Page 1

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 2/2019

10,00 €

Luomupelloilla suuremmat ympäristöhyödyt ▶ 8

www.luomulehti.fi

SUOMALAISET OSTAVAT YHÄ ENEMMÄN LUOMUA ▷ 14

_Ympärivuotinen kasvipeitteisyys_ _– MITEN JA MIKSI?_ ▷ 30


Varmat valinnat! Ebena-rehuvirna JĂśgeva4-valkoapila Retu-apilanurmi PihvilaidunseosÂŽ Lammasnurmiseos

www.naturcom.fi


Kevään politiikkatavoitteita

K

olmen edellisen hallituksen hallitusohjelmissa luomun kehittämistavoitteet on kirjattu yhtenevästi. Ne ovat auttaneet alaa siihen kasvuun, jossa nyt olemme. Tällä hetkellä on meneillään useita valmisteluprosesseja, joilla vaikutetaan luomualan tulevaisuuteen. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee seuraavaa EU:n ohjelmakautta varten strategista CAP- suunnitelmaa. Poliittiset puolueet taas valmistautuvat jo seuraaviin hallitusohjelmaneuvotteluihin. Kaiken lisäksi käydään eduskuntavaalit ja Euroopan parlamentin vaalit tämän kevään aikana. Paljon on asioita valinkauhassa, siksi luomun edunvalvonnan pitää olla hereillä vaikuttamassa näiden muotoutumiseen. Perusteita vaikuttamistyölle löytyy komission asettamista CAP-tavoitteista, selvitysmies Reijo Karhisen työstä ja markkinoiden kehittymisestä. Komissio tarjoaa viljelijöille entistä suurempaa roolia ympäristönsuojelussa sekä maisemien ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Nämä pyrkimykset sopivat luomualalle hyvin. Siihen on vain löydettävä sellainen soveltamistapa, joka sopii meidän olosuhteisiimme. Karhinen kuuluttaa yhteisen tahtotilan löytymistä, viljelijöiden aseman vahvistamista tuotantoketjussa, yrittäjämäisempää toimintatapaa ja uuden maatalouden osaamis- ja palvelukeskuksen perustamista. Selvitysmies näkee luomun vastaavan kuluttajien halua edistää luonnon elinvoimaisuutta ja eläinten hyvinvointia ruuantuotannossa. Kun kysyntä on tarjontaa suurempaa, niin hänen mielestään on perusteltua, että luomuun siirtymistä tuetaan jatkossakin. Myös markkinat ovat kehittyneet luomun osalta edelleen suotuisasti päivittäistavarakaupassa. Viime vuonna luomun myynti kasvoi edelleen voimakkaasti, vaikka ei yltänytkään ihan parin edellisvuoden tasoon. Edellä mainituista syistä ovat luomualan järjestöt laatineet yhteisen kannanoton ”Tuplataan luomu”. Siinä ovat meidän yhteiset tavoitteemme seuraavaan hallitusohjelmaan. Kannanotto sisältöineen esitellään toisaalla tässä lehdessä. ◀

PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja pauli.talvitie@luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 2 | 2019

3


KEVÄÄN TOIMITUKSIIN TILATTAVISSA HANKKIJAN LUOMULANNOITE 3-1-3 100 % suomalainen kierrätyslannoite, joka sisältää pääravinteiden lisäksi hivenravinteita. Lannoite on kovaksi rakeeksi puristettua kananlantaa, joka levittyy helposti. Hygienisoitu lannoite on vapaa GMO-muunnelluista kasveista, antibiootti- ja lääkejäämistä sekä rikkaruohon siemenistä.

Hankkijalla luomuviljan vastaanottoverkosto ympäri Suomea

Hanki Luonnon KaritsaKrossi kasvun ja vastustuskyvyn tueksi

Varmista kevätviljojen kasvuunlähtö Cedomon ja Cerall -peittausaineilla

Hankkija ostaa sekä myy kaikkia luomuviljoja ja erikoiskasveja. Ota yhteyttä Hankkijan asiantuntijamyyjiin tai viljahenkilöstöön.

Mureinen maittava karitsan täydennysrehu luomutiloille. Sopii karitsoiden ja myös lampaiden väkirehutäydennykseen.

Yksi- ja moniravinteisilla YaraVita-lehtilannoitteilla lisää kasvuvoimaa vilja- ja nurmikasvustoille.

OTA YHTEYTTÄ! HANKKIJAN ASIAKASPALVELU PALVELEE MA–PE KLO 8–16, PUH. 010 402 2020.

hankkija.fi

Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min. (alv 24 %)


3 8

PÄÄKIRJOITUS: Kevään politiikkatavoitteita KANNESSA: Tutkimus: luomupelloilla suuremmat ympäristöhyödyt

10 14

Torjunta-aineet hyvä bisnes - kuka maksaa haitat? KANNESSA: Suomalaiset ostavat yhä enemmän luomua

16 18

22 24 26 30

34

Broileria ja luomukauraa maailmalle Luomua kaikkialta maailmasta – BioFachmessut hemmottelevat kävijää Luomusiemenen saatavuus ja tulevaisuus Maatilan monet mahdollisuudet hyönteisten suojeluun Ajankohtaisia maataloustermejä KANNESSA: Ympärivuotinen kasvipeitteisyys – miten ja miksi?

Maatilan monet mahdollisuudet hyönteisten suojeluun s. 24

36 38 40 42 44 50 56 57

Tilakohtaista tietoa hiilijalanjäljestä Vientiin vauhtia Grüne Woche -messuilta Typpilannoituksella lisää heinäsatoa kuivana ja lämpimänä kasvukautena Luomukasvualustat kirsikkatomaatin viljelyssä Tuottaja tarvitsee kosketuspintaa kuluttajiin ”Tukibyrokratia on tullut monimutkaisuudessaan tiensä päähän” Luomuliiton tapahtumat Hyvinkäällä 11.–12.4. Luomupuutarhatuottaja – tilaa nyt laatikot kesälle 2019!

Riitta Makkonen

Broileria ja luomukauraa maailmalle s. 16

le h ti

Marjaana Toivonen

Noora Mantere

Sisällys 2/2019

Tuottaja tarvitsee kosketuspintaa kuluttajiin s. 44 Palstat

6 20 28 46 48 52 54 55 59

Alkupaloja Edunvalvontaa På svenska Yhdistyksistä Palveluksessanne Kysymyksiä Luomua opiskelemassa Kolumni Seuraavassa numerossa

Muruissa on maan kasvukunnon salaisuus

Kannen kuva: Timo Lötjönen

LUOMULEHTI 2 | 2019

5


Ella Karttunen / ProLuomu

Suomen luomuvienti on ottamassa kasvuloikkaa

Luomukokkikilpailun voitti Simo Harrivaara SIMO HARRIVAARA voitti Fastfood & Cafe & Ravintola -messuilla Helsingissä 7.3. käydyn Luomukokki-kilpailun finaalin. Luomukokki valittiin nyt toisen kerran. Kilpailijoiden tuli annoksissaan käyttää annettuja pääraaka-aineita, joiden lisäksi he saivat valita vapaavalintaisia tuotteita raaka-ainetorilta. Kaikki kilpailussa käytetyt raaka-aineet olivat luomua. Maun ja ulkonäön lisäksi kilpailussa kiinnitettiin huomiota mm. hävikin hallintaan ja raaka-aineiden huolelliseen hyödyntämiseen sekä energian käyttöön. Harrivaara toimii Ventunossa keittiöpäällikkönä. Hänen kiinnostuksensa luomuun on syttynyt erityisesti oman lapsen kautta – Mulla on 3,5-vuotias tytär, jolle haluan opettaa oikeanlaisia arvoja elämästä, hän kertoo. Harrivaara on vahva sesonkiruuan kannattaja, ja aikoo myös jatkossa hakea mukaan kokkikilpailuihin oppiakseen lisää. Luomukokki-kilpailun tavoitteena on edistää luomuraaka-aineiden käyttöä ammattikeittiöissä sekä luomuosaamista ja tietämystä luomusta vastuullisena valintana. Luomukokki-kilpailun järjestävät Savon koulutuskuntayhtymä/EkoCentria, Perho Liiketalousopisto ja Pro Luomu ry. ◀

6

LUOMULEHTI 2 | 2019

LUOMUELINTARVIKKEITA VIETIIN Suomesta noin 25–30 miljoonalla eurolla vuonna 2018, kertoo tuore kartoitus. Luomutuotteita vievät yritykset odottavat viennilleen selvää kasvua. Pro Luomun teettämän selvityksen mukaan luomun osuus Suomen kaikesta elintarvikeviennistä on tällä hetkellä lähes kaksi prosenttia. Viimeisen viiden vuoden aikana viennin arvo on kolminkertaistunut. Luomuviennin suurimmat tuoteryhmät ovat viljapohjaiset tuotteet, eli mylly- ja leipomotuotteet sekä erilaiset kaurapohjaiset valmisteet, maitovalmisteet sekä luonnontuotteet. Pro Luomun toiminnanjohtaja MarjaRiitta Kottila toteaa, että luomuvientiä edesauttaa se, että luomu on kansainvälisesti tunnettu sertifikaatti. – Luomun kysyntä kasvaa nyt Euroopan ja Amerikan lisäksi vahvasti Aasiassa, hän huomauttaa. Monille kartoitukseen osallistuneille yrityksille luomusertifiointi on viennin perusedellytys, jonka lisäksi vientimarkkinoilla tarvitaan muitakin lisäarvotekijöitä. Luomuvientiä harjoittavat yritykset odottavat vientinsä kasvavan lähivuosina. Maltillisesti arvioiden luomuvienti voi olla 40–50 miljoonaa euroa vuonna 2023. Kasvua on näköpiirissä muun muassa luomukaurasta ja luomumaidosta valmistetuille tuotteille sekä luomuluonnontuotteille. Kasvua haetaan ensisijaisesti jo vakiintuneilta vientimarkkinoilta eli Keski-Euroopasta ja Pohjoismaista sekä jonkin verran Aasiasta. Luomuviennin suurimmat kasvuodotukset ovat luomuluonnontuotteiden valmistajilla, jotka odottavat viennin arvon jopa viisinkertaistuvan vuoteen 2023 mennessä. Samalla viennin tulevaisuudennäkymät ovat kuitenkin hyvin epävarmat: yritykset pitävät viennin kasvun suurimpana esteenä luomukeruualueiden sertifiointiin mahdollisesti tulevia muutoksia. ◀ Lue lisää luomutuotteiden viennistä sivulta 16 sekä Keski-Euroopan luomumarkkinoista sivuilta 18 ja 38.


Savo-Karjalan Vuoden Luomuhenkilö 2019 valittu SAVO-KARJALAN LUOMUYHDISTYS on valinnut Vuoden Luomuhenkilöksi 2019 Jaana Kortelaisen Karhumäen luomutilalta Lapinlahdelta. Karhumäentilan päätuotantosuunta on luomumunantuotanto. Valinnan perusteeksi yhdistyksen hallitus esitti seuraavaa: – Jaana Kortelainen on rohkeasti jatkanut harvinaisempaa tuotantomuotoa luomussa. Karhumäen tilalla on myös pienimuotoista vihannesviljelyä ja mehiläistarhausta, luonnollisesti luomuna. Jaana Kortelainen on erinomainen esimerkki ennakkoluulottomasta ja rohkeasta asenteesta suomalaisen luomun puolesta. Savo-Karjalan luomuyhdistys palkitsee vuosittain alueeltaan Vuoden Luomuhenkilön. ◀

Luomuliitolle mentortoiminnan kehittämishanke ÅLANDSBANKENIN ITÄMERI-PROJEKTI on myöntänyt Luomuliitolle rahoitusta mentor-toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on kasvattaa mentoreiden ja sitä kautta koko jäsenistön osaamista hiiltä sitovissa viljelymenetelmissä. Hanke käynnistyy keväällä 2019, ja sen aikana järjestetään koulutuksia, pellonpiennartilaisuuksia sekä opintomatkoja. Aihepiiri on vahvasti esillä myös syksyn Luomupäivillä 6.–7.11. ◀

VAIKUTA CAPVALMISTELUUN JA VASTAA VAIKUTA SEURAAVAN CAP-kauden valmisteluun vastaamalla maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn. Ministeriö valmistelee tulevan kauden (2021–2027) maatalous- ja maaseutupolitiikkaa Suomessa osana Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään osana Suomessa tehtävää valmistelua ja kansallista päätöksentekoa. ◀

Kysely on avoinna maaliskuun loppuun ja löytyy osoitteesta otakantaa.fi/hankkeet/331.

LUOMULEHTI 2 | 2019

7


TEKSTI JA KUVA: NOORA MANTERE

Tutkimus: luomupelloilla suuremmat ympäristöhyödyt Luomupelloilla luonnon monimuotoisuus on suurempi ja vesistö- ja ilmastohaitat pienemmät, kertoo laajan tutkimushankkeen raportti.

S

aksalainen Thünen Institut vertaili useamman tutkimuslaitoksen yhteishankkeessa luomuviljelyä käsittelevää tieteellistä kirjallisuutta tavoitteena koota yhteen luomun tuottamia ympäristöhyötyjä. Thünen Institut tekee soveltavaa tutkimusta maa-, metsä- ja kalatalouden aloilla. Hankkeessa arvioitiin 528 tutkimusta ja lähes 3 000 luomu–tavanomainen vertailuparia. Tuloksia tarkasteltiin vesiensuojelun, maan kasvukunnon, luonnon monimuotoisuuden, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen hillinnän, resurssitehokkuuden sekä eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta.

Puhtaampi vesi, enemmän eliöitä Tutkimusvertailu osoitti, että luomupelloilta päätyy vesistöihin vähemmän nitraatteja kuin tavanomaisesti viljellyiltä pelloilta. Ympäristölle haitallisia torjunta-

8

LUOMULEHTI 2 | 2019

aineita ei luomussa käytetä lainkaan, joten niitä ei myöskään päädy pohja- eikä pintavesiin. Vesistökuormituksen osalta luomu pärjäsikin tavanomaista paremmin 71 % vertailupareista. Luomutilat pärjäsivät paremmin myös vertailtaessa maan kasvukuntoon liittyviä tutkimuksia. Esimerkiksi lierojen biomassa oli luomupelloilla lähes kaksinkertainen tavanomaisiin verrattuna. Luomupelloilta löytyi myös vähemmän tiivistymiä, mutta kyseinen vertailutulos perustuu vain muutamaan tutkimukseen. Tarkasteltaessa kaikkia tutkittuja muuttujia luomu pärjäsi paremmin 56 % vertailupareista. Luonnon monimuotoisuus oli luomupelloilla selvästi suurempi tutkimuksessa tarkastelluissa lajiryhmissä. Kokonaislajimäärä oli luomupelloilla lähes kaksinkertainen tavanomaisiin verrattuna. Sekä peltojen että piennarten kasvilajisto oli luomuviljelyssä monimuotoisempi. Peltolintu-

ja oli 35 % ja kukilla vierailevia hyönteisiä 23 % enemmän kuin tavanomaisilla pelloilla. Tutkijat huomauttavat kuitenkin, että tuotantotavan lisäksi myös maiseman rakenteella on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.

Luomupellot sitovat hiiltä ja imevät vettä Luomupelloissa on tutkimusvertailun perusteella keskimäärin 10 % enemmän orgaanista hiiltä kuin tavanomaisesti viljellyissä, ja ne sitovat ilmakehästä keskimäärin 256 kiloa hiiltä hehtaaria kohti vuodessa. Vertailun vuoksi: Suomessa viljellyt kivennäismaat päästävät tällä hetkellä keskimäärin 220 kiloa hiiltä ilmakehään vuosittain. Myös typen oksidien päästöt ilmakehään ovat luomupelloilla keskimäärin 24 % pienemmät. Typpioksiduulia muodostuu maaperässä nitraattien (mm. typpilannoitteiden) hajotessa, ja se on lähes


300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Pienempien kasvihuonekaasupäästöjen ja suuremman hiilensidonnan ansiosta luomupeltojen potentiaali ilmastonsuojelun näkökulmasta osoittautui tavanomaisia paremmaksi. Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet ja niistä seuraavat tulvat tulevat lisääntymään. Tutkimusvertailussa havaittiin, että luomupelloilla maan orgaanisen aineksen määrä sekä murukestävyys olivat suuremmat kuin tavanomaisesti viljelyillä (26 % ja 15 %) ja vedenläpäisykyky jopa 137 % parempi. Näiden tekijöiden ansiosta luomupellot ovat vähemmän alttiita eroosiolla ja tehokkaampia tulvien ehkäisemisessä.

Lisää tutkimusta eläinten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista Erot luomu- ja tavanomaisten tilojen välillä eivät tulleet yhtä selkeästi esille eläinten hyvinvointia tarkasteltaessa. Tutkijat huomasivat, että tutkimuksia eläinten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista on hyvin vähän ja käytetty kirjallisuus keskittyi pääosin eläinten terveyteen ja lypsykarjaan. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että luomutiloilla on hyvät mahdollisuudet eläinten hyvinvointiin (esim. enemmän tilaa ja säännöllinen ulkoilu), mutta eläinten hoidolla on suuri merkitys tuotantotavasta riippumatta.

SOILFOOD BOOST -lannoitteilla saat nopean lannoitusvaikutuksen kasvukauden alkuun Soilfoodin Boost-tuotteita voidaan käyttää joko lietteen väkevöintiin tai sellaisenaan starttilannoitteena. Boostit ovat edullinen lannoitusvaihtoehto luomuun ja ne sisältävät runsaasti typpeä ja kaliumia sekä muita ravinteita. Soita ja kerromme onnistuuko Boostin toimitus pellollesi levitettynä.

Ota yhteyttä ja tilaa Boostit kevääksi: Mika Malin Aki Laaksonen 040 836 3583 040 861 9668

Luomututkimusta pohjoisista oloista tarvitaan Luomuinstituutin tutkimuspäällikkö Sari Autio muistuttaa, että raportissa olevat tutkimukset on tehty lauhkealla ilmastovyöhykkeellä. – Suomalaista ja pohjoisissa oloissa tehtyä tutkimusta on olemassa vielä melko vähän. Siten vertailukelpoisuus Suomen oloihin ei ole aivan selvä, hän kertoo. Luomun ympäristösuorituskyvystä pohjoisissa oloissa tarvitaan lisää tutkimusta. – Ellemme tee sitä itse, emme voi myöskään odottaa, että muissa maissa tehtäisiin sitä meidän puolestamme, Autio huomauttaa. ◀ Linkki raporttiin löytyy osoitteesta www.luomulehti.fi.

LUOMULEHTI 2 | 2019

9


TEKSTI: SOILE PROKKOLA

Torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi EU-maissa on ollut kunnianhimoisia

Torjunta-aineet hyvä bisnes

tavoitteita, jotka useissa tapauksissa ovat epäonnistuneet. Hyödyt torjunta-aineiden kasvavasta käytöstä ovat vähintäänkin kyseenalaisia.

S

HPGruesen/Pixabay

– kuka maksaa haitat?

ynteettisten torjunta-aineiden käyttö on jatkuvasti lisääntynyt, mutta niin ovat rikkakasvien, tuholaisten ja tautien aiheuttamat sadonmenetyksetkin. Jo 1990-luvun alussa USA:ssa laskettiin, että torjunta-aineiden käytön puolittaminen ei heikentäisi satotasoa lainkaan. Käyttö ei suinkaan ole vähentynyt, päinvastoin. Ranskassa toissa vuonna julkaistu tutkimus selvitti torjunta-aineiden käyttöä lähes tuhannella tavanomaisella maatilalla. Laskelmien mukaan 59 prosentilla tiloista torjunta-aineiden käyttöä voitaisiin vähentää keskimäärin 42 prosenttia ilman, että se heikentäisi satotasoa tai viljelijöiden taloudellista tulosta. Tuholaisten torjuntaan käytettävien aineiden kohdalla vastaava luku on jopa 94 %. Noin 40 %:lla tiloista sato jopa lisääntyisi. Vähiten torjunta-aineita käyttävät tilat hyödyntävät viljelykiertoja, lannoittavat hillitymmin, valitsevat kestäviä lajikkeita tms. Aasiassa on esimerkkejä torjunta-aineiden käytön huomattavista rajoituksista riisinviljelyssä. Mm. Filippiineillä vuosina 1994–2007 torjunta-aineiden käyttöä vähennettiin 70 prosenttia, josta seurauksena riisin satotasot kasvoivat 12 prosenttia.

Sadon pakkotuleennuttaminen glyfosaatilla on hyvin yleistä myös EU:n alueella, vaikka se lisää jäämiä tuotteissa huomattavasti.

10

LUOMULEHTI 2 | 2019

Käytön vähentäminen takkuaa EU:n torjunta-aineiden kestävän käytön direktiivin tavoitteena on torjunta-aineiden ihmiselle ja ympäristölle aiheuttamien haittojen vähentäminen edistämällä muita


Torjunta-aineiden myynnin muutos Euroopassa vuosista 2011–2013 torjuntamenetelmä ja luomuviljelyä. Joisvuosiin 2014–2016. (Lähde: European Environment Agency) sain maissa tässä on onnistuttu. Tanskassa torjunta-aineiden käyttö on vähentynyt 54 BULGARIA Bulgaria % ja Kreikassa 40 % vuosina 2011–2016. 30,32 SUOMI Suomi Ranskassa asetettiin vuonna 2008 tavoit30,17 VIRO Viro teeksi puolittaa torjunta-aineiden käyttö 29,01 LATVIA Latvia vuoteen 2018 mennessä. Tavoitteeseen 15,52 UNKARI Unkari ei 13,95 ITÄVALTA päästy, vaan niiden käyttö jonkin verran Itävalta 11,98 ESPANJA lisääntyi. Nyt tavoite on siirrettyEspanja vuoteen 11,89 SLOVAKIA Slovakia 2025. 11,67 RANSKA Ranska Euroopassa runsainta torjunta-aineiden 9,46 PUOLA Puola käyttö on Alankomaissa, Espanjassa ja Ita6,53 LIETTUA Liettua liassa, mikä selittynee laajalla puutarha6,35 BELGIA Belgia ja kasvihuoneviljelyllä. 6,33 SAKSA Saksa 5,89 ITALIA Suomessa torjunta-aineiden käyttö Italiaon li5,12 SLOVENIA sääntynyt vuosi vuodelta lukuunSlovenia ottamat4,52 KROATIA Kroatia ta notkahdusta 1990-luvulla, mikä johtui 3,01 SVEITSI Sveitsi pienannosaineiden (gramma-aineet) käyt2,89 Iso-Britannia ISO-BRITANNIA töönotossa rikkakasvien torjunnassa. Vuo-3,13 RUOTSI Ruotsi sina 2011–2016 Suomessa torjunta-ainei-3,63 ROMANIA Romania den myynti lisääntyi voimakkaimmin -3,63 IRLANTI Irlanti (30 -4,4 %) Euroopassa. Vain Bulgaria meni edelle LUXEMBURG Luxemburg -5,87 MALTA 63 % lisäyksellä. Malta -7,14 ALANKOMAAT Alankomaat Meillä vuosittainen myynti on ollut noin -8,27 TSEKIN TASAVALTA Tsekin tasavalta 1700 tonnia tehoainetta, josta puolet on -10,72 PORTUGALI Portugali glyfosaattia. Vuonna 2015 käytettiin kes-11,7 NORJA Norja kimäärin 0,75 kg tehoainetta viljelyssä -12,84 KYPROS Kypros oleville hehtaareille. Myös muissa pohjoi-39,76 KREIKKA Kreikka sissa maissa – Norjassa, RuotsissaTanska ja VirosTANSKA -53,62 sa – käyttö on samaa suuruusluokkaa tai vähäisempää.

-60

-50

-40 -30

-20

-10

0

10

20

30

40

63,32

50

60

Torjunta-aineiden kestävä käyttö Jo yli 30 vuotta sitten yliopistossa opetettiin integroitua kasvinsuojelua (IPM Integrated Pest Management). Integroitu viljely ja kasvinsuojelu ei ole kuitenkaan nostattanut laajempaa innostusta. EU-direktiivi kuitenkin määräsi viljelijät vuonna 2014 noudattamaan integroidun kasvinsuojelun periaatteita ja käyttämään kemiallisten torjunta-aineiden sijaan ensisijaisesti muita kasvinsuojelumenetelmiä. Integroitu kasvinsuojelu perustuu ennaltaehkäisyyn, kuten monipuoliseen viljelykiertoon, terveeseen lisäysaineistoon, lajikevalintaan, tasapainoiseen ravinteiden saantiin, sekaviljelyyn ym. monimuotoisuutta edistäviin toimenpiteisiin. Myös mekaaniset, fysiologiset ja biologiset torjuntamenetelmät ovat suositeltavia. Kemiallinen kasvinsuojelu on integroidussa torjunnassa viimeinen oljenkorsi. Viljelijöiden on pidettävä kirjanpitoa kasvinsuojeluaineiden käytöstä ja perusteltava niiden käyttö rikkakasvi-, tauti- tai tuholaishavainnoilla. Torjunta-aineiden en-

nakko-ostot edellisen vuoden puolella eivät ihan istu IPM-viljelyn ajatukseen. Valvonta on kohdistunut pääasiassa kasvinsuojeluainevarastoihin ja kasvinsuojeluaineiden käyttömuistiinpanoihin.

Kallista kasvinsuojelua Näin joudutaan noidankehään, jossa rikkakasvien, taudinaiheuttajien ja tuholaisten lisäksi tuhotaan luonnon monimuotoisuus ja viljelijän taloudellinen tulos, pinta- ja pohjavedet, ilmasto, eläinten ja ihmisten terveys. Torjunta-aineista aiheutuvien haittojen ja hyötyjen hintaa on tutkittu pitkään. Läheskään kaikille haittavaikutuksille ei ole saatu vielä hintalappua. Ranskassa julkaistiin 2016 kirjallisuustutkimus, jonka mukaan torjunta-aineiden käytön kustannukset ylittävät jo niiden käytöstä saatavat hyödyt. USA:ssa tämä tapahtui jo 1990-luvun alussa. Kustannukset luokiteltiin neljään ryhmään: torjunta-aineiden hyväksymisestä, rekisteröimisestä,

valvonnasta ym. johtuva sääntely, ihmisten terveydelle aiheutuvat kustannukset, ympäristölle aiheutuvat kustannukset sekä suojautumisen kulut, kuten suojaimet. Suojautumisen kustannuksiin lasketaan myös lisähinta luomun ja pulloveden käytöstä, millä pyritään välttämään torjunta-ainejäämiä ruuassa ja juomavedessä.

Miksi hoito ei auta? Torjunta-aineet eivät ole haitattomia varsinaisille viljelykasveillekaan. Varsinkin herbisidit aiheuttavat lisästressiä. Monilla aineilla on pitkäaikaisia jälkivaikutuksia, jotka rajoittavat seuraavien vuosien viljelykasvivalintaa. Saman aineen jatkuva käyttö aiheuttaa kestävien eli torjunta-aineille resistenttien rikkakasvien sekä tauti- ja tuholaiskantojen kehittymisen. Rounduppia kestävien geenimuunneltujen kasvien viljely on johtanut hankalaan ongelmaan glyfosaattia sietävien rikkakasvien muodossa. Se on nyt kuitenkin korjattu LUOMULEHTI 2 | 2019

11

▷▷


geenimuuntelulla, eli muillekin torjunta-aineille kestäviä lajikkeita on kehitetty. Dikamba ja 2,4,5-T (Agent Orange) ovat vanhoja ja huonomaineisia torjunta-aineita. Dikambaa kestävien Xtend-soijan ja -puuvillan viljely on jo laajentunut nopeasti. Naapuriviljelijät ovat lähes pakotettuja samaan siemeneen, koska dikamba on erityisen herkästi haihtuva ja kulkeutuva aine aiheuttaen laajoja kasvustojen tuhoutumisia. Torjunta-ainekäsittelyjen seurauksena tuholaisten ja tautien luontainen säätely kärsii. Tuholaisten luontaiset viholliset vähenevät jopa enemmän kuin vahingon aiheuttaja. Kasvitautien torjunta-aineet heikentävät luontaisesti esiintyvien kasvitautien antagonistisienten ja hyönteisille patogeenisten sienten menestymistä. Torjunta-aineiden käytön seurauksena syntyy sekundaarisia kasvinsuojeluongelmia, joita taas korjataan uusilla torjunta-ainekäsittelyillä. Soijan neonikotinoidipeittauksen havaittiin yhdessä tutkimuksessa vähentävän satoa viidellä prosentilla. Syynä oli etanoiden lisääntyminen, koska niitä tappavat hyönteiset kuolevat, mutta etanat kestävät neonikotinoideja hyvin. Torjunta-aineiden käyttö häiritsee myös ravinnekiertoa heikentämällä mm. sieni-

juurien toimintaa, biologista typensidontaa ja lierojen elämää. Lieroista on monia muitakin hyötyjä.

tieteellisiä artikkeleita julkaistaan jonkun ns. puolueettoman tutkijan nimissä.

Kohtuus ei riitä

Torjunta-aineille kehitellään uusia käyttötarkoituksia ja myyntitapoja. Esimerkiksi glyfosaattin käyttöönoton jälkeen alkoi Rounduppia kestävien lajikkeiden kehittely, sillä patentit eivät ole ikuisia. Myyntiä saa lisää, kun myydään rikkakasvitorjunta-aine ja sitä kestävät siemenet kimpassa. Geenimuunnellun soijan, maissin, sokerijuurikkaan, rapsin, puuvillan ym. käyttöönoton myötä Monsanton (nyk. Bayer) glyfosaatin käyttö lisääntyikin moninkertaiseksi. Sellaiset kasvilajit, joista ei vielä ole glyfosaatin kestäviä lajikkeita, voidaan sitten pakkotuleennuttaa Roundupilla, esim. viljat, herneet, pavut ja sokeriruoko. Suomessa glyfosaatin myynti kolminkertaistui vuosina 2000–2010 pääasiassa suorakylvön ansiosta. Vaikka Rounduppia pidetään suorakylvölle välttämättömänä, auraton viljely onnistuu myös ilman torjunta-aineita. Suomessa on myynnissä imidatsolinoni-herbisidejä kestävää Clearfield-rypsiä ja -rapsia, joihin imidatsolinonin kestävyys on aikaansaatu perinteisellä mutaatiojalostuksella. Siemenet ja torjunta-aine myydään tietenkin yhdessä. Nyt myös sokerijuurikkaan viljelyyn on tullut vastaava menetelmä. Viime vuosina nurmiviljely on otettu markkinoinnin kohteeksi. Torjunta-aineiden käyttö on myös laajaa maatalouden ulkopuolella esim. puistoissa, koulujen pihoilla, golfkentillä.

Mainospuheissa torjunta-aineet turvaavat viljelyn kannattavuuden, vähentävät työmäärää sekä pelastavat maailman nälkäänäkevät. Jos suunnitellaan jonkun aineen kieltämistä tai edes jäämärajojen tiukentamista, maalaillaan mittavia työpaikkojen ja satojen menetyksiä tai kaupan vaikeutumista. Torjunta-aineiden myynti on valtava bisnes. Kun siihen yhdistetään siemenkauppa, ollaan perustavaa laatua olevien asioiden äärellä. Kaikkien on pakko syödä elääkseen. Maailman siemenkaupasta 60 % ja 70 % torjunta-ainekaupasta on kolmen suuren maatalouskemikaaliyhtiön näpeissä. Teollisuudelle ei riitä, että torjunta-aineita käytetään vain todelliseen tarpeeseen kynnysarvoja tutkaillen. Valtavat yritykset pystyvät pesemään politiikkoja ja viranomaisia tehokkaalla lobbauskoneistollaan. Myös tuottajajärjestöt saattavat olla hyvinkin läheisissä kytköksissä torjunta-aineyrityksiin. Myynnin kannalta ikäviä tutkimuksia häiritään ja niiden julkaisu yritetään estää. Tuotteille suotuisia

Luodaan uusia tarpeita

Pitkään käytettyjä aineita kielletään

Wuzefe/Pixabay

Akuutisti myrkyllisimmät ja pysyvimmät torjunta-aineet on Euroopassa kielletty ja niiden käyttö on ulkoistettu köyhiin maihin. Paljon ihmisiä sairastuu ja kuolee niihin. Meille kuitenkin sallitaan niiden jäämät tuontituotteissa.

12

LUOMULEHTI 2 | 2019

Kehittyvissä maissa suojainten käyttö ruiskutettaessa on yhtä puutteellista kuin Suomessa 50–60 vuotta sitten.


Monet aikaisemmin laajassa käytössä olleista aineista ovat paljastuneet hormonihäiriköiksi, kuten homeentorjunta-aineet benomyyli ja vinklotsoliini, tuholaisten torjunta-aineet DDT ja endosulfaani sekä rikkakasvien torjunta-aine atratsiini. DDT:tä valmistetaan vielä Kiinassa ja käytetäänkin useissa maissa. Aineista ei välttämättä pääse eroon noin vain kieltämällä käyttö. Atratsiinia esiintyy aika yleisesti meillä pohjavesissä, vaikka myynti lopetettiin 1990-luvun alkupuolella. Poistettuja kasvinsuojeluaineita esiintyy vielä yleisesti jokivesissä maatalousvaltaisilla alueilla. Organofosfaatit ovat tehokkaita hermomyrkkyjä hyönteisten torjuntaan, mutta hyvin myrkyllisiä myös ihmisille. Raskaana olevien ja lasten kannattaisi pysyä kaukana niistä. Nyt Suomesta kiellettiin viimeinenkin, dimetoaatti. Parakvatti on nopeavaikutteinen ja hyvin myrkyllinen rikkakasvien torjunta-aine. Myrkyllisyytensä takia se on yleinen itsemurhamyrkky. Myös Suomessa sillä tehtiin runsaasti itsemurhia 60-luvulla. Nyt se on EU:ssa kielletty, mutta köyhissä maissa sitä käytetään hyvin yleisesti mm. palmuöljyn, riisin ja kahvin tuotannossa. Neonikotinoidit ovat eniten käytetty aine tuholaisten torjuntaan maailmanlaajuisesti. Neonikotinoidien on todettu vaikuttavan haitallisesti mehiläisiin ja muihin pölyttäjiin ja ne asetettiin EU:ssa käyttökieltoon kukkivilla kasveilla vuonna 2013. Suomessa ne ovat olleet käytössä rypsin viljelyssä joka vuosi MTK:n ja Avenan hakemien poikkeuslupien turvin. Kasvukaudella 2019 neonikotinoidit on sallittu enää kasvihuonetuotannossa. Nykyiset torjunta-aineet ovat näennäisesti vaarattomampia, mutta pitkässä juoksussa saattavat osoittautua hyvinkin ikäviksi. Torjunta-aineiden hyväksymiselle vaadittavat turvallisuustestaukset tekee torjuntaaineen valmistaja itse, mikä ei ole luotettavuuden kannalta paras taho. Turvallisuus hoidetaan seuraamusperiaatteella, eli tuotteita vedetään markkinoilta vasta, kun tarpeeksi suuria ongelmia ilmenee. ◀

Lähtölaskenta glyfosaatille

G

lyfosaatti, N-(fosfonimetyyli)glysiini, on maailman eniten käytetty torjunta-aine. Maailman terveysjärjestö (WHO) luokitteli sen mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi vuonna 2015. Sen jälkeen Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (EFSA) kuitenkin omissa tutkimuksissaan totesi sen käytön turvalliseksi. Viime vuonna USA:ssa käytiin oikeutta ennakkotapauksessa, jossa Roundupia markkinoiva Bayer tuomittiin maksamaan 289 miljoona dollaria korvauksia Roundupin käytön seurauksena Non-Hodgkinin lymfoomaan (imusolmukesyöpä) sairastuneelle miehelle. Valituksen jälkeen korvaus pieneni 78 miljoonaan dollariin, ja valitusprosessi jatkuu edelleen. Ainakin 4000 vastaavaa oikeusjuttuja on vielä tulossa. Nyt alkuvuodesta julkaistun meta-analyysin mukaan Non-Hodgkinin lymfooman riski kasvaa 41 % glyfosaatin ammattikäyttäjillä. Vaikka kauppavalmiste, esim. Roundup, sisältää hyvin monenlaisia kemikaaleja, turvallisuustestaus vaaditaan vain tehoaineelle, eli glyfosaatille. Tutkimuksissa on havaittu, että Roundup on yli sata kertaa myrkyllisempää kuin pelkkä glyfosaatti. EU kielsi viime vuonna haitallista POEA-yhdistettä sisältävät kauppavalmisteet. Ranskassa tuoreen oikeusjutun seurauksena kiellettiin Roundup Pro 360 -kauppavalmiste, koska sen apuaineet todettiin tuhat kertaa myrkyllisemmiksi kuin glyfosaatti yksin. Terveys uhattuna Glyfosaattia epäillään monien sairauksien aiheuttajaksi. Niin sairauksia kuin niitä selittäviä vaikutusmekanismejakin on löydetty hengästyttävä lista. Glyfosaatin eniten mainostettu vaikutustapa kasveihin on sikimihappokierron häiritseminen, minkä seurauksena tietyt aminohapot eivät muodostu. Sama sikimihappokierto on myös bakteereilla. Lisäksi glyfosaatti on patentoitu antibiootiksi. Molemmat vaikutustavat häiritsevät suolistomikrobeja, minkä seurauksena hyvin monenlaisia terveysongelmia voi ilmaantua. Glyfosaatti on patentoitu myös kelaatiksi jo vuonna 1964. Glyfosaatti kelatoi esim. rautaa, kobolttia ja mangaania. Mangaanin puutos taas häiritsee mitokondrioiden toimintaa, mikä on useiden sairauksien taustalla. Sri Lankassa glyfosaatti kiellettiin, koska oli vahvaa näyttöä, että se yhdessä raskasmetallien ja kovan veden kanssa aiheuttaa munuaisvaurion, joka köyhissä olosuhteissa johtaa kuolemaan. Sairautta esiintyy maataloustyöntekijöillä usealla alueella maailmassa. Sri Lanka perui myöhemmin käyttökiellon, mutta rajoitti käyttöä. El Salvador on kieltänyt glyfosaatin vuoden 2015 alusta, kuten myös Bermuda. Jonkin verran on näyttöä, että glyfosaattivalmisteilla voisi olla myös hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia. Lisäksi glyfosaatti häiritsee sytokromi P450-entsyymien toimintaa, joilla on mm. keskeinen rooli maksassa vierasaineiden poistossa. Eräs epäilty vaikutustapa liittyy glyfosaatin synteettisen glysiiniaminohapon siirtymiseen luontaisen glysiinin tilalle elimistössä.

LUOMULEHTI 2 | 2019

13


TEKSTI: MINNA NURRO / KUVA: PROLUOMU

Suomalaiset ostavat yhä enemmän luomua

Luomutuotteiden myynti vähittäiskaupassa

P

lisääntyi viime vuonna yhdeksän prosenttia.

ro Luomu arvioi, että luomutuotteita myytiin päivittäistavarakaupoissa yhteensä 336 miljoonalla eurolla vuonna 2018. Luomun osuus kaikesta päivittäistavarakaupan ruokamyynnistä nousi 2,4 prosenttiin. Arvio perustuu päivittäistavarakaupan ryhmittymiltä saatuihin myyntitietoihin. Arviolta 55–60 prosenttia luomumyynnistä on peräisin kotimaisista tuotteista. Luomumyynnin kasvu on tasaantunut hieman verrattuna pariin edellisvuoteen. Se oli kuitenkin selvästi ripeämpää kuin päivittäistavarakaupan kokonaismyynnin neljän prosentin kasvu. Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila toteaa, että kasvu kertoo siitä, että kuluttajat ovat kiinnostuneita luomusta. – Luomumarkkinan kasvun nopeuttamiseksi luomutuotteiden tulisi löytää tiensä myös niiden kuluttajien ostoskoriin, jotka ovat luomusta kiinnostuneita, mutta ostavat sitä toistaiseksi vielä melko harvoin, hän arvioi.

Kovaa kasvua oli muun muassa lastenruokien, mehujen ja mehukeittojen sekä kananmunien tuoteryhmissä.

Uutuudet vetureina Eniten luomun myynti lisääntyi mehujen ja mehukeittojen, lastenruokien, panimojuomien ja juustojen tuoteryhmissä. Kasvua vauhdittivat tuoteryhmien onnistuneet luomu-uutuudet. Myynti lisääntyi paljon myös pakasteiden, maustamisen ja terveystuotteiden tuoteryhmissä. – Uutuudet ovat tärkeitä tuoteryhmän kasvun vetureita. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi pakasteissa, jossa luomuvalikoima on vielä pieni, Kottila analysoi. Luomun myynti kasvoi selvästi myös jo ennestään vahvoissa luomutuoteryhmissä,

14

LUOMULEHTI 2 | 2019

Luomun markkinaosuuksia 2018 Tuoteryhmä Kasviöljyt Lastenruoat Kananmunat Hiutaleet ja suurimot Jauhot Kasvijuomat Hedelmät Kahvi ja tee Maito

Luomua 20 % 20 % 18 % 14 % 9% 8% 7% 7% 4%


milj. euroa

Luomun myynti Suomessa 2011-2018

400 350 300 250 200

202

215

225

240

273

309

336

163

150 100 50 0

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

kuten kuumat juomat (kahvi ja tee), kananmunat sekä maitopohjaiset välipalatuotteet. Sen sijaan leipomotuotteissa, sokerin ja muiden makeutusaineiden tuoteryhmässä sekä lihavalmisteissa luomun myynti laski. Aiempaa hitaammin kasvoi myös vihannesten tuoteryhmä. – Kasvihuonetuotannossa kuuma kesä aiheutti tuotanto-ongelmia, Kottila arvioi.

Hevi rokkaa luomussa Suurimmat luomutuoteryhmät ovat pysyneet ennallaan: luomuna myydään eniten hedelmiä ja marjoja, nestemäisiä maitotuotteita sekä vihanneksia. Nämä kolme tuoteryhmää kattavat yhdessä lähes kolmanneksen koko luomumyynnistä. Neljänneksi suurin luomutuoteryhmä ovat kuumat juomat ja viidenneksi suurin kananmunat. Myydyimmät yksittäiset luomutuotteet olivat viime vuonna banaani, kananmuna, kevytmaito, kahvi ja jauheliha. Luomuvihannesten tuoteryhmässä myydyimpiä yksittäisiä tuotteita olivat porkkana, kaalit ja salaatit. ◀

2018

Kaupan hyllyillä on luomun mentäviä aukkoja

L

uomutuotteiden valikoima Suomessa on laajentunut viime vuosina, mutta markkina-aukkoja löytyy yhä. Tuoreen selvityksen mukaan tilaa uusille luomutuotteille olisi useissa eri tuoteryhmissä, esimerkiksi valmisruoissa ja lihavalmisteissa. ”Luomutuotteiden mahdollisuudet ja markkina-aukot kaupan valikoimassa” -selvityksen on tehnyt Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila. Selvitys on osa Luken ja Ruralia-instituutin Luomubuumi-hanketta, joka auttaa pienyrityksiä luomun tuotteistamisessa ja konseptoinnissa. Selvityksen mukaan kauppa pitää erityisen kiinnostavina kotimaisia luomumarjoja ja niistä valmistettuja tuotteita. Myös kasviperäisistä raaka-aineista valmistetut tuotteet ja laadukkaat valmisruoat täydentäisivät hyvin nykyistä luomutarjontaa. Tuoreista luomuvihanneksista toivotaan nykyistä monipuolisempaa valikoimaa. Lisäksi kysyntää voisi olla terveellisillä välipaloilla, kuten luomusmoothieilla ja -soseilla. Luomuvihanneksista toivotaan salaattisekoituksia ja pakasteita. Potentiaalinen menestystuote olisi kotimaisesta luomuomenasta valmistettu terveellinen limonadi tai aito perinteinen siideri. Trendit ja tarina tärkeitä Lihavalmisteissa luomua on toistaiseksi tarjolla vain vähän. Leikkeleet ovat osoittautuneet vaikeaksi tuoteryhmäksi luomuraaka-aineen hallinnan, erottuvuuden ja hinnan takia. Yhtenä mahdollisuutena selvitys nostaa esille raakamakkarat. Niin ikään leipien tuoteryhmässä luomua on saatavilla melko heikosti. Menekkiä voisi olla paikallisille luomuleiville, joissa on mahdollista yhdistää tuoreus ja omaleimaisuus. Sen sijaan myllytuotteissa luomua löytyy jo runsaasti. Mahdollisuuksia voisi vielä olla lapsille suunnatuissa terveellisissä muroissa ja mysleissä. Selvitys muistuttaa, että menestymistä markkinoilla edesauttaa se, että tuote yhdistää useita kulutustrendejä ja sen taustalla on kiinnostava tarina.

LUOMULEHTI 2 | 2019

15


TEKSTI: RIITTA MAKKONEN

Broileria ja luomukauraa maailmalle Suomalaisen maatalouden pitää hakea kasvua viennistä. Suurin

Suomalaisilla on puhtaat ja laadukkaat maataloustuotteet, mutta niitä ei osata brändätä, kuvaili suomalaisen ruokaviennin suurimpia ongelmia Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Csaba Jansik. Hän luennoi Luomuvalkuaista ja -viljaa markkinoille -seminaarissa Joensuussa 18. tammikuuta.

Kasvua viennillä Luke ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ETLA ovat tehneet viennin edistämisen kilpailukykytutkimuksen elintarvikeketjuille. Tutkimushankkeessa on vertailtu Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan elintarvikevientiä. Mukana on Suomesta ollut 60 eri sidosryhmää. Jansikin mukaan ainoa oikea tie elintarviketuotannossa on kasvu. Kasvua ei ole saatavilla Suomen pienillä sisämarkkinoilla, vaan sitä pitää hakea viennistä. – Vientimarkkinoilla on kysyntää luomutuotteille, tutkimuksesta raportoinut Jansik korosti. Luken ja ETLA:n tutkimuksen mukaan Suomen elintarvikevienti laahaa naapurimaihin Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna. Syynä on ollut pitkäaikainen elintarvikevienti Venäjälle, mikä Krimin sodan ja EU:n pakotteiden myötä sulkeutui.

Riitta Makkonen

kysyntä on luomukauralla ja broilerin lihalla. Jansik pitää Venäjän viennin vähenemistä suurena mahdollisuutena Suomen elintarvikeviennille.

Lisäarvoa jalostamisella Tutkimuksen mukaan vahvin suomalainen vientielintarvike on kaura, erityisesti luomukaura ja siitä jalostetut tuotteet, kuten nyhtökaura ja kauramaitotuotteet. Luomukauraa ei riitä tarpeeksi edes kotimarkkinoille, joten sen viljelyalaa voi lisätä reippaasti. Toinen merkittävä vientituote on broilerinliha ja siitä tehdyt jalosteet. Suomen broilerituotannon salmonellavapaus tekee broilerista erikoistuotteen. Kolmas vientikärki on erilaiset brändätyt tuotteet, kuten maitoproteiini- ja kasviproteiinituotteet. Elintarvikkeille pitää saada lisäarvoa jalostuksella. Jalostamattomilla massatuotteilla ei vientimarkkinoilla pärjätä. – Suomesta viedään luomukauraa Saksaan jyvänä tai myllytuotteina, ja saksalaiset jalostavat siitä mysliä ja vievät sitä maailmalle moninkertaiseen hintaan, Jansik kuvaili nykytilannetta.

– Tämä on hyvä tuote, kehui erikoistutkija Csaba Jansik hamppulastuja, joita oli tarjolla väliajan naposteluun.

Mitä ostajat tarvitsevat?

nämä tarvitsevat. Jalostaminen edellyttää elintarvikeketjun, kuten esimerkiksi myllyjen yhteistyötä, Jansik kiteyttää. Viennissä täytyy ottaa huomioon kohdemaan markkinat. Suomalaiset kuluttajat arvostavat kotimaisuutta. Saksassa kotimaisuudella ei ole arvoa juuri lainkaan, mutta saksalaiset arvostavat suomalaisia enemmän luomu- ja lähiruokaa. Jansik näkee myös turismin osana elintarvikevientiä. – Matkailijat tulevat Suomeen ja saavat täällä hyvää ruokaa. He ostavat brändättyjä tuotteita mukaansa ja tilaavat kauppiailta niitä omien kauppojensa hyllyille. Vientituotteiden brändäys alkaa siis jo Suomesta.

– Suomalaiset tarvitsevat myyntiosaamista. Pitää tuntea asiakkaan tarpeet ja myydä asiakkaille kaura sellaisina tuotteina, kuin

Gluteeniton viljelykierto vaatii huolellisuutta

Noora Mantere

Varsinkin gluteenittomilla luomukauratuotteilla on kysyntää viennissä. Kiteeläi-

16

LUOMULEHTI 2 | 2019


nen Pasi Hartikainen on viljellyt vuodesta 2017 luomuna puhdaskauraa ja rypsiä. Gluteeniton puhdaskaura edellyttää viljelyssä huolellisuutta ja tarkkuutta. – Koko viljely- ja korjuuketjun pitää olla puhdas muista viljoista, rukiista, vehnästä ja ohrasta. Kylvökoneen, puimurin, ruuvien, kärryjen ja kuivureiden täytyy olla pelkästään gluteenittomille kasveille. Myös varaston pitää olla gluteeniton, sillä jo muiden viljojen pöly vaikuttaa puhtauteen, Hartikainen korosti. Hän viljelee puhdaskauraa gluteenittomassa kierrossa, johon kuuluu syysrypsi, kaura ja nurmikasvit. Myös herne, tattari ja rapsi sopivat gluteenittomaan kiertoon. Hartikaisen gluteeniton kaura menee Kinnusen Myllylle, jolla on puhdas, gluteenittomalle viljalle tarkoitettu kuljetuskalusto.

Kotimaiset luomutuotantoon sopivat Lehmän-pastat Green Line KALSIUM-pasta

Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmillä. Sisältää runsaasti kalsiumia. Pakkaus 6 x 380 g

KETOOSI-pasta

Luomutuotteille kysyntää ammattikeittiöissä Kotimarkkinoillakin luomulle on kasvava kysyntä. Ammattikeittiöt valmistavat vuosittain yli 700 miljoonaa ateriaa, tästä liki puolet tuotetaan julkisella puolella. Tavoitteena vuoteen 2020 mennessä on, että julkisella puolella 20 prosenttia tarjotusta ruoasta on luomua. – Valitettavasti kotimaista luomua ei ole aina riittävästi tarjolla, hankepäällikkö Anu Arolaakso EkoCentrialta Kuopiosta kertoi. Hän kannustikin luomuviljelijöitä seuraamaan ammattikeittiöiden kilpailutuksia ja neuvottelemaan rohkeasti keittiöiden kanssa niiden tarvitsemista tuotteista ja jalostamaan omia tuotteitaan tilausten mukaisiksi. – Jalostusaste on tärkeä tekijä. Lihan täytyy olla kypsennetty ja paloiteltu ja kasvisten paloiteltuja, Arolaakso kertoi. Myös pohjoiskarjalainen härkäpapu on varteenotettava raaka-aine ammattikeittiöille. Veli-Pekka Silvennoinen on viljellyt härkäpapua 12 vuoden ajan. Härkäpavun jalostamista paikallisesti on muutaman vuoden ajan tehty vanhassa myllyssä. – Härkäpapua on ollut tarjolla myllyssä kuorittuna, rouheena ja jauhona. Sivutuotteena on härkäpavun kuorta ja lesettä karjatiloille. Menekki härkäpaputuotteilla on ollut hyvä, Silvennoinen kertoo. ◀

UUSI

Asetonitautiriskin pienentämiseen lehmillä. Pakkaus 4 x 330 g

Toimittaja

Valmistaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

www.finncow.fi

BERNERILTÄ luomuhyväksytyt KASVINSUOJELUAINEET Turex

Sluxx

Tuhohyönteisten torjuntaan monilla vihanneskasveilla.

Etanoiden torjuntaan kaikilla kasveilla.

Raptol

Serenade ASO

Sienitautien torjuntaan monilla kasvi­ huone­ ja avomaan vihanneksilla ja marjoilla.

Luonnon pyretriiniä sisältävä tuote tuhohyönteisten torjuntaan puutarhakasveilla.

ja luomuhyväksytyt LANNOITTEET Greencare Pro Ca/Mg + Zn

Mangan 235 JETT

Greencare Pro Kalsiumravinne

Lebosol Copper 350 SC

Multiple Pro hivenlehtilannos

Lebosol Robustus SC

Zm- Grow™

Wuxal Terios Mn+

Runsaasti hivenravinteita sisältävä rakeinen lannoite. Runsaasti kalsiumia sisältävä rakeinen lannoite. Mangaania, sinkkiä, kuparia ja magnesiumia sisältävä lehtilannoite. ZM­Grow™ – ainutlaatuinen kierrätyslannoite viljojen ja nurmien hivenlannoitukseen.

Mangaanin puutoksesta kärsivien kasvien lehtilannoitukseen. Kuparia sisältävä lehtilannoite kaikille kasveille. Kalsiumia ja booria sisältävä erikois­ lehtilannos erityisesti mansikalle. Uutuustuote viljojen hivenravinne­ peittaukseen.

p. 020 791 4030

LUOMULEHTI 2 | 2019

17


TEKSTI JA KUVAT: AURA LAMMINPARRAS

Helmikuun puolessa välissä Saksan Nürnbergissä pidetyt BioFach-luomumessut kokosivat yhteen luomun trendejä kaikkialta maailmasta. Messut järjestettiin tänä vuonna 30:nen kerran.

Luomua kaikkialta maailmasta

– BioFach-messut hemmottelevat kävijää

L

uomu kasvaa kaikkialla maailmassa, ja positiivisen nousukiidon pystyy aistimaan maailman suurimmilla luomumessuilla Saksassa. Pääosin ammattilaisille suunnatussa jättitapahtumassa vieraili 51 500 kävijää 143 maasta. Näytteilleasettajia oli lähes 300 kymmenessä hallissa ja erilaisia uutuuksia, trendituotteita ja innovaatioita lähes loputon määrä: kaikkea vihanneksista suklaapilleihin ja makkaroista vegaanisiin juomiin, perusraaka-aineita ja viimeisen päälle brändättyjä tuotteita.

Arktiset tuotteet trendien aallon harjalla Jo monta vuotta BioFach-messuilla päätään nostanut superfood-trendi oli selkeästi edennyt jauheista ja pillereistä juomiin ja terveysshotteihin, joita löytyi lähes joka hallista. Terveysshotit yhdistivät usein myös Pohjolassa tunnettuja supermarjoja eksoottisiin juureksiin ja hedelmiin. Tarjolla oli tyrniä, mustikkaa ja mustaherukkaa höystettynä mm. inkiväärillä, chilillä ja sitruunalla. Luomukeruutuotteet näkyivät vahvasti paitsi Suomen ja Ruotsin osastoilla, myös Itä-Euroopan maissa. Luomumetsämarjat, kuten mustikka, puolukka ja karpalo hallitsivat lukuisten maiden osastoja. Terveysvaikutukset ja puhtaus ovat supermarjojen myyntivaltteja.

18

LUOMULEHTI 2 | 2019

Superfood- ja luomutrendien liukuminen pohjoisia tuotteita kohti on myös Suomelle iso kansainvälinen mahdollisuus, jota ei kannata hukata. Arktisissa luomumarjoissa – sekä puutarha- että luonnonmarjoissa – on valtavaa kansainvälistä potentiaalia. Lukuisilla mailla oli BioFachissa omat maaosastot, niin myös Suomella. Suomen osasto sijaitsi muiden pohjoismaiden, Tanskan ja Ruotsin kanssa samassa hallissa, ja sen oli koonnut Business Finland. Suomen maaosastolla oli tarjolla trendikkäitä luomutuotteita, kuten marjoja, pakuria, mahlaa, kauraa ja raakasuklaata. Suomen osasto oli hillitty ja tyylikäs, ja tuotteet olivat skandinaavisen tyylikkäitä.

Vastuulliset kuluttajat ostavat myös paljon kasvisruokaa, luomuvegetuotteita kaivataan markkinoille lisää.

Kuluttaja haluavat vegeä ja valmisruokaa BioFachissa tuotteet seuraavat vahvasti myös muita vastuullisuustrendejä, uutuustuotteista iso osa oli erilaisia vegetuotteita. Tämä on toivottu suuntaus, sillä luomuvegaanituotteita kaivataan markkinoille lisää. Iso osa viime vuosien lanseerauksista sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa on ollut tavanomaisia tuotteita, ja luomu on Ecovia Intelligencen johtaja Amarjit Sahotan mukaan jäänyt jopa jalkoihin vegetrendissä. Ekologinen pakkaaminen ja muovittomuus ovat luomua suosivalle kuluttajalle tärkeää, ja tämä näkyi myös BioFachissa uudentyyppisinä pakkausratkaisuina. Lisäksi tuotteissa korostui helppous, ja vä-

lipalatuotteita oli tänäkin vuonna paljon esillä. Myös erilaisia luonnollisempia valmisruokia näkyi kosolti. Erityisen trendikkäitä tuntuivat olevan ns. kuppiruuat, jotka valmistetaan vain lisäämällä kuuma vesi kuppiin.

Seminaarisalit vetivät yleisöä Tuoteiloittelun lisäksi BioFach tarjosi myös vaikuttavan seminaariohjelman, jonka teemoja olivat tänä vuonna luomun terveysvaikutukset, tuleva CAP ja luomumarkkinan kehitys. Seminaari-istuntoja järjestettiin


Vuonna 2017 •

Luomun myynti koko maailmassa lisääntyi noin kahdeksan prosenttia.

Lähes 90 % luomun myynnistä tuli Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, mutta myös Aasiassa luomun myynti kasvoi vahvasti. Afrikassa ja EteläAmerikassa luomun myynti on toistaiseksi ollut vielä vähäistä.

Suurin luomumarkkina-alue oli Yhdysvallat (40 mrd. euroa), jonka jälkeen tulee Saksa, Ranska ja Italia. Kiina on jo maailman neljänneksi suurin luomumarkkina-alue.

Luomun myynti Euroopassa oli 37,3 miljardia euroa. Korkein markkinaosuus luomulla oli Tanskassa, jossa 13,3 % elintarvikkeiden myynnistä oli luomua.

Luomutuotannossa oleva peltoala laajeni ennätykselliset 20 %, ja luomupeltoa oli maailmassa yhteensä noin 70 miljoonaa hehtaaria.

Euroopassa luomupeltoalaa oli 14,6 miljoonaa hehtaaria ja luomutuottajia 400 000.

Tiedot luomun maailmanmarkkinan sekä luomupeltoalan kehityksestä vuonna 2017 julkisti Luomututkimuslaitos FiBL sekä tutkimus- ja konsulttiyhtiö Ecovia Intelligence Biofach-messuilla Saksassa.

yhteensä 139, eniten kävijöitä kiinnostivat markkinaa koskevat puheenvuorot. Messuvieraita puhutti myös vuodenvaihteen uutisointi ruotsalaistutkimuksen tulkinnoista koskien luomun ilmastovaikutuksia. On mahdollista, että luomun kasvaessa myös tämän kaltainen kommunikointi lisääntyy. IFOAM:in järjestämässä kriisiviestintää koskevassa keskustelussa korostettiin yhteistyön merkitystä. Kun esimerkiksi mediassa nostetaan esille luomua kritisoivia näkökulmia, on tärkeää, että luomutoimijat pystyvät yhteisrintamassa tuomaan esille myös toisen puolen asiasta. Luomun viestit menevät parhaiten eteenpäin, kun kaikki toimijat osallistuvat viestintään yhdessä. ◀

Superfood- ja luomutrendien liukuminen pohjoisia tuotteita kohti on myös Suomelle iso kansainvälinen mahdollisuus. Arktisissa luomumarjoissa on valtavaa kansainvälistä potentiaalia.

LUOMULEHTI 2 | 2019

19


TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI

asialla Edunvalvontaa - luomutuottajan

Luomu turvaa tulevaisuuden – luomujärjestöjen vaalitavoitteet

I

lmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja maatalouden heikko kannattavuus ovat isoja kysymyksiä, jotka koskettavat meitä kaikkia. Seuraavan hallituksen on tartuttava näihin kaikkiin yllämainittuihin teemoihin aivan toisenlaisella otteella kuin koskaan aikaisemmin. Luomutuotanto tarjoaa näihin kaikkiin haasteisiin ratkaisuja. Luomuliitto esittää yhdessä muiden luomualan järjestöjen kanssa, että Suomi tuplaa luomun seuraavalla hallituskaudella.

____________________________________________________

www.peltosiemen.fi

Kaksinkertaistetaan: •

luomumyynnin arvo Suomessa

luomun käyttö ammattikeittiöissä

luomutuotteiden viennin arvo

luomutuotannon määrä

____________________________________________________

Toimenpiteitä luomutuotteiden tarjonnan tuplaamiseksi •

Investointitukia luomutuotteiden tuotekehitykseen ja valmistukseen tuotevalikoiman kasvattamiseksi

Pitkäjänteisen rahoituksen turvaaminen uusiin ja jatkaviin luomusitoumuksiin kohdentamalla tukia siten, että ne kannustavat sadon tuottamiseen luomumarkkinoille ja samalla turvaavat luomun ylivoimaiset ympäristöhyödyt ja luomutuotannon kannattavuuden

Osaamisen parantaminen: • Luomu osaksi luonnonvara-alan ammatillista opetusta (opetussuunnitelmat) • Luomuneuvojien osaamisen parantaminen hyödyntämällä ammattitaitoisia luomuneuvojia ja tutkijoita sekä luomalla kansainvälisiä osaamisverkostoja • Neuvonnan määrärahojen suuntaaminen luomuun • Tutkimusrahoituksen suuntaaminen luomua ja kestävää maataloutta edistävään tutkimukseen: maan kestävä hoito, biologinen torjunta, tuotannon ympäristökestävyyden tutkimus, luomukotieläinten ruokintatutkimus sekä terveydentilan ja terveydenhoidon tutkimus ja kehittäminen • Luomuvalvontajärjestelmän kehittäminen nykyistä yhtenäisemmäksi ja toimivammaksi järjestelmäksi, myös luomukeruun osalta

Junttilasta luomuviljelyyn sertifoidut siemenet Viljat Öljypellava

Herneet

Härkäpapu

Nurmisiemenet

Vihermassaherne ja -härkäpapu Soita ja kysy tarjous!

0400 777 192

info@junttilantila.fi Sastamala www.junttilantila.fi

20

LUOMULEHTI 2 | 2019


TAVOITTEEKSI SEURAAVALLE HALLITUSKAUDELLE TUPLATA LUOMU

#TUPLATAANLUOMU

Luomualan eduskuntavaalitavoitteet 2019

____________________________________________________

Toimenpiteitä luomutuotteiden kysynnän tuplaamiseksi •

Luomuvientiohjelman laatiminen ja toteuttaminen

Kuluttajien luomutietouden lisääminen tiedotuksella kysyntäpaineen kasvattamiseksi

Vastuullisten julkisten hankintojen periaatepäätösten muokkaaminen vastuullisten hankintojen suosituksiksi ja osaksi ravitsemussuosituksia

Luomun korkeamman koulujakelutuen jatkaminen ja kehittäminen

Valtion ruokapalveluiden luomukäytön lisääminen esimerkkinä muille

Vastuullisten hankintojen sisällyttäminen ravintolakokkien, cateringkokkien ja kondiittorien opetussuunnitelmiin

LUOMULEHTI 2 | 2019

21


TEKSTI JA KUVAT: ERKKI VIHONEN

Luomusiemenen saatavuus ja tulevaisuus

L

uomun tulevaisuuden ja uskottavuuden kannalta olisi oleellista saada luomusiementuotanto toimimaan ja tuottamaan sellaisia siemeniä, jotka tuottavat luomussa lisäarvoa niin sadossa kuin laadussa. Nykyisistä markkinoilla olevista lajikkeista suurin osa on jalostettu nimenomaan teolliskemialliseen viljelyyn. Onneksi näistäkin löytyy luomuun sopivia lajikkeita. Jalostuksen ja luomusiementuotannon kannalta sopivien lajikkeiden tuottaminen ja lisääminen ovat erittäin tärkeässä asemassa suomalaisten luomutuotteiden markkinoinnin ja uskottavuuden kannalta.

Tulevaisuuden haasteita Luomuun on siirtynyt viime vuosina uusia yrittäjiä ja luomupinta-ala on kasvanut. Ongelma luomusiemenpuolella vain lisääntyy, sillä luomusiementuotanto ei kasva samassa suhteessa. Lisäksi muutamat hankalat kasvukaudet ovat verottaneet myös siemen-

22

LUOMULEHTI 2 | 2019

Tuottajaorganisaatiot voisivat olla yksi hyvä ja tehokas keino nostaa luomusiementuotannon määrää, luoda kannattavampia toimintamuotoja tilojen väliseen yhteistyöhön sekä vähentää yksittäisten tilojen riskejä erikoistuotannossa ja markkinoinnissa.

tuotantoa, joten olemme hyvin huonossa tilanteessa luomusiemenen saatavuuden suhteen. Tämän lisäksi luomusiementä viedään maastamme jossain määrin muihin Pohjoismaihin, mikä heikentää omavaraisuutta entisestään. Tulevaisuus tuo esiin lisää haasteita, kun luomusiemenen käyttövaatimus kovenee. Tulevaisuudessa siintää jo aika, jossa luomutilat voivat käyttää ainoastaan luomusiementä. Tulevaisuudessa kaikki luvat tavanomaisen siemenen käyttöön loppuvat ja esimerkiksi SV1-lohkolta kerättyä satoa ei pysty käyttämään luomusiementuo-


tantoon. Myös SV2-tuotteille näyttäisi tulevan käyttörajoituksia. Tähän tulisikin luomutilojen herätä jo nyt ja nähdä luomusiementuotanto yhtenä mahdollisuutena tilan toiminnassa ja viljelykierrossa.

maan parhaista antimista

Suomen tilanne Luomuviljan hyvä markkinatilanne Suomessa on hieno juttu, mutta jarruttaa kiinnostusta luomusiemenen tuotantoon. Pohjois-Pohjanmaalla Maasta Markkinoille -hankeessa Alisa Bragge suoritti haastattelun alan toimijoille. Haastattelun tuloksina saatiin monenlaisia vastauksia. Yleisimmäksi ongelmaksi nousi erien pienet määrät. Siten myös lajikevalikoima koettiin heikoksi, koska kaikkia pieniä eriä ei kannata sertifioida siemeneksi. Haastattelussa nousi esiin myös siementen laatu ja laadun suuri vaihtelu erien välillä. Lisäksi kaikkia hyviksi koettuja lajikkeita ei ole saatavissa luomuna kaikkina vuosina. Tänäkin vuonna näyttää siltä, että ainakin Etelä-Pohjanmaalle hyvin soveltuvaa Meeri-kauraa ei ole saatavana luomussa tai erät ovat hyvin pieniä. Mahdollisia korvaavia tuotteita on hyvin rajallisesti saatavilla luomuna, tai ne eivät sovellu alueelle riittävän hyvin. Tällä hetkellä ainoastaan kaurasta, timoteistä ja puna-apilasta riittää runsaammin erilaisia vaihtoehtoja valittavaksi.

Tuottajaorganisaatioissa mahdollisuus Tuottajaorganisaatiot ovat yksi mahdollisuus kehittää luomusiementoimintaa. Tuottajaorganisaatioon sitoutuu viljelijöitä tuottamaan luomusiementä. Tuottajaorganisaatiot mahdollistavat isompien erien yhteismarkkinoinnin sekä markkinoiden tehokkaan kilpailuttamisen. Tuottajaorganisaatiot voivat hakea investointitukia ja hankkeita toimintansa tueksi sekä luoda vaikkapa mahdollisuuksia lajiketestaukselle. Nämä tekijät jakavat riskejä ja mahdollistavat lisäarvon saamisen myös pienemmille tuoteerille. Tämä lisäisi luomusiemenen saatavuutta markkinoilla, ja useamman tilan kohdalla tulisi myös viljelykiertoon uusia mahdollisuuksia erikoisempien kasvien siementuotannon osalta ja sen mukana uusia taloudellisia mahdollisuuksia. ◀

Jo v uodesta 2005

Luomurehujen perhe karjatiloille Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

Kirjoittaja on Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija. Artikkeli on kirjoitettu osana Luomuliiton tuottajaorganisaatiohanketta, jota rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö.

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 2 | 2019

23


TEKSTI JA KUVAT: MARJAANA TOIVONEN

Maatilan monet mahdollisuudet

hyönteisten suojeluun

M

aatilalla hyönteisten elinolosuhteita voi parantaa lukemattomilla tavoilla. Hyönteisparatiisi syntyy monimuotoisesta kasvillisuudesta, laiduntavista eläimistä ja torjunta-aineettomuudesta. Hyönteisten määrän ja monimuotoisuuden väheneminen herättää huolta Suomessa ja maailmalla. Tiedot hyönteiskadon laajuudesta ovat puutteellisia, mutta tärkeimmät syyt hyönteisten vähenemiseen tunnetaan hyvin. Listan kärkipäätä hallitsevat maataloudessa tapahtuneet muutokset: viljelyn yksipuolistuminen, torjunta-aineiden käytön lisääntyminen ja puoliluonnontilaisten alueiden, kuten niittyjen katoaminen.

Mesikasveja viljelykiertoon Monipuolinen viljelykierto ja sekaviljely auttavat ylläpitämään monimuotoista hyönteislajistoa. Varsinkin mesikasveja, ku-

24

LUOMULEHTI 2 | 2019

Monet harvinaistuneet hyönteiset ovat erikoistuneet ruokailemaan yhdellä tai muutamalla kasvilajilla. Ruusuruohokiitäjän toukka herkuttelee pientareen ruusuruoholla.

ten apiloita, virnoja, härkäpapua, öljykasveja, kuminaa, tattaria, marjoja ja hedelmiä kannattaa suosia. Mesikasveista hyötyvät paitsi pölyttäjät myös monet tuholaisten luontaiset viholliset. Esimerkiksi kukkakärpäset, harsokorennot ja loispistiäiset, joiden toukat syövät kirvoja ja muita pieniä hyönteisiä, elävät aikuisina medellä ja siitepölyllä. Eri aikoihin kukkivien lajien ja lajikkeiden viljely parantaa meden tasaista tarjontaa kesän aikana.

Torjunta-aineettomuus Torjunta-aineille altistuvat haitattomatkin hyönteiset. Vaikka altistus ei olisi tappava, se voi heikentää hyönteisen vastustuskykyä ja lisääntymistä yksin tai yhdessä jonkin toisen torjunta-aineen kanssa. Rikkakasvien torjunta-aineet köyhdyttävät hyönteisten ravintokasvivalikoimaa. Rikkatorjunnasta ei voi maatilalla kokonaan luopua, mutta tärkeää on erottaa, mil-


Luonnonlaidunten monimuotoinen kasvillisuus ja lantakasat ylläpitävät rikasta hyönteislajistoa.

loin luonnonkasvi haittaa vakavasti viljelyä ja milloin se on harmiton viljelykasvin seuralainen.

Lantaa ja laidunnusta Lannassa viihtyy iso joukko sitä hajottavia hyönteisiä ja näitä syöviä petohyönteisiä. Varsinkin laidunten lantakasat ovat suosittuja elinympäristöjä. Niissä elää esimerkiksi lantakuoriaisia ja muita kovakuoriaisia, kuten lyhytsiipisiä, tylppöjä ja vedensuosijoita. Kärpäsistä tavallisia ovat esimerkiksi lantakärpäset ja säpsiäiset. Eri lajit suosivat eri eläinlajien lantaa ja eri hajoamisvaiheissa olevaa lantaa.

Perinneympäristöjä Perinteisen karjatalouden muovaamilla kedoilla, niityillä, hakamailla ja metsälaitumilla elää poikkeuksellisen rikas hyönteislajisto. Siihen kuuluu esimerkiksi lukuisia uhanalaisia perhosia, pistiäisiä ja kovakuoriaisia. Erityisesti kedot ja muut paahteiset ympäristöt ovat monien hyönteisten mieleen. Hylättyjä, umpeenkasvaneita perinnebiotooppeja voi elvyttää puita ja pensaita raivaamalla ja aloittamalla niiden laidunnuksen tai niiton uudestaan. Rehevöitymisen estämiseksi luonnonlaitumet tulisi aidata erikseen viljellyistä laitumista ja karjan lisäruokintaa niillä tulisi välttää. Vanhat rakennelmat, kuten hirsiladot ja kiviaidat kannattaa säästää hyönteisten pesintä- ja talvehtimispaikoiksi.

Pientareita ja luonnonhoitopeltoja Niittyjen harvinaistuttua monet niittyjen hyönteislajit sinnittelevät muissa avoimissa viljelemättömissä ympäristöissä. Nykyisessä maatalousmaisemassa pientareet, vesistöjen varsien suojavyöhykkeet, luonnonhoito- ja monimuotoisuuspellot ja erityyppiset kasvipeitteiset kesannot ovat merkittäviä monimuotoisuuden keskittymiä. Mesikasveilla kylvetyt kesannot ja monimuotoisuuspellot houkuttelevat kimalaisia ravinnonhakuun. Monet kimalaislajit pesivät mielellään pientareilta löytyvissä vanhoissa jyrsijöiden pesäkoloissa. Perhoset

suosivat pitkäaikaisesti aktiiviviljelyn ulkopuolelle jätettyjä avoimia alueita, kuten vanhoja nurmiluonnonhoitopeltoja. Tuholaisia saalistavien maakiitäjäisten, lyhytsiipisten ja hämähäkkien talvehtimista viljelysten äärellä voi helpottaa perustamalla peltoaukean keskelle monivuotisen viherkesantokaistan.

Puita ja pensaita Varsinkin jalojen lehtipuiden ja haavan seuralaisina elää monimuotoinen hyönteislajisto. Myös lahopuita kannattaa säästää niistä riippuvaisille lajeille. Pajut puolestaan ovat kevään ensimmäisinä kukkijoina elintärkeitä mesilähteitä hyönteisille. Aurinkoisissa, vähätuulisissa metsänreunoissa vallitsee hyönteisille otollinen, lämmin pienilmasto. Etelään ja länteen avautuvia metsänreunoja voi leventää puita kaatamalla, jolloin hyönteisille sopivan reunavyöhykkeen ala kasvaa. Aukeilla paikoil-

la hyönteisten lentoa voi helpottaa istuttamalla tuulelta suojaavia puukujanteita.

Vesiympäristöjä Avo-ojat, lammet ja kosteikot lisäävät hyönteisten monimuotoisuutta, sillä vedessä ja sen äärellä viihtyy aivan omanlaisensa hyönteislajisto. Vettä tarvitsevat esimerkiksi sudenkorennot, vesiperhoset ja malluaiset. ◀ Marjaana Toivonen (MMT, agronomi) työskentelee tutkijana SYKEn Biodiversiteettikeskuksessa. Hän tutkii maiseman ja viljelymenetelmien vaikutuksia viljelykasvien pölyttäjiin ja pölytykseen.

LUOMULEHTI 2 | 2019

25


TEKSTI: IIRIS MATTILA KUVA: NOORA MANTERE

Ajankohtaisia maataloustermejä Regeneratiivinen maatalous

Olemme maatalouden käännekohdassa

Regeneratiivinen suunnittelu on prosessiorientoitunut lähestymistapa kokonaisuuden suunnitteluun. Termi "regeneratiivinen" kuvaa prosesseja, jotka uudistavat, elvyttävät, ennallistavat omat energianlähteensä ja raakaaineensa. Regeneratiivista suunnittelua käytetään systeemiajattelussa, ja sillä luodaan “resilienttejä” oikeudenmukaisia, kohtuullisia systeemejä, jotka yhdistävät yhteiskunnan ja luonnon tarpeet.

vanhojen kestämättömien tilalle.

luomassa uusia ruoantuotantojärjestelmiä Näiden ajankohtaisten termien takaa löytyy uudenlaisia tapoja ajatella ja tuottaa ruokaa.

Kun määritelmän mukaista suunnittelua sovelletaan maatalouteen, harjoitetaan "regeneratiivista maataloutta". Rodale Institute Yhdysvalloissa on kehittänyt sertifioidun menetelmän, jota kutsutaan nimellä Regenerative Organic Agriculture. Regeneratiivisen maatalouden ytimessä ovat maaperän hyvinvointi, eläinten hyvinvointi ja sosiaalinen hyvinvointi – viljelijän hyvinvointi, työntekijöiden olot ja reilu palkkaus. Verrattuna "kestävään" maatalouteen, jolla turvataan ihmisten tarpeet maapallolla nyt sekä tulevaisuudessa, regeneratiivinen suunnittelu tähtää kehittämään maataloustoimintaa, joka hyödyttää sekä ihmisiä että koko muuta ekosysteemiä. Nämä maataloussysteemit suunnitellaan kulkemaan koko ajan parempaan tilaan, dynaamisiksi ja eteenpäin meneviksi, osallistaviksi ja paikalliseen ympäristöön sopiviksi. USDA (U.S. Department Of Agriculture) tarjoaa aiheesta koulutusta ja sertifiointia.

Holistic Management Holistic Management on biologi ja maanviljelijä Allan Savoryn luoma tilanjohtamismenetelmä. Menetelmän avulla kehitetään samanaikaisesti taloudellista kannattavuutta, ekosysteemien toimintakykyä, viljelijän hyvinvointia sekä maatilaa ympäröivää yhteisöä. Holistic Planned Grazing on tunnetuin intensiivisistä laidunnusjärjestelmistä. Holistic Management on jakaantunut kahdelle taholle. Holistic Management International (HMI) kouluttaa viljelijöitä ja neuvojia johtamaan maatiloja kokonaiskestävästi. HMI:n lähtökohtana oppimiselle on oppijan – yrittäjä, viljelijä, neuvoja – henkilökohtainen tilanne ja sen kehittäminen oppijan tarvitsemaan suuntaan. Amerikkalainen Savory Insititute perustettiin tuomaan esille laidunjärjestelmien toimivuutta ja regeneratiivisia maatalouskäytäntöjä. Nykyään Savory Institute myös kouluttaa viljelijöitä näiden menetelmien käyttöön. Instituutti tarjoaa viljelijöille valmiita oppimispaketteja.

26

LUOMULEHTI 2 | 2019


SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI Conservation agriculture Conservation agriculture (CA) on YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n määrittelemä viljelyjärjestelmä. Se koostuu kolmesta ulottuvuudesta: minimimuokkaus, jatkuva elävä kasvipeite sekä viljelykierto. Tämä menetelmä on yleisesti käytetty kehittyvien maiden käsityövaltaisessa pienviljelyssä. Se on kuitenkin sovellettavissa myös koneistettuun maatalouteen. Suomen CA-yhdistys on keskittynyt suorakylvöön ("direct drilling monoculture"), mutta muutosta vaikuttaa olevan tulossa. Käytännössä metodi on Suomeen hyvin sovellettavissa, myös luomuun.

Permakulttuuri Permakulttuurilla tarkoitetaan kahta eri asiaa: suunnittelumenetelmää, jolla luodaan keinotekoisia ekosysteemejä, sekä kansanliikettä, joka korostaa paikallisuutta ja matalaenergisyyttä. Ensimmäisen suuntauksen esimerkkinä voi tutustua Geoff Lawtonin toimintaan sekä Patrick Whitefieldin teokseen ekosysteemien suunnittelusta. Jälkimmäisen suuntauksen hyvänä esimerkkinä on David Holmgrenin tila ja tuotanto – myös kirjallinen. Permakulttuurin alkuperäiset perustajat olivat Bill Mollison (1928–2016) ja David Holmgren, jotka lähtivät toteuttamaan menetelmää eri suuntiin. Bill Mollisonin kulkiessa maailmalla soveltaen metodeja ja kirjoittaen kirjoja David Holmgren asettautui maatilalleen ja kävi läpi permakulttuurin filosofiapohjaa. Tästä kehittyivät nämä kaksi "suuntausta".

 Lisää humusta  Parantaa maan rakennetta  Sitoo ravinteita  Tukahduttaa rikkakasvit  Torjuu ankeroisia  Pienentää kasvitautipainetta CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA

VALKOSINAPPI

VIHANNESTENTAIMET LUOMUUN

UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN

KATSO

eo: haran esittelyvid m .co rd rfo ga w. ww

Robocrop Kirjoittaja on mikrobiologi ja luomuviljelijä Kilpiän tilalta Lohjalta. Lue lisää regeneratiivisesta viljelystä sivulta 28 sekä jatkuvasta kasvipeitteisyydestä ja kevennetystä muokkauksesta sivulta 30 alkaen. Linkkejä lisätietoihin löytyy verkkosivuilta www.luomulehti.fi.

TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm:

• Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. Maahantuonti LUOMULEHTI ja2 myynti: | 2019 27 S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.fi


På svenska TEXT OCH BILD: MICAELA STRÖM

Regenerativt jordbruk handlar om att bygga upp jordens humuslager igen vilket bidrar till att bromsa klimatförändringen, teoretiskt sett till och med stoppa den på endast några få års tid. Samtidigt förbättrar man jordens vattenhållande förmåga, uppnår en bättre näringsförsörjning med högre skördar och bättre kvalitet som bonuseffekt.

E

n introduktionskurs i regenerativa odlingsmetoder ordnades på Åland 8–10 februari av Ekologiska odlarna på Åland tillsammans med Ålands vatten. Kursen drogs av Martin Beck från Danmark. Beck är en fristående rådgivare med närmare 20 års yrkeserfarenhet. Till hans kärnkompetenser hör bland annat jordfruktbarhet, regenerativa odlingsmetoder, kompostering och växtodling. Det är hans mission att utveckla ett uthålligt, regenerativt jordbruk och visa oss vägar hur detta kan omsättas i praktiken.

Regenerativt jordbruk Att ämnet intresserar många inser man då intresset för kursen var så pass stort att man var tvungna att skaffa en större lokal än den man från början hade tänkt sig. Deltagarna på Högtomt i Saltvik uppgick till knappt 40 och kom även från fastlandet. Undertecknad satt med på kursen och ska nedan försöka ge er en kort introduktion, i ett mycket stort ämne. Regenerativt jordbruk handlar mycket om markbiologi och balansen mellan marklevande mikroorganismer och dess symbios med växterna samt markens näringsämnen. Man satsar på att bygga upp mullhalten i marken igen genom att stimulera rätt processer i jorden med hjälp av mångfald. Med humusbyggande processer som leder till mera mull i jorden får man en högre odlingssäkerhet, mindre utlakning av näringsämnen till vattendrag, högre skördar och en odlingsmark som bättre står emot klimatförändringen. Samti-

28

LUOMULEHTI 2 | 2019

Regenerativt jordbruk med Martin Beck från Danmark


digt binder man koldioxid från atmosfären och kan med det bromsa klimatförändringen. En ökad mullhalt i jorden från 2 till 5 % binder in motsvarande 300 ton koldioxid per hektar. Koldioxid från luften fångas in med hjälp av växternas fotosyntes och omvandlas i jorden till humus. Med regenerativt jordbruk vill man snabba på växternas fotosyntes, vilket bland annat stimuleras av rätt balans av näringsämnen i jorden, och samtidigt minska nedbrytningen av humus/mull i marken så att kolet stannar i jorden. Man vill åstadkomma reduktiva processer som bygger upp mull; det kräver luft, ljus och energi. Energi finns som socker i levande växter, mycket mer i gräsväxter än i leguminoser som t. ex. klöver. En klövervall utan gräs eller ensidig odling av ärter eller bondböna har därför snarare en humusnedbrytande effekt än en uppbyggande. Bland annat därför är mångfald alltid att föredra, mångfald stimulerar även ett bredare spektrum av mikroorganismer vilka bryter ner växtrester till humus. Optimalt är att alltid ha minst en gräsväxt, en leguminos och en korsblommig art i vallbland-

ningarna till gröngödsling, bottengrödor eller fånggrödor.

Gröngödsla på rätt sätt I regenerativt jordbruk strävar man till att hålla marken grön året om. Levande växtdelar ska heller inte plöjas ner djupt, där sker en oxidativ process, en mineralisering, som leder till förruttnelse vilket inte bidrar till humusuppbyggnad. Istället ska levande växtmassa brukas in i ytan, gärna med en fräs på max 3–4 cm, där det finns luft och ljus. Detta kallas ytkompostering. Man kan även förbättra och snabba på den reduktiva processen med hjälp av ferment, levande mikroorganismer (bland annat mjölksyrebakterier), som sprids ut i samband med ytkomposteringen där fermentet hjälper till att bryta ner organiskt material till organiska syror vilket inleder humusbildningen.

Ogräsen berättar Mineraliska obalanser har stor betydelse för om mikrolivet arbetar korrekt och har dessutom stort inflytande på näringsämneseffektiviteten i jorden och påverkar fotosyntesens effektivitet. Sedan konstgödseln kom på

1920-talet har man i huvudsak koncentrerat sig på de stora näringsämnena, NPK, medan det finns hela 75 olika näringsämnen som växterna behöver. Konstgödsel ställer till med stora obalanser i marken och obalanserna i sig gynnar t. ex. ogräsen. Ogräsen kan i många fall berätta för oss vad marken innehåller då en obalans av näringsämnen gynnar vissa arter som strävar till att jämna ut obalansen. Maskrosor exempelvis är en indikator på borbrist. Om vi gödslar med bor kommer vi att ta bort maskrosens uppgift vilket leder till att maskrosen inte längre behövs/trivs. Vidare för att belysa komplexiteten kan nämnas som exempel att skräppor är en indikator på kalciumbrist, och/eller magnesiumöverskott. Magnesiumöverskott leder nämligen till en packad jord. Kalcium-tillgängligheten i packad jord är svag, även om jordens pH är högt. För mycket kalium i förhållande till kalcium leder till fritt obundet kalium som i sin tur ger mycket ogräs. Allt hänger ihop på ett eller annat sätt. Som verktyg rekommenderar Beck en Albrecht jordanalys, men redan med ett enkelt karbonat-test kan man se om kalcium finns växttillgängligt i jorden. ◀

Kustannustehokkain kalkitusaine on BESTON® Käytännön Maamiehen kalkkivertailussa ® BESTON Masuunikuona laskettiin kustannustehokkaimmaksi kalkitusaineeksi. Koko vertailun voit lukea alla olevasta linkistä ja QR-sovelluksella pääset vertailuun älypuhelimellasi.

http://kaytannonmaamies.fi/ share/21317/d4a87f Kalkituslaskuri: www.merox.fi/kalkituslaskuri

LUOMULEHTI 2 | 2019

29


TEKSTI: IIRIS MATTILA

YMPÄRIVUOTINEN KASVIPEITTEISYYS – miten ja miksi? Kevennetty muokkaus on mahdollista luomuviljelyssä. Jatkuvan kasvipeitteisyyden tuottamat ekosysteemipalvelut ovat merkittävä syy opetella uusien kasvilajien hyödyntämistä, kylvöä ja lopettamista.

Tuomas Mattila

Jankkuri apilanurmella, joka kuohkeutetaan. Traktorin sivulla myös harppa korkeuskäyrien seuraamista varten.

30

LUOMULEHTI 2 | 2019

J

atkuva elävä kasvipeite tarkoittaa parhaimmillaan koko vuoden vihreää peltoa. Maan suojaukseen voidaan käyttää myös talvella kuolevaa kasvustoa, joka on keväällä helppo muokata maahan, mutta sen ravinteenpidätys-, eroosionesto- ja hiilensidontaominaisuudet eivät ole niin merkittäviä kuin talvehtivalla kasvustolla. Peltomaan (mikro)biologia toimii parhaiten, kun paljasta maata on näkyvillä mahdollisimman vähän, niin ajallisesti kuin paikallisesti arvioituna. Maan ollessa jatkuvasti kasvipeitteinen tehostetaan ravinnekiertoa, vähennetään ravinnevalumia ja -huuhtoumia, estetään eroosiota sekä tuulella että sateella, parannetaan maaperän eliöiden elinmahdollisuuksia ja hallinnoidaan maanpinnan lämpötilaa sekä kosteutta. Hyvin suunnitellulla kasvipeitteellä hillitään rikkapainetta, tarjotaan hyötyhyönteisille elinehtoja, hillitään kasvitautien esiintymistä ja parannetaan maan kasvukuntoa. Tiheä kasvipeite myös vähentää maan tiivistymisriskiä raskaiden konetyövaiheiden aikana ja märissä puintikeleissä.

Talven paljas maa, roudan hyödyt maan murustumisessa ja kasvitautien hallinta pakkasen avulla ovat pitkään olleet perusteluja syyskynnölle. Kuitenkin nykyiset arvaamattomat syys- ja talvisäät ovat muuttaneet paljaan maan ravinnepäästölähteeksi ja jokiin valuvaksi ruokamullaksi.

Toteutustapoja ja vaikutuksia Jatkuvaa kasvipeitteisyyttä voi toteuttaa monin tavoin. Kevätviljan alle voidaan kylvää aluskasvi tai kasviseos, joka tukee satokasvin kasvua. Esimerkiksi viljoilla voi käyttää typensitojakasveja, palkokasveilla ruohovartisia kasveja typensidontaa tehostamaan ja ylimääräistä typpeä tallentamaan. Parhaan maaperähyödyn saa, kun eri kasvilajeja seostaa. Seuraavan vuoden nurmen voi kylvää suojaviljaan keväällä ja antaa sen kasvaa puinnin jälkeen. Syyskylvöiset satokasvilajikkeet luovat luonnollisesti talviaikaisen kasvipeitteisyyden, kuten myös monivuotiset nurmet. Puinnin jälkeen voi myös muokata maan tarpeen mukaan ja kylvää uuden kerääjäkasvin talvea varten.


Miten suunnittelen ympärivuotisen kasvipeitteisyyden? Käytä aluskasveja viljan, palkoviljan ja öljykasvien alla. Jätä aluskasvi kasvamaan syksyllä, käytä alue laitumena tai niitä ennen talvea. Mieti, miten muokkaat keväällä. Vihannestiloilla on hyvä tunnistaa paljaan maan ajat ja suunnitella nopeakasvuisia ravinteentalteenottajia, rikkakasveja hillitseviä ja maan kunnosta huolehtivia välikasveja. Kasvilajien valinnassa on huomioitava tautien hallinta ja kasvurytmit suhteessa maanmuokkaukseen. Meillä Kilpiässä käytetään kivennäismailla syysrukiin alle kylvettävää valkoapilaa. Myös puna-apila on suositeltava. Siemenet (2,5 kg/ha) on kylvetty keväällä lumien sulettua mutta roudan vielä kantaessa traktoria aamuisin. Kesän ajan apila on saanut kasvaa, tuottaa pölyttäjille ruokaa, suojata maata ja kilpailla rikkojen kanssa. Puinnin jälkeen apila on jätetty kasvamaan muokkaamatta läpi talven. Teoriassa yksivuotinen, tehokaskasvuinen lajike on osoittautunut usein talvenkestäväksi ja lähtenyt keväällä kasvuun. Tämä on siten kuivattanut maan nopeasti kylvökuntoon, apila on muokattu alta pois ja uusi kevätvilja on kylvetty. Muokkaamiseen on käytetty leveillä hanhenjalkaterillä varustettua kultivaattoria (Väderstad Cultus). Kylvö tehdään (Wea-

Taulukko 1. Vaihtoehtoja talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen viljanviljelyssä

Kevätvilja

Kylvön/ensimmäisen rikkaäestyksen yhteydessä kylvä aluskasvi/nurmi Puinnin jälkeen anna aluskasvin kasvaa, niitä, laidunna TAI Puinnin jälkeen muokkaa heti ja kylvä talven kasvipeite

Syysvilja

Keväällä kylvä aluskasvi Puinnin jälkeen anna aluskasvin kasvaa, niitä tai laidunna TAI Puinnin jälkeen muokkaa heti ja kylvä talven kasvipeite

Vihannestilat

Varhaisvihannesten sadonkorjuun jälkeen pyydyskasveja Myöhään korjattavien vihannesten kanssa aluskasveja (hieman myöhemmin kylvettyjä varjostuksen välttämiseksi) Kaistaviljely

ving Tine Drill) kylvöäkeellä, joka läpäisee maan pintaan jäänyttä kasvinjätettä. Apilan eloonjääneet yksilöt ovat jatkaneet typensidontaa ja rikkakasvien hallintaa kera kevätviljan alle kylvetyn nurmiseoksen. Seuraavan puinnin jälkeen nurmi on saanut jäädä talvehtimaan.

Esimerkkejä kasvivalinnoista Kevätviljalle sopii aluskasviksi monivuotinen nurmiseos tai yksivuotinen heinä-palkokasvi-kukkaseos. Savimailla raiheinä voi aluskasvina osoittautua hankalaksi lopetettavaksi talvehdittuaan. – Yksivuotisiksi luullut italianraiheinät ovat talvehtineent monena vuonna, jolloin niiden tappaminen keväällä on haastavaa, kertoo OSMO-hankkeen yliopistotutkija Tuomas Mattila. – Hieta-, hiesu- ja hiuemailla kerääjäkasvin voi lopettaa keväällä kyntämällä, mutta kevätkyntöön liittyy vakava tiivistymisriski ja jos lierot ovat jo aktiivisia, niitä kuolee paljon. Lopetus hanhenjalkakultivaattorilla on suositeltava vaihtoehto, Mattila jatkaa. Syysvilja kylvetään sellaisenaan tai öljyretikan kanssa. Jotkin öljyretikkalajikkeet eivät lisää möhöjuuririskiä, mutta keräävät typpeä ja rikkiä, kuolevat talvella ja vapauttavat typen ja rikin syysviljan käyttöön. Keväällä voidaan sen alle lisätä valko- ja puna-apilaa. – Varhaisvihannesten kanssa on hyviä kokemuksia nopeaan itävien raiheinän ja hunajakukan käyttämisestä ravinteenpyy-

dyskasveina, jos ne päästään kylvämään elokuun ensimmäiseen viikkoon mennessä, kertoo Luomuliiton puutarhaviljelyn asiantuntija Mikko Rahtola. – Elokuun lopulla ja myöhemmin korjattavien vihannesten kanssa on käytetty aiemmin kasvukaudella kylvettävää aluskasvia, esimerkiksi persianapilaa tai raiheinää. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden saavuttamiseen nurmikasvien lisäksi myös ruis voi olla mahdollinen, Rahtola jatkaa. ▷▷

Marjaana Toivonen

Talvella kuolevat kerääjäkasvit eivät tuota yhtä tehokasta ravinteentalteenottoa ja eroosionhallintaa kuin talvehtivat, mutta niitäkin voi seostaa keskenään. Savimailla on lisäksi huomioitava talvella kuolevien kasvien tuottama haihtumissuoja, joka voi hidastaa keväällä maan kuivumista, kevätkynnön tiivistymisriski sekä savimaiden nopea kuivuminen muokkaushetkellä alkusyksyisin. Läpi talven kasvavilla sato- ja kerääjäkasveilla on se ominaisuus, että ne ruokkivat juurieritteillään maan mikrobistoa kasvukauden loppuun ja varhain sen alussa. Tämä tuottaa maan biologista aktiivisuutta ja ravinnekiertoa, valmistaa maata vastaanottamaan uuden kasvukauden jo ennen kuin kevään kylvösiemen on peitelty. Pääasiassa talvehtivat kasvit kuivattavat peltoa keväällä nopeammin kylvövalmiuteen kuin paljas maa.

Jankkurilla voi syväkuohkeuttaa maan ja poistaa tiivistymät.

LUOMULEHTI 2 | 2019

31


Taulukko 2. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden ensimmäisiä ratkaisuja viljatilalla, jos syysviljan viljelyyn ei ole tilaisuutta. (Tuomas Mattila).

Maalaji

Aloita tästä

Jos kokeilunhalua, jatka näillä

Savi

Muokkaa ja kylvä välittömästi puinnin jälkeen:

SYKSYLLÄ: 40 kg ruista 3 kg muokkausretikkaa 5 kg hunajakukkaa 3 kg veriapilaa

Muokkausmahdollisuudet ovat rajallisia keväällä. Toisaalta kuivuvat helposti liikaa syksyllä. Syysmuokkaus on syytä tehdä välittömästi puinnin jälkeen, kuten myös kerääjäkasvuston kylvö.

Ei savi Voidaan muokata syvemmältä keväällä kuin savia, mikä mahdollistaa useammat kerääjäkasvit. Kylvö pitäisi tapahtua mahdollisimman pian muokkauksen jälkeen.

Muokkaus on tehtävä täysin läpileikaten (n. 6 cm päällekkäisyyttä) hanhenjalkaterillä varustetulla muokkaimella, jotta ruis varmasti kuolee. Syysrypsi on mainio kerääjäkasvi. Sen kantama möhöjuuritauti on kuitenkin huomioitava viljelykierrossa. Syksyllä kasvamaan jätetty aluskasvi voidaan jättää talvehtimaan, mikäli se on riittävän peittävä. Aukkoinen kerääjäkasvusto sallii rikkojen lisääntymisen.

Veriapilan talvehtivuuden varmistamiseksi seos on kylvettävä 6 vkoa ennen kovia pakkasia. Hyöty talvehtivasta typensitojasta on kasvuston hiili– typpisuhteen tasapainottuminen, typensidonta myös keväällä ja mikrobiston monipuolisuus maassa. Hunajakukka on peittävä, nopeakasvuinen kasvi. Muokkausretikka kuohkeuttaa maata ja säilöö typpeä sekä rikkiä. KEVÄÄLLÄ: Kylvä satokasvin alle valko- tai rohtomesikkää 6 kg/ ha. Jos kasvusto on riittävän peittävä, anna kasvaa syksyn ajan ja lopeta seuraavana keväänä matalaan läpileikaten. Mesikkä ei viihdy märillä pelloilla.

Noora Mantere

Kevätkyntö voi vahingoittaa pellon lieropopulaatiota ja tiivistää maata pahoin.

40-60 kg ruista syyskylvettynä. Keväällä muokkaa kasvusto ennen kuin kasvusto saavuttaa saappaankorkeuden.

Nurmen lopetusta kultivaattorilla loppukesällä.

Miten olisin kyntämättä? Jos kynnät, kynnä matalaan ja kylvä uusi kasvi heti kynnettyäsi. Savimailla alkusyksyllä käytä jyrää kuivumisen hallintaan. Matala kyntö 10–12 senttiin vähentää tiivistymisriskiä. Matala kyntö ei häiritse maan biologisia prosesseja yhtä paljon kuin syvä kyntö, joka kääntää koko pintamaaprofiilin ylösalaisin ja heittää happea kaipaavat maaeliöt hapettomiin oloihin kyntöviilun pohjalle, toisaalta tarjoten maaperämittakaavassa valtavat ilmamäärät kyntökerrokseen hajotusta lisäämään. Kilpiässä kevyet kivennäismaat (hieta, hiesu, hiue), joissa paikoittain on vähän savea,

32

LUOMULEHTI 2 | 2019

ovat muodostuneet kultivaattorilla ja äkeellä muokattaviksi kyntämättömiksi pelloiksi. Tiivistymät poistetaan tarpeen mukaan jankkurilla korkeuskäyrän mukaan ajaen. Vaihtoehtoja kevytmuokkaukseen / Miten muokkaan keväällä kasvuun lähtevän kerääjäkasvin, miten muokkaan nurmen ilman kyntämistä? Keväällä kasvuun lähtevän kerääjäkasvin voi muokata kultivaattorilla tai muulla äkeellä, johon saadaan kiinnitettyä leveät hanhenjalkaterät ja jonka syvyyttä voi säätää työsyvyyden vakioiden. Kasvi kuivattaa maan nopeasti ja vähentää tiivistymistä muokkaustoimenpiteiden aikana. Muokka-

us on tehtävä ennen kuin kasvi kasvaa liian vahvaksi: rukiin tapauksessa saappaan korkeus on raja, jonka jälkeen kasvi on vaikeampi nujertaa ja kasvintähteet alkavat muodostaa tukkeutumisriskejä muille työkoneille. Kasvuston juuriston läpileikkaaminen on olennaisen tärkeää, jottei se voimistu viljan kylvön jälkeen pian ja kasva viljakasvuston läpi. Kilpiässä käytämme keväällä kasvuston rikkomiseen olkiäestä (Eco-Mulch Magnum) ja kesällä nurmen lopetukseen joko samaista olkiäestä tai vetojyrsintä (Bomford Dynadrive). Molemmissa tapauksissa kasvuston pinta rikkoutuu ja sekoittuu peltomaahan, mikä aloittaa hajotustoiminnan, ns. pintakompostoinnin. Keveän rikkomisen ja parin päivän hajoamisen jälkeen kasvustoon ajetaan kultivaattori kapein hanhenjalkaterin varustettuna, muokkaussyvyys noin 8 cm, läpäisee aina ja sekoittaa kasvuston maahan hajoamaan lisää. Lopuksi pelto tasoitetaan ja maaprofiili läpileikataan rikkatorjunnan vuoksi leveillä hanhenjalkaterillä varustetulla kultivaattorilla 4 cm syvyyteen. Tarpeen mukaan saatetaan vielä ajaa hanhenjalkaterin varustetulla äkeellä (Potila SPH) läpileikaten kerran, jos pelto on kovin epätasainen tai juolavehnä suuri ongelma. Ajokertoja tulee useita, mutta työ on nopeaa. Polttoaineenkulutus ja työaika ovat vähäisemmät kuin valmistettaessa kylvöpohjaa kyntäen.


Tämän jälkeen maa on kylvövalmis. Jokainen läpileikkaava kultivointi ja äestys nostaa juolavehnän juurta pintaan kuivumaan, vähentää juolan määrää ja myös heikentää mahdollisia ohdakeilmentymiä. Jatkuva elävä kasvipeite siis katkeaa tässä metodissa pariksi viikoksi vuodessa. Uusi kasvusto pyritään silti saamaan aikaan mahdollisimman pian. Kannattaa tutkailla oman pellon ominaisuuksia ja koneketjun tarjoamia näkymiä.

Seosta seosta Monilajisuus hyödyttää kaikkia osapuolia: maaperää, hyönteisiä, laiduntajia ja siten viljelijääkin. Monilajiset alus- ja kerääjäkasvustot ovat maailmalla osoittautuneet yksilajisia toimivammiksi, kun on tutkittu viljelykasvilajiston etuja maaperäeliöstölle ja ekosysteemipalveluille. Esimerkkinä monilajisten aluskasviseosten markkinoista USA:ssa mainittakoon Green Cover Seed, yritys, joka USA:ssa myy kerääjäkasvustoihin siemeniä ja seoksia. Esimerkiksi eräässä seoksessa muokkausretikka rikkoo tiivistymiä, raiheinä ottaa talteen satokasvilta jääneen typen ja veriapila tuottaa seuraavaa satokasvia varten lisää typpeä ilmasta. Useammalla lajil-

Kultivaattorin runkoon kiinnitettyjä piikkejä voi siirtää, piikkien järjestystä voi säätää maaperän läpileikkaavan lopputuloksen varmistamiseksi.

Tuomas Mattila

Suunniteltaessa jatkuvaa kasvipeitteisyyttä voidaan lähteä joko satokasvien viljelykierrosta tai suunnitella kerääjäkasvit ensin ja lisätä siihen sopivat satokasvit. Ensin kannattaa piirtää näkyviin oma viljelykierto, merkitä kylvö- ja sadonkorjuuajankohdat, arvioida säätila ja pellon kuivuus ja kosteus, kirjata esiin, milloin pellolla ajetaan raskaalla kalustolla ja missä kohdissa peltomaa on paljaana. Tästä pääsee liikkeelle aluskasvien suunnittelussa ja voi miettiä, lisäisikö kiertoon syyskylvöisiä satokasveja tai esimerkiksi välikasveja vihannestuotantoon. Aluskasvien suunnittelussa käydään läpi, mitä halutaan saavuttaa – typen saatavuus satokasville, maan rakenne, orgaaninen aines, eroosion esto, rikkapaineen hallinta, ravinnekierron tehostaminen ja ravinnehallinta ja vaikkapa haihtumisen esto katteen kautta. Tämän jälkeen tarkastellaan mahdollisuuksia ja aikaikkunoita sopivien kasvien kylvöön omassa viljelykierrossa. Samalla mietitään kasvustojen säilyttämisen ja lopettamisen tavat, suunnitellaan koneketjut sekä mietitään kylvöjen koneistus tai urakointipalvelujen saatavuus.

Tuomas Mattila

Mitä jatkuva kasvipeite voisi omalla pellollani olla?

Vaihdettavia hanhenjalkateriä työkoneeseen.

la saadaan siis samanaikaisesti esimerkiksi maankuohkeutusta, typen talteenottoa, typensidontaa, juuristovyöhykkeen elonkirjoa, tautien ja haittaeliöiden torjuntaa sekä erilaisia maanpäällisiä kasvustoja. Samat lajit yksittäin eivät välttämättä tuota näin selkeitä tuloksia. Monilajisten kasvustojen kestävyys vaihtelevissa, nykyisin arvaamattomissa sääolosuhteissa on eräs merkittävä syy seostaa siemeniä. Mikäli joku laji ei selviä erityisen kuivasta tai märästä vuodesta, niin yksi kolmesta todennäköisesti selviää. Monilajisiin kasvustoihin voi lähteä perehtymään Steve Groffin Cover Crop Innovators -verkko-oppimisryhmän kautta.

tisista kasveista, kuten pensaat, puut, yrtit, kukat. Metsäisessä Suomessa puita kannattaa laittaa peltoekosysteemiinkin, ainakin jos viljelty alue on avoin ja tuulinen, rinteinen tai viettää vesistöön. Tällöin puuston ja pensaiston pysyvyys, muokkaamattomuus, syväjuurisuus ja varjostus sekä tuulennopeuksien hillintä tuottavat viljelijälle arvokkaita ekosysteemipalveluita. ◀ Kirjoittaja on mikrobiologi ja luomuviljelijä Kilpiän tilalta Lohjalta. Lisää luettavaa aiheesta löytyy osoitteesta www.luomulehti.fi

Monivuotiset kasvit ja niiden hyödyt Monivuotiset nurmikasvustot – viherlannoitus, laidun, kesanto, niitty – tuottavat helposti talviaikaisen kasvipeitteisyyden. Jotkin alueet hyötyvät muistakin monivuo-

LUOMULEHTI 2 | 2019

33


TEKSTI: JUKKA RAJALA, TUOMAS MATTILA, JAANA RAVANDER JA RITVA MYNTTINEN

Veera Manka

Veera Manka

Muruissa on maan kasvukunnon salaisuus Viljelymaan mururakenne

Teräväsärmäinen ja tiivis fysikaalinen muru vasemmalla: savimaa, 10 mm muru, 6 % multavuus, 36 % murukestävyys. Pyöreäsärmäinen biologinen muru yllä: savimaa, 8 mm muru, 6 % multavuus, 52 % murukestävyys.

vaikuttaa merkittävästi maan kasvukuntoon ja toimintakykyyn. Mutta miten viljelijä voi seurata maan muruisuuden kehittymistä ja hoitaa muruja?

K

estävät murut luovat maan ja ilman väliin huokoisen rajapinnan, josta sadevesi pääsee alaspäin, maassa syntyvä hiilidioksidi ylöspäin ja jonka kautta viljelykasvin on helppo itää ja juurten kasvaa. Kasvi saa ravinteet paremmin käyttöönsä. Viljely helpottuu ja varmistuu. Murukestävyys myös kertoo maan hyvinvoinnista.

Hyvä muru on pesusienimäinen Hyvärakenteinen muru on kuin pesusieni: huokoinen ja joustava, mutta kuitenkin kestävä. Muru koostuu pääasiassa hienojakoisesta kiviaineksesta, jota maamikrobien liima-aineet, kasvin juurieritteet ja sienten rihmat sekä kemialliset sidokset pitävät koossa. (Kuva 1)

Kestävä mururakenne tärkeä maan kasvukunnolle Huokoinen rakenne on täynnä aktiivisia pintoja, joille tarttuneita ravinteita ja vettä kasvi saa kerättyä juurillaan. Hyvin murustuneessa maassa juurten on helppo kasvaa ja kerätä ravinteita laajalta alueelta. Tällöin kohtuullisempikin lannoitus riittää kasvien

34

LUOMULEHTI 2 | 2019

hyvään kasvuun. Ravinteet jäävät paremmin kasvien käyttöön sen sijaan, että ne häviäisivät vesiin ja ilmaan. Hyvä murukestävyys edistää mikrobitoimintaa, ylläpitää kaasunvaihtoa ja vesitaloutta, sitoo hiiltä sekä auttaa kasveja kasvamaan vaihtelevissa oloissa. Kun murut ovat kestäviä, ne sietävät hyvin vettä eivätkä liety. Maa säilyttää rakenteensa huokoisena, jolloin vesi imeytyy siihen hyvin. Tämä ehkäisee eroosiota ja ravinteiden hävikkejä.

Viljelytekniikka murustumista suosivaksi Eloperäinen aines, kasvien juuret, sienirihmastot ja mikrobien eritteet muodostavat yhdessä hyvän, kestävän ja pesusienimäisen mururakenteen – huokoisen maamurun – savesta, hiesusta ja hiedasta. Hyvällä viljelytekniikalla tätä voidaan ylläpitää ja edistää.

Hoitotoimia valittaessa on tällöin tarpeen tarkastella koko viljelyjärjestelmää – niin kemialliset, fysikaaliset että biologisetkin ominaisuudet ovat tärkeitä. Maan pH:n tulee olla tyydyttävä tai hyvä ja kalsiumia 6–12 kertaa niin paljon kuin magnesiumia. Lohkon kuivatus laitetaan kuntoon. Maata muokataan vain sen verran kuin on välttämätöntä, mahdollisimman hellävaraisesti ja muruja rikkomatta – ja kun maa on riittävän kuivaa. Kasvien juuristojen ja pieneliöstön toimintaa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti viljelemällä runsasjuuristoisia kasveja mieluiten seoksina. Pelto pidetään kasvavan kasvillisuuden peitossa mahdollisimman monta viikkoa vuodessa. Viljelykiertoon lisätään syyskylvöisiä kasveja, monivuotisia nurmia sekä alusja kerääjäkasveja. Seosviljelyä hyödynne-

Taulukko 1. Murutase

Murukestävyys on sitä parantavien ja heikentävien tekijöiden yhteisvaikutuksen tulos. Murukestävyyttä parantavia ja heikentäviä tekijöitä Muruja muodostuu, kun

Muruja hajoaa, kun

+ pH ja kalsium tasolla, joka edistää saven murustumista

- maa vettyy (puutteellinen kuivatus, tiivistymät, seisova vesi)

+ säännöllinen eloperäisen aineen lisäys

- eloperäisen aineksen riittämätön lisäys

+ runsaasti kasvien juuria, juurieritteitä ja sienijuuria

- muokkaus on liian voimakasta tai väärään aikaan

+ rakenne riittävän hyvä, happea ja kosteutta on sopivasti maaperäeliöille Murujen muodostuminen – murujen hajoaminen = Murutase


Murukestävyys on hyvä kasvukunnon mittari Koska murukestävyys riippuu samoista tekijöistä kuin koko maan kasvukunto (mm. happamuus ja ravinnesuhteet, rakenne, juuriston aktiivisuus, eloperäisen aineen lisäys, mikrobiaktiivisuus ja vesitalous), se on hyvä seurantamittari maan kasvukunnon muutoksille. Muruisuutta ja murukestävyyttä sekä niiden kehittymistä kannattaakin seurata osana pellon kasvukunnon seurantaa. Viljelijän tulisi olla selvillä, mihin suuntaan murukestävyys eri lohkoilla on kehittymässä ja miten eri viljelytoimenpiteet vaikuttavat siihen. Murujen kestävyyttä voidaan mitata esimerkiksi kuoppalevytestillä, jossa kastellaan muruja ja seurataan, kuinka suuri osuus niistä säilyy ehjänä ja kuinka moni hajoaa osittain tai kokonaan. Riittävän määrän muruja tulisi hajoamatta kestää vettä, jotta maan kasvukunto olisi hyvä. Riittävä määrä riippuu maalajista ja tilan olosuhteista. ◀ Kirjoittajat työskentelevät OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa.

Kuoppalevytestillä nähdään, että vasemmalla olevat murut kestävät vettä hyvin, keskimmäiset keskinkertaisesti ja oikealla olevat huonosti.

Murukestävyys selville kuoppalevytestillä Seulo tai valitse 2–7 mm muruja ja laita muru pieneen syvennykseen. Luotettavamman tuloksen saat, kun teet testin 20 murulla. Kastele varovasti sade- tai akkuvedellä. Anna veden vaikuttaa minuutin ajan. Napauta kevyesti. Ota valokuva kahden minuutin liettymisajan kuluttua ja merkitse tulokset muistiin. Anna 2 pistettä ehjänä säilyneille muruille, 1 piste osittain hajonneelle muruille ja 0 pistettä hajonneille muruille. (Kuva 2) Muuta tulokset prosenteiksi ja vertaa tuloksia oheisiin tulkintaohjeisiin. Murukestävyys

Hiesu

Hieta

Savi

Hyvä

70–100

60–100

80–100

Keskinkertainen

50–60

30–50

60–70

Alhainen

< 40

< 20

< 50

Hyvärakenteinen hietasavimaa (hehkutushäviö noin 12 %) sisältää runsaasti huokoisia 2–7 mm muruja. Sitä on helppo muokata, ja sen kasvukunto on hyvä. Yhdellä äestyksellä saadaan hyvä kylvöalusta.

Jukka Rajala

Jukka Rajala

Lisälukemista maamuruista löytyy osoitteesta: www.luomulehti.fi

Jaana Ravander

tään aina kun mahdollista. Esimerkiksi nurmiheinien ja palkokasvien seokset murustavat maata paremmin kuin kummankaan ryhmän kasvit yksin. Myös aluskasvien seosviljely on eduksi. Lannoitukseen ja maanparannukseen käytetään eloperäisiä, pieneliöstöä ruokkivia lannoitteita.

LUOMULEHTI 2 | 2019

35


TEKSTI: INKERI HENNOLA

Tilakohtaista tietoa

HIILIJALANJÄLJESTÄ Ilmastonmuutoksen hillintä, tuotteiden hiilijalanjäljen pienentäminen ja ekologiset kulutusvalinnat ovat vahvasti pinnalla. Biocode Oy on kehittänyt hiilijalanjäljen laskentaan työkalun, joka perustuu tilakohtaiseen tietoon ja neuvonnan tietopankkien tietoihin, ei keskiarvoihin.

L

askentaa tuotetaan sekä maatiloille että elintarvikeketjulle. Kuluttajille tarjotaan tietoa ekologisten ruokavalintojen tueksi. Hiilijalanjäljen laskentaa on pilotoitu nyt maitotilojen sekä elintarvikeketjusta leipomon kanssa.

Tunnuslukuja tuotannon kehittämiseen Arvolan Karjapiha Oy Vaalasta on yksi Biocoden pilottitiloista. – Biocode antaa minulle lähtötason oman tuotannon tunnusluvuista ja kertoo, millä tasolla olemme muihin maitotiloihin nähden, kertoo tilan isäntä Jukka Määttä ja jatkaa: – Pohjoismaissa hiilijalanjälki on keskimäärin 0,9–1,6 kiloa hiilidioksidia tuotettua maitokiloa kohti. Meidän tilan tuotannon hiilijalanjäljeksi on laskettu yksi kilo hiilidioksidia tuotettua maitokiloa kohti. Biocoden reaaliaikainen näkymä kertoo heti toimintatapojen muutoksen vaikutuksen. – Nykyisen ilmastovaikutuksen näkeminen pisti miettimään, miten erilaiset toimintatavat vaikuttavat hiilijalanjälkeen, kertoo Määttä. Oman tilan hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa hyvillä ja kestävillä tuotantotavoilla, maan kasvukunnosta huolehtimalla, ravinteiden kierrätyksellä sekä energiataloudella. – Biocoden tulosten perusteella peltoviljely, eläinten ruokinta ja energiatehokkuus

36

LUOMULEHTI 2 | 2019

ovat keskeisimmät ilmastonmuutoksen hillintään vaikuttavat tekijät, kertoo Biocode Oy:n toimitusjohtaja Pentti Meriläinen. Hiilijalanjäljen laskentaa pilotoineiden tilojen joukossa on ollut myös luomutiloja, mutta kaikkia luonnonmukaisen tuotannon erityispiirteitä ei ole Biocoden laskennassa vielä eritelty tarkemmin. – Kehitämme työkalua jatkuvasti. Luomutuotantoon liittyvien menetelmien huomioiminen on yksi kehityskohteemme. Laskenta ei huomioi vielä esimerkiksi luomussa lisääntyviä muokkauskertoja, toteaa Meriläinen.

Hyvin hoidettu kokonaisuus Suomalaisessa maataloustuotannossa on monia hyviä ilmastoviisaita toimenpiteitä, joita ei aina osata ajatella ilmastonmuutoksen hillintään vaikuttamisena. Ilmastoviisas maatalous on ennen kaikkea hyvin hoidettu kokonaisuus. Laajat ja hyvin hoidetut nurmet ovat yksi tärkeimmistä hiilinieluista Suomessa. Arvolan karjapihalla peltoviljelyssä panostetaan maan hyvään kasvukuntoon. Vuoroviljely, salaojitus, kalkitus, paripyörät ja lietelannan vetoletkulevitys ovat kaikki esimerkkejä maan kasvukuntoa vaalivista viljelymenetelmiä. – On tärkeää, että kasvit saavat tarpeeksi ravinteita, vettä ja ilmaa. Myös eroosion vaikutuksen ehkäisy on osa ilmastonmuutoksen hillintää, toteaa yrittäjä Määttä.

Mikä on Biocode? Biocode on palveluinnovaatio elintarvikeyrityksille, viljelijöille ja kuluttajille ekologisten valintojen tekemiseen. Se perustuu yrityskohtaiseen tietoon ja tarjoaa työvälineitä ilmastonmuutoksen hillintään ja tuotteiden näkyvyyteen digitaalisin keinoin. Biocoden tuottama ympäristötieto antaa viljelijöille mahdollisuuksia ilmastoyrittäjyyteen. Biocoden taustalla ovat ProAgria ja Mtech Digital Solutions Oy. www.biocode.fi


Arvolan Karjapihan yrittäjät Minna ja Jukka Määttä kehittävät tilaansa ympäristövaikutukset huomioiden.

Minna Tanner

Kuluttajalle ekologisia ruokaelämyksiä Kuluttajan kiinnostus tuotteen hiilijalanjälkeen ja tuotannon läpinäkyvyyteen lisääntyy. Se on innostanut Arvolan Karjapihaa ja muita Biocoden pilottitiloja panostamaan ilmastoyrittäjyyteen. Hiilijalanjälkilaskenta kiinnostaa myös elintarvikeketjua. Biocode auttaa ekologisten ruokavalintojen tekemisessä tuottamalla hiilijalanjäljen laskentaa maatilayritysten lisäksi elintarvikeyrityksille. Biocode määrittää tuotteen hiilijalanjäljen tuotannosta lähtien, jolloin ketjun jokainen osa saa käyttöönsä kehittämisen välineet, joilla vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään. Leipomoista Pirjon Pakari pilotoi ensimmäisenä laskentaa. Tuotannon tunnusluvuilla laskettu hiilijalanjälki ja tieto ilmastovaikutuksista on tuotteen kilpailuetu myös kansainvälisillä markkinoilla. Hiilijalanjäljen ohella Biocode tarjoaa yrityksille myös muita työkaluja, joiden avulla kertoa tuotteiden tarinoita ja kehittää niiden digitaalista markkinointia. ◀

Suvi Anttila

Kirjoittaja toimii markkinoinnin koordinaattorina ProAgria Keskusten Liitossa.

– Biocode tuottaa tietoa ekologisempiin ruokavalintoihin, kertoo toimitusjohtaja Pentti Meriläinen.

LUOMULEHTI 2 | 2019

37


TEKSTI JA KUVAT: JAANA ELO

Latvialaisten herkkuina olivat erilaiset hunajavalmisteet ja mehiläistuotteet.

Hedelmien tuottajamaa Bulgaria oli pakannut hedelmät talteen täysmehuina kierrätysmateriaaleista valmistettuihin hanapakkauksiin.

Vientiin vauhtia Grüne Woche -messuilta

Tanskalaisten isolla osastolla olivat esillä erilaiset luomujuomat ja pastat.

S

uomi toimi ensimmäistä kertaa Berliinissä tammikuussa järjestettyjen kansainvälisten Grüne Woche -messujen kumppanuusmaana. Suomi esittäytyi maakunnittain, ja kaikessa korostui suomalainen luonto, runsaat järvet ja metsät sekä Suomen asema maailman pohjoisimpana maatalousmaana. Mukana messuilla oli sekä luomu- että tavanomaisia tuotteita. Suomen näyttelyosasto oli kooltaan yli 200 m2, ja mukana oli monipuolisia yrityksiä: juomia ja elintarvikkeita, matkailua, joulupukin osasto ja Suomi-kauppa sekä tietenkin Suomi-infoa. Osastolla kävi noin 40 000 messuvierasta, kaikkiaan messuilla oli yli 400 000 kävijää. Ohjelmalavalla esiteltiin suomalaisia tuottajia sekä kerrottiin suomalaisesta maataloudesta ja elintarvikkeista. Pitkät messut olivat iso ponnistus Suomelle ja kaikille mukana olleille, mutta panostus kannatti ja tuotteiden ainutlaatuisuus huomattiin: ensimmäiset kaupat ja sopimukset on jo tehty. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton elintarvikeasiantuntija.

Katja Mahal kertomassa, kuinka lehmien katselu tekee ihmisille hyvää. Mahal oli tuottajana messuilla Jos lehmät puhuisivat -näyttelyssä. Näyttelyn tarkoitus oli lähentää kaupunkia ja maaseutua toisiinsa.

38

LUOMULEHTI 2 | 2019


Luomukeruutuotteiden ainutlaatuisuus ja terveellisyys korostui Ukrainan luomutuotteissa. Meille tuttuja marjoja, kuten puolukkaa, mustikkaa ja karpaloa, löytyi hilloina ja mehuina, nektareina ja soseina.

Saksalaisia Private label -luomumaitotuotteita löytyy myös Suomen kaupan hyllyiltä.

Eniten luomutuotteita löytyi isäntämaan halleista. Kuvassa saksalaista luomujäätelöä jäätelön ystäville.

MIelenkiintoisin löytö oli juoma, jossa yhdistyivät luomumehu ja -viini.

LUOMULEHTI 2 | 2019

39


Apilanurmen lannoituskoeala 31.5.2018.

TEKSTI: ELINA NURMI, PÄIVI KURKI JA JUKKA KIVELÄ

Typpilannoituksella lisää heinäsatoa kuivana ja lämpimänä kasvukautena

Luomuapilanurmi kasvoi hyvin hietamaalla viime kesän alussa. Toisessa Elina Nurmi

niitossa tuli kuitenkin esille erilaisesta lannoituksesta johtuvat satoerot.

Lannoituskokeen toteutus Mikkelissä havainnoitiin typpi- ja kaliumlannoituksen vaikutusta toisen satovuo-

40

LUOMULEHTI 2 | 2019

den apilanurmelle. Maalajina oli runsasmultainen karkea hieta, jonka pH oli 6,4. Koeruudut lannoitettiin 80 kg N/ha. Typpeä levitettiin vain toukokuussa, mutta kaliumsulfaattia käytettiin 435 kg kahdessa erässä. Ensimmäinen lannoitus oli 18.5. (K 100 kg/ ha ja S 40 kg/ha, 235 kg/ha) ja toinen 27.6. (K 85 kg/ha ja S 35 kg/ha, 200 kg/ha).

Typen puute näkyi toisessa niitossa Kuivan kasvukauden haasteena oli lannoiterakeiden hidas liukeneminen, joten lannoitusvaikutus ei näkynyt ensimmäisessä niitossa 25.6. Sadot olivat suuria, noin 6000 kg ka/ha, mutta hyvin samanlaisia riippumatta lannoitteesta. Hietamaan kapillaarinen vedennousu mahdollisti hyvän sadon, sillä ensimmäiset sateet saapuivat vasta muutama päivä ennen sadonkorjuuta. Sen sijaan toisessa niitossa 13.8. tuli esille paitsi kuivuus, myös lannoituksen väliset erot, sillä typen ja hivenravinteiden puute alkoi näkyä. Mitä ilmeisimmin kuivuus hei-

Elina Nurmi

K

asvukausi 2018 jäi mieleen vähäsateisena ja lämpimänä. Etenkin kevät ja alkukesä oli hyvin kuiva, Mikkelissä sadanta jäi kolmasosaan pitkän aikavälin keskiarvosta. Mikkelin lentoasemalla kasvukauden tehoisaksi lämpösummaksi mitattiin reilut 1600 astetta. Lähiseudulla mitatuissa pitkän ajan (v. 1981–2010) keskiarvoissa lämpösumma on esimerkiksi Valkealassa 1400 astetta. Luonnonvarakeskuksen Karilan tutkimusasemalla Mikkelissä toteutettiin kesällä 2018 koe, jossa testattiin lihaluujauholannoitetta, verijauhopohjaista typpilannoitetta ja kaliumsulfaattia luomuapilanurmen lannoituksessa. Koe oli osa Luonnonvarakeskuksen ja ProAgrian Peltohavainto- ja Ravinnepiika-hankkeita, joiden yhtenä tavoitteena on ravinteiden kierron tehostaminen.

Apilanurmikasvusto 31.5.2018.


Koejäsen

1 + 2 niiton kokonaissato, kg ka/ha

0-ruutu

7750

Kaliumsulfaatti

8500

Agra 842

7800

Agra 13 +kaliumsulfaatti

8300

Agra13

8750

sessä sadonkorjuussa kaikilla koejäsenillä oli heinää keskimäärin 2/3 ja apilaa 1/3 sadosta. Toisessa niitossa apilan osuus lisääntyi merkittävästi niillä ruuduilla, jotka eivät saaneet typpilannoitusta. Apilan osuus (%) kuiva-ainesadosta oli noin 70 % lannoittamattomilla ja kaliumsulfaatilla lannoitetuilla ruuduilla. Typpilannoituksen saaneissa ruuduissa apilapitoisuus oli 31–50 % sekä ensimmäisessä että toisessa niitossa. Kalium on typen jälkeen tärkein kasvinravinne nurmen sadontuotannossa. Sadon mukana poistuu merkittäviä määriä kaliumia, yleensä noin 150–250 kg/ha/ vuosi. Kaliumin tehtävät kasvissa liittyvät etenkin osmoottisen potentiaalin säätelyyn, vedenottoon, entsyymitoimintaan ja fotosynteesiin. Märehtijöiden näkökulmasta tarkasteltuna kalium on tärkeä hermoston toiminnassa ja energia-aineenvaihdunnassa. Liian korkea pitoisuus haittaa kuitenkin muiden kivennäisaineiden imeytymistä ja altistaa poikimahalvaukselle, joten rehussa tulisi olla kaliumia alle 30 mg/kg ka.

Heinän ja apilan sadot (kg ka/ha) toisessa niitossa 13.8.2018 Luke Mikkeli. Koejäsen

1. ka-sadon apila%

2. ka-sadon apila%

0-ruutu

31

69

Kaliumsulfaatti

34

69

Agra 842

31

50

Agra 13 +kaliumsulfaatti

35

44

Agra13

32

39

Ensimmäisen ja toisen kuiva-ainesadon apilapitoisuus (%) 2018 Luke Mikkeli.

kensi myös apilan typensidontaa. Apilanurmen toisen niiton kokonaiskuiva-ainesadot olivat 1 400–2 500 kg/ha. Pienin 2. sato saatiin lannoittamattomilta ruuduilta ja suurin niiltä koeruuduilta, jotka oli lannoitettu verijauhopohjaisella typpilannoitteella. Ilman lannoitusta jääneet 0-ruudut ja pelkällä kaliumsulfaatilla lannoitetut koeruudut eivät saaneet lainkaan lisättyä typpeä, mikä heijastui heinän kuiva-ainesatoon. Esimerkiksi 0-ruudun pelkkä heinäsato jäi noin 450 kg ka/ha, kun Agra13 tuotti heinän sadoksi keskimäärin 1 550 kg ka/ha. Kahden sadonkorjuun kokonaissadot vaihtelivat välillä 7 750–8 850 kg ka/ha. Myös kokonaissadoissa tarkasteltuna suurin kuiva-ainesato saatiin pelkällä Agra13:lla lannoitetuilta koeruuduilta ja pienin 0-ruuduilta. Heinä ja apila lajiteltiin sekä ensimmäisen että toisen sadonkorjuun yhteydessä. Niiden välinen suhde erosi niittojen välillä aivan vastaavasti kuin sadoissa. Ensimmäi-

Maan rikkipitoisuus parani selvästi kaliumsulfaattilannoituksella

Lauri Piltonen

Lohko ei ollut tasainen, sillä ravinnepuutokset näkyivät paikoin selvästi. Tämä vaikutti myös siihen, että koealueen sisällä esiintyi suurta vaihtelua. Keskikesällä otettu kasvianalyysi paljasti etenkin hivenravinteiden (B, Mn, Cu, Zn) merkittävän puutoksen. Syksyn maanäytteissä mangaani oli jopa luokassa ”huono”, vain 3 mg/l. Sen sijaan maan rikkipitoisuus oli noussut viljavuusluokasta ”välttävä” (keskimäärin 6 mg/l) viljavuusluokkaan ”hyvä” (21–23 mg/l) kaikissa niissä ruuduissa, jotka olivat saaneet kaliumsulfaattia. Kevään tuloksiin verrattuna kaliumsulfaatilla lannoitettujen ruutujen kaliumpitoisuus oli myös kohonnut, mutta oli edelleen tasolla ”tyydyttävä”. Liukoisen typen määrät syksyn maanäytteissä olivat hyvin samansuuruisia koejäsenestä riippumatta, 21–23 mg/l. ◀

Apilanurmen lannoitus kaliumsulfaatilla 18.5.2018.

Apilanurmen 2. sato, kg ka/ha 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0

heinä

u 0ru ut

lfa at ti

Ag ra 84 2

Ka liu m su

Ag ra 13 +k al iu

m su lfa at ti

Ag ra 13

apila

Elina Nurmi ja Päivi Kurki työskentelevät tutkijoina Luonnonvarakeskuksessa. Jukka Kivelä on Ecolan Oy:n kehityspäällikkö.

Luomuapilanurmen 1. ja 2. niiton kokonaissadot Mikkelissä 2018.

Heinän ja apilan sadot (kg ka/ha) toisessa niitossa 13.8.2018 Luke Mikkeli.

LUOMULEHTI 2 | 2019 Koejäsen

1. ka-sadon apila%

2. ka-sadon apila%

41


TEKSTI JA KUVAT: LIISA SÄRKKÄ

Luomukasvualustat kirsikkatomaatin viljelyssä Luonnonvarakeskuksen viljelykokeissa satotulos luomualustan kasveista oli samaa suuruusluokkaa kuin kivennäislannoitteella. Maku oli luomussa parempi.

L

uke Piikkiön koetoiminta-aseman kasvihuoneessa viljeltiin kirsikkatomaattia eri luomukasvualustoissa maaliskuusta lokakuun puoliväliin 2018. Lannoitteina olivat kanankakka ja liukoinen luomulannoite. Kontrollia lannoitettiin vesiliukoisilla kivennäislannoitteilla. Kirsikkatomaattilajikkeena oli Sassari RZ. Taimet eivät olleet luomutaimia. Jakojuurikoejäsenellä oli kaksi erillistä säkkiä vierekkäin, ja kaksi kasvia laitettiin keskelle molempia. Toiseen säkkiin laitettiin lannoite. Muilla luomualustoilla kaksi kasvia istutettiin säkin toiseen reunaan ja lannoite annosteltiin vastapäiseen reunaan koko kasvualustan korkeudelle. Lannoitemäärät ovat taulukossa 1. Luomualustoja kasteltiin pelkällä vedellä. Kastelutippuja (1,1 l) laitettiin vesipuolelle neljä ja lannoitepuolelle kaksi, paitsi Novarbon alustaan neljä lannoitepuolelle. Viljelyn aikana tippujen määrää muutettiin tarpeen mukaan. Kasvualustojen kosteutta, johtokykyä, pH:ta ja ravinteita mitattiin viikoittain.

Luomualustoissa satoeroja Kahden kukkatertun jälkeen jokaisesta taimesta kasvatettiin toinen latva. Satoviikkoja kertyi 27. Lajittelimme erikseen isot ja pienet laadukkaat hedelmät. Isoja hedelmiä olivat yli 10–12 g painoiset hedelmät (Kuva 1). Isojen hedelmien satomäärissä oli suuremmat erot kuin jos mukana olivat myös

42

LUOMULEHTI 2 | 2019

Sassarilajikkeen hedelmäterttu syyskuussa.

Kokeessa käytetyt kasvualustat 1. Kontrolli, Kekkilä Natural Control, kivennäislannoitus, 100x20x12 cm 2. Kekkilä GS BIO viljelyallas: vanha koostumus, tilavuus 39 l, 100x30 cm 3. Hatec Bio 2 viljelyallas, tilavuus 50 l, 100x30 cm 4. Novarbo viljelyallas, tilavuus 75 l, 100x40 cm 5. Jakojuurilannoitus, laimeampi, Kekkilä, Natural Control Bio: nykyinen koostumus, tilavuus 50 l, 100 cm 6. Jakojuurilannoitus, voimakkaampi, Kekkilä, Natural Control Bio: nykyinen koostumus, tilavuus 50 l, 100 cm

pienet hedelmät. Hatecin ja Novarbon alustojen kasveista tuli enemmän pieniä hedelmiä kuin muilta alustoilta. Jakojuurilannoituksessa laimea koejäsen oli hieman parempi kuin väkevä. Viljelyn alussa ei pitäisi lannoittaa liikaa, vaan lisätä sitä kasvukauden aikana johtokyvyn laskiessa. Hatecin alustan peruslannoitus ei riittänyt kasvin tarpeisiin. Novarbon alustassa kanankakkarakeet liukenivat huonosti alustan pintaosassa, minkä takia ravinteita ei liuennut riittävästi kasveille. Kasteluvesi valui nopeasti säkin alaosiin eikä noussut kapillaarisesti kohti pintaa. Rakeet kuivuivat ja kuorettuivat pinnalla enemmän kuin muilla alustoilla. Novarbon alustalla olisi tärkeää, että rakeet laitetaan hyvin kasvualustan sisään, jotta ravinteet liukenevat ja viljelytulos paranee. Kekkilän luomualustassa vesi nousi kapillaarisesti, joten lannoiterakeet liukenivat varsin hyvin.


Tässä olisi haaste luomuviljelijöille. Koska luomulannoitteella päästiin samaan tulokseen kuin kivennäislannoitteella, niin uskalias viljelijä voisi kokeilla lisätä viljelytiheyttä. Näin neliösadon määrä voisi nousta. Tämä edellyttää viikoittaista ravinteiden tarkkailua kasvualustassa ja halua lisätä kanankakkarakeita tarvittaessa.

Makeita hedelmiä luomusta Teimme hedelmille sokeri- ja happoisuusanalyysejä sekä makutestejä touko-, heinäja elokuussa. Touko- ja heinäkuussa kaikkien alustojen tomaattien sokeripitoisuudet olivat korkeita, 7–8 brix-asteikolla. Toukokuussa happopitoisuus oli korkein kivennäislannoituksessa. Heinäkuussa se oli hieman laskenut ollen edelleen korkeampi kuin osalla luomualustojen hedelmiä. Sokeri–happosuhdetta pidetään maun kannalta tärkeänä. Korkeassa sokeri–happosuhteessa maku on yleensä paras. Kontrollissa suhde oli toukokuussa matalin. Luomualustojen hedelmien välillä suhde-ero oli pieni. Makutestissä kivennäisalustan hedelmät eivät olleet yhtä hyviä kuin luomualustojen hedelmät. Elokuussa sokeripitoisuudet olivat laskeneet kaikissa koejäsenissä. Sokeri–happosuhteissa ei ollut eroja. Hedelmät eivät maistuneet yhtä makeilta kuin aikaisemmin kesällä. Kuuma heinä-elokuu nopeutti värittymistä ennen kuin hedelmät olivat ehtineet täyttyä makuaineista. Hedelmät eivät myöskään kestäneet varastossa yhtä kauan kuin aikaisemmin. Hedelmien kuiva-ainepitoisuudet olivat myös laskeneet. Kasvusto säilyi kokeessamme hyvänä helteistä huolimatta. Kasveissa oli enemmän lehtiä kuin perinteisesti, koska kirsikkatomaatin lehdet ovat pienet. Valoa riitti kesällä koko kasvustolle, ja kasvi pystyi jäähdyttämään itseään ja viilentämään huonetta runsaalla haihdutuksella lehtevyytensä ansiosta. Syksyllä lehtien määrää kannatti vähentää luonnonvalon vähentyessä. ◀ Kirjoittaja toimii kasvihuonetuotannon erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa. Tutkimus on toteutettu Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiön avustuksella. Hankkeesta julkaistaan laajempi raportti kevään aikana Luken raporttisarjassa.

Koejäsen

Vk 10 Vk 19

Vk 20 Vk 21 Vk 23 Vk 25

Vk 27

Kontrolli

-

-

-

-

-

-

-

Kekkilä

2,3k

-

-

-

-

1,15k + 2x2l

1,5k

Hatec

-

3k + 2x2l

-

-

-

-

1,5k

Novarbo

4,4k

-

2,2k

2x2l

2x2l

-

1,5k

Jako laimea

2,95k -

-

-

-

-

1,5k

Jako väkevä

3,9k

-

-

-

-

1,5k

-

Taulukko 1. Kanankakkalisäykset (k) ja liuoslannoitus (l) kasvualustoihin litroina kokeen aikana, määrä on yhtä kasvualustaa kohden. Liuoslannoitteen väkevyys oli 2 mS/cm. kpl/m2 isot hedelmät 700 600

ac

a

a

ac

bc

500

b

400 300 200 100 0

Kontrolli

Kekkilä

Hatec

Novarbo Jako laimeaJako väkevä

g/m2 isot hedelmät 14000 12000

ac

a

ac bc

10000

ac

b

8000 6000 4000 2000 0

Kontrolli

Kekkilä

Hatec

Novarbo

Jako laimea Jako väkevä

Yli 10–12 g:n painoisten hedelmien sadot/m 27 satoviikon aikana. 10–12 g:n painoisten hedelmien sadot/m2 27 satoviikon aikana. Viljelytiheys oli 2,3 versoa/nettoKuvaKuva 1. Yli 1. 2

Viljelytiheys oli 2,3 versoa/netto-m2. Eri aakkoset pylväiden päällä ilmaisevat tilastollisen eron käsittelyjen välillä 95 %:n todennäköisyydellä.

m2. Eri aakkoset pylväiden päällä ilmaisevat tilastollisen eron käsittelyjen välillä 95 %:n todennäköisyydellä.

Makeita hedelmiä luomusta Teimme hedelmille sokeri- ja happoisuusanalyysejä sekä makutestejä touko-, heinä- ja elokuussa. Touko- ja heinäkuussa kaikkien alustojen tomaattien sokeripitoisuudet olivat korkeita, 7–8 brix-asteikolla. Toukokuussa happopitoisuus oli korkein kivennäislannoituksessa. Heinäkuussa se oli hieman laskenut ollen edelleen korkeampi kuin osalla luomualustojen hedelmiä. Sokeri–happosuhdetta pidetään maun kannalta tärkeänä. Korkeassa sokeri– happosuhteessa maku on yleensä paras. Kontrollissa suhde oli toukokuussa matalin. Luomualustojen hedelmien välillä suhde-ero oli pieni. Makutestissä kivennäisalustan hedelmät eivät olleet yhtä hyviä kuin luomualustojen hedelmät. Kirsikkatomaatin ’Sassari’ kasvusto 5.9.2018.

LUOMULEHTI 2 | 2019

43


TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MAKKONEN

Tuottaja tarvitsee kosketuspintaa kuluttajiin

– Kosketuspinta kuluttajiin ja jäsenistön aktivointi toimintaan, kiteyttää SavoKarjalan Luomuyhdistyksen uusi puheenjohtaja Hannu Kämäräinen tärkeimmät tavoitteet.

S

avo-Karjalan Luomuyhdistys sai 24.2. uuden puheenjohtajan, kun Hannu Kämäräinen valittiin Airi Timosen jälkeen yhdistyksen johtoon. Samalla puheenjohtajuus siirtyi Pohjois-Karjalasta Pohjois-Savoon. Kämäräinen on Savo-Karjalan alueen luomutuottajissa todellinen harvinaisuus: hän on alueen ainoa luomusianlihan tuottaja. Järjestökokemusta hänellä on niin MTK:n Kiuruveden varapuheenjohtajan tehtävistä kuin Itä-Suomen sikatalouskerhon kärkimiehenä.

Omavarainen tila Hannu Kämäräinen jatkaa vanhempiensa työtä sianlihan kasvattajana. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 1982. Tuolloin tilalla oli lihasikala, jossa oli 240 paikkaa. Nuorella isännällä olisi ollut haluja laajentaa, mutta peltoa ei saanut raivata. – Pelto on ratkaisevan tärkeä sianlihan tuotannossa viljan viljelyn ja lannan levityksen kannalta. EU:hun liittymisen jälkeen vuonna 1999 sikalaa laajennettiin emakkosikalaksi ja vuonna 2002 siitossikalaksi. Siitoseläintuotantoa tilalla tehtiin 12 vuoden ajan, Kämäräinen kertoo. Tällä hetkellä Tapelin luomusika -yrityksen sikalassa on 65 emakkoa ja lihasikoja 400. Siat ovat maatiais- ja yorkshirerodun risteytyksiä. Tila on omavarainen, sillä kaikki siat kasvatetaan itse porsaista emakoiksi ja lihasioiksi. Tapelissa on myös kaksi karjua. Eläinten rehun suhteen tila ei ole täysin omavarainen, vaan viljaa ostetaan myös lähialueen luomutiloilta. Ohran viljely on onnistunut hyvin. Valkuaiskasvina on hernettä ja härkäpapua, jonka viljely Kiuruveden korkeudella on osoittautunut hieman vaihtelevaksi. Lisäksi vuoroviljelyssä on kau-

44

LUOMULEHTI 2 | 2019

raa ja vehnää, seosviljoja sekä apilanurmia. Aluskasvillisuutena on raiheinää, valkoapilaa ja timoteitä. Myös lannoitus riittää omasta takaa. Sianlanta on erittäin typpi- ja fosforipitoista.

Ulkotarhassa riittää vilskettä liki 20 asteen pakkasellakin. Välillä käydään sisällä lämmittelemässä, ja sitten taas palataan routamöykkyjä kuopimaan.

Hyvinvointi edellä luomuun Sikatilojen kannattavuus heikkeni 2000-luvulla. Luomulihan kysyntä sitä vastoin oli kasvanut. Atria etsi uusia luomusianlihan tuottajia valtakunnallisella luomusikahankkeella. – Päätin tarttua tilaisuuteen. Koska sikojen hyvinvointi oli kiinnostanut jo ennen luomutuotantoon siirtymistä, meillä oli tilat jo osittain luomuvaatimusten mukaiset. Esimerkiksi olkipihatto ja vapaat porsitustilat meillä oli jo ennen luomuun liittymistä, Kämäräinen kertoo. Tapelin sikatila siirtyi luomuun vuosina 2013–14. Kämäräinen rakensi betonipoh-

jaiset ulkotarhat, jonne siat pääsevät vapaasti kulkemaan luukusta. – Jopa melkein 20 asteen pakkasella sikoja on ulkona kuopimassa routamöykkyjä. Myös säilörehupaalit ovat hyvää virikettä. Niitä ne purkavat ja syövät pieniä määriä, Kämäräinen kuvailee. Kämäräinen päätyi betonipohjaisiin ulkotarhoihin, sillä niistä lanta on helppo kerätä talteen ja ratkaisu on ympäristön kannalta parempi. – Hankalin muutostyö oli ikkunoiden suurentaminen ja ulkoiluluukkujen tekeminen betonielementtiseiniin. Muuten sei-


nien sisäpuolella selvittiin tilojen uudelleen järjestelyllä. Entistä väljemmissä tiloissa sioilla on tilaa liikkua ja toteuttaa omaa luontaista toimintaansa. Tilan viimeisin investointi on sikaruttoriskin vuoksi ministeriön vaatimuksesta viime vuonna rakennettu aita, joka estää villisikojen pääsyn kosketuksiin ulkoilevien sikojen kanssa. – Meidän seudulla on jonkinmoinen villisikakanta, joten aita on tarpeen, Kämäräinen kertoo.

Savo-Karjalan Luomuyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Kämäräinen pitää avoimuutta tärkeänä. Rapsutettavaksi pääsi vuorokauden ikäinen porsas.

Kuluttajatyötä yhdistyksessä Kämäräinen liittyi Luomuliittoon heti luomuun siirtymisen jälkeen, koska asioihin vaikuttaminen kiinnostaa. – Luomuliitto tekee tärkeää työtä edunvalvonnassa, kun se tutkii ja antaa lausuntoja valtakunnallisille päättäjille lainsäädäntöä varten. – Maakunnalliset yhdistykset voivat tehdä kuluttajatyötä, Kämäräinen pohtiiyhdistysten roolia. Tapelin luomusika on ollut mukana Päivä maaseudulla -tapahtumissa, ja tilalla on ollut runsaasti kiinnostuneita vieraita. – Tilavierailut teettävät tietysti työtä, mutta ne luovat tärkeää kosketuspintaa tuottajien ja kuluttajien välille. Samalla vierailut luovat avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, kun kuluttajat pääsevät näkemään, miten siat ja muut tuotantoeläimet tiloilla elävät. Kämäräinen esittelee aktiivisesti sikatilan arkea tilan omalla Facebook-sivullaan, jonka päivittämisessä hän voi hyödyntää valokuvausharrastustaan. Eräänlaisena haasteena Kämäräinen kokee luomutuottajien ja yleensäkin viljelijöiden aktivoinnin yhteiseen toimintaan. – Jos jotain viljelijöiden tilaisuutta järjestää, paikalle saattaa tulla viisi henkilöä. Miten saisi viljelijät liikkeelle tutustumaan toisiinsa ja vaihtamaan kokemuksia keskenään?, Kämäräinen pohti. ◀

Olympiavoittajan kaima, durocrotuinen Iivo-karju ei ollut moksiskaan 17 asteen pakkasesta.

LUOMULEHTI 2 | 2019

45


Yhdistyksistä

Tallinnalaisen Biomarketin öljyhyllyllä varapuheenjohtaja ja Myssyfarmin isäntä Janne Rauhansuu, kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen sekä puheenjohtaja Pauli Talvitie.

Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry on nykyään Länsi-Suomen luomu ry.

Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo sekä edunvalvontajohtaja Susann Rännäri.

Merit Mikkin johdolla tutustumassa Talu Toidab myymälään, jossa lähitilojen tuotteita myydään supermarketin sisällä shop in shop -konseptilla.

TEKSTI JA KUVAT: NOORA MANTERE

Luomuliiton jäsenmatka Viroon Luomuliiton jäsenmatkalla Viroon 3.–5.3. tutustuimme paikalliseen luomutuotteiden tarjontaan sekä uusiin luomukauppoihin. Miniseminaarissa Karin Zereen Viron maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi luomun asemasta ja tulevaisuuden tavoitteista Virossa. Työpajoissa hiottiin Luomuliiton viestintää ja petrattiin työryhmätyöskentelyä. Raportti Viron luomukentän tilanteesta on luettavissa toukokuun Luomulehdessä.

46

LUOMULEHTI 2 | 2019

Luomuliiton eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström on kouluttanut virolaisia kanalayrittäjiä luomuun ja tutustui matkalla Biomarketin luomukananmunavalikoimaan.


Yhdistyksistä

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI

Uusi sähköinen jäsenrekisteri helpottaa hallintatyössä ja viestinnässä Maaliskuun alussa Luomuliitto ottaa käyttöön uuden sähköisen jäsenrekisterin. Vuoden 2019 jäsenlaskut lähetetään uudesta järjestelmästä, ja toivommekin kärsivällisyyttä sekä palautetta, mikäli huomaatte, että jokin asia ei toimi kuten pitäisi.

U

usi jäsenrekisteri tulee helpottamaan luomuyhdistysten työtä tarjoamalla pääsyn ajantasaisiin jäsentietoihin, varojen jakoon, laskutuksen aikatauluihin sekä aivan uudenlaiset mahdollisuudet sisäiseen viestintään. Jäsenrekisteri otetaan asteittain käyttöön. Ensimmäisessä vaiheessa Luomuliitto ottaa rekisterin käyttöön ja lähettää vuoden 2019 jäsenlaskut järjestelmän kautta. Seuraavassa vaiheessa päivitetään tietosuojaselosteet ja sopimukset luomuyhdistysten kanssa.

Tämän jälkeen luomuyhdistyksille jaetaan valtuudet, ja ne saavat rekisterin käyttöönsä. Kolmannessa vaiheessa otetaan viestintätyökalut ja neljännessä vaiheessa tapahtumien hallinta käyttöön. Haasteena rekisterin täyspainoisessa käyttöönotossa on vajavaiset jäsentiedot. Monilta puuttuu rekisteristä puhelinnumerot ja s-postiosoitteet. Tämä luo varsinkin luomuyhdistyksille haasteen olla tarvittaessa yhteydessä jäseniinsä nopeammalla aikataululla, kuin mitä postin kautta lähetetty kirje mahdollistaa. Siksi olisi äärimmäisen tärkeää, että jäsentiedot olisivat ajantasaiset. ◀

Luomuliiton kotisivujen kautta voit ilmoittaa puuttuvat tiedot rekisteriin ja turvata, että oma luomuyhdistyksesi tavoittaa sinut: www.luomuliitto.fi/ jasentiedot

tavoitteenamme reilu ja kestävä maatalous Suomalainen maaseudun on mahdollista olla jälleen kerran elinvoimainen, mutta vain jos kehitys on kestävällä pohjalla niin ihmisen kuin luonnonkin näkökulmasta.

Me Maaseutu- ja erävihreiden ehdokkaat haluamme tehdä töitä tämän puolesta.

Minna Hölttä

Maisa Juntunen

Silja Keränen

Niina Ratilainen

Monialayrittäjä, eläinsuojeluneuvoja ja hevosnainen

Maidontuottaja, luomuviljelijä, Maaseutu- ja erävihreiden vpj.

Diplomi-insinööri, Maaseutu- ja erävihreiden pj.

Luomuliiton entinen edunvalvontajohtaja

Valkeakoski, Pirkanmaan vaalipiiri

Kangasniemi, Kaakkois-Suomen vaalipiiri

www.minnaholtta.fi

www.maisajuntunen.fi

#Näytäluontosi

Kajaani, Oulun vaalipiiri

www.siljakeranen.fi

www.maaseutujaeravihreat.fi

Turku, Varsinais-Suomen vaalipiiri

www.niinaratilainen.fi

LUOMULEHTI 2 | 2019

47


Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 31.5.

KONEITA

LUOMUTAIMIA

VADELMAN JA MANSIKAN TAIMET LUOMUNA: • Muskoka • Maurin Makea

Soita! Boris 0500‐567611

Meiltä tutkitusti parhaat mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan ja  luomutuotantoon tarkoitetut koneet

• Polka

Kotimainen, varmennettu taimituottaja!

EINBÖCK AEROSTAR

Rikkaäestää 100% tarkkuudella

SIEMENIÄ

Laatusiemenet luomuun! ROTAKING

Torjuu kuorettuma ja rikat

COMBCUT

Voittanut monta palkintoja

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

KVICK‐FINN

Torjuu juuririkkaruohot 98% teholla

OSTAMME LUOMUVILJAA

AGUIRRE

Äes‐kylvökone 3‐9 m

OVLAC

Mini On‐Land 6‐17 cm syv.

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

48

LUOMULEHTI 2 | 2019


Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

Bonsilage Pro – propyleeniglykolia omasta säilörehusta Tutustu säilörehuanalyyseihin sivuillamme www.eurotrading.fi

Hyväksytty luomuun!

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

LANNOITTEITA apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

KONEITA

KONEITA

Valvatti- ja ohdakekukinnot pois luomupelloilta!

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 9 JA 12 M

Syksyn koneet myydään nyt. Soita ja tilaa kone sänkimuokkauksiin !

Latvusniitot hyötykasvien päältä

Rikkapesäkkeiden ja pyörtänöiden niitot

Laitumien ja viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus ja ongelmarikkojen poisto perunalta ja riviviljelmiltä

w-cult.fi W-Cult Oy, Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

LUOMULEHTI 2 | 2019

49


TEKSTI JA KUVA: KIRSI HAAPAMATTI

”Tukibyrokratia on tullut monimutkaisuudessaan tiensä päähän”

– Luomu on hyvä, tavanomaistakin tarvitaan, mutta mihin katosi keskustelu IP-viljelystä?, Ruokaviraston pääjohtaja Antti Jussi Oikarinen pohtii. Myös maataloustukiviidakko puhutti Luomulehden haastattelussa.

A

ntti-Jussi Oikarinen aloitti uuden Ruokaviraston pääjohtajana vuoden alussa. Uutuus on suhteellista, sillä Oikarinen sanoo kaiken jatkuvan siirtymävaiheessa kuin ennenkin, ennen kuin Evira ja Maaseutuvirasto yhdistyivät. – Asiakkaan suuntaan muutos on hyvin näkymätön. Siihen ainakin pyritään. Yhdistymisen hyödyt mitataan sitten joskus tulevaisuudessa, Oikarinen sanoo. Työpaikka ei ole Oikarisellekaan uusi. Hän on toiminut Maaseutuviraston ylijohtajana ja myös ELY-keskuksen ylijohtajana Etelä-Pohjanmaalla. Myös maataloustukilomakkeiden täyttely on tuttua – Parin ohjelmakauden ajalta kyllä. Viljelin setäni peltoja Kainuussa, mutta en enää muutamaan vuoteen. Kun pestinä on johtaa Ruokavirastoa, on maataloustukibyrokratia pakko ottaa puheeksi. Siitä Oikarisella on selkeä mielipide. – Nykyisenkaltainen maatalouspolitiikka, tuet ja niiden hakeminen ovat ajautuneet vuosikymmenten aikana siihen pisteeseen, että näin ei voi enää jatkaa. Tukipolitiikka

50

LUOMULEHTI 2 | 2019

on valtava taakka niin hallinnollisesti kuin viljelijöillekin, eikä haun sähköistäminenkään kestä enää monimutkaistamista. Oikarinen toivoo erilaisten tukimuotojen vähentämistä ja kansallisen vapauden lisääntymistä – Myös valvontaa pitäisi voida automatisoida. Monitorointi, kuvapaikannus ja dronekuvauksen hyödyntäminen ovat hyviä esimerkkejä näistä mahdollisuuksista. Kansallisten valintojen lisääntyminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että jos EU höllentää vaatimuksiaan, Suomessa mentäisiin entistä pikkutarkempaan valvontaan.

Ruokaviraston johtaja kaipaa valvonnan yksinkertaistamista, mutta ei vähentämistä – On olemassa hyvää ja huonoa valvontaa. Huono lisää byrokraattista taakkaa, hyvä puolestaan on kilpailuetu. Monet ruokatuottajat ymmärtävätkin, että tiukka valvonta antaa meille rahkeita sanoa, että tiedämme mistä ruoka tulee. Näiden ruokaskandaalien aikana tämä on asia, josta ei pidä Suomessa luopua.

Ruokavirasto – 1.1.2019 alkaen Elintarviketurvallisuusvirasto, Maaseutuvirasto ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskusta ovat Ruokavirasto. – Ruokavirastolla on 20 toimipaikkaa ympäri Suomen. Päätoimipaikka on Seinäjoki, suurin toimipaikka Helsinki. – Ruokavirastolla on noin tuhat työntekijää.


Ruokaviraston johtaja Antti-Jussi Oikarisen työhuone on Seinäjoella, mutta työ vie paljon Helsinkiin ja muualle Suomeen.

LUOMUTUOTTEITA

Ruokaturva vaatii sopua Ruokaturva ei tarkoita ainoastaan ruuan jäljitettävyyttä, eläintautien torjuntaa ja esimerkiksi ruokaväärennöksiltä välttymistä. Antti-Jussi Oikarinen puhuu pitkään ja innostuneesti ruokajärjestelmästä, jossa on monta toimijaa. Siinä operoivat niin alkutuottajat, jalostajat, kauppa, hallinto, logistiikka, tutkimus kuin kuluttajatkin. – Tämän järjestelmän pitää toimia varsinkin nyt, kun olemme megaluokan haasteiden edessä. Ilmastonmuutos ja maailmanpolitiikan epävarmuus haastavat ruokaturvan. Valitettavasti tilanne on tällä hetkellä se, että järjestelmässä vallitsee epäluottamus. Ruokajärjestelmämme on keskinäisen syyttelyn vuoksi haavoittuvainen, vaikka meidän pitäisi olla valmiina kriisien varalta. Ruokaviraston johtaja pohtii ruokajärjestelmän vakautta myös yksittäisen viljelijän kannalta. Hän kannustaa monipuolisuuteen. Viljelijät, joiden tulovirta lipuu monesta suunnasta, ovat vahvoilla, jos ja kun kriisejä tulee.

Luomuviljelijät eturivissä Ei Oikarisen kirves kaivossa ole. Hän näkee kotimaisen ruuantuotannon olevan kansainvälisesti vahvoilla, ja viljelijöiden ammattitaito on huippuluokkaa. Luomua Oikarinen kehaisee. – Tunnen luomuviljelijöitä, jotka ovat taitavimpia alallaan. Oikarinen miettii luomutuotannon vahvuudeksi sen taustalla olevaa ideologiaa: – Kun viljelijä on luomussa ideologisista syistä, on hänellä vahva tukijalka tekemiselleen ja voimaa tehdä työtään. Toki on niitäkin, jotka siirtyvät luomuun rahan takia. Luomualaa on Oikarisen mukaan varaa kasvattaa vielä reilusti. Hän sanoo kaikkia viljelymuotoja kuitenkin tarvittavan. – Tavanomaisen ja luomun välimaastoon asettuvasta IP-viljelystä ei nykyään juuri kuule. Olisi kiinnostavaa selvittää, miksei. Omaa arviolta viiden vuoden pestiään Antti-Jussi Oikarinen visioi näin. – Toivon, että minun aikanani maataloustukijärjestelmä yksinkertaistuu. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi tuo toivoakseni tähän mahdollisuuden. Erityisesti haluan kotimaisen ruokajärjestelmän saavuttavan tasapainoisen ja luottamuksellisen tilan. Tämän saavuttamiseksi kaikkien on liikahdettava yksi askel toisia kohti. Alan tutkimus on myös tässä apuna. ◀

Luomuleipomo

LUOMUREHUKAURAA

MYYDÄÄN LUOMUREHUKAURAA Puituna, ilman kuivausta Kuljetus sopimuksen mukaan lähialueille, tai itse noudettuna Oriveden alueelta. keltamaenluomutila@gmail.com

MENTOR-TOIMINTAA

Oletko uusi luomuyrittäjä? Laajentamassa luomutilaa? Mentorilta voit kysyä käytännön tietoa päätösten tueksi – maksutta! Lisätietoja: www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

LUOMULEHTI 2 | 2019

51


Luomuliiton asiantuntijat vastaavat @ Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

52

LUOMULEHTI 2 | 2019

Erkki Vihonen Kasvintuotannon asiantuntija 040 936 0377

Kumpi on parempi typen tuottaja maahan ja miksi: härkäpapu vai herne? YLEENSÄ KIRJALLISUUDESSA härkäpapu katsotaan paremmaksi typensitojaksi kuin herne. Tähän toki vaikuttaa monet asiat. Tärkeintä typensidonnan kannalta on, että kasvi kasvaa ja yhteyttää mahdollisimman tehokkaasti. Hyvä kasvu stimuloi typensidontaa. Typensidonta on parhaimmillaan kukinnan alkaessa, joten härkäpavun pitkä kasvuaika ja pidempi kukinta tekee siitä paremman typensitojan. Maan happamuus, rakenne ja vesitalous tulee olla kunnossa, jotta typensidonta toimii hyvin. Maassa pitää olla riittävästi ravinteita, mutta liiallinen typen määrä vähentää typensidontaa oleellisesti. Lisäksi maasta tulee löytyä toimiva Rhizobium-bakteeri, jonka voi lisätä maahan myös ymppäämällä kylvösiemenen.

Jukka Kivelä

Kysymyksiä


TUOTTAJA ON aina vastuussa siitä, että eläimille syötetyt rehut soveltuvat luomutuotantoon. Oikea tapa menetellä on juuri näin: varmistaa jo etukäteen, että tuotetta saa käyttää luomueläimille. Toisen maan luomuhyväksyntä rehujen koostumusetiketissä ei suoraan takaa sitä, että rehua saa syöttää suomalaisille luomueläimille. Vaikka noudatamme EU:n yhteistä lainsäädäntöä, voivat kansalliset tulkinnat eri maissa poiketa toisistaan. Varminta on valita sellainen kivennäinen, josta löytyy suomenkielisessä etiketissä maininta ”Voidaan käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa”. Jos luomuun soveltuvuus Suomessa ei etiketistä selviä, pitää tuottajan itse tai neuvojan kautta selvittää luomuun soveltuvuus rehujen markkinoijalta. Ruokaviraston nettisivuilta löytyvästä Luomukotieläintuotannon ehdot -oppaasta löytyvät luomussa sallitut Eläintuotannon rehuaineet liitteistä V ja VI.

Tiimissä mukana myös:

Arella Rahtola

Emolehmien kivennäisrehut alkavat olla loppu, ja olen miettinyt kivennäisrehumerkin vaihtamista. Eräs kauppias tarjosi emolehmille ja kuulemma luomuun sopivia ranskalaisia kivennäisrehuja. Etiketissä lukee ranskaksi, että tuote kelpaa luomuun. Saako tällaisia kivennäisiä syöttää Suomessa luomueläimille?

Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola 040 573 4791

Jaana Elo Elintarvikeasiantuntija 040 964 1518

asiantuntija Katarina Rehnström 040 936 2150

LUOMULEHTI 2 | 2019

53


Luomua opiskelemassa

TEKSTI: HEIKKI LEPPÄVUORI JA ANTTI HIRVONEN

Digitaaliset ratkaisut luomutilan arkea helpottamassa Luonnonmukaisen tuotannon haasteena ja kehittymisen esteenä nähdään usein siihen liittyvät kirjaamisvaatimukset. Digitaalisuus voi helpottaa luomutiloja kirjaamisvaatimusten täyttämisessä.

Kirjoittajista Leppävuori on agrologiopiskelija ja Hirvonen lehtori maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelmassa Oulun ammattikorkeakoulussa. Linkki opinnäytetyöhön löytyy osoitteesta www.luomulehti.fi.

54

LUOMULEHTI 2 | 2019

Käytetyt apuvälineet

Käyttäjien määrä

Excel

130

WebWisu

109

AgriNeuvos

53

Paperiset ratkaisut

35

Peltotuki

31

Tekstinkäsittelyohjelmat

27

PeltoW

8

Tuovi

4

Muut ohjelmat

21

Peltoviljelyn kirjaamisen apuvälineet

VILJELYSUUNNITELMA

PELLOILLA TUOTETTU SATO

PELTOLOHKOKIRJANPITO LANNOITUSSUUNNITELMA

REHUJEN TASE

KÄYTETYT TUOTANTOPANOKSET

SYÖTETYT JA MYYDYT REHUT

REHUKIRJANPITO TÄYDENNYSREHUKIRJANPITO

LÄÄKEKIRJANPITO

TUOTETUT JA OSTETUT REHUT

KOTIELÄIMISTÄ SYNTYVÄ LANTA

KOTIELÄINKIRJANPITO SYÖTETTÄVÄT REHUT

ELÄINMÄÄRÄKIRJANPITO

Ideaalisen ohjelmiston rakenne.

VARASTOKIRJANPITO

A

iheeseen on pureuduttu agrologiopiskelija Heikki Leppävuoren (Oulun Ammattikorkeakoulu, luonnonvaraala) opinnäytetyössä. Opinnäytetyön tilaajana toimi Suonentieto Oy. Luonnonmukaisessa tuotannossa olevilla tiloilla kirjaamiset tehdään vielä nykyisinkin usein erilaisilla paperisilla menetelmillä. Esimerkiksi rehukirjanpidon pitämiseen digitaalisia ratkaisuja käyttää vain 29 % luomutuotannossa olevista kotieläintiloista. Luomutilojen peltoviljelyn kirjaamisessa käyttämien apuvälineiden kirjo osoittautui laajaksi. Käytetyimmät peltoviljelyn kirjaamisen apuvälineet olivat Excel, WebWisu ja Agrineuvos (kuva 1). Opinnäytetyön perusteella voidaan sanoa, että nykyisillä digitaalisilla ratkaisuilla ei voida kattaa kokonaisuudessaan luomutilan tarpeita. Nykyisten ohjelmistojen ongelmaksi koettiin usein niiden toimintojen vajavaisuus tai vaikea käytettävyys. Esimerkiksi varastokirjanpidon vaatimuksia voi olla haasteellista täyttää nykyisillä ohjelmistoilla. Ongelmaksi koettiin myös nykyisten ohjelmien puutteellisuus raportoinnissa. Tarkastustilanteissa joudutaankin usein turvautumaan valmiisiin lomakkeisiin tai käsintehtyihin muistiinpanoihin. Työtaakkaa helpottamaan olisi syytä kehittää yhtenäinen ohjelmisto (kuva 2), joka helpottaisi luomutilan arkea ja vuosittaisia tuotantotarkastuksia. Ohjelmistolla voitaisiin kattaa koko luomutilan toiminta aina suunnittelusta toteutukseen ja toteutuksesta raportoinnin kautta tarkastustilanteeseen. Lisäksi ohjelmiston olisi syytä kommunikoida viranomaisten järjestelmien kanssa. Tämän toteutuessa digitaalisuus olisi aito apuväline luomutilojen arkeen. ◀

TILALTA MYYTÄVÄT TUOTTEET

TILALLE HANKITUT TUOTANTOPANOKSET


Kolumni

Laskentoa

O

LAURA HÄMÄLÄINEN on Luomulehden kolumnisti ja hämäläinen luomuviljelijä, jonka käsien kautta kulkee paitsi kyytönlihaa ja vihanneksia suoramyyntiin, myös osuvia blogitekstejä Huljalan Tupalasta.

Laskuharjoitusten tuloksena saatiin suuntaa-antava arvio siitä, mitä näin muhkeaksi kasvaminen maksaa.

Laura Hämäläinen

nnistuimme hankkiutumaan ”koetilaksi” Aalto-yliopiston muotoilun opiskelijoiden kurssille. Opiskelijat perehtyivät harjoitustyönään toimintaamme ja potentiaalisiin asiakkaisiimme. Tältä pohjalta he muotoilivat toimintamalliehdotuksen, joka sitten esiteltiin kurssin päätöksessä toisille opiskelijoille ja muille mukana oleville yrityksille. Suunnitelmaansa varten opiskelijat tarvitsivat eräitä kustannustietoja. Näiden laskelmien päivitys olikin ollut suunnitteilla, mutta suhteellisen alhainen inflaatio oli vielä toistaiseksi kelvannut itselle syyksi pitää muita töitä kiireellisempänä. Opiskelijoiden välitapaaminen ohjaavan professorin kanssa kannusti kuitenkin inflaatiovauhdin uudelleen arviointiin ja niinpä tämä iltapäivä päivitettiin laskelmia. Laskemisen positiivinen lopputulos on, paitsi se, että isänmaan toivot toivottavasti saavat opintopisteensä, myös se, että emme päivittyneinkään tiedoin toistaiseksi laita karjallista kyyttöjä myyntiin. Ei tietysti millään lailla haittaisi, vaikka harjoitustyön tulosten avulla kustannuksia voisi muotoilla alhaisemmiksi tai hintoja ylhäisemmiksi. Tätä kirjoitettaessa harjoituksen lopputulema on siis vielä esittelemättä. Kurssimateriaaliksi hakeutuminen kuitenkin kannatti, päätyy työn tulos käyttöön tai ei. Suotuisat sivuvaikutukset alkoivat infotilaisuudesta, jonka aikana työn alla ollut joululahjaneulomus edistyi ainakin kymmenen senttiä. Nyt taas saivat laiminlyödyt laskelmat päivityksensä. Ennen kaikkea saimme kuitenkin aivan eri näkökulmasta asioita katsovia ajatuksia pyöriteltäväksemme. Kaiken kukkuraksi hippunen ilosanomaa maanviljelyn mielenkiintoisuudesta toivottavasti kulkeutuu täältä maakunnasta kaukaiseen Otaniemeen asti. ◀

KUVITUS: EVELIINA SILLANPÄÄ

LUOMULEHTI 2 | 2019

55


Luomuliiton tapahtumat Hyvinkäällä 11.–12.4.

Knehtilän tila, Haapasaarentie 75, Hyvinkää Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy. Tervetuloa! Ilmoittautuminen 1.4. mennessä: www.luomuliitto.fi/tapahtumia-vuonna-2019

Noora Mantere

Järjestöpäivä 12.4.

Kierrätysravinteet luomuviljelyssä 11.4. Ohjelma klo 9–16 9.00 Alkusanat, Mikko Rahtola, tilaisuuden puheenjohtaja 9.05 Kasvien ravinteidenotto ja siihen vaikuttavat tekijät, Tapio Salo, Luke 9.45 Kierrätysravinteet viljan lannoitteena, Elina Nurmi, Luke 10.00 Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYS hankkeesta, Mari Unnbom, Helsingin yliopisto 10.15 Konsentraatista ja biohiilestä kasvuvoimaa, Eeva-Liisa Juvonen, BioRaKi2-hanke 10.30 Tauko 10.45 Lannoituksen suunnittelu, Tuomas Mattila, SYKE 11.05 Kokemuksia täydennyslannoituksesta luomutilalla, Pasi Hartikainen 11.30 Luomutiloille sopivat lannoitusratkaisut, yrittäjien pitchauskierros 12.00 Luomuinen lounas (omakustanteinen, 18 €) 13.00– Palopuron agroekologiseen 15.45 symbioosiin tutustuminen Symbioosin esittely, Kari Koppelmäki, Lehtokummun tila/Helsingin yliopisto Mädätysjäännös lannoitteena, Markus Eerola, Knehtilän tila Luomubiokaasua liikennepolttoaineeksi, Sanna Kokkonen, Nivos Oy Luomukanalan ravinteet kiertoon, Virva Latostenmaa, Mäntymäen Luomutila 16.00 Bussikuljetus Hyvinkään keskustaan Tapahtuma on osa BioRaKi2-hanketta, jota rahoittaa Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmassa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Pidätämme oikeudet muutoksiin ohjelmassa.

56

LUOMULEHTI 2 | 2019

9.00 Tervetuliaissanat, Pauli Talvitie, Luomuliiton puheenjohtaja 09.15 Mistä on kannattava luomutila tehty? Arto Latukka, LUKE 10.00 Luomutilan kannattavuus – mitä huomioida suunniteltaessa tulevaa? Karri Varpio, ProAgria Etelä-Suomi 10.30 Muuttuva luomulainsäädäntö – tilannekatsaus, Sampsa Heinonen, Ruokavirasto 11.15 Lounas 12.15 Luomu tulevalla rahoituskaudella 2021–2027, Susann Rännäri, Luomuliitto 13.00 Kahvit ja keskustelua 13.30 Luomuliiton kevätkokous 15.00 Bussi vie Hyvinkään juna-asemalle Pidätämme oikeudet muutoksiin ohjelmassa.

Luomuliitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous 2019 Perjantaina 12.4. klo 13.30 Paikka: Knehtilän tila, Hyvinkää Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet tervetulleita! Ilmoittautumista pyydetään kahvituksen ja järjestelyiden vuoksi viimeistään 1.4. Ilmoittautuneille lähetetään kokouspaperit sähköpostitse. Ilmoittautumislomake: www.luomuliitto.fi/tapahtumiavuonna-2019 Lisätietoja: pauli.talvitie@luomuliitto.fi, puh. 044 550 1850

11.4. klo 18 luomuillallinen

Paikka: Knehtilän tila, Hyvinkää Ilmoittautuminen viimeistään 1.4.: www.luomuliitto.fi/tapahtumiavuonna-2019

susann.rannari@luomuliitto.fi, puh. 040 144 6160


LUOMUPUUTARHATUOTTAJA - TILAA NYT LAATIKOT KESÄLLE 2019! Laatikoihin painetaan viljelijän yhteystiedot, FI-EKO-tunnus, luomumerkki sekä sirkkamerkki mikäli se on käytössä. Laatikot ovat DS Smithin käsinkoottavia laatikoita. Laatikot valmistetaan ja painetaan Tampereella.

www.luomuliitto.fi/laatikkotilaus2019

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 2 | 2019

57


Haluan liittyä luomuyhdistyksen tai Luomuliiton suorajäseneksi Luomuyhdistykset ovat Luomuliiton jäseniä. Luomuyhdistyksen jäsenenä saat kaikki Luomuliiton jäsenedut käyttöösi. Jäsenmaksut vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla, jonka jäsenmaksut näkyvät tällä lomakkeella. ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Kainuun luomuyhdistys ry ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry ☐ Länsi-Suomen luomu ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Satakunnan luomutuottajat ry ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Luomuliiton suorajäsenyys

Valitse jäsenyystyyppi ☐ Tuottajajäsen 100 € Sisältää

Luomulehden! (poikkeus Österbottenin jäsenet) Alv 10 % 3,64 e, alviton osuus 36,36 e. Suorajäsenellä äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.

☐ Kuluttajajäsen 25 €

HUOM! Ei sisällä Luomulehteä. Jos haluat Luomulehden on se tilattava erikseen.

☐ Kannatusjäsen 100 € yritys tai

☐ Yhteisömme haluaa liittyä jäseneksi 140 € Sisältää Luomulehden! Alv 10 % 3,64 e, alviton osuus 36,36 e

henkilö

Haluan tilata Luomulehden Tuottajajäsenille Luomulehti kuuluu jäsenyyteen, eikä lehteä tarvitse tilata erikseen! Mikäli jäsenyyteesi ei kuulu Luomulehti, voit sen tilata erikseen. Luomulehden voi tilata vaikka ei ole jäsenenä. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

Oletko siirtynyt luomuvalvontaan 2016-2019 välisenä aikana ja olitko silloin alle 40-vuotias? ☐ KYLLÄ - siinä tapauksessa saat vuoden 2019 jäsenyyden ilmaiseksi! ☐ EN

Valitse tilaustapa (hinnat sis. alv 10%)* ☐ Kestotilaus 60 € ☐ Yhden vuoden tilaus

66 €

☐ Kestotilaus jäsenelle 40€ (kuluttaja-, kannatus- ja yhdistysjäsenet + Österbotten-jäsenet) ☐ Opiskelijatilaus 30 € ☐ Näytenumero 1 kpl

0€

☐ Jäsenyhdistyksille lisävuosikerrat

15 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja

15 €

☐ Muu**

*Tilaajalla on kuluttajansuojalain 6. luvun nojalla oikeus peruuttaa etämyynnissä tekemänsä tilaus 14 päivän kuluessa tilausvahvistuksen (laskun) tai ensimmäisen lehden vastaanottamisesta. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme lähettämämme lehdet erillisellä laskulla. **Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä. Muista merkitä mitä numeroa haluat tilata, montako kappaletta ja mihin mennessä oltava perillä.

Nimi:

Sähköposti:

Osoite:

Lahjansaajan osoite (jos lehti tilataan lahjaksi):

le h ti

Puhelinnumero:

58 LUOMULEHTI 2 | 2019 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

2/2019


Seuraavassa numerossa 3/2019

le h ti

Optimoidulla kiertolaidunnuksella kannattavasti kasvava karja Vinkkejä viljelykierron suunnitteluun

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

Erkki Paajanen

Kaistasekaviljely luomuvihannestuotannossa

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 5501 850

TILAAJAPALVELU arkisin klo 9–15 luomuliitto.jarvenpaa@rantalainen.fi 010 321 6500

TOIMITUSSIHTEERI Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pauli Talvitie 044 5501 850 TOIMINNANJOHTAJA Elisa Niemi Vanhempainvapaalla EDUNVALVONTAJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 etunimi.sukunimi@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

LUOMULEHTI 2 | 2019

59


Melli sopii myös luomutuotantoon Melli-kivennäiset tukevat lehmän terveyttä, hedelmällisyyttä, vastustuskykyä ja kestävyyttä. Laajan Melli-valikoimamme tuotteista suurin osa sopii luomutuotantoon. Poikimiseen valmistautuminen umpikaudella Rakeinen Tunnu-Melli Hypo ja jauheinen Umpi-Melli Hypo TMR -kivennäiset muuttavat umpikauden ruokinnan anionivoittoisaksi, jolloin kalsiumaineenvaihdunta tehostuu. Poikimisen jälkeen veren kalsiumtaso nousee nopeasti ja hypokalsemiariski alenee. Kivennäisissä on korotetut magnesium, vitamiini- ja hivenainepitoisuudet sekä orgaanista seleeniä.

Melli Ketoosipasta auttaa nopeasti Melli Ketoosipasta on prolyleeniglykolia sisältävä pasta, jota voidaan käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa. Lehmät, joilla on riski sairastua ketoosiin tai jotka kärsivät piilevästä ketoosista, saavat pastasta nopeasti hyödynnettävää energiaa.

lantmannenfeed.fi

Profile for Luomulehti

Luomulehti 2/2019  

Tarinoita luomutiloilta, kiinnostavia luomutuotteita. Viljelijöiden keksintöjä, tutkimustuloksia. Luomun toimijat pellolla, kaupassa, ammatt...

Luomulehti 2/2019  

Tarinoita luomutiloilta, kiinnostavia luomutuotteita. Viljelijöiden keksintöjä, tutkimustuloksia. Luomun toimijat pellolla, kaupassa, ammatt...