Luomulehti 4/2016

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 4/2016

10,00 €

Tertti kutsuu Maista luomu -tapahtumaan ▶ 37

www.luomulehti.fi

SATAKUNNASSA siirrytään kiihtyvässä tahdissa luomuun ▷ 24

janpito ◀Kannattavuuskir misessä auttaa tilan kehittä ▷ 28

VILOMIX FINLAND OY:N VALIKOIMASTA LUOMUTUOTANTOON SOVELTUVAT: • ADE–vitamiinivalmisteet • E-vitamiini- ja seleenivalmisteet Useita orgaanista seleeniä sisältäviä valmisteita

• Mira-kivennäisrehut • Nuolukivet naudoille • Natriumbikarbonaatti, merilevä, ruokintakalkki, magnesiumoksidi ja suola tilaseoksiin • Lisäksi runsas valikoima luomutiloille soveltuvia puhdistus- ja pesuaineita mm. vedinkastot ja kiertopesuaineet

TIEDUSTELE TUOTTEITA PALVELEVALTA ALUE-EDUSTAJALTASI:

www.vilomix.fi/edustajat

Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

LAJINSA PARHAAT

EBENA tuin i s o u en s m o u S irna v u h e r

JÖGEVA 4 in

täv s e k en Suom oapila valk

www.naturcom.fi

Luomutuotanto kannattaa tehty valtioneuvoston periaatepäätös edistää julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen vastuullisuutta.

Sillä on suuri vaikutus tulevaisuudessa kuntien ja kaupunkien hankintatoimeen.

Kannattavuuskerroin on ehkä parhaimpia välineitä tutkia maataloustuotannon kannattavuutta. Se soveltuu vuosien väliseen vertailuun, eri kokoluokkaa ja eri tuotantosuuntaa olevien tilojen väliseen vertailuun. Se soveltuu hyvin myös luomun ja tavanomaisen tuotannon kannattavuuden vertailuun.

Kannattavuuskerroin lasketaan jakamalla maataloustulo yrittäjäperheen palkka- ja korkovaatimuksen summalla. Mitä suurempi luku, sitä parempi on kannattavuus.

Viljanviljelytiloilla luomun kannattavuuskerroin on Luken mukaan viime vuosina ollut reilusti yli yhden, kun taas tavanomaisessa tuotannossa päästiin juuri ja juuri nolla rajan yläpuolelle. Maitotiloilla vastaavat luvut olivat luomussa 0,8 ja tavanomaisessa 0,6. Naudanlihan tuotannossa luomu on myös kannattavampaa.

Kerroin on luomussa noin 0,6 ja tavanomaisessa 0,4.

Miltä luomutuotannon kannattavuus sitten näyttää tulevaisuuden valossa? On oletettavaa, että luomun kysyntä kasvaa ja siitä johtuen hinnat pysyvät tavanomaista tuotantoa korkeammalla. Yhtälailla on oletettavaa, että yhteiskunta suosii luomutuotantoa myös tulevaisuudessa sen lukuisten myönteisten vaikutusten takia.

PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja

Elisa Niemi

L

uomutuotanto on ollut pitkään kannattavampaa kuin tavanomainen tuotanto. Siihen on olemassa ainakin kolme merkittävää syytä. Tärkein on luomun idea. Luomu on kestävä ja harmoninen tapa tuottaa, jossa tehokkuus tulee luonnostaan.

Toinen on markkinoilta saatava parempi hinta, joka sekin johtuu luomun ideasta. Kolmas syy on maatalouden tukipolitiikka, joka suosii luomua.

Luomun idea itsessään antaa edellytykset kannattavaan tuotantoon. Siitä johtuvat luomun turvallisuus, terveellisyys ja positiiviset ympäristövaikutukset.

Luomutuotanto perustuu eheään harmoniseen kokonaisuuteen, jossa ravinteet kiertävät. Luomussa karja ja pelto elävät symbioosissa. Myös jätteet pystytään tällaisessa kiertotaloudessa hyödyntämään tehokkaasti.

Tämä tarkoittaa pieniä logistisia kustannuksia, pientä hävikkiä ja pientä kalliiden ostopanosten käyttöä.

Viljelykustannusten jatkuvasti kasvaessa ostopanosten vähäinen käyttö parantaa automaattisesti luomutuotannon suhteellista kannattavuutta.

Luomusta maksetaan myös enemmän. Kuluttaja arvostaa luomun puhtautta, hyvää makua, ekologisuutta ja kotieläintuotannon eettisyyttä. Näistä syistä luomusta ollaan valmiita maksamaan hieman kalliimpaa hintaa.

Maailmalla on ollut erilaisia ruokaskandaaleja. Siksi kuluttaja haluaa tietää mitä suuhunsa tai läheisensä suuhun pistää. Valinta päätyy nykyään usein luomuun, koska se on virallisesti valvottua tuotantoa. Se takaa elintarvikkeen luotettavuuden.

Edellä mainituista syistä johtuen myös laitosruokailussa tullaan siirtymään tulevaisuudessa entistä enemmän luomuraaka-aineisiin. Samat kuluttajien mieltymykset ja vaateet ohjaavat joukkoruokailua, mutta usein vähän viiveellä. Yhteiskunta pyrkii omilla toimillaan edistämään luomun lisääntyvää käyttöä.

Luomu tuli ensimmäisen kerran maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan. Sama status luomulla on nykyisen Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa.

Luomupeltoala ja luomun käyttö suurkeittiöissä pyritään nostamaan 20 prosenttiin. Hallitusohjelman mukaan jatketaan myös luomuohjelman toteuttamista.

Nämä julkisen vallan toimet perustuvat aivan samoihin vaikuttimiin kuin kuluttajankin valinnat.

Hyvä esimerkki yhteiskunnan suhtautumisesta ja tahdosta edistää luomun ja lähiruuan käyttöä, on äskettäin

LUOMULEHTI 4 | 2016

3

6.–8.10.2016

Jälleen Jyväskylässä Monipuolinen näyttely maatalouden ammattilaisille

Jyväskylä Paviljonki

Uno Savolan katu 8, Jyväskylä

Avoinna: to–pe 9–17, la 9–16 Liput: 17,– / 12,–

koneagria.fi



LUOMUA TURUILLE JA TOREILLE

KoneAgria on erikoisnäyttely, jossa on esillä maatalouskoneita ja -laitteita, tuotantotarvikkeita sekä palveluja. Tänä vuonna keskiössä on nurmentuotanto ja kotieläintalous.

Lauantaina luomumaitopaneeli sekä luomuseminaari. Seminaarissa esiintyvät Luken, ProAgrian ja Soilfood Oy:n asiantuntijat.

Muissa seminaareissa aiheina maidontuotanto, yhtiöittäminen ja yhteisyritys, maan rakenne, pihvikarja, pilvipalvelut, nurmentuotanto, Minun maatilani -ohjelmisto ja energia.

1.2016 16.−17.1

OLETHAN JO MERKINNYT KALENTERIIN? Ilmoittautuminen 30.10. mennessä.

Luomupäivät koostuvat ajankohtaisista rinnakkaisohjelmista, retkistä sekä kansainvälisistä ja kotimaisista asiantuntijapuheenvuoroista.

4

Kasvinviljely Puutarhatuotanto Eläintuotanto

16.–17.11. Turun AMK

16.11. Luomugaala Kupittaan Paviljongilla

Kupittaan rautatieasemalta 500 m

Förin äijä - Markku Heikkilä Show! Vuoden Luomuyrityksen

www.luomu.fi/luomupaivat

palkitseminen. Juontaja ja muusikko: Rami Tapper.

LUOMULEHTI 4 | 2016

Sisällys 4/2016

> Kainuun ainoa luomumaitotila uskoo tulevaisuuteen s. 14

3 10 12 14 17 22 23 24 26 28

Pääkirjoitus: Luomutuotanto kannattaa Tanskassa panostetaan luomuviljojen jalostukseen Ylämaankarja soveltuu hyvin luomuun Kainuun ainoa luomumaitotila uskoo tulevaisuuteen Kun tuntui siltä, että pitää kokeilla jotain muuta EU:n luomulainsäädännön tulkinnat johtavat eriarvoisuuteen maiden välillä Ammattikeittiöt aikovat lisätä luomun käyttöä KANNESSA: Satakunnassa siirrytään kiihtyvässä tahdissa luomuun Speltin kysyntä jatkaa kasvuaan KANNESSA: Kannattavuuskirjanpito auttaa tilan kehittämisessä

30

Suomalaisessa luomutuotteessa on suuri vientipotentiaali

32

Uusia apuvälineitä eläintuottajille

Kannen kuva: Birgitta Partanen

le h ti

> Speltin kysyntä jatkaa kasvuaan s. 26

34 37 40 43 44 45 46 50 52 60 61 63

Holmqvistien tila on ollut luomussa 50 vuotta KANNESSA: Tertti kutsuu Maista luomu –tapahtumaan Suuren eurooppalaisen maitohankkeen tuloskimaraa LuomuWikin pohjana yhteisöllinen tiedontuotanto – Ammattiasioihin keskittyville wikeille on kysyntää Luomutilat jakavat tietoa ja elämyksiä Luonnon päivänä

Holmqvistien tila on ollut luomussa 50 vuotta s. 34

Keski-Suomeen oma luomuhanke Viro luottaa tulevaisuuteen – kuluttaja haluaa luomunsa läheltä Monimuotoisuus toimii marjanviljelyssä Jatkuuko luomun kasvukausi?

Puutarhatuotteita asiakkaan toiveita kuunnellen Uudet mustat T-paidat nyt tilattavissa!

KoneAgrian luomuseminaari 8.10.2016

Palstat

6 Alkupaloja 8 Tilastoista poimittua 9 Gallup 20 Edunvalvontaa Euroopassa 21 Kolumni 38 Ulkomailta 49 På svenska 54 Palveluksessanne 56 Luomulehti 35 v.

58 Kysymyksiä

LUOMULEHTI 4 | 2016

5

Elisa Niemi

Marjo Koivumäki

Tapahtumissa luomua!

LUOMUAKIN SISÄLTÄVIÄ tapahtumia on nyt ennätyksellisen paljon. Tämän lehden ilmestyessä on käynnissä jälleen eri maakuntien tuotteita Helsingin Rautatientorilla esiintuova Herkkujen Suomi.

Seuraavana lauantaina on ympäri Suomea luomutiloilla Luonnon päivä -tapahtumia, joissa niin kuluttajat kuin tuottajatkin perinteisesti tulevat kiinnostuneina kyselemään luomusta (ks. s. 44).

Osta tilalta! -päivänä 10.9. juhlistetaan tuottajia ja kotimaista ruoantuotantoa ympäri Suomea ja mukana on tietysti myös luomutiloja, jotka ovat suhteessa hyvin edustettuina Suomen suoramyyntitiloissa.

Samana päivänä Pohjois-Suomen ainoina luomumarkkinoina itseään mainostavat Ruukin luomu- ja lähituotemarkkinat järjestetään Ruukin maaseutuopiston idyllisessä miljöössä.

Kyseessä on juhlavuosi - 20 vuotta! Teemana on Energiaa luonnosta ja esille on tulossa energia-alan toimijoita sekä metsäosasto, unohtamatta lapsille suunnattua tekemistä (mm. polkutraktoripullingin SM-kisat) ja kotieläinpihaa. Myös viljelijät huomioidaan tänä vuonna aiempaa paremmin, sillä paikalle on tulossa mm. konekenttä.

Luomualan tapahtumia koottuna osoitteeseen luomu.fi/kalenteri.

PITKÄÄN VALMISTELTUA luomuasetusta ei saatu maaliin kesäkuussa päättyneen Alankomaiden puheenjohtajakauden aikana. Kapula siirtyi Slovakialle, joka on järjestyksessään kuudes luomuasetuksen parissa työskentelevä puheenjohtajamaa.

Luomukattojärjestö IFOAMin EU-ryhmä kiitti Alankomaita hyvästä työstä luomuasetusneuvotteluiden edistämisessä monella tärkeällä osa-alueella. Järjestö toivoo luomuasetusneuvotteluiden jatkuvan ripeästi, jotta asetus saadaan ennen pitkää valmiiksi.

Neuvotteluiden kesto aiheuttaa luomutoimijoille epävarmuutta tulevista linjauksista, ja monessa kysymyksessä osapuolet eivät ole vielä löytäneet riittävää yksimielisyyttä.

6

LUOMULEHTI

4 | 2016

Euroopan komissio

Luomuasetusneuvottelut jatkuvat

Tutkimusta biologisista torjunta-aineista ja kasvunparanteista TÄMÄN VUODEN maaliskuussa käynnistyi Luonnonvarakeskuksen vetämänä kolmivuotinen Resurssitehokas vihannestuotanto-hanke, jossa mm. testataan Rhizocell-mikrobivalmistetta fosforinoton tehostajana varastosipulilla ja varastokeräkaalilla Luken Mikkelin ja Piikkiön koekentillä. Lisäksi testataan Prestopvalmistetta sipulin tautitorjunnassa Luke Mikkelissä ja Piikkiössä sekä möhöjuuren torjunnassa Luke Jokioisilla. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Maataloustieteiden laitos myös testaavat astiakokein biologisia kasvintorjunta-aineita ja kasvunparanteita sipulin Fusarium-torjunnassa.

EKOkas-hankkeessa vuosina 2012–2014 selvitettiin perunaseitin torjuntaa biologisilla torjuntavalmisteilla ja kasvunparanteilla sekä testattiin biologisia torjuntavalmisteita sipulinnäivetteen (Fusarium) torjunnassa tilakokein.

– Kokeissamme oli mukana Prestop, Mycostop, Rhizo Vital 42 ja FZB24. Noista tutkimuksista ja tuloksista on kirjoitettu suomenkielinen julkaisu Luonnonvarakeskuksen julkaisusarjaan, kertoo vanhempi tutkija Pirjo Kivijärvi Lukesta.

Katso linkit lisätietoihin: www.luomulehti.fi

Luomutuotteiden TOP5 LUOMU ON nykyään ihan tavallista ruokaa, sillä noin puolet suomalaisista ostaa luomua vähintään kerran kuussa. Mitä heidän ostoskoristaan löytyy luomuna?

Todennäköisesti ainakin jotain näistä Suomen myydyimpien luomutuotteiden TOP5 -listalta: banaani, kananmuna, kevytmaito, rasvaton maito, omena.

Luomutuotteiden TOP5 -listan tiedot ovat peräisin SOK:lta ja Ruokakeskolta (1.6.2015–30.5.2016).

Kovasti suosittuja luomuostoksia ovat myös tomaatti, naudan jauheliha ja porkkana. Niiden jälkeen ostetuimpien listalta löytyy jo vähän erikoisempaakin luomua: tummapaahtoinen kahvi, ruukkulehtisalaatti, kylmäpuristettu oliiviöljy – ja täysmaito.

Suomalaiset sitten tykkää luomumaidosta!

Banaanin lisäksi muita myyntiään reippaasti kasvattaneita luomutuotteita ovat goudajuusto, mangosose, maustamaton luonnonjogurtti ja kevytmaito. Luomua vauvasta vaariin siis!

Marjo Koivumäki

www.proluomu.fi

LUOMULEHTI 4 | 2016

7

Tilastoista poimittua

TEKSTI JA KUVA: ELISA NIEMI

Luomuala lisääntyy arviolta viitisen prosenttia Suomen luomuala lisääntyy tänä vuonna arviolta noin viisi prosenttia ja nousee yli 235 000 hehtaariin. Alustavat luvut perustuvat ELYkeskuksille kesäkuussa tehtyyn kyselyyn uusista luomusitoumuksista.

KYSELYN PERUSTEELLA luomun osuus maan koko peltoalasta on nousemassa ainakin 10,4 %:iin ja luomutilojen määrä selvästi yli 4 400 tilaan. Pro Luomu ry:n keräämät luvut eivät ole lopullisia kasvulukuja, mutta kertovat silti kehityksen suunnan ja suuruusluokan.

Vuonna 2015 Suomen luomuala oli yhteensä 224 615 hehtaaria, mikä oli 9,9 % kaikesta peltoalasta.

Luomutiloja oli yhteensä 4 215.

Eniten luomuhehtaareja lisää Pohjois-Pohjanmaalle ELY-keskuksilta koottujen tietojen mukaan Suomen luomuala kasvaa tänä vuonna yli 11 000 hehtaaria.

Eniten luomuhehtaareja tulee lisää Pohjois-Pohjanmaalle, Pohjois-Karjalaan ja Pirkanmaalle, jotka kaikki ovat jo entuudestaan suurten luomualojen maakuntia.

– Erityisen ilahduttavaa on, että luomuala lisääntyy suhteellisesti reippaasti myös Hämeessä ja Satakunnassa, joissa luomutuotantoa on tähän asti ollut melko vähän, toteaa Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila.

Luomuun on siirtymässä koko maassa yli 230 uutta tilaa, ja vastaavasti luomusta on ilmoittanut

8

LUOMULEHTI 4 | 2016

luopuvansa alle 50 tilaa. Lukumääräisesti eniten uusia luomutiloja on tulossa Pohjois-Pohjanmaalle, Pohjois-Karjalaan ja Varsinais-Suomeen.

Kotieläintuotanto luomuna kasvamassa Kyselyn perusteella luomukotieläintuotanto on lisääntymässä etenkin naudan- ja lampaanlihan osalta. Myös luomumaidontuotanto on kasvussa.

Pientä kasvua on odotettavissa myös muissa tuotantosuunnissa.

Pro Luomun ELY-keskuksilta keräämät tiedot luomutuotannon kehityksestä ovat vasta alustavia.

Luvuissa ei ole huomioitu vanhojen luomutilojen hankkimaa lisäpeltoa, minkä lisäksi Lapin ja Ahvenanmaan tiedot puuttuvat kokonaan.

Viralliset tiedot luomutuotannon kehityksestä Suomessa selviävät loppuvuodesta Eviran kokoamista luomutilastoista. www.proluomu.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on rahoittanut tämän aineiston tuottamista.

Gallup

Sato-odotuksia 1. Miltä kasvukausi on vaikuttanut?

Minkälaisia sato-odotuksia teillä on?

2. Minne olette suunnitelleet myyvänne sadon?

Timo Hellsten Kouvolan Elimäki, Kymenlaakso

TEKSTI: ELISA NIEMI

Pekka Paavola Kauhava, Etelä-Pohjanmaa n. 148 ha Vuodesta 2009 luomussa.

1. Puhdaskaura on kärsinyt kovista sateista ja sato jää varmaan pieneksi.

Tärkkelysperunapelloissa on sateista johtuen alankopaikoissa huonoja kohtia, mutta muuten kasvaa hyvin. Ruis kasvaa myös hyvin.

2. Puhdaskaurasta on sopimus Helsingin myllyn kanssa, ruista olen myynyt Laihian maltaalle ja tärkkelysperunaa Finnamylille.

n. 30 ha 2002 luomuviljelijäksi, tila luomussa jo vuodesta 1994.

1. Härkäpavusta näyttäisi nyt tulevan hyvä sato.

Herneellä on mennyt hyvin muuten paitsi, että nyt alkaa kärsiä märkyydestä ja alkaa varmaankin tulla tauteja. Kaurasta odotan keskinkertaista satoa.

2. Härkäpavun myyn suoraan lähialueen luomueläintiloille. Herneestä on siemensopimus Naturcomin kanssa, mutta huonolaatuisempi menee sitten rehuksi. Kauran osalta ei ole vielä myyntisuunnitelmaa.

Anna-Liisa Parikka Hartola, Päijät-Häme n. 46 ha Vuodesta 2000 luomussa.

1. Varhaisperunasta Ariel ja Annabella ovat kasvaneet hyvin. Sipuli ei ole ollenkaan hyvä tänä vuonna - istukkaat ovat nykyään huonoja. Vähintään kolme vuotta olemme pitäneet viljelykierrossa sipulilla väliä, että ei pitäisi olla siitä kiinni, mutta nyt aiomme pitää pidemmän tauon.

Porkkanasta tulee luultavasti kohtalainen sato. Kaikkeen on vaikuttanut se, että vettä tuli sekä juhannusta ennen että jälkeen parissa päivässä 170 mm. Emme päässeet haraamaan oikeaan aikaan. Helteetkin olivat välillä turhan kovia.

2. Heilan lähiruokatori on tärkein myyntipaikkamme.

Myös ruokapiireille menee paljon - enemmän Keski-Suomeen kuin Päijät-Hämeeseen. Pari kertaa kasvukaudessa menee Viidakon Marille (ks. s. 60). Lisäksi alle 10 km päässä oleville parille lounaskahvilalle pesemme ja viemme perunaa sekä porkkanaa pienimuotoisena lähipalveluna.

LUOMULEHTI 4 | 2016

9

TEKSTI: MAIJA PITKONEN JA SAMPO JÄRNEFELT KUVAT: MAIJA PITKONEN

Tanskassa panostetaan

luomuviljojen jalostukseen Tuottavaa luomua -hankkeen järjestämällä ammattimatkalla Tanskaan ja Borgebyn Peltopäiville tutustuimme luomusiementuotannon eri toimijoihin, neuvontajärjestö SEGES:in virallisiin luomulajikekokeisiin ja eri jalostajien peltokoeruutuihin. Tanskalaiset näyttäisivät olevan vuosikymmeniä meitä edellä, mitä tulee luomuviljojen jalostukseen.

T

anskassa uusien luomukasvilajikkeiden viljelyarvo saadaan selville virallisten lajikekokeiden kautta.

Luomulajike käy hyväksymisprosessin läpi erikseen tavanomaiselle sekä luomupuolelle. Tanskalaiset luomusiemenjalostajat näkevät kehityksen kannalta tärkeänä, että eri tuotantosuuntien toisistaan poikkeavat tarpeet tunnistetaan, vaikka kaksinkertainen testaaminen korottaakin kustannuksia. Lisäksi mahdollisuus saada tarkkaa tietoa eri lajikkeista rohkaisi toimijoita luomulajikkeiden jalostamiseen.

10

LUOMULEHTI 4 | 2016

Suomen tapaan Tanskassa on käytössä luomusiemenlista, joka määrittelee, mitä siemeniä luomutuottajalla on käytettävissä. Myös siellä voi viranomaisilta hakea poikkeuslupaa käyttää tavanomaista siementä, jos sille löytyy riittävät perusteet. Syinä voivat olla esim. kasvuaika- ja kasvupaikkavaatimus tai taudinkestävyys. Tanskassa hyväksytään virallisesti myytäviksi siemeniksi myös siemensekoituksia, jotka on testattu.

Jalostajat, pakkaamot ja tutkimus yhteistyössä Jyllanissa vierailimme tutkija Anders Borgenin koeruuduilla, jossa oli nähtä-

Anders Borgen arvostaa korkeaa kasvustoa, joka kilpailee hyvin rikkojen kanssa. Lippulehden ja tähkän väliin tulisi kasvaa mahdollisimman pitkä korsi.

Se ehkäissee tautien siirtymistä jyvään, esimerkiksi haisunoki on Tanskassa ongelma.

◁ ProAgrian luomuasiantuntijat Pekka Terhemaa, Sampo Järnefelt ja Kaisa Matilainen kuuntelevat tarkkaavaisena tutkija Anders Borgenin antamia ohjeita siitä, miten vastaavaa jalostustoimintaa voisi tehdä Suomessa. Koekenttä sijaitsi paikallisen luomuviljelijän mailla.

vissä yli 5 000 koetta ja lukuisia eri lajeja ja lajikkeita. Borgen toimii yhteistyössä geenipankin kanssa, muttei väheksy uusiakaan lajikkeita. Hänen ideologiansa mukaan kasvinjalostuksessa tulee katsoa historiaan, jotta pääsee eteenpäin.

Testaukseen Borgen hakee uusia lajikkeita mm. Kiinasta ja Azerbaidžanista. Jalostustyössä painottuvat erityisesti hyvä taudinkesto ja oraan nopea alkuvaiheen kehitys ja korren korkea kasvu, jotta lajike kilpailee hyvin rikkakasveja vastaan.

Borgenin toistaiseksi näkyvin tulos on ollut Öölannin vehnän tuominen viljelijöiden tietoisuuteen ja saataville. Perinteistä ja leipomoiden arvostamaa lajiketta tuotetaan nykyisin noin 2 000 ha alalla eri puolilla Pohjoismaita. Lajike luetaan maatiaslajikkeeksi, joten Borgen ei saa rojalteja lajikkeesta. Kymmenvuotisen jalostustyön tuloksena Borgen toivookin saavansa markkinoille lähivuosina luomutuotantoon soveltuvat ohra- ja vehnälajikkeet.

Nordic Seed jalostaa ja markkinoi luonnonmukaisia siemeniä. Yritys tekee tiivistä yhteistyötä siementuottajien ja neuvontaorganisaation SEGES:in kanssa.

Eniten luomusiemeniä yritys myy Tanskaan, Norjaan ja Baltian maihin. Nordic Seed parhaillaan pohtii strategiaa, miten markkinoille saataisiin luomuviljelyyn soveltuvia syysvehnälajikkeita. Tällä hetkellä testatuissa lajikkeissa ongelmana on ollut liian heikko korsi, joka aiheuttaa kasvuston lakoisuutta, alttius keltaruosteelle sekä alhainen tuotto. Tarkemmassa testauksessa Nordic Seed on kuitenkin jo löytänyt kasviyksilöjä, jotka ovat resistenssejä keltaruosteelle.

SEGESin koekentillä kävi ilmi, että sen minkä Tanska voittaa kauran satomäärässä, he häviävät selvästi laadussa. Suomessa kannattaa panostaa laadukkaaseen kauraan, jossa korkea hehtolitrapaino ja kuitupitoisuus. Viljelykokeiden hehtolitrapaino oli keskimäärin vain 51 kg, joten

ero on huomattava suomalaiseen kauraan verrattuna.

Tanskalaiset ovat panostaneet kovasti kuorettoman kauran jalostamiseen siipikarjatalouden rehuksi. Täysin kuoretonta satoa ei ole kuitenkaan saatu aikaan.

Tästä syystä koko erä joudutaan ajamaan kuorintakoneiston läpi ja käytännössä säästöä ei synny. Lisäksi kuorettomien lajikkeiden satotasot ovat keskimääräistä pienempiä.

SEGES:in tutkijat parhaillaan kehittävät nopeaa ja luotettavaa määritysmenetelmää, jolla selviää, miten eri lajikkeet kilpailevat rikkojen kanssa. Yhden neliömetrin kuvaamista kameralla ja sen analysointia kokeiltiin aluksi, mutta menetelmä osoittautui liian työlääksi. Nyt koko alueesta otetaan ilmakuva, jonka perusteella määritys tehdään. Uusi menetelmä säästää aikaa jopa 70 % ja auttaa jalostajia löytämään entistä parempia lajikkeita luomuviljelijöiden tarpeisiin. ◀ Lisätietoa luomusiementuotannosta löydät hankkeen nettisivuilta osoitteesta: www.proagria.fi/tuottavaaluomua

△ SEGES:in asiantuntija Tove Mariegaard Pedersen (toinen vasemmalta) esittelee virallisia luomuohrakokeita Lollandissa.

Suomessa luomulajikkeille ei järjestetä erillisiä virallisia lajikekokeita lainkaan ja sertifioidun siemenen tulee olla lajikepuhdasta, kun Tanskassa voidaan myydä myös siemenseoksia.

△ Luomuviljelijä ja mylläri Per Grupe harjoittaa omalla tilallaan viljelyn ohessa luomukevätvehnän jalostusta 1600 eri ruudulla yhteistyötä Anders Borgenin kanssa. Jalostustyön tavoitteena on saada aikaa lajikkeita, joilla on mahdollisimman hyvä leivontalaatu. Raaka-aineen laatu on myllyn kilpailuetu verrattuna muihin kilpailijoihin. Panostus laatuun kannattaa, sillä bulkkijauhojen myynti ei ole kannattavaa. Jauhot myydään pääasiassa suoraan leipomoille ja ravintoloille. Jauhon kilohinta vaihtelee 1,6–1,8 euron välillä.

LUOMULEHTI 4 | 2016

11

TEKSTI JA KUVAT: NOORA MANTERE

Ylämaankarja soveltuu hyvin luomuun Ylämaankarja kasvattaa suosiotaan sekä suomalaisten viljelijöiden että kuluttajien keskuudessa.

Luomulehti selvitti, mihin pitkäsarvisen ja -karvaisen karjan suosio perustuu.

Ylämaankarjalle riittää ravinnoksi nurmirehu.

12

LUOMULEHTI 4 | 2016

N

urmi kuuluu jokaisen luomutilan viljelykiertoon, ja ylämaankarja tarvitsee kasvaakseen nurmirehun lisäksi vain kivennäisiä ja suolaa. Ylämaankarjan kasvattaja, Philipp Mayer kertoo, että ylämaankarja pystyy hyödyntämään myös hyvin vähätuottoisia alueita.

– Niille maistuu vähemmänkin maittava nurmi, ja ne syövät mennessään myös pensaikkoa.

Johanna Ratia Suomen Highland Cattle Clubista suositteleekin ylämaankarjaa perinnebiotooppien tehokkaaksi laiduntajaksi.

– Ne soveltuvat erinomaisesti myös Pohjois-Suomen vaativiin olosuhteisiin,

hän täydentää. Muita nautoja kevyempinä eläiminä ne eivät laiduntaessaan tiivistä maata yhtä voimakkaasti.

Tehokkuusajattelu päälaelleen Nämä naudat kasvavat teuraspainoonsa hitaasti, lähemmäs kolmessa vuodessa. Tuotannossa ei tarvita lainkaan tiivisterehuja, ja rakennusinvestoinnit jäävät kevyiksi, sillä eläimille riittää säänsuoja. Paksun nahkansa ja kaksinkertaisen karvapeitteensä turvin eläimet viihtyvät ulkona kovallakin pakkasella.

– Suomen oloissa sateiset syys- ja kevätsäät ovat kaikkein hankalimmat eläintenpidon kannalta. Kuivat rinteet sopisivat parhaiten syys- ja kevätlaitumiksi.

Savimailla riskinä on tiivistyminen, ylä-

maankarjan kasvattaja Niina Mayer kertoo.

Ylämaankarjan kasvatus ei olekaan mitään tehotuotantoa sanan perinteisessä merkityksessä. Philipp Mayer haluaisi kääntää koko tehokkuusajattelun päälaelleen.

– Ylämaankarja pystyy hyödyntämään vaatimatontakin ruokaa ja muuttamaan sen laatulihaksi. Eikö se, jos mikä, ole tehokasta?

– Tehokkuus voi myös ilmetä tilatasolla, sillä viljelypinta-alaa jää enemmän myyntikasveille, Niina Mayer täydentää.

– Toisaalta on väärä käsitys, että ylämaankarjan kanssa ei tarvitse tehdä mitään. Jos haluaa terveitä, kasvavia ja hyväkuntoisia eläimiä, niille täytyy luoda hyvät olosuhteet, Philipp Mayer pohtii. Johanna Ratia on samaa mieltä.

– Eläimet vaativat jatkuvaa tarkkailua ja aitaukset kunnostamista, ympäri vuoden.

Tämä onkin tällaista ulkoilmaihmisen hommaa, hän naurahtaa.

Alkuperäinen, terve rotu Ylämaankarjaa on jalostettu hyvin vähän, ja siksi ne ovat nautaeläimiksi hyvin alkukantaisia.

– Näillä naudoilla on hyvin kehittynyt sosiaalinen järjestelmä ja hyvät emoominaisuudet, ja siksi niitä onkin hyvin kiinnostavaa seurata. Ne muun muassa pitävät lapsiparkkia, jossa vasikat jäävät parin emon – tai sonnin – hoiviin muiden emojen laiduntaessa, Niina Mayer kuvailee karjaansa.

– Ylämaankarja on myös pitkäikäistä, kestävää ja tervettä, ja niillä on vähän poikimisvaikeuksia. Pienet nirhamat parantuvat itsestään, eikä eläinlääkäriä juuri ole tarvittu, summaa Philipp Mayer.

Emot elävät lähemmäs parikymmentä vuotta, jonka aikana ne poikivat pitkälti toistakymmentä kertaa.

Panokset suoramyyntiin Käytännössä kaikki ylämaankarjanliha myydään suoraan tiloilta kuluttajille.

– Hitaasti, pelkällä nurmirehulla kasvanut eläin tuottaa laadukasta pihvilihaa, jossa on riistamainen maku, Niina Mayer kuvailee tuotetta. Kulinaristien lisäksi ylämaankarjanliha kiinnostaa ympäristötietoisia kuluttajia.

– Ylämaankarja pystyy hyödyntämään sellaisiakin alueita, jotka eivät sovellu ravin-

△ Perinnebiotoopeille sopii hyvin ylämaankarja laiduntajaksi. ▷ Ylämaankarjan liha päätyy kuluttajien lautaselle lähes poikkeuksetta suoramyynnin kautta.

Ylämaankarjan kasvattaja Niina Mayer palvelee asiakkaita Mantereen tilalla Lempäälässä.

tokasvien tuotantoon, ja käyttämään luomutiloilla kierrossa muutenkin olevaa nurmea, joten niiden kasvatus ei ole pois ihmisravinnon tuotannosta, hän kuvailee.

– Lihassa on vähemmän kolesterolia ja rasvaa ja sitä vastoin enemmän proteiinia ja rautaa kuin naudanlihassa keskimäärin, joten se vastaa myös terveystietoisten kuluttajien tarpeisiin, Mayer lisää.

Myynti ja markkinointi on tuotantotavan yksi työllistävimmistä vaiheista, mutta Niina Mayer kokee työn motivoivana.

– Suoramyynnin sekä erilaisten tapahtumien kautta kuluttajan ja tuottajan välille muodostuu aidosti läpinäkyvä, rehellinen yhteys, hän perustelee. ◀

Avoin tuotanto, avoimet ovet 31 ylämaankarjatilaa ympäri Suomen avasi ovensa yleisölle 18.6.2016 Suomen Highland Cattle Clubin valtakunnallisessa tapahtumassa.

Päivä tarjosi kaikille avoimen mahdollisuuden nähdä, miten eläimiä hoidetaan ja millaisista oloista liha tulee laitumelta lautaselle.

Ratian tilalla Askolassa vieraili kylmästä ja sateisesta säästä huolimatta jopa 350 vierasta tutustumassa ylämaankarjaan. Isäntäväkeä kävi jututtamassa myös useampi viljelijä, joka suunnittelee ylämaankarjan kasvatusta. Muuta yleisöä kiinnosti erityisesti eläinten kasvatusolosuhteet sekä omaperäinen luonne. Lapset pitivät varsinkin vasikoiden rapsuttelusta sekä tietysti maatalouskoneista.

LUOMULEHTI 4 | 2016

13

TEKSTI: ANNE SEPPÄNEN KUVAT: ANNE SEPPÄNEN JA KETOLAN TILA

Kainuun ainoa luomumaitotila

uskoo tulevaisuuteen Yhteistyö on tuotannon edellytys, koska pohjoisessa on pitkät välimatkat. Heikki Korhonen arvioi, että kiinnostusta luomumaidontuotantoon olisi alueella muillakin.

V

uokatin vaarojen katveessa Sotkamon Kokkovirran kylällä tuotetaan luomumaitoa kunnianhimoisesti ja kasvuun tähdäten, jo toisessa sukupolvessa.

– Jotkut ajattelevat, että luomutuotanto on hihhulia ja pienimuotoista näpertelyä.

Ei ole. Se on tarkkuutta ja kokonaisuuden hallintaa, sekä teknologian hyväksikäyttöä, sanoo Ketolan luomutilan isäntä Heikki Korhonen.

Ketolan navetassa ammuu viitisenkymmentä lypsävää ja nelisenkymmentä päätä nuorta karjaa. Isäntäpari Heikki ja Tiina Korhonen ovat olleet tilan ohjaksissa kaksi vuotta.

– Asenne luomun ympärillä on hyvä.

Sen eteen on tehty kovasti töitä. Tarvitaan vielä enemmän halua tehdä erilaisia tuotteita luomumaidosta, pelkällä luomugoudalla ei markkinoita valloiteta, Heikki Korhonen näkee.

– Luomumaito voisi toimia vaikka koko maitosektorin buustaajana jos haluttaisiin, jalostajilta tuntuu puuttuvan vain rohkeutta.

Heikki Korhosta korpeaa elintarvikkeiden viherpesu.

– Luomulla ja tavanomaisella on niin iso ero, että sitä ei pidä tarkoitushakuisesti sumentaa, ”melkein luomua” ei ole olemassakaan. Valvonta tekee luomusta luomun. Ilman sitä ei ole luomuakaan.

– Voimme tehdä itsekin todella paljon sen eteen, että luomua on kaupoissa.

14

LUOMULEHTI 4 | 2016

Tiina Korhosesta on tullut seitsemässä vuodessa täysiverinen luomumaitotilan emäntä. Helli ja Toivo kasvavat luomumaitotilan arkeen.

Jokainen voi rohkeasti ottaa luomuasian esille lähikauppansa edustajan kanssa ja pyytää luomua hyllyille, Tiina Korhonen kannustaa.

Perinteitä ja nykypäivää Tiina ja Heikki Korhonen lastensa Toivon (6) ja Hellin (4) kanssa ovat asuneet Heikin kotitilalla vuodesta 2011. Tilan perustamisvuodelta peräisin oleva komea hirsipirtti huokuu tilan ja suvun historiaa. Työtä tilan hyväksi tehdään tiukasti tässä päivässä.

Heikin vanhemmat aloittivat luomuviljelyn Ketolassa vuonna 1996. Luomumaitoa on tuotettu vuodesta 2002.

Vuonna 2015 vanhemmat jäivät luopumiseläkkeelle ja tila on nyt Heikin ja Tiinan nimissä. Tila työllistää molemmat täysipäiväisesti.

– Isä näki, mikä voima palkokasveilla on ja vaihtoi luomuun. Valitulla tiellä tullaan pysymään jatkossakin, Heikki toteaa.

– Silloin oli juuri menty EU:in ja ajat näyttivät synkiltä, kuten nytkin. Toinen vaihtoehto olisi ollut laajentaminen, mutta tuolloin siihen ei ollut mahdollisuutta.

– Lisäksi oli huoli omasta ja jälkikasvun terveydestä: luomutuotannossa ei ole tarvinnut puljata kasvinsuojeluaineiden kanssa, eikä taivastella lannoitelaskua.

Rehuntuotanto on haluttu pitää Ketolassa omana työnä ja sitä varten on oma, ajanmukainen kalusto.

Ei oppi ojaan kaada Heikki Korhonen valmistui AMK-agrologiksi Savoniasta vuonna 2007.

– Agrologin tutkinto on hyvä perusta luomutuottajalle. Opinnoissa saa avaran käsityksen maataloudesta ja oppii verkostoitumaan. Tutkinto avaa myös ovet on muihin alan töihin tarvittaessa, hän näkee.

Tiina on koulutukseltaan AMK-sosionomi ja työskenteli aiemmin lastensuo-

jelun ammatillisessa perhekodissa. Nyt hän on luomumaitotilan emäntä, joka hoitaa karjaa ja tekee jonkin verran traktoritöitä. Taskussa on maatalousalan perustutkinto.

– Seitsemisen vuotta sitten suurin piirtein pelkäsin lehmiä ja jopa traktorin ääntä. Tässä työssä on koko ajan uutta opeteltavaa ja koko ajan voi kehittyä, Tiina sanoo.

Luomua matkojen takaa Luomumaidon keräily alkoi Kainuussa vuonna 2002. Tuolloin Sotkamosta lähti luomumaidon tuottajiksi neljä tilaa. Nykyisin Ketola on Kainuun ainoa luomumaitotila, kun Vaalan kunta siirtyi vuoden vaihteessa Pohjois-Pohjanmaahan.

– Soisin kyllä, että tilat ryhtyisivät tuottamaan luomumaitoa. Kiinnostusta tun▷▷ LUOMULEHTI 4 | 2016

15

tuu olevan. Valiolla kuitenkin lasketaan tarkkaan luomumaitosopimuksen kannattavuus, Heikki sanoo.

Luomuviljelijöiden yhteistyön tärkeys korostuu pitkien välimatkojen Kainuussa.

– Pellot ovat pieniä ja matkan päässä. Ilman yhteistyökumppania luomutuottaja ei pysty toimimaan näillä korkeuksilla tehokkaasti, Heikki näkee.

Ketolan viljelyala on 120 ha. Lisäksi on rehuntuotantosopimusalaa 40 hehtaaria.

Sopimukset ovat 5–10 vuoden pituisia.

– Suunnittelemme yhdessä sopimuskumppanin kanssa viljelykierrot useaksi vuodeksi. Me ostamme siemenet ja korjaamme sadon. Vastapeluri hoitaa muut viljelytoimet hyvän viljelytavan mukaisesti ja pyörittää paperityönsä. Raha ei tilojen välillä liiku, vaan tavara. Kaikki sovitaan kirjallisesti, Heikki kertoo.

Rohkeutta ja luottamusta Ketolassa on tuotettu yhteistyöllä viljaa ja säilörehua jo pitkään. Käytäntö on koettu hyväksi, mutta rohkeutta ja luottamusta se vaatii.

– Jos homma ei toimi ensimmäisenä vuonna, se tuskin toimii ollenkaan.

Yhteistyökumppani valikoituu tarkoin.

Olemme siinä onnistuneet, Heikki toteaa.

Luomuviljaa ostetaan muilta yhteistyökumppaneilta. Vilja murskataan hapolla hiukan kosteampana tuubiin ja se säilyy silti hyvälaatuisena. Menetelmänä se on myös viljan myyjien mieleen, kun erän voi tuoda säilöntään mihin aikaan vain puintiaikana.

Rehunkorjuu Ketolassa on pidetty omalla vastuulla ja sitä varten on oma ka-

16

LUOMULEHTI 4 | 2016

lusto. Rehun voi korjata silloin kun parhaaksi näkee, ei urakoitsijan aikataulun tai kalenterin mukaan.

– Rehunkorjuulla tehdään ensi talven tili. Paaliketjua ei moni pidä minään, mutta meidän olosuhteisiin se sopii. Kaikki lohkot eivät välttämättä ole korjattavissa samana päivänä, kun määrääkin pitäisi laadun lisäksi tulla, Heikki kertoo.

Jatkuvaa kehitystyötä Viljelykierrossa pellot ovat 3–4 vuotta nurmella, sen jälkeen nurmi uusitaan suojaviljaan. Viljoina käytetään kauraa, ohraa ja hieman vehnää. Myös avokesannointia ja mekaanista juolantorjuntaa Kvick-Finnillä käytetään. Rikkaäestys on käytössä, mutta sen tarvetta vähennetään lisäämällä kylvösiementä ja käyttämällä varjostavia lajikkeita.

– Kierto suunnitellaan sen mukaan, kuinka kaukana pellot ovat ja kannattaako ne kivetä kahtena vuonna peräkkäin, Heikki sanoo.

Jatkossa kehitetään valkuaiskasvituotantoa ja sen omavaraisuusastetta. Seoksiin lisätään enemmän virnaa, herneitä ja härkäpapua. Säilörehunurmia täydennyskylvetään ja valikoidaan lajikkeita.

Suunnitelmissa on maitomäärän lisääminen tuntuvasti ja robottinavetan rakentaminen. Nykyisessä, vuonna 2010 valmistuneessa navetassa on lypsyasema ja aperuokinta visiiristä. Myös samassa yhteydessä oleva vanha betonielementtinavetta rehuvarastoineen on käytössä.

Huonot ajat koskettavat myös luomumaidon tuottajia.

– Tilanne on sama kuin muillakin viljelijöillä: perushinnat ja luomulisä leikkautuvat ja panosten hinnat nousevat.

Suhdanteisiin on syytä varautua, Heikki sanoo.

– Voivottelu ei auta. Jos vatvoisimme koko ajan rahahuolia, emme jaksaisi. Täytyy ajatella positiivisesti ja toivoa, että päättäjät ja koko elintarvikeketju huomaisivat kotimaisen ruoantuotannon arvon. Emme me voi tehdä enempää kuin parhaamme, Tiina sanoo. ◀ Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

◁ Viljan tuubisäilöntä on Heikki Korhosen mukaan kätevä menetelmä. ▽ Karja ruokitaan apevaunulla visiiriin.

TEKSTI JA KUVAT: ANNE SEPPÄNEN

Kajaanilainen Tuukka Kuusoja kasvattaa luomulampaita Kurkimäen tilalla.

Luomukaritsanlihan suoramyynnissä some ja nettisivut ovat merkittävässä roolissa.

Kun tuntui siltä, että pitää kokeilla jotain muuta

Kurkimäen lampaat laiduntavat toukokuulta lumen tuloon saakka.

K

aritsat määkivät kuuluvasti kajaanilaisen Kurkimäen luomulammastilan lampolan karsinoissa. Kun yksi uuhi saattaa pyöräyttää kerralla viisikin karitsaa, sen maito ei riitä kaikille. Niinpä pulloruokintaa riittää ja karitsat tietävät, että maitotilauksen voi osoittaa isännälle.

Lammastilan isäntä Tuukka Kuusoja nauraa karitsoille ja juttelee niille hyväntuulisesti. Juuri nyt ei maito tipu.

Kuusoja on pyörittänyt lammastilaansa päätoimisesti nyt kymmenettä vuotta,

yhteistyössä sisarensa Anna Kuusojan kanssa. Lampaat ovat olleet luomussa vuodesta 2014, kun lampolan laajennus valmistui. Lupa markkinoida luomulammasta on ollut voimassa viime syksystä. Pellot, kaikkiaan 24 hehtaaria, ovat olleet luomussa vuodesta 2008 lähtien.

Laitumelta löytyy lisää lampaita. Yhteensä niitä on noin 170, joista 48 on vuosittain karitsoivia emolampaita.

Kurkimäki on Tuukka Kuusojan kotitila, jonka hän osti omiin nimiinsä vuonna 1989. Lampaita tilalla on ollut 1960-lu-

vulta saakka, alunperin maisemanhoidon takia, mutta vuosien ajan Kuusoja elätti itsensä rekkakuskina.

– Kun rekkakuskin työ alkoi vähenemään, tuntui että pitää kokeilla jotain muuta. Lampaiden pitäminen on kiinnostanut aina, mutta aikaisemmin ajattelin, ettei tästä saa leipää. Nyt toivotaan parasta, Kuusoja kertoo.

– Minua kiinnostaa luomuviljely itsessään, se periaate että kierrätetään karjanlanta, eikä tarvitse ostaa apulantoja. Kasvinsuojeluaineita meillä ei ole koskaan käytettykään. ▷▷ LUOMULEHTI 4 | 2016

17

Markkinoinnissa on mietittävää Kuusoja kouluttautuu parhaillaan Katras-koulutushankkeessa, jossa opiskellaan lampaanlihan markkinointia. Markkinoinnissa riittää pähkäilyä. Toisaalta lampaanliha kiinnostaa ihmisiä, toisaalta sen tuotanto on kasvanut ja ajat ovat huonot.

Lampaanliha myydään Kurkimäen tilalta suoramyyntinä. Luomustatus on suoramyynnissä plussaa. Suoramyyntiin siirryttiin pyytämättä ja yllättäen, kun vuonna 2012 Lihakunta ei ottanutkaan lampaita teurastettavaksi. Tuolloin lampaat eivät vielä olleet luomussa.

Tilan päätuote on luomukaritsanliha. Vanhemmista lampaista tehdään säilykelihoja, jotka myydään tavanomaisena, koska palvaamolla ei ole luomuhyväksyntää.

Tilan markkinointikanavia ovat lehti-ilmoitukset, Facebook ja nettisivut.

Myös tyytyväiset asiakkaat ottavat yhteyttä toisenkin kerran ja vievät sanaa eteenpäin.

Huonot ajat näkyvät Pitkään jatkuneet huonot ajat näkyvät Kuusojan mukaan luomulampaanlihan menekissä selvästi. Muutamia vuosia sitten lehtijuttu tai lehti-ilmoitus sai lammastilallisen puhelimen soimaan, mutta enää näin ei käykään. Ihmiset joutuvat säästämään ja ensimmäisenä säästetään erikoistuotteista, Kuusoja otaksuu.

Uuden Seelannin lampaan kanssa suomalainen luomulammas ei pysty kilpailemaan ainakaan hinnalla, koska Suomessa lampaat on pidettävä talvella sisäruokinnassa.

– Sitä minä kuitenkin ihmettelen, miten kaupat pystyvät myymään Uuden-Seelannin lammasta tuoreena, Kuusoja kysyy.

Kurkimäen tilalla olisi valmius nostaa varsin nopeasti vuosittain karitsoivien emolampaiden määrä kahdeksaankymmeneen, mutta markkinoita ei nyt ole löytynyt.

Teurastamoaika varattava aikaisin Pääasiassa Kurkimäen tilalla viljellään heinää ja säilörehu on pääasiallinen rehu.

Luomukauraa lampaille annetaan ennen karitsointia parin viikon ajan. Väkirehua ei pidä antaa liikaa eikä liian pitkään, etteivät sikiöt kasva liian suuriksi.

Jos uuhi tekee karitsoita kolme tai enemmän, sille annetaan kauran lisäksi valkuaisrehua. Ruokintasuunnitelman tekee lammasneuvoja.

Tilalla tuotetaan itse 70–80 prosenttia rehusta. Lisäksi ulkopuolelta ostetaan säilörehua, viljaa, luomutäysrehua sekä kivennäisiä ja vitamiineja.

Viljelykierrossa pelto on kolme vuotta heinällä ja vuoden laitumena. Sen jälkeen pelto kynnetään, lannoitetaan karjanlannalla ja uudistetaan heinä suojaviljana.

Kauraa ei puida, vaan se säilötään pyöröpaaliin säilörehuksi.

▷ Karitsat ovat suomenlampaan, dorsetin ja texelin risteyksiä.

▽ Tuukka Kuusoja on ollut päätoiminen lammastilallinen kymmenen vuotta.

Lampaat ovat olleet luomussa vuodesta 2014.

Teurastus on pienten teurastamoiden varassa ja vaatii tarkkaa etukäteissuunnittelua. Aika teurastamolle on sovittava puolta vuotta aikaisemmin.

Tuukka Kuusoja kuljettaa itse lampaat kerran kuukaudessa Lapinlahdelle, Väisäsen kotilihan teurastamoon. Teurastamo toimii luomuteurastamona Kuusojan

Luomufaktaa Kainuusta

K

ainuun peltopinta-alasta yli 27 prosenttia oli luomua vuonna 2015 ja luku oli maan suurin. Koko Suomessa vajaat kymmenen prosenttia peltopinta-alasta on luomua.

Kuluvan vuoden alusta luomun osuus Kainuun peltopinta-alasta on laskenut noin 21 prosenttiin, kun Vaalan kunta siirtyi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Vaalan luomutuottajat kuuluvat silti edelleen Kainuun Luomuyhdistykseen.

– Voi sanoa, että Kainuu on todellinen luomumaakunta, kertoo Minna Tanner, ProAgria Kainuun maatilayritysasiantuntija ja Kainuun Luomuyhdistyksen sihteeri.

On kyläkuntia, joissa sata prosenttia peltopinta-alasta on luomussa, kun luomuinnostus on levinnyt naapurilta toiselle. Tällä hetkellä Kainuun maakunnassa on 5 630 hehtaaria luomupeltoa.

Luku pieneni lähes 2 000 hehtaarilla Vaalan mukana.

18

LUOMULEHTI 4 | 2016

Luomutoimijoita maakunnassa on 114. Luomueläintiloja on 21, joista yksi on maitotila, muutamia lammastiloja ja suurin osa emolehmätiloja. Jos Vaala lasketaan mukaan, luomutoimijoita on 141, joista kotieläintiloja 35.

– Luomutuotanto on keskittynyt Etelä-Kainuun alueelle, Sotkamoon, Kajaaniin ja Vaalaan. Toki toimijoita on ympäri Kainuuta.

Usein tilan kasvintuotanto on luomussa, mutta jos kotieläimiä on, ne ovat tavanomaisessa tuotannossa, Tanner kertoo.

Monella olisi kiinnostusta siirtää esimerkiksi maidontuotanto luomuun, mutta se ei ole taloudellisesti kannattavaa ilman meijerin maksamaa luomulisähintaa. Jatkojalostusta Kainuussa on jonkin verran, esimerkiksi luomujauhoja.

– Luomumansikalle ja luomuvihanneksille olisi kysyntää, Tanner kertoo.

maan parhaista antimista

Jo v uodesta 2005

alihankintasopimuksella ja näin luomuteurastusluvat ovat kunnossa.

Ei tarvitse myydä ei oota Kurkimäen tilan emolampaat ovat rodultaan suomenlampaan ja dorsetin sekoituksia. Ne astutetaan texel-rotuisella pässillä. Texel tuo lihakkuutta ruhoon. Suomenlammas taas on erittäin sikiävä ja voi tehdä jopa viisi karitsaa. Kolmen rodun jälkeläiset menevät kaikki teuraaksi.

Osa lampaista karitsoi keväällä, osa syksyllä, joten karitsanlihaa on aina tarjolla myyntiin.

Karitsat viettävät emonsa kanssa kolme kuukautta ennen vieroitusta, jonka jälkeen pässikaritsat erotetaan emostaan. Uuhet saavat vielä jäädä emonsa kanssa samalle laitumelle.

Karitsoille tavoitellaan 300 gramman päiväkasvua. Neljän kuukauden punnituksessa nähdään, tarvitseeko karitsa lisäruokaa. Paras hyötysuhde karitsan kasvussa saadaan ensimmäisen neljän kuukauden aikana.

Kurkimäessä lampaat laiduntavat ulkona toukokuulta lumen tuloon saakka. Pienet karitsat otetaan aiemmin sisälle. Myös talvella lampaat ulkoilevat päivittäin muutaman tunnin ajan.

– Olemme yrittäneet pitää kiinni ulkoilusta, kyllä eläinkin tarvitsee liikuntaa, Kuusoja tuumii. ◀

Uutta luomussa lampaille Lammas-Tähti 280 Luomu

Lammas-Tähti Luomu

Uusi maittava valkuaistiiviste Uudistettu vahva ja luomulampaille energiapitoinen luomutäysrehu Uusi rehu sisältää runsaasti valkuaista ja lampaan tarvitsemia kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja, eikä siihen ei ole lisätty kuparia. Tuote sopii erinomaisesti täydentämään tilan omaa luomuviljaa: lisäksi tarvitset vain vettä ja heinää tai säilörehua.

Uudistetun luomurehun energia tulee luomukaurasta ja -ohrasta.

Valkuaislähteenä ovat luomurypsipuriste ja luomuhärkäpapu.

Kivennäiset, vitamiinit ja hivenaineet on säädetty lampaan tarpeen mukaan.

- 40 kg:n säkeissä ja 960 kg:n lavoina - 4,5 mm:n raekoko - energiaa 12,6 MJ/kgka - raakavalkuaista 280 g/kgka

- 40 kg:n säkeissä ja 960 kg:n lavoina - 3 mm:n minirae - energiaa 12,1 MJ/kgka - raakavalkuaista 193 g/kgka

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 4 | 2016

19

TOIMITTANUT: NIINA RATILAINEN KUVA: EUROOPAN KOMISSIO

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ei lunasta lupauksia kestävästä maataloudesta IFOAM EU ja luomuviljelyn tutkimusinstituutti FiBL julkaisivat yhdessä EU:n maatalousministereiden heinäkuun kokouksen alla tutkimustuloksia unionin yhteisen maatalouspolitiikan vaikutuksista.

E

uroopan yhteisen maatalouspolitiikkaa kaudella 2014– 2020 tutkineiden mukaan yhteisistä linjoista puuttuu selkeät menetelmät ohjata panostuksia kohti kestävämpää maataloutta. Raportin mukaan enemmis-

tö mekanismeista tukee yksittäisten maatilojen toimintaa tai siirtymistä kestäviin viljely- ja tuotantomenetelmiin, mutta ei edistä maatalouden kokonaisvaltaista uudistumista.

Viherryttämistoimet nähdään askelina oikeaan suuntaan, mutta niiden vai-

kutuksia kohtaan rajallisia odotuksia kyseenalaisten vapautusten ja EU:n jäsenmaiden heikon toimeenpanon vuoksi. IFOAM EU ja FiBL huomauttavat, että tuki kestävän maatalouden edistämiseen luomuviljelyn kautta on EU:n maatalousbudjetin kokonaisuudesta vain 1,5 %.

FiBL-tutkimusinstituutin tutkimusta johtanut Matthias Stolzen mukaan suurin osa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta edistää edelleen tavoitteita, jotka eivät liity kestävämmän maataloustuotantoon edistämiseen, eivätkä tue viljelijöitä, jotka näin tahtoisivat toimia. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, joka nojaa suuriin volyymeihin ja halpoihin tuotantopanoksiin ei ole selvitystä tehneiden mukaan hyvä ratkaisu viljelijöille tai kuluttajille.

IFOAM EU viljelijäryhmän puheenjohtaja Laurent Moinet vetoaa EU-komissioon ja maatalousministereihin, jotta maatalouspolitiikkaa yksinkertaistettaessa pohdittaisiin vakavasti, kuinka politiikassa voitaisiin tukea enemmän viljelijöitä, jotka tahtovat kehittää kestävämpiä viljelytapoja ja panostavat maaperän kuntoon ja monimuotoiseen viljelyyn. ◀ www.ifoam-eu.org

EU:n tulevan maatalouspolitiikan halutaan palkitsevan vahvemmin viljelijöitä, jotka tuottavat yhteiskunnallista lisäarvoa ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä.

20

LUOMULEHTI 4 | 2016

Kolumni

Ravinteiden kierrätys Suomessa – kuin hölmöläisten peiton jatkoa nämä lupajonot eivät kuitenkaan koske, olemme sen monessa tapauksessa huomanneet, että jonosta pääsee kyllä ohi.

Tammikuussa Luomun kiertotalousseminaarissa Hämeenlinnassa joku sitä sanoikin, että olisi hyvä, jos jokin kolmas taho touhuaisi noiden lantojen ja orgaanisten massojen kanssa, mutta valitettavasti byrokratia ei tee ainakaan helpommaksi uuden yrityksen ja toiminnan aloittamista.

Nykyiset lannoitussäännöt eivät palvele ravinteiden kiertoa, joku muista asioista kiinnostunut taho on osannut lobata vähän paremmin. Yksi lähiviljelijä kiteytti asian hyvin. Hän tokaisi keväällä puhelimessa, että miksi hän ajattaisi lantaa pelloilleen, kun typpi jää alhaiseksi fosforirajojen vuoksi, eikä hän saa sitten kunnon satoa ilman luovia lohkokirjanpitoratkaisuja. Siinäpä se onkin, kannattaa ennemmin ostaa kalliisti, kemiallisesti tuotettua typpeä pussissa ja Marokosta louhittua fosforia ennemmin, kuin 10 kilometrin päästä lantaa.

Siinähän sitä kierrätystä kerrakseen.

SUVI MANTSINEN Kirjoittaja on Humuspehtoori Oy:n toimitusjohtaja.

Rami Marjamäki

M

ediassa on hehkutettu paljon sitä, kuinka Suomen biotalous nostaa tämän maan suosta ja kuinka hienosti ravinteet nyt alkavat kiertää.

Näin orgaanisen lannoitealan ja samalla ympäristöalan toimijana näitä juttuja kuunnellessa ei oikein tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Orgaanisen lannoitteen saaminen viljelijälle ei olekaan enää ihan helppo nakki.

Ja nyt en tarkoita taloudellisia ongelmia.

Viime vuonna tulivat uudet tukiehdot ja uusi nitraattiasetuskin voimaan, jotka hyvin tehokkaasti vaikeuttavat orgaanisten ravinteiden kiertokulkua. Lisäksi näin toimijan kannalta ajateltuna uutta kovemman käden putsausta tarvitsisivat mm. jätelaki ja ympäristöluvat. Aihioita on nähty, mutta tuloksia odotellaan.

Avataanpa asiaa luomun kannalta. Kohdalleni sattui kerran eräs luomuviljelijä, jolla oli harvinaisen huonot fosforit lohkoillaan. Viherlannoitusnurmi oli ollut heikko ja typestä ei ollut tietoakaan. Hän kyseli meiltä luomuhyväksyttyä, kompostoitua broilerinlantaa pelloilleen. Tuote sopi pelloille kuin nenä päähän. Kuitenkaan tasausta ei voinut käyttää, kun kaksi viljasatoa pitäisi saada ja kummatkin lannoittaa.

Uusien ehtojen mukaan olisimme voineet levittää vain 2-3 tn hehtaarille broilerinlantaa, koska fosfori rajoitti levitysmäärää. Vastaavasti taas kokonaistypen määrä olisi jäänyt 50 kiloon.

Tuon määrän tasaiseen levittämiseen pystyy vain harva.

Asialle olisi ehkä viisainta ottaa harava ja kottikärry. Lisäksi määrä on niin pieni, ettei sillä todella saavuteta riittävää kasvua, varsinkaan heikommassa maassa. Niin ja jos se on tätä huonoilla fosforeilla, mitä se on vaikka tyydyttävillä?

Maa huutaisi ravinteita, jotta siinä voitaisiin tuottaa kunnollisen satotason ja laadun omaavaa satoa ja jotta nurmetkin saataisiin paremmin kasvuun. Että miten ne ravinteet tässä nyt kiertävät?

Jos todella haluttaisiin kierrättää paikallisesti orgaanisia aineita, vaadittaisiin useita pieniä kompostointikenttiä ja niille toimijat sekä luvat. Lisää työpaikkoja, sitä biotaloutta.

Byrokratia kaataa kuitenkin toiminnan heti alkuunsa. Avin ympäristölupaa saa jonottaa vuoden tai ylikin, ehkä tarvitaan lisäksi ympäristövaikutusten arviointi, joka on heti lisää viisinumeroinen summa kustannuksia ja pari, kolme vuotta. Ympäristöluvista yleensä valitetaan, jolloin kierretään muutama oikeusaste ja viisi vuotta lisää. Isoja toimijoita

LUOMULEHTI 4 | 2016

21

TEKSTI JA KUVAT: JENNY ÖHMAN

EU:n luomulainsäädännön tulkinnat johtavat eriarvoisuuteen maiden välillä Tuore selvitys EU:n luomulainsäädännön kansallisten tulkintojen merkityksestä elintarvikeketjun eri vaiheissa Suomen, Ruotsin ja Itävallan välillä osoittaa, että osa tulkintojen eroavuuksista johtaa eriarvoisuuteen luomuviljelijöiden välillä eri jäsenvaltiossa.

K

aikilla EU-mailla on yhtenäinen luomulainsäädäntö.

Jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa on oma sertifiointielin ja -järjestelmä, ja tulkinta luomutuotannon EY asetuksista 834/2007 ja 889/2008 tehdään kansallisesti. Maakohtaisia eroja syntyy siis ainoastaan lainsäädännön toisistaan poikkeavien tulkintojen kautta.

Luomuinstituutin aloitteesta tein tästä aiheesta vuosina 2015–2016 agronomitutkintoni pro gradu –tutkielman.

Suurin mielenkiinnon kohde oli selvittää syitä, miksi eroja tulkinnoissa esiintyy, ja millaisia tulkintoja missäkin kohtaa elintarvikeketjua tehdään.

Tätä tehtiin keräämällä aiheita kaikista kolmesta maasta, ja näistä aiheista tehtiin vertailu EY-asetusten 834/2007 ja 889/2008 ja kansallisten sääntöjen ja toimintaohjeiden välillä Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa.

Päivänpolttavat aiheet, joita tutkimuksessa käsiteltiin, koskivat mm. siipikarjatuotantoa, nautojen kytkettyinä pitämistä pienillä tiloilla, eläimille suoritettavia toimenpiteitä, rinnakkaistuotantoa, varoaikaa, siirtymävaihetta sekä kasvihuoneja keruutuotantoa.

Tutkielma osoittaa, että luomutuotannon EY asetuksissa 834/2007 ja 889/2008 on paljon kohtia, joissa on mahdollisuus monenlaisiin tulkintoihin. Näin ollen jäsenvaltioiden viranomaisille on epäselvää, miten asetuksia tulisi tulkita.

Lisää tietoa tulkinnoista Tutkielman tärkein tulos on havainto, että osa tulkintojen eroavuuksista johtaa

22

LUOMULEHTI 4 | 2016

eriarvoisuuteen luomuviljelijöiden välillä eri jäsenvaltiossa. Myös selkeitä ja tarkkoja asetuksia tulkitaan eri lailla jäsenvaltioiden välillä.

Yksi esimerkki on kasvihuonetuotannossa maapohjasta eristetty viljely, joka on sallittu Suomessa ja Ruotsissa, mutta ei Itävallassa. Siipikarjatuotannon munahautomot ja luomukananuorikoiset ovat toinen esimerkki, jossa löytyy eroja maiden välillä. Suomi ja Ruotsi on päättänyt odottaa EU:n sääntöjä, kun Itävalta sen sijaan on tehnyt omat kansalliset säännöt.

Työn tulosten perusteella voidaan todeta, että luomutuottajat hyötyisivät tulkintojen yhtenäistämisestä EU-tasolla, koska näin eriarvoisuus maiden välillä pienenisi. Laadullisia vaatimuksia voisi vähentää tai kirjoittaa ne säädökseen selkeämmin auki.

Toisaalta erilaiset tulkinnat auttavat tietysti myös tekemään säädöksestä toimivan eri maiden olosuhteissa. Apua olisi kuitenkin ainakin siitä, että EU-jäsenvaltiot saisivat tarkempaa tietoa siitä, miten luomusäädöstä eri maissa tulkitaan. Tutkimuksen myötä nousi esille, että tulkinnoista ei usein ole tietoa kuin maiden omilla kielillä. Esimerkiksi Ruotsissa ei ollut tietoa, miten joitakin kohtia tulkitaan Suomessa. Tieto auttaisi kunkin maan tulkinnoista päätettäessä. ◀

Esimerkiksi kasvihuonesäädöksistä ja eläimille suoritettavista toimenpiteistä on erilaisia tulkintoja eri maissa. Osin erilaiset tulkinnat kumpuavat jäsenvaltioiden erilaisista olosuhteista, mutta osin ne luovat vain turhaa eriarvoisuutta.

TEKSTI: PRO LUOMU KUVA: EKOCENTRIA/TERO TAKALO-ESKOLA

Ammattikeittiöt aikovat lisätä luomun käyttöä Luomun tarjonta ravintoloissa ja julkisissa ruokapalveluissa kasvaa lähivuosina, kertoo ammattikeittiöiden päättäjille tehty kysely.

E

koCentrian teettämän kyselyn mukaan yli viidesosa suomalaisista ammattikeittiöistä on tehnyt strategisen päätöksen käyttää lähivuosina nykyistä enemmän luomutuotteita.

Luomun käyttöään lisäävät sekä julkiset ruokapalvelut että yksityiset ravintolat.

Ammattikeittiöt aikovat lisätä jatkossa etenkin kasvisten ja juuresten sekä hiutaleiden, suurimoiden ja marjojen käyttöä luomuna. Nämä sekä maitotuotteet, kahvi ja tee ovat jo nyt käytetyimpiä luomutuotteita.

– Yksikin uusi luomutuote on hyvä askel, toteaa hankepäällikkö Anu Arolaakso EkoCentriasta.

Ammattikeittiöiden luomuaikeita kysyttiin helmikuussa 2016 julkisten ruokapalvelujen ja yksityisten ravintoloiden päättäviltä henkilöiltä. Kysely lähetettiin yli 500 päättäjälle, ja heistä 25 % vastasi siihen. Taloustutkimus Oy:n toteuttama kysely on osa EkoCentrian Luomutarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen ammattikeittiöissä -hanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Laatu ja maku saavat käyttämään luomua Luomun käyttöhalukkuus ammattikeittiöissä on noussut selvästi vuodesta 2014, jolloin vastaava kysely tehtiin edellisen kerran.

– Tuolloin päätöksen luomun lisäämisestä oli tehnyt 11 % kyselyyn vastanneista ammattikeittiöistä; tänä vuonna vastaava osuus oli 22 %. Luomua lisäävistä yli puolet tavoittelee 10–20 % kasvua omassa luomun käytössään, Arolaakso tarkentaa.

Syiksi luomuraaka-aineiden käytön lisäämiselle ammattikeittiöt listasivat ruoan laadun ja maun, asiakkaiden hyvinvoinnin sekä ympäristönäkökohdat.

Kuten aiemminkin, suurimmaksi luomun käytön esteeksi ammattikeittiöt mainitsivat hinnan. Myös saatavuusongelmat vähentävät luomun käyttöä ammattikeittiöissä.

Periaatepäätös tunnetaan melko hyvin Neljä viidesosaa julkisten ruokapalvelujen päättäjistä tuntee valtioneuvoston periaatepäätöksen, jonka mukaan luomun osuus julkisissa ruokapalveluissa tulisi olla 20 % vuonna 2020. Asiaa selvitettiin haastattelemalla puhelimitse sadan suuren suomalaiskunnan hankintavastaavat.

– Periaatepäätöksen tuntevista lähes kolme neljästä pitää luomutavoitteen saavuttamista tärkeänä. He perustelevat näkemystään luomun laadulla, puhtaudella ja terveellisyydellä sekä paikallisen luomutuotannon tukemisella. Luomussa saa monta hyvää asiaa yhdellä valinnalla, muistuttaa toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomusta.

Hän huomauttaa, että strategisten päätösten lisäksi ammattikeittiöiden olisi hyvä asettaa tavoitteet luomun lisäämiselle sekä seurata niiden toteutumista.

Tällä hetkellä melko harva kunta seuraa tavoitteiden toteutumista.

Luomusta kannattaa kertoa asiakkaille Ravintoloiden kannattaa kertoa luomun käytöstä asiakkailleen, sillä tieto voi olla ratkaiseva tekijä ruokapaikan valinnassa.

Kuluttajille tehdyssä kyselyssä yli puolet suomalaisista kertoi, että tieto luomusta vaikuttaa myönteisesti heidän ravintolavalintaansa. Nettikyselyyn vastasi yhteensä noin tuhat kuluttajaa.

– Ravintola voi kertoa luomutuotteiden käytöstä esimerkiksi yrityksen nettisivuilla tai merkitä yksittäiset luomuraaka-aineet ruokalistaan, Kottila sanoo.

Kuluttajille suunnatun nettikyselyn teki huhtikuussa YouGov Finland, ja kuntien hankintavastaaville tehdyn kyselyn toteutti viime tammikuussa Sales Questor Oy. Kummankin kyselyn teettivät Motiva Services Oy/Ympäristömerkintä, Reilu kauppa ry, Pro Luomu ry ja EkoCentria. ◀ www.proluomu.fi Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut tämän aineiston tuottamista.

LUOMULEHTI 4 | 2016

23

TEKSTI JA KUVAT: JOHANNA PIHALA

Satakunnassa siirrytään kiihtyvässä tahdissa luomuun Uuden hankkeen Pellonpiennarpäivät kokosivat luomusta kiinnostuneita pohtimaan ravinnetaloutta hernepellon laitaan ja rikkakasveja perunapellolle.

K

esäkuinen pellonpiennartilaisuus suuntautui Samu Seikkulan siirtymävaiheen tilalle Rauman Lappiin. Noin 70 hehtaarin tila on luomussa vuoden 2017 kesään mennessä. Seikkulan mukaan luomuviljelyyn siirtymiseen vaikutti mm. tuotantosuunnan kannattavuus ja ravinnetalouteen liittyvät seikat.

Tällä hetkellä Seikkulan tilalla on viljelyssä mm. nurmia, viljoja, hernettä ja härkäpapua. Näistä kaksi jälkimmäistä olivat pellopiennartilaisuuden erityisenä huomionkohteena ja vahvassa kasvussa olleet kasvustot saivat muilta viljelijöiltä ihastelua osakseen.

Seikkulan mukaan herne sopii luomutilan viljelykiertoon hyvin mm. typensidonnan takia. Herne on toki vaatelias kasvi esimerkiksi maan ominaisuuksien suhteen ja kestorikkakasvien hallinta asettaa viljelylle omat haasteensa. Vilje▽ Markku Weckman esittelee tilansa viljelykasvustoja Luvian pellonpiennartilaisuudessa. ▷ Pro Agria Länsi-Suomen Anne Johansson kertoo Lapin pellonpiennartilaisuuteen osallistuneille, miten kasvuston tiheyden voi määrittää metrimitan avulla.

24

LUOMULEHTI 4 | 2016

lyyn kannustavat kuitenkin positiiviset markkinanäkymät, sillä luomurehuherneellä on kysyntää.

Seikkulan tilalla teemana oli maan ravinnetalouteen liittyvät asiat ja ne herättivätkin osallistujissa vilkasta kokemusten ja näkemysten vaihtoa. Erityisesti fosfori nousi puheenaiheeksi Pyhäjärviinstituutin Sauli Jaakkolan pitämän alustuksen myötä. Useita tutkimustuloksia yhteen vetävässä esityksessä pohdittiin fosforin maahan pidättymiseen ja liikkumiseen vaikuttavia tekijöitä mm. pH:n, maalajin, lämpötilan ja sähköisten vetovoimien osalta.

Esityksen myötä syntyneissä keskusteluissa todettiin, että viljelykasvien tasapainoiseen fosforinsaantiin liittyy vielä paljon ratkaistavia kysymyksiä, eikä vähiten siksi, että fosforitasot voivat vaihdella jo pelkästään lohkon sisällä merkittävästi.

Itsekehitetty niittokone leikkaa rikkojen latvukset Markku Weckman isännöi Vähä-Riihilän 134 hehtaarin luomutilaa Luvialla.

Weckman on luomuviljelyn ”paluumuuttaja”, sillä hänen tilansa oli luomussa jo 2000-luvun taitteessa ja tauon jälkeen taas vuodesta 2012 lähtien. Vähä-Riihilän tilalla on viljelyssä perunaa, öljykas-

veja, hernettä, härkäpapua, viljoja sekä ruoka- ja tärkkiperunaa. Hieman erikoisempina kasveina valikoimasta löytyy myös pellavaa ja maa-artisokkaa, jotka perunan lisäksi ovat kesäisin kysyttyjä tuotteita lähialueen REKO-tilaisuuksissa.

Perunalajikkeina Weckmanilla tänä vuonna on Siikliä, Nicolaa ja Operaa.

Weckman kokee REKO-toiminnan tuoneen mukavan lisän tilan tuotteiden menekkiin, varsinkin marginaalisempien kasvien myynti on REKOn ja muiden suoramyyntikanavien kautta kätevää.

Markku Weckman esitteli pellonpiennartilaisuudessa viljelykasvustojen lisäksi itse kehittelemäänsä niittokonetta, W-Cutteria, jolla voidaan leikata rikkakasvien kukkavarsien latvukset viljelykasvustojen päältä. Sama laite sopii myös perunanvarsien murskaamiseen.

Luvian pellonpiennartilaisuudessa rikkakasvien torjunnasta luomutuotannossa esitelmöi Satafood Kehittämisyhdistys ry:n Jukka Saarinen. Kasvinvuorotus ja muut ennakoivat toimenpiteet ovat kasvinsuojelun peruskulmakiviä, mutta usein näiden toimenpiteiden lisäksi joudutaan rikkakasvien hallitsemiseksi tekemään muutakin torjuntatyötä.

Keskustelua aiheeseen liittyen syntyi mm. rikkaäestyksen oikeasta ajoituksesta,

Uutta kasvua luomusta -hanke Satakunnassa käynnistettiin paikallisen luomutuotannon edistämiseen keskittyvä tiedonvälityshanke ”Uutta kasvua luomusta” vuoden 2015 lopulla. Satafood Kehittämisyhdistys ry:n, ProAgria Länsi-Suomen ja Pyhäjärvi-instituutin yhteishanke tähtää satakuntalaisen luomualkutuotannon ja –jalostuksen kehittämiseen tehokkaan, kohdennetun ja monipuolisen tiedotustoiminnan keinoin. Rahoituksen hanke saa Manner-Suomen maaseutuohjelmasta Satakunnan ELY-keskuksen kautta.

Yhtenä osana hanketta järjestettiin kesäheinäkuussa pellonpiennartilaisuudet luomutiloilla Rauman Lapissa ja Luvialla.

Kumpaankin tilaisuuteen osallistui toistakymmentä luomuviljelijää tai tuotantosuunnasta kiinnostunutta tavanomaista viljelijää. Osanottajamäärä ja tilaisuuksissa syntyneet keskustelut antavat positiivista osviittaa luomutuotannon kasvupotentiaalista Satakunnassa.

Uutta kasvua luomusta -hankkeen seuraavana tapahtumana järjestetään elokuussa retki Uudellemaalle. Retkellä tutustutaan alueen luomutoimijoihin ja jatketaan viljelijöiden välistä verkostoitumista, mikä on hankkeen tulevienkin tilaisuuksien yksi tärkeimmistä tavoitteista. Alan eteenpäin vieminen yhteen hiileen puhaltamalla avaa kasvumahdollisuuksia paitsi viljelijöille myös muille luomusektorin toimijoille.

jossa tulisi ottaa huomioon rikkojen ja viljelykasvien kasvuvaiheen lisäksi tulevien päivien sääolot. Pienikin sade äestyksen jälkeisenä päivänä edesauttaa rikkakasvien uudelleen kasvua.

Mekaaniseen rikkakasvien torjuntaan kehitellään jatkuvasti uudenlaisia ratkaisuja erilaisia hara-, piikki-, lautas- yms. yhdistelmiä varioiden. Oman lisänsä valikoimiin tuovat myös optiset kameraharat, jotka pystyvät tunnistamaan rikkakasvin viljeltävästä kasvista. Tämän tyyppisiä koneita on Suomessa vielä harvakseltaan, mutta viljelijöiden yhteishankintojen ja urakoinnin myötä ne yleistynevät tulevaisuudessa. ◀ Kirjoittaja on hankkeen asiantuntija Pyhäjärviinstituutissa.

Lapin pellonpiennartilaisuudessa tutkailtiin härkäpapukasvustoja ja todettiin juuriston toimivan oikein juurinystyjen punertavasta väristä päätellen.

LUOMULEHTI 4 | 2016

25

TEKSTI: ELISA NIEMI KUVAT: BIRKKALAN TILA

Rikkaäestetty speltti ehtii kasvaa rikkakasveja korkeammaksi.

Speltin kysyntä jatkaa kasvuaan Birkkalan tila on tyytyväinen somen kautta saatavaan edulliseen näkyvyyteen. Pitkäkortinen speltti sopii hyvin luomuun ja uusia sopimustuottajia otetaan jatkuvasti.

”

Tältä vuodelta odotellaan kohtalaista satoa – talvehtiminen onnistui ihan hyvin, mutta vettä on tullut turhan paljon. Puinti ajoittunee tavalliseen tapaan elokuun puoliväliin, kertoo viljelykuulumisia Birkkalan tilan isäntä Simo Larmo.

Birkkalan tilan spelttitarinassa kaikki lähti siitä, kun Simon vanhemmat Jaakko ja Pirkko Larmo kiertelivät 1990-luvulla Saksassa luomumessuilla ja saivat sieltä speltin siementä kokeiluun. Suomessa

ei silloin moni edes tiennyt, mikä speltti on, vaikka nykyään se on jo melko hyvin tunnettu.

Aluksi spelttiä siis kokeiltiin peltoviljelyyn ja vietiin Pusulaan jauhatettavaksi.

Kuitenkin jo 2000-luvun alussa hankittiin ensimmäinen oma kivimylly. Kivimyllyssä alettiin jauhaa myös luomuviljoja. Nyt oman tilan pellot ovat viidettä kasvukautta luomussa.

– Onneksi siirryttiin luomuun. Myllyn paperityöt helpottuivat selkeästi ja speltti

Katja Koivisto, Akseli Isoniemi, Simo Larmo, Carita Koivisto sekä Katriina Linden esittelemässä tuotteita.

Finnrom Oy etsii koko maan alueella tuote-edustajaa.

Ota yhteyttä Nellu Petrescu puh. 040 511 2524.

Lisätietoja: www.finnrom.com 26

LUOMULEHTI 4 | 2016

Miksi speltti?

Täysjyväspeltti sisältää runsaasti kuitua. Myös sinkkiä, fosforia ja tiamiinia (B1-vitamiinia) speltti näyttää tutkimusten mukaan sisältävän vehnää enemmän.

Lisäksi proteiinipitoisuus (15 %) on vehnään verrattuna huomattavan suuri.

Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan speltti sisältää muita viljoja vähemmän tiettyjä lyhytketjuisia hiilihydraatteja (ns. FODMAP-hiilihydraatit), jotka osalla ihmisistä voivat aiheuttaa syömisen jälkeen vatsan turvotusta ja vatsakipuja. Tutkijat esittivät että tämä speltin erilainen hiilihydraattikoostumus saattaa olla selitys sille miksi monet muista viljoista vatsaoireita saavat henkilöt pystyvät syömään spelttiä ilman turvotus- ja kipu-oireita.

Herkulliset spelttileivonnaiset ja ruoat hurmasivat aikoinaan Saksasta Suomeen spelttiä tuoneet Pirkko ja Jaakko Larmon ja motivoivat aloittamaan viljelyn.

Miksi kivimylly?

Kivet jauhavat jyvän hellävaraisemmin kuin nykyaikaiset valssimyllyt, joten kivimyllyllä jauhettaessa speltin ravintoaineet säilyvät hyvin.

Kivimyllyssä jauhokiteistä tulee lumihiutalemaisia. Valssimylllyssä jauhokiteistä tulee kulmikkaampia ja samalla osa lämmössä tuhoutuvista aineista menetetään, koska suurissa jauhatusnopeuksissa muodostuu lämpöä.

Lähde: www.birkkala.com

Simo Larmolla yksi Luomupäivien yrityspuheenvuoroista!

16.—17.1

1.2016

TURKU

Tuotevalikoimaan kuuluu spelttiä monessa muodossa.

soveltuu luomuviljelyyn hyvin. Pitkäkortisena se varjostaa rikkakasveja ja niiden kanssa on pärjätty.

– Viljelyteknisistä asioista tulee tietysti vaihdettua sopimusviljelijöiden kanssa kuulumisia. Uusille luomuspeltin viljelijöille jaetaan hyvät vinkit, miten homman saa toimimaan.

Lisää sopimusviljelijöitä tullaan tarvitsemaan ja yhteydenottoja viljelijöiltä tuleekin jatkuvasti.

– Varovasti täytyy tietysti viljelijämäärää lisätä, ettei tule ylikapasiteettia niin, ettei kaikki sitten saakaan myytyä satojaan. Nyt on saatu jo kerättyä varmuusvarastoa siltä varalta, että jonain vuonna tulee erityisen huonot sadot.

Somessa edullista markkinointia – Markkinoinnissa on ollut todella hyödyllistä se, että somen kautta tavoittaa enemmän ihmisiä kerralla kuin aiemmin.

Siellä ollaan samalla viivalla isojen yri-

tyksien kanssa viestimässä tosi edullisesti – ei tarvita mitään kalliita TV-mainoksia.

Birkkalan tilalla on käytössä niin Facebook, Instagram, blogi kuin Simo Larmon Twitter-tili. Puoliso Riina Valtonen on mukana viestinnässä ja myös mylläri Carita Koivisto ja pakkaamotyöntekijä Pertti Sipovaara ovat mukana erilaisilla ruokamessuilla kertomassa tuotteista. Nettisivujen teossa on auttanut esimerkiksi Simon sisko Katri Larmo.

– Uusia reseptejä tuodaan esiin jatkuvasti, jotta asiakkaat saavat uusia ideoita tuotteiden käyttöön.

– Liiketoiminnan kehittämisessä tavoitteena on yhä vain parantaa tuotteiden laatua sekä mahdollisesti lisätä helppokäyttöisyyttä esimerkiksi pikahiutaleiden avulla.

Yksi Birkkalan erikoisuuksista on spelttihelmi, jota voi käyttää riisin tapaan ja siten lisätä annoksen kotimaisen ruoan osuutta. ◀

LUOMULEHTI 4 | 2016

27

Lisää luomutiloja tarvitaan mukaan kannattavuuskirjanpitoon. Pekka Terhemaa kertoo omista kokemuksistaan seurata tietoja.

TEKSTI: PEKKA TERHEMAA

Kannattavuuskirjanpito auttaa tilan kehittämisessä

Euroopan komissio

tuli hoidettua paremmin. Yksityistä kulutusta ei tarvinnut enää kirjata.

Luovuin lehmistä vuonna 1996 ja samalla luovuin myös kannattavuuskirjanpidosta. Siinä vaiheessa olin muualla töissä ja tilan toiminta keveni niin paljon, että ei ollut syytä jatkaa asioiden tarkkaa kirjaamista. Kunnes vuonna 2003 aloitin tilan työtuntien kirjaamisen uudelleen, kun tilalle laadittiin laatujärjestelmä.

Kannattavuuskirjanpito aloitettiin luomumansikan tuotannon kanssa samaan aikaan 2008.

Olen mukana kannattavuuskirjanpidossa kahdesta syystä.

Ensinnäkin se antaa lisämerkityksen omalle kirjanpitotyölle. Kirjaan maatilalla käyttämäni työajan ja tilan toimin-

28

LUOMULEHTI 4 | 2016

taan liittyviä asioita ylös omaan työaikakirjanpitooni. Kannattavuuskirjanpito ei edellytä työaikakirjauksen lisäksi muita muistiinpanoja, mutta ne on helppo tehdä samalla. Kirjausmenettely ja koko prosessi on yhtä tärkeä kuin lasketut kannattavuustulokset. Kirjaaminen on itseoppimista, kirjaamisen yhteydessä tulee

Elomaan tilalla Pekka Terhemaan isä piti 1960-luvulta maidontuotannon kannatavuuskirjanpitoa. Vuonna 2008 Pekka Terhemaa aloitti kannattavuuskirjanpidon uudestaan luomumansikan tuotannon alkaessa.

Elisa Niemi

I

säni liittyi kannattavuuskirjanpitoon 1960-luvulla ja minä kasvoin työaikaja tilikirjojen keskellä. Oli luontevaa jatkaa kannattavuuskirjanpidossa, kun otin vanhempieni lypsykarjatilan haltuuni 1991. Isäni piti työaikakirjaa yöpöydän laatikossa ja kirjasi työtunnit iltaisin viimeisinä töinään. Hän seurasi yksityiskohtaisen tarkasti myös kotitalouden menoja. Kaikki yksityistalouden kuitit kerättiin talteen ja kirjattiin sitten yksi – kaksi kertaa vuodessa kannattavuuskirjaan.

Aloitin työtuntien kirjauksen viimeisenä työnäni isäni mallin mukaan sängyn reunalla istuen. Hyvin pian tuntikirjanpitokirja siirtyi kuitenkin työpöydälle muiden kirjaustehtävien joukkoon. Siten se

Opi omasta työstäsi ja kehity – liity kannattavuuskirjanpitoon aineiston tuottajaksi!

aina mieleen, miten asian olisi voinut tehdä paremmin ja ilman muistiinpanoja ei voi todentaa toiminnan kehittämistä ja asiat voisivat unohtua kokonaan.

Kun täytän kannattavuuskirjanpidon vuosilomaketta, tiedän jo miten edellinen vuosi on maatalouden kirjanpidon näkökulmasta mennyt, pystyn arvioimaan tuloksen itselleni riittävällä tarkkuudella. Saan hyödyn kirjaustyön tekemisestä ja kirjausten vertaamisesta edellisiin vuosiin.

Toinen syy olla mukana on minulle jo äidin maidossa tai isän esimerkin mukana tullut tietty yhteiskuntavastuullisuus. Minulle on tärkeää olla mukana tuottamassa maatalouden kannattavuustietoa yhteiskunnan käyttöön. Kun toimin itse myös luonnonmukaisen tuotannon neuvonnassa, niin on erittäin tärkeää saada alalta virallista kannattavuustietoa neuvontatyön tueksi. Vaikka tulokset tulevat pienellä viiveellä, niin siitä huolimatta oikean tiedon merkitys on suuri tutkimuksessa ja kaikessa maatalouteen liittyvässä päätöksenteossa kansallisella ja EUtasolla. ◀

Jos olet kiinnostunut virallisen kannattavuustiedon tuottamisesta, ota yhteyttä alueellisen ProAgrian kannattavuuskirjanpidosta vastaavaan henkilöön. Hän ohjaa alkuun. Ensiksi täytetään lähtötietolomake, johon kirjataan kaikki tilan omaisuus. Lomake toimitetaan Luonnonvarakeskukselle ja sovitaan, mikä on aloitusvuosi.

Aloitusvuoden maatalouden verokirjanpito toimitetaan ProAgrian kannattavuuskirjanpitovastaavalle ja häneltä saat myös vuosilomakkeen täytettäväksi.

Siihen täytetään vuosittainen tilan taloudellinen toiminta, kuten esim. sadot ja vuodenvaihteen varastotilanne. Tämän lomakkeen täyttäminen on käytännössä ainoa vuosittainen lisätyö, mitä mukanaolo edellyttää. Maatalouden työtuntikirjanpitoa kannattaa kyllä tehdä myös, sillä siten vuosilomakkeen työtunnit ovat silloin helpompia täyttää.

Kysy sänkikalkituksiin MEROXilta

BESTON Ca28Mg6 Masuunikuona tai BESTON Ca32Mg2 Masuunikuona-kalsiittiseos.

BESTON Ca32Mg3 Teräskuona on myös nyt myynnissä.

Sadonkorjuun jälkeen on taas kalkituksen aika.

Markku Lassila

Kun levität BESTON®-kalkituskuonan viljankorjuun jälkeen sängelle, BESTON® alkaa vähitellen imeytyä maahan ja muokata maan pH-arvoa ja kalsium-/ magnesiumsuhdetta ihanteelliseksi. Keväällä maa on taas virkeä käynnistämään hyvän ja terveen kasvun. Vain oikein hoidettu maa tuottaa huippusatoa. Tavoiteltava pH-arvo on 6,5...7 ja oikea kalsium-/magnesiumsuhde. Valitse viisaasti. BESTON® on edullista ympäri vuoden. Tilaa nyt - maksa vuoden lopussa.

Kalkituslaskuri: www.ruukki.fi/maatalous

LUOMULEHTI 4 | 2016

29

TEKSTI: NIINA RATILAINEN

Suomalaisessa luomutuotteessa on suuri vientipotentiaali Suomalaisen ruoan vientipotentiaali on nyt paljon esillä. Nostetta asialle on tuonut hallituksen kärkihanke vientimarkkinoiden avaamisesta suomalaisille elintarvikkeille. Maatalouden kannattavuuskriisiin taas haetaan ratkaisua puhtaiden raaka-aineidemme saamisesta kansainvälisille markkinoille. Mutta mikä on suomalaisen luomun rooli elintarvikeviennissä?

L

’Uomu Nokka – yrityksen toimitusjohtaja Arto Jokinen on pioneeri sekä mitä tulee kotimaisen luomubroilerin kasvatukseen, että luomutuotteiden vientiin. Jokisen yritys on nuori, mutta jo paljon saavuttanut. Idea oli Jokisen käsialaa.

– Viisi vuotta sitten ollessani Pajuniemellä yrittäjänä tuotiin markkinoille luomubroileria. Minulla heräsi ajatus, että miksei myös Suomessa voisi olla luomubroileria?

30

LUOMULEHTI 4 | 2016

Suomesta vielä vähän luomuvientiä L’Uomu Nokka on rohkealla tiellä. Suomalaisten luomutuotteiden vienti on pienimuotoista, ja elintarvikevientimme kasvu on muita pohjoismaita verrattuna hitaampaa.

Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on nostaa ruokatuotannon kannattavuutta ja parantaa kauppatasetta 500 miljoonalla eurolla. Suomen ruokatase onkin miinuksen puolella: elintarviketuonti on 2,5 miljardia suurempaa kuin

vienti. Elintarvikesektorille aiotaan avata uusia vientikanavia, parantaa pk-yritysten vientiosaamista ja käynnistää markkinoillepääsyhankkeita.

Tehtävää on paljon. Verrokkimaana voidaan tarkastella vaikkapa Ruotsia, jossa elintarvikeviennin osuus kaikesta tavaraviennistä on kuusi prosenttia, Suomessa kolme. Ruotsin kasvuluvut luomuviennissä ovat niin kovia, ettei tuotanto meinaa pysyä perässä. Jokinen on nähnyt työssään esteitä, joita purkamalla elintar-

L’Uomu Nokka

vikevienti avautuisi ripeämmin ja pääsisimme Ruotsin kintereille.

– Suomelta puuttuu maasopimukset moneen maahan. Näiden maasopimusten teko olisi kaikkein tärkeintä uusien vientiväylien avaamisessa.

BioFachin kautta maailmalle Yrityksen alkutaival ei ole ollut ruusuilla tanssimista. Koska luomubroilerin tuotanto oli Suomessa uutta, tarvittiin uutta lainsäädäntöä. Oppia Jokinen kumppaneineen haki Ranskasta ja Tanskasta, mutta Suomessa luomubroilerin kasvatukselle tuli kansallisiksi kriteereiksi erilaisia tulkintoja.

Tuotantokriteereiden kanssa L’Uomu Nokan tiloilla painitaan edelleen, mutta vientiin haettiin kokemusta erityisesti

Ei Eurooppaan, vaan Aasiaan L’Uomu Nokka aloitti broilerin viennin vuosi sitten ja tuotteita voi ostaa jo useassa eri maassa. Tuotteista 10 prosenttia menee vientiin, ja tähtäimessä on kasvattaa osuus kolmannekseen koko volyymistä.

Suomen luomuviennin kohdemaat ovat useimmiten Tanska, Ruotsi, Saksa ja Ranska. Euroopan maista Saksa taas on suurin luomumarkkinoiltaan. L’Uomu Nokan tuotteiden päämäärä on toinen.

– Euroopan sisämarkkinat ovat erittäin kilpaillut ja suomalaisille tuotteille haastavammat epäedullisten maantieteellisten olosuhteiden vuoksi. Meidän kannattaa mennä kauemmas. Tuotteitamme kohtaan on valtavasti kiinnostusta esimerkiksi Saudi-Arabiassa, Arabiemiraateissa ja Japanissa.

Suomalaisen puhtaan ruoan harteille on soviteltu viennin uuden menestyjän viittaa. Jokisen mukaan pelkkä suomalaisuus ei kuitenkaan kansainvälisillä markkinoilla riitä.

– Sanoisin että brändi lähtee ennemminkin arktisuudesta, puhtaasta luonnosta ja tuotteen pohjoisesta alkuperästä. Maan nimi tulee vasta tämän jälkeen ja sitten tärkeänä tuotteen omat ominaisuudet.

Jokinen näkee, että luomutuotteemme voisivat pärjätä hyvin monissa eri tuoteryhmissä maailmalla. Tärkeintä on löytää tuotteen erityispiirteet ja markkinat.

Elisa Niemi

Saksan BioFach-messuilta. Muita tärkeitä tekijöitä L’Uomu Nokan tarinassa ovat olleet pk-yrityksiä kansainvälistymään auttavan Finpron tilaisuudet ja vienninedistämismatkat sekä vientiohjelma Food From Finland. Jokinen kaipaa Suomeen lisää verkostoitumista. Yhteistyö auttaa vientityössä, jossa liikkeelle pääsy vaatii paljon aikaa ja muita resursseja.

L’Uomu Nokan ulkoilevat broilerit kertovat puhtaan tuotannon tarinaa.

Viime vuonna Arto Jokinen vastaanotti Vuoden Luomutuote kunniamaininnan L’Uomu Nokan Rottinkirinta broilerifileestä.

– Tuotteessa pitää olla jotain lisäarvotekijöitä. Oman tuotteen vahvuudet pitää tuoda näkyviin.

Arto Jokinen esittelee L’Uomu Nokan BioFach-messuille tekemää tuote-esitettä. Kannessa komeilee sanat: ”ei lisättyä suolaa, ei lisättyä vettä, salmonella-vapaa, antibiootti-vapaa, GMO-vapaa, lisäaineeton”. Siinä on L’Uomu Nokan vientiin menevän broilerin voittoisa resepti. ◀

Yksi L’Uomu Nokan erikoisuuksista on tölkkiin pakattu Luomubroilerin savustettu rintafile.

LUOMULEHTI 4 | 2016

31

Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi eläintiloilla-hankkeessa on tuotettu luomueläintuotannon valvonnassa mukana oleville tuottajille apuvälineitä ja lomakemalleja. Lataa ne käyttöösi. Löydät sivuilta myös PP-esityksiä ja tiedotteita. luomu.fi/tietopankki/luomuvalvonta-elaintiloilla

TEKSTI JA KUVA: BRITA SUOKAS

Uusia apuvälineitä eläintuottajille Suunnittele ja kuvaile oman tilasi toiminta luomueläinten hoitosuunnitelmaan Luomueläinten hoitosuunnitelma -lomakepohjaan on koottu asiat, jotka Eviran luomuvalvonnan eläintuotannon tuotantoehdot vaativat valvonnassa mukana olevan tilan esittävän kirjallisesti luomutarkastajalle. Tässä mallissa ohjataan lisäksi miettimään, kuinka toteutat heti luomueläintuotannon valvontaan liittymisen ensimmäisestä päivästä alkaen tuotantoehdoissa määrättyjen muistiinpanojen tekemisen.

Lomake on tehty auttamaan sinua • silloin kun suunnittelet luonnonmukaiseen eläintuotantoon siirtymistä, ja haluat käydä läpi mitä kaikkea luomutuotantoehtojen toteuttaminen tilallasi vaatisi.

• kun ilmoittaudut ely-keskukseen luomueläintuotannon valvontaan.

Eläintenhoitosuunnitelma tarvitaan ilmoittautumislomakkeen liitteeksi.

• kun tilasi on jo mukana luomueläintuotannossa, ja tuotantotapaan tulee niin paljon muutoksia, että on tarpeen uusia aiemmin tehty eläintenhoitosuunnitelma. Älä pelästy sitä, että Luomueläinten hoitosuunnitelma -lomake on monisivuinen.

Se on pitkä, koska siinä on huomioitu eri eläinlajit. Täytä kohdat, jotka koskevat tilaasi. Ajattele läpi ja suunnittele huolellisesti luomutuotantoehtojen määräysten mukaisesti oman tilasi toimintatavat. Saat itsellesi selkeän kuvan siitä, mitkä tuotantoehtojen määräykset koskevat tilaasi ja pystyt esittelemään toiminnan sujuvasti luomutarkastajalle. Eläintuotannon luomusuunnitelma ohjaa käymään läpi myös tuotteiden ja eläinten myyntiin liittyvät luomuehdot.

Luomuvaatimusten mukainen kirjanpito eläinlääkinnästä Lääkekirjanpito-lomake on tehty avuksesi sellaisissa tilanteissa, joissa eläimillesi ei ole olemassa valmista muistiinpanoalustaa lääkintään liittyvien vaatimusten muistiinmerkitsemistä varten.

Lääkekirjanpito lomakkeeseen on tiivistetty Eviran eläintuotannon tuotantoehdoissa ohjeistetut eläinlääkinnän muistiinpanoja vaativat asiat.

Erillistä lääkekirjanpito-lomaketta ei tarvitse käyttää esim. eläinkorttien, siemennyskorttien tai Nasevan, Sikavan, lampaiden tuotostarkkailun tms. kautta jo toimivan kirjanpidon lisäksi. Jos käytät jotain edellämainituista, tarkista, että niissä lukee luomueläintuotannon tuotantoehtojen vaatimat tiedot. Sellainen on esimerkiksi seuranta lääkkeelle tavallisesti määrättävän varoajan kaksinkertaisesta toteuttamisesta.

Luomuehdoissa on myös vaatimus kertoa luomueläimille käytettävien lääkkeiden säilytyspaikat.

Säilytyspaikat voit kirjoittaa myös eläintenhoidon luomusuunnitelmaan, koska tiedot eivät muutu usein.

Varastokirjanpidon ja taseiden kokoaminen Luomuvalvontaan mukaan tullessasi olet sitoutunut tekemään muistiinpanoja tilan toiminnasta ja tilalla käytettävien tuotantopanosten käytöstä. Tuotantopanosten ja niiden käytöstä pidettävään kirjanpitoon perustuu moni yksityiskohta luomutuotantoehtojen toteutumisen seurannassa. Sadon kertymisestä ja sen myynneistä ja muista luovutuksista pidettävä kirjanpito on tärkeä keino seurata luomutuotteiden jäljitettävyyttä markkinoilla.

Hankkeessa on tehty käyttöösi muistiinpanopohja, tai malli omaa taulukkoa varten, kun teet tuotevirtakirjanpitoa, joka

32

LUOMULEHTI 4 | 2016

Eviran eläintuotannon ehdoista tuli kesäkuussa uusi painos Tämän vuoden aikana uudistuneet kohdat on kirjoitettu hyvin erottuvalla vihreällä tekstillä.

Tarkista kohdat, jotka koskevat itseäsi. Liitteeseen 2, jossa luetellaan luomurehuissa sallitut rehun lisäaineet ja eläimille syötettäväksi sallitut hivenaineet on tullut uusia aineita ja täsmennyksiä.

Munituskanaloiden suunnittelijalle on tullut tärkeä täsmennys eläinrakennuksia koskeviin sääntöihin.

Munituskanalan osaston rakentamisessa määrätään, että osastossa pitää olla itsenäinen ilmastointi, mutta nyt sallitaan että yhteisten ruokinta-, ja munienkeruulaitteistojen lisäksi saa olla myös osastojen yhteinen lannanpoistolaitteisto. Aiemmin lannanpoistojärjestelmän piti olla itsenäinen joka osastossa.

Eviran ohje 18217/9

Luomutuotanto 2

Eläintuotannon ehdot

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Voimassaolevan tuotantoehtojen vihkon kannessa on kuva vuohista. Jos sinulla ei ole sellaista, niin lataa uusin 1.6.2016 julkaistu Luomutuotanto 2 Eläintuotannon ehdot Eviran verkkosivuilta: evira.fi Valitse etusivulta kohdasta OIKOPOLUT Luomu-> Luomun lomakkeet ja ohjeet, jotka löydät sivun vasemmasta laidasta.

Polkua seuraten löytyvät kaikki muutkin voimassaolevat tuotantoehdot ja Eviran luomuvalvonnan tuottamat lomakkeet ja mallipohjat.

sisältää taselaskelman. Pohjaan kootaan yksi tuote, jonka määrää ja siirtoja seurataan yhdessä varastossa. Varastoon tuotujen erien ja sieltä poisvietyjen erien erotuksesta muodostuu tase, joka kertoo varastossa olevan tuotteen määrän.

Muista, että sinun on varauduttava esittämään tarkastajalle kirjallinen selvitys, siitä mistä varastoon tuotu erä on tullut varastoosi. Tosite voi olla esimerkiksi ostetusta rehuviljasta tai siemenistä saatu kuitti (josta ilmenee, että tuote on luomulaatua), toisen luomutilan pellolta korjatusta rehusta viljelijän antama vaatimuksenmukaisuusvakuutus, itseviljellyistä tuotteista lohkomuistiinpanot tai ylivuotiseksi jääneistä tuotteista edellisen vuoden varastokirjanpito, jossa lukee tuotteen taseen loppusumma.

LUOMULEHTI 4 | 2016

33

Holmqvistien kotialbumi

Mirka Johansson

Holmqvistien kotialbumi

Holmqvistien kotialbumi

TEKSTI: ANNE RINTAMÄKI

Holmqvistien tila on ollut luomussa 50 vuotta Kokkolan Linnusperässä tulijaa tervehtii lauma jyhkeitä sarvipäisiä hereford-emoja.

Ne kulkevat vasikoineen laitumella ympäri vuoden, vapaa pääsy pihattoihin mahdollistaa suojan huonoimmilla keleillä.

34

LUOMULEHTI 4 | 2016

”

Tilallamme on ollut luomunautoja vuodesta 1984, ja ensimmäiset puhtaat herefordit hankittiin 20 vuotta sitten, kertoo tilan nykyinen isäntäpari Pauliina ja Mats Holmqvist.

Tilalla elää kolme sukupolvea; Matsin äiti Kristina hoitaa mm. kirjanpidon, ja myös pariskunnan pojat Ilja ja Nikita osallistuvat tilan töihin.

– Emolehmiä on viitisenkymmentä, ja kaikkiaan karjan pääluku on noin 150.

Loppukasvatamme itse kaikki sonnit, hiehoista osa jää jatkoon, osa myydään muille

tiloille ja osa päätyy suoramyynnin kautta asiakkaiden lautaselle.

– Kyllähän karjatila on elämäntapa.

Minä olen kasvanut tähän, mutta silti tilan jatkaminen ei ollut mikään itsestäänselvyys, Mats toteaa.

Maata on viljelyssä kaikkiaan runsaat 140 hehtaaria, lisäksi eläimet laiduntavat perinnebiotooppeja. Pihatot on rakennettu kustannustehokkaasti, lisäksi investoinnit on keskitetty tärkeimpiin koneisiin.

– On tärkeää, että perustyökalut, kuten traktorit, niittokoneet ja paalauskalusto ovat kunnossa. Meillä on kuitenkin ihan

Oikea asia esiin Holmqvistien tilalla oli 1970-luvulla parhaimmillaan viljelyssä kasvihuoneissa ja avomaalla 22 eri lajiketta, lisäksi kanalassa tuotettiin luomumunia. Suurin osa tuotteista myytiin Kokkolan torilla, kananmunilla oli menekkiä myös paikallisissa leipomoissa.

– Siellä sai alkunsa toinen työurani, eli näytteleminen. Piti osata johdatella ja

Mirka Johansson

Ei raha, vaan kestävyys Kristina Holmqvist tutustui edesmenneeseen mieheensä Fjalariin Kokkolassa 1960-luvun alkupuolella. Fjalarin vanhemmilla oli maatila Närvilässä, aivan nykyisen keskustan reunamilla.

– Fjalarin molemmat vanhemmat olivat syntyneet vuonna 1892, eli siinä talossa oli paljon perinteistä maatalousosaamista, Kristina kertoo.

– Kaupunki kuitenkin kasvoi, ja lehmien vieminen laitumelle rautatiesillan yli oli vaikeaa. Niinpä päätimme keskittyä avomaakasviksiin. Aloitimme sipuleilla, haimme ison määrä istukkaita ja liotimme niitä ohjeen mukaan vedessä, johon oli lisätty pussillinen pulveria. Kun katsoimme tarkemmin, huomasimme pussin kyljessä pääkallomerkin. Silloin ajattelimme, että ei se näin voi mennä, ei näin tuoteta ruokaa kestävästi.

Pariskunta alkoi etsiä vaihtoehtoja.

Kristina kiittää Fjalarin vanhempia, jotka uskoivat perinteisiin menetelmiin ja nuorten mahdollisuuksiin kaiken maatalouden tehostamisen ja torjunta-aineiden nousun keskellä.

– Me kuljimme silloin todellakin vastavirtaan. Luomusta ei vielä puhuttu, vaan meilläkin viljely oli biodynaamista. Onneksi 1970-luvun alussa ympäristöliike vahvistui ja löysimme paljon tietoa Ruotsista, mm. Jordens vänner -yhdistykseltä. Rachel Carsonin kirja Hiljainen kevät herätti paljon huomiota ja antoi meillekin voimia jatkaa, tiesimme olevamme oikealla tiellä. Kuten Fjalar myöhemmin sanoi, meidän elämäntehtävämme oli osoittaa muille ja ennen kaikkea itsellemme, että luomuviljely on kestävä tapa toimia, ja että se myös kannattaa.

Mirka Johansson

normaalit tilatason koneet, ei mitään urakointiluokan vehkeitä, Mats toteaa.

pyytää oikealla tavalla, että sai aina kananmunia toimittaessaan pari ilmaista munkkipossua, Mats nauraa.

– Äidin ja isän mukana kulkiessa minuunkin tarttui myös valtava annos tietoa. He olivat vahvasti luomun asialla, eli aktiivisesti mukana erilaisissa tilaisuuksissa ja väittelyissä, osallistumassa keskusteluun lehtien palstoilla ja jakamassa tietoa mm. järjestämällä avointen ovien päiviä tilallamme.

Samanaikaisesti Kokkolan kaupunki kasvoi, ja Holmqvistien tila jäi yhä tiukemmin asutuksen ja teiden puristukseen. Viimeinen niitti oli aivan pihapii-

rin viereen kaavailtu ohikulkutie. Ainoa mahdollisuus oli löytää uusi tilakeskus. Se löytyi Linnusperästä, ja perhe pääsi muuttamaan jouluksi 1983 uuteen kotiin.

– Tuntuuhan se edelleen vähän haikealta, että tuossa ne ovat Citymarketin alla ne meidän vanhat peltomme, Kristina toteaa.

Neljäsosa tuloista suoramyynnistä Ensimmäiset emolehmät tulivat tilalle vuonna 1986 ja vuodesta 1996 alkaen Holmqvistit ovat keskittyneet puhtaiden herefordien kasvatukseen. Viljelyssä pääpaino on nurmissa, lisäksi vil▷▷ LUOMULEHTI 4 | 2016

35

jelykiertoon kuuluvat mm. ruis, kaura ja valkuaiskasvit.

– Tällä hetkellä tilanne on se, että viljely sujuu hyvin luomuna, kompostoitu karjanlanta ja palkokasvit auttavat pitämään satotason hyvänä. Viime vuosina suurin huolenaihe on ollut sää; täällä Kokkolan seudulla on nyt menossa toinen hyvin sateinen kesä peräkkäin, Mats toteaa.

– Toinen murhe on tietysti lyhytjänteinen maatalouspolitiikka. Byrokratia lisääntyy koko ajan, se ei voi olla oikein.

Maanviljelyssä tärkeintä pitäisi olla ihan joku muu kuin paperien täyttäminen ja pelko siitä, että onko nyt varmasti täyttänyt jokaikisen ehdon pilkuntarkasti.

– Ruokaa ei voi tuottaa missään päin maailmaa kestävästi polkuhinnoilla. Tätä ei tehdä rahan takia, mutta toimeen pitäisi kuitenkin tulla, Pauliina sanoo.

Nykyviljelijälle luomutuet ja neuvontapalvelut ovat itsestäänselvyys, mutta aikoinaan tilanne oli toinen.

– Kun luomutuet tulivat 1990-luvulla, se oli valtava tunnustus ja merkitsi paljon henkisesti. Luomu oli saanut oman paikkansa, sitä tuettiin ja menetelmät hyväksyttiin julkisesti. Eikä luomun kasvu tule loppumaan, Kristina uskoo.

Osa tilan tuottamasta lihasta on alusta asti myyty suoraan kuluttajille. Nykyisin noin neljäsosa tuloista tulee suoramyynnistä, uusia asiakkaita on löytynyt mm.

REKO-renkaiden ja ravintoloiden parista.

– Luomun erottuminen on suoramyynnissäkin haaste. Liian usein tulee vastaan monenlaista viherpesua ja ”melkein luomua”, joilla kuluttajaa yritetään johtaa harhaan, Pauliina toteaa.

Haasteina kannattavuus ja jaksaminen Matsin ja Pauliinan mukaan oman toiminnan kannattavuus on yhteinen huoli sekä luomun että tavanomaisen viljelyn parissa. Lisäksi pariskunta kuuluttaa vastuuta toimivien lomituspalveluiden järjestämisestä.

– Eikö se olisi kaikkien etu, että maatalousyrittäjä voisi pitää ne vähät vapaansa murehtimatta sitä, kuinka tilalla pärjätään? Yrittäjien uupuminen ei ole mikään pikkujuttu, Pauliina huomauttaa.

Jatkuva laajentaminen ja tilakoon kasvattaminen ei sekään ole heidän mielestään aina se oikea tie.

– Tuotantoon käytetyt energiapanokset kasvavat helposti liian suuriksi ja liikaa euroja kuluu esimerkiksi maantielle, kun tuotantopanoksia kuljetetaan pitkiä matkoja, Mats toteaa.

– Muutos näkyy meidänkin kylällämme selkeästi; pienet ovat lopettaneet. Ennen joka talossa oli karjaa ja viljelystä, nyt me viljelemme 13 tilan maat. Tässä välimatkat kuitenkin pysyvät kohtuullisina, ja pystymme hoitamaan tätä perheviljelmänä.

Holmqvistitkin ovat muutaman kerran tiukkoina aikoina miettineet, onko tilanpidossa järkeä.

– Luomutuotanto ja pitkät perinteet antavat mielekkyyttä ja voimia jatkaa. Tässä näkee työnsä tulokset; kyllä pisimpään luomussa olleet maat ovat kasvukunnoltaan ehdottomasti parhaita, Mats sanoo.

– Luomuviljelyssä tarvitaan ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä. On ymmärrettävä maata ja kasvien tarpeita, ja osatta-

va myös suunnitella oikeat toimenpiteet useamman vuoden periodilla. Juuri tähän viljelijän pitäisi mielestäni saada käyttää aikansa, ei liiallisen byrokratian kanssa taisteluun.

Perheessä on aina ammennettu voimia työhön myös tilan ulkopuolelta. Mats on valmistunut ruotsinkielisestä teatterikorkeakoulusta ja tekee edelleen näyttelijänja ohjaustöitä. Pauliinalla on puheterapeutin ja teatteriohjaajan koulutus.

– Olin 16-vuotias, kun aloimme seurustella Matsin kanssa. Halusin hankkia itselleni koulutuksen, vaikka nykyisin työskentelenkin täysin tilalla. Omat harrastukset ja menot ovat ehdottoman tärkeitä henkireikiä, Pauliina sanoo.

Mats ja Pauliina antavat kiitosta Kristinan ja Fjalarin työlle ja esimerkille.

– Vanhempani olivat todellisia kapinallisia, jotka kulkivat aikoinaan täysin vastavirtaan, Mats sanoo.

– Nyt olen iloinen siitä, että luomu on vakiinnuttanut paikkansa ja suomalaisten luomutilojen määrä ja tuotteiden kysyntä jatkavat kasvuaan.

Kristina puolestaan arvostaa suuresti sitä, että Mats ja Pauliina jatkavat tilanpitoa.

– Ja tietysti on hienoa nähdä, kuinka luomun asema vahvistuu. Eräs vanha tuttu torimyyntiajoilta totesi hiljattain, että kyllä hänkin silloin nauroi meidän touhullemme, mutta eipä naura enää. ◀

Juhlapäivänä avoimet ovet

36

LUOMULEHTI 4 | 2016

Mirka Johansson

H

olmqvistien tilalla juhlitaan 50 vuoden luomutaivalta lauantaina 3. syyskuuta.

Yleisö pääsee tutustumaan tilaan ja eläimiin klo 10–14. Paikanpäältä saa ostaa lounasta ja myös lihamyymälä on avoinna. Iltapäivällä on vuorossa seminaari, jossa keskustellaan luomun roolista ja kuluttajan mahdollisuuksista tehdä eettisiä valintoja. Mukana ovat mm. Åbo Akademista tohtoriksi väitellyt Yrsa Neuman ja ruotsalainen luomuviljelyn dosentti Artur Granstedt.

Illalla on vuorossa juhlaillallinen, johon on mahdollista ostaa illalliskortteja. Tapahtuman ajankohtaisia tietoja voi seurata Holmqvistin tilan Facebook-sivuilta.

TEKSTI JA KUVAT: BIRGITTA PARTANEN

Tertti kutsuu Maista luomu –tapahtumaan

Tertin Kartano meni metsä edellä

◁ Villi jälkiruoka: Pannacottaa ja kuusenkerkkäsiirappia.

luomuun. Tryffelit, pakurit ja yrtit kiinnostavat niin suomalaisia kuin ulkomaisiakin kävijöitä.

M

ikkelin kupeessa sijaitseva Tertin Kartano sertifioi keruualueensa luomuun viime keväänä. Sen maankuulun pitopöydän villiyrttejä saadaan nyt omilta mailta luomuna, samoin metsämarjoja ja -sieniä.

– Käytämme tarjoiluissamme runsaasti villiruokaa. Suosimme myös lähiruokaa ja luomua siinä määrin, kun sitä on tarjolla järkevällä tavalla. Vaikka perustavarat tulevat pitkälti tukun kautta, voisivat luomuviljelijät tarjota suoraan omia tuotteitaan meille, rohkaisee emäntä Pepita Pylkkänen.

Metsien sertifiointi luomukeruualueiksi sopi Terttiin, jossa metsiä on hoidettu ilman lannoitteita ja torjunta-aineita. Se mahdollisti siirtymäajan hakemisen kokonaan pois, joten keruualueet saatiin suoraan luomuun. Metsiä hyödynnetään monipuolisesti ja uusiin mahdollisuuksiin tartutaan rohkeasti. Yhtenä niistä on keruuluomu.

– Sertifiointiprosessissa ei ollut mitään hankalaa. Meillä on kasvamassa

△ Luonnon antimia säilötään talven varalle. ▷ Pakuriymppikokeilu koivussa

tryffeliä ja pakuria, nekin nyt luomuna. Luomua voimme hyödyntää myös metsäretkillä, jotka kiinnostavat etenkin aasialaisia matkailijoita. Harmillista kuitenkin on, että riistaa tai villikalaa ei voi sertifioida luomuksi, toteaa metsästystä ja kalastusta harrastava isäntä Matti Pylkkänen.

Luomukeruualueiden hyödyntäminen alkoi heti sertifioinnin jälkeen.

Luomuvilliyrttejä käytetään päivittäin ja pakastimessa odottaa luomumahlaa Maista luomu -tapahtumaa 30.9.–2.10.2016. Tertti on yksi tapahtuman pääpaikoista.

– Meillä on perjantaina luomugaala, johon Pekka Terävä on suunnitellut menuun. Lauantaina luomua on tarjolla sekä kahvilassa että lounaalla.

Ohjelmassa on mm. tryffelikoirashow sekä tietoiskuja pakurista, mehiläisistä, hapankaalista ja luomukeruusta. Puutarha ja kesäpuodit ovat myös avoinna ja maksuton hop on hop off -bussi kuljettaa vierailijoita Kirkkopuiston ja Tertin kartanon välillä.◀

Maista luomu -ruokatapahtuma valloittaa Mikkelin 30.9.–2.10.2016 Mikkelissä järjestettävä koko perheen Maista luomu -tapahtuma käynnistyy perjantaina 30.9. Mikkelin yliopistokeskuksessa Hyvää ihmiselle – 10 syytä valita luomu -seminaarilla ja luomugaalaillallisella Tertin kartanossa. Lauantaina 1.10. on vuorossa luomusadonkorjuu- ja -katuruokatapahtuma klo 10–20 Kirkkopuistossa, jossa illalla esiintyy Aija Puurtisen ja Esa Kuloniemen Honey B. & T-Bones -bluesyhtye. Sunnuntaina 1.10. vietetään sadon kiitosmessua Mikkelin Pitäjänkirkossa ja luomu ravintoloissa -päivää Mikkelin seudun ravintoloissa.

Lisätietoja: www.tertinkartano.fi ja www.maistaluomu.fi

LUOMULEHTI 4 | 2016

37

Ulkomailta

TEKSTI JA KUVAT: BIRGITTA PARTANEN

500 yrtin

maistajaiset Itävallassa

Näytetarhassa voi kiertää maistelemassa yrttejä.

Itävallassa yrttien tuotanto on laajaa ja monipuolista.

Useissa yrityksissä luomu on itsestäänselvyys. Pyhäjärviinstituutin Yrttiviljely tutuksi –hankkeen opintomatkalla tutustuimme useisiin yrityksiin, joista tässä esittelyssä pari persoonallisinta.

38

LUOMULEHTI 4 | 2016

S

cheuglin yrttipuutarha sijaitsee Etsdorfissa, Wienistä noin 85 kilometrin päässä.

Yrityksessä on ravintola, jonka keittiö perustuu yrtteihin.

Viikottain vaihtuvat yrtit saadaan omasta tarhasta ja niitä myös säilötään eri tavoin keittiön käyttöön.

– Teemme kaiken itse: yrttietikat, -öljyt, -suolat ja -uutteet, sekä erilaiset säilykkeet, kuten hillot, salsat ja chutneyt.

Käytämme niitä vain omassa keittiössä.

Meillä ei ole tilamyymälää emmekä myy tuotteita eteenpäin, kertoo isäntä Johann Scheugl.

Kokonaisuuteen kuuluu myös näyteyrttitarha, jossa asiakkaat voivat kier-

rellä tutustumassa yrtteihin ja maistella niitä. Alussa, 15 vuotta sitten, eri lajeja oli 40, nyt niitä on 500. Luomu oli itsestään selvä valinta. Scheuglin mielestä puutarhaa perustavan pitäisikin aloittaa viljely luonnonmukaisena heti alussa ja suunnitella tuotanto luonnon ehdoilla.

Maaperän ja kasvien valinnan on sovittava yhteen ja kasvit on istutettava niin, että ne ovat harmoniassa keskenään.

Erityisesti hyönteisten merkitystä hän korostaa.

– Hyönteiset ovat erittäin tärkeitä, ilman niitä ei toimi mikään. Hyönteishotelleja on hyvä olla yksi aina 50 metrin säteellä. Täällä yrttitarhassa niitä on viisi. Hyötyhyönteisten viihtymistä edistää

ovat tärkeitä puutarhan työntekijöitä ja kuohkeuttavat maata.

Itävallassa on nyt hyvin muodikasta pitää villiyrttikursseja. Niitä pidetään Steinschalerhofissakin. Keittiö on panostanut myös tuotteiden jatkojalostukseen. Tarjoiluissa on valtava valikoima sekä säilykkeitä että tuoretuotteita, kuten vaikkapa nokkosmarmeladia ja värikkäitä yrttilevitteitä. Kukkia käytetään paljon. Esimerkiksi unikon kukat ovat mietoina ja näyttävinä hyvin käyttökelpoisia.

Joskus ongelmana asiakkaiden kanssa on se, että vaikka he tulevat syömään villiyrttejä, he eivät syö kukkia. Niitä luullaan vain koristeiksi, vaikka ne ovat syötäviä.

Steinschalerhofissa, kuten monessa muussakin itävaltalaisessa yrttiyrityksessä, on vahva matkailukytkentä. Kestävän matkailun sertifikaatin yritys sai jo vuonna 2000 ja sisäänkäyntiä koristavat useat muutkin kyltit. Yritystoiminnan kannattavuus muodostuu useista osatekijöistä, jotka tukevat toisiaan. Ravintola-, majoitus- ja kurssitoiminnan lisäksi yritys järjestää seminaareja. Menestymisen taustalla täällä, kuten muissakin vierailukohteissa, näyttäisi olevan yrittäjien intohimoinen ote omaan tekemiseen. ◀

sekin, että kemikaalien suhteen meillä on nollatoleranssi. Emme käytä mitään kemikaaleja täällä, vaan teen itse torjuntaaineet ja lannoitteet.

Ravintolan antimet olivat kokemisen arvoiset. Alkukeiton, monipuolisen alkusalaatin, yrttikastikkeella höystetyn perunoiden ja kuhan jälkeen aterian kruunasi marja-hedelmä-jäätelöannos.

Kaikki olivat erittäin herkullisia ja kauniisti aseteltuja, tarjoten samalla silmänruokaa. Lukuisten eri kasvilajien elintarvikekäyttö nosti esiin kysymyksen meillä Suomessa puhuttavasta uuselintarvikeasetuksesta ja sen rajoituksista. Scheugl kuittasi sen ytimekkäästi: – EU:lla on ongelma, minulla ei.

Villiyrttihotelli Steinschalerhof – villiä ja luomua Steinschalerhof Rabensteinin kylässä on ensimmäinen ravintola Itävallassa, joka otti villiyrtit kaupalliseen käyttöön keittiössään. Yritystoiminta käynnistyi 1990-luvun alkupuolella, ja heti alusta asti lähituotantoteiden käyttö oli tärkeää ja villiyrttien käyttö intensiivistä. Iso osa raaka-aineista tuotetaan itse puutarhassa. Niiden lisäksi käytetään lähiseudulta saatavia luomutuotteita. Puutarhassa rehottaa yli 1 000 kasvilajia, joista kaikkia ei käytetä.

– Rikkaruohon ja villiyrtin erottaa käyttökelpoisuus: jos kasvia voi käyttää, se on villiyrtti, muussa tapauksessa rikkaruoho. Vaikka kasveja ei keittiössä käytettäisikään, saa osa niistä kasvaa, koska ne kuuluvat luonnonkirjoon, selittää isäntä Johann Weiss.

Rahallinen panostus puutarhaan on erittäin vähäistä, sillä keinolannoitteita eikä torjunta-aineita käytetä, ja siemenistäkin lähes kaikki saadaan omasta puutarhasta. Sen sijaan työtä puutarha teettää paljon.

– Ajan mittaan olemme miettineet, kuinka säästää työtä. Kutsummekin tuotantotapaamme laiskaksi puutarhatuotannoksi. Tärkeää on oikeiden kasvien valinta. Kestävät lajit ja itse siementävät kasvit ovat helppohoitoisia. Viimeisten 19 vuoden aikana maata ei ole käännetty, mikä säästää työtä syksyllä ja on hyvä sekä linnuille että pölyttäjille. Kastelemme vain istutusvaiheessa ja käytämme lannoituksena ainoastaan kasvikatetta.

Kate hyödyttää myös kastematoja, jotka

Lisätietoja: www.scheugl.at, www.steinschaler.at

△△△ Scheuglin tarhassa on useita hotelleja hyötyhyönteisille. △△ Johann Weiss esittelee ”lintujen kylpyallasta”, laidunkarstaohdaketta (Dipsacus fullonum). △ Hyönteishotelli voi olla näin yksinkertainen.

Salaatista ei puutu väriä.

LUOMULEHTI 4 | 2016

39

TEKSTI: MARKETTA RINNE KUVAT: KAISA KUOPPALA

Suuren eurooppalaisen maitohankkeen tuloskimaraa SOLID-hanke etsi uusia rehuvaihtoehtoja ennakkoluulottomasti mm. erilaisista sivutuotteista ja tilan valkuaisomavaraisuuden parantamisesta . Hankkeen tuloksien mukaan kuluttajat ovat kiinnostuneita tuotteiden ominaisuuksista, mutta eivät juurikaan alkutuotannon menetelmistä.

S

OLID-hanke kehitti maidon elinkaariarviointimenetelmää lisäämällä siihen maan hiilivarojen ja luonnon monimuotoisuuden muutosten huomioimisen. Kun nämä ominaisuudet otetaan mukaan, parantuvat yleensä luomu- ja matalan panoskäytön maidontuotannon tulokset tavanomaiseen tuotantoon verrattuna. Tätä kannattaa hyödyntää maidon markkinoinnissa.

Kuluttajat eivät vielä kuitenkaan osoittautuneet kovin kiinnostuneiksi maidon alkutuotannon ratkaisuista. Luomun lisäksi maidosta on mahdollista saada li-

40

LUOMULEHTI 4 | 2016

sähintaa kuluttajilta vain, jos maidossa itsessään on kuluttajille tärkeitä ominaisuuksia kuten terveysvaikutuksia.

Rehukokeiluja Euroopan laidasta laitaan Erikoistutkija Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskuksesta oli mukana SOLIDhankkeen rehuihin ja ruokintaan liittyvässä tutkimuksessa.

– Selvitimme erilaisten uusien ja vähän hyödynnettyjen rehujen mahdollisuuksia maidontuotannossa. Sivutuotteita hyödyntämällä voidaan pienentää rehukustannuksia ja samalla tehostaa ravinteiden kierrätystä, Kuoppala kertoo.

◁ Vuosittaisissa tutkijakokouksissa tutustuttiin eri alueiden maitotalouden ominaispiirteisiin. Italiassa perehdyimme parmesanjuuston valmistukseen. ▽ Vuohet ja lampaat ovat merkittäviä maidontuottajia Välimerenalueen maissa.

Kuvan vuohet Espanjassa osallistuivat vihannessivutuotteiden käyttöä koskevaan tilatutkimukseen. ▷ Maidontuottajat kautta Euroopan kokivat valkuaisomavaraisuuden parantamisen tärkeäksi. Suomessa kokoviljasäilörehun valmistus härkäpavusta on hyvä lisä lehmien ruokintaan.

Euroopanlaajuinen rehunäytepankki sisälsi hyvin eksoottisiakin tuotteita kuten granaattiomenapulppaa ja tomaattisäilörehua. Paikallisesti niilläkin voi olla suuri merkitys.

Suomessa tutkittiin mm. puusta uuttamalla erotetun hemiselluloosan rehuominaisuuksia. Teknisesti pystyttiin tuottamaan rehuksi käypää tuotetta, mutta taloudellisesti se ei pysty kilpailemaan nykyisten perusrehujen kanssa.

Kiinnostus omavaraiseen valkuaisruokintaan yhdisti kaikkien alueiden viljelijöitä. Suomalaisia viljelijöitä kiinnostavaa tietoa tuotettiin mm. härkäpavusta ja muista palkoviljoista tehdystä säilörehusta, rypsinsiemenen tilakäytöstä ja apilanurmien viljelytekniikasta.

Eurooppalaisten ratkaisujen sovellettavuus Työskentely isossa Eurooppalaisessa konsortiossa oli kiinnostavaa ja vuosittaisissa työkokouksissa keskusteltiin tuloksista ja tarkennettiin jatkosuunnitelmia.

– Kokoontumisissa tuli hyvin esiin maidontuotannon erilaiset lähtökohdat eri puolilla Eurooppaa. Mukana oli laajaperäistä vuohenmaidontuotantoa Kreikasta, intensiivistä lampaanmaidontuotantoa

Mikä SOLID?

SOLID kiteytettynä

Euroopanlaajuisessa SOLIDhankkeessa etsittiin ja vahvistettiin luonnonmukaisen ja matalan panoskäytön maidontuotannon vahvuuksia. Talousnäkökulman rinnalla korostettiin maidontuotannon yhteiskunnallisia vaikutuksia, ekosysteemipalveluja ja biodiversiteettiä. Mukana oli koko ketju eläinten jalostuksesta lähtien ruokinnan ja ympäristövaikutusten kautta talouteen ja kuluttajien näkemyksiin.

Sustainable Organic and Low Input Dairying = Kestävä luonnonmukainen ja matalan panoskäytön maidontuotanto.

Kestävä ja kilpailukykyinen maidontuotanto tarvitsee tuekseen jatkuvaa kehittämistä ja innovaatioiden käyttöönottoa. Tämän saavuttamiseksi maidontuottajat ja sidosryhmät otettiin tiiviisti hankkeeseen mukaan.

Mukana yli 100 tutkijaa 10 Euroopan maasta, jotka työskentelivät 8 eri työpaketissa.

Osallistavaa tutkimusmenetelmää käytettiin maatiloilla suunniteltujen ja suoritettujen kokeiden läpivientiin. Ratkaisuja etsittiin mm. valkuaisomavaraisuuden parantamiseen, ympäristökuormituksen vähentämisen ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseen. Tulokset saatiin nopeasti käytäntöön mukana olevien pk-yritysten kautta.

Hankkeen kesto 5 vuotta (2011-2016).

Päärahoittaja EU FP7; 6 miljoonaa euroa.

25 partneria joista 15 yliopistoja tai tutkimuslaitoksia ja 10 meijerialan pk-yrityksiä.

Suomesta mukana Luonnonvarakeskus sekä Juvan Luomu v. 2013 asti.

Tuloksena satoja julkaisuja eri foorumeilla, joita löytyy mm. Organic ePrints-palvelusta hakusanalla SOLID. Hankkeen nettisivut www.solidairy.eu.

Tulosten käyttöönottoa tukeva verkkosivusto (farmadvice.solidairy. eu/), jossa mm. interaktiivisia oppimisaineistoja ja viljelijän käsikirja.

Aineistojen kielenä on englanti.

Luomulehden numeroissa 1/2013, 2/2013 ja 1/2014, 1/2016 aikaisempia artikkeleita SOLID-hankkeen tuloksista.

▷▷

LUOMULEHTI 4 | 2016

41

Espanjasta, Alppien rinteiden luomutilallisia Itävallasta, teholuomua Tanskasta… Aina ei ollut helppo löytää Suomeen sovellettavaa näkökulmaa, Kuoppala miettii.

Tutkijaryhmää puhutti paljon myös matalan panoskäytön maidontuotanto – määritelmästä lähtien. Käytännössä se tarkoittaa ostopanosten eli mm. väkirehujen ja väkilannoitteiden käytön vähentämistä. Luomu sertifioituna järjestelmänä on matalan panoskäytön tuotantoa selkeämmin määritelty. Samaa asiaa ne

eivät tarkoita, mutta tilan sisäisten voimavarojen kierrättämisen filosofia on myös luomotuotannon ytimessä.

Suomessa suuret investointikustannukset eläinpaikkaa kohti eivät puolla matalaa panoskäyttöä. Siinä maitotuotos laskee ulkopuolisten panosten kuten rehujen ja niiden tuotantopanosten käytön vähentämisen myötä, mutta taloudellinen tulos paranee, jos kustannukset pienenevät vielä enemmän.

– Taas kerran hyvin tapauskohtainen kysymys, Kuoppala muotoilee. ◀

Sopiva lehmien rotu on joskus tunteitakin herättävä kysymys. Kolmessa maassa selvitettiin rodun ja väkirehuruokinnan määrän vaikutusta lehmien tuotokseen, terveyteen ja hedelmällisyyteen Suomesta tutkimukseen osallistuttiin Luken Maaningan navetan ayrshire- ja holsteinlehmillä. Eroista rotujen välillä ei saatu vahvoja viitteitä Suomessa, PohjoisIrlanissa eikä Itävällassakaan. Eläinainesta ei siis tarvitse vaihtaa vaikka haluaisikin tilallaan muuttaa lehmien ruokintamallia ja esimerkiksi vähentää merkittävästi väkirehujen käyttöä.

Kirjoittaja on professori Luonnonvarakeskuksessa.

Sastamala • 0400 777 192 • 040 417 7292

42

LUOMULEHTI 4 | 2016

TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

LuomuWikin pohjana yhteisöllinen tiedontuotanto

– Ammattiasioihin keskittyville wikeille on kysyntää Luomuasioita laajasti käsittelevä LuomuWiki on tietopankki ammattilaisille ja asiasta kiinnostuneille kuluttajille. Ammattilaiset saavat wikistä käyttöönsä viimeisintä tietoa ja hyviä käytäntöjä pelto- ja kotieläintuotannon kehittämiseen. Kuluttajat saavat tietoa, miten luomua

LuomuWiki löytyy osoitteessa www.luomuwiki.fi LuomuWikin kehittäminen on osa Tuottavaa luomua -hanketta, jota rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju.

Elisa Niemi Elisa Niemi

Elisa Niemi

Euroopan komissio

Luomuwiki sopii myös epävirallisemman tiedon lähteeksi Esimerkiksi omalla tilalla havaitut parhaat käytännöt ja kokemukset, joista on vaikea löytää tietoa painetuista lähteistä, sopivat hyvin LuomuWikiin. Sisältöä rikastuttavat valokuvat ja YouTube-videot ovat myös tervetullutta materiaalia wikiin. LuomuWiki ehdottaa mahdollisuutta luoda uusi artikkeli, jos sitä aiheesta sisältöä ei ole vielä olemassa. Se myös rohkaisee seikkailemaan tietomäärässä, runsaan artikkelienvälisen linkittelyn kautta.

– Toivomme, että LuomuWikin löytävät luomutuotannosta kiinnostuneet tahot. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen, mutta aineistot ovat vapaasti luettavissa ilman kirjautumista, sanoo Suutarla. ◀

Euroopan komissio

Sisältö on yhteisön ylläpitämää LuomuWikin tietoartikkelit ovat wikiperiaatteiden mukaisesti toisten käyttäjien muokattavissa. Niitä on julkaistuna jo noin 50 kappaletta. Nyt julkaistujen artikkelien kirjoittajat ovat pääasiassa ProAgrian luomuasiantuntijoita. Jatkossa LuomuWikissä kuka tahansa voi lisätä tekstiä ja kuvia sekä muokata muiden kirjoittajien tuottamia aineistoja.

Tuottavaa luomua -hankkeen aikana asiantuntijat pilotoivat yhteisöllistä tiedon tuotantoa ja kommentointia etäpalavereissa ja pienryhmissä. LuomuWiki mahdollistaakin jatkossa nykyaikaisen tiedon välitystavan. Wikimuotoisena tiedot päivittyvät yhteisöllisesti silloin, kun käyttäjät täydentävät tekstejä.

– Kokemukseni mukaan luomutuottajat ovat aktiivisia sosiaalisenmedian käyttäjiä. Esimerkiksi Tuottavaa luomua Facebook-ryhmässä on jaettu kokemuksia kevään kylvöistä ja kasvustohavainnoista. Jatkossa hyvät huomiot voidaan kerätä LuomuWikiin. Silloin ne eivät katoa Facebookin keskustelujen virtaan vaan ovat myös muiden luomutuottajien hyödynnettävissä. Jos luomutuottajat lähtevät kehittämään LuomuWikiä yhdessä asiantuntijoiden kanssa, voi LuomuWikistä tulevaisuudessa tulla todellinen lähde tietoa etsivälle, kuvailee Suutarla.

Elisa Niemi

S

uomenkielisestä Wikipediasta ei juuri löydy maatalouteen liittyvää sisältöä, jota ammattilaiset voisivat hyödyntää. Ammattiasiat kuitenkin kiinnostavat ja esimerkiksi muutama vuosi sitten julkaistussa LammasWikissä vierailee noin 2 000 kävijää kuukaudessa.

– LuomuWikissä on saatavilla ammattitietoa käytännönläheisestä näkökulmasta. Nyt sinne on koottu paljon eri hankkeissa syntynyttä tietoa, joka oli aikaisemmin hajanaisesti saatavilla eri nettisivuilla. Myönteisten kokemusten innoittamina tulemme jatkossakin hyödyntämään LuomuWikiä luomutuotannon hyviä käytäntöjä kokoavana paikkana, kertoo LuomuWikin rakentumisesta vastannut kehityspäällikkö Marja Suutarla ProAgria Etelä-Suomesta.

Elisa Niemi

tuotetaan Suomessa.

LuomuWikiin voi syöttää myös kuvia.

LUOMULEHTI 4 | 2016

43

TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Luonnon päivänä

Elokuun viimeisenä lauantaina on yhä monipuolisempi kattaus luomutiloja avaamassa porttinsa luomusta kiinnostuneille. sisältöä. Luonnon päivä 2017 suunnittelussa on kaiken kaikkiaan mukana jo yli 40 organisaatiota – luomutilatapahtumat ovat osa suurta kokonaisuutta.

Timosen luomutila

Eläinten hyvinvointi näkyy Yksi tänä vuonna ensimmäistä kertaa Luonnon päivä –tapahtumaa järjestävistä luomutiloista Timosen luomutila Valtimolla. Heillä kasvatetaan luomunautoja, joita on tilalla jopa yhdeksää eri rotua.

Kasvatuksessa on myös yhden luomulypsykarjatilan hiehot. Vierailijat pääsevät kurkistamaan kahteen kylmäpihattoon sekä laitumelle.

Tilan pellot ovat olleet luomuviljelyssä jo vuodesta 1991 ja naudat siirtyivät luomuun vuosituhannen vaihteessa. Sukupolvenvaihdoksen myötä tila on saanut vetäjäkseen uuden emännän vuonna 2010.

Emännän mukaan luomussa on parasta eläinten hyvät olot ja peltojen viljely

44

LUOMULEHTI 4 | 2016

ilman kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita. Eläinten hyvinvointi näkyy ja maistuu myös lihassa. Luomulihaa myydään suoraan tilalta ennakkoon tilattuna.

Suosituin tuote on jauheliha.

Päivän aikana on poniajelua kärryillä ja traktorin kyytiinkin pääsee. Tarjolla on kahvia ja makkaraa. Vierailijoilla on mahdollisuus tehdä lihatilauksia seuraavaan suoramyyntierään.

Edelläkävijä puutarhatuotannossa Virroilla sijaitseva Mannilan luomutila siirtyi rohkeasti luomuviljelyyn jo 24 vuotta sitten. Tuolloin vielä kukaan muu ei viljellyt paikkakunnalla luomua.

Mannilan luomutilalla viljellään viljaa, sipulia, juureksia ja marjoja. Mansikka on ollut tilan suosituin tuote jo vuosia. Lisäksi tilalla kasvaa vadelmaa.

Tilan isäntäväen mukaan parasta luomussa ovat eettisyys ja luonnon koko-

Timosen luomutilalla Valtimolla kasvatetaan jopa yhdeksää eri nautarotua.

Timosen luomutila

N

eljättä kertaa Luonnon päivänä suunnataan nimenomaan luomutiloille, joilla kiinnostuneet voivat tutustua lajien monimuotoisuutta tukevaan ruoantuotantoon. Tiloilla on tietysti mahdollisuus myös ostaa luomuruokaa.

Luomutilat päättävät itse ohjelmasta, mitä yleisölle järjestävät. Pro Luomu ry on koonnut tapahtuman nettisivulle tietoa tiloista ja maa- ja metsätalousministeriö antaa mukaan kutsutuille tiloille pienen avustuksen toiminnan järjestämiseen ja tapahtuman markkinointiin. Järjestelyissä ovat mukana myös Luomuliitto, MTK ja SLC paikallistoimijoineen.

Ensi vuotta varten suunnitellaan jo Suomi 100 –juhlavuoden kunniaksi yhä useamman luomutilan tapahtumaa elokuulle sekä 20.5. Villiinny keväästä –tapahtumaan mahdollisesti luomukeruualueista

Mannilan luomutila

Luomutilat jakavat tietoa ja elämyksiä

Mannilan luomutila

Mannilan luomutilalla viljellään viljaa, sipulia, juureksia ja marjoja.

Suomessa (Luomuks) -koulutushanke käynnistyy syksyllä 2016.

Tämän artikkelin maatilaosiot toimitettu tapahtuman nettisivun tilaesittelyistä: luomuailmanmuuta.fi/suomen-luonnon-paiva

Katso esittelyjä tapahtumatiloista ja ohjelmat ympäri Suomea!

Timosen luomutila

Keski-Suomeen oma luomuhanke Luomuliiketoiminnan kehittäminen Keski-

naisvaltainen kunnioittaminen. Viljelystä syntyvän hiilijalanjäljen pienentäminen on tärkeää, ja pitkään jatkunutta luomutyötä halutaan vaalia.

Käytännön työtä helpottaa se, ettei tarvitse miettiä varoaikoja tai suojaimia.

Mannilan tila osallistuu myös nyt ensimmäistä kertaa Luonnon päivään. Myynnissä on tilan omia tuotteita suoraan pellosta satotilanteen mukaan. Tilalle on kutsuttu myös muita lähialueen luomuelintarviketuottajia myymään omia tuotteitaan. ◀

Luonnon päivän avoimet luomutilat 27.8.2016 Uusimaa:

Ahlbergs trädgård / Puutarhatoimisto Ahlberg Oy, Majvik gård, Malmgårdin kartano, PieniKylä Oy

Varsinais-Suomi:

Myssyfarmi, Kosken kartano

Etelä-Savo:

Hyvätuuli Highland, Kalliolan luomu, LuoMuhonen

Keski-Suomi:

Lepomäen luomu pensasmustikkatila

Päijät-Häme:

Huljalan Tupala

Pirkanmaa:

Kurjen tila, Mannilan Tila

Pohjois-Karjala:

Timosen Luomutila

Österbotten/Pohjanmaa: Mara mjölkgård

TEKSTI: HILKKA HEIKKILÄ

H

ankkeen tarkoituksena on koulutuksen avulla konkreettisesti ja käytännönläheisesti kehittää ja edistää keskisuomalaisten luomutoimijoiden ja luomutoimijoiksi haluavien liiketoimintaa ja yhteistyötä pellolta pöytään. Lisäksi hankkeen tavoitteena on monipuolistaa ja tuottaa lisää luomuyrittäjiä, -tuotteita ja -tietoutta markkinoille. Hanke hakee ja välittää uusinta tietoa, osaamista ja mallia luomutuotannon parhaista käytännöistä tuotannon ja jalostuksen sekä markkinoinnin osalta. Lisäksi perehdytään luomun kannattavuuteen ja markkinoihin.

Luomuviljelijöitä ja luomujatkojalostajia, niin nykyisiä kuin potentiaalisia uusia luomutoimijoita, koulutetaan kaikille avoimissa pienryhmissä, pellonpiennarpäivissä ja opintomatkoilla niin koulutustiloissa kuin tiloillakin ja verkko-opinnoissa. Koulutusmateriaaleiksi kootaan, tuotetaan ja jaetaan uusinta tutkimus- ja kokemusperäistä tietoa sekä hyviä käytänteitä. Koulutusaihepiirejä ovat erikois- ja peltokasvit, siementuotanto, kotieläintuotanto ja luomumansikan viljely sekä tuotekehitys, jatkojalostus ja markkinointi.

Hankkeen toiminta on alkanut elokuun alussa ja tarkemmat tiedot julkaistaan hankkeen nettisivuilla. Tietoa jaetaan myös uutiskirjeen ja facebook-ryhmän välityksellä. Lähde mukaan ja hyödynnä ajankohtainen tieto toiminnassasi!

Kaksivuotista koulutushanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja se toteutetaan yhteistyössä ProAgria Keski-Suomen sekä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Koulutuksia pyydetään myös muilta alan ammattilaisilta kotimaasta ja ulkomailta. Lisäksi hanke tekee tiivistä yhteistyötä muiden luomuhankkeiden kanssa. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Keski-Suomen ELY-keskus.

Keski-Suomen luomuyhdistyksen kanssa hanke tekee tiivistä yhteistyötä ja on esillä mm. Ween Maan Wiljaa kala- ja elomarkkinoilla 17.–18.9.2016. ◀ Lisätietoja: Projektikoordinaattori Hilkka Heikkilä, puh. 050 430 8407, hilkka.heikkila@jamk.fi www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/luomuks

LUOMULEHTI 4 | 2016

45

TEKSTI: MARJATTA SIHVONEN

Viro luottaa tulevaisuuteen – kuluttaja haluaa luomunsa läheltä Luomun viljely ja kulutus ovat kasvaneet Virossa koko 2000-luvun.

V

iron viljelyalasta yli 16 %, vuoden 2015 tilastotietojen mukaan tarkalleen 170 797 hehtaaria, on luomua.

Hiidenmaan saarella luomu kattaa jopa kaksi kolmasosaa viljelyalasta. Kotimaan kulutus kasvaa myös tasaisesti, 10 % virolaisista ilmoittaa ostavansa luomua kerran viikossa tai useammin.

– Virossa luomun pinta-alatukea alettiin maksaa jo ennen EU:hun liittymistä, vuonna 2000. Tuki ei ollut suuri, mutta

se auttoi siirtymävaiheessa. Meillä pintaalan kasvua ei ole tapahtunut harppauksittain, kuten monissa muissa EU-maissa, mutta lisää pinta-alaa on tullut joka vuosi, myös tänä vuonna, kertoo Viron luomun pitkäaikainen vaikuttaja ja luomuviljelyliiton, Maheklubin, perustaja Merit Mikk.

Merit Mikkin arkisto

Lähivuosina kotimarkkinat ja vienti halutaan moninkertaistaa.

Kehittäminen painottuu markkinointiin ja jalostukseen Tänä vuonna ilmestyneeseen luomun tavoiteohjelmaan on kirjattu kotimaisen

Wiru Vili – tuottajien oma vientiyhtiö luottaa innovatiiviseen viljelijään

S

uurin Viron luomuviljan viejä on viljelijöiden vuonna 2010 perustama Wiru Vili osuuskunta.

– Aluksi tavoitteenamme oli parantaa jäsentemme asemaa hintaneuvotteluissa. Vuonna 2013 valmistui oma 17 000 tonnin viljavarastomme, jossa on oma kuivuri ja linjasto. Tiloissamme käsitellään vain luomuviljaa. Nyt pystymme tarjoamaan palveluitamme kaikille luomuviljelijöille ja ylläpitämään laatua, kertoo Wiru Vilin myyntipäällikkö Hardo Vahemäe.

Viime vuonna Wiru Vilistä lähti vientiin 23 000 tonnia viljaa. Eniten osuuskunta myy kauraa. Vehnää ja ruista myydään niin leipäviljaksi kuin rehuksi, hernettä ja papua rehuksi.

– Tällä kasvukaudella alamme myydä myös kevätrapsia öljyntuotantoon. Hieman harvinaisempia luomuviljojamme ovat ohra, ruisvehnä, tattari ja hamppu, Vahemäe luettelee.

Suurimmat ostajamaat ovat Saksa, USA, Suomi, Tanska ja Espanja. Vientimäärät vaihtelevat Vahemäen mukaan huomattavasti.

46

LUOMULEHTI 4 | 2016

– Luomun maailmanmarkkinahinta ei ole kovin vakaa, joten vientimäärä riippuu paljon kunkin maan vuosisadosta ja kysynnästä. Näiden maiden kanssa meille on kuitenkin kehittynyt hyvät suhteet.

Vahemäe näkee Viron luomun tulevaisuuden hyvänä ja uskaltaa rohkaista viljelijöitä alalle.

– Sen palautteen perusteella, mitä saan yhteistyökumppaneiltamme niin Virosta kuin ulkomailta, uskallan sanoa että luomussa on menestymisen mahdollisuuksia viljelijälle. Viro on pieni maa, ja se juuri tekee meistä ketteriä sopeutujia muuttuviin markkinoihin. Meillä hyvät toimintatavat ja oivallukset leviävät nopeasti, mikä näkyy hyvässä satotasossa. Itse olen hyvin tyytyväinen siihen, että tulin vaihtaneeksi työni huonekalujen markkinoinnista luomuun, Vahemäe päättää.

Virolainen kuluttaja haluaa kotimaista Hinnasta huolimatta luomu kiinnostaa virolaista kuluttajaa. Erityisesti lähellä tuotetulle luomulle on kysyntää. Jopa 75– 85 % vähittäiskaupoissa myytävistä luomutuotteista on Mikkin mukaan kuitenkin tuontitavaraa.

– Saksalaiset luomubrändit ovat hyvin edustettuina kaupoissamme ja paljon tuontia on myös muista Keski-Euroopan maista, Mikk sanoo. ▷▷

Marjatta Sihvonen

Marjatta Sihvonen

kulutuksen kasvattaminen siten, että 20 % kuluttajista ostaisi luomua usein vuonna 2020. Vienti halutaan kolminkertaistaa nykyisestä.

– Uusi toimintaohjelma keskittyy nyt kulutuksen kasvattamiseen viljelypintaalan sijasta, sillä kaikkea tuotantoa ei vielä saada myyntiin luomuna vaan se myydään tavanomaisena, Mikk kertoo.

Luomualan kasvua on jarruttanut elintarvikejalostuksen hidas kehitys. Vuonna 2015 luomurekisterissä oli 124 elintarvikealan yritystä, ja niistä suurin osa pienyrityksiä. Niukka elintarvikejalostuksen kapasiteetti heijastuu niin kotimaan kulutukseen kuin vientiin, ja luomun kehittäjät aikovatkin tukea myös tämän lenkin kehitystä.

– Luomun hinta on meillä huomattavasti tavanomaista korkeampi, ja se johtuu suurelta osin siitä, että pienissä jalostusyrityksissä tuotantokustannukset yksikköä kohti ovat suuret. Vähittäiskaupassa luomutuotteen hinta on noin kaksin- tai kolminkertainen tavanomaiseen verrattuna, mutta silti kuluttajien kiinnostus luomuun on kasvanut viimeisen viiden vuoden kuluessa huomattavasti, Mikk toteaa.

Biomarketissa myydään kuivatuotteiden lisäksi paljon tuoretuotteita, kuten vihanneksia.

Biomarket – luomuruokailijan oma kauppa

O

vi käy tiuhaan Tarton keskustan Biomarket-liikkeessä. Luomuun ja eettisiin tuotteisiin keskittyvä kauppa muistuttaa Suomen Ruohonjuurta, mutta valikoima painottuu elintarvikkeisiin. Tarjolla on tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, viljatuotteita, pähkinöitä, maitotuotteita, hunajaa ja luomuviiniä.

Kesän suosikki on ensimmäinen Tarton myymälävastaavat Kad- virolainen luomujäätelö La Muu. ri Kaarlop ja Diana Raud vakuuttavat, että luomun kulutus ei keskity vain Tallinnan seudulle. Suosituimpia tuotteita Tartossa ovat tuoreet vihannekset, hedelmät ja maito.

Myymälään ostetaan maitoa, munia ja lihaa suoraan lähituottajilta.

Muu valikoima tulee Biomarketin keskustukusta Tallinnasta.

Biomarket on yksi suurimmista Viron luomuvähittäiskauppaketjuista, muttei suinkaan ainoa. Ökosahver perustettiin jo 2002. Talu Toidab -konseptilla on perustettu runsaasti luomuosastoja ketjumyymälöiden kuten Prisman, Stockmanin ja Rimin yhteyteen. Talu Toidab osastoilla myydään vain paikallisten tilojen tuotteita.

– Tyypillinen uusi luomun ostaja on esikoistaan odottava nainen. Ajan myötä hänen mukanaan kauppaamme tulee koko perhe, kertovat Kaarlop ja Raud Biomarketista.

LUOMULEHTI 4 | 2016

47

Suosituin luomutuote vähittäiskaupassa on maito. Sian tai siipikarjanlihaa Virosta ei saa luomuna.

– Meillä oli jonkin verran siipikarjan tuontia Suomesta ja Ranskasta, mutta virolaiset haluaisivat ostaa mieluummin kotimaista, Mikk sanoo.

Vilja lähtee vientiin Suurin osa Virossa viljellystä luomuviljasta lähtee vientiin.

– Vientiyhtiöt kilpailevat markkinoille tulevasta viljasta eikä tuotanto kata kysyntää. Viejien laatukriteerit ovat kuitenkin korkeat, joten kaikkea satoaan viljelijä ei saa myytyä vientiyhtiöille, Mikk sanoo.

Myös lihaa viedään jo, alalla toimii kaksi vientiyhtiötä, jotka vievät naudanlihaa Tanskaan, Ruotsiin ja Latviaan.

Mikkin mukaan jalostamattomien tuotteiden viennissä suurin haaste ovat Viron pienet tuotantomäärät, jalosteissa markkinointi. Kasvipuolella tuotanto ja markkinat ovat kuitenkin hyvin tasapainossa – vuoteen 2020 ulottuvan luomuohjelman tavoitteista yksi on jo saavutettu: 96 % luonnonmukaisesta kasvintuotannosta myös myydään luomuna. ◀

48

LUOMULEHTI 4 | 2016

Viljelijän hallittava myös jalostus

A

go Kaasik viljelee omenaa ja mansikkaa Kaasikun tilalla, Tarton maakunnassa, Etelä-Virossa. Viljelijä jatkojalostaa 20 hehtaarin tilan sadon itse mehuiksi ja pureeksi. Osa mansikoista pakastetaan ja myydään talven mittaan vähittäiskaupoille.

– Tuoretuotemarkkinoiden varassa eläminen olisi hirveä päänsärky. Vaikka toki myymme pienen osan sadosta myös tuoreena, Kaasik naurahtaa.

Mansikkapelloilla kasvavat Sonata- ja Jive-lajikkeet. Omenalajikkeita on kasvussa viisitoista, ja viljelijä testaa jatkuvasti uusia, luomuun ja saviseen maaperään sopivia lajikkeita. Luomuun sopivuus tarkoittaa myös Etelä-Virossa tuhohyönteisten ja kovien talvien kestävyyttä.

Kaasik painottaa, että Virossa pelkkä tuotanto ei riitä.

– Mitä laajemman siivun viljelijä hallitsee, sen parempi. Tuotteet on parasta jalostaa itse ja mielellään myös markkinoitava.

Kaasik hyödyntää tuotteissaan myös metsämarjoja ja Saksasta tuotettua luomutomaattia. Marjat mehustetaan ja tomaatti myydään pureena.

– Marjojen ja tomaatin kaupallisen mittakaavan jalostukselle ei ole tekijöitä Virossa. Siksi tuottajan on tehtävä se itse.

Tilan tuotanto myydään kotimaassa. Pieni osa lähtee Helsinkiin saakka, mutta sielläkin ostajina ovat Suomen virolaiset.

– Kun virolainen ostaa luomuomenamehua, sen on oltava virolaista, Kaasik vakuuttaa.

På svenska TEXT OCH BILDER: MICAELA STRÖM, PROJEKT EKONU!

Demonstration av flerfunktions såmaskinen System Cameleon En mycket intressant demodag ordnades 9 juni hos Mathias Weckström på Pargas Gård i Raseborg. Dagens fokus låg på effektivare ekologiska odling med hjälp av flerfunktionssåmaskinen System Cameleon och det nya ekogodkända gödslingsmedlet vinass.

P

argas gård har länge odlats ekologiskt, sedan 2004 är det Mathias Weckström som odlat och utvecklat gården.

För honom är det viktigt att hela tiden utvecklas som ekologisk jordbrukare och hans målmedvetna satsning på att göra gården livskraftig gör att han ständigt söker nya lösningar.

Idag odlas ca 250 ha på gården och det bedrivs biffköttsproduktion av både raserna Aberdeen Angus och Higland Cattle.

Oundvikliga problem i ekoodling är ogräs och näringsbrist konstaterar Mathias i sitt öppningstal. En bra växtföljd med mycket vall håller ogräsen under kontroll och med kvävefixerande växter får man en god näringsmässig grund, men dessa åtgärder räcker inte till om man vill höja avkastningen och odla effektivare med mer avsalugrödor i växtföljden.

Mathias har sökt inspiration från grannlandet Sverige och där kom han i kontakt med System Cameleon. Han insåg ganska snabbt att det här är vad vi behöver! Ifjol våras anlände maskinen som är den första i sitt slag i Finland. Hittills har Mathias varit mycket nöjd med sin Cameleon som ska möjliggör odling av avsalugröda fyra år med bra resultat.

System Cameleon och vinass System Cameleon är en flerfunktionssåmaskin utvecklad av ekoodlare i Sverige.

Förutom sådd klarar den både harvning, myllning, ogräshantering, gödsling och skorpbrytning. Både stora och små frön kan sås med maskinen och det finns utrustning för både pelleterad och flytande gödsel. Maskinen är modulbyggd och kan förses med olika utrustning efter behov, den kan göras 4, 6 eller 8 meter bred.

Med 25 cm radavstånd och kamerastyrning kan man radhacka i växande bestånd, ännu långt in i växtperioden. Förutom i rader kan man så i breda band, vid bandsådd sprids fröna ut på ett större område och har konkurrensfördel mot ogräset.

Under demodagen kördes maskinen i fält. Det radhackades i oljelin, en för gården ny växt som man tack vare maskinen vågat ta in i växtföljden.

Dagens ca 20 deltagarna fick samtidigt också bekanta sig med det nya gödslingsmedlet vinass. Vinass är en trögflytande biprodukt från jästindustrin och råvaran är sockerbetsmelass. Totalkväveinnehållet är ca 4 %.

Den stora fördelen med vinass är att den inte innehåller fosfor vilket möjliggör gödsling också av fosforrika jordar.

Dessutom är vinassen lättlöslig, effekten syns tydligt i fält redan efter ett par veckor. Deltagarna fick se ett fält med höstråg Reetta, höstrågen fick i våras vinass (ca 75 kg/ha) och har sedan dess också radhackats en gång. Det var tydliga skillnader i både färg och axlängd mellan det som til�läggsgödslats med vinass och det som endast fått nötgödsel i höstas.

Avslutningsvis kan vi konstatera att fördelen med maskinen är att den möjliggör ett effektivt jordbruk också utan bekämpningsmedel. Weckström hoppas att det skulle sänka tröskeln för odlare att övergå från konventionell till ekologisk produktion. Mer information om Pargas gård, System Cameleon och vinass hittas på www.pargasgard.fi. Mer bilder och info från demodagen finns på EkoNu’s hemsida: www.ekonu.fi ◀

Förevisning av System Cameleon på Pargas gård 9.6.2016.

Under demodagen myllades vinass i oljelin, samtidigt radhackas gördan.

Såhär ser vinassen ut på markytan i vändtegen, som tjock sirap.

LUOMULEHTI 4 | 2016

49

KUVAT JA TEKSTI: RIITTA MAKKONEN

Monimuotoisuus toimii marjanviljelyssä Kun kemikaalit ovat kiellettyjä kasvinsuojelussa, luomumarjanviljelijän avuksi tulee luonnon monimuotoisuus. Kokeneet luomutuottajat jakoivat marjaillassa tietoa hyvistä menetelmistä.

P

ohjois-Karjalan marjanviljelypiirin perinteinen satokauden aaton tapahtuma marjailta tarjosi paljon tietoa luomumarjanviljelystä.

Tilaisuus järjestettiin viime kesänä valitulla Vuoden Marjatilalla Tero Tolvasen ja Jaana Nikkilän Sikiönmäen tilalla.

– Luomuviljely on aivan oma maailmansa, tiivisti marjaillan antia PohjoisKarjalan marjanviljelypiirin puheenjohtaja Ismo Ruutiainen.

Koiranputki ja talitiainen tuholaistorjunnassa Moni marjailtaan osallistunut tavanomaista viljelyä harjoittava marjanviljelijä katseli ihmetellen Sikiönmäen-tilan mustaherukkaviljelmää, jonka rivinväleissä kuohui koiranputkien valkoinen kukinta.

– Luonnon monimuotoisuuden hyödyntäminen auttaa tuholaisten torjunnassa. Koiranputkikasvustossa viihtyvät muiden muassa loispistiäiset, jotka tuhoavat mustaherukan varsissa lymyäviä tuholaisia, Tolvanen kertoi.

Koiranputki niitetään kukinnan jälkeen.

Luonnon omat keinot ovat käytössä myös lasisiipien torjunnassa. Helsingin yliopistossa puutarhatiedettä opiskeleva agronomiharjoittelija Leo Laaksonen esitteli feromoniloukkua, joka oli houkutellut siniseen levyyn kymmeniä lasisiipikoiraita.

– Loukkuun on sijoitettu lasisiipinaaraan feromonia eli lasisiipitytön tuoksua, joka houkuttelee koiraita puoleensa.

Yleensä loukkuja käytetään, kun haluOikean lajikkeen valinta on merkittävä osa luomumarjantuotannossa onnistumista.

Uutta Punahilkka-lajiketta tutkimassa Savo-Karjalan Luomuyhdistyksen puheenjohtaja Airi Timonen (vas.) ja puutarha-asiantuntija Päivi Turunen.

50

LUOMULEHTI 4 | 2016

Jaana Nikkilän tarhaamat mehiläiset kulkivat aurinkoisena kesäkuun päivänä sienirihmastojauhosta muodostuneen maton kautta mansikkapellolle.

taan tietää, onko lasisiipiä liikkeellä, mutta riittävän suuri määrä loukkuja toimii myös tuholaistorjunnassa, Laaksonen kertoi.

Herukkapellon reunalla kuuluu melkoinen sirkutus, sillä puihin on ripustettu linnunpönttöjä. Kaikkiaan Tolvasen viljelmille on ripustettu 250 linnunpönttöä.

Tiaiset ovat hyönteistorjunnassa korvaamaton apu.

Mehiläiset työssä Monimuotoisuuden hyödyntämistä ovat myös herukkapellon reunalla olevan ladon seinällä riippuvat ”hyönteishotellit”, joissa pölytyksen kannalta arvokkaat erakkomehiläiset talvehtivat.

Erakkomehiläisten pesäpaikat ovat vähentyneet, joten pesimistä voi edistää omatoimisesti. Sikiönmäen hyönteishotelli on pätkä halkaisijaltaan noin kymmensenttistä haapaa, jonka päihin on porattu muutamien senttien mittaisia reikiä.

Erakko- eli villimehiläiset ovat erittäin tärkeitä pölyttäjiä. Sikiönmäellä on myös tarhamehiläisiä, joiden apua käytetään mansikkaa kiusaavan harmaahomeen torjunnassa. Jaana Nikkilän tarhaamat mehiläiset kulkevat mansikan kukinnan ajan ohjattua reittiä myöten. Reitillä on lauta, johon ripotellaan mehiläisten lentokelillä eli aurinkoisina päivinä sienirihmastovalmistetta, Prestoppia.

Hänen mukaansa sienirihmastovalmiste mehiläisten levittämänä sopii erityisen hyvin vadelman viljelyyn, sillä vadelma hyvänä mesikasvina on erittäin houkutteleva kohde mehiläisille.

Luomumansikan viljelijä Jari Sallinen on käyttänyt sienirihmastovalmistetta jo vuosien ajan ja on ollut kohtuullisen tyytyväinen tuloksiin, joskin mehiläisten lentäminen mansikankukkia houkuttelevimpiin kohteisiin, kuten lähistöllä oleviin metsävadelmiin tekee torjunnasta osittain sattumanvaraista.

Mansikkapunkkia torjutaan petopunkeilla, joita ripotellaan mansikan kukinnan alkaessa.

Herukoiden pölytyksessä on saatu hyviä tuloksia kasvustoa varovasti havisuttamalla. Moni herukanviljelijä on huomannut, että tien läheisyydessä olevissa pensaissa on poikkeuksellisen paljon marjoja. Ilmiö johtunee siitä, kun ohi ajavien autojen ilmavirta on liikuttanut pensaita ja edesauttanut pölytystä.

Ruutiaisen mukaan pensaiden hellävaraisella ravistelulla on saatu jopa neljänneksen suurempia satoja.

Imurit pöhisemään keväällä Keväinen mansikkakasvustojen imurointi oikeaan aikaan poistaa monia tuholaisia, kuten nälvikkäitä, joiden toukka

Luomumarjantuottaja Jari Sallinen (vas.), ProAgria Pohjois-Karjalan puutarha-asiantuntija Päivi Turunen ja luomumarjantuottaja Jouni Mutanen tutkivat Tero Tolvasen (oik.) mustaherukkaviljelmää.

löytyy usein pieneksi jääneen mansikan kannan alta. Sama tuholainen syö myös mansikan lehdet pitsimäisen kirjaviksi.

– Tosin imurointi poistaa myös hyödyllisiä hyönteisiä, Jari Sallinen kertoo.

Kasvustojen pitäminen nuorina on osoittautunut hänen mukaansa tehokkaimmaksi keinoksi, sillä nälvikkäät yleistyvät sitä mukaa, mitä vanhempia mansikkakasvustot ovat. ◀

LUOMULEHTI 4 | 2016

51

TEKSTI: PRO LUOMU

Jatkuuko luomun kasvukausi?

Luomutuotanto ja -kulutus ovat mukavassa myötätuulessa Suomessa.

Luomuelintarvikepäivässä 6.10. pohditaan, miten hyvää kehitystä voidaan vahvistaa.

V

alio Oy on Suomen suurin elintarvikeyritys ja samalla suurin suomalainen luomutuotteiden valmistaja. Yhtiön luomunäkemyksillä on siksi merkitystä kokoa alan kehityksen kannalta.

Valion valikoimista löytyy tällä hetkellä noin 30 luomutuotetta. Valtaosa niistä on vähittäiskauppatuotteita, mutta viime aikoina Valio on lanseerannut luomutuotteita myös suurkeittiöiden käyttöön. Luomun kysyntä kasvaa jatkuvasti ja tuotekehityksessä kuluttajaa sekä asiakasta kuunnellaan herkällä korvalla – tuotteiden on vastattava sekä luomua jo suosivien toiveisiin että houkuteltava uusia käyttäjiä.

Entä miten Valio näkee luomun aseman tulevaisuudessa? Tätä valottaa yhtiön toimitusjohtaja Annikka Hurme esityksessään Luomuelintarvikepäivän avaussessiossa.

Ravinteiden kierrätyksessä kehitettävää Luomu on ollut edelläkävijä ravinteiden kierrätyksessä. Jotta edel-

52

LUOMULEHTI 4 | 2016

läkävijän asema säilytettäisiin, on luomuakin kehitettävä, muistuttaa Luomuelintarvikepäivässä puhuva hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin Baltic Sea Action Groupista ja Soilfood Oy:stä.

Suomessa on jo lähes koko viljelytarpeeseen riittävästi ravinteita ja orgaanista ainesta, eritoten fosforia.

Keinolannoitteiden valmistamisen sijaan tulisikin kehittää ravinteiden kierrätystä.

– Peltojen saaminen hiilinieluiksi on kaikkien kannalta toteutettava tavoite: se lisää peltojen tuottokykyä, varastoi kuluttajankin puolesta hiiltä, ja on keskeinen ajuri kiertotaloudessa, toteaa Herlin.

Kierrätyslannoitteita ja maanparannusaineita pystyttäisin hyödyntämään myös luomutuotannossa nykyistä enemmän. Uudet teknologiat, analyysimenetelmät ja lisääntynyt tieto tuovat kuitenkin haasteita luomujärjestelmälle. Siksi tulisikin käydä aktiivista keskustelua mitkä kaikki kierrätystuotteet ovat luomukelpoisia. ◀

Luomuelintarvikepäivässä pohditaan tänä vuonna erityisesti luomukulutuksen kasvun moottoreita ja luomua osana kestävää ruokavaliota. Omat sessiot on varattu luomun markkinoinnille, innovaatioille sekä luomulle ravintoloissa.

Lisäksi ohjelmassa on paneeli, jossa murretaan luomumyyttejä ja visioidaan luomun tulevaisuutta. Seminaarissa palkitaan myös Vuoden Luomutuote - ja Luomu SM -ravintolakilpailujen voittajat.

Luomuelintarvikepäivä järjestetään 6.10.2016 Helsingissä ja sinne odotetaan noin 200 luomualan asiantuntijaa. Tapahtuma on maksullinen ja sen järjestää Pro Luomu ry.

Katso ohjelma: www.proluomu.fi/luomuelintarvikepaiva

HALUATTEKO LUOMUUUTUUDELLE NÄKYVYYTTÄ?

Vuoden

2016

Luomutuote

Vuoden Luomutuote -kilpailu Vuosittainen kilpailu nostaa esille Suomen parhaat luomu-uutuudet.

Voittajan valitsee asiantuntijaraati.

Tuotteen arvioinnin kriteereinä ovat maku ja muut aistinvaraiset ominaisuudet. Tuotepakkauksesta arvioidaan houkuttavuus, ulkonäkö, käytettävyys ja kierrätettävyys. Tuotteen kokonaisuudesta arvioidaan sen uutuusarvo, innovatiivisuus ja kaupallinen potentiaali. Tuotteen tulee olla valmistettu Suomessa ja pääraaka-aineiden tulee olla alkuperältään suomalaisia. Pääraaka-aineita ovat liha, maito, vilja, kananmunat, hunaja, sienet, kasvikset, marjat, hedelmät, peruna ja öljy- sekä palkokasvit. Jos kilpailija osoittaa, että pääraaka-ainetta ei ole saatavilla kotimaisena, voidaan hyväksyä ulkomainen raaka-aine.

VUODEN LUOMUTUOTE 2015

Tuotteen tulee olla tullut markkinoille 30.6.2015 jälkeen.

Kilpailussa on kaksi sarjaa: kuluttajatuotteet ja ammattikeittiötuotteet.

Osallistuminen edellyttää tuotenäytteiden lähettämistä. Päivämäärä ja lähetysosoite kerrotaan ilmoittautuneille.

Ammattikeittiösarjan voittaja 2015

Vuoden 2016 voittajat palkitaan Helsingissä 6.10.2016 Luomuelintarvikepäivässä, jonka järjestää Pro Luomu ry.

Lisätietoja: luomuliitto@luomuliitto.fi, puh. 0400 534 003

Kunniamainta 2015

Ilmoita tuotteesi kilpailuun viimeistään 31.8.2016 ilmoittautumislomakkeella: www.luomuliitto.fi/luomutuotteet/vuoden-luomutuote Kunniamainta 2015

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 21.10.

LUOMUVILJELYYN

KARJATILALLE

Kärki Vitalix Nuolukivet Tilaa nyt nuolukivet ennakkohintaan!

Kärki Vitalix Magnesium Kärki Vitalix Kalsium Kärki Vitalix Umpi Kärki Vitalix Lammas P. 064 298 900 www.karkiagri.fi KONEITA

SIEMENIÄ

Meiltä tutkitusti parhaat koneet

Laatusiemenet luomuun!

UUTUUS

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Uusi tukkeutumaton AEROSTARROTATION ja tositarkka -EXACT nostavat rikkaäestyksen uudelle tasolle.

CHOPSTAR riviväliharat viljalle ja riviviljelyyn yhdessä ROW-GUARD kameraohjauksen kanssa lisää mahdollisuuksia.

Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita ja taloudellisia - näin sato nousee jopa 30 % luomutuotannossa.

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella. Osta luomuun tarkoitettu kone!

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

54

LUOMULEHTI 4 | 2016

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan.

Rahoitusjärjestelyt.

Haetaan sopimusviljelijöitä!

Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

OSTAMME LUOMUVILJAA

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

MAATALOUSKONEITA

Schaumann Leckmasse -nuolukivi Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet.

Hyväksytty luomuun.

20 kg astia.

LUOMUVILJELYYN

LUOMU INTEGROITU TORJUNTA

• Rikkakukintojen latvusniitot kasvustojen päältä • Viheralueiden puhdistusniitot • Naattien murskaus •

Latvusniittojen aika on nyt!

W-Cult Oy

Sisältää mm.

40 mg seleeniä. www.eurotrading.fi

W-Cutter 1200 - rikkaleikkuri

Kirkkotie 30, 29100 Luvia P. 0400 715728

www.w-cult.fi

p. 010 3211 950

LUOMUTUOTTEITA

Luomu on hyvää Kesän luomuherkut meiltä!

TERVETULOA OSTOKSILLE! TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ - MUURUVESI Kesällä 1.6.-31.8. MA-PE 10-18, LA 10-15, SU 12-15 TOPIN HALLI - KUOPION KAUPPAHALLI MA-PE 10-17, LA 9.30-15

LUOMUTUOTTEITA

GRAAFISTA SUUNNITTELUA

SINULLA ON TUOTE, MEILLÄ TAITO tehdä pakkauksesta toimiva, persoonallinen ja tunnistettava.

GRAAFISEN SUUNNITTELUN PALVELUT

OTA YHTEYTTÄ Tiina Leino | p. 040 7089 367 | tiina.leino@mac.com www.villakas.fi

LUOMULEHTI 4 | 2016

55

Luomulehti 35 v.

Luomuliitto

30v.

Luomulehti, alun perin nimeltään Omavarainen maatalous, on ilmestynyt 35 vuotta.

Tämä artikkeli on ilmestynyt alunperin Omavarainen maatalous –lehdessä 1/1982.

Artikkelin kirjoittajaa ei ole mainittu lehdessä. Lehden päätoimittaja vuonna 1982 oli Ilmari Schepel. Riitta-Leena Inki toimitti lyhennetyn artikkelin tähän lehteen.

Pienikin tila elättää

V

ajaa hehtaari peltoa ja pieni kasvihuone elättää nelihenkisen perheen Eurajoella.

Elättää vaikka viljelyhommiin ryhdyttiin ilman minkäänlaista ammattitaitoa.

Sitkeyttä ja uskoa maalouteen myös elämänmuotona sen sijaan on vaadittu sitäkin enemmän.

Ensi vappuna tulee kuluneeksi kahdeksan vuotta siitä, kun Markku ja Kati Haukioja ostivat ns. elinkelvottoman tilan Eurajoelta. Koko tilan pinta-ala on 1,2 ha. Metsää ei ole lainkaan.

Tila on ostettu kovalla rahalla, tilaa ostettaessa ei nimittäin halpakorkoisilla lainoilla rahoitettu puutarhatiloja, ja maatilana tila automaattisesti luokiteltiin elinkelvottomaksi.

Ammattitaitoa puuttui aluksi Markku ja Kati Haukioja halusivat ratkaisua tehdessään muutosta elämäntapaan.

Tilanoston ja muutoksen rohkeutta kuvaa ehkä parhaiten se, että kokemus maataloustöistä puuttui tyystin.

Tilan ostoon ja rakennuksen kunnostamiseen sekä muovihuoneen rakentamiseen käytetyt investoinnit ylittivät yhteensä nipin napin 100 000 markkaa.

Kallein investointi oli 400 neliömetrin muovihuone, joka tuli maksamaan 40 000 markkaa. Kysymyksessä on pelk-

56

LUOMULEHTI 4 | 2016

kä muovihuone ilman lämmitystä. Muovihuone on nyt tuottanut satoa toista vuotta. Aikaisempina vuosina muovinalaista on ollut kahdessa sadan neliömetrin ”muovitunnelissa”. Pääasiallinen tuotanto on tapahtunut avomaalla.

Maausko sai pärjäämään Luja usko murtaa vaikka vuoria, sanotaan. Tilan ”elinkelvottomuudesta” ja alkuvuosien ammattitaidottomuudesta huolimatta tila elättää nyt nelihenkisen perheen. Perheeseen kuuluvat myös juuri koulunsa aloittanut Heli ja nuorempi Risto.

Tilalla eläminen on Haukiojille merkinnyt uuden ammatin opettelemista.

Kolme viimeistä vuotta heillä ei joitakin pikku satunnaistuloja lukuun ottamatta ole ollut muita tuloja kuin maatalouden tulot. Tilan pienuudesta huolimatta kate on muodostunut kohtuulliseksi, paremmaksi kuin monilla suuremmilla tiloilla.

Veroilmoituksesta Markku varmistaa vuoden 1980 talouslukemat: Maatalouden puhdas tulo oli 35 000 markkaa. Myyntitulot olivat yhteensä 58 000 markkaa. Menot vajaat 23 000 markkaa.

Nuoripari laskeskelee että tämän vuoden myyntitulot tulevat ylittämään viime vuoden luvut siitäkin huolimatta että sade sotki pahasti avomaan viljelykset.

Aikaisempina vuosina pääosa tuloista on

kertynyt avomaan kasveista, mutta tänä vuonna kasvihuone takasi tuotannon onnistumisen.

Elintasoon ja kannattavuuteen vaikuttaa tietysti myyntitulojen lisäksi pienet menot ja pienet pääomapanokset. Velkaa Haukiojalla on tällä hetkellä enää noin 20 000 markkaa.

Kati ja Markku sanovat, että tulokehitys olisi varmasti muodostunut toista vauhtia, jos he tilan ostaessaan olisivat omanneet viljelijän ammattitaidon.

– Huomattavia menoeriä ja työpanoksia on mennyt ”oppirahoina” erilaisissa kokeiluissa.

Luonnonmukaista viljelyä Haukiojat kuuluvat myös niihin viljelijöihin, jotka eivät käytä torjuntamyrkkyjä eivätkä keinolannoitteita. Lannoitukseen on pääasiassa käytetty kananlantaa ja kompostia. Kotieläinlannan on helposti saanut hankituksi: eihän pinta-alakaan jolle sitä tarvitaan, ole suuri.

Pääasiassa viljelyksessä on salaattia, noin puolet kaikista kasveista. Lisäksi viljellään kiinankaalia, tilliä, persiljaa, tomaattia, kurkkua, kurpitsaa ja punajuurta.

Jatkojalostusta hapanvihanneksiksi Haukiojat ovat myös innostuneet jatkojalostamaan juures- ja vihannestuotteita maitohapposäilönnän keinoin ja tekemäl-

Monipuolisuutta Pienuudestaan huolimatta Haukiojien tilalle mahtuu monenmoista. Suomalaista maatiaisrotua edustavia kanoja on sekä aitauksessa että vapaana tallustelemassa pihamaalla.

Kukko tepastelee vapaana kuin suomalainen isäntä ikään ja kiekuu nuorekkaasti. Hanhet kulkevat laumassa samansuuntaisesti törähdellen. Mehiläisiä on viisi pöntöllistä. Kasveja kasvaa monenlaisia. Huomiota herättää erityisesti mahtavakasvuinen maa-artisokka.

Mesikkää valtavine juurineen kasvaa eräässä kulmassa ”maan kyntäjänä” ja typpeä sitomassa.

Kauppakuolemat vaivana Yhteiskunnan kehitys jatkuu maaseudulle epäedullisena. Tänä vuonna lopetti Eurajoella peräti neljä kyläkauppaa toimintansa kuukauden sisällä. Kaupallisessa kilpailussa ja myyntipisteiden poisrationalisoinnissa maaseutukylät menettävät huomattaan osan toimivuudestaan. Haukiojat ovat maaseudun elävöittämisessä ainakin tehneet parhaansa eli uineet yleisen kehityksen vastavirtaan.

Näitä vastavirtaan uijia tarvittaisiin kipeästi lisää, jotta voidaan korvata iäkkäiden viljelijöiden lähivuosiien runsas poistuma maaseudulta. ◀

Tuotekehitys jatkuu eläkkeelläkin

K

ati ja Markku Haukioja siirtyivät 1980-luvulla Biolan Oy:n palvelukseen ja ehtivät työskennellä siellä tuotekehitystehtävissä noin 25 vuotta. Eläkkeelle jäätyään he jatkavat ekologisten ratkaisujen kokeilua ja kehittelyä. Nyt keskeinen kehityskohde on jäteveden hyödyntäminen kasvintuotannossa.

Haukiojat asuvat nyt vanhalla sukutilalla ja vaalivat sen historiaa sekä siinä sivussa tuottavat vähän luomumansikan taimia. He lähtivät aikoinaan luomuviljelijöiksi ekonomin ja metsäekologian koulutuksella ja ovat huomanneet, että asioita oppii tekemällä.

- Nykyinen kehitys maataloudessa ja koko yhteiskunnassa on kulkenut kovempien arvojen suuntaan ja nopeammin kuin tuolloin osasimme kuvitella, sanovat Kati ja Markku Haukioja.

- Noin pienellä tilalla elinkeinon rakentaminen olisi nykyisin varmaan vielä vaikeampaa kuin silloin. Toimiminen vähän suuremmassa mittakaavassa ja paremmalla tekniikalla olisi varmaan myös ekologisesti tehokkaampaa. Kaikkineen vastavirtaan uiminen viljelyn kehittämisessä tuntuisi kuitenkin nyt vielä tärkeämmältä kuin tuolloin. Suuruuden ihannointi on lyönyt itsensä läpi tällä hetkellä liikaakin.

- Ongelmistaan huolimatta teknisellä kehityksellä on tietysti ollut etunsakin ja pienimuotoinenkin tuotanto olisi nykytekniikalla ja nykyisillä tiedoilla varmaan helpompaa kuin tuolloin, arvioivat Haukiojat.

Elsa ja Arttu Savolainen

lä hapankaalia. Näitä jalosteita on kotikäytön lisäksi myyty suoraan tilalta. Kati on lisäksi pitänyt kursseja maitohapposäilönnästä.

Kati ja Markku tuumailevat, että tällainen jatkojalostus sopisi varmasti toteutettavaksi laajemminkin maatiloilla.

– Se on yksinkertaista ja tuotteet ovat maittavia, joten kysyntää tuotteille tulisi varmasti helpolla, jos asiaa tehtäisiin tunnetuksi. Hintansa puolesta nämä jalosteet pystyisivät hyvinkin kilpailemaan elintarviketeollisuuden tuotteiden kanssa, he laskevat.

Markku ja Kati Haukiojan keskeinen kehittämishanke on viime vuosina ollut kotitalouden jäteveden hyötykäyttö ravinneliuoksena viljelyssä. Kuvassa tämänkeväistä mansikkakasvustoa, joka on koko kasvatuksen ajan saanut pelkästään ilmastettua ja suodatettua jätevettä.

◁◁◁ Luonnonmukaisesti viljeltyä salaattia ja purjosipulintaimia. ◁◁ Kun kaksi vuotta kasvattaa kookasta maa-artisokkaa, on rikkaruoho-ongelma siltä alalta hävinnyt, sanoo Markku Haukioja. ◁ Heli ja Risto leikkimässä kanien kanssa. Kaneja pidetään kasvihuoneen suojassa.

LUOMULEHTI 4 | 2016

57

Kysymyksiä

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat

Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

@

neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Miten muurahaisista pääsee eroon luonnonmukaisesti?

Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo, puh. 040 964 1518

58

LUOMULEHTI 4 | 2016

Hanna Tuominen

NITRAATTI ON vesiliukoinen, luonnossa esiintyvä yhdiste, joka liittyy typen kiertokulkuun ja sitä esiintyy kasveissa luontaisesti, esimerkiksi vihreiden lehtivihannesten lehdissä. Nitraattia muodostuu myös ihmisen elimistössä ravinnon typpiyhdisteistä ja se muuttuu aineenvaihdunnassa osittain nitriitiksi. Valtaosa ravinnon kautta saadusta määrästä poistuu elimistöstä munuaisten kautta.

Kasvisten luontaiset nitraattipitoisuudet vaihtelevat suuresti ja riippuvat mm. kasvilajikkeesta, kasvuolosuhteista ja prosessoinnista. Valon määrä vaikuttaa kasvisten nitraattipitoisuuksiin siten, että suurempi valomäärä pienentää nitraattipitoisuuksia. Eli peitettyinä kasvaneissa kasviksissa on luonnostaan korkeammat nitraattipitoisuudet kuin avomaalla kasvaneissa kasviksissa. Koska nitraattipitoisuuteen vaikuttavia tekijöitä on monia, ei voida kuitenkaan yksiselitteisesti sanoa, että kasvihuonekasviksissa olisi enemmän nitraattia.

Kyllä lapset voivat syödä huoletta salaattia, kun se on osana monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota. Poikkeuksellisen runsas ja pitkäaikainen pelkkien lehtisalaattien, pinaatin tai punajuuren kulutus saattaa johtaa hyväksyttävän päivittäissaannin ylittymiseen, mutta kasvisten hyvien ominaisuuksien katsotaan kuitenkin ylittävän nitraatin mahdollisesti aiheuttamat haitat. Myös aikuisten ruokavaliossa tulee kiinnittää huomiota monipuolisuuteen.

Luomuruukkusalaatin nitraattipitoisuudet ovat vain noin 1–5 % tavanomaisiin salaatteihin verrattuna. Jos tavanomaisen salaatin nitraattipitoisuus on keskimääräinen 3 000 mg/kg, saa 60 kiloinen ihminen syödä salaattia turvallisesti 75 g päivässä. Luomusalaatilla sallittu määrä salaattia olisi ainakin kaksikymmenkertainen.

Eviran kotisivuilta löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa nitraattia sisältävien kasvisten käytöstä alle kouluikäisillä lapsilla. (www.evira.fi)

MUURAHAISET OVAT yksi maapallon yleisimpiä eliöryhmiä ja Suomestakin löytyy noin 60 erilaista muurahaislajia. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että muurahaiset ovat viljelijän kannalta hyötyeläimiä, sillä osa lajeista syö runsaasti tuhohyönteisiä.

Muurahaiset tekevät kuitenkin myös haittaa suojelemalla kasveja vahingoittavia kirvoja, syömällä elintarvikkeita sekä kaivamalla käytäviä paikkoihin, joihin ihminen niitä ei toivoisi. Yleensä tällaiset paikat ovat kuivia ja aurinkoisia paikkoja, kuten rakennusten seiniä, laatoitusten alustoja tai vastaavia.

Ei-toivotuilta paikoilta muurahaisia voi koettaa häätää esim. kuuman veden avulla. Muurahaisten torjuntaan löytyy myös luomuhyväksyttyjä torjunta-aineita, kuten luonnon pyretriini tai uudempana keinona spinosadia sisältävät syöttirasiat, joita voi löytää puutarhakaupoista.

Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola, puh. 040 573 4791

Arella Rahtola

Kesällä tulee syötyä enemmän kasviksia kuin talvella.

Olen lukenut, että kasviksissa on runsaasti nitraattia.

Ovatko avomaan vihannekset turvallisempia kuin kasvihuoneessa kasvaneet? Entä pitäisikö meidän rajoittaa lapsiemme salaatin syöntiä?

Entä pitäisikö sitä rajoittaa meillä aikuisilla?

Erkki Vihonen

Jos luomutilalla on sekä luomu- että tavanomaisia kotieläimiä, pitääkö myös tavanomaisille eläimille pitää rehunkulutuksen osalta kirjanpitoa?

LUOMUKOTIELÄINTILALLA SAMAN lajin eläinten tulee aina olla luomua. Luomutilalla ei voi esimerkiksi pitää luomukanoja ja tavanomaisia broilereita. Sen sijaan tilalla voi vaikkapa olla luomukanoja ja tavanomaisia sikoja.

Siat ja kanat syövät aika pitkälle samanlaisia rehuja ja sekoittumisvaara on olemassa. Eli vaikka siat eivät kuuluisikaan luomuvalvontaan, on niidenkin rehuista oltava olemassa rehukirjanpito. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla yhtä tarkka kuin luomueläinten rehunkulutusseuranta. Pääasia on, että tarkastaja näkee, ettei tavanomaista rehua käytetä luomueläimille.

Aika usein luomutilalla tavanomaisille eläimille kuitenkin syötetään yksinkertaisuuden vuoksi myös luomurehuja.

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström, puh. 040 936 2150

Mikä olisi hyvä syysvehnä ja mikä olisi hyvä kylvöajankohta?

SYYSVEHNÄ VOISI sopia monille tiloille viljelykiertoon parhaille lohkoille ja sille olisi kysyntää monella sektorilla.

Tällä hetkellä saa käyttää (22.7.2016) kylvössä myös tavanomaista syysvehnän siementä, kunhan sitä ei ole peitattu luomussa ei sallitulla aineella.

Urho on perusvarma talvehtija, josta itselläni parhaat kokemukset luomussa. Myös uudemmat lajikkeet toimivat varsinkin, kun niiden talvenkestävyys on parantunut selvästi - esimerkiksi Ceylon ja Arktika. Lajikevalintaa tehdessä olisi hyvä huomioida myös kasvuaika.

Olen jokseenkin sitä mieltä, että lyhyemmän kasvuajan lajikkeet soveltuvat parhaiten luomuun vaikka kyseessä onkin syysviljat. Toki Etelä-Suomen parhaille lohkoille voisi ajatella myös kasvuajaltaan pidempiä lajikkeita.

Kylvöajankohta riippuu monesta tekijästä, mutta syyskuun alkupuoli olisi paras aika kylvää syysvehnä. Syysvehnän kylvössä minusta välttämätön takaraja on syyskuun viimeinen viikko.

Syksyllä kannattaa ehdottomasti kyntää alue, johon syysvehnä kylvetään. Näin saadaan vedelle enemmän tilaa ja kasvustolle tulee paremmat mahdollisuudet talvehtia. Myös hyvä lannoitus syksyllä tai edellisenä kesänä (karjanlanta, viherlannoitus) mahdollistavat paremman laadun syysvehnällä.

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen, puh. 040 936 0377

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi.

Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 4 | 2016

59

TEKSTI: ELISA NIEMI KUVAT: MARJO KOIVUMÄKI

Puutarhatuotteita asiakkaan toiveita kuunnellen Mari Eilamo myy monipuolisen puutarhasatonsa suurelta osin

V

suoraan kuluttajille. Yritysmalli on toiminut hyvin.

iidakon Marin yrittäjä Mari Eilamo ajaa kerran viikossa mm. Espooseen, jossa hän asui ennen kuin siirtyi sovellusinsinöörin ja avainasiakaspäällikön tehtävistä luomuviljelijäksi.

– Toimitan tuotteitamme noin 100 perheelle pääkaupunkiseudulla. Asiakkaat tilaavat nettilomakkeella tuotteet, keskiviikkoisin kokoan tuotteet ja torstaisin kerään vielä esimerkiksi salaatit ennen kuin lähden ajamaan noin 15 pysäkille tilaukset, kertoo Eilamo arjestaan.

– Syksyllä alan toimittamaan ensimmäistä kertaa REKO-renkaalle – Espoon Olariin. Siinä on tietysti mahdollisuus laajentaa asiakaskuntaa paljonkin.

REKO-renkaassa maksut hoidetaan ainakin aluksi käteisellä.

– Nykyisiä asiakkaita laskutan tietyin väliajoin ja se on toiminut hyvin niin. Yhtään luottotappiota ei ole kolmena toiminta vuotenamme tullut.

Kun asiakkaan tuntee henkilökohtaisesti ja vaihtaa kuulumisiakin, molemminpuolinen luottamus on hyvä, kuvaa Eilamo.

Eilamo myy tuotteitaan myös läheiseen ravintolaan, S- ja K-kauppaan sekä Heinolan Heilaan. Joillekin asiakkaille hän toimittaa samalla myös läheisten tuottajien tuotteita, kuten Ari ja Anna-Liisa Parikan juureksia ja perunaa, Seppo Rantasen maissia ja Stina Ikosen valkosipulia.

– Minusta on mielekästä nimenomaan olla suorassa yhteydessä asiakkaisiin ja kysyä palautetta ja tuotetoiveita heiltä. Tällaisen yritystavan kehittämisestä jaan mielelläni kokemuksia mentorina, toteaa Eilamo.

– Puutarhatuotannossa minulle ovat toimineet mentoreina Päijänteen luomun Seppo Rantanen ja Pekka Kantanen. ◀

Viidakon Marin tuotteet vuonna 2016 Avomaankurkku Kesäkurpitsa, vihreä ja keltainen Keräsalaatit: pehmeälehtinen Sylvesta, rapeat bataviasalaatti Marcord sekä jäävuorisalaatit Diamantinas ja Umbrinas ja punertavalehtinen röyhelöreunainen Lollo Rossa Pensaspapu Herne Peruna, kesäperunat Timo ja Siikli sekä syksymmällä Mozart Sipuli, punasipuli Purjosipuli Parsakaali Lehtikaali Punakaali Kirsikkatomaatti Kasvihuonekurkku Tilli, persilja, basilika, timjami, minttu, salvia, sitruunamelissa ym. yrtit ruukuissa tai puntteina

Tilavierailu Viidakon Marille

Tanssii luomujen kanssa

9.9. klo 15–16.30

Perjantaina 9.9. Krouvin lavalla Hartolassa

Mari Eilamo esittelee kasvihuone- ja avomaan tuotantoa sekä markkinointia suoraan kuluttajille.

- mukana myös puutarhatuotannon mentor Pekka Kantanen - maistiaisia ja mahdollisuus ostaa puutarhatuotteita.

Paikka: Juvanharjuntie 355, 19620 Pohela, Hartola Lisätietoja: www.viidakonmari.fi, www.luomuliitto.fi/puutarharyhmamentor luomuliitto@luomuliitto.fi, puh. 0400 534 003

18.00 Sauna Krouvin camping-alueella (Päijänteen luomu ry tarjoaa; ilmoittaudu Pekka Kantaselle.)

18.00 Tanssikoulussa rumba bolero, opettajana Juhani Tahvanainen 20.00 Marita Taavitsainen & Koivu, Kalle Jussila & Ari Nylund Orkesteri Liput 16 e tai 20 e opetuksen kanssa. Pekka Kantaselta saa lippuja 2 euron alennuksellla, kun ilmoittaa tulostaan etukäteen: puh. 050 400 2220.

Kalhontie 459, Hartola, Päijät-Häme. Myös majoitusmahdollisuus: www.krouvin.com

Tervetuloa!

60

LUOMULEHTI 4 | 2016

Uudet mustat T-paidat nyt tilattavissa!

25 € Luomupuuvillaa tietysti!

Niina Ratilainen

www.luomuliitto.fi /jarjesto/tuotteita-jamateriaaleja Luomuliiton hallitus testaili paitoja kesäkokouksessa Sieravuoren lomakeskuksessa ennen Okra-messuja. Kuvassa Pekka Välinen, Soile Prokkola, Janne Rauhansuu, Hannele Sippu, toiminnanjohtaja Elisa Niemi ja puheenjohtaja Pauli Talvitie.

Tilaa nyt!

Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat.

Tilaa Luomulehti.

6 nroa vuodessa.

Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 4 | 2016

61

Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla. ☐ TUOTTAJAJÄSEN

☐ KULUTTAJAJÄSEN

☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ KANNATUSJÄSEN ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luomuyhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä Luomuliiton suorajäseneksi ☐ Tuottajajäsen 60 €

☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Kuluttajajäsen 25 €

☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

Hanki nyt Leppäkerttu suomalaisen luomun merkki! ☐ Alkutuotanto ja alhainen jalostus 150 € / 3 vuotta ☐ Mikroyritykset 250 € / 3 vuotta (yritykset, joissa on vähemmän kuin 10 työntekijää) ☐ Muut yritykset 500 € / 3 vuotta + 0,2 % Leppäkerttu-tuotteiden liikevaihdosta

Pinssi 1 € T-paita 25 € Väri

www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/leppakerttumerkki

Koko

kpl kpl (S-XXL)

le h ti

☐ Kestotilaus 60 €

☐ Näytenumero 1 kpl 0 €

☐ Yhden vuoden tilaus 66 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja uudelle tilaajalle 15 €

☐ Olen jäsen, kestotilaus 44 € ☐ Opiskelijatilaus 30 € Hinnat sis. ALV 10 %

☐ Muu:

Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Nimi: Osoite: Puhelinnumero:

Sähköposti:

62 LUOMULEHTI 4 | 2016 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

4/2016

KoneAgrian luomuseminaari 8.10.2016 Paikka: Jyväskylän Paviljonki, auditorio Wivi, 2. krs Lutakonaukio 12 - Jyväskylän rautatieasemalta 750 m 6.–8.10.2016

Suuri luomumaitokeskustelu klo 10-11 Luomuliitto kutsuu KoneAgrian luomuseminaariin luomumaitoketjun osapuolet keskustelemaan luomumaidon tulevaisuudesta. Millainen on luomumaitotilojen kannattavuustaso ja onko luomumaitojalosteita kaupassa tarpeeksi? Kuinka saadaan luomumaito ammatti- ja suurtalouskeittiöihin?

Suuri luomumaitokeskustelu kysyy kaupan, maitotalojen ja alkutuottajien edustajilta, miten he satsaavat suomalaiseen luomumaitoon.

Lisätietoja, täydennykset ja mahdolliset muutokset ohjelmaan: www.luomuliitto.fi/koneagria2016 Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Kahvitarjoilut varattu ensimmäiselle 50 hengelle.

Vapaa pääsy KoneAgrian pääsylipulla.

Jälleen Jyväskylässä

Luomuseminaari

Monipuolinen näyttely maatalouden ammattilaisille

12.00 Seminaarin avaus, johtaja Vesa Laitinen, ProAgria Keski-Suomi

12.15 Seosviljelyn hyödyt, vanhempiJyväskylä Paviljonki tutkija Sari Himanen, Luke Uno Savolan katu 8, Jyväskylä 12.45 Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa, Avoinna: to–pe 9–17, la 9–16 erikoistutkija Kaisa Kuoppala, Luke Liput: 17,– / 12,– 13.15 Rehua optimaalisesti seoksista, Erkki Vihonen, ProAria Etelä-Pohjanmaa / Luomuliitto

koneagria.fi



14.15 Kahvit (Soilfood Oy tarjoaa) 14.45 Viljelijän keinot maan kasvukunnon parantamiseen, Sampo Järnefelt, Soilfood Oy 15.15 Kysymystuokio - kysy alueellisilta ja valtakunnallisilta asiantuntijoilta!

•

Keski-Suomen luomuyhdistys ja alueen uusi hanke, Sari Mäkinen-Hankamäki ja Hilkka Heikkilä (JAMK)

•

Luomulihaa ja jauhoja suoramyyntinä, mentor Lauri Juhola

•

Emolehmätuotannon kannattavuus luomussa, mentor Juha Hankamäki

•

Vinkkaa aiheita Luomulehteen, toimitussihteeri Elisa Niemi

•

Edunvalvonnassa ajankohtaista, puheenjohtaja Pauli Talvitie ja Niina Ratilainen

16.00 Seminaari päättyy ja messualue sulkeutuu

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 550 1850

TILAAJAPALVELU arkisin klo 9–15 luomuliitto@tilitoimistolindgren.fi 040 547 9924

TOIMITUSSIHTEERI Elisa Niemi elisa.niemi@luomuliitto.fi 0400 534 003

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pauli Talvitie 044 550 1850 TOIMINNANJOHTAJA Elisa Niemi 0400 534 003 EDUNVALVONTAJOHTAJA Niina Ratilainen 050 378 7791 etunimi.sukunimi@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 58 LUOMULEHTI 4 | 2016

63

VUONNA 2015 LANSEERASIMME UUDEN, MAAILMALLA PALKITUN T-SARJAN, JOSTA TULI MYÖS SUOMESSA MYYNTIMENESTYS

UUSI N-SARJA

ON JO PALKITTU. KAHDESTI.

> VALTRA-MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi Valtra is a worldwide brand of AGCO. ®

OLEMME MUKANA FINNMETKOSSA YHTEISTYÖSSÄ KESLAN KANSSA OSASTOLLA 60.

YOUR WORKING MACHINE