Yhdistyksistä TEKSTI JA KUVA: ELISA NIEMI
Uutta kipinää
Heikki Korhonen oli tyytyväinen Pohjoisen Luomupäiviin – tuli konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tuotantoa kannattaisi kehittää.
Kainuun luomuyhdistyksen uusi puheenjohtaja haluaa uutta kipinää luomuviljelyyn, markkinointiin ja yhdistystoimintaan.
H
eikki Korhonen on sotkamolaisen Ketolan luomutilan isäntä. Se on – Vaalan kunnan PohjoisPohjanmaahaan liittämisen jälkeen – ainut luomumaitotila Kainuussa (Luomulehti 4/2016). – Monella maitotilalla meidänkin seudulla on kiinnostusta siirtyä luomuun, mutta Valio ei ole ollut halukas tekemään sopimuksia, kertoo Korhonen. – Varmasti sopimuksia saadaan, kun kysyntä kasvaa. Minulla on positiivinen odotus päällä tässä asiassa. Naudan- ja lampaanlihan tuotantoa Kainuussa on paljon. Myyntivasikoista tuottajat toivovat, että ne saisivat jatkossa mennä kasvatukseen luomutiloille. – Tuotteet pitää saada luomuna kuluttajille asti. Tuotantoa pitää kehittää tehokkaammaksi ja saada viljelyyn uutta kipinää. Esimerkiksi viljassa pitää olla kunnollinen valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino, jotta sitä kannattaa rehuksikaan ostaa. Korhonen on itse mukana valkuaistuotantoa kehittävässä alueellisessa hankkeessa ja kannustaa tekemään tilojen välistä yhteistyötä sekä rehuntuotantosopimuksia. Keväällä herneseoskasvuston ala tuplaantuu omalla tilalla.
Edunvalvontakeskustelua yhdistyksiin – Luomun puolesta pitää pitää sopivasti meteliä. Positiivisen kautta. Korhonen toteaa, että käytännön työtä on paljon. Luomuyhdistys pyrkii lisäämään näkyvyyttä ja ottamaan esimerkiksi Facebookin käyttöön viestintäkanavana. – Jäsenhankinnassa meillä on meneillään soittokampanja, suunnitteilla liittymislahja ja tavoitteena ottaa enemmän tapahtumien pöytätilaa haltuun.
60
LUOMULEHTI 2 | 2017
– Oli hieno nyt Pohjoisen Luomupäivillä nähdä positiivinen meininki Luomuliitossa. Hyvä, että edunvalvontaan on palkattu oma henkilö. Kainuun luomuyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Pekka Välinen halusi tehdä tilaa nuoremmille yhdistyksessä ja on erovuossa myös Luomuliiton hallituksen jäsenyydestä tänä syksynä. Pohjoisen Luomupäivillä nousi useaan otteeseen esiin, että edunvalvonnassa on tärkeää tuoda myös pohjoisen Suomen asioita riittävästi esiin. – Luomuvalvonnassa ei meidän seudulla tietääkseni ole mitään ongelmia. Toki asiat on aina viljelijästä itsestään kiinni, toteaa Korhonen. Luomusäädöksiin vaikuttaminen on yksi osa Luomuliiton työtä. Viime aikoina on taustatiedoiksi selvitelty mm. erilaisia näkemyksiä alkionsiirtoon. – Meidän oman tilan näkemys on, että alkionsiirto ei nykymuotoisena sovi luomuun eikä sitä pidä sallia tulevaisuudessakaan. On järkevämpi käyttää muita jalostamisen keinoja. Luomuliiton tavoitteena on jatkuvasti kehittää tiedonvaihtoa jäsenistön kanssa ja myös luomuyhdistyksille halutaan tarjota enemmän selkeitä mahdollisuuksia osallistua keskusteluun.
"Hyvä on luomun eteen tehdä töitä" - Olennaista on, mitä kuluttaja haluaa. Siihen pitää tarttua ja sitä kuunnella, pohtii Korhonen luomun tulevaisuutta. – Oulu on keskeinen markkina-alue Kainuunkin kannalta. Olisi hienoa saada
kuluttajille suunnatut Luomupäivät. Yhteistyötä voitaisiin tehdä Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistyksen kanssa. Sotkamossa ja Kajaanissa on REKO-lähiruokarenkaat, joissa on yhteensä reippaasti yli 2 000 jäsentä. Heitä kiinnostaa monenlaiset tuotteet. Lähimarkkina on kuitenkin sen verran pieni, että pienyrityksenkin täytyisi hakea asiakkaita myös muualta. Esimerkiksi kainuulaista juustoleipää ei tällä hetkellä saa luomuna. – Meidänkin tilaa houkuttaisi maidon jatkojalostaminen, mutta toisaalta haluamme pitää perustyön omissa käsissä eikä ainakaan nyt ole rahkeita isoon satsaukseen. – Viime keväänä pidimme ensimmäistä kertaa laitumellelaskutilaisuuden. Avoimista tilatapahtumista kulkee tieto mukavasti kuluttajille ja he näkevät itse minkälaista työtä teemme.