{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 1

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 3/2019

10,00 €

Laidunnuksen

HYÖDYT

karjalle & linnuille ▷ 15

▷ 12

VAIHTOEHTOJA VILJELYKIERTOIHIN ▷ 22

www.luomulehti.fi

_Kipsi maanparannusaineena_ _ ja lannoitteena _ ▷ 32


tuotantopanokset

viljely ruokinta nurmi vilja

rehut liha täsmäviljely maito kasvinsuojelu luomu laitteet robotit lannoitus

koneet kalusteet rahoitus hallit rakentaminen rakennustarvikkeet talous

10.-12.10.2019 Jyväskylän Paviljonki

Avoinna: to-pe klo 9-17, la klo 9-16. Liput: 18,-/13,-

suunnittelu

neuvonta

ohjelmistot

palvelut kannattavuus digitalisaatio johtaminen tieto energia metsä seminaarit

CO2

puun käsittely

www.koneagria.fi

Varmat valinnat! Ebena-rehuvirna Jögeva4-valkoapila Retu-apilanurmi Pihvilaidunseos® Lammasnurmiseos

www.naturcom.fi


Lisää resursseja luomun edunvalvontaan

L

uomuala kasvaa ja monipuolistuu. Viime vuonna luomuun siirtyi noin 500 uutta viljelijää. Kaupassa luomun tarjonta on monipuolistunut. Se tarkoittaa entistä monipuolisempaa tuotantoa ja jalostusta. Siitä seuraa lisää sääntelyn tarvetta. On tärkeää, että se tehdään niin, ettei se haittaa luomun kasvua, vaan päinvastoin tukee sitä. Myös EU-tasolla on paljon intressejä valvottavina, kun EU:n uutta luomuasetusta aletaan soveltaa käytäntöön. Kaikesta edellä kerrotusta seuraa, että luomun edunvalvonnassa on työtä entistä enemmän. Takavuosina vahvistimme Luomuliitossa edunvalvontaa ensin puolipäiväisellä henkilöllä ja viime vuodesta lähtien kokoaikaisella edunvalvontajohtajalla. Edunvalvontatyön lisäksi luomun kasvun hyödyntäminen kuluttajamarkkinoilla sekä tuotannon kehittäminen vastaamaan kysyntää vaativat tuekseen hyvää viestintää. Myös kansainvälinen edunvalvonta vaatii kehittämistä. Siinä Luomuliitto on ollut resurssivajeen takia takamatkalla. Luomuliiton on syytä pyrkiä vahvistamaan kansainvälistä edunvalvontaansa lisäämällä IFOAM EU: n resursointia. Kaikki edellä kerrottu maksaa. Luomualalla järjestäytymisaste on matala. Suomessa on jo yli 5000 luomutilaa. Siinä on niin suuri jäsenpotentiaali, että kohtuullisella järjestäytymisasteen nostolla kaikki edellä olevat edunvalvonnan ja sitä tukevan viestinnän vaateet voidaan saada hyvälle mallille. Luomualan järjestökenttä on hajanainen. Se ei ole viisasta pitkän päälle. Kaikilla toimijoilla on kuitenkin yhteinen päämäärä ja myös tahto tuntuu olevan yhteneväinen. Luomuliitto pyrkii nostamaan luomuviljelijöiden järjestäytymisastetta saadakseen lisää voimavaroja edunvalvontatyöhön. Luomuliitto tekee yhteistyötä alan sisällä, mutta myös muiden viljelijäorganisaatioiden kuten MTK:n kanssa. Jos olet luomuviljelijä ja et ole vielä jäsen, niin liity jäseneksi ja anna oma panoksesi luomualan kehittämiseen ja edunvalvontaan. Omalta osaltani olen valmis kaikkeen, mikä edistää alan yhtenäisyyttä ja tehostaa alan edunvalvontaa sekä markkinointia. ◀ PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja pauli.talvitie@luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 3 | 2019

3


Ohjelmassa mm. näyttely

Ohjelmassa esimerkiksi

EPAA.fi

15.–17. elokuuta 2019, Hattula

Puutarha- ja viheralan juhlanäyttelyssä Hattulassa

LEPAA 2019

päivität alan kuulumiset ja näet uutuudet Lisää 15.–17. elokuuta olevasta näyttelystä www.lepaa.fi.

• Villivihannesnäyttely • Muoviklinikka • Villi- ja yrttiteemaistelu • Kauniisti ja Puhtaasti kotimainen -kasvikisa • Maakirjaston avajaiset • Kauppapuutarhaliiton juhlavastaanotto • Laatikonkasauksen SM-kilpailu • Pyykkietikkapaja • Punajuuripainantaa • Läkkipeltinen desin mitta portilta joka päivää 300 ensimmäiselle • Opastetut kierrokset ... ja paljon muuta!

KESÄN MAISTUVIMMAT BURGERIT & GRILLIHERKUT VALMISTUVAT VAIVATTOMASTI 100 % SUOMALAISISTA LUOMUTUOTTEISTAMME. LUOMUKARITSAN MAUSTETTU

Burgerpihvi garlic herbs &

Tutustu tuotteisiin:

WWW.TAMMINEN.FI


le h ti

Eroon juolavehnästä, ohdakkeesta ja valvatista s. 24

3 9 10 12 15 18 22 24 27

PÄÄKIRJOITUS: Lisää resursseja luomun edunvalvontaan 100 prosenttia luomua hiilineutraalissa Euroopassa Vähemmän ja järkevämpää lihaa KANNESSA: Luomutuotantomenetelmät parantavat lintujen elinolosuhteita KANNESSA: Rotaatiolaidunnuksella kannattavasti kasvava karja Lehmonkärjessä tarina pääsee lautaselle

35 Kesän tapahtumat juomiin 36 Luomumahlaa ja kosmetiikkaan 40 Kaistasekaviljelyllä tavoitellaan monia hyötyjä tukee 42 Luomututkimus luomualan tavoitetta tuplata luomu

biokaasu 43 Voiko olla luomua? 50 Ammattikeittiöiden luomukysyntä otettava todesta

KANNESSA: Viljelykiertoon on monta ratkaisua Eroon juolavehnästä, ohdakkeesta ja valvatista Kaupalliset biologiset aseet kasvinsuojelussa – makrojen ja mikrojen eriarvoisuus

30 Kierrätyslannoitteiden viisas käyttö vaatii 32

Kaupalliset biologiset aseet kasvinsuojelussa s. 27

lannoitusuunnittelua

Seuraava Luomulehti

KANNESSA: Kipsi maanparannusaineena ja lannoitteena

ilmestyy 23.8.

Kannen kuva: Erkki Paajanen

Seppo Rantanen

Heikki Luoto

Merja Partanen / Pixabay

Sisällys 3/2019

Lehmonkärjessä tarina pääsee lautaselle s. 18 Palstat

6 8 20

Alkupalat Tilastoja Edunvalvontaa luomutuottajan asialla

38 Ulkomailta 44 På svenska 46 Yhdistyksistä 48 Palveluksessanne 52 Kysymyksiä 54 Kolumni 56 Ristikko 59 Minä ja luomu

LUOMULEHTI 3 | 2019

5


Tule mukaan Luonnon päivään! LUONNON PÄIVÄ luomutilalla -tapahtuman ilmoittautuminen on avattu. Avoimien ovien tapahtumaa vietetään tänä vuonna 31.8. Toiveena on, että osallistuvat luomutilat ottavat yleisöä vastaan ainakin noin klo 12–15 välillä, mutta halutessaan tapahtumasta voi tehdä koko päivän karnevaalin. Tapahtumaan toivotaan mukaan luomutiloja, jotka pystyvät kertomaan yleisölle omasta tuotannostaan sekä tarjoamaan jotain nähtävää tai koettavaa. Esimerkiksi eläimet kiinnostavat kuluttajia aina. Tapahtuma soveltuu hyvin myös sellaisille tiloille, joilla on oma tilapuoti tai kahvio, tai jotka voivat sellaisen järjestää tilapäisesti. Luonnon päivän tapahtumaan osallistui viime vuonna ennätykselliset 42 luomutilaa eri puolilta maata, ja yhteensä luomutiloilla kävi yli 10 000 vierailijaa. Suomen luonnon päivän pääkoordinaattorina toimiva Metsähallitus on ollut hyvin tyytyväinen aiempien vuosien Luonnon päivä luomutilalla -tapahtumiin. Suomen Luonnon päivän yhteydessä on tänä vuonna myös Suomen ladun Nuku yö ulkona -tapahtuma – innostuuko joku luomutila kutsumaan vierailijat myös yöpymään luomutilan takapihalla? Luonnon päivä luomutilalla -tapahtumaa koordinoivat maa- ja metsätalousministeriö, Luomuliitto, Pro Luomu, Biodynaaminen yhdistys, MTK ja SLC. ◀ Lisätietoja ja ilmoittautuminen: luomu.fi/luonnon-paiva-luomutiloilla-2019

Uusi kansainvälinen kilpailu sparraa innovatiivisia luomutuotteita UUSI KANSAINVÄLINEN European Organic Food Innovation Award -pitchauskilpailu kannustaa elintarvikealan yrityksiä tuomaan markkinoille innovatiivisia luomutuotteita tai -palveluja. Ilmoittautuminen kilpailuun on avattu, kilpailun finaali pidetään 2.10.2019 Luomuelintarvikepäivässä Finlandia-talolla. Kilpailun tavoitteena on innostaa ruoka-alan yrityksiä kehittämään luomutuotteita, joissa luomulaatuun yhdistyy muitakin trendikkäitä ominaisuuksia. Kilpailulla halutaan kannustaa yrityksiä tuomaan markkinoille yhä pidemmälle konseptoituja luomutuotteita. Varsinaisen tuotteen lisäksi kilpailuun voi ilmoittaa palvelun, teknologian tai prosessin, joka liittyy sertifioidun luomutuotteen valmistukseen tai jakeluun. Kilpailun pääkieli on englanti. Pitchauskilpailu on avoin ETA-maiden yrityksille, joiden innovatiivinen tuote on lanseerattu aikaisintaan tammikuussa 2018. Suomessa ei ole aiemmin järjestetty vastaavaa sekä kotimaisille että kansainvälisille elintarvikealan yrityksille suunnattua kilpailua. European Organic Food Innovation Award -pitchauskilpailun järjestää Pro Luomu ry yhdessä Founder Instituten kanssa. ◀

Senni Valiola

Lisätietoja: proluomu.fi/organic-food-innovation

6

LUOMULEHTI 3 | 2019


20

Luomubuumi – lisää luomutuotteita

VUOTTA LUOMUKAUPPAA ----------------------------------

-TYÖPAJA 7.6.2019

LUONNONVARAKESKUS KOORDINOI valtakunnallista Luomubuumihanketta, jossa rohkaistaan luomuyrittäjiä näkemään luomun kasvava kysyntä ja sen tarjoamat mahdollisuudet kilpailukyvyn parantamiseksi. Luomubuumin ensimmäinen työpaja järjestetään Helsinki Think Companyssa Viikissä 7.6.2019 klo 12–16, osoitteessa Latokartanonkaari 3. Työpajassa kerrotaan, millaisia markkina-aukkoja luomutuotteille löytyy kotimaan päivittäistavarakaupasta, esitellään ulkomaista luomutuotetarjontaa sekä ideoidaan uusia tuotteita ja keskustellaan yritysten tuotekehitystarpeista. Työpaja on maksuton. Ilmoittautumisia toivotaan 3.6. mennessä. Työpajan ohjelma ja ilmoittautumislinkki löytyvät Luomuinstituutin verkkosivuilta. ◀

TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ Muuruvedellä täyttää 20 vuotta. Luomuun erikoistunut kauppa perustettiin Toivon päivänä luomumarjatilan yhteyteen aikana, jolloin kaupoissa ei luomua ollut juurikaan saatavana. – Sittemmin luomun saatavuus on parantunut, mutta ilman jatkuvaa valikoiman kehittämistä ei luomukauppa toimi. Kuluttajien tarpeet ovat erilaistuneet, joten yksi ja sama tuote ei luomussakaan riitä, yritys kertoo tiedotteessaan. – Tarvitaan luomukauppoja, joissa on laaja valikoima luomutuotteita sekä henkilökohtaista palvelua ja joissa tiedetään, mitä luomu on ja miksi luomutuotantoa ja -tuotteita tarvitaan. Maatilamyymälän lisäksi luomutuotteita on saatavilla Topin Hallissa Kuopion kauppahallissa. ◀

Maaperän päästöt pienet pitkäaikaisessa luomuviljelyssä

Eko-Centria / Tero Takalo-Eskola

PELTOMAAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ovat pienemmät pitkään luonnonmukaisesti viljellyillä mailla kuin tavanomaisessa viljelyssä, kertoo luonnonmukaisen viljelyn tutkimusinstituutin FiBLin vastikään julkaisema tutkimus. Typpioksiduulin päästöt luomupelloilta olivat 40 prosenttia pienemmät hehtaaria kohden kuin tavanomaisesti viljellyiltä. Satoyksikköä kohden tarkasteltuna ero pieneni tai päästöt olivat yhtä suuret (maissin viljelyssä). Tulokset osoittavat, että kemiallisista lannoitteista pidättäytymisen lisäksi monet luomuviljelyn menetelmät, kuten monipuoliset viljelykierrot ja ravinteiden kierrättäminen, auttavat vähentämään maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä. Kyseisten tutkijoiden mukaan typpioksiduuli on merkittävin maataloudesta peräisin oleva kasvihuonekaasu. Sen ilmastoa lämmittävä vaikutus on 300-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Typpioksiduulia muodostuu maaperässä nitraattien (mm. typpilannoitteiden) hajotessa. ◀

Topin Maatilamyymälä viettää syntymäpäiviä viikolla 23 ja tarjoaa luomukahvit asiakkaille ja yhteistyökumppaneille 4.6. klo 10–18.

LUOMULEHTI 3 | 2019

7


Tilastoja

marjo koivumäki

TEKSTI: BRITA SUOKAS

Joka kymmenes maatila viljelee luonnonmukaisesti Huono satovuosi, myös luomussa pienemmät sadot Kaksi vaikeaa viljelyvuotta on takana. Vuonna 2017 kärsittiin märkyydestä, vuonna 2018 kuivuudesta. Luonnonvarakeskuksen satotilasto kertoo, että puidun luomuviljan sato oli vajaa 87 miljoonaa kiloa. Määrä on 3,2 prosenttia Suomen koko viljantuotannosta. Sato oli 9 prosenttia pienempi kuin vuonna 2017. Nurmien säilörehusadot laskivat yli 20 prosenttia edellisvuodesta. Yli puolet luomuviljasadosta oli kauraa – 46 miljoonaa kiloa – vähennystä viidennes vuodesta 2017. Kauran osuus koko maan tuotannosta oli lähes 6 prosenttia. Ruissato oli 4 miljoonaa kiloa, laskua 28 prosenttia. Luomurukiin osuus koko maan tuotannosta oli 10 prosenttia. Edellisvuoden märkänä syksynä syysviljoja ei monin paikoin pystytty kylvämään. Luomuperunanviljelijät korjasivat paljon enemmän satoa kuin vuotta aiemmin. Perunaa nostettiin lähes 14 miljoonaa kiloa, lisäystä 44 prosenttia. Luomuperunan osuus oli noin 2,2 prosenttia koko maan perunoista.

Luonnonmukaisen eläintuotannon määrä kasvoi

Vuonna 2018 luomutilojen osuus kaikkien Suomen maatilojen lukumäärästä ylitti 10 prosenttia. Luomupeltojen osuus pelloista on ollut yli 10 prosenttia jo kahden edellisen vuoden ajan. Luomutilojen peltopinta-alan keskikoko on yli 10 hehtaaria suurempi kuin kaikkien tilojen keskimääräinen peltoala.

Suomen luomutuotanto 2018 5039 kpl

10,6 % Suomen maatiloista

Luomuviljeltyä peltoa

296 645 ha

13,1 % Suomen pelloista

Keskimääräinen peltoala

58,9 ha luomutilat

48 ha kaikki tilat

Luomumaatiloja

Luomussa oli 979 tuotantoeläintilaa ja 58 mehiläistarhaa 2018. Lisäystä lähes 90 tilaa edelliseen vuoteen. Luomueläintuotanto painottuu nautoihin, lampaisiin ja vuohiin. Tiloista seitsemällä prosentilla oli siipikarjaa ja sikoja. Broilereita kasvatettiin kolmella tilalla, sikoja reilulla kymmenellä ja munivia kanoja 52 tilalla.

Eläintuote

% 2018

Maito

3,0

Jatkojalostajienkin määrä kasvussa

Kananmunat

6,7

Lampaanliha

25,3

Naudanliha

3,0

Sianliha

0,4

Manner-Suomessa oli 434 luomutuotteita valmistavaa elintarvikkeiden jatkojalostajaa. Sen lisäksi oli 343 alhaisen jalostusasteen valmistajaa, jotka valmistavat tuotteita itse viljellyistä kasvituotteista ja omalla tilalla kasvatettujen eläinten tuotteista. Vuonna 2017 jatkojalosteiden valmistajia oli 625. ◀

Luomueläintuotteiden osuudet eläintuotteiden kokonaismäärästä 2018

8

LUOMULEHTI 3 | 2019


TEKSTI JA KUVA: NOORA MANTERE

100 prosenttia luomua hiilineutraalissa Euroopassa Euroopan kasvava väestö voidaan ruokkia luomulla ja samalla päästä hiilineutraaliin ruuantuotantoon, kertoo ajatushautomo IDDRI:n tuore raportti.

R

anskassa toimiva ajatushautomo IDDRI (The Institute for Sustainable Development and International Relations) julkaisi syyskuussa tutkimuksen ”An agroecological Europe in 2050: multifunctional agriculture for healthy eating”, jossa luotiin tiekartta kohti sataprosenttisesti agorekologista ruuantuotantoa Euroopassa. Huhtikuussa IDDRI täydensi mallia hiilitaselaskelmilla raportissaan ”Agroecology and carbon neutrality in Europe by 2050: what are the issues?”.

Hiilensidontaa ja bioenergian tuotantoa Tulosten mukaan Euroopan kasvava väestö voidaan ruokkia omalla luomutuotannolla ja samalla päästä tavoitteeseen hiilineutraalista ruuantuotannosta 2050 mennessä sekä lisätä luonnon monimuotoisuutta. Mallissa maatalouden kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät lähes puoleen, hiilensidonta maaperään olisi vuositasolla 159 Mt CO2ekv ja lannasta sekä nurmesta tuotettaisiin 189 TWh uusiutuvaa energiaa vuosittain. Luomumenetelmiin siirtymisestä aiheutuva satotasojen lasku kompensoitaisiin siirtymällä kasvisvoittoiseen ruokavalioon. Näin rehuntuotantoon käytettävää pintaalaa vapautuisi ruuantuotantoon. Luomuviljelyn lisäksi skenaariossa on otettu luonnonlaitumet käyttöön ja lisätty luonnon monimuotoisuutta tukevien elementtien (pensasaidat, puut, kosteikot, kivielementit ym.) pinta-ala 10 prosenttiin maatalousmaasta.

Luonnon monimuotoisuus ja terveysnäkökulma huomioon Luomun kattojärjestö IFOAMin EU-jaoston tiedotteessa politiikkajohtaja Eric Gall kiittelee raporttia kokonaisvaltaisuudesta: – Skenaario on mullistava sikäli, että se näyttää toteen luomuun siirtymisen positiiviset ilmastovaikutukset huomioiden samalla luonnon monimuotoisuuden, luonnonvarojen riittävyyden sekä terveelliset ruokailutottumukset. Skenaario voidaan nähdä vaihtoehtona visioille, joissa hiilineutraaliuteen pyritään kasvattamalla satotasoja reippaasti nykyisestä ja esimerkiksi metsittämällä näin ruuantuotannosta vapautuva pinta-ala. Raportti kritisoi näitä tehostamiseen perustuvia näkemyksiä siitä, etteivät ne ota huomioon tehotuotannon aiheuttamaa maaperän köyhtymistä ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. ◀ Linkit raportteihin löytyvät osoitteesta www.luomulehti.fi.

Artikkeli on tuotettu osana BioRaki 2 – Konsentraatista ja biohiilestä kasvuvoimaa -hanketta, joka on saanut rahoitusta ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen ohjelmasta.

Hiilineutraaliuteen päästään paitsi päästövähennysten ja maaperän hiilensidonnan, myös uusiutuvan energian avulla.

LUOMULEHTI 3 | 2019

9


TEKSTI: SINIMAARIA KANGAS KUVAT: NOORA MANTERE

Luomukarja laiduntaa, mikä hyödyttää luonnon monimuotoisuutta.

Vähemmän ja järkevämpää lihaa Lihankulutusta on pakko suitsia, mutta kestävä ruokajärjestelmä kattaa myös maltillisen kotieläintuotannon.

M

aapallo natisee jo liitoksissaan. Vuoteen 2050 mennessä maailman väestön ennustetaan kasvavan vielä yhdeksään miljardiin. Lisäksi kulutustahti on niin huima, etteivät luonnonvarat tahdo kestää sitä nykyiselläkään väkimäärällä. Lihantuotanto on ilmaston lämpenemisestä ja resurssien rajallisuudesta puhuttaessa vain yksi tekijä. Ruoan osalta se kuormittaa kuitenkin ympäristöä eniten. Eläinperäisen ravinnon tuotanto vaatii keskimäärin moninkertaisesti viljelyalaa kasvintuotantoon verrattuna. Se kuluttaa myös enemmän vettä, aiheuttaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä ja vähentää luonnon monimuotoisuutta. Lähtökohta on kestämätön. Jotta planeetta ei palaisi loppuun, tarvitaan kaikkia mahdollisia toimia energiavallankumouksesta

10

LUOMULEHTI 3 | 2019

väestönkasvun hillitsemiseen. Ruoan suhteen yksi avaintekijä on lihan kulutuksen suitsiminen. Se ei ole eläinten hyvinvoinnin kaltainen arvokysymys vaan karu fakta.

Nurmi: Suomen toinen vihreä kulta Kulutamme Suomessa vuosittain keskimäärin 80 kiloa luullista lihaa henkeä kohden. Luku ei yllä maailman kärkeen mutta on silti ylenpalttinen tarpeisiimme nähden. Olisi aika palauttaa lihalle arvo, joka sille annettin vielä muutama vuosikymmen sitten – syödä vähemmän ja parempaa. Mikä sitten on parempaa lihaa? Mielestäni se tuotetaan mahdollisimman ympäristökestävästi ja käytetään tarkoin ihmisravinnoksi vähemmän arvostettuja ruhonosia myöten. Lisäksi sen tuotannossa huomioidaan niin eläimen kuin viljelijän hyvinvointi. Kotieläintuotannon lakkauttaminen ei olisi varsinkaan Suomessa järkevää edes ympäristösyistä. Olosuhteemme suosivat nurmen viljelyä ja sitä myöten märehtijänlihan- ja maidontuotantoa. Osa viljelymaasta soveltuu heikosti ihmisruoaksi käyvien kasvien viljelyyn. Tosin myös suomessa tuotetaan rehua alueilla, jotka kelpaisivat ihmisravinnon tuotantoon. Nurmen viljelyä puoltaa sekin, että se palvelee hyödyllisenä hiilinieluna. Vaikka tut-

kijat kiistelevät sen tehokkuudesta, nurmi sitoo hiiltä ilmasta huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi maissi, joka on suosittu rehukasvi maailmalla. Nurmeen perustuva lihantuotanto on silti harvinaista myös monissa perinteisissä karjankasvatusmaissa, kuten Yhdysvalloissa. Sikäläisellä naudanlihalla onkin moninkertainen hiilijalanjälki suomalaiseen nautaan verrattuna – puhumattakaan brasilialaisesta pihvistä. Naudanlihantuotannon ilmastokuormaa kohtuullistaa Suomessa edelleen yhdistelmätuotanto. Lisäksi laiduntaminen etenkin luonnonympäristössä parantaa luonnon monimuotoisuutta. Siinä missä monin paikoin maailmaa kärsitään ylilaidunnuksesta, ongelma on meillä käänteinen: maisema kasvaa umpeen ja pusikoituu.

Luomulihan edut ja haasteet Onko suomalainen luomuliha ympäristökestävästi tuotettua? Tutkimusten tulokset riippuvat paikallisista olosuhteista sekä tuotantosuunnasta ja -menetelmistä. Yleisesti ottaen luomu edistää maatalouden kestävyyttä. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan luomu on maidontuotannossa ympäristön suhteen parempi menetelmä kuin tavanomainen viljely.


Luomun suurimpana haasteena pidetään alhaisia satotasoja, mikä lisää muun muassa sen ilmastokuormaa. Toisaalta pari vuotta sitten julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan luomun kaltaisella kokonaisvaltaisella menetelmällä voitaisiin ruokkia maapallon kasvava ihmispopulaatio viljelyalaa lisäämättä. Tämä edellyttäisi esimerkiksi eläinperäisen ravinnon osuuden leikkausta ruokavaliossa sekä sitä, ettei rehua kasvatettaisi ihmisruoan viljelyyn kelpaavalla alueella. Luomun haasteena on myös löytää siihen paremmin soveltuvia eläinrotuja ja kasvilajikkeita. Lisäksi se ei ole edelleenkään soijaton tuotantomuoto. Moni kuluttaja yllättyy kuullessaan, että niin luomumunakanoja ja -broilereita kuin joitakin lihasikoja ruokitaan tuontisoijalla – jonka on toki oltava luomutuotettua. Soijaa syötetään jossain määrin myös luonnonmukaisesti kasvatetulle lypsy- ja lihakarjalle. Luomutuotannon kiistattomia plussia ovat sen positiiviset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, jota ylläpitävät etenkin

Maidon ja naudanlihan yhdistelmätuotanto pienentää naudanlihan hiilijalanjälkeä.

luonnonlaitumilla ruokailevat märehtijät. Muun muassa Suomen ympäristökeskuksen tuoreeltaan julkistama Suomen lajien uhanalasuusarviointi listaa lukuisia perinneviljelymaisemasta riippuvaisia lajeja. Luomutuotannon puolesta puhuu myös minimaalinen antibioottien käyttö nyt kun antibiooteille resistenttien bakteerikantojen kasvamisesta on kehittynyt maailmanlaajuinen ongelma. Antibioottien käyttöä vältetään Suomessa toki myös tavanomaisessa tuotannossa, mutta luomussa rajoitukset ovat vielä tiukemmat. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ennaltaehkäisevien antibioottien ja kasvuhormonien holtiton käyttö tavanomaisessa tuotannossa on monelle päällimmäinen syy suosia luomua. Ja vaikka luomu on vain yksi kestävän tuotannon muoto, se perustuu tutkimukseen ja valvontaan. Se on tällä hetkellä ainoa sertifioitu systeemi, jolla voidaan taata, että tuotanto tapahtuu ympäristökestävästi. ◀ Sinimaaria Kangas on kirjoittanut aiheesta myös teoksen Eettisen lihansyönnin käsikirja.

Milka

R

tuotteet luonnonmukaiseen tuotantoon Milka E-vitamiinitiiviste+Se Milka Kalanmaksaöljy Milka nuolukivet

tuotteet a k l i M

yli 30 vuotta ter veyttä ja la atua kotieläimille! LUOMULEHTI 3 | 2019

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila puh. (09) 2252560 biofarm@biofarm.fi www.biofarm.fi

11


TEKSTI: BRITA SUOKAS KUVAT: ERKKI PAAJANEN

Luomutuotantomenetelmät parantavat

lintujen elinolosuhteita

Aitatolpan päällä on hyvä laulupaikka. Västäräkkien kanta on elinvoimainen.

Räkättirastas, naakka ja sepelkyyhky ovat lintulajeja, joista ei niin pidetä, ne aiheuttavat viljelijälle harmia. Paljon enemmän on kuitenkin lintuja, joiden elämää on ilo

T

edistää.

utkimusraportissa ”Luomu 50 – mitä tarkoittaisi, jos 50 % Suomen viljelyalasta siirtyisi luomuun” todetaan että, mitä suurempi osuus pelloista on luomussa tietyllä alueella, sitä suuremmat hyödyt alueen eliöyhteisölle. Luomuviljelyyn siirryttäessä synteettisten, luontoon kertyvien kemiallisten peittausaineiden käyttäminen ja torjunta-aineruiskutusten tekeminen loppuu. Viljojen ja muiden satokasvien, kukkivien palkokasvien ja apilanurmien tai viherlannoituksen vuorottelu viljelykierrossa lisää peltoympäristön kasvi- ja hyönteislajien monipuolisuutta, ja linnuille tarjolla olevan ravinnon ja pesimäpaikkojen määrä kasvaa. Suomalaisessa tutkimuksessa erityisesti kiurujen ja töyhtöhyyppien määrän on todettu lisääntyvän luomuviljelyksillä. Vaikutuksen voimakkuus lintujen elinolosuhteisiin riippuu kuitenkin myös peltoaukean koosta ja siitä, kuinka suuri osa peltoaukean pinta-alasta on luomuviljelyssä. Yksi-

12

LUOMULEHTI 3 | 2019

Pensaskerttu on uhanalainen ja rauhoitettu lintu, joka viihtyy peltojen reunoilla. Peltotöiden aikaan on oltava tarkkana, koska munilla ja pikku töyhtöhyypillä on erinomainen suojaväri.

puolisen peltoviljelyn alueilla vaikutus on suurempi kuin pienten peltojen, metsien ja vesistöjen mosaiikkimaisessa ympäristössä, jossa lajeja on luonnostaan runsaammin.

Rikkasiemenet ja hyönteiset ovat arvokasta ravintoa Pääosin pellolla pesiviä lintulajeja on Suomessa runsaat 30. Lisäksi monet muu-

alla pesivät linnut hakevat ravintoa maatalousympäristöistä. Tanskalaisessa tutkimuksessa havaittiin jo 1980-luvun lopussa, että tavanomaisilla pelloilla tavattiin 37–51 prosenttia vähemmän lintuja kuin luomupelloilla. Lintujen ravintovarat olivat luomutiloilla 1,4– 1,8 kertaa suuremmat kuin tavanomaisesti viljellyillä tiloilla. Linnut hyötyivät eniten


hernekasveista, ristikukkaisista ja tatarkasveista. Luomusta eniten hyötyvät lintulajit olivat kiuru, harmaasirkku, haarapääsky, töyhtöhyyppä ja hemppo. Rikkakasvien siemenet ja rikkakasveilla elävät hyönteiset ovat monille lintulajeille välttämätöntä ravintoa. Lähes kaikkien lintulajien poikaset tarvitsevat aluksi hyönteisravintoa, myös niiden, jotka täysikasvuisina syövät siemen- ja muuta kasviravintoa. Hyönteisiä on eniten laitumilla ja vähiten laajoilla salaojitetuilla viljapelloilla. ▷▷

Kottarainen on nykyisin valtakunnallisesti arvioiden elinvoimainen laji.

TEKSTI: BRITA SUOKAS JA IRINA HERZON KUVA: ERKKI PAAJANEN

Luomueläintuotannon tukeminen hyödyttää linnustoa Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että luomueläintilojen läheisyydessä lintujen lajimäärät kasvoivat. Tutkimus perustuu Luonnontieteellisen keskusmuseon koordinoimiin linnustolaskentoihin ja maatalouden ympäristötukien alueellisiin tietoihin. Maatalousympäristön lintulajit ovat vähentyneet pitkään niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Maatalouden ympäristötuet ovat suuri osa EU:n budjettia ja merkitsevin rahoitus luonnon tilan parantamiseen. – Tukia tulisi kohdentaa toimenpiteisiin, jotka hyödyttävät eniten luonnon monimuotoisuutta. Ympäristötukia on useita erilaisia, mutta niiden mahdollisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle on harvoin selvitetty koko Suomen mittakaavassa, kertoo tutkija Irina Herzon Helsingin yliopistosta. Hän kertoo, että juuri valmistunut tutkimus osoittaa luomueläintilojen tukemisen olevan selvästi hyödyllistä. Vaikutus oli erityisen myönteinen hyönteisiä syöviin lintulajeihin, maatilan alueella pesiviin lajeihin ja pitkän muuttomatkan tekeviin lintuihin. Useimmilla muilla ympäristötukimuodoilla oli vähäisiä vaikutuksia lintumääriin.

– Toisaalta kaikki linnut syöttävät poikasilleen hyönteisiä, joten kaikki linnut hyötyvät luomueläintilojen läheisyydessä, muistuttaa Herzon. – Haara- ja räystäspääsky on luokiteltu Suomessa uhanalaisiksi lajeiksi määrien vähentymisen takia, ja luomueläintilojen osuuden kasvattaminen parantaisi näiden lajien tilannetta, sanoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. – Tukien lisäksi jokainen voi vaikuttaa itse päivittäisillä ostopäätöksillään, tähdentää Lehikoinen. Linkki tutkimukseen ja muita lähteitä: www.luomulehti.fi

Hyönteisiä syövät linnut lisääntyvät eniten Vuoden 2018 tilastot kertovat, että yli 90 prosenttia luomueläintiloista on tiloja, joilla eläimet pääsevät laiduntamaan. Eläimet ovat pääasiassa nautoja ja lampaita. Laitumet ovat monirakenteisen kasvillisuuden ja lannan ansiosta monien hyönteisten suosiossa tarjoten linnuille ravintoa. Luomueläintilat hyödyttivätkin eniten hyönteisiä ravintonaan käyttäviä lintuja, kuten pääskyjä ja kottaraisia.

Haarapääskyt ovat uhanalaisia. Ne viihtyvät maatiloilla, joilla on kotieläimiä ja hyönteisiä.

LUOMULEHTI 3 | 2019

13


Pelto- ja rantalaitumet ovat tärkeitä hyvin monille linnuille Linnuille arvokkaimpia elinympäristöjä ovat harvapuustoiset laitumet, viherkesannot, heinäpellot sekä monilajiset pientareet. Niissä linnut löytävät sekä turvallisia pesäpaikkoja että runsaasti ravintoa. Karjasta luopuminen voi jopa hävittää räystäs- ja haarapääskyn, kottaraisen, keltavästäräkin ja isokuovin elinympäristöt. Luomuviljellyt rantalaitumet ovat erityisen tärkeitä kosteikkolintulajeille, jotka viihtyvät maan ja veden rajassa. Useat kahlaajalajit, esimerkiksi suokukko ja punajalkaviklo ovat vähentyneet huomattavasti lyhyessä ajassa 2000-luvun alun aikana, kun laiduntavan karjan määrä on vähentynyt voimakkaasti. Vaikuttavimpia luomutuotannolle tyypillisiä toimintatapoja, jotka edistävät lintujen elämää, ovat torjunta-aineettomuus, monilajiset seoskasvustot sekä luomunautojen, -lampaiden ja -vuohien koko kesän kestävä laidunnus. Erityisesti seuraavat lajit hyötyvät edellä mainituista: peltopyy, fasaani, ruisrääkkä, töyhtöhyyppä, kuovi,

kiuru, haara- ja räystäspääsky, pensastasku, niittykirvinen, keltavästäräkki, kottarainen, tikli ja peltosirkku.

Niitto ja kyntö linnut huomioiden Oikea niittotekniikka on elintärkeää. Väärin niitettäessä linnunpoikasten kuolleisuus on usein sata prosenttia. Niitto tulee aloittaa pellon keskeltä ja jatkaa reunoille päin. Linnut välttävät joutumista avoimelle alueelle, ja siksi ne pakenevat ja piiloutuvat pystyssä olevaan kasvustoon. Jos niitetään reunoilta keskelle, pellolla pesivien lintujen poikaset jäävät keskialueelle loukkuun ja joutuvat lopulta niittokoneen murskaamiksi. Peltojen jättäminen syksyllä kyntämättä auttaa keväälläkin muuttolintuja löytämään ravintoa. Esimerkiksi eri hanhilajit, töyhtöhyyppä ja kiuru etsiytyvät ensimmäisinä lumesta paljastuneille sänkipeltolaikuille. ◀

Kaikki artikkelin kuvat ovat Aittavaaran luomutilan viljelijän, Erkki Paajasen ottamia. Tila on Parikkalan ensimmäinen luomutila, viljelytapa vaihtui jo vuonna 1989. Herefordkarja laiduntaa 25 hehtaarin alueella Siikalahden lintukosteikkoalueen rannoilla.

VILOMIX FINLAND OY:N VALIKOIMISTA ERIKOISREHUT MYÖS LUOMUTILOILLE! • Energiapitoinen ja pötsimikrobeja aktivoiva Vilolix Natur -nuolukivi • Luomuelektrolyytti Vilolyt Luomu • Luomutuotannossa sallitut vitamiini- ja hivenainevalmisteet orgaanisella seleenillä Lisäksi Mira-kivennäisrehut ja Nuolux-kivennäisnuolukivet!

TIEDUSTELE TUOTTEITA

PALVELEVALTA ALUE-EDUSTAJALTASI: 14 LUOMULEHTI 3 | 2019 www.vilomix.fi/edustajat

Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi


Johanna Jahkola hyödyntää laitumenvaihdot karjan ja nurmen tarkkailuun.

TEKSTI: NOORA MANTERE

Rotaatiolaidunnuksella kannattavasti kasvava karja Kankaanpään tilan herefordkarja kasvaa ilman väkirehua ja laiduntaa 5–6 kuukautta vuodessa. Säästyneiden kustannusten lisäksi vasikat,

Noora Mantere

maaperä ja luonnon monimuotoisuus voivat runsailla laitumilla hyvin.

J

ohanna Jahkola pyörittää aitakelaa, ja koko emolehmälauma vasikoineen lähtee rauhallisin askelin kohti uutta laidunlohkoa. Tämä on tuttua niin emoille kuin emännälle; karja siirtyy päivittäin, joskus kahdestikin, tuoreelle nurmelle. – Laidunten vaihto ei vie kuin kymmenisen minuuttia kerrallaan. Samalla tulee tarkkailtua eläimiä sekä nurmikasvuston tilaa, Jahkola kertoo. Kankaanpään tilalla Urjalassa on pidetty karjaa koko sen historian ajan, siirrytty luomuun jo 90-luvulla ja pian kymmenen vuoden ajan panostettu laidunnustekniikkaan.

Reippaalla laidunkierrolla ripeä kasvu Tilan karja kiertää laidunlohkolta toiselle siten, että yhdellä lohkolla pysytellään muutamasta tunnista pariin päivään. Näin eläimet saavat jatkuvasti uutta syötävää, laiduntavat nurmea tasaisesti ja pysyvät tyytyväisinä. – Tämän laidunnustekniikan malli tulee luonnosta, jossa suuret kasvissyöjälaumat etenevät tasaisesti suurena laumana palaten samoille alueille vasta pidemmän ajan päästä, jolloin kasvillisuus ehtii toipua, Jahkola kuvailee. – Mikäli karja saa laiduntaa yhtä suurta lohkoa pitkiä aikoja kerrallaan, ne aloittavat nirsoilemalla. Nauta valikoi nurmen seasta lempikasvejaan, joiden osuus kasvil-

lisuudesta pikkuhiljaa vähenee samalla kun vähemmän maittavat kohdat jäävät koskematta ja siten valtaavat alaa, hän jatkaa. Lisäksi laajoilla laitumilla ja pitkäaikaisessa laidunnuksessa lepopaikoilla tapahtuu eroosiota ja lanta kerääntyy pistekuormituksena tietyille alueille. – ”Ota puolet, jätä puolet” toimii punaisena lankana laidunnusta tarkkaillessa. Toisinaan laidunnamme vain 30 %. Täsmällistä ohjetta nurmen säästettävälle pituudelle on vaikea antaa. Laidunsilmä kehittyy harjoituksen myötä, Jahkola kommentoi. Kasvuston lisäksi myös laidunkarjaa tarkkaillaan. Tyytyväinen lehmä jää uudelle lohkolle pää maassa ruokailemaan – pitkin lohkoa vaelteleva lauma kertoo toista. ▷▷

LUOMULEHTI 3 | 2019

15


– Mitä lyhyemmäksi laidunnetaan, sen enemmän hidastetaan nurmen kasvuvauhtia ja altistetaan eläimet suuremmalle loispaineelle. Lyhyeksi laidunnetulla lohkolla elpyminen saattaa kestää niin kauan, että laidunkierrosta putoaa yksi kierros kokonaan pois. Kun näin tapahtuu jokaisella lohkolla, johtaa se laidunkauden loppumiseen aiemmin, Jahkola kuvailee.

Hyvin kasvavat vasikat Nurmen ja karjan kasvu kulkevat Jahkolan mukaan käsi kädessä. Kankaanpään tilalla on sekä laitumen että karjan määrä pysynyt vakiona pitkään, mutta paremmalla laidunnustekniikalla vasikoiden päiväkasvu emon alla on noussut. – Laitumella on olemassa nurmikiloja, jotka ovat käytettävissä vasikoiden kasvuun tai menetettävissä, Jahkola kiteyttää. Samalla laidunnustekniikalla voitaisiin esimerkiksi lypsykarjatiloilla kasvattaa hiehojen pötsin kapasiteettia, jolloin ne hyödyntäisivät rehua paremmin sekä vastaavasti lypsäisivät enemmän kuin pihatossa kasvaneet ikä- ja lajitoverinsa. Laidunnusta kehittämällä Jahkola on saanut pidennettyä laidunkauden pituutta jopa kahdella kuukaudella. Tämä näkyy selvänä säästönä, kun rehuntekoa, ruokkimista ja lannan käsittelyä on vähemmän.

– Jokainen päivä ilman paaliruokintaa on kotiinpäin, Jahkola summaa. Peltolaitumilla Jahkola suosii monilajisia nurmia, joita hän petraa täydennyskylvöillä tarpeen mukaan. Eri kasvilajien juuret kurkottavat eri maakerroksiin ja hyödyntävät siten mm. ravinteita mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi laidunkierrossa on mukana 15 hehtaaria luonnonlaitumia. Laidunkierron suunnittelua helpottaa se, että Jahkola ei itse kasvata sonneja teurasikään, vaan myy ne vieroituksen jälkeen välitykseen. Näin karja saa laiduntaa yhtenä laumana. Myös keinosiemennyksen hyödyntäminen ja poikimakauden pitäminen lyhyenä auttavat laidunnuksen toteutuksessa.

Suunnittelu työllistää Jahkola myöntää, että ajatus päivittäisistä laitumenvaihdoista tuntui hänestä aluksi kuormittavalta. – Ensin näin vain kilometreittäin tehtävää aitaa, hän naureskelee. Itse aitojen siirtäminen on kuitenkin yksi helpoimmista työvaiheista uudessa laidunnustavassa: lohkon halki kävellään aitalangan kanssa, ja takaisin tullessa lyödään kepit maahan. Yksi aitalanka riittää pitämään karjan kasassa.

– Kun naudoilla on jatkuvasti uutta ruokaa syötävänä, ne pysyvät tyytyväisinä, eikä tarvetta testata aitojen pitävyyttä synny, Jahkola selittää. Eniten Jahkolan mukaan rotaatiolaidunnuksessa työllistää suunnittelutyö. Ajatusten on oltava samanaikaisesti hieman menneessä, tässä hetkessä ja jo tulevassa. – Jos syksyllä syötän jonkin lohkon aivan tyhjäksi, se lähtee seuraavana keväänä hitaasti kasvuun, hän antaa esimerkin. Myös juomaveden järjestäminen joka lohkolle on oma ruljanssinsa. Jahkolalle laidunnus on avannut uuden tavan suhtautua työhön, kun kesä ei enää rytmitykään pelkästään esimerkiksi rehunteon mukaan. Suoritettavien tehtävien sijaan Jahkola miettii nyt, mitä tapahtuu maan alla ja päällä ja kuinka eläimet voivat. – Tämä työ edellyttää kiinnostusta tarkkailla eläimiä, kasvillisuutta ja maaperää sekä halua jalkautua laitumille päivittäin, Jahkola toteaa. Haasteena kestävälle laidunnukselle Jahkola näkee suuret yksikkökoot. Esimerkiksi lypsykarjatilalla eläimiä voi olla niin suuri määrä lähellä olevaan laidunalaan nähden, ettei laidun yksinkertaisesti riitä.

019

Johanna Jahkola

6.—7.11.2

16

LUOMULEHTI 3 | 2019


– Suurin este löytyy kuitenkin korvien välistä, hän huomauttaa. Tapojen ja tottumusten muuttaminen on ihmisille aina vaikeaa. Jahkola suositteleekin lähtemään liikkeelle kevyesti kokeilevalla otteella. – Jakamalla laidunalueita pienempiin, lopettamalla ylilaiduntaminen ja lisäämällä lepoaikaa lohkoilla pääsee jo ensimmäisiin positiivisiin tuloksiin, jotka yleensä ruokkivat mielenkiintoa jatkaa ja kokeilla lisää, hän kannustaa

Runsas lajisto, hyvinvoiva maaperä Jahkolalle rotaatiolaidunnuksen hyödyt ovat taloudellisia säästöjä tai vasikoiden päiväkasvua laajemmat. Tilan tavoitteena on luoda ekologisesti ja esteettisesti mahdollisimman rikas elinympäristö. Tilan kasvilajisto on jo kartoitettu, linnusto on runsas ja monilajinen, hämähäkkien ja hyönteisten määrä vaikuttaa suurelta. Vaihteleva maisema ranta- ja metsälaitumineen, puu- ja pensasvyöhykkeineen tukee lajiston monimuotoisuutta. Kiinnostus lähiympäristöä kohtaan lienee Jahkolalla verenperintöä: jo hänen isoisoisänsä suojeli tilan järvenrantametsät. Rotaatiolaidunnuksen hyödyt ovat nousemassa tapetille myös keskustelussa maatalousmaan hiilensidontapotentiaalista. Pitämällä nurmen yhteyttävä lehtipinta-ala mahdollisimman suurena saadaan ilmakehästä sidottava hiilen määrä maksimoitua. Monilajiset nurmet kuljettavat yhteyttämistuotteita syvälle maahan, jossa runsas ja monilajinen maaperäeliöstö jalostaa niitä edelleen pitkäkestoiseen muotoon – eli kasvattaa maaperän hiilivarastoa. – Tavoitteena on pitää nurmen kasvu jatkuvasti maksimaalisena, jolloin myös eläimet kasvavat parhaiten, Jahkola kuvailee. Hän pitääkin itseään ensisijaisesti nurmenkasvattajana. Laidunnusgurut maailmalla, kuten amerikkalainen Greg Judy, vievät roolin vielä pidemmälle ja nimittävät itseään mikrobien ruokkijoiksi. Ja siitähän tässä on kyse: maaperän ja lehmän pötsin mikrobien ruokkimisesta. ◀ Jahkolan laidunnusaiheiset lukuvinkit löytyvät osoitteesta www.luomulehti.fi.

Maan parhaista antimista, maan parhaille luomutiloille. Me täällä Kinnusen Myllyllä haluamme tarjota korkealaatuisia ja turvallisia rehuja luomutiloille. Meiltä löytyy hyvä valikoima luomurehuja ja luomuun soveltuvia kivennäisiä niin lypsyja lihakarjalle kuin lampaille.

Tehty kotimaisesta luomukaurasta ja -ohrasta.

Saatavana sekä lypsy- ja lihakarjalle, että lampaille.

Myös luomuun soveltuvat kivennäiset.

Valmistettu Kinnusen Myllyllä Utajärvellä.

Artikkeli on tuotettu osana Hiiliviljelyverkosto – luomuviljelijä ilmastonmuutoksen hillitsijänä -projektia, joka saa rahoitusta Ålandsbankenin Itämeri-projektista.

Kun laidunta ei syödä tyhjäksi, se pysyy hyvässä kasvussa. Tilan karja siirtyy tottuneesti lohkolta toiselle.

Katso koko luomuvalikoimamme nettisivuiltamme.

08 514 4700LUOMULEHTI | www.kinnusentahtirehut.fi 3 | 2019

17


TEKSTI JA KUVAT: SEPPO RANTANEN

LEHMONKÄRJESSÄ tarina pääsee lautaselle

ylämaankarjan lihasta vetoaa matkailuyrityksen asiakkaisiin. Lehmonkärjen keittiö auttaa asiakasta tekemään arvovalintoja eettisesti

J

äreän kuusikon jälkeen ilmestyy näkyviin nykyaikainen ja moderniksikin luokiteltava loma-, kurssi- ja juhlakeskus. Maiseman edessä pitää hetkeksi pysähtyä. Marjo ja Ari Yrjölän matkailuyritys Asikkalan Lehmonkärjessä kertoo toteuttavansa vieraidensa toiveita ja unelmia. Niitä toteutetaan myös ravintolan ruokapöydässä. Senkin edessä pitää hetkeksi hiljentyä. Yrjölät ovat koko ajan halunneet kehittää lähiruoan käyttöä, joka heidän mukaansa muualla Euroopassa on paljon pidemmällä. Lehmonkärjen asiakaskunta, jossa on myös paljon ulkomaalaisia, on Ari Yrjölän mukaan laatutietoista ja kiinnostunut ruoan alkuperästä.

18

Tarina paikallisesta

LUOMULEHTI 3 | 2019

Marjo Yrjölän mukaan lähiruoka ei vielä 2000-luvun alussa ollut trendi, mutta heille se oli jo silloin arvovalinta.

tuotetun lihan puolesta.

Asiakasta autetaan valinnoissa Vai onko tässä kuitenkin kyse viherpesusta, jolla saadaan tyytyväisiltä asiakkailta kovempi hinta? Pitäähän yrityksen tehdä voittoakin. Voitosta Marjo Yrjölä ei puhu, mutta hän kertoo, kuinka he kävivät tutustumassa sonnien viimeiseen matkaan Vainion teurastamolle Orimattilaan. – Se kesti vain puoli tuntia. Ei tuntien pysähdyksiä moottoritien levähdyspaikoilla. Ei odottelua ahtaissa teurashäkeissä. Jos eläimiä kohdellaan hyvin, se näkyy myös lihan laadussa.

Ylämaankarja, Highland Cattle on kotoisin Skotlannista. Se pärjää talvellakin pelkän katoksen alla. Nahka on paksu, turkissa on eristävä aluskarva ja karkea päällyskarva, joka on talvella pitempi kuin kesällä.


Ja Ari Yrjölä täydentää: – Lihassa ei ole kasvinsuojeluaineiden eikä antibioottien jäämiä. Se on verrattavissa riistaan. Autamme asiakkaita tekemään arvovalintoja. Eivät he aina tiedä oikeata todellisuutta, sitä mikä on eettistä ja ekologista tai luomua. Marjo Yrjölän mukaan vegaanisuus on myös tällaisissa tilausravintoloissa kasvussa ja varsinkin miehet vähentävät nykyään punaisen lihan syöntiä.

Ekologisuus ulottuu myös energiaan Kun puhutaan energiasta, Ari Yrjölä innostuu, kaivaa puhelimen ja näyttää reaaliajassa, paljonko aurinkokeräimet ovat puoleenpäivään mennessä tuottaneet sähköä. Keittiö näkyy selviävän pelkällä kevätauringolla. Mökkien ja ravintolan katoilla on aurinkopaneeleita. Poistoilman lämpö otetaan keittiössä talteen. Näytöltä näkyy, kuinka keittiö on puoleen päivään mennessä säästänyt 95,1 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Ravintolan eteisessä on asiakkaita varten näyttötaulu, joka kertoo energian kulutuksen ja aurinkopaneelien tuoton. Ari Yrjölän mukaan Euroopassa on majoitusta välittäviä yrityksiä, jotka ottavat kumppaneikseen vain sellaisia yrityksiä, joilla on hiilijalanjälki laskettuna. – Meillä asiakkaan jalanjälki on laskettu. Lehmonkärjessä on jo vuosia ollut käytössä myös maa- ja vesilämpö. Nyt aurinkopaneelit vähentävät sähkön ostoja. Ilman niitä ostosähköä menisi vuodessa melkein 500 000 kWh enemmän.

Maitotilasta matkailuyritykseksi Yrjölän tilan matkailutoiminta alkoi kesämökkien vuokrauksella 1967. Lypsykarja tilalta lähti 2004, ja tilalle on tullut 44 pään ylämaankarja. Nyt päästään helpommalla, kun kaikki 52 hehtaaria on nurmella. Nurmessa on virnaa, apilaa ja raiheinää. Skotlannista peräisin oleva ylämaankarja pärjää talvisinkin ulkosalla katoksen alla. Nahka on paksu, karva kaksinkertainen ja talvella pitempi kuin kesällä. Yrjölät ostavat sonnit noin puolivuotiaina. Ne kasvavat muita lihanautoja hitaammin, ja teurastusaika koittaa kolmivuotiaana. Silloin painoa voi olla kertynyt jo yli 700 kiloa.

Ensi vuoden keväällä nämä sonnipojat saavat virallisen luomustatuksen.

– Ennen meni vuodessa sähköä lähes 700 000 kWh. Nyt aurinkopaneelien ansiosta ostosähkön osuus on vähän yli 200 000 kWh, kertoo Ari Yrjölä.

Yrjölän Ylämaankarja on vielä siirtymävaiheessa luomuun. Vasta vuoden päästä eettisesti tuotetun, ekologisesti kasvatetun ja ruoholla ruokitun lisäksi ruokapöytään katetusta liha-annoksesta voidaan sanoa, että se on myös luomua. Ari Yrjölän mukaan kaikki muu pitää olla ensin kunnossa, laatu, maku ja menu. Sen jälkeen lisäarvoa antaa, jos tuote on myös luomua. Lehmonkärjen keittiössä on testattu oma ja kaupan jauheliha pannulla. – Kaupan jauhelihasta kolmasosa häviää pannulla. Oma on jytkympää, riittävämpää ja maku on toinen, hän sanoo. ◀

Tilan oman lihan laatua kiittää Lehmonkärjen keittiön puolella myös Niko Keijama.

LUOMULEHTI 3 | 2019

19


asialla Edunvalvontaa - luomutuottajan

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI

Epävarmuus CAP27 valmistelussa jatkuu Kevään 2019 aikana on puheenjohtajamaan Romanian johdolla käyty keskustelua tulevaisuuden yhteisestä maatalouspolitiikasta (CAP27) vuoden 2020 jälkeen. Ristiriitoja herättää erityisesti rahoituskehyksen niukkuus suhteessa tavoitteeseen yksinkertaistaa järjestelmää ilmasto- ja ympäristötavoitteineen.

20

LUOMULEHTI 3 | 2019

S

uurta epävarmuutta aiheuttaa myös Euroopan Parlamentin vaalit, komission vaihtuminen lokakuun lopussa sekä Eurooppa-neuvoston pysyvän puheenjohtajan vaihtuminen marraskuun lopussa 2019. Vallan vaihtuminen EU:n instituutiossa voi vaikuttaa merkittävästi CAP27-uudistuksen etenemiseen.

Vihreä arkkitehtuuri Tulevalle ohjelmakaudelle on haluttu asettaa kunnianhimoiset ilmasto- ja ympäristötavoitteet. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi komissio on ehdottanut ns. vihreää arkkitehtuuria, jossa jäsenvaltioilla on sekä pakollisista että vapaaehtoisista ympäristötoimista koostuvat osiot.

Uudet ehdollisuusvaatimukset sisältävät kaikki nykyisen täydentävien ehtojen järjestelmän elementit sekä osan nykyisestä viherryttämistuen edellytyksistä. Vapaaehtoinen osio puolestaan sisältää ykköspilarin niin sanotun ekojärjestelmän sekä kakkospilarin maatalouden ympäristötoimenpiteet, jotka tarjoavat tukea ehdollisuutta pidemmälle meneville toimille. Näiden järjestelmien toteuttaminen on maatalousyrittäjille täysin vapaaehtoista, mutta jokaisen jäsenvaltion on tarjottava nämä mahdollisuudet. Ekojärjestelmästä maksettavat tuet voidaan myöntää joko kannustimena tai palkkiona. Esimerkkinä esityksessä on mainittu luomuviljely. Kakkospilarin hoitositoumukset sisältävät luonnonmukaisen maatalouden palkkiot luonnonmukaisen


maan ylläpitämiseksi ja luonnonmukaiseen maatalouteen siirtymiseksi. Tuki on kustannusperusteinen.

Merkittävä osuus ilmastotoimiin Jäsenvaltioiden edellytetään kohdentavan peräti 40 prosenttia maatalousbudjetistaan ilmastotoimiin. Mukaan voidaan huomioida 40 prosenttia perustulotuen menoista, 40 prosenttia luonnonhaittakorvauksista sekä 100 prosenttia ilmasto- ja ympäristöjärjestelmien menoista. Vähintään 30 prosenttia pilarista 2 on käytettävä ilmastoon ja ympäristöön liittyviin toimenpiteisiin. Näitä tavoitteita voi edistää esimerkiksi investointien ja hankkeiden kautta, eli myös muiden toimien kuin ympäristökorvauksen kautta. Luonnonhaittakorvauksen kautta näitä tavoitteita ei voisi edistää. Merkittävä osa jäsenvaltioista tukee ehdotusta varsinkin, jos myös epäsuotuisien alueiden tuki lasketaan mukaan. Mikäli vaatimustasoa nostetaan, Suomen ja monen muun maan mielestä tämän pitää näkyä maatalouden rahoituk-

sessa, jotta toimenpiteet eivät heikennä kannattavuutta. – Lopullinen kanta ympäristörahoituksen määrään voidaan ottaa vasta, kun rahoituskehysneuvottelujen lopputulos on tiedossa, totesi ministeri Jari Leppä, joka osallistui EU:n maatalousministerien tapaamiseen, jossa keskusteltiin vihreästä arkkitehtuurista.

Luomutuet Vihreän arkkitehtuurin sisältä tullaan maksamaan muun muassa tulevan rahoituskauden luomutuet. Mistä tarkalleen luomutilojen tuki muodostuu, on vielä täysin avoinna. Luken tukijan Kauko Koikkalaisen mukaan tämänhetkisen järjestelmän mukainen 160 euron hehtaarituki 2.-pilarista, joka perustuu kustannuslaskelmaan, voi olla vaikeasti perusteltavissa uudella rahoituskaudella. Luomualan tulisikin pohtia erilaisia vaihtoehtoja luomutuelle. Markkinoille tarvittaisiin entistä enemmän luomutuotteita, joten luomutuki olisi hyvä kohdistaa entistä paremmin

myyntikasveille. Ekojärjestelmä kannustinperusteisena tukena soveltuisi tähän tavoitteeseen hyvin. Ympäristöystävällisestä viljelytavasta maksettavat tuet tulisi olla valittavissa myös luomutiloille. Tavoitteena on, että ympäristöön liittyvät tuet maksetaan ympäristötukina ja luomun muut positiiviset vaikutukset maksetaan luomutukina. Siirtymävaiheen tuki olisi helposti perusteltavissa korkeammilla kustannuksilla, mutta on ristiriidassa yksinkertaistamistavoitteen kanssa.

Suomen kansallinen strategia Tavoitteena on, että Suomen kansallinen strategia toimitetaan komissiolle vuoden 2019 loppuun mennessä. Työryhmissä, jotka valmistelevat strategiaa, ei ole luomuedustusta. Tämä on suuri pettymys luomualalle. Kevään 2019 aikana maa- ja metsätalousministeriö on järjestänyt kolmisenkymmentä työpajaa, joissa CAP-uudistusta on käsitelty. Näistä yhdessä on käsitelty luonnonmukaista tuotantoa. ◀

KIERRÄTÄ TOMAATIT GRILLIN KAUT TA SUUHUN!

PAKKAAMME TOMAATTIMME NYT

100 %

T NY T PAKKAUKSE

100 %YSTÄ

KIERRÄT E T MUOVISTA.

ÄVIÄ. KIERRÄTE TT SILTI 100 %

KIERRÄTETYSTÄ MUOVISTA

VALMISTETTUIHIN RASIOIHIN. • Pakkauksen valmistuksen hiilijalanjälki pieneni 71 % • Valmistuksen energiankulutus pieneni 84 % • Pakkaukset ovat edelleen 100 % kierrätettäviä Lue lisää: www.ikaalistenluomu.fi/rpet-muovi

LUOMULEHTI 3 | 2019

21


TEKSTI: TIMO LÖTJÖNEN & OLLI VALTONEN KUVAT: TIMO LÖTJÖNEN

Luomutilan viljelykierrossa vuorottelevat maahan typpeä lataavat

Viljelykiertoon on monta ratkaisua

kasvit ja sitä kuluttavat kasvit. Typensidonta onkin viljelykierron tärkein tehtävä. Muita tehtäviä ovat mm. rikkakasvien hallinta ja maan rakenteen parantaminen. Oletko ajatellut, kuinka monella tavalla viljelykierron voikaan järjestää?

Viherlannoitus on luomuviljelyn perusta, mutta monesti lannoitusta on tarpeen täydentää karjanlannalla tai teollisuuden sivutuotevalmisteilla.

T

ilalla olevat kotieläimet määräävät pitkälle sen, mitä kasveja tilalla pitää tai kannattaa viljellä. Jos kotieläimiä ei ole, kädet ovat vapaammat, kun rehun tarvettakaan ei ole. Toisaalta kasvinviljelytilan olisi hyödyllistä lyöttäytyä yhteistyöhön lähistön kotieläintilan kanssa ravinnehuollon parantamiseksi. Rehun- ja lannanvaihtoyhteistyöstä hyötyvät tutkitusti molemmat tilat. Päättyneessä Maasta markkinoille -hankkeessa rakennettiin esimerkinomaisia viljelykiertomalleja erityyppisille tiloille (kts. taulukko). Esimerkeissä pyrittiin huomioimaan kasvien ravinnekysymykset sekä rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten hallinta.

22

LUOMULEHTI 3 | 2019

Rehua eläimille vai myyntikasveja markkinoille? Nautakarjatilalla karkearehut kannattaa yleensä pyrkiä tuottamaan itse, koska hyvälaatuisen rehun ostaminen markkinoilta kohtuuhintaan on monesti tuurin kauppaa. Viljaa voi helpommin ostaa, joskin luomuviljan korkea hinta kannustaa tuottamaan sitäkin itse. Viljelykierroksi sopii monesti 3 nurmivuotta + 1–2 viljavuotta. Tällaisessa esimerkissä myös kestorikkakasvit juolavehnää lukuun ottamatta pysyvät tavallisesti hyvin kurissa. Juolavehnän hallinta voi edellyttää nurmien lopettamista puolikesannolla (kts. piirros). Tilan tulot tulevat pääasiassa kotieläintuotteiden kautta, jotka toivottavasti ovat luomua nekin.

Kasvinviljelytilalla voi miettiä enemmän tulonmuodostusta kasvien kautta. Mille luomutuotteille on markkinoilla kysyntää? Minkä tyyppisestä viljelykierrosta saisi parhaiten tuloja? Paljonko tarvitsen tuloja? Mihin oma osaaminen ja työaika riittävät? Minkälaiset maalajit, ojitukset, konekanta ja varastot tilalla on? Kuinka paljon olen halukas investoimaan lisää? Riittääkö tilan pinta-ala tuomaan riittävästi tuloja, jos tuotetaan ”vain” luomuviljaa, vai sopisivatko esimerkiksi palkoviljat tai öljykasvit viljojen lisäksi (taulukon esimerkit 1–5 ja 8–10)? Tai olisiko kapasiteettiä ja innostusta peräti avomaavihanneskasvien viljelyyn, jolloin pieneltäkin pinta-alalta voidaan saada kohtuulliset tulot (esimerkit 11–12).


1. vuosi

2. vuosi

3. vuosi

4. vuosi

1

Viherlannoitus

Viherlannoitus

Ohra

Kaura

5. vuosi

6. vuosi

2

Viherlannoitus

Kaura

Ohra

Kaura

3

Viherlannoitus

Viherlannoitus

Syysruis/-vehnä

Kaura

Kaura

4

Viherlannoitus

Viherlannoitus

Ohra

Härkäpapu

Kaura

5

Viherlannoitus

Viherlannoitus

Ohra

Herne

Kaura

6

Säilörehu

Säilörehu

Säilörehu

Seosvilja

Seosvilja

7

Säilörehu

Säilörehu

Säilörehu

Syysrypsi

Syysruis

Kaura

8

Viherlannoitus

Ohra

Apilan siemen

Apilan siemen

Apilan siemen

Kaura

9

Viherlannoitus

Viherlannoitus

Syysrypsi

Kaura

Kaura

10

Viherlannoitus

Ohra

Herne

Kaura

Viherlannoitus

Härkäpapu

11

Viherlannoitus

Porkkana

Kaura

Viherlannoitus

Punajuuri

Kaura

12

Viherlannoitus

Porkkana

Sipuli

Kuituhamppu

7. vuosi

Vehnä

Erityyppisille tiloille sopivia viljelykiertoja.

Tasapainoilua ravinteiden ja rikkakasvien kanssa

Luomusääntöjen ja tukiehtojen määräykset

Edellä on käsitelty nauta- ja kasvinviljelytilojen viljelykiertoja. Näiden välissä ovat siipikarja- ja sikatilat, joilla on käytettävissä runsaasti lantaa mutta vain vähän tarvetta apilanurmien rehulle. Niillä viljely saadaan onnistumaan hyvin viljapainotteisellakin kierrolla, kuten esimerkissä 2. Koska niitettävä nurmi on hyvin lyhytikäinen tai sitä ei voida niittää ollenkaan, ohdake ja valvatti saattavat tulla ongelmaksi. Jokavuotinen maan muokkaus on riski maan rakenteelle. Tämäntyyppisen tilan olisi hyödyllistä hankkiutua yhteistyöhön nautakarjatilan kanssa, jolloin kiertoon voidaan ottaa pidempiaikaisia nurmia. Monella tilalla viljelykiertoja on enemmän kuin yksi, jotta viljely olisi tarpeeksi joustavaa. Voi olla esimerkiksi laidunkierto talouskeskuksen lähellä ja säilörehu-viljakierto kauemmilla lohkoilla. Tai voi olla turvemaiden viljelykierto ja syysviljojen kierto erikseen. Tehtyä viljelykiertosuunnitelmaa ei myöskään tarvitse noudattaa orjallisesti joka vuosi. Poikkeamat suunnitelmasta ovat sallittuja, jos vaikkapa talvi on tuhonnut nurmen ennenaikaisesti.

Luomusääntöjen mukaan jokaisella lohkolla palkokasvien osuus viljelykierrosta on oltava vähintään 30 prosenttia. Herne, härkäpapu tai aluskasvit eivät voi olla ainoita palkokasveja, vaan kierrosta täytyy löytyä vähintään yhden vuoden viherlannoitusnurmi. Tämä onkin ihan järkevä sääntö, mutta ei välttämättä rikkakasvien hallinnan kannalta riittävä. Esimerkin 2 tapaus on juuri ja juuri sallittu, jos palkokasveja sisältävää viherlannoitusnurmea ei korjata ja lisäksi yhtenä vuonna viljan aluskasvina on apilaa. Toisaalta luomukasvinviljelytila ei voi olla kokonaan nurmella, vaan tukiehtojen mukaan on viljeltävä vähintään 30 prosentilla pinta-alasta myyntikasveja. Nurmea ei lasketa myyntikasviksi, jollei kyse ole valvotusta siementuotannosta. Myyntikasvivaatimus ei koske kotieläintiloja. Tilan viljelykierto on siis sovitettava jonnekin näiden kahden säännön välimaastoon. ◀

Härkäpapu on monipuolinen kasvi. Kasvusto voidaan käyttää viherlannoitukseksi tai säilörehuksi. Tietyt lajikkeet voidaan myös puida rehuksi tai elintarvikkeeksi.

Lisää viljelykierroista Maasta markkinoille -hankkeen verkkosivuilta: www.proagriaoulu.fi/maasta-markkinoille

1 nurmisato + pikakesannointi 1. Säilörehuvuosi

2. Säilörehuvuosi

3. Säilörehuvuosi

Syys- tai kevätvilja

Kevätvilja + ns.

Kasvilajit ja kestorikkakasvien torjunta nautatiloille sopivassa viljelykierrossa nro 6.

LUOMULEHTI 3 | 2019

23


TEKSTI: SEPPO LOHTAJA

Eroon juolavehnästä, ohdakkeesta ja valvatista Juuririkkaruohot ovat yleinen ongelma luomutiloilla, etenkin juolavehnä. Torjuntatoimissa epäonnistuminen on valitettavasti vuosien varrella saanut monet tilat palaamaan tavanomaiseen ihan turhaan. Palaamiseen ovat varsin usein myötävaikuttaneet myös huonot viljelykierrot. Onneksi kummastakin ongelmasta on mahdollista päästä eroon. Mutta mitään oikotietä ei ole.

V

uodesta toiseen jatkuva puolinainen torjunta merkitsee alituista ja joka vuosi toistuvaa riesaa. Siksi homma kannattaa tehdä kerran kunnolla. Ja kunnolla tekeminen tarkoittaa täyskesantoa. Se teettää töitä ja aiheuttaa kuluja, mutta palkkiona siitä on puhdas pelto ja seuraava hyvä syysviljasato. Ja siitä eteenpäin on helppoa panna hyvät viljelykierrot toimimaan. Juuririkkaruohojen tehokas hävittäminen edellyttää niiden kasvutavan tuntemista. Juolavehnän juurakko voi ulottua emokasvista yli 1,5 metrin päähän. Vaakajuurakko kasvaa pääosin 5–20 cm:n syvyydessä muodostaen tiheän verkoston maahan. Silmuja on muutaman sentin välein. Kun juolavehnää äestetään, niin jokaisesta jopa sentin mittaisesta juurenpalasta voi kehittyä uusi verso. jokainen silmu ei kuitenkaan lähde kasvuun, vaan suuri osa pysyy lepotilassa, mikä tekee torjunnasta vaikean. Juolavehnälle on myös ominaista hitaanpuoleinen kasvuunlähtö keväällä ja nopea

24

LUOMULEHTI 3 | 2019

Juolavehnän vaakajuurakko muodostaa tiheän verkoston maahan. Silmuja on muutaman sentin välein.

kasvu sadonkorjuun jälkeen. Sen ruotsinkielinen nimi on hyvin osuva: kvickrot eli nopeajuuri. Kun syksy on lämmin, voi juuriston määrä yli tuplaantua, jos sillä ei ole kilpailevaa viherkasvustoa eikä juuristoa häiritä muokkaamalla. Juurten kasvu jatkuu talven tuloon asti.

neestä kasvuvoimasta suuri osa on kulunut maanpäällisten versojen kasvattamiseen. Kompensaatiopisteen saavuttamisen jälkeen kasvi alkaa varastoida lehtien yhteyttämistuotteita juuristoonsa, jolloin niiden energiavarasto kasvaa nopeasti. Juolavehnä saavuttaa kompensaatiopisteensä, kun kasvissa on 1–2 versoa ja versossa 3–4 lehteä. Silloin kasvi kestää kaikkein heikoimmin muokkausta ja niittoja, joten mekaaninen torjunta tulee kohdistaa juuri tähän kasvuvaiheeseen.

Kompensaatiopiste ja torjunnan ajankohta

Käytännön toimet edeltävänä syksynä

Juuresta kasvuun lähtevällä juolavehnällä on muiden juuririkkaruohojen tavoin ns. kompensaatiopiste, jossa juurten vararavinto on vähimmillään. Tällöin juuriin kerty-

Heti sadonkorjuun jälkeen muokkaus mahdollisimman syvään jousipiikkiäkeellä tai hankmolla. Toki myös lautasäes tai kvickup käy, miksei myös kultivaattori. Maalaji


ja tilanne ratkaisevat. Tarkoitus on katkoa juolavehnän juuristoa mahdollisimman pieniin pätkiin, jotta uusia versoja syntyisi runsaasti kuluttamaan juurten vararavintoa. Siksi jousipiikkiäes on suositeltavin. Sitten odotetaan rauhassa uutta 3–4 lehtiastetta ja uusitaan äestys. Jos korjuu on hyvin varhainen ja syksy pitkä, niin kolmaskin äestys voi tulla kysymykseen. Tällöin riittää, kun versossa on 2–3 lehteä. Toisella kertaa hyvä vaihtoehto on myös leveät hanhenjalkaterät. Sitten myöhäinen kyntö. Tilanteen mukaan kannattaa myös harkita yksivuotisen kerääjäkasvin kylvöä.

Varsinainen kesannointi Keväällä odotetaan rauhassa, kunnes juolavehnä on kasvattanut 3–4 uutta lehteä, eli saavuttanut kompensaatiopisteen. Silloin äestys mieluiten jousipiikkiäkeellä mahdollisimman syvään, jotta juuret pilkkoutuvat ja nousevat osin pintaan. Kasvustosta tulee sen jälkeen silminnähden tiheämpi, ja sehän on tarkoitus. Sitten seuraava kierros aivan samaan tapaan, ja kasvusto on todennäköisesti entistä tiheämpi, mutta saat-

taa myös alkaa jo harventua olosuhteista riippuen. Seuraava kierros, kun kasvissa on taas 3–4 lehteä, tehdään mieluiten hanhenjalkaterillä, jotta muokkauskerroksessa vielä olevan juuriston vedenotto saadaan varmasti katkeamaan. Samalla se virittää mahdollisesti syvemmällä olevat silmut kasvuun. Hanhenjalkateriä ei kannata käyttää aikaisemmin, koska se voisi aiheuttaa ruokamultakerroksessa olevan juuriston osittaista lepotilaan menoa. Varmin tapa on käyttää 15–20 cm leveitä teriä kultivaattorissa, mutta myös jousipiikkiäkeeseen asennetut terät tekevät varmaa jälkeä. Tärkeintä on, että kaikki jankkoon menevät vedenottojuuret katkeavat. Jos juolavehnässä on vielä kolmannen äestyskerran jälkeen kasvuvoimaa, niin sitten vielä kerran äestys. Koska toistuvat äestykset ovat tiivistäneet maata, niin lopuksi kyntö ennen syysviljan kylvöä. Suositeltavin on ruis, mutta kasvuvoimaa riittää kyllä syysvehnällekin. Muokkausta ei pidä tehdä siinä vaiheessa, kun näkyvissä on 1–2 lehteä. Jos tätä te-

kee pitkin kesää, niin seuraavana kesänä voi sitten kirota juolavehnän mekaanisen torjunnan mahdottomuutta. 1–2 -lehtiasteella tehty muokkaus ei kuluta tarpeeksi juuriston energiavaroja, ja se myös virittää osan juuristosta lepotilaan, joten torjunta epäonnistuu.

Pelto-ohdake ja peltovalvatti Ohdake on syväjuurinen, ja sen pystysuorat juuret voivat ylettyä yli 2 metrin syvyyteen, joten niihin ei muokkaamalla pääse käsiksi. Suurin osa juurista kasvaa kuitenkin 10–50 cm syvyydessä. Yhden kasvin vaakasuora juuristo on monikerroksinen ja kasvaa pääosin ruokamultakerroksessa. Pahimmillaan juuristo voi olla yli 5 m pitkä. Kasvukauden aikana se tuottaa uusia maanpäällisiä versoja epäsäännöllisin välein. Ohdakelaikku on usein pyöreä. Jopa vain 1 cm mittaisesta juurenpalasta voi kehittyä uusi silmu ja verso. Myös maahan joutuneista varren palasista voi kehittyä uusia versoja. Valvatin juuristo kasvaa juolavehnän tavoin pääosin vaakatasossa ruokamultaker▷▷

Erkki Vihonen

Kun juolavehnästä on tullut isäntäkasvi, niin artikkelin kuvaama täyskesanto on paikallaan. Rikkaruohomyrkyillä (glyfosaatti ym.) hävittäminen ei onnistu.

LUOMULEHTI 3 | 2019

25


roksessa 10–20 cm syvyydessä, ja juuret voivat kasvaa 0,5–3 metriä kesässä. Pystysuorat juuret voivat tuottaa uusia silmuja aina 0,5 metrin syvyyteen asti. Kaikista juuren hyvinkin lyhyistä paksunnoksista voi kehittyä uusia silmuja.

Sekä ohdakkeen että valvatin juuriston vararavinto on pienimmillään, kun se on kasvattanut maanpäälliseen lehtiruusukkeeseen 5–7(8) lehteä. Silloin on siis oikea muokkauksen ajankohta. Myöskään ohdaketta ja valvattia ei saa torjua liian aikaisin, eli 1–4 -lehtiasteella, jottei osa juuristosta vaivu lepotilaan. Edeltävän syksyn toimenpiteet ovat samantapaiset kuin juolavehnällä. Varsinkin ohdakkeen kasvuunlähtö on hidasta, joten maltti on valttia. Ei liian aikaisin torjuntaan, vaikka pelto kuinka vihertyisi yksivuotisista rikkakasveista. Nehän ovat vain hyödyksi pellolle ja häviävät muokkauksissa. Me kesannoimme Saarenmaan luomutilalla 20 ha juolavehnää ja ohdaketta. 4 ha oli puhdasta ohdakekasvustoa, johon ei ol-

Hans Braxmeier

Kompensaatiopiste ja torjunta

Kuvan ohdakepelto vaatii täyskesannon.

lut asiaa edes pitkissä kesähousuissa. Ensimmäiset kaksi muokkausta tehtiin myös ohdakkeelle ja valvatille jousipiikkiäkeellä. Tällöin ruusukkeiden määrä ensin tuplaantui. Kolmas ja seuraava äestys leveillä hanhenjalkaterillä, sitten kyntö. Seurannut ruis antoi satoa 5050 kg/ha. Lajike oli yli 100 vanha eestiläinen Sangaste. Täyskesantoa ei ole mitään syytä pelätä, sillä sitä ei hyvillä viljelykierroilla sitten tarvita uudelleen. Muokkaaminen vapauttaa tietenkin ravinteita, mutta ne ottaa talteen syysvilja. Jos syysvilja ei jostain syystä sovi kiertoon, niin sitten ehdottomasti jokin kerääjäkasvi perään. Muutoin erityisesti typpi huuhtoutuu pellosta. Päivitin viitisentoista vuotta sitten tekemäni kirjoituksen asiat Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) julkaisusta ”Rotogräsens När Var Hur, En guide till icke-kemisk. bekämpning av perenna ogräs”, Uppsala 2019. Ei tarvinnut tehdä korjauksia. ◀ Luomukonkari Seppo Lohtaja on tehnyt neuvontaja tarkastuskäyntejä Suomessa ja Virossa yli 500 maatilalla vuodesta 1978.

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Harat Liekittimet Ryömijä Ratkaisut luomuvihannesten rikkatorjuntaan Ennakkoehdot 28.2. asti

26

LUOMULEHTI 3 | 2019

Elomestari Oy 95520 Tornio 040 581 8477 www.elomestari.


TEKSTI: SOILE PROKKOLA

Kaupalliset biologiset aseet kasvinsuojelussa – makrojen ja mikrojen eriarvoisuus

Jalaton, oranssi kirvasääskitoukka lamaannuttaa ja syö ahnaasti kirvoja.

Kasvitautien ja tuholaisten biologisessa torjunnassa hyödynnetään luonnon eläviä organismeja. Kaupallisia torjuntaeliöitä koskeva säännöstö on kovin erilainen makroeliöiden ja mikrobiologisten eliöiden kohtelussa.

K

asvava biologisen torjunnan muoto on hankkia kaupallisia torjuntaeliöitä, kuten harsokorentoja, kirvavainokaisia tai mikrobiologisia kasvinsuojeluainevalmisteita tuholaisten ja tautien kurissa pitämiseen. Valmisteiden käyttö on suoraa torjuntaa. Niitä voidaan levittää joko ennaltaehkäisevästi tai akuuttiin tarpeeseen. Luomutuotannossa biologinen torjunta on arvossa arvaamattomassa esimerkiksi silloin, kun kaalikoiden parvet saapuvat ulkomailta kaukokulkeumana. Tutkijoille olisi töitä, sillä monta kasvinsuojeluongelmaa kaipaa vielä ratkaisua.

Pedot ja loiset laboratoriosta Luonnosta torjuntaeliöiksi valitut tuholaisia ravinnokseen käyttävät pedot ja loiset kasvatetaan laboratoriossa. Yleensä torjun-

taeliöt ovat ulkomaista alkuperää eivätkä menesty pitkään meidän ilmastossamme. Osa torjuntaeliöistä lisääntyy torjuntapaikalla ja hillitsee tuholaispopulaation kasvua pidemmän aikaa, muttei kuitenkaan pysyvästi. Tuholaisten torjuntaeliöitä käytetään pääasiassa kasvihuonetuotannossa ja koko ajan lisääntyvässä tunneliviljelyssä, jossa lämpimät olosuhteet suosivat kasveja imeviä tuholaisia, kuten jauhiaisia, ripsiäisiä, vihannespunkkeja ja kirvoja. Säädellyissä olosuhteissa biologinen torjunta on myös helpompi saada toimimaan kuin kattamattomissa pelto-olosuhteissa. Torjuntaeliöiden tarjonta lisääntyy koko ajan myös avomaaolosuhteisiin. Muun muassa etanoiden, korvakärsäkkäiden ja omenakääriäisen torjuntaan on sukkulamatovalmisteita sekä ripsiäisten ja mansikkapunkin torjuntaan petopunkkivalmisteita. ▷▷

LUOMULEHTI 3 | 2019

27


Yleisimmin käytetyt torjuntaeliöt ovat loispistiäisiä, jotka munivat isäntähyönteiseen, ja kehittyvät toukat syövät isäntänsä pikkuhiljaa. Luontaisiin vihollisiin perustuvat valmisteet ovat yleensä valikoivia, varsinkin loispistiäiset, joten haitat muille kuin kohde-eliöille ovat minimaalisia.

taeliöitä. Alangon mukaan Ruokavirasto ei kerää tilastoja myyntimääristä. Torjuntaeliötä löytyy muun muassa maissin, puuvillan, soijan, viinirypäleen ja hedelmäkasvien tuholaisten torjuntaan, mutta niiden käyttö maailmalla on vähäistä. Eurooppa on biologisessa tuholaistorjunnassa edelläkävijä, ja torjunnassa käytettäviä lajeja on lähes 200.

tään myös joihinkin luomupuutarhatuotannossa käytettäviin kasvualustoihin. Bacillus subtilis -bakteeriin ja Gliocladium catenulatum -sieneen perustuvien valmisteiden käyttökohteina on laaja valikoima puutarhakasvien sienitauteja. Kukista alkavien tautien, kuten mansikan harmaahomeen torjuntaan on kehitetty Gliocladium-sienelle pölyttäjien avulla tapahtuva levitysmenetelmä. Lisäksi tomaatin pepinonmosaiikkiviruksen ennaltaehkäisevään torjuntaan voidaan käyttää virusrokotetta. Hyönteisten torjuntaan on rekisteröity kolme mikrobivalmistetta: patogeeninen sieni jauhiaisten torjuntaan kasvihuoneessa, virus omenakääriäisen torjuntaan ja Bacillus thuringiensis subsp. aizawai -bakteeri perhostoukkien torjuntaan useilla kasvilajeilla muun muassa kaalikoin torjuntaan.

Mikrobivalmisteita vähänlaisesti

Pienemmät eliöt Tukesin valvonnassa

Pieneliöihin eli mikrobeihin perustuvat kasvinsuojeluaineet ovat luonnosta eristettyjä sieniä, bakteereja ja viruksia. Suomessa saa käyttää yhdeksää mikrobiologista torjuntaeliötä, joista osa on ollut käytössä jo kymmeniä vuosia. Viljakasvien peittaukseen on kaksi Ruotsissa kehitettyä biologista valmistetta, jotka perustuvat juuresta eristettyyn Pseudomonas chlororaphis -bakteeriin. Puutarhatuotannossa maalevintäisteisten tautien torjuntaan käytetään turpeesta eristettyä Streptomyces-bakteeria, jota lisä-

Mikrobeihin perustuvien kasvinsuojeluaineiden hyväksymisestä vastaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Ylitarkastaja Marja Suonpään mukaan EU:n kasvinsuojeluasetuksen liitteiden muutos vuonna 2017 helpotti luonnosta eristettyjen mikrobien tutkimusvaadetta kemiallisiin kasvinsuojeluaineisiin verrattuna. Hyväksyttyjen listalla olevat mikrobiologiset torjuntaeliöt katsotaan vähäriskisiksi tehoaineiksi. Ne ovatkin ympäristöystävällisiä ja pölyttäjille vaarattomia. Niistä ei tule jäämiä, eikä niillä ole varoaikoja. Käyt-

Makroeliöt Ruokaviraston valvonnassa Tuholaisten torjuntaan käytettävät hyönteiset, petopunkit ja sukkulamadot (nematodit) luokitellaan makroeliöiksi, joiden tuontia ja käyttöä valvoo Ruokavirasto. – Biologisessa torjunnassa käytettävien makroeliöiden maahantuonnista, markkinoinnista tai käytöstä pitää tehdä ilmoitus kaksi viikkoa etukäteen silloin kun eliö on alkuperäinen laji Suomessa tai Euroopan ja välimerenmaiden kasvinsuojelujärjestön EPPO:n listalla. Jos eliö ei ole alkuperäinen laji tai EPPOn listalla, lupa pitää hakea kolme kuukautta etukäteen. Lupa eliötä kohti maksaa enimmillään 1760 euroa, kertoi ylitarkastaja Aino-Maija Alanko. Tuholaistorjuntaan tarkoitettuja torjuntaeliöitä ja varsinkin erilaisia valmisteita on melko runsaasti tarjolla. Näitä voidaan käyttää niin ammattiviljelmillä kasvihuoneissa tai avomaalla kuin harrastekäytössä kotipuutarhoissa ilman mitään tutkintoja tai ilmoituksia, mikäli tuote on Ruokaviraston listalla. Merkittävimmät maahantuojat ovat Schetelig Oy, Biotus Oy, Horti Expert ja Helle Oy. Biotus myös kasvattaa torjun-

Leppäpirkot ovat klassinen esimerkki biologisesta torjunnasta. Ne ovat maineestaan huolimatta todella vähän käytettyjä torjuntaeliöitä, vaikka niitäkin on kaupallisesti saatavana.

Seuraavassa lehdessä luontaisten torjuntaeliöiden hyödyntämisestä

Soile Prokkola

kasvinsuojelussa.

28

LUOMULEHTI 3 | 2019


täjä voi saada korkeintaan allergisia oireita. Käyttäjällä on kuitenkin oltava kasvinsuojelututkinto ja testattu levityskalusto. Kasvinsuojeluaineen rekisteröinti Suomessa edellyttää, että EU on ensin hyväksynyt tehoaineen. Mikrobiologisen tehoaineen eli mikrobin arviointi maksaa vähintään 110 000 €, ja luvan hinta uudelle valmisteelle on vähintään 26 000 € silloin kun Suomi on arvioiva jäsenmaa. Suonpään mukaan hinta vähäriskiselle valmisteelle on 1200 €, jos lupa Suomeen haetaan jonkin muun jäsenmaan arvioinnin perusteella. Verdera Oy:n Päivi Heinon mukaan uuden torjuntamikrobin ja lopputuotteen hyväksymiseen vaaditaan lisäksi laajoja taustatutkimuksia muun muassa tehoon ja ympäristövaikutuksiin liittyen. Kalliin rekisteröinnin ja pienten markkinoiden takia uusia mikrobivalmisteita tulee harvakseltaan markkinoille. Sen sijaan jo hyväksytyn mikrobin voi edullisemmin rekisteröidä uuteen käyttötarkoitukseen. Biologisia kasvinsuojeluaineita myytiin Suomessa 13,3 tonnia vuonna 2017. Kasvua edellisestä vuodesta oli 3,2 tonnia. Kuitenkin biologisten kasvinsuojeluaineiden myynti oli vain noin 0,1 prosenttia kasvinsuojeluaineiden kokonaismyynnistä.

Luomulauma KASVAA Tervetuloa Atrian luomutuottajien joukkoon! Luomunautoja teurastetaan Kauhajoella ja nyt myös Jyväskylässä. Ota yhteyttä! www.atriatuottajat.fi

Tuettua torjuntaa Biologisten torjuntavalmisteiden käyttö on lisääntynyt tavanomaisessa kasvintuotannossa integroidun kasvinsuojelun vaatimusten myötä. Myös synteettisten kasvinsuojeluaineiden tehon menetys resistenttien taudinaiheuttajien tai tuholaisten muodostumisen takia kannustaa kokeilemaan biologisia vaihtoehtoja. Puutarhakasvien vaihtoehtoisen kasvinsuojelun ympäristökorvaussitoumuksen toimenpiteeksi valinneet tavanomaiset viljelijät voivat lisäksi saada biologisten torjuntamenetelmien käytöstä ympäristökorvausta 350–500 €/ha. Tavanomaisessa tuotannossa kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö biologisen torjunnan yhteydessä vaatii tarkkuutta, jotta pedot ja loiset pysyvät hengissä. Esimerkiksi tiettyjen mansikan tuholaisten torjuntaan käytettävien aineiden ruiskutuksen jälkeen pitää odottaa 8–12 viikkoa ennen petopunkkien levittämistä. Tuosta voi päätellä, mitä on tapahtunut luontaisille petopunkeille ruiskutusten jälkeen. Luomussa mansikkapunkki onkin harvinaisempi ongelma kuin tavanomaisilla viljelmillä. ◀

Kotimaiset luomutuotantoon sopivat Lehmän-pastat Green Line KALSIUM-pasta

UUSI

Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmillä. Sisältää runsaasti kalsiumia. Pakkaus 6 x 380 g

KETOOSI-pasta Asetonitautiriskin pienentämiseen lehmillä. Pakkaus 4 x 330 g

Toimittaja

Valmistaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

www.finncow.fi

LUOMULEHTI 3 | 2019

29


TEKSTI: TUOMAS MATTILA

Kierrätyslannoitteiden viisas käyttö vaatii lannoitussuunnittelua Ruokaviraston luettelossa on tällä hetkellä yli 280 luomuun hyväksyttyä lannoitetta tai maanparannusainetta. Näiden lisäksi tiloilla voidaan käyttää luetteloon listaamattomia lantoja ja komposteja. Vaihtoehtojen määrä on häkellyttävä, mutta käyttämällä hetken aikaa lannoitussuunnitteluun, joukosta saa seulottua jyvät akanoista. - Mitä lannoitteita? Paljonko maksaa? - Mitä ravinteita? Käyttökelpoisuus? - €/N, €/P, €/K…

Nykylannoitus

Miten nykyinen lannoitus toimii kasvin ja maaperän kannalta?

- Kasvien tarve? Maasta vapautuva? - Viljavuusluokat, nosto? - Miten nykylannoitus toimii tarpeeseen?

Ravinnetarve

Lannoitevalikoima

- Hinta, sis. Rahti + levitys - Ravinteet ja käyttökelpoisuus - Kalkitus ja multavuushyödyt

Parempi lannoitus

- Mitä uusia lannoitteita kannattaa käyttää? - Mille lohkoille? Tilakohtainen ratkaisu.

Kuva 1. Lannoitussuunnittelussa yhdistetään tietoja kasvien ravinnetarpeesta, maaperästä ja käytettävissä olevista lannoitteista. Lohkolla mg/l

Fosfori P

18

Kalium K

160

Kalsium Ca Magnesium Mg

Ravinteiden poistuma kg/ha

Suunniteltu lisäys kg/ha

Lisäys – poistuma kg/ha

12

20

8

18

10

-8

3200

2

55

53

520

4

4

0

Rikki S

6,8

5

18

13

Kupari Cu

2,2

0,01

0

0

Sinkki Zn

1,29

0,12

0,03

-0,09

Mangaani Mn

15

0,20

0

-0,2

Boori B

0,6

0,01

0,13

0,129

Typpi N kg/ha

60

30

-54

84

Taulukko 1. Esimerkki 3,5 t/ha kaurasadon poistamista ravinteista verrattuna Ecolan Agra 8–4–2 lannoituksen ravinnesisältöön esimerkkilohkolla (oranssi = vaje, vihreä=ylimäärä tai riittävä ravinnepitoisuus)

30

LUOMULEHTI 3 | 2019

Noora Mantere

Ravinne

L

annoitussuunnittelulla etsitään kullekin peltolohkolle ja kasville sopiva lannoiteyhdistelmä hyödyntämällä tietoja maaperästä, kasvin ravinnetarpeesta ja käytettävien lannoitteiden ominaisuuksista. Tavoitteena on täydentää maasta vapautuvien ravinteiden määrää siten, että varmistetaan tasapainoinen kasvinravitsemus. Vaikka lannoitussuunnittelu on monipuolista, sen ei tarvitse olla monimutkaista.

Lannoituksen kehittäminen lähtee nykylannoituksen pohtimisesta. Miten nyt käytetyt lannoitteet vastaavat kasvien ravinnetarpeeseen ja maaperän viljavuuteen? Jos sadon mukana poistuu ravinteita enemmän kuin lannoituksessa palautuu, ravinnepitoisuudet laskevat ajan myötä. Ravinnetasetta voi tarkastella esimerkiksi tilanteessa, jossa 3,5 tonnin kaurasatoa lannoitetaan lihaluujauholla siten, että saadaan 30 kg käyttökelpoista typpeä (Taulukko 1). Lannoitus lisää maahan ylimäärin fosforia, kalsiumia, rikkiä ja booria. Näiden pitoisuudet nousevat toistuvalla käytöllä. Toisaalta kaliumia, sinkkiä, mangaania ja typpeä poistuu enemmän kuin lisätään, joten niiden määrät vähenevät. Vähenemisnopeus riippuu maan kokonaisravinneva-


Kun lohkon ravinnevajeet ja täydennyslannoitustarpeet ovat selvillä, voidaan verrata eri lannoitteita. Typen ja fosforin käyttökelpoisuus on oleellinen tekijä eloperäisissä lannoitteissa. Typen käyttökelpoisuutta voi arvioida kokonaistyppipitoisuuden perusteella (Kuva 2). Mitä korkeampi kokonaistyppipitoisuus, sitä nopeammin typpeä vapautuu. Kun ravinteiden käyttökelpoisuus on tiedossa, lannoitteita voi vertailla sen perusteella, mistä saa edullisimmin lohkon tarvitsemia ravinteita. Vertailussa on syytä muistaa, että jos ravinteiden pitoisuudet ovat jo hyvällä ja korkealla tasolla, niiden lisäämisestä ei ole hyötyä (esimerkissä fosfori ja magnesium). Kierrätysravinteilla voidaan vähentää ylläpitokalkitusta ja lisätä maan multavuutta, minkä hyödyt on hyvä arvioida lohko- ja viljelykiertokohtaisesti. Erot lannoituksen kustannuksissa ja hyödyissä ovat suuria lohkojen välillä (Kuva 3). Hankkeessa tarkastelluilla 20 esimerkkilohkolla optimaalisen lannoituksen hyödyt viiden vuoden ajanjaksolla vaihtelivat 200 €/ha ja 1000 €/ha välillä (hyödyt laskettu ravinteiden arvon ja lannoituksen kustannuksen erona). Hyvään lannoitussuunnitteluun kannattaa panostaa. ◀

80

Sian lietelanta

70%

70

Naudan lietelanta

60% 50%

60 50

Kanan -lanta

40%

40

Naudan kuivikelanta

30%

30

20%

20 Ravinnekuitu

10%

10

0% -10% -20%

Ravinnetyppeä (kg/t kuiva-ainetta)

Eri lannoitteiden vertailu

80%

Typen vapautuminen (%)

rastoista ja kasvien kyvystä rapauttaa niitä kasveille käyttökelpoiseen muotoon sekä ravinnehäviöistä. Lisäksi lannoitus ei ole riittävä alhaisella tasolla olevien ravinteiden (kalium, rikki, kupari, sinkki, mangaani ja boori) nostoon. Kasvustoanalyysin avulla voisi varmistaa, saako kasvi riittävästi hivenravinteita.

0 0

2

4

6

8

10

Nollakuitu

Kokonaistyppi %, kuiva-aineesta

-10 -20

Kuva 2. Lannoitteen kokonaistyppipitoisuus vaikuttaa kasville yhden kasvukauden aikana vapautuvaan ravinnemäärään. Tämän lisäksi noin 18 % kokonaistypestä vapautuu myöhempinä kasvukausina.

-€

500 €

Kustannus ja hyöty (€/ha) 1 000 € 1 500 €

1: He 0T 17: Ha 1T 2: He 1T 16: Ha 0T 3: He KT 10: Kä 0T 8: Ju 1T 7: Ju 0T 11: Kä 1T 6: Hy KT 18: Ha KT 5: Hy 1T 4: Hy 0T 9: Ju KT 12: Kä KT 20: Pa 1T 19: Pa 0T 15: Lu KT 14: Lu 1T 13: Lu 0T

2 000 €

Lannoituksen kustannukset Nettohyöty

Kuva 3. Esimerkkilohkoille tehtyjen luomulannoitussuunnitelmien kustannukset ja hyödyt (ravinteiden arvo, kalkitus- ja multavuushyöty). Tarkastelu tehtiin 5 vuoden viljelykierrolle.

Linkit lannoitussuunnittelulaskuriin sekä taustatietoihin löytyvät Luomulehden verkkosivuilta.

Artikkeli on tuotettu osana LaPaMa – Lannoita paremmin -malli -hanketta, joka on saanut rahoitusta ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen ohjelmasta.

LUOMULEHTI 3 | 2019

31


TEKSTI: JUKKA RAJALA, TUOMAS MATTILA, RITVA MYNTTINEN

Kipsi maanparannusaineena ja lannoitteena

Rikin puute yleistyy Otto Hyssälä

luomupelloilla. Osalla lohkoista Ca–Mg -suhde on epäedullinen, mutta pellon pH on niin korkea, että tilannetta ei voi korjata kalkituksella. Kipsiä on käytetty

Rikkipitoisuus eri kipseillä

pitkään näiden ongelmien sopii luomuun?

K

ipsi ehkäisee rikin ja kalsiumin puutetta sekä vähentää fosforipäästöjä pelloilta. Jos savimaassa on paljon magnesiumia suhteessa kalsiumiin, parantaa kipsi maan rakennetta. Kipsistä on kuitenkin haittaa, jos maassa on niukasti magnesiumia ja kaliumia, koska kipsi lisää niiden huuhtoutumista. Kipsi voi myös haitata herkimpien pieneliöiden toimintaa – erityisesti suurina pitoisuuksina. OSMO-hankkeen tilakokeissa kipsi poisti rikin puutteen ja vähensi magnesiumia. Kipsiä käytettiin neljällä tilalla seitsemälle lohkolle. Mukana oli nopeavaikutteinen sivutuotekipsi, levitysmäärä 4 t/ha.

32

LUOMULEHTI 3 | 2019

300

Maan Rikkipitoisuus mg/l

ratkomiseen, mutta miten se

Arveluttavan korkea

250

Yaran kipsiä 4 t/ha

200

150

Luonnonkipsiä 5 t/ha

Korkea 100

50

Hyvä Tyydyttävä

0

2015

Vuosi

2016

2017

2018

Maanäytteiden rikkipitoisuus nousi levitysvuoden syksyn näytteissä arveluttavan korkeaksi käytettäessä nopeavaikutteista kipsiä. Luonnonkipsi nosti maan rikkipitoisuutta puolta vähemmän. Osa maaperästä louhitusta luonnonkipsistä oli hienojakoista, joka vaikutti nopeasti ja osa oli raekoostumukseltaan karkeaa sepeliä vastaavaa, joka ilmeisesti alkoi vaikuttaa vasta kahden vuoden kuluttua levityksestä.


35

Puutos N:S = 15 tai suurempi

30 Typpi:rikki suhde (N:S)

Luomutilalla käytettiin maaperästä louhittua luonnonkipsiä, levitysmäärä 5 t/ha, joka vastasi 2,5 t/ha sivutuotekipsiä. Kipsi nosti maan rikkipitoisuutta, poisti kasveilta rikin puutteen, alensi maan Mgpitoisuutta ja paransi rakennetta. Kipsi toimi hyvin ylimääräisen magnesiumin poistajana, koska kipsin sulfaatti huuhtoo magnesiumia maasta. Magnesiumia oli maanäytteissä ennen kipsin levitystä 700–1000 mg/l. Kipsin käytön seurauksena maanäytteiden Magnesiumpitoisuus laski ruokamultakerroksessa 120 mg/l ja pohjamaan yläosassa 150 mg/l. Magnesiumia poistui yhteensä 400–450 kg/ha. Magnesiumin osuus kationeista väheni kipsin käytöllä 24 prosentista 18 prosenttiin. Luomutilalla 5 t/ha luonnonkipsiä yhdistettynä maata parantavien kasvien viljelyyn ja syvältä tapahtuvaan muokkaukseen paransi savimaan mururakennetta. Kipsikäsittelemättömällä lohkolla maa muokkautui huonosti ja maata parantavat kasvit kasvoivat heikommin.

Kipsi poisti rikin puutteen Kipsikäsitellyt

25

Kipsikäsittelemättömät

20 15 10 5 0

2017

2018

Kipsiä saaneissa koejäsenissä ei esiintynyt rikin puutetta kipsin levitystä seuraavina vuosina viljoilla (syysvehnä, ruis, kaura). Ilman erillistä rikkilannoitusta puutetta esiintyi. Kasveissa on riittävästi rikkiä, kun typpi– rikki -suhde on alle 15.

Suosituksia kipsin käyttöön Kipsin käyttömäärä on syytä sovittaa maan kationinvaihtokapasiteetin (KVK) mukaan. Lihavilla mailla kipsiä voidaan käyttää 3–4 t/ha. Kun KVK on alempi, kipsiä kannattaa laittaa kerralla vähemmän. Kipsi ei sovellu maanparannusaineeksi järvien valuma-alueilla eikä pohjavesialueilla, koska se sisältää paljon sulfaattia. Vuotuislannoitteena kipsiä käytetään 150–300 kg/ha/v. ▷▷

Magnesiumin määrä voi vaihdella tilan eri peltolohkoilla. Jos magnesiumia on erittäin runsaasti – kuten joillakin lohkoilla voi olla – kipsin käyttö kannattaa. Jos lohkoilla on vähän magnesiumia (viljavuusluokka välttävä tai alempi), kipsi ei sovi maanparannukseen, koska se vähentäisi Mg-pitoisuutta entisestään.

Kipsin käyttötarve saadaan selville viljavuustutkimuksen ja KVK-laskurin avulla. KVKlaskuri suosittelee kipsiä maanparannusaineeksi, kun sen käytöstä on hyötyä.

LUOMULEHTI 3 | 2019

33


Kipsi luomussa

Kipsi

Esa Heinonen

Luomuviljelyssä saa käyttää hidasvaikutteisia luonnonkivijauheita, kuten luonnonkipsiä. Rakennuslevyteollisuus tuo sitä Suomeen Latviasta kipsilevyjen valmistukseen. Myös puukuituun imeytetty teollinen kipsi sallitaan. Tätä hidas- ja pitkävaikutteista tuotetta markkinoidaan Rikkiviisas-tuotenimellä. Luomuhyväksytyissä kipseissä on rikkiä ja kalsiumia puolta vähemmän kuin Yara:n kipsissä, joten niitä on tarpeen käyttää enemmän. Öljy- ja palkokasvit tarvitsevat rikkiä viljoja enemmän. Niiden sato voi kasvaa huomattavasti, kun rikin puutos korjataan. Myös sadon laatu ja taudinkestävyys voi parantua. Kasvianalyysi kertoo, onko kasvi saanut riittävästi rikkiä. Koska luonnonkipsi liukenee hitaasti, vaikuttaa se rikki- ja kalsiumlannoitteena tasaisesti ja pitkään. Näin myös mahdolliset haitat sienijuuriin ja muihin maan herkimpiin toimintoihin voitaneen helpommin välttää. ◀

Kipsi voidaan levittää karjanlannan tarkkuuslevittimillä sadonkorjuun jälkeen.

Kirjoittajat työskentelevät OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa

Rikki- ja kalsiumlannoitteeksi

Maan rakenteen parantamiseen paljon magnesiumia ja alumiinia sisältäville savimaille

Tehostaa kalkin vaikutusta pohjamaassa

Lantaan lannan hyväksikäytön parantamiseksi

Suuret määrät haitallisia pieneliöstölle (muun muassa sienijuuret)

Hidasliukoinen luonnonkipsi vaikuttaa tasaisesti ja pitkään, jolloin vältetään mahdollisia kipsin haittoja

Viljavuustutkimuksella selviää, millä lohkoilla kipsi parantaa maan kasvukuntoa ja millä heikentää

Muokataan maahan, jos maan rakenne on huono ja on odotettavissa, että kipsi ei sekoitu itsestään maan pintakerroksiin

Käytetään yhdessä muiden maan kasvukuntoa parantavien toimien kanssa, kuten eloperäisen aineksen lisäys ja maan (syvä)kuohkeutus

REILUSTI RAITTIUDELLA!

LUOMUNÄYTTELY Töysän Hakojärvellä 13.-14.7.

TYÖNÄYTÖKSIÄ ELÄIMIÄ M1ojen Mumm sty y d h kii kisa

Tervetuloa

LuoMusaan Suven juhlaan!

TIVOLI

UKULELE-BÄ

NDI

“Pieni sieni,

SUURI KUUSI “

PUUKUULAKEILAPELI

O MO OSAAMISTA MAAN KASVUKUNNON HOITOON

34

LUOMULEHTI 3 | 2019

Pentti Alanko


Luomuliitto OKRAmessuilla 3.–6.7.2019 Luomuliiton teltassa on luomu esillä pellosta pöytään. Kiinnostaako kunnonkohotuskerho? Miten sinun kastematosi voivat?* Tule ja keskustele maankasvukunnon parantamisesta, hiilensidonnasta, luomutuotannosta, sen onnistumisista ja haasteista. Luomuliiton teltassa myös luomukauppa! Paikan päällä Luomuliiton asiantuntijoita, edunvalvontajohtaja ja hallituksen jäseniä.

Ke 3.7. vietetään yhteistä iltaa Valasrannan saunalla. Messupölyt voi mukavasti saunoa pois ja SUP-lautailla järvessä, minkä jälkeen syödään yhdessä illallista (hinta tarkentuu myöhemmin, mutta on max 40€/henk). Ohjelma tarkentuu myöhemmin. Ilmoittaudu iltaohjelmaan mukaan viimeistään 20.6. Mikäli kaipaat majoitusta, kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman nopeasti! Majoitusmahdollisuudet ovat rajalliset: Valasrannassa on yksi vuokramökki ja campingalue, jonne voi majoittua omalla teltalla tai asuntoautolla. Luomuliitolla on pari mökkiä alustavasti varattuna, yksityisiä huoneita ei ole. Paikka: Valasrannantie 363, 21900 Yläne www.luomuliitto.fi/luomuliitto-okra-messuilla-2019

Teltassa paikalla:

Ke 3.7 Luomuliiton hallituksen jäseniä Ke-to 3.-4.7. Asiantuntija Jaana Elo: Mahdollisuuksia puutarhatuotannossa, luomukeruussa ja jalostuksessa Pe-la 5.–6.7. Asiantuntija Katariina Rehnström: Siirtyisinkö luomukotieläintuotantoon? 3.-5.7 Edunvalvontajohtaja Susann Rännäri: Pohdituttaako seuraava CAP-kausi ja hallitusohjelma? 3.7. JÄSENILTA – Yhdessäoloa ja illanviettoa!

* Hiiliviljelyverkostohanketta rahoittaa Ålandsbankenin Itämeriprojekti.

TERVETULOA MUKAAN!

Peltometsäviljelyseminaari 17.6.2019 klo 9–15 Qvidjan tila Miten peltometsäviljely onnistuu käytännössä? Mitä rajoitteita lainsäädäntö asettaa? Mitkä kasvit soveltuvat peltometsäviljelyyn? Mitä voimme oppia muualta Euroopasta? Tervetuloa kesän ajankohtaisimpaan tapahtumaan, jonka järjestää Suomen peltometsäviljelyverkosto: Baltic Sea Action Group, Ammattiopisto Livia, Kilpiän tila, Luomuliitto, Suomen Agrometsä Oy, Afinet, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Luomuinstituutti sekä muutama vapaaehtoinen yksityishenkilö.

Tilaisuuden aiheita:

• • • • • • • •

Jo opittua – AFINET-projektin tulosten esittely Tuoretta tutkimusta peltometsäviljelystä Euroopassa Edelläkävijät Euroopassa – esimerkkejä Itävallasta Puita pellolla – mitä sanoo viranomainen? Käytännön kokemuksia Kilpiän tilalta Peltometsäviljelyyn soveltuvat kasvit Metsälaidunnuksella monimuotoisuutta Tutustuminen Qvidjan tryffelitarhaan

Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään 7.6.2019, vain 40 ensimmäistä mahtuu mukaan! Linkki ilmoittautumiseen ja lisätietoihin löytyy osoitteesta www.luomuliitto.fi/tapahtumia-vuonna-2019

LUOMULEHTI 3 | 2019

35


TEKSTI: RIITTA MAKKONEN

Nordic koivu

Luomumahlaa juomiin ja kosmetiikkaan Nordic Koivu vie luomumahlaa Aasiaan ja Keski-Eurooppaan juomapulloissa valmiina kuluttajatuotteena sekä kosmetiikkateollisuuden raaka-aineeksi. Mahlan kysyntä kasvaa voimakkaasti.

N

– Yleensä mahlankeruu kestää kolme viikkoa, mutta toisinaan takatalvi tekee väliin viikonkin katkoksen ja keruu saattaa kestää yli kuukauden, Maaranen kertoo. Tänä keväänä takatalvi tuli, kun ensimmäisissä koivikoissa keruu oli alkanut.

Puhtaus ennen kaikkea – Mahla on vieläkin herkempi materiaali kuin käsittelemätön maito, Maaranen korostaa. Siksi puhtaus on tärkein asia säilyvyyden takaamiseksi. Koko prosessista metsästä valmiisiin tuotteisiin otetaan jatkuvasti näytteitä.

RIITTA MAKKONEN

ordic Koivun tehtaalla Tohmajärvellä on alkamassa vuoden kiireisin aika. Mahlasesonki on lyhyt mutta hektinen. – Meillä täällä hallilla toimitaan huhti–toukokuun aikana 24/7 mahlan vastaanotossa, laboratoriossa ja tuotannossa, myyntijohtaja Susanna Maaranen kertoo. Mahlan keruu alkaa keväällä, kun lämpötila nousee riittävästi ja maa sulaa, jotta koivut voivat ottaa vettä ja ravinteita maasta juurillaan. Keruu päättyy hiirenkorvien puhkeamiseen.

Nordic Koivun pullotetun tuotteen päämarkkina-alueet ovat Keski-Euroopassa.

– Laboratorioon tulee yli 400 näytettä päivässä. Laboratoriossa on kuusi työntekijää. Kokonaisuudessaan työntekijöitä on kauden aikana kuutisenkymmentä metsätiimi mukaan lukien. Yrityksen merkittävä liikesalaisuus on se, miten pullotettu mahlajuoma saadaan säilymään pullossa yli kaksi vuotta ilman kuumennusta ja säilöntäaineita.

Luomu tuo lisäarvoa Mahlabisnes alkoi Susanna ja Arto Maarasen keruukokeilusta kotipihan koivikosta. Jo alusta asti oli selvää, että mahla on luomua. – Luomu tuntui luonnolliselta ratkaisulta, kun on kyse tällaisesta luonnontuotteesta. Luomuun sisältyy ajatus puhtaudesta ja kestävästä kehityksestä. Lisäksi luomu tuo vientimarkkinoilla tuotteelle omalta osaltaan lisäuskottavuutta.

Huhtikuinen koivikko on vielä luminen. Mahlan keräysputket risteilevät metsässä koivulta koivulle.

36

LUOMULEHTI 3 | 2019


Luomumahla edellyttää koivikoiden luomusertifiointia. Metsänomistajat ovat mielellään luomusertifioineet metsänsä. – Meillä tehtaalla tietenkin myös tehdään vuosittain luomutarkastus, Maaranen kertoo. Ainoa asia, mikä luomussa närästää, on luomutodistusten, erityisesti eräkohtaisten luomutodistusten hinta.

Aika reippaalle laajentamiselle Nordic Koivun mahlasta 98 prosenttia menee vientiin. – Jo aivan alusta lähtien meidän tavoitteena oli rakentaa teollinen vientiyritys. Suomen kotimarkkinat ovat liian pienet. Kotimaan myyntiin menee lähinnä pieniä määriä pullotettua mahlaa. Lisäksi mahlaa menee ilomantsilaisen Hermannin Viinitilan kuohuviiniin ja kiteeläisen Northern Lights Spiritsin vodkaan sekä Olville Kevyt Olo –tuotesarjaan. Lisäksi kotimaassa on joitakin pieniä kosmetiikkateollisuusasiakkaita, Maaranen kertoo. Suurin osa tuotannosta menee Aasiaan. – Kiinassa on tärkeää, että luomukosmetiikan raaka-aine tulee jostain muualta kuin Kiinasta, suomalainen luonto tunnetaan siellä puhtaudesta, markkinointijohtaja korostaa. Viime vuosien puuvesitrendi on kasvattanut kiinnostusta mahlaa kohtaan vielä entisestään. – Suurimmat markkinat on tietysti kookosvedellä, mutta pohjoismainen koivu kiinnostaa myös, Maaranen kertoo. Hänen mukaansa Nordic Koivulla on nyt suuri laajentamisen paikka. Sitä varten täytyy laajentaa tuotanto- ja varastotiloja ja erityisesti saada lisää metsänomistajia mahlan alihankkijoiksi. Tavoitteena on moninkertaistaa tuotanto muutamassa vuodessa.

Parasta mahlaa rauduskoivusta Nordic Koivu hakee parhaillaan uusia mahlan alihankkijoita tuleville vuosille. – Koivikot saisivat olla mielellään vähintään kymmenen hehtaarin laajuisia. Ne eivät saa olla lähellä valtateitä tai teollisuusalueita. Rauduskoivusta saa parhaan mahlan, koska se kasvaa kuivemmilla paikoilla kuin hieskoivu, Maaranen kuvailee. Mahlan keruu ei vahingoita koivua, kun reiän poraamisen tekee oikein. Iältään mahlakoivikon olisi hyvä olla vähintään 20-vuotiasta, ja koivikolle pitää olla tieyhteys. – Metsänomistajien kanssa tehdään monivuotiset yhteistyö- sekä salassapitosopimukset. Tavoitteena on luonnollisesti, että molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä yhteistyöhön, eihän se muuten olisi mielekästä, Nordic Koivun toimitusjohtaja Arto Korhonen korostaa .

Nordic Koivun myyntijohtaja Susanna Maaranen ja metsänomistaja Anne Hirvonen keskustelivat huhtikuussa tulevasta keruukaudesta, joka alkoi takatalven merkeissä.

Uteliaisuudesta mahlankerääjäksi Anne Hirvosen metsässä risteilee sininen putkiverkosto. Koivikon reunassa on sininen kontti, johon mahlat koivuista virtaavat. Kaikki alkoi yhdeksän vuotta sitten, kun Nordic Koivu järjesti Tohmajärvellä tiedotustilaisuuden metsänomistajille. Hirvonen ajatteli, että silloin parikymmentä vuotta vanhalle koivikolle olisi muutakin käyttöä kuin metsäteollisuuden tarpeeksi. – Ryhdyin mahlan kerääjäksi aivan uteliaisuuttani. Halusin nähdä, miten mahlaa kerätään ja miten se tuottaa. Mahlan keruu on onnistunut hyvin. Hirvonen on jopa laajentanut mahlankeruu-

aluetta. Putkistoihin tehty taloudellinen panostus on ollut kannattava. Vuodet eivät ole samanlaisia mahlamäärältään. Yksi koivu tuottaa 80–200 litraa mahlaa kolmessa viikossa. – Kolme viikkoa keväällä ennen koivun lehden puhkeamista on sellaista aikaa, että nukutaan ja syödään silloin kun pystytään. Mahlan virtausta ja letkujen kuntoa ja puhtautta pitää tarkkailla koko ajan, Hirvonen kuvailee. – Sen olen kahdeksan keruukauden aikana oppinut, että luontoa ei voi hoputtaa, on vain mentävä luonnon rytmin mukaan, Hirvonen naurahtaa. ◀

LUOMULEHTI 3 | 2019

37


Ulkomailta TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM KUVAT: NOORA MANTERE

Virossa luomun tuotanto, kulutus ja vienti kasvussa Virossa sekä luomun kulutus että tuotanto kasvavat tasaisen varmasti. Luomusta kaavaillaan kilpailuvalttia myös viennissä.

L

uomuliiton jäsenristeily Viroon maaliskuun alussa tutustutti suomalaiset luomutuotteiden erilaisiin myyntikonsepteihin ja naapurimaan luomutuotannon kehitykseen. Luomuväen ensimmäinen vierailukohde oli Biomarket. Biomarket luomukauppaketjun yksi 15 kaupasta sijaitsee Balti jaama turgilla. Vuonna 2003 perustettu kauppaketju myy luomuruokaa ja luomuviinejä, puhdistusaineita, luonnonkosmetiikkaa ja ravintolisiä. Biomarket toimii itse tuotteiden maahantuojana. Kaupassa on oma pieni leipomo ja kahvila. Leipomosta tuotteita menee myös lähialueen muihin kauppoihin, ja tilauksesta tehdään lisäksi kakkuja erilaisiin juhlatilaisuuksiin. Biomarketista eniten ostetaan päivittäistavaroita ja suosituin yksittäinen tuoteryhmä on naudanliha. Luomua virolainen kuluttaja ostaa ensi sijassa siksi, että se on terveellistä ja puhdasta. Ympäristöargumentit eivät ainakaan vielä ole tiedostavan kuluttajan ykköskriteeri. Virolaista alkuperää olevien tuotteiden valikoima kasvaa koko ajan. Maitotuotteet, leipä, jauhot ja liha ovat kaikki kotimaisia. Suomalaisia tuotteita Biomarketin hyllystä ei toistaiseksi löydy. Niitä kuulemma tarjotaan aina silloin tällöin, mutta yleensä asiat kaatuvat käytännön ongelmiin. Pelkät suomenkieliset pakkausmerkinnät eivät toimi, ja tuotteet on usein hinnoiteltu liian korkeiksi.

38

LUOMULEHTI 3 | 2019

Sisäänajoväylä isommille markkinoille Seuraava kohteemme oli Rimi-kauppakeskuksessa sijaitseva Talu toidab shop in shop -myyntikonsepti. Toinen yrityksen perustajista ja omistajista, Merit Mikk kertoo, että Talu toidab -kauppoja on tällä hetkellä 30 Rimi-kauppakeskuksessa. Myynnissä on noin 1200 erilaista tuotetta 120 tuottajalta. Konsepti on ollut toiminnassa kahdeksan vuoden ajan, ja myynti lisääntyy 20 prosentin vuosivauhtia. – Kauppakeskus tarjoaa Talu toidabille myyntipaikan, näkyvyyttä ja kassapalvelut. Kauppakeskus veloittaa shop in shop -tuotteista pienen provision. Talu Toibabista ostetut tuotteet maksetaan samalle kassalle kuin muutkin kaupan tuotteet, ja kassajärjestelmä erottelee shop in shop -ostokset, Mikk kertoo. Talu Toidabin valikoimista löytyy paljon virolaisten pientuottajien tuotteita. Tuotteet eivät aina ole luomusertifioituja. Mikk kertoo kuluttajien haluavan ostaa ensisijaisesti kotimaisia pientuottajien tuotteita. – Luomu ei välttämättä ole tärkein ostokriteeri, vaan maku ratkaisee. Neuvostoajan vaikutus näkyy sekin luomumarkkinoilla; osa kuluttajista ei usko luomumerkkiin ja -tarkastuksiin. Monet pientuottajat mieltävät tuotteiden luomusertifioinnin kalliiksi ja myyvät tuotteet mieluummin oman tilan merkein tavanomaisina, Mikk sanoo.

Viron luomuviljely lukuina •

21 % peltopinta-alasta luomussa (toiseksi eniten EU:ssa

Luomutilan keskikoko 110 ha

2/3 luomutiloilla eläimiä, eniten lammastiloja

Luomutuki Virossa kasvilajikohtainen: Nurmilohkoilla tuki vaihtelee 25–80 euroa/ha viljelykierrosta ja eläinyksikkömääristä riippuen. Vilja-, palko- ja öljykasveilla tuki on 125 euroa/ ha, mutta jos lohko kylvetään sertifioidulla luomusiemenellä, nousee tuki 150 euroon/ha.

Virossa erilaisille luomun parissa toimiville organisaatioille perustettiin vuonna 2006 kattoorganisaatio (The Estonian Organic Farming Platform). Katto-organisaation alla on sekä paikallisia luomuyhdistyksiä, tutkimusja kehitysjärjestöjä sekä biodynaaminen yhdistys.


TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM KUVAT: NOORA MANTERE

Suosittu luomu-uutuus – marjasmoothie aikuisille – vastaa kansainvälisiä luonnontuote- ja välipalatrendejä.

Talu toidab shop in shop -konsepti on tuonut lähiluomun hypermarkettiin.

Luomu- ja tavanomaisten tuotteiden välinen hintaero riippuu tuotteesta. Jotkin luomutuotteet, kuten kananmunat, jauhot ja vihannekset, ovat tuplasti tavanomaisia kalliimpia. Toisaalta naudanlihalla ja maustamattomalla jogurtilla hintaeroa ei ole lainkaan tai luomutuote on tavanomaista edullisempi.

Puhdas luonto vientivalttina

Osa luomutuotteista saman hintaisia tai jopa halvempia kuin tavanomaiset tuotteet – Jatkojalostajien ja tuotteiden pieni määrä on tärkein syy sille, miksi luomutuotteita ei ole saatavana kaikkialla. Isot elintarvikeyritykset pitävät luomuraaka-ainemääriä liian pieninä ja logistiikkaa liian kalliina. Luomun ja tavanomaisen raaka-aineen erilliskäsittelyä pidetään lisäksi hankalana. Kotieläintuotteita myydään paljon tavanomaisena juuri jatkojalostusongelmien takia, Mikk kertoo.

Biomarketissa on havaittu kuluttajien kiinnostus pakkausjätteen vähentämiseen.

Vuonna 2017 virolaisia luomutuotteita vietiin ulkomaille 27 miljoonan euron edestä. Tavoite on lähes kaksinkertaistaa luomuvienti vuoteen 2021 mennessä. Karin Zereen Viron maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi vahvasti vientiin tähtäävästä ja eri ministeriöiden koordinoimasta luomun kehittämisohjelmasta. – Maataloustuotannon lisäksi luomutavoitteet ulotetaan kattamaan metsät, cateringpalvelut, kosmetiikka, turismi, villa ja tekstiilit, innovaatiot ja puhdistusaineet. Ohjelmaan on haluttu tuoda mukaan maatalouden lisäksi muut vahvasti vientiin tähtäävät valvotut ja standardisoidut alat, Zereen kertoo.◀

LUOMULEHTI 3 | 2019

39


TEKSTI: SARI HIMANEN, PIRJO KIVIJÄRVI, ANNE NISSINEN JA TERHI SUOJALA-AHLFORS

Pirjo Kivijärvi

Kaistasekaviljelyllä tavoitellaan monia hyötyjä

Viljelyn monipuolistamista pidetään tärkeänä niin tuottavuuden kuin ympäristön näkökulmasta. Sekaviljely lisää kasvilajimonimuotoisuutta peltolohkolla, ja sillä voidaan tavoitella monia hyötyjä.

K

aistasekaviljelyä luomuvihannestuotannossa tutkivan eurooppalaisen SUREVEGhankkeen ensimmäinen vuosi on takana. Kokemuksia kaistasekaviljelystä eri muodoissaan saatiin, vaikka kuiva kesä 2018 hankaloitti kokeita useassa maassa. Viljelijöiden kokemuksia ja näkemyksiä kaistasekaviljelystä puitiin Suomen lisäksi Hollannissa, Belgiassa, Italiassa, Latviassa ja Tanskassa järjestetyissä työpajoissa.

Kotimaisissa peltokokeissa keräkaalin ja härkäpavun sekaviljelyä Luonnonvarakeskuksen tutkimuspellolla Mikkelissä vuoroteltiin keräkaalia ja härkäpapua kolmen metrin kaistoina sekä

40

LUOMULEHTI 3 | 2019

vuororiveinä. Tilakokeessa lisättiin härkäpapukaistoja keräkaalilohkon reunoille ja keskelle. Härkäpapu valikoitui keräkaalin kumppanikasviksi kahdesta syystä: se on typensitojakasvi ja tuottaa mettä myös kukintojen ulkopuolella. Mettä voivat hyödyntää useat hyönteislajit koko kasvukauden ajan. Kokeet jatkuvat kesällä 2019, jolloin Luken koepellolla tutkitaan myös keräkaalisipuliyhdistelmää eri lannoitusstrategioilla. Tulokset raportoidaan kahden koevuoden jälkeen.

Hyviä kasviyhdistelmiä sekaviljelyyn Hankemaissa järjestettiin ensimmäisen vuoden aikana viljelijöiden kanssa työpajat, joissa keskusteltiin rivi- ja kaistasekavilje-


Viljelijöiden näkemyksiä kaistasekaviljelystä Suomen työpajassa keskusteltiin, miksi kaistasekaviljelyä ei juuri hyödynnetä meillä. Suurimmat edut kasvutekijöiden hyödyntämisessä voitaisiin saavuttaa vuororiveinä tai kapeina kaistoina eri kasvilajeja viljeltäessä, mutta tämän toteutus on isossa mittakaavassa teknisesti haastavaa etenkin sadonkorjuuvaiheessa. Pienillä pinta-aloilla käsin korjatessa ongelmaa ei ole: esimerkik-

Keräkaalin ja härkäpavun kaistasekaviljelyä Mikkelissä 2018.

si kesäkurpitsa-pensaspapuyhdistelmää oli kokeiltu. Toinen haaste on lannoituksen optimointi eri kasvilajien tarpeisiin. Siksi on ymmärrettävää, miksi suurin osa viljelystä tapahtuu puhdaskasvustoina. Viherlannoitukseen tai rehuna hyödynnettävien kaistojen lisäämistä vihannesviljelylohkoille pidettiin mahdollisena. Hyötyhyönteisiä tukevat ja kasvintuholaispainetta vähentävät kumppanikasvit risti- ja sarjakukkaisille vihanneksille kiinnostivat. Lisäksi keskusteltiin sekaviljelyn satoedun arvioinnista.

Eurooppalaisia viljelijäkokemuksia Eurooppalaiset luomuvihannesviljelijät näkivät kaistasekaviljelyn voivan tuoda etuja sadontuotolle ja monimuotoisuudelle, mutta käytännön toteutus arvelutti viljelyn tehokkuuden, rikkakasvien torjunnan ja sadonkorjuun osalta. Kaistaleveys tulisi sopia koneistukseen ja laiteteknistä kehittämistä tarvittaisiin kapeille kaistoille tai vuororiviviljelylle mikäli kasvilajien kylvö-, istutustai sadonkorjuuajat eroavat toisistaan. Hollantilaiset viljelijät kertoivat, että kaistasekaviljelyssä oli havaittu etuja maan rakenteelle ja ravinnetaloudelle, mutta menetelmää käytettäessä on vähemmän jous-

toa viljelykierron suhteen. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen apilaheinäseoskaistoilla satokasvien rinnalla vähensi hiekkapitoisen maan tuulieroosiota.

Kaistasekaviljelyn hyödyt ja haasteet Työpajan lisäksi viljelijöiltä kerättiin tietoa kyselyllä. Suurin osa vastaajista oli kuullut kaistasekaviljelystä ja olisi ehkä valmis kokeilemaan sitä. Vain muutama käytti menetelmää. Kyselyssä kaistasekaviljelyn tärkeimpänä lisäarvona nähtiin lisääntynyt sietokyky kasvitauteja vastaan, parempi maan kasvukunto sekä suurempi agroekosysteemin monimuotoisuus. Kaistasekaviljelyn suunnittelussa korostuivat ravinteiden käytön tehokkuus, tautipaineen hallinta, haluttu juuristorakenne (syvä- ja matalajuurinen kasvilaji) ja vakaa sato. Toteutuksen päähaasteina nähtiin sadonkorjuu eriaikaisesti kehittyvillä lajeilla, erikoiskoneistuksen tarve sekä rikkakasvien hallinta kaistojen reunoilla. Vastaajat kaipasivat tutkimukseen pohjautuvia suosituksia menetelmän käyttöön eri oloissa ja viljelykierroissa sekä lisätietoa teknisestä toteutuksesta. ◀ Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina Luonnonvarakeskuksessa.

Sari himanen

lyn käyttökelpoisuudesta vihannesviljelyssä, hyvistä kasvilajiyhdistelmistä ja menetelmällä tavoiteltavista hyödyistä. Työpajoissa korostuivat korkeaa typpilannoitusta vaativien ja typpeä biologisesti sitovien kasvilajien yhdistelmät. Hyvinä kasvilajiyhdistelminä mainittiin myös porkkana ja sipuli, kaali ja tarhapapu, maissi ja pavut sekä persilja ja pillisipuli. Purjoa pidettiin sopivana kumppanikasvina sellerille, kaalille, kurpitsalle ja perunalle. Lehtisalaattia oli viljelty tomaatin ja ristikukkaisten kasvilajien kanssa. Muita esimerkkejä yhdistelmistä olivat porkkana, sipuli ja punajuuri, hedelmäpuut ja vihannekset sekä apilaheinänurmi rehuksi tai viherlannoitukseksi kaistoina vihannesten välissä.

LUOMULEHTI 3 | 2019

41


TEKSTI: SARI IIVONEN

Luomututkimus tukee luomualan tavoitetta tuplata luomu Luomututkimukseen ei ole Suomessa juurikaan panostettu. Luomumarkkinan kasvu on viimein herättänyt myös päättäjät huomaamaan, että

SOILFOOD BOOST

luomuosaamiseen olisi panostettava, mikäli

-lannoitteilla saat nopean lannoitusvaikutuksen kasvukauden alkuun

haluamme olla vaikuttamassa maailman ruokajärjestelmän muutokseen.

L

uomuinstituutin strategisena tavoitteena on kasvattaa suomalaisen luomututkimuksen volyymia. Resursseja luomututkimukseen haetaan laajasti kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä. Luomuinstituutin tutkimusalat kattavat laajasti koko luomututkimuksen kentän: alkutuotanto, ympäristövaikutukset, elintarvikkeet ja ravitsemus sekä yhteiskunta ja markkinat. Luomuinstituutti onkin onnistunut kasvattamaan tutkimusrahoituksensa määrää. Viime vuonna tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytetty rahoitus oli noin 4 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 20 prosenttia, ja joululahjaksi saatiin eduskunnasta uutinen luomututkimukseen suunnattavasta lisämäärärahasta. Suunta on oikea, mutta kasvun tie on haastava. Kilpailu tutkimusrahoituksesta on kovaa, ja kansainvälisesti suomalainen luomututkimus on vielä huonosti tunnettua. Tässä suhteessa ruotsalaiset ja virolaiset ovat ehtineet valtaamaan parhaat pelipaikat ennen meitä. Perästä tullaan.

Soilfoodin Boost-tuotteita voidaan käyttää joko lietteen väkevöintiin tai sellaisenaan starttilannoitteena. Boostit ovat edullinen lannoitusvaihtoehto luomuun ja ne sisältävät runsaasti typpeä ja kaliumia sekä muita ravinteita. Soita ja kerromme onnistuuko Boostin toimitus pellollesi levitettynä.

Ota yhteyttä ja tilaa Boostit kevääksi: Mika Malin Aki Laaksonen 040 836 3583 040 861 9668

Onnistumisia ja tavoitteita tulevaan Yksi viime vuoden hienoja onnistumisia EU:n Horizon2020 -tutkimusrahoituskilpailussa oli maaperän monimuotoisuuden hoitoon keskittyvä viisivuotinen SoildiverAgro -hanke. Eduskunnan myöntämillä luomututkimusrahoilla tullaan kehittämään kierrätystyppilannoitteita, etsimään keinoja parantaa suomalaisen luomutuotannon ympäristötehokkuutta ja kehittämään kannattavia liiketoimintamalleja luomuyrittäjille. Näistä tulette lukemaan lisää. Luomuala on asettanut yhteiseksi tavoitteekseen luomun tuplaamisen ensi hallituskaudella. Luomuinstituutti esittää, että luomututkimukseen varattu rahoitusosuus maatalous- ja elintarvikealan tutkimuksen kokonaisuudesta vastaisi tulevalla hallituskaudella luomun kasvavaa osuutta ruoantuotannon ja -kulutuksen kokonaisuudesta. Näin ollen luomuun suunnattavia tutkimusvaroja tulisi merkittävästi kasvattaa nykyisestä. Vähintäänkin tuplata. ◀ Kirjoittaja johtaa Luomuinstituuttia, joka on Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston monitieteinen tutkija- ja asiantuntijaverkosto.

42

LUOMULEHTI 3 | 2019

Humuspehtoori Oy


TEKSTI: NOORA MANTERE JA BRITA SUOKAS

Noora Mantere

aasu olla luomua? k o i b o k i o V

Voidaanko biokaasua nimittää luomuksi, jos se syntyy samassa laitoksessa kuin luomupelloille

Kierrätysravinteet luomuviljelyssä -tapahtuman osallistujat vierailivat Palopuron biokaasulaitoksella Hyvinkäällä.

soveltuva lannoite? Luomulehti otti selvää.

P

alopuron ekologinen symbioosi tuottaa Hyvinkäällä biokaasua, jota markkinoidaan luomubiokaasuna symbioosin yhteydessä toimivalla tankkausasemalla. Biokaasun tuotannosta vastaava energiayhtiö Nivos Oy kertoo tuotteesta verkkosivuillaan näin: ”Kutsumme biokaasuamme luomubiokaasuksi, koska sen raaka-aineena käytetään luomupelloilla viljeltävää viherlannoitusnurmea sekä luomulannoitteeksi hyväksyttyä hevosen- ja kananlantaa.” Suomessa toimii useita biokaasulaitoksia, joiden mädäte soveltuu luomupeltojen lannoitteeksi. Soveltuvuuden ratkaisevat biokaasun tuotannossa käytetyt syötteet, eli prosessin raaka-aineet. Luomuun soveltuvat lannoite- ja maanparannusaineet määrittää EU:n luomuasetus. Ruokavirasto neuvoo lannoitteen luomuun soveltuvuuden arvioinnissa ja ylläpitää luetteloa niistä luomuun soveltuvista lannoitevalmisteista, joiden osalta valmistajat tai markkinoijat ovat tiedon julkaisemista pyytäneet.

Luomusertifiointi on mahdollista Ruokaviraston ylitarkastaja Sampsa Heinonen kommentoi asiaa seuraavasti: – ”Luomubiokaasu” ei kuulu EU:n luomulainsäädännön soveltamisalaan, mutta useissa maissa on sille sekä tuotantoehtoja että sertifiointia. Mikään ei siis estä kutsumasta biokaasua luomubiokaasuksi, kunhan se ei ole kuluttajaa harhaanjohtavaa. – Luomussa on tapana noudattaa jotakin standardia eli tuotantoehtoja ja sertifioida tuotantotapa asiakkaiden luottamuksen ylläpitämiseksi myös niiden tuotteiden osalta, jotka eivät EU-lainsäädännön soveltamisalaan kuulu. Tuttu esimerkki tästä on luomukosmetiikka, Heinonen jatkaa. Ja toden totta: Keski-Euroopassa luomubiokaasusta on puhuttu jo vuosia ja sille on omia sertifikaatteja, mutta Suomesta tällainen puuttuu. EU-rahoitteinen Sustaingas-hanke on määritellyt luomubiokaasun siten, että sen valmistuksessa hyödynnetään pääasiassa luomutiloilla syntyviä biomassoja, kuten nurmea ja lantaa. Lisäksi energiakasvien sekä tavanomaisesta tuotannosta peräisin

olevien sivuvirtojen käytölle voidaan asettaa rajoitteita. Esimerkiksi saksalainen luomutarkastuslaitos Naturland määrittää luomubiokaasun tuotantosäännöissään rajat myös peltoon mädätteen mukana levitettäville ravinnemäärille. ◀ Artikkeli on tuotettu osana BioRaki 2 – Konsentraatista ja biohiilestä kasvuvoimaa -hanketta, joka on saanut rahoitusta ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen ohjelmasta.

LUOMULEHTI 3 | 2019

43


På svenska TEXT: MICAELA STRÖM BILD: KIM BLÅFIELD

Ekotankesmedja 2019 Årets ekotankesmedja gick av stapeln i Gamla Vasa vid Yrkesakademin i Österbotten torsdagen den 11 april 2019. Det var jubileumsår då Ekotankesmedjan nu ordnades för tionde gången av SLC tillsammans med Projekt EkoNu!.

A

ntalet anmälda deltagare till årets tankesmedja var drygt 50 ekoproducenter, studerande och samarbetspartners från olika delar av Svenskfinland. Ämnen som bland annat diskuterades under dagen var framtida ekoförbindelser, upphandling av livsmedel till den offentliga måltiden samt nytänk inom den globala matproduktionen. Ekotankesmedjan inleddes av en tillbakablick på de föregående ekotankesmedjorna och det kan konstateras att många aktuella ämnen diskuterats under de år tankesmedjan turnerat runt i Svenskfinland. Föreläsare från hela norden har deltagit under årens lopp och deltagarantalet har legat stabilt

på mellan 40–50 deltagare. Tanken bakom ekotankesmedjan var att stärka landskapsöverskridande nätverk bland ekoaktörer i Svenskfinland och det har vi lyckats bra med!

Mycket ännu oklart om framtidens ekoförbindelser Jonas Laxåback, verksamhetsledare SLC, gick under rubriken Framtidens ekoförbindelser genom situationen som råder idag. Ännu vet man inte mycket om framtidens ekoförbindelser men inga större förändringar i ekostödsystemet är på gång från EU. Nya CAP innebär en minskad budget överlag till jordbruket och varje EU-land gör upp sin egen strategi.

Under ekotemaveckan i Nykarleby synliggjordes regionens ekologiska och närproducerade råvaror.

44

LUOMULEHTI 3 | 2019

För tillfället görs inga nya ekoförbindelser och det är knappast troligt att nya stödsystemet är igång 2021 som tänkt från början, utan risken är att det skjuts fram till 2022 eller 2023. I värsta fall betyder det en lång väntan för nya ekogårdar att komma in i stödsystemet. Frågan är vad som är möjligt under dessa ”mellanår” och kring det spekulerade Laxåback vidare på under sin taltur.

Matmedborgarskap för planeten Matmedborgarskap diskuterades under Patricia Wiklunds föreläsning. Wiklund från Invenire Ab höll ett föredrag med rubriken ”Livskraftiga matsystem kräver matmedborgarskap!”. Föredraget var en frisk fläkt med blicken framåt där vår tids största frågor ställdes på sin spets, hon höll fram att det krävs radikalt nytänkande inom den globala matproduktionen då nuvarande produktionssystem och överkonsumtion tär hårt på vår planet. Några nyckelfaktorer i kampen är smart produktion, smart konsumtion, återvinning och ett samhälle som agerar smart tillsammans. Återkommande under ekotankesmedjan bland flera talare var vikten av smart kon-


I slutet av januari 2018 arragerade projektet EkoNu! och centralköken i Nykarleby en eko- och närmatsvecka. Till sin hjälp hade de den franske matinspiratören Julien Huéber som assisterade storkökspersonalen under veckan.

sumtion och produktion. Kolbindningen till marken hölls fram som en faktor till att bromsa klimatförändringen, effektivare kolbindning kan uppnås med mer vall och fleråriga växter i växtföljden, gärna också i kombination med betande djur. Detta är något som de ekologiska bönderna redan är bra på!

Ekologiskt i den offentliga sektorn På tankesmedjan framhävdes också att det är viktigt att skolor och andra kommunala aktörer skulle ha mera ekologiska produkter på sina matmenyer. Redan att man i skolåldern introduceras till ekologiska produkter gör att attityderna lättare följer med till vuxenlivet, viktigt också att de som serveras den ekologiska maten vet vad ekoproduktion innebär och varifrån man får tag på ekologiska produkter. Veronika Franzén kosthålls- och städchef på Nykarleby stad berättade om stadens kostpolicy som Nykarleby fastställde vintern 2018, där staden går in för att anskaffa närproducerade och också gärna ekologiskt producerade råvaror till stadens matproduktion. Franzén berättade också att man i samarbete med EkoNu! arrangerade en intressant ekotemavecka i början av 2018. Kostnaderna för ekotemaveckan blev inte mycket högre än under en vanlig vecka men däremot mera arbetsdryg. ◀ Föreläsningsmaterialet från dagen hittas på www.ekonu.fi

LUOMULEHTI 3 | 2019

45


Yhdistyksistä

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI KUVAT: NOORA MANTERE

Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie ja varapuheenjohtaja Janne Rauhansuu järjestöpäivillä.

Järjestöpäivillä nautittiin edunvalvontajohtaja Susann Rännärin laatimasta ohjelmasta.

KEVÄTKOKOUKSEN ANTIA Luomuliiton kevätkokous pidettiin 12.4. Hyvinkäällä Knehtilän tilalla.

K

evätkokouksessa vahvistettiin vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Toimintavuosi 2018 oli Luomuliitolla järjestön sisäisten prosessien suhteen aktiivinen. Henkilöstöön on tullut vaihdoksia, ja toiminnan hallinnan työkalujen kehitystyöt on aloitettu. Tämän lisäksi on jatkettu yhdistyksen perustoimintaa.

Edunvalvonta Edunvalvonnan alueella aiheita, joiden parissa tehtiin töitä, olivat EU:n luomuasetuksen toimeenpanolain sekä CAP-uudistuksen valmistelu. Näiden lisäksi puututtiin Mavin tulkinnan muutokseen viherlannoitusalojen merkitsemisestä kesken tukikauden. Syyskokouksen yhteydessä julkaistiin kannanotto, jonka mukaan uusia luomusitoumuksia on tehtävä myös vuonna 2019. Toinen kannanotto tehtiin yhdessä Pro Luomun kanssa ministeri Jari Lepän ilmoitettua, että sitoumuksia ei tehdä. Kaikkien luo-

46

LUOMULEHTI 3 | 2019

muorganisaatioiden kanssa vedottiin vielä kolmannen kerran, että määrärahat uusiin sitoumuksiin löytyisivät, jotta luomun positiivinen kehitys turvattaisiin. 5.12.2018 kävimme yhdessä muiden luomuorganisaatioiden kanssa ministeri Lepän luona keskustelemassa luomutuotannon tulevaisuudesta sekä siitä, miten katko luomusitoumuksissa vaikuttaa luomun tulevaisuuteen. Tämän lisäksi osallistuttiin ahkerasti ilmastokeskusteluun mm. kirjoittamalla luomupeltojen hiilensidontapotentiaalista Helsingin Sanomiin mielipidekirjoitus yhdessä Luomuinstituutin ja Pro Luomun kanssa. Luomuliitto antoi vuoden 2018 aikana 11 pyydettyä lausuntoa, joista kolmen yhteydessä käytiin myös eduskunnassa kuultavana: joko maa- ja metsätalousvaliokunnassa tai ympäristövaliokunnassa.

Luomulehti ja muu viestintä Luomuliiton voi katsoa onnistuneen erityisesti laadukkaan Luomulehden tuottamisessa. Kuusi 60-sivuista Luomulehteä on jul-

kaistu vuoden aikana. Lehden tilaajamäärä nousi 454 kappaleella edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2018 Luomuliitto jatkoi tiedottamista laatimalla yhdeksän tiedotetta. Luomuliiton nettisivuilla oli 34 000 käyttäjää vuoden aikana. Sosiaalisessa mediassa panostettiin Facebookin hyödyntämiseen. 5000 tykkääjän raja meni rikki, ja kesällä otettiin käyttöön maksullinen mainonta. Twitterissä tavoitettiin jo yli 3000 seuraajaa.

Tuore, nuori luomuviljelijä: saat vuoden 2019 jäsenyyden lehtineen ilmaiseksi, mikäli olet siirtynyt luomuvalvontaan 2016–2019 välisenä aikana ja ollut silloin alle 40-vuotias.


Yhdistyksistä

Knehtilän tila Hyvinkäällä tarjosi erinomaiset puitteet Luomuliiton kevättapahtumille.

Muista päivittää yhteystietosi jäsenrekisteriin, jotta oma luomuyhdistyksesi tavoittaa sinut: www.luomuliitto.fi/jasentiedot Luomuviljelijöiden ammattitaidon kehittäminen Luomuliiton asiantuntijapalvelu toimi kuudetta vuotta ja tarjosi mm. maksutonta puhelin- ja sähköpostineuvontaa. Asiantuntijoina toimivat Jaana Elo (elintarvike), Mikko Rahtola (puutarha), Erkki Vihonen (kasvintuotanto) ja Katarina Rehnström (kotieläin). Yleisten kysymyksien vastauksia julkaistiin jokaisessa Luomulehdessä. Tämän lisäksi mentor-toimintaa on ollut käynnissä vuodesta 2013, ja ammattitaitoa on myös kehitetty tuottajaorganisaatiohankkeessa. Luomuliiton Tuottajaorganisaatioita puutarha- ja siementuotantoon -hankkeen tavoitteena on edistää tuottajaorganisaatioiden syntyä etenkin luomupuutarha- ja -siementuotantoon.

Vuoden 2018 aikana lähetetyt tiedotteet •

Luomupelloilla luonnon monimuotoisuus suurempi – Luomussa kemiallisia torjuntaaineita ei käytetä lainkaan

Luomutuotannon laajeneminen turvattava

Kannanotto: Suomi tarvitsee lisää luomupeltoja

Luomuliitto vaatii, että uusia luomusitoumuksia tehdään myös 2019

Vuoden Luomuyritys perusti konttiteurastamon

Vuoden Luomutuote -kilpailun palkitut valtaavat uusia tuotekategorioita

Kannanotolla vaikuttamista: Mavi palautti hakuoppaan aiempaan muotoon

Luomuliiton mukaan on kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista muuttaa tukiehtojen tulkintoja kesken ohjelmakauden.

Ei juuri poikkeuksia luomurehuihin huonosta satovuodesta huolimatta

MEILTÄ TUOTTEET LUOMUTILOILLE Serenade ASO

Biologinen bakteerivalmiste sienitautien, erityisesti harmaahomeen ja härmän torjuntaan useilla marjoilla ja vihanneksilla sekä avomaalla että kasvihuoneissa.

Raptol

Biologinen tuote tuhohyönteisten torjuntaan hedelmäpuilta, vihanneksilta ja koristekasveilta.

ZM-Grow™

Ainutlaatuinen kierrätyslannoite viljojen ja nurmien hivenlannoitukseen.

Haasteita tulevaisuuteen Jäsenmäärä ei vuoden 2018 aikana kasvanut, ja tilanne tarjoaakin haasteen tuleville vuosille. Haasteeksi jäi myös IFOAM-Suomi -ryhmän toiminnan sekä työryhmätyöskentelyn kehittäminen. ◀

p. 020 791 4030

LUOMULEHTI 3 | 2019

47


Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 23.8.

KONEITA

LUOMUTAIMIA

VADELMAN JA MANSIKAN TAIMET LUOMUNA: • Muskoka • Maurin Makea

Soita! Boris 0500‐567611

Meiltä tutkitusti parhaat mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan ja  luomutuotantoon tarkoitetut koneet

• Polka

Kotimainen, varmennettu taimituottaja!

EINBÖCK AEROSTAR

Rikkaäestää 100% tarkkuudella

SIEMENIÄ

Laatusiemenet luomuun! ROTAKING

Torjuu kuorettuma ja rikat

COMBCUT

Voittanut monta palkintoja

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

KVICK‐FINN

Torjuu juuririkkaruohot 98% teholla

OSTAMME LUOMUVILJAA

AGUIRRE

Äes‐kylvökone 3‐9 m

OVLAC

Mini On‐Land 6‐17 cm syv.

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

48

LUOMULEHTI 3 | 2019


Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

Bonsilage Pro – propyleeniglykolia omasta säilörehusta Tutustu säilörehuanalyyseihin sivuillamme www.eurotrading.fi

Hyväksytty luomuun!

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

LANNOITTEITA apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

KONEITA

KONEITA

Valvatti- ja ohdakekukinnot pois luomupelloilta!

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 9 JA 12 M

Root Stopper™ kultivaattori keskikesän kesantoon! Tehokas nurmirikon teko ilman erillistä esimuokkausta!

Latvusniitot hyötykasvien päältä

Rikkapesäkkeiden ja pyörtänöiden niitot

Laitumien ja viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus ja ongelmarikkojen poisto perunalta ja riviviljelmiltä

w-cult.fi W-Cult Oy, Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

LUOMULEHTI 3 | 2019

49


TEKSTI: JAANA ELO KUVAT: EKOCENTRIA/TERO TAKALO-ESKOLA

Ammattikeittiöiden luomukysyntä otettava todesta Suomessa on 17 500 ammattikeittiötä, jotka tarjoavat noin 700 miljoonaa ateriaa vuosittain. Aterioiden valmistamiseen käytetään arviolta 350 miljoonaa kiloa raaka-ainetta. Lähes puolet ammattikeittiöistä on päättänyt lisätä luomun käyttöä.

K

iinnostus luomua kohtaan on kasvanut merkittävästi parin viime vuoden aikana myös julkisen sektorin ammattikeittiöissä. Viime Vuodenvaihteessa ammattikeittiöille tehdyn selvityksen mukaan 47 prosenttia julkisista ruokapalveluista on tehnyt strategisen päätöksen lisätä luomuraaka-aineiden käyttöä, kun taas vuonna 2016 vain 22 prosenttia oli tehnyt vastaavan päätöksen. Projektipäällikkö Anu Arolaakso Savon koulutuskuntayhtymästä pitää strategista päätöstä tärkeänä tekijänä luomun käytön nostamiseksi julkisissa ammattikeittiöissä.

50

LUOMULEHTI 3 | 2019

– Olisi hyvä laatia luomun lisäämiselle numeeriset tavoitteet ja niiden seurantamittarit, jolloin päätöksiä olisi helpompi viedä konkreettisesti ruokapalveluiden toimintaan, Arolaakso kommentoi. Luomumaito tuplasi luomun käytön Suomen hallitus asetti vuonna 2013 tavoitteen, jonka mukaan julkisen sektorin ammattikeittiöiden tarjoamasta ruoasta 20 prosenttia tulisi olla luomua vuoteen 2020 mennessä. Valitettavasti luomun käyttö on lisääntynyt hitaasti kotimaisten luomutuotteiden heikon saatavuuden takia. Ammattikeittiöiden luomutavoite on kuitenkin edelleen mahdollista saavuttaa. Esimerkiksi luomumaidon lisääntynyt käyttö tuplasi julkisen sektorin luomuosuuden kahdessa vuodessa: vuonna 2016 luomun osuus oli 6 prosenttia, ja nyt se on 12 prosenttia. Luomumaidon käytön lisääntymisen taustalla on maa- ja metsätalousministeriön päätös maksaa luomumaidolle korotettua koulujakelutukea syksystä 2017 lähtien. Kun markkinoille saadaan luomutuotteita, jotka ovat ammattikeittiöiden käyttöön sopivia ja joiden hinta ei ole liian korkea sekä saatavuus on tasaista ja varmaa, niin hallituksen 20 prosentin luomutavoite on varmasti saavutettavissa.

Aktiivista myyntiä Ammattikeittiöt peräänkuuluttavat tuottajilta aktiivisempaa tiedottamista ja rohkeasti suoraa yhteydenottoa. Tarvitaan ammattikeittiöiden tarpeisiin räätälöityjä kotimaisista luomuraaka-aineista valmistettuja tuotteita ja puolivalmisteita. Tuotesuunnittelu tulee tehdä yhteistyössä keittiön, jatkojalostajan ja tuottajien kesken osallistamalla kaikki ketjun toimijat mukaan. Tuotteiden esikäsittely ja riittävän iso pakkauskoko, tasainen laatu sekä toimitusvarmuus – siinä ovat yksinkertaisesti tärkeimmät kriteerit ammattikeittiöille tarjottaville luomutuotteille. Tuotteiden tulee olla myös hinnaltaan ammattikeittiöille sopivia, koska ammattikeittiömarkkina on täysin toisenlainen kuin vähittäiskaupan. Luomuna tarvitaan runsaasti lisää maitoa ja maitotuotteita, perunaa, juureksia, vihanneksia sekä mylly- ja leipomotuotteita, lihaa ja lihatuotteitta. Kasvisruokailun yleistymisen myötä myös kotimaisille luomukasviproteiinituotteille on kysyntää ja ammattikeittiöt ovat valmiita lisäämään näiden käyttöä keskimäärin 1 000–5 000 kiloa/tuote.


Ympäristön hyvinvointi ensimmäistä kertaa syyksi valita luomu Kyselyssä ympäristön hyvinvointi nousi ensimmäistä kertaa julkisten ruokapalvelujen syyksi suosia luomua. Selvityksen mukaan luomu on valinta myös hyvän laadun ja maun vuoksi. Luomun käytön lisääminen nähdään ruokapalveluissa yhtenä osana kestävää kehitystä toimintoja. Myös ymmärrys luomun ympäristöhyödyistä on lisääntynyt. Tämä on omalta osaltaan varmasti lisännyt myös luomun arvostusta ja käyttöä.

LUOMUTUOTTEITA

Luomuleipomo

Tuottajaorganisaatiosta vetoapua Luomuliitolla on ollut viime vuoden alusta lähtien tiedonvälityshanke, jonka tavoitteena on kannustaa tuottajia yhteistyöhön sekä välittää tietoa tuottajaorganisaatioiden mahdollisuuksista. Maaliskuussa hyväksyttiin vihdoin Suomen ensimmäinen tuottajaorganisaatio, Lounais-Suomen Lampurit ry. Tuottajaorganisaatiojärjestelmän tavoitteena on vahvistaa tuottajien asemaa maataloustuotteiden markkinoilla, ja se mahdollistaa tuottajajäsenten kesken yhteistyötä niissä asioissa, joissa yhteistyöstä on hyötyä. Tuottajaorganisaatio voi tehdä jäsentensä puolesta sopimuksia tuotannon myymisestä, tai jäsenet voivat sopia keskenään tuotantomääristä ja näin optimoida tuotantoaan. Luomuliiton hankkeessa on tehty yhteistyötä MTK:n kanssa ja tuottajille on laadittu mm. tuottajaorganisaation sääntömalli sekä sopimuspohja, jota voi muutenkin hyödyntää kaupankäynnissä. Kaikki tuottajaorganisaatioihin ja hankkeeseen liittyvä materiaali löytyy Luomuliiton sivuilta. Tiedonvälityshanke päättyy kesäkuun lopussa, mutta yhteistyön kehittämistä tulee jokaisen luomutoimijan jatkaa, jotta suomalainen luomu voi vastata paremmin kasvavaan luomutuotteiden kysyntään. ◀ Lisää tuottajaorganisaatioista: www.luomuliitto.fi/hankkeet

LUOMUREHUKAURAA

MYYDÄÄN LUOMUREHUKAURAA Puituna, ilman kuivausta Kuljetus sopimuksen mukaan lähialueille, tai itse noudettuna Oriveden alueelta. keltamaenluomutila@gmail.com

LUOMUELINTARVIKKEITA

LUOMU ON HYVÄÄ – TAVALLISTA PAREMPAA! TERVETULOA LUOMU OSTOKSILLE! * TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ, MUURUVESI * * TOPIN HALLI, KUOPION KAUPPAHALLI *

* LUOMUKAUPPAA 4.6.2019 JO 20 VUOTTA!

LUOMULEHTI 3 | 2019

51


Kysymyksiä

Jaana Elo Elintarvikeasiantuntija 040 964 1518

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat @ Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

52

LUOMULEHTI 3 | 2019

Miten merkitsen kotimaisen luomulihan alkuperän ravintolaruuassa? KYSYMYS ON erittäin ajankohtainen näin maatilamatkailun kesäsesongin alussa. Kuluttajatutkimuksen mukaan yli 80 % kuluttajista pitää tärkeänä, että tieto aterian ainesosana käytetyn lihan ja kalan alkuperämaasta olisi tarjoilupaikoissa saatavilla ilman, että sitä tarvitsee erikseen kysyä. Suomi lähetti kesäkuussa 2018 komissiolle ehdotuksen asetuksesta, joka velvoittaisi ravintoloita ilmoittamaan näkyvästi kalan ja lihan alkuperämaan tarjoilupaikoissa. Merkittävä osa Suomeen tuotavasta lihasta päätyy juuri ravintoloihin ja muihin tarjoilupaikkoihin. Koska kalastustuotteille on omat eurooppalaiset säännöt myös alkuperämaan tai -alueen ilmoittamisesta, kansallisista alkuperämerkintävaatimuksista kalan osalta luovuttiin. Tarjoilupaikoissa, kuten kahvilat ja ravintolat, laitosruokalat ja grillikioskit, tuli pakolliseksi 1.5.2019 alkaen ilmoittaa kirjallisesti naudan-, sian-, lampaan-, vuohen- ja siipikarjan lihan alkuperämaa. Asiasta säädetään uudessa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa, joka on voimassa kaksi vuotta eli 30.4.2021 asti. Alkuperämaan voi esittää esimerkiksi ruokalistassa tai taulussa. Tämä vaatimus koskee myös maatilamatkailua harjoittavia toimijoita, joilla on ateriapalveluita. Alkuperämaan merkintävaatimus koskee naudan- ja sianlihaa, lampaan- ja vuohenlihaa sekä siipikarjanlihaa, joihin kuuluvat kana, hanhi, ankka, kalkkuna ja helmikana. Alkuperä tulee kertoa, kun niitä käytetään tarjoilupaikassa tuoreena, jäähdytettynä tai jäädytettynä elintarvikkeen tai aterian raaka-aineena. Lihan määrälle ei ole asetettu mitään


Lisää alkuperämerkinnöistä: MMMa 154/2019

Miten maa-artisokan viljely onnistuu Suomessa? AINA SILLOIN tällöin tulee vastaan kysymyksiä perinteisestä, mutta kuitenkin harvemmin meillä viljellystä kasvista nimeltään maa-artisokka. Kasviin liittyy monia mielenkiintoisia ominaisuuksia, mutta myös tiettyjä oikkuja, jotka on hyvä ottaa huomioon viljelyä suunniteltaessa. Pitkänhuiskea jopa 2–3 metriseksi kasvava maa-artisokka (Helianthus tuberosus L.) on auringonkukan sukulainen, vaaleita muhkuroita mukuloita tekevä kasvi. Sen on todettu Suomenkin oloissa olevan yksi suurimpia biomassan tuottajia peltohehtaaria kohti, ja mielenkiintoisen siitä tekee muutenkin sen monipuolisuus. Maa-artisokka tuottaa ihmis- ja eläinravinnoksi kelpaavia mukuloita, mutta sen varret kelpaavat myös rehuksi tai biokaasun raaka-aineeksi. KeskiEuroopassa sitä viljellään energiakasviksi paikoin kylvämällä sitä keskipakolevittimellä mukulan palasista. Se kasvaa eloperäisillä lannoitteilla hyvin ja viihtyykin parhaiten multavilla mailla. Se on myös hyvä tuulensuojakasvi. Maa-artisokka sietää jopa ajoittaista meriveden käyttöä kastelussa. Nyt kun biokaasun tuotantoa mietitään monella suunnalla, se olisi kenties omiaan viljeltynä siihen tarkoitukseen vähempiarvoisilla rantavyöhykepelloilla. Maa-artisokka toimisi hyvänä ravinnesiepparina ja biomassan tuottajana. Hankalin puoli siinä on kenties pysyvyys, eli kerran maa-artisokalla ollutta lohkoa voi olla vaikea saada siitä uudestaan täysin puhtaaksi. Hämeen ammattikorkeakoulussa on tällä vuosikymmenellä kirjoitettu hyvä opinnäytetyö maa-artisokan viljelystä, joka kannattaa ilman muuta lukea ennen juurimateriaalien tilausta.◀

Arella Rahtola

määrällistä kriteeriä. Alkuperämaan merkintävaatimus ei kuitenkaan koske raaka-aineena käytettäviä raakalihavalmisteita (esim. luomuhunajabroilerisuikaleet) ja lihavalmisteita (esim. luomumakkarat). Alkuperämaalla tarkoitetaan eläimen kasvatusmaata. Esimerkiksi lihamureke, joka sisältää naudan- ja sianlihaa, voisi olla merkitty ”Lihamureke: naudanliha (alkuperämaa Suomi), sianliha (alkuperämaa Saksa)”. Mikäli kaikki ruoassa käytetty liha on suomalaista ja myös lihavalmisteissa ja raakalihavalmisteissa oleva liha on suomalaista, voidaan ilmoittaa yleisesti ”Kaikkien käyttämiämme lihojen alkuperämaa on Suomi”. Eli yleisilmaisu ei saa johtaa asiakasta harhaan ja näin ollen myös liha- ja raakalihavalmisteet pitää olla suomalaista. Alkuperätiedon ei tarvitse olla painettuna ruokalistaan eikä tietoa tarvitse antaa jokaiselle asiakkaalle erikseen kirjallisesti, vaan tieto lihan alkuperämaasta voidaan antaa tarjoilupaikassa helposti havaittavassa ja selkeässä esitteessä tai taulussa tai muulla vastaavalla selkeällä tavalla. Aterian ainesosana käytetyn lihan alkuperämaasta voidaan kertoa myös vapaaehtoisella Hyvää Suomesta – merkillä. Alkuperämaatiedon lisäksi on hyvä muistaa ilmoittaa elintarvikkeen nimi sekä allergioita ja intoleransseja aiheuttavat aineet ja tuotteet. Vaatimuksia sovelletaan siitä riippumatta, nauttiiko kuluttaja elintarvikkeen tarjoilupaikassa vai ottaako sen mukaansa vai myydäänkö se verkkokaupassa. Alkuperämerkintävaatimuksella halutaan edistää kuluttajan edellytyksiä tehdä tietoisia ja vastuullisia valintoja ravintoloissa – toivottavasti tämä lisää osaltaan suomalaisen luomulihan tarjontaa ja kysyntää. ◀

Tiimissä mukana myös:

Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola 040 573 4791

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 936 2150

Erkki Vihonen Kasvintuotannon asiantuntija 040 936 0377

LUOMULEHTI 3 | 2019

53


Kolumni

Kokeilunhalua

A

LAURA HÄMÄLÄINEN on Luomulehden kolumnisti ja hämäläinen luomuviljelijä, jonka käsien kautta kulkee paitsi kyytönlihaa ja vihanneksia suoramyyntiin, myös osuvia blogitekstejä Huljalan Tupalasta.

Lapsityövoiman käytön paljastavasta nurinkurisesta tekstityksestä huolimatta nämä parsakaalit osasivat viime suvena kasvattaa kukintonsa aurinkoa kohden.

Laura Hämäläinen

urinko paistaa, ja kasvimaa kutsuu. Jos kylvömestari ei pahasti töppäile, törröttää lehden ilmestyessä monenlaisia taimia terhakkaina mullan yläpuolella. Tätä kirjoitettaessa siemenet talvehtivat levollisina pusseissaan. Jotta homma pysyisi mielenkiintoisena, niissä pusseissa on muun muassa värillisten kukkakaalien ja valkoisen kurkun siemeniä. Oman kiinnostuksen lisäksi on tarkoitus maksimoida asiakkaan uteliaisuus. Ainakin tässä valtakunnassa kysymys on aika marginaalituotteista. Tämän marginaalisuuden vuoksi niitä ei ole tarkoitus kovin paljoa kylvääkään. Kunhan pääsee kokeilemaan ja näkee, miten haaviin sattuneilla lajikkeilla tässä ilmastossa pyyhkii ja kiinnostavatko ne muita kuin pellolle sattuvia rusakoita ja peltomyyriä. Luomusiemeniä eivät hakukoneet löytäneet meiltä eikä naapurimaista. Tavanomaisia, peittaamattomia pienkokeilijalle sopivana annoksena oli ranskalaisen puutarhaliikkeen verkkokaupassa. Pohjolan emännän tilaus oli ilmeinen ilonaihe Välimeren rannalla liikettä pitävälle mösjöölle. Ainakin hän intoutui näin kertomaan emännälle lähettämässään sähköpostissa. Emäntä tarjoili vastaukseksi boreaalista eksotiikkaa, eli kertoi kirjoittavansa hangen hohteen valaisemassa toimistohuoneessa. Kirjeenvaihto mösjöön kanssa jatkunee, mikäli ELY-keskus vielä myöntää luvan käyttää näitä siemeniä. Lupahakemuksessa ilmoitetaan aiotun siemenmäärän paino. Näissä pienissä kokeiluissa esim. kaalikasveilla määrät pyörivät gramman molemmin puolin. Riittävän tarkkoja vaakoja lienee lähinnä kemisteillä ja huumekauppiailla. Meidän hamppumme on moneen kertaan testeissä huumaamattomaksi todettu. Tilatut siemenerät olivat kappalemääräisiä, ja taulukoiden mukaiset tsp:t heittävät satakin prosenttia. Onpahan nyt kumminkin laskettu kertolaskua ja tehty hakemus. Euroopan turuilla haluttaisiin poistaa luomutuotannosta mahdollisuus tavanomaisen siemenen käyttöön. Erikoisuuksia jäisi silloin tarjoamatta ja kokeilematta, mikä heikentäisi luomutuotteiden kilpailukykyä. Luomu ei riitä mielenkiintoisuuteen, jos tavanomaisena on tarjota jotain, mitä utelias haluaa. Ongelma ei ole ainakaan yhtään pienempi näillä leveyksillä, missä sopivien lajikkeiden tarjonta on muutenkin isoja tuotantoalueita vähäisempää. ◀

54

LUOMULEHTI 3 | 2019

KUVITUS: EVELIINA SILLANPÄÄ


VUODEN LUOMUTUOTE -KILPAILU 2019

Vuoden Luomutuote

Vuosittainen kilpailu nostaa esille Suomen parhaat luomu-uutuudet. Voittajan valitsee asiantuntijaraati. Tuotteen arvioinnin kriteereinä ovat maku ja muut aistinvaraiset ominaisuudet. Tuotepakkauksesta arvioidaan houkuttavuus, ulkonäkö, käytettävyys ja kierrätettävyys. Tuotteen kokonaisuudesta arvioidaan sen uutuusarvo, innovatiivisuus ja kaupallinen potentiaali. Tuotteen tulee olla valmistettu Suomessa ja pääraaka-aineiden tulee olla alkuperältään suomalaisia. Pääraaka-aineita ovat liha, maito, vilja, kananmunat, hunaja, sienet, kasvikset, marjat, hedelmät, peruna ja öljy- sekä palkokasvit. Jos kilpailija osoittaa, että pääraaka-ainetta ei ole saatavilla kotimaisena, voidaan hyväksyä ulkomainen raaka-aine. Kauppojen private label -tuotteet eivät voi osallistua kilpailuun. Kilpailussa on kaksi sarjaa: kuluttajatuotteet ja ammattikeittiötuotteet. Osallistuminen edellyttää tuotenäytteiden lähettämistä. Päivämäärä ja lähetysosoite kerrotaan ilmoittautuneille. Voittajat julkistetaan 02.10. Finlandia-talolla Luomuelintarvikepäivässä. Lisätietoja: luomuliitto@luomuliitto.fi, puh. 0400 534 003

VUODEN LUOMUYRITYS 2019 -KILPAILU Mikä on innovatiivisin, ekologisin tai muuten innostavaa esimerkkiä näyttänyt luomuyritys?

VUODEN LUOMUTUOTE 2018 Kunniamaininta Ilmoittautumiset 23.8. mennessä www.luomuliitto.fi/luomutuotteet/vuoden-luomutuote

Luomuyrittäminen on ylpeyden aihe Palkitsemisen avulla Luomuliitto haluaa kannustaa ja saada luomuyrittäjyyttä esille myös mediassa. Voittaja voi olla maatila tai elintarvikejalostusta tai -myyntiä tekevä yritys. Vuoden Luomuyritys 2018

Ehdota: Vuoden Luomuyritys 2018! Ehdota: Vuoden Luomuyritys 2019! Ehdotuksia otetaan vastaan lomakkeella 4.10 asti. Lomakkeen löydät täältä: www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/vuoden-lumuyritys Luomuliiton hallitus valitsee voittajan, ja se julkistetaan Luomupäivien yhteydessä 6.11. Porissa.

Isokummun lammastila


RISTIKKO

Lähetä täytetty ristikko yhteystietoineen osoitteeseen Luomuliitto ry, PL 145, 00101 Helsinki ja osallistut Luomuliiton t-paidan arvontaan!

Nimesi: ______________________________________________________

Paidan koko:______________

Postiosoitteesi: ___________________________________________________________________________


Osta kesäksi Luomuliiton t-paita T-PAITOJA 100 % luomupuuvillaa, musta Unisex-malli S-XXL Naisten malli S-XL

Tarkemmat mitat ja tilaukset: www.luomuliitto.fi/jarjesto/tuotteita-ja-materiaaleja/

25,Tilauslomake seuraavalla sivulla!

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 3 | 2019

57


Haluan liittyä luomuyhdistyksen tai Luomuliiton suorajäseneksi Luomuyhdistykset ovat Luomuliiton jäseniä. Luomuyhdistyksen jäsenenä saat kaikki Luomuliiton jäsenedut käyttöösi. Jäsenmaksut vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla, jonka jäsenmaksut näkyvät tällä lomakkeella. ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Kainuun luomuyhdistys ry ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry ☐ Länsi-Suomen luomu ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Satakunnan luomutuottajat ry ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Luomuliiton suorajäsenyys

Valitse jäsenyystyyppi ☐ Tuottajajäsen 100 € Sisältää

Luomulehden! (poikkeus Österbottenin jäsenet) Alv 10 % 3,64 e, alviton osuus 36,36 e. Suorajäsenellä äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.

☐ Kuluttajajäsen 25 €

HUOM! Ei sisällä Luomulehteä. Jos haluat Luomulehden on se tilattava erikseen.

☐ Kannatusjäsen 100 € yritys tai

☐ Yhteisömme haluaa liittyä jäseneksi 140 € Sisältää Luomulehden! Alv 10 % 3,64 e, alviton osuus 36,36 e

henkilö

Haluan tilata Luomulehden Tuottajajäsenille Luomulehti kuuluu jäsenyyteen, eikä lehteä tarvitse tilata erikseen! Mikäli jäsenyyteesi ei kuulu Luomulehti, voit sen tilata erikseen. Luomulehden voi tilata vaikka ei ole jäsenenä. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

Oletko siirtynyt luomuvalvontaan 2016-2019 välisenä aikana ja olitko silloin alle 40-vuotias? ☐ KYLLÄ - siinä tapauksessa saat vuoden 2019 jäsenyyden ilmaiseksi! ☐ EN

Valitse tilaustapa (hinnat sis. alv 10%)* ☐ Kestotilaus 60 € ☐ Yhden vuoden tilaus

66 €

☐ Kestotilaus jäsenelle 40€ (kuluttaja-, kannatus- ja yhdistysjäsenet + Österbotten-jäsenet) ☐ Opiskelijatilaus 30 € ☐ Näytenumero 1 kpl

0€

☐ Jäsenyhdistyksille lisävuosikerrat

15 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja

15 €

☐ Muu**

*Tilaajalla on kuluttajansuojalain 6. luvun nojalla oikeus peruuttaa etämyynnissä tekemänsä tilaus 14 päivän kuluessa tilausvahvistuksen (laskun) tai ensimmäisen lehden vastaanottamisesta. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme lähettämämme lehdet erillisellä laskulla. **Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä. Muista merkitä mitä numeroa haluat tilata, montako kappaletta ja mihin mennessä oltava perillä.

Nimi:

Sähköposti:

Osoite:

Lahjansaajan osoite (jos lehti tilataan lahjaksi):

le h ti

Puhelinnumero:

58 LUOMULEHTI 3 | 2019 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

3/2019


Minä ja luomu

TEKSTI: NOORA MANTERE

Maatilan töistä virtaa laulajan uraan Palkittu sopraano Virva Puumala yhdistää laulajan työn ja maatilan askareet. Luomulehti tavoitti Virva Puumalan Helsingistä, jossa laulaja valmistautuu Mirjam Helin -laulukilpailuun. Puumalan ”oikea koti” sijaitsee kuitenkin Kokkolan Ullavassa luomutilalla.

Minkälaista maatilaa viljelet?

Mitä luomu sinulle merkitsee?

Olemme viljelleet puolisoni Mikon sukutilaa vuodesta 2016 lähtien. Tilallamme on 20 lypsylehmää ja saman verran nuorta karjaa. Tilan 40 peltohehtaaria ovat luomussa.

Varsinkin suomalainen luomu huutaa sanaa puhdas. Mielelläni valitsen aina luomuvaihtoehdon, kun sellainen on tarjolla varsinkin, kun itse tiedän, miten paljon sen eteen täytyy nähdä vaivaa. Suomessa huolehditaan, että luomu oikeasti on luomua. Vaikka tarkastushetkellä olisi kiirettä, kyllä se on sen arvoista.

Miten oopperalaulajan ja viljelijän ammattien yhdistäminen onnistuu? Todella hyvin! Puolisoni lisäksi myös lähellä asuvat appivanhemmat huolehtivat tilan töistä, kun olen keikoilla, joten tiedän, että siellä pärjätään ilman minua. Iso kiitos kuuluu puolisolleni, joka ymmärtää ammattiani ja on tullut vastaan. Kun olen kotona, on todella kiva tehdä jotain aivan erilaista. Saan virtaa lauluhommaakin, kun teen jotain ihan muuta – ja päinvastoin. Laulajan ura ei olisi edes mahdollista, jos minulla olisi tavallinen päivätyö laulajan työn lisäksi. Lisäksi maatilalla on ihan eri fasiliteetit harjoitteluun kuin kerrostalossa. Voin harjoitella mihin kellonaikaan tahansa. Välillä valmistaudun keikoille konehallissa, kun siellä on niin hyvä akustiikka.

Miltä tulevaisuus lupaa sinulle laulajana sekä maatilallenne? Luvassa on enenevissä määrin keikkoja kisavoittojen myötä, mikä vaatii työtä. Tilamme on melko varmalla pohjalla, koska se on pieni eikä siksi ole kovin herkkä tuottajahinnan heilahteluille. Toisaalta koskaan ei voi tietää, mihin elämä vie. Tila on taustalla tukena, jos vaikka joskus en pysty enää laulamaan. Tällä hetkellä hoidamme tilaa niin hyvin kuin pystymme ja luomulla varmasti jatkamme. ◀

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 5501 850

TILAAJAPALVELU arkisin klo 9–15 luomuliitto.jarvenpaa@rantalainen.fi 010 321 6500

TOIMITUSSIHTEERI Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pauli Talvitie 044 5501 850 TOIMINNANJOHTAJA Elisa Niemi Vanhempainvapaalla EDUNVALVONTAJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 etunimi.sukunimi@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

LUOMULEHTI 3 | 2019

59


Melli maistuu hyvinvoinnilta Suomen suosituin Melli-kivennäisperhe on rakennettu kolmen vuosikymmenen aikana lehmien hyvinvoinnin, terveyden ja hedelmällisyyden tueksi. Huolellisesti suunniteltu Melli-täydennys auttaa lehmää tuottamaan runsaasti maitoa ja lisäämään vastustus- ja stressinsietokykyä ja antaa eväitä hyvään hedelmällisyyteen. Hyvinvoivat ja tyytyväiset lehmät pysyvät karjassa pidempään. Suurin osa Melleistä sopii luomuun.

lantmannenfeed.fi

Profile for Luomulehti

Luomuliitto 3/2019  

Tarinoita luomutiloilta. Tutkimustuloksia. Luomun toimijat pellolla, kaupassa, ammattikeittiöissä ja elintarvikeyrityksissä.

Luomuliitto 3/2019  

Tarinoita luomutiloilta. Tutkimustuloksia. Luomun toimijat pellolla, kaupassa, ammattikeittiöissä ja elintarvikeyrityksissä.

Advertisement