Page 1

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 2/2017

10,00 €

Pohjoisen Luomupäivät herättelivät kunnianhimoa viljelyyn ▶ 10

www.luomulehti.fi

Syödäänkö Suomen kunnissa luomua? Sinä päätät. ▶

32

UUTTA KIPINÄÄ ▶

60


Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa Liekittimet Harat Ryömijä

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Ilmasta typpeä! Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

LAJINSA PARHAAT

EBENA tuin i s o u en s m o u S irna v u h e r

JÖGEVA 4 in

täv s e k en Suom oapila valk

www.naturcom.fi


Pohjoisen Luomupäivillä otettiin kantaa kuntaruokailuun

K

Elisa Niemi

untavaalit käydään 9. huhtikuuta. Tuolloin valitaan uudet kuntapäättäjät uudenlaisiin kuntiin. Vaikka kuntien tehtävät muuttuvat, ruokapalvelujen järjestäminen kouluissa ja päiväkodeissa jää edelleen kuntien tehtäväksi. Siksi Luomuliitto vetosi Pohjoisen Luomupäivillä 22. – 23. helmikuuta kuntavaaliehdokkaisiin, että nämä ottaisivat asiakseen tuoda lisää luomua kuntien ruokapalveluihin, päiväkoteihin ja kouluihin. Luomuliiton kannanotto on tiivistetty muotoon ” yksi luomuruokapäivä viikossa”. Tällä periaatteella saisimme merkittävästi vahvistettua julkisten ruokapalvelujen luomuisuutta, lisättyä kotimaisen luomuruoan kysyntää ja kasvatettua laadukkaiden kotimaisten luomutuotteiden markkinoita. Ehdokkaalta kannattaakin tiedustella kantaa oman kunnan ruokapalvelujen luomuistamiseen. Puolueiden luomuruokakantoja kysytään myös tässä Luomulehdessä. Luomun kulutuskysyntä on vahvassa kasvussa niin Suomessa kuin maailmalla. Tarvitaan siis lisää luomutuotantoa. On myös tärkeää pystyä korvaamaan tuontia kotimaisella tuotannolla. Suomalaisella luomulla on lisäksi vientimahdollisuuksia esimerkkinä luomukaura ja luomusertifioitujen metsien tuotteet. Myös kotimaassa on puutetta monista luomutuotteista, kuten peruna, maitojalosteet, viljajalosteet, puutarhamarjat ja marjajalosteet. Kaupan edustajat pystyvät luettelemaan pitkän listan jalostettuja luomuerikoistuotteita, joilla on kysyntää. Tähän mahdollisuuksien listaan on vielä lisättävä, että luomutuotanto on tutkitusti taloudellisesti kannattavampaa kuin tavanomainen tuotanto. Luomutuottajan ei kuitenkaan tarvitse eikä kannata jäädä yksin. Luomutuottajan tukena toimivat Luomuliiton mentorit, jotka ovat kokeneita luomuviljelijöitä ja ammattiapua saa myös koulutetuilta neuvojilta ja tiedonjakosivustoilta, kuten luomu.fi-tietopankki ja Luomuinstituutin Tutkittua tietoa luomusta -sivut. Yhteistyö muiden viljelijöiden kanssa voi tuottaa taloudellisesti merkittäviä etuja hankinnoissa, työssä, koneiden yhteiskäytössä ja tuotteiden markkinoille toimittamisessa. Yhdessä ja toiveikkaina uutta satokautta kohti!

PIRJO SIISKONEN Luomuliiton puheenjohtaja

LUOMULEHTI 2 | 2017

3


Myy luomuviljasi meille!

LUOMUAMMATTILAISEN VALINTA Lampaille kevääksi Luonnon Valkuaistiivistettä ja luomumaidonkorviketta.

Hankkija on luomuviljelijän monipuolinen kumppani!

Meiltä saat luomurehut joka tarpeeseen, tarvittaessa jopa tilakohtaisesti räätälöityinä.

• Nyt teemme Luomuviljelysopimuksia – myös SV2-viljasta • Ostamme luomuviljaa

Ota yhteyttä! Hankkijan puhelinvaihde puh. 010 76 83000 www.hankkija.fi Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min. (alv 24 %)


Sisällys 2/2017

> Suomalaisilla hyvä vire BioFachissa s. 28

3

Pohjoisen Luomupäivillä otettiin kantaa kuntaruokailuun

10

KANNESSA: Pohjoisen Luomupäivät herättelivät kunnianhimoa viljelyyn

myynti huimassa 13 Luomun kasvussa: +14 % vuonna 2016 14 Kynnön haasteet 18 Kansainvälinen vuorovaikutus on valttia tietokorttia 21 Neljä eläintuotannon tuotantoehdoista

22 24 26 27 28

Luomutuotanto on kannattavampaa kuin tavanomainen Koivumäen uusi pihatto rakennettiin luomun ehdoilla Wisuun parempaa käytettävyyttä myös luomuun liittyen Saksalainen kuluttaja uskaltaa vaatia ruoalta paljon Suomalaisilla hyvä vire BioFachissa

Kannen kuva: Vesa Haapala

le h ti

> Tekijät esiin s. 38

29 30 32 36 40 42 44 46 47 50 56 57

Luomun maailmanmarkkinat kovassa kasvussa Ovatko punahomeet pienempi riski luomutuotannossa? KANNESSA: Syödäänkö Suomen kunnissa luomua? Sinä päätät. Koulumaitoa ja kasviksia lisää luomuna Yhteistyö mahdollistaa tehokkaamman konevoiman ”Byrokratian purku helpottaisi pieniä luomutiloja” Ruusuja ja risuja luomueläintuotannolle Lihaopas auttaa valitsemaan ympäristöystävällisempää lihaa Avoin kansainvälinen luomukonferenssi Mikkeliin Muilta mailta oppia luomun kehittämiseen! Vastuullisuus vetää luomua ammattikeittiöihin Siemenet avaimet käteen -toimituksena

Kynnön haasteet

s. 14

Palstat

6 Alkupaloja 8 Tilastoista poimittua 9 Gallup 12 Kannanotto 20 Edunvalvontaa Euroopassa 38 Tekijät esiin 48 På svenska 52 Ulkomailta 54 Palveluksessanne 58 Kysymyksiä 60 KANNESSA: Yhdistyksistä 63 Minä ja luomu

LUOMULEHTI 2 | 2017

5


Taimituottaja Savo-Karjalan Vuoden luomutoimijaksi SAVO-KARJALAN LUOMUYHDISTYS valitsi Vuoden luomutoimijaksi viljelijä ja puutarhuri Mervi Nyyssösen Leppävirralta. – En ole koskaan ymmärtänyt, miksi ruokansa pitäisi myrkyttää, aloittaa Mervi luomutaustastaan kertomisen. – Olen viljellyt luomuna aivan alusta saakka, virallisesti sitten EU:n myötä vuodesta 1994. Luomu on minulle elämäntapa. Valmistuttuaan puutarhuriksi 1980-luvulla Nyyssönen puntaroi, mitä kannattaa viljellä ja päätyi taimituotantoon. – Alkuun pääsee pienillä investoinneilla, tosin aikaahan siihen menee. Alussa viljelinkin enemmän avomaanvihanneksia. Taimialan kasvaessa vihannesala on ajan puutteen vuoksi sitten pienentynyt. Tällä hetkellä taimistoa on kaksi hehtaaria. Tilalla on myös luomulihakarjaa ja -kanoja. – Meiltä kysytään Tammisaaresta asti taimia, mutta sinne sopivimmat lajikkeet eivät oikein kasva täällä. Meidän taimissa saattaa esimerkiksi omenarupi lisääntyä, jos niitä kasvatetaan niin etelässä. Näin pohjoisessa meillä on kylmänkestävyys tärkeimpiä ominaisuuksia.

Olisi hyvä, että Etelä-Suomeen tulisi lisää taimituotantoa, toteaa Nyyssönen. Taimituotannon lisäksi Mervi Nyyssönen on toiminut mm. luomuyhdistyksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana 2000-luvun alussa. – Puheenjohtajakaudellani ajauduin sitten mukaan Pohjois-Savon omenaprojektiin, jossa kerättiin ihmisten pihoista näytteitä vanhoista omenapuista. Otin lisäykseen Leppävirta-Suonenjoki-alueen puut, noin 75 erilaista, suurimmaksi osaksi siemensyntyistä "lajiketta", Nyyssönen kertoo. Haaveissa on kuivauslinjasto, jossa voisi kuivata esimerkiksi omenaa, mansikkaa ja joitakin peltokasveja. – Luomun suosion kasvua viime vuosina olenkin seurannut suurella tyytyväisyydellä. Kuitenkaan emme vieläkään pysty vastaamaan kysyntään. Kuluttajien tulisi saada tietää, mitä he oikeasti syövät. Jos eläimiä on ruokittu geenimuunnellulla rehulla, pitäisi siitä olla merkintä lihapakkauksessa, pohtii Nyyssönen. Taimituotannosta lisää sivulla 9.

Elisa Niemi

6

LUOMULEHTI 2 | 2017


Jari Koskensalo

Vähänitraattisuus luomun vahvuus

Euroopan komissio

TAVANOMAISESSA TUOTANNOSSA on usein haasteita pitää salaattien nitraattipitoisuudet sallituissa rajoissa. Luomussa on lannoituksen vuoksi luontaisesti vähemmän nitraatteja. Nitraatin käyttöä säilöntäaineena makkaroissa ja juustoissa taas on haluttu luomussa rajoittaa lähes puoleen verrattuna tavanomaiseen. “Nitraatin on todettu heikentävän elimistön kykyä käyttää happea. Se muuttuu elimistössä nitriitiksi ja syöpävaarallisiksi nitrosoamiineiksi, jonka takia lehtivihanneksille on määrätty nitraattipitoisuuden raja-arvot. Kasvattamamme salaatit alittavat raja-arvot kirkkaasti, sillä niissä on tutkimusten mukaan nitraattia vain muutama prosentti sallituista raja-arvoista”, kertoo Suomen suurin luomukasvihuoneyritys Ikaalisten luomu nettisivuillaan jälleen tammikuussa tehdyistä Novalab Oy:n tutkimuksista. – Mielestämme on tärkeää tuoda esiin, että luomu on selkeästi ja todistetusti ainakin nitraatin näkökulmasta terveellisempi vaihtoehto, toteaa yrittäjä Ari Kulmanen.

EU:n luomuasetuksen käsittely jatkuu nyt Maltan johdolla EU:N LUOMUASETUSTA ei saatu hyväksyttyä vuoden 2016 loppuun mennessä. EU:n uusi puheenjohtajamaa Malta järjesti alkuvuodesta kahdenväliset keskustelut jatkosta kunkin jäsenmaan kanssa. Näiden keskustelujen perusteella Malta on saanut valtuudet jatkaa neuvotteluita, joten luomuasetuksen käsittely jatkuu edelleen.

Luomurehuja voidaan jatkossa käsitellä EVIRA TIEDOTTI tammikuussa, että luomurehujen ja -elintarvikkeiden tuontivaatimuksia Ukrainasta ja sen naapurimaista on päivitetty. Lisäksi tiedotettiin, että salmonellalla saastuneita luomurehueriä voidaan 17. 1. 2017 alkaen käsitellä luomuasetuksessa (EY/N:o 889/2008, liite VI, 1a) mainituilla hapoilla. Näitä ovat sorbiini-, muurahais-, etikka-, maito-, propionija sitruunahappo sekä natriumformiaatti. Salmonellalla saastuneen rehun käsittelyyn haetaan lupa Eviralta ja menettely on muuten sama kuin tavanomaisten rehujen kohdalla. Käsitellyn erän voi käyttää luomutuotannossa.

LUOMULEHTI 2 | 2017

7


Tilastoista poimittua

Ainoastaan perunasato kasvoi VUODEN 2016 luomuviljasato oli 78 miljoonaa kiloa, mikä on kuusi prosenttia pienempi kuin vuonna 2015. Viime kesän hankalat säät vaikuttivat satoihin. Luomua on noin kaksi prosenttia Suomen koko viljantuotannosta. Viidennes luomuviljaalasta korjattiin tuoreviljana, mikä vähensi kuivaviljana korjattua määrää.

Vehnää, ohraa ja ruista korjattiin lähes yhtä paljon eli noin kahdeksan miljoonaa kiloa kutakin viljaa. Kaikkien sato pieneni vuodesta 2015 – vehnä yli kolmanneksen. Luomurukiin osuus koko maan ruistuotannosta oli yhdeksän prosenttia, kun muilla viljoilla osuus on 0,5 – 4,4 prosenttia.

50

Luomutuotannossa nurmirehujen ja valkuaiskasvien osuus on tavanomaista tuotantoa suurempi. Luomutuotanto vastaa keskimäärin 10 – 20 prosenttia herneen, härkäpavun ja nurmirehujen kokonaistuotannosta. stat.luke.fi/luomusato-2016_fi

8,0 7,0

40

6,0 5,0

30

4,0 20

3,0 2,0

10 0

1,0 2006

2008

2010

2012

2014

2016

Yli puolet viljasadosta oli kauraa, 46 miljoonaa kiloa eli yhtä paljon kuin vuonna 2015.

0

2006

2008

LUOMULEHTI 2 | 2017

2012

2014

2016

Luomuperunasta nostettiin vuosikymmenen suurin sato – 7,2 miljoonaa kiloa on noin 1,2 prosenttia koko perunantuotannosta.

Lähde: Luonnonvarakeskus, Luomusatotilasto

8

2010


Gallup Mervi Nyyssönen Puutarha Nyyssönen

1. Onko taimivalikoimissanne jotakin uutta?

Taimilajikkeita: omenoita, yrttejä, herukoita, karviaisia, vadelmia, mansikkaa a

2. Miten varmistatte taimien laadun?

Yli 30 vuotta luomutaimien kasvatusta.

Jari Koskinen Keskylän tila 100 000 – 300 000 taimea, kasvihuonetta 2 000 m2 Luomutaimia myynnissä vuodesta 1999 1. Samat hyväksi koetut lajikkeet kuin viime vuonna. Myymme mansikan paakkutaimia ja istutusvuonna satoa tuottavia frigo-paakkutaimia. Lajikkeina meillä on Bounty, Polka, Honeoye ja uudempi lajike Lumotar, joka vaikuttaa hyvin kauppakestävältä marjalta ollen kuitenkin todella hyvänmakuinen. Herukoista teemme tilausten mukaan pistokastaimia: lajikkeina Mortti, Öjebyn, Hedda, Ola, Vilma ja Venny. Jari Koskinen

2. Taimien laadun ja terveyden varmistamiseksi hankimme ely-keskuksen luvalla emotaimiksi tauti- ja virusvapaat mikrotaimet Luonnonvarakeskukselta, jotka itse jatkokasvatamme ja istutamme kasvihuoneeseen sekä osin avomaalle. Petopunkkeja levitämme useita kertoja kasvihuoneessa sekä avomaalla. Jos otamme rönsyjä avomaalta, teemme niille vielä varmistuksena lämminvesikäsittelyn mansikkapunkkien varalta. Tuotantomäärämme ovat vuosien varrella lisääntyneet ja olemme kysyntään pystyneet vastaamaan. Myös frigo-satopaakkutaimien kysyntä on lisääntynyt tunneli- ja sadonajoitus tuotannon lisäännyttyä. Luomutaimituotanto on Eviran valvomaa ja kasvustoista otetaan tauti- ja tuholaisnäytteitä, joilla terveys varmistetaan. Kaikki myymämme taimet ovat itse tuottamiamme. Suomessa tuotettujen taimien käytöllä pystytään estämään vaarallisten kasvitautien kulkeutuminen eteläisemmistä maista.

Niko Nyrhinen

Taimet terveinä kasvamaan

1. Uudet lajikkeet pitää aina ensin testata käytännössä ennen kuin niitä kannattaa ottaa tuotantoon, siksipä pitäydymme pääasiassa vanhoissa, kestävissä ja hyväksihavaituisssa lajikkeissa. Vadelmasta meillä on Glen Ample -lajikkeesta uusi emomaa kasvamassa, mutta mansikasta ei edelleenkään ole hyvää varhaislajiketta saatavana. Gojimarjaa on lisätty muutamana vuonna pienimuotoisesti. 2. Käytämme puhdasta pelkästään kotimaista luomulisäysaineistoa ja tarvittaessa tuholaisten luontaisia vihollisia, esim. mansikan petopunkkeja. Kasvitaudeista ei ole koskaan ollut meille riesaa. Mutta tarkkuutta ja jatkuvaa seurantaa se vaatii.

Elina Järvinen Järvenkylä Oy Seitsemän lajiketta mansikkaa 2016 alkaen myynnissä luomutaimia 1. Polka on meillä uusi lajike tänä keväänä. Lisäksi on mahdollista tilata syysistutukseen soveltuvia taimia. Nämä taimet on kennostoon istutettuja avojuurisia taimia plug-taimet tai rönsyistä istutettuja Misted tips- taimia. Misted tips- taimet ovat ilmassa kasvaneista rönsyistä istutettuja, jolloin ne ei ole ollut kosketuksissa maaperään ja ovat siten puhtaita maaperästä aiheutuvista taudeista. Haluan kuitenkin korostaa, ettei luomutaimista ole tullut muuta kuin positiivista palautetta. Kaikki luomutaimemme tulevat Hollannista. Vadelmantaimia ovat asiakkaamme myös kyselleet, niitä saadaan toivottavasti tulevaisuudessa myyntiin. 2. Laadusta vastaa meille myyvä taimisto. Toki me tarkastamme, että taimet ovat hyvän näköisiä ja sertifikaatit kunnossa. Ei ole ollut ongelmia tautien kanssa. Myymme taimet avaamattomissa laatikoissa ammattiviljelijöille ja miksei kuluttajillekin, jos haluavat ostaa kokonaisen laatikon.

LUOMULEHTI 2 | 2017

9


Katso videoita: www.luomuliitto.fi/videoita-02-2017

TEKSTI: ELISA NIEMI

herättelivät kunnianhimoa viljelyyn Maan kasvukunto herätti eniten keskustelua ja sai tuottajia kiinnostumaan tiedonhankinnasta.

P

ohjoisen Luomupäivät 22. – 23. 2. kokosivat Ouluun lähes sata henkeä. Selkeä enemmistö osallistujista oli luomutuottajia, mutta mukana oli myös tavanomaisia tuottajia sekä esimerkiksi järjestäjätahojen ProAgrian ja Luonnonvarakeskus Luken asiantuntijoita. Heillä on yhteinen Maasta markkinoille –hanke, jota rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Päivien aiheet kattoivat alkutuotantoa rikkakasveista lajikekokeisiin sekä yhteistyötä niin tilojen välillä kuin ammattikeittiöiden kanssa. Eniten keskustelua herätti Soilfood Oy:n agronomin Juuso Joonan alustukset salissa ja ryhmätyöskentelyssä. Hän muun muassa herätteli tuottajia tavoitte-

10

LUOMULEHTI 2 | 2017

lemaan korkeampia satoja ja esitteli erilaisia maanparannusaineita ja hivenlannoituksen mahdollisuuksia. – Oma tavoite nousi kuuteen tonniin, ilmoitti puheenvuoron pitänyt kasvinviljelytilallinen Rauno Haapala. – Vitsiltähän se kuulostaa, mutta tavoitteita pitää olla. Uskon, että maan kasvukuntoa parantamalla voidaan saada merkittäviä tuloksia, Haapala pohtii. Luken kannattavuuskirjanpidon mukaan kasvinviljelytiloista luomutuotantoa harjoittavien tilojen viljojen keskisato oli vuonna 2015 noin puolet pienempi kuin tavanomaista tuotantoa harjoittavien tilojen. Juuso Joona toteaa, että eron ei tarvitse olla läheskään noin suuri vaan pelkästään perusasioista huolehtimalla

Vesa Haapala

Pohjoisen Luomupäivät

Rauno Haapala on viljellyt syväjuurista ja suuren lehtisadon tuottavaa kuituhamppua maanparannustarkoituksissa. Raiviopelloilla maan rakenne vaatii paljon huomiota ja muokkauskykyiset kasvit ovat yksi helpoimmista lähestymistavoista.

voidaan päästä vertailukelpoisiin hehtaarisatoihin vallitsevan tuotannon kanssa. – Maan kasvukuntoon panostamista kannattaa ajatella investointina. Jos parannuksia ei tehdä, voi vuosittain aiheutua jopa tuhannen euron arvoinen sadonmenetys hehtaarilta, laskeskeli Juuso Joona yhdessä yleisön kanssa. Kun tälle menetykselle lasketaan investointivara yleisesti käytetyllä 20:n investointikertoimella, päästään käsitykseen, kuinka paljon meidän kannattaisikaan panostaa maan kasvukuntoon, Joona jatkaa. Pohjois-Pohjanmaan maalajit ovat paljolti kevyempiä kuin etelämmässä. Mukana on paljon multa- ja turvemaita. Soilfood on juurilaajentamassa liiketoimintaansa alueelle. ◀


Nyt yli kymmenen mentoria PohjoisPohjanmaalla

Haluatko maksutonta vertaisneuvontaa mentorilta? www.luomuliitto.fi/ luomutuotanto/mentor Elisa Niemi Elisa Niemi

Luomuliitto oli yksi järjestöistä, jotka esittelivät toimintaansa Learning cafe –osiossa. Oikealla edunvalvontajohtaja Niina Ratilainen ja hänen vieressään Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistyksen puheenjohtaja Maarit Isoaho.

Elisa Niemi

Petri Leinonen toi Oulussa monipuolisesti esiin vaihtoehtoja rikkakasvien torjuntaan.

L

uomupäivien puhujista Petri Leinonen on pitkään ollut mukana Luomuliiton mentor-toiminnassa ja Rauno Haapala tuli mukaan joulukuussa. He pohtivat mielellään toisten viljelijöiden kanssa tuotantoon liittyviä kysymyksiä esimerkiksi puhelimitse. Leinonen on myös vakiokommentoija Facebook-ryhmässä nimeltä Luomuviljelijät. – Monet ovat ottaneet Luomupäivien jälkeen minuun yhteyttä puhelimitse ja Facebookissa. Esiin tuodut aiheet herättävät kiinnostusta. Rauno Haapalalla menee paljon aikaa viljelykokeiluihin ja hän on mukana myös kauranlajikekokeissa (Luomulehti 1/2017). Leinonen taas käy monia keskusteluja viljelijöiden kanssa myös Elomestari-yrityksensä kautta mm. rikkakasveista. Uusina mentoreina mukaan tulivat nyt siikajokelaiset naapurit kasvinviljelijä Pekka Törmälä sekä toisen polven luomulypsytilallinen Juho Karinkanta. Lypsykarja-asioita voi kysellä nyt myös Haapavedeltä Seppo Lehtolalta ja emolehmätuottajista mukaan tulivat Veli Hyttinen ja Pasi Kukkonen. Uusia mentoreita otetaan mukaan toimintaan jatkuvasti.

Tammisen tila on iso osa itsenäistä Suomea: vahva ja menestyvä. Tammisen tila Raahen Arkkukarissa on kasvanut vuosikymmenten saatossa pientilasta nykyiseen kukoistukseensa suomalaisella sisukkuudella. Tilan historia ulottuu peräti 1700-luvulle. Sukuun tila tuli vuonna 1941. Tilalle on ostettu, vuokrattu ja raivattu peltoa. Tammisen pellot ovat pääasiassa hienoa hietaa ja pH tavoite on 6,5 tasolla. Pitempään viljelyksessä olleilla lohkoilla on saatu ® BESTON -kalkituskuonan avulla pH nousemaan jopa seitsemään.

Elisa Niemi

Tiedonvaihto ja verkostoituminen jatkuivat eläväisenä luomupitoisella illallisella.

Satavuotiaan isänmaan parhaaksi

BESTON® Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri

LUOMULEHTI 2 | 2017

11


Kannanotto

K

evään kuntavaaleissa on mahdollisuus muuttaa kuntien elintarvikehankintoja kestävämmiksi ja tuoda koulujen, sairaaloiden ja vanhusten palvelutalojen ruokapöytiin lisää kotimaista luomua. Luomuliiton kevätkokous haastaa kuntavaaliehdokkaat ottamaan asiakseen, että kunnan julkisissa ruokaloissa vähintään yksi päivä viikossa on luomuruokapäivä. Kuntavaaleissa on Luomuliiton mukaan erinomainen mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista ruokaa Suomessa syödään ja tuotetaan, sillä julkisissa ruokapalveluissamme syödään päivittäin 2 miljoonaa ateriaa. Luomuliiton mukaan julkisissa hankinnoissa tulee painottaa

Luomuliiton kevätkokoukseen osallistui Oulussa mm. Auvo Heikkilä, Rauno Haapala, Ismo Lankinen, Petri Leinonen, Hannele Sippu, Matti Kumpulainen, Niina Ratilainen, Marjo Piirainen, Minna Tanner, Pirjo Siiskonen ja Heikki Korhonen.

Elisa Niemi

Luomuliitto: Aloitetaan kunnissa viikoittainen luomuruokapäivä

ympäristön ja ilmastonmuutoksen kannalta kestäviä viljelymenetelmiä, ottaa huomioon tuotantoeläinten hyvinvointi ja tukea paikallista ja kotimaista luomuruoantuotantoa. Hankintalain uudistuksen vuoksi näitä näkökulmia on jatkossa yhä helpompi käyttää hankintakriteereinä. Julkisissa keittiöissä valmistetaan valtavia määriä ruokaa. Tuomalla viikoittaisen luomuruokapäivän periaate kuntiin tehdään palvelus sekä ruokailijoille että ympäristölle, toteaa Luomuliiton puheenjohtaja Pirjo Siiskonen. Suomen hallituksen tavoitteena on, että vuonna 2020 julkisten keittiöiden

raaka-aineista 20 % on luomua. Viikoittainen luomuruokapäivä on Luomuliiton mukaan realistista ja myös taloudellisesti mahdollista. Asiantuntijayksikkö EkoCentrian laskelmien mukaan luomun määrää julkisissa keittiöissä on mahdollista lisätä ilman lisäkustannuksia. Kööpenhaminan kaupunki tarjoaa 90-prosenttisesti luomuruokaa. Viikoittainen luomuruokapäivä kaikissa Suomen kunnissa on poliittinen valinta ja tämän valinnan tekemiseen haastamme kaikki kuntavaaliehdokkaat mukaan, lisää Luomuliiton edunvalvontajohtaja Niina Ratilainen. ◀

NITRAATTIPITOISUUS mg/kg

5 000 * Sallittu raja-arvo

3 900

Tavanomainen suomalainen jääsalaatti

Salaattimme ovat

vähänitraattisia!

Nitraatti muuttuu elimistössä nitriitiksi ja syöpävaarallisiksi nitrosoamiineiksi, minkä vuoksi lehtivihanneksille on määrätty nitraattipitoisuuden raja-arvot. Meille Ikaalisten Luomulla salaattiemme vähänitraattisuus on kunnia asia, jonka eteen teemme jatkuvaa työtä.

220

LUE LISÄÄ: ikaalistenluomu.fi/vahanitraattisuus

Ikaalisten Luomun jääsalaatti

Näytteenottopäivä 12. 1. 2017 | Tutkimus: Novalab Oy * Talviaikana (1.10.–31.3.) raja-arvo on 5 000 mg/kg

12

LUOMULEHTI 2 | 2017

Meillä puhtaus ei ole vain puoli ruokaa – se on kaikki.


Luomun myynti huimassa kasvussa:

+14 % vuonna 2016

Luomun kysyntä Suomessa kasvoi aiempaa kiivaammin viime vuonna: luomuelintarvikkeiden myynti vähittäiskaupoissa lisääntyi 14 prosenttia. Kasvu oli selvästi vahvempaa kuin muutamina edellisvuosina. Se ylitti reippaasti myös koko päivittäistavarakaupan yhden prosentin kasvun vuonna 2016.

P

ro Luomun arvion mukaan luomutuotteita myytiin päivittäistavarakaupassa yhteensä 273 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Luomun markkinaosuus elintarvikemyynnin arvosta nousi kahteen prosenttiin. Arvio perustuu päivittäistavarakaupan ryhmittymiltä kerättyihin tietoihin. Pro Luomun toiminnanjohtaja MarjaRiitta Kottila  iloitsee siitä, että luomun myynti on näin vahvalla kasvu-uralla. Hän toteaa, että luomun kulutus on arkipäiväistynyt ja luomusta on tullut ihan tavallista ruokaa. – Luomussa yhdistyy monta kulutusta ohjaavaa trendiä, kuten hyvinvointi, luonnollisuus ja vastuullisuus. Tarjonnan parantuessa yhä useampi suomalainen valitsee yhä useammin luomun, Kottila analysoi.

Luomu on kasvun kehässä Luomumarkkinoiden kasvua siivittivät viime vuonna kiinnostavat uutuuslanseeraukset etenkin tuoteryhmissä, joissa aiemmin on ollut niukasti luomuvaihtoehtoja. – Luomu on nyt kasvun kehässä. Vahva kasvu kannustaa elintarvikeyrityksiä kehittämään uusia luomutuotteita, jotka edelleen kasvattavat markkinoita. Myös kauppa suhtautuu näkymiin myönteisesti ja odottaa, että luomumarkkinoiden kasvu jatkuu, Kottila toteaa. Niin ikään luomun menekkiä tukevat ruokatrendit näyttävät jatkuvan vahvoina. Luomukahvi ja -lastenruoat kovimmat nousijat Luomumyynnin kova kasvu näkyi lähes kaikissa tuoteryhmissä. Eniten lisääntyi luomukahvin sekä luomulastenruoki-

en myynti: kummassakin tuoteryhmässä kasvu oli huimaa 50 prosentin luokkaa. – Luomukahvien myyntiä on lisännyt tuotevalikoiman laajeneminen. Myös luomulastenruokien valikoima on varsin hyvä: tuoteryhmän kasvussa näkyy yleinen luomukulutuksen motiivi eli se, että lapsille halutaan tarjota puhtainta ja turvallisinta ruokaa, Kottila arvioi. Myös juustojen, hiutaleiden ja suurimojen sekä kananmunien myynti luomuna lisääntyi viime vuonna merkittävästi. Niin ikään monet trendituotteet kuten kookosrasva ja superfoodit menestyivät luomuna. Lievässä laskussa oli vain luomupanimojuomien myynti.

luomumyynnistä. Myydyin yksittäinen luomutuote on edelleen banaani, jonka menekki lisääntyi viime vuonnakin merkittävästi. Toiseksi suurin luomutuoteryhmä on maito, ja kolmantena on niin ikään kuluttajien kestosuosikki, kananmunat. Aivan kananmunien kannoille on kuitenkin kirinyt uusi tuoteryhmä myynnin kovan kasvun siivittämänä: kuumat juomat -tuoteryhmä nousi viime vuonna luomukahvin vetämänä neljänneksi suurimmaksi luomutuoteryhmäksi. Myös maustamistuotteet myyvät hyvin luomuna, erityisesti kasviöljyt, liemivalmisteet ja mausteet. ◀

Hevi ja maito isoimmat luomutuoteryhmät Suurin luomutuoteryhmä oli viime vuonna sama kuin ennenkin: hedelmät ja vihannekset tuovat lähes viidenneksen

www.proluomu.fi Luomun markkinatiedot on kerätty osana Täsmäluomu-hanketta, jota maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa.

Luomun myynti Suomessa 2011 – 2016 mrd €

273

250 202

200

215

225

240

163 150 100 50 0

2011

2012

2013

2014

2015

LUOMULEHTI 2 | 2017

2016

13


TEKSTI: JUKKA RAJALA JA TUOMAS MATTILA

a Seuraavass essä: Luomulehd ja Vaihtoehto hyvään n kyntämisee

Kynnön haasteet Maassa tulisi olla riittävästi vesi- ja ilmatilaa sekä hyvät olosuhteet juurten kasvulle, ravinteiden ja vedenotolle sekä pieneliötoiminnalle. Tähän pyritään yleisimmin kyntämällä. Kyntötapoja on kuitenkin monia. Miten ne eroavat toisistaan? Mitä haasteita ja ongelmia kyntöön liittyy maan kasvukunnon kannalta?

Kynnön muutokset lisänneet tiivistymisriskejä

Miten painava traktori tarvitaan? – Maan rakenteen merkitys

Maan perusmuokkausmenetelmänä kyntö on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmeninä; auran terän leveyttä on kasvatettu kymmenestä tuumasta 14 – 16 tuumaan ja jopa 20 tuumaan asti ja samalla kyntösyvyyttä on lisätty noin 12 – 15 senttimetristä 20 – 25 senttimetriin. Auran vetäminen tapahtuu oleellisesti raskaammalla traktorilla kuin ennen. Kyntönopeudet ovat samalla kasvaneet kävelyvauhdista reippaaksi hölkäksi. Viljelykiertojen yksipuolistuminen kärjistää tilannetta maan hoidon näkökulmasta. Samalla maan tiivistymisriskit ja eroosioalttius ovat kasvaneet merkittävästi.

Maan rakenteen ollessa hyvä, maa on kuohkeaa ja kyntö on kevyttä, koska vetovoiman tarve kynnössä on pieni. Hyvärakenteista savimaatakin voidaan kyntää 20 – 25 hv tehoisella ja 800 – 1 000 kg painoisella traktorilla auran terää kohti, kun kyntö tehdään hyvissä olosuhteissa maan ollessa riittävän kuivaa, jolloin pyörät pitävät hyvin. Tiivistyneellä maalla vetovoiman tarve kasvaa jopa kaksinkertaiseksi ja traktorin painon tulee olla 1 400 – 2 000 kg/auran terää kohti. Tiiviin maan kyntöön polttoainetta tarvitaan myös 2 – 3 kertaa hyvärakenteista maata enemmän. Ominaisuus Traktorin teho hv/aura terä Traktorin teho hv / 4-teräinen aura Traktorin paino kg / auran terä Traktorin paino kg / 4-teräinen aura Polttoaineen kulutus l/ha

Hyvä rakenne

Huono rakenne

20 – 25

30 – 40

80 – 100

120 – 160

800 – 1 000

1 400 – 2 000

3 200 – 4 000

5 600 – 8 000

10-20

30 – 45

Maan rakenteen vaikutus tarvittavan traktorin tehoon, painoon ja polttoaineen kulutukseen.

14

LUOMULEHTI 2 | 2017


Kyntö märällä maalla Kyntö tehdään Suomessa yleensä syksyllä myöhään, kun maat ovat jo märkiä. Märkä maa tiivistyy painavan traktorin alla. Märällä maalla kynnettäessä traktorin tulee olla painavampi kuin kuivalla maalla, jotta pyörät eivät luistaisi. Tiivistyminen ulottuu erityisen syvälle, kun ajetaan kyntövaon pohjalla. Mitä märempi maa ja mitä painavampaa traktoria ja auraa käytetään, sitä syvemmälle ja tiiviimmäksi pohjamaa tiivistyy. Nykyisin yleisillä isohkoilla traktoreilla renkaan aiheuttama maan tiivistymisriski ulottuu vaon pohjasta 35 – 40 cm syvyyteen. Kyntösyvyyden ollessa 20 cm, pohjamaa voi tällöin tiivistyä 55 – 60 cm syvyyteen.

Kuivan maan kyntö ei aiheuta merkittävää vaon pohjan tiivistymistä.

Vakopyörän tiivistävä vaikutus ulottuu 35 cm syvyyteen vaon pohjasta. Paripyöriä käytettäessä tiivistävä vaikutus rajoittuu ruokamultakerrokseen.

Kyntö märässä maassa tiivistää vaon pohjan vettä läpäisemättömäksi.

LUOMULEHTI 2 | 2017

15


Miten painava traktori tarvitaan? – Olosuhteet, nopeus, syvyys Kuivalla kelillä kynnettäessä pärjätään noin 30 prosenttia kevyemmällä traktorilla kuin märissä olosuhteissa kynnettäessä. Pyörä pitää silloin paljon paremmin. Kyntönopeuden nostaminen 6 km/h 10 km/h lisää vaadittavan traktorin painoa noin 50 prosentilla, jotta luisto pysyisi kohtuullisena. Kyntönopeuden lisäys lisää myös polttoaineen kulutusta hehtaaria kohti. Kyntönopeuden kaksinkertaistaminen voi lisätä polttoaineen kulutusta jopa 50 prosentilla. Kyntösyvyyden lisäys lisää kyntövastusta - ja tarvittavaa vetotehon tarvetta. Samalla myös tarvittavan traktorin paino lisääntyy. Esimerkiksi kyntösyvyy-

den lisäys 18 senttimetristä 24 senttimetriin lisäsi kyntövastusta multamaalla 50 prosentilla ja hiesumaalla 80 prosentilla. Kyntöanturan tiiviys ja auran siipimalli vaikuttavat tähän eniten.

Auratyypin merkitys Tarvittavan traktorin kokoon ja painoon vaikuttaa myös, millaista auraa käytetään. 4-teräinen sarka-aura painaa noin 600-900 kiloa riippuen siitä millaiset laukaisimet siinä on ja onko kyntöleveys hydraulisesti säädettävä vai kiinteä. Paluuaura painaa noin 1 300 – 1 700 kiloa. Tämän kokoisen paluuauran kuljettamiseen ja kääntämiseen tarvitaan vähintään

Traktorin paino kg

Auran paino kg

Etupaino kg

Traktori

6 000

1 600

350

7 950

Traktori

6 000

800

0

Traktori paripyörin

6 300

800

0

Paluuaurakyntö verrattuna sarkaauralla kyntöön • Aura painavampi • Takapyöräpaino suurempi • Tarvittava rengaspaine suurempi • Etupainoja käytettävä enemmän • Traktorin oltava painavampi

16

Tiivistymisriski huomattavasti suurempi

LUOMULEHTI 2 | 2017

Kokonais- Taka-akselipaino kg paino kg

1 000 kiloa painavampi traktori kuin sarka-auralla. Etupainoja tarvitaan 300 – 500 kiloa enemmän. Itse kyntämiseen riittää yleensä pienempikin traktori. Varsinkin, kun maan rakenne on kunnossa ja kynnetään hyvissä olosuhteissa. Tiivistymislaskuriin on sijoitettu rengaspainot ja tarvittavat rengaspaineet paluuauralla ja sarka-auralla kynnettäessä. Paluuauralla takarenkaasta maahan kohdistuu 2 800 kilon paino, jolloin rengaspaineen tulee tavallisilla renkailla olla 1,5 baria maantienopeuksilla. Tiivistymisriski on erittäin suuri 22 cm syvyydessä ja ulottuu 35 cm syvyyteen. Kyntösyvyyden Rengaskuorma kg

Rengaspaine bar

Rengas

5 550

2 775

1,5

420/85R38

6 800

4 400

2 200

1,0

420/85R38

7 100

4 700

1 175

0,5

420/85R38

Kynnön sudenkuopat • Kyntö liian märällä maalla • Vakopyörä tiivistää maata syvälle • Suuri pyöräpaino ja suuri rengaspaine aiheuttavat tiivistymistä • Maa suojaamaton • Käännetään syvästä – maa jää suojaamattomaksi • Olkia ym eloperäisiä aineita mullataan syvälle niukkahappiseen ympäristöön

Kysymyksiä kyntäjälle • Milloin maa on riittävän kuivaa kyntämiseen? • Mikä on vakopyörän tiivistävä vaikutus • Miten kyntönopeus vaikuttaa? • Minkä kokoinen traktori tarvitaan? • Miten maan rakenne vaikuttaa kyntämiseen/Tarvittavan traktorin kokoon? • Mikä on nykyinen pyöräpaino ja rengaspaine kynnössä? • Mitkä tekijät vaikuttavat pyöräpainoon ja rengaspaineeseen? • Mikä on tavoiteltava pyöräpaino ja rengaspaine? • Miten auratyyppi vaikuttaa?


ollessa 20 cm, tiivistymisriski vaon kohdalla ulottuu 55 senttimetrin syvyyteen. Sarka-auraa käytettäessä pyöräpaino pienenee 2 200 kiloon, jolloin voidaan käyttää 1,0 barin rengaspainetta. Maan tiivistymisriski 22 cm syvyydessä on oleellisesti pienempi (sininen alue). Mikäli sarka-auralla kynnettäessä käytetään paripyöriä, niin pyöräpaino pienenee 1 100 kiloon ja voidaan käyttää 0,5 barin rengaspaineita. Tällöin pysytään käyrästön vihreällä alueella, jolloin tiivistymisriski on vähäinen hyvissä kyntöolosuhteissa. Sarka-auralla kynnettäessä voidaan käyttää myös kevyempää traktoria, joka vähentää edelleen riskejä maan tiivistymiseen.

Traktorin pyöräpaino ja tarvittava rengaspaine sekä tiivistymisriski paluuauralla ja sarka-auralla.

Tiivistymisriskit paluuauralla ja sarka-auralla. Traktorin, paluuauran ja etupainojen kokonaispaino on 7 950 kg. Traktori 6 000 kg. Paluuaura 1 600 kg, sarka-aura 800 kg, etupainoja paluuauralla 350 kg. Renkaat Michelin Agribib 420/85R38. Tiivistymisriski on vähäinen, kun pysytään käyrästön vihreällä alueella. Keltaisella alueella maan tulisi olla erittäin kuivaa.

LUOMUMALLASOHRAA VILJELYYN Viking Maltin luomumaltaiden valmistus alkoi vuonna 2008. Kevään 7 kylvöille Viking Maltin tavoitteena on tuplata luomumallasoh2013 ran sopimusviljelyala, joten nyt on erinomainen aika ryhtyä Viking Maltin sopimustuottajaksi. Luomumallasohralle on kysyntää ja sadosta maksetaan hyvin. Viljelysopimuksella mallastamon kanssa varmistat mahdollisuuden myydä satosi mallastuskäyttöön kaikissa markkinatilanteissa. Yhteistyökumppaniemme kautta voimme auttaa myös mallasohraksi kelpaamattomien erien markkinoinnissa.

Oheisessa kuvassa verrataan paluuauralla kynnön ja sarka-auralla kynnön tiivistymisriskejä. Paluuaura painaa noin kaksi kertaa enemmän kuin sarka-aura. Paluuauraa käytettäessä taka-akselille kohdistuu suurempi paino ja rengaspaineen tulee olla suurempi. Lisäksi paluuauran turvalliseen kuljettamiseen ja auran kääntämiseen ilmassa tarvitaan enemmän etupainoja. Näistä syistä johtuen maan tiivistymisriski paluuauralla kynnettäessä on paljon suurempi verrattuna sarkaauralla kyntöön.

Kutsumme uusia halukkaita luomumallasohran viljelijöitä ottamaan rohkeasti yhteyttä! sanna.kivela@vikingmalt.com Puh. 044 7391 722 riitta.forsell@vikingmalt.com Puh. 050 5696820 Saat meiltä sopimuskaavakkeen ja sopimusehdot. Tarjous luomumallasohran kiinnityshinnasta sadolle 20137 on 375 415 €/tn. LUOMULEHTI 2 | 2017

17

www.vikingmalt.com


TEKSTI: MARKKU NISKANEN, ERKKI VIHONEN JA PEKKA MAIJALA, KUVAT: ERKKI VIHONEN

Petro Luisin kasvisten jalostukseen tutustuttiin pienissä ryhmissä niin teoriassa kuin käytännössä. Salaatin säilöntä linjastossa käynnissä.

Kansainvälinen vuorovaikutus

on valttia

Marraskuun lopussa viitisenkymmentä luomun asiantuntijaa kokoontui Espanjaan vaihtamaan kokemuksia alan nykynäkymistä ja tulevaisuudesta. Tapaamiseen osallistui asiantuntijoita viljelijöistä tutkijoihin kahdeksasta SME Organics hankkeessa mukana olevasta maasta.

P

aikallisten tutkijoiden, neuvojien ja viljelijöiden esitykset toivat esille yhdessä oppimisen teeman hanketapaamisessa Navarran maakunnan pääkaupungissa Pamplonassa. Ajatuksena on lisätä vuorovaikutusta mahdollisimman paljon, jotta uudet ajatukset ja tutkimustulokset leviäisivät tehokkaasti eri toimijoiden kesken. Navarran maakunnan hallinnon alla toimivan tutkimuslaitoksen (INTIA) toimesta järjestetään työpajoja, joissa tutkijoiden ja neuvojien lisäksi äänen pääsevät myös viljelijät opettamaan muita. Samalla tutkimuslaitos on myös lisännyt yhteistyötä koetoiminnassa ja tutkimuksessa paikallisten viljelijöiden kanssa lisätäkseen tutkimuksen joustavuutta. Navarran vierailu osoitti hyvin, miten määrätietoisella tekemisellä luomupien-

18

LUOMULEHTI 2 | 2017

yritys voi päästä eteenpäin. Toki siihen tarvitaan laajaa osaamista sekä tietoa, jota paikallinen hallinto on tukenut niin neuvonnan kuin tutkimuksen kautta. Myös verkostoituminen ja hyvän yhteistyön löytyminen niin viljelijöiden välillä kuin myös viljelijöiden ja jatkojalostajien välillä on erittäin tärkeää. Siinä tarvitaan uskallusta, joustavuutta sekä yhteishenkeä.

Tuotteistuksella näkyvyyttä maitotilalla Luomutuotteiden markkinoinnista ja tuotteistamisesta saatiin esimerkkinä paikallisen maidontuottajan tarina. Vuosisatoja vanhan tilan isäntä kertoi, kuinka ryhtyi veljensä kanssa tuotteistamaan maitotuotteitaan entisen bulkki tuotannon sijaan. Kaikki alkoi omasta juustolasta, joka rakennettiin 2004. Vuonna 2009 tila siirtyi luomuun ja samalla tuotevali-

koimaa kasvatettiin muihin maitotuotteisiin (jogurtit, tuoremaito, jäätelö ). Tilalle luotiin oma tuotemerkki, jonka avulla Azkaraten veljekset Mikel ja Aitor markkinoivat tuotteitaan itsenäisesti lähiseutujen marketteihin ja julkisiin laitoksiin, kuten kouluihin. Tilalla on oma myymälä, jossa maitotuotteiden lisäksi paikallisille kaupunkien asukkaille tarjotaan elämysmatkoja maatilan arkeen. Navarrassa on luonnonmukaisesti viljeltyä maata koko peltopinta-alasta vajaa yhdeksän prosenttia (545 000 ha). Luomuoliiveja tuotetaan suhteellisesti eniten. Myös luomuviinin tuotanto ja manteleiden viljely on alueella merkittävää. Viljojen ja palkokasvien tuotanto on keskittynyt alueen kuiville ja puolikuiville alueille. Puutarhatuotteiden ketju tuottajilta kuluttajille on puolestaan hyvin ly-


TEKSTI: PEKKA MAIJALA

Mikä SME ORGANICS?

S

ME ORGANICS on EU:n Interreg Europe -ohjelmasta rahoitusta saanut eurooppalaisten alueiden välistä yhteistyötä kehittävä hanke. SME ORGANICS nimensä mukaisesti tavoittelee luomusektorin pk-yritysten kilpailukyvyn kehittämistä ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Isossa kuvassa kyse on siis eurooppalaiseen kasvuun ja työpaikkojen luomiseen tähtäävästä kehitystyöstä. Hankkeessa on mukana alueita ja maakuntia Espanjasta, Italiasta, Ranskasta, Sveitsistä, Romaniasta, Puolasta ja Suomesta. Etelä-Pohjanmaa edustaa hankkeessa suomalaista maakuntaa, jossa kestävät ruokajärjestelmät on valittu yhdeksi tulevaisuuden keskeisistä kehittämistyön painoaloista. Seinäjoen ammattikorkeakoulun Elintarvike ja maatalous –yksikkö toimii maakunnan hankevastaavana. Keskeisenä toimintamuotona Etelä-Pohjanmaalle on luotu alueen elintarvikekentän vaikuttaja-organisaatioista koostuva 11-henkinen toimintaryhmä, jonka työpajoissa rakentuu luomun ympärille uutta maakunnallista strategiaa. Valmista pitäisi olla vuoden 2018 maaliskuussa. Etelä-Pohjanmaan maakunnan luomusta on valmisteltu selvitys, joka antaa jatkotyölle pohjaa. Kuvaus löytyy Pro Luomun nettisivuilta.

hyt, vaikka myös niitä jalostavaa teollisuutta on keskittynyt alueelle.

Petro Luisin kasvis jalostamo Matkan aikana vierailimme kahdessa luomutuotteita valmistavassa yrityksessä. Erilaisia kasviksia jalostava Petro Luis on kasvanut pienestä perheyrityksestä vajaassa viidessäkymmenessä vuodessa noin sata henkeä työllistäväksi elintarvikealan yritykseksi, joka vie tuotteitaan ympäri maailman. Luomun osuus tuotteista on kymmenessä vuodessa kasvanut voimakkaasti ja tällä hetkellä tuotannosta puolet on luomua. Jatkossa osuutta lisätään. Molempien tuotantosuuntien tuotteet valmistetaan samoilla linjoilla, mikä edellyttää kehittynyttä logistiikka- ja puhtaanapito järjestelmää.

Luomu on kaikkialla Euroopassa nousussa, mutta edelleen luomusektorin toimivuudessa alkutuotannosta kaupan hyllyille on huomattavan paljon kehitettävää. SME ORGANICS – hankkeessa keskitytään sellaisiin alueellisiin rakenteisiin, jotka helpottavat esimerkiksi yritysten ja luomutoimijoiden rahoitusjärjestelmien kehitystä, tiedonsiirtoa, koulutusta, logistisia järjestelyjä ja julkisten toimijoiden hankintapäätöksiä. Hyviä malleja, toimivia ratkaisuja ja huonojakin esimerkkejä opitaan tuntemaan eri alueilta. Hankkeessa vieraillaan konkreettisesti jokaisessa maakunnassa. Jo nyt kolmen kohdealueen vierailun jälkeen voidaan varmuudella sanoa, että hyviä, suomalaiseen toimintakulttuuriin sovellettavia käytänteitä ja oppeja on löytynyt. On konkreettisten toimenpiteiden aika saada näitä jalkautettua Etelä-Pohjanmaalle, ja miksei muuallekin maahamme. Vuoden 2020 maaliskuussa on hankkeen onnistumisen kannalta lopullisen arvioinnin aika. Odotuksena on pysyvän toimintakulttuurin luominen luomun, kestävän kehityksen ja pkyrittäjien hyväksi.

Yhtiöllä on vajaa sata sopimustuottajaa, jotka takaavat sesonkien mukaisen tasaisen raaka-ainevirran. Yritys jalostaa ja tuotteistaa erilaisia vihanneksia, parsaa, tomaatteja, paprikaa, valkuaiskasveja, sieniä ja hedelmiä. Tuotevalikoimassa on noin 80 erilaista tuotetta ja markkinaalue on koko Espanja ja yksittäiset ostajat ympäri maailman.

Espanjan ensimmäinen luomuviinitila Veljekset Raúl ja Jorge Ripa perustivat Espanjan ensimmäisen luomuviinitilan 1995. Aloittaessaan tuotannon he kokivat monenlaisia ennakkoluuloja, mutta tuotannon vakiintuessa ennakkoluulot hälvenivät. Tila työllistää kahdeksan henkilöä ja viinitarhoja on tilalla 150 hehtaaria. Vuosituotanto on puoli miljoonaa

pulloa eri laatuisia viinejä tuotemerkin ”Quaderna Via” alla. Alusta asti viinitila on tähdännyt kansainvälisille markkinoille. Tuotannosta 90 % menee vientiin eri puolelle Eurooppaa sekä Yhdysvaltoihin. Suomeen viinejä ei vielä tuoda tiukan alkoholilainsäädännön vuoksi, mutta vientimahdollisuuksia myös tänne kartoitetaan parhaillaan. Tilalla viljellään paikallisia lajikkeita. Viinikirva ei ole muodostunut tilalla ongelmaksi ja kasvitautien vuoksi tilalla noudatetaan tiukkaa viljelykiertoa. Viineihin ei lisätä sulfideja ja pulloissa ei käytetä muovikorkkeja. ◀ Kirjoittajista Markku Niskanen toimii Luonnonvarakeskuksessa, Erkki Vihonen ProAgria Etelä-Pohjanmaassa ja Pekka Maijala Seinäjoen Ammattikorkeakoulussa.

LUOMULEHTI 2 | 2017

19


TOIMITTANUT: NIINA RATILAINEN

Luomujärjestöt vaativat EU:n maatalouspolitiikkaan uutta suuntaa IFOAM EU-ryhmä vaatii EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistumista vuodesta 2020 alkaen kestävää maataloutta edistäväksi. Järjestö toimitti muun muassa EU:n maatalouskomissaari Phil Hoganille avoimen kirjeen, jossa todetaan, että yrityksistä huolimatta kestävyys ei ole noussut riittävästi unionin maatalouspolitiikan ytimeen.

CAPin halutaan edistävän eläinten hyvinvointia.

Maatalouspolitiikan täytyy palvella yhteiskunnan tavoitteita

Euroopan komissio

M

aataloudessa on kohdattu useita kriisejä johtuen markkinoiden epävakaudesta, viljelijöiden toimeentulomenetyksistä, ruokahävikistä, köyhyydestä, ympäristön pilaantumisesta ja ilmastonmuutoksesta. Luomun kattojärjestö IFOAMin EU-ryhmän mukaan on selvää, että enää ei voida jatkaa eteenpäin vanhoilla keinoilla. EU:n budjetista 40 prosenttia ohjautuu maatalouteen. Tästä budjetista vähemmän kuin 30 prosenttia ohjautuu kestäviin viljelymenetelmiin. Seurauksena on geneettisen monimuotoisuuden heikentyminen ja lannoitteiden liialli-

20

LUOMULEHTI 2 | 2017

nen käyttö. Ratkaisuja löydetään muuntamalla maatalousjärjestelmää luonnonmukaiseksi ja maan kasvukuntoa tukevaksi sekä suosimalla tilojen kestävyyttä edistäviä eläin- ja kasvilajeja. Jotta EU:n maatalouspolitiikassa voidaan edistää kestävää viljelyä, tulee maatalouden ulkoiskustannuksia alkaa laskea ja lisätä viljelijöiden toimeentuloon sekä ruoan hintaan. Hehtaariperustaisen tuen sekä yksittäisten tekojen sijaan tuen tulee olla kokonaisvaltaisempaa. EU:n maatalouspolitiikassa tulee asettaa hinta, ja sitä kautta tukea tai kustannuksia maanviljelyn vaikutuksille ympäristöön ja ihmisiin. ◀ www.ifoam-eu.org

Julkisen rahan tulee tukea paremmin yhteiskunnalle tärkeiden tulosten saavuttamisesta. Tällaisia ovat IFOAM EU:n mukaan esimerkiksi: • Lannoitteiden käsittely ja vain sellaisten ulkoisten tuotantopanosten käyttö, jolla on ympäristöön vähän vaikutuksia. • Maan viljavuuden ja kasvukunnon sekä maaperän biologisen aktiivisuuden parantaminen ja ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrätys. • Ilmastonmuutoksen torjuminen: hiilen sitominen, energian kulutuksen vähentäminen ja viljelykierron lisääminen. • Maanviljelyn monipuolisuus: erilaisten lajikkeiden ja lajien käyttö geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. • Eläinten hyvinvoinnin ja lajityypillisen käyttäytymisen tukeminen kotieläintuotannon elinolosuhteiden ja rehustuksen kautta. • Työpaikkojen ja maaseudun elinkeinojen lisääminen.


TEKSTI JA KUVAT: BRITA SUOKAS

Neljä tietokorttia eläintuotannon tuotantoehdoista Kun suunnittelet omalla tilallasi siirtymistä luonnonmukaiseen eläintuotantoon, niin etsi käytännön tietoa. Ota yhteyttä luomuneuvojiin, käy jo aloittaneilla luomutiloilla tutustumassa ja osallistu kursseille. Aivan ensimmäiseksi voit lukea tiivistelmän oman tilasi eläinlajia koskevista luomutuotantoehdoista.

L

uomu.fi-sivustolta löytyvissä tietokorteissa on oma tietokortti nautojen, sikojen, munivien kanojen sekä lampaiden ja vuohien hoidosta. Tietokortit on suunnattu lukijoille, jotka haluavat saada nopeasti käsityksen siitä millaisia eläinten tuotanto-olosuhteiden, ruokinnan ja eläinlääkinnän luomuvaatimukset ovat. Tietokorteista ilmenee myös eläinten ostoihin liittyvät säännöt ja eläintuotannossa käytössä olevat siirtymäajat. Kortit myös auttavat alkuun luomueläintuotannon valvontaan ilmoittautuessa. Niissä kerrotaan mitä lomakkeita ja liitteitä tarvitaan ja mistä ne löytyvät. Kaikkia Eviran tuotantoehdoissa kerrottuja yksityiskohtia, jotka koskevat eri eläinlajeja ei ole kirjoitettu näkyviin, ne löytyvät alkuperäisestä Eviran Luomutuotanto 2 – Eläintuotannon ohje-julkaisusta, joka tuli voimaan 1. 6. 2016. Tietokortit sisältävät myös hyödyllisiä linkkejä, joista löydät syventävää lisätietoa. ◀

Tietokorttien kirjoittaryhmä Anne Johansson, asiantuntija, luomu ja työterveyshuolto, ProAgria Länsi-Suomi Pirkko Tuominen, luomun erityisasiantuntija, ProAgria Pohjois-Savo

Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-kehittämishanke. Toteutusaika 1. 1. 2015 – 31. 12. 2016. Rahoittaja oli Maa- ja metsätalousministeriö, ruokaketjun toiminnan edistäminen. Lisää hankkeen aineistoa: luomu.fi/tietopankki/luomuvalvonta-elaintiloilla

Ulla Turunen, luomuasiantuntija, kotieläintuotanto, ProAgria Pohjois-Karjala Brita Suokas, luomuasiantuntija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

LUOMULEHTI 2 | 2017

21


TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Luomutuotanto on kannattavampaa kuin tavanomainen Luomutuotanto kannattaa taloudellisesti paremmin kuin tavanomainen maataloustuotanto, kertoo Luken kannattavuuskirjanpito. Suomalaisten luomutilojen kannattavuus on ollut tavanomaisia maatiloja parempi vuodesta 2008 lähtien.

K

annattavuusero on kasvamaan päin: luomun kannattavuus nousee ja tavanomaisen tuotannon laskee. Uusimmat luvut ovat vuodelta 2015, jolloin luonnonmukaisen maaja puutarhatalouden kannattavuuskerroin oli 0,64 ja tavanomaisen 0,30. Parhaiten kannatti luomumaidontuotanto. Omalle työlle ja pääomalle saatava korvaus oli jopa kolminkertainen tavanomaiseen verrattuna. Tukien osuus oli tuotantotavoilla sama, noin 30 prosenttia. Vuonna 2015 tavanomaista tuotantoa harjoittavilla tiloilla yrittäjätulo oli 13 700 euroa vuodessa, kun se luomutuotantoa harjoittavilla oli keskimäärin lähes 28 000 euroa. Luomutiloilla yrittäjä-

22

LUOMULEHTI 2 | 2017

Luomutilat ovat kasvaneet Tutkimuspäällikkö Arto Latukka  Lukesta arvioi, että luomun parempi kannattavuus johtuu monista tekijöistä: tavanomaista tuotantoa suuremmasta tilakoosta, paremmasta markkinahinnasta ja korkeammista tuista sekä tavanomaista tuotantoa merkittävästi pienemmistä tarvikekustannuksista. – Luomutilat ovat tulleet koko ajan ammattimaisemmiksi ja niiden tilakoko on kasvanut. Mitä suurempi tila, sitä kan-

nattavampaa tuotanto keskimäärin on, Latukka totesi puhuessaan helmikuussa Luomufoorumissa Jyväskylässä. Tavanomaista tuotantoa harjoittavien kirjanpitotilojen keskipeltoala oli vuonna 2015 noin 60 hehtaaria ja luomutukea saaneiden 75 hehtaaria eli neljänneksen suurempi. Luken kannattavuuskirjanpitoon kuuluu noin 840 maa- ja puutarhatalousyritystä, jotka edustavat yli 36 000 suurinta suomalaistilaa. Luomutuotantoa harjoittaa yli sata kannattavuuskirjanpitotilaa. Luonnonmukaista ja tavanomaista tuotantoa harjoittavien tilojen myyntituottojen ja tukien summa, kokonaistuotto, oli kutakuinkin yhtä suuri, noin 140 000 euroa. Tästä oli tukien osuus luomutiloil-

Pro Luomu/Olli Häkämies

Kannattavuus koostuu monesta tekijästä. Kuvassa luomukananmunantuottaja Hannes Uusitalo Lopelta.

perhe sai kymmenen euron korvauksen työtunnille sekä kolmen prosentin koron tuotantoon sijoitetulle omalle pääomalle. Tavanomaista tuotantoa harjoittavilla tiloilla jäätiin puoleen näistä.


Kannattavuuskerroin

0,9

50 000

Vuonna 2015 parhaiten kannatti luomumaidontuotanto, jonka kannattavuuskerroin oli 1,01. Tavanomaisen maidontuotannon kannattavuuskerroin oli 0,35. Kannattavuuskerroin mittaa maatalousyrittäjän työlleen saamaa korvausta ja pääomalle saamaa korkoa. Tavoite on 1,0 – silloin omalle työlle saatu korvaus vastaa maataloustyöntekijän palkkaa ja omalle pääomalle saatu korko on 4,6 prosenttia. Muun nautakarjatuotannon eli emolehmä- ja lihakarjatilojen kannattavuuskerroin oli luomutuotannossa 0,64 ja tavanomaisessa 0,37. Suurin ero luomun ja tavanomaisen välillä oli tilaluokassa muu kasvinviljely, jossa luomutilojen kannattavuuskerroin oli 0,64 ja tavanomaisten tilojen 0,13. Muu kasvinviljely tarkoittaa kasvintuotantotiloja, joiden tuotoista valtaosa tulee muista kasveista kuin vilja-, öljy- ja valkuaiskasveista. Maa- ja puutarhatalouden kannattavuustiedot löytyvät Luken ylläpitämästä Taloustohtori-nettipalvelusta. Koska luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon tuotantosuuntajakaumakin on erilainen, tarjoaa Taloustohtori-sivusto mahdollisuuden vertailla ryhmiä tuotantosuunnittain. Tämän lisäksi luomutilat on nyt jaettu tilivuodesta 2014 lähtien niihin, joilla koko tuotanto on luonnonmukaista ja niihin, joilla vain osa tuotannosta on luomua. ◀

40 000

www.luke.fi/taloustohtori www.proluomu.fi

Yrittäjätulo

0,8

Palkkavaatimus + korkovaatimus

0,7 0,6 0,5 0,4 0,3

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

2015

Lähde: Luken Kannattavuuskirjanpitoaineisto. Taloustohtori-analyysijärjestelmä.

la keskimäärin 50 prosenttia ja tavanomaista tuotantoa harjoittavilla 31 prosenttia. Muut kasvinviljelytilat -ryhmässä luomutilojen tuen osuus oli noin 75 prosenttia ja tavanomaisilla 50 prosenttia. Tuotantokustannus, sisältäen myös omasta työstä ja pääomasta aiheutuvat kustannukset, oli vuonna 2015 luomutuotantoa harjoittavilla noin 163 000 euroa, mikä oli 26 000 euroa alhaisempi kuin tavanomaisessa tuotannossa.

www.peltosiemen.fi

Suomalainen luomu on kotimaisinta ruokaa Maatalouden kokonaistuotto (myyntituotot ja tuet) on samaa tasoa tavanomaisessa ja luomutuotannossa. Luomutuotannossa tarvikekustannukset ovat kuitenkin selvästi pienemmät kuin tavanomaisessa tuotannossa. Tämä selittyy erityisesti sillä, että luomutiloille ei osteta kemiallisia lannoitteita. Myös torjunta-aine-, polttoaine- ja sähkökustannukset ovat luomutiloilla pienemmät kuin tavanomaisilla tiloilla. Niin ikään ostorehuihin kuluu vähemmän rahaa kuin tavanomaisilla tiloilla. – Sen sijaan tilalla tuotetun ja käytetyn oman rehun arvo on luomutuotannossa suurempi kuin tavanomaisilla tiloilla. Työmäärä ei poikkea toisistaan luo-

mu- ja tavanomaisilla tiloilla, Latukka täsmentää. Maataloudessa käytettävät tuotantotarvikkeet kuten lannoitteet, torjunta-aineet ja polttoaineet ovat valtaosin tuontituotteita. Niiden pieni osuus kustannuksista merkitsee sitä, että luomutuotannon kotimaisuusaste on korkeampi kuin tavanomaisen tuotannon. Suomalainen luomu on siis kotimaisinta ruokaa.

Kannattavuus vaihtelee tuotantosuuntien välillä Maa- ja puutarhatalouden kannattavuus vaihtelee myös tuotantosuunnittain.

30 000 Tilojen tarvikekustannukset  2015 20 000

Ostorehut Sähkö

10 000 0

Polttoaineet Muut kasvinviljelykustannukset Tavanomainen

Luomu

Lannoitteet, kalkitus

Junttilasta luomuviljelyyn sertifoidut siemenet Viljat Öljypellava

Herneet

Härkäpapu

Nurmisiemenet

Vihermassaherne ja -härkäpapu Soita ja kysy tarjous!

0400 777 192

info@junttilantila.fi Sastamala www.junttilantila.fi

Susanne Johansson

Luomu Tavanomainen

Kannattavuuskertoimen kehitysluomutiloilla ja tavanomaista tuotantoa harjoittavilla tiloilla


TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MAKKONEN

Koivumäen uusi pihatto rakennettiin luomun ehdoilla Ari Lajunen uskoo luomumaidon kysyntään. Hän investoi uuteen navettaan.

J

oulukuussa valmistuneessa uudessa pihattonavetassa lehmillä, hiehoilla ja vasikoilla on väljät oltavat, sillä 230 lehmälle mitoitetussa navetassa on tällä hetkellä satakunta lypsävää, lisäksi hiehoja ja pikkuvasikoita, joille 50 paikkaa. Hiehoille on käytössä myös vanha navetta. Eläinmäärää kasvatetaan vähitellen. Poikima-alue on 150 neliötä.

Antureilla tietoa lehmistä Lehmien terveyden tarkkailuun on panostettu uudessa navetassa. Seuranta perustuu lehmien aktiivisuuteen. – Lehmien kaulassa olevissa pannoissa on anturit, jotka kertovat lehmän aktiivisuudesta. Anturista tulee tieto navettaan ja kännykkään, jos lehmä ei syö tai märehdi tai jos lehmä liikkuu tavallista ak-

Ari Lajunen on ollut tyytyväinen lypsyaseman toimintaan.

24

LUOMULEHTI 2 | 2017

tiivisemmin. Nytkin palaa tuossa seinällä punainen valo, joka ilmoittaa, että yksi lehmä pitää siementää, Lajunen kertoo. Myös poikimisen seurantaan on lehmän häntään asennettava anturi. Lehmät käyvät lypsyllä takalypsyasemalla ja maito kulkee navetan ulkopuolella olevaan maitosiiloon, jonka vetoisuus on 20 000 litraa. Ruokintakäytävä on kuusi metriä leveä ja rehun jakaminen onnistuu traktorin vetämällä apevaunulla. Navetan ilmastointia ja lämpötilaa säädellään verhoseinillä, ja valoa antavat kattoikkunoiden lisäksi ledvalot. Navetan yhteydessä on 6 500 kuution lieteallas ja 450 kuution katettu kuivalantala.

Maitomäärä kaksinkertaistuu Lajunen aloitti uuden navetan suunnittelun kolme vuotta sitten. Sitä ennen isäntä oli pohtinut tilan tulevaisuutta jo kahden vuoden ajan. – Laajentamiseen vaikutti moni asia. Peltoa oli isomman karjan tarve. Pellot ovat luomussa ja tavoitteena on ollut siirtää myös karja luomuun paremman maidon hinnan vuoksi. Kun vielä Valion Joensuun meijerin luomumaidon hankintaketjuun tarvitaan lisää tuottajia, laajennuspäätös tuli tehtyä Lajunen kertoo. Uuden navetan myötä Koivumäen tilan eläin- ja maitomäärä yli kaksinkertaistuu. Maitoa on tuotettu viime vuosina 750 000 litraa vuodessa, kokonaistavoite lähivuosille on 1,5 miljoonaa litraa vuodessa. Pihaton kustannusarvio oli yli kaksi miljoonaa euroa, mutta tiukka kilpailuttaminen tuotti tulosta ja kustannukset jäivät 1,8 miljoonaan.

Lajunen on tyytyväinen uuden navetan sijaintiin, jossa on helppo liikkua niin traktoreilla ja kuorma-autoilla. Myös laitumet sijoittuvat paremmin uuden navetan läheisyyteen. Tilakeskukseen ja entisille navetoille on matkaa 400 metriä. Navettaa suunnitellessa Lajunen katsoi pitkälle tulevaisuuteen. Uutta pihattoa on mahdollista tarpeen tullen laajentaa.

Robotista lypsyasemaan Koivumäen tilalla päiväjärjestys on muuttunut uuden navetan valmistumisen myötä, sillä robottilypsystä siirryttiin ihmisen suorittamaan konelypsyyn. Uuteen navettaan ei tullut lypsyrobotteja, vaan 28-paikkainen lypsyasema, joka toimii hyvin kahden hengen voimin. – Lypsyrobotti toimi ihan hyvin, mutta robottilypsyn ja luomun edellyttämän laiduntamisen yhdistäminen on hankalaa. Robotti myös sitoo enemmän. Nyt keskipäivällä on vapaata aikaa, Lajunen kuvailee. Hänen mukaansa robotin häiriötilanteiden ja vikojen korjaaminen oli kallista, vei aikaa ja teki toiminnasta haavoittuvaista. Robotin hankkiminen oli myös hintakysymys, lypsyasema tuli huomattavasti edullisemmaksi kuin kolme robottia. Lajusella oli ennen laajennusta yksi työntekijä. Nyt työntekijöitä on kolme, jatkossa karjakoon kasvaessa mahdollisesti neljä. – Nyt työntekijöiden työajan saa rytmitettyä mielekkäämmin. Itse olen tietysti navetalla paljon. – Lehmät ovat tottuneet hyvin uuteen järjestelyyn. Maidon laatu on pysynyt vakaana ja lehmät terveinä, Lajunen kertoo. Lehmien terveys ja pitkäikäisyys ovat hänelle tärkeitä asioita. Satatonnareita eli 100 000 kiloa maitoa tuottaneita lehmiä Lajusilla on ollut viisi. Lajunen on myös


Avarassa ja valoisassa navetassa on sekä lehmien hyvä olla ja isännän työskennellä. Sinivalkoinen panta lehmän kaulassa antaa tietoa lehmän aktiivisuudesta.

palkittu Walter Ehrströmin säätiön kultamitalilla pitkäaikaisesta laatumaidon tuottamisesta. – Luomussa väkirehun määrä lehmien rehussa on rajoitettu, mikä on hyvä. En halua kovaa tuotantoa lehmien terveyden kustannuksella. Tällä hetkellä vuosituo-

tos lehmää kohti on 9 500 kiloa, tavoitteena on 10 000 kiloa.

Kasvuhakuinen luomutila Pellot Koivumäen tilalla ovat olleet luomuviljelyssä jo 2004 lähtien, kun tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos ja Ari ryh-

tyi maidontuottajaksi. Kesäkuusta lähtien myös maito on kokonaan luomua. – En ole koskaan pitänyt kasvinsuojeluaineiden ja keinolannoitteiden käsittelystä. Ratkaisulla oli myös taloudellinen puoli, luomuviljely on kannattavampaa kuin tavanomainen, Lajunen perusteli ratkaisuaan. Sukupolvenvaihdoksen aikaan tilalla oli 30 lehmää ja peltoa 70 hehtaaria. Sen jälkeen vanhaa navettaa on laajennettu ja vuonna 2007 rakennettu lypsyrobotilla varustettu pihattonavetta, jossa oli 80 lypsävää. Peltoalakin on vuosien mittaan kasvanut 220 hehtaariin, josta omaa peltoa on yli sata hehtaaria. Säilörehun Lajunen tekee itse omalla korjuuketjulla. Viljan hän hankkii lähialueen luomuviljatiloilta. – Viljan viljelystä luopuminen helpottaa kevään työruuhkaa. Tosin laidunaitojen laittaminen tulee uutena työnä kylvöjen tilalle. ◀

VILOMIX FINLAND OY:N VALIKOIMASTA LUOMUTUOTANTOON SOVELTUVAT: • ADE–vitamiinivalmisteet • E-vitamiini- ja seleenivalmisteet Useita orgaanista seleeniä sisältäviä valmisteita

• Mira-kivennäisrehut • Nuolukivet naudoille • Natriumbikarbonaatti, merilevä, ruokintakalkki, magnesiumoksidi ja suola tilaseoksiin • Lisäksi runsas valikoima luomutiloille soveltuvia puhdistus- ja pesuaineita mm. vedinkastot ja kiertopesuaineet

TIEDUSTELE TUOTTEITA PALVELEVALTA ALUE-EDUSTAJALTASI:

www.vilomix.fi/edustajat

Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi


TEKSTI: ELISA NIEMI

TEKSTI: SINIKKA TOMMILA Mtech Oy

Wisuun

parempaa

käytettävyyttä myös luomuun liittyen Wisu-viljelysuunnitteluohjelmaa uudistetaan ja Mtech Oy kutsui Luomuliittoa kommentoimaan tulevaisuuden tarpeita.

26

LUOMULEHTI 2 | 2017

M

tech Oy (entinen Maatalouden Laskentakeskus Oy) uudistaa rajusti ohjelmiaan. Olemme siirtäneet kaikki viljelijöille suunnatut ohjelmamme eli nauta-, kasvi- ja talousohjelmat selaimilla toimiviksi. Näin ei ole enää huolta varmuuskopioista eikä ohjelmat ole sidottuja aikaan eikä paikkaan. Nautaohjelmamme siirrettiin vuoden 2016 alussa uudelle Minun Maatilani-alustalle, johon myöhemmin liitetään myös uudistettu Wisu- viljelysuunnitteluohjelma ja Wakka-talousohjelma. Nautaohjelmissamme on kolme eri versioita eli pohjalla on perusohjelma, joka soveltuu nautarekisterin ylläpitoon. Perusohjelmaa voi täydentää Maitomoduulilla, jolloin sillä voi hoitaa lypsykarjatilan kaikki toiminnat ja Liha-moduulilla, jolloin saa käyttöönsä emolehmän tarvitsemat toiminnot. Wisu-viljelysuunnitteluohjelma on monipuolinen viljelijän apuväline tilan peltojen käytön suunnitteluun ja hallintaan. Wisulla voi tehdä viljelysuunnitelman, suunnitella lannoituksen, tehdä ravinnetaselaskelman, lohkokohtaiset muistiinpanot, sekä viljavuustietojen haun ja sähköisen tukihaun. MobiWisu on puolestaan Wisu taskussa ja sillä voi selata

lohkoaineistoa ja viljelysuunnitelmaa vaikka pellon laidalla tai traktorissa ja muokata suunnitelmaa sekä kirjata toimenpiteitä ja havaintoja. Olemme viime vuoden aikana tuoneet Wisuun uusia ominaisuuksia, mm. satelliittikuvia. Syksyllä 2016 aloitimme Wisun uudistusprojektin, jonka tavoitteena on modernisoida Wisu ja tehdä siitä entistä käyttäjäystävällisempi. Olemme pyytäneet käyttäjäpalautteita ja niiden pohjalta lähdemme tekemään helppokäyttöistä ja joustavaa ohjelmaa. Uusi ohjelma tulee myös skaalautumaan eri päätelaitteelle, jolloin ei tarvitse opetella kuin yksi ohjelma, joka toimii niin kännykässä, tabletissa kuin tietokoneessakin. Satelliittikuvista lasketaan tilan lohkoille NDVI- eli kasvillisuusindeksin, jonka avulla lohkolta löytää helposti huonosti kasvavat kohdat. Mtech Oy

Viljelykierron suunnittelussa ennen kaikkea erilaiset, esim. alueelliset, jakomahdollisuudet tekevät Wisusta hyvän välineen, toteaa Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen. – Viljelykierron suunnitteluikkunaan olisi hyvä saada vielä näkymään prosenttiosuudet suunnitelluista kasveista ja luomun vaihe (siirtymävaihe 1 ja 2 tai luomu), toteaa Luomuliiton hallituksen varajäsen Anna-Leena Vierimaa. – Varastokirjanpidon ja tulosteiden selkeyden osalta tarvitaan kehitystä, jatkaa Erkki Vihonen. Hän toivoo myös mahdollisuutta luoda järjestelmään itse erilaisia siemenseoksia, joita voi valita. – Luomutiloille ei voisi lannoitteiden osalta olla näkyvissä vaan luomuun soveltuvat eikä ravinnelaskurinkaan tarvitsisi ehdotella muita, Vihonen toivoo. Luomuliiton elintarvikeasiantuntija Jaana Elo on käyttänyt Wisua myös metsilleen, missä GPS:n avulla voidaan seurata luomukeruualuetta. – Jatkossa olisi hyvä, jos sinnekin saataisiin esim. satokohtaiset tai kerättävät kasvit ja kasvien osat alueittain, toteaa Elo. Luomuliiton eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström toivoi käytettävää työkalua laidunryhmien siirtoon ja Mtech vastasi, että sitä kehitäänkin parhaillaan. ◀

Mtech uudistaa ohjelmansa


TEKSTI JA KUVAT: VEERA MANKA

Saksalainen kuluttaja uskaltaa vaatia ruoalta paljon Saksalaiset markkinat vetävät luomutuotteita ympäri maailmaa. Suomalaiset olivat hyvin esillä International Green Week Berlin –messuilla.

S

aksan vauraat kotitaloudet panostavat syömiseen. Kiinnostus ruuan alkuperää kohtaan, hinta-laatutietoisuus, terveen ja täyden elämän tavoittelu, ympäristöarvot ja kasvissyönnin trendikkyys nostavat luomuruoan kysyntää Saksassa. – Luomun osuus oli noin neljä prosenttia koko elintarvikemarkkinoista vuonna 2015, kertoo Elmar Seck Saksan liittotasavallan luomuviljelyohjelmasta (BÖLN). Vuoden 2016 Ekobarometrin mukaan joka neljäs saksalainen kuluttaja ostaa luomutuotteita. Saksa on Euroopan suurin luomumarkkina, jonka vuosittaiseksi kasvuksi konsulttiyritys TechSci ennustaa jopa seitsemän prosenttia (CAGR) seuraavat viisi vuotta. Vuonna 2015 Saksan luomumarkkinoiden arvo oli 6,59 miljardia euroa. Saksa on luomuelintarvikkeiden nettomaahantuoja. Markkinoille pääsyä vaikeuttavat keskittyneet ja kylläiset markkinat, kuluttajamyynnin ohuet katteet ja kova kilpailu. Uusia mahdollisuuksia avaa luomutuotteiden ottaminen kauppojen omien merkkien valikoimiin.

Luomu on löytämässä tiensä ravintoloihin ja julkisen sektorin suurtalouskeittiöihin. Elmar Seckin mukaan ammattikeittiöille ongelma on luomutuotteiden riittämätön volyymi. Luomualan palvelut kuten maatilamatkailu luomutiloille kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän, hän kertoo.

luomuviennin konkarit Finnish Plantin Tuuli ja Matti Kotaja sekä Malmgårdin Henrik Creutz kiittelivät messuja. Malmgårdin tuotteet saivat näkyvyyttä ruokalähettiläs Kim Palhusin loihtimissa emmervehnä- ja spelttiherkuissa. Kotajan ruusuhillolle vahvistui messuilla uusi jakelija Saksan markkinoille. VersoBrandin Annaleena Hakatie toivoi messuilta Berrypicker-tuotteille näkyvyyttä ja yritykselle kontakteja. Yritys etsii hitaasti imeytyvällä isomaltuloosilla makeutetuille aamupalatuotteille laajoja markkinoita Iso-Britanniasta ja Keski-Euroopasta. Maailman suurimmat ja vanhimmat maatalousalan messut IGW Berlin järjestettiin 91. kertaa. Luomutuotteille oli varattu kokonainen messuhalli. Luomu maistui myös maiden ja osavaltioiden osastoilla. ◀

Suomalainen luomu esillä messuilla International Green Week Berlin –messut järjestettiin 20. – 29. 1. 2017. Suomalaisen

VersoFinlandin Annaleena Hakatie luottaa laadukkaisiin ja tutkittuihin raaka-aineisiin. Hidas sokeri isomaltuloosi ei aiheuta verensokerin piikkejä.

Matti ja Tuuli Kotajan ruusuhillo tehdään Rosa rugosan eli kurttulehtiruusun terä-lehdistä. Hillo on ihastuttanut kuluttajia jo muun muassa Espanjassa, Brasiliassa ja Singaporessa.

Elmar Seck Saksan liittovaltion luomuviljelyohjelmasta (BÖLN) kertoo, että luomulihan, vegaanisten luomutuotteiden ja luomuviinin kulutuksen sekä luomualan palveluiden kysynnän odotetaan kasvavan. BÖLN järjesti bloggaajatapaamisia teemoista luomun ympärillä osana IGW:n ohjelmaa.

Suomi oli IGW:ssä esillä näyttävästi kolmella osastolla. Suomalaista luomu-osaamista edustivat messuilla VersoBrand, Malmgård, Arctic Birch, Finnish Plant, Sunspelt ja Vavesaaren tila.

LUOMULEHTI 2 | 2017

27


TEKSTI JA KUVAT: MINNA NURRO

Suomalaisilla hyvä vire BioFachissa Suomalaisella luomulla on hyvät mahdollisuudet menestyä vientimarkkinoilla. Näin voi päätellä siitä, että suomalaisyritysten kontaktikansiot pullistuivat mukavasti helmikuussa järjestetyillä BioFachissa -messuilla Saksassa.

B

ioFachin kävijöille suomalaista luomua markkinoitiin korostaen pohjoisen puhtautta ja luonnollisuutta. Luomuviennin tähtiä ovat edelleen kaura ja marjat, mikä näkyi mukana olevien yritysten tarjonnassa. Food from Finland -vientiohjelman kokoamalla maaosastolla esittäytyi seitsemän suomalaisyritystä: Kaskein Marja, Fazer Mills Finland, L´uomu Nokka, Aberry, Helsingin Mylly, Kiantama ja Finnamyl. Osa niistä on luomuviennin konkareita, muutama vasta availee ovia vientimarkkinoille. BioFach on maailman suurin luomualan messutapahtuma. Tänä vuonna se veti ennätykselliset 50 000 kävijää Nürnbergin valtavaan messuhalliin. Näytteilleasettajia oli lähes 2 800. Kysyntää luomulle maailmalla riittää: Organic Monitorin mukaan globaalit luomumarkkinat kasvoivat 10 prosenttia vuonna 2015, ja suunta on ollut sama viime vuonna. Eniten luomua kuluttavissa länsimaissa kotimainen tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään.

Mahtavat raaka-aineet BioFachin Suomi-osaston noviisi oli vasta viime syksynä kaura-mustikkajuomansa markkinoille tuonut Aberry, jonka ständillä pyöri väkeä ruuhkaksi asti. Yrityksen perustaja Indran Samarakone taputteli tyytyväisenä kiinnostuneiden käyntikorteista täyttynyttä kansiota. Suomessa 30 vuotta asunut yrittäjä näkee suuria mahdollisuuksia suomalaisissa luomuraaka-aineissa. Aberryn kaurajuo-

28

LUOMULEHTI 2 | 2017

Luomu arkipäiväistyy maailmalla. Se merkitsee mm. yhä pidemmälle jalostettuja tuotteita.

Aberryn kaurajuoma-uutuus maistui Biofachin yleisölle hyvin.

ma on alusta alkaen suunniteltu vientimarkkinoita ajatellen. – Miksi myisimme suomalaisille kaurapuuroa ja marjoja, kun Suomessa niitä on jokaisella oman nurkan takana? Samarakone nauraa.

Vanhoja ja uusia asiakkaita Myös L´uomu Nokan Arto Jokinen oli tyytyväinen messukokemukseen. Vienti on ollut luomubroileriyrityksen tavoitteena sen perustamisesta lähtien: yksi

merkittävä virstanpylväs saavutettiin alkuvuodesta, kun yritys julkisti vientisopimuksen Hongkongiin. Niin ikään kokeneemmat vientifirmat kiittelivät messujen sujuneen hyvin: niiden ständeillä vieraili sekä vanhoja vakiintuneita asiakkaita että uusia kiinnostuneita. Luomuviennin tulevaisuus näyttää valoisalta. ◀ Kirjoittaja on Pro Luomu ry:n tiedottaja.


Luomun maailmanmarkkinat kovassa kasvussa Luomun kysyntä globaalisti lisääntyy vauhdilla. Vuonna 2015 luomun maailmanmarkkinat kasvoivat 10 prosenttia ja nousivat 81,6 miljardiin US dollariin. Luomua eniten kuluttavissa maissa kysyntä ylittää reippaasti kotimaisen luomutuotannon.

L

uomun kulutus maailmalla on hyvin keskittynyttä. Vuonna 2015 Pohjois-Amerikan luomumyynti kattoi jo yli puolet maailmanmarkkinoista ja oli yhteen sä 43,3 miljardia dollaria. Eurooppalaiset ostivat luomua yhteensä 31,1 miljardin dollarin arvosta (29,8 mrd euroa). Muista maanosista luomua kulutetaan eniten Aasiassa, jonka suurin markkina-alue luomussakin on Kiina. Tiedot perustuvat tutkimus- ja konsulttiyhtiö Organic Monitorin keräämiin lukuihin, joita johtaja Amarjit Sahota esitteli keskiviikkona Nürnbergissä Saksassa alkaneilla BioFach-messuilla. Maailman suurimmilla luomumessuilla on lähes 4 800 näytteilleasettajaa 88 eri maasta. Sahota arvioi, että luomun maailmanmarkkinat laajenevat edelleen, joskin luomutuotannon hidas lisääntyminen ja kysynnän voimakas keskittyminen asettaa haasteita kulutuksen kasvulle.

Pohjois-Amerikan luomukulutus tuontiriippuvaista Pohjois-Amerikassa luomun markkinaosuus kaikesta elintarvikemyynnistä vuonna 2015 oli noin 4 –5 prosenttia. Suurin luomutuoteryhmä ovat hedelmät

Euroopan suurin luomumaa on Saksa Euroopassa luomun markkinaosuus on keskimäärin 2 – 5 prosenttia, mutta vaihtelu on suurta eri maiden välllä. Esimerkiksi Tanskassa luomun markkinaosuus nousi jo lähes 10 prosenttiin vuonna 2016; Suomessa se oli kaksi prosenttia. Euroopan suurimmat luomumarkkinat ovat Saksa, Ranska, Italia ja Iso-Britannia. Vuonna 2015 luomun kysyntä kasvoi näissä maissa 5 – 15 prosenttia. Myös luomun tuotantoala on ollut kasvussa lukuun ottamatta Isoa-Britanniaa, jossa se on jopa hieman pienentynyt viime vuosina. Tuotannon kasvusta huolimatta luomun tuonti on merkittävää joka maassa:

Luomun vähittäismarkkinat 2015

Syyt suosia luomua vaihtelevat Amarjit Sahota huomautti, että luomua suosivien kuluttajien syyt ostaa luomutuotteita vaihtelevat maasta toiseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa luomun ostoperusteita ovat halu välttää torjuntaaineiden ja kasvuhormonien jäämiä, kun taas saksalaiset suosivat luomua vähentääkseen ympäristön saastumista ja kohentaakseen eläinten hyvinvointia. – Ranskalaisille luomu merkitsee henkilökohtaisesta terveydestä huolehtimista ja ympäristövaikutusten minimoimista. Aasiassa taas suurin syy ostaa luomua ovat viime vuosina ilmi tulleet ruokaskandaalit, Sahota selvitti. ◀ www.proluomu.fi

Globaalit luomumarkkinat 2000 – 2015 mrd USD

Saksa Ranska

81,6

80 70

Iso-Britannia Italia Sveitsi

59,1

60 50

Ruotsi Espanja

40 30

Tanska Hollanti Norja

20

33,2 17,9

10

Suomi Milj. €

Saksassa luomun kysyntä on niin suurta, että jopa peruselintarvikkeita kuten luomumaitoa tuodaan. Korkein kotimaisuusaste luomukulutuksella on Ranskassa: 3/4 luomuun käytetyistä euroista ostetaan ranskalaisia luomutuotteita. Kananmunat käyvät luomuna hyvin kaupaksi Euroopassa, sillä luomun osuus kaikkien kananmunien myynnin arvosta on monissa maissa 10 – 15 prosenttia. Ranskassa luomun markkinaosuus kananmunien tuoteryhmässä on lähes neljännes.

ja vihannekset: Yhdysvalloissa luomun markkinaosuus kaikista myytävistä hedelmistä ja vihanneksista oli yli kymmenen prosenttia. – Sekä Yhdysvaltojen että Kanadan luomumarkkinat ovat hyvin riippuvaiset tuonnista, sillä tuotantoa ei ole riittävästi vastamaan kysynnän kasvuun. Sen sijaan Euroopassa myös luomutuotanto lisääntyy jonkin verran. Täällä talouden yleinen kehitys vaikuttaa paljon myös luomukulutuksen kehitykseen, Amarjit Sahota totesi.

1 000

3 000

5 000

7 000

9 000

0

2000

2005

2010

LUOMULEHTI 2 | 2017

2015

29


TEKSTI: SOILE PROKKOLA

Ovatko punahomeet pienempi riski luomutuotannossa? Punahometoksiinit ovat suhteellisen uusi ongelma viljanviljelyssä. Niiden yleistymiseen merkittävänä selittäjänä on pidetty ilmastonmuutosta, mutta viljelyteknisiä syitä ei pidä vähätellä. Norjassa suositellaan luomuviljelyä varteenotettavana keinona riskien pienentämiseksi.

P

unahometoksiinit ovat punahomeiksi kutsuttujen Fusarium-sienten tuottamia myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita. Fusarium-sienet elävät maassa kasvijätteessä. Niiden aiheuttamat tyvitaudit alentavat satoa. Levitessään kehittyviin jyviin ne haittaavat jyvien kehitystä ja huonontavat itävyyttä sekä heikentävät sadon käyttökelpoisuutta tuottamalla toksiineja. Punahometoksiinit viljatuotteissa suurina pitoisuuksina tai pitkäaikaisena altistuksena ovat haitallisia ihmisille ja eläimille. Suomessa yleisimmin esiintyviä punahometoksiineja ovat DON (deoksinivalenoli), T-2 ja HT-2. Vuodesta 2006 viljaeristä ja viljapohjaisista elintarvikkeista on valvottu, että yleisimmin esiintyvän DON-toksiinin EU:n asettamat enimmäispitoisuusrajat eivät ylity. Myrkyllisemmille T-2 ja HT-2 toksiineille on toistaiseksi vain suositusarvot enimmäispitoisuudesta. Fusarium-lajeissa on tapahtunut muutoksia viimeisten 10 – 20 vuoden aikana. Samassa ajassa toksiinit ovat muodostuneet uhkaksi viljasadon käyttökelpoisuudelle elintarvikkeena ja rehuna. Kaura on viljoistamme ongelmallisin.

Vilja-alan yhteistyöryhmä

30

LUOMULEHTI 2 | 2017

Ilmastonmuutos pahentaa tilannetta Yleensä punahomeiden ja punahometoksiinien yleistymisen suurimmaksi syyk-

Kaurassa on viljoista eniten punahomeongelmia.


Soile Prokkola

si on nostettu ilmastonmuutos. Sateiden lisääntyminen ja lämpötilan nousu helpottaa monien kosteudessa viihtyvien kasvitaudinaiheuttajien lisääntymistä. Sääoloilla varsinkin viljan kukinnan aikana on keskeinen merkitys, koska tartunta tapahtuu yleensä silloin. Lukessa on kehitetty ennustemallikin DON-toksiinin riskille. Suotuisa kesä ja kuiva korjuukausi eivät silti säästä viljaa homemyrkyiltä. Normaalitilanne tuntuu olevan, että 15 prosenttia kauppaan tulevista viljaeristä ei kelpaa elintarvikkeeksi. Yleensä ne kuitenkin kelpaavat rehuksi. Huonoina vuosina satoa menee polttoon, koska toksiinipitoisuus on liian korkea edes rehukäyttöön. Viidestä edellisestä vuodesta yksi on ollut normaali. Fusarium-sienille suotuisat sääolot pahentavat hometoksiiniriskiä aina enemmän, jos viljelytekniikalla on luotu hyvät edellytykset taudinaiheuttajan lisääntymiselle.

Monokulttuuri ja minimimuokkaus lisäävät riskiä Muutokset viljelytekniikassa saattavat synnyttää uusia kasvinsuojeluongelmia. Viljan viljelyssä käytännöt ovat muuttuneet huomattavasti. Vielä 1980-luvulla Fusarium aiheutti viljoilla lähinnä tyvitautia, jonka tiedettiin olevan yksipuolinen viljan viljelyn seurausta. Tuolloin vielä paasattiin monokulttuurin aiheuttamasta satotason heikkenemisestä. Ainut lääke tyvitauteihin oli monipuolinen viljelykierto. Se toimii varmasti edelleenkin.

Punahomeet säilyvät kasvukaudesta toiseen kasvijätteissä.

Kyntämisestä on luovuttu maan rakenteen heikennyttyä, kun maan orgaaninen aines on vähentynyt ja konekanta suurentunut. Toki myös konekustannukset alenevat ja työ helpottuu. Fusarium-sienet säilyvät kasvukaudesta toiseen kasvijätteissä. Minimaalisesti muokatun maan pinnalla olevasta kasvijätteestä uusi kasvusto saa tartunnan nopeasti. EU-jäsenyyden aikana on kannustettu peltojen kasvipeitteisyyteen talven aikana, mikä yhdistettynä yksipuoliseen viljanviljelyyn on ilmeisesti hyvin huono ratkaisu. Sama pätee suorakylvöön. Suorakylvö olisi ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto, varsinkin jos se onnistuisi ilman torjunta-aineita.

Kemiallinen torjunta lisää tauteja Synteettinen typpilannoitus heikentää tunnetusti kasvien vastustuskykyä. Myös lakoontumisen riski kasvaa. Rehevämmässä kasvustossa kosteusolosuhteet Fusarium-sienten ja monien muiden taudinaiheuttajien viihtymiselle paranevat. Fungisidikäsittelyt ja laontorjunta ovatkin lisääntyneet. Biologisia, mikrobeihin perustuvia torjuntakeinoja Fusarium-sienten hallintaan kehitellään ulkomailla, sillä tavanomaisessa tuotannossa sallittujen kasvustoon ruiskutettavien torjunta-aineiden teho on heikko. Kasvitautien torjunta-aineet eivät ole mitenkään valikoivia vaan myös hyödyllisiä mikrobeja tuhoutuu. Seurauksena voi olla uusia tauteja, kun mikrobilajiston tasapainoa horjutetaan. Myös rikkakasvien torjunta-aineet voivat vaikuttaa kasvitautien esiintymiseen muuttamalla mikrobilajistoa maassa. Erityisesti glyfosaatin (mm. Roundupin tehoaine) runsastuneen käytön on osoitettu lisänneen Fusarium-sienten aiheuttamia tauteja. Luomussa vähemmän toksiineja Luomutuotannossa käytetään viljelymenetelmiä, joiden tiedetään vähentävän punahometoksiinien riskiä. Lähes puolet tutkimuksista ovatkin osoittaneet, että punahometoksiinien määrät luomuviljoissa ovat alhaisempia kuin tavanomaisessa viljassa. Suurimmassa osassa tutkimuksia tuotantotapojen välille ei ole saatu eroa ja harvoissa tapauksis-

sa luomuviljoissa on ollut suuremmat toksiinipitoisuudet. Suomessa 90-luvun lopulla tehdyissä parissa vertailututkimuksessa ei tuotantotapojen välillä ollut eroja hometoksiinimäärissä. Myös Eviran keräämissä näytteissä vuodelta 2013 DON-toksiinin aiheuttamia laadun heikennyksiä oli saman verran luomukaurassa ja tavanomaisessa kaurassa. Norjalaiset tutkijat taas pitivät 2013 julkaistussa selvityksessä luomuviljelyä yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona hometoksiinien hallinnassa. Pohjoisen luomupäivillä Essi Parviainen Hankkijalta kertoi, että viime vuoden luomusadossa DON-ongelma ei ole ollut läheskään niin paha kuin tavanomaisella viljalla. Luomusäännöissä on viljelykiertovaatimuksia löysennetty ja on mahdollista viljellä jopa kolme vuotta samaa viljaa peräkkäin. 30 prosentin palkokasvivaatimus täyttyy yhden vuoden palkokasvi nurmella, jos sitä täydennetään aluskasveilla, kerääjäkasveilla tai suojaviljaan kylvetyllä apilanurmella. Kannattaisiko kuitenkin miettiä useampia kasvilajeja kiertoon, vaikka luomukauran hyvä kysyntä ja hinta houkuttelevat?

Savupeittauksesta on hyötyä Siementuotanto on myös tärkeä vaihe, koska homeet leviävät siemenen mukana. Pahan punahomevuoden jälkeen luomuviljelijän tulee erityisesti panostaa siemenen laatuun ja kunnostukseen, sillä kemiallinen peittaus ei kuulu keinovalikoimaan. Siemenen peittaus savulla on käytännön kokemusten mukaan ollut hyvä siemenen kunnostusmenetelmä yhdessä lajittelun kanssa. Punahomeista viime vuoden lopulla väitellyt Veli Hietaniemi Lukesta kertoo tehneensä jo useita vuosia yhteistyötä satakuntalaisen savupeittausta harjoittavan viljelijärenkaan kanssa. Aiheesta on parhaillaan tutkimus menossa. Fusarium-sienistä puhdas siemen ei ole pitkäaikainen ilo, jos punahome leviää heti maassa olevasta kasvijätteestä kasvustoon. Puhdas siemen takaa hyvän tuloksen maassa, jossa punahomeet ovat monipuolisen viljelykierron, hyvän maan rakenteen ja vilkkaan mikrobien hajotustoiminnan ansiosta hallinnassa. ◀ Ks. viitteet ja vastaa vyr.fi-viljelijäkyselyyn: www.luomulehti.fi

LUOMULEHTI 2 | 2017

31


Euroopan komissio

TEKSTI: NIINA RATILAINEN

Syödäänkö Suomen kunnissa luomua? Sinä päätät. Kuntavaalit ovat aivan nurkan takana. Yli 30 000 ehdokasta tavoittelee paikkaa kunnanvaltuustoista. Maatalouspolitiikasta päätetään lähinnä eduskunnassa tai EU-tasolla – kuinka kuntapolitiikka siis voisi koskea luomun ystävää? Luomulehti selvitti, millaisia suunnitelmia eduskuntapuolueiden edustajilla on tulevalle vaalikaudelle luomun edistämiseksi kunnissa.

32

LUOMULEHTI 2 | 2017

1 

Mikä on mielestäsi luomun merkitys kotimaisessa ruoantuotannossa?

2 

Millainen on henkilökohtainen suhteesi luomuun?

3 

Miten puolueenne edistäisi luomutuotantoa ja luomutuotteiden käyttöä kunnissa?


Johanna Karimäki kansanedustaja, Vihreät

1 

Luomutuotanto on hyväksi ympäristölle, tuotantoeläimille ja kuluttajalle. Maataloudessa käytettävät tuotantotarvikkeet kuten lannoitteet, torjunta-aineet ja polttoaineet ovat valtaosin tuontituotteita. Niiden pieni osuus kustannuksista merkitsee sitä, että luomutuotannon kotimaisuusaste on korkeampi kuin tavanomaisen tuotannon.

enemmän, mikä on eduksi maaseudun elinkeinotoiminnalle. Myös pienimuotoisen jatkojalostuksen ja lähimarkkinoinnin kehittäminen monipuolistavat elinkeinoja. Yksi keino saastuneen Itäme-

2 

Kannatan lämpimästi luomutuotantoa ja ostan paljon luomua perheen ruokapöytään. Luomumaatalous työllistää hieman tavanomaista tuotantoa

Silvia Modig

kansanedustaja, Vasemmistoliitto

1 

Luonnonmukainen tuotanto on tärkeä osa kotimaista ruuantuotantoa. Luomu sopii hyvin meille suomalaisille, sillä täällä on maailman mittakaavassa puhdas luonto ja ympäristöystävällinen ruuantuotanto. Luomuruuan saatavuus parantuu koko ajan, mutta hintaero tavanomaiseen voi edelleen nousta esteeksi etenkin pienituloisilla. Etenkin luomukasvisten hinnan pitäisi olla kuluttajalle edullisempi.

2 

Valitsen aina kotimaisen luomun, kun se on mahdollista. Esimerkik-

Mats Nylund

kansanedustaja, Ruotsalainen kansanpuolue

1 

Luomutuotanto on merkittävä tuotantotapa suomalaisessa maataloudessa, koska yli kymmenen prosenttia viljelyalasta on luomuviljelyä. Luomutilojen kannattavuus on myös tilastojen mukaan parempi kuin muiden tilojen kannattavuus. Valitettavasti ainoastaan kaksi prosenttia elintarvikkeista on luomua ja tämä on alan suurin haaste.

ren tilan parantamiseen on luomuviljelyn lisääminen.

3 

Tarkoituksenamme on lisätä luomutuotannon määrää suuntaamalla maataloustukia ympäristö- ja eläinystävällisempään suuntaan. Kunnat ovat avainasemassa ruokahankintoja tehdessään ja kotimaisuusastetta voidaan nostaa korostamalla hankintakriteereissä ruoan terveellisyyttä, turvallisuutta, tuoreutta, laatua ja lyhyitä kuljetusmatkoja. Myös ilmastovaikutukset ovat hyvä hankintakriteeri, jolloin esimerkiksi kotimainen peruna on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin tuontiriisi. Olemme puolueena pitkän ajaneet luomun osuuden nostamista tuotannossa.

si kahvin ja suklaan kohdalla suosin reilun kaupan tuotteita. Luonnonmukainen tuotanto on hyvä ympäristölle, ja viljelijät kokevat työnsä miellyttävämmäksi, kun ei ole tarvetta kasvinsuojeluaineille ja väkilannoitteille. Haluan olla mukana tukemassa tätä positiivista ketjua.

3 

Paras väline edistää luomutuotantoa on julkisten hankintojen eli joukkoruokailujen kautta. Tuottajien kiinnostus luomutuotantoa kohtaan voi lisääntyä, jos kuntaan syntyy sujuvaa yhteistyötä tuottajien kesken ja yleisesti luomumyönteinen ilmapiiri. Joka tapauksessa neuvontaa ja vertaistukea kannattaa lisätä.

2 

Maanviljelijänä ja poliitikkona mielestäni se, että suomalaiset maanviljelijät vastaavat luomutuotteiden kysyntään on tärkeää. Jos emme vastaa tähän kysyntään, niin ulkomaalaiset tuottajat valtaavat markkinat. Itse suosin kotimaista ruokaa ja ostamme myös luomutuotteita niin suoraan viljelijältä kuin kaupastakin.

3 

Kansallisesti vakaalla luomuviljelyn tukijärjestelmällä ja paikallisesti vaikuttamalla kuntien hankintoihin. Kotikuntani Pedersören kunnan kouluissa, missä RKP on johtava puolue, oli

syksyllä luomuruokakokeilu, jossa oppilaille tarjottiin viikon ajan lähituotettua luomuruokaa. ▷▷

LUOMULEHTI 2 | 2017

33


Riikka Purra

Poliittinen suunnittelija, Perussuomalaiset

1 

Luomun myynti on erityisesti viimeisen vuoden aikana noussut merkittävästi. Kokonaisosuudet ovat vielä pieniä – nähdäkseni eritoten siitä syystä, että luomu on edelleen kallista. Vuoden 2016 aikana moni kauppaketju, myös Lidl, markkinoi uusia luomutuotteita entistä näkyvämmin ja monessa tapauksessa tuotteet ovat melko kilpailukykyisiä myös hinnaltaan.

2 

Olen hyvin terveystietoinen kasvissyöjä ja hyvä ruoka on vahva intohimoni. Suosin luomua monissa tuotteis-

sa, silloin kun sitä on tarjolla ja hinta ei ole liian kova. Ison perheeni ruokamenot ovat melkoiset, mutta luomun osuus on ollut vahvassa nousussa viime vuosina.

3 

näillä kustannuksilla ole kannatettava. Mikäli lisäresursseja koululaisten elämään on tarjolla, pitäisi ne ehdottomasti laittaa suoraan opetukseen ja koulujen ydintehtäviin.

Jos kuntien hankinnoissa painotetaan lähiruokaa ja paikallisia tuotteita sekä kestävää tuotantoa, seuraukset ovat merkittäviä, niin työllisyydessä, ruokaturvallisuudessa, huoltovarmuudessa kuin ehkä myös asenteissa. Toisaalta esimerkiksi viime aikoina esillä ollut idea saattaa oppilaat juomaan luomumaitoa, ei perussuomalaisten mukaan ainakaan

Janne Sankelo

Varapuheenjohtaja, Kokoomus

1  Kokoomus

Kimmo Tiilikainen

Maatalous- ja ympäristöministeri, Keskusta

1 

Luomuelintarvikkeet ovat yksi tärkeä väylä kehittää ruuantuotantoamme ympäristön ja eläinten kannalta kestävämpään suuntaan. Monille kuluttajille luomu on selvä lisäarvotekijä, josta ollaan valmiita maksamaan korkeampaa hintaa. Lisähinta tuottaa monesti enemmän hyvinvointia sen valmistamiseen osallistuneille ruokaketjun toimijoille, etenkin viljelijöille.

2 

Suhteeni luomuun on läheinen ja intohimoinen. Lähdin siirtymään luomuun kotitilallani jo 1988, päätuotteita olivat luomuvihannekset. Toimin Luomuliiton puheenjohtajana 1995 – 1998.

34

LUOMULEHTI 2 | 2017

Minulle ja Kokoomukselle luomun mahdollisuuksien parantaminen suomalaisten ruokavalikoimassa on tärkeää. Jo viime vaalikaudella Kokoomus nosti Suomen maatalouspolitiikan yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi lähi- ja luomuruuan osuuden nostamisen. Kuluttajat ja kysyntä tietenkin ratkaisevat viime kädessä luomun tulevaisuuden. Luomu merkitsee terveellistä ja maistuvaa ruokaa meille suomalaisille.

2 

Minulla on kasvinviljelytila Kauhavalla. Tällä hetkellä harkinnassa on siirtyminen luomutuotantoon. Varsinkin luomulihan käytöstä perheen ruokailuissa jälkikasvu on antanut positiivista palautetta kotikokille.

3 

Pienten luomutoimijoiden osalta tarvitaan edelleen neuvonnan kehittämistä kaikkien osapuolien kesken, jotta pienet, laadukkaat erät saadaan myös

Lisäksi olen toiminut myös luomukouluttajana ja luomuhankevetäjänä. Olin perustamassa Saimaan Luomu Oy:tä, joka toi 1990-luvun lopulla luomuvihannekset tukkukauppojen kautta jakeluun.

3 

Keskusta on määrätietoisesti nostanut esiin vastuullisten ruokahankintojen merkitystä aluetaloudelle, luonnolle ja eläimille. Tulemme jatkamaan tätä työtä myös tulevaisuudessa. Maatalouspolitiikassa pyritään huolehtimaan tukien sujuvasta maksatuksesta, ennakoitavuudesta, yksinkertaistamisesta sekä sanktioiden kohtuullistamisesta. Samat tavoitteet pätevät myös luomutuotantoon. Luomutuotannon ja siirtymävaiheen tukeminen jatkuu myös tulevaisuudessa.


1 

Mikä on mielestäsi luomun merkitys kotimaisessa ruoantuotannossa?

2 

Millainen on henkilökohtainen suhteesi luomuun?

3 

Miten puolueenne edistäisi luomutuotantoa ja luomutuotteiden käyttöä kunnissa?

Harry Wallin

kansanedustaja, Sosialidemokraatit

1 

Luomu on valvottu tuotantotapa, jossa korostuvat eettiset ja ekologiset näkökohdat. Yhä useampi kuluttaja arvostaa tuotteita, joiden tuotannossa nämä on otettu korostetusti huomioon. Suomalainen maataloustuotanto on ahdingossa, ja luomutuotanto on jo vuosia ollut kannattavampaa kuin tavanomainen tuotanto. Luomussa korostuva omavaraisuus rehujen ja lannoitteiden suhteen vähentää myös maatalouden riippuvuutta tuontituotantopanoksista ja näin lisää huoltovarmuutta.

nostaminen julkisissa elintarvikehankinnoissa on ensisijainen tavoite. Luomutuotteet on hyvä pitää aina mukana, kun tarkastellaan eri vaihtoehtoja. Kuntien budjetit ovat tiukat ja jos rinnakkain ovat vaikkapa laitospotilaiden vaipat tai muut välttämättömät tarvikkeet ja luomutuotteet kouluissa, kuntapäättäjän voi olla vaikea liputtaa luomun puolesta. Toivon jaksamista kuntapäättäjille pitää kotimaisen lähi- ja luomutuotannon puolta tiukoissa tilanteissa.

2 

Suhteeni on hyvin myönteinen. Perheessämme käytämme mm. luomuvihanneksia, jugurttia, leipää, mehuja. Tokikin kahden aikuisen perheessä olen viikot Helsingissä, joten yhteistä ruokaaikaa jää vain viikonloppu.

käyttöön. Yksi kasvun edellytys on myyntikanavien ja markkinoinnin kehittäminen. Ammattikeittiöille on myös saatava lisää tietoa luomutuotteiden tuotantomenetelmistä ja luomumerkeistä. Kuluttaja tietenkin tämänkin asian ratkaisee. Ostopäätökseen vaikuttavat hinta ja saatavuus. Hinta laskee, kun tarjonta lisääntyy. Suuri hintaero tavanomaisesti tuotettuihin tuotteisiin on tällä hetkellä suurin este ostaa luomua.

3 

Asia on kuntien päättäjien käsissä ja toivottavaa on, että kun tehdään julkisia hankintoja, katsotaan myös muita kriteerejä kuin hintaa. Kotimaisuusasteen

Peter Östman

kansanedustaja, Kristillisdemokraatit

kysyntää vastaavaksi sekä kehitetään koko luomuruokaketjua. Luomukotieläintuotannon houkuttelevuutta pitää lisätä ja luomuruoan osuutta kasvattaa julkisissa hankinnoissa."

2 

Suosin luomua aina kun se on mahdollista. Käsitykseni mukaan luomuruoassa on paljon terveydelle edullisia vitamiineja ja ravintoaineita, esimerkiksi antioksidantteja. Toisaalta luomuruoassa on vähemmän haitallisia torjunta-aine- ja kemikaalijäämiä.

3  1 

Lainaan tässä tuoretta KD:n maatalouspoliittista ohjelmaa: "Terveydelliset syyt ovat monelle kuluttajalle merkittävä peruste luomutuotteiden kysynnälle ja tärkeä syy sille, miksi luomutuotantoa tulee lisätä. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä jatkaa luomualan kehittämisohjelmaa, jonka avulla luonnonmukaista tuotantoa monipuolistetaan ja lisätään

20 prosenttia peltoalan yleistavoitteeseen pyrkimisestä seuraa, että julkisilla hankinnoilla pitää tukea luomutuotantoa, eli kunnan keittiöissä ja julkisten hankintojen tarjouspyynnöissä tulee määrätietoisesti kasvattaa luomun osuutta. Kuten ohjelmassamme todetaan "Kuluttajatyö ei ole pelkkien etujärjestöjen tehtävä, vaan kuluttajille tulee tarjota puolueettomalta taholta oikeaa ja ajantasaista tietoa hinnanmuodostuksesta, alkuperästä, kotimaisuudesta, ruokaturvasta ja luomutuotannosta". LUOMULEHTI 2 | 2017

35


TEKSTI JA KUVAT: ELISA NIEMI

Luomuliiton edunvalvontajohtaja Niina Ratilainen.

Ministeri Kimmo Tiilikainen ehdotti syksyllä koulujakelujärjestelmän tuen ohjaamista luomuun.

Koulumaitoa ja kasviksia lisää luomuna Hallitus esittää, että luomumaito ja -kasvikset voisivat saada korkeampaa tukea koulujakelussa. Monet mediat nostivat aihetta esille.

36

LUOMULEHTI 2 | 2017

nos on nyt lausunnolla maaliskuun puoliväliin, minkä jälkeen muutoksen esitetään alkavan syyslukukaudelle 2017.

Valio: tuki lisäisi myyntiä – Mikäli tuki on merkittävästi suurempi luomumaidolle kuin tavalliselle maidolle, niin se varmasti tulee lisäämään julkisella puolella luomumaidon kysyntää, kategoriapäällikkö Mirva Tollet totesi YLE Uutisille 31. 1. Maidontuottajille kasvava menekki voisi tarkoittaa parempia mahdollisuuksia saada luomusopimus meijerin kanssa. Pro Luomu ry vetosi syksyllä kirjeessään maa- ja metsätalousministeriölle nimenomaan siihen, että tuki hyödyttäisi luomualan kehittymistä ja siten hallituksen luomuohjelman tavoitteita.

Koululaiset ja terveys ovat aihepiirejä, jotka herättävät mediassa keskustelua. Sosiaalisen median puolella ehdittiin jo päivitellä sitäkin, että ennen terveelliseen kouluruokaan käytetyt rahat humahtavatkin jatkossa luomutuottajien pussiin. Aamulehti nosti helmikuun alussa esiin Luomuliiton edunvalvontajohtaja Niina Ratilaisen vastauksia. Hän selkeytti, että kyse on pienistä tukirahoista. – Olen kuullut sellaisiakin huolia, että luomumaitoon kohdistettu tuki uhkaisi tavanomaisesti tuotettua maitoa ja jopa maitotiloja. Voin sanoa, että huoli on täysin turha. ◀ Elisa Niemi

M

aatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ehdotti syksyllä 2016, että EU:n koulumaitotukea voisi suunnata erityisesti luomulle. Luomuliitto kutsuttiin muiden sidosryhmien kanssa keskustelemaan koulujakelustrategiasta. Tammikuussa maa- ja metsätalousministeriö tiedotti, että se valmistelee muutosta, jonka jälkeen luomumaidon tuki olisi aiemmasta poiketen tavanomaisen maidon tukea selvästi korkeampi. Koululaisille jaetun luomumaidon tuki olisi alustavien suunnitelmien mukaan 27 senttiä litralta ja tavanomaisesti tuotetun maidon tuki yhdeksän senttiä litralta – vähemmän kuin aiemmin. Asetusluon-


TEKSTI: PIRJO SIISKONEN katsomo.fi

maan parhaista antimista

Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi 6. 2. Huomenta Suomessa.

Aamu-tv tenttasi terveellisyydestä

M

TV3:n Huomenta Suomi kutsui Luonnonvarakeskuksen tutkija Raija Tahvosen kertomaan, mitä tutkimustietoa luomun terveellisyydestä on. Toimittajan huomio kiinnittyi siihen, että torjunta-ainejäämien haitat voivat ilmetä vasta seuraavassa sukupolvessa hedelmättömyytenä. Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemeltä hän kysyi, eikö luomun pienemmät sadot tee siitä huonon tuotantomuodon maailman nälkäisten kannalta. Niemi kertoi, että YK:n ruokajärjestö FAO:n mukaan luomussa on jopa paremmat satotasot kuin tavanomaisessa nimenomaan köyhissä maissa, jossa ruoasta on pulaa. Toimittaja jatkoi tuomalla esiin VTT:n biotekniikan tutkija Lauri Reuter kritiikin Aamulehdessä: luomu on ruoan tuotantoon liittyvä aate, ideologista viherpesua. Niemi vastasi, että luomussa on tavoitteena tuottaa ruokaa kestävästi niin, että se riittäisi kaikille – onko se aatteellista? Ministeri Kimmo Tiilikainen vastasi kritiikkiin YLEn aamu-tv:ssä 21. 2., jossa nostettiin uudestaan esiin myös ravitsemustieteiden professori Mikael Fogelholmin kommentti: Luomu on sympaattinen asia, mutta sitä ei voi perustella terveellisyydellä. Näyttö puuttuu. Osa tutkimuksista on kallistunut lievästi luomun paremmuuden kannalle, mutta ei merkittävästi. – Tähän täytyy nyt vastata, koska on aika ihmeellistä, jos arvostetut tutkijat sanovat näin. Nimittäin luomu on EU-asetuksella tiukasti määritelty ja valvottu tuotantotapa. Se on valvottu tuotantotapa eikä mikään ideologia. Tiilikainen totesi syiden luomun tukemiseen olevan moninaiset: – Ei tätä terveellisyydellä perustellakaan. Terveellistä on se, että lapset ylipäätään saavat maitotuotteita ja kasviksia. Luomuliiton aktiivien joukossa pohdittiin mm. sitä, miksi heränneessä keskustelussa luomun terveellisyydestä vaaditaan niin kovasti tutkimusta, mutta torjuntaaineista turvallisuustutkimukset hyväksytään yrityksien itsensä tekeminä. ◀

Jo v uodesta 2005

Luomurehujen perhe karjatiloille Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 2 | 2017

37


Tekijät esiin

Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Luomulehti esittelee jäsenviljelijöitään, jotka edustavat eri tuotantosuuntia ja toimivat eri puolilla Suomea.

KUVAT: TERHI KORHONEN

Kuljetusta ja myyntiä myöten omissa käsissä Siiriäisen luomutilalla emäntä hoitaa emolehmätuotannon teurastamokuljetuksia myöten itse. Liha myydään ennakkovarauksien perusteella.

A

nna Siiriäinen on sekä luomulihakarjankasvattaja että kuvataiteilija. Maalaaminen tapahtuu kuitenkin tilan töiden ehdoilla. – Rauhallisella sisäruokintakaudella on aikaa maalata, samoin kuin kesällä laidunkauden aikana. Poikima-aika keväällä on vilkas, silloin pensselit jätetään rauhaan, Anna sanoo. Anna Siiriäinen hoitaa yhdessä puolisonsa Eerik Siiriäisen kanssa Siiriäisen luomutilaa Hirvensalmella Etelä-Savossa. Tilalla on charolais-rotuista lihakarjaa, 30 emolehmää, kaksi siitossonnia ja nuorkarjaa. Peltoa on viljelyssä 50 hehtaaria, osa siitä vuokralohkoja, ja lisäksi luonnon- ja metsälaitumia 30 ha. Emot poikivat keväällä maalis–huhtikuussa ja vasikat vierotetaan kuuden kuukauden ikäisinä syksyllä. Sonnivasikat lähtevät vieroitettuina toiselle luomutilalle kasvamaan isoiksi pihveiksi ja lehmävasikat kasvatetaan itse. Tulevaisuuden suunnitelmistaan Anna kertoo sen verran, että mahdollista eläinmäärän lisäystä pidetään aina mielessä ja harkinnassa on myös sonnivasikoiden kasvattaminen omalla tilalla. Sisäruokintakaudella karja asustaa kylmäpihatossa eläinryhmittäin (emot, hiehot, sonnit) ja ne pötköttelevät olkipatjoilla. Jokainen eläinryhmä pääsee

38

LUOMULEHTI 2 | 2017

vapaasti ulkoilemaan ulkotarhoissa tai talvilaitumilla. Laidunkaudella toukokuusta lokakuuhun eläimet laiduntavat pelto- sekä metsälaitumia. Kivennäisiä lukuun ottamatta kaikki muu rehu on itse tuotettua tai rehuyhteistyösopimuksilla hankittu muilta luomutiloilta. Uudistettavilla lohkoilla viljellään yleensä suojavilja ja nurmensiemen. Vilja korjataan joko täysviljapaaleihin tai puidaan. Väkirehua (ohra-kaura) annetaan nuorille vieroituksen jälkeen sisäruokintakaudella ja emoille poikimisen jälkeen laidunkauden alkuun asti.

Suoramyynnillä kannattavuutta – Tilan kannattavuus perustuu suoramyyntiin, kertoo Anna. Teurastettavien eläinten liha myydään ennakkovarauksien perusteella jo ennen teurastusta tilan facebook-sivujen ja sähköpostimarkkinoinnin kautta noin kerran kuukaudessa. Tilalla on vakiintunut asiakaskunta. – Teimme sukupolvenvaihdoksen miehen kotitilalle vuonna 2010 ja tämän myötä minusta tuli luomuviljelijä, kertoo Anna. Vaikka Anna on koulutukseltaan kuvataiteilija amk, hän on suorittanut myös Maaseutuyrittäjän perustutkinnon. Hän valmistui maaseutuyrittäjäksi vuonna

2012. Eerik käy tilan ulkopuolella töissä ja Anna vastaa päivittäisistä tilan töistä. Tilan pellot ovat olleet luomutuotannossa vuodesta 2000 ja karja vuodesta 2004 eli tila oli valmiiksi luomutila, kun Anna ja Eerik vuonna 2010 aloittivat tilanpidon.


Anna Siiriäisen teoskuvat Kotoa-sarjasta 2015 – 2016, tekniikkana akryyli mdf-levylle.

Anna Siiriäinen charolais-karjan kanssa luonnonlaitumella.

– Uskoisin, että olisimme siirtyneet luomuun, jos tila ei olisi ollut jo valmiiksi luomutila, Anna arvelee. Eläinten hyvinvointi, mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen sekä tuotetun lihan laatu ovat Siiriäisen perheelle tärkeitä periaatekysymyksiä tilan tuotantotoiminnassa.

Miten sitten kerran kuukaudessa tapahtuva teurastaminen ja lihan toimittaminen kuluttajille hoidetaan? – Minulla itselläni on eläinkuljettajan lupa, joten vien teurastettavat eläimet itse Kausalaan, LihaRemin teurastamolle, Anna kertoo.

– Näin vältymme pitkiltä eläinkuljetuksilta ja pystymme itse huolehtimaan myös eläintemme viimeisestä matkasta. Teurastamo leikkaa ja pakkaa lihaerät, jotka noudan itse sieltä ja toimitan asiakkaille. Lihallamme on näin ollen käsin kosketeltava jäljitettävyys. ◀

LUOMULEHTI 2 | 2017

39


TEKSTI JA KUVAT: HIA SJÖBLOM

Yhteistyö mahdollistaa

tehokkaamman konevoiman Juuri käynnistyneessä Järki Pelto -hankkeessa viljelijät ovat avainasemassa.

S

avi haastaa ruuantuottajat. Lounaisen Suomen savipeite on kymmenien metrien paksuinen. Viljelijät eivät anna periksi. Savimaa saadaan tuottamaan, ja pysymään tuottavana, kun työt tehdään maan rakenne ja ruuantuotannon tulevaisuus kärjessä. Salolainen luomuviljelijä Reijo Niemi luottaa yhteistyöhön ja konevoimaan myös savipeltojen kunnostuksessa. – On hyvä vaihtaa osaamista ja kokemuksia porukassa. Kun koneita käytetään useamman viljelijän pelloilla, se myös mahdollistaa tehokkaampien koneiden hankinnan. Hommia voidaan hoitaa urakoimalla, eikä jokaisella tarvitse olla joka tehtävään omaa konetta, Niemi sanoo. Hän pitää arvokkaana yhteistyöhön kuuluvaa sosiaalista kanssakäymistä. Kun ongelmia ratkotaan yhdessä, niihin yleensä löytyy myös helpommin ratkaisu, hän sanoo. Niemi on uuden Järki Pelto -tiedonvälityshankkeen ydinryhmässä. Tutkijoiden ja asiantuntijoiden tietoja levitetään käytäntöön asioita muun muassa yhdessä pohtimalla peltojen pientareilla. Niemi kehottaa päästämään irti vanhoista asenteista, joissa vedotaan siihen, että ”meillä on aina ennenkin tehty näin”.

Savihaaste – Savi ei saa tiivistyä liikaa. Sen pitää läpäistä ja pidättää vettä oikeassa suhteessa,

40

LUOMULEHTI 2 | 2017

sanoo Baltic Sea Action Groupin (BSAG) Järki Pelto -hankkeen vetäjä Olli-Pekka Ruponen. Hän viljelee peltojaan Salon Halikossa ja on innostunut maan rakenteesta ja keinoista, joilla se pidetään kunnossa savihaasteessakin. Uudessa tiedonvälityshankkeessa kokemuksia ja käytännön vinkkejä levitetään käytännön toteuttajille. Hankkeen taustalla on muutaman vuoden työskennellyt SaMaRa-ryhmä, jossa useimmat Järki Pellon ydinryhmäläisistä ovat olleet mukana. Tässä savimaiden rakenteeseen pureutuneessa SaMaRassa on kuunneltu asi-

antuntijoita, joiden viestiä on pureksittu käytäntöön viljelijäryhmässä. – Tältä pohjalta on hyvä jatkaa. Nyt Järki Pelto lähtee jakamaan tätä tietoa laajasti savimaiden viljelijöille erilaisissa tilaisuuksissa, joissa maan parhaat asiantuntijat kertovat tuloksistaan ja kokemuksistaan, Ruponen sanoo. – Järjestämme luentoja ja pellonpiennartilaisuuksia. Kannustamme verkostoitumaan ja vaihtamaan ajatuksia sekä perustamaan omia yhteistyöryhmiä naapuriviljelijöiden kanssa.


Järki Pelto 2017 – 18 • Paimion, Sauvon ja Salon alueilla • Tavoitteena levittää tietoa maaperän hoidosta ja peltoluonnon monimuotoisuudesta

– Tieto kulkee parhaiten hyvissä ja avoimissa verkostoissa, vakuuttavat viljelijät Reijo Niemi, Peppi Laine, Olli-Pekka Ruponen, Jarno Suominen, Aki-Ville Valo ja Timo Lehtinen Järki Pelto -hankkeen ydinryhmästä.

• Hanketta hallinnoi BSAG (Baltic Sea Action Group)

– Pellot ovat tiivistyneet. Sille on tehtävä jotain. Vähäroutaiset talvet ovat jättäneet jälkensä. Oikeita ratkaisuja on hyvä hakea yhdessä, luomuviljelijä Reijo Niemi pohtii.

Erkki Vihonen

Yhteistyössä Järki Pelto -hanke paiskii töitä Paimion, Sauvon ja Salon alueilla. Maataloustuottajia näissä kunnissa on noin 1200. Tarkoitus on tavoittaa heistä ainakin puolet. Vasta käynnistyneessä hankkeessa on täysi vauhti päällä. Luentotilaisuuksia, pellonpiennartilaisuuksia ja tuotettavaa materiaalia suunnitellaan ja työstetään. Yhteistyökuvioita kehitellään alan muiden yrittäjien ja koneosaajien kanssa. – Kiinnostus ja innostus on ollut käsin kosketeltavaa. Savi on täällä lounaisessa Suomessa kaikille tuottajille tuttua. Tiedon lisääntyminen ja maaperään pureutuminen tuo uusia ratkaisuja. Tarvitaan oikeita kasvivalintoja ja työskentelymenetelmiä. – Erittäin tyypillinen vika on tiivistyminen. Yksipuolinen viljely on kasvattanut ongelmia. Tiivistymistä tapahtuu myös, kun ajetaan liian suurilla koneilla ja väärillä rengaspaineilla. – Tosi on, että seudulla on ruhjottu maata, kun juurikkaita on viljelty väkisin

• Mukana Luonnon- ja riistanhoitosäätiö, Salon ja Paimion kaupungit sekä Sauvon kunta ja Paimionjokiyhdistys • Avoin facebook-ryhmä Järki Pelto • Lisätietoja Projektijohtaja Eija Hagelberg, Baltic Sea Action Group, BSAG, 0500 609 526, eija.hagelberg@bsag.fi Hankkeen vetäjä Olli-Pekka Ruponen, Järki Pelto 050 5824645, opruponen@gmail.com

väärillä pelloilla, Ruponen heittää käytännön esimerkin haasteellisten peltojen tilanteesta. – Avoimuus tietojenvaihdossa on tärkeää. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun tietoja vaihdetaan peltojen reunoilla, koneiden ja kuoppatestien äärellä. Kun maan rakenne on kunnossa, myös ravinnevalumat vesistöihin ja Itämereen pysyvät kurissa. Ensimmäinen peltomaan rakenteeseen monelta kantilta pureutuva luentotilaisuus järjestetään jo maaliskuun alussa hyvissä ajoin ennen peltotöiden aloittamista. ◀

LUOMULEHTI 2 | 2017

41


TEKSTI JA KUVAT: KATARINA REHNSTRÖM

”Byrokratian purku

helpottaisi pieniä luomutiloja” - Byrokratian keventäminen pienillä tiloilla parantaisi kannattavuutta ja vähentäisi työmäärää, sanoo Isa Oksanen Solgårdin luomutilalta. Pienillä tiloilla työtä on usein paljon ja tarkastusmaksut suhteettoman suuria liikevaihtoon nähden.

I

sa Oksasen luomutila Solgård sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Inkoossa. Isa osti tilan vuonna 2011 ja seuraavana vuonna tila liittyi peltojen osalta luomuvalvontaan. Tilalla on peltoa 22 hehtaaria. Pelloilla viljellään kauran, ohran ja nurmen lisäksi mansikkaa ja vadelmaa. Isa pyörittää tilaansa lähes yksin ja töitä on niin paljon kuin niitä jaksaa tehdä. Tilalla on lisäksi useita eri tuotantoeläimiä; kymmenkunta lammasta, hevosia, pari vuohta, hanhia ja noin 200 kanaa. Tilan kanat ilmoitettiin luomuvalvontaan vuonna 2013, muut eläimet

42

LUOMULEHTI 2 | 2017

eivät luomuvalvontaan kuulu. Tällä hetkellä kanatkaan eivät enää ole mukana luomuvalvonnassa. Tilan pellon tuotteista kaikki viljat käytetään kanojen rehuksi. Nurmikasvustot toimivat osittain laitumena tai ne paalataan tilan tavanomaisten eläinten rehuksi. Puutarhapuolella pääkasveina ovat mansikka ja vadelma. Mansikkaa tilalla kasvaa ensi kesänä vajaalla hehtaarilla.

Luomupuutarhatuotteilla kysyntää Luomuvadelmalla ja mansikalla olisi Isan mukaan kysyntää, mutta niiden viljely ei

ole helppoa. Lisäksi mansikan ja vadelman lisäysaineiston hankkiminen luomutilalle on hankalaa. Joko taimia ei ole saatavana luomuna tai sitten ne ovat hinnaltaan moninkertaisia tavanomaisiin taimiin verrattuna. Marjat tilalta myydään joko itsepoimintana tai valmiiksi poimittuna. – Puutarhapuolta voisi tilalla laajentaa ja kehittää, sillä luomumarjoille riittää kysyntää, Isa sanoo. Nykyiset voimavarat eivät hänen mukaansa tähän kuitenkaan riitä. Isa voisi vaikka ajatella tarjoavansa peltoa luo-


Isa Oksasen lampaat saavat kulkea vapaasti sisätiloista ulkotarhaan myös talvella.

mupuutarhatuotannosta kiinnostuneelle puutarhayrittäjälle. Tämän hetkinen tilanne, jossa puutarha ja pellot työllistävät kesällä lähes vuorokauden ympäri ja eläimet talvella, ei anna koskaan mahdollisuutta kunnolliseen hengähdystaukoon.

Hybridirodut eivät tarpeeksi kestäviä Tilan 200 kanaa ovat kaikki Hy-Line Brown- hybridejä. Kananuorikot tulevat tilalle 17 viikon ikäisinä. Munat myydään pääosin Kirkkonummella sijaitsevan Maatilapuodin kautta. Kanat syövät omalla tilalla tuotetun ohran ja kauran lisäksi hernettä ja Rehuxin luomutiivistettä. Normaalisti kanat pidetään tuotantokanaloissa yhden munintakauden ajan. Isa sanoo vastustavansa eläinten kertakäyttöisyyttä, eikä halua lopettaa terveitä tuotantokykyisiä yksilöitä. Hän pitää kanoilla muutaman viikon mittaisen sulkasadon ja kanat saavat tämän jälkeen munia vielä toisenkin tuotantokauden. Lepotauko kanoille aikaansaadaan vähentämällä valon ja valkuaisrehun määrää. Isa kehuu nykyisiä hybridikanojaan erinomaisiksi munijoiksi. Ne tuottavat hyvin munia vielä toisenkin tuotanto-

kauden. Hän ei kuitenkaan pidä hybridejä ihanteellisena eläinaineksena luomuun. – Kanat ovat liian herkkiä olosuhteiden ja rehustuksen muutokselle. Ne myös sairastuvat helposti tuotantoperäisiin sairauksiin. Joku vähemmän tuottava ja karumpiin olosuhteisiin sopeutuva kanarotu sopisi paremmin luomutuotantoon, Isa toteaa. Isan kanat viettävät talven vanhassa navetassa. Kesällä ne muuttavat siirrettävään kanalaan, joka toimii hänen mukaansa erittäin hyvin. Kanoille voi siirrettävän kanalan avulla tarjota aina puhtaan laidun- ja ulkoilualueen.

Tarkastukset kuormittavat liikaa Byrokratian vähentämisestä on Isan mukaan puhuttu paljon. Tilatasolla se ei ainakaan vielä näy. – Pienellä tilalla kun yksin tekee hommia, ei aina ehdi kirjata kaikkea millin tarkasti. Osa tarkastajista hakee vain virheitä ja se tuntuu asialle omistautuneesta ja luomuhenkisestä tuottajasta pahalta. Isa peräänkuuluttaa enemmän neuvoaantavia tarkastuksia. – Moni asia ja velvoite on liikaakin tulkinnanvarainen ja riippuvainen tarkastajan asenteesta. Osa luomuehdoista on myös sellaisia, ettei niillä ole mitään tekemistä eläinten hyvinvoinnin kanssa, Isa toteaa.

Munantuotannossa käytetyt hybridikanarodut munivat hyvin, mutta ovat herkkiä rehunja ympäristön vaihteluille.

Valvonta ei liity pelkästään luomuun vaan tilojen valvontaan yleensä. Isa joutui perustamaan munapakkaamon, koska munia myydään paikallisen tilakaupan kautta. Pakkaamoon tehdään joka vuosi elintarvikehuoneiston tarkastus ja Oivatarkastus. Vedestä pitää myös olla näytteet. Pakollinen salmonellavalvonta kuuluu tietenkin pakollisiin rutiineihin. Isan mukaan pienillä tiloilla pitäisi olla poikkeuslupa myydä leimaamattomia munia koko maassa. Nyt vain osassa maata on voimassa EU:n poikkeuslupa myydä leimaamattomia munia. Tällä hetkellä erilaiset tarkastusmaksut nousevat vuodessa noin 1 500 euroon. Summa on kohtuuton, jos tilalta myydään vuodessa vain muutama tuhat kiloa munia. Tarkastusmaksut vievät pienen tilan kannattavuuden. – Pienille tuottajille ja pienille tilakaupoille pitäisi olla lievemmät vaatimukset kuin suurille. Eikö ole parempi että ihmiset pystyvät työllistämään itsensä sen sijaan että he menevät kortistoon, Isa sanoo.

Takaisin luomuvalvontaan Myös luomuvalvonta saa häneltä kritiikkiä. Kanat liitettiin luomuvalvontaan vuonna 2013. Pari vuotta myöhemmin kanat saivat lisää tilaa ja sen seurauksena ikkunapinta-ala kanalassa jäi vajaaksi 0,2 prosentilla. Vaje ikkunapinta-alassa ja kananuorikkosopimuksen puuttuminen aiheuttivat luomumunille markkinointikiellon. Isa päätti tämän seurauksena ottaa kanat pois luomuvalvonnasta. Häntä ihmetyttää se, että valvonnassa kiinnitetään huomiota pieniin yksityiskohtiin, joilla ei eläinten hyvinvoinnin kannalta ole käytännön merkitystä. Erityisen pahalta asia hänestä tuntui, kun samaan aikaan Suomessa oli käynnissä kohu eläinten huonosta kohtelusta teurastamoissa. Eläinten hyvinvointi on Isalle erittäin tärkeää. Luomukotieläintuotannossa olisi hänen mukaansa jopa paljon parannettavaa eläinten hyvinvointia ajatellen. Vaikka työtä on paljon ja paperityöt joskus turhauttavat, Isa kokee tekevänsä sitä mistä todella pitää. Hän on aina rakastanut eläimiä ja niiden kanssa puuhaaminen tuo elämään sisältöä. Vaikka luomusektorilla olisi paljon parantamisen varaa, luomutuotanto ja tarkastusjärjestelmään kuuluminen ovat hänelle arvovalintoja. Kanatkin on haettu taas uudestaan valvontajärjestelmään. ◀ LUOMULEHTI 2 | 2017

43


TEKSTI: BRITA SUOKAS

Ruusuja ja risuja

luomueläintuotannolle Eläinsuojelulain uudistaminen lisää hyvinvointikeskustelua ja tuo esiin myös tietämättömyyttä. Luomu sai uudessa kuluttajaoppaassa hyvät pisteet – mutta ei täysiä.

EU-barometrin mukaan suomalaiset ovat kiinnostuneempia eläinten hyvinvoinnista kuin muut eurooppalaiset keskimäärin, toteaa Eläinten hyvinvointikeskuksen johtaja Satu Raussi. Kyselyissä ja kuluttajatilaisuuksissa on ilmennyt, että kuluttajille ei ole ollenkaan selvää, mitä luomutuotanto itse asiassa pitää sisällään. Osalla on hyvin ruusuisia kuvitelmia. Osalla kuluttajista taas on kielteisiä mielikuvia luomueläintuotannosta. Kielteisten mielikuvien syynä on esimerkiksi käsitys, että eläimiä jätetään lääkitsemättä, vaikka pitäisi, sen vuok-

44

LUOMULEHTI 2 | 2017

si ettei eläin menettäisi luomukelpoisuutta ja siitä seurauksena tila menettäisi luomulisähinnan. Erityisesti tieto, että luomulehmiä saa hoitaa parsinavetoissa, tulee monille hyvin kielteisenä yllätyksenä, koska oletus on, että kaikki luomulehmät elävät pihatoissa. Toki niin pääosin onkin, sillä luomumaitoa tuotetaan vain noin 40 pienessä alle 30 lehmän parsinavetassa. – Parsinavetoissa hoidettavia lehmiä ja hiehoja on enintään noin 1200 kaikkiaan 10 000:sta luomumaitotilojen lehmistä ja hiehoista, arvioi vuoden 2015 Eviran luomutilastojen perusteella Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Brita Suokas.

Luomun ero tavanomaiseen ei selkeästi tiedossa Eläinten hyvinvointikeskuksen asiantuntija Tiina Kauppinen on havainnut, että osa ihmisistä pitää luomutuotannossa asetettuja ja tiedotettuja eläinten olosuhteiden ja hoidon normeja suomalaisen tavanomaisen tuotannon normeina, koska todellista tietoa tavanomaisista suomalaisen eläintuotannon hoitokäytännöistä ja lakisääteisistä vähimmäisvaatimuksista ei ole. – Kuluttajalle, joka on kiinnostunut eläinten hyvinvoinnista, hyvän eläintenhoidon laadun vakuuttavuus syntyy yleisimmin tiedosta, että eläimillä on mahdollisuus lajinmukaiseen käyttäytymiseen ja, että eläin saa nauttia päivänvalosta ja luonnollisesta elinympäristöstä, kertoo Kauppinen. On erittäin tärkeää, että eläin saa lajinmukaista ravintoa, ja sitä on tarjolla riittävästi, koska eläinten hyvinvointi lähtee ruokinnasta. Märehtijälle on luonnollisinta nurmirehun syöminen, erityisesti rehun, jota voi kunnolla märehtiä. Siat ja siipikarja tarvitsevat hyvin monipuolista rehua, ja niiden on hyvä saada olla aktiivisia ruoanhaussa. – Eläinten hyötykäytön eettisistä kriteereistä keskustellaan parhaillaan paljon, koska Suomen eläinsuojelulaki on uudistettavana. Vastakkainasettelu tuot-


SANEERAUSKASVIT tajan ja kuluttajan välillä on syytä unohtaa. Kananmunantuotantoon erikoistunut eläintenhoitaja ei välttämättä tiedä kaupunkilaista enempää lypsylehmistä, eikä lypsykarjatilallinen kanoista ja sioista. Oman henkilökohtaisen mielipiteen muodostuksen kannalta on olennaista ymmärtää, että tuotantoeläinkin on tunteva olento, tiivisti Kauppinen.

Opas kiinnitti huomiota ulkoiluun Eläinten hyvinvointikeskuksen hankkeessa Hyvinvointia hyllylle, tietoa tarjolle hankkeessa koottiin verkossa toimiva Eläin ruokana -kuluttajan opas. Se on opas kuluttajille, jotka haluavat tietää, miten heidän ruokansa tuotetaan. Opasta varten on tehty vertailuja suomalaisen jauhelihan, maidon ja kananmunien tuotannon eri tuotantotapojen välillä. Vertailujen pääpaino on eläinten säädöstenmukaisissa hoito-olosuhteissa. Luomutuotanto saa kaikissa sarjoissa muihin verrattuna eniten peukku ylöspäin -merkkejä. Täydet neljä peukkua tulee vain luomukananmunien tuotannolle. Se tulee väljimmistä sisäkasvatustiloista ja siitä, että kanoille annetaan viljarehun lisäksi heinää, ruohoa tai juureksia. Luomunaudanliha ja luomumaito saavat kolme peukkua, porsaanliha ja broilerinliha kaksi peukkua. Suurimpana syynä siihen, että kaikissa tuotantosuunnissa ei tule täyttä neljää peukkua pystyyn näyttäisi olevan, että loppusyksyn, talven ja alkukevään aikaan luomueläimillekään ei ole vähimmäisvaatimuksena järjestää ulkojaloittelua. Luomunautojen tuotannossa on erityistä plussaa se, että nautoja ei kasvateta pelkillä ritiläpalkkialustoilla, ja eri painoisille eläimille on määritelty koon mukaan kasvavat tilavaatimukset toisin kuin tavanomaisessa tuotannossa, jossa nautojen vähimmäistilavaatimukset loppuvat 6 kk ikäisiin nautoihin. ◀ Eläin ruokana -kuluttajan opas: elainruokana.elaintieto.fi

PELTOSI PARHAAKSI  Lisää humusta  Parantaa maan rakennetta  Sitoo ravinteita  Tukahduttaa rikkakasvit  Torjuu ankeroisia  Pienentää kasvitautipainetta

CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA

VETO-VALKOSINAPPI

COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa)

UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN

KATSO

eo: haran esittelyvidom .c rd rfo ga w. ww

Robocrop

TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm:

• Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.fi


TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM

Lihaopas

auttaa valitsemaan ympäristöystävällisempää lihaa WWF:n helmikuussa 2017 julkaisema Lihaopas kehottaa syömään vähemmän ja parempaa lihaa. Luomu nostetaan esiin hyvänä vaihtoehtona, mutta kokonaisuus jättää paljon kysymyksiä.

W

WF:n vuosia sitten julkaisema kalaopas saavutti suuren suosion. Sitä käyttävät ohjenuorana kuluttajien lisäksi muun muassa kaupan kalatiskit ja koulukeittiöt. Nyt WWF on julkaissut Lihaoppaan, joka iskee suoraan ajan hermoon. Kuluttajien kiinnostus ruoan alkuperää ja ympäristökuormitusta kohtaan on kasvanut merkittävästi. Yhä useampi meistä haluaa kuluttaa vastuullisesti. WWF:n Lihaopas ohjaa kuluttajaa tekemään ympäristön kannalta parempia valintoja. Opas kehottaa välttämään tuontilihaa sekä suomalaista porsaan lihaa ja broileria. Kasvikset ovat aina parempi valinta kuin mikä tahansa liha. Oppaassa kuluttajan valintoja ohjataan liikennemerkkivalojen avulla. Jos syöt lihaa, vältä punaisella merkittyjä, keltaisella merkittyjä kuluta harkiten ja valitse vihreitä kohtuudella. Lihaoppaassa arvioidaan eri lihojen ympäristövaikutuksia. Oppaaseen on otettu mukaan nauta, sika, broileri, lammas ja riista. Lisäksi mukana ovat kananmunat ja juusto. Ruoan ympäristövaikutukset on jaettu kategorioihin ilmasto, monimuotoisuus, torjunta-aineet ja rehevöityminen. Opas toimii selkeänä apuna kännykän näytöllä vaikkapa kaupassa. Jos asiakas lihatiskin edessä miettii, grillaisiko illalla Uusi-Seelantilaista lammasta,

46

LUOMULEHTI 2 | 2017

kuluttaja voi tarkistaa lihan ekologisuuden lihaoppaasta.

Ruoan ympäristövaikutusten arvioinnin vaikeus näkyy oppaassa Ruoan ympäristövaikutukset ovat moniulotteisia ja vaikutusten tarkastelu vaatii syvällistä perehtymistä asiaan. Lihaoppaan laatijoille on alusta saakka liennyt selvää, että edessä on Kalaopasta vaikeampi tehtävä. Lihaoppaan selkeyttämiseksi ollaan jouduttu tekemään kompromissejä ja se näkyy. Maataloustuotantoa heikosti tuntevalle kuluttajalle opas ehkä toimii. Maataloutta ymmärtävälle ihmiselle

NAUTA

opas lähinnä herättää kysymyksiä. Voiko pelkällä uuhen maidolla ja laidunruoholla kesän yli kasvanut luomukaritsa olla ympäristön kannalta huonompi valinta kuin maailman toisella puolella kasvatettu soijapapu? Soijan syöttämistä kotieläimille kritisoidaan oppaassa ja syystäkin. Ihmetystä kuitenkin herättää se, että oppaan mukaan ”suoraan ihmisravintona soija on ympäristön kannalta erinomainen valinta”. Luomutuotteet saavat oppaassa enemmän vihreää valoa kuin tavanomainen tuotanto. Suomalaisen luomun niputtaminen samaan koriin ulkomaisen kanssa on herättänyt luomukentässä ihmetystä.

ALKUPERÄMAA /TUOTANTOTAPA VÄLTÄ

Etelä-Amerikka

VÄLTÄ

Muut EU-maat

HARKITSE

Ruotsi

HARKITSE

Suomi

KOHTUUDELLA

Luomu

KOHTUUDELLA

Luonnonlaidunliha

ILMASTO

MONIMUOTOISUUS


Ja mitä tarkoittaa oppaan väittämä että luomutuotannossa käytetään torjunta-aineita vain poikkeustapauksissa? Ihan helppoa ympäristöystävällisen lihan ostaminen ei ole. Opas pitää parhaana vaihtoehtona riistaa ja luonnonlaidunlihaa. Riistaa ei yleensä saa ostaa kuin erikoiskaupoista ja luonnonlaidunlihalle ei Suomessa ole vielä olemassa hyväksyttyä laatujärjestelmää. Kotimaista karitsaa ei yleensä löydy lihatiskistä vaan kuluttajan on pakko valita se uusiseelantilainen vaihtoehto. Maailma ei kestä nykyistä lihankulutustamme. WWF:n tavoitteena on suomalaisten lihankulutuksen vähentäminen ainakin viidenneksellä vuoteen 2030 mennessä. Suomalaiset lihantuottajat halutaan myös saada sitoutumaan vastuullisen soijan käyttöön tuotannossa. Mutta mistä kuluttaja sitten tietää onko eläimiä ruokittu vastuullisesti viljellyllä soijalla vai ei? Lihaoppaan tarkoitus on hyvä ja sille on varmasti käyttöä. Opas on vain valitettavasti jäänyt raakileeksi. Lihaoppaan herättämä laaja huomio ja keskustelu on kuitenkin sinällään jo erittäin positiivinen asia. Ruokaketjun eri alan asiantuntijoiden sekä kuluttajien välinen keskustelu on välttämätöntä ympäristöongelmien parannusten aikaansaamisen kannalta. Jäämme odottelemaan Lihaoppaan päivitettyä versiota, johon on otettu mukaan vielä antibioottien käyttö ja eläinten hyvinvointi. Sellaisen Ruotsin WWF julkaisi viime vuonna. Ruotsin uudessa lihaoppaassa myös luomutuotanto on nostettu selvemmin esiin. ◀ Lihaopas löytyy osoitteesta: wwf.fi/lihaopas

TORJUNTAAINEET

REHEVÖITYMINEN

TEKSTI: SIRPA TASKINEN

Avoin kansainvälinen luomukonferenssi Mikkeliin Luomuinstituutti järjestää Mikkelissä kansainvälisen luomualan NJF-konferenssi Organics for tomorrow´s food systems 19. – 21. 6. Tervetulleeksi toivotetaan myös tuottajat ja kuluttajat.

S

uomessa ensimmäistä kertaa järjestettävä konferenssi kokoaa yhteen ruokaketjun toimijoita maailmanlaajuisesti, etenkin Pohjoismaista ja Baltiasta. Konferenssissa puhuu useita kansainvälisiä johtavia luomututkijoita, muun muassa professori John P. Reganold  Washingtonin valtion yliopistosta. Kolmepäiväisen konferenssin pääjärjestäjänä toimii Luomuinstituutti. Suomen lisäksi konferenssin tieteellisessä toimikunnassa ovat edustettuina Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia ja Liettua. - On erittäin ajankohtaista tuoda kattavasti ja monipuolisesti esille tutkittua tieteellistä tietoa luomusta sekä yhdistää alan osaaminen, tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja, dosentti  Carina Tikkanen-Kaukanen sanoo.  Konferenssin tavoitteena on jakaa tuoretta tutkimustietoa luomutuotannosta, luomuruoasta, muista luomutuotteista ja herättää keskustelua näihin liittyvistä asioista. Konferenssin teemalla "Organics for tomorrow´s food systems" halutaan korostaa luomun merkitystä tulevaisuuden ruokajärjestelmässä. Neljän vuoden välein pidettävä konferenssi järjestetään 19. – 21. 6. 2017 Mikkelin yliopistokeskuksen kampuksella sekä Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa. Konferenssin aikana vieraille tarjotaan mahdollisuus päästä tutustumaan paikallisiin luomutiloihin. ◀ Katso linkit ilmoittautumiseen ja lisätietoihin: www.luomulehti.fi Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Sari Iivonen, sari.iivonen@luke.fi, +358 29 532 2882

LUOMULEHTI 2 | 2017

47


På svenska Micaela Ström

TEXT: MICAELA STRÖM

Rotogräsdagar

Per Ståhl från Hushållningssällskapet Östergötland gav en grundlig föreläsning om rotogräsens biologi och bekämpningsmöjligheter.

med Per Ståhl från Sverige Under seminariedagen gick föreläsarna igenom våra svåraste rotogräs; kvickrot, åkertistel och åkermolke samt hur man kan utnyttja svagheterna i kampen mot dem.

E

koNu! ordnade tillsammans med Lantbrukssällskapet rotogräsdagar i Vasa och Esbo 23 – 24 januari med föreläsare Per Ståhl från Hushållningssällskapet Östergötland. Ståhl är ekorådgivare och han har jobbat mycket med forskning och utveckling i ekologisk produktion i Sverige. Dagens andra föreläsare Boris Lindgård har även han lång erfarenhet av ekologisk produktion från sin ekogård samt genom sitt företag BT-Agro, som bland annat marknadsför maskiner för mekanisk bekämpning.

48

LUOMULEHTI 2 | 2017

Kompensationstidpunkten för tistel lägre än man trott Rotogräsdagarna besöktes sammanlagt av ca 70 deltagare som fick lära sig bland annat att kompensationstidpunkten för åkertistel är tidigare än man hittills trott. – I äldre litteratur står det 8 –10 blad för tistel, men det är för sent, berättade Ståhl. Undersökningar som gjorts under de senaste åren visar att kompensationspunkten ligger så lågt som 4 –5 blad, vilket också gäller för åkermolke. – Åkertisteln är svår för den har ett stort, djupt rotsystem och den lider aldrig

Boris Lindgård, BT-Agro.


Kvickrot kan torkas ut Kvickroten börjar växa så fort som det är plusgrader ute och endast torka får den att stanna upp. Dess utlöpare är den viktigaste spridningsvägen. Kompensationspunkten för kvickrot är vid 3 – 4 blad, efter det börjar ny näring lagras i rötterna och nya utlöpare skickas ut. Då är det dags att ta kål på den!

Det effektivaste sättet att bekämpa kvickrot på är genom att lyfta upp rötterna till ytan där de torkar. En tät ogödslad vall med mycket baljväxter fungerar också bra mot kvickrot. Likaså en tidig tät gröda som konkurrerar starkt om kvävet i marken, t.ex. råg, höstraps eller tidigt korn. Träda är sista utvägen mot rotogräsen. Ståhl berättade att en halvträda kan ha stor effekt på kvickrot och helträda kan ge upp till 100 procent effekt med rätta insatser, maskiner och väderförhållanden.

– Helsommarträda är dock ett dyrt sätt att bli av med ogräsen, konstaterade Boris Lindgård. Istället talade han för en så kort trädestid som möjligt, då man effektivt och upprepat går åt ogräsen med mekaniska redskap, i kombination med efterföljande gröngödslingsvall. Huvudsaken i kampen mot ogräsen är ändå att se till att huvudgrödan trivs, avslutar Lindgård. ◀

Ulrika Wikman

av torka. Vi kan heller inte komma åt den helt med mekaniska redskap, och söndrar vi rötterna kan den skjuta nya skott från rotfragmenten. En lösning är att konkurrera ut tisteln med en tät mångårig vall eller en snabbväxande gröda. Lyckas vi ge grödan ett försprång så att tisteln hamnar i skugga har vi kommit långt, sade Ståhl. Åkertistelns frön sprids endast 10 – 20 meter, åkermolkens däremot sprids ända upp till 150 meter och ger en konkurrenskraftig planta. Putsa därför ner plantorna innan de sätter frön, också vid fältkanterna! Det man ska undvika är att tistlar står vid åkerkanten och sprider sig in mot fältet. Åkermolken går att torka ut men det är inte lika enkelt som hos kvickrot, och om växten får sprida sig kan läget snabbt vara besvärligt. Det grunda rotsystemet blir ett problem när ogräset väl finns i fältet. Det man ska hålla i åtanke är att åkermolken har en utpräglad höstvila, försöker man bearbeta den då söndras bara rotsystemet vilket resulterar i ännu fler plantor nästa vår.

Rotogräsdagen i Vasa besöktes av ett 50-tal bönder.

Micaela Ström

Varmista edullinen luomulannoite kevääksi 65€/tonni! (alv 0%)

PG Luomutuotto Vinassi 3,5-0-7 Luomutuottopuhelin: 040 5305953 www.pargasgard.fi

LUOMULEHTI 2 | 2017

49


TEKSTI: PIRJO SIISKONEN

Muilta mailta oppia luomun kehittämiseen!

Euroopan komissio

Mitkä tekijät ovat vauhdittaneet luomutuotantoa ja -kulutusta muissa Euroopan maissa? Edistämistavoissa on huomattavia eroja, toteaa tuore tutkimus.

K

ahdeksaa Euroopan maata koskevan selvityksen tavoitteena oli saada yleiskuva luomuruokaketjun kehityksestä ja tilasta sekä näihin vaikuttaneista tekijöistä seuraavissa maissa: Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Viro. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli, pystytäänkö saamaan selville, mitkä te-

kijät ovat vauhdittaneet luomutuotantoa ja luomukulutusta kyseisissä maissa. Selvityksen pääaineistoa olivat tilastot, muu kirjallinen aineisto sekä asiantuntijahaastattelut. Huomattavia eroja maiden välillä oli havaittavissa ja tutkimuksen perusteella voidaan esittää näkemyksiä näiden syistä sekä tehdä johtopäätöksiä luomun kasvua omassa maassamme vauhdittavista tekijöistä.

Kaikilla vertailumailla on virallisena tavoitteena luomualan kasvattaminen ja luomukulutuksen lisääminen, useimmilla myös luomuruoan käytön lisääminen julkisissa ruokapalveluissa. Itävalta on jo saavuttanut 20 prosentin peltoalatavoitteen ja Ruotsi ja Viro lähestyvät sitä. Kasvuhyppäyksiä on tapahtunut Ruotsissa vuonna 2006 ja Ranskassa vuonna 2008. Luomumarkkinan osuus koko elin-

1200000 1 118 845 1 033 807

1000000

Hectare

800000

600000

400000

525 521 414 293

200000 259 948

0

50

15 579

501 831

210 649 155 560 49 827

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

LUOMULEHTI 2 | 2017

Ranska Saksa Itävalta Ruotsi Suomi Tanska Viro Norja


Vertailumaiden tunnuslukuja luomusta vuosilta 2013, 2014 ja 2015 (Eurostat, 2016; Meredith & Willer, 2016)

SUOMI

RUOTSI

NORJA

TANSKA

VIRO

ITÄVALTA

SAKSA

RANSKA

9,9

17,1

4,8

6,3

15,7

20

6,3

4,9

Tuotantoala (Mha) (Siirtyneet ja siirtymäkausi) 2015

0,23 Mha

0,52Mha

0,05 Mha

0,17 Mha

0,16 Mha

0,55 Mha

1,06 Mha

1,36 Mha

Luomutilojen osuus 2013 (%)

7,4

7,8

5,2

5,7

8

14,8

6,3

4,8

Keskimääräinen tilakoko tavanomainen / luomu, 2013 (ha)

42/49

45/88

23/21

67/79

50/100

19/23

59/56

59/44

Luomutuottajien määrä 2014

4 284

5 584

2 452

2 589

1 553

21 863

23 271

25 467

Luomujatkojalostajien määrä 2014

531

787

351

633

110

10 088

Luomumarkkinat, 2014 M€

225

1,402

278

912

22

1,065 (2011)

7,910

4,830

Osuus koko elintarvikemarkkinoista 2014 (%)

1,7

6,0

1,5

7,6

1,6

6,5 (2011)

4,4

2,5

Kulutus / asukas 2014 (€)

41,3

145,4

54,4

162,1

16,9

127,0 (2011)

96,6

74,3

Osuus tuotantoalasta (Siirtyneet ja siirtymäkausi) 2015 (%)

tarvikemarkkinasta ja luomun kulutus asukasta kohden on suurinta Tanskassa, Itävallassa ja Ruotsissa. Kaikissa vertailumaissa on käynnissä luomun kulutuskysynnän kasvu ja Itävaltaa lukuun ottamatta luomupeltoalan kasvu (taulukko ja kuvio). Kaikilla vertailumailla on kansalliset luomuohjelmat ja niillä on ollut merkitystä luomun lisääntymisessä ja arkipäi-

väistymisessä. Ohjelmissa on kuitenkin maakohtaisia erityispainotuksia ja ne ovat keinovalikoimiltaan erilaisia. Itävallassa on menossa jo viides kansallinen luomuohjelma ja ohjelmallisen kehittämisen voi katsoa tuottaneen tulosta. Itävallassa on myös käytössä korkeimmat kansalliset luomutuet ja erityistukia, joita on myös Ranskassa, Ruotsissa,

Yhteenvetoa maavertailusta • 20 prosentin peltoalatavoitteen saavuttaminen on mahdollista eikä tilakoko ole tässä ratkaiseva tekijä (Itävalta). • Luomun kulutusta voidaan lisätä avoimella kuluttajavalistuksella, tiedottamisella ja luomun markkinoinnilla (Tanska, Itävalta, Ruotsi, Saksa). • Julkinen sektori voi olla merkittävä luomukulutuskysynnän ja tuotannon lisääjä (Tanska ja Ruotsi). • Tuotantoa ja kulutusta voidaan ohjata kansallisella tukipolitiikalla ja sen erilaistamisella (Itävalta, Ranska, Saksa, Ruotsi ja Suomi). • Kansallinen luomuohjelma voi olla analyyttinen, seikkaperäinen ja keinopainotteinen (Viro). • Tutkimuksella voi olla keskeinen rooli luomualan kehittämisessä (Tanska, Itävalta, Saksa). • Jalostava teollisuus voi käyttää hintapolitiikkaa luomun hyväksi ja hyötyä kulutuksen kasvusta (Ruotsi). • Luomujalostus voi tapahtua myös pienissä yksiköissä (Ranska, Saksa, Tanska). • Valvonnassa erilaiset toimintamallit ovat mahdollisia ja toimivia (julkinen, yksityinen tai näiden yhdistelmä).

Saksassa, Virossa ja Suomessa. Luomukulutuksen vauhdittajina ja vetureina ovat Ruotsissa toimineet kuntien ympäristöohjelmat ja Tanskassa poliittiset päätökset luomuruoan suosimisesta julkisissa ruokapalveluissa. ◀

Tutkimus johtaa seuraaviin loppupäätelmiin Suomen luomutuotannon kehittämisessä • Voimme erilaistaa ja kohdentaa kansallisia luomutukia tuote- ja raaka-ainetuotannon puutekohtiin. • Julkinen sektori voi tehdä päätöksiä luomuruokailun lisäämisestä omissa ruokapalveluissaan • Luomumaidontuotannon jalostuspotentiaali voidaan ottaa käyttöön ja luomuna tuotettu maito saadaan luomuna markkinoille. • Luomutuontituotteita voidaan korvata kotimaisella tuotannolla ja jalosteilla. • Pienyksiköissä tapahtuvaa luomujalostusta ja omistajayrittäjyyttä voidaan vauhdittaa. • Kansallista luomutavoiteohjelmaa voidaan täydentää keino-ohjelmalla. • Viranomaisten avointa ja aktiivista tiedottamista tavanomaisen tuotannon ja tuontielintarvikkeiden torjunta-ainejäämälöydöistä ja muista haitallisista ulkoisvaikutuksista voidaan lisätä. • Luomumallitila- ja -yritysverkosto edistäisi sekä tuotantoa että kuluttajien tietoa luomusta. • Vaihtoehtoiset markkinakanavat lisäävät luomun kulutusta. • Luomuvienti kasvattaisi luomutuotantoa.

Julkaisu: Siiskonen, Pirjo, Nuutila, Jaakko, Kuuva, 2016: Luomun kehityksestä kahdeksassa Euroopan maassa. Tilastoihin perustuva selvitys Itävallan, Norjan, Ranskan, Ruotsin, Saksan, Suomen, Tanskan ja Viron luomuruokaketjusta ja sen kehityksestä. Mikkeli 2016. Julkaisija: Luomuinstituutti. Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiantotutkimus.

LUOMULEHTI 2 | 2017

51


Ulkomailta TEKSTI: KATJA MAHAL

Täysin purjein kumppanuuteen Voisiko kumppanuusmaatalouden tuomat edut saavuttaa, vaikka tuottajat ja jäsenet ovat kaukana toisistaan? Tuottajan ja taiteilijan yhteistyöstä syntyi kiinnostava yritys: Teikei Coffee.

M

eksikolainen Gibran Cervantes on perustanut kumppanuusmaatila Cafetal El Equimiten, Veracruzin vuoristoaluella. Tilalla viljellään kahvia, lääkekasveja ja vihanneksia. Osa luomu-kahvipavuista ja lääkekasvista myydään demeter-laatuisena Eurooppaan. Vihannekset menevät lähellä asuvalle 40 hengen kumppanuusmaatalouden (CSA, Community Supported Agriculture) asiakaskunnalle. Yli 1 200 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevalla luomutilalla päivitetään intiaanien kehittämä ”metsämaatalous” nykyaikaan. Viljelysysteemi yhdistää kulttuurikasvien viljelyn sademetsään. Metsää ei polteta eikä hävitetä. Viljelyala syntyy harventamalla metsää ja sopivalla kasviyhdistelmällä. Tämän ansiosta 70 prosenttia sademetsästä säästyy.

Rajoja ylittävää kumppanuutta Kuvanveistäjä Hermann Pohlmann näkee yhteisön ja yhteisön muodostumisen taiteellisena prosessina. Pohlmann on perustanut useita kumppanuusmaatalouden projekteja Brasiliassa. Lisäksi hän perusti kumppanuusmaatalousverkostot makeCSA Saksaan ja CSABrasil Brasiliaan.

52

LUOMULEHTI 2 | 2017

El Equimiten tilan viljely tapahtuu terassi-tasoilla. Terassien ylläpito vaati paljon käsityötä. Metsämaatalouden viljelysysteemin kehittäminen ja alueen ekologian vahvistaminen on tärkeä osa tilan toimintaa.

Taitelija Pohlmannille jokainen CSA on sosiaalinen veistos ja mahdollisuus hakea uusia ulottuvuuksia yhteiskuntaan. Siksi hän on miettinyt, miten kumppanuusmaatalouden periaatteita voisi laajentaa. Miten yhteisöllisyys ja vastuullisuus voisi koskettaa jokaista tuottajaa, jokaista tuotetta? Jokainen veistos tarvitsee raaka-aineen, josta se vuollaan. Tämän projektin raaka-aineeksi valikoituu kahvi.

– Miten kahvia saadaan kuljetettua meren yli ympäristöystävällisesti? Pohlmann mietti ratkaisua pitkään, kunnes huomasi purjelaivat. Purjelaivoissa kuljetus ei vaadi uusiutumattomia energiavaroja ja on hiilineutraali. Joulukuussa lähti ensimmäinen 500 kg erä Meksikosta kohti Eurooppaa. Kuljetus kestää kolme–neljä kuukautta.

Teikei on japanilainen nimi kumppanuusmaataloudelle Vuosi sitten Cervantes ja Pohlmann kohtasivat kansainvälisellä biodynaamisilla maatalouspäivillä Sveitsin Dornachissa. Kahvia viljelevä Cervantes syttyi ajatuksesta ja sitoutui hankkimaan lisää viljelijöitä valtameren ylittävälle CSA-hankkeeseen. Cervantesin tuttava Diego Porras perusti lähistölle uuden metsämaataloustilan. Kesällä 2016 istutetuista kahvipuista odotetaan ensimmäistä satoa parin vuoden päästä. Myös naapuritila Los Carilles innostui ja on parhaillaan siirtämässä kahviviljelmänsä luomuun. Yhteensä tiloilla on 12 hehtaaria kahviviljelmää. Sato on vuosittain noin 5 000 kg kahvia. Keskimääräinen kahvisato on Meksikossa 425 kg/ha.

CSA-järjestelmää rakennetaan vaiheittain Saksassa kahvipavut paahdetaan pienessä artesaani-kahvipaahtimossa Nürnbergin lähellä. Ensimmäinen erä valmistuu maaliskuussa. CSA:n jäsenet saavat kahvin postilähetyksinä. Jäsenet sitoutuvat vuodeksi kerrallaan ja maksavat kahvin noin puoli vuotta etukäteen kuukausimaksulla. Tämä vuosi on kokeiluvaihe. Kokeiluvaiheessa CSA:n jäsenet voivat liittyä ja irtisanoutua milloin tahansa. Kun sanoo itsensä irti, saa etukäteismaksun takaisin. Kustannukset avataan julkisiksi. Jäsenet maksavat 29 euroa kilosta. Hinta tuntuu kovalta, mutta se on sama kuin mitä moni muukin artesaanikahvi maksaa Saksassa. Viljelijöiden suhteen eletään tänä vuonna vielä reilun kaupan tapaista sopimusta. Hinta on kiinteä, mutta rahaa tu-


Kahvi kuivumassa El Equimiten tilalla.

PAAHDETTUA KAHVIA käytetään vuosittain Suomessa keskimäärin noin kymmenen kiloa henkilöä kohti, Saksassa viisi kiloa. Kahvikuppia kohti tarvitaan seitsemän grammaa jauhettua kahvia. Viidestä kilosta saadaan 714 kuppia kahvia, eli vajaa kaksi kuppia päivässä. Kuppi maksaa tällöin 20 senttiä. Normaalikahvikuppi Suomessa maksaa 5,75 senttiä. Raakakahvin hinta pörssissä on vaihdellut viime vuosina enimmäkseen 1,50 – 2,90 e/kg.

Purjevenerahtivarustamot eivät ole jäämistöä menneestä ajasta vaan uusia yrityksiä. Fairtransport ja Timbercoast varustamoiden purjelaivat seilaavat valtameren yli tuulen voimalla, lähes ilman päästöjä. Lastina noin 30 tonnia puuvillaa, kahvia, oliiviöljyä.

Sovellettavaksi? Kumppanuusmaatilan jäsenet tulevat yleensä läheltä ja tämän vuoksi kumppanuusmaatilat sijoittuvat usein kaupunkien läheisyyteen. Voisiko Kainuusta tai Karjalasta muodostaa kumppanuuden pääkaupunkiseudun asiakkaisiin? www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/kumppanuusmaatalous

lee vain kahvipapukiloa vastaan. Viljelijä saa 7,80 euroa raakakilosta.

Viljelijän turva katovuosina Kokeiluvaiheen jälkeenkin uudet jäsenet saavat kokeiluvuoden. Mikäli kahvi jää kokeiluvuona pienen sadon vuoksi toimittamatta, he voivat päättää, haluavatko etukäteen maksamansa summan takaisin. Muut jäsenet sitoutuvat maksamaan kuukausimaksun riippumatta tulevasta sadosta. Maksun suuruus määräytyy keskiverto-sadon kustannuksien mukaan. Hyvinä vuosina saa isomman määrän kahvia. Katovuosina taas voi jäädä kokonaan ilman.

Näin toteutetaan tuottajille CSA:sta tuttu solidaarisuus. Viljelijöille on taattu toimeentulo riippumatta ilman vaihtelua. Vuoden päästä nähdään, onnistuuko Teikei Coffee. Siihen tarvitaan 1 500 jäsentä, jotka käyttävät viisi kiloa kahvia vuodessa. Viljelijä Gibran Cervantesin odotukset ovat korkealla. El Equimiten tilassa käy yhä useammin vieraita opettelemassa metsämaatalouden ja biodynaamisen maatalouden taitoja. ◀ Kirjoittaja on maaseudun yritysneuvoja ja erikoistunut luonnonmukaiseen tuotantoon. Hän tapasi Gibran Cervantesin ja Hermann Pohlmannin biodynaamisilla maatalouspäivillä Sveitsissä tämän vuoden helmikuussa.

Hinnanmuodostus alle 10 kg lähetys. 29 €/kg Kustannus euro/kg

% kokonaishinnasta

7,80

27

1,53

5

4,40

15

1

3

0,20

1

1

3

6

21

2,25

8

0,73

2

2,19

8

1,90

7

29

100

LUOMULEHTI 2 | 2017

53


Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 26.5.

KONEITA

KARJATILALLE

Kärki Vitalix Nuolukivet Valvatti- ja ohdakekukinnot pois luomupelloilta!

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 9 JA 12 M

Latvusniitot hyötykasvien päältä

Rikkapesäkkeiden ja pyörtänöiden niitot

Laitumien ja viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus ja ongelmarikkojen poisto perunalta ja riviviljelmiltä

Tilaa nyt nuolukivet ennakkohintaan! Kärki Vitalix Magnesium Kärki Vitalix Kalsium Kärki Vitalix Umpi Kärki Vitalix Lammas P. 064 298 900 www.karkiagri.fi

w-cult.fi W-Cult Oy, Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

KONEITA

SIEMENIÄ

Meiltä tutkitusti parhaat koneet

Laatusiemenet luomuun!

UUTUUS

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Uusi tukkeutumaton AEROSTARROTATION ja tositarkka -EXACT nostavat rikkaäestyksen uudelle tasolle.

CHOPSTAR riviväliharat viljalle ja riviviljelyyn yhdessä ROW-GUARD kameraohjauksen kanssa lisää mahdollisuuksia.

Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita ja taloudellisia - näin sato nousee jopa 30 % luomutuotannossa.

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella. Osta luomuun tarkoitettu kone!

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

54

LUOMULEHTI 2 | 2017

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

OSTAMME LUOMUVILJAA


Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

Schaumann Leckmasse -nuolukivi Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet. Hyväksytty luomuun. 20 kg astia. Sisältää mm. 40 mg seleeniä. www.eurotrading.fi

Coda-hivenlannoitteet luomuviljelyyn laaja valikoima hivenlannoitteita ja seoksia tehokkailla täsmälannoitteilla korjaat ravinnepuutokset oikea-aikaisesti ja saavutat merkittävän sadonlisän valikoimassa myös bakteerituotteet ja orgaaniset maanparannusaineet

p. 010 3211 950

LUOMUTUOTTEITA

AVAGRO OY | p. 02 858 3600 | www.avagro.fi

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Luomuleipomo Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

MENTOR-TOIMINTAA MENTOR-TOIMINTAA

KIINNOSTAAKO HAMPUNVILJELY ? Etsimme lisää LUOMU öljyhampun sopimusviljelijöitä. (tukikelpoinen kasvi) Ota yhteyttä, kerromme lisää. info@hamppufarmi.fi puh. 0405665219 Oletko uusi luomuyrittäjä? Laajentamassa luomutilaa? Mentorilta voit kysyä käytännön tietoa päätösten tueksi.

Lisätietoja: elisa.niemi@luomuliitto.fi, puh. 0400 534003 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

LUOMUTUOTTEITA LUOMULEHTI 2 | 2017

Luomu on hyvää -

55


EkoCentria / Sonja Ekola

Vastuullisuus vetää luomua ammattikeittiöihin Luomun käyttö ammatti-keittiöissä lisääntyi selvästi viime vuonna: reippaasti yli kolmannes ammattikeittiöistä käytti luomutuotteita vähintään viikoittain. Luomun käyttöä aiotaan lisätä edelleen, koska asiakkaat arvostavat vastuullisuutta.

F

ood Service Feedback 2016 -tutkimuksen mukaan luomutuotteita käytti viime vuonna vähintään viikoittain 37 prosenttia ammattikeittiöistä. Osuus nousi kuusi prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Päivittäin luomuraaka-aineita käytti 17 prosenttia ammattikeittiöistä. Ammattikeittiöt aikovat lisätä luomuraaka-aineiden käyttöä myös tulevaisuudessa, sillä asiakkaiden uskotaan haluavan sitä: 41 prosenttia keittiöistä arvioi, että luomun kysyntä kasvaa. – Luomun suosiminen on osa vallitsevaa vastuullisuustrendiä. Ihmiset haluavat ravintolassakin syödä turvallista ruokaa, jonka tuotantotapa tunnetaan, arvioi hankepäällikkö Anu Arolaakso EkoCentriasta.

56

LUOMULEHTI 2 | 2017

Ravintolassa maku ratkaisee Ammattikeittiöt kertoivat tärkeimmäksi syykseen käyttää luomua hyvän maun. Lähes yhtä tärkeinä ne pitivät eettisyyttä ja ympäristöasioiden huomiointia. Useimmiten luomua käytetään henkilöstö- ja ruokaravintoloissa ja pääkaupunkiseudulla. Julkisista keittiöistä eniten luomua käyttävät päiväkodit; peruskouluissa ja toiseen asteen oppilaitoksissa luomua tarjotaan jo jonkin verran. Harvinaisinta luomun tarjoaminen on baareissa ja pikaruokapaikoissa. – Kouluissa luomun käyttö lisääntyy sitä mukaa, kun saatavuus paranee ja luomun annoshinta sopii budjettiin. Päiväkodeissa tilanne on luomun käytön osalta jo hieman parempi. Julkisella sektorilla tarvitaan sekä poliittisia päätöksiä että ruokapalvelun käytännön osaamista teh-

dä ruokalistamuutoksia, joiden kautta luomun hankintakustannukset saadaan pidettyä budjetin sallimissa rajoissa, pohtii Arolaakso.

Luomun käyttöä aiotaan lisätä Luomuraaka-aineista ammattikeittiöt käyttävät eniten viljatuotteita, maitoa ja maitovalmisteita sekä vihanneksia ja kasviksia. Vähiten luomuna käytetään lihaa ja lihavalmisteita. Jatkossa luomun käyttöä aiotaan kuitenkin lisätä kaikissa eri tuoteryhmissä. – Ammattikeittiöissä on käytössä kaikki ne luomuraaka-aineet, joita on helposti saatavilla. Nyt tarvitaan lisää tahtotilaa ja ratkaisuja, miten esimerkiksi luomukasviksia saataisiin enemmän käyttöön, Arolaakso toteaa. Taloustutkimuksen Food Service Feedback 2016 -tutkimus tehtiin viime vuoden syys-marraskuussa puhelininformoituna kirjekyselynä. Siihen vastasi 586 ammattikeittiötä eri puolilta Suomea. Noin puolet niistä on julkisen sektorin ja puolet yksityisiä ammattikeittiöitä. ◀ www.proluomu.fi


TEKSTI JA KUVA: KIRSI HAAPAMATTI

Siemenet avaimet käteen -toimituksena Tuore luomuviljelijä tarjoaa apua siementilauksiin.

T

imo Haavistoa harmittaa luomussa ainoastaan yksi seikka. Se, että ei tullut siirryttyä siihen jo aikaisemmin. – Kävin luomun peruskurssin viime syksynä. Se oli todella mielenkiintoinen. Ajattelin vain, että olisinpa tullut jo paljon aikaisemmin! Haavisto viljelee Peräseinäjoella 150 hehtaarin kasvinviljelytilaa. Tuleva kevät on tilalle luomun ensimmäinen siirtymävuosi. Luomuun liittyminen muokkaa samalla miehen toista yritystoimintaa. Viljakauppaa tekevä sekä siemeniä, lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita myynyt Maatalouspalvelu T. Haavisto Ky on jättänyt keinolannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden myynnin repertuaaristaan pois. – Se oli helpotus. Apulannan ja kasvinsuojeluaineiden myynti ei muutenkaan ollut moneen vuoteen enää kovinkaan

kannattavaa. Ja nyt, kun omakin tilani siirtyy luomuun, ei niiden myyminen oikein sovi kuvaankaan enää, Haavisto juttelee. Haaviston yritys on samalla lanseerannut uuden palvelun alueen luomuviljelijöille. Yrittäjä kokoaa tuottajien siementarpeita yhteen, hankkii siemenet ja toimittaa ne perille. – Viljelijä voit tuoda ostoslistansa minulle, minä kartoitan tilanteen ja lasken hintatarjouksen. Palvelulle on kysyntää, sillä luomusiementen hankkiminen ei aina ole ihan yksinkertaista. Niitä saa hommata aika monesta paikasta. Eviran siemenrekisterin muutoksia saa kytätä. Moni tykkää, kun säästää aikaa ja vaivaa hankkimalla siemenet kauttani. Koska Timo Haavistolla on jo vuosien kokemus tavanomaisten siementen kaupasta, hänellä on kontaktiverkostot valmiina.

– Vaikka olen ylimääräinen välikäsi, saan silti tarjottua luomusiemenet kilpailukykyiseen hintaan kontaktieni avulla. Ja toki sekin auttaa, että voin tilata siemeniä suurempia määriä. Haavisto on markkinoinut palveluaan lähialueen luomutiloille, ja se on otettu ilolla vastaan. Kymmenisen tilaa on jo tilannut kevään siemenensä Haaviston kautta. Siemenet saapuvat Haaviston varastolle Peräseinäjoelle, mistä ne voi noutaa itse tai saada kotiinkuljetettuna perille asti. Vaikka Timo Haavisto pyörittää siemenkauppaa, hän on innokas kehittämään omaakin tilaansa. – Luomuun siirtymisen paras kannustin oli taloudellisuus. Minua innostaa se, että luomussa voi omaa ammattitaitoaan hyödyntämällä saada tilalta parempi tuotto. ◀

LUOMULEHTI 2 | 2017

57


Kysymyksiä

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat Saako luomunautatilalla aitaamiseen käyttää painekyllästettyjä tolppia? KYLLÄ SAA. Luomusäännöissä ei ole mi-

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström, puh. 040 936 2150

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

58

LUOMULEHTI 2 | 2017

@

neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Miten luomukasvitilan ja luomukotieläintilan välistä sopimusta tulkitaan? Esimerkiksi, jos luomukasvitilan on määrä tuottaa nurmirehua luomukotieläintilalle, mutta jonakin vuonna luomukotieläintila ei sitä tarvitsekaan. Voiko nurmen murskata maahan tai myydä toiselle luomutilalle tai myydä tavanomaiseen? YHTEISTYÖSOPIMUKSET ON luotu siitä ideasta, että luomukotieläintilalla on tarvetta saada lisää rehuntuotanto alaa. Samalla kasvitila tuottaisi markkinoille luomulaatuisia tuotteita luomutuen vastineeksi. Tavoitteena on, että korjattavaksi tarkoitettu rehu toimitettaisiin kokonaisuudessaan sopimustilalle. Sopimuksen pituus tulee olla vähintään viisi vuotta. Yhteistyösopimuksen voidaan määritellä koskevan nurmea, viljaa tai kaikkia tuotteita. Luomun sitoumusehdot vaativat toimittamaan pääosansadosta sopimustilalle eli yli 50% kasvitilalla tuotetuista tuotteista tulisi toimittaa luomukotieläintilalle. Jos luomukotieläintila ei jostakin syystä kerää pääsatoa yhteistyötilalta on syytä tehdä uusi sopimus toisen luomukotieläintilan kanssa tai alkaa tuottamaan myyntikasvia (myyntikasviksi ei lasketa nurmea vaikka se myytäisiin) 30 % pinta-alasta. Jos kyse on yhdestä ainoasta vuodesta, kun yhteistyösopimus ei täyty, niin asia on kunnossa, mutta jos tilanne jatkuu, on kasvitilan mietittävä, mitä sopimuksen täyttymiseksi tekee. Luomutuotteiden myynti tavanomaiselle tilalle ei ole suotavaa varsinkin, jos on yhteistyösopimus voimassa luomukotieläintilan kanssa. Tällöin ei täyty säädös kohdan (VNa 237/2015 20 § 2 momentti) luonne millään muotoa. Eli kun on yhteistyösopimus luomukasvitilan ja luomukotieläintilan välillä, tulee sitä noudattaa koko sopimusajan ajan. Jos sopimusta ei noudateta (esim. viiden vuoden yhteistyösopimuksen aikana), on luomukasvitilan syytä hankkia uusi yhteistyösopimus tai alkaa tuottamaan myyntikasveja. Elisa Niemi

tään mainintaa sallituista aitaustarvikkeista. Luomussa sallituista kemikaaleista puhutaan desinfiointi- ja torjunta-aineista. Jokainen voi sitten itse miettiä millaisia tolppia haluaa käyttää. Painekyllästetyt tolpat tietenkin kestävät kauemmin kuin käsittelemätön puu, mutta mikään ympäristöystävällinen vaihtoehto ne eivät tietenkään ole. Tarjolla on nykyään laaja valikoima erilaisia lasikuitu- ja muovitolppia sähkölanka-aitausten tekoon. Aitauksen pystyttäminen, purkaminen ja siirtäminen on helppoa. Jos kuitenkin haluaa käyttää puutolppia (mikä maiseman kannalta on ehkä kauniimpi vaihtoehto) eikä painekyllästetetty puu miellytä, voi toki käyttää käsittelemätöntä puuta. Tolpat lahoavat nopeammin ja ne joutuu vaihtamaan useammin. Jos tolpat käsitellään tervalla tai öljytään, ne kestävät paremmin.

Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Palvelua tukee maa- ja metsätalousministeriö.


On myös äärimmäisen tärkeää, että luomuna tuotetut tuotteet pysyvät luomuna (koskee myös yhden vuoden poikkeamia yhteistyösopimuksessa), koska Suomessa on pula lähes kaikista luomutuotteista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tuotteille löytyy ostaja ja todennäköisesti löytyy myös toinen luomukotieläintila yhteistyötilaksi, jos sellaisia lähialueella on. VNa 237/2015 20 § 2 mom. "Koko sitoumuksen kohteena olevalla alalla voidaan 1 momentista poiketen viljellä nurmea vain sellaisella maatilalla, jonka sato käytetään pääosin oman karjan rehuksi tai sen kanssa säännöllistä yhteistyötä tekevien kotieläintuotantoa koskevan luomusitoumuksen tehneiden maatilojen karjan rehuksi." Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen, puh. 040 936 0377

Miten merkkaan suoramyyntilihaan päiväykset, kun liha myydään tuoreena, esim. jauhelihana tai palana? Entä, jos myyn sen pakastettuna? Joissakin kaupassa myytävissä makkaroissa on käytetty parasta ennen – merkintää. Mistä sen tietää, miten milloinkin merkataan? Viimeinen käyttöajankohta / viimeinen käyttöpäivä – merkintää käytetään mikrobiologisesti helposti pilaantuville elintarvikkeille, kuten esim. pakatulle jauhelihalle. Mutta, jos esim. jauheliha myydään pakasteena, silloin tulee käyttää parasta ennen – merkintää. Eli automaattisesti ei tule käyttää merkintää viimeinen käyttöpäivä. Onko pakollista merkitä pakattuihin tuotteisiin ”pakkauspäivä” vai ”valmistuspäivä”? Nyt olemme merkinneet aina valmistuspäivän. Vai pitäisikö olla pakkauspäivä? Pakkauspäivä ja valmistuspäivä -merkinnät pakatuissa tuotteissa ovat vapaaehtoisia merkintöjä. Merkinnät tarkoittavat eri asiaa, toinen kuvaa valmistuspäivää ja toinen pakkauspäivää. Kuluttajalle informatiivisempi on varmaankin valmistuspäivä. Osa toimijoista käyttää esim. valmistuspäivää myös elintarvikkeen erätunnuksena, jonka avulla voidaan myös jäljittää tuotteen valmistushistoria.

Kysymyksiä koskien luomutuotteiden pakkausmerkintöjä. MUUTAMIEN VUOSIEN sisällä on tullut

Hanna Tuominen

todella paljon lainsäädäntöön muutoksia, jotka koskevat elintarvikkeiden pakollisia pakkausmerkintöjä. Olen koonnut tähän kolme yleisintä luomuyrityksiltä tulleita kysymyksiä ja vastauksia niihin. Toivon tämän oleva avuksi myös muille.

puhdistettu, siistitty, kuorittu, jauhettu jauheeksi, jäähdytetty, jäädytetty, pakastettu tai sulatettu.

Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo, puh. 040 964 1518

Tiimissä mukana myös

Arella Rahtola

Meillä on luomulihan suoramyyntiä, toisinaan myös jauhelihaa. Pitääkö näihin laittaa mukaan ravintoarvomerkinnät? Entä, jos haluan myydä REKO-renkaassa puolukkasurvosta? Ei tarvitse kummassakaan tapauksessa. Nämä tuotteet kuuluvat ns. helpotuksen piiriin, jossa ravintoarvotietojen antaminen on vapaaehtoista. ”Jalostamattomilla tuotteilla” tarkoitetaan elintarvikkeita, jotka eivät ole läpikäyneet jalostamiskäsittelyä, mukaan lukien tuotteet, jotka on jaettu, ositettu, annosteltu, viipaloitu, leikattu luuttomiksi, jauhettu massaksi, nyljetty, murskattu, leikattu,

Kysymyksiin liittyvää lainsäädäntöä: EPNAs 1169/2011 EPNAs 852/2004, 2. art

Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola, puh. 040 573 4791

LUOMULEHTI 2 | 2017

59


Yhdistyksistä TEKSTI JA KUVA: ELISA NIEMI

Uutta kipinää

Heikki Korhonen oli tyytyväinen Pohjoisen Luomupäiviin – tuli konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tuotantoa kannattaisi kehittää.

Kainuun luomuyhdistyksen uusi puheenjohtaja haluaa uutta kipinää luomuviljelyyn, markkinointiin ja yhdistystoimintaan.

H

eikki Korhonen on sotkamolaisen Ketolan luomutilan isäntä. Se on – Vaalan kunnan PohjoisPohjanmaahaan liittämisen jälkeen – ainut luomumaitotila Kainuussa (Luomulehti 4/2016). – Monella maitotilalla meidänkin seudulla on kiinnostusta siirtyä luomuun, mutta Valio ei ole ollut halukas tekemään sopimuksia, kertoo Korhonen. – Varmasti sopimuksia saadaan, kun kysyntä kasvaa. Minulla on positiivinen odotus päällä tässä asiassa. Naudan- ja lampaanlihan tuotantoa Kainuussa on paljon. Myyntivasikoista tuottajat toivovat, että ne saisivat jatkossa mennä kasvatukseen luomutiloille. – Tuotteet pitää saada luomuna kuluttajille asti. Tuotantoa pitää kehittää tehokkaammaksi ja saada viljelyyn uutta kipinää. Esimerkiksi viljassa pitää olla kunnollinen valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino, jotta sitä kannattaa rehuksikaan ostaa. Korhonen on itse mukana valkuaistuotantoa kehittävässä alueellisessa hankkeessa ja kannustaa tekemään tilojen välistä yhteistyötä sekä rehuntuotantosopimuksia. Keväällä herneseoskasvuston ala tuplaantuu omalla tilalla.

Edunvalvontakeskustelua yhdistyksiin – Luomun puolesta pitää pitää sopivasti meteliä. Positiivisen kautta. Korhonen toteaa, että käytännön työtä on paljon. Luomuyhdistys pyrkii lisäämään näkyvyyttä ja ottamaan esimerkiksi Facebookin käyttöön viestintäkanavana. – Jäsenhankinnassa meillä on meneillään soittokampanja, suunnitteilla liittymislahja ja tavoitteena ottaa enemmän tapahtumien pöytätilaa haltuun.

60

LUOMULEHTI 2 | 2017

– Oli hieno nyt Pohjoisen Luomupäivillä nähdä positiivinen meininki Luomuliitossa. Hyvä, että edunvalvontaan on palkattu oma henkilö. Kainuun luomuyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Pekka Välinen halusi tehdä tilaa nuoremmille yhdistyksessä ja on erovuossa myös Luomuliiton hallituksen jäsenyydestä tänä syksynä. Pohjoisen Luomupäivillä nousi useaan otteeseen esiin, että edunvalvonnassa on tärkeää tuoda myös pohjoisen Suomen asioita riittävästi esiin. – Luomuvalvonnassa ei meidän seudulla tietääkseni ole mitään ongelmia. Toki asiat on aina viljelijästä itsestään kiinni, toteaa Korhonen. Luomusäädöksiin vaikuttaminen on yksi osa Luomuliiton työtä. Viime aikoina on taustatiedoiksi selvitelty mm. erilaisia näkemyksiä alkionsiirtoon. – Meidän oman tilan näkemys on, että alkionsiirto ei nykymuotoisena sovi luomuun eikä sitä pidä sallia tulevaisuudessakaan. On järkevämpi käyttää muita jalostamisen keinoja. Luomuliiton tavoitteena on jatkuvasti kehittää tiedonvaihtoa jäsenistön kanssa ja myös luomuyhdistyksille halutaan tarjota enemmän selkeitä mahdollisuuksia osallistua keskusteluun.

"Hyvä on luomun eteen tehdä töitä" - Olennaista on, mitä kuluttaja haluaa. Siihen pitää tarttua ja sitä kuunnella, pohtii Korhonen luomun tulevaisuutta. – Oulu on keskeinen markkina-alue Kainuunkin kannalta. Olisi hienoa saada

kuluttajille suunnatut Luomupäivät. Yhteistyötä voitaisiin tehdä Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistyksen kanssa. Sotkamossa ja Kajaanissa on REKO-lähiruokarenkaat, joissa on yhteensä reippaasti yli 2 000 jäsentä. Heitä kiinnostaa monenlaiset tuotteet. Lähimarkkina on kuitenkin sen verran pieni, että pienyrityksenkin täytyisi hakea asiakkaita myös muualta. Esimerkiksi kainuulaista juustoleipää ei tällä hetkellä saa luomuna. – Meidänkin tilaa houkuttaisi maidon jatkojalostaminen, mutta toisaalta haluamme pitää perustyön omissa käsissä eikä ainakaan nyt ole rahkeita isoon satsaukseen. – Viime keväänä pidimme ensimmäistä kertaa laitumellelaskutilaisuuden. Avoimista tilatapahtumista kulkee tieto mukavasti kuluttajille ja he näkevät itse minkälaista työtä teemme.


Ajankohtaista Luomuliiton jäseneduissa Katso muut jäsenedut: www.luomuliitto.fi/jasenedut

Luomumarjantuottaja, tilaa nyt laatikoita 4. 4. mennessä! Laatikon hinta on 0,46 €/ kpl (+alv 24 %). Minimitilausmäärä on yksi (1) lava eli 1 000 kpl + rahti 45 e (+alv 24 %). Kaksi lavaa voi tilata rahtivapaasti. Jos tilaatte vain yhden lavan, voidaan yrittää sopia yhteiskuljetus lähellä olevien tilojen kesken. Laatikot painetaan toukokuussa ja toimitetaan sekä laskutetaan sen jälkeen. Jos ette ole aiemmin tilannut laatikoita Luomuliiton kautta, hintaan lisätään painolaatan kustannus, mikä on 100 e / tilaaja. Painolaattakustannusta ei siis tarvitse maksaa uudestaan, jos tilaa laatikoita toisen kerran. EU:n luomumerkki ja FI-EKO-tunnus painetaan viljelijätietokohtaan. Lisäksi paine-

taan maksutta viljelijän yhteystiedot – tähän tarkemmat ohjeet tilauslomakkeella. Laatikoita tilaavilta tiloilta voidaan varmuuden vuoksi kysyä luomuvalvontatodistusta, jotta laatikoita eivät varmasti päädy ei-luomutilojen käyttöön. TILAUSLOMAKE: WWW.LUOMULIITTO.FI LISÄTIETOJA: ELISA.NIEMI@LUOMULIITTO.FI, PUH. 0400 534 003

Tilaaminen edellyttää Luomuliiton jäsenyyttä – VOIT LIITTYÄ NYT!

Laatikko on DS Smithin käsinkoottava laatikko, kokoa 5 kg. Sisämitat ovat 480 x 290 x 110 mm.

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

h www.luomule

ti.fi

33003 VASTAUSLÄHETYS


Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla. ☐ TUOTTAJAJÄSEN

☐ KULUTTAJAJÄSEN

☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ KANNATUSJÄSEN ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luomuyhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä Luomuliiton suorajäseneksi (Äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.) ☐ Tuottajajäsen 60 €

☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Kuluttajajäsen 25 €

☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

Hanki nyt Leppäkerttu suomalaisen luomun merkki! ☐ Alkutuotanto ja alhainen jalostus 150 € / 3 vuotta ☐ Mikroyritykset 250 € / 3 vuotta (yritykset, joissa on vähemmän kuin 10 työntekijää) ☐ Muut yritykset 500 € / 3 vuotta + 0,2 % Leppäkerttu-tuotteiden liikevaihdosta

Pinssi 1 € T-paita 25 € Väri

www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/leppakerttumerkki

Koko

kpl kpl (S-XXL)

le h ti

☐ Kestotilaus 60 €

☐ Näytenumero 1 kpl 0 €

☐ Yhden vuoden tilaus 66 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja uudelle tilaajalle 15 €

☐ Olen jäsen, kestotilaus 44 € ☐ Opiskelijatilaus 30 € Hinnat sis. ALV 10 %

☐ Muu:

Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Nimi: Osoite: Puhelinnumero:

Sähköposti:

62 LUOMULEHTI 2 | 2017 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

2/2017


Minä ja luomu

”Kasvit saavat maaperästä kaiken” Jan Strandström

Keittiömestari Filip Langhoff omistaa yhdessä Linda Stenman-Langhoffin kanssa Michelin tähdellä palkitun Ravintola Askin sekä uuden Ravintola Jordin Helsingissä. Askissä tarjoillaan menu kiireettömästi, pitkän kaavan mukaan. Ravintola voitti tammikuussa Pro Vastuullisuus -palkinnon.

Miten päädyitte siihen, että lähes kaikki tarjoilemanne ruoka on luomua? Emme halunneet tarjoa mitään, mitä emme itse söisi kotona. Oli itsestään selvää, että ravintolassamme tarjoamme luomua.

Miten kerrotte asiakkaillenne luomusta? Nettisivuillamme on mainittu, että ostamme vain luomutiloilta. Lisäksi tarjoamme paljon riistaa. Esimerkiksi marjoilta emme ainakaan vielä ole edellyttäneet luomusertifiointia. Menuun tai ikkunoihin emme ole nostaneet tietoa luomusta. Luomu ei ole meillä mikään markkinointikikka. Keskusteluissa asiakkaidemme kanssa kerromme myös luomusta.

Filip Langhoff.

Mistä hankitte raaka-aineet? Suurin osa tulee luottotuottajilta mahdollisimman läheltä, Majvikista, Gobbas Gårdista, Wildemansilta - noin kahdeltakymmeneltä eri toimittajalta. Enon puutarhan omenat ovat yksi esimerkki ei-sertifioidusta luomusta, jota ilolla käytämme.

Miten luomutuotteet mielestäsi eroavat tavanomaisista? En pysty luottamaan siihen, että kaikki minkä sanotaan olevan turvallista, olisi sitä. Myrkky, jonka on tarkoitus tappaa rikkakasveja tai hyönteisiä, ei jää vain kasvin pintaan. Kasvit ottavat maasta kaiken, mitä tarvitsevat. Erityisesti viineissä huomaa sen, miten maaperä vaikuttaa myös makuun. On mahdotonta, ettei kasviin tulisi mukaan myös myrkyt, jos niitä käytetään. Siksi valitsen luomun. Luomussa maku ei automaattisesti ole tavanomaista parempi, vaan täytyy etsiä hyvät tuottajat ja tuotteet.

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pirjo Siiskonen pirjo.siiskonen@luomuliitto.fi 044 0752 755

TILAAJAPALVELU arkisin klo 9 –16 luomuliitto.jarvenpaa@rantalainen.fi 010 321 6500

TOIMITUSSIHTEERI Elisa Niemi elisa.niemi@luomuliitto.fi 0400 534 003

ULKOASU Teppo Jäntti teppo.jantti@kallo.fi 040 849 1110

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala / Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pirjo Siiskonen 044 0752 755 TOIMINNANJOHTAJA Elisa Niemi 0400 534 003 EDUNVALVONTAJOHTAJA Niina Ratilainen 050 378 7791 etunimi.sukunimi@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 58 LUOMULEHTI 2 | 2017

63


ERIKOISTU MIHIN TAHANSA. ÄLÄ TEE KOMPROMISSEJA MISSÄÄN.

VALTRA N ECO -MALLIT Valitse tilanteen mukaan joko Eco- tai tavallinen ajotapa. Eco-ajotavalla moottorin kierrosnopeutta lasketaan 10-20 prosenttia ja maksimivääntö saavutetaan pienimmillä kierroksilla. Eco-ajotavan käyttö säästää polttoainetta jopa 10 prosenttia tavalliseen ajotapaan verrattuna. Tingi kulutuksesta, älä tehokkuudesta.

Eco-toiminnon saat Valtra N114- ja Valtra N154 -malleihin.

Kuvien traktorit erikoisvarustein.

> VALTRA-MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi Valtra is a worldwide brand of AGCO. ®

KATSO MITÄ VOIMME TARJOTA JUURI SINULLE. VALTRA.FI/KAMPANJAT

YOUR WORKING MACHINE

Luomulehti 2/2017  

Kunnianhimoisempaa viljelyä. Kohti kunnallisvaaleja.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you