekkäät ovat kasvaneet. ◀

Humuspehtoori Oy

Luomulannoitteet ja maanparannustuotteet suvi.mantsinen@humuspehtoori.fi I p. 050 465 1191 www.humuspehtoori.fi I Pälkäne

12

LUOMULEHTI 5 | 2017


TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Luomun myynti lisääntyy – yli miljoona suomalaista ostaa viikoittain

Luomun myynti Suomessa on edelleen erittäin kovassa kasvussa. Tuore kuluttajakysely kertoo, että yli miljoona suomalaista ostaa luomutuotteita viikoittain.

P

ro Luomu arvioi, että luomuelintarvikkeita myytiin vähittäiskaupassa yhteensä 287 miljoonalla eurolla aikavälillä 1.7.2016–30.6.2017. Myynti lisääntyi 15 % verrattuna vuotta aiempaan vastaavaan ajanjaksoon. Samalla aikavälillä päivittäistavaroiden kokonaismyynti lisääntyi vain prosentin. Luomun markkinaosuus Suomessa on noussut 2,1 %:iin. Pro Luomun arvio luomutuotteiden myynnistä perustuu päivittäistavarakaupan ryhmittymiltä kerättyihin lukuihin. Tällä kasvuvauhdilla Suomen luomumarkkinoiden arvo vuonna 2017 ylittää selvästi 300 miljoonaa euroa. – Vastuullisuuden vahvistuminen ja tuotevalikoiman laajeneminen näkyy nyt kasvavana myyntinä. Nämä myyntiluvut vievät Suomen mukaan luomun pohjoismaiseen kasvuvauhtiin, toteaa toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila  Pro Luomusta. Suomen luomumarkkinoiden kehitysluvut julkistettiin torstaina 5.10.2017 Luomuelintarvikepäivässä Helsingissä. Neljättä kertaa järjestetty seminaari kokosi noin 240 elintarvikealan asiantuntijaa ja vaikuttajaa Finlandia-talolle.

Luomun myynti kasvoi eniten mehuissa ja kahvissa Kottila kertoo, että lähes kaikkien luomutuotteiden myynnin arvo on kasvanut vuoden aikana panimojuomia ja leipomotuotteita lukuun ottamatta. Suhteellisesti eniten lisääntyi luomumehujen, – kahvin, -lastenruokien, -juustojen sekä luomuhedelmien ja -vihannesten myynti. Luomumehujen ja -kahvin menekki on kasvanut niin paljon, että niiden tuoteryhmät ovat nousseet kuuden myydyimmän luomutuoteryhmän joukkoon. Me-

Suurimmat luomutuoteryhmät 1. Maito 2. Hedelmät 3. Vihannekset 4. Kuumat juomat 5. Kananmunat 6. Mehut

hujen ja kuumien juomien (kahvi, tee, kaakao) lisäksi muita suuria luomutuoteryhmiä ovat entiseen malliin maito, hedelmät, vihannekset ja kananmunat. Korkein markkinaosuus luomulla on kananmunien tuoteryhmässä, jossa yli 15 % myynnin arvosta tulee luomumunista. Myös hiutaleet ja suurimot sekä lastenruoat myyvät hyvin luomuna: näissä tuoteryhmissä luomulla on yli 10 % markkinaosuus myynnin arvosta. – Mielenkiintoista on myös, että luomumaidon myynti lisääntyy samaan aikaan kun maidon kokonaismyynti laskee, Kottila huomauttaa.

Myös luomukuluttajien joukko kasvaa Myös luomua ostavien kuluttajien joukko on kasvussa. Tuore luomun kuluttajabarometri kertoo, että yli puolet suomalaisista ostaa luomua säännöllisesti, eli vähintään kerran kuukaudessa. Säännöllisesti luomua ostavien osuus on vuodesta 2010 lisääntynyt noin kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Sitoutuneimpia luomukuluttajia on 28 % väestöstä: he ostavat luomua vähintään viikoittain. Tästä ryhmästä valtaosa on lisännyt luomun käyttöään kahden viime vuoden aikana, ja aikoo lisätä sitä myös tulevaisuudessa. – Varsinkin nämä luomun aktiivikäyttäjät kaipaavat laajempia tuotevalikoimia sekä enemmän tietoa tarjolla olevista luomutuotteista, toteaa Kottila.

Nykyaikainen tuotantotapa Barometrin mukaan kuluttajien syyt suosia luomua ovat ennallaan. Luomuruokaa ostavat kuluttajat arvostavat eniten puhtautta, lisäaineettomuutta ja torjunta-aineettomuutta. Myös maku, terveellisyys ja ympäristöystävällisyys ovat kuluttajille yleisiä syitä ostaa luomua. Luomun imago on barometrin mukaan pysynyt pääosin ennallaan. Noin puolet kuluttajista mieltää luomun terveelliseksi ja vastuulliseksi, ja sitä pidetään myös trendikkäänä kuluttamisena. Sen sijaan aiempaa harvempi liittää luomuun mielikuvan pienimuotoisuudesta. Luomutuotantoa pidetään aiempaa useammin nykyaikaisena kuin perinteitä vaalivana tuotantona. Luomun kuluttajabarometrin toteutti Kantar TNS syyskuussa 2017 Pro Luomun toimeksiannosta. Barometriin vastasi yhteensä 1 004 kuluttajaa, jotka ovat iältään 18-68-vuotiaita. Barometrin rahoitti maa- ja metsätalousministeriö. ◀ www.proluomu.fi

LUOMULEHTI 5 | 2017

13


TEKSTI: MINNA NURRO/PRO LUOMU KUVAT: ELLA KARTTUNEN / PRO LUOMU

Luomu valtaa alaa Yhdysvalloissa Luomutuotanto lisääntyy Yhdysvalloissa voimakkaasti. Maataloustilastoja kokoavan NASS:n mukaan luomun tuotantoala laajeni neljänneksen vuonna 2015 ja nousi yli kahteen miljoonaan hehtaariin (5,3 milj. eekkeriä).

L

uomutilojen lukumäärässä yhtä suurta loikkaa ei tapahtunut, vaan tilamäärä kasvoi ”vain” 13 %. Luomuviljelyä harjoitettiin lähes 14 900 tilalla. Vuoden 2015 hurjista kasvuluvuista huolimatta luomutuotanto on yhä marginaalista Yhdysvalloissa. Luomuviljelyn osuus maan koko peltoalasta on alle 1 %. Sen sijaan kuluttajien keskuudessa luomulla alkaa olla näkyvämpi jalansija. Organic Trade Associationin (OTA) mukaan luomuruoan myynti on tuplaantunut kymmenen vuoden aikana, ja nousi viime vuonna yli 43 miljardiin dollariin. Luomulla on yli 5 % osuus elintarvikkeiden kokonaismyynnistä.

Rehuista pulaa Johtaja Monique Marez OTA:sta kertoo, että kotimainen tuotanto on ainakin toistaiseksi riittänyt melko hyvin kattamaan Yhdysvaltojen kasvavan luomukysynnän. Tuotannon ja -kulutuksen kasvunopeuksien epäsuhta näkyy lähinnä kotieläinsektorilla luomurehujen puutteena. – Suurin yksittäinen tuontiluomutuote on kahvi. Sen jälkeen suurin tuontitarve on luomurehuviljalla ja -soijalla, sillä

14

LUOMULEHTI 5 | 2017

niiden kotimainen tuotanto ei ole pysynyt luomueläintuotannon kasvun perässä, Marez toteaa. OTA edustaa Yhdysvalloissa noin 9 500:aa luomualan yritystä. Marez kävi lokakuussa Suomessa puhumassa Luomuelintarvikepäivässä Finlandia-talolla.

Trendien harjalla OTA:n selvitysten mukaan luomutuotteita ostaa ainakin joskus keskimäärin 80 % amerikkalaiskotitalouksista. Suurin yksittäinen kuluttajaryhmä ovat alle 35-vuotiaat pariskunnat, joilla on pieniä lapsia. Marez uskoo, että jo vuoteen 2030 mennessä luomu on lähellä valtavirtaa. Tärkeänä tekijänä kehityksessä hän näkee luomutuotteiden saatavuuden paranemisen sekä sen, että luomu yhdistää monia keskeisiä kuluttajatrendejä. – Luomuliikkeen suosio lähti nousuun, koska ihmiset halusivat kasvattaa ruokaa sopusoinnussa luonnon kanssa. Nykyään suosion taustalla on ekologisuuden lisäksi useita kuluttajatrendejä: ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia ruokansa alkuperästä, haluavat syödä terveellisemmin ja tiedostavat aiempaa paremmin ostostensa sosiaaliset vaikutukset, Marez listaa. ◀

Luomu myy hyvin jenkeissä. OTA:n selvityksen mukaan yli puolet luomumyynnistä tulee tavallisista vähittäiskaupoista, noin 40 % erikoiskaupoista ja 5 % maatilatoreilta.

Johtaja Monique Marez OTA:sta uskoo luomuviljelyn mahdollisuuksiin muuttaa ruoantuotantojärjestelmää ekologisemmaksi.


TEKSTI: NIINA RATILAINEN KUVA: ELLA KARTTUNEN / PRO LUOMU

Ennätysyleisö luomuelintarvikepäivässä Neljättä kertaa järjestettävä Luomuelintarvikepäivä keräsi lokakuussa Finlandia-talolle jopa 240 osallistujaa. Luomun kasvavasta menestyksestä kertoo nyt monet numerot ja tilastot.

L

uomuelintarvikepäivänä illan MTV3:n kymmenen uutisissa väläytettiin Pro Luomun kuluttajakyselyn tulosta, jonka mukaan Suomessa on rikottu merkittävä rajapyykki: jo yli miljoona suomalaista ostaa luomutuotteita viikoittain. Vuoden 2017 Luomuelintarvikepäivän teemana oli pohtia, mitä luomun vahvan kehityksen taustalla on ja millainen luomutuote vetoaa vastuullisuutta vaativiin kuluttajiin.

Luomututkimusta kaivataan lisää Luomuelintarvikepäivässä pureuduttiin useassa sessiossa iltapäivän päätöspaneeli mukaan lukien tutkimukseen. Luonnonvarakeskuksen professori Raija Tahvonen avasi usein kysyttyä tilannetta luomun ja tavanomaisen eroista terveyteen liittyen. Valitettavasti tutkimusta luomualalta on vähän, ja tulokset vaihtelevat myös liikaa ollakseen yleistettävissä, sillä jokai-

nen lajike, pelto ja prosessointiketju ovat omanlaisensa. Kuitenkin Tahvosen mukaan tutkimukset osoittavat, että luomukasviksissa on enemmän C-vitamiinia, vähemmän nitriittiä ja nitraattia ja luomun mikrobisto on tavanomaista monipuolisempaa. Luomutuotteissa on vähemmän torjuntaaineiden jäämiä ja jäämien yhteisvaikutuksista elimistössä ei tutkimustietoa vielä juuri ole.

Paneelissa kiihkeitä mielipiteitä Iltapäivän paneelissa väiteltiin siitä, vastaako luomu siihen liittyviin mielikuviin tai globaaleihin tärkeisiin kysymyksiin. Paneelin kaikki osallistujat toivoivat, että luomualalle saataisiin lisää tutkimusta. Luomun kovaäänisinä kriitikoina tunnetut tutkija Lauri Reuter ja Tiede- lehden päätoimittaja Jukka Ruukki syyttivät luomua jämähtäneisyydestä ja pahimmillaan ekologisempien ruoantuotantomenetelmien esteenä olemisesta.

Reuterin mukaan globaaleja ongelmia ratkaistaisiin luomu 2.0 ajattelulla, jossa geenimuuntelun kautta luotaisiin kestävämpiä ja tuottavampia lajikkeita. Professori Juha Helenius muistutti, että luomu on kokonaisvaltainen tuotantotapa, johon liittyy useita hyviä puolia, kaikki liittyen kestävyyden edistämiseen. Kaikkea viljelyä pitää kehittää Heleniuksen mukaan ekologisemmaksi, ja luomu on ainoa kirittäjä tavanomaiselle viljelylle. Heleniuksen mukaan luomun vahvuudet ovat muun muassa puhtaudessa, tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämisessä, omavaraisuudessa ja ravinnekierrossa. Luomuelintarvikepäivässä todettiin luomun kehityksen olevan vahvaa ja tulevaisuuden valoisaa. ◀

Paneelin tunnelmaa sähköistämässä olivat keskellä istuvat Lauri Reuter ja Jukka Ruukki. Vasemmalla Juuso Joona ja oikealla tutkimusprofessori Eila Turtola (Luke) sekä agroekologian professori Juha Helenius.

LUOMULEHTI 5 | 2017

15


Luomukasvisten mikrobihyödyistä halutaan lisää tutkimustuloksia. Suuremman bioaktiivisten aineiden määrän ansiosta ne mahdollisesti edistävät hyödyllisten mikrobien ja estävät haitallisten mikrobien kasvua ja aineenvaihduntaa suolistossa. TEKSTI: RAIJA TAHVONEN, LUKE KUVA: MARJO KOIVUMÄKI

HYÖTYMIKROBIT luomun puolella

Keinolannoitteet häiritsevät monipuolista mikrobistoa ja pitkävaikutteiset torjunta-aineet aiheuttavat jopa antibioottiresistenssiä. Ihmisten terveyteen vaikuttaa myös se, ollaanko harrastusten tai keittiön juuresten kautta tekemisissä mullan kanssa.

16

LUOMULEHTI 5 | 2017


M

ikrobit ovat ilmestyneet maapallolle hyvin varhain ja kaikki muu elollinen, mukaan lukien kasvit, eläimet ja ihmiset, ovat sopeutuneet elämään mikrobiympäristössä. Samoin osa mikrobeista on sopeutunut elämään kasveissa, eläimissä ja ihmisissä – yleensä hyvässä yhteistyössä isännän kanssa, molemmat toisiaan hyödyntäen. Monimuotoinen mikrobisto on yleensä hyväksi kaikkien elollisten terveydelle. Monipuolinen maan mikrobisto edistää monipuolisen mikrobiston kertymistä viljelykasveihin ja ravintoon. Erityisesti kypsentämättä syötävät kasvikset (mukaan lukien marjat ja hedelmät) saattavat olla tärkeä osa päivittäin tarvitsemaamme mikrobitäydennystä. Ihmisessä elää mikrobiyhteisö, joka koostuu bakteereista, viruksista, arkeoneista ja alkueläimistä. Olemme evoluution alusta alkaen eläneet mikrobiympäristössä ja sopeutuneet siihen – ja elimistössämme viihtyvät mikrobit ovat sopeutuneet meihin. Elämme joko rauhanomaisessa rinnakkaiselossa tai hyödynnämme toinen toisiamme monissa elämän perusreaktioissa.

Maalais- ja kaupunkilaismikrobit Jos mikrobisto on riittävän monimuotoinen ja koostuu sopivista mikrobeista, olemme terveitä ja hyvinvoivia. Samalla tavoin kaikki muut elolliset ovat sopeutuneet elämään mikrobiympäristössä ja mikrobit ovat sopeutuneet elämään niissä. Perimä, ympäristö ja ravinto vaikuttavat mikrobistoomme – myös siihen, millaisen mikrobiston tarvitsemme pysyäksemme terveinä ja hyvinvoivina. Kaupunkiympäristössä asfaltin ja sementin keskellä asuva hiekkalaatikossa leikkivä lapsi altistuu kovin erilaisille mikrobeille kuin maatilalla asuva pikkulapsi, joka viedään jo pienenä navettaan ja joka kävelee metsän halki matkalla päiväkotiin ja kouluun. Maatilan asukkaiden mikrobistoon vaikuttaa tuotantosuunta, maaperän laji ja tuotantotapa. Esimerkiksi monipuolinen viljelykierto ja suorakylvö monipuolistavat maan mikrobistoa. Osa torjuntaaineista muuttaa maan mikrobistoa tai mikrobiston metaboliaa. Joidenkin ainei-

den vaikutukset ovat lyhytaikaisia, osan vuosien mittaisia. Osa torjunta-aineista hajoaa esim. pohjoisen kylmissä oloissa huomattavan hitaasti ja muuttaa mikrobistoa vuosiksi. Pitkään maassa säilyvät torjunta-aineet näyttävät myös lisäävän antibioottiresistenssigeenien esiintymistä mikrobistossa.

Luomupellolla monipuolisempi mikrobisto Orgaaniset ja epäorgaaniset lannoitteet vaikuttavat mikrobistoon eri lailla. Runsaasti orgaanista ainetta sisältävässä maatalousmaassa on yleensä monimuotoinen mikrobisto. Osa biologisista torjunta-aineista on mikrobeja ja mikrobiseoksia, jotka myös vaikuttavat maaperän mikrobeihin. Viimeisimmän tutkimuskoosteen (meta-analyysin) mukaan luomuviljellyillä pelloilla on monipuolisempi ja aktiivisemmin toimiva mikrobisto kuin tavanomaisesti viljellyillä pelloilla. Palkokasvit vuoroviljelyssä ja yksivuotisten ja monivuotisten kasvien vuorottelu vaikuttavat positiivisesti sekä luomu- että tavanomaisessa viljelyssä. Maan mikrobit vaikuttavat kasvien ravinnonottoon, vesitasapainoon ja terveyteen. Osa niistä siirtyy juuriin ja maanpäällisiin osiin ja vaikuttaa kasvien kasvuun ja hyvinvointiin. Kasvit puolestaan muokkaavat maan mikrobistoa erittämällä juuristostaan aineita, jotka edistävät niille hyödyllisten mikrobien kasvua ja estävät haitallisten mikrobien kasvua. Kasveilla on oma lajin ja lajikkeenmukainen mikrobistonsa, johon kuitenkin myös kastelu- ja sadeveden ja ilman mikrobistot vaikuttavat. Myös muut ympäristöolosuhteet vaikuttavat. Esimerkiksi Andeilla kasvavien maatiaismaissien mikrobisto on erilainen kuin meillä kasvatettavan maissin mikrobisto. Osa mikrobeista siirtyy siementen mukana sukupolvelta toiselle. Kasvin mikrobisto on tärkeä osa kasvin puolustusjärjestelmää, mutta se myös edistää kasvien sopeutumista kylmyys-, kuumuus- ja kuivuusstressiin. Mikrobit aktivoivat kasveja tuottamaan monia ihmiselle tärkeitä yhdisteitä (jopa lääkekasvien lääkemolekyylejä) tai tuottavat itse kasviin hyödyllisiä – mutta joskus myös haitallisia yhdisteitä.

Monet tutkimusryhmät tutkivat jo maaperän mikrobiston optimoimista eri kasveille ja eri tuotantotapojen vaikutusta maaperän ja kasvien mikrobistoon. Kuitenkin esim. luomukasvisten ja tavanomaisesti tuotettujen kasvisten mikrobistojen eroja on tutkittu vasta vähän.

Antibioottiresistenssiä tehotuotetuissa eläimissä Ruokavalion laatu vaikuttaa ihmisen mikrobistoon. Erityisesti tuoreista käsittelemättömistä kasviksista (ml. marjat ja vihannekset) saamme jatkuvasti täydennystä mikrobistoon. Ruokavaliossa pitää olla kuitenkin olla myös riittävästi kuitua (täysjyväviljaa ja kasviksia) hyödyllisen mikrobiston ravinnoksi. Kasvisten (ml. marjat ja hedelmät) bioaktiiviset yhdisteet edistävät hyvien suolistomikrobien kasvua ja estävät monien tauteja aiheuttavien mikrobien kasvua tai pääsyä elimistöön. Luomukasviksissa on keskimäärin enemmän bioaktiivisia yhdisteitä kuin tavanomaisesti tuotetuissa, joten teoriassa ne saattaisivat edistää hyödyllisten mikrobien ja estää haitallisten mikrobien kasvua ja aineenvaihduntaa suolistossa. Tieteellisiä tutkimuksia aiheesta ei vielä ole. Mikrobien antibioottiresistenssigeenit ovat yleisempiä tavanomaisesti tuotetuissa eläinkunnan tuotteissa kuin luomutuotteissa. Syy on selkeä – jos antibiootteja joudutaan luomueläimille käyttämään tiettyjä hoitokertoja enemmän, sitä ei myydä luomuna eteenpäin. Myös varoajat ennen tuotteen myyntiä ovat pidemmät. Antibioottien käyttö ja antibioottiresistenssigeenien esiintyminen on pohjoismaissa vähäisempää kuin eteläisen Euroopan maissa myös tavanomaisessa tuotannossa, koska antibioottien käyttö on huomattavasti vähäisempää. Varsinkin kaupunkiympäristössä asuville ruuan mukana saatava mikrobitäydennys saattaa olla merkittävä osa ruuan terveysvaikutusta. Kaikkien ihmisten terveydelle ilmeisesti olisi myös hyväksi käsitellä multaa ja muutakin maaperää jonkin verran, hoitaa puutarhaa, retkeillä metsässä, poimia marjoja, sieniä ja yrttejä – tai edes pestä itse perunat ja muut kasvikset. ◀ Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa.

LUOMULEHTI 5 | 2017

17


TEKSTI: KAIJA HAKALA JA MARJA JALLI, LUONNONVARAKESKUS KUVA: MARKKU LASSILA

Luomusiementuotantoon parempia lajikkeita Poikkeuslupia tavanomaisen siemenen käyttöön halutaan vähentää luomutuotannossa. EU panostaa hankkeisiin, joissa kehitetään luomusiementuotantoa ja –lajikkeita.

L

uonnonmukaisessa tuotannossa pyritään kokonaisvaltaiseen järjestelmään, jossa suojellaan ympäristöä, lisätään ympäristön monimuotoisuutta ja tuotetaan ruokaa ilman kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita. Tavoitteena on paikallinen tuotanto ja suljettu järjestelmä, joka pärjää mahdollisimman pitkälle itse tuotetuilla panoksillaan. Yksi tällainen panos ovat erilaiset lisäysmateriaalit, kuten viljelykasvien siemenet. Jos kasvilajista ei ole tarjolla luomussa tuotettua siementä, EU hyväksyy tavanomaisen siemenen käytön poikkeusluvalla. Suomen osalta poikkeuskäytäntöjä hallinnoi Evira. Evira voi myöntää yleisiä poikkeuslupia, jolloin viljelijän ei tarvitse etsiä kylvösiementä markkinoilta, vaan voi ilman eri anomusta käyttää tavanomaisesti tuotettua siementä. Toukokuussa 2017 monille erikoiskasveille sekä kauralle, kevätvehnälle ja syysvehnälle annettiin tällainen yleinen poikkeuslupa. Evira voi myöntää yleisiä poikkeuslupia myös eri lajikkeille. Vuonna 2017 yleinen tavanomaisen kylvösiemenen käyttölupa myönnettiin 11 mallasohralajikkeelle. Viljelijä voi lisäksi hakea erityisiä poikkeuslupia ely-keskuksilta, jos jotain tiettyä juuri hänen tilalleen sopivaa lajiketta ei ole tarjolla, tai jos tarjottu siemen ei ole riittävän korkealaatuista (esim. siinä on tilan oloihin nähden liikaa taudinaiheuttajia). Tavanomaisesti tuotettu siemen on halvempaa ja usein myös terveempää ja isompaa kuin luonnonmukaisesti tuotettu

18

LUOMULEHTI 5 | 2017

TEKSTI: ERKKI VIHONEN

Miksi luomusiementuotantoa tarvitaan? Nykylajikkeet on jalostettu tavanomaiseen viljelyyn, jossa käytetään runsaasti vesiliukoisia väkilannoitteita. Kemiallista kasvinsuojelua käytetään tavanomaisessa siementuotannossa niin siemenen peittaamiseen, rikkakasvientorjuntaan kuin tautien ja tuholaisten torjuntaankin. Näitä jäämiä ei tarkkailla siementuotannossa mitenkään. Vaikuttavatko kyseiset asiat siemenen sopivuuteen luomuun ja mitä jäämät aiheuttavat luomupellossa maan hyville pieneliöille? Nykyisellä kasvinjalostuksella geenivarat ja monimuotoisuus vähenevät, mikä vaikuttaa myöskin kasveihin ja samalla kasvin siemeneen. Sopiiko kyseinen siementuotanto luomuun ja tuottaako se parhaan luomusiemenen vai tulisiko asiaa ajatella toiselta suunnalta? Ja toisaalta, onko yleensä mahdollista tuottaa Suomessa kaikki oma luomusiemen ja toisaalta onko järkevää tuoda ulkomailta luomusiementä meidän olosuhteisiin? Luomuviljelijän kannalta olisi parempi, että geneettinen monimuotoisuus kasvilla on mahdollisimman suurta, jolloin kasvin stressinsietokyky on parempaa ja näin ollen myös viljelyvarmuus lisääntyisi. Lajikkeet, joiden kyky käyttää ravinteita monipuolisesti olisivat parempia luomuun. Tarvittaisiin lajikkeita, jotka pystyvät yhä paremmin kilpailemaan rikkakasvien kanssa ja kestävät monipuolisesti kasvitauteja. Näistä ja muista siemenasioista pääsee keskustelemaan Kuopion Luomupäivillä. Kirjoittaja Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija.


siemen. Viljelijöillä ei yleensä ole ollut mitään sen käyttöä vastaan.

Lajikkeiden ja siementen tutkimukseen rahoitusta EU:ssa ollaan siirtymässä aikaan, jolloin luomun on pärjättävä ilman poikkeusmenettelyjä. Jotta siirtyminen itsenäisiin luomujärjestelmiin olisi mahdollista, EU panostaa yhteensä 20 miljoonaa euroa kolmeen hankkeeseen (haut vuosina 2016 ja 2017), joissa edistetään luomusiemenen tuotantoa. Suurimmat tavoitteet liittyvät kasvilajikkeisiin. On tuotettava tietoa lajikkeiden menestymisestä luomuoloissa ja jalostettava uusia lajikkeita. Kun saatavilla on tieto siitä, mitä lajikkeita kannattaa käyttää erilaisissa luomuoloissa, siemenen tuottajat ja markkinoijat voivat ottaa näitä lajikkeita lisäysohjelmiin ja tuottaa niitä niin paljon, että poikkeusmenettelyjä ei tarvita. Toinen tärkeä tavoite on tuotetun siemenen laatu. Laadun olisi riitettävä menestyksekkääseen tuotantoon. Laadun parantamiseksi etsitään keinoja siemenen käsittelyyn, ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Kun korkealaatuinen ja monipuolinen siementuotanto kattaa kysynnän, siemenen menekki varmistuu ja tuottaja ja markkinoija saavat riittävän tuoton. Miten viljelijä hyötyy luomusiemenestä? Viljelijän hyöty tulee siitä, että hänelle tarjotaan juuri hänen tilalleen sopivia lajikkeita ja hyvälaatuista siementä. Kun kysyntä kasvaa, siementä tuotetaan enemmän, kilpailu tuottajien välillä kovenee ja hinta halpenee. Jokainen eurooppalainen viljelijä voi muutaman vuoden kuluttua ostaa tilan oloihin räätälöidyn kasvilajikkeen kor-

kealaatuista siementä edulliseen hintaan. Kun luomutuotantoa voidaan harjoittaa sen periaatteiden mukaisesti alusta loppuun, myös kuluttaja voi luottaa siihen, että se tarjoaa oikean ja elinvoimaisen vaihtoehdon ruoantuotannolle. ◀ Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijoita. Luken koordinoima ORVARhanke kilpailee EU:n luomusiementuotannon kehittämiseen kohdennetusta rahoituksesta. Päätöksiä rahoituksesta odotetaan viimeistään helmikuussa 2018.

Katso linkkejä lisätietoihin: www.luomulehti.fi

LUOMULEHTI 5 | 2017

19


TEKSTI: ELISA NIEMI KUVA: HANS LUND

Laidunnuksen tehostamisessa potentiaalia Tanskalainen neuvoja Hans Lund on suosittu laiduntamisen asiantuntija. Luomupäivillä Kuopiossa hän kertoo, miten laiduntamista voidaan hyödyntää esimerkiksi korkeatuottoisilla lypsykarjoilla.

Tärkeä päätös on se, haluaako viljelijä hyödyntää laidunnusta maksimaalisesti vai vain luomusäädöksien minimivaatimusten mukaisesti, toteaa Hans Lund laidunnusstrategioista. – Suuremmalla laitumien määrällä saadaan laitumien biomassan tuotantoa kohotettua selkeästi. Minusta tämä on olennaista. Pienemmällä laitumien määrällä taas päästään vähemmällä työvoiman käytöllä ja matalammilla aitauskustannuksilla. Lund toteaa, että joka tapauksessa on olennaista siirtää eläimet joka päivä uudelle laitumelle. Niin nurmen laatu pysyy hyvänä ja on joka päivä lähes sama. Tämä onnistuu, jos laidunten koko on hyvin suunniteltu nurmen tarpeeseen nähden. Enemmän laiduntamiseen panostavalla tilalla työtä teettävät mm. aidanalusten niitot, puhdistusniitot, täydennys-

20

LUOMULEHTI 5 | 2017

TEKSTI: PIRKKO TUOMINEN, PROAGRIA

Miksi kannattaisi hyödyntää laidunnusta nykyistä enemmän luomussa • • • • • • • • •

Luomuruokinnan perusperiaate on, että naudan tulisi saada laitumelta mahdollisimman paljon tarvitsemastaan karkearehusta. Mielikuva laiduntavasta luomulehmästä on vahva kuluttajien keskuudessa, sillä erotutaan tavanomaisesta (varsinkin Tanskassa) – tätä ajatusta tulee ylläpitää ja vahvistaa. Hyvin hoidettu laidun antaa laadultaan huippurehua, säilörehu ei koskaan pääse samalle tasolle – laitumesta voidaan hyvin hoidettuna saada paljon maitokiloja irti. Laidun on edullinen rehu, lehmä kerää sen itse eikä sitä tarvitse varastoida mihinkään. Laidunnus vähentää lannan muodostumista navetassa, laidunkauden lanta tulee levitettyä eläinten toimesta. Laidunnurmen syönti on naudalle luonnollinen tapa aterioida. Laitumella saa liikuntaa. Kiimakäytös näkyy helpommin. Tarjolla myös D-vitamiinia auringonvalosta.

Kirjoittaja tulkkaa Hans Lundin puheenvuoron englannista suomeksi Luomupäivillä 9.11.


SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI  Lisää humusta  Parantaa maan rakennetta  Sitoo ravinteita  Tukahduttaa rikkakasvit  Torjuu ankeroisia  Pienentää kasvitautipainetta

CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA

VETO-VALKOSINAPPI

Jos halutaan ottaa tehoja laiduntamisesta, ei navetassa saa olla liikaa hyvälaatuista rehua suunnittelemattomasti tarjolla ”sotkemassa” laitumen hyötykäyttöä.

kylvöt ja perustamiset sekä eläinliikenteen hallinta.

Taloudellisuus pohjaa hyviin suunnitelmiin Tanskassa on todettu, että korkeatuottoisilla laitumilla on mahdollista kasvattaa korkeatuottoista lypsykarjaa. – Jotta laiduntamisen taloudellista tehokkuutta voidaan kohottaa, on tärkeää tehdä hyvä suunnitelma ja pitää siitä kiinni. – Meillä on tapana suunnitella laidunkausi talven lopulla. Arvioimme nurmen kasvun ja laskemme, kuinka paljon nurmea laidun tuottaa. Tätä lukua vertaamme karjan määrään. Muu tarvittava rehu täytyy antaa sisäruokinnassa. ◀

COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa)

UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN

KATSO

eo: haran esittelyvidom www.garford.c

Robocrop

TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm:

• Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. Maahantuonti myynti: LUOMULEHTI 5ja| 2017 21 S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.fi


TEKSTI JA KUVAT: NIINA RATILAINEN

Eurooppalaiset luomutoimijat pohtivat seuraavien vuosien askeleita Luomutoimijoiden eurooppalainen kattojärjestö IFOAM EU-ryhmä kokosi syyskuun alussa yli sata luomuvaikuttajaa yhteen keskustelemaan luomun tulevaisuudesta. Kongressin tuloksena julkaistiin visio 2030 viitoittamaan luomuliikkeen ja luomun kehityksen suuntaa.

Y

hdestoista Euroopan luomukongressi pureutui kolmen päivän ajan Tallinnassa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen, luomuasetukseen sekä siihen, mihin suuntaan luomu kehittyy maailmassa ja Euroopassa.

Luomuasetus on kaikille osapuolille kompromissi IFOAM EU-ryhmä vaikuttaa monipuolisesti luomuasioissa EU-tasolla sekä tuo tietoutta luomun kansainvälisestä kehityksestä jäsenilleen, kuten Luomuliitolle. Viime vuosina luomuasetuksen uudistaminen on pitänyt IFOAM EU-ryhmän kiireisenä. Kongressin paneelikeskustelussa kysyttiin, mihin luomuasetusuudistusta tarvitaan ja miten saavutettu kompromissi muuttaa luomualaa. Euroopan komission luomuyksikön johtaja Elena Panichi totesi lopputuloksena syntyneessä asetustekstissä olevan vielä epäjohdonmukaisuuksia, joita korjataan syksyn aikana. Ennen lopullista hyväksymistä luomuasetuksesta äänestetään neuvostossa ja parlamentissa. Toimeenpanotyön Panichi uskoo pysyvän

aikataulussa niin, että uusi asetus astuu voimaan vuonna 2020. Paneelille esitetty keskeinen kysymys oli, miten voidaan varmistaa, että luomuasetus todella tukee luomun kehittymisessä. IFOAM EU-ryhmän hallituksen jäsen Thomas Fertl haastoi neuvottelutulosta toteamalla olevan selvää, ettei lopputulos ole se, mitä IFOAM EU-ryhmä halusi nähdä. - Emme näe uuden asetuksen tuovan riittävästi lisäarvoa luomualalle. Ei ole mikään salaisuus, että olisimme olleet valmiita jatkamaan nykyisellä lainsäädännöllä. Samalla on kuitenkin sanottava, että esitys on kehittynyt kolmen vuoden aikana huomattavasti eteenpäin, kertoi Fertl. Luomuasetuksen kanssa koko sen uudistuksen ajan työskennellyt parlamentaarikko ja luomuviljelijä Martin Häusling totesi neuvottelujen kestäneen hyvin kauan ensinnäkin siksi, että eri jäsenmailla on erilaisia käsityksiä siitä, mitä luomu on ja siksi, että eri osapuolilla on erilaisia näkökulmia siitä, miten luomun tulisi kehittyä. Osa jäsenmaista on ollut Häuslingin mukaan keskittynyt viennin edis-

tämiseen toisten painottaessa maanviljelytekniikkaan liittyviä asioita. Osa taas näkee luomun merkityksen torjunta-aineettomuuden kautta, osa ymmärtää luomun laajemmin agroekologisena maanviljelynä. Kansainvälisen luomututkimusinstituutin toiminnanjohtaja professori Nicolas Lampkin tiivisti luomuasetuskeskustelua toteamalla, että sääntelyn tehtävänä tulisi aina nähdä perustason ja minimin varmistaminen. Lampkinin mukaan lainsäädäntötyössä tulee myös varmistaa tarkkaan, ettei sääntely puutu liikaa yksityiskohtiin ja sitä kautta monimutkaista toiminnan harjoittamista sekä tukahduta uusien luovien ratkaisujen syntymistä.

Muuttaako luomu maailman ruokajärjestelmän? Tallinnan syyskongressi alkoi IFOAM EUryhmän luomuvision julkaisulla ja päättyi keskusteluun luomun tulevaisuudesta. Pitkän ja monipuolisen kansainvälisen tutkimusuran luomututkimuksen parissa tehnyt Emilie Frison avasi päätöspaneelin esittelemällä kestävään ruokajärjestelmään siirtymistä käsittelevän raportin From uniformity to diversity.-tuloksia. Kuten monella muullakin kongressiin osallistuneella luomutoimijalla, myös Frisonilla on toiveita EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta kohtaan. CAP-uudistus on Frisonin mukaan seuraava asia, jonka kautta kestävämmän Kongressin päättävässä paneelissa pohdittiin, kuinka luomumaatalous voisi johtaa muutosta kohti kestävämpää ruokajärjestelmää. Osallistujat vasemmalta: Reilun kaupan järjestön toiminnanjohtaja Sergi Corbalan, professori Anne Luik, IFOAM EU-ryhmän politiikkajohtaja Eric Gall ja IFOAM EU-ryhmän puheenjohtaja Christopher Stopes.

22

LUOMULEHTI 5 | 2017


Luomuliiton puheenjohtaja Pirjo Siiskonen ja IFOAM EU-ryhmän puheenjohtaja Christopher Stopes alkavat kumpikin tahoillaan viedä kongressissa julkaistua luomuvisiota eteenpäin.

ruokajärjestelmän suuntaan voidaan siirtyä. Frison kritisoi EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa siitä, että laajemman näkökulman, kuten millaista ruokaa Euroopassa tulisi syödä ja tuottaa, politiikka keskittyy vain maatalouteen. - Tiedämme, että nykyinen järjestelmä, joka perustuu teolliseen intensiiviseen tuotantoon, on rikki koska se tuottaa yhteiskunnalle ja ympäristölle kielteisiä vaikutuksia. Luomuviljely on kestävämpää paitsi ympäristön kannalta, myös sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Monipuolisemmilla tiloilla on työtä ympäri vuoden. Luomuviljelijä ei ole vain tuottaja, vaan viljelyn aktiivinen kehittäjä ja testaaja sekä perinnelajikkeiden ja paikallisen kulttuurin säilyttäjä, perusteli Frison muutosta. Kestävämmän tuotannon positiiviset vaikutukset tunnetaan, joten miksi muutos on niin hidasta? Frisonin esittelemässä raportissa on analysoitu kestävän ruoantuotannon kehityksen esteitä ja ratkaisu-

ja. Ensinnäkin maataloutta on raportin mukaan kauan ohjattu kansallisesti tuottamaan mahdollisimman halpaa mahdollisimman tehokkaasti ja mahdollisimman paljon. Tämä on johtanut myös siihen, että tilat ovat satsanneet suuren mittaluokan yksipuoliseen viljelyyn, josta pois siirtyminen on hidasta ja vaatii rahaa. - Kestävämpiin tuotantomuotoihin siirtyminen on pitkäaikainen prosessi. Poliitikot taas ajattelevat vaaleja, joihin on korkeintaan neljä vuotta aikaa. Myös yritysmaailmassa haetaan nopeaa tuottoa investoinneille pidemmän aikavälin hyödyn sijaan, Frison selvitti.

Kotimaan mullasta nousee ruokapöydän kultaa. Suomalainen viljelijä pitää pellostaan niin hyvää huolta, että siitä saatavia tuotteita voidaan verrata luonnon omiin antimiin. Ne kelpaavat kaikkein vaativimpien ruokamestareiden parhaimpien luomusten raaka-aineiksi ja tekevät arkipäivän kotiruuasta herkullisen maistuvaa. Hyvin hoidetusta pellosta nousee ruokapöydän kultaa. BESTON® on osa maukasta laatua. Valitse BESTON®- se on hyvä!

Vallan keskittymistä vastaan ruokaketjussa voidaan toimia liikkeissä, joissa ruokajärjestelmää halutaan muuttaa. Luomuliikkeen tulee Emilie Frisonin mukaan ajatella itsensä yhtenä osana ruokajärjestelmää muuttavaa voimaa ja tehdä yhteistyötä muiden samanlaista muutosta hakevien järjestöjen kanssa. Sitä työtä Frison tahtoo sanojensa mukaan tehdä jatkossa lisää ja on siksi IFOAM EU-ryhmän ehdokas maailmanlaajuisen IFOAM luomujärjestön hallitukseen, joka valitaan marraskuussa. ◀

Viimeiset System Cameleon monitoimikoneet myydään nyt keväälle 2018! Varmista myös kevään edulliset lannoitteet! • •

Luomutuotto Vinassi 3,5-0-7-2 NPKS Luomutuotto Melassiuute 2,3-0-3 NPK •

Vinassi ei jäädy!

Luomutuottopuhelin: 040 5305953 www.pargasgard.fi

Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri

LUOMULEHTI 5 | 2017

23


TEKSTI: BRITA SUOKAS KUVAT: EUROOPAN KOMISSIO

Pitkän tien pää näkyy – Reilut kolme vuotta hiottu EU:n luomuasetus on valmistumassa Koko EU:n alueella voimassaoleva luomutuotannon suuntaviivat määräävä luomutuotannon perusasetus vahvistetaan marras-joulukuussa. Ensimmäinen ehdotus julkaistiin keväällä 2014. Uudistus on tuomassa suomalaisille myönteisiä asioita, mutta myös hankaluuksia.

Asetusehdotusta käsitellään maatalousministerien marraskuun tai joulukuun kokouksessa. Todennäköistä on, että Euroopan Parlamentin kanssa saavutettu kompromissi tuolloin vahvistetaan, mutta lopullista varmuutta ehdotuksen läpimenosta ei vielä ole, sillä mm. Saksa on vaatinut vielä tekstiin muutoksia. Uudistuva asetus tulee korvaamaan nykyisen neuvoston asetuksen (EY) 834/2007, jota kutsutaan perusasetukseksi. Perusasetuksen määräyksiä täydentää nykyisin komission toimeenpanoasetus (EY) 889/2008. Suomalaiset viranomaisvalvonnan luomutuotantoehdot perustuvat edellä mainittuihin asetuksiin. Voimaantuloajaksi on ehdotettu ajankohtaa 1.7.2020. Tuotantosäännöt tarkentuvat lisää toimeenpanoasetuksessa, jonka laatiminen alkaa heti perusasetuksen vahvistamisen jälkeen.

Uusia mahdollisuuksia ja myös ratkottavaa luomuvalvontaan Aivan uutta asetuksessa on, että pienet luomutoimijat voivat liittyä valvontaan ryhmänä. Toimija voi olla kasvinviljelijä tai eläintilallinen, jolla on lisäksi tuotteiden jatkojalostusta. Ryhmän jäsenten yrityskoolle on useita eri kriteereitä. Tilojen tulee olla maantieteellisesti lähellä toisiaan ja tuotteet markkinoidaan yhteisesti. Tilakokoluokat ovat 5 hehtaaria peltoa, tai 0,5 hehtaaria kasvihuonealaa tai 15 hehtaaria laidunmaata. Jos yhden ”osakkaan” tuotanto ei täytä luomuvaatimuksia, kaikkien ryhmään kuuluvien tuotteille määrätään markkinointikielto. Vielä jännitetään merkittävää ratkaisua, miten tiheästi luomuvalvonnassa tehdään paikan päällä tehtävä tarkastus. Suomalaiset ovat esittäneet mahdollisuutta luopua pakollisesta kerran vuodessa tehtävästä toimitiloissa tarkastamisesta. Ehdotuksessa lukee, että paikan päällä toteutettavien tarkastusten väliä voi pidentää enintään 24 kuukauteen. Mutta ei rutiininomaisesti, vaan vain silloin, kun toimija on saanut kolmena edellisenä vuonna moitteettoman tarkastustuloksen. Lisäksi tulee arvioida, onko toimijalla vain vähäinen todennäköisyys sortua poikkeamiin tulevina vuosina. Asetusluonnokseen on kirjattu, että valvontaviranomaisen tehtäviä saa antaa tehtäväksi vain viranomaisvaltuuksilla toimivalle henkilölle, ei luonnolliselle henkilölle. Nykyiset Eviran kouluttamat luomutarkastajat, jotka käyvät toimijoiden luona ovat luonnollisia henkilöitä. Heitä on noin 100. Suomen luomuvalvonta toteutetaan tällä hetkellä viranomaisvalvonnan kautta, joten tehty rajaus on otettava huomioon jatkossa.

24

LUOMULEHTI 5 | 2017

Pakkaamattomina kuluttajille myytävien tuotteiden myynti valvonnan piiriin Viimeisimpään ehdotukseen nousi vaatimus, että suoraan kuluttajalle pakkaamattomia luomutuotteita myyvien toimijoiden, joiden myynti ylittää tietyn kokoluokan, tulee liittyä luomuvalvontaan. Raja-arvoiksi on ehdotettu 1000 kiloa tai 5000 kiloa ja/ tai 10 000 euron tai 20 000 euron liikevaihtoa. Esimerkiksi hedelmiä, kasviksia ja perunaa myydään paljon irtotuotteina tavallisissa päivittäistavarakaupoissa kuin myös erikoisliikkeissä. Koskisiko määräys myös tuottajan omien luomutuotteiden irtomyyntiä tilapuodeissa ja torilla, on epäselvää. Luomualan edistämisen puolesta työtä tekevät järjestöt vastustavat määräystä, sillä irtotuotteiden myynnin valvonnan järjestäminen lisäisi tarpeetonta byrokratiaa. Parasta olisi jatkaa kuten tähänkin saakka, valvotaan luomutuotteiden maahantuontia ja tukkukauppaa. Suoraan kuluttajille myynnin luomuvalvonnan tulee olla kansallisesti toteutettava asia.


Kasvihuonetuotannon sääntö hiertää Huono määräys Suomelle on tuotantosääntö, jonka mukaan vain taimia, koristekasveja ja ruukkuyrttejä, jotka myydään ruukkuineen, saa kasvattaa niin, että kasvien juuret ovat irti luomumaaperästä. Neuvottelujen tuloksena Suomelle, Ruotsille ja Tanskalle on annettu mahdollisuus jatkaa kaikkien kasvihuonekasvien kasvattamista rajoitetussa kasvualustassa asetuksen voimaantulosta lukien 10 vuoden ajan. Tekstiin on myös kirjattu, että määräystä tarkastellaan uudelleen viisi vuotta asetuksen voimaantulon jälkeen.

Rajoitetusti tavanomaisia siemeniä ja tavanomaisia eläimiä luomuun

Eläimille tehtävät toimenpiteet, uloslasku ja parteen kytkeminen

Vuoden 2014 ehdotuksessa oli tavoitteena kieltää tavanomaisten siementen ja eläinten hankkimisen mahdollisuus kokonaan. Neuvotteluiden tulokseksi on tullut, että silloin kun viljelykasviste ei ole saatavilla luomusiemeniä viljelijä voi hakea ja saada luvan käyttää tavanomaisia siemeniä tilakohtaisella luvalla. Nykyiset eläinten ostosäännöt jatkuvat. Sekä siementen, että eläinten hankkimista tavanomaisesta tuotannosta tullaan tarkastelemaan seitsemän vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta lukien. Jos saatavuus on kaikkialla varmistunut, komissio antaa esityksen poikkeusmahdollisuuksien poistamisesta. Joka tapauksessa on päätetty, että poikkeukset poistetaan käytöstä viimeistään vuonna 2035.

Ehdotuksen mukaan luomueläinten nupoutus, sarvien poisto ja kuohitseminen tulee olemaan jatkossakin sallittua. Edellytyksenä on, että toimenpiteen tekee eläinlääkäri tai muu pätevä henkilö käyttäen asianmukaista kivunlievitystä. Siipikarjan osaltakin on päästy suomalaisia helpottavaan lopputulokseen. Vähimmäisvaatimuksena on yhä ulospääsy vähintään 1/3 ajan eliniästä. Vaatimuksena oli aluksi uloslaskun pidentäminen vähintään puoleen eliniästä. Jatkossakin on mahdollista, että silloin kun eläimet ovat laiduntaneet laidunkaudella ja niillä on pihatto-olosuhteet talvella, ei ole pakollista järjestää pääsyä ulos talviaikaan. On myös mahdollista, että yli vuoden vanhojen sonnien osalta kesällä riittää ulkotarhan järjestäminen, laiduntaminen ei ole pakollista. Luomunautojen parteen kytkemisen mahdollisuus jatkuu. Aiemmasta poiketen eläinmäärä on kirjattu asetukseen, sitä ei voi enää päättää pelkästään maakohtaisesti. Luomuvalvonta voi lain voimaantultua antaa luvan hoitaa parressa enintään 50 luomunautaa. Edellytyksenä on, että eläimet laiduntavat kesällä ja ne päästetään ulos jaloittelemaan vähintään kahdesti viikossa. Ikää, josta alkaen eläimet saa kytkeä, ei ole määritelty. Sen tekeminen tehtäneen jatkossakin yhä maakohtaisesti. ◀

Rehujen hankinta luomueläimille Luonnoksissa esiintyi vaatimus, jonka mukaan luomueläintila olisi saanut hankkia rehua enintään 150 kilometrin säteeltä tilasta. Vaatimus on poistunut. Lopullisen ehdotuksen mukaan vähintään 60 prosenttia märehtijöiden rehuista tulee olla tilan omaa rehua. Milloin se ei ole mahdollista, rehun tulee olla tuotettu yhteistyössä saman seudun luomutuottajien, tai sellaisten rehuvalmistajien kanssa, jotka käyttävät oman seudun rehuraaka-aineita. Prosenttiosuus on nostettava 70 prosenttiin kahden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Sikojen ja siipikarjan rehuista vähintään 30 prosenttia eläinten rehuista tulee hankkia omalta tilalta ja oman seudun tuotantoalueelta. Prosenttiosuuden nostosta ei ole määräystä. Toisen vuoden siirtymävaiheen rehun syöttämisen maksimimäärä tulee laskemaan 30 prosentista 25 prosenttiin eläimen vuosittaisesta kasviperäisten rehujen kuiva-aineesta laskien. Hyvä kuitenkin, että on saatu kompromissi aikaan, koska ensimmäisessä luonnoksessa esitettiin määrän laskemista 15 prosenttiin.

Toimeenpanoasetuksessa täsmentyvät • • • • •

jatkojalosteisiin käytettävien elintarvikelisäaineiden ja valmistuksen apuaineiden positiivilistat rehujen ja rehunsäilöntäaineiden positiivilistat sallittujen lannoitteiden ja kasvinsuojeluun käytettävien aineiden listat pesu-ja desinfiointiaineiden listat yksityiskohtaiset eläinten tilavaatimukset sisätiloihin ja ulkotarhoihin

LUOMULEHTI 5 | 2017

25


TEKSTI: TUOMAS MATTILA JA JUKKA RAJALA KUVAT: JUKKA RAJALA

Mistä luomuviljelijä tunnistaa maan hyvän kasvukunnon? Useimmilla viljelijöillä on kokemuksia sekä heikko- että hyväkuntoisista pelloista. Osa lohkoista tuottaa vuodesta toiseen hyviä satoja, ja joidenkin lohkojen osat eivät kasva kunnolla kuin erittäin hyvissä olosuhteissa. Luomuviljelyssä erot korostuvat sekä vähäisenä ravinteiden vapautumisena ja rikkakasvien runsastumisena. Miksi osa pelloista kasvaa huonosti?

M

aaperän tuottavuutta on totuttu tutkimaan yksittäisten tekijöiden kautta. Syitä heikentyneeseen kasvuun on haettu esimerkiksi fosforiluvuista, happamuudesta, hivenravinteista tai maan tiiviydestä tai lierojen määristä. Yksittäisten ominaisuuksien avulla on maita luokiteltu eri laatuluokkiin (soil quality). Viime vuosina tutkimuksessa on yleistynyt näkökulma, jossa maaperäongelmia tarkastellaan maaekosysteemin ”terveyden” näkökulmasta (soil health). Terveyttä tarkastellaan ekosysteemin toiminnan kautta, esimerkiksi jaottelemalla toiminta hiiliyhdisteiden hajotukseen, ravinteiden kiertoon, maan rakenteen ylläpitoon ja eliöiden runsauden säätelyyn. Soil health - termille ei ole vakiintunutta suomennosta, mutta maan kasvukunto kuvaa ilmiötä melko hyvin. Hyväkuntoinen maa reagoi viljelytoimiin siten, että satotasot ovat korkeita ja ekosysteemin toimintakyky on hyvä. Kokonaistarkastelu kuvaa paremmin myös viljelijöiden kokemuksia ongelmalohkoista. Kärjistäen sanottuna ongelmalohkoilla ei ole yksittäisiä ongelmia vaan monimutkaisia ongelmavyyhtejä, joiden seurauksena juuri mikään yksittäinen korjaustoimenpide yksinään ei toimi.

Miten kasvukuntoa voidaan tutkia? OSMO – hankkeessa paneuduttiin maan kasvukunnon ongelmiin 24 koelohkon avulla. Koelohkot sijaitsevat kahdeksalla tilalla Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Koetilojen viljelijät valitsivat tilaltaan yhden huono-

26

LUOMULEHTI 5 | 2017

OSMO

Osmo-hanke toimii vuosina 2016–2018 Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Hankkeen toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhdessä ProAgria Länsi-Suomen ja EteläPohjanmaan kanssa yhdessä monien yhteistyökumppaneiden kanssa. OSMOa rahoittavat Varsinais-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 sekä yritykset, viljelijät ja säätiöt. Lisätietoja hankkeesta: Jukka Rajala, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, 044 303 2210, jukka.rajala@helsinki.fi

Veden kertyminen kuoppaan paljastaa huonosti vettä läpäisevät kohdat. Huonokasvuisella lohkolla runsaiden sateiden jälkeen kuoppaan kertyy vettä, mutta hyväkasvuisella lohkolla ei kerry.

kasvuisen lohkon ja sille hyväkasvuisen verrokkilohkon. Huonokasvuinen lohko jaettiin kahtia ja toisen puolen kasvukuntoa pyritään edistämään erityisin toimenpitein vuosien 2016—2018 aikana. Lohkot edustavat eri maalajeja, viljelytekniikoita ja tuotantosuuntia. VarsinaisSuomen koetilat ovat savimailla ja edustavat viljanviljelyä ja siementuotantoa. Satakunnan koetilat tuottavat perunaa, porkkanaa, sipulia ja sokerijuurikasta hieta- ja multamailla. Etelä-Pohjanmaan tiloilla viljellään viljaa ja perunaa hieta- ja multamailla. Lähtötilanteessa ei tiedetty, mikä kasvukunnon osa-alue kullakin lohkolla on ongelmallisin. Koelohkoja valittaessa pyrittiin etsimään lohkoja, jotka eivät ole


P puutos S puutos B puutos Cu puutos Mn puutos Zn puutos

”yksinkertaisesti rikki” esimerkiksi puutteellisen ojituksen tai kalkituksen vuoksi. Ongelmia lähdettiin kartoittamaan hyvin laajalla skaalalla tutkien kemiallista, fysikaalista ja biologista kasvukuntoa eri menetelmin. Kaikki valitut menetelmät ovat sellaisia, että ne ovat viljelijän tai neuvojan toteutettavissa tai kohtuullisilla kustannuksilla tilattavissa. Kuvaukset menetelmistä löytyvät OSMO hankkeen raportista, joka on saatavilla netissä ja löytyy tämän artikkelin lopusta. Kemiallista kasvukuntoa tutkittiin suomalaisen viljavuusanalyysin avulla. Maasta määritettiin pää- ja sivuravinteiden (Ca, Mg, K, P, S) lisäksi hivenravinteet (Zn, Cu, Mn, B) ja varastoravinteet (Ca, Mg, P, K). Maasta määritettiin myös multavuus hehkutushäviönä, kationinvaihtokapasiteetti sekä raudan ja alumiinin pitoisuudet. Analyysiä täydennettiin kahdella USA:ssa tehdyllä tutkimuksella (Mehlich 3 ja Soil Health Tool). Mehlich 3-uutto kuvaa kasville käyttökelpoisia ravinteita hiukan voimakkaammalla uuttonesteellä ja antaa täydentävän kuvan ravinteiden määristä maassa. Lisäksi saatiin tietoa maan koboltin, seleenin, piin ja molybdeenin määristä. Toinen käytetty vertailumenetelmä, Soil Health Tool, uutti kasvinravinteet miedolla, juurieritteitä matkivalla uuttonesteellä ja kuvaa hyvin helppoliukoisten ravinteiden määrää. Fysikaalista kasvukuntoa tutkittiin aistinvaraisesti kaivamalla kuoppa ja tarkastelemalla kuopan reunasta irrotettua maaprofiilia. Maaprofiilista tarkasteltiin kerroksellisuutta, mururakennetta sekä juurien sijaintia maassa. Tämän lisäksi mitattiin tiiviys penetrometrillä sekä karikepeite. Maan vedenläpäisykykyä tutkittiin pohjattomalla kattilalla, jolla mitattiin veden imeytymisnopeutta maahan. Tulosta verrattiin pikatestiin, jossa maan pinnalle kaadetaan 0,5 litraa vettä ja seurataan kuinka nopeasti vesi imeytyy, mille syvyydelle imeytynyt vesi päätyy ja kuinka laajalle se leviää. Tämä kuvasi sekä maan vedenläpäisykykyä että paljasti hyvin tiiviimmät kerrokset. Laboratoriotutkimuksissa määritettiin maan murujen vedenkestävyys. Biologista kasvukuntoa tutkittiin sekä aistinvaraisesti että maa-analyysillä. Maa-analyysissä (Soil Health Tool) ▷▷

50% 63% 63% 13% 63% 0%

13% 75% 50% 13% 75% 25%

Kemiallinen viljavuus - OSMO-koelohkot Zn puutos Mn puutos Cu puutos B puutos S puutos P puutos K puutos OSMO-koelohkojen fysikaalinen viljavuus Liikaa Mg

Fysikaalinen viljavuus Ongelmalohkot Verrokit Silmämääräinen maan rakenne 69% 38% Kationinvaihtokapasiteetti Tiivis kerros ruokamultakerroksessa 50% 25% Pohjamaan tiivistyminen 0% 10% 20% 30% 63%40% 63% 50% 60% 70% Veden imeytymisnopeus 44% 38% Veden imeytymissyvyys 88% 88% Kemiallinen viljavuus Verrokkilohkot Kemiallinen viljavuus Ongelmalohkot Salaojituksen toimintahäiriö 50% 0% pH matala tai korkea

80%

Fysikaalinen viljavuus - OSMO-koelohkot Salaojituksen toimintahäiriö Veden imeytymissyvyys Veden imeytymisnopeus OSMO-koelohkojen biologinen viljavuus Pohjamaan tiivistyminen

Biologinen viljavuus Ongelmalohkot Verrokit Mikrobiologinen aktiivisuus Solvita 0% 0% Hiili:typpi suhde 63% 38% Silmämääräinen maan rakenne Liukoinen hiili 0% 0% 30% 40% 38% 50% 60% 70% Liukoinen orgaaninen typpi 0% 10% 20% 38% Lierojen määrä 94% 75% Fysikaalinen viljavuus Verrokit Fysikaalinen viljavuus Ongelmalohkot Murukestävyys 69% 50%

Tiivis kerros ruokamultakerroksessa

80%

90%

Biologinen viljavuus - OSMO-koelohkot Murukestävyys Lierojen määrä Liukoinen orgaaninen typpi Liukoinen hiili Hiili:typpi suhde Mikrobiologinen aktiivisuus Solvita 0%

10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Biologinen viljavuus Verrokit

Biologinen viljavuus Ongelmalohkot

Kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten viljavuusongelmien yleisyys ongelmaja verrannelohkoilla.

LUOMULEHTI 5 | 2017

27


Maan kasvukunnon tarkastelun ABC A. Ensin luodaan edellytykset hyvälle kasvukunnolle • pellon peruskuivatus tyydyttävälle tasolle, etenkin ulkopuolisten vesien pääsy pellolle estettävä (niskaoja) ja esteetön poistuminen järjestettävä (laskuojat ja laskuaukot) • pintavesien kertyminen painanteisiin estetään vesivaoilla ja pinnanmuotoilulla • pellon peruskalkitus tyydyttävään viljavuusluokkaan huomioiden maalaji ja multavuus • maan tiivistymistä ehkäistään sopivalla rengastuksella ja työtekniikalla (rengaspaineet kostealla maalla liikuttaessa 0,5 bar tai alle, raskaammat koneet pysyville ajourille) B. Sitten hankitaan tietoa kasvukunnon ongelmista • lohkojen sisäisen vaihtelun tarkastelu ilmakuvilla (Google Maps, Karttapaikka, Sentinel Playground) • kattava maa-analyysi (pää-, sivu- ja hivenravinteet, myös boori), joka kuvaa lohkon sisäistä vaihtelua maalajin, multavuuden ja kasvuolojen suhteen • typen vapautumisen ennuste lohkoilta, joissa voi epäillä olevan ongelmia (Soil Health Tool tai Viljavuuspalvelu: Maan kasvukunto) • lapiodiagnoosi hyvä- ja huonokasvuisista pellon osista, veden läpäisykyvyn tarkastelu • maaprofiilin tiiveyden tarkastelu salaojien koetinkepillä tai muulla rautatangolla, tiiviiden alueiden tunnistaminen, tiiviin kerroksen paksuus C. Korjaavien toimenpiteiden suunnittelu • multavuuden nostotarve: kasvipeitteisyyden lisäys ja maanparannusaineet • tiiviiden kerrosten poistomahdollisuudet • ravinnepitoisuuksien säätelytarve • kuivatustilan parantamisen tarve • kasvipeitteisyyden lisääminen ja muokkauksen keventäminen parantavat murukestävyyttä ja lisäävät lierojen määrää • muutama harkittu toimenpide vuodessa kehittää koko tilaa nopeassa tahdissa

Maan vedenläpäisykykyä on kätevä mitata pohjattomalla kattilalla.

28

LUOMULEHTI 5 | 2017

määritettiin maan hiilidioksidin tuotto kuivauksen ja kastelun jälkeen, mikä kuvaa hyvin maan mikrobiaktiivisuutta ja ennustaa typen vapautumista kasvukaudella. Lisäksi määritettiin maan hiili-typpi -suhde sekä vesiliukoisen hiilen ja aminotypen määrä. Nämä kuvaavat mikrobien käytettävissä olevan ravinnon määrää ja laatua. Aistinvaraisesti arvioitiin maan tuoksu lapiodiagnoosissa, pintamaan niveljalkaisten määrä ja mitattiin lierojen määrä sekä lapiodiagnoosissa että sinappiliuosta käyttäen.

Millaisia ongelmavyyhtejä koelohkoilta löydettiin? Joka lohkolla oli omanlaisensa ”ongelmasormenjälki”, eikä vertailu ongelmalohkon ja hyväkasvuisen verrokin välillä ollut yksiselitteistä. Yleistyksien teko oli haastavaa. Alueellisia eroja oli kuitenkin löydettävissä. Varsinais-Suomen savimailla maan tiivistyminen ja korkea Mg-pitoisuus heikensivät vedenläpäisykykyä ja lisäsivät liettymisalttiutta. Satakunnassa lohkojen ongelmat edustivat kahta ääripäätä happamasta multamaasta vähämultaiseen hietaan. Etelä-Pohjanmaalla kaliumin, rikin ja boorin puute oli yleistä. Osasta eloperäisiä maita löytyi vettä läpäisemätön ohut turvekerros pohjamaan yläosasta. Sekä hyvä- että huonokasvuisilla lohkoilla esiintyi eri tyyppisiä ongelmia. Tiivistymät olivat yleisiä sekä hyvä- että huonokasvuisilla lohkoilla, mutta ne olivat yleensä vakavampia huonokasvuisilla lohkoilla. Noin puolelta ongelmalohkoista löytyi jonkinasteinen salaojituksen toimintahäiriö. Lierojen määrät olivat yleisesti alhaisia, mutta lieroja oli erityisen vähän ongelmalohkoilla, samoin maan murukestävyys oli yleensä alhaisempaa ongelmalohkoilla. Fosforin ja kaliumin määrät olivat alhaisempia ongelmalohkoilla, samoin pH oli useammin joko liian korkea tai matala. Kaikilla lohkoilla mangaanin, boorin ja rikin puutteet olivat yleisiä. Miten tietoa sovelletaan luomuviljelyn kehittämiseen? Luomuviljelyssä kasvien ravinnehuolto perustuu maaekosysteemin toimintaan. Ongelmat vesitaloudessa heikentävät maaperän hajotustoimintaa ja juuriston


toimintakykyä, joten maan rakenteen ja multavuuden ylläpito on luomuviljelyssä ensisijaisen tärkeää. Eräiden ravinteiden osalta puutokset ovat yleisiä ja niiden pitoisuuden seuranta ja täydentäminen voi olla perusteltua myös luomuviljelyssä. Korjaavat toimenpiteet kannattaa kuitenkin perustaa selvitykseen kunkin lohkon ongelmista. Kukin lohko on yksilöllinen, joten kaikkia peltoja ei kannata hoitaa samalla tavalla. ◀ Kirjoittajat: Mattila Tuomas, yliopistotutkija, työskentelee yliopistotutkijana OSMO-hankkeessa, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Rajala Jukka, erikoissuunnittelija, toimii projektin vetäjänä OSMO-hankkeessa, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Lähteet: Tuomas J. Mattila ja Jukka Rajala: Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon? Havaintoja kahdeksalta tilalta VarsinaisSuomesta, Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta. Helsingin yliopisto, Ruralia instituutti. Raportteja 171. 36 s. 2017. www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/ julkaisut.htm

Tuomas Mattila mittaamassa maamurujen vedenkestävyyttä. Luomuviljelijä Pekka Paavola seuraa.

VILOMIX FINLAND OY:N VALIKOIMASTA LUOMUTUOTANTOON SOVELTUVAT: • ADE–vitamiinivalmisteet • E-vitamiini- ja seleenivalmisteet Useita orgaanista seleeniä sisältäviä valmisteita

• Mira-kivennäisrehut • Nuolukivet naudoille • Natriumbikarbonaatti, merilevä, ruokintakalkki, magnesiumoksidi ja suola tilaseoksiin • Lisäksi runsas valikoima luomutiloille soveltuvia puhdistus- ja pesuaineita mm. vedinkastot ja kiertopesuaineet

TIEDUSTELE TUOTTEITA PALVELEVALTA ALUE-EDUSTAJALTASI:

www.vilomix.fi/edustajat

Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 LUOMULEHTI 5 | 2017 www.vilomix.fi

29


TEKSTI: SARI AUTIO, LUKE KUVA: ELISA NIEMI

Luomuviljely edistää niveljalkaisten monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti Tuore maailmanlaajuinen synteesitutkimus vahvistaa, että luomuviljelyllä on positiivinen vaikutus niveljalkaispopulaatioiden monimuotoisuuteen maatalousympäristössä. Meta-analyysi käsitteli aineistoa 60 julkaistusta tieteellisestä tutkimusraportista 43 viljelykasvilla, 21 maassa ja 5 maanosassa.

T

utkimuksissa havaittu niveljalkaislajisto jaoteltiin neljään agroekosysteemien toiminnalle tärkeään toiminnalliseen ryhmään: pölyttäjiin, petohyönteisiin, kasvinsyöjiin ja hajottajiin. Pelkästään lajirikkauden tarkastelu ei kuvasta riittävästi viljelykäytäntöjen vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen, joten tässä tutkimuksessa mittareina käytettiin sekä runsautta, lajirikkautta että esiintymistasaisuutta. Vaikutusten laajuutta eriteltiin myös paikallisella yksittäisen pellon ja alueellisella maaseutuympäristön tasolla.

Luomu lisää niveljalkaisia paikallisesti Luomuviljely lisäsi niveljalkaisten runsautta (45 %) ja paikallista sekä alueellista lajirikkautta (19—11 %) verrattuna tavanomaiseen viljelyyn. Erot olivat keskimäärin suurempia paikallisesti kuin alueellisesti tarkasteltuina. Luomuviljellyillä pelloilla sekä harvalukuisten että yleisten niveljalkaislajien lajirikkaus oli tavanomaisia peltoja suurempi sekä paikallisesti että alueellisesti.

30

LUOMULEHTI 5 | 2017

Paikallisesti luomuviljely lisää harvinaisten niveljalkaisten lajirikkautta voimakkaammin kuin tavallisten lajien. Erityisesti pölyttäjä- ja petoniveljalkaisten runsaus (90 %) ja lajirikkaus (32 %) olivat suurempia sekä paikallis- että aluetason tarkastelussa. Sen sijaan pölyttäjien esiintymisen tasaisuuteen viljelytavalla ei ollut merkitystä. Kasvinsyöjä- ja hajottajaniveljalkaisten populaatioiden monimuotoisuusmittareihin viljelytavalla ei ollut samanlaista vaikutusta kuin pölyttäjille ja pedoille.

Harvinaiset lajit hyötyvät luomusta eniten Viljelykasvilajiston monimuotoisuus yhdistettynä luomuviljelyyn hyödyttää enemmän harvinaisia niveljalkaislajeja, joilla runsaus oli 78 % suurempi paikallisesti ja 17 % alueellisesti verrattuna monokulttuuriin, kuin tavallisia lajeja, joilla vastaavat erot olivat 33 % ja 4 %. Yksivuotisten viljelykasvien kohdalla niveljalkaisten runsaus oli huomattavasti suurempaa (70 %) kuin monivuotisilla viljelyksillä.

Niveljalkaislajien esiintymistasaisuudessa luomupellot eivät sen sijaan olleet tavanomaisia parempia. Biologisen monimuotoisuuden mittareista lajin esiintymistasaisuudella ajatellaan olevan suurin merkitys ekosysteemipalvelun tuottajana. Siten harvinaisena tai satunnaisena esiintyvien niveljalkaislajien tarjoama ekosysteemipalvelun arvo, esimerkiksi pölytyshyöty, voi olla vähäisempi kuin yleisten, runsaina esiintyvien lajien tuottama. Esiintymistasaisuuden ylläpitäminen edellyttää siis viljelykäytäntöjä, jotka edistävät samanaikaisesti useiden lajien runsautta. Luomuviljelyn merkitys nähtiin siten ensisijaisesti vähälukuisten ja harvinaisempien niveljalkaislajien suojelutavoitteiden edistämisessä. Mahdollisimman suuri biologinen monimuotoisuus takaa agroekosysteemin vakautta tilanteissa, joissa ympäristöolosuhteet äkillisesti muuttuvat. Aiemmissa meta-analyyseissä ei ole pystytty erottelemaan näin tarkasti vaikutuksia eri toiminnallisille niveljalkaisryhmille. ◀ Katso linkki lähteeseen ja alkuperäiseen luomu.fi-artikkeliin: www.luomulehti.fi


TEKSTI: NIINA RATILAINEN KUVA: ELISA NIEMI

Luomuliitto tapasi ministeri Jari Lepän Luomuliiton johto valmistautui syyskuussa vuosittaiseen tapaamiseensa maatalousministerin kanssa laatimalla kahdentoista kohdan listan luomualan kehitystarpeista. Luomualan osalta ministerin pöydällä on syksyllä monta suurempaa kokonaisuutta: luomuasetuksen viimeiset käsittelyt, valvonnan järjestämisen uudistus ja vuoden 2018 luomutukien varaaminen valtion talousarvioon.

L

uomuala kasvaa jatkuvasti ja tätä kasvua pitää tukea poliittisilla päätöksillä sekä ymmärtää luomun lisääntyvä merkitys maataloudessa ja ruokaketjussa. Tällä pääviestillä Luomuliitto käsitteli ministeri Jari Lepän kanssa ajatuksia siitä, millaisia tarpeita luomualalla on lainsäädäntövaltaa ja poliittisia mielipidevaikuttajia kohtaan. Vaikka Jari Leppä on ehtinyt olla ministerinä lyhyen ajan, on hän ollut runsaasti tekemisissä luomukysymysten kanssa luomuasetuksen tultua kompromissiin kesän neuvotteluissa. Kuten luomuala, myös ministeri Leppä näkee luomuasetusehdotuksessa sekä hyviä tuloksia että haasteita, joista suurin pettymys liittyy kasvihuonetuotannon vaatimuksiin maayhteydestä. Luomualan suurempien kysymysten osalta Luomuliitto halusi varmistaa, että maakuntauudistuksen yhteydessä tehdään luomuvalvonnan toteuttamismalleista kattava selvitys, jossa arvioidaan millaisia vaikutuksia erilaisilla järjestämistavoilla luomualalle olisi.

Keskustelussa painotettiin myös luomutuotannon positiivisia mahdollisuuksia kauppataseelle, sillä luomu on tavanomaista omavaraisempaa tuotantopanosten suhteen. Tarvitsemme vielä lisää kotimaista valkuaisrehua, siinä ollaan liikaa tuonnin varassa. Valkuaisomavaraisuutta pitää parantaa sekä tavanomaisessa että luomussa, Luomuliiton toinen varapuheenjohtaja Pekka Välinen totesi. Monen luomuviljelijän tuotteissa on paljon vientipotentiaalia, ja ministeri suhtautui kiinnostuneesti luomuviennin edistämiseen sekä luomukeruualueiden potentiaalin valjastamiseen. Suomalaisuus ei riitä vientivaltiksi. Suomalainen luomutuote KRAV-tyyppisillä lisäsertifikaateilla avaisi taas valtavan hyvät vientimahdollisuudet esimerkiksi Saksaan, visioi Myssyfarmin isäntä ja Luomuliiton varapuheenjohtaja Janne Rauhansuu. Useat viljelijät ovat kummastelleet luomuun hyväksyttyjen puutarhatuotannon torjunta-aineiden vähyyttä. Luomuliitto tarttui asiaan nostamalla ministerin tie-

toon, kuinka kallis hyväksymismenettely luonnossa hajoaville torjunta-aineille Suomessa on, vaikka samat tuotteet olisi hyväksytty jo naapurimaissa. Ongelmaan voitaisiin tuoda ratkaisuja esimerkiksi kohtuullistamalla hyväksymismenettelyn maksuja tai tekemällä hyväksymisessä yhteistyötä esimerkiksi Ruotsin kanssa, ehdotti toiminnanjohtaja Elisa Niemi. Kaksi Luomuliiton suurta nostoa liittyi luomutukeen ja Suomen luomutavoitteisiin. Luomuliitto pitää tiukasti kiinni siitä, että luomutuotannon kasvulle varataan riittävästi jatkossakin tukea. Ministeri ja Luomuliiton toimijat totesivat yhdessä, että kansallisen Luomu 2030 tavoiteohjelman laatiminen tulee aloittaa viimeistään vuoden 2018 alussa. Tapaaminen oli hyvin onnistunut ja hyödyllinen. Viemme jatkossakin luomuviljelijöiden asioita eteenpäin ministeritapaamisten muodossa sopivin väliajoin ja isoissa erilliskysymyksissä aina kun on tarpeen, summasi Luomuliiton puheenjohtaja Pirjo Siiskonen. ◀

Kuvassa Luomuliitosta Pirjo Siiskonen, Janne Rauhansuu, Niina Ratilainen ja Pekka Välinen sekä ministeri Jari Leppä ja hänen erityisavustajansa Risto Lahti.

LUOMULEHTI 5 | 2017

31


Tekijät esiin TEKSTI JA KUVAT: ELISA NIEMI

Mansikan viljely kiinnostaa Tilavierailu mansikkamentorille oli täynnä tuotannosta kiinnostuneiden kysymyksiä. Kirsi Ali-Alha jakoi tietoa yksityiskohtaisesti ja heitti ideoita myös uusista tuotteista.

Vierailijoiden kynät sauhusivat ja kamerat tallensivat muistiinpanoja.

32

LUOMULEHTI 5 | 2017

V

uodesta 1992 luomumansikkaa viljellyt Kirsi AliAlha antaa mielellään vinkkejä tuotannosta kiinnostuneille Luomuliiton mentor-toiminnassa. Hän viljelee mansikkaa 2,5–3 ha ja vadelmaa sekä mustaherukkaa kumpaakin 0,5 ha. Lisäksi on tyrniä, luumua ja saskatoonia, mutta myös perunaa, herneitä ja viljoja. Tilavierailulla oli syyskuussa mukana yli 10 luomumarjantuotannosta kiinnostunutta tai sen jo aloittanutta tuottajaa. Keskustelu eteni kiinnostavasti, kun erilaisia ammattitaitoja, kokemuksia ja suunnitelmia omaavat ihmiset vaihtoivat tietoa.

Jotkut osallistujista ovat viljelleet tavanomaisia marjoja. Ali-Alha itse on aloittanut uransa luomumansikoilla ja havahtui tämän kesäisellä ProAgrian retkellä siihen, että tavanomaisen mansikan tuottajatkin joutuvat kitkemään, kun kaikkeen ei ole sopivia torjunta-aineita.

Kestävämpiä biomuoveja odotellessa – Rikkojen kanssahan pärjäisi hyvin, jos peurat ja kauriit eivät tulisi juoksentelulla polkemaan reikiä katemuoveihin. Aidan rakentaminen olisi yksi vaihtoehto, mutta sijoittaminen koko mansikan viljelyalan yhteyteen on meillä haastavaa, kertoo Kirsi Ali-Alha. – Ruskea muovi ei auringossa kuumene niin paljon kuin musta ja lössäytä mansikoita. Biohajoavat eivät valitettavasti vielä toimi, koska ne kestävät vain pari vuotta repeämättä pahasti.


Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Luomulehti esittelee jäsenviljelijöitään, jotka edustavat eri tuotantosuuntia ja toimivat eri puolilla Suomea.

Muovien poistamiseen Ali-Alha lainaa lähialueelta koneen. Osallistujista Jukka Mattsson kommentoi, että heillä poistamiseen on käytetty perunannostokonetta. Ali-Alha kertoo, että heillä se ei onnistu siksi, että tihkukasteluletkut halutaan kerätä pois ja käyttää uudestaan. Satovuosista Ali-Alha vastaa, että ensimmäisenä vuonna ei tule satoa, mutta sitten otetaan neljä satovuotta.

Hyönteiset hyödyksi ja haitaksi – Mehiläiset ovat välttämättömiä sadon varmistajia, totesi Kirsi Ali-Alha, jonka miehen sukulainen pitää mehiläispesiä heidän tilansa liepeillä. – Meidän kokemuksen mukaan mehiläinen kiinnostuu mansikasta lähinnä, kun enemmän mettä antavia kukkia ei ole tarjolla. Nurmikasvien myöhäinen kukinta suosi mansikkaa tänä kesänä, kommentoi osallistujista Pekka Salminen. – Etenkin voikukka houkuttelee mehiläisiä paljon, joten kukinnot kannattaa ajaa matalaksi mansikan kukinnan aikana, jatkoi Ali-Alha. Ali-Alhan tila on tehnyt jonkin verran myös tutkijoiden kanssa yhteistyötä. Mansikkapunkkia ei tutkimuksissa löy-

detty, joten enää petopunkkeja ei käytetä ainakaan rutiininomaisesti. Joillakin marjatiloilla on ollut ongelmia esimerkiksi kärsäkkäistä, joita torjutaan vaikkapa hyönteisimurilla. Vierailijaporukka kuitenkin nyökyttelee, että siinäkin torjuntatavassa kärsivät myös hyödylliset hyönteiset. Riskinä on, että aukon elintilassa täyttää kärsäkkäät pian uudelleen. – Netistä löytyy helposti lista hyvistä oheiskasveista, vinkkaa osallistujista Lea Räisänen. Linnuista haitallisimpia Ali-Alhan tilalla ovat lokit. Rastaita on saatu torjuttua haukan ääntä matkivalla laitteella. Oikeita haukkoja voi myös houkutella pesimään lähelle rakentamalla niille pesän alkuja, kommentoi Maija Merikanto.

Ravinteiden tasapainon huomaa laadusta – Esikasveissa en ole huomannut eroja. Usein meillä on esikasvina nurmi, kaura tai härkäpapu. Valkoapilaa ei kannata tieten tahtoen mansikkalohkoille kylvää, koska se kiipeää reunoilta mansikan sekaan. Tautiongelmia meille ei ole kuitenkaan siitä tullut. Mansikkamaata perustettaessa Ali-Alhalla lannoitetaan naudanlantakompostilla. Istutettaessa Ali-Alha laittaa lisäksi lannoitusrakeen kullekin riville. Välilannoitusta ei tehdä ollenkaan. – Lannoituksen kanssa pitää olla tarkka. Erityisesti runsaampi typpi laimentaa makua ja heikentää marjan pinnan laatua. ▷▷

△ Mustaherukkalajikkeista Öjebyn ja Mortti ovat Kirsi Ali-Alhan mieleen. ◁ Lea Räisänen innostui Ali-Alhan tilalla toimiviksi todetuista kierrätetyistä vaunuista avuksi vadelmanpoimintaan.

Katso video paikkaustaimista: youtu.be/wnePNvTPd44

LUOMULEHTI 5 | 2017

33


Joku osallistujista heittää hymyillen ilmoille termin terapiapäivä ja hetken tuntuu siltä, että moni tilansa kehittäjä näkee silmissään kaikenlaisia uusia vaihtoehtoja. Ali-Alha korostaa sitä, että kunkin täytyy tuntea oma luonteenlaatunsa – itsepoimijoidenkin kanssa tarvitaan paljon sosiaalisuutta ja tilan täytyy olla tiptop-kunnossa.

– Jotkut asiakkaista kysyi, onko lannoituksessa käytetty lihaluujauhoa ja sen jälkeen en ole sitä käyttänyt. Vegaaniasiakkaat voivat olla hyvin tarkkoja. Myöskään vadelmalla tai mustaherukalla ei käytetä välilannoitusta. Niille AliAlha suosittelee katekangasta. – Minä laitoin jotenkin kuluja ajatelleen vadelman rivejä muovikatteella, mutta eihän se tietenkään kestä sitä jopa 20 vuotta, mitä pensaat tuottavat marjaa vielä ihan mukavasti. Uusimista ei tarvitse kiirehtiä, jos marjaa kerran vielä tulee.

Henkilöresurssit huomioitava suunnittelussa – Mehua ei kylmänä kesänä ole juuri mennyt ja siksi olen teettänyt sitä kaksikolme kertaa vähemmän kuin yleensä. Ehkä mehu on myös vanhanaikaista – pitäisikö olla jotain uutta, kuten smoothieta, pohtii Ali-Alha. Tilan päätuote on mansikat viiden kilon laatikossa. Lisäksi rasioissa ja mehuina myydään joskus Karjalohjan torilla ja muutamassa tapahtumassa. Tavoitteena on saada asiakkaat tekemään ostokset tilalla, koska pääosin yksin puutarhatöissä työskentelevä Kirsi Ali-Alha ei ehdi käyttämään markkinointiin aikaa. Parikymppiset pojat suunnittelevat kuitenkin lähivuosina tulevansa mukaan maatilan töihin. – Poimijoita tulee vuosittain kuusi henkeä ulkomailta, lähinnä Ukrainasta, ja heistä yksi on yhteyshenkilö. Hänen kauttaan saa selitettyä muillekin, vaikka yhteistä kieltä ei olisi. Joku työtekijöistä on ollut jopa 16 vuotena. Vanhat tekijät katsovat uusien perään, että laatu pysyy hyvänä. – Maksan tuntipalkkaa enkä ole vahtimassa, kun työntekijät punnitsevat laatikoita. Myöskään itsepoimijoiden selän takana en halua seisoa kurkkimassa. Työntekijöihin siis luotetaan ja itsepoimijoiden osalta täytyy vaan tyytyä siihen, että joskus tulee sekaannuksia ja aina osa marjoista jää poimimatta. Siksi itsepoimijoita ei laiteta parhaille ensimmäisen satovuoden taimille. – Monet asiakkaat ylistävät, että poimintapäivä on vuoden parhaimpia. Elämys on monille tärkeämpää kuin marjat, joten ehkä he olisivat valmiita myös maksamaan siitä, että järjestäisi vaikkapa retkibussin, pohtii Ali-Alha, joka nyt jo tarjoaa myös mökkipalveluita.

34

LUOMULEHTI 5 | 2017

△ Kirsi Ali-Alha pitää kuiturasioita paremmin luomuun sopivina kuin muovirasioita. Marjat hyötyvät siitä, että kuitu imee hieman kosteutta. △△ Hallin puolellakin käytiin tutustumassa itse rakennettuun harjauskoneeseen. △△△ Vadelmassa Muskoka on Ali-Alhan mielestä hyvä lajike. – Glen Ample on se yleinen myyntimarja, mutta maku on kehno. Kuvassa Maija ja Alvar Merikanto ovat löytäneet pensaista vielä muutaman marjan.

Hinta-laatusuhde on tärkeä – Emme poimi ikinä valmiiksi marjoja vaan aina on asiakkaan tilaus ensin ja sitten poiminta. Jotkut myyvät luomussakin todella huonolaatuista marjaa, ihmettelee Ali-Alha. Hän tekee 2. luokan marjasta Pöytyän mehuasemalla mehua. – Mehun osalta olemme siis myös elintarvikejalostuksen luomuvalvonnassa – sitä ei tarvitse pelätä, se on ihan helppo kuvio. Jos mehuun ei lisätä sokeria, se menee pelkän alhaisen jalostuksen valvontana. Sekin on toki vaihtoehto. – Bounty on parhaan makuinen lajike ja pysyy hyvin terveenä. Polka on myyvempi lajike, koska on niin tunnettu. Lisäksi meillä on pari riviä Jonsokkia. – Polkuhintoihin ei pidä lähteä. Meilläkin on mahdollisesti hieman nostamisen varaa, pohtii Ali-Alha. – Tänä vuonna 2. luokan marjaa myös myytiin, koska 1. luokan satoa tuli sen verran vähän ja osalle asiakkaista kelpasi 2. luokkakin. Yleensä 2. luokan marjaa on ehkä 10 %, mutta tänä vuonna ajoittain jopa 30 %. Kylmänkosteasta kesästä on kuitenkin selvitty ja nyt on ensi kertaa tilattu varmennettuja taimia (ent. tervetaimi) luomuna. Tällä hetkellä niiden tuotantoa on vasta aloittanut yksi yritys, Ihalan tila. Kirsi Ali-Alha korostaa, että laadukkaat taimet ovat tuotannon onnistumisen kannalta välttämättömiä. Vain emotaimia saa luomuvalvonnan nykyisten tulkintojen mukaan hankkia luomutilalle tavanomaisena. – Minusta ulkomaisissa taimissa on isot tautiriskit. ◀ Mansikasta tietoa myös Luomulehdissä 4/2015 ja 4/2014.


TEKSTI : ELISA NIEMI

Taimipäivässä esillä isot kysymykset Pula luomutaimista, tarkastuksien tiukentuneet tulkinnat ja uusi teinitaimikäytäntö ovat herättäneet paljon kysymyksiä. Se, että tuottajat tilaisivat taimet aiemmin, olisi olennainen osa ratkaisua. Pidemmän ajan tavoite on saada paremmin luomuun soveltuvia lajikkeita. Elisa Niemi

A

iemmin viljelijät ovat saaneet helposti poikkeuslupia tavanomaisien taimien käyttöön, mutta tästä vuodesta lähtien luomuvalvonnan tulkinnat ovat tiukentuneet. Tilanne on tuntunut haastavalta, koska luomutaimia on ollut vähän saatavilla. Osittain ongelma on johtunut tiedonkulun puutteesta. Ratkaisuja ongelmaan haettiin ensin keväällä pienemmällä tapaamisella, jonka kutsui koolle puutarhatuottaja Antti Vauhkonen. Tapaamisen tuloksena päätettiin, että on tarve keskustella toimijoiden kesken laajemmin mahdollisimman pian järjestettävässä Luomutaimipäivässä. Järjestelyt hoiti Luomuliitto ja Evira tarjosi tilan Helsingin Viikissä. Taimituottajat toivat tilaisuudessa selkeästi esiin sen, että saatavuuden edellytyksenä on aikaisin tehdyt tilaukset. – Taimia on tosiaan vähän saatavilla, jos niitä koettaa hankkia istutusvuoden keväällä. Tavanomaisella puolellakin olemme 2016 joulukuussa pyytäneet ennakkotilaukset vuoden 2018 keväälle. Suurissa taimimäärissä tarvitaan tieto hyvissä ajoin, kertoi muun muassa luomumansikan frigotaimia toimittavan Marja-Suomen taimituotannosta Jarmo Röppänen Luomutaimipäivässä elokuun lopulla. – Me tarvitsemme elo-syyskuussa seuraavan kevään taimitilaukset, jotta saamme tilattua mikrolisättävän aineiston ajoissa, kuvasi aikataulua Jari Koskinen Keskylän tilalta.

Elisa Niemi

Reklamointi tarvittaessa Esimerkiksi Luomuliiton mentor, puutarhatuottaja Kirsi Ali-Alha totesi tilaisuudessa, että luomutaimien laatu ei ole aina ▷▷

LUOMULEHTI 5 | 2017

35


Luomutaimipäivän sivulla linkkejä päivän esityksiin ja videoihin: www.luomuliitto.fi/ luomutaimipaiva

ollut riittävällä tasolla. Hänen mielestään pitäisi käyttää nimenomaan varmennettuja taimia, joista aiemmin käytettiin nimitystä tervetaimi. Kalliolan luomun puutarhatuottaja Antti Vauhkonen totesi, että luomutaimien täytyy olla vähintään yhtä hyviä kuin tavanomaisten tai jopa vähän parempia, koska niistä maksetaan myös kalliimpi hinta. – En minäkään voi myydä kaaleja, jotka ovat homeessa ja todeta, että no nehän on luomua. Siitähän sen tunnistaa, vertaa Vauhkonen ja saa yleisön hymyilemään. Tuottajien täytyy kiinnittää taimien laatuun tiukasti huomiota, koska se on kannattavan tuotannon perusta. – Jos huonoa taimimateriaalia tulee, reklamointi kannattaa tehdä, kannustaa Jari Poutanen Eviran kasvinterveysyksiköstä. – Erityisesti frigotaimissa on vaikea vielä kasvinterveyden tarkastuksissa saada

ongelmia esille - taudin oireet eivät vielä ole havaittavissa. Taimituotanto ei tietenkään ole ainut syy, miksi tuotannon aloittaminen kannattaa suunnitella hyvissä ajoin. Peltomaan valmistaminen ravinteiden ja rikkatorjunnan osalta täytyy kuitenkin aloittaa jo viimeistään edellisellä kasvukaudella. – Se ei vie asiaa eteenpäin, jos tuottaja soittaa huhtikuussa, että ei kai teillä enää ole luomutaimia jäljellä. Poikkeuslupia on aiemmin saanut helposti, mutta toivottavasti nyt ollaan menossa sitä kohti, että halutaan nimenomaan luomutaimia, miettii Keskylän tilan Jari Koskinen.

– Olemme valmiita kasvattamaan tuotantoa, jos kysyntää on, kertoo Koskinen.

Teinitaimet vaihtoehtona – Jo parin vuoden ajan Evira on muistutellut luomuviljelijöitä kirjeissään lainsäädännön vaatimuksesta, jonka mukaan satotaimille ei voi saada poikkeuslupia käyttää tavanomaisia taimia, kertoo Eviran luomukasvintuotannon ylitarkastaja Sampsa Heinonen. Viime vuonna Evira lanseerasi kuitenkin lisäksi uutena tulkintana niin sanottujen teinitaimien käyttömahdollisuuden. Teinitaimet eivät ole luomutaimia, mutta niitä voi hyödyntää kuten luomutaimia. Teinitaimien lisäysaineisto on tavanomaista, mutta emokasvista irrotuksen jälkeen niitä kasvatetaan luomumenetelmin: luomuun soveltuval-

Arkisto/ Mikko Rahtola

Taimien laatu ja paikkaustaimien käyttö olivat olennainen osa keskustelua Luomutaimipäivässä.

Katso video mm. Luomutaimipäivää ideoineen puutarhatuottaja Antti Vauhkosen puheenvuorosta.

36

LUOMULEHTI 5 | 2017


Paikkaustaimien kysymystä työstetään vielä Suurena ongelmakohtana on tullut esiin kuolleiden taimien tilalle hankittavat paikkaustaimet. Jos niitä ei ole saatavana luomuna, on jouduttu laittamaan kokonaisia kasvulohkoja takaisin siirtymävaiheen tuotantoon. Luomuliiton hallituksen jäsen Brita Suokas ehdottaa ratkaisua: – Hedelmäpuista tulee olla mahdollista ostaa tavanomaisia taimia täydennystaimiksi. Nämä taimet merkitään selkeällä tavalla kolmen vuoden ajaksi, siten, että ne voidaan erottaa luomusatoa tuottavista hedelmäpuista luotettavalla tavalla. Mahdollinen sato, jota tulee todennäköisesti

Kohti luomulajikkeita Luomutaimipäivää jo keväällä alan toimijoiden kanssa ideoinut Kalliolan luomun tuottaja Antti Vauhkonen totesi Luomutaimipäivän pohdintoihin, että helposti kulutamme paljon aikaa sen miettimiseen, miten pärjäämme, kun luomutaimia ei ole käytettävissä. Tärkeää olisi nimenomaan saada lisää taimia luomuna – tuottajien täytyy niitä tilata hyvissä ajoin ja taimituottajien tuottaa. Tilaisuudessa olikin mukana myös luomutaimien tuotantoa aloittelevia toimijoita. Lisäksi mukana oli luomutuottajien lisäksi opiskelijoita, neuvojia ja luomutarkastajia. Monista ely-keskuksista oli mahdollisuus osallistua Evirassa järjestettyyn tilaisuuteen etäyhteydellä. Luomutaimituotannon vahvistumisen myötä paranevat mahdollisuudet myös panostaa luomuun paremmin sopiviin lajikkeisiin. Vauhkonen nostaa esiin, että on tärkeää, että luomu tuotantojärjestelmänä pystyy pyörimään omillaan. – Niin luomusiemen- kuin -taimituotannonkin vahvistumisen myötä on mahdollisuus löytää sellaisia lajikkeita, jotka sopivat paremmin luomutuotantoon. Tavanomaiseen tuotantoon jalostetut lajikkeet eivät ole optimaalisia – niiden kasvuoloja ei pysty tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla luomumenetelmin.◀

Elisa Niemi

hyvin vähän, kerätään erikseen, eikä sitä markkinoida tai käytetä luomusatona. Eviran Sampsa Heinonen pitää ajatusta hyvänä, mutta toteaa, että kasvilajikohtaisesti täytyy vielä miettiä sopivia käytäntöjä.

Evirasta puheenvuorot käyttivät luomukasvintuotannon ylitarkastaja Sampsa Heinonen ja kasvinterveysyksiköstä Jari Poutanen.

Elisa Niemi

la kasvualustalla ja ilman kemiallisia torjunta-aineita. Teinitaimikonsepti on saanut kritiikkiä osakseen, koska se ei edistä luomutaimituotannon kehittymistä. – Minunkin mielestäni luomutaimet ovat parempi vaihtoehto kuin teinitaimet, mutta koska luomutaimituotantoa on vielä niin vähän, on vaihtoehtoja hyvä olla, toteaa konseptin palautteen myötä kehittänyt Sampsa Heinonen. Luomutarkastajat ovat kritisoineet, että teinitaimiin liittyvät käytännöt ovat vielä epäselviä. Teinitaimia oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa tarkastuksissa mukana Keski-Suomessa. Teinitaimikäytännön kestosta Heinonen vastaa, että EU:n luomuasetus on nytkin uudistusmassa ja sitä kehitetään jatkossakin. Ennemmin tai myöhemmin otetaan askeleita sitä kohti, että kaikki lisäysaineisto on luomua.

Elisa Niemi

Johannes Vuorinen on päätynyt siirtämään joitakin Terissaari Oy:n omenatarhan lohkoja tavanomaiseen tuotantoon, koska erikoisemmista lajikkeista ei ollut mahdollista saada luomutaimia.

Päivän puheenjohtajana toimi Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen. Kysymystä esittämässä Elina Järvinen Järvenkylä Oy:stä.

LUOMULEHTI 5 | 2017

37


Nopeavaikutteista typpeä kiertolannoitteista

Eeva-Liisa Juvonen

TEKSTI: EEVA-LIISA JUVONEN

Biokaasulietteestä tehtyä konsentraattilannoitetta päästiin testaamaan peltokokeissa tänä kesänä. Tulokset ovat lupaavia, mutta haasteitakin riittää.

B

io10 Oy yhteistyössä luxemburgilaisen Landco SA:n ja suomalaisen Doranova Oy:n kanssa on vastaamassa kasvintuotannon ekotehokkuushaasteeseen kehittämällään nestemäisellä ja typpipitoisella kiertolannoitteella ”Biokaasulaitoksen lietteistä konsentroituja lannoitteita”hankkeessa. Hanke kuuluu Suomen hallituksen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan. Koska suomalaisen peltomaan fosforivarat ovat niinkin hyvät kuin Marttisen ym. (2017, 7) raportissa on tuotu esiin, tarvitaan tehokasta typpilannoitusta fosforipäästöjen hallitsemiseksi. Bio10:n lannoitekonsentraatti sisältää paljon liukoista typpeä, minkä vuoksi se täydentää hyvin luomulannoitevalikoimaa. Se sisältää myös kaliumia, mutta vain vähän fosforia (taulukko 1). Konsentraattia tuotetaan suodatuksen ja käänteisosmoosin avulla rejektivedestä, jota syntyy biokaasutuotannon sivuvir-

38

LUOMULEHTI 5 | 2017

tana erilliskerätystä biojätteestä (kuva 1). Luomuun sopivaksi konsentraatin tekee raaka-aineen laatu sekä biologis-fysikaalinen tuotantoprosessi.

Lannoituskokeissa konsentraatti menestyi erinomaisesti Konsentraatin lannoitusominaisuuksia tutkittiin maatilakokeiden avulla kasvukaudella 2017 apilavaltaisella luomunurmella ja tavanomaisella timoteinurmella, niiden toisilla sadoilla. Tavanomaisella nurmella verrokkina oli väkilannoiteseos, jonka ravinnesuhteet vastasivat konsentraatin ravinnesuhteita. Luomunurmella verrokkina käytettiin naudan lietelantaa ja konsentroimatonta LuomuKymppi Alannoitetta, joiden levitysmäärät säädettiin liukoisen typen mukaan. Tulosten mukaan konsentraatin lannoitusvaikutus oli yhtä hyvä kuin väkilannoitteenkin (kuva 2). Konsentraatin tuottamat kuiva-ainesadot timoteilla olivat 2400–2800 kg/ha, kun liukoista typpeä käytettiin keskimäärin 45 kg/ha. Väki-

lannoitteena sama määrä liukoista typpeä tuotti 2200–2400 kg/ha kuiva-ainetta. Vaikka konsentraatin lannoitusvaikutus oli jopa tilastollisesti parempi kuin väkilannoitteen, niin yhden vuoden kokeiden perusteella ei voi näin väittää ehdottomasti. Maan kuivuus lienee vaikuttanut epäedullisesti väkilannoitteen tehoon. Tarvitaankin uusia kenttäkokeita konsentraatin koko vaikutusdynamiikan selville saamiseksi. Konsentraatin virtaavuuden ja väkevyyden vuoksi kokeissa tulee kiinnittää huomiota myös levitystarkkuuteen ja levitysteknologiaan. Ilmeistä kuitenkin on, että konsentraatti on nopeavaikutteinen lannoite. Puna-apilavaltaisella luomunurmella ei lannoituksesta ollut hyötyä. Nuori puna-apilavaltainen nurmi tuotti biologisen typensidonnan sekä keväisen lannoituksen avulla yhtä hyvät sadot nollaruuduissa kuin lannoitetuissakin ruuduissa. Kasvukausina 2018 ja 2019 konsentraattia testataan lannoitetyppeä hyvin hyödyntävien kasvien, esimerkiksi avo-


Janna Vänskä

Vasemmalla konsentraattia ja oikealla rejektivettä (LuomuKymppi A), joka on myös luomukelpoista lannoitetta.

Edessä olevat haasteet Bio10 Oy:n toimitusjohtajan Mika Juvosen mukaan konsentraatin tuotannon automatisointi vaatii kehitystä ja tuotetta jouduttaneenkin odottamaan markkinoilla vielä muutamia vuosia. Tuotantokustannus lienee silloinkin vielä niin suuri, että konsentraatti pystyy hyödyttämään vain pientä osaa kasvintuotantoyrityksiä, esimerkiksi puutarhayrityksiä. Ajan mittaan tuotantokustannuksen uskotaan alenevan ja tuotteen hyödynnettävyyden parantuvan myös peltoviljelyssä. Toisena haasteena on markkinoilla olevan levityskaluston sopimattomuus pienten nestemäärien (< 10 tn/ha) levitykseen peltoviljelyssä. Esimerkiksi 5 tonnin hehtaariannos vaatii niin suurta levitysnopeutta, että kaluston rikkoutumisvaara on ilmeinen. Levitysteknologiset ongelmat ovat kuitenkin pienempi haaste kuin konsentraatin tuotantokustannusten alentaminen. Vaikka konsentraatin tuotanto vaatii vielä kehitystä, Bio10:n tekemä pioneerityö nopeavaikutteisen, typpipitoisen sekä luomukelpoisen lannoitteen kehityksessä on uraauurtava. Se antaa uusia mahdollisuuksia entistä tehokkaampaan ja kestävämpään luomukasvintuotantoon. ◀ Kirjoittaja toimii projektikoordinaattorina Kareliaammattikorkeakoulussa. Tämä artikkeli on tuotettu maa- ja metsätalousministeriön hanketuella: BioRaki.

Eeva-Liisa Juvonen

maan vihannesten tuotannossa. Lisäksi sitä kokeillaan kasvihuonekurkun tuotannossa tavoitteena kehittää automaattisiin kastelujärjestelmiin sopiva luomulannoite.

Konsentraattikäsittely (4Ab) näkyy vihreämpänä kuin vasemmalla oleva lannoittamaton ruutu ja yhtä vihreänä kuin oikealle ulottuva väkilannoitettu ruutu.

Konsentraatti

Rejektivesi (= LuomuKymppi A)

Naudan liete

N-kok, kg/tn

7,0

5,2

3,2

N-liuk, kg/tn

5,7

3,4

1,5

P-kok, kg/tn

0,2

0,6

0,5

K-kok, kg/tn

3,0

1,4

2,6

Kuiva-aine, %

2,3

4,0

7,8

Viskositeetti, mPa*s

1,3

6,1

52

Lannoitteiden ravinnearvot ja viskositeetti

LUOMULEHTI 5 | 2017

39


TEKSTI: MERI SAARNIA, SARI HIMANEN, HELI LEHTINEN JA RIITTA SAVIKKO

Ohra pärjää seoksissa, härkäpapu tuo valkuaislisää Viljelykokeilussa ohra hyötyi seosviljelyssä alemmasta kasviyksilöiden välisestä kilpailusta. Myös sen raakavalkuaispitoisuus oli hieman korkeampi seosviljelyssä härkäpavun kanssa kuin yksinään.

V

ilja-palkoviljaseosten viljely tekee yhtä aikaa mahdolliseksi typpiomavaraisuuden toteutumisen sekä tehokkaan ravinteiden talteenoton. Viljojen ja palkoviljojen toisiaan täydentävät ominaisuudet voivat myös parantaa sadon määrää ja laatua. Monen asian täytyy olla kunnossa, jotta seosviljely onnistuu hyvin. Niin kylvötiheys, lajien välinen kilpailu, kasvuolot kuin typpilannoituskin vaikuttavat seossadon määrään ja laatuun.

Rehuarvot parhaat härkäpavun puhdaskasvustoilla Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hankkeessa perustettiin kesällä 2016 Mikkelin Karilan luomupellolle kokeiluruutuja, joissa havainnollistettiin viljan ja palkoviljan seosviljelyä. Seosviljelykasviksi valikoitui viljoista ohra, joka on nopeakasvuisin ja rehuominaisuuksiltaan monipuolinen. Palkoviljoista valittiin härkäpapu, joka on viljelyvarma, tehokas typensitoja ja tuottaa onnistuessaan runsaan valkuaissadon niin rehuna kuin puitavanakin. Kokeilussa verrattiin rivisekaviljelyä, jossa ohran ja härkäpavun kylvörivit vuorottelevat seoskylvöön siemenseoksena. Lisäksi kylvettiin kummankin lajin puhdaskasvustoruutuja. Käytetyt lajikkeet olivat härkäpavulla Kontu ja ohralla Wolmari. Alhaisella lannoitustasolla (40 kg typpeä/ha) pyrittiin mahdollistamaan härkäpavulle suotuisat olot biologisen typensidonnan hyödyntämiseen. Kaikkiaan 16 kokeiluruutua eli neljä kutakin koejäsentä (ohran ja härkäpavun puhdaskasvustot, ja lajien seokset ri-

visekaviljeltynä sekä seoksena) kylvettiin 1.6.2017. Kylvösiemenmääränä sekä härkäpavulla että ohralla käytettiin 167 kiloa hehtaarille (505 kpl/m² ohraa ja 53 kpl/m² härkäpapua) puhdaskasvustoissa ja seoksissa vastaavasti molemmilla lajeilla 50 % puhdaskasvuston määrästä, eli 83,5+83,5 kiloa hehtaarille. Kokeilulta otettiin kokoviljasäilörehunäytteet 61 päivää kylvöstä (taulukko 1). Puhdas ohrakasvusto muodosti tonnin vähemmän kokoviljasäilörehua kuin härkäpapu tai seoskasvustot, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Rehun raakavalkuaispitoisuus oli merkitsevästi suurin puhtaalla härkäpavulla, pienin ohralla ja molemmilla seoskasvustotyypeillä niiden väliltä. Muuntokelpoisen energian määrä oli samansuuntainen raakavalkuaisen kanssa, mutta erot olivat pieniä. Kokoviljasäilörehun OIV (ohutsuolesta imeytyvä valkuainen)-, PVT (pötsin valkuaistase)- ja SRV (sulava raakavalkuainen)-arvot olivat kaikki merkitsevästi korkeimpia härkäpavun puhdaskasvustolla, matalimmat ohran puhdaskasvustolla ja seoskasvus-

Ohra kokeilussa

Ohra Luken rehuarvotaulukoissa

Härkäpapu kokeilussa

Härkäpapu (vihreät siemet) Luken rehuarvotaulukoissa

Ohra +härkäpapu, seosviljely

Ohra+ härkäpapu, rivisekaviljely

Sato (kg/ha)

3716a

-

4474a

-

4658a

4760a

Kuiva-aine (g/kg)

301a

350

166c

200

227b

235b

D-arvo (g/kg ka)

599a

600

625a

570

610a

616a

Raakavalkuainen (g/kg ka)

90a

100

167b

190

121a

106a

Kuitu (DNF) (g/kg ka)

561a

550

405b

-

536a

535a

Tuhka (g/kg ka)

54a

70

72b

105

58ab

55a

ME (MJ/kg ka)

9,3a

9,3

10,0b

9,1

9,5ab

9,6ab

OIV (g/kg ka)

71a

73

85b

76

77a

75a

PVT (g/kg ka)

-16a

-8

44b

79

8a

-5a

SRV (g/kg ka)

52a

0

126b

146

82a

68a

40

LUOMULEHTI 5 | 2017


Meri Saarnia

Ohraa ja härkäpapua seosviljeltynä.

Taulukko 1. Ohran, härkäpavun ja niiden seosten kokoviljasäilörehusato ja kokoviljasäilörehunäytteiden rehuanalyysitulokset. Vertailutiedoiksi Luken rehuarvotaulukoiden tiedot ohran ja härkäpavun osalta. ME = muuntokelpoisen energian määrä, OIV = ohutsuolesta imeytyvän valkuaisen määrä, PVT = pötsin valkuaistase, SRV = sulava raakavalkuainen. Eri kirjaimilla merkityt arvot eroavat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.

toilla niiden väliltä. Rehun D-arvo oli samansuuntainen edellisten rehuarvojen kanssa, mutta siinä ei löytynyt merkitseviä eroja eri koejäsenten välillä. Pötsin valkuaistase kertoo rehussa olevan valkuaisen riittoisuudesta pötsimikrobeille ja sulava raakavalkuainen eläimelle käyttökelpoisen valkuaisen määrästä rehussa. D-arvolla puolestaan kuvataan rehun sulavan orgaanisen aineksen pitoisuutta kuiva-aineessa.

Seosviljely kasvatti satoa Ohrahärkäpapukokeilun sadonkorjuu ajoittui elo-syyskuun vaihteeseen, jolloin kokeiluruuduista korjattiin 0,25 m² kehikkonäytteitä. Kehikkonäytteistä arvioituna ohran jyväsato hehtaarilta oli paras puhdaskasvustossa (1792 kg/ha), mutta

Riitta Savikko

Ohran ja härkäpavun taimia rivisekaviljeltynä.

seoskasvustoista saatiin lähes yhtä hyvä sato (seosviljely 1594 kg/ha ja rivisekaviljely 1383 kg/ha) puolta pienemmällä siemenmäärällä (taulukko 2). Luonnonvarakeskuksen satotilastojen mukaan luomuohran hehtaarisato oli vuonna 2016 keskimäärin 1900 kg/ ha, joten kokeilussa käytetyllä alhaisella lannoitustasollakin saavutettiin verraten hyvä ohrasato. Härkäpavulla arvioiduksi siemensadoksi hehtaarilta puhdaskasvustossa saatiin 3223 kg/ha sekä seoskasvustoissa puolella siemenmäärällä seosviljelynä 1456 kg/ha ja rivisekaviljelynä 1202 kg/ ha (taulukko 2). Luomuhärkäpavun keskimääräinen satotaso oli vuonna 2016 Luonnonvarakeskuksen satotilastojen mukaan 2160 kg/ha, johon verrattuna ▷▷ LUOMULEHTI 5 | 2017

41


tällä kokeilulla saavutettiin noin tonnin verran parempi sato ja puolella kylvötiheydellä kylvetyissä seoksissakin yli puolet keskimääräisestä sadosta. Seosviljelyhyötyä pinta-alaa kohden voidaan kuvata myös LER (land equivalent ratio) –arvolla, joka muodostuu jakamalla kunkin seoslajin seossato vastaavan alan puhdaskasvuston sadolla ja laskemalla nämä yhteen. Yli yhden oleva arvo kertoo seosviljelyssä saavutettavan tehokkaammin satoa alaa kohden. Rivisekaviljelyssä ohran satojen suhde oli 0,77 ja härkäpavun 0,37, joten yhteenlaskettu LER-arvo oli 1,14. Seosviljelyssä ohran sa-

tojen suhde oli 0,89 ja härkäpavun 0,45, jolloin LER-arvo oli 1,34. Niinpä seos näytti tuovan etua ajatellen tuotannon tehostamista pinta-alaa kohden. Sadonkorjuun yhteydessä (ohra ja seoskasvustot 8.9. ja härkäpapu 9.10.) kasvustoista otettiin jyväsatonäytteet (taulukko 2). Seosviljely härkäpavun kanssa lisäsi hieman ohran kuiva-aine- ja raakavalkuaispitoisuuksia. Muissa rehuarvoissa ei ollut juurikaan eroa puhdaskasvuston ja seoskasvustojen osalta ohralla. Härkäpavulla seosviljely ohran kanssa vähensi hieman kuiva-ainepitoisuutta, mutta lisäsi raakavalkuaispitoisuutta, ohutsuolesta imeytyvän valkuaisen määrää sekä pötsin valkuaistasetta.

Seos pärjäsi rikoille puhdasta härkäpapua paremmin Rikkakasvien esiintymistiheydessä ei ollut merkittäviä eroja eri käsittelyiden välillä 22 päivää kylvöstä. Kehikkonäytteiden oton yhteydessä rikkakasvien biomassa oli merkitsevästi suurempi puhtaassa härkäpapukasvustossa kuin seoksissa tai ohran puhdaskasvustossa. Ohran puhdaskasvustossa oli vähiten rikkoja. Seosten rikkamäärä sijoittui puhdaskasvustojen väliin. Ohra siis hallitsi rikkakasvipainetta paremmin kuin härkäpapu tai seokset, joissa ohran kylvötiheys oli alhaisempi. Kokeilu osoitti, että ohra hyötyi sekä rivisekaviljelyssä että seosviljelyssä alemmasta kasviyksilöiden välisestä kilpai-

Taulukko 2. Jyvien ja siementen sato sekä rehuanalyysien tulokset. Luken rehutaulukoissa märehtijöillä ohran jyvien rehuarvot (60-64 kg/hl): kuivaaine 860 g/kg, raakavalkuainen 119 g/kg ka, ME 13,2 MJ/kg ka, OIV 96 g/ kg ka, PVT -25 g/kg ka ja härkäpavun siementen rehuarvot: kuiva-aine 860 g/kg, raakavalkuainen 300 g/kg ka, ME 12,8 MJ/kg ka, OIV 123 g/kg ka, PVT 125 g/kg ka. ME = muuntokelpoisen energian määrä, OIV = ohutsuolesta imeytyvän valkuaisen määrä, PVT = pötsin valkuaistase.

Puhdaskasvusto

Seosviljely

lusta. Härkäpapu puolestaan kärsi ohran voimakkaasta kilpailukyvystä. Sadon laadussa ilmeni pieniä eroja seosviljelyn ja puhdaskasvustojen välillä. Ohran raakavalkuaispitoisuus oli hieman korkeampi seosviljelyssä härkäpavun kanssa kuin yksinään. Puhdas härkäpapukasvusto muodosti rehuarvoiltaan korkeinta kokoviljasäilörehua, ohran puhdaskasvusto heikointa ja seoskasvustot näiden väliltä. Kokoviljasäilörehuseossato oli määrältään ohrasatoa suurempi, samaa tasoa härkäpapusadon kanssa. Tulosten tarkastelussa on hyvä ottaa huomioon, että kokeilu tehtiin vain yhtenä vuonna, joten vuonna 2016 vallinneiden kasvuolojen vaikutus tuloksiin voi olla merkittävä. Sademäärä oli vuonna 2016 Mikkelin Karilassa muutoin lähellä pitkäaikaista keskiarvoa (vuosilta 19912012), mutta heinäkuussa satoi 80 millilitraa pitkäaikaista keskiarvoa enemmän. Myös lämpötilaltaan vuosi 2016 oli Mikkelissä hyvin lähellä pitkäaikaista (vuosien 1981-2010) keskiarvoa, lukuun ottamatta kesä- ja syyskuuta, jotka olivat 0,9 ja 1,4 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Härkäpavun satoon vaikuttaa merkittävästi muun muassa sadannan määrä. Kokeilussa tuli myös ilmi että tavoitellessa puitavaa seossatoa, tulisi valita myöhäinen ohralajike, sillä suotuisissa kasvuoloissa aikaisen ohran kypsyminen selvästi ennen härkäpapua hankaloitti seossadon korjuuta. ◀

Rivisekaviljely

Ohra

Härkäpapu

Ohra

Härkäpapu

Ohra

Härkäpapu

Sato (kg/ha)

1792

3223

1594

1456

1383

1202

Sato yhteensä (kg/ha )

1792

3223

3050 (52% ohraa, 48% härkäpapua)

2585 (54% ohraa, 46% härkäpapua)

Tuhannen siemenen paino (g)

29,3

374,4

34,3

387,6

32,7

389,1

Hehtolitrapaino (kg/hl)

63,8

83,1

64,1

82,3

63,1

81,8

Kuiva-aine (g/kg)

922

934

923

929

924

928

Raakavalkuainen (g/kg ka)

123

304

129

312

125

316

ME (MJ/kg ka)

13

13

12,9

12,9

12,9

13

OIV (g/kg ka)

95

123

95

124

95

124

PVT (g/kg ka)

−19

129

−13

136

−17

140

42

LUOMULEHTI 5 | 2017


KIRJOITTAJA: PÄIVI TÖYLI

Eväitä lähituottajan, ammattikeittiön ja tukkutoimijan yhteistyöhön Uusi verkkojulkaisu aitojamakuja.fi/foodservice avaa ammattikeittiöiden ja tukkujen uusien tuotteiden valintaprosessia ja asioita, joita elintarvikeyrittäjän kannattaa ottaa huomioon ennen yhteydenottoa ostajiin.

A

mmattikeittiöt ja niitä palvelevat tukkutoimijat haluavat koko ajan enemmän tarjoiluihinsa ja valikoimiinsa paikallisia tuotteita. Keskeinen kysymys paikallisia tuotteita tekevän elintarvikeyrittäjän näkökulmasta onkin, miten myyn tuotteeni ammattikeittiöön ja tukkuun. Parin viime vuoden aikana toimijoiden yhteistyön avuksi on tuotettu arjen työkaluja ja mahdollistettu toimijoiden kohtaamisia valtakunnallisessa Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeessa. Aitojamakuja.fi/foodservice -sivusto esittelee, millainen on uusien tuotteiden valintaprosessi ammattikeittiöissä ja tukuissa. Riippumatta siitä, että kumpaan tahoon ottaa ensin yhteyttä, on hyvä miettiä jo etukäteen, mikä on oman tuotteen lisäarvo ja erityisyys verrattuna muihin vastaaviin tuotteisiin. Tässä apuna kannattaa käyttää excel-pohjaista tuotekorttia, jossa kysytään asioita, joihin ostaja kiinnittää huomiota myyntineuvotteluissa. Yksi tärkeimmistä asioista yhteistyön toimivuuden kannalta on toimitusvarmuus. Liikkeelle voi lähteä myös pienemmässä mittakaavassa, paikallisesti, jolloin tuotteet voivat olla tarjolla vain tietylle rajatulle alueelle tai asiakasryhmälle, vaikka yhteistyötä tekisikin valtakunnallisen yhteistyökumppanin kanssa. Sivustolta löytyy useita yhteistyöesimerkkejä.

Kohtaamisia eri puolilla Suomea Parin viime vuoden aikana järjestetyissä tilaisuuksissa on esitelty tuotteiden valintaprosessia sekä tutustuttu toisiinsa lähiruokatreffeillä. Elintarvikeyrittäjillä on ollut mahdollisuus tavata kerralla useampia paikallisen ja valtakunnan tason ostajia, saada palautetta ja ideoita tuotteen kehittämiseen sekä kuulla, millaisille tuotteille on kysyntää. Tilaisuuksissa on noussut esiin, että tuotteen ja/ tai yrityksen tarinalla on tärkeä rooli. Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hanketta on toteuttanut Turun yliopiston Brahea-keskus ja keskeiset yhteistyökumppanit ovat olleet Päivittäistavarakauppa ry ja Foodservice-tukkutoimijat, maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Hanketta toteutetaan vuosina 2015– 2017 ja sitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. ◀

Tuotteiden valintaprosessi Kun haluat myydä tuotteita ammattikeittiöön ja tukkuun, on kaksi pääsääntöistä toimintatapaa:

Ota yhteyttä Ammattikeittiöön

tai

Tukkutoimijaan

Lähituottaja

Lähituottaja

Elintarvikeyrittäjä ottaa yhteyttä ammattikeittiöön. Aluksi kannattaa keskustella tuotteen soveltuvuudesta, käyttöominaisuuksista, toimitusmääristä, pakkauksista yms.

Tukkuihin kannattaa oma-aloitteisesti markkinoida tuotteitaan täyttämällä tuotekortti.

Ammattikeittiö

Tukkukauppa

Ammattikeittiö (hotelli, ravintola, kahvila, julkinen ruokapalvelu) ehdottaa tuotetta tukun valikoimaan.

Tukut etsivät aktiivisesti tuotteita, jotka sopisivat ja täydentäisivät heidän valikoimaansa ja asiakkaiden tarpeita.

Tukkukauppa

Ammattikeittiö

Ehdotus voi johtaa neuvotteluihin lähituottajan ja tukun välillä. Neuvotteluissa käydään läpi yksityiskohdat kuten volyymit, aikataulut ja toimitustavat.

Tukuilla on esim. erillisiä lähituotelistoja, joiden pohjalta paikallisia tuotteita suositellaan asiakkaille.

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeessa Turun yliopiston Brahea-keskuksessa.

LUOMULEHTI 5 | 2017

43


TEKSTI: PEKKA MAIJALA

Rikat kuriin tulevaisuuden menetelmin Tanskassa lähes neljännes puutarhatuotannosta on luomua ja rikantorjuntaan on monia menetelmiä. Apetitin koetilan luento-osuuksissa ja pellolla tuntuivat tulevaisuuden mahdollisuudet.

pailukykyistä vihannestuotantoa. Kemikaalien runsaan käytön jälkeen ollaan viljelyssä palaamassa hiljalleen mekaanisten koneiden lisääntyvään käyttöön rikkakasvitorjunnassa. Luomuviljelyssä tämä toki on välttämätöntäkin. Tietoa, kokemuksia ja hyvää osaamista tarvitaan. Vihannesten tuotanto on pitkälle maan viljelyä. – Onnistuneesta sadosta 4/5 taataan jo edellisen vuoden toimenpiteillä. Maan hyvä kunto takaa kasville parhaat edellytykset hyvään kasvuun ja kasvintuhoojien torjumiseen, toteaa Kaila vertaillen asiaa hyvän ruoan ja elämäntapojen merkitykseen oman terveydentilamme ylläpitämisessä.

Torjunta, oikea ajoitus ja riittävien resurssien varaaminen Tanskassa vihannesviljelystä yli 23 % on luomua ja porkkanasta peräti 50 %. Samoin luomun osuus kaupan markkinois-

Sauli Jaakkola

Isommat porkkanan viljelylohkot vaativat isommat koneet. Mekaanista rikkakasvintorjuntaa Steketee IC Light –haralla seurattiin lähietäisyydeltä.

A

gronomi Richard de Visser kävi Tanskasta GartneriRådgivningen A/S:sta heinäkuun alussa satakuntalaisilla Vihannespäivillä kertomassa kokemuksista mekaanisesta rikkakasvintorjunnasta. Kahden päivän tapahtuman järjestivät yhteistyössä Muuttuvat viljelymenetelmät ja Uutta kasvua luomusta –hankkeet. Vihannespäivät tarjosivat monipuolista tietoa ja kutsun vuoden päähän vastavierailulle Tanskaan. Vihannespäivien aluksi yli 30 vihannesviljelystä kiinnostunutta kokoontui Apetit Oy:n Säkylän tehtaan ravintola Myllynkiveen. Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Sauli Jaakkolan alustuksen myötä hankintapäällikkö Timo Kaila Apetitilta pohjusti päivien teemaa: – Toimivan mekaanisen rikkakasvien torjunnan kautta on saavutettavissa ekologisesti kestävää ja taloudellisesti kil-

44

LUOMULEHTI 5 | 2017


ta, yli 8 %, on huomattava. Richard de Visser esitteli joukon hankalia rikkakasveja korostaen esityksessään kolmea keskeistä pointtia rikkakasvitorjunnassa: tarkkuus, ajoitus, kapasiteetti. Torjunta vaatii tarkkuutta (precision) ja toimenpiteen. Oli se sitten maan muokkausta tai mekaanista rikkakasvin tuhoamista, on osuttava riittävän lähelle viljelykasvia. Pienen rikkakasvin torjunta on helppoa kevyellä maan siirrolla kasvin päälle. Hyvät mekaaniset koneet kameralla tai GPS-ohjauksella ovat tätä päivää mahdollistaen tarkan ja onnistuneen lopputuloksen. Oikea ajoitus (timing) toisena pointtina korostuu mm. harausvaiheissa. Kaikki kasvit, olivat ne sitten rikka- tai viljelykasveja, ovat riippuvaisia sekä valosta, ravinteista että vedestä. Nuorten rikkojen peittäminen ja rikkojen toistuva pilkkominen ovat esimerkkejä toimenpiteistä, joilla rikat näännytetään ilman kemiallista torjuntaa. Kun samaan toimenpidelistaan lisätään vielä oikein, hetimmiten kylvön jälkeen ajoitettu maan liekittäminen, huoli rikkojen menestyksestä on vähäinen. Tanskassa hyviä rikkojen torjuntatuloksia erityisesti porkkanan viljelyksessä on saavutettu huolehtimalla kasvualustan huolellisesta valmistamisesta tulevaan kasvukauteen mm. tasaamalla peltoala sekä puhdistamalla maa rikkojen siemenpankista idättämällä rikat useaan kertaan ennen viljelykasvin kylvöä. Suomen lyhyt kasvukausi voi meillä vaikeuttaa vastaavaa pohjustustyötä. Onpa Tanskassa peltomaita jopa muovitettu edellisenä syksynä, jotta kasvukautta saataisiin keväästä aikaistettua. Kolmas de Visserin esiin nostama pointti oli riittävien resurssien varaaminen (capacity). Viljelyalat, koneistus ja työvoiman määrä on sovitettava niin, että ongelmia ei tule rikkojen torjuntatoimenpiteiden ajoittamisen kanssa. Siivekkäiden kasvintuhoojien torjunnassa

Pekka Maijala

Punajuuren hyvää kasvuvauhtia seuraamassa Richard de Visserin seurassa Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Sauli Jaakkola (vas.) ja Kasvis-Kartanon viljelypäällikkö Eeli Yski.

toimivat harsot, niiden oikea-aikainen ja nopea levittäminen ja poistaminen ovat myös toimia, jotka joudutaan miettimään jo kasvukauden alussa.

Sähkö apuna rikkakasvien torjunnassa? Lopuksi keskusteltiin vielä porkkanan siemenmateriaalin kelpoisuudesta ja porkkanan kylvötavoista. Koolla tuntui tässä tapauksessa olevan väliä, sillä isommalla siemenellä oli saavutettu parempia lopputuloksia. Selluloosakuituun istutettujen Terraseed-porkkanoiden viljelyä sivuttiin ja näimme hauskoja pensasmaisiin rykelmiin kylvettyjä porkkanoitakin. Kylvötapa oli erityisesti ajateltu sopivan porkkanapelloille, joilla robotit hoitelevat rikkojen poiston. Seminaarisalin ilma sähköistyi, kun de Visser päätti esityksensä kuviin sähkön avulla rikat poistavista laitteista. Mallit herättivät yleisössä pientä epäilyä työturvallisuudesta, mutta menetelmänä sähkökin tuntuu toimivan rikkakasvien torjunnassa. Sekin tulevaisuuden teknologiaa? Kalliolan luomun isäntä Antti Vauhkonen kertoi kokemuksiaan kaalin viljelystä. Kokonaisuudessaan 23 heh-

taarin viljelyalasta vihannestuotannossa Kalliolan luomulla on 10–14 ha ja rikkakasvien torjunta pohjaa vahvasti oikein suunniteltuun viljelykiertoon. Edellytys luomuviljelyn aloittamiseen oli Vauhkosen mukaan ympärillä oleva eri luomuviljelijöiden rinki, mikä mahdollisti niin tiedon, tarvikkeiden, laitteiden kuin työvoimankin vaihdon tarpeen vaatiessa.

Maanparannusta ja koetilojen antia Kaalikasvien kasvattaminen harson alla on ollut sadon onnistumisen edellytys. Vauhkonen kertoi lisäksi eri kasvien käytöstä maaperän kunnostuksessa. Voimakaskasvuinen, vahvan juuriston omaava valkomesikkä oli osoittautunut erinomaiseksi maanparannuskasviksi ja ongelmallisten rikkakasvien poistaminen öljyretikka-raiheinä-sinilupiiniseoksella oli osoittautunut toimivaksi rikkanenättiä sisältävällä peltolohkolla. Voimakaskasvuinen kasviyhdistelmä esti hyvin juurenpaloista leviävän rikkanenätin kasvun. Iltapäiväksi siirryttiin Apetit Oy:n Räpin koetilalle katselemaan viljelysmaita ja Helsingin yliopiston professori Laura Alakukku kertoi peltomaan ominaisuuksista ja kerrostuneisuudesta tilaisuutta ▷▷

LUOMULEHTI 5 | 2017

45


varten kaivetun syvän kuopan pohjilta. Räpin koetilan traktorin perään kiinnitettyjen koneiden esittelyjen jälkeen oli tietoa kertynyt jo kosolti, mutta vielä saman illan ja seuraavan päivän ohjelmassa oli pellonpiennarkäyntejä halukkaille ja viljelijöiden opastusta. Reipas sade kasteli kenkää ja housunlahjetta, mutta mielenkiinto erikoiskasvien viljelymenetelmiin ei mukanaolijoilta sammunut. Vihannespäivien osallistujat vaikuttivat varsin tyytyväisiltä näkemäänsä ja kuulemaansa. Jäämme odottelemaan vuoden kuluttua toteutettavaa oppimatkaa tanskalaisille vihannesviljelmille! ◀

Vihannespäivät –tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutin hankkeen Muuttuvat viljelymenetelmät (MUUVI) sekä Satafood Kehittämisyhdistyksen, Pyhäjärvi-instituutin ja ProAgria Länsi-Suomen hankkeen Uutta kasvua luomusta –osaamisella kannattavuutta Satakuntaan kanssa. Hankkeiden rahoittajana toimii MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Satakunnan ELY-keskuksen kautta. MUUVIn hankkeen rahoittajina lisäksi Apetit Ruoka Oy, Kasvis-Kartano Oy sekä Pyhäjärvi-Instituuttisäätiö.

46

LUOMULEHTI 5 | 2017

Aino Kahala.

Kirjoittaja on Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija.

Sade ei häirinnyt verkkojen alla viljeltyjen kaalien tutkimista.


TEKSTI: AURA LAMMINPARRAS/PRO LUOMU KUVAT: ELLA KARTTUNEN / PRO LUOMU

Kunniamainintoja työstä maailmanennätyksen eteen! Luomupuuron maailmanennätyksen julkistamistilaisuudessa jaettiin kunniamainintoja sekä palkintoja ansioituneille maailmanennätyksentekijöille. Voittajat ja kunniamainontojen saajat valitsi raati, johon kuului Anu Arolaakso, Savon koulutuskuntayhtymä/ EkoCentria; Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu; Seija Kurunmäki, ELO-säätiö ja Aura Lamminparras, Pro Luomu. Kuka tempaisee parhaiten -hankekisan voittaja: Maasta Markkinoille – Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun -hanke Luomualan Koordinaatiohanke julisti Luomufoorumissa 2017 hankkeille kilpailun ”Kuka tempaisee luomupuuron ME:ssä parhaiten?”. Kilpailuun osallistui 8 ruokaan liittyvää hanketta eri puolilla Suomea. Kaikki osallistuneet hankkeet olivat tehneet upeaa työtä Luomupuuron ME:n eteen, mutta kisan voittanut Maasta Markkinoille -hanke oli tehnyt ihan kaiken tehtävissä olevan. He olivat tehokkaasti agitoineet alueen ammattikeittiöitä, sitouttaneet erilaisia yhteistyökumppaneita mukaan ja mainostaneet maailmanennätystä erilaisissa tapahtumissa. Tämän lisäksi he järjestivät ennätyspäivänä paikallisessa kauppakeskuksessa ison tempauksen, joka noteerattiin myös mediassa.

Erityismaininta upeasta ja uudenlaisesta yhteistyöstä: Rainingon tila ja Liedon kunta Rainingon tilan ja Liedon kunnan yhteistyön hedelminä Liedon kunnan ruokapalveluissa nautittiin ennätyspäivänä luomukvinoapuuroa. Ennätyspuuroa pääsivät lusikoimaan kaikki yli 4000 ruokapalvelun asiakasta päiväkodeista ja kouluista hoivakoteihin. Tämän lisäksi Rainingon tila järjesti yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa kvinoapelloilla leppoisan puurotapahtuma, jonka avasi kunnanjohtaja. Peltotilaisuus sai huikeaa näkyvyyttä ja pääsi jopa Ylen aamu tv:sen.

Kunniamaininta ennätyspäivänä eniten annoksia tarjonneelle toimijalle: Arkea Oy Arkea Oy tarjosi Turun alueella päiväkodeista palvelutaloihin maailmanennätyspottiin jättimäiset 32183 annosta luomupuuroa. Ison annosmäärän varmisti mm. se, ettei kouluissa maailmanennätyspäivänä ollut kuin yksi pääruokavaihtoehto eli maailmanennätyspuuro.

Erityismaininta sinnikkäästä treenaamisesta sekä inspiroivista ideoista: Luomulaakso-blogi Luomulaakso-blogin Maria Einiö oli mukana luomupuuroilmiössä kampanjan alkumetreiltä saakka ja blogin klassikoksi muodostuneet puuroperjantait veivät maailmanennätyksen sanomaa eteenpäin halki treenikuukausien.

LUOMULEHTI 5 | 2017

47


TEKSTI: ANNE HYTÖNEN

Jukka Salonen

Aluskasveista apua rikkakasvien hallintaan PRODIVA 2015–2018 -tutkimushankkeessa etsitään keinoja erityisesti haitallisimpien rikkakasvien hallintaan luomutiloilla. Rikkakasveja pyritään vähentämään kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti vaihtoehtoisten

Apila syysvehnän aluskasvina torjuu rikkakasveja tehokkaasti.

viljelytoimien avulla. Hankkeen tuloksia esiteltiin kesäkuussa Mikkelissä järjestetyssä kansainvälisessä NJF-tutkimuskonferenssissa.

A

luskasvien viljelyssä on huomioitava useita tekijöitä kuten esimerkiksi käytettävät lajit ja niiden seokset, kylvömäärät, kylvöaika ja torjuttavat rikkakasvit. Aluskasvien tehtävänä on korvata haitallisimmat rikkakasvit aluskasveilla joko kasvukauden aikana, kasvukauden jälkeen tai eri kasvukausien välillä.

Aluskasveilla merkittävä rooli Viljakasvit hallitsevat Suomessa viljelykiertoja sekä luonnonmukaisessa että tavanomaisessa tuotannossa. Kenttäkokeissa ilmeni, että jotkin aluskasviseokset toimivat hyvin ohran kanssa. Italianraiheinän ja korkeakasvuisten apilalajien kohdalla suositellaan kuitenkin varovaisuutta johtuen näiden aluskasvien kasvupotentiaalista.

48

LUOMULEHTI 5 | 2017

Viivästetty kylvö auttaa joidenkin reheväkasvuisten aluskasvien kuten italianraiheinän kohdalla, ehdottaa erikoistutkija Jukka Salonen. Aluskasvit kasvavat liian hitaasti yksivuotisiin, keväällä taimettuviin pitkävartisiin rikkakasveihin verrattuna. Ne kuitenkin tukahduttavat rikkakasvien kasvua myöhemmin kesällä ja sadonkorjuun jälkeen. Aluskasvien pitkäaikaista vaikutusta arvioidaan meneillään olevissa kenttäkokeissa. – Puna-apila, alsikeapila ja valkoapila näyttävät olevan lupaavimpia aluskasveja pohjoisissa olosuhteissa, kertoo Salonen. Tutkimuksen lupaavien tulosten perusteella suomalaisia viljelijöitä kannustetaan kylvämään aluskasveja myös syysviljojen kasvustoon aikaisin keväällä.

Yhteistyöllä parempiin tuloksiin Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä luomutilojen kanssa, ja konferenssissa esitetyt tulokset perustuvat rikkakasviseurantoihin luomutiloilla vuosina 2015– 2016. Yhteistyötä tehdään ProAgrian luomuneuvonnan ja alueellisten viljelijäryhmien kanssa muun muassa Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Kansainvälisen yhteistyöhankkeen etuna on, että omien tutkimustulosten lisäksi saa tietoa ja kokemuksia soveltuvista olosuhteista myös muista maista. – Esimerkiksi Latviassa huomattiin, että onnistunut aluskasvien valinta vaikutti satotasoihin suotuisasti, toteaa hankkeen latvialainen tutkija Livija Zarina. Suomen ja Latvian lisäksi hankkeessa ovat mukana Puola, Ruotsi, Saksa ja Tanska. Tutkimuksen tuloksena saadaan käy-


Erikoistutkija Jukka Salonen kertoi aluskasvien merkityksestä rikkakasvien hallinnassa.

Merel Hofmeijer kokoaa tietokantaa hankkeeseen osallistuvien maiden haitallisimmista rikkakasveista.

tännönläheisiä ratkaisuja niin viljelijöiden, neuvonnan kuin opetuksenkin käyttöön.

Yhteinen rikkatietokanta avuksi Haitallisista rikkakasveista kootaan maiden yhteinen tietokanta, joka julkaistaan Organic ePrints -sivustolla sen valmistuttua. Näin tietokanta on myös viljelijöiden ja neuvojien hyödynnettävissä. Tietokannasta laaditussa esitteessä luokitellaan kunkin maan ”Top10”-rikkakasvit niiden kasvuajankohdan ja muiden ominaisuuksien mukaan. Tietojen tulkinnassa on huomioitava kunkin maan ja kasvukauden erityisolosuhteet. Esimerkiksi Suomessa kesä 2015 oli erittäin märkä, mikä suosi tiettyjä rikkakasvilajeja. Kesä 2016 oli puolestaan hyvin kuiva, korostaa tietokantaa kokoava Merel Hofmeijer Hollannista. Myös tietokannan kokoamisessa yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tärkeää. Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden tiedon jakaminen ja keskustelu yhteisen ongelman ympärillä vie nopeammin tuloksiin kuin työskentely yksin. ◀

Anne Hytönen

Tutkija Livija Zarinan mukaan myös Latviassa on saatu hyviä tuloksia aluskasvien käytöstä.

Anne Hytönen

Anne Hytönen

maan parhaista antimista

Jo v uodesta 2005

Luomurehujen perhe karjatiloille Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 5 | 2017

49


TEKSTI JA KUVAT: MAARIT KARI

Biokaasusta vetovoimaa Haukivuorelle ja luomuun Mikkelin Haukivuorella on toteutettu se, mistä paljon puhutaan, mutta vähemmän toteutetaan: perustetaan biokaasulaitos, jotta saadaan luomuun enemmän ja parempaa lannoitetta. Paikallisen energiayhtiön enemmistöosakkuus ja pääoma helpottavat agraarisesti ja ekologisesti ylevää tavoitetta, mutta myös energiayhtiön motiiveissa vahva arvolataus.

E

telä-Savon energia, ESE, haluaa sijoittaa uusiutuvaan ja paikalliseen energiaan ja toimintaa ohjaa pitkän tähtäimen tavoitteet enemmän kuin nopeat voitot. Kun tuotanto, raakaainehankinta, asiakaskunta ja tekniikka saavuttavat täyden potentiaalin, lopputuloksesta hyötyvät kaikki asianosaiset, joihin kuuluvat myös kuluttajat, kuntatalous ja viljelijät. Biohauki Oy tuottaa ja jalostaa biokaasua liikennepolttoaineeksi ja lämmöksi aluelämpöverkkoon sekä prosessoi lannan luomulannoitteeksi 13 osakkaan käyttöön. Viljelijäyhteistyöllä lantalogistiikassa on Haukivuorella pitkät perinteet. Suurien maitotilojen lietelannalle on ollut kysyntää jo aiemmin, ja viljelijät tunnistavat sen tuoman lisäarvon. Esimerkiksi pelloksi muutetuilla vanhoilla turvetuotantoaluilla on havaittu, miten lannan

käyttö kiihdyttää biologista aktiivisuutta ja nopeuttaa esimerkiksi puumateriaalin hajoamista ja muuttumista ruokamullaksi. Samaan ei päästä väkilannoitteilla.

Lannasta räätälöidymmäksi tuotteeksi – Ensin harkittiin kompostointilaitosta, mutta biokaasulaitos alkoi tuntua sopivan haastavalta projektilta, naurahtaa Biohauki Oy:n toimitusjohtaja ja lihakarjan kasvattaja Kalle Mattila. Etelä-Savossa on runsaasti luomuvihannes- ja kasvihuonetuotantoa, jossa on tarvetta luomukelpoiselle lannoitteelle. Nurmien perustamisessa lannan fosforin voisi hyödyntää kerta-annoksena, mutta todella suurien lietemäärien levittäminen perustettavaan nurmeen ei ole ongelmatonta. Toisaalta lietelannan fosfori rajoittaa lietteen käyttöä typen lähteenä. Jotain piti siis tehdä.

Kuljetuskontilla liikennebiokaasua saadaan myös Mikkelin tankkauspisteelle.

50

LUOMULEHTI 5 | 2017

Biohauki Oy on ESE:n ja viljelijöiden omistama energiayhtiö. Raaka-aineen eli lannan hankinnasta ja mädätysjäännöksen logistiikasta vastaa viljelijöiden muodostama osuuskunta. Energialaitos ei maksa lannasta eikä osuuskunta maksa energiayhtiölle mädätteestä. Se on lantaa tasalaatuisempaa, nopeatehoisempaa ja hygieenisempi lannoite. Mädäte separoidaan laitokselle kiintoaineeksi ja nestejakeeksi, jolloin saadaan kiinteää perustamislannoitetta mm. nurmille ja kevätviljoille sekä kesälannoitukseen soveltuvaa lannoitenestettä. Myös lannan hankintaan on tulossa separointitekniikkaa, jolloin vain kiinteä jae toimitetaan laitokselle ja valtaosa lietteen nesteestä jää tilalle lähipelloille levitettäväksi. Kasvintuotantotila ei voi saada investointitukea lantavarastolle, mutta osuuskunta voi sellaista saada ja näin hyöty kohdentuu myös kasvintuotantotilalle.

Liikennebiokaasua, kaasuautoja ja lämpöä Osa tuotetusta liikennebiokaasusta kuluu jo nyt osakkaiden ja asukkaiden hankkimissa kaasuautoissa. Kaasuautokannan odotetaan kasvavan lähialueella ja myös laajemmin Mikkelin seudulla. Mikkeliin on tulossa Biosairila Oy:n biokaasulaitos ja Biohauen kaasusta merkittävä osa paineistetaan siirtokontilla Mikkeliin tulevan tankkausaseman vähittäismyyntiin. Tontilla odottaa jo kaksi siirtokonttia, joista toinen on Biohauen, toinen Biosairilan. Yhden kontin kapasiteetti on 3 000 kg kaasua, mikä vastaa yli neljää tuhatta litraa kevytpolttoainetta. Vielä ei kaasu kulu kokonaan autojen tankeissa. Biohauessa tämä biokaasulai-


Separaattori jauhaa luomulannoitetta nurmen perustamiseen ja maanparannukseen.

toksille tyypillinen muna-kana-ongelma onkin ratkaistu synergisellä tavalla. Pääosakkaan omistama, hakkeella toimiva aluelämpölaitos ostaa liikennekäytöstä liikenevän energian ja tarvittaessa myy lämpöä myös biokaasulaitosten reaktoreihin, jos markkinat nielevät laitoksen oman kaasun tuotannon liikenteessä.

Vetovoimaa Mikkeliin Kouvolalainen Tero Relander on ollut bifuel -kaasuauton omistaja jo vuoden ajan. Vaikuttimena auton hankintaan oli edullisempi polttoaine ja parempi omatunto, virkkoi Haukivuorella autoaan tankkaava asiakas. Haukivuorelle Relander poikkesi matkallaan Suonenjoelta Kouvolaan ja hän kertoi valinneensa Haukivuoren reitin varta vasten tankkausta silmällä pitäen. Jo Gasumin kaasutankkaus on bensaa edullisempi vaihtoehto, mutta euron kilohinnalla vertailuhinta bensalitraan on vain noin 70 snt. Biohauella on meneil-

lään asiakaskunnan laajenemista kannustava kampanjahinta, mutta kaasun kilpailukykyinen hinta on myös tulevaisuutta. Yhtiön toimitusjohtaja Mattilan mukaan ”turistitankkaajia” on enemmänkin ja tankkaaminen painottuu viikonloppuihin. Paikallinen kaasuautokannan kasvu tasoittaisi tarjonnan ja kysynnän suhdetta, mutta vain tarjonta voi luoda sille edellytyksiä. Biokaasuasema siis tuo asiakasvirtaa Haukivuorelle, millä on potentiaalia palvella elinkeinoelämää laajemminkin. Paikallinen kahvila tai grilli voisi tarjota kaasun tankkaajille ilmaisen kahvikupposen, kun kahvin kanssa nauttii muuta evästä. Taajaman risteyksessä on myynnissä ravintola, jolla voisi olla potentiaalia aloittaa palvelun tuotantoa uudistetulla konseptilla.

Työntövoimaa luomuun Biohauki ja siihen kiinteästi kytkeytyvä osuuskunta lisäävät potentiaalista luomu-

Biohauki Oy:n toimitusjohtaja Kalle Mattila toivottaa paikalliset autoilijat tervetulleeksi asemalle.

Biohauki Oy pähkinänkuoressa • • • • • • • • • • •

Perustettu: 2017 Kapasiteetti: 10 000 tn syötettä/v Syöte: kuivalantaa ja separoitua lietelantaa (kiintojae) Reaktorit: 2 jatkuvatoimista kuivamädätysreaktoria, Tekniikka: kuivamädätys, BioGTS- laitteisto Prosessi: mesofiilinen Kaasuteho: 400 kW Omistus: Pääosakas ESE, 13 viljelijäosakasta Tuotteet (OSALAATIKKO) liikennebiokaasu (200 bar, 97 % metaania) ja lämpö mädätysjäännös ja nestemäinen ja kiinteä lannoite

▷▷

LUOMULEHTI 5 | 2017

51


tuotantoalaa alueella, kun kasvintuotantoja vihannestilat saavat kiertoon enemmän ravinnepanoksia. Osuuskunnan viljelijöistä suurin osa on luomutuottajia, mutta myös tavanomaisesta tuotannosta saadaan lisäpanosta luomun ravinnemarkkinoille turvallisella ja laadukkaalla tavalla. Etelä-Savon on jo nyt vahvaa luomutuotantoaluetta ja uusiutuva energia vahvistaa alueen luomustatusta entisestään. Myös tavanomaisen tuotannon sektori saa näin helpotusta logistiin haasteisiin. Suomessa puhutaan paljon maatilojen kilpailukyvystä. Se herättää kysymyksen; ”kenen kanssa oikeasti kilpaillaan?” Onko se tavanomainen tuotanto luomun näkökulmasta, sikatalous naudanlihan tuotannossa vai eteläsuomalainen tuotanto pohjalaisen näkökulmasta? Ainoa kilpailija pitäisi olla ulkomainen tuotanto Suomessa menestyvien tuotannonalojen osalta. Biohauki Oy on loistoesimerkki kaikkia hyödyttävästä yhteistyöstä ja paikallisuudesta. Tällaisia esimerkkejä toivotaan ja mahtuu Suomeen lisää. ◀

Tero Relander iloitsee tankkausmahdollisuudesta, edullisesta hinnasta ja ekologisesta polttoaineesta. Tankkausasema toimii vain kortilla.

Kirjoittaja on maaseudun energiatehokkuuden ja energiaratkaisujen sekä uusiutuvan energian viestijä, tutkija ja kehittäjä. Hän työskentelee johtavana asiantuntijana ProAgria Keskusten Liitossa.

TÄNÄ VUONNA OHJELMASSA MUKANA

TUUHAN VUAN KUOPIJOON!

RAVINTEIDEN KIERTO RINNAKKAISOHJELMA PE 10.11. KLO 8.30—12

Ohjelma / pj. Mikko Rahtola Maan kasvukunto, Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Kunnianhimoa viljelyyn, Juuso Joona, agronomi/Soilfood Lannoitteiden luomukelpoisuus, Evira, Sampsa Heinonen Kahvi Konsentroituja luomulannoitteita biojätteistä ja -lietteistä, Bio10, Mika Juvonen Hivenravinteita ja mikrobeita, Mikko Räisänen, Ecolan Yhteistyössä BioRaKi-hanke, joka kuuluu Suomen hallituksen kärkihankkeisiin: Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma.

52

LUOMULEHTI 5 | 2017

Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu 22.10. mennessä: luomu.fi/luomupaivat


Hyvä luomuviljelijä,

V

www.peltosiemen.fi

älitän teille Hannu Takkulan terveiset: Teidän täytyy valvoa omia etujanne, jotka koskevat tuotanto- ja tukiehtoja, että ne olisivat paikallisiin olosuhteisiin sopivia. Myös tuotteiden markkinointi on tärkeimpiä asioita. Hannu Takkula kuuluu EU:n luomuneuvottelukuntaan ja hän kaipaa enemmän aktiivisuutta Suomen luomujärjestöiltä, että hän voisi paremmin toimia suomalaisten luomuviljelijöiden hyväksi. EU:n alueella on monenlaisia ilmastollisia olosuhteita. Keski- ja Etelä-Euroopan tuotanto-olosuhteisiin soveltuvat tuotantoehdot eivät joltain kohdin sovi Suomen ilmasto-olosuhteisiin. EU:n viljelyohjeissa on maininta, että niitä täytyy soveltaa kunkin alueen paikallisiin olosuhteisiin. Joten sääntöjenkin mukaan meillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Luomuliitossa ja jäsenjärjestöissä viljelijöiden edunvalvojina toimivat tarvitsevat jokaisen viljelijän tuen ja sitä voi antaa osallistumalla yhdistysten toimintaan. Muutaman kympin jäsenmaksu ei ole ylivoimainen kenellekään verrattuna siihen, että joku sääntö on virheellinen ja aiheuttaa joka tilalle vähintään kymmenien tuhansien vahingon. Viljelijöiden osallistuminen edunvalvontajärjestöön on vain 50 % luokkaa. Jokaista tarvitaan, siivellä ratsastaminen ei ole moraalisesti hyväksyttävää. Sellainen on periaate kaikissa ammattijärjestöissäkin. Päättäväisellä edunvalvonnalla voitaisiin vaikuttaa suureksi paisuneeseen byrokratiaankin, joka on viljelijöille, jalostukselle

ja markkinoinnille kohtuuttoman suuri rasite. Joskus on ilmennyt myöskin valvontaviranomaisten omavaltaisia tulkintoja, jotka vaarantavat tuottajien oikeusturvaa. On kummallista, että toisten maiden luomutuottajat eivät kohtaa tällaisia ongelmia. Kuluttajien luottamus luomutuotteisiin on voimakkaassa nousussa joka puolella maailmaa. Vientimahdollisuuksia olisi, jos vain saataisiin tuotanto ja jalostus kunnolla toimimaan. Suomen pitkän päivän kesä ja puhdas tuotantoympäristö antavat puitteet aromirikkaiden ja korkealaatuisten tuotteiden tuottamiseen. Olen huolestunut Suomen elintarviketuotannon ahdingosta. Toivottavasti historia ei toista itseään, mikä voisi vaarantaa huoltovarmuuden Suomessakin. Miljardilla ihmisellä maailmassa jokapäiväinen ruoka on vaikeasti saatavana. Päivittäin saamme kuulla uutisia nälänhädästä eri puolilla maailmaa. On erikoista, että meillä tuskaillaan ylituotanto-ongelmien kanssa. ◀ URHO KARI Kirjoittaja on Suomen ensimmäisiä luomuviljelijöitä.

Junttilasta luomuviljelyyn sertifoidut siemenet Viljat Öljypellava

Herneet

Härkäpapu

Nurmisiemenet

Vihermassaherne ja -härkäpapu Soita ja kysy tarjous!

0400 777 192

info@junttilantila.fi Sastamala www.junttilantila.fi

LUOMULEHTI 5 | 2017

53


Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 1.12.

KONEITA

KARJATILALLE

Kärki Vitalix Nuolukivet Valvatti- ja ohdakekukinnot pois luomupelloilta!

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 9 JA 12 M

Latvusniitot hyötykasvien päältä

Rikkapesäkkeiden ja pyörtänöiden niitot

Laitumien ja viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus ja ongelmarikkojen poisto perunalta ja riviviljelmiltä

Tilaa nyt nuolukivet ennakkohintaan! Kärki Vitalix Magnesium Kärki Vitalix Kalsium Kärki Vitalix Umpi Kärki Vitalix Lammas P. 064 298 900 www.karkiagri.fi

w-cult.fi W-Cult Oy, Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

KONEITA

SIEMENIÄ

Meiltä tutkitusti parhaat koneet

Laatusiemenet luomuun!

UUTUUS

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Uusi tukkeutumaton AEROSTARROTATION ja tositarkka -EXACT nostavat rikkaäestyksen uudelle tasolle.

CHOPSTAR riviväliharat viljalle ja riviviljelyyn yhdessä ROW-GUARD kameraohjauksen kanssa lisää mahdollisuuksia.

Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita ja taloudellisia - näin sato nousee jopa 30 % luomutuotannossa.

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella. Osta luomuun tarkoitettu kone!

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

54

LUOMULEHTI 5 | 2017

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

OSTAMME LUOMUVILJAA


Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

Schaumann Leckmasse -nuolukivi Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet. Hyväksytty luomuun. 20 kg astia. Sisältää mm. 40 mg seleeniä. www.eurotrading.fi

Coda-hivenlannoitteet luomuviljelyyn laaja valikoima hivenlannoitteita ja seoksia tehokkailla täsmälannoitteilla korjaat ravinnepuutokset oikea-aikaisesti ja saavutat merkittävän sadonlisän valikoimassa myös bakteerituotteet ja orgaaniset maanparannusaineet

p. 010 3211 950

LUOMUTUOTTEITA

AVAGRO OY | p. 02 858 3600 | www.avagro.fi apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Luomuleipomo Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

LUOMU ON HYVÄÄ – tavallista parempaa!

Tervetuloa ostoksille!

LUOMUTAIMIA

VADELMAN TAIMET LUOMUNA: Muskoka ja Maurin Makea Marjoniemeltä – myös varttuneet!

TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ – MUURUVESI MA– PE 10 –17, LA 10 –15

TOPIN HALLI – KUOPION KAUPPAHALLI MA– PE 10 –17, LA 9.30 –15

Kotimainen, varmennettu taimituottaja!

LUOMULEHTI 5 | 2017

55


Yhdistyksistä TEKSTI: SEPPO RANTANEN

Haukivuori herätti Päijänteen Luomu ry:n retkellä opittiin isomman mittakaavan vihannestuotannosta ja että lanta muuttuu hajuttomaksi, kun siitä otetaan pois auton polttoaine.

Seppo Rantanen

Seppo Rantanen

Stina Ikonen

Paavo Pulkkisen mukaan porkkana on siitä kiitollinen markkinoitava, että sitä ei tarvitse heti seuraavana päivänä saada kauppaan.

S

yyskuun lopun sumuinen päivä on sopiva porkkanan korjuulle. - Homeet eivät pölyä varsista juuriin, kertoi haukivuorelainen Paavo Pulkkinen Päijät-Hämeestä tulleille retkeläisille. Kahdeksantoista hehtaaria porkkanaa ja siisti rikaton kasvusto sai puheliaat hämäläiset hiljaiseksi pellon reunalla. Kesän sää on ollut perin kepsu kaikelle viljelylle. Kylmästä maasta ei ole vapautunut riittävästi ravinteita ja sato on Pulkkisen arvion mukaan neljänneksen normaalia pienempi.  Matti Oijalalla  on samanlaiset kokemukset Nastolasta. - Kevään kuiva ja kylmä keli on haitannut eniten tämän kesän kasvua. Oijala sai opintoretkeltä monenlaista vinkkiä. - Viljan alle kannattaa laittaa aina jotain oheiskasvia. Meillä on tuotanto pienemmässä mittakaavassa ja paljon käsityötä, jota on tarkoitus vähän suoraviivaistaa, mietti Oijala.

56

LUOMULEHTI 5 | 2017

◁ Päijänteen Luomu ry:n retkeläiset vakuuttuivat Paavo Pulkkisen porkkanapellolla, että luomuporkkana onnistuu myös suuressa mittakaavassa.


◁ Päijänteen Luomu ry: opintoretkeläiset Paavo Pulkkisen pakkauskoneen äärellä. Anna-Liisa Parikka, Pekka Kantanen, Paavo Pulkkinen, Jukka Mattsson, Stina Ikonen ja Matti Oijala.

Seppo Rantanen

Varaudutaan tukien alasajoon Retkeläiset olivat vaikuttuneita Biohauki Oy:n toiminnasta (lue lisää s. 50). Muutamaa tuntia myöhemmin sen toimitusjohtaja Kalle Mattila, esitteli jo toista projektiaan eli naapurinsa, Jukka Kohvakan,  kanssa perustettua Harjun Luomu Oy:tä.

Seppo Rantanen

Tila on muuten luomussa, mutta nautojen loppukasvatus tapahtuu tavanomaisena entisellä Pieksämäen sonniasemalla, jonka Harjun Luomu Oy osti alkuvuodesta. Peltojen kasvukuntoon Mattila on päättänyt panostaa. Hän arvailee, että tuet tulevat mahdollisesti alenemaan jo vuonna 2020. Mieluummin hän ottaisi tulonsa markkinoilta kuin tuista. Kasvukunto on yksi kivijaloista kannattavaan tuotantoon. ◀

Seppo Rantanen

Viljelijä voi keskittyä viljelemiseen Haukivuorella on paljon hyviä esimerkkejä viljelijöiden yhteistyöstä. Luomuporkkanat kulkevat yhä suorempaa tietä kauppaan. Markkinoinnista vastaa Tuoreverkko Oy. Näin viljelijä voi keskittyä siihen, minkä hän parhaiten osaa. Tässä markkinatiessä suurten keskusliikkeiden jakelukeskukset voivat olla ongelma – niiden investointien kattamiseksi kun pitää myös kauppiaat pakottaa kierrättämään kaikki tavara jakelukeskuksen kautta. Tuoreverkon Ulla Kojonkoski  kertoi, että kauppaan kaivattaisiin lisää kukkakaalia, parsakaalia ja punajuurta. Pienet erät kannattaa kuljetuksissa yhdistää suurempiin tavaravirtoihin.

△ Palsternakat ovat tänä vuonna sileitä ja syyskuun lopussa vielä solakoita. Palsternakka kasvoi vielä syyskuun lopulla.

△ - On hyvä nähdä välillä isomman mittakaavan toimintaa, sanoo Jukka Mattsson Asikkalan Hillilästä. Hänellä on marjoja ja mm. perunaa ja tuotteet myydään suoraan tilalta. Lahteen on matkaa 30 km.

Seppo Rantanen

Seppo Rantanen

▽ Päijäthämäläiset Jukka Mattsson, Anna-Liisa Parikka ja Matti Oijala hämmästelevät, kun Kalle Mattila tankkaa savolaisesta lannasta tuotettua kaasua autoonsa. Eikä maksa kuin euron kilo.

△ Kalle Mattila näkisi parempana, että puhuttaisiin luomun sertifioinnista ja laatujärjestelmästä eikä tarkastuksesta, joka herkästi herättää vastustusta.

LUOMULEHTI 5 | 2017

57


Kysymyksiä

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat

Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

@

neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Valvatti on lisääntynyt valtaisasti. Miten sitä pystyy torjumaan luomussa? VALVATTI ON päässyt lisääntymään merkittäväksi kestorikkakasviksi lähes koko Suomen alueella. Luomuviljan suuren kysynnän vuoksi on, luomussa yleistyy yksivuotiset nurmet. Tämä tuo paineita onnistua rikkakasvien torjunnassa hyvin ja toisaalta antaa rikkakasveille paremman mahdollisuuden levitä. Ja kun ongelma ei ole pelkästään luomussa, vaan yhä enemmän näkee peltovalvattia myös tavanomaisilla pelloilla, on riski valvatin yleistymiseen olemassa. Tärkeimpänä ehkäisykeinona ovat tiheät, satoisat kasvustot, joiden alla on kerääjäkasvit luomassa kilpailua, kun vilja alkaa tuleentua ja sadon korjuun jälkeen. Toinen tärkeä ennaltaehkäisevä toimenpide on piennarten niitto riittävän usein (kaksi kertaa kesässä). Perinteisin ja tehokkain keino on perustaa ”valvatti”-lohkolle tiheä kaksivuotinen nurmi, jota niitetään 4-6 kertaa kesän aikana riippuen kasvukaudesta ja rikkakasvien kasvusta. Nurmi tulisikin niittää aina, kun valvatti on kasvanut kompensaatio pisteeseen (kompensaatiopiste = kasvit ovat kasvaneet juuressa olevan ravinnevaraston avulla siihen pisteeseen, kun ne alkavat kerätä vararavintoa juureen yhteyttämisen kautta). Valvatin kompensaatiopiste on nykytutkimusten mukaan jo aikaisemmin kuin mitä yleisesti on oletettu eli 3-5 lehtivaiheessa (aikaisemmin 5-6 lehteä). Tämä tekeekin valvatin torjunnasta entisestään hankalampaa. Nurmen ensimmäinen niitto tulee suorittaa riittävän aikaisin. Viime vuosina tämä ensimmäinen niitto on pitänyt suorittaa jo kesäkuun alkuviikoilla. Nurmen lajike valinnassa tulee huomioida niiton kestävät lajikkeet ja nopea jälkikasvukyky (valkoapila, ruokonata, raiheinät, mailaset jne.). Tämän lisäksi nurmen lajikkeiden tulisi olla monipuolisia ja siemenmäärän riittävä. Riittävä siemenmäärä on 25-30 kg /ha. Valvatin torjunnassa harvoin riittää yksi nurmi vuosi. Yleensä rikkakasvien hyvän torjunnan aikaansaamiseksi tarvitaan kaksivuotinen nurmi. Tällöin saadaan myös lannoitusvaikutusta paremmaksi ja pystytään torjumaan monia muitakin rikkakasveja. Jos viljelykiertoon ei sovi monivuotinen nurmi on silloinkin paras torjuntakeino yksivuotinen tiheä kasvusto, joka joko tukkii kasvuston muilta (virna, mesikkä) tai jota pääsee niittämään tiheästi.

58

LUOMULEHTI 5 | 2017

Parhain mekaaninen torjunta valvatille saadaan aikaiseksi heinä- elokuussa, kun päätetään nurmi. Tällöin kultivaattorilla, juolannostimella (Kvick-Finn), tai muulla sopivalla koneella rikotaan nurmen pinta ja nostetaan juurakkoja kuivumaan pellon pintaan. Kun juuret ovat kuivahtaneet kynnetään pelto ja mielellään kylvetään syyskylvöinen kasvi. Valvatti saattaa yleistyä hyvinkin nopeasti lohkolla, joka on ollut aikaisemmin puhdas valvatista. Tästä syystä kannattaa miettiä erilaisia ehkäisykeinoja sekä toimenpiteitä, joilla voi valvattia ehkäistä jo etukäteen. Tämän lisäksi on hyvä miettiä alustavasti, miten toimitaan, jos jollakin lohkolla tulee valvatti ongelma. Miten muutetaan viljelykiertoa ja mitä mekaanisia torjunta mahdollisuuksia on mahdollista käyttää. Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen, puh. 040 9360 377

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi


Marjo Koivumäki

Meillä syödään kotona runsaasti salaatteja ja kasviksia, mutta emme ole vegaaniperhe vaan syömme myös lihaa. Lapset rakastavat kasvispihvejä, varsinkin pinaattiohukaisia. Syömme luomuruokaa aina, kun vaan on mahdollista. Eräässä lehtiartikkelissa varoiteltiin kasvisten runsaista nitraattimääristä. Pitääkö olla huolissaan lasten nitraatin saannista ja alkaa rajoittamaan esim. luomupinaattiohukaisten syöntiä? NÄIN SYKSYLLÄ sadonkorjuun aikaan nousee aina tuo nitraattikysy-

HINTA MÄÄRÄYTYY kysynnän ja tarjonnan mukaan ja

Arella Rahtola

kun kysyntä on pysynyt pitkään hyvänä, ovat luomuvihannestenkin hinnat olleet melko vakaita. Kuluttajan maksama hintahaitari on varsin suuri, riippuen sellaisista seikoista kuin sadon laatu, toimitusmäärät, pakkaustavat, lajikkeet ja ennen kaikkea myyntikanavat. Yksi hyvä ja helppo tapa on vertailla kaupan hintoja ja pitää mielessä nyrkkisääntö, jonka mukaan tuottajan vihanneksista saama hinta on yleensä noin puolet vähittäiskaupan hinnasta ja luomuvihannesten hinta on ollut noin 30-100 % vastaavaa tavanomaista tuotetta korkeampi. Markkinahinnan seuraamisen lisäksi tuottajan on hyvä olla selvillä ainakin jollain tasolla tuotantokustannuksistaan. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen netistä löytyvästä Taloustohtori-palvelusta hakusanalla “laskelmakirjasto” löytyy hyviä excel-pohjia, joiden tietoja voi muokata oman tilan mukaiseksi. Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola, puh. 040 573 4791

Tiimissä mukana myös Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström puh. 040 9362 150

Hanna Tuominen

Luomuvihannesten hintataso kuinka paljon luomusta pitäisi saada lisähintaa? Onko tästä tehty kannattavuuslaskelmia?

mys esille. Ruokavaliossa on hyvä tietenkin välttää yksittäisten nitraatinkerääjäkasvisten yksipuolista käyttöä. Esim. poikkeuksellisen runsas ja pitkäaikainen lehtisalaattien, pinaatin tai punajuuren syönti saattaa johtaa hyväksyttävän päivittäissaannin ylittymiseen, mutta toisaalta kasvisten hyvien ominaisuuksien katsotaan kuitenkin ylittävän nitraatin mahdollisesti aiheuttamat haitat. Ruokavaliossa tulee aina muistaa monipuolisuus. Luomutuotteiden ja tavanomaisesti tuotettujen kasvisten nitraatti ja nitriitti pitoisuuksista löytyy ristiriitaisia tutkimustuloksia; joidenkin mukaan luomutuotteissa on vähemmän nitraattia kuin tavanomaisesti tuotetuissa, mutta löytyy myös päinvastaisia tutkimustuloksia. Pelkkä tuotantotapa ero ei yksistään vaikuta kasvisten nitraattipitoisuuksiin vaan tulee myös huomioida kasvilajike ja lannoitus, kastelu, valon määrä ja lämpötila. Eli osana monipuolista ruokavaliota, ei tarvitse rajoittaa lasten luomupinaattiohukaisten syöntiä. Loppumuistutuksena vielä, että luomulihavalmisteisiin saa käyttää vain noin puolet tavanomaisiin lihavalmisteisiin sallitusta nitraatin ja nitriitin määrästä eli yliannostusta ei varmasti tule. Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo, puh. 040 9641 518

”Nitraattia kertyy kasveihin tilanteissa, joissa typpeä on käytettävissä ylen määrin kasvin tarpeisiin nähden. Nitraattia kertyy erityisesti valon intensiteetin ollessa matala ja päivänpituuden lyhyt. Myös kasvin iällä on vaikutusta ja nitraattia kertyykin erityisesti vanhoihin lehtiin. Kasviin kertynyt nitraatti voi muuntua sadonkorjuun jälkeen nitriitiksi, joka on ihmisen terveydelle haitallista. Nitriitin haittavaikutusten takia lainsäädäntömme asettaa rajat vihannesten sallituille nitraattipitoisuuksille. Osaan kasveista kertyy luontaisesti enemmän nitraattia. Pinaatti kuuluu tällaisiin kasveihin ja siksi sille on määritetty omat nitraatin enimmäispitoisuusrajat. Luomutiloilla ei tavallisesti vapaudu maasta typpeä ylen määrin kasvien käyttöön, jolloin riski nitraatin liialliselle kertymiselle on matala. Tutkimusten mukaan orgaanisten   lannoitteiden käytöllä ja lisäämällä maan orgaanisen aineksen pitoisuutta voidaan vähentää nitraatin kertymistä vihanneksiin. Tämän takia luomuvihanneksista mitataan tavallisesti alhaisempia nitraattipitoisuuksia”, toteaa Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen.

LUOMULEHTI 5 | 2017

59


På svenska TEXT: MICAELA STRÖM PHOTO: EMBLAFOODAWARD.COM

Thomas Snellman fick Embla pris för REKO-konceptet i kategorin Nordisk matentreprenör Vinnarna i den första nordiska mattävlingen Embla korades i Köpenhamn i slutet av oktober. Vi är glada att meddela att Thomas Snellman, som utvecklat och spridit Rekohandelsmodellen för närmat, kammade hem vinsten i kategorin Nordisk matentreprenör.

Här berättar Thomas Snellman om nomineringen: ”I våras kontaktades jag av Jonas Harald och Svenskfinlands Marthaförbund var för sig som ville nominera mig som Finlands kandidat till det nya nordiska matpriset Embla. Den nationella juryn förde fram mig och REKO-konceptet som kandidat i klassen ”årets matentreprenör”. 26 augusti hölls prisutdelningen i Köpenhamns rådhus i Danmark. Sista priset av sju som delades ut var just kategorin ”årets matentreprenör”. Stolt, tacksam och ödmjuk tilldelades jag detta pris. 

Thomas Snellman i Embla Foodaward i Köpenhamn.

Jag vill passa på att tacka bakgrundskrafterna som nominerade mig, Mia Wikström från SLC och AnniMari Syväniemi från MTK som skötte förberedelserna och förövrigt hela den finländska delegationen. Stämningen var på topp inom gruppen och hela begivenheten en väldigt fin erfarenhet.”

Kort om Embla: Nordiska Bondeorganisationers Centralråd (NBC) etablerade Embla, det nya nordiska matpriset tidigare i år. Embla är namnet på den första kvinnan inom den nordiska mytologin och nu också på det första samnordiska matpriset. Embla kommer att utdelas vartannat år och syftet med priset är att lyfta fram den närproducerade kvalitativa nordiska maten. Projektet stöds av Nordiska Ministerrådet som har som mål att stärka den gemensamma nordiska matkulturen och matidentiteten och öka intresset för nordisk mat utanför Norden. Tävlingen startade den 14:de mars i år där man kunde nominera kandidater inom sju olika kategorier. Mer om Embla hittas här: www.emblafoodaward.com

60

LUOMULEHTI 5 | 2017


KUTSU

Luomuliitto ry:n syyskokous 2017 Perjantaina 10.11. klo 15.00

Erovuorossa hallituksesta Pekka Välinen, Kainuun luomuyhdistys (2 kautta täynnä, ei voida valita heti uudestaan)

Kylpylähotelli Rauhalahti, Auditorio,

- varajäsen Anna-Leena Vierimaa, Pohjois-Pohjanmaa (ei uudestaan ehdolla)

Katiskaniementie 8, Kuopio

Tarja Musikka, Savo-Karjalan luomuyhdistys (2 kautta täynnä, ei voida valita heti uudestaan)

Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä syyskokouksen kannanotto. Lisäksi valitaan Luomuliitolle puheenjohtaja.

- varajäsen Samuli Leinonen, Kainuun luomuyhdistys (2 kautta täynnä, ei voida valita heti uudestaan)

Kaikki jäsenet tervetulleita!

Lisäksi hallituksesta eroaa Sini Sillanpää, Ekoviljelijät ry. Ehdokkaiden esittelyjä jäsenien sähköpostilistalla: luomuliitto@googlegroups.com

Ilmoittautumista pyydetään järjestelyiden vuoksi viimeistään 22.10 lomakkeella täällä: www.luomuliitto.fi/jarjesto/vuosikokoukset. Ilmoittautuminen vuosikokouksiin ei ole pakollista. Ilmoittautuneille lähetetään kokouspaperit sähköpostitse. Lisätietoja: Pj: pirjo.siiskonen@luomuliitto.fi, puh. 044 0752 755 Tj: elisa.niemi@luomuliitto.fi, puh. 0400 534 003

Syyskokous pidetään Luomupäivien  yhteydessä – lämpimästi tervetuloa!

Liity nyt listalle: www.luomuliitto.fi/ jarjesto/verkostot/sahkopostiryhmat

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 5 | 2017

61


Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla. ☐ TUOTTAJAJÄSEN

☐ KULUTTAJAJÄSEN

☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ KANNATUSJÄSEN ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luomuyhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä Luomuliiton suorajäseneksi ☐ Tuottajajäsen 60 €

☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Kuluttajajäsen 25 €

☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

Hanki nyt Leppäkerttu suomalaisen luomun merkki! ☐ Alkutuotanto ja alhainen jalostus 150 € / 3 vuotta ☐ Mikroyritykset 250 € / 3 vuotta (yritykset, joissa on vähemmän kuin 10 työntekijää) ☐ Muut yritykset 500 € / 3 vuotta + 0,2 % Leppäkerttu-tuotteiden liikevaihdosta

Pinssi 1 € T-paita 25 € Väri

www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/leppakerttumerkki

Koko

kpl kpl (S-XXL)

le h ti

☐ Kestotilaus 60 €

☐ Näytenumero 1 kpl 0 €

☐ Yhden vuoden tilaus 66 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja uudelle tilaajalle 15 €

☐ Olen jäsen, kestotilaus 44 € ☐ Opiskelijatilaus 30 € Hinnat sis. ALV 10 %

☐ Muu:

Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Nimi: Osoite: Puhelinnumero:

Sähköposti:

62 LUOMULEHTI 5 | 2017 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

5/2017


Minä ja luomu

TEKSTI: NIINA RATILAINEN KUVA: KARI SALONEN / MAASEUDUN TULEVAISUUS

”Miten tuotannolle saa parempaa katetta?” Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen on luomulihan ystävä. Lehden lukijoita kiinnostaa erityisesti, luomun mahdollisuudet parantaa katetta tuottajalle.

1. Miten luomu on näkynyt mediassa viime vuosina? Koska Maaseudun Tulevaisuus on ammattilehti, ovat luomutuotannon kannattavuus ja kasvu sekä kuluttajatottumusten ja elintarviketeollisuuden asiat uutisoimisen arvoisia. Näissä aiheissa on tapahtunut paljon ja sekä kuluttajien että tuottajien kiinnostus luomutuotantoa kohtaan on kasvanut. Olemme myös seuranneet toimintamahdollisuuksien ja sääntelyn muutoksia, sekä luomutuotteiden hinnanmuodostusta. Meitä on kiinnostanut myös erityisesti, saako tuottaja elintarvikkeilleen riittävän tuoton.

2. Millaista palautetta olette saaneet luomuun liittyvistä artikkeleista? Saamme ylipäätään hyvin paljon palautetta, luonnollisesti siis myös saamme palautetta luomuartikkeleista. Sanoisin että saamme luomuun liittyen palautetta, jossa toivotaan luomun seuraamista erityisesti alkutuotannon näkökulmasta sekä siitä, miten tuotannolle saa parempaa katetta. Palautteessa on viime aikoina korostunut myös ilmastonmuutos ja keskustelu siitä. Erityisesti keskustelu siitä, millä tavalla ilmastonmuutos tulee muuttamaan tuotannon mahdollisuuksia eri puolin Suomea, on lisääntynyt. Tämän johdosta

olemme tarkastelleet myös lihantuotantoon ja uusiin kasvisproteiinituotteisiin liittyvän kuluttajatottumusten tarkastelua. Kasvisten kulutus on lisääntynyt, mutta niin on myös lihan. Mistä tässä oikein on kysymys? Se kiinnostaa sekä meitä että lukijoita.

3. Miten itse suhtaudut luomuun? Ostatko luomutuotteita? Luomutuotteita on ostettu perheeseemme kauan ja koko ajan enemmän. Tyttäremme ovat olleet kiinnostuneita luomusta, eettisestä ruuantuotannosta ja ilmastonmuutoksesta hyvin pitkään. Jos on mahdollista valita luomutuote, valitsen luomua kyllä pääsääntöisesti, sekä lihassa, leivässä, maitotuotteissa että kasviksissa Myös perinteiset kotimaiset tuotteet ovat laadukkaita, puhtaita ja hyviä. Olen iloinen, että luomutuotteiden määrä on lisääntynyt niitä haluaville, sillä vielä viisi vuotta sitten luomulihatuotteiden löytäminen oli vaikeaa. Kaiken kaikkiaan on hyvä, että kaupassa on kuluttajille vaihtoehtoja. ◀

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pirjo Siiskonen pirjo.siiskonen@luomuliitto.fi 044 075 2755

TILAAJAPALVELU arkisin klo 9–15 luomuliitto@tilitoimistolindgren.fi 010 321 6500

TOIMITUSSIHTEERI Elisa Niemi elisa.niemi@luomuliitto.fi 0400 534 003

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pirjo Siiskonen 044 075 2755 TOIMINNANJOHTAJA Elisa Niemi 0400 534 003 EDUNVALVONTAJOHTAJA Niina Ratilainen 050 378 7791 etunimi.sukunimi@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 58 LUOMULEHTI 5 | 2017

63


HANKKIJA VAHVASTI MUKANA LUOMUKETJUSSA! Hankkija ostaa ja myy kaikkia luomuviljoja ja erikoiskasveja. Hankkijan valikoimissa on myös luomusiemenet. Luomurehuviljojen käyttö kasvaa rehuteollisuudessa, Kotkan tehtaaltamme toimitetaan luomurehuja koko Suomeen. Viljan vastaanottopisteitä on ympäri Suomea. Ota luomuviljastasi edustava näyte ja ota yhteyttä Hankkijan asiantuntija-myyjiin tai -viljahenkilöstöön!

Hankkija Asiakaspalvelu (ma-pe klo 8–16), puh. 010 402 2020 www.hankkija.fi Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min. (alv 24 %)

Myy luomuviljasi meille!

Luomulehti 5/2017  

Marja- ja taimikysymyksiä, siemeniä- ja lajikkeita sekä mikrobien hyötyjä!