Luomulehti 4/2017

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 4/2017

10,00 €

Kaura jatkaa voittokulkuaan ▶ 24

ILKKA HERLIN: HIILENSIDONNALLA RATKAISUJA

www.luomulehti.fi

▶

10

Luomupuuron ME-päivä 6.9. lähestyy! ▶

27

12.–14.10.2017 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa (TESC) Ilmailunkatu 20 | 33900 Tampere

Koneita ja kohtaamisia

Avoinna to–pe klo 9–17, la klo 9–16

Liput 18,– / 13,–

Osallistu KoneAgrian luomuseminaariin ja paneelikeskusteluun la 14.10. klo 12 alkaen Tähtien salissa.

Luomuseminaarissa aiheina ovat ravinnepuutokset ja täydennyslannoitus. Paneelikeskustelussa eri vaiheessa olevat luomuviljelijät pohtivat luomuun siirtymisen perusteita.

koneagria.fi  @koneagria  @koneagria #koneagria

Tilaisuus on näyttelyvieraille maksuton.

Järj. ProAgria ja Luomuliitto. Tervetuloa!

LAJINSA PARHAAT

EBENA tuin i s o u en s m o u S irna v u h e r

JÖGEVA 4 in

täv s e k en Suom oapila valk

www.naturcom.fi

Tuotantotapa on taloudellinen kysymys

M

eillä on käytössä kaksi toisistaan poikkeavaa ruoan tuotantotapaa: viljelykiertoon ja ravinteiden kierrätykseen perustuva luomutuotanto ja kemiallisesti valmistettujen lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöön perustuva nk. tavanomainen tuotantotapa. Lisäksi sovelletaan integroitua tuotantotapaa (IPtuotanto), jossa yhdistetään näiden kahden tuotantotavan ominaisuuksia.

Tuotantotapoja keskenään vertailtaessa kiinnitetään yleensä huomio satotasoihin, rikkakasviongelmiin, luontovaikutuksiin tai eläinten hyvinvointiin. Liian vähän on keskusteltu tuotantotavan taloudellisista vaikutuksista, joita voidaan tarkastella tilatasolla, kansantalouden tasolla ja aluetasolla. Tässä vertailussa käy ilmi luonnonmukaisen tuotantotavan ylivertaisuus.

Luonnonvarakeskuksen kannattavuustutkimus on jo useiden peräkkäisten vuosien ajan osoittanut, että luomutuotanto on taloudellisesti kannattavaa toimintaa, tavanomainen ei. Luomutuotannon etu syntyy vähäisemmistä ostopanoksista (kemialliset lannoitteet, torjunta-aineet ja väkirehut), tuotteista saatavasta paremmasta hinnasta sekä luomutuesta.

Ilahduttavan moni viljelijä onkin päättänyt siirtyä luomutuotantoon, mutta on vaikea löytää perusteluja sille, että niin moni viljelijä valitsee tuotantotavoista kannattamattoman. Vasta viljelijöille suunnattu haastattelututkimus voisi paljastaa valinnan taustalla olevat syyt, joita saattavat olla esim. muutosvastarinta, totutun toimintatavan helppous, ryhmän sisäinen paine tai haluttomuus uuden oppimiseen.

Kansantalouden tasolla luomutuotanto on ylivertainen tuotantotapa nykyisin yleisemmin käytössä olevaan verrattuna. Ensinnäkin kansantaloutemme kauppatase on alijäämäinen ja maatalous on tilanteesta osavastuussa. Pitäisi vähentää tuontia ja lisätä vientiä. Maatalouden syntejä vaihtotaseen alijäämäisyyden kasvattamisessa ovat jo edellä mainitut tuontilannoitteet, tuontirehut, tuodut torjunta-aineet, tuontisiemenet ja tuodut koneet. Tuontipanoksilla tuotetaan sitten ”kotimaista ruokaa”.

Myös parhaat maataloustuotannon vientimahdollisuudet ovat luomutuotteissa eikä tuontipanoksilla tuotettua ruokaa kannata kansantalouden näkökulmasta lähteä viemään. Maailmalla kysytään mm. luomukauraa ja muita luomuviljelytuotteita, luomusertifioitujen metsien antimia, kuten luomumarjoja ja luomumarjajalosteita, luomumetsistä poimittuja sieniä ja luomumetsien puujalosteita, niin elintarvikkeita kuin puutuotteitakin.

Myös aluetaloudet hyötyisivät kasvavasta luomutuotannosta ja osa viljelijöitä voisi erikoistua tuottamaan kotimaista kasvivalkuaista ja siemenviljaa muille tiloille. Näin korvattaisiin tuontia.

Ja jos pölyttäjille, pieneliöstölle ja kotieläinten hyvinvoinnille määriteltäisiin hintalappu, kävisi luomutuotannon taloudellinen merkitys tilatason vuositilinpäätöksen tulosta vieläkin arvokkaammaksi.

PIRJO SIISKONEN Luomuliiton puheenjohtaja

LUOMULEHTI 4 | 2017

3

OSTAMME LUOMUMYLLYVILJAA

Fazer Mylly on suuri luomumyllyviljojen jalostaja. Ostamme luomukevätvehnää, luomuruista ja luomusuurimokauraa Fazer Myllylle Lahteen ja muutamille Suomen Viljavan varastoille. Teemme myös viljelysopimuksia sadon 2018 luomurukiista. Tarjoa luomumyllyviljaasi Fazer Myllylle, ajantasaiset hintatarjoukset: www.fazermylly.fi OTA YHTEYTTÄ: Marja Haapaniemi mylly.viljanosto@fazer.com 020 555 3646 Jere Hahko mylly.viljanosto@fazer.com 020 555 3646 Tero Hirvi tero.hirvi@fazer.com 020 555 3063

www.fazermylly.fi

MAISTA LUOMU -ruokatapahtuma Wehmaan Kartanolla, Juvalla 25.–27.8.2017 PERJANTAI 25.8.

• Ammattilaisluentoja klo 10–15 (Tarkka sisältö: maistaluomu.com) Hinta: 45€ + alv /hlö (sis. koko päivän luennot sekä luomulounaan) • Luomujuhlaillallinen TeaHousen juhlatiloissa klo 19 Kolmen ruokalajin juhlaillallinen pöytiin tarjoiltuna Hinta: 46 € /hlö (ei sisällä juomia) Ilmoittaudu: tee@teahouse.fi

U.COM ALUOM MAIST

4

LUOMULEHTI 4 | 2017

LAUANTAI 26.8.

• Wehmaan Kartanon tilaesittelyt klo 10 ja klo 13 • Kaikille avoimet ja maksuttomat lyhytluennot koko päivän ajan klo 11–16 • Luomusadonkorjuumarkkinat klo 10–16 • Iltamat tallin ylisillä klo 19–22 Hinta: 15€ /hlö (sis lasillisen jääteetä)

SUNNUNTAI 27.8.

JÄRJESTÄJINÄ:

• Traktorisafari Wehmaan ympäristössä klo 11–16 (2€ /hlö) • Maista Luomu ravintoloissa • Lasten luomupiirrustuskilpailun palkintojenjako • Luomuvasikan nimeäminen

Sisällys 4/2017

le h ti

3 10 12 13 14

Tuotantotapa on taloudellinen kysymys KANNESSA: Hiilensidonnalla ratkaisuja Vuonna 2030 syödään terveellisemmin Luomulihan kysyntä kasvaa tuotantoa ripeämmin Huippututkijat pohtivat kehittämismahdollisuuksia laajasti

hyvä 18 Haaparannassa yrittämisen tunnelma 21 Kasvihuonetuottajat katsovat tulevaisuuteen Leppä toi esiin 22 Ministeri suomalaisen luomun tarpeita Kaura jatkaa 24 KANNESSA: voittokulkuaan tuorepuuro 27 Kuohkea luomutattarista Luomupuuron 27 KANNESSA: ME-päivä 6. 9. lähestyy!

28 SystemCameleonmonitoimikylvökone tuo luomuviljelyyn uutta tehokkuutta

Kannen kuva: Hanne Ahonen

Erkki Paajanen

Mathias Weckström

> Vuonna 2030 syödään terveellisemmin s. 12

> Viljelyyn uutta tehokkuutta s.28

31 32 36 40 42

Luomujärjestöt lausuivat maakuntauudistuksesta ja luomuvalvonnasta

Täydennyslannoitteissa puhuttaa hinta ja levitettävyys

44

Sirolan tila uskoo karitsanlihan suosioon Katse maahan Qvidjassa Ennätysmäärä luomutiloja avoinna yleisölle Luonnon päivänä Apetit tulee testaamaan koetilallaan luomuviljelyä uusimmilla tekniikoilla

45 46 Kansainvälisten huippuasiantuntijoiden Luomuelintarvikepäivä 5. 10. Finlandia-talolla

näkemyksiä maan kasvukuntoon

50 56 60

Uudet lajikkeet kiinnostavinta Västankvarnissa Uusi eläinlaki -kirja maalaa synkän kuvan eläinten arjesta Johtavalla luomumaalla tekniikat hallussa

Ennätysmäärä luomutiloja avoinna yleisölle Luonnon päivänä s. 42 Palstat

6 Alkupaloja 8 Muissa medioissa 20 Edunvalvontaa Euroopassa 34 Tutkittua 48 På svenska 51 Kommentti 52 Yhdistyksistä 54 Palveluksessanne 58 Kysymyksiä 63 Minä ja luomu LUOMULEHTI 4 | 2017

5

Elisa Niemi

Tutustumaan puodin takana olevaan maatilaan REISSUILLA ON kiinnostava tutustua omaleimaisiin puoteihin. Vaihtuvuutta on viime vuosina ollut jonkin verran, mutta Ulla Mäkisen omistama luomupuoti on toiminut jo 15 vuotta Porin kauppahallissa.

– Meilläkin market-kauppojen laajentuneiden luomuvalikoimien aiheuttama kilpailu on ohjannut miettimään yhä tarkemmin, miten puhuttelemme asiakkaita. Monet heistä ovat vakiasiakkaita, kertoo Reetta Vuorinen luomupuodista.

– Suosituimpia ovat Ullan Uniikki-tuotemerkillä tehdyt omat jatkojalosteet, esimerkiksi mehut. Toisaalta erikoisempien tuotteiden kuten tempehin erien saapumisesta kertominen somen kautta tuo asiakasvirtoja.

Opiskelija-alennus on tärkeä joillekin. Osa asiakkaista käy kauppahallin lisäksi myös Vanhassa-Ulvilassa Saaren luomutilan yhteydessä olevassa puodissa.

– Tieto, miten tuotamme ja teemme työtä on tärkeää monille. He valitsevat yhteisten arvojen takia meidän tuotteemme, kertoo Ulla Mäkinen.

Helmikuussa viljely siirrettiin Saaren luomuosuuskunnalle, jossa on alkuperäisen yrittäjäparin lisäksi on myös kaksi nuorta puutarhuria. Huikean monipuoliseen vihannes-, yrtti- ja marjatuotantoon voi tutustua esimerkiksi Luonnonpäivänä (ks. s. 42).

Syksyn Valtakunnallisilla Luomupäivillä yhtenä retkikohteena on Topin maatilamyymälä, jolla silläkin on myyntiä sekä maatilan yhteydessä että paikallisessa kauppahallissa – Kuopiossa.

Vuonna 2030 fiksummin proteiinia SUOMIAREENASSA KESKUSTELTIIN tänä vuonna muun muassa ruokatrendeistä. Luomuliitto tiedotti tapahtuman alla uskovansa siihen, että tulevaisuuden Suomessa tuotetaan fiksummin proteiinia niin ihmisille kuin eläimillekin. Tällä hetkellä suomalaisten ruokavalioissa on paljon lihaa, joka on tuotettu ulkomaisella valkuaisrehulla – vaikka itse eläin olisikin tuotettu Suomessa.

– Kiinnostaako kuluttajaa jatkossa yhä enemmän se, onko rehut tuotettu fiksusti? Kuinka moni valitsee kas-

6

LUOMULEHTI 4 | 2017

viproteiinituotteita? Valitaanko halvin tuote vai halutaanko antaa mahdollisuus ekologisemmille tuotteille? pohti paneelikeskustelun kommentaattori, Luomuliiton varapuheenjohtaja Janne Rauhansuu.

LISÄÄ keskustelusta sivulla 12.

Hanne Ahonen

Hyvä menekki ja parempi kannattavuus kasvattavat luomukauran viljelyä

ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN ennakkotietojen mukaan luomukaura-ala yltää tänä vuonna uuteen ennätykseen. Luomukauran viljelty peltoala on arvion mukaan 32 500 hehtaaria. Luomukauran peltoala on kasvanut viime vuodesta 13 prosenttia ja vuodesta 2010 lähes kaksinkertaistunut. Luomukaura innostaa viljelijöitä hyvän menekin ja paremman kannattavuuden takia.

Ennakkoarvioiden mukaan luomusatoa tuottavaa peltoalaa on Suomessa yhteensä 220 500 hehtaaria, mikä on kymmenen prosenttia viimevuotista enemmän. Lisäksi luomuun siirtymässä olevaa peltoalaa on noin 43 000 hehtaaria, mikä on ennätysmäärä 2000-luvulla. Luomuviljely aloitettiin tänä vuonna lähes 300 tilalla.

Nurmen osuus luomupeltoalasta on kasvanut ja on lähes kaksi kolmasosaa. Korsi- ja palkoviljojen sekä öljykasvien osuus on pysynyt ennallaan lähes koko 2000-luvun ja on noin kolmannes. Peltokasveista suosiotaan on menettänyt luomuruis, jonka viljelyala on laskenut koko maassa.

Peltokasvien luomuviljelyala on kasvanut kaikissa muissa maakunnissa paitsi Lapissa. Alaa on eniten PohjoisPohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla.

Samat kolme maakuntaa olivat kärjessä myös 2016. Vauhdikkaimmin luomu valtaa alaa Pohjois-Pohjanmaalla, jossa peltokasvien luomuviljelyala kasvaa tänä vuonna jopa 17% vuoden takaiseen verrattuna.

Luvut ovat Elintarviketurvallisuusviraston ennakkolukuja vuodelta 2017. Lisää kaurasta ja luomupuuron ME:stä sivuilla 24 – 27. www.proluomu.fi

Tukea ja tietoa pk-yrityksille nin, tarjoilun tai pienimuotoisen kasvikunnan tuotteiden jalostuksen aloittamiseksi.

Syksyn aikana Evira aloittaa julkaisemaan neuvontamateriaalia elintarvikeyritysten toimintaan ja tuotteisiin liittyvistä keskeisistä vaatimuksista, toiminnan riskikohdista ja riskinhallinnasta.

Omia toiveita ja palautetta voi antaa Eviran sivuilla olevan linkin kautta. Kannattaa käydä tutustumassa tarkemmin hankkeen verkkosivuille osoitteessa www.evira.fi/ pkneuvonta.

Lisätietoja ja elintarvikeneuvontaa voit kysyä myös Luomuliiton elintarvikeasiantuntijalta: Jaana Elo, puh. 040 9641 518, jaana.elo@luomuliitto.fi Marjo Koivumäki

EVIRA ON julkaissut uusilla verkkosivuillaan yrityksen perustamista koskevaa neuvontamateriaalia. Sivuilta löytyy mm. ravintolan perustamiseen liittyvä verkkokoulutus ja opas. Maahanmuuttajien huomioimiseksi materiaalit on tehty selkosuomeksi. Verkkokoulutus tullaan julkaisemaan myös englanniksi, ruotsiksi, venäjäksi ja arabiaksi käännettynä. Opas on tarkoitus kääntää englanniksi, ruotsiksi, kiinaksi ja turkiksi.

Tarjolla on yleistä tietoa yrityksen ja ravintolan perustamisesta sekä leikkaamon, jauhelihaa valmistavan laitoksen ja raakalihavalmisteita valmistavan laitoksen perustamisesta. Kesän jälkeen on odotettavissa täydennystä ja ohjeistusta alkutuotannon yhteydessä tapahtuvan myyn-

LUOMULEHTI 4 | 2017

7

Muissa medioissa A-studiossa maatalouden kannattavuudesta LUOMULIITON VARAPUHEENJOHTAJA Janne Rauhansuu vastasi kysymyksiin maatalouspolitiikasta maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän kanssa 2. elokuuta TV1:n A-studiossa.

Rauhansuu nosti esiin, että tukia voisi kohdentaa paremmin, esimerkiksi hiilensidontaan. Hän muotoili, että suomalaiset eivät vielä arvosta kotimaista ruokaa riittävästi ja siksi markkinoita täytyy etsiä esimerkiksi Euroopasta ja Aasiasta.

Luomuilluusio

YLEN HEINÄKUUSSA näyttämä saksalainen Luomuilluusio-dokumentti on selkeästi haluttu tehdä dramaattiseksi. Musiikkivalinnat korostavat tätä vähän liikaakin ja uskottavuutta syö myös osin yksipuoliset haastateltavien valinnat. Esimerkiksi Espanjassa maatalouskäytäntöjä kommentoi vain työolojen parantamiseen pyrkivä ammattiyhdistyksen edustaja.

8

LUOMULEHTI 4 | 2017

Thaimaan katkarapuesimerkissä ei kerrota, myydäänkö tuotteita luomuna, vai onko ongelma enemmänkin saksalainen luomuun tähdännyt investointirahoitus.

Kärsivät saksalaiset luomukalkkunat kertovat pahasta ammattivirheestä tuotannossa ja dokumentti väittää, että vastaavat esimerkit ovat yleisiä. Saksalainen luomupioneeri suree sitä, että

luomu on mittakaavan suurentuessa ajautunut juuriltaan.

Somessa dokumentista nousi keskustelua, mutta monien mielestä erityisesti Kiina ei ole esimerkkinä kovin kiinnostava, koska sen elintarviketuotanto ei ole ylipäätään luotettavaa. Kommenteissa todettiin, että jatkossa täytyy ostaa nimenomaan suomalaista luomua.

Vuoden

2017

VUODEN LUOMUTUOTE -KILPAILU 2017

Luomutuote

Vuosittainen kilpailu nostaa esille Suomen parhaat luomuuutuudet. Voittajan valitsee asiantuntijaraati.

Tuotteen arvioinnin kriteereinä ovat maku ja muut aistinvaraiset ominaisuudet. Tuotepakkauksesta arvioidaan houkuttavuus, ulkonäkö, käytettävyys ja kierrätettävyys.

Tuotteen kokonaisuudesta arvioidaan sen uutuusarvo, innovatiivisuus ja kaupallinen potentiaali. Tuotteen tulee olla valmistettu Suomessa ja pääraaka-aineiden tulee olla alkuperältään suomalaisia. Pääraaka-aineita ovat liha, maito, vilja, kananmunat, hunaja, sienet, kasvikset, marjat, hedelmät, peruna ja öljy- sekä palkokasvit. Jos kilpailija osoittaa, että pääraaka-ainetta ei ole saatavilla kotimaisena, voidaan hyväksyä ulkomainen raaka-aine.

VUODEN LUOMUTUOTE 2016

Tuotteen tulee olla tullut markkinoille 30. 6. 2016 jälkeen.

Kilpailussa on kaksi sarjaa: kuluttajatuotteet ja ammattikeittiötuotteet. Osallistuminen edellyttää tuotenäytteiden lähettämistä. Päivämäärä ja lähetysosoite kerrotaan ilmoittautuneille.

Ammattikeittiösarjan voittaja

Voittajat julkistetaan Luomuelintarvikepäivässä 5.10. Finlandiatalolla Helsingissä.

Lisätietoja: luomuliitto@luomuliitto.fi, puh. 0400 534 003

Ilmoittautumiset 31.8. mennessä: www.luomuliitto.fi/luomutuotteet/vuoden-luomutuote.

Kunniamaininta

Hiilensidonnalla ratkaisuja Sitomalla hiiltä maaperään voidaan sekä hillitä ilmastonmuutosta, vähentää vesistöjen rehevöitymistä että lisätä peltojen tuottavuutta.

Ilkka Herlin on tarttunut toimeen sekä BSAG:ssa että Soilfood Oy:ssä, jonka toimintamalli on saanut jo kansainvälistäkin huomiota.

T

oukokuussa Pariisissa järjestetyssä hiilensidontakonferenssissa tuli selväksi, että maatalouden hiilensidonnan merkitys on suuri ja sen potentiaali ilmastonmuutoksen torjumiseksi tunnustetaan joka mantereella. Ravinteita kierrättävän Soilfood Oy:n toimintamalli esitettiin yhtenä ratkaisuna.

Ilkka Herlin kertoo, että konferenssin parasta antia oli huippuluokan verkostot ja kontaktit sekä vahvistus siitä, että Suomen kokonaisvaltaisella aloitteella on suuri tilaus.

– Aloimme ministeri Kimmo Tiilikaisen kanssa Pariisin ilmastoneuvottelujen yhteydessä muodostamaan aloitetta, että ilmastotyön ja hiilensidonnan yhteydessä huomioitaisiin, että tehdään samalla vesistötyötä, kertoo Herlin.

Ilkka Herlinin vaimo Saara Kankaanrinta, joka on Baltic Sea Action Group -säätiön (BSAG) puheenjohtaja ja Soilfood Oy:n perustaja, pääsi Pariisin verkoston neuvonantoryhmään ja sai kokonaisuu-

Hanna Koikkalainen

10

LUOMULEHTI 4 | 2017

Bisneksessä ratkaisuja pystyy saamaan käytäntöön vielä nopeammin kuin vaikuttamisja hanketyössä. Siksi perustimme Soilfood Oy:n, toteaa erityisesti Itämeren suojeluun sitoutunut Ilkka Herlin.

teen mukaan Suomen tiimin hiilensidontaan liittyen.

– Olemme nyt hyvissä asemissa viemään ennen kaikkea hiilensidonnan avulla eteenpäin vesistö- ja ilmastotyötä.

Siitä olisi hyötyä myös globaalilla tasolla, kertoo Herlin, joka itse on BSAG:n perustaja- ja hallituksenjäsen sekä Soilfood Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Viljelijä avainasemassa Yleensä ajatellaan, että hiilensidonta liittyy nimenomaan ilmastonmuutoksen torjumiseen: hiiltä sidotaan esimerkiksi peltomaahan ja metsiin, jotta sitä saataisiin pois ilmakehästä aiheuttamasta ilmastonmuutosta. Sitomalla hiiltä maaperään vähennetään samalla ravinnehuuhtoutumia, sillä ravinteet pidättyvät maan orgaaniseen ainekseen.

Herlin kertoo, että globaaliin rehevöitymisongelmaan liittyy myös happamoituminen ja nämä ongelmat uhkaavat jopa syviä merialueita.

Baltic Sea Action Group -säätiö on toiminut vuodesta 2008 ja muun muassa lobbaa ravinteiden kierrätyksen ratkaisuja päättäjille ja yhdistää yrityksiä yleishyödylliseen työhön. Esimerkiksi Järki-hankkeita rahoittamalla pyritään tuomaan käytäntöön hyviä viljelymenetelmiä.

– Viljelijä ei ole rehevöitymisen tai ilmastonmuutoksen edessä ongelma vaan ratkaisu. Maaperän hiilen määrää lisäävillä viljelytekniikoilla päästään myös parempaan taloudelliseen tulokseen, toteaa Ilkka Herlin.

– Maaperä on suurin tuotantotekijä sekä viljanviljelyssä että eläintaloudessa.

Nykyisessä systeemissä hiiltä katoaa - ja kannattavuus katoaa.

Ministerit Kimmo Tiilikainen ja Jari Leppä ovat molemmat väläyttäneet, että hiilensidonnasta pitäisi tulevaisuudessa myös maksaa korvausta viljelijöille. Olisiko se hyvä idea?

– Ajatus on kehityskelpoinen, tietyin varauksin. Tietenkin tehokas ja positiivinen ympäristövaikutus, johon vain viljelijä pystyy on asia, josta kannattaisi maksaa.

Se ei saa kuitenkaan tarkoittaa, että muu tukijärjestelmä pitkässä juoksussa pysyisi samana. Amerikkalainen viljelijä kärjisti asian hyvin: kunhan nyt ensin lopetettaisiin tuhoavan systeemin tukeminen.

Torjunta-aineiden käyttö historiaan – Torjunta-aineiden ja keinolannoitteiden hiilensidontaa estävä vaikutus on tapetilla. Biologian maaperässä pitäisi olla maksimaalisella tasolla, ja yhteyttämisen kautta hiilivirta maahan samaten. Hiilen varastoinnin nopeutus vaatii mikrobien ja sienijuurten aktivoimisen, joka taas ei toteudu niin sanotun tehoviljelyn keinoin.

– Tehokasta viljely on vasta, kun biologia on parhaimmillaan ja ravinteiden hyödyntäminen maksimaalista, huomauttaa Herlin.

Herlin ja Kankaanrinta omistavat Qvidjan maatilan, joka on kokei­lutila hiiltäsito­valle ja ravin­teita kier­rät­tä­välle ruoan­tuo­tan­nolle. Se on tavanomainen tila, ja osa Soilfoodin tuotteista sopii vain ei-luomutuotantoon.

– Ottamatta kantaa konventionaalisen tuotannon puolesta tai vastaan, täytyy tiedostaa se, että olemme tulossa siihen vaiheeseen, että ruokaa ei pidetä puhtaa-

na, jos siinä on torjunta-ainejäämiä - glyfosaattia tai vielä raaempia aineita. Suomi voi menettää maineensa puhtaan ruoan tuottajana, jos emme havahdu tähän. Se on vakava juttu. Täytyy alkaa hyödyntämään biologisia viljelymenetelmiä, joissa luomu on tietysti edelläkävijä.

– Eihän maailman puhtaimman luonnon ja ruoan mainetta kannata sotkea.

Sama koskee lihantuotantoa - Suomessa kannattaisi keskittyä eläinystävälliseen, hiiltäsitovaan laidunnukseen. ◀ Pariisissa oli 3. – 5. 5. 2017 hiilensidonnasta konferenssi nimellä Sequestering Carbon in Soil, Addressing the Climate Threat eli Hiilensidonta maaperään, ilmastouhkaan vastaaminen.

Luomupäivät Kuopiossa 9.– 10. 11.

luomu.fi/luomupaiva t

Lisää satoa, lisää hiiltä maahan

G

Joona vetää yhteen, että ekologiset viljelymenetelmät ovat maatalouden hiilensidonnan avaintekijöitä. Luomutuotannossa hiilisyöte maahan on usein korkea monivuotisten kasvien, monipuolisen viljelykierron ja orgaanisen lannoituksen ansiosta. Sitä voi kuitenkin edelleen kasvattaa pyrkimällä korkeampiin satotasoihin, monipuolisempiin seoskasvustoihin ja kotieläintiloilla harjoittamalla kiertolaidunnusta. Huomiota tulee kiinnittää myös hiilen pysymiseen maassa minimoimalla muokkausta.

Maan eloperäisen aineksen vähäisyys on monin paikoin satoa ja tilan taloutta rajoittava tekijä. Samoilla viljelytoimenpiteillä, joilla voidaan parantaa maan ja tilan tuottavuutta sekä vähentää ravinnepäästöjä, voidaan sitoa hiiltä maaperään ja ehkäistä ilmastonmuutosta.

Juuso Joona haluaa myös syksyn Luomupäivillä Ravinteiden kierron rinnakkaisohjelmassa keskustella maan kasvukunnon merkityksestä tilan tuottavuudelle sekä kasvukuntoon panostamisen kannattavuudesta. ◀

Noora Mantere

lobaalisti merkittävämpiä hiilensidonta keinoja ovat kiertolaidunnus, monipuolinen viljelykierto ja peltometsäviljely. Myös orgaaninen lannoittaminen, etenkin sivutuotteiden hyödyntäminen, mainittiin Pariisin hiilensidonnan konferenssissa merkittäväksi tekijäksi.

– Oli ilo huomata että konsensus ilmastonmuutoksen hillinnästä maataloudessa jaetaan globaalisti tieteilijöiden sekä viljelijöiden kesken. Loimme seminaarissa kattavan globaalin verkoston alan osaajien kesken, osallistujia seminaarissa oli ympäri maailmaa maatalouden eri aloilta. Olimme ylpeitä, että Soilfoodin toimintamalli esitettiin yhtenä ratkaisuna, kertoo Soilfoodin agronomi ja maanviljelijä Juuso Joona.

– Saimme huomata, että olemme Suomessa aloittamassa aivan eturintamassa toimia maatalouden hiilensidonnan toimeenpanemiseksi. Tärkeää on, että viljelijät ovat kehittämisen keskiössä ja haasteiden ratkaisijoina.

Juuso Joona.

TEKSTI JA KUVAT: ELISA NIEMI

Vuonna 2030 syödään terveellisemmin MTV3:n SuomiAreena-tapahtumassa puitiin 10. 7. ruokatrendejä.

Mitä Suomi syö 2030 -paneelikeskustelussa povattiin luomulle hyvää tulevaisuutta, mutta tavanomaiseen tuotantoon muutoksia.

Eläinten hyvinvointimerkin tulevaisuuden mahdollisuuksista kysyi yleisöstä Essi Wallenius. SOK:n Alarotu vastasi, että sillä merkityille tuotteille on kysyntää.

Luomutuottaja Aarne Schildt taas totesi, että kuluttajilla nytkin jo tietotulva eikä heidän asiakkaidensakaan ole aina helppo hahmottaa, mitä luomu on. Uudet merkit sekoittaisivat entisestään.

Tilaisuuden juonsi Vappu Pimiä.

Panelisteina Ilkka Alarotu, Elina Heino, Johanna Mäkelä, Sirpa Pietikäinen ja Aarne Schildt.

”

Vain vastuulliset tuotteet menestyvät tulevaisuudessa" totesi SOK:n kaupallinen johtaja ja Pro Luomun puheenjohtaja Ilkka Alarotu.

"Luomu on vastaus vastuullisuustrendeihin monestakin näkökulmasta, mutta se on ennen kaikkea standardoitu ja varma merkki vastuullisesta tuotannosta."

Alarotu arvioi, että vuonna 2030 syödään huomattavasti terveellisemmin ja muun muassa sokerin käyttöä tullaan vähentämään.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ennusti, että tavanomaisessa tuotannossa joudutaan jatkossa kiinnittämään selkeästi enemmän huomiota kemikaalien käyttöön, kun esimerkiksi torjunta-aineiden hormonihäiritsijöistä saadaan lisää tutkimustietoa.

12

LUOMULEHTI 4 | 2017

Pietikäinen toteaa, että luomu on hyvä esimerkki monelta kannalta: neonikotinoidien myötä esimerkiksi noussutta rypsiäkin voidaan tuottaa myös ilman torjunta-aineita ja eläinperäisetkin aineet voidaan kierrättää kestävästi ravinteiksi – näiden ansiosta myös Suomen huoltovarmuus paranee.

Bosgårdin luomutuottaja Aarne Schildt totesi, että luomun tulevaisuus piilee siinä, että se kehittyy. Esimerkiksi sadot eivät saa junnata paikoillaan.

Luomuliiton varapuheenjohtaja Janne Rauhansuu oli yksi keskustelun kommentaattoreista. Hän totesi, että meidän täytyy olla ylpeitä puhtaasta ympäristöstä ja tuotteistamme.

Ilkka Alarotu kannusti tuottajia tulemaan omilla kasvoillaan mukaan julkiseen keskusteluun ja sosiaaliseen mediaan. Tuottajat ovat tulevaisuuden

rock-tähtiä, etenkin luomutuottajat, Alarotu totesi Pro Luomun kampanjasisältöjä mukaillen. Paneelista tavanomaisen sian tuottaja Elina Heino naurahti myönteisesti, että kyllä hänkin kokee olevansa rock-tähti.

Myös keinolihan mahdollisuuksista keskusteltiin, mutta lähitulevaisuuden tuotteena sitä ei ruokakulttuuriprofessori Johanna Mäkeläkään pitänyt.

Hyönteisravintoon kuluttajat ovat jo aloittaneet tutustumaan, mutta nousutrendiksi arvioitiin ennen kaikkea kasviproteiinituotteita.

Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Ilmastokokki, Lihasta-hanke, Luomuliitto ja Pro Luomu ry. ◀ Koko keskustelu nähtävissä Katsomossa, klikkaa linkki sivulta www.luomulehti.fi.

TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

tuotantoketjun pitkäjänteistä yhteistyötä ja avoimuutta. Tamminen toteaa, että vastuu siitä on koko ketjulla, minkä lisäksi positiivista asennetta ja yhteistyöhalua toivotaan valvontaviranomaisilta.

– On muistettava, että lihatilalla tuotantosuunnan muuttaminen vie kauan aikaa ja vaatii paljon rahaa. Silti koko toimialan pitää pystyä reagoimaan nopeammin markkinoiden tarpeisiin, ja olla tarvittaessa joustava, hän korostaa.

Tamminen toimii puheenjohtajana luomuliha-alan yhteistyöryhmässä, jota Pro Luomu ry koordinoi. Ryhmässä on edustettuna koko arvoketju tuottajista teollisuuteen ja kauppaan sekä useita ruoka-alan organisaatioita. Luomuliiton edustajana toimii Sini Sillanpää.

Luomulihan kysyntä

kasvaa tuotantoa ripeämmin Luomutuotteiden myynti vähittäiskaupassa lisääntyi viime vuonna 14 prosenttia, ja lähes kaikissa tuote-ryhmissä luomun valikoima laajenee. Myös luomulihan kysyntä kasvaa; jopa siinä määrin, että raaka-aineen niukkuus hidastaa kasvua, tiedotti Pro Luomu ry SuomiAreenan alla.

Tuotantoketjun kehittäminen on pitkäjänteistä työtä Pasi Tammisen mukaan kaikissa luomuliharyhmissä on enemmän kysyntää kuin saatavuutta. Paras saatavuus luomuna on naudan- ja karitsanlihalla, kun taas sianja broilerinlihan saatavuus on merkittävästi heikompaa.

– Etenkin luomusika- ja -broileritilojen vähyys sekä tänä vuonna nopeasti kohonneet rehukustannukset vaikeuttavat tuotantoketjun kehittymistä. Toisaalta luomukinkku on kaupallisesti ylivoimaisesti kysytyin luomulihatuote, joten kunhan luomusianlihan tuotantoketju hieman

Pro Luomu

V

iime vuonna Suomessa tuotettiin yhteensä 4,36 miljoonaa kiloa luomulihaa.

Kaksi kolmasosaa siitä oli naudanlihaa ja reilu viidesosa sianlihaa. Luomun osuus kaikesta kotimaisesta lihantuotannosta oli vähän yli prosentin.

Luomulihaa jalostavan Tamminen Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tamminen sanoo, että kotimaisen luomulihan tuotanto ei kata kysyntää. Lihayrityksillä on pulaa etenkin luomusianlihasta, mutta myös -naudanlihaa menisi kaupaksi nykyistä enemmän.

– Tällä hetkellä luomulihaa ei riitä tarjottavaksi ravintola-alalle eikä julkisiin ruokapalveluihin, viennistä puhumattakaan, hän toteaa.

Lihan ostaminen suoraan maatilalta vahvistaa tunnetta lihan alkuperän eettisyydestä ja ekologisuudesta, totesivat YLE-uutiset nostaessaan luomuliha-aihetta esiin heinäkuun alussa.

tehostuu ja kehittyy, niin tässäkin on iso potentiaali, Tamminen arvioi.

Tuotannon kehittäminen vastaamaan luomulihan kasvavaan kysyntään vaatii

Kauppa kaipaa lisää luomuliha-valikoimaa Vähittäiskaupassa myytävästä lihasta noin prosentti oli luomua vuonna 2016.

Valikoimapäällikkö Sari Miettunen Sryhmän vähittäiskaupasta kertoo, että Sryhmässä luomulihan myynti on ollut viime kuukausina vahvassa kasvussa.

– Alkuvuoden aikana luomulihan myynti lisääntyi 30 prosenttia. Eniten luomulihaa myydään pääkaupunkiseudulla, mutta myynti kasvaa tasaisesti ympäri Suomen.

Miettusen mukaan suosituin luomulihatuote on jauheliha, mutta kysyntää löytyy monipuolisesti erilaisille luomulihatuotteille.

– Monia luomutuotteita kuten jauhelihaa ja joulukinkkuja myytäisiin enemmänkin, jos raaka-ainetta olisi enemmän saatavilla. Luomulihavalmisteissa olisi potentiaalia hyville tuotteistuksille, esimerkiksi lapsiperheille brändätty kuoreton pikkunakki olisi kiinnostava, Miettunen tarkentaa. ◀ www.proluomu.fi

Luomua milj. kg

Luomun osuus %

Eläinlaji/vuosi

2016

2015

2014

2016

2015

2014

Nauta

2,91

2,95

2,1

3,4

3,4

2,6

Sika

0,95

0,72

0,7

0,5

0,4

0,4

Lammas

0,32

0,27

0,2

24,9

23,0

22,4

Siipikarja

0,18

0,21

0,08

0,1

0,2

0,1

Luomulihan tuotanto (luullisena).

LUOMULEHTI 4 | 2017

13

TEKSTI: ANNE HYTÖNEN

Huippututkijat pohtivat

kehittämismahdollisuuksia laajasti

Neljä luomualan huippuasiantuntijaa luennoi kesäkuussa Mikkelissä kansainvälisessä NJF-tutkimuskonferenssissa. Luomulehti kysyi, mihin luomututkimuksen Suomessa tulisi keskittyä, ja miten luomutuotantoa voisi heidän mielestään täällä edistää.

Gerold Rahmann, Saksa Pohjoismaissa tuotannon ja kulutuksen suhde ei ole kovin selvä. Suomessa tarvitaan parempaa ymmärrystä ruoantuotannon sosioekonomista suhteista. Tuotantokeskeisestä ajattelusta tulisi siirtyä yhteiseen ymmärrykseen, ja ruoka tulisi nähdä ”instrumenttina”. Kysyntä ja tuotanto ovat yhteydessä, eikä ruoka ole vain tuote. Tutkimus on usein erillään näistä kysymyksistä.

14

LUOMULEHTI 4 | 2017

Lotta Rydhmer, Ruotsi Tutkimuksessa voisi kehittää menetelmiä yhteiskunnalliseen ekotasetutkimukseen, sillä kestävyysajattelu tulisi tuoda yhteiskunnan jokaiselle osa-alueelle. Tutkimuksessa on tärkeää hyödyntää myös tuottajien tietoja ja kokemuksia kehitettäessä kestävyyden arvioinnin mittareita.

Eläinten jalostuksessa tulisi keskittyä terveyteen, lisääntymiseen ja pitkäikäisyyteen; eläimiin, jotka tuotantojärjestelmässä tuottavat hyvin vähemmillä ulkoisilla panoksilla. Jalostus on merkityksellistä myös kasveilla – oikeastaan vielä tärkeämpää, koska perimän ja ympäristön keskinäisellä vuorovaikutuksella on suurempi vaikutus kasveihin kuin eläimiin (esimerkiksi päivän pituus).

Carola Strassner, Saksa Tutkimuksessa on tärkeää yhdistää maatalous (ja kaikki ruokajärjestelmän elementit) terveyteen ja kestävään ruokavalioon. Tulee myös selvittää mitä luonnonmukaisia elintarvikkeita tavalliset luomukuluttajat todella syövät?

Gerold Rahmannin arkisto

Esityksissänne käsittelette luomualan tulevaisuuden tutkimus- ja kehittämiskohteita.

Mitä teidän mielestänne Suomessa pitäisi tutkia, jotta se parhaiten hyödyttäisi luomuviljelyn kehittämistä?

John Reganold, Yhdysvallat Luomu ei ole Suomessa kovin suosittua Yhdysvaltoihin verrattuna, ja luomun kulutuksessa olette muita Pohjoismaita jäljessä. Syitä tähän voisi analysoida tutkimuksen avulla tarkemmin.

Professori Dr. Gerold Rahmannin tutkimustyö on keskittynyt kestävien tuotantojärjestelmien kehittämiseen. Hän on myös kansainvälisen luomututkimusjärjestön ISOFARin puheenjohtaja ja pitkän linjan luomuviljelijä.

Viktor Wrange

Professori Lotta Rydhmer on eläinten jalostamisen ja genetiikan asiantuntija.

NJF-konferenssissa hän valotti erilaisia näkökulmia ja valintoja, joita luomukotieläintuotannon kehittäminen kohti kestävämpiä ratkaisuja vaatii.

John P. Reganoldin arkisto

Professori John P. Reganoldilla on yli 30 vuoden ura tutkijana ja opettajana. Hän on verrannut erilaisia tuotantojärjestelmiä – luomu, IP-tuotanto ja tavanomainen – tuottavuuden, taloudellisuuden ja ympäristöystävällisyyden näkökulmasta.

Jos voisitte tuoda omasta maastanne luomualan hyvän käytännön Suomeen, mikä se olisi?

Rahmann: Maailmalta Suomeen, Suomesta maailmalle! Suomen tulisi tunnistaa mahdollisuutensa laajemmin.

Tarvitaan lisää keskustelua siitä, miten ihmiset käyttäytyvät. Skandinaviassa on ehkä nähtävissä tulevaisuus sellaisena, mihin maailmassa tulisi ylipäätään pyrkiä. Tarvitaan myös parempaa ymmärrystä globaaleista haasteista, ja hyviä tuloksia on saatavilla jokaisessa maassa.

Suomen olosuhteet ovat erilaiset Saksaan verrattuna, ja nämä tulisi huomioida myös strategioissa. Saksassa on vahva luomuliike, joka taistelee lisätutkimuksen ja lisäresurssien puolesta – ja he todella saavat tuloksia aikaan. Jos teillä on 5 prosentin osuus markkinoista, teillä on samanaikaisesti 50 prosentin mahdollisuus lobbauksessa!

Oppiminen on aina oikein. Joskus kuitenkin pitää painottaa omia hyviä käytäntöjään.

Reganold: Yhdysvallat on Suomeen verrattuna valtavan suuri maa, olosuhteet vaihtelevat eri osissa maata voimakkaasti. Länsirannikko ja itärannikko ovat hyvin erilaisia alueita. Kalifornia on yksi maan suurimmista luomutuotantoalueista, mutta itärannikolla on vaikeampaa olla luomu.

Suomella on ehkä samanlaiset olosuhteet ja ongelmat kuin Minnesotan ja Alaskan osavaltioilla. Samankaltaisten olosuhteiden vertailukohdaksi ottaminen voisi hyödyttää myös suomalaista luomuviljelyä. Muista Pohjoismaista löytynee

myös yhteneväisyyksiä, ja tietoa on helppo saada internetin kautta.

Rydhmer: En osaa sanoa tarkemmin, koska käytännöt ovat osittain riippuvaisia säännöistä ja Ruotsin KRAV-säännöt määrittelevät niin paljon ruotsalaista tuotantoa erilailla kuin pelkkää EU-asetusta noudattava tuotanto. Yleisesti ottaen on mielestäni erittäin tärkeää, että luonnonmukaisen tuotannon säännökset perustuvat tutkimustuloksiin, ja että säännöksiä voi muuttaa, kun saadaan uusia tutkimustuloksia.

Strassner: Minusta te teette jo varsin paljon kuulemani perusteella. Meillä Saksassa on hyvin laaja ja vahva luomuliike, joka tekee jatkuvasti paljon luomun eteen.

Millaisia poliittisia päätöksiä omassa maassanne on tehty luomualan edistämiseksi?

Entä millainen yhteiskunnallinen ilmapiiri omassa maassanne on luomua kohtaan?

Mitä voisimme täällä Suomessa oppia niistä?

Rahmann: On paljon suuria kiistoja ja poliittisia muutoksia, on ruokaväärennöksiä, on kiistoja luomun ja tavanomaisen välillä. Riitelyn sijaan tulisi keskittyä enem▷▷

LUOMULEHTI 4 | 2017

15

N

Luomun tulevaisuus puhutti kansainvälisessä konferenssissa Anne Hytönen

Lähes satapäinen yleisö kuunteli keskittyneesti sekä konferenssin pääpuhujien luentoja että tutkimusten esittelyjä.

Carola Strasnerin arkisto

Professori Carola Strassner on erikoistunut ruokajärjestelmien kestävyyteen. Hän pohti esityksessään luonnonmukaisen ruoan kulutuksen suhdetta sekä ruoan terveellisyyteen että kestävyyteen.

16

LUOMULEHTI 4 | 2017

män oppimaan eri näkökulmista, niin hyvistä kuin huonoista puolista.

On muistettava, että meillä on myös vastuita. Saksan luomujärjestelmä on hyvin tietoinen roolistaan, ja he järjestävät kokouksia ja keskusteluja myös kansainvälisesti. Ei ole vain yhtä, yksittäistä tekijää, joka vaikuttaa.

Luomutuotteet ovat yhä enenevässä määrin kansainvälisiä, joten muiden maiden luomumarkkinoiden ymmärtäminen voisi tuoda lisäoppia Suomeenkin.

Reganold: Suurin poliittinen asiakirja luomuviljelyn suhteen on US Farm Bill, jossa on jonkin verran tukea luomuviljelyyn esimerkiksi siirtymävaiheessa. Myös luomututkimukselle on kohdennettu varoja. Yhdysvaltain luomumarkkinoiden osuus on tällä hetkellä noin 5,5 prosenttia, ja se kasvaa koko ajan.

Suomessa tulisi saada varoja erityisesti luomuviljelyn tutkimukseen. Luomun mahdollisuudet ovat valtavat: kuluttajat

JF-luomututkimuskonferenssi paneutui luomualan ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin 19. – 21. 6. 2017. Neljän vuoden välein järjestettävä monitieteinen konferenssi kokosi Mikkelin yliopistokeskuksen kampukselle satakunta osallistujaa kolmestatoista eri maasta. Konferenssin teema oli ”Organics for tomorrow´s food systems”.

Konferenssissa esiteltiin viimeisimpiä tutkimustuloksia ja käytiin vilkasta keskustelua ajankohtaisten tutkimusaiheiden ympärillä.

Konferenssin tutkimusesitelmä oli ryhmitelty neljään teemaan: kestävä luomutuotanto, luomuruoka, terveys ja hyvinvointi sekä luomu yhteiskunnassa.

Tutkimusesitykset tarjosivat monitieteisiä näkemyksiä luomutuotannon eri osa-alueiden tutkimukseen ja kehittämiseen. Yhteistyön ja tiedonvaihdon merkitys korostui niin tutkijoiden välillä kuin tutkimustulosten viemisessä yhteiskuntaan. Hyvien käytäntöjen levittäminen koettiin tärkeänä sekä tutkimusmaailmassa että käytännön luomutuotannossa.

Luomun merkitys tulevaisuuden ruokajärjestelmänä ja pyrkimys kohti kestävämpiä tuotantojärjestelmiä oli kantava teema

haluavat sitä, yritykset haluavat myydä sitä. Suomessa luomutuotantosääntöjen rooli voi olla iso kysymys jatkossa.

Rydhmer: Ruotsissa poliitikkojen viesti on hyvin selkeä, etenkin nyt kun ympäristöpuolue (Miljöpartiet) on hallituksessa: luonnonmukaisen tuotannon tulee kasvaa. Hyvänä esimerkkinä käy uusi poliittinen päätös, joka toteuttaa Ruotsin elintarvikestrategiaa.

Henkilökohtaisesti en kuitenkaan ole varma, pitäisikö poliitikkojen edistää luonnonmukaista maataloutta. Mielestäni tuotantojärjestelmän seuraukset ovat tärkeämpiä kuin sertifikaatti. Poliittinen tähtäin tulisi olla YK:n kestävyystavoitteiden saavuttamisessa (Agenda 2030).

Strassner: Kansallinen luomuviljelyn ja muiden kestävien maatalousjärjestelmien ohjelma BÖLN (Bundesprogram Ökologischer Landbau und andere Formen nachhaltiger Landwirtschaft), on kampanja,

Antti Rastas esitteli konferenssivieraille Saimaan Juomatehtaan palkittua luomuolutta.

Anne Hytönen

Anne Hytönen

keskusteluissa, tutkimusesitelmissä ja konferenssin pääpuhujien esityksissä.

Konferenssin osallistujat tutustuivat myös eteläsavolaisiin luomutiloihin. Hirvensalmelaisella Siiriäisen luomutilalla osallistujat tutustuivat luomukotieläintuotantoon, samoin Wehmaan kartanossa Juvalla. Kalliolan luomutila Haukivuorella esitteli vieraille puolestaan luomukasvistuotantoa.

Eteläsavolaista luomutuotantoa oli esillä myös luomutarjoiluissa. Konferenssivieraat pääsivät maistamaan Saimaan Juomatehtaan palkittua luomuolutta ja Vavesaaren luomumarmeladeja. Konferenssi-illallinen vietettiin Kenkäveron maankuulussa lähi- ja luomuruokaa tarjoavassa buffet-pöydässä. ◀

Anne Hytönen

Konferenssin posterinäyttelyssä tarkasteltiin uusimpia luomututkimuksia konferenssin neljän teeman ympärillä.

Carin Grotenfelt kertoi kansainvälisille vieraille Wehmaan kartanon toiminnasta.

Lisätietoa konferenssista: www.njf.nu/seminars/mikkeli2017 Konferenssimateriaali julkaistaan Organic ePrints -sivustolla: www.orgprints.org

joka huomattavan rahoituksen turvin on jo yli vuosikymmenen ajan keskittynyt luomuarvoketjun kaikkiin osa-alueisiin – myös koulutukseen, tiedotuskampanjoihin ja tuotekehitykseen. BÖLN on hyvä esimerkki poliittisesta päätöksestä, joka edistää luomutuotantoa.

Samoin Saksan Kestävän kehityksen Neuvosto (the German Council for Sustainable Development) totesi, että luonnonmukaisesta tuotannosta tehdään mittapuu muille (gold standard). Tämä vaikuttaa ainakin kahdella tärkeällä tavalla. Ensinnäkin, lausunto on kirjattu dokumentin nimilehdelle, ja se on julkisesti saatavilla internetistä. Se ei ole siis ”jotakin, jonka joku sanoi kauan sitten”.

Toiseksi, neuvoston kanta tarkoittaa, ettei asiasta tarvitse enää vääntää puoluepolitiikassa, mikä puolestaan voisi vaikuttaa äänestäjiin. ◀

ĚƵůůŝƐĞƚ ůƵŽŵƵůĂŶŶŽŝƚƚĞĞƚ͊ • •

>ƵŽŵƵƚƵŽƚƚŽ sŝŶĂƐƐŝ ϯ͕ϱͲϬͲϳͲϮ EW<^ >ƵŽŵƵƚƵŽƚƚŽ DĞůĂƐƐŝƵƵƚĞ Ϯ͕ϯͲϬͲϯ EW<

• • •

^ĞŬŽŝƚĂ ůŝĞƚƚĞĞƐĞĞŶ >Ğǀŝƚć ƐĞůůĂŝƐĞŶĂĂŶ ^ŽƉŝŝ ĨŽƐĨŽƌŝƌŝŬŬĂŝůůĞ ŵĂŝůůĞ

>ƵŽŵƵƚƵŽƚƚŽƉƵŚĞůŝŶ͗ ϬϰϬ ϱϯϬϱϵϱϯ ǁǁǁ͘ƉĂƌŐĂƐŐĂƌĚ͘Ĩŝ

LUOMULEHTI 4 | 2017

17

TEKSTI JA KUVAT: KAISA MYLLYKANGAS

Haaparannassa hyvä yrittämisen tunnelma Heti rajan takana Ruotsissa on erilainen ote julkiseen ruokailuun.

Haaparannan kunnan budjetista on neljännes luomua. Yrityskierroksella tutustuttiin muun muassa perunajalosteiden prosessiin.

M

aasta markkinoille -hanke järjesti ammattikeittiöväelle sekä viljelijöille suunnatun opintomatkan Haaparantaan. Retkellä tutustuimme Haaparannan kaupungin julkisiin ateriapalveluihin sekä alueen yrityksiin, jotka ovat mukana luomutuotannossa.

Ensimmäinen etappimme oli Haaparannan kaupungintalo, jossa meidät otti vastaan ravitsemus- ja siivousesimies Pirjo Pasma. Kunnan ateriapalveluissa työskentelee noin 60 työntekijää ja arkipäivisin valmistetaan 1 500 ruoka-annosta.

Haaparannan kunnan ruokabudjetista 25 prosenttia on luonnonmukaisesti tuotettua. Käytettäviä luomutuotteita ovat muun muassa jauheliha, maito, tomaattimurska ja sipuli. Pasma kertoi, että EteläRuotsissa luomutuotteiden määrä ateriapalveluiden budjetista voi olla jopa 40 – 50 prosenttia.

Haaparannassa on palattu takaisin pieniin keittiöyksiköihin yhden suuren keskuskeittiön sijaan. Pienet keittiöt valmistavat itse tarjoamansa ruoan ja tekevät tilaukset hankintasopimusten ja yhteisten ruokalistojen mukaisesti. Työntekijämäärä on silti pysynyt samana, vaikka ruoka valmistetaan nyt useammassa

Luomutila Hulkoffgårdenin ravintolassa retkeläisille tarjottiin oman tilan Charolaisvasikanlihaa itsekasvatettujen kasvisten kera. Talon emäntä Pia Hulkoff kertoi, että porojen pitäminen ja poronliha on nyt trendikästä, joten he olivat itsekin ottaneet pienen poroperheen tarhaan.

Annikan Tossavaisen kaaleja, salaatteja ja yrttejä. Näiden lisäksi avomaalla ja kasvihuoneessa kasvoi monenlaisia muita kasviksia. Asiakkaat löytyvät torikaupasta sekä alueen yrityksistä.

18

LUOMULEHTI 4 | 2017

Paluumatkalla käyntikohteena oli luonnonmukaista kylmäpuristettua rypsiöljyä tuottava maitotila Pesulan Lantbruk & Gårdsbutik. Kuvassa tilan poika Gustav Pesula esittelee rypsin siemeniä. Tilalla oli myös pieni maatilamyymälä, jossa myytiin tilan omaa rypsiöljyä ja sinappia, sekä muita lahjaksi sopivia ruokatuotteita.

Outinen’s Potatis tuottaa tavanomaisia ja luomuperunajalosteita sekä pakkaa ruokaperunaa. He ostavat raaka-ainetta myös Suomesta, mutta KRAV-merkin luomuvaatimuksien osalta tarvittaisiin vielä lisää tietoa suomalaistuottajille.

pienessä keittiössä yhden ison keittiön sijaan.

Koululaisille tarjotaan joka koulupäivä kahta erilaista ruokaa, josta toinen on kasvisruoka. Molemmat ruoat ovat tarjolla linjastossa samalla tavalla, eikä kasvisruokaa erikseen mainita.

Suunnitelmia voi aina muuttaa Ruotsissa näki rohkeutta yrittää ja uskaltaa, oppia kokemuksista ja erehdyksien jälkeen kokeilla jotain muuta. Käydyissä kohteissa näimme monenlaisia lisäelinkeinoja, kuten suoramyyntiä, jatkojalostusta ja muuta liiketoimintaa. Tuli vaikutelma, että suunnitelmia uskallettiin muuttaa tarvittaessa – positiivisella asenteella, mutta realistisesti omat arvot ja oma elämäntilanne huomioiden.

Esimerkiksi Annika Tossavaisen perhe oli joutunut sairauden vuoksi luopumaan eläinten pidosta, mutta Annika ei halunnut jäädä toimettomana eläkkeelle. Hän rohkeasti aloitti puutarhatuotannon.

Tilan historiaa hyödynnettiin lisäarvon tuottamisessa esimerkiksi Pesulan tilalla, jossa vanha navetta oli muutettu Ilmoitusmyynti taidehalliksi. Siellä esiteltiin valokuvia Maritta puh. 040 709 9856 Pesulan tilan arjesta Humala, ja työstä vuosikymmenin varrelta. Hallissa olipalmera@kotiposti.net myös muiden taiteilijoiden töitä esillä. ◀

Outinens Potatis tuottaa muun muassa uunikypsennystä vaille valmista luomuperunagratiinia.

Outisella oli laajat asiakassuhteet ja vähittäiskauppaketjujen private label -tuotteiden valmistusta. He ovat kaksinkertaistamassa tuotantoaan uusiin tiloihin laajentumisen myötä.

Maasta markkinoille –hankkeesta myös sivulla 60.

MENTOR-TOIMINTAA

Tilavierailu mansikka-mentorille KIINNOSTAAKO LUOMUMANSIKKATUOTANNON KEHITTÄMINEN TAI ALOITTAMINEN? 12. 9. klo 17 Kirsi Ali-Alha Karjalohjalla esittelee mansikantuotantoa (2 ha).

Tilalla tuotetaan myös vadelmaa, mustaherukoita, perunaa, herneitä ja viljoja.

Mentor-toiminta on ilmaista tai omakustannehintaista.

Tämän tapaamisen 10 euron osallistumismaksu sisältää mehutarjoilun.

Oletko uusi luomuyrittäjä? Laajentamassa www.luomuliitto.fi/mansikka-mentor luomutilaa?

Mentorilta voit kysyä Lisätietoja: luomuliitto@luomuliitto.fi, Ilmoittaudu 10.9. mennessä ja kerro muut toiveesi mentor-toimintaan! käytännön tietoa puh. 0400 534 003 päätösten tueksi.

Lisätietoja: elisa.niemi@luomuliitto.fi, puh. 0400 534003 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

TEKSTI: ELISA NIEMI

Luomuasetuksen sanamuodoille lisäaikaa EU:n luomuasetuksesta on saatu poliittinen yhteisymmärrys, mutta työ jatkuu uudistuksen kanssa.

H

einäkuussa luomun kattojärjestö IFOAMin EUryhmä tiedotti, että asetusasia otettiin pois maatalous- ja kalastusneuvoston asialistalta heinäkuun kokouksessa ja siten asetustekstin muokkaamiselle jäi nyt enemmän aikaa.

IFOAM EU näkee tärkeänä tekstin muokkaamista edelleen, jotta asetuksen tulkintaongelmat saadaan minimoitua soveltamistavat ja asetustekstin tekninen johdonmukaisuus ovat nyt suurennuslasin alla. Varsinaisia asiasisältöjä ei voida enää muuttaa.

Lopullinen asetus pitää vielä hyväksyttää 28 kansallisella maatalousministerillä (oletettavasti lokakuussa) sekä EU parlamentin maatalousvaliokunnalla (oletttavasti lokakuussa) ja koko parlamentilla (oletettavasti vuoden vaihteessa), toteaa IFOAM EU. Jos ministerineuvosto tai parlamentti äänestävät esitystä vastaan, vanha asetus jää voimaan.

Muutoksia tarkastuksiin, rehuihin ja tuontiin Esimerkiksi siemeniin ja tarkastuksiin liittyvät kohdat ovat herättäneet kysymyksiä. Jatkossakin tavanomaista siementä saa kuitenkin käyttää, jos saatavilla ei ole tuotantoalueelle sopivaa luomusiementä. Myös tavanomaisia siitoseläimiä saa käyttää. Jatkossa valvontaa ei voi enää delegoida eli Suomessa maakuntauudistuksen lisäksi uusi luomuasetus laittaa paineet luomuvalvonnan uudistamiselle.

Rehuissa vaaditaan uudessa asetuksessa, että 70 prosenttia märehtijöiden (nousi kymmenen prosenttia) ja 30 prosenttia yksimahaisten rehusta on tuotettu samalla alueelta. Aluetta ei edelleen määritellä asetuksessa tarkemmin ja Suomessa se on tulkittu kotimaiseksi rehuksi.

Tavanomaista valkuaisrehua hyväksytään käytettäväksi edelleen (viisi vuotta), mutta vain alle 35 kg porsaille ja nuoril-

Kompromissiesityksen mukaan jatkossakin tavanomaista siementä saa käyttää, jos saatavilla ei ole tuotantoalueelle sopivaa luomusiementä.

LUOMULEHTI 4 | 2017

Asetustekstin soveltamistavat ja tekninen johdonmukaisuus ovat nyt suurennuslasin alla.

Euroopan unioni

Euroopan unioni

20

le linnuille. Riistan ja kanien kasvatus on nyt sisällytetty asetusluonnokseen.

EU-maiden ulkopuolelta tuotavien luomutuotteiden halutaan jatkossa noudattavat tarkemmin kaikkia EU:n luomusäädöksiä. Luomuvastaavuussopimukset EU neuvottelee uudelleen viiden vuoden sisällä esimerkiksi Intian, Argentiinan ja Kanadan kanssa. Monien köyhien maiden pientuottajat voivat menettää tuontimahdollisuuden, jos se on jatkossa yksittäisten tuotteiden kaksivuotisista sopimuksista kiinni.

Suomen ajama kohta, että hyvin toimivia luomutiloja ei tarvitsisi enää joka vuosi tarkastaa, on nyt mukana kompromissiesityksessä. Suomessa noin 90 prosenttia tiloista on sellaisia, että ne eivät saa yhtään korjauskehotusta vuotuisessa tarkastuksessa. Jatkossakin tarkastusväli olisi kuitenkin maksimissaan 24 kuukautta, koska tarkastukset ovat luomun luotettavuuden perusta. ◀

TEKSTI: ELISA NIEMI

Kasvihuonetuottajat katsovat tulevaisuuteen Maapohjavaatimus näyttää tulevan uuteen luomuasetukseen. Suomalaiset kasvihuonetuottajat pohtivat nyt, voiko esimerkiksi maapohjaa eristämällä luoda uutta tuotantoa.

L

uomuasetuksen kompromissiesityksen mukaan kasvualustojen avulla toteutettu luomukasvihuonetuotanto voi jatkua Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa nykyisen asetuksen sääntöjen mukaisesti vuoteen 2030 asti.

Siirtymäaika aika on siis melko pitkä.

Lupa koskee vain niitä aloja, jotka on sertifioitu luonnonmukaisiksi 28. 6. 2017 mennessä, joten luomuun siirtymissuunnitelmiin se ei auta. Kaupunkiviljelyyn sopivat kattoviljelmät sulkeutuvat jatkossa kokonaan pois luomusta – yksi melko dynaamisestikin maailmalla kasvanut tuotantomuoto.

Nykyistä luomukasvualustatuotantoa ei saa myöskään laajentaa. Osana kompromissia komissio laatii vuoden 2025 jälkeen raportin kasvualustojen käytöstä luonnonmukaisessa tuotannossa. Raportista seuraavat mahdolliset muutokset ja jatkotoimet toteutetaan tavanomaisen

lainsäädäntömenettelyn kautta, jolloin komissio antaa uuden esityksen ja neuvosto ja parlamentti neuvottelevat asiasta uudelleen, kertoi maa- ja metsätalousministeriö tiedotteessaan kesäkuun lopussa.

Maapohjan eristämisen mahdollisuutta selvitetään – Nyt on pakko alkaa kehittämään kasvihuonetta, joka on uuden asetuksen mukainen. Parempi näin, että joku ratkaisu asetusprosessiin tuli, totesi Suomen suurimman luomukasvihuoneyrityksen Ikaalisten Luomun toimistusjohtaja Ari Kulmanen kesäkuussa Luomuliiton tiedotteessa.

Lassen luomu on toinen laajemmin luomutomaatteja ja -kurkkuja kauppoihin tuottava yritys. Muut yritykset myyvät tuotteitaan paikallisemmin.

Lassen luomulla on jo tomaattien ja kurkkujen tuotanto on jo maapohjaisissa kasvihuoneissa. Tuotantokausi on noin

Lassen luomun kurkut tuotetaan jo nyt maapohjaisissa kasvihuoneissa, mutta tuotantokausi on helmi-lokakuu.

helmikuusta lokakuuhuun. Maan alla kulkevat lämmitysputket, mutta tuotantoa ei ole kokeiltu ympärivuotisena viljelynä. Kylmimpään aikaan kannattavuus olisi heikompi.

– Kun aloitimme 1995 ei ollut vielä kasvusäkkejä luomukasvihuoneisiin ja siksi olemme viljelleet maapohjalla, kertoo Lassen luomun Jetta Kulmala.

– Isompi ongelma on se, jos salaattia ei siirtymäajan jälkeen saa tuottaa ruukuissa. Salaattipöytämme ja kasvihuoneemme ovat vanhoja ja niihin on ollut tarkoitus investoida. Nyt investointi menee jäihin.

Täytyy selvittää tilannetta ensin. Leikatun salaatin ja sekoituksien tuottaminen on yksi mahdollisuus. ◀

Ruukuissa saa viljellä luomua ainakin vuoteen 2030 asti, mutta uutta ruukkutuotantoa ei saa perustaa.

Lassen luomu

Lassen luomu

LUOMULEHTI 4 | 2017

21

TEKSTI: ELISA NIEMI

Ministeri Leppä toi esiin suomalaisen luomun tarpeita Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä totesi kesäkuun lopussa Twittervideossaan, että aikoo äänestää esitettyä luomuasetuksen kompromissia vastaan, jos se nykyisessä muodossaan tulee ministerineuvoston äänestettäväksi. Hän totesi, että Euroopassa ja Suomessa on halu edistää luomutuotantoa, mutta esitys ei tue sitä.

M

inisteri Jari Leppä totesi, että jos esitys menee läpi, on jatkossa pohdittava yhdessä toimialan kanssa uusia teknisiä ratkaisuja, joiden avulla suomalaisissa luomukasvihuoneissa pystytään täyttämään komission vaatimukset.

Pohdittaessa laajemmin suomalaisen luomutuotannon tulevaisuutta Leppä vastaa Luomulehdelle, että alkutuotannossa erityisesti vihannesten ja kasvisten tuotantoa pitäisi saada lisää, sillä kysyntää on, etenkin ammattikeittiöissä. Näin kotimaisuusaste saataisiin nousemaan.

Elintarvikkeissa pitäisi saada uusia tuotteita, sillä markkinoille tulevat uutuustuotteet kasvattavat kulutusta. Erityisesti kaivataan liha- ja maitotuotteita. Luomun saatavuus on jo hyvä vähittäiskaupassa ja erilaiset suoramyyntikanavat, kuten REKO-renkaat, ruokapiirit ja tilamyynti, ovat luomutuotteilla korostuneen suosittuja, mutta ammattikeittiöissä luomun osuuden kasvattaminen on hitaampaa.

Volyymin kasvu ja tuotekehitys sekä päättäjien asenteen muuttuminen lisäävät kuitenkin luomua myös julkisissa keittiöissä.

22

LUOMULEHTI 4 | 2017

Viennin mahdollisuuksina ministeri näkee mahdollisimman pitkälle jalostetut tuotteet, jotta työ jäisi Suomeen. Tuotekehittelyä tarvitaan ja vientimarkkinoiden seurantaa. Suomen erikoisuus on maailman suurin sertifioitu luomukeruuala, noin 13 miljoonaa hehtaaria. Sitä pitäisi pystyä kaupallistamaan lisää ja sen toivoisin näkyvän viennissä entistä enemmän.

Ministeriö on tukenut osallistumista BioFach-messuille parina vuonna ja myöntänyt varoja Eviralle vientiä tukevan viranomaistyön tehostamiseen. Ministeri näkee, että toimet pk-yritysten neuvontaan tukevat myös luomuyritysten kasvua. Yllättävänkin monet yritykset vievät luomutuotteita ja suuri osa niistä on pk-yrityksiä.

Ministeri totesi Twitterissä heti kompromissiesityksen hyväksymisen jälkeen, että luomuasetus on pettymys, mutta työ yhdessä jatkuu, jotta kasvihuonetuotanto voi tulevaisuudessa kasvaa.

LUOMUTAIMIPÄIVÄ 29. 8.

– puutarhakasvien lisäysaineistojen tuottamisen ja käyttämisen säännöt

Järjestäjät Luomuliitto ja Luomuinstituutti Tilan ja kahvit tarjoaa Evira

KLO 11 – 16

Vapaa pääsy

Hyvälaatuisista marjojen, hedelmien ja vihannesten luomutaimista on pula. Tule kuulemaan, miten kotimaisia luomutaimia tuotetaan ja käytetään luomuvaatimusten mukaisesti ja kertomaan mielipiteesi tämän hetken toimintatapojen toimivuudesta.

Kahvituksen vuoksi pyydetään ilmoittautumista 19. 8. mennessä.

Ilmoita lomakkeella myös, jos toivot osallistumismahdollisuutta etäyhteydellä jonkin alueen ely-keskuksesta: www.luomuliitto.fi/luomutaimipaiva

Osallistumismahdollisuus myös etänä (ks. ilmoittautuminen).

Puheenjohtajana toimii Sari Iivonen, Luomuinstituutin johtaja 11.00 EU-säädökset ja Eviran ohjeet tällä hetkellä Sampsa Heinonen, ylitarkastaja, Evira 12.00 Luomulisäysaineiston merkitys luomualan kehittymiselle Antti Vauhkonen, Kalliolan luomu 12.15 Frigotaimien mahdollisuudet luomussa Jarmo Röppänen, Marja-Suomen taimituotanto 12.30 Lounas (omakustanteinen, Elviira) 13.15 Luomutaimien käyttövaatimuksessakin tulee muistaa sujuvuus Brita Suokas, Luomuliiton hallituksen jäsen 13.30 Luomuhedelmätarhojen siirtäminen tavanomaiseksi – onko välttämätöntä? Johannes Vuorinen, Terissaari Oy 13.45 Kommenttipuheenvuoroja ely-keskuksista 14.00 Taimitilauksissa ajoitus kaiken a ja o Jari Koskinen, luomutaimien tuottaja, Keskylän tila 14.15 Kahvi 14.30 Taimituotannon vaatimukset ja valvonta kasvinterveys- ja taimiaineistolainsäädännön näkökulmasta, Jari Poutanen, Eviran kasvinterveysyksikkö 14.45 Taimivalinnat kuuluvat tilan kokonaisuuden suunnitteluun Marja Kallela, ProAgria Etelä-Suomi Kommenttipuheenvuoroja 15.15 Loppukeskustelu: Miten tästä eteenpäin?

15.30. Tilaisuus päättyy

Yhteistyön ulottuvuudet -opintoretki pe 29. 9. 2017 Tule mukaamme tutustumaan aktiiviseen viljelijä- ja markkinointiverkostoitumiseen sekä tehokkaaseen ravinteiden hyötykäyttöön!

Päivän aikana käymme tutustumassa emolehmätuotantoon (Harjun tila), biokaasulaitokseen (Biohauki Oy) sekä yhteispakkaamoon Lietlahden tilalla. Retki suuntautuu Haukivuorelle, jossa tutustumme myös Tuo-

reverkon toimintaan. Päivän ohjelma on suunnattu viljelijöille.

Koko päivän kestävällä retkellä on järjestetty yhteiskuljetus. Lähtöpaikka sovitaan osallistujien mukaan. Retken järjestää Päijänteen Luomu ry.

Vapaa pääsy Päijänteen Luomun / Luomuliiton jäsenille, muille 15 e. Ruokailut omalla kustannuksella.

Ilmoittaudu mukaan 8.9. mennessä luomusti@gmail.com tai 0440 536 136.

TERVETULOA! www.luomuliitto.fi/paijanteen-luomu

LUOMULEHTI 4 | 2017

23

Kirsi Haapamatti

Kaura jatkaa voittokulkuaan vät kättä, on käsissä Kun luomulaatu ja terveellisyys lyö a kahdella tapaa. Kuluvan huipputuote. Luomukaura on voittaj elintarvikekäytössä – näin vuoden keväällä kaura ohitti rukiin kävi ensimmäistä kertaa.

TEKSTI: KIRSI HAAPAMATTI

Kauran terveysväittämät EU:ssa • • •

Kauran beetaglukaani alentaa veren kolesterolia.

Beetaglugaani hillitsee myös verensokerin heilahteluita.

Kauran kuitu edistää vatsan toimintaa ja näin ehkäisee suolistosairauksia.

Niklas Kumlin, Helsingin Mylly

Niklas Kumlin.

Luomukauran kysyntä Euroopassa kasvaa kuitenkin jatkuvasti. Kumlin toivoo lisää luomukauran viljelyalaa ja sanoo, että kotimaisen raaka-aineen tarjonta riittää nyt vain juuri ja juuri.

– Luomuun siirtymisen siirtymäika hidastaa tarjonnan kasvua, ja sekin vaikeuttaa saatavuutta. Luomukauraa kyllä ostetaan jatkossakin ja toivon, että viljelijät entistä enemmän innostuisivat siitä. Reilu ja eritoten pitkäjänteinen hinnoittelu on paras keino lisätä viljelyä. Markkinoiden on oltava vakaat, jotta viljelijät haluaisivat kauraa viljellä.

Kumlin vertaa vielä Euroopan ja Aasian kauramarkkinoita: – Luomun lisäksi myöskään kauran gluteenittomuus ei ole Aasiassa kovin tärkeää. Heitä kiinnostaa enemmin kauran laatu ja prosessoitavuus. Kaura onkin erinomaisen monipuolinen raaka-aine.

Sen käyttö on levinnyt melkeinpä kaikkiin tuotekategorioihin.

Euroopassa luomukauran ja esimerkiksi puhdaskauran kysyntä kasvaa koko ajan. Helsingin Mylly onkin satsannut puhdaskauran prosessointiin.

– Tähtäämme siihen, että puhdaskauran osuus kaikesta kauranmyynnistämme kasvaa tasaisesti ja saamme siitä merkittävän tukijalan kauraliiketoiminnallemme.

Jarkko Arrajoki, Fazer Mylly Myös Fazer Mylly on investoinut kauraan viime vuosina voimakkaasti. Se esimerkiksi osti ruotsalaisen Frebaco-myllyn ja samalla kaurakapasiteetti kaksinkertaistui.

Fazer Myllyn toimitusketjun johtaja Jarkko Arrajoki sanoo luomukauran, kuten myös muiden luomuviljojen, hintojen nousseen viime aikoina voimakkaasti.

– Luomuviljasta maksetaan nyt korkea hinta. Tämä on tietenkin viljelijöille hyvä tilanne. Hinta ei voi loputtomasti enää nousta.

Arrajoki näkee luomukauran tulevaisuuden valoisana, mutta muistuttaa, että sen kysyntä perustuu voimakkaasti vientiin.

– Niin kauan kuin vienti vetää, luomukauran viljely on kannattavaa. Kauran suosio ei näytäkään hiipumisen merkkejä. Me Fazer Myllyssä uskomme sen käytön edelleen kasvavan niin meillä kuin maailmalla.

Arrajoki toivoo kotimaisen luomukauran viljelyn lisäystä. Tuonti Baltian maista ja Ruotsista on nyt monelle toimijalle välttämättömyys saatavuuden varmistamiseksi.

Suomesta luomukauraa ei juuri viedä jyvinä, vaan jalostettuna. Näin tekee myös Fazer. Kaurahiutaleet ja kaurajauho ovat tuotteita, joista kansainväliset teollisuusasiakkaat prosessoivat omille kuluttajamarkkinoilleen sopivia tuotteita.

Suomessa Fazer panostaa kuluttajatuotteisiin.

– Erilaisten kauratuotteiden kehittäminen on selkeä osa kasvupolkuamme. Meillä on laadukas tuotekehitysosaaminen. Ei kuitenkaan kannata tuudittautua siihen ajatukseen, että meillä kauramaana olisi automaattisesti paras tieto ja taito kauranjalostuksesta. Seuraamme koko ajan kansainvälistä kehitystä ja innovaatioita.

Oy Karl Fazer Ab

Erityisesti luomuun jo 1990-luvun alussa erikoistunut Helsingin Mylly on investoinut kauraan muun muassa kaksinkertaistamalla Vaasan tehtaansa kapasiteetin, ja volyymia kasvatetaan tänä syksynä entisestään. Kauratuotteiden vienti tähtää Eurooppaan, mutta yhä enemmän myös Aasian maihin. Toimitusjohtaja Niklas Kumlin sanoo, että Euroopassa halutaan luomukauraa, Aasian markkinoilla vähemmän.

– Esimerkiksi kiinalaiset ostajat kategorisesti eivät halua luomua. Se johtuu siitä, ettei heillä ole kehittynyttä luomusertifiointijärjestelmää. Luomukauratuotteiden vieminen siellä kuluttajamarkkinoille olisi vaikea toteuttaa, kun EU:n luomusertifikaatin kanssa yhteensopivaa systeemiä ei ole.

Niklas Kumlin

V

iljalajeistamme kauralla on ylivoimaisia markkinaetuja. Siihen voidaan yhdistää tutkittuja terveysväittämiä, ja tämä edesauttaa pitkään jatkuneen terveysbuumin aallonharjalla pysymisessä.

Mitä luomukauramarkkinoilla tapahtuu nyt ja jatkossa? Keskustelimme kaurasta Fazerin Jarkko Arrajoen, Helsingin Myllyn Niklas Kumlinin, Organic Food Finlandin Erkki Pöytäniemen ja MTK:n Max Shulmanin kanssa.

Jarkko Arrajoki. ▷▷

LUOMULEHTI 4 | 2017

25

MTK: Sopimusviljely kaiken avain

M

TK:n vilja-asiamies Max Schulmanin mukaan luomukauran saatavuus on melko hyvällä tolalla nyt, kun satonäkymät ovat hyvät. Viime vuonna luomukauraa piti tuoda Baltiasta, kaikkiaan noin 4,5 miljoonaa kilogrammaa.

- Kaura on luomussakin aika kiitollinen kasvi, sillä se onnistuu usein. Tuontiin joudutaan turvautumaan yhä vähemmän, Schulman sanoo.

Saatavuuden varmistamiseksi Schulmanilla on selkeä visio: - Sopimusviljely on paras keino. Ja se, että vienti vetää. Luomukauramarkkinamme ovat hyvin vientivetoisia. Nyt näyttää oikein hyvältä. Toki määrä ei korvaa laatua, eli jatkossakin viljelijöiden on huolehdittava, että luomukaura on puhdasta ja laadukasta.

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:n arvio luomukauratuotannosta vuonna 2016 on 46,8

Erkki Pöytäniemi, Organic Food Finland Vienninedistämisyhtiö Organic Food Finlandin Erkki Pöytäniemi on ollut mukana luomuviennissä jo vuodesta 1997 lähtien ja luomukauran viennissä vuodesta 2001. Luomukauran viennissä Pöytäniemi näkee Suomella vielä käyttämätöntä potentiaalia. Maailman kokonaismarkkinoilla olemme nytkin merkittävä tekijä, mutta Euroopassa Suomella olisi Pöytäniemen mukaan mahdollisuuksia nousta ykköseksi.

– Taustalla tässä on suhteellisen edun periaate. Täällä pohjoisessa on hyvä viljellä kauraa, kun eteläisemmissä maissa kannattaa satsata vaikka vehnän viljelyyn.

Meidän kannattaisi viljellä luomukauraa niin paljon kuin mahdollista, ja koettaa sitä kautta vakiinnuttaa sen hinta kohtuulliselle mutta kannattavalle tasolle. Niin, että saksalaisten ja ukrainalaisten

Erkki Pöytäniemi.

viljelijöiden olisi kannattavampaa pitäytyä vehnän viljelyssä.

Pöytäniemi iloitsee luomu- ja terveystuotemarkkinoiden jatkuvasta kasvusta, ja sanoo että luomukaura hyötyy molemmista.

Pöytäniemen vuonna 2015 tekemän selvityksen mukaan luomukauran maailmanmarkkina on arviolta 200 miljoo-

M kg. Kotimaankäyttö on 56 M kg, josta elintarvikekäyttö 30 M kg. Siinä on mukana vientiin menevä kaura, jonka myllyt ovat ostaneet vientihiutaleen raaka-aineeksi. Tuonniksi on arvioitu 4,5 Mkg. www.vyr.fi/fin/markkinatietoa/ luomuviljamarkkinat

naa kiloa, josta kaksi kolmasosaa Pohjois-Amerikassa. Vuosittainen kasvu on 10 – 15 prosenttia. Päätuotantoalueet ovat Kanada sekä Pohjois- ja Keski-Eurooppa.

– Tämä luo valtavasti mahdollisuuksia. Suomen kannattaisi kiihdyttää kansallista luomutavoitetta (20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä). Kaikki pellot, joita ei tarvita muuhun, pitäisi laittaa luomukauralle.

Luomukauramarkkinoiden ylikuumenemiseen Pöytäniemi ei usko.

– Maailman luomukauramarkinnat ovat niin iso, että Suomi ei sitä pysty hetkauttamaan. Voisimme tuplata tai triplata tuotannon saman tien. Luomukauramarkkinoilla Suomi voisi olla jopa globaalistikin merkittävimpiä toimijoita. Mutta viljelijät on saatava tähän mukaan tuottamaan kannattavasti sitä, mitä maailmalla kysytään. Tarvitaan enemmän tavanomaisia viljelijöitä siirtymään luomuun. ◀

Sastamala • 0400 777 192 • 040 417 7292

OHJE JA KUVA: HANNE AHONEN / PRO LUOMU

Kuohkea tuorepuuro luomutattarista Tuorepuuron valmistus on nopeaa ja helppoa, kunhan muistaa laittaa ainekset pehmenemään veteen yöksi. Liotetuista luomutattarisuurimoista ja luomucashewpähkinöistä syntyy lempeän kermainen puuro, vaikka maitotuotteita ei ole mukana.

Makeutta ja makua puuroon tuo luomumarjoista valmistettu mehukeitto, jonka voi hakea valmiina kaupan kylmähyllystä.

Tattarissa on hyvä proteiinikoostumus ja muiden täysjyvien tapaan se on terveellinen valinta. Tattari ei sisällä gluteenia, joten se sopii myös keliaakikoille.

(2 annosta) 2 dl luomutattarisuurimoita + 2 dl vettä 1 dl luomucashewpähkinöitä + 1 dl vettä 2,5 dl luomumehukeittoa (esim. punaiset marjat) koristeluun: 2 kpl luomukiivejä n. 100 g luomuvadelmia muutama luomucashewpähkinä

Illalla: Pane tattarisuurimot ja pähkinät erikseen veteen likoamaan jääkaappiin yöksi.

Aamulla: kaada molemmat liotusvedet pois. Huuhtele tattarisuurimoita siivilässä, kunnes vesi on täysin kirkasta.

Soseuta pähkinät, tattarisuurimot ja mehukeitto keskenään kermaiseksi puuroksi teho- tai sauvasekoittimella.

Jaa annokset kulhoihin.

Kuori kiivit. Koristele tuorepuurot kiiveillä, vadelmilla ja pähkinöillä.

Luomupuuron ME-päivä 6. 9. lähestyy!

Pro Luomu ry kutsuu mukaan yhteistyökumppaniensa kanssa kaikki suomalaiset!

Yhteisö, yritys tai hanke: Vielä ehdit mukaan ilmoittamalla oman tempauksesi osoitteessa luomupuuro.fi. Elokuun alussa mukana oli jo noin 140 organisaatiota, jotka arvioivat tarjoavansa ennätyspäivänä yli 300 000 annosta luomupuuroa.

Yksityishenkilö: Osallistu mukaan maailmanennätykseen postaamalla 6. 9. kuva omasta luomupuuroannoksestasi sosiaalisessa mediassa tunnisteella #luomupuuronME. Kaikkien puurokuvansa jakaneiden kesken arvotaan upeita palkintoja.

Luomupuuron ME julkistetaan 7. 9. 2017.

Ennätyksen syntymistä pidetään melko varmana, sillä tiedossa ei ole aiempia luomupuuron maailmanennätyksiä.

LUOMULEHTI 4 | 2017

27

TEKSTI: KATARINA REHNSTRร M

SystemCameleon-monitoimikylvรถkone tuo luomuviljelyyn uutta tehokkuutta

28

LUOMULEHTI 4 | 2017

SystemCameleon on eri moduuleista koostuva ja moneen käyttöön muuntuva monitoimikylvökone. Se on kehitetty erityisesti luomutuotannon tarpeita ajatellen.

Mathias Weckström

Mathias Weckström KoneAgrian luomuseminaarissa (ks. s. 33)

S

ystem Cameleonia valmistaa ruotsalainen Gothia Redskap.

Cameleonin avulla pystyy korvaamaan monta viljelyyn tarvittavaa työkonetta. Monitoimikylvökoneella voi äestää, mullata rakeista tai nestemäistä lannoitetta, kylvää, rikkaäestää, rikkoa kuorettumista ja riviharata kameraohjauksella. Monia toimintoja voi tehdä samalla ajokerralla. Kahdeksanmetrinen SystemCameleon täydellä varustuksella vaatii 160 hv:n traktorin.

Mathias Weckström viljelee Raaseporissa Pargas gård -luomutilaa. Tilan peltopinta-ala on noin 260 hehtaaria ja tilan emolehmät ovat myös luomussa. Tila on ollut luomutuotannossa vuodesta 1991.

Pelloilla kasvaa nurmen lisäksi kauraa, spelttivehnää, pellavaa ja rapsia.

Weckström osti Cameleon-kylvökoneen vuonna 2015 nähtyään ensin ilmoituksen koneesta ruotsalaisessa alan lehdessä.

– Ensin otin yhteyttä valmistajaan ja kävin parina kesänä Ruotsissa tutustumassa laitteeseen. Monitoimikylvökoneen työnjälki vakuutti ja ostopäätös tehtiin. Gothia Redskap pyysi oston yhteydessä minua SystemCameleonin jälleenmyyjäksi Suomessa, Weckström kertoo.

Tilan pellot kynnetään kuten ennenkin joko syksyllä tai keväällä. Äestyskin tehdään normaaliin tapaan. Kylvö tehdään SystemCameleon-monitoimikoneella nauhakylvönä. Kylvetyn alueen leveys on 12 cm ja viljarivien väli 33 cm. Kylvösiemenen määrä on sama kuin ennenkin.

Kasvustot riviharataan ensimmäisen kerran viljan ollessa noin kymmenen senttimetrin korkuista. Riviharaus tapahtuu joko laitteen kameraohjauksen tai GPS-paikannuksen avulla. Kasvusto hara-

Öljypellavan toinen riviväliharaus SystemCameleonilla. Mathias sai vuonna 2016 öljypellavasta ennätyssadon: 2 180 kg hehtaarilta.

taan vielä toisen kerran tähkän muodostumisen aikaan. Samanaikaisesti kasvustoon voidaan kylvää joko kerääjäkasvi tai nurmi.

– Kone sekä kylvää että haraa hyvin tarkasti. Maan epätasaisuudet tai kivet eivät juurikaan vaikuta kylvö- tai muokkausjälkeen, Weckström sanoo.

Rivivälienharaus ja lannoitteen levittäminen kasvustoon juuri oikeaan aikaan kasvuston tarvetta ajatellen on Weckströmin mukaan vaikuttanut luomutuotannon satotasoihin merkittävästi. Hän itse käyttää hiivateollisuuden sivutuotteena saatavaa nestemäistä Vinassi-lannoitetta.

Satotason parannus näkyy koko viljelykierrossa – Perusviljelykierto luomutiloilla on yleensä 2 – 3 vuotta lataava nurmikasvusto ja tämän jälkeen 2 – 3 vuotta viljaa.

Ensimmäisen nurmivuoden jälkeen tuotostaso viljalla on ihan hyvä. Jo toisena viljavuotena satotaso laskee selvästi, ollen kolmantena vuonna jo huono. Myös rikkakasviongelmat lisääntyvät, sanoo Mathias Weckström.

SystemCameleon nostaa viljelykierron ensimmäisenä viljavuotena satotasoa noin 25 prosenttia. Suurin hyöty kuitenkin saavutetaan nimenomaan toisen ja kolmannen vuoden viljoilla. Jos nurmet saadaan onnistumaan hyvin ja viljat riviharataan ja lannoitetaan Cameleonin avulla, satotasot voivat luomussa nousta Weckströmin mukaan kokonaisuudessaan jopa puolet korkeammaksi.

– Meillä keskisadot rukiilla ja kauralla ovat noin 4 000 kg hehtaarilta. Tänäkin syksynä kauran satoarvio on noin 4 500 kg hehtaarilta sellaiselta lohkolta, josta kahtena edellisenä vuonna on puitu yli 4 000 kg:n ruissato, sanoo Weckström.

SystemCameleon kylvökone maksaa 70 000 – 150 000 euron välillä riippuen siitä, mitä lisälaitteita siihen hankitaan.

Weckström kuitenkin sanoo koneen hä▷▷

LUOMULEHTI 4 | 2017

29

nen tilallaan jo maksaneen itsensä muutamassa vuodessa takaisin.

Luomuviljelijän ongelmarikkaruoho numero yksi, pelto-ohdake, kärsii Weckströmin mielestä selvästi riviväliharauksesta.

– Hyvin onnistuneet nurmet ja viljavuosien riviväliharaus torjuu ohdaketta tehokkaasti.

Viljakasvustossa pellon pinta-alasta päästään haraamaan noin 70 prosenttia.

Ohdake ei häviä pelloilta kokonaan, mutta samanlaisia ohdakepesäkkeitä kuin ennen koneen hankkimista ei viljakasvustoissa hänen mukaansa enää näe.

Kone sopii Mathiaksen mukaan kaikenlaisille luomutiloille, jotka haluavat tehostaa tuotantoansa. Optimaalinen tilakoko on jossakin 100 – 400 hehtaarin välillä. 400 hehtaaria alkaa olla maksimi tilakoko yhden koneen kapasiteetin kannalta. Kun viimeisiä lohkoja kylvetään pitää jo ensimmäiseksi kylvettyjä lohkoja olla haraamassa.

Entä Cameleonin paino ja vaikutus maaperän tiivistymiseen?

– Cameleon-monitoimikylvökone painaa ilman lisälaitteita noin viisi tonnia eikä siis ole sen painavampi kuin tavallinen nelimetrinen kylvökone. Liian märälle pellolle ei tietenkään saa mennä ja levikepyöriä tulee käyttää. Kahdeksanmetristä SystemCameleonia ajetaan pellolla kuitenkin puolet vähemmän kuin nelimetristä kylvökonetta, Weckström painottaa.

Siirtyminen luomuun ja System Cameleoniin samanaikaisesti Christer Jägerskiöld Kemiön saaresta on tänä keväänä luomuun siirtynyt tuottaja.

Tilan pellot ja emolehmäkarja siirretään samanaikaisesti luomuun 24 kuukauden siirtymävaiheessa. Peltoa Sjölaxin tilalla on noin 250 hehtaaria. Tänä kesänä pelloilla kasvaa nurmea, kauraa, ohraa, ruista, härkäpapua ja seosviljaa.

Vaikka tilalla on menossa ensimmäinen siirtymävaihevuosi, tilalle päätettiin hankkia System Cameleon kylvökone. Kaikki tämän kevään kylvöt tehtiin uudella koneella. Riviväli viljakasvuis-

Christer Jägerskiöld riviväliharasi tänä vuonna osan kaurakasvustoista vain kerran ja osan kaksi kertaa. Toisella ajokerralla kauran sekaan kylvettiin myös kerääjäkasvi.

Mathias Weckström

30

LUOMULEHTI 4 | 2017

toilla on 25 cm ja herneellä ja härkäpavulla peräti 50 cm. Suuri riviväli mahdollistaa palkokasvien riviväliharauksen paremmin ja kasvustot näyttävätkin Jägerskiöldin mielestä hyviltä. Myös koneen tekemään kylvöjälkeen hän on ollut tyytyväinen.

– Riviväliharaus on kasvukaudella kasvista riippuen tehty joko kerran tai kahdesti. Esimerkiksi härkäpapu ja ohra on harattu vain kerran ja harauksen yhteydessä kylvettiin nurmensiemenet. Osa kauralohkoista on harattu kahteen kertaan ja toisella ajokerralla kylvettiin kerääjäkasvi, Jägerskiöld kertoo.

Sjölaxin tilalla on ennen luomuun siirtymistä viljelty muun muassa sokerijuurikasta, viljaa ja nurmea. Luomuun siirryttäessä konekanta olisi jouduttu päivittämään uudelleen. Jägerskiöld sanoo tämän olleen yksi syy hankkia monta konetta korvaava SystemCameleon.

Jägerskiöld oli jo tutustunut laitteeseen aikaisemmin ja vakuuttunut sen hyvistä puolista. Äestys tehtiin Cameleonilla ja työn jälki oli hyvä.

Jägerskiöld sanoi huomanneensa, että kylvöalustan muokkaus esimerkiksi kultivaattorilla kannattaa tehdä huolella, koska isot olkimäärät tukkivat koneen.

Cameleonin äes kuitenkin vaikuttaa hänen mukaansa toimivalta, koska se leikkaa kylvöalustan pohjan kokonaan kurittaen hyvin rikkaruohoja.

Sijoitus viljelytulokseen Christer Jägerskiöldiä viehättää Cameleonin monipuolisuus. Samalla koneella voi tehdä monia eri töitä ja koneeseen on helppo tarvittaessa hankkia uusia osia.

Jägerskiöldillä on tällä hetkellä käytössä peruskone ilman nestelannoitus- ja piensiemenlaitetta.

Hän ei pidä Cameleonia erityisen kalliina vaan sanoo laittavansa rahaa mielellään sellaiseen koneeseen joka todella parantaa viljelytuloksia ja työn laatua. Cameleon antaa hänen mielestään myös aivan uusia mahdollisuuksia kylvää samanaikaisesti erilaisia kasveja.

– Nurmi- ja kerääjäkasveja pystyy hyödyntämään paremmin. Myös erilaiset ja epätavalliset kasviyhdistelmät kuten kuminan kylväminen härkäpavun aluskasviksi kiinnostaa. Toisen riviväliharauksen yhteydessä voisi lisäksi kokeilla kylvää harvemmin käytettyjä kasveja kuten juhannusruista tai valkomesikkää, sanoo Jägerskiöld. ◀

TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Luomujärjestöt lausuivat maakuntauudistuksesta ja luomuvalvonnasta Luomujärjestöt ovat esittäneet yhteisenä kantanaan, että siirrytään alkutuotannon osalta yhden tarkastuslaitoksen malliin, jonka toimialueena on koko Suomi.

K

esäkuun lopussa oli takaraja lausunnoille: Laki luonnonmukaisen tuotannon valvonnasta annetun lain muuttamisesta (maakuntauudistuksen toisen hallituksen esityksen luonnos).

Nykyisin luomuvalvontaa ohjaavien viranomaisten yhdistyminen samanaikaisesti maakuntauudistuksen kanssa, tarjoaa hyvän tilaisuuden uudelle organisaatiolle.

Järjestöt esittävät, että uuteen tarkastuslaitokseen siirretään ely-keskusten hoitamat nykyiset tehtävät ja soveltuvin osin tehtäviä Evirasta ja muista tarkastuslaitoksista.

Lakiesityksessä alkutuotannon luomuvalvontatehtävät siirtyisivät maakuntauudistuksessa ely-keskuksilta maakunnille, ja viranomaisten määrä kasvaisi. Jo nykyinen, itsenäisiin alueellisiin valvontaviranomaisiin pohjautuva toimintamalli on johtanut tuotanto-ohjeiden alueellisesti erilaisiin tulkintoihin, toteavat järjestöt.

Tällä hetkellä itsenäisillä ely-keskuksilla ei ole lakisääteistä velvoitetta noudattaa luomuvalvontaa ohjaavan viranomaisen, Eviran antamia tulkintoja tuotanto-ohjeista, eikä Eviralla ole mahdollisuutta muuttaa yksittäistä toimijaa koskevaa ELY-keskuksen ratkaisua. Vaihtelevat tulkinnat asettavat valvottavat toimijat eriarvoiseen asemaan, aiheuttavat erilaisia kustannuksia sekä vaikeuttavat neuvojien ja tarkastajien työtä.

Järjestöt tuovat esiin, että luomuvalvonta poikkeaa luonteeltaan monesta muusta viranomaisvalvonnasta. Luomuvalvonta on sertifiointia, jossa kolmas osapuo-

li todentaa toimijan toimineen luomun tuotantoehtojen mukaisesti. Hyväksytyn valvonnan myötä toimija on oikeutettu myymään tuotteensa luonnonmukaisina tuotteina. Luomuvalvontaa tekevän täytyy tuntea tuotantotapa hyvin, jotta hän pystyy erilaisilla tiloilla arvioimaan, onko toimija noudattanut säädöksiä.

Luomuvalvonnan uudelleen organisoinnin tavoitteena pitää olla muusta tuki- ja korvausvalvonnasta kokonaan erillinen, yhtenäinen, ammattitaitoinen, luotettava ja kustannustehokas valvonta, jonka maksut määräytyvät samoin perustein koko maassa. Myös ruotsinkieliset palvelut on varmistettava jatkossa toimintamallista riippumatta, lausuvat järjestöt.

Luomuvalvontaa tekevien henkilöiden on oltava hyvin koulutettuja, ja erikoistuminen tiettyyn tuotantosuuntaan pitää olla mahdollista. Valvontaa voidaan edelleen toteuttaa maakunnista käsin, mutta valvojien tulisi toimia valtakunnallisen luomuvalvontaorganisaation alaisuudessa. Valtakunnallisen luomuvalvonnan roolina on johtaa, kouluttaa ja antaa ohjeet yhtenäisille tulkinnoille koko maassa. Toimijat voisivat myös valittaa luomuvalvonnan johtoyksikköön yksittäisistä huomautuksista ja tulkinnoista.

Lopuksi järjestöt ehdottavat, että ennen luonnonmukaisen tuotannon valvonnasta annetun lain muuttamista selvitetään, miten lakia on muutettava tavoitteiden mukaisen luomuvalvonnan organisaation synnyttämiseksi.

Lausunnossa olivat mukana Luomuliitto, Yhdistyneet luomutuottajat, Biodynaaminen yhdistys, MTK, SLC, Pro Luomu ja ProAgria. ◀

Luomujärjestöjen vaatimukset uudelle valvontaorganisaatiolle • Tuottajien yhtäläinen, käytännön läheinen ja tasapuolinen kohtelu koko maassa valvontapäätöksien osalta.

• Luomuvalvonnasta perittävien maksujen pitää olla kohtuulliset ja yhteneväiset koko maassa.

• Paikan päällä tuotantotarkastuksia tekevien valtuutettujen tarkastajien on saatava opastaa toimijaa luomuvalvontavaatimusten täyttämisessä.

• Perustetaan luomutuotantosääntöjen ja valvontaohjeen kehittäjän/julkaisijan ja toimijoiden yhteinen neuvoa-antava elin, joka avustaa EU:n luomuasetuksen määräysten soveltamisessa Suomen olosuhteisiin.

Tässä elimessä pitää olla tuottajien edustus.

• Perustetaan sovitteluelin, joka käsittelee ongelmallisimpia valvontatapauksia. Sovitteluelimen päätösten tulee olla sitovia. Tässä elimessä pitää olla tuottajien edustus.

• Tuotantotarkastusten yhteydessä annetuista korjauskehotuksista pitää olla valitusoikeus.

• Valtuutettujen tarkastajien ja valvontapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaito ja sen ylläpito pitää taata uudessa hallintomallissa.

• Sähköistä asiakirjahallintaa on kehitettävä siten, että ylimääräinen tieto ei siirry aiheuttaen valvontaseuraamuksia.

• Maataloustukitarkastukset ja luomutuotantotarkastukset on pidettävä ja toteutettava toisistaan erillisinä.

LUOMULEHTI 4 | 2017

31

TEKSTI: ELISA NIEMI

Täydennyslannoitteissa puhuttaa hinta ja levitettävyys Sekä KoneAgrian luomuseminaarissa että Luomupäivien ravinteiden kierron rinnakkaisohjelmassa keskustellaan tänä vuonna täydennyslannoitteista. Hintataso määrittää merkityksen viljelykierrossa.

Ecolanin lannoitteita on testattu muun muassa Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksen Hykerryshankkeessa Helsingin kaupungin Hahkialan tilan koepelloilla.

ne-ohra-vehnä-kaura) yli 4 300 kg ja puhdaskaurasta 3 700 kg. Reetta-rukiin kasvu näytti hyvältä, mutta sato jäi reiluun kahteen tonniin.

Maatalousyhtymä Alitalossa on oltu tyytyväisiä siihen, että broilerinkuivikelannan avulla satotaso on selkeästi parantunut ja kautta linjan on saatu vähintään tyydyttäviä satoja. Rukiille on käytetty Viljo-lannoitetta, jolla oli parempi levitystarkkuus, koska se sopi paineilma- eli pneumokoneisiin. Tänä vuonna rukiin tilalle laitettiin puhdaskauraa, koska hinta on niin hyvä.

Eihän siitä kauaa ole, kun kaura oli niin hyljeksitty että mihinkään ei meinannut

Janne Alitalo

32

LUOMULEHTI 4 | 2017

Antti Alitalolla on viljelykierrossa on mukana apilavaltaisia viherlannoitusnurmia typensidontaan ja turvepohjaista broilerin lantaa annetaan täydennyslannoituksena. Juuririkkaruohojen tuhoamiseksi käytössä on tarvittavilla lohkoilla myös avokesannointia, joka Alitalon kokemuksen mukaan myös selvästi vahvistaa seuraavaa kasvustoa.

Jukka Kivelä.

V

iljelykierto on luomussa ravinteiden järkevän käytön perusta. Lanta on perinteisesti hyvä ja tarpeellinen lisä ravinteiden saantiin, mutta ei aina kuitenkaan mielekäs vaihtoehto.

Välivarasto puuttuu ja kuljetusmatka olisi painavalle lietelannalle liian pitkä, toteaa Antti Alitalo Turun Maariasta.

Olemme käyttäneet noin kolme vuotta turvepohjaista broilerin kuivikelantaa ja siitä on pääsääntöisesti hyviä kokemuksia. Biolanin tuote on kevyttä levittää ja keskipakolevittimellä saadaan riittävän tarkka tulos. Pelletöity tuote olisi vielä kätevämpi, mutta se toisi varmaankin lisää hintaakin lannoitteelle, kertoo Alitalo.

Broilerinkuivike lanta on tavoitteena levittää muutama päivä ennen kylvömuokkausta – riittävän tuulettomalla ja poutaisella säällä. Maan täytyy kevään jäljiltä kuivua riittävästi ennen painavan kaluston käyttöä pellolla. Viime vuonna sateet myöhästyttivät kylvöä ja 10. 5. lannoitetut pellot päästiin kylvämään vasta toukokuun lopussa.

Viime vuonna saatiin kuitenkin luomuaikamme parhaat sadot: seosvilja (her-

saada myytyä. Saa nähdä, kauanko tämä markkinatilanne jatkuu, pohtii Alitalo.

Ecolanilla kasvutavoitteet Elosato Oy lopetti viime vuonna Viljolannoitteen tuotannon ja tuotantosopimus siirtyi Ecolan Oy:lle, joka nopealla aikataululla alkoi maaliskuussa tuottamaan Perus-Viljoa vastaavaa lannoitetta.

– Kysyntää olisi ollut enemmän kuin mitä pystyimme myymään näin ensimmäisenä vuonna ilman puskurivarastoja, kertoo Ecolanin toimitusjohtaja Hannu Tukiainen.

Ecolanilla on suunnitteilla ainakin kaksi tai kolme uutta luomukelpoista tuotetta. Perus typpi-fosfori-kalium lannoitteen (8-4-2- NPK) lisäksi tulisi sitten enemmän kaliumia sisältävä (8-4-4) sekä booria ja mahdollisesti seleeniä sisältävä lannoite.

Viranomaishyväksyntä on seleenin osalta kesken.

– Ympäristölupien takia on täytynyt tehdä yli miljoonan euron investoinnit.

Myös raaka-aineiden hinnan takia tuotteen hinta nousi elokuun alussa 10 %.

– Nyt menekki on 3 000 – 4 000 tonnia.

Nousu esimerkiksi 15 000 tonniin auttaisi saamaan tuotantokustannuksia alas.

Meillä on jo myyntiedustusta Pohjoismaissa ja Baltian maissa.

Nokialla toimiva tuotantolaitos ei hakenut tukia investoinnille, koska paperityön määrän arvioitiin vievän pienen tuen hyödyt.

– Raaka-aineena on lihaluujauho, joka hankitaan tällä hetkellä Honkajoelta. Eurooppalaisen raaka-aineen hintoja on selvitetty, mutta niiden hyödyn helposti kaataa kuljetuskustannukset.

Laitevalmistajan kanssa yritys on käynyt pneumolevitettävyyden kannalta tuotteen laatua läpi. Hienoaines ja isommat hiukkaset poistetaan seasta.

Mikrobituotteista lisää Luomupäivillä Omiin tarkoituksiin Ecolanilla on tänä vuonna tehty peltokokeita niin lihaluujauho- kuin suunnitelluilla olevilla mikrobituotteilla. Niistä kertoo lisää kehityspäällikkö Mikko Räisänen Luomupäivillä marraskuussa.

– Lämpötilat ovat olleet vaatimattomia, mutta heinäkuun lopussa kasvustot vaikuttavat kuitenkin hyviltä. Toisaalta yltiöoptimismi on kadonnut, kuvailee Hannu Tukiainen.

Ensi vuonna tehdään viljelijäkokeita, mutta tuskin vielä markkinointia, hän toteaa aikatauluista.

Itse uskomme luomuun ja yrityksen hallituksen päätös on, että siihen satsataan ja haetaan tietoa kansainvälisesti.

– Kun luomuviljalla moninkertainen hinta tavanomaiseen verrattuna, on viljelijälläkin mahdollisuus panostaa, pohtii aiemmin viljelijänä itsekin toiminut Tukiainen.

Hän on yllättynyt siitä, että luomutilat ovat viljelypinta-alaltaan niin suuria ja luomuviljelijät valveutuneita.

– Luomuviljelijöillä on paljon enemmän tietämystä viljelystä kuin tavanomaisilla tuottajilla.

– Me haluaisimme luoda aidon palautelinjan, jossa voitaisi jakaa tietoa onnistumisesta eri sääoloissa, viljelykasveilla ja maalajeilla.

Ecolanin tuotteita on Varsinais-Suomessa ehtinyt tänä vuonna kokeilla Ari Aaltonen ja Juha Raininko. Kasvu näyttää heillä hyvältä. Nyt vain odotellaan satoja.

Täydennyslannoitetta saaneet kaurapellot ovat minun havaintojeni mukaan näyttäneet selkeästi paremmilta kuin muut, vaikka voisi luulla, että ennen kaikkea sääolot ovat vaikuttaneet tänä vuonna kasvuun, toteaa luomutarkastaja Katarina Rehnström. ◀

KONEAGRIAN LUOMUSEMINAARI 14. 10. 2017 Klo 12–16 Tähtien sali Tampereen Messu- ja Urheilukeskus (TESC) Ilmailunkatu 20, Tampere Puheenjohtaja: Auvo Heikkilä, Luomuliitto

12.00 12.45

Ravinnepuutokset ja miten niitä voidaan korjata, Tuomas Mattila, tutkija ja luomuviljelijä

Kokemuksia täydennyslannoituksesta, Mathias Weckström, Pargas Gård Janne Rauhansuu, Myssyfarmi Kysymyksiä, keskustelua ja yhteenveto

13.45 14.00

Kahvit (Pargas Gård tarjoaa) Paneelikeskustelu: Luomuun siirtyminen – mikä painaa päätöksenteossa?

Puheenjohtaja: Heikki Ajosenpää, ProAgria Niko Ahlqvist, luomuun siirtynyt tuottaja Vesa Harjunmaa, 2. vuoden siirtymävaiheen luomutuottaja Mari Puustinen, 5 vuotta luomussa, Pohjois-Karjala, MTK-aktiivi Markku Weckman, luomuun takaisin siirtynyt tuottaja Antti Toija, mentor Luomuliiton verkostossa, luomutilan jatkaja

15.30

Tilaisuus päättyy

Vapaa pääsy KoneAgrian lipulla www.koneagria.fi Ilmoittautumista pyydetään kahvitusten vuoksi 1.10. mennessä www.luomuliitto.fi/koneagria2017

Tutkittua TEKSTI JA KUVAT: KAISA KUOPPALA, LUONNONVARAKESKUS

Säilörehua härkäpavusta – milloin on sopiva korjuuaika?

Härkäpapu sopii puidun siemenen tuottamisen lisäksi hyvin myös säilörehun raaka-aineeksi. Valkuaisfoorumi-hankkeessa selvitettiin härkäpapukasvuston kehitystä ja optimaalista säilörehun korjuuaikaa.

K

esällä 2015 tehtiin Mustialassa Kanta-Hämeessä ruutukoe, jossa selvitettiin härkäpavun optimaalista korjuuajankohtaa säilörehuksi. Kasvustonäytteitä otettiin viisi kertaa heinäkuun lopulta syyskuulle kahden viikon välein.

Härkäpapukasvuston koostumus sallii joustoa korjuuaikaan Kaksi kuukautta kylvön jälkeen kasvusto oli vehreää ja kukinta oli meneillään.

D-arvo eli sulavan orgaanisen aineen pitoisuus kuiva-aineessa oli korkea vastaten aikaisin korjattua hyvin sulavaa nurmirehua. Kun kasvusto venähti puolisen metriä pituutta seuraavien viikkojen aikana, D-arvo laski alle 600 g/kg ka tasolle. Tässä vaiheessa palot olivat jo alkaneet kehittyä ja lehdet olivat vielä vihreitä.

Energia- ja valkuaisarvoissa ei tapahtunut suuria muutoksia aikavälillä 70 – 100 päivää kylvöstä. D-arvo pysyi noin 590:ssä viimeiseen näytteenottokertaan asti.

Suurin muutos oli sulamattoman kuidun määrän lisääntyminen pituuskasvun myötä. Kuiva-ainesato lisääntyi suoraviivaisesti joka näytteenottokerralla noin 3 000 kg:sta 1 2000 kg:aan hehtaarilta. Kyseessä on kehikkonäytteistä laskettu sato, joten luvut ovat suuntaa antavia.

Lehdet sisältävät raakavalkuaista noin 300 g/kg ka ja ne ovat hyvin sulavia edellyttäen, että ne ovat vihreitä ja eläviä. Paloissa on runsaasti valkuaista, vaikka ne sisältävät papujen lisäksi myös palon kuituisen kuoren. Papujen kehittyessä niihin

34

LUOMULEHTI 4 | 2017

Näytteenotto aloitettiin 22. 7. 2015, kun härkäpavunkylvöstä oli kulunut 56 päivää. Kukinta oli meneillään, lehdet vihreitä ja kasvuston korkeus noin 80 cm. D-arvo oli yli 700 g/kg ka, raakavalkuaista 200 ja sulamatonta kuitua 59 g/kg ka. Lehtien osuus kasvuston kuivaainemassasta oli noin 40 prosenttia. Kuiva-ainesato oli noin 3 000 kg/ha.

Tiivistetysti härkäpapusäilörehun teko-ohjeet Kylvä ajoissa, seuraa kasvuston kehitystä, myös kasvuston sisällä lehtien kuntoa ja palkojen täyttymistä. Korjaa hyvän sään aikana mieluummin aikaisemmin kuin myöhään.

kertyy myös tärkkelystä. Tässä kokeessa koko kasvuston tärkkelyspitoisuus lisääntyi noin 20:stä 120:een g/kg ka. Varsi on pelkkää kuitua, jossa sulamattoman kuidun osuus on hyvin suuri.

Lehtien osuus on suurimmillaan alkuvaiheessa ja alkaa pienentyä, kun varsi kasvaa rajusti. Kun pituuskasvu loppuu, alkaa palkojen osuus massasta lisääntyä.

Lehtien ja varren osuudet pienenevät ja palkojen osuus lisääntyy, kun kylvöstä alkaa olla yli kaksi kuukautta.

Kylvä ajoissa ja korjaa hyvän sään aikana!

Korjuuajan valinta on tasapainoilua kuiva-ainesadon, kasvuston sulavuuden, kor-

juutappioiden ja sään välillä. Kannattaisiko tehdä todella hyvin sulavaa, paljon valkuaista sisältävää rehua heinäkuussa vai jättää rehunteko myöhempään ajankohtaan, jolloin saadaan paljon massaa, mutta sulavuudeltaan heikompaa? Sen voi jokainen itse ratkaista. Aikavälillä, kun palot alkavat täyttyä ja kasvusto on vihreää ja elävää, korjuuaika voidaan valita muiden kuin rehuarvoon liittyvien tekijöiden perusteella kuten säätilan, tilan muiden töiden ja tulevan pellon käytön kannalta.

Härkäpapu on kasvina hyvin vesipitoinen ja esikuivatus voi olla haastavaa. Mustialan kokeissa pystykasvuston kuiva-ainepitoisuus oli ensimmäisillä kerroilla noin 100 g/kg ja nousi lopussakin vain 160:een. Näin märästä rehusta tulee valtavat määrät puristenestettä.

Karholla härkäpapu kuivuu rakenteellisten tekijöiden vuoksi hitaasti, mutta kyllä esikuivatuskin onnistuu, jos on lämmintä ja kuivaa. Lehdet kuivuvat vartta nopeammin. Mitä myöhemmäksi syksyllä korjuu ajoittuu, sitä huonommiksi muuttuvat esikuivausolosuhteet. Härkäpapu ei ole kylmälle arka keväällä, joten se kannattaa kylvää mahdollisimman aikaisin.

Näin myöskään korjuuajankohta ei mene liian pitkälle syksyyn.

tuotantoon lyhyen kasvuaikavaatimuksen takia.

Ulkomaiset lajikkeet kuten Fuego, Taifun, Pyramid ja Fanfare ovat pidemmän kasvuajan vaativia eivätkä ehdi meillä tuottaa tuleentunutta siementä. Rehevän ja runsaan kasvuston takia ne sopivat säilörehuksi hyvin. Ne myös tuottavat suuremman kuiva-ainesadon kuin Kontu.

Kontustakin saa hyvää säilörehua, kunhan rehuntekoon ryhtyy riittävän ajoissa.

Samat säännöt pätevät eli palkojen pitää olla täyttymässä ja lehtien vihreitä. Kontu kasvaa ja kehittyy nopeasti, joten sopiva korjuuaika on aiemmin kuin ulkomaisilla lajikkeilla. Rehuntekopäätös täytyy tehdä ajoissa, sillä puintiajan lähestyessä on jo myöhäistä.

Tutkimus tehtiin Valkuaisfoorumi -hankkeessa (Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen). Hankkeen toteuttavat Hämeen ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus. Hämeen liitto osa-rahoittaa hanketta EAKR-rahoituksella. ◀ www.hamk.fi/valkuaisfoorumi

Mikä lajike?

Säilörehuksi kannattaa käyttää ulkomaisia härkäpapulajikkeita. Kotimaiset Kontu ja ensi vuonna kauppaan tuleva Sampo sopivat ennen kaikkea puidun siemenen

Kolmannella näytteenottokerralla 84 päivää kylvöstä kasvuston korkeus oli keskimäärin 160 cm. D-arvo oli pudonnut selvästi ja oli keskimäärin 587 g/kg ka, raakavalkuaispitoisuus oli 140 g/kg ka ja sulamatonta kuitua oli 180 g/kg ka. Lehtien osuus oli vähentynyt alle 30 prosenttiin ja kuiva-ainesadon määrä oli 10 000 kg hehtaarilta. Kasvustossa oli palot jo selvästi kehittyneet ja lehdet olivat vihreitä.

Viimeisellä näytteenottokerralla syyskuussa, kun kylvöstä oli kulunut 112 päivää, kasvuston pituuskasvu oli loppunut, D-arvo oli pysynyt samana, raakavalkuaispitoisuus oli hieman noussut ja sulamattoman kuidun osuus oli pysynyt lähes samana. Palot olivat täyttyneet ja lehdet ränsistyneet eli tuleentuminen oli alkanut. Kuiva-ainesato oli 12 000 kg/ha.

LUOMULEHTI 4 | 2017

35

TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MAKKONEN

Sirolan Tila uskoo karitsanlihan suosioon Suomen johtava Oxford Down –lampaiden jalostaja ja pihvikaritsanlihan tuottaja Sirolan Tila siirtyi luomuun.

Usko luomukaritsan suosioon on vahva.

”

Lampaita meille ei ainakaan tule, vannoi Outi Sirola 1990-luvun alussa, kun ryhtyi jatkamaan vanhempiensa kasvintuotantotilaa Tohmajärvellä.

Lehtijuttu Oxford Down –lampaista, ja erityisesti kuva pörröisestä karitsasta, sai kuitenkin kiinnostumaan lampaista. Vierailu Pekka Helmisen tilalla Liperissä sai mielen muuttumaan.

– Lampaat olivat niin eksoottisen näköisiä. Liperistä ostettiin 25 uuhta sekä pässit Pauli ja Pörri. Sillä tiellä tässä ollaan, Outi Sirola muistelee hymyillen.

Oxford Downeissa häntä viehätti hauskan ulkonäön lisäksi lampaiden rauhallisuus ja hiljaisuus. Lampaat ovat helppoja käsitellä ja pysyvät hyvin aitauksessa.

Downit ovat lisäksi hyvin lihaksikkaita ja laiduntavaksi eläimeksi jalostettuina rehun käyttöaste on huippuluokkaa. Rotu sopii hyvin myös maisemanhoitoon.

Nyt Sirolan lammastila on Suomen johtava Oxford Down –rodun jalostaja. Uuhia on noin 200 ja pässejä parikymmentä.

Sirolan Tila on tehnyt kauppaa Iso-Britanniaan ja Baltian maihin, sinne myydään ja sieltä ostetaan eläimiä. Kysyntää olisi myös Venäjälle, mutta ostettavat määrät ovat niin isoja, että siihen yrityksen rahkeet eivät yksin riitä.

Venäjän kauppa on myös sikäläisten viranomaismääräysten ja vaadittujen laboratoriotutkimusten vuoksi niin mutkikasta, että sekin vaikeuttaa kauppaa.

– Yksi pässi saatiin myytyä ja senkin vientiprosessi oli pitkällinen, Outi Sirola kuvailee.

Juuri Oxford Down -karitsat saivat Outi Sirolan aikanaan muuttamaan mielensä lampaiden suhteen.

Rakkaus lajiin on kestänyt.

Luomuun siirtyminen vähentää eläinmäärää Elokuusta lähtien, kun karitsoja seuraavan kerran teurastetaan, Sirolan Tilan karitsanliha on luomua.

Luonnonmukaiseen tuotantoon lammastilalla siirryttiin siksi, että niin siitoseläin- kuin liha-asiakkailta tuli vahvaa palautetta ja kannustusta asiaan.

– Luomu sopii omaan ajattelutapaamme ja arvomaailmaamme. Lisäksi moni asia tehtiin ”luomusti” jo ennen luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä.

Vaikka luomu onkin lampurin ajatusmaailmaan hyvin sopiva ratkaisu, aivan kivutonta siirtyminen ei kuitenkaan ole ollut.

Eläintuotannon luomuvaatimusten vuoksi eläinkohtaista karsinapinta-alaa piti suurentaa ja ikkunoiden määrää ja kokoa lampolassa kasvattaa.

– Tänä syksynä uuhien määrä vähenee tilavaatimusten vuoksi neljänneksellä noin 150:een uuheen, koska emme halua tässä vaiheessa laajentaa lampolaa, Outi Sirola kertoo.

Laajentamishalua rajoittaa yrittäjien ikä ja voimavarat. Puolison, Jari Sirolan, työpanos menee nykyisellään elintarvikejalostukseen ja Outi on hoitanut päivittäiset työt lampolassa.

Eläinmäärän väheneminen harmittaa yrittäjää sikäli, että niin jalostuseläinten kuin karitsanlihankin kysyntä on hyvä ja suurempikin määrä menisi kaupaksi.

Sirolan Tilalla katsotaan luottavaisesti tulevaisuuteen. Perheen nuorimmainen, Roosa-tytär, vaihtoi neurotieteiden tutkijan uran Helsingin yliopistossa agrologiopintoihin. Vuoden mittainen työsken▷▷

LUOMULEHTI 4 | 2017

37

tely kotitilalla on vahvistanut lampurin uran mahdollisuutta.

Ape maistuu lampaillekin Luomuun siirtyessä mietityttää lampaiden rehustus, erityisesti viljan ja valkuaisrehun saatavuus. Peltoon on tänä keväänä kylvetty puitava herne-kauraseos, jota käytetään valkuaisrehuna. Lisäksi lähitiloilta on saatavilla luomuviljaa. Säilörehu ja kuivaheinä tehdään omilta pelloilta.

– Lammas on valikoivan syömisen ekspertti ja kortisesta rehusta iso osa jätetään usein syömättä, Outi Sirola kertoo.

Sirolassa lampaat ovat syöneet jo vuosikausia apetta, johon sekoitetaan kaikki eläinten tarvitsema rehu: säilörehu, kuivaheinä, väkirehut, kivennäiset, vitamiinit, hivenaineet ja suola.

– Aperuokintaan siirtyminen oli oikea valinta, vaikka se kokeiluvaiheessa vähän hirvittikin. Rehun hävikki väheni olennaisesti, lampaiden keskinäinen kilpailu ruokintapöydälle loppui ja työ helpottui, kun rehu sekoitetaan apevaunussa ja jaetaan läpiajettavalle ruokintapöydälle.

Eläimet ovat pysyneet terveenä.

Mallia aperuokintaan Sirolat hakivat nauta- ja lypsykarjatiloilta, joissa se on ollut käytössä jo pitkään.

Sudet laiduntavien eläinten uhkana Sirolan lampaat ovat aina viettäneet kesän laitumella. Laidunala kasvaa kesän

mittaan tuorerehun tekemisen myötä lähes kolminkertaiseksi.

Osa lampaista on maisemanhoitotehtävissä perinnebiotoopeilla, joihin tuli mukaan myös ennallistettu hakamaa.

– Hakamaa on vuokralaidunta. Kysyin maanomistajalta haluaisivatko he, että haka raivataan siihen tilaan, missä se oli lapsuudessani 60-luvulla, kun lehmät laidunsivat siellä. Maanomistaja hyväksyi ajatuksen.

Raivaamisen ja laiduntamisen ansiosta läpitunkematon pusikko on nyt idyllistä perinnemaisemaa.

Vaikka Oxford Downit pysyvät hyvin matalammassakin aitauksessa, susialueella lampailla täytyy olla järeät, 160 senttiä korkeat, suurpetoaidat, jotta lampaat voivat rauhassa laiduntaa. Lähitiloilla sudet ovat käyneet tappamassa lampaita. Sirolan lampaat ovat toistaiseksi säästyneet susien hyökkäyksiltä.

Outi Sirola toivoo ymmärtämystä alueen karjanomistajille. Susikanta on Tohmajärvellä ja yleensäkin itärajan tuntumassa vahva ja siitä on vaaransa laiduntaville kotieläimille.

– Vaikka aitatarpeet saadaankin Riistakeskukselta maksutta, aitojen pystyttäminen ja kunnossapito vievät paljon aikaa ja voimavaroja lammastiloilta. ◀

Värikkäät huovutusvillat ovat käsityöläisten ja jalkahoitajien suosiossa.

Oxford Down lammasrotu jalostettiin Isossa-Britanniassa Oxfordin seudulla 1800-luvulla armeijan tarpeisiin.

Haluttiin lammas, joka on lihaksikas ja paksuvillainen. Näin armeijalle saataisiin lihaa syötäväksi, villaa vaatteisiin ja taljoja lämmikkeiksi.

Sirolan Tilan lampaat laiduntavat vilkasliikenteisen valtatie 9:n varrella, korkeiden aitojen sisällä susivaaran vuoksi.

Oxford Down on laidunrotu, joka käyttää laitumen tarkkaan hyväksi.

Luonteeltaan se on rauhallinen ja voimakkaasti laumaeläin.

Oxford Downit tekevät yleensä 1 – 2 karitsaa. Karitsoinnit onnistuvat pääsääntöisesti hyvin ja rodulla on hyvät emo-ominaisuudet. Karitsat ovat vankkoja ja elinvoimaisia.

Rotu sopii vain kevätkaritsointiin.

Oxford Down sopii hyvin risteytyksiin, esimerkiksi suomenlampaan kanssa.

Lammas jatkojalostetaan kokonaan

Liha-Hovissa jalostetaan Sirolan Tilan lampaanlihaa ja asiakkaiden tuomia lihoja.

S

irolan lampaista käytetään lihan lisäksi villa ja talja.

Lampaat teurastetaan Kiteellä Koivikon Lähiliha Oy:n teurastamossa 30 kilometrin päässä.

Karitsat myydään tuorelihana. Vuotta vanhempien eläinten liha käytetään lihajalosteisiin.

Sirolat ostivat viime vuonna Tohmajärvellä pitkään toimineen lihanjalostusyrityksen.

Jari Sirolan vastuulla toimivassa Raja-Karjalan Liha Hovi Oy:ssä paloitellaan karitsanlihat ja tehdään mm. palvilammasta, grillimakkaraa, Balkan-tyyppistä lammasmakkaraa ja lihasäilykettä.

Jotta myös lihajalosteet täyttäisivät luomuehdot, tulee kaikkien raaka-aineiden olla luomuhyväksyttyjä. Haastetta tuo se, että kaikki mausteet ja muun muassa grillimakkaraan tarvittava sianliha on saatava luomuna.

Sirolan Tilan lampaiden lisäksi yrityksessä jalostetaan myös muiden asiakkaiden lihoja.

– Palvelemme kaikkia lähilihatuottajia. Lisäksi metsästysseurat haluavat tuoda jalostettavaksi hirviä, kauriita ja peuroja. Myös kotiteurastettua lihaa on jalostettu, Jari Sirola kertoo.

Liha-Hovissa voidaan siis ajallisesti erottamalla käsitellä sekä tarkastettua että tarkastamatonta lihaa. Myös luomulihan ja tavanomaisen lihan käsittelyssä huolehditaan tarkoin erilläänpidon vaatimuksista.

Monikanavaista kaupantekoa Liha-Hovissa ei ole myymälää, sillä se tarjoaa ainoastaan lihankäsittelypalveluita.

kaunis ja luonnollisenvärinen, Outi Sirola sanoo taljaa silittellen.

Raakavilla puolestaan viedään Pirtin Kehräämölle ja samalla reissulla tuodaan heidän valmistamansa laadukkaat villalangat ja huovutusvillat myymälään.

– Huovutusvillaa menee jalkahoitajille ja käsityöläisille varsinkin syksyisin, kun kansalaisopistojen kurssit alkavat.

Sirolan Tilapuoti on avoinna aina, kun talonväki on kotona. Sirolan Tila on vilkasliikenteisen, Venäjän rajalle vievän valtatie 9:n varressa, joten sinne on helppo löytää.

REKO merkittävä suoramyyntikanava

Outi Sirola esittelee muhkeaa lampaantaljaa. Taljoja, lankoja, villaa ja tietenkin lampaanlihasta valmistettuja tuotteita on myynnissä Sirolan Tilapuodissa.

Sirolan Tilan karitsanliha ja lihajalosteet myydään Tilapuodista.

Sirolan tilakeskuksen yhteydessä olevassa Tilapuodissa on myynnissä lihatuotteiden lisäksi muhkeita lampaantaljoja, villalankoja ja huovutusvillaa.

– Taljat viedään Länsi-Suomeen Pantilaan Modifurin muokattaviksi. Olemme olleet tyytyväisiä taljan käsittelyyn. Lopputulos on

Outi Sirola ja hänen tyttärensä Roosa Honkanen perustivat vuoden 2016 alussa Kiteelle ja Joensuuhun REKO-renkaat, joiden ylläpitäjänä Roosa toimii. Varsinkin Joensuun rengas on toiminut aktiivisesti ja renkaassa on kymmeniä tuottajia ja toista tuhatta kuluttajaa.

Kokemukset REKO-renkaasta ovat olleet hyviä. Sirolan karitsaa ei ole ollut jokaisessa jaossa myynnissä, koska syksy on sesonkiaikaa. REKO-rengas on kuitenkin merkittävä suoramyyntikanava.

Lisäksi monet joensuulaiset ravintolat ostavat säännöllisesti Sirolan karitsaa. Myös Tohmajärveläinen K-market Tiilikainen ja Joensuussa Pilkon Citymarket ovat pitäneet karitsanlihaa valikoimissaan. ◀

LUOMULEHTI 4 | 2017

39

TEKSTI JA KUVAT: NOORA MANTERE

Katse maahan Qvidjassa Mitä voisin tehdä omilla pelloillani, jotta saisin parempia satoja? Miten voisin itse selvittää, mistä peltojeni kasvukunnon ongelmat johtuvat? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin – ja löydettiinkin – vastauksia OSMO- ja Päästösäästö-hankkeiden sekä Soilfoodin yhteisessä pellonpiennartilaisuudessa Qvidjan tilalla Paraisilla.

Q

vidjan linnan sali täyttyi kiinnostuneista helteisenä päivänä heinäkuun lopussa. Maan kasvukunnon ongelmien ratkaisemiseen erikoistunut tut kija ja luomuviljelijä, Tuomas Mattila tiivisti OSMO-hankkeen kokoamia havaintoja yhteen: maan rakenteen heikkous on yleinen ongelma. OSMO-hanke kehittää viljelijöiden osaamista maankasvukunnon hoitoon Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa sekä Etelä-Pohjanmaalla.

Maan kasvukunnon ongelmien selvittämiseksi Mattila kannusti tarkistamaan ensin, onko salaojitus ongelmalohkoilla kunnossa. Maan rakennetta hän suositteli parantamaan lisäämällä syys- ja talviaikaista kasvipeitteisyyttä, jankkuroimalla ja keventämällä konekantaa.

– Kolmanneksi kannattaa selvittää mahdolliset hivenainepuutokset maa- ja kasvustoanalyyseillä, Mattila täydensi.

– Monet viljelijät panostavat mielellään konekantaan, vaikka sato lähtee maasta.

Maaperään satsaaminen onkin viljelijän kannattavin investointi, muistutti Sampo Järnefelt, joka toimii Soilfood Oy:n maatalousmyynnin johtajana.

Hyvin kasvava pelto sitoo hiiltä Maaperän rakennetta voidaan parantaa muun muassa kasvattamalla orgaanisen aineksen määrää maassa. Tällöin maape-

40

LUOMULEHTI 4 | 2017

Vesipullon ja lapion avulla jokainen viljelijä voi tarkastella maaperän rakennetta omilla pelloillaan. Tuomas Mattila havainnollisti muun muassa, miten maamurujen kestävyyttä testataan liottamalla niitä minuutin ajan vedessä.

Maaperän kunto testataan vaihtelevissa sääolosuhteissa. Pitkään tehoviljelyssä olleiden Qvidjan tilan peltojen maaperää lähdetään parantamaan muun muassa lisäämällä maahan runsaasti orgaanista ainesta.

Qvidjan tila linnoineen tarjosi komeat puitteet pellonpiennarpäivälle.

Päästösäästö-hankkeen koekentällä tutkitaan erilaisten maanparannusaineiden vaikutuksia satoon sekä ympäristöön, ja tulokset ovat olleet jo vuodessa silminnähtäviä. Koekenttää esitteli hankkeen koordinaattori, Soilfoodin Eetu Virtanen.

Mukana esittelyssä tutkimusavustaja Aino Seppänen.

Hyvä kokkare on sienimäinen, ei kuin sepeliä, havainnollisti OSMO-hankkeen koordinaattori Jukka Rajala.

Maaprofiili.

rän vedenpidätyskyky paranee ja eliötoiminta vilkastuu, mutta orgaaniseen ainekseen myös sitoutuu hiiltä ilmakehästä.

– Hyvä lohko viljelyn kannalta on hyvä lohko myös ilmastonmuutoksen kannalta, summasi tiivisti Tuomas Mattila.

Parhaat nykykäytännöt maaperän hiilivaraston kasvattamiseksi ovatkin luomuviljelyssä paljon käytettyjä: syysviljo-

Soilfoodin agronomi, Juuso Joona paikansi pellosta tiivistymän, joka rajoittaa juurten kasvua. Tiivistymä tulisi poistaa perustamalla monipuolinen syväjuurinen nurmi, joka syväkuohkeutettaisiin ja annettaisiin vakautua vähintään vuoden verran.

Maaperään kannattaa panostaa, sillä kasvukunto ja sadontuottokyky lähtevät maasta, muistutti Sampo Järnefelt.

jen, monilajisten aluskasvien ja nurmien sisällyttäminen viljelykiertoon sekä eloperäisten maiden pitäminen pysyvästi nurmella.

Päivän käytännönläheisessä osuudessa asiantuntijat johdattivat lähes satapäisen yleisön Qvidjan tilakeskusta sivuavalle pellolle, jossa tehtiin lapioanalyysejä, tarkkailtiin peltomaan vedenläpäisyky-

kyä sekä kaivauduttiin syvälle kuoppaan havainnoimaan juurten kasvua. Päivän aikana tutustuttiin myös Päästösäästöhankkeen koekenttään sekä Qvidjan bioenergialaitokseen. ◀ Kirjoittaja on suunnittelija Soilfood Oy:ssä.

LUOMULEHTI 4 | 2017

41

TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Ennätysmäärä luomutiloja avoinna yleisölle

Luonnon päivänä

Y

li 30 luomutilaa eri puolilla Suomea avaa ovensa yleisölle Luonnon päivänä 26. 8. 2017.

Luomutiloja on tänä vuonna mukana tapahtumassa tuplasti aiempaa enemmän.

Luonnon päivää on vietetty elokuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2013 lähtien, ja avoimien ovien luomutilat ovat olleet osa tapahtumaa alusta alkaen.

Tänä vuonna yleisö pääsee tutustumaan luomutiloihin kolmessatoista eri maakunnassa: esimerkiksi Ahvenanmaa ja Satakunta ovat mukana nyt ensimmäistä kertaa. Uudellamaalla ovensa avaa kuusi luomutilaa, joista osa on helposti saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä.

Lisäksi tapahtuman luomutilat edustavat useampia tuotantosuuntia kuin aiemmin, sillä ovensa avaa muun muassa kaksi luomusikatilaa ja luomumansikkatila.

Mukana on niin ikään luomunauta- ja -lammastiloja sekä kasviksia, pensasmustikoita ja muita marjoja sekä viljaa luomuna tuottavia tiloja.

Luomutilojen avoimien ovien tapahtumaa koordinoivat yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriö, Pro Luomu, Luomuliitto, MTK sekä SLC.

Tarjolla tietoa, tuotteita ja elämyksiä Luomutilan avoimien ovien tapahtuman tavoitteena on tehdä luomutuotantoa tutuksi sekä kuluttajille että tuottajille. Tapahtumapäivänä tilat järjestävät vieraili-

42

LUOMULEHTI 4 | 2017

joille ohjelmaa omien mahdollisuuksien mukaan.

Eläintiloilla päivän tähtiä ovat nelijalkaiset ja nokkavat, jotka varmasti kiinnostavat etenkin lapsivieraita. Kasvintuotantotiloilla tutustutaan muun muassa luomuviljelyssä käytettäviin menetelmiin ja koneisiin, esimerkiksi rikkakasviäkeeseen ja traktoriin.

Lisäksi luomutilojen isäntäväki kertoo vieraille oman tilansa luomutuotannosta ja sen merkityksestä maatalousluonnon monimuotoisuudelle. Monilla tiloilla on tavattavissa myös Luomuliiton mentorei-

ta. Useimmilla tiloilla on pop up -kahvila sekä myynnissä oman tai lähialueiden tilojen tuotteita.

Esimerkiki Huljalan Tupalassa on härkäpapumuffinsseja ja kyyttöpasteijoita, Kurjen tilalla oman tilan aineksista tapasannoksia. Lepomäen tilalla on kesän ainoa mahdollisuus luomupensasmustikoiden itsepoimintaa.

Aittavaarassa voi bongata uivia lintuja ja lehmiä Yksi ensimmäistä kertaa mukana olevista on Aittavaaran luomutila Parikkalasta.

Kurjen tila

TeaHouse Wehmais

Tilalla on luomuviljelyssä 23 hehtaaria peltoa, joista pääosa on apilanurmilla. Lisäksi 25 hehtaarin Siikalahden rantoja on vuokrattu laitumiksi.

Hereford-lihakarjan emolehmiä on 24 ja päätuote on n. puolivuotiaina emästään vieroitetut välitysvasikat, jotka myydään kasvamaan toisille tiloille.

Tapahtumapäivä sijoittuu Siikalahden lintukosteikon opastuskeskukseen. Aluetta hoitava Metsähallitus ja Aittavaaran tila ovat pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita.

Siikalahden lintutornista pääsee näkemään tilan luomuhereford-karjan, joka on

Aittavaaran luomutila

J

uvalla riittää ohjelmaa Luonnonpäivä-lauantain 26.8. molemmin puolin: Perjantainen Wehmaan kartanon seminaari on jo loppuunmyyty, mutta lisäksi on juhlaillallinen samassa pihapiirissä englantilaisessa teehuoneessa Teahouse of Wehmais. Lauantaina on sadonkorjuumarkkinat ja Luomuiltamat tallin ylisillä tanssimusiikkineen ja grilliherkkuineen. Sunnuntaina on vielä perhepäivä Wehmaan kartanolla ja Savon seudun ravintoloissa Luomua ravintoloissa päivä!

www.maistaluomu.com

TeaHouse Wehmais

Aittavaaran luomutila kehottaa ottamaan Luonnonpäivä-tapahtumaan kiikarit mukaan, jotta lintuja ja nautoja voi nähdä paremmin. Kuvassa lauman siitossonni Elmeri.

työssään luonnonhoito-ja maisemanhoitolaidunnuksessa Siikalahden rantalaitumella. Luomuviljelijä Pertti Paajanen kertoo laiduntavan karjan hyödyistä lintujärvelle ja hän kertoo halukkaille myös luomutuotantotavasta laajemmin, kuten kompostinkäytöstä ja viljelykierrosta.

– Luomuviljely on mielekkäämpää kuin tavanomainen viljely, luonnonläheistä. Se on myös kannattavampaa pienelläkin tilalla. Tila on Parikkalan ensimmäinen luomutila, joka siirtyi luomuun jo vuonna 1989, kerrotaan valtakunnan tason mittakaavassakin erityisen perinteikkäältä luomutilalta.

Aittavaaran luomutilan viljelijät ovat Jarkko ja Suvituuli Anttonen sekä Suvituulin isä Pertti Paajanen ja setä Erkki Paajanen, jonka ottamia valokuvia Siikalahden alueen luonnosta on nähtävillä Opastuskeskuksen luontotuvalla on tapahtuman ajan.

Luontotuvalla on myös pysyvä näyttely, joka esittelee monipuolisesti alueen runsaslukuisia lintuja ja kasvillisuutta.

Siikalahden lintuvuoden kiertokulku on esillä kuvitetun kalenterin muodossa. Lisäksi näyttely kertoo alueen tutkimuksesta ja hoitotoimista. Biologi ja tietokirjailija Pertti Koskimies kertoo asiantuntijana Siikalahdella viihtyvistä linnuista (klo 14 alkaen).. ◀

Maista luomu Wehmaan kartanolla

Kaikki Luonnon päivän 26.8. luomutilat luomu.fi/luonnon-paiva-luomutiloilla-2017.

LUOMULEHTI 4 | 2017

43

TEKSTI: HANNE AHONEN / PRO LUOMU RY, TIMO KAILA / APETIT OY JA HENRI MÄKI / RÄPIN KOETILA KUVAT: APETIT JA RÄPIN KOETILA

Apetit tulee testaamaan koetilallaan luomuviljelyä uusimmilla tekniikoilla

R

äpin koetilalla Säkylän Köyliössä on tehty erikoiskasvien viljelyyn liittyvää koe- ja tutkimustoimintaa jo yli 60 vuoden ajan. Koetilan juuret ulottuvat vuoteen 1156, jolloin tila oli osa Lallin kartanoa. Tarina Lallin ja piispa Henrikin kohtaamisesta Köyliön järven jäällä on monille tuttu tarina.

Räpin tila on toiminut koko historiansa ajan uusien lajikkeiden ja viljelymenetelmien testausalueena Satakunnassa. Nykyisin tilalla on peltoviljelyä noin 70 ha ja metsää 100 ha. Sokerijuurikasta viljellään Sucroksen sokeritehtaalle ja porkkanaa, lanttua, hernettä sekä mukulaselleriä Apetitin pakastetehtaalle. Runsaalla 1000 koeruudulla testataan viljelyyn sopivia lajikkeita ja viljelymenetelmiä.

Tulevaisuutta ennakoiden Apetit päätti jättää anomuksen yhden peltolohkon siirtämisestä luomuviljelyn edellyttämään siirtymävaiheeseen keväällä 2017.

Kyse on aluksi noin seitsemän hehtaarin peruslohkosta. Tarkoituksena on oppia ja tutkia luomuviljelyn erityispiirteitä ja vaatimuksia.

Olennaisena osana on myös erilaisten uusien tekniikoiden tutkiminen luomu-

viljelyssä. Tästä esimerkkinä mm. konenäköön perustuvat harat. Myös teolliseen prosessointiin soveltuvien lajikkeiden testaus lienee yksi tärkeästä tutkimusalueesta. Suunnitelmana on siirtymävaiheen jälkeen viljellä kyseisellä lohkolla luomun kasvinvuorottelut huomioiden eri vuosina esimerkiksi porkkanaa, hernettä ja lanttua. ◀ Steketee ICLight kamerahara, jonka avulla pyritään lisäämään mekaanisen torjunnan osuutta samalla vähentäen torjunta-aineiden käyttöä.

Ilmoittaudu: Retki Räpiin 24. 8.

Räpin koetilalla järjestetään maksuton ja kaikille avoin tutustumispäivä, jonka aiheena ovat luomu, viherlannoitus ja kerääjäkasvit sekä OSMO-hankkeen työ maan kasvukunnon parantamiseksi. Päivän lopuksi tutustutaan Köyliön Vanhakartanon luomutilaan. Päivän järjestävät Pro Luomu ry / Luomun koordinaatiohanke ja Apetit Ruoka Oy, Apetit Ruoka Oy ja OSMO-hanke.

• Ilmoittaudu yhteystietoinesi sähköpostilla: info@proluomu.fi viimeistään 20. 8.

• Kaikille avoin tutustumispäivä torstaina 24. 8. klo 10.00 –17.15 • Päivä alkaa kokoontumisella klo 10.00 Räpin koetilalle: Huhdintie 32 B, Köyliö.

Ohjelma on maksuton, mutta lounasta nautitaan omakustanteisesti.

Tarkka ohjelma osoitteessa luomu.fi/tapahtuma.

Luomun koordinaatiohanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.

TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Luomuelintarvikepäivä 5. 10. Finlandia-talolla Luomun globaali kysyntä on kasvanut hurjaa vauhtia viime vuosina, ja luomu on vahvassa nosteessa myös Suomessa. Neljättä kertaa järjestettävä Luomuelintarvikepäivä pohtii, mitä on kehityksen taustalla ja millainen luomutuote vetoaa vastuullisuutta vaativiin kuluttajiin.

P

äivän esitelmät käsittelevät luomubisneksen kiinnostavimpia trendejä kotimaassa ja maailman suurimmalla luomumarkkina-alueella, PohjoisAmerikassa. Aamupäivän pääpuhuja on johtaja Monique Marez Organic Trade Associationista (USA). Yhdysvalloissa luomulla on 4 –5 prosentin osuus elintarvikemarkkinoista, ja kasvun arviodaan jatkuvan.

Myös Suomessa tapahtuu nyt poikkeuksellisen paljon. Yhä useampi yritys näkee luomun mahdollisuudet, mikä konkretisoituu kuluttajille luomutarjonnan laajenemisena. Luomuelintarvikepäivässä kuullaan sekä elintarvikevalmistajien, kaupan että ravintola-alan uusista luomuavauksista ja -strategioista. Kasvua haetaan sekä kotimaanmarkkinoilta että viennistä.

Iltapäivän paneelissa vastuullisuuden asiantuntijat ja ruoka-alan visionäärit pohtivat, voiko luomulla vastata ruoantuotannon moninaisiin haasteisiin vai onko ruokamme tulevaisuus sittenkin koeputkessa. Luomuelintarvikepäivän päätteeksi palkitaan EkoCentrian Luomu SM -ravintolakilpailun ja Luomuliiton Vuoden Luomutuote -kilpailun voittajat.

Raaka-aineelle kysyntää

Monique Marez

Jussi Hautala on raaka-aineasiantuntija Suomen Nestlé Oy:ssä ja pyörittää sopimustuotantoa Pohjoismaissa ja koordinoi muualta hankitut raaka-aineet Turun lastenruokatehtaan käyttöön. Kokemusta tästä on kertynyt jo 17 satokauden verran. Turussa aloitettiin luomulastenruokien tuotanto uudelleen sadosta 2016, ja raaka-aineiden hankinta kotimaasta osoittautui kovin vaikeaksi. Esityksessään Hautala haastaa luomualaa kohtaamaan myös teollisen mittakaavan haasteet.

Apetitilta tänä vuonna luomua kauppoihin

Jussi Hautala

Ilmoittaudu: proluomu.fi/luomuelintarvikepaiva

Anu Ora vastaa kotimaisen ruokatalon Apetitin ruokaliiketoiminnoista. Yhtiö tähtää kasvipohjaisten ruokaratkaisujen edelläkävijäksi, ja suurin osa sen raaka-aineista tulee yli sata sopimusviljelijältä Satakunnasta. Apetit on päättänyt edistää kotimaista luomua viljelystä valmiisiin tuotteisiin saakka, ja valjastaa perinteisen Räpin koetilan tukemaan luomuviljelyn kehitystä. Yhtiön ensimmäiset luomutuotteet saapuvat kauppoihin tämän vuoden aikana.

Esitelmässään Anu Ora puhuu luomukasvisten potentiaalista ja Apetitin askeleista luomussa.

Anu Ora

LUOMULEHTI 4 | 2017

45

TEKSTI JA KUVAT: ERKKI VIHONEN

Kansainvälisten huippuasiantuntijoiden

näkemyksiä maan kasvukuntoon Kasvien ja pieneliöstön vaikutus maan kasvukuntoon aukesi uudella tavalla Pellon terveys –seminaarissa, jossa kokeneet yhdysvaltalaisviljelijät ja australialaistutkija valottivat tuloksiaan.

M

aan kasvukunnosta on viime vuosina puhuttu Suomessa monissa alan tilaisuuksissa.

Heinäkuussa kiinnostavia näkökulmia tuli Jussi Knaapin kutsumilta asiantuntijoilta, jotka olivat Euroopassa englantilaisen Groundswell-tapahtuman tiimoilla.

Pellon terveys –seminaarissa Knehtilän tilalla oli noin 50 osallistujaa.

Ruokamultakerroksen hoito kiinnostaa viljelijöitä peltojen tuottavuuden vuoksi, mutta tarjoaa myös olennaisen palan il-

mastonmuutoksen torjuntaan: Merkittävä määrä ilmakehän hiiltä voidaan sitoa peltomaahan.

Kasvit, sienijuuret ja pieneliöt maan kasvukunnon avaimina Australialainen tohtori Christine Jones esitteli tilaisuudessaan Liquid Carbon Pathway -tutkimuksiaan siitä, miten tärkeässä osassa kasvit ovat maankasvukunnon luomisessa.

– Siellä missä ei kasva kasveja, ei ole myöskään humusta ja hiiltä maaperässä

verrattuna siihen, missä kasvaa kasveja, Jones kertoo ja näyttää kuvaa aavikolta.

Samalla hän tuo esiin sienijuuren merkityksen kasvin ravinteiden ja vedenottokyvyn lisääjänä näyttämällä kuvaa, jossa kuivassa hiekassa kasvaa kasvi. Jones selittää, että kun kasvi on yhteydessä sienijuuriston kanssa, siitä seuraa kasvin parempi kasvu.

Parempi kasvu näkyy yhteyttämisen lisääntymisenä ja sitä kautta kasvi tuottaa ylimääräistä sokeria (hiiltä) juuristoon, jossa se on juurisienen käytössä. Vasti-

Yhdysvaltalaiset Bud Davis ja Keith Thomas esittelivät, miten erilaiset maalajit käyttäytyvät joutuessaan veden kanssa kosketuksiin.

Innokkaita seminaarilaisia katsomassa mielenkiintoisia havaintoja.

46

LUOMULEHTI 4 | 2017

Maa sitoutuu kiinni kasvin juuriin juuren sokereiden ja sienijuuren vaikutuksesta, mikä näkyy kuvassa juuresta roikkuvina kokkareina.

Sadevesisimulaattori näyttää, miten sade vaikuttaa eri maalejeilla sekä erilaisella kasvipeitteisyydellä.

neeksi sokerista sienijuuri nostaa ravinteita ja vettä kasville laajemmalta alueelta.

Jones kertoo myös, miksi tämä kasvien, sienijuuriston ja pieneliöiden välinen yhteys ei nykymaataloudessa aina toimi: – Synteettisten lannoitteiden (typpi) ja tautien torjunta-aineiden käyttö sekä tehostunut muokkaus ovat suurimmaksi osaksi tuhonneet tämän yhteyden.

Kevennetyllä muokkauksella, kasvipeitteisyydellä, kasvivalinnoilla sekä sopivalla orgaanisella lannoituksella on mahdollisuus luoda mahdollisimman hyvät olosuhteet kasvien, sienijuuren ja pieneliöiden väliselle yhteydelle.

Maan oma internet Tutkimuksissa on osoitettu, että toimivalla sienijuurella on mahdollisuus välittää ravinteita laajemminkin kasvien välillä sekä välittää tietoa kasvilta toiselle. Näin ollen sienijuuret voivat välittää tietoa kasvituholaisista tai kasvitaudeista kasvustossa, jolloin muut kasvit ehtivät varautumaan tuholaisten tai tautien tuloon.

Jones toivookin, että yhä enemmän kiinnitettäisiin huomiota kasvien omiin mahdollisuuksiin, ja hän suosittelee erilaisten seosten viljelyä sekä maan pitämistä mahdollisimman vihreänä.

– Antakaa valon tehdä elämää, Jones lisää viitaten yhteyttämisen tärkeyteen niin ilmaston kuin maaperän erilaisien eliöiden kannalta.

Kasvipeitteellä on merkitystä Yhdysvaltalainen viljelijä, alus- ja kumppanuuskasvien edelläkävijä Rick Bieber Etelä-Dakotasta tuo heti esityksensä aluksi esiin ruokamullan tärkeyden. Bieberin mukaan ruokamulta on kuin maapallon iho, jota on hoidettava hyvin. Bieber ker-

too, miten tärkeää on pitää maanpinta kasvien peitossa ja näin säilyttää maanrakenne, pieneliöt ja ravinteet mahdollisimman hyvin maaperässä.

Hänen omalla tilallaan on koettu monet ongelmat, jotka ovat vaikuttaneet tilan talouteen. Kuivuus, kylmyys, korkeat tuotantokustannukset ja heikkenevä maanrakenne ajoivat Bieberin muuttamaan viljelytapojaan niin muokkausten kuin kasvien suhteen. Pelkästä vehnänviljelystä siirryttiin monipuoliseen viljelykiertoon ja maksimaaliseen kasvipeitteisyyteen.

Kerroksittainen jatkuva kasvipeitteisyys Bieber esitteli erittäin mielenkiintoisen tavan viljellä jatkuvaa kasvipeitteisyyttä. Samassa kasvustossa saattaa olla kolmea erilaista kasvustoa: puitavaa kasvustoa, nuorta kasvustoa ja juuri kylvettyä kasvustoa. Näin hänen tilallaan hyödynnetään maksimaalisesti kasvukauden kasvumahdollisuudet.

- Viljat ovat myyntikasveja, nurmet ja aluskasvit ruokkivat lihanautoja ja samalla ruokitaan sekä pidetään huolta maan pieneliöistä, Bieber toteaa.

Hyvä tiheä kasvusto aluskasveineen kilpailee tehokkaasti rikkakasvien kanssa ja tuottaa maahan runsaasti humusta.

Bieber kannustaa löytämään tilalle sopivat kasvit käyttöön ja kokeilemaan rohkeasti erilaisia seoksia tai yksittäisiä kasveja. Bieberin mukaan oleellista on käyttää erityyppisiä kasveja ja miettiä samalla niiden mahdollisuuksia niin aluskasveina, seoksina kuin satokasveina.

Samalla Bieber esittelee leveälehtisiä ja ruohovartisia kasveja, jotka jaotellaan viileän ilmaston ja lämpimän ilmaston kas-

veiksi. Viileän ilmaston kasvit tarkoittavat tuleentumista kylmällä ajanjaksolla (pellava, rypsi) ja lämpimän ilmaston kasvit tuleentumista lämpöisellä ajalla (palkokasvit).

Sadepisara on kuin pommi Bieber korosti kovasti sadepisaran maahan putoamisen estämistä. Sadepisara on kuin pommi osuessaan maahan. Sen vaikutus on paljon suurempi kuin, mitä tulemme monesti ajatelleeksi. Maahan osuva vesipisara roiskaisee maanpinnasta maa-ainesta ja näin levittää maaperäisiä kasvitauteja ja mahdollisesti myös tuholaisia laajemmalle. Tästä seuraa sairastuneita kasvustoja.

Lisäksi vesipisara runtelee maan rakennetta kuorettumisen tai ravinteiden huuhtoutumisen kautta. Yhdysvaltalainen viljelijä Bud Davis näytti vesipisaran vaikutuksen maaperään käytännössä simulaattorissaan.

Molemmat yhdysvaltalaisviljelijät korostivat kasvuston tiiviyttä ja aluskasvien merkitystä vähentämään sadepisaran vaikutusta. Heidän mukaansa riittävän tiheä kasvusto on sellainen, jossa kävelijä ei näe omia kengän kärkiään. ”Täällä ei voi olla elämää ilman maata ja ei maata ilman elämää; niiden on kehityttävä yhdessä”, lainasi Christine Jones esityksessään Charles E. Kelloggia, (USDA Yearbook of Agriculture 1038).

Päivä antoi paljon uutta tietoa maaperästä ja laittoi ajattelemaan asioita uudelta näkökulmalta. Meillä on paljon parannettavaa maan ja sen pieneliöstön hoitamisessa ja tarvitsemme paljon lisää tietoa myös erilaisista viljelykierroista, kasveista ja tekniikoista. ◀

LUOMULEHTI 4 | 2017

47

Ann-Sofie Lindholm

På svenska

TEXT: MICAELA STRÖM

Gropen är ett populärt återkommande inslag på fältdagen, i gropen kan besökarna lära sig mera om hur jorden ser ut och beter sig vid sådd av olika typs grödor och hur den reagerar på markpackning eller luckring.

EkoNu! på Västankvarn Fältdag Den 6 juli deltog Projekt EkoNu! på Västankvarn Fältdag i Ingå. Redan från morgonen strömmade det in folk till Fältdagen som bjöd på mångsidigt program, alla de stora aktörerna från jordbrukssektorn var på plats med maskiner, nya utsädessorter, bekämpningsmedel och gödsel.

P

rojekten och rådgivningsorganisationerna var väl representerade. Under dagen kunde man titta på försöksrutor, lyssna till intressanta föredrag och se maskindemonstrationer.

Västankvarn Fältdag som nu ordnades för sjätte gången på Västankvarn Gård i Ingå är en tillställning för professionella odlare. Årets tema var ”lönsamhet i växtodlingen” och besökarantalet över 3 000.

Tidigare år har Nylands Svenska Lant-

48

LUOMULEHTI 4 | 2017

brukssällskap (NSL) varit huvudarrangör, men i år hade huvudansvaret getts över till ProAgria i södra Finland.

EkoNu! hade eget tält under Fältdagen där projektet främst hade satsat på synlighet för de ekologiska sortförsöken. Thomas Snellman informerade besökarna om bland annat ekocertifiering av skog, ett naturligt samtalsämne då projektet bjöd på smakprov av ekologisk björksav.

Intressant med årets ekoförsök är att sortlistan har uppdaterats vilket betyder att några gamla sorter fallit bort samti-

digt som flera nya kommit till. Sammanlagt 14 kornsorter, 13 havresorter och 14 vårvetesorter ingår i årets ekosortförsök i Lovisa. Mer info om försöken på ekonu.fi.

Övrigt intressant program under fältdagen I granntältet huserade Greppa Marknaden, ett projekt som förverkligas i samarbete mellan SLF, SLC, NSL samt SLC Nyland och vars målsättning är att förbättra de nyländska odlarnas kännedom om marknaden, produktionskostnader och

nya odlingsväxter. Greppa Marknaden bjöd på intressanta föreläsningar, med bland andra Mikael Jeppsson (Lantmännen, Sverige) som föreläste om spannmålsmarknaden runt Östersjön och Sami Kuoppamäki (Osuuskunta Kymen Luomu) som berättade om ekomarknaden i Finland.

Gropen är ett populärt återkommande inslag på fältdagen, i gropen kan besökarna lära sig mera om hur jorden ser ut och beter sig vid sådd av olika typs grö-

dor och hur den reagerar på markpackning eller luckring. I gropen ser man tvärsnitt av markstrukturen från matjorden och djupare ner i alven. Professor Laura Alakukku från Helsingfors Universitet stod i år igen nere i gropen och berättade om markpackning och vikten av god markstruktur. I år hade gropen såtts med italienskt rajgräs som sedan hade bearbetats med djupgående kultivator. Besökarna kunde se obehandlad och behandlad rajgräsväxt.

Micaela Ström

Thomas Snellman från Projekt EkoNu! informerade besökarna under fältdagen om bland annat ekocertifiering av skog, ett naturligt samtalsämne då projektet bjöd på ekologisk björksav.

Ann-Sofie Lindholm

Maskindemonstrationer pågick kontinuerligt under dagen, kanske mest intressant för ekoodlarna var Oy Pargas Gård Ab:s maskin System Cameleon.

Bland utställarna fanns bland andra Evira på plats, här kunde man också diskutera ekoproduktion. Även Luke’s intressanta projekt FutureCrops var representerade på fältdagen där de visade upp plantor av alla möjliga slags specialväxter.

Luke förevisade genom Uusi RaHa -projektet också demorutor med olika bottenoch fånggrödor.

I Yaras avdelning kunde man bekanta sig med hur spannmålen reagerar på olika slags näringsbrist, mycket intressant! Det är bra att komma ihåg att det inte alltid är sjukdomar som färgar bladen, en spårämnesanalys kan vara till stor hjälp då man söker orsak till nedsatt skörd och stressade grödor. I både Soilfoods och Kaskärr Grönsakers montrar gjordes reklam för ekologisk godkänd gödsel.

Nylands Svenska Lantbrukssällskap hade egna försöksrutor där sorters sjukdomsresistens visades upp genom två rutor av varje sort där en var obehandlad och den andra sjukdomsbekämpad.

Just sjukdomsresistens är en mycket viktig egenskap vid ekologisk produktion och försöksrutorna var mycket populära bland besökarna.

Maskindemonstrationer pågick kontinuerligt under dagen, kanske mest intressant för ekoodlarna var Oy Pargas Gård Ab:s maskin System Cameleon. Två maskiner finns just nu i Finland av den mångsidiga flerfunktionssåmaskinen.

Maskinen kan också vara ett intressant alternativ för konventionella odlare då den möjliggör ett effektivt jordbruk också utan bekämpningsmedel. ◀

Ann-Sofie Lindholm

Maskindemonstrationer pågick under dagen och här ser man också gropen-tältet i förgrunden till höger. Gropen är ett populärt återkommande inslag på fältdagen, i gropen kan besökarna lära sig mera om hur jorden ser ut och beter sig vid sådd av olika typs grödor och reagerar på markpackning eller luckring.

LUOMULEHTI 4 | 2017

49

TEKSTI JA KUVAT: ERKKI VIHONEN

Uudet lajikkeet kiinnostavinta Västankvarnissa Lajikekokeet eivät anna suoraan tietoa luomuun soveltuvuudesta, mutta kasvusta, pituudesta ja lehtevyydestä saa jo joitakin viitteitä.

P

eltopäivissä parasta on uusiin kasveihin ja uusiin lajikkeisiin tutustuminen. Luomussa rikkakasvien kannalta tärkeitä ominaisuuksia on peittävyys. Peittävyys muodostuu pääasiassa lehtevyyden ja korrenpituuden myötä, joita pystyy hyvinkin näkemään näyteruuduilla.

Valitettavasti tänä vuonna kasvuaika oli myöhässä myös etelärannikolla Västankvarnissa, joten ihan parhainta mahdollista vertausta ei saanut aikaiseksi.

Syysviljoilla tiheyden ja pituuden vertaaminen oli helpointa.

Syysrukiin kohdalla silmämääräisen tiheyden parhaimmistoa olivat Reetta ja puolalainen Dankowskie Agat populaatiolajike. Dankowskie Agat on sen verran uudempi lajike, että sen viljelystä ei ole kovinkaan paljon kokemusta Suomessa, mutta vaikuttaa varsin tervetulleelta vaihtoehdolta Reetan kumppaniksi perinteisten syysrukiiden joukkoon.

Hybridimallisista oli vaikeampi tehdä selkeää vertailua, koska ne olivat yllättävänkin harvoja. Edukseen näyteruuduissa olivat: Hybridiuutuus Brandie ja KWS Livado. Se miten ne toimivat luomussa, on ainakin minulle vielä suuri kysymysmerkki.

Syysvehnät olivat kärsineet, jonkin verran enemmän talvitappioita ja ne olivat osaltaan jääneet harvoiksi ja yllättäen vanha syysvehnä Urho oli parhaimman näköinen.

Mallasohrassa tarvittaisiin omia kokeiluja Yksi mielenkiintoisimpia asioita olisi löytää Harbingerin tilalle uusi parempi mal-

50

LUOMULEHTI 4 | 2017

lasohra. Harbinger on hyvä mallasohra, mutta sen stressin sietokyky muuttuviin kasvuolosuhteisiin ei ole paras mahdollinen. Lisäksi on mielenkiintoista nähdä, miten RTG Planet mallasohrana toimii luomussa? Sitä on jonkin verran kylvet-

Kasvuajaltaan aikainen Sampo härkäpapu tulee viljelyyn 2018

Sami Kuoppamäen esitelmä Suomen luomumarkkinoista kokosi luomusta kiinnostuneita pääteltan täyteen.

ty luomumallasohra tarkoituksella. Valitettavasti tämä peltopäivä ei tuonut vielä mallasohra kysymykseen vastausta ja tarvitaankin innokkaita viljelijöitä kokeilemaan myös muita lajikkeita viljelyyn, jotta voisi löytyä uusi sopivampi mallasohra luomutuotantoon.

Palkokasvien puolella mielenkiintoisimmat uutuuslajikkeet olivat Sampo- ja Louhi-härkäpavut. Sampo on noin 94 päivän kasvuajan omaava satoisa lajike, jota toivottavasti saadaan ensi vuonna laajempaan viljelyyn. Aikaisuutensa vuoksi sitä voidaan viljellä laajemmin ja näin saada valkuaisomavaraisuutta paremmaksi.

Louhi on taas nykyisen Kontu lajikkeen kanssa samaa luokkaa kasvuajan suhteen, mutta satoisampi. Louhi on tulossa siementuotantoon 2017.

Peltopäivistä saa hyvin paljon irti tapaamalla edustajia, tutkijoita ja asiantuntijoita sekä tietysti muita viljelijöitä. Verkostoituminen, keskustelut yms. avaavat uusia näkökulmia ja luomun esiin tuominen jokaisella taholla nostaa luomun kehittämisen mahdollisuuksia. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija.

Syysruisruutuja.

Oikealta vasemmalle lajikkeet KWS Livado, Dankowskie Agat, Reetta, Brandie.

Uusia ulottuvuuksia yhteistyöhön luomutiloilla

V

iljelijöiden välinen yhteistyö alkaa olla hyvällä mallilla. Se kehittyy ja muovautuu kokemusten perusteella aina vain paremmaksi. On opittu myös vaihtamaan yhteistyökumppania ilman suurempaa dramatiikkaa. Hyvä yhteistyö kestää muutoksia.

Kokonaan uuteen malliin yhteistyö on vietävissä, kun mietitään maatilatasoon liitoksissa olevia tilan ulkopuolisia ulottuvuuksia. Perinteisin ajattelun laajeneminen on liittynyt jalostukseen ja markkinointiin, mutta viime vuosina mukaan on tullut myös ravinnehuoltoon ja energiaan liittyviä ratkaisuja.

Hyvinkääläinen Palopuron agroekologinen symbioosi on koonnut yhteen kattavasti näkyvissä olevat yhteen liitettävät toiminnot, jotka hyödyttävät kaikkia mukana olevia osakkaita. Hyödyt on määritelty taloudellisin perustein.

Tämä on tärkein yhteistyön toisiinsa sitova voima.

Avainsana koko asiassa on omien mahdollisuuksiensa rohkea arviointi ja uskallus puhua niistä naapurin kanssa.

Naapuri on lähin omien ideoiden arviointilaboratorio. Ennakkoluulottomia ideansa mittauttajia ja ennen kaikkea niiden julkituojia kaivattaisiin paljon lisää.

Palopuron tapauksessa naapurukset luottivat toisiinsa niin paljon, että jalostivat yhteistä ideaa omien mahdollisuuksiensa puitteissa ja hakivat määrätietoisesti aivomyrskyriiheensä toimijoita, jotka ratkaisisivat niitä osa-alueita, joihin omia resursseja ei ole.

Ratkaisu kehittyy pala palalta Tässä tapauksessa tarvittiin aluksi alkutuotteiden jalostaja kiinteään yhteyteen tilakokonaisuudessa. Kysymykseen vastasi kolme alkutuotannosta riippuvaista yritystä. Naapuriin rakennettu luomukanala, osakasmaatilalla toimiva kokous- ja kahvilapalveluyritys sekä uutta tuotantopaikkaa etsivä leipomo kiinnostuivat hankkeesta ja selvityksien jälkeen myös sitoutuivat siihen. Nämä yritykset ratkaisivat osallistumisellaan muun muassa rehu- ja raaka-ainetoimituksensa läheltä.

Jalostuksen ratkettua tuli melkein itsestään mietittäväksi jätehuolto. Jätehuollon päätettiin olevan myös osa kannattavaa taloudellista toimintaa. Porukkaan tuli osaava ja idearikas energiaosaaja. Nyt saatiin umpeen pitkä osa toinen toistaan ruokkivasta prosessista. Perustettiin energiayhtiö, jonka käytännön toiminnasta ja energian markkinoinnista vastaa jo pitkään alalla toiminut emoyhtiö, jolla on vakiintunut perusasiakaskunta.

Kaikki hyötyvät Kun prosessi aikanaan pyörii täysillä, tuottaa se osakkaille monenlaisia hyötyjä. Taloudelliset hyödyt ovat päällim-

mäisenä. Yhteistyötilat saavat tuotteensa – viljat ja avomaan erikoiskasvit - varmasti markkinoille. Pellot kiittävät suljetummasta ravinnekierrosta biokaasulaitoksen prosessin jäljiltä. Lisäksi suurten massojen kuljetusmatkat jäävät lyhyeksi. Maatilalla toimivan kahvila-tilamyymälän tuotevalikoima kasvaa, josta seuraa asiakasmäärän ja myynnin nousu. Kanala saa rehun ja leipomo raaka-aineensa läheltä.

Asiakkaat näkevät viljapellot laitoksen ympärillä ja havainnoivat kestävää ravinteiden kierrätystä käytännössä. Energiayhtiö myy kaasua kuivurin ja leipomon tarpeisiin sekä liikennekäyttöön.

Aineettomina hyötyinä korostuu suljetun kierron osaamisen kehittyminen. Toiminta näyttää myös yhteiskunnallisen tavoitteen toteuttamismallia hyötyjen yhdistämismahdollisuuksista, ravinteiden kierrätyksestä ja yleisestä ympäristön säästämisestä.

Käy tutustumassa Palopuron agroekologisen symbioosiin osoitteessa: blogs.helsinki.fi/palopuronsymbioosi ◀ ESA PARTANEN Kirjoittaja on seurannut Palopuron yhteistoiminnan kehittymistä neuvojana.

Satavuotiaan isänmaan parhaaksi

BESTON® Ca28Mg6 Masuunikuona tai BESTON® Ca32Mg2 Masuunikuona-kalsiittiseos BESTON® Ca32Mg3 Teräskuona

Anna pellollesi, mitä se eniten tarvitsee. BESTON® Puhdas luonto tarvitsee kasvaakseen vain sen omia aineita.

Oikein valittu BESTON®-kalkituskuona pitää maan ravinnetasapainon kunnossa, sillä BESTON®-kalkituskuonissa on vain luonnon omia kasvua ja hyvinvointia edistäviä aineita: kalsiumia, magnesiumia ja piitä.

Kalkitus nostaa maan pH:ta, jolloin maan ravinteet ovat ® paremmin kasvin käytössä. BESTON -kalkituskuona on hinta/laatusuhteeltaan markkinoiden parhaimpia kalkitusaineita. Käytä sitä.

Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri

LUOMULEHTI 4 | 2017

51

Yhdistyksistä TEKSTI JA KUVAT: ELISA NIEMI

Farmarista tuli

uusia jäseniä ja mentoreita Messukeskusteluiden kärkeen kesäkuun lopussa Seinäjoella nousi luomuvalvonnan muuttuminen maakuntauudistuksen myötä.

Jäseneksi paikallisyhdistys Ekoviljelijöihin ja Luomuliittoon tuli erityisesti monia uusia eteläpohjalaisia luomuviljelijöitä.

Luomuliiton edellinen puheenjohtaja Pauli Talvitie keskusteli teltalla muun muassa Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtajan Aarne Heikkilän kanssa.

Luomuosaston monipuoliseen ohjelmaan kuului mm. Borealin Pertti Pärssisen puheenvuoro tulevista härkäpapulajikkeista.

Luomuvalvonnasta keskusteltiin monesta näkökulmasta.

Kuvassa Luomuliiton hallituksen varajäsen Auvo Heikkilä ja puheenjohtaja Pirjo Siiskonen.

52

LUOMULEHTI 4 | 2017

Iltaa vietettiin Joupin tuvalla saunoen, syöden ja keskustellen.

maan parhaista antimista

Luomuosaston luomukanat kiinnostivat kaikenikäisiä kävijöitä.

Jo v uodesta 2005

Luomurehujen perhe karjatiloille Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

Uusia ja vanhoja mentoreita koolla: Reijo Hartikka, Janne Rauhansuu ja Timo Erkkilä. Essi Tarsia (kuvassa) ProAgriasta oli aktiivinen Erkki Vihosen kanssa osaston ohjelman järjestelyissä.

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

Etelä-Pohjanmaallakin on nyt yli kymmenen mentoria pohtimassa vastauksia tuottajien kysymyksiin!

Lisää tietoa mentor-toiminnasta: www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 20.10.

KONEITA

KARJATILALLE

Kärki Vitalix Nuolukivet Valvatti- ja ohdakekukinnot pois luomupelloilta!

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 9 JA 12 M

Latvusniitot hyötykasvien päältä

Rikkapesäkkeiden ja pyörtänöiden niitot

Laitumien ja viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus ja ongelmarikkojen poisto perunalta ja riviviljelmiltä

Tilaa nyt nuolukivet ennakkohintaan!

Kärki Vitalix Magnesium Kärki Vitalix Kalsium Kärki Vitalix Umpi Kärki Vitalix Lammas P. 064 298 900 www.karkiagri.fi

w-cult.fi W-Cult Oy, Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

KONEITA

SIEMENIÄ

Meiltä tutkitusti parhaat koneet

Laatusiemenet luomuun!

UUTUUS

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Uusi tukkeutumaton AEROSTARROTATION ja tositarkka -EXACT nostavat rikkaäestyksen uudelle tasolle.

CHOPSTAR riviväliharat viljalle ja riviviljelyyn yhdessä ROW-GUARD kameraohjauksen kanssa lisää mahdollisuuksia.

Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita ja taloudellisia - näin sato nousee jopa 30 % luomutuotannossa.

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella. Osta luomuun tarkoitettu kone!

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

54

LUOMULEHTI 4 | 2017

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan.

Rahoitusjärjestelyt.

Haetaan sopimusviljelijöitä!

Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

OSTAMME LUOMUVILJAA

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

Schaumann Leckmasse -nuolukivi Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet.

Hyväksytty luomuun.

20 kg astia.

Sisältää mm.

40 mg seleeniä. www.eurotrading.fi

p. 010 3211 950

LUOMUTUOTTEITA

Moduulirakenteiset Steketee-harat mekaaniseen rikkojen torjuntaan Koneet suunnitellaan aina vijelijän tarpeen mukaan, lähtökohtana viljelykasvi, riviväli ja koneketju Sekä etu- että takanostolaitteelle, takakiinnitteisiin koneisiin saatavana myös kameraohjaus Monikäyttöinen perusharayksikkö, johon voidaan yhdistää sopivat terät, kiekot tai sormiharat laajasta valikoimasta

AVAGRO OY | p. 02 858 3600 | www.avagro.fi

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa Liekittimet Harat Ryömijä

Luomuleipomo

KARJATILALLE

LUOMU ON HYVÄÄ – tavallista parempaa!

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Ilmasta typpeä!

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477 MENTOR-TOIMINTAA MENTOR-TOIMINTAA

Tervetuloa ostoksille!

Schaumann Leckmasse -nuolukivi Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet.

Hyväksytty luomuun.

20 kg astia.

TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ –Sisältää MUURUVESI mm.

MA– PE 10 –17, LA 10 –15 40 mg seleeniä.

www.eurotrading.fi

LUOMUVILJELYYN

TOPIN HALLI – KUOPION KAUPPAHALLI MA– PE 10 –17, LA 9.30 –15

p. 010 3211 950

Oletko uusi luomuyrittäjä? Laajentamassa luomutilaa? Mentorilta voit kysyä käytännön tietoa päätösten tueksi.

Lisätietoja: elisa.niemi@luomuliitto.fi, puh. 0400 534003 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

LUOMUTUOTTEITA LUOMULEHTI 4 | 2017 Luomu on hyvää Kesän luomuherkut meiltä!

55

TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM

Uusi eläinlaki -kirja maalaa synkän kuvan eläinten arjesta Vuoden 2017 alkupuolella ilmestynyt kirja ”Uusi eläinlaki” pyrkii kokoamaan yhteen tietoa eläintuotannon nykytilanteesta Suomessa.

Kirjassa esitellään tärkeimmät eläinlakiin liittyvät kysymykset ja uusimpia eläinten hyvinvointiin liittyviä tutkimustuloksia.

K

irjoittajien mukaan Suomi on jäämässä jälkeen yleiseurooppalaisesta eläinsuojelukehityksestä. Parsinavetat, sikojen häkissäpito, vasikoiden nupouttaminen ilman kivunlievitystä ja turkistarhaus mainitaan tästä esimerkkeinä.

Nykyinen eläinsuojelulaki on 20 vuotta vanha ja se astui voimaan vuonna 1996.

Tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista on lisääntynyt, ihmisten asenteet eläimiä kohtaan ovat muuttuneet ja eläintenpito on erilaista kuin ennen. Nykyinen eläinsuojelulaki on vanhentunut ja tarvitsee päivitystä.

Uusi eläinlaki –kirjan kansi on tyylikäs ja teksti huoliteltua ja selkeää. Kirjoittajat ovat selvästi perehtyneet taustamateriaaliin ja kotieläinten hyvinvointia koskeviin tutkimuksiin. Erilaiset tilastotiedot koskien eläintenpitoa eri maissa ovat ainakin minulle osittain uutta ja mielenkiintoista luettavaa.

Mai Kivelä, Veikka Lahtinen & Laura Uotila (toim.)

Uusi Eläinlaki Julkaisuajankohta: 4 / 2017 180 s.

56

LUOMULEHTI 4 | 2017

Myönteistä kehitystä ei tuoda esiin Suomalainen kotieläintuotanto ei kirjassa paljoa kiitosta saa. Meillä on toki paljon parannettavaa eläinten olosuhteissa, mutta moneen muuhun maahan verrat-

tuna asiat ovat täällä todella hyvin. Tästä ei sanota mitään.

Esille olisi voinut tuoda myös positiivista kehitystä eläinten pidossa. Moni asia on vuosien saatossa muuttunut paljon paremmaksikin. Nykyaikaiset hyvin ilmastoidut ja valoisat kotieläinrakennukset ovat taatusti mukavampia paikkoja asua kuin pimeät, likaiset ja ahtaat navetat vuosikymmeniä sitten. Eläinlääkinnän ja lääkkeiden kehitys on sekin suuri parannus eläinten hyvinvointiin ja nykyaikaiset rehut ovat huippulaatuisia.

Hevosista kirjassa ei puhuta lainkaan.

Kummalista, koska hevosurheilun suosion kasvu on ollut suurta. Erityisesti ulkomailla hevosurheilun eläinsuojelussa on paljon parannettavaa. Toisaalta Suomessakin on 1980-luvusta saakka tapahtunut hevosten käsittelyssä suuri muutos parempaan. Hevosten lajinmukaisesta ruokinnasta ja hoidosta on tullut paljon tavallisempaa.

Parantaako pelkkä tiukempi eläinsuojelulaki sitten todella eläinten oloja? Eläinten oloja voidaan parantaa muutenkin kuin lainsäädännön avulla. Luomutuot-

teet ja erilaiset eläintuotannon hyvinvointituet esimerkkinä. Näistä ei kirjassa mainita mitään. ”Eläinsuojeluvalvonta on hajautettu ongelmallisesti usealle eri viranomaiselle. On ongelmallista, että viranomaiset tekevät tuotantotiloilla tai teurastamoissa tarkastuksia tarkastusten perään, ilman että eläinten olosuhteet muuttuvat parempaan suuntaan.” Tässä kirjassa esitettyjä tärkeitä epäkohtia, joista harvoin puhutaan.

Kirja on hyvä ajatusten- ja keskustelun herättäjänä. Se osoittaa sen, että meillä on vielä paljon tehtävää eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Korkeat hyvinvointistandardit voisivat myös meillä toimia markkinointivalttina maailmalla. Käytännön kokemus työstä tuotantoeläinten parissa ja ääriajattelun maku paistaa tekstistä valitettavasti läpi. Lisäksi suomalaisen eläintenpidon mustamaalaaminen tuntuu paitsi epäuskottavalta myös kummalliselta. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton eläintuotannon asiantuntija.

Parsissa pitäminen puhuttaa Uuden eläinsuojelulain on määrä astua voimaan vuonna 2019.

Uusi eläinsuojelulaki tuo 20 vuotta vanhaan lakiin useita uudistuksia. Eläinsuojelulain lopullinen luonnos, laki eläinten hyvinvoinnista, julkaistiin kesäkuun alussa. Lainvalmisteluun osallistuneet sidosryhmät pitävät uutta lakia parempana kuin vanhaa, mutta moni on esittänyt myös kritiikkiä ja pitää uutta lakia liian kunnianhimottomana.

Laissa ei esimerkiksi vaadita eläimille jatkuvaa juomavedensaantia vaan riittävää juomaveden saantia. Riittävää juomaveden saantia on vaikeampi valvoa kuin jos lakiin olisi kirjattu sana jatkuva. Sonnien pitäminen kiinni parressa kielletään, mutta lehmien pitäminen parressa sallittaisiin myös jatkossa.

Parsinavetoiden sallimista lypsylehmille perustellaan sillä, että rakennemuutos lopettaa lehmien pitämisen parressa ilman lakimuutostakin.

Kysymyksiä

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat Saako Benfital-nimistä vasikan ripulin ehkäisyyn tarkoitettua elektrolyyttiä ja glukoosia sisältävää valmistetta käyttää luomussa?

BENFITAL EI ole varsinainen lääke ja silloin se lasketaan luomutuotannossa niin sanotuksi omahoitotuotteeksi. Sen käyttö on sallittu, mutta koostumuksesta riippuen siitä joko menee niin sanottu hoitokerta tai sitten ei. Jos valmistusaineena on käytetty Eviran luomukotieläinsääntöjen liitteissä V ja VI mainittuja sallittuja aineita, valmisteen käytöstä ei mene hoitokertaa. Jos sen sijaan ainesosia ei liitteistä löydy, tuottaja kirjaa valmisteen käytön käytettynä hoitokertana.

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström, puh. 040 936 2150

HERNEELLÄ ON useita erilaisia kasvitauteja, jotka voivat olla maan kautta tai kylvösiemenen kautta tai ilman kautta leviäviä.

Osaan näistä ei voi viljelijä oikeastaan vaikuttaa, koska säätekijät määräävät niiden leviämisen (Esim. harmaahome, herneenhärmä ja herneenruoste). Nämä eivät juurikaan vähennä herneen satotasoa.

Pahimpia herneen kasvitauteja ovat herneenlakaste, pahkahome ja herneenlehtihome. Herneenlakaste on munasienen aiheuttama juuristotauti, joka tuhoaa herneen juuria ja tyviosia,

58

LUOMULEHTI 4 | 2017

@

neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

jolloin herne kuihtuu. Herneenlakaste tulee runsaampana näkyviin märkänä ja lämpimänä vuotena. Tauti siirtyy herkästi koneiden mukana lohkolta toiselle. Noin viiden vuoden kierto herneen viljelyssä estää taudin lisääntymisen. Jos tauti on näkyvissä kasvustossa, on kierrossa syytä pitää 6 –10 vuoden väli herneen viljelyssä.

Herneenlehtihome on munasienen aiheuttama tauti, joka tulee esiin erityisesti kosteina ja koleina kesinä. Tauti esiintyy ensin alimmissa lehdissä ja etenee sopivissa olosuhteissa kasvustossa ylöspäin kuihduttaen lopulta kasvin kokonaan. Herneenlehtihomeen voi tunnistaa alkukesällä lehdissä kellertävinä laikkuina, joiden alapinnalla on harmahtavaa homekasvustoa. Herneenlehtihome säilyy tartutuskykyisenä maassa jopa kymmenen vuotta.

Pahkahome on ehkäpä yleisin herneen kasvitauti. Sitä esiintyy varsinkin sateisina kesinä. Se ilmenee herneen varsissa aluksi laikkuina ja erittäin kosteissa olosuhteissa voi kasvustossa kasvaa paksua valkeaa hometta. Pahkahomeen rihmastopahkat säilyvät maassa jopa viisi vuotta. Home voi levitä myös tuulen mukana viereisille lohkoille.

Myös Fusarium-sienet ja laikkutaudit ovat herneellä mahdollisia. Ne leviävät parhaiten satojätteiden ja voivat säilyä maassa 2 – 3 vuotta. Taudit voivat levitä myös saastuneen kylvösiemenen kautta.

Herneen viljely samoilla lohkoilla useana vuonna peräkkäin lisää kasvitauti riskiä.

Suosittelenkin, että puhdasta hernettä ei viljeltäisi kuin joka neljäs tai viides vuosi samalla lohkolla. Lisäksi jos kyseessä on seokset, joissa viljaa alle puolet siemenmäärästä, kannattaa viljelykierossa pitää herneettömiä välivuosia kaksi tai kolme vuotta. Kaurahernekasvusto ja kaura välikasvina vähentää jonkin verran tautipainetta, joten kauraa kannattaa viljellä välikasvina. Tulevaisuudessa kannattaa pitää herneettömiä vuosia lohkoilla ja näin madaltaa oleellisesti tautipainetta sekä mahdollistaa hyvälaatuisen herneen viljely myös tulevaisuudessa.

Hyvällä ja aktiivisella viljelykierrolla, jossa on monipuolisesti eri lajeja, saadaan aikaan terve hernekasvusto.

Elisa Niemi

Tilallamme viljellään puhdasta hernettä ja hernettä seoksina samoilla lohkoilla vuodesta toiseen. Voiko jokin kasvitauti tulla rajoittavaksi tekijäksi herneen viljelyyn?

Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia.

Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Palvelua tukee maa- ja metsätalousministeriö.

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen, puh. 040 936 0377

Erkki Vihonen

Juha Tuomi

Pakattu vai pakkaamaton tuote – onko luomumerkinnät aina pakollisia?

Hanna Tuominen

MARJAT, PERUNAT ja kasvikset myydään kesäaikaan ja heti sadonkorjuun jälkeen usein avonaisissa rasioissa tai laatikoissa suoraan kuluttajalle. Moni luomutuottaja onkin kysynyt, milloin luomumerkinnät ovat pakolliset ja milloin ei.

Valmiiksi pakatulla elintarvikkeella tarkoitetaan elintarviketta, joka on ennen myyntiä valmiiksi suljettu pakkaukseen kokonaan tai osittain siten, että pakkauksen sisältöä ei voida muuttaa avaamatta tai rikkomatta pakkausta, esimerkiksi luomukaurahiutaleet tai luomumansikkahillo.

Näissä tuotteissa tulee olla pakollisten pakkausmerkintöjen lisäksi EU:n luomutunnus (lehtilogo), valvovan viranomaisen tunnus ja sen alapuolella maatalousperäisten raaka-aineiden tuotantopaikka.

Tämä on varmasti selvä asia kaikille.

Pakkaamattomalla elintarvikkeella tarkoitetaan loppukuluttajalle sellaisenaan tarkoitettua -elintarviketta, jonka kuluttaja itse pakkaa, (esim. kaupasta ostetut luomuperunat), tai luomuperunat, jotka pakataan kuluttajan pyynnöstä elintarvikkeen luovutuspaikassa tai joka on valmiiksi pakattu elintarvikkeen luovutuspaikassa välitöntä myyntiä varten (esim. maatilapuo-

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi.

dissa) tai joka tarjoillaan elintarvikkeen luovutuspaikassa loppukuluttajalle valmiina nautittavaksi (esim. luomumansikka smoothie).

Lisäksi myymälässä myytävät ja siellä yksittäin läpinäkyvään pakkaukseen pakatut juustot tai yksittäispakatut, läpinäkyvään pakkaukseen pakatut kasvikset (esim. luomukurkut) katsotaan pakkaamattomiksi. Näissä ns. pakkaamattomissa tuotteissa ei tarvitse olla pakollisia pakkausmerkintöjä eikä luomumerkintöjä. Kuluttajalle tulee kuitenkin antaa riittävät tiedot elintarvikkeesta, esim. avonaisessa laatikossa myytävissä mansikoissa tulee olla maininta määrästä (esim. 2 kg) sekä välittömässä yhteydessä kyltti, jossa on mainittu alkuperämaa ja laatuluokka.

Asiaan liittyvää lainsäädäntöä: EU 1169/2011 asetus elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (pakatut tuotteet) MMMa 834/2014 asetus elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (pakkaamattomat tuotteet) Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo, puh. 040 964 1518

asiantuntijat.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

Tiimissä mukana myös

Arella Rahtola

Niihin vastaavat Luomuliiton

Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola, puh. 040 573 4791

LUOMULEHTI 4 | 2017

59

TEKSTI JA KUVAT: JOHANNA HELKIMO

Johtavalla luomumaalla tekniikat hallussa Tanska on nyt 9,6 prosentin markkinaosuudellaan maailman johtava luomumaa. Pienryhmä PohjoisPohjanmaalta perehtyi menestyksen saloihin.

M

aasta markkinoille -hankkeen yhteistyökumppani Seges oli suunnitellut ensimmäisen pienryhmän vierailulle hyvän kattauksen luomupuutarhatuotantoa, suoramyyntiä sekä luomusianlihan kasvatusta.

Saimme kuulla ja nähdä tuloksia erilaisista viljan lajikekokeista ja siiten miten laajasti niitä siellä tehdään ja miten tulokset ovat käytännössä myös käytössä.

Ympärivuotisesti ulkoilevien sikojen kasvatus oli hyvin kiinnostavaa nähtävää Johannesminden luomutilalla, jota pitää pariskunta Jan ja Tine Thybo.

Luomumansikkaa viljellään Helge Kjær Sørensenin tilalla Holtgaard Odderissa tasamaalla, ei harjupenkeissä nopealla kierrolla (3 satovuotta). Katteena oli olkea.

60

LUOMULEHTI 4 | 2017

Tutustuimme myös laajamittaiseen suoramyyntitoimintaan Barritskovin luomutilalla, joka sijaitsee Vejle Fjordissa.

Uusia ideoita tilalla on koko ajan, uusimpina luomukanankasvatus siirrettävällä kanakopilla pellolla sekä ”ylijäämä”jerseyvasikoiden kasvatus maitokarjatilalta holistisen laidunnuksen periaattein. Suoramyynti tapahtuu Aarstiderna-yrityksen kautta, jossa luomukasvis ja -juureslaatikot, luomulihalla höystettynä toimitetaan suoraan kotiovella. Yritys kasvaa nyt ekspotentialisesti. ◀

Luomukasvintuotanto haltuun pienryhmätoiminnalla Maasta markkinoille -hankkeen tavoitteena on lisätä pohjoispohjalaista luomukasvintuotantoa, parantaa sen tehokkuutta ja kannattavuutta. Hanke on rahoitettu ELY-keskuksesta maaseuturahastosta. Mukana hankkeessa on erityisesti pienryhmään osallistuvat viljelijät sekä Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistys, Bt-Agro Oy, Naturcom, Kinnusen Mylly sekä Arttim Oy. Luomuun siirtymisen kynnystä pyritään madaltamaan ja keinoja etsitään myös helpottamaan tuotteiden pääsyä markkinoille.

Osaaminen ja verkostot ovat koko hankkeen läpileikkaavia teemoja.

Pohjois-Pohjanmalla toimii nyt yksi aktiivinen ja innostunut luomukasvintuotannon pienryhmä viime vuoden alkupuolelta asti ja toinen on aluillaan sekä kolmatta suunnitellaan. Ensimmäinen ryhmä on tehnyt alkukartoitukset ja heidän kanssaan on pidetty alkukeskustelut sekä tilakohtaiset käynnit sekä useampia muita tapaamisia Tanskan matkan lisäksi.

Kirjoittaja on luomuasiantuntija ja projektipäällikkö Maasta Markkinoille -hankkeessa ProAgria Oulussa.

Skyttes Gardeniissa Lars Skytten tilalla oli monipuolista vihannesviljelyä luomuna jo 30 vuotta.

Vasemmalla kuvassa Juha Mustonen, oikealla Rauno Haapala ja Vesa Mustakangas.

Salaatti- ja kaalimaat oli hoidettu ammattimaisesti. Skyttes Gardeniissa Lars Skytten tilalla oli monipuolista vihannesviljelyä luomuna jo 30 vuotta.

Tilaa nyt lippis!

15 €

Hyvä, suojaava lippa. Kokoa voi säätää tarranauhalla.

Jäsenille

- 10 %

MUISTA MYÖS T-PAIDAT JA PINSSIT. ISOMMISTA ERISTÄ PYYDÄ EDULLISEMPI TARJOUS. WWW.LUOMULIITTO.FI/JARJESTO /TUOTTEITA-JA-MATERIAALEJA

Katso muut jäsenedut: www.luomuliitto.fi/jasenedut

Tilaa nyt!

Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat.

Tilaa Luomulehti.

6 nroa vuodessa.

Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

h www.luomule

ti.fi

33003 VASTAUSLÄHETYS

Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla. ☐ TUOTTAJAJÄSEN

☐ KULUTTAJAJÄSEN

☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ KANNATUSJÄSEN ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luomuyhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä Luomuliiton suorajäseneksi (Äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.) ☐ Tuottajajäsen 60 €

☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Kuluttajajäsen 25 €

☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

Hanki nyt Leppäkerttu suomalaisen luomun merkki! ☐ Alkutuotanto ja alhainen jalostus 150 € / 3 vuotta ☐ Mikroyritykset 250 € / 3 vuotta (yritykset, joissa on vähemmän kuin 10 työntekijää) ☐ Muut yritykset 500 € / 3 vuotta + 0,2 % Leppäkerttu-tuotteiden liikevaihdosta

Pinssi 1 € T-paita 25 € Väri

www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/leppakerttumerkki

Koko

kpl kpl (S-XXL)

le h ti

☐ Kestotilaus 60 €

☐ Näytenumero 1 kpl 0 €

☐ Yhden vuoden tilaus 66 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja uudelle tilaajalle 15 €

☐ Olen jäsen, kestotilaus 44 € ☐ Opiskelijatilaus 30 € Hinnat sis. ALV 10 %

☐ Muu:

Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Nimi: Osoite: Puhelinnumero:

Sähköposti:

62 LUOMULEHTI 4 | 2017 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

4/2017

TEKSTI JA KUVA: ELISA NIEMI

Minä ja luomu

”Valitsen monet tuotteet luomuna” Vappu Pimiä puhuu mielellään kotimaisen tuotannon puolesta ja kertoo myös luomutuotesuosikeistaan.

Onko luomuun liittyvää tullut esille Maajussille morsian -sarjaa tehdessä?

Tuottajat ovat tosi valveutuneita ja kiinnostuneita hoitamaan tilansa niin, että esimerkiksi eläinten hyvinvointi on mahdollisimman hyvin huomioitu. Yhdellä tilalla on alkuperäiskarjaa ja he osallistuvat niin geenipankkityöhön.

Oletko halunnut nostaa luomua esiin myös keittokirjoissasi?

En erityisesti - haluan vaan kannustaa, että ihmiset kokeilevat erilaisia tuotteita. Luomusta harmitellaan usein, että se maksaa vähän enemmän, mutta vaatiihan se viljelijältäkin työtä.

Kun ostaa vaikkapa lihaa enemmän kerralla, hintaero ei ole tuntuva.

Minkälainen rooli luomulla on omassa keittiössäsi?

Olen ostanut usein luomuherefordia, joka on tehnyt suuren vaikutuksen maullaan. Aikaisemminkin olen ostanut hyvää kotimaista lihaa, mutta tämä erottui joukosta. Tomaatin ja kurkun ostan myös aina luomuna, koska maku erottaa ne muista. Ehkä olennaista on myös ostopaikka. Jotkut sanovat,

Vappu Pimiä.

että ulkomailla on paremmat tomaatit, mutta ne luomukirsikkatomaatit, jotka ostan suoraan luomutilalta, ovat niin makeita ja ihania, että lähtee järki!

Meillä on pienet lapset ja halutaan syödä useimmilla aterioilla puhdasta, terveellistä ja prosessoimatonta. Luomua valitessa tulee tietynlainen turvallisuus.

Ulkomaiset tuotteet valitsen ehdottomasti luomuna. Luomusitrushedelmissä ilahduttaa se, että voin huoletta käyttää myös esimerkiksi sitruunan kuorta.

Kotimaisen kannattamisesta olen kysynyt keskustelun herättämiseksi, että mitä jos se vaihtoehto viedäänkin pois?

Maatiloja lopetetaan koko ajan, koska yritykset eivät ole kannattavia.

Nyt on kotimaassa satokausi parhaimmillaan. Hienoa, että tilalliset järjestävät myös tapahtumia, jotta ihmiset pääsevät tutustumaan. ◀

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pirjo Siiskonen pirjo.siiskonen@luomuliitto.fi 044 0752 755

TILAAJAPALVELU arkisin klo 9 –16 luomuliitto.jarvenpaa@rantalainen.fi 010 321 6500

TOIMITUSSIHTEERI Elisa Niemi elisa.niemi@luomuliitto.fi 0400 534 003

ULKOASU Teppo Jäntti teppo.jantti@kallo.fi 040 849 1110

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala / Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pirjo Siiskonen 044 0752 755 TOIMINNANJOHTAJA Elisa Niemi 0400 534 003 EDUNVALVONTAJOHTAJA Niina Ratilainen 050 378 7791 etunimi.sukunimi@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 58 LUOMULEHTI 4 | 2017

63

TYÖN SANKARI

UUSI 75-130 HV VALTRA A-SARJA Valtran uusi A-sarja aloittaa uuden ajanjakson maatilallasi.

Hyvin suunniteltu mallisarja on miellyttävä, helppo ja hiljainen käyttää, minkä ansiosta työnteko on entistä tehokkaampaa.

Anna työn sankarin aloittaa tilallasi jo tänään!

>

VALTRA-MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY

Lähimmän myyjäsi yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 ja osoitteesta valtra.fi

KATSO MITÄ VOIMME TARJOTA JUURI SINULLE. VALTRA.FI/KAMPANJAT