Luomulehti 2/2016

le h ti

Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 2/2016

10,00 €

Suoramyynti vetää vielä ▶ 14

www.luomulehti.fi

SINISIMPUKKA - täydellinen luomurehu kanoille ▷ 16

◀Luomumarkkinoiden◀ maailmanlaajuinen kasvu jatkuu◀ ▷ 34

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa Liekittimet Harat Ryömijä

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Ilmasta typpeä!

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

LAJINSA PARHAAT

EBENA tuin i s o u en s m o u S irna v u h e r

JÖGEVA 4 in

täv s e k en Suom oapila valk

www.naturcom.fi

Onko vapaakauppa uhka vai mahdollisuus?

V

Markku Lassila

iime aikoina on puhuttu ja kirjoitettu paljon Euroopan Unionin ja Yhdysvaltojen kauppaa lisäämään tarkoitetusta TTIP- sopimuksesta. Jo 1990-luvulla neuvoteltiin lähes vastaavasta sopimuksesta, mutta se haudattiin silloin.

Kun luomuala kasvaa ja kansainvälistyy, on syytä uhrata joku ajatus suunnitellulle vapaakauppasopimukselle.

Sopimuksella pyritään karsimaan ensisijaisesti tullien ulkopuolisia kaupan esteitä. Niillä tarkoitetaan lakeja, asetuksia, toimintaperiaatteita tai kaupan rajoituksia, joita eri maat ovat säätäneet oman tuotantonsa suojaksi. Ne voivat olla myös yksityisten yritysten omaksumia tapoja, jotka suojaavat omaa teollisuutta ulkomaiselta kilpailulta.

Noiden lisäksi kaavailtuun sopimukseen sisältyy myös investointisuojasopimus. Sillä pyritään takaamaan sijoitusten oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu osapuolten kesken. Sopimuksella aiotaan myös kieltää kansallistaminen ja pakkolunastus, muutoin kuin hyvin merkittävän yleisen edun nimissä.

Kannan ottaminen sopimusluonnokseen on lähes mahdotonta, koska neuvotteluja on käyty hyvin salaisesti.

Vapaakauppa on periaatteessa positiivinen asia. Se lisää vientiä, talouskasvua, työpaikkoja ja kaikenlaista toimeliaisuutta.

Investointisuojan etuihin luetaan, että se houkuttelee alueelle sijoituksia ja investointeja.

Investointisuoja on saanut myös paljon kritiikkiä. Sopimukseen on kaavailtu kohtia, joissa suvereenin valtion tai siihen rinnastettavan toimijan oma lainsäädäntö tulisi tavallaan alisteiseksi sopimukselle. Välimiesmenettelyssä riidan valtion ja yksityisen yrityksen välillä ratkaisisi kolmas osapuoli.

Tavoitteena oleva kaupan säädösten yhdenmukaistaminen voisi vaikuttaa ympäristölainsäädäntöön sekä elintarvikelainsäädäntöön.

Monet viljelijät pelkäävät sopimuksen myötä GMO-tuotteiden tulemista entistä vahvemmin Eurooppaan.

Minulla on sellainen aavistus, eli tietoperäinen mielijohde, että maatalouskauppaa kohdeltaisiin muuta kauppaa lievemmin. Siitä seuraisi, että kummankin osapuolen omat käytännöt voisivat ainakin osin säilyä.

Edellä lyhyesti, mitä sopimus on, mitä hyötyjä siitä vodaan saada ja mitä mahdollisia uhkia se toisi tullessaan.

Kantaa ei voi, eikä pidä muodostaa ennen kuin sopimuksen sisällöstä on tarkempaa tietoa.

PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja

LUOMULEHTI 2 | 2016

3

VILOMIX FINLAND OY:N VALIKOIMASTA LUOMUTUOTANTOON SOVELTUVAT: • ADE–vitamiinivalmisteet • E-vitamiini- ja seleenivalmisteet Useita orgaanista seleeniä sisältäviä valmisteita

• Mira-kivennäisrehut • Nuolukivet naudoille • Natriumbikarbonaatti, merilevä ja magnesiumoksidi tilaseoksiin • Lisäksi runsas valikoima luomutiloille soveltuvia puhdistus- ja pesuaineita mm. vedinkastot ja kiertopesuaineet.

TIEDUSTELE TUOTTEITA PALVELEVALTA ALUE-EDUSTAJALTASI:

www.vilomix.fi/edustajat

Vilomix Finland Oy Yrittäjäntie 1, 21530 Paimio puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

LAJIKKEESTA SE PIENI ERO

SOITA JA KYSY TARJOUS! Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä, p. 044 7391 722

# mallasohra

OSTAMME JA TEEMME LUOMUMALLASOHRAN VILJELY. SOPIMUKSIA HARBINGER JA FAIRYTALE -LAJIKKEISTA

# vikingmalt

Viking Malt on Itämeren alueen suurin mallastamo, joka tuottaa suomalaisesta mallasohrasta korkealaatuisia maltaita panimoille sekä kotimaahan että ympäri maailmaa.

Seuraa uutisia ohran hankinnasta: vikingmalt.fi

4

LUOMULEHTI 2 | 2016

Sisällys 2/2016

> Tuore edunvalvontajohtaja Niina Ratilainen s. 10 Onko vapaa3 Pääkirjoitus: kauppa uhka vai mahdollisuus? edunvalvontajohtaja 10 Tuore ottaisi Tanskasta mallia 13 Tehokkaampaa kiertotaloutta luomuun Suoramyynti 14 KANNESSA: vetää vielä Sinisimpukka 16 KANNESSA: - täydellinen luomurehu kanoille

22

Luomuviljely vähensi typpikuormitusta vesiin pitkäaikaisessa kenttäkokeessa

25 Elintarviketoimijoita koskevaa liiallista byrokratiaa puretaan vaiheittain

26 28 30 32 33 34

Luomulihassa ja -maidossa on enemmän terveellisiä rasvahappoja Varmuutta, optimointia ja verkostoja luomutilalle Oikeanlaista luomuviestintää luomutuotannon asvun tueksi Suomen BioFachosasto veti väkeä BioFach herättää ajatuksia mahdollisuuksista KANNESSA: Luomumarkkinoiden maailmanlaajuinen kasvu jatkuu

Marjo Koivumäki

Brita Suokas

Jukka Vornanen

le h ti

> Luomuvalvonta antaa eläintilalle monenlaista hyötyä s.22 kysyntä kasvaa 34 Euroopassa tuotantoa nopeammin luomumyynti nousi 35 Globaali yli 10 prosenttia vuonna 2014 luomumarkkinoilla 36 Saksan vahva kasvu 2015 myynti lisääntyi 37 Suomessa lähes seitsemän prosenttia tarkasteli 38 Luomufoorumi kasvun mahdollisuuksia hyödyissä 40 Kerääjäkasvien on suuria eroja 43 Luomutietoa kauppakeskukseen kasvot REKO44 Luomulle renkaan kautta maat 46 Sopivat lantulle 48 Tuottavuus kohdilleen 50 Luomuvalvonta antaa eläintilalle monenlaista hyötyä

mehiläispäivää 60 Maailman vietetään 20. toukokuuta tilaa 61 Luomumarjantuottaja, nyt laatikoita 31.3. mennessä!

63 Kevätseminaari palkokasveista

Kerääjäkasvien hyödyissä on suuria eroja s.40 Palstat

6 Alkupalat 8 Tilastoista poimittua 9 Gallup 11 Kannanotto 12 Edunvalvontaa Euroopassa 18 UUSI PALSTA: Luomupaperitöiden aakkoset

20 På svenska 53 Kommentti 54 Palveluksessanne 56 Luomulehti 35 v.

58 Kysymyksiä 60 Yhdistyksistä

Kannen kuva: Noora Mantere

LUOMULEHTI 2 | 2016

5

EU:n kasvihuonekirjauksiin LUOMUASETUKSEN PÄIVITYS on edennyt EU:ssa kolmikantaneuvotteluihin, joiden arvioidaan ratkeavan kesään mennessä. Luomuasetuksen laajassa kokonaisuudessa Suomea ja Ruotsia hiertää erityisesti Pohjoismaiseen viljelytapaan kuuluvien luomukasvihuonetuotannon erityispiirteiden huomiotta jättäminen. Komission esityksessä linjataan maahan sidotusta kasvinviljelystä, mikä estäisi luomuviljelyn kasvihuoneessa rajoitetulla kasvualustalla. Käytännössä tuotanto muuttuisi Suomessa mahdottomaksi kylmiksi vuoden ajoiksi - noin puolet vuodesta.

Luomuliitto on huolissaan suomalaisten luomuvihannesten kasvihuoneviljelystä ja pitää kirjauksen muuttamista välttämättömänä edellytyksenä luomuasetuksen etenemiselle. Oikeudenmukaisin sekä eri viljelytavat parhaiten huomioiva tapa olisi jaotella viljelytavat maapohjaiseen viljelyyn sekä kompostikasvualustaviljelyyn.

Luomuliitto on jo viime vuonna lähestynyt luomulainsäädännön esittelijänä parlamentissa edustavaa parlamentaarikko Martin Häuslingia ja perustellut muutosta esitykseen. ”Tulkinta romahduttaisi suomalaisen luomukasvihuonetuotannon ja alentaisi merkittävästi luomutuotteiden tarjontaa ja ruokaomavaraisuutta”, toteaa Luomuliitto lausunnossaan.

Euroopan komissio

Ethical Fashion Show Berlin Januar 2016 © Thomas Lohnes / Getty Images / Messe Frankfurt

Luomuliitto vaikuttaa

Ensimmäinen maatilan kansainvälistymishanke MYSSYFARMISTA TULI joulukuussa tiettävästi ensimmäinen suomalainen maatila, joka on saanut Ely-keskuksen myöntämän tuen kansainvälistymishankkeeseen. Tukea saatiin suomalaista ekodesignia edustavien villa-asusteiden viemiseen Keski-Euroopan markkinoille.

Jo helmikuussa tuli hyvin kansainvälistä huomiota, kun kansainvälisen Topmodel 2015 -voittaja Vanessa Fuchs esitteli Berliinin muotiviikkojen catwalkilla Pöytyällä käsin neulottua Myssyfarmin kauluria.

Myssyfarmi voitti viime vuonna Vuoden Luomutuote -ammattikeittiösarjan kylmäpuristetulla rypsiöljyllä ja tuottaa myös esim. hernetuotteita.

6

LUOMULEHTI

2 | 2016

Tulevaa vaikuttamista TÄNÄ KEVÄÄNÄ uudistetaan eläinsuojelulakia ja rakennetaan ruokapoliittista selontekoa. Luomuliitto lausuu valmisteluprosessin eri vaiheissa ja vaikuttaa kumpaankin kokonaisuuteen.

Maa- ja metsätalousministeriö kerää myös kommentteja ja palautteita valmisteluun niiden piiriin kuuluvilta yksityisiltä henkilöiltä.

Ideoita ja terveisiä ruokapoliittisen selonteon valmisteluun voi jättää verkossa osoitteessa mmm.fi/ruoka2030/palaute ja eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen osoitteessa mmm.fi/elainsuojelupalaute.

Heli Ahonen

Kolmas satatonnari Juvan Muumaassa

K-citymarket Tammisto on Paras LuomuHeVi-kauppa

SATATONNARIT OVAT lehmiä, jotka ovat tuottaneet elinaikanaan 100 000 litraa maitoa ja niitä on tapana juhlia. Luomutuotannossa on tavoitteena korkea elinikäistuotos, mutta jatkuviin huipputuotoksiin ei pyritä. Viime vuonna vain yksi satatonnari oli luomutilalta (ProAgria Tuotosseuranta).

Juvan Muumaan kolmas satatonnari Upsista-lehmä (HOL-100147409F) juhli maaliskuun alussa komeasti kuten luomulehmän kuuluukin – ulkoilemalla tarhassa kavereidensa kanssa. Upsista ostettiin aikanaan kahden muun holstein vasikan kanssa Rantasalmelta. Tuolloin Juvan Muumaa Ay:n yhteisnavetassa lehmämäärää lisättiin, ja ostovasikoita hankittiin suunnitellusti.

Juhlakalu Upsistan isä on Torin Renttu (ET TV TF F 93303 B). Emä on Eilolan Junkerista F 92069 D oleva Mona, joka itsekin lypsi 50-tonnariksi. Upsistan paras tuotosvuosi oli 6. kausi, jolloin maitoa tuli 13533–4823,6–360–2,7–106. Upsista on aina tuottanut loistavasti kiloja ja 100-tonnarius aukesi jo kahdeksalla poikimisella.

Upsista on synnyttänyt kolme lehmävasikkaa, joista hiehona myyty Ähäkutti lypsi neljä kautta kovilla tuotoksilla. Upsistan kaksi viimeistä poikimista ovat tuottaneet lehmävasikat Lupsis ja Muksis, jotka odottavat vielä tuotosvuosiaan. Upsista on huomaamaton, hyväjalkainen ja helppo lehmä, joka toimii edelleen loistavasti isossa pihatossa. Sitä voi myös hyvin kuvailla erinomaiseksi luomu-100-tonnariksi, sillä Upsista on sekä itse että suvuiltaan kestävä ja esimerkillinen lypsylehmä.

Upsistan mittalypsyssä 17.2.2016 täyttyi 100 624 kiloa maitoa. Keskituotos 1-7: 11920–424–3,6–335–2,8–132.

VANTAALLA SIJAITSEVA K-citymarket Tammisto on valittu Suomen Parhaaksi LuomuHeVikaupaksi 2016. Valinnan teki Pro Luomu ry:n asiantuntijaraati osana ammattilehti Puutarha-Sanomien järjestämää HeVikauppa-kilpailua. Kilpailu järjestettiin nyt toista kertaa, ja luomu oli mukana kisassa ensimmäistä kertaa.

Raadin mukaan valinnan taustalla on Kcitymarket Tammiston pitkäjänteinen työ luomuhedelmien ja -vihannesten laadun eteen.

Luomutuotteista vastaava Anne Osenius sekä tilaa luomuhedelmät ja -vihannekset että valvoo niiden laatua päivittäin: huonoja ei joukossa sallita. Hävikki saadaan näin vähenemään huomattavasti. K-citymarket Tammiston HeVi-osastolla luomusta muodostuu hävikkiä suhteellisesti jopa vähemmän kuin tavanomaisista tuotteista.

K-citymarket Tammistossa on satsattu myös luomuHeVi-tuotteiden esillepanoon.

Hiljattain tehdyn remontin yhteydessä luomu sai lisää näkyvyyttä ja yhtenäistä tilaa, ja asiakas löytää luomutuotteet nyt helposti kylmätiskin yläreunaa koristavien kylttien perusteella. Luomuhedelmien ja -vihannesten valikoima on monipuolinen ja houkuttelevan näköinen, joten luomutuotteille on riittänyt kysyntää.

Kilpailun yhteydessä kävi ilmi, että luomun menekkiä seurataan heviosastoilla vaihtelevasti. Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottilan mukaan seuranta kannattaa, sillä se antaa hyviä eväitä myynnin kehittämiseen.

LUOMULEHTI 2 | 2016

7

Tilastoista poimittua

TEKSTI: ELISA NIEMI

Pohjois-Karjalassa nyt suurin luomupeltoalan prosentti Kainuun luomuyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Välinenkin asuu nyt siis virallisesti Pohjois-Pohjanmaan puolella kuin myös Luomuliiton hallituksen varajäsen Samuli Leinonen.

Luomuliitossa ei kuitenkaan nipoteta maakuntajaoista vaan jäsenet saavat vapaasti pyytää liittyä sen alueen yhdistykseen, johon he haluavat.

Etelä-Pohjanmaalla eniten seosviljaa SEOSVILJOJEN VILJELYSSÄ Etelä-Pohjanmaa hyppää hyvin selkeästi tilastosta esiin. Ero seuraavaksi eniten seosviljoja viljelevään Pohjois-Pohjanmaahan on reilu, vaikka pinta-alaltaan Etelä-Pohjanmaa on yli puolet pienempi. Mistä niin suuri seosviljasuosio johtuu?

Etelä-Pohjanmaalla on paljon kotieläintiloja, mutta Pohjois-Pohjanmaalla eläimiä on vielä paljon enemmän.

- Etelä-Pohjanmaalla laajoilla eloperäisillä maalajeilla härkäpavun saa onnistumaan lähinnä vain seoskasvustona. Myös hernettä viljellään viljelyvarmuuden takia paljon seoskasvustona, kertoo luomukasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen.

- Näitä asioita on tuotu alueellamme tehokkaasti esiin neuvonnassa. Ennen kaikkea Ulla-Maija Leskinen on tehnyt tässä merkittävän työn, toteaa vuonna 2012 ProAgria Etelä-Pohjanmaalla aloittanut Vihonen.

Seosviljan suosittuus on siis esimerkki neuvonnan voimakkaasta alueellisesta vaikuttavuudesta.

Ulla-Maija Leskinen on saavuttanut eläkeiän ja hänen läksiäisiään juhlittiin ProAgriassa maaliskuun alussa. Leskinen jatkaa työtä luomueläintuotannon huippuasiantuntijana erilaisissa yhteistyöhankkeissa.

8

LUOMULEHTI 1 | 2016

Ely-keskus

ha seosviljaa

Etelä-Pohjanmaa

2417

Pohjois-Pohjanmaa

1770

Pohjanmaa

1042

Pohjois-Savo

659

Pohjois-Karjala

573

Varsinais-Suomi

566

Etelä-Savo

464

Kaakkois-Suomi

415

Uusimaa

328

Kainuu

328

Pirkanmaa

298

Satakunta

279

Keski-Suomi

270

Häme

105

Lappi

65

Ahvenanmaa

8

Lähde: Evira

Markku Lassila

– POHJOIS-KARJALASSA on nyt suurin osuus pelloista luomussa eli 27 % vuoden 2015 tilastojen mukaan, kertoo Savo-Karjalan luomuyhdistyksen puheenjohtaja Airi Timonen.

Vuoden 2016 alusta Vaala siirrettiin Kainuusta osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa ja sen myötä Kainuun luomupeltoala väheni merkittävästi. Vaalan alue on merkittävä luomumaidon ja -lihan tuottaja.

Gallup

Luomuliitto vaikuttaa 1.

Mihin luomutuottajan kohtaamaan haasteeseen mielestäsi pitäisi nyt vaikuttaa?

2.

Mitä pitäisi tehdä, että luomun markkinaosuuden ja myynnin kasvu jatkuu?

Juha Auranen Yläne, Varsinais-Suomi Luomuneuvoja Elojussi Oy:ssä Peltoa vajaat 25 ha. Luomussa koko viljelijäuransa ajan, vuodesta 1995.

1. Kyllä akuutein ahdistuksen aihe on jumalattomiin mittoihin kasvanut byrokratia. Nythän tuki-, tuotanto- ja täydentävät ehdot sekä lainsäädäntö kokonaisuutena luovat viljelijän niskaan sellaisen uhkaavan verkon, että vaatii jo rohkeutta edes lähteä peltotöihin! Ja mikäli viljelijä joutuu ristiriitaan viranomaisen kanssa, hänen oikeusturvansa ei mielestäni ole sillä tasolla, jota oikeusvaltiossa voisi odottaa. Pidemmän tähtäyksen tuotantoedellytysten turvaamisen kannalta on tärkeää jatkuvasti tehdä työtä GMO:n luontoon levittämistä vastaan.

2. Kuluttajien(kin) tiukkeneva ja epävarmemmaksi käyvä taloudellinen tilanne, sekä nyt nähdyt “halpuutukset” voivat kyllä aiheuttaa luomun kysynnälle ikäviäkin seurauksia. Hintakilpailuun luomutuotteet eivät voi tehokkaasti vastata, joten jäljelle jää tuotantotavan promoaminen etenkin selkeimpien vahvuuksiemme osalta: luomuhan profiloituu turvallisuuden, ympäristöystävällisyyden ja tuotannon eettisyyden kautta.

Ympäristönäkökulman esille tuonnissa haluaisin lisää näkyvyyttä luonnon lajirikkauden, ns. monimuotoisuuden tärkeydelle. Siinä asiassa kun luomu näyttäisi olevan suhteellisesti kaikkein vahvimmillaan.

TEKSTI: NIINA RATILAINEN

Sini Hakomäki Ylistaro (Seinäjoki), Etelä-Pohjanmaa Ekoviljelijät ry:n puheenjohtaja Suomenlammasuuhia 45 ja peltoa 16 ha. Luomussa vuodesta 2007.

1. Ohjeiden ja ehtojen selkeyttämiseen. Tuottajia on puhuttanut eri alueiden väliset tarkastuskäytännöt. Ohjeissa ja ehdoissa on tulkinnanvaraa, joten tarkastajien tulkinnat voivat olla toisistaan poikkeavia. Minun näkemykseni mukaan tasapuolisuuteen ja selkeisiin tulkintoihin ei päästä kiristämällä ehtoja, vaan tarkastajien paremmalla ohjeistuksella ja tuotannon tuntemuksella. Helposti hyväksi tarkoitetut ehdot/ohjeet kääntyvät itseään vastaan, kun vieraannutaan itse tuotannosta.

2. Tiedotusta ja luomun näkyvyyttä parantamalla. Mielestäni luomu ”myy itse itsensä”, jos kuluttajalla on riittävästi asiasta tietoutta ja tuotetta on helposti sekä näkyvästi tarjolla. Tietysti itse tuotantoakaan ei saa unohtaa, kyllä tuottajat tuottavat lisää luomua, jos sille on markkinat.

Pekka Välinen Vaala, Pohjois-Pohjanmaa Kainuun luomuyhdistyksen puheenjohtaja Peltoa vähän yli 200 ha, lehmiä 60. Tila ollut luomussa vuodesta 1996.

1. Suomen luomutuotanto pitäisi saada omavaraiseksi myös valkuaisen suhteen. Tällä hetkellä maahamme tuodaan luomurypsiä, jota voitaisiin kasvattaa myös täällä.

Tukipolitiikkaa parantamalla ja neuvonnalla uskoisin tähän päästävän. Luomurypsirouhe on rypsiöljyn tuotannon sivutuote ja öljyllä on monia eri käyttömuotoja aina elintarvikkeesta polttoaineeseen.

2. Kauppa on Suomessa niin keskittynyttä, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa luomun markkinoiden kehittymiseen.

Toivon, että myös jalostava teollisuus ottaisi enemmän luomutuotteita tuotantoon, tämä edellyttää tuottajilta sitoutumista tuotteiden saamiseksi riittävästi ympäri vuoden. Jokainen luomutuottaja voisi olla tuotteiden markkinoijana ottamalla kuluttajien kanssa keskusteluissa luomuasiat esille. On muistettava, että kuluttajat ovat meidän asiakkaitamme.

LUOMULEHTI 2 | 2016

9

TEKSTI: SALLA NIEMI KUVA: JUKKA VORNANEN

Tuore edunvalvontajohtaja ottaisi Tanskasta mallia Luomuliiton ensimmäinen toiminnanjohtaja Hannu Kovanen muisteli viime vuonna liiton 30-vuotisjuhlassa ajatelleensa aikoinaan, ettei luomun kasvun loppumiselle ole päivämäärää.

Samoilla linjoilla on liiton juuri valittu edunvalvontajohtaja Niina Ratilainen.

S

uomi on laman kourissa.

Etsitään kuumeisesti ratkaisuja talouden elvyttämiseen ja viennin kohentamiseen.

Näissä olosuhteissa luomutuotteiden myynti on kuitenkin kasvanut 7 prosenttia viime vuoden aikana.

– Uskon, että luomutuotanto voi olla tässä avainasemassa, Niina Ratilainen pohtii.

Luonnonvara- ja ympäristöalaa Turun ammattikorkeakoulussa opiskellut Ratilainen aloitti Luomuliiton edunvalvontajohtajana helmikuun alkupuolella. Veri vaikuttamiseen veti jo opiskeluaikoina ja valmistumisen jälkeen Ratilainen työskenteli opiskelijajärjestössä edunvalvonta-asiantuntijana. Työkokemusta on ehtinyt

10

LUOMULEHTI 2 | 2016

kertymään myös ympäristöministerin eduskunta-avustajana.

Lempiluomutuotteikseen Ratilainen mainitsee kananmunat ja härkäpavut. Erityisen paljon hän arvostaa luomua siksi, että siinä pyritään mahdollistamaan eläimille lajityypillinen käyttäytyminen. Suomalaisen valkuaiskasvituotannon lisääntyminen ilahduttaisi erityisesti ja aihe nouseekin esiin kevätkokouksen yhteydessä olevassa seminaarissa.

Miten luomutuotantoa sitten pitäisi Ratilaisen mielestä Suomessa kehittää?

- Luomutuotannon edistämiseksi on otettu valtiovallan puolelta jo hyviä askeleita, mutta mahdollisuuksiakin on vielä paljon.

– Tanskassa myytävästä ruoasta jo yli 8 prosenttia on luomua ja myös luomun vienti on kasvanut huomattavasti. Kööpenhaminassa luomun käyttöprosentti julkisen sektorin ammattikeittiöissä on jo noin 80 prosenttia. Tanskassa hallitus on panostanut luomuun, ja juuri tästä Suomessa pitäisi ottaa mallia. Tavoitteiden pitää olla korkealla ja kuluttajien tietoutta luomusta lisätä.

Ensitöikseen tuore edunvalvontajohtaja haluaa tutustua luomutuottajien päivänpolttaviin kysymyksiin eri maakunnissa. Heti alkaa myös Luomuliiton näkemysten vieminen uuden ruokapoliittisen selonteon valmisteluun sekä eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen.

– Samalla tietysti seurataan EU:n päätöksentekoa. Pitää olla hereillä, jotta Luomuliitto voi olla keskustelunavaajana uusissa, luomutuotantoa edistävissä ideoissa. ◀ Kirjoittaja on kotoisin luomutilalta Salon Hajalasta ja toimii Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton tiedottajana.

Luomuliiton kannanotto maaliskuun alussa nostettiin esiin useissa medioissa. Jäsenistöltä tuli kiittävää palautetta.

Kannanotto

Luomuliitto vaatii Maaseutuviraston toimintaan ryhtiä ja byrokratian merkittävää karsimista

Elisa Niemi

V

iljelijöiden talous on kiristynyt markkinatilanteen ja tukipolitiikan muutosten takia. Osa markkinahäiriöistä johtuu kansainvälisen politiikan jännitteistä, eivätkä viljelijät voi niihin mitenkään vaikuttaa. Tällaisessa tilanteessa Luomuliiton mukaan on entistä tärkeämpää, että kansallisilla toimilla tuetaan suomalaista maataloutta ja puretaan turhia esteitä ruoantuotannosta.

Maaseutuviraston kyvyttömyys hoitaa tehtäviään on ajanut monet tilat taloudelliseen ahdinkoon tukien maksujen viivästyessä toistuvasti. Luomuliitto ei hyväksy sitä, että viljelijät joutuvat vaikeuksiin Mavin virheiden takia.

Uuden ohjelmakauden käynnistyttyä myös luomuviljelijöiden tukien maksatus on viivästynyt kerta toisensa jälkeen. Näissä oloissa MTK:n suunnittelema mielenilmaus 11.3. on perusteltu. Luomuliitto tukee kaikkia toimia viljelijöiden tilanteen parantamiseksi.

Maaseutuviraston toimintaa on arvosteltu MTK:n ja viljelijöiden lisäksi useiden yhteistyökumppaneiden toimesta.

– Maaseudun kehittämishankkeet ja investoinnit makaavat paikallaan vaikka uusi maaseutuohjelma on hyvin resursoitu ja varoja olisi käytettävänä. Nyt olisi oikea aika kehittää esimerkiksi suomalaisen ruoan vientiä ja kotimaista valkuaisainetuotantoa, toteaa puheenjohtaja Pauli Talvitie.

– Vikaa näyttää olevan osaamisen lisäksi myös asenteessa. Julkisen vallan toimintaan pitää voida luottaa ja sen on

oltava ennustettavaa. Se on uskottavuus kysymys. Yhtään maksujen viivästymistä ei saa enää tulla, Talvitie jatkaa.

Luomuliitto vaatii toimia Maaseutuviraston toiminnan puutteiden korjaamiseksi. Tärkeää on ymmärtää perimmäiset syyt. Niitä ovat liian monimutkainen tukijärjestelmä, yleinen raskas byrokratia ja viraston aikaan soveltumaton toimintakulttuuri.

– Luomuliitto vaatii maatalouden tukijärjestelmän merkittävää yksinkertaistamista. Siitä työstä on rakennettava jatkuva koko maataloushallintoa läpileikkaava prosessi, Talvitie päättää. ◀

LUOMULEHTI 2 | 2016

11

Ruoan hintaan halutaan sisällyttää koko elinkaaren kustannukset

TOIMITTANUT: NIINA RATILAINEN

Luomun kattojärjestö IFOAMin EU-ryhmä esittää ruualle oikeudenmukaisempaa hinnoitteluperiaatetta. IFOAM lanseerasi yhdessä muiden luomutoimijoiden kanssa tammikuussa kampanjan, jossa kerrotaan kuluttajille ruoantuotannon todellisista kustannuksista.

R

uoka ei koskaan ole ollut edullisempaa. Silti kaikki ruoka aiheuttaa ekologisia ja sosiaalisia kustannuksia, jotka eivät sisälly lopputuotteen hintaan, IFOAM EU kertoo lehdistötiedotteessaan.

Mukana kampanjassa on myös kansainvälinen luomuvihannesten ja –hedelmien jakelija EOSTA, jonka Nature & More –laskurilla osoitetaan luonnonmukaisesti ja tavanomaisilla menetelmillä tuotettujen elintarvikkeiden eroja ja sivukustannuksia. Palkittu menetelmä tuo näkyväksi tuotteiden alkuperän ja matkan tilalta kuluttajalle.

Kampanjan mukaan tavanomaisesta ruoantuotannosta aiheutuvia haittoja puuttuu tuotteiden loppuhinnasta. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi raportissaan ”The Food Wastage Footprint” tavanomaisen ruoantuotannon aiheuttavan vuosittain maailmanlaa-

12

LUOMULEHTI 2 | 2016

Luomutuotteet olisivat suhteessa edullisempia, jos tuotannon ympäristöhaittojen

juisesti ympäristön tilan heikentymisen vuoksi 700 miljardin ja sosiaalisista syistä 900 miljardin yhdysvaltain dollarin arvosta kustannuksia.

FAO tarkastelee raportissaan muun muassa ruoantuotannon vaikutuksia kasvihuonepäästöihin, eroosioon, luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen, pölyttäjäkatoon sekä ihmisten terveyteen, elinkeinoon ja konflikteihin. Jos nämä kustannukset sisällytettäisiin tuotteiden hintoihin, olisivat luomutuotteet järjestön mukaan suhteessa edullisempia.

Näin laskettuna luomutuotanto on kustannuksiltaan IFOAMin mukaan myös tavanomaista tuotantoa edullisempaa kaikille.

– Sen sijaan että sysäämme vastuun veronmaksajille, viljelijöille tai ympäristölle, tarvitsemme johdonmukaisen saastuttaja maksaa – periaatteen, toteaa IFOAMin toimitusjohtaja Markus Abenz. ◀

kustannukset sisällytettäisiin

hintoihin.

TEKSTI: ERKKI VIHONEN

Tehokkaampaa kiertotaloutta luomuun Hämeenlinnaan kerääntyi tammikuun lopulla aktiivinen joukko viljelijöitä ja asiantuntijoita pohtimaan, miten kiertotaloutta tulisi kehittää luomussa.

S

Hankkeita ja innovaatioita haussa Maa- ja metsätalousministeriöstä MarjaLiisa Tapio-Biström toi puheessaan esiin hallituksen kärkihankkeet. Kärkihankkeiden avulla erilaista biotalouteen liittyviin asioihin voidaan hakea ratkaisuja ja uusia mahdollisuuksia myös luomutuotantoon. Luomu sisältää runsaasti kiertotalouteen ja siihen läheisesti liittyviä toimia, joita hankkeiden puitteissa voitaisiin syventää ja parantaa entisestään. Ministeriö kaipaa erityisesti uutta ajattelumallia ja sitä kautta uusia innovaatioita.

Tiina Rinne

Pentti Kankaanrinta

Anna-Leena Ilmarinen

Sirpa Pietikäinen

eminaarin oli järjestänyt yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, EteläSuomen Luonnonmukaisen Viljelyn Yhdistys Esvy ry, Kymenlaakson luomuviljelijäyhdistys Kuhilas ja Kymen Luomu Osuuskunta.

Tilaisuus alkoi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen tuomilla terveisillä. Hänen mukaansa Euroopan tasolla kiertotalouteen siirtyminen on erittäin ajankohtaista, sillä noin 40 prosenttia resursseista on tuontitavaraa. Tarvitaan parannusta omavaraisuuteen, jolla on vaikutukset myös turvallisuuteen.

Sirpa Pietikäinen korosti kestävää elämäntapaa, joka on mahdollista ainoastaan muuttamalla ajattelutapojamme.

Meidän tulee siirtyä vähenevien resurssien tehokkaampaan, tuottavampaan ja säästeliäämpään käyttöön. Tässä ajattelussa meidän tulee kehittää sivuvirroista ja ns. jätteistä uusien tuotteiden raaka-aineita. Tämä uusi resurssitehokas ajattelu malli sopii luomuun erittäin hyvin, koska luomussa huomioidaan luonnon periaatteet. Luomu on ollut ja tulee olemaan kestävän ruuantuotannon edelläkävijä.

Lopuksi Sirpa Pietikäinen toivoi, että Suomesta olisi vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttia luomussa.

Sirpa Pietikäinen Sami Kuoppamäki Saara Kankaanrinta Tarja Haaranen

– Kärkihanke osoittaa, että hallitus ottaa kiertotalouden tosissaan. Nyt tarvitaan toimia hyvien ajatusten käyttöön saattamiseksi, totesi luomuviljaa markkinoivan Kymen Luomu -osuuskunnan puheenjohtaja Sami Kuoppamäki MMM:n tiedotteessa.

Tarja Haaranen Luonnonvarakeskuksesta toi esiin kokemuksiaan Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hankkeen myötä niitä haasteita ja mahdollisuuksia, joita oli kuullut haastatellessaan tuottajia ympäri Suomen. Suomessa riittäisi karjanlantaa fosforin ja typen osalta kaikille viljellyille pelloille riittävästi. Luomutuotannossa on kuitenkin kasvintuotanto ja kotieläintuotanto eriytyneet toisistaan niin maantieteellisesti kuin jossakin määrin myös ajatusmaailmallisesti.

Haaranen kuuluttaakin, että lantayhteistyötä tulisi tehdä aktiivisemmin ja pyrkiä löytämään sekä kehittämään niitä ratkaisuja, joilla voitaisiin luomutuotantosuuntien välistä eriytymistä vähentää. On kaikkien etu, että lantayhteistyö saadaan aktiivisesti toimimaan, koska tällöin kaikki osapuolet voittavat pitkällä aikavälillä.

Tarja Haaranen esitteli myös Palopuron yhteistyö -hankkeen sekä Tyrnävän Biopilotti -hankkeen esimerkkeinä uudesta ajattelusta ravinteiden kierrättämisessä.

Päivän viimeisenä puhujana oli Saara Kankaanrinta Soil Foodista. Hän toi esiin nykyisen maatalouden aiheuttamia ongelmia ja aktivoi ajatuksia siihen millaista maatalous voisi olla viiden vuoden kuluttua. Erityisesti maaperän kasvukunnon ja rakenteen sekä pieneliöiden huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää, jos aiomme tulevaisuudessa viljellä peltojamme.

Kiertotalousseminaari oli erittäin innostava. Tapahtumassa päästiin jakamaan ajatuksia niin EU-parlamentin kuin maa- ja metsätalousministeriönkin suuntaan sekä miettimään, miten hyödynnetään hankkeita, jotta kiertotalous voisi olla yhä toimivampaa luomutuotannossa. ◀ Tapahtuman esityksiä ja muuta materiaalia löytyy maaseutu.fi-sivuilta.

Kiertotalouden kärkihankkeen lähtölaukaus 19.–20.4.2016 Helsingissä. mmm.fi/ravinteetkiertoon

LUOMULEHTI 2 | 2016

13

TEKSTI JA KUVAT: NOORA MANTERE

Suoramyynti vetää vielä Suomalainen luomulammastalous on vahvassa kasvussa.

Myös Koskenrannan tilalla luotetaan lammastalouteen ja suoramyyntiin.

U

rjalalaisen lammastilan emäntä, Pauliina MäkiOjala nappaa tukun heinää talikkoon, mikä saa aikaan liikettä. Jo muhkeat vatsat kasvattanut uuhikatras kipittää ulos lampolasta kirkkaaseen talvi-ilmaan.

– Ne ovat jo vähän laiskoja ulkoilemaan, kun karitsointi alkaa olla lähellä, emäntä selittää.

Koskenrannan tilakeskukseen nousi viime vuonna uusi lampola, eivätkä Pauliina Mäki-Ojala ja Esko Ojala ole ainoita, jotka uskovat lammastalouteen. Karitsanlihan tuotanto on kasvanut tasaisesti jo kymmenisen vuotta, ja lammastilojen

14

LUOMULEHTI 2 | 2016

määrä on lähtenyt nousuun. Suomen lammasyhdistyksen tavoite nostaa karitsanlihan kotimaisuusaste 50 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä vaikuttaa toteutuneen. Reilu viidennes tuotannosta on jo luomua.

Pauliina Mäki-Ojala on hoitanut lampaita lapsesta saakka.

Työtä suoramyynnin eteen Koskenrannan tilalla lähdettiin panostamaan lammastalouteen uskoen, että valtaosa tuotannosta saataisiin myytyä suoramarkkinoinnin kautta. Suoramyynti on yleistä juurikin luomulammastiloilla: noin 40 prosenttia luomulampaasta myydään suoraan tiloilta.

Aina pelkkä puskaradio ei riitä. Tarvitaan läsnäoloa sosiaalisessa mediassa,

verkkosivut tai verkkokauppa, kenties aktiivista myyntiä ravintoloihin päin.

Suomen lammasyhdistyksen hallituksen jäsen Jarmo Latvanen muistuttaakin lampurin urasta haaveilevia, ettei suoramyynti tapahdu itsestään, vaan vaatii töitä.

– Kannattaa miettiä tarkkaan, mistä asiakkaat saadaan ja kuinka erottua muista, Latvanen neuvoo.

◁ Lampaat syövät tilalla kasvanutta heinää, säilörehua ja kauraa.

Lampaanlihan tuotanto Suomessa 2015

▷ Uusi tilava ja valoisa lampola valmistui viime vuonna.

Lampaanlihan tuotanto kaikkiaan 1,2 milj. kg - josta karitsanlihaa 900 000 kg

– Suoramyynnin lisäksi karitsanlihaa täytyisi saada jatkossa myös marketteihin, sillä tuotanto kasvaa koko ajan, hän painottaa.

Koskenrannan isäntäpari saa markkinointiin apua aikuistuneilta lapsiltaan, jotka asuvat eri puolilla Etelä-Suomea.

Puskaradio, Facebook, omat verkkosivut ja pari REKO-piiriä ovat yleisimmät kanavat, joita pitkin tilauksia tulee. Toistaiseksi tämä on riittänyt. Lammaskatraan pääluvun kasvaessa Mäki-Ojala on kuitenkin jo miettinyt muitakin mahdollisia vaihtoehtoja lihan myyntiin.

Lammas sopii luomuun Lammas oli Pauliina Mäki-Ojalalle luonteva valinta, sillä tilalla on ollut lampaita hänen lapsuudestaan saakka.

– Lammas on myös ikääntyvälle hyvä valinta. Ei sitä uskaltaisi enää isojen sonnien kanssa toimia, emäntä lisää.

Lampolaa lähdettiin suunnittelemaan luomusäännösten ehdoilla; tila on ollut luomutuotannossa jo vuodesta 1996 alkaen. Laitumia on tilakeskuksen lähistöllä yli 20 hehtaaria. Lampaiden ruokintaan tarkoitettu kuivaheinä, säilörehu sekä kaura tulevat kaikki omalta tilalta. Viileän ja sateisen kesän takia Koskenrannan pelloilta paalattiin viime elokuussa myös herne-kauraa säilörehuksi, sillä herne ei ehtinyt tuleentua. Ensimmäinen kokeilu oli onnistunut.

Lammasroduiksi ovat valikoituneet texel ja oxwford down lähinnä lihaisuutensa vuoksi.

Karitsaruhojen keskipaino 19,4 kg, nousussa Luomun osuus koko tuotannosta 0,27 miljoonaa kg, eli 23 % Luomulampaanlihasta 32 % päätyi suoramyyntiin

Lähteet: Suomen Gallup Elintarviketieto / Pro Luomu, Luke / Maataloustilastot.

– Texel-rotuiset karitsat ovat pieniä syntyessään, mutta hyvin elinvoimaisia, ja lähtevät kasvamaan nopeasti, Esko Ojala täydentää. Karitsoinnit valvotaan, vaikka harvemmin emot tarvitsevat avitusta.

Koskenrannalta karitsanliha myydään aina tuoreena. Eläimet kuljetetaan vain kymmenen kilometrin päähän läheiselle Paijan tilateurastamolle korkeintaan kymmenen karitsan erissä.

Elanto työstä Lammastalouden ohella Pauliina MäkiOjalaa työllistää viisi hoitolasta, sillä hän toimii kunnallisena perhepäivähoitajana.

Isäntä Esko Ojala hoitaa lisäksi talvisin

Urjalan kunnan jäähallia. Lampolavuorot tasataan isäntäparin kesken.

– Kyllähän sitä toivoisi vielä elättävänsä itsensä maataloudella, emäntä haaveilee. Ja maataloudella hän tarkoittaa itse maataloustyötä. Maanviljelyyn liittyvä byrokratia nimittäin on sellainen taakka, että hän uskoo monen nuoren luopuvan viljelijähaaveista sen vuoksi.

– Kyllä halun ryhtyä viljelijäksi täytyy tulla sisältä päin. Ei tähän voi ketään pakottaa, Mäki-Ojala esittää.

– Tämä työ vaatii pitkäjännitteisyyttä.

Jokin strategia ja visio täytyy olla, Esko Ojala täydentää. Tämä pätee niin itse tuotantoon kuin tuotteiden myyntiinkin. ◀

Sastamala • 0400 777 192 • 040 417 7292 LUOMULEHTI 2 | 2016

15

TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM

SINISIMPUKKA

– täydellinen luomurehu kanoille

nimeltä Baltic Blue Growth antaa toivoa siitä, että sinisimpukkajauhe on tulevaisuuden luomuvalkuaisrehu.

Simpukat sisältävät runsaasti kanojen tarvitsemaa valkuaista ja kivennäisiä.

16

LUOMULEHTI 2 | 2016

R

uotsalaiset luomumunantuottajat ovat jo vuosia keskustelleet sinisimpukoiden käytöstä kanojen valkuaisrehuna. Synteettiset aminohapot eläinten rehuissa ovat luomutuotannossa kiellettyjä. Kanoille on vaikeaa löytää luomuun sopivia runsaasti valkuaista ja oikeita aminohappoja sisältävää proteiinin lähdettä.

Simpukat ovat erinomaista ravintoa sekä ihmisille että eläimille. Simpukan

liha on sekä ympäristöystävällistä että paikallisesti tuotettua syötävää. Simpukat sisältävät runsaasti valkuaista ja kivennäisiä ja niiden rasvapitoisuus on alhainen.

Rasva sisältää kuitenkin paljon terveellisiä omega- 3- ja omega-6- rasvahappoja.

Viljely rehukäyttöön tarpeen Ihmisravinnoksi sinisimpukoita tuotetaan lähinnä Ruotsin länsirannikolla.

Kasvatuksen sivutuotteena syntyy jonkun verran kuorimurskaa ja perkuujätteenä

Moa Aulanko

EU:n rahoittama hanke

Åsa Odelros

Puhdasta rehua Itämeren ravinteita hyödyntäen Kenellekään ei enää liene epäselvää, että Itämereen pääsevät ravinteet, ja erityisesti typpi ja fosfori, ovat valtava ympäristöongelma.

Simpukat puhdistavat tehokkaasti merivettä ja niiden kasvatus on oiva keino kerätä rannikkovesistä teollisuuden sekä maaja metsätalouden ravinnepäästöjä.

Sinisimpukat suodattavat vedestä orgaanisia ainesosia ja sitovat täten myös typpeä ja fosforia.

Pieni kolmen senttimetrin pituinen simpukka suodattaa tunnissa jopa 2–3 litraa vettä.

On aika hieno ajatus, että valitsemalla simpukkajauheella tuotettuja munia ja tai kasvatettua broileria, voi samalla edistää Itämeren hyvinvointia. Meren ravinnekuormitus hyödynnetään simpukoiden avulla eläinten rehuna. Ravinnekuorma ongelmasta saadaan ikään kuin resurssi rehun muodossa ja ravintoketju sulkeutuu.

pienikokoisia simpukoita. Sivutuotteita voisi hyödyntää luomueläinten ruokinnassa.

Sinisimpukan tuotanto ihmisravinnoksi on vielä pienimuotoista ja markkinat kasvavat hitaasti. Tuotannosta ei synny riittävästi sivutuotteita rehuteollisuuteen. Jotta simpukkajauheen valmistukseen tarvittavaa tekniikkaa saadaan kehitettyä ja volyymit saadaan riittävän isoiksi, tarvitaan lisänä rehukäyttöön viljeltäviä simpukoita.

Tiedon hankinta, simpukkaviljelmien perustaminen ja teollisuuden mukaan saaminen on kuitenkin pitkä prosessi, joka nyt näyttää saaneen uutta vauhtia. EU:n rahoittama projekti nimeltä ”Baltic Blue Growth” antaa uutta potkua hankkeeseen.

Hanke on kolmivuotinen ja siihen osallistuu 18 eri yksityisen ja julkisen sektorin toimijaa kaikista Itämeren maista. Siipikarja- ja sikatilat sekä kalankasvattajat ovat kiinnostuneet tästä paikallisesta valkuaislähteestä, jolla voisi korvata soijan.

Itämeressä kasvaneet sinisimpukat eivät kasva kovin isokokoisiksi ja eivät sen

Sinisimpukat kiinnittyvät mereen laskettuihin köysiin. Simpukoiden kasvettua täyteen mittaansa köydet nostetaan ylös simpukoiden irroitusta varten.

takia ole kovin hyvää ihmisruokaa. Simpukoiden käyttö kalojen tai siipikarjan rehuksi ei siis ole mikään eettinen ongelma.

Baltic Blue Growth -hankkeessa kokeillaan sinisimpukan viljelyä isossa mittakaavassa viidessä eri paikassa Itämeressä.

Hankkeessa kokeillaan eri viljelytekniikoita ja tarkastellaan simpukan kasvatusta taloudellisesta näkökulmasta. Parhaassa tapauksessa simpukan viljely puhdistaa sekä merta että tarjoaa korkealaatuista valkuaisrehua eläimille ja työpaikkoja ihmisille.

Ruotsalainen tutkija ja dosentti Odd Lindahl on jo vuosien ajan tutkinut sitä, miten sinisimpukoiden kasvatuksen saisi yhdistettyä meriveden puhdistamiseen ja rehun tuotantoon.

Simpukoiden kasvatuksesta ja jauhamisesta rehuksi on vuosina 2009 ja 2014 välillä ollut käynnissä pilottihanke. Hanke tuotti arvokasta tietoa prosessitekniikasta sekä mikrobiologista ja hygieniaosaamista koskien simpukkajauheen käyttöä rehuna.

Hankkeen seurauksena kehitettiin myös metodi, jonka avulla simpukan liha ja kuori saadaan helposti erotettua toi-

sistaan. Eräs tärkeä saavutus oli myös se, että Ruotsin viranomaiset hyväksyivät simpukkajauheen eläinten rehukäyttöön.

Hankkeen tuloksena syntynyt yritys nimeltä Musselfeed edistää sinisimpukan käyttöä eläinten rehuksi.

Soijan ja kalajauhon korvaajaksi Sinisimpukkajauhe on hyvä valkuaisen lähde sekä muniville kanoille että broilereille. Ruotsin maatalosyliopistossa Lotta Jönssön on julkaissut aiheesta väitöskirjan. Sinisimpukkajauhetta syöneet eläimet tuottavat ja kasvavat hyvin, kananmunien laatu ja eläinten terveys on hyvä.

Mitään negatiivisia vaikutuksia ei tutkimuksissa vielä ole löytynyt.

Simpukkajauhetta on testattu käytännössä myös muutamalla luomutilalla.

Valkuaisrehu näyttää toimivan hyvin myös käytännössä. Tutkimusten perusteella voidaankin todeta että simpukkajauheen avulla voitaisiin hyvin korvata tuontivalkuaista kuten kalajauhoa ja soijaa. ◀

LUOMULEHTI 2 | 2016

17

Uusi palsta!

Luomupaperitöiden aakkoset

TEKSTI: SAMPSA HEINONEN, EVIRA KUVAT: MARKKU LASSILA

Varastokirjanpito kuntoon Mahdollisuus jäljittää tuote edellyttää luomun kirjanpidolta enemmän kuin tavanomainen tuotanto. Suurin ero on, että liikekirjanpidon lisäksi luomu edellyttää kirjanpitoa ”varastoista” eli tuotteiden virroista. Kasvinviljelytilalle sopivia luomukirjapidon malleja on monta, mutta ainoa toimiva on sellainen jota viljelijä itsekin ymmärtää.

P

itääkö kaikesta olla kirjanpito? Eikö riitä, että tiedot löytyvät, jos ongelmia ilmenee?

Luomun lupaus kuluttajalle on mahdollisuus jäljittää kaikki tuotteet aina peltolohkolle asti. Se olisi mahdotonta ilman muistiinpanoja ja varastokirjanpitoa.

Yksityiskohtaiset vaatimukset koskien tavallisimpia luomukasvinviljelytilan kirjanpitovaatimuksia, eli lohkokohtaiset muistiinpanot, liikekirjanpito, varastokirjanpito- ja taseet tulevat suoraan EU-lainsäädännöstä. Vaatimuksia, jotka ylittävät verottajan ja normaalien maataloustukien vaatimukset, on käytännössä vain muutamia: varastokirjanpito ja -taseet.

Tavanomaisista tuotteista ja tuotantopanoksista tarvitsee varastokirjanpitoa

18

LUOMULEHTI 2 | 2016

pitää vain sellaisista, jotka voivat sekoittua luomutuotteiden kanssa. Maatalouskalkki on esimerkki tuotantopanoksesta, josta ei tarvitse pitää varastokirjanpitoa, koska ei ole olemassa erikseen ”luomukalkkia”. Sen sijaan, jos luomutilan tavanomaiselle karjalle ostetaan rehuviljaa, tulee sekä luomu- että tavanomainen vilja näkyä varastokirjanpidossa.

Kuinka tarkkaan määrät pitää kirjata?

Täydellistä järjestelmää tuotemäärien arvioimiseksi ole olemassakaan. Arviointi kannattaa tehdä tavalla, joka mahdollistaa jäljittämisen lisäksi myös korjaukset.

Kysymykset ovat esimerkiksi: Montako kärryllistä? Kärryn koko kuutioina? Siilon koko hehtolitroina? Puolet siitä? Kymmenesosa? Paalien lukumäärä? Yhden paalin paino?

Arvio, joka on tehty jäljittämisen mahdollistavalla tavalla, on hyvä lähtökohta sekä mahdollisille varastomäärien oikaisuille että tarkastuksille.

On myös huomionarvoista, että väärin arvioitu osa hehtaarisatoa kertautuu kaikkien varastokirjanpitoon merkittyjen vuosien ja hehtaarien vuosien osalta. Kahdensadan kilon virhearvio hehtaarisadossa ei kuulosta isolta, mutta kymmenellä hehtaarilla ja viidellä vuodella kerrottuna se on jo kymmenen tonnia!

Myös pienistä tuotemääristä on pidettävä kirjaa, mikä tietenkin voi tuottaa käytännön hankaluuksia. Tuotelajeja voi yhdistellä erityisesti, kun tuotteet tulevat omaan käyttöön (esimerkiksi luomupiensiemenet) tai myyntimääriä tai -kertoja on vähän (esimerkiksi vihannekset ja juurekset). ◀

Rautalankamalli varastokirjanpitolomakkeesta Ainoa toimiva kirjanpitosysteemi on sellainen, jota itsekin ymmärtää. Tie epäymmärrykseen alkaa usein lomakemallista, jossa on useita tuotteita. Yksinkertaisen, mutta toimivan mallin laatiminen edellyttääkin, että lomakkeessa on vain yksi tuote (esim. luomukaura) ja mielellään vain yksi varastopaikka (esim. Siilo 1) ja yksi mittayksikkö (esim. 1 000 kg) per lomake.

Mitä varastokirjanpidon pitää sisältää?

1. Varastopaikka, esim. siilon tunnus 2. Tuote, esim. luomurehukaura • kasvilaji • tuotantovaihe: luomu, siirtymävaihe, tavanomainen • tarvittaessa käyttötarkoitus tai muu laatuominaisuus, esim. rehu, siemen 3. Mittayksikkö, esim. tonnia, hehtolitraa, kappaletta 4. Päivämäärä ja tarvittaessa tarkempi aika 5. Tapahtuma, esim. sadonkorjuu, pystyynmyynti ja ostaja, myynti ja ostaja, oikaisu/korjaus, kylvö 6. Varaston muutos: alkuvarasto, muutos (+/-) ja määrä, tase eli jäljellä oleva määrä, loppuvarasto eli taseen siirto seuraavan lomakkeen alkuvarastoksi 7. Mittayksikkö: esim. tonnia, hehtolitraa, kappaletta 8. Tosite: esim. muistiinpano, kuitti, saateasiakirja, erätunnus

Kuvan mallissa päivität samalla tasetta eli lasket varastossa jäljellä olevan määrän jokaisen tapahtuman jälkeen. Mallin haittapuolena on, että tarvitset vähintään yhtä monta lomaketta tai vaikkapa ruutuvihkon sivua kuin on tuotteita. Malli on helppo muokata excel-taulukoksi, joka mahdollistaa monta tuotetta ja varastopaikkaa.

Periaate: Merkitse tuotteen (luomukaura) muiden varastopaikkojen (esim. Siilo 2, Siilo 3 jne.) tapahtumat omille sarakkeilleen. Käytä välilehtiä muiden tuotteiden (esim. luomuvehnä, tavanomainen kaura, jne.) kirjanpitoon.

Varastopaikka Tuote Mittayksikkö

Siilo 1 Luomukaura 1000 kg

Päivämäärä

Tapahtuma

Tosite

Varaston muutos (+/-)

Varastossa jäljellä

1.1.2015

Alkuvarasto

Varastokirjanpito 1.1.2013-31.12.2014

+ 91,0

91,0

2.3.2015

Myyty Hankkija

Viljapassi 1/2015

- 21,0

70,0

15.5.-2.6.2015 Kylvetty

lohkomuistiinpanot 2015

- 2,3

67,7

15.9.2015

Sato 2015

lohkomuistiinpanot 2015

+ 26,0

93,7

11.10.2015

Myyty Hankkija

Viljapassi 2/2015

- 20,0

73,7

2.2.2016

Myyty Hankkija

Viljapassi 1/2016

- 19,0

54,7

1.3.2016

Varastomäärän korjaus

Hankkijan tilitys 1/2016

+ 1,6

56,3

Varastokirjanpidon tarkistuslista Olen merkinnyt varastokirjanpitoon: • kaikki ostetut/hankitut tuotteet ja tuotantopanokset, joita luomun varastokirjanpitovelvollisuus koskee

Luomukasvintuotannon vaatimuksia, jotka ylittävät verottajan ja normaalien maataloustukien vaatimukset, on käytännössä vain muutamia: varastokirjanpito ja -taseet.

•

kaikki myydyt/luovutetut/käytetyt tuotteet/tuotantopanokset

•

kaikki eri tuotantotapojen (tavanomainen, siirtymävaihe, luomu) tuotteet eritellen

•

kaikki muut varastomäärän muutokset (esim. hävikki, oikaisut), joten varastokirjanpidon tiedot ilmentävät riittävällä tarkkuudella varastoissa olevia määriä

•

mihin tositteisiin ja muun näytön, joihin tiedot perustuvat: muistiinpanot, kuitit, saateasiakirjoihin jne.

Olen laatinut varastokirjanpidosta taselaskelman.

Tiedän, että jos tositteisiin perustuvia kirjattavia tapahtumia on enintään kymmenen vuodessa, ei varastokirjanpitoa tarvitse tehdä, mutta tositteet pitää olla saatavilla tarkastuksella.

LUOMULEHTI 2 | 2016

19

TEXT OCH BILD: MICAELA STRÖM

De ekologiska sortförsöken fortsatte i Nyland

Tröskning 5.10.

Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL) började i samarbete med Projekt EkoNu! de ekologiska sortförsöken av havre, korn och vårvete sommaren 2012. Trotts att första delen av EkoNu! projektet tog slut sista februari 2015 kunde sortförsöken fortsätta i NSLs regi sommaren 2015.

E

kosortförsöket fortsatte som tidigare i östra Nyland och sköttes med hjälp av personal från NSL. Försöken finansierades med medel som sökts via SLC från Finlands Svenska Jordägarförbunds stiftelse. Platsen var ny, men konceptet samma som tidigare. Försöken flyttade från Gammelby till Stefan Widlunds gård i Påvalsby, Lovisa.

Stefan har odlat ekologiskt sedan 2010, han bedriver spannmålsodling och föder upp Highland Cattle boskap på gården.

Den regniga våren gjorde att sådden blev sen. Först den 30 maj såddes årets ekosortförsök, en hel månad senare än ifjol! Årets försök bestod av 11 korn, 10 havre och 13 vårvetesorter. Dessutom såddes 14 demorutor av gamla sorter från Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) i Sverige. Bland demorutorna hittades bland annat olika spelt och gamla lantsorter, alla var så kal�lade evolutionära dvs populationer eller blandningar av olika sorter. Utöver sortförsöken fanns på Widlunds åker även

20

LUOMULEHTI 2 | 2016

ett litet ekogödslingsförsök, mer om det och demoodlingen på EkoNu!s hemsida (www.ekonu.fi).

Försöksskiftet bestod av mullhaltig MoLera och hade pH 6,3. Skiftet är täckdikat och förfrukten var en tvåårig vall bestående av 5 kg klöverblandning, 10 kg timotej och 2 kg blålusern per hektar. Försöken växte bra under sommaren trotts den sena starten och vid fältträffen som ordnades vid försöken 18 augusti kunde vi redan förutspå fina resultat. Den femte oktober tröskades försöken under soliga och goda förhållanden.

Skördarna 2015 Årets högst avkastande havre var Bettina med medelskörd 7 021 kg/ha, lägst var lantsorten Osmo med 4 073 kg/ha och medelskörden för alla havre landade i år på ca 6 ton/ha. Högst protein i havre hade Osmo (ca 12 %) och Eemeli (11,8 %).

Högst kornskörd hade Salome på 5028 kg/ha och lägst igen lantsorten Halikon ohra på 3 062 kg/ha. Medel för korn blev

ca 4,1 ton/ha. Medel proteinet för korn låg på 10,7 %, endast sorten KWS Irina hade protein på under 10 %.

Veteskördens medel låg på 3,4 ton/ha.

Bäst avkastade Demonstrant med skörd 4 050 kg/ha och lägst skörd blev det för lantsorten Pika på 2 405 kg/ha. Quarna hade högst protein på 13,75 % och medelproteinet låg på 12%. Falltalet varierade mellan 85 (ApuRuso) och 331 (Wanamo).

Medelskörden i demo-rutorna varierade mellan 1 ton och 4,4 ton/ha. Vårrågen var den ända sorten som hade skörd under 2 ton/ha, antagligen borde rågen ha tröskats långt tidigare och då kunde också den ha haft en högre skörd. Brun borst vete, Fulltofta vete, Spelt och Ölands vårvete hade alla skördar över 4 ton/ha. Medelskörden (utan rågen medräknat) var dryga 3,5 ton/ha. ◀ Skribenten arbetar för Nylands Svenska Lantbrukssällskap/Projekt EkoNu! Projektet började igen i januari 2016.

På svenska

Stefan Widlund, fältträff 18.8.

Fältträff 18.8., demosorterna från Sverige har växt bra och är långa!

Myllymaatti - viljalle, kauralle, mausteille, yrteille…

Treffler Myllymaatti on näppärä pienmylly. Se on täysin pölytön, hiljainen, hygieeninen, eikä tuotteen lämpötila nouse prosessin aikana. Sijoitus esim. leipomon tai kaupan yhteyteen. Kapasiteetti 100 – 1000 kg/h.

Soveltuu gluteenittomien tuotteiden käsittelyyn helpon puhdistettavuuden ansiosta.

Myynnissä myös hiutalemaatti.

Neuvonta ja myynti: Vihdin Kone 045- 130 8999

TEKSTI: RIITTA LEMOLA

Luomuviljely vähensi typpikuormitusta vesiin pitkäaikaisessa kenttäkokeessa Luomuviljely vähensi typpikuormitusta viljeltyä pinta-alaa ja tuotettua satoa kohti. Nurmen sisältymisellä viljelykiertoon oli suuri vaikutus kuormitukseen ja sadontuotantoon.

22

LUOMULEHTI 2 | 2016

Hannu Ojanen

T

utkimus luomuviljelyn vesistökuormitusvaikutuksesta tavanomaiseen viljelyyn verrattuna aloitettiin Toholammin huuhtoutumiskentällä vuonna 1997, koska tuolloin Suomesta oli hyvin vähän suoriin mittauksiin perustuvaa tietoa asiasta. Kuitenkin luomuviljelyä pidettiin varteenotettavana keinona vähentää kuormitusta ja osittain tästä syystä sille maksettiin myös suurempia maataloustukia.

Keski-Pohjanmaalla sijaitsevalle hietamaan kentälle perustettiin neljä 4-vuotista kotieläintilan viljelykiertoa, kolme luomua ja yksi tavanomainen. Vuonna 2001 viljelykiertoja muutettiin niin, että kaksi vuonna 1997 alkanutta viljelykiertoa lopetettiin ja niiden tilalle perustettiin kasvinviljelytilan luomun ja tavanomaisen viljelyn kierrot. Perustamisensa jälkeen viljelykierrot ovat jatkuneet lähes muuttumattomina.

Kaikkia viljelykiertoja viljeltiin neljällä ruudulla, joiden paikat kentällä oli satunnaistettu lohkoittain. Salaoja- ja pintavalunnan määrä mitattiin erikseen ja valuntapainotteisista vesinäytteistä analysoitiin kokonais-, nitraatti- ja ammoniumtyppipitoisuudet sekä kokonaisfosforin, liukoisen fosforin ja eroosioaineksen pitoisuus. Sadon määrä mitattiin ja sen typpi ja fosforipitoisuus määritettiin.

Myöhään syksyllä maasta otettiin 60 cm:n syvyyteen asti näytteet, joista analysoitiin epäorgaanisen eli liukoisen typen

pitoisuus. Tässä kirjoituksessa käsitellään typpikuormitukseen liittyviä tuloksia.

Viljelykierrot ja lannoitus Vertailtavien viljelykiertojen kasvit (Taulukko 1) ja muokkaukset pidettiin mahdollisimman samanlaisina ja suurimmat erot viljelykiertojen välillä olivat lannoituksessa (Taulukko 2). Luomu-kasvinviljelytilan oletettiin toimivan yhteistyössä kotieläintilan kanssa, jolle se tuotti nurmirehua ja sai lannoitukseen karjanlantaa. Lisäksi se hyödynsi apilapitoisen seosnurmen biologista typensidontaa. Tavanomaisen kasvinviljelytilan viljelykiertoa lannoitettiin väkilannoitteilla ympäristötuen ehtojen mukaan.

Kotieläintilan luomuviljelykierto suunniteltiin omavaraiseksi typen suhteen. Karjanlannan typpeä sille annettiin vastaava määrä kuin viljelykierron tuottamalla sadolla ylläpidetyt lypsylehmät olisivat laskennallisesti tuottaneet.

Lisäksi kierto hyödynsi apilan ja virnan biologista typensidontaa. Tavanomaisen kotieläintilan viljelykierto käytti lannoitukseen karjanlantaa ja lannoitusta täydennettiin väkilannoituksella ympäristötuen ehtojen sallimissa rajoissa.

△ Toholammin kenttä on rakennettu ravinteiden huuhtoutumistutkimuksia varten. Kentän ruudut on eristetty toisistaan ja ympäristöstään maavallein ja maahan 1,5 metrin syvyyteen asti upotetun lujitemuovikalvon avulla. ▷ Tutkimusmestari Marja-Liisa Westerlund otti maanäytteitä kyllästetyn maan vedenjohtavuusmittauksia varten kesällä 2000. Kentän ruudut ovat 16 metriä leveitä ja 100 m pitkiä ja niitä voidaan viljellä normaaleilla maatalouskoneilla.

Luomun typpikuormitus pienempi sekä kasvi- että kotieläintilan viljelykierrossa Viljelykiertojen typpikuormitus (Taulukko 2) oli varsin maltillisella tasolla Suomen kuormitusarvioon, 15 kg/ha, verrattuna. Keväiden 2001 ja 2013 välisenä aikana luomukasvitilan kierrosta huuhtoutui keskimäärin 8,1 kg/ha typpeä vuotta kohti, kun vastaavasta tavanomaisesta viljelykierrosta huuhtoutui 12,2 kg/ha.

Vuosittaista vaihtelua oli runsaasti. Luo-

Taulukko 1. Nelivuotisen viljelykierron kasvit Toholammin kentällä.

Luomu kasvinviljely

Tavanomainen kasvinviljely

Luomu kotieläin

Tavanomainen kotieläin

vuosi

ohra + ns.*

ohra

ohra + ns.*

ohra + ns.*

vuosi

nurmi/ruis

ohra/ruis

nurmi

nurmi

vuosi

ruis

ruis

nurmi

nurmi

vuosi

kaura

kaura

vihantakaura

ohran kokovilja- säilörehu

+virna

*ns. = luomussa puna-apilan ja timotein seos, tavanomaisessa timotein ja nurminadan seos

vanomaisesta verrokista (Taulukko 2). Kotieläintilan kiertojen kuormitus oli myös vähäisempää kuin vastaavissa kasvitilan kierroissa, mikä osittain selittyy nurmen viljelyllä.

Myöhään syksyllä ja aikaisin keväällä typpeä ottava nurmi piti maan typpipitoisuuden alhaisena ja typpihuuhtoumat kurissa. Maan liukoisen typen pitoisuus kasvoi nurmen kynnön jälkeen, mikä lisäsi typen huuhtoutumista, jos salaojavaluntaa muodostui runsaasti.

Kuormitus pienempää myös satokiloa kohden Viljelykiertojen tuottamat keskimääräiset kuiva-aine- ja valkuaissadot esitetään taulukossa 2. Kasvinviljelykiertojen viljasadot jäivät luomussa selvästi tavanomaisen viljelykierron satoja pienemmiksi (-37 prosenttia), mutta yksi nurmivuosi paransi kokonaissadontuotantoa oleellisesti.

Nurmen kuiva-ainesadot olivat kotieläintilan luomukierrossa 7 400 kg/ha ja ▷▷

Eila Turtola

mun typpikuormitus vaihteli 1,3–16,4 kg/ ha välillä, kun tavanomaisessa kasvitilan kierrossa kuormitus vaihteli 1,0–27,1 kg/ ha välillä.

Vuosittaisvaihtelun suurin selittävä tekijä oli sateisuus ja sen aiheuttama salaojavalunnan määrä, koska 83 prosenttia typpikuormituksesta tapahtui salaojavalunnan kautta. Viljelykiertojen välillä ei kuitenkaan ollut eroa valunnan määrässä tai sen suuntautumisessa salaoja tai pintavalunnaksi. Tästä syystä viljelykiertojen väliset erot selittyivät suurelta osin maassa huuhtoutumiselle alttiin liukoisen typen määrällä. Huuhtoutumisen kannalta kasvitilojen viljelykiertojen kriittisimmät ajankohdat liittyivät usein rukiin perustamis- ja viljelyvuoteen, jolloin liukoisen typen määrä maassa myöhään syksyllä saattoi jäädä korkeaksi.

Myös kotieläintilojen viljelykierroissa luomun typpikuormitus oli vähäisempää. Luomukierrosta huuhtoutui 16-vuotisen seurantajakson (kevät 1997–kevät 2013) aikana vähemmän typpeä kuin ta-

LUOMULEHTI 2 | 2016

23

tavanomaisessa verrokissa 8 500 kg/ha.

Nurmen kuiva-ainesadot olivat selvästi korkeammat kuin alueen tilastosadot.

Vihantakauran ja virnan seoskasvusto tuotti runsaan sadon ja se oli aina tavanomaisen kotieläintuotannon kokoviljasäilörehusatoa suurempi.

Luomuviljely vähensi typpikuormitusta kasvinviljely- ja kotieläintilan viljelykierroissa myös tuotettua kuiva-aine- ja valkuaissatoa kohti.

Edellytyksenä kohtuulliset satotasot Viljelykiertojen aiheuttamat muutokset maassa ja sen toiminnoissa tapahtuvat hitaasti, minkä vuoksi pitkäaikaiset tutkimukset ovat välttämättömiä luotettavien tulosten aikaansaamiseksi. Tämä tutkimus osoitti, että luomuviljelyllä voidaan vähentää typpikuormitusta viljellyn pinta-alan lisäksi myös tuotettua satoa kohti, mutta se edellyttää viljelyn onnistumista ja kohtuullisen hyviä satoja.

Nurmen viljelyllä oli tutkimuksessa suuri vaikutus typpikuormitukseen ja sadon tuotantoon. Erityisesti luomukasvitilan viljelykierron sadontuotanto hyötyi nurmiviljelystä ja lannasta. Tilojen yh-

Taulukko 2. Keskimääräinen lannoitus, kuiva-aine- ja valkuaissato sekä typpikuormitus (kg/ha) vuotta kohti laskettuna.

Vuodet 2001–2012

Vuodet 1997–2012

Luomu kasvinviljely kg/ha

Luomu kotieläin kg/ha

Tavanomainen kotieläin kg/ha

Typpilannoitus

75

165

180

–Väkilannoitetyppi

0

0

70

–Lannan kokonaistyppi

50

95

110

–Biologinen typensidonta

25

70

0

Kuiva-ainesato

3150

6200

6600

Valkuaissato

340

740

810

Kokonaistypen huuhtoutuminen

8,1

7,8

9,3

teistyö olisikin tärkeää viljelykiertojen toteuttamiseksi ja lannan käytön tehostamiseksi. Viljelykierroissa rukiin viljely ja nurmen lopettaminen olivat riskikohtia kuormituksen kannalta ja näiltä osin kierrot vaativat kehittämistä. ◀

Kysy hankikalkituksiin MEROXilta

Kirjoittaja toimii vanhempana tutkijana Luonnonvarakeskuksessa. Hän tutkii viljelymenetelmien vaikutusta maatalouden ravinnekuormitukseen.

en? llin olla. e n n voit ta o kus kaana s a l kö iak Säh dän as i Me

BESTON Ca28Mg6 Masuunikuona tai BESTON Ca32Mg2 Masuunikuona-kalsiittiseos.

BESTON Ca32Mg3 Teräskuona tulee myyntiin alkukesästä.

BESTON sulaa kevätauringossa ennen muita ®

Kun levität BESTON®-kalkituskuonan hangelle, BESTON® alkaa vähitellen imeytyä maahan ja muokata maan pH-arvoa ja kalsium-/ magnesiumsuhdetta ihanteelliseksi. Kevätaurinko sulattaa BESTON®illa kalkitut pellot muita nopeammin ja pääset kevättöihin tavallista aikaisemmin, kun maa on taas virkeä käynnistämään hyvän ja terveen kasvun. Vain oikein hoidettu maa tuottaa huippusatoa. Tavoiteltava pH-arvo on 6,5...7 ja oikea kalsium-/magnesiumsuhde. Valitse viisaasti. BESTON® on edullista ympäri vuoden.

Kalkituslaskuri: www.ruukki.fi/maatalous

24

LUOMULEHTI 2 | 2016

Kotimaista sähköä meidän biojätteistä

BioKympin Energiamaksu 5,90 snt/kWh Perusmaksu 0,00 €/kk Kiteeläinen BioKymppi tuottaa Farmivirtaa biokaasusta.

Paikallisten yrittäjien ja toimijoiden omistama laitos tuottaa 100% kotimaista, uusiutuvaa energiaa biojätteistä ja -lietteistä.

BioKymppi Oy www.bio10.fi

Osta BioKympin Farmivirtaa: www.oulunenergia.fi

TEKSTI JA KUVA: JAANA ELO

Elintarviketoimijoita koskevaa liiallista byrokratiaa puretaan vaiheittain

M

aa- ja metsätalousministeriö (MMM) ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira pyrkivät helpottamaan toimialallaan koettua liiallista byrokratiaa vaikuttamalla lainsäädäntöön ja ohjaukseen. Ministeriö teki vuonna 2015 tutustumiskäyntejä elintarvikealan toimijoiden luona selvittääkseen, mitkä asiat aiheuttavat ongelmia ja liiallista byrokratiaa yrityksen toiminnalle. Tutustumiskäyntien perusteella sovittiin jatkotoimenpiteistä ja laadittiin yksityiskohtainen toimenpidesuunnitelma. Toimenpiteiden toteutumista tullaan seuraamaan, kunnes voidaan todeta toimenpiteet tehdyiksi ja ongelmakohdat käsitellyiksi.

Uuden tulkinnan mukaan hintakylttiin ei enää tarvitse laittaa valvontaviranomaisen tunnusta.

Toteutuneita helpotuksia ja työn alla olevia muutoksia Luomumerkinnät hintakylteissä Luomuelintarvikkeiden irtotuotteiden, kuten hedelmien ja vihannesten, myynnissä toimijoilta on edellytetty, että luomuvalvojatunnus on esillä tuotteen hintakyltissä. Tämä on koettu käytännössä hankalaksi, koska saman tuotteen tunnukset voivat vaihdella eräkohtaisesti ja irtotuotteet on täytynyt erotella tuottajittain. Kauppojen iloksi Evira on nyt luopunut tästä tulkinnasta.

Jäädyttämisvaatimukset Elintarvikehuoneistossa lihaa ja muitakin tuotteita saa jäädyttää kotipakastimilla, mutta tällöin tuote ei ole pakastettu vaan jäädytetty. Pakkausmerkinnöissä tulee kertoa jäädyttämisestä ja olla maininta, ettei sulanutta tuotetta saa uudes-

taan jäädyttää. Tämä helpottaa jatkossa niin suoramyyntiä kuin ravintoloitakin.

Asia on huomioitu elintarviketieto-oppaassa 17068/1, luku 6.1. Asiasta myös tiedotetaan eri yhteyksissä ja Evira on luvannut laatia erillisen pakastamis-/jäädytysoppaan 1.4.2016 mennessä.

Suoramyyntimäärät ja pienteurastamoiden sallitut tuotantomäärät MMM on muuttamassa asetusta vähäriskisestä toiminnasta siten, että ilman elintarvikehuoneistoa ja elintarvikehuoneistoilmoitusta suoraan kuluttajalle myytävien kasvisten, hunajan ja kananmunien sallittua myyntimäärää nostetaan, koska nykyiset määrät on koettu liian pieniksi. Samoin ministeriö nostaa pienteurastamoille sallittuja tuotantomääriä keväällä 2016. Nämä muutokset toteutetaan EU-komissiolle tehdyn ilmoituksen jälkeen, mikäli muutoksiin ei ole huomautettavaa. EU:n komission ja muiden jäsenvaltioiden kommentointiaika päättyy vapun tienoilla, jonka jälkeen asetusmuutos voidaan antaa, jos niitä ei vastusteta.

Norminpurku talkoot alkoivat viime vuonna ja valmista tältä osin pitäisi olla 2017. Ministeriö ja Evira toivovat, että toimijat käyttäisivät enemmän hyväksi mahdollisuuttaan ehdottaa myös omia ratkaisukeinojaan lainsäädännön vaatimusten täyttämiseksi. Luomulehti seuraa aktiivisesti lainsäädännön ja ohjeistusten muutoksia ja niistä kerrotaan myös jatkossa Luomulehden lukijoille sekä Luomuliiton kotisivuilla. ◀ Lisätietoja MMM:n ja Eviran sivuilla sekä: Luomuliiton elintarvikeasiantuntija Jaana Elo jaana.elo@luomuliitto.fi, puh. 040 9641 518

LUOMULEHTI 2 | 2016

25

minna Nurro/Pro Luomu

TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Luomulihassa ja -maidossa on

enemmän terveellisiä rasvahappoja Luomuliha ja -maito sisältävät enemmän terveydelle edullisia rasvahappoja kuin tavanomaisesti tuotettu liha ja maito, kertoo brittiläisen Newcastlen yliopiston tuore tutkimus. Ero on seurausta nautojen erilaisesta ruokinnasta.

T

ulosten mukaan luomuliha ja -maito sisältävät omega-3-rasvahappoja noin 50 prosenttia enemmän kuin tavanomaisesti tuotettu liha ja maito. Omega3-rasvahappojen riittävä saanti edistää mm. sydämen ja verenkiertoelimistön terveyttä sekä hermoston toimintaa.

Luomu osoittautui myös muutamien muiden rasvahappojen ja useiden ravintoaineiden osalta koostumukseltaan terveellisemmäksi kuin tavanomainen liha ja maito.

Newcastlen yliopiston johdolla tehty selvitys on laajin luomulihasta ja -maidosta tähän mennessä tehty metatutkimus.

Kansainvälinen tutkimusryhmä kävi läpi aiempia tutkimusjulkaisuja, joissa on vertailtu luomulihaa ja -maitoa tavanomaisesti tuotettuun lihaan ja maitoon. Lihan osalta tarkasteltiin 67 ja maidon osalta 196 tutkimusta.

Tutkimustulokset julkaistiin helmikuussa 2016 tieteellisessä British Jour-

26

LUOMULEHTI 2 | 2016

nal of Nutrition –lehdessä kahdessa eri artikkelissa.

Luomun ravintoainekoostumus pääosin parempi Tutkimuksessa selvisi, että terveydelle epäedullisia myristiini- ja palmitiinihappoja on luomulihassa jonkin verran vähemmän kuin tavanomaisessa lihassa.

Näiden happojen epäillään olevan yhteydessä sydän- ja verisuonitautien kohonneeseen riskiin.

Tutkimuksen tekijät kuitenkin korostavat, että lihan osalta vertailututkimuksia on toistaiseksi tehty liian vähän, jotta niiden johtopäätöksiä voisi vielä yleistää.

Tulosten mukaan luomumaidossa on konjugoitua linolihappoa eli CLA:ta 40 prosenttia enemmän kuin tavanomaisessa maidossa.

CLA:n terveysvaikutuksista ei ole olemassa tieteellisesti todistettua näyttöä, mutta eräiden tutkimusten mukaan se saattaa pienentää syövän riskiä. Luomumaidossa oli myös jonkin verran tavan-

omaista enemmän rautaa, E-vitamiinia ja joitakin karotenoideja.

Eläinten ruokinta näkyy lihassa ja maidossa Tutkimusta johtanut professori Carlo Leifert Newcastlen yliopistosta toteaa, että metatutkimus osoittaa luonnonmukaisen tuotantotavan vaikuttavan lihan ja maidon ravintoainekoostumukseen. Erot ovat todennäköisesti seurausta nautojen erilaisesta ruokinnasta.

– Luomutuotanto eroaa tavanomaisesta kotieläintuotannosta tuotosmäärien ja eläinten ruokinnan suhteen. Luomueläimet laiduntavat paljon ja syövät väkirehun sijaan paljon karkearehua. Nämä ovat ilmeisimmät syyt maidon ja lihan korkeampiin hyödyllisten rasvahappojen ja pienempiin haitallisten rasvahappojen pitoisuuksiin, Leifert tarkentaa.

Luomumaidon ja -lihan ravintoainekoostumusta on tutkittu myös Suomessa, ja tulokset ovat olleet samansuuntaisia kuin Newcastlen yliopistossa saadut.

Sopiva jodin saanti maidosta on haasteellista Tutkimus osoitti 74 prosenttia suurempaa jodin pitoisuutta tavanomaisessa kuin luomumaidossa. Tällä erolla voi olla käytännön merkitystä erityisesti silloin,

Lisänäyttöä luomuruoan terveyshyödyistä Nyt julkaistu työ jatkaa ryhmän aiempaa tutkimusta luomuruoan terveellisyydestä. Ryhmän jäsenet ovat asiantuntijoita Britanniasta, USA:sta, Ranskasta, Italiasta, Sveitsistä, Norjasta ja Puolasta.

Aiempi tutkimus, joka myös julkaistiin British Journal of Nutrition –sarjassa, osoitti että luomutuotetuissa kasvikunnan tuotteissa on jopa 60 prosenttia enemmän tärkeitä antioksidantteja kuin tavanomaisesti tuotetussa vastaavissa tuotteissa ja vähemmän myrkyllistä kadmium-metallia.

– Olemme kiistattomasti osoittaneet että luomuruoan ja tavanomaisesti tuotetun ruoan välillä on koostumuseroja.

Yhteenveto näiden kolmen tieteellisen julkaisun tuloksista, jotka käsittelivät kasvikunnan tuotteita, maitoa ja lihaa, on se, että luomutuotteet tuovat ruokavalioon merkitsevästi enemmän edullisia antioksidantteja ja omega-3-rasvahappoja kuin tavanomaisesti tuotetut vastaavat tuotteet, toteaa professori Leifert.

– Eri kotieläinten lihasta tulisi tehdä runsaasti lisää korkeatasoisia koostumusja pitoisuustutkimuksia, jotta voitaisiin eläinlajeittan tarkemmin mitata luonnonmukaisesti vs. tavanomaisesti tuotettujen lihojen eroavuuksia ravitsemuksellisesti tärkeiden yhdisteiden (kuten vitamiinien, hivenaineiden) ja haitallisten aineiden (kuten myrkyllisten metallien sekä torjunta-ainejäämien) suhteen.

Toistaiseksi julkaistua aineistoa on vertailua ajatellen liian vähän.

– Kuitenkin nyt on käytettävissä useita äitien ja lasten altistuslähtöisiä eli kohorttitutkimuksia, joissa luomutuotteiden kulutus on yhdistetty edullisiin terveysvaikutuksiin. Tämä osoittaa, että on tärkeää edelleen ja tarkemmin selvittää tuotantotavan merkitys ruoan terveellisyydelle Kirjoittajat korostavat että on tehty vain pieni joukko lihatuotteita koskevia vertailututkimuksia. Tästä johtuen yksittäisten tutkimusten merkitsevät tulokset eivät vielä tuo riittävää varmuutta.

Näiden tutkimusraporttien kirjoittajat toivovat sekä julkista että tieteellistä jatkokeskustelua aiheesta. ◀

Tärkeimmät tulokset luomu vs. tavanomainen •

Sekä luomumaito että luomuliha sisälsivät noin 50 % enemmän hyödyllisiä omega-3 –rasvahappoja.

•

Luomulihassa oli jonkin verran pienemmät pitoisuudet kahta tyydyttynyttä rasvahappoa (myristiini- ja palmitiinihappoa), jotka muissa tutkimuksissa on yhdistetty kohonneeseen sydän- ja vesisuonitautien riskiin.

•

Luomumaidossa oli hyödyllistä konjugoitua linolihappoa (CLA) 40 % enemmän.

•

Luomumaidossa oli jonkin verran enemmän rautaa, E-vitamiinia ja joitakin karotenoideja.

•

Tavanomaisessa maidossa oli 74 % enemmän välttämätöntä hivenainetta jodia sekä jonkin verran enemmän seleeniä.

Valio

kun ruokavalioon ei sisälly jodioitua ruokasuolaa.

Useimmissa ruoka-aineissa, poikkeuksena kala ja äyriäiset sekä maitotuotteet, jodia on niukasti. Tästä syystä Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee jodin lisäämistä ruokasuolaan. Jodia myös yleisesti lisätään sekä luomukarjan että tavanomaisesti kasvatetun lypsykarjan rehuihin, jotta maidon jodipitoisuutta saataisiin nostettua.

Gillian Butler, kotieläinravitsemuksen tutkija tutkimusryhmässä, selittää: – Ero jodin puutteen (<140 µg/day) ja liiallisen saannin (> 500 µg/day) välillä on suhteellisen kapea. Edellinen johtaa kilpirauhasen vajaa- ja jälkimmäinen liikatoimintaan. Jodin saannin optimointi on siksi haasteellista. Globaalisti näyttäisi olevan enemmän huolta liiallisesta kuin liian vähäisestä jodin saannista.

USA:ssa, Kiinassa, Braziliassa ja useissa Euroopan maissa, jossa jodioitua suolaa käytetään yleisesti, maidon korkeat jodipitoisuudet voivat lisätä riskiä saada jodia liikaa, jos henkilö käyttää maitotuotteita runsaasti. Tästä syystä Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on ehdottanut, että karjan rehuun sallitun jodilisäyksen yläraja laskettaisiin viidestä milligrammasta kahteen milligrammaan kilossa rehua.

Kuitenkin esimerkiksi Britanniassa, jossa jodioitu suola ei ole yleisesti käytössä, väestön riittävä jodin saanti riippuu enemmän maitotuotteiden kulutuksesta. Kansallinen ravitsemus- ja ruokavalioseuranta-aineisto (NDNS) osoittaa, että maitotuotteiden kulutuksen osuus jodin saannista on brittien dieetissä 31–52 prosenttia.

Britanniassa päivittäinen saantisuositus on 140 µg jodia päivässä. Tästä hieman yli puolet saadaan muista ruokaaineista kuin meijerituotteista. Tässä uutisoitavan tutkimuksen tulosten puoli litraa luomumaitoa päivässä antaisi 53 prosenttia suosituksen mukaisesta annoksesta, ja puoli litraa tavanomaista maitoa antaisi 88 prosenttia saantisuosituksesta. Raskaana olevilla ja imettävillä äideillä jodin saantisuositus on korkeampi, 250 µg/päivässä. Heillä on suurempi jodinpuutoksen riski, ja puutoksesta voi olla haittaa vauvan hermoston kehitykselle.

Julkaisujen koko aineistotietokanta on vapaasti kaikkien tutkijoiden ja kiinnostuneen yleisön saatavilla Newcastlen yliopiston verkkosivulla.

Linkki lähteisiin ja tiedotteeseen: www.luomulehti.fi

LUOMULEHTI 2 | 2016

27

TEKSTI: JUHA-ANTTI KOTIMÄKI

Varmuutta, optimointia ja verkostoja

LUOMUTILALLE Luomuun siirtyvällä tilalla on mahdollisuus hyödyntää monipuolisesti Neuvo 2020 – asiantuntijapalveluja.

Palvelusuunnitelma

Luomusitoumuksen haku

LUOMUUN SIIRTYVÄLLE tilalle tehdään päätöksen teon tueksi kartoitus luomuun siirtymisestä.

Suunnitelma voidaan laatia erikseen sekä kasvituotannon että kotieläintuotannon siirtämisen vaativista toimenpiteistä. Samalla tehdään koulutussuunnitelma ja kartoitetaan peruskurssitarjonta.

TUKIOPTIMOINTIIN JA eri luomukiertovaihtoehtojen talousvaikutuksia voidaan haarukoida Neuvo 2020 -tukipuntarilaskentatyökalulla.

Laskelmalla optimoidaan viljelykierron tukitasot ja ympäristökorvauksen lohkokohtaiset toimenpiteet. Luomusitoumuksen ja valvontajärjestelmään hakuun täytetään lomakkeet ja tarvittavat liitteet.

Luomusuunnitelma

Viljelykierto ERIKSEEN NEUVO-PALVELUSTA tehtävänä suunnitelmana on Lohkokohtainen viljelykiertosuunnitelma, joka alussa sisältää myös siirtymisen lohkokohtaisen jaksotuksen ja tavoitekierron. Kierron suunnittelu ja vuosisuunnitelma laaditaan wisu-viljelysuunnitteluohjelmalla tai taulukkopohjaan. Tavoitekierron suunnittelussa lähdetään markkinoinnista ja kotieläintilan kierrossa eläinten rehutarpeesta.

28

LUOMULEHTI 2 | 2016

Luomuvalvontaan valmistautuminen ENSIMMÄISEEN TUOTANTOTARKASTUKSEEN ja tuleviin luomuvalvontakäynteihin on mahdollisuus valmistautua yhdessä Neuvo 2020 -asiantuntijan kanssa. Kasvitilalla tarkistetaan luomusuunnitelma ja mahdolliset viljelykierron ulkopuolisten lohkojen kasvukunnon hoidon suunnittelu. Viljelykiertosuunnitelma käydään läpi tuotanto- ja sitoumusehtojen näkökulmasta. Samalla voidaan tarkentaa kiertoa markkinoiden, ravinnetalouden ja kasvinsuojelun osalta. Viljelysuunnitelman ja lohkomuistiinpanojen ajantasaisuus tarkistetaan myös ennen valvontakäyntiä. Varastokirjanpidossa on oltava merkittyinä tuotantoehtojen vaatimat ostotapahtumat, myynnit, luovutetut tuotteet, varastot sekä varastotase. Luomumyynneistä pitää löytyä dokumentit, esim. kopio vaatimuksenmukaisuusvakuutuksesta.

Kimmo Karhatsu

LUOMUSUUNNITELMA VOIDAAN laatia ennen peruskurssia, kurssin aikana tai jälkeen. Luomusuunnitelma sisältää tavoiteviljelykierron kasvinsuojelusuunnitelman, jota voidaan täydentää ravinnehuollon ja peltojen peruskunnostustarpeen kartoituksilla. Luomusuunnittelussa on otettava huomioon tarkasti tuotantoehtojen mukaiset vaatimukset mm. asiakirjaselvitysten tarkastustavasta sekä luomutuotteiden vastaanottotarkastuksista. Varastokirjanpitoon kirjattavat asiat luetellaan myös luomusuunnitelmassa.

Faktoja neuvo 2020 – maatilojen neuvontajärjestelmästä •

käytettävissä on 3 500 euroa/ tila vuosina 2015–2020

•

neuvonta on maksutonta viljelijöille, alv:n osuus laskutetaan

•

neuvonta on luottamuksellista ja erillään tarkastuksista

Poikkeusluvat POIKKEUSLUPA TAVANOMAISEN siemenen käyttöön luomussa tarvitsee oman asiakirjansa, josta on oltava kopio tilalla valvontaa varten. Siementen vakuustodistuksista, tilauslistasta ja maksukuitista löytyvät tiedot käytetyistä siemenistä ja niiden luomulaatuisuudesta. Tilalla voi olla siirtymävaiheen lyhentämiseen liittyviä lupahakuja.

Mahdolliset alihankintasopimukset ja vuokrasopimukset esimerkiksi kuivaamon käytöstä käydään läpi valvontaan valmistavan käynnin yhteydessä.

Kesän kasvustokäynnit KASVUSTOKÄYNNILLÄ TEHDÄÄN havaintoja rikkakasvitilanteesta ja kasvustojen ravinnetilanteesta. Loppukesällä voidaan tehdä toinen neuvokäynti, jolloin keskitytään maan kasvukunnon mittauksiin peltomaan laatutestillä.

Kasvukauden onnistumisesta saadaan samalla hyvä kokonaiskuva. Havaintojen ja mittausten perusteella tarkennetaan suunnitelmia. Neuvo 2020 palveluun kuuluu myös tukiehtojen havaintolistat, joista voidaan varmistaa täydentävien ehtojen mukaiset toimenpiteet tilalla. ◀

Päivi Purhonen

Kirjoittaja toimii luomuasiantuntijana ProAgria Etelä-Savossa.

Peltomaan rakenteen havainnointia.

LUOMULEHTI 2 | 2016

29

Taina Harmoinen

Taina Harmoinen

TEKSTI: TAINA HARMOINEN JA MARI JÄRVENMÄKI

Oikeanlaista luomuviestintää luomutuotannon kasvun tueksi Kiinnostus luomuelintarvikkeisiin ja niiden tuotantoon on kasvussa, joten on tärkeää varmistaa luomun olevan luomua ja toisaalta kertoa asiakkaille luomun käytöstä.

Viesti luomusta oikein –hankkeen Luomu Road Show –koulutustilaisuudet tuovat tietoa oikeasta luomuviestinnästä eri puolille Suomea.

S

uomessa luomumarkkinat ovat kasvaneet vuosittain – viime vuonna kasvua oli 6,7 prosenttia ja Pro Luomun arvioi luomumyynnin arvoksi 240 miljoonaa euroa.

Luomun kysyntä kasvaa Euroopassa sellaiselle vauhdilla, ettei oma tuotanto riitä lisääntyvästä luomupeltoalasta huolimatta vastaamaan kysyntää Euroopassa, vaan luomua joudutaan tuomaan muualta.

Luomun positiivinen imago ja luomuelintarvikkeista maksettava tavallisia tuotteita korkeampi hinta kiinnostaa ruokaväärentäjiä. Luomutuotteet ovat Euroopassa kolmanneksi väärennetyin tuoteryhmä oliiviöljyn ja kalan jälkeen.

Tutkimusten mukaan luomuelintarvikkeen aitouden todentamisessa ja ruokaväärennösten vähentämisessä oleellisin

30

LUOMULEHTI 2 | 2016

keino on lisätä toimitusketjun läpinäkyvyyttä ja varmistaa tuotteiden jäljitettävyysketjun toimivuus.

Osta vain oikeaa luomua Jokainen toimija vastaa omalta osaltaan luomun varmentamisesta. Pitää muistaa, että melkein luomua ei ole olemassa, paitsi siirtymävaiheessa ja siinäkin toimija on jo luomuvalvonnassa.

Koko ketjua ei tarvitse jäljittää, vaan riittää, että jokainen ketjun lenkki varmistaa saavansa luomua. Tämä varmentaminen koskee niin tukku- ja vähittäiskauppoja kuin ammattikeittiöitäkin.

EkoCentrian kokoamien viimeisimpien tietojen mukaan 12 prosenttia ammattikeittiöistä hankkii suoraan viljelijältä luomutuotteita. Myös tällöin täytyy varmistaa tuotteen luomuisuus. Luomun

△ Luomu Road Show –koulutuksien pohjoisin paikkakunta on Rovaniemi.

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ravintolapalveluista Seija Hiukka (vasemmalla) ja Pirkko Rautio koulutustilaisuuden kahvitauolla.

Ravintolavastaava Seija Hiukka kertoi heidän ravintolapalveluissa käytettävän jo melko paljon luomutuotteita kuten vilja- ja maitotuotteita sekä leipää. Harkinnassa on myös Portaat luomuun –ohjelmaan liittyminen.

Pirkko Rautio piti Luomu Road Show –koulutuksen antia tosi hyvänä ja tarpeellisena. Koulutuksessa tuotiin Pirkon mielestä hyvin esille luomun merkitys omavalvontaan ja luomun varmentaminen. ◁ Luomu Road Show –koulutus Oulussa 18.2. keräsi salillisen kuulijoita.

Manu Eloaho

Asiakkaalle luomun käytöstä voi ravintolassa ja henkilöstöruokalassa kertoa esimerkiksi ruokalistalla. Luomun käytöstä ei ole yhtä oikeaa merkintätapaa. Pääasia on, että viestitään oikein.

varmentaminen toimitusketjussa on varsin helppoa. Riittää, kun pyytää tuotteen myyjältä luomutodistuksen ja varmistaa sen voimassaolon.

Mikkelin ammattikorkeakoulun Luomua vai ei -projektissa tehdyn kyselyn mukaan ammattikeittiöissä tunnetaan varsin huonosti luomun asiakirjat ja niiden merkitys. Luomun varmentaminen onkin yksi Luomu Road Show -koulutustilaisuuksien pääasioista.

Miten kertoa kuluttajalle luomun käytöstä?

Ammattikeittiöissä luomuelintarvikkeiden päivittäinen käyttö on lisääntynyt viime vuosina. EkoCentrian kokoamien tietojen mukaan lähes 40 prosenttia keittiöistä haluaisi lisätä luomutuotteiden käyttöä. Tämä on hyvä asia, sillä valtioneuvoston esityksen mukaan vuonna 2020 tulisi ammattikeittiöissä käytettävistä elintarvikkeista olla 20 prosenttia luomua.

Viime vuonna ammattikeittiöissä käytetyimmät luomuelintarvikkeet olivat piimä, kahvi, maito, hiutaleet, tuore ruo-

kaleipä, peruna, jauhot ja porkkana. Joka viides ammattikeittiöistä toivoo luomuvihanneksien ja -kasvisten käytön lisäämistä.

Harmittavan usein keittiö ei kerro asiakkaalle heillä käytetyistä luomutuotteista tai niistä kerrotaan virheellisesti. Jokainen ammattikeittiö voi merkitä haluamallaan tavalla luomutuotteet.

Tärkeintä on, ettei kuluttajaa johdeta harhaan.

On eri asia, onko listalla luomuvispipuuroa vai vispipuuroa luomupuolukoista. Toisessa on kaikki valmistusaineet luomua ja toisessa vain puolukat. Asiakas saattaa ilahtua siitäkin tiedosta, että yksi raaka-aine on ollut luomua.

Luomu Road Show -koulutuksessa tuodaan konkreettisin esimerkein esille, miten luomuelintarvikkeiden käytön voi merkitä esimerkiksi ruokalistalla.

Luomu Road Show kiertää 15 paikkakunnalla ympäri Suomea kertomassa luomun käytöstä ja merkitsemisestä. Koulutuskiertueen pääasiallisena kohderyhmänä ovat ammattikeittiöt, kaupat, ravitsemisja elintarvikealan opiskelijat sekä markkinavalvonnan viranomaiset.

Lisäksi hankkeessa työstetään ravitsemis- ja elintarvikealan opetukseen luomusta koulutuspaketti ja erilaisia julkaisuja kuten videoita, ohjelehtisiä ja kirjoja.

Loppuvuodesta valmistuu muun muassa luomun käyttäjille selkeä käsikirja. Jo valmistuneet materiaalit löytyvät hankkeen kotisivuilta ja sinne tulee lisää materiaalia sitä mukaan, kun niitä valmistuu. ◀ Kirjoittajista Harmoinen on Viesti luomusta oikein -hankkeen projektipäällikkö ja myös Järvenmäki työskentelee Mikkelin ammattikorkeakoulussa. www.mamk.fi/luomuviestinta

Luomu Road Show -koulutuskiertue 15 paikkakunnalle Mikkelin ammattikorkeakoulun Viesti luomusta oikein -hanke toteutetaan maaja metsätalousministeriön rahoituksella.

LUOMULEHTI 2 | 2016

31

TEKSTI JA KUVAT: MINNA NURRO/PRO LUOMU

Suomen BioFachosasto veti väkeä Suomalaista luomua esiteltiin helmikuussa BioFachmessuilla Saksassa kymmenen yrityksen voimin.

Kiinnostuneita kävijöitä riitti niin luomuviennin konkareiden kuin aloittelijoiden tiskeillä.

Kim Palhus.

F

inPron kokoama Food from Finland -yhteisosasto oli tänä vuonna varsin onnistunut: vaalea, raikas ja yhtenäinen.

Yritykset kiittelivät myös sen hyvää sijaintia sisääntuloväylän vieressä yhdessä BioFachin monista messuhalleista.

Suomalainen luomu näyttäytyi kansainväliselle messuyleisölle etenkin monipuolisena valikoimana marja- ja viljatuotteita, mutta toki muitakin elintarvikkeita oli esillä. Yhteisosastolla olivat mukana Kaskein Marja, Vavesaaren Tila, L´Uomu Nokka, Finnamyl, Kiantama, Suomisen Maito, Pekan Leipä, Helsingin Mylly ja Bioferme sekä omalla osastopaikalla Leader Foods.

Keittiömestari Kim Palhusin loihtimat makupalat houkuttelivat ohikulkijoita, ja kiinnostusta näytti riittävän kaikkia suomalaisyrityksiä kohtaan. Kovin kuhina oli kuitenkin Suomisen Maidon tiskillä, jossa lusikoitiin Jymy-maistiaisia lähes tauotta.

Luomu on viennissä vahva brändi Luomuviennin grand old man Erkki Pöytäniemi Organic Food Finlandista

32

LUOMULEHTI 2 | 2016

oli tyytyväinen suomalaisten yhteisosastoon. Pöytäniemen mukaan Suomesta kannattaa lähteä luomun vientimarkkinoille joko tuotteilla, joilla on hintakilpailukykyä tai jokin selvä erikoisuus.

Suomalaisuus sinällään ei hänen mielestään ole varsinainen vientivaltti.

– Suomalaisuuden merkitystä aina vähän liioitellaan meillä. Tuohan se toki luotettavuutta, eikä siihen liity ainakaan mitään negatiivista, Pöytäniemi analysoi.

Luomun hän nostaisi koko suomalaisen elintarvikeviennin keskiöön etenkin nyt, kun Venäjän vientimarkkinat ovat tukossa.

– Millä muulla me voimme lähteä rakentamaan elintarvikevientiä kuin luomulla? Ja kannattaa mennä heti kauemmas kuin Keski-Eurooppaan; esimerkiksi Saksan markkinat ovat hyvin vaikeat, Pöytäniemi totesi.

Trendit tunnistetaan hyvin BioFachin suomalaistuotteet olivat ilahduttavan hyvin kiinni luomun kansainvälisissä trendeissä. Esimerkiksi Helsingin Mylly lanseerasi messuilla sarjan gluteenittomia viljatuotteita, Biofermen

Helsingin myllyn uutuuksia: gluteenittomia kauratuotteita kansainvälisille markkinoille.

”kaurajogurtit” soveltuvat vegaaneillekin ja Leader Foodsin välipalapatukat ja superfoodit ovat trendien ytimessä.

BioFachissa nähtiin muitakin tuoreen tuotekehityksen tuloksia, kuten Finnamylin helmisuurimot ja L´Uomu Nokan broilerisäilykkeet. Hienoa oli todeta myös se, että suomalaisten tuotepakkaukset ovat visuaaliselta ilmeeltään näyttäviä ja tiukasti tätä päivää.

Eurooppalaisten ostajien lisäksi suomalainen luomu kiinnostaa jo kauempanakin, etenkin Kauko- ja Lähi-idässä. Kevät näyttää, konkretisoituvatko messukontaktit kaupoiksi. ◀

TEKSTI JA KUVAT: ERKKI VIHONEN BioFach on maailman suurin luomualan ammattilaistapahtuma, joka järjestettiin Nürnbergissä Saksassa tänä vuonna 27. kertaa. Messuilla oli lähes 2 300 näytteilleasettajaa.

Kävijöitä BioFachissa ja samaan aikaan järjestetyillä luonnonkosmetiikkaalan Vivaness-messuilla oli ennätykselliset 48 000.

BioFach herättää ajatuksia mahdollisuuksista Vierailijat 132 maasta totesivat varmasti saman kuin minä: luomu on todellakin maailmanlaajuista. Messuilla näkyi hyvin luomun voimakas kasvu markkinaosuuksissa etenkin länsimaissa.

O

△ Suomalaista ruisleipää toi messuille Pekan leipä. Esittelijänä Anu Lindeberg. △△ Finnamylin perunatärkkelystuotteita esitteli Heli Nurkkala ja Ossi Paakki.

len käynyt viimeksi BioFach messuilla parisen vuotta sitten.

Silloin messut olivat huomattavasti pienemmät. Positiivista kehitystä on tapahtunut myös Suomen osalta. Suomen osastolla olikin hyvin yrityksiä ja selkeästi kansainvälisyys kiinnostaa yhä laajemmin myös suomalaisia yrityksiä.

Kasvaville markkinoille haluaa yhä suurempi osa yrityksiä. Luomumarkkinoilla on vielä tällä hetkellä tilaa myös pienemmille yrityksille, mutta tuotteistaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Saksa oli tietysti messuilla esillä todella vahvasti. Lähes kolme isoa △ Värikkäät tuotteet erottuvat hyvin näyttelyhallia olivat täynnä saksa- messuilla. Siihen kannattaa panostaa! laisia yrityksiä ja tuotteita. Myös △△ Kiinan luksusmaidolla oli näyttävä Ranskalla oli todella iso osasto. osasto messuilla.

Käytännössä kaikki isot maatalousmaat olivat esillä hyvin. Pohjoismaista parhaiten esillä olivat Tanska isolla osastolla. Ruotsin osasto oli pieni pettymys. Tosin moni ruotsalainen yritys oli mukana ihan omalla osastollaan.

Maailman laajuisesti kiinnitti huomion erityisesti Kiina, joka näyttää tulevan myös luomumarkkinoille hyvin laajalla valikoimalla. Mielenkiintoisena uutuutena heillä oli luomuluksusmaito, jolla pyrkivät vahvasti maailmanmarkkinoille.

Luomukalaa oli vähemmän näytillä kuin viimeksi, mutta nytkin sitä oli runsaasti esillä. Tässä voisi olla mahdollisuus myös suomalaiselle yritykselle? Suomalaiset marjat ja niiden jalosteet voisivat näkyä runsaammin messuilla, niille voisi olla markkinoita enemmänkin. Yksi suuri kasvava trendi voisi olla myös villivihannekset luomuna.

Kaiken kaikkiaan tuotteen pitää olla hyvin suunniteltu, aito maultaan ja alkuperältään. Tuotteella olisi hyvä olla uutuusarvoa, jolla asiakkaat saadaan kiinnostumaan tuotteista.

Suosittelen messuja erityisesti kaikille niille, jotka ajattelevat tuotteistaa tuotteitaan. Messuilta saa hyvän kuvan siitä, mitä maailmassa on ja minkälaisia tuotteita voisi vielä harkita. Seuraavat messut ovat 15.–18.2.2017. ◀

LUOMULEHTI 2 | 2016

33

TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Euroopassa kysyntä kasvaa tuotantoa nopeammin Euroopassa kasvavat vauhdilla niin markkinat kuin tuotanto. BioFach-messuilla vuoden 2014 lukuja esitellyt Helga Willer FiBLtutkimuslaitoksesta huomautti, että luomun

Luomumarkkinoiden maailmanlaajuinen kasvu jatkuu Positiivinen trendi luomun kysynnässä jatkuu, kertoo luomun maailmanlaajuisen kattojärjestö IFOAMin ja tutkimuskeskus FiBLin yhteistyönä tekemä vuosikirja.

Se julkistettiin BioFach-luomumessuilla

M Saksassa.

aailman suurimmalla luomumarkkina-alueella Yhdysvalloissa kasvu on ollut jopa 11 prosenttia ja siellä luomumarkkinoiden koko on yli 27 miljardia. Luomumarkkinoiden kokovertailussa toisena on Saksa lähes 8 miljardilla ja Ranska kolmantena lähes 5 miljardilla.

Maailmanlaajuisesti luomumarkkinoiden koko ylittää nyt 60 miljardia euroa.

Nyt jo 172 valtiota raportoi luomutuotannostaan ja luomutuottajia tilastoitiin olevan yhteensä 2,3 miljoonaa. Luomua tuotettiin 43,7 miljoonalla hehtaarilla vuonna 2014, mikä on 0,5 miljoonaa hehtaaria enemmän kuin edellisessä, 2013 vuoden aineistossa.

Australialla on selkeästi eniten luomualaa. Heidän 17,2 miljoonasta hehtaaristaan 97 prosenttia on laidunalaa, mikä on helppo toteuttaa luomutuotannon kriteerien mukaisesti eli mm. ilman keinolannoitteita ja kemiallisia torjunta-aineita.

Vuonna 2014 yhdessätoista maassa oli yli 10 prosenttia maatalousmaasta luomuviljelyssä. Vuonna 2015 myös Suomessa 10 prosentin raja meni rikki. ◀ www.ifoam-eu.org

34

LUOMULEHTI 2 | 2016

kysyntä Euroopassa kasvaa nyt kuitenkin selvästi nopeammin kuin tuotanto, minkä takia myös luomun tuonti lisääntyy.

E

uroopan luomupeltoala oli vuonna 2014 yhteensä 11,6 miljoonaa hehtaaria, mikä oli 2,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Luomun osuus Euroopan koko tuotantoalasta oli 2,4 prosenttia.

Eniten luomupeltoa oli Espanjassa, peräti 1,7 miljoonaa hehtaaria. Muita suuria luomualamaita olivat Italia, Ranska, Saksa ja Puola. Suomen luomuala vuonna 2014 oli noin 213 000 hehtaaria, mikä oli 9,4 prosenttia koko tuotantoalasta.

Luomun myynti Euroopassa lisääntyi 7,6 prosenttia vuonna 2014. Euroopan vähittäiskauppasektorilla myytiin luomua 26,2 miljardin euron edestä. Hurjimmasta kasvusta vastasi Ruotsi peräti 45 prosentin vähittäismyynnin kasvulla.

– Ruotsin kasvuprosentti on niin suuri, että sitä on vaikea uskoa, mutta ruotsalaisten tilastointi on luotettavaa. Ja kasvu oli kuulemma kovaa myös viime vuonna, joten jotain siellä on tosiaan tapahtunut, Helga Willer pohti.

Eniten luomua myytiin Saksassa, jonka luomumarkkinat olivat 7,91 miljardia euroa. Muita suuria luomumyynnin maita olivat entiseen tapaan Ranska, Iso-Britannia, Italia ja Sveitsi.

Luomua myytiin Ruotsin vähittäiskaupoissa 1,4 miljardin euron edestä vuonna 2014. Suomen luomumarkkinat olivat tuolloin 225 miljoonan euron suuruiset. ◀

www.proluomu.fi

TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Globaali luomumyynti

nousi yli 10 prosenttia vuonna 2014 Luomuelintarvikkeiden maailmanmarkkinat nousivat 80 miljardiin US dollariin vuonna 2014.

M

aailman luomumarkkinoita BioFach-messuilla Saksassa helmikuussa esitellyt johtaja Amarjit Sahota Organic Monitorista totesi, että luomun markkinat keskittyvät yhä Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan. Ne vastaavat yhdessä yli 90 prosentista luomun markkinoita.

– Kolmanneksi suurin luomun markkina-alue oli Kiina 4,8 miljardin dollarin myynnillä, Sahota kertoi.

Sahota arvioi, että luomun myynti päämarkkina-alueilla jatkaa kasvuaan myös tulevaisuudessa, jos niiden talouskehitys on myönteinen. Kiinan talouskasvun hidastuminen vaikuttanee myös luomun maailmanmarkkinoihin. Toisaalta luomun kulutus Kiinassa, Japanissa ja EteläKoreassa on nousussa paikallisen tuotannon lisääntyessä.

Pohjois-Amerikassa kilpaillaan hinnalla Pohjois-Amerikka on maailman suurin luomumarkkina-alue: vuonna 2014 luomua myytiin 38,5 miljardilla dollarilla.

Maailman luomupeltoalasta mantereella on vain 7 prosenttia, joten se on myös maailman suurimpia luomun tuojia. Luomun markkinaosuus Pohjois-Amerikassa on noin 4 prosenttia.

Amerikkalaiset luomukuluttajat suosivat erityisesti luomuhedelmiä ja -vihanneksia sekä luomumaitotuotteita. Myös jalostetumpia elintarvikkeita kuten valmisaterioita, pakasteita ja makeisia on luomuna tarjolla laaja valikoima.

Luomun myynti Pohjois-Amerikassa on siirtymässä erikoismyymälöistä yhä enemmän tavallisiin ruokakauppoihin, jotka kattavat jo yli puolet kaikesta luomumyynnistä. Kaikki johtavat vähittäiskauppaketjut kilpailevat luomussa mm. private label -tuotteilla. Luomuun erikoistuneet kauppaketjut (esimerkiksi Whole Foods Market ja Trader Joe´s) ovat vastaamassa kilpailuun avaamalla vastaavasti luomun halpamyymälöitä.

Kulutus kasvaa myös Aasiassa Muilla mantereilla luomua myytiin noin 6,5 miljardin dollarin arvosta vuonna 2014. Suurin osa muun maailman luomumarkkinoista oli Aasiassa, jossa on paljon myös luomutuotantoa.

Kiinaa lukuun ottamatta useimpien Aasian maiden luomutuotanto menee pääasiassa vientiin raaka-aineina. Vastaavasti jalostettujen luomuelintarvikkeiden tuonti Aasian maihin on runsasta; esimerkiksi Japanin, Singaporen, Taiwanin ja Etelä-Korean luomumarkkinat ovat lähes täysin tuonnin varassa. Myös Kiinan markkinat vetävät paljon luomua, etenkin luomumaitotuotteiden kysyntä on suurta.

Etelä-Amerikassa luomun kulutus on suurinta Brasiliassa. Argentiina, Peru, Chile ja Kolumbia ovat suuria luomuviljan tuottajia, mutta tuotanto menee enimmäkseen vientiin.

Australian luomumarkkinat ovat merkittävät ja kasvavat, mikä ei ole ihme, sillä Australiassa on maailman eniten luomupeltopinta-alaa: 17,2 miljoonaa hehtaaria. Sekä Australia että Uusi Seelanti tuottavat luomua etupäässä vientiin, niiden päämarkkina-alue on Aasia.

Luomun kysyntä kasvaa tuonnin varassa myös Lähi-idässä, jossa kulutus keskittyy suurkaupunkeihin kuten Dubaihin, Kairoon ja Riadiin.

Keskittynyt kysyntä ja standardien runsaus haasteina Amarjit Sahota pohti BioFachin esitelmässään myös luomun myönteisen kehityksen tiellä olevia haasteita. Yksi niistä on kysynnän keskittyminen rikkaisiin länsimaihin, vaikka tuotantoa on joka maailmankolkassa. Esimerkiksi Afrikan ja Etelä-Amerikan maiden luomutuotanto menee lähes täysin vientiin, eikä niihin ole muodostunut paikallisia luomumarkkinoita.

Myös erilaisten luomustandardien paljous on Sahotan mukaan suuri haaste. Luomua tuotetaan 170 maassa, ja 80 maalla on käytössä kansallinen luomusäädöstö. EU:ssa ja Yhdysvalloissa on omat kattavat luomustandardinsa, mutta esimerkiksi Japanin, Kiinan, Australian tai Brasilian vientimarkkinoille tähtäävien on noudatettava myös kohdemaiden standardeja.

Koska standardeja ei juuri ole harmonisoitu, erilaisia luomulogojakin on lukuisia.

Eri maissa ja/tai maanosissa noudatettujen luomustandardit poikkeavat yleensä hieman toisistaan. Luomun ekvivalenssisopimuksilla sovitaan, että yhden maan tai maanosan luomu on markkinoitavissa luomuna myös toisaalla. ◀ Lähteet: Amarjit Sahotan/Organic Monitor esitys BioFachissa 10.2.2016 FIBL & IFOAM – Organics International (2016): The World of Organic Agriculture 2016. www.proluomu.fi

LUOMULEHTI 2 | 2016

35

TEKSTI JA KUVAT: MINNA NURRO/PRO LUOMU

Saksan luomumarkkinoilla vahva kasvu 2015 Saksa vahvisti viime vuonna asemaansa Euroopan luomukulutuksen ykkösmaana, sillä maan luomumarkkinat kasvoivat 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Luomua myytiin Saksan vähittäiskauppasektorilla 8,62 miljardilla eurolla vuonna 2015.

S

aksan viime vuoden luomulukuja BioFach-messuilla esitellyt Diana Schaack Agrarmarkt InformationsGesellschaftista kertoi, että myös luomun markkinaosuus nousi.

– Luomun markkinaosuus vuonna 2015 oli Saksassa 4,7–4,9 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 4,4 prosenttia. Saksan kaiken elintarvikemyynnin tilastojen kokoaminen on yhä hieman kesken, ja luomun lopullinen osuus selvää vasta tilastojen valmistuttua, Schaack selvensi.

Hän totesi, että myös luomun tuotantoala Saksassa lisääntyi vuonna 2015, mutta vain kolme prosenttia. Luomun kulutuksen reippaan kasvun takia yhä suurempi osa kysynnästä joudutaankin Saksassa kattamaan tuonnilla.

36

LUOMULEHTI 2 | 2016

Luomu on saksalaisille yhä tavallisempaa ruokaa Saksassa luomua myydään paljon sekä tavallisissa ruokakaupoissa että luomun erikoismyymälöissä. Myös suoramyynnin ja muiden jakelukanavien merkitys on suurempi kuin esimerkiksi Suomessa.

Schaack totesi, että eri jakelukanavista myynti lisääntyi viime vuonna eniten tavallisissa supermarketeissa, joissa se kasvoi 13 prosenttia. Luomu on saksalaisille yhä selvemmin ihan tavallista ruokaa.

– Etenkin edullisia hintoja painottavat halpaketjut laajensivat viime vuonna luomuvalikoimiaan ja toivat luomua esille. Suuren kysynnän takia luomutuotteista oli ajoittain kaupoissa jopa pulaa, hän huomautti.

Kysynnän kasvu heijastui hintoihin Luomun kasvanut kysyntä heijastui myös hintakehitykseen. Schaack kertoi, että tavanomaisten elintarvikkeiden hinnat laskivat hieman Saksassa viime vuonna, kun taas luomutuotteiden hinnat olivat lievässä nousussa.

Eri luomutuoteryhmistä eniten lisääntyi erilaisten luomumaitojuomien, -jauhojen, -kasviöljyjen, -munien ja –hedelmien myynti. Luomukananmunilla on Saksassa jo viidenneksen markkinaosuus kaikista munista. ◀ Tämä aineisto on tuotettu maa- ja metsätalousministeriön tuella. www.proluomu.fi

Näkymiä BioFachin Saksan hallissa.

TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Suomessa myynti lisääntyi lähes seitsemän prosenttia

Myydyimpänä luomutuoteryhmänä hedelmien ja vihannesten menekin lisääntyminen vaikuttaa merkittävästi luomumarkkinoiden kasvuun.

Pro Luomun arvion mukaan luomutuotteita myytiin päivittäistavarakaupassa viime vuonna 240 miljoonalla eurolla. Luomun markkinaosuus kaikesta elintarvikemyynnistä nousi 1,8 prosenttiin. Arvio perustuu päivittäistavarakaupan ryhmittymiltä kerättyihin tietoihin.

P

ro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila pitää luomumarkkinoiden kasvua hyvänä saavutuksena nykyisessä taloustilanteessa, etenkin kun päivittäistavarakaupan kokonaismyynti laskee. Hän arvioi, että kehityksen taustalla on sekä kiinnostuksen kasvu luomutuotteita kohtaan että niiden tarjonnan paraneminen.

– Entistä useampi kuluttaja on kiinnostunut ostamaan luomua, ja jos tarjolla on hyvä tuote sopivaan hintaan, niin kiinnostus kääntyy ostoiksi. Hyvät uudet tuotelanseeraukset vetävät koko tuoteryhmää kasvuun, ja hintojen lasku on alentanut ihmisten kynnystä ostaa luomua, Kottila sanoo.

ryhmiä olivat esimerkiksi tuore luomuliha, luomukahvi ja luomujuustot.

– Kaikissa näissä tuoteryhmissä markkinoille tuli viime vuonna kuluttajia kiinnostavia luomu-uutuuksia, kuten goudajuusto ja karitsan jauheliha. Myös luomukahvien valikoima laajeni, Kottila toteaa.

Suhteellisesti eniten eri luomutuoteryhmistä kasvoi pakasteiden myynti, jota siivitti kotimaisen luomujäätelön onnistunut lanseeraus. Sen sijaan esimerkiksi luomuleivän myynti väheni edelleen.

Kottilan mukaan luomuleipien valikoimaan kaivattaisiin ehdottomasti uusia tuotteita.

– Kaupparyhmien valikoima- ja hinnoitteluratkaisut vaikuttavat luomumyynnin kehitykseen, hän huomauttaa.

Myynnin kehitys vaihtelee Luomutuotteiden myynnin kehitys vaihtelee tuote- ja kaupparyhmittäin. Viime vuonna voimakkaasti kasvaneita tuote-

Luomuhevi myy yhä eniten Myydyin luomutuoteryhmä on entiseen tapaan hedelmät ja -vihannekset: niiden myynti kasvoi selvästi myös viime vuon-

na. Luomuhevin menekin lisääntyminen vaikuttaa merkittävästi luomumarkkinoiden kasvuun.

Yksittäisistä luomutuotteista myydyin on edelleen luomumaito, jonka osuus on noin 15 prosenttia luomun kokonaismarkkinoista. Hintojen laskun takia luomumaidon euromääräinen myynti supistui hieman, vaikka litramääräinen myynti lisääntyi.

Luomun kasvun odotetaan jatkuvan Kaupan asiantuntijat odottavat luomun kysynnän kasvavan myös lähivuosina.

Viime syksynä laaditun arvion mukaan Suomen luomumarkkinat nousevat yli 410 miljoonaan euroon vuonna 2020.

Tuolloin luomulla olisi noin kolmen prosentin markkinaosuus päivittäistavarakaupan elintarvikemyynnistä.

Luomun markkinatiedot on kerätty Täsmäluomu-hankkeessa, jota maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa. ◀ www.proluomu.fi

LUOMULEHTI 2 | 2016

37

TEKSTI: MINNA NURRO/PRO LUOMU KUVAT: HEIDI HAAVISTO/PRO LUOMU

Luomufoorumi

tarkasteli kasvun mahdollisuuksia Luomulla on näytön paikka. Markkinoilla on kasvupotentiaalia sekä kaupassa että ammattikeittiöissä, joten myös tuotannon ja tuottavuuden pitäisi lisääntyä, todettiin helmikuun alussa Luomufoorumi-seminaarissa.

L

uomun myynti päivittäistavarakaupoissa lisääntyi viime vuonna 6,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja nousi 240 miljoonaan euroon.

Viime vuoden markkinalukuja Luomufoorumissa esitellyt SOK:n kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu totesi, että kasvun taustalla on luomutuotteiden valikoiman laajeneminen ja hinnoitteluratkaisut.

– Tämä on nähty viime vuosina: kun luomun tarjonta paranee, niin myynti kasvaa. Luomumarkkinoilla on kuitenkin myös laskevia tuoteryhmiä: pelkkä luomu ei riitä, vaan tuotteen on oltava ajassa kiinni, hän muistutti.

Pro Luomun järjestämä Luomufoorumi kokosi noin 50 luomualan asiantuntijaa ja hanketoimijaa Kirkkonummelle helmikuun alussa.

Kasvu ei tule itsestään SOK:n tuoteryhmäasiantuntijoiden laatiman arvion mukaan luomun myynnin on mahdollista kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 70 prosenttia nykytilanteesta. Alarotu korosti, että kasvu ei tule itsestään.

Ilkka Alarotu

38

LUOMULEHTI 2 | 2016

Anu Arolaakso

Nyt luomua käyttää päivittäin 15 prosenttia ja viikoittain 16 prosenttia ammattikeittiöistä.

– Kun on kysyntää, pitäisi parantaa saatavuutta. Ammattikeittiö tarvitsee raakaaineen vähintään pestynä tai muutoin jalostettuna, suoraan pellolta tuotua raaka-aine ei taivu suurkeittiön prosesseihin, hän muistutti.

Ammattikeittiöissä käytetyimpiä luomutuotteita ovat viljatuotteet, maito ja maitovalmisteet sekä vihannekset ja hedelmät. 12 prosenttia ammattikeittiöistä hankkii luomua myös suoraan tuottajalta.

Arolaakson mukaan ammattikeittiöissä kaivataan uusia luomutuoteryhmiä, sillä ne joita on tarjolla, ovat jo käytössä.

Etenkin luomuhedelmiä ja -vihanneksia toivotaan lisää.

– Tämä arvio on katsottu kysynnästä ja lamatilanteesta päin, mutta sen saavuttamiseksi on tehtävä aktiivisesti töitä. Tarvitaan viimeisen päälle tuotteistusta ja markkinointia, hän sanoi.

Arvion mukaan luomun kysyntä kasvaa kaikissa tuoteryhmissä, eniten tuoretuotteissa. Potentiaalia on etenkin hevissä sekä maitotaloustuotteissa, lihassa ja leivässä. Markkinoille kaivattaisiin jo nyt esimerkiksi kotimaista luomuhomejuustoa ja luomurahkaa.

– Harvoin saa esitellä tällaista markkina-arviota, joka on täynnä pelkkiä reikiä eli kysyntää on useissa tuoteryhmissä, Alarotu huomautti.

Metsien luomu talteen ja tuotteiksi Sertifiointivastaava Eija Vuorela Suomen 4H-liitosta kertoi, että Suomen luomukeruuala on jo 11,6 miljoonaa hehtaaria.

Metsien luomusertifioinnista on viime vuosina kiinnostuttu muuallakin kuin Pohjois-Suomessa, ja mahdollisuuksia on yhä runsaasti.

– Metsää on 90 prosenttia maamme pinta-alasta, ja siitä vain 2 prosenttia on kemiallisesti käsiteltyä, hän taustoitti.

Keruuluomua koskee sama EU:n luomulainsäädäntö kuin peltoa, ja koko tuotantoketjun on oltava mukana valvontajärjestelmässä. Eviralta odote-

Luomu kiinnostaa ammattikeittiöitä Hankepäällikkö Anu Arolaakso EkoCentriasta totesi, että luomulle on kysyntää myös ammattikeittiöissä. Taloustutkimuksen viime vuonna tekemän kyselyn mukaan 39 prosenttia ammattikeittiöistä haluaisi lisätä luomun käyttöään.

– Kiinnostuksesta kertoo myös se, että Portaat Luomuun -ohjelmassa on yli 2 350 ammattikeittiöstä ja niitä tulee koko ajan lisää, Arolaakso kertoi.

Eija Vuorela

Seminaarin jälkeen Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila koordinoi luomuun liittyvien hankkeiden esittelykierrosta.

taan parhaillaan päivitettyä ohjeistusta luomukeruualueiden sertifioinnista ja valvonnasta.

Vuorela korosti, että luomu on suomalaisille luonnontuotteille iso imagoetu, jota kannattaisi hyödyntää niin elintarvikkeiden kuin kosmetiikan valmistuksessa. Taloudellisesti fiksuinta on jalostaa luomuluonnontuotteet mahdollisimman pitkälle.

– Luomu tuo eniten lisäarvoa juuri korkean jalostusarvon niche-tuotteisiin. Luomumetsät ovat mahtava imagohyöty niin elintarviketuotannolle, hyvinvointituotteille, matkailulle kuin suomalaiselle luomutuotannolle kokonaisuudessaan, Vuorela hehkutti.

Luomu kohentaisi aluetaloutta lähes kaikkialla Professori Hannu Törmä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista esitteli alustavia tuloksia luomun aluetaloudellisten vaikutusten tarkastelusta RegFinDyn-simulointimallilla.

Tarkastelussa Suomi jaettiin viiteen suuralueeseen (etelä, itä, länsi, pohjoinen ja Ahvenanmaa) ja katsottiin, mitä tapahtuisi, jos kuluttajien makutottumukset olisivat vuonna 2030 siirtyneet 50 prosenttia luomuun päin eli kuluttajat valitsisivat luomuruokaa nykyistä useammin.

Luomun tuotannossa se vastaisi 15–21 prosentin kasvua tuotteesta riippuen.

– Alustavien tulosten mukaan luomulla olisi myönteisiä vaikutuksia aluetalouteen muilla alueilla paitsi Etelä-Suomessa, sillä etelä kuluttaa enemmän luomua kuin tuottaa. Etelä-Suomessa pitäisi olla enemmän luomutuotantoa, jotta tuonnin kysyntä olisi pienempi, Törmä selvitti.

Etelän ulkopuolella luomun kulutuksen kasvu tukisi mm. työllisyyttä, investointeja, palkkoja ja työtuloja. Myös tuottajahinnat nousisivat kysynnän kasvun myötä. Kaikilla alueilla kokonaistuotanto kuitenkin pienenisi, koska tuonti lisääntyisi.

Satotasoa pitää nostaa merkittävästi Tutkija-kokeilija-viljelijä Tuomas Mattila Kilpiän tilalta avasi oman esityksensä huomauttamalla, että nykyisessä taloustilanteessa luomuun siirtymistä on syytä suositella kaikille viljelijöille konkurssin ehkäisemiseksi. Hieman vakavammalla naamalla hän totesi, että luomun tuottavuutta on parannettava.

– Globaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ei ole hyvä, jos luomussa tuotetaan vähän ruokaa per hehtaari, kun käytettävissä olevat hehtaarit vielä vähenevät ilmastonmuutoksen myötä, Mattila perusteli.

Hän muistutti, että satoa rajoittavat auringonvalon, veden ja typen lisäksi useat hivenaineet.

– Yksi keino luomun tuottavuuden kasvattamiseksi on poistaa kasvien kasvua rajoittavat tekijät lannoituksella: esimerkiksi rikin, boorin, mangaanin ja sinkin puute leikkaavat luomusatoja.

Mattila arvioi, että luomupellon satotasoa on mahdollista nostaa merkittävästi EU:n nykyisen luomulainsäädännön puitteissakin. Se onnistuu huolehtimalla maaperän hyvästä kasvukunnosta ja kasvien riittävästä typensaannista sekä varmistamalla tarvittavat hivenaineet esimerkiksi siementen peittauksella tai kasvunedisteillä.

– Samalla kun luomun satotaso nousee, pellon kyky sitoa hiiltä lisääntyy. Jo nyt luomuviljely sitoo enemmän hiiltä maaperään kuin tavanomainen tuotantotapa, Mattila muistutti.

Ongelmana tahtoo vain olla se, että hivenlannoitukseen soveltuvia luomulannoitteita ei Suomen markkinoilla tällä hetkellä pahemmin ole jokseenkin kompleksisen lannoitelainsäädännön takia. ◀ Tämän aineiston tuottamista on rahoittanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. www.proluomu.fi

LUOMULEHTI 2 | 2016

39

TEKSTI: SARI IIVONEN JA PIRJO KIVIJÄRVI KUVA: PIRJO KIVIJÄRVI

Kerääjäkasvien hyödyissä on suuria eroja Valkosinappi keräsi typpeä maanpäälliseen kasvustoonsa tehokkaimmin. Italian raiheinä kerääjäkasvina laski merkittävästi luomuporkkanan kauppakelpoista satoa seuraavana kesänä.

K

erääjäkasveja hyödynnetään vihannestiloilla ravinteiden talteenotossa varhaisvihannesten sadonkorjuun jälkeen ja viherlannoituskasvuston lopetuksen jälkeen, jolloin peltoon on muokattu paljon ravinteita sisältävää biomassaa.

Kerääjäkasvien käytöllä voidaan estää ravinteiden huuhtoutumista viljelykasvien ulottumattomiin, parantaa maan kasvukuntoa ja heikentää rikkakasvien kilpailua. Kerääjäkasvilajien valintahetkellä olisi hyvä miettiä kerääjäkasvien erilaisia ominaisuuksia ja niiden soveltuvuutta kerääjäkasvia seuraavan vihanneksen esikasviksi.

Suomen oloissa on tutkittu hyvin vähän eri kerääjäkasvien biomassan tuottoja ja luomupelloilta tutkittua tietoa on saatavissa vieläkin vähemmän. Vuonna 2014 testasimme luomuvihannespellolla eri kerääjäkasveja heinäkuussa korjatun luomuparsakaalin jälkeen.

Testattaviksi kerääjäkasveiksi valittiin italianraiheinä (lajike Meroa, kylvömäärä 25 kg/ha), valkosinappi (lajike Achilles, 20 kg/ha), öljyretikka (lajike Farmer, 15 kg/ ha) ja hunajakukka (lajike Balo, 15 kg/ha).

Hunajakukan siemenmäärä oli poikkeuksellisen korkea, sillä käytössä olleen siemenerän itävyys oli vain noin 55 %.

Valkosinappi tuotti selvästi suurimman

40

LUOMULEHTI 2 | 2016

maanpäällisen biomassan ja hunajakukka oli toiseksi tuottoisin.

Italianraiheinän ja öljyretikan maanpäälliset biomassat jäivät hyvin vaatimattomiksi, alle 300 kg kuiva-ainetta/ha. Öljyretikan heikko kasvu johtui erittäin huonosta taimettumisesta, mikä saattoi johtua parsakaalin sadonkorjuujätteen epäedullisesta vaikutuksesta öljyretikan siemenen itämiseen.

Ympäristökorvausjärjestelmän mukaan kerääjäkasvit tulisi kylvää viimeistään elokuun puolivälissä. Ristikukkaisille kasveille voi suositella kylvöä jo heinäkuun-elokuun vaihteessa riittävän lämpösummakertymän varmistamiseksi.

Kokeessamme elokuun puoliväli oli liian myöhäinen kylvöaika. Aikaisemmalla kylvöllä olisi kerääjäkasvien kasvu ja ravinteiden kertyminen kasvimassaan voinut olla huomattavasti suurempi.

Vuonna 2010 tavanomaisella vihannestilalla toteuttamassamme kerääjäkas-

Kerääjäkasvien jälkeen kylvetyn luomuporkkanan koeruutujen sato nostettiin käsin.

vikokeessa kylvimme kerääjäkasvit jäävuorisalaatin sadonkorjuun jälkeen jo 20.7. Lokakuun puoliväliin mennessä sinappien ja öljyretikan kylvöseos tuotti noin 7 000 kg kuiva-ainetta/ha ja kaura noin 3 200 kg/ha.

Viljat ovat vihannestiloilla kasvitautien osalta turvallisia kerääjäkasveja, mutta niiden kuiva-ainesadot jäävät usein alhaisemmiksi kuin nopeakasvuisten ristikukkaiskasvien. Viljat ovat myös heikkoja kilpailijoita rikkakasveja vastaan.

Maanpäällinen biomassa ei kerro kuitenkaan koko totuutta kerääjäkasvin kyvystä sitoa ravinteita, sillä merkittävä osa biomassasta syntyy juuristoon ja eri kasvilajeilla on erilainen kyky kerätä ravinteita talteen.

Kerääjäkasvit nappasivat tehokkaasti syksyllä huuhtoutumaan alttiita ravinteita Tarkastelimme kokeessa myös kerääjäkasvien kykyä kerätä parsakaalin korjuun jälkeen pellossa olevia ravinteita maasta, erityisesti huuhtoutumaan altista liukoista typpeä. Vertailualana oli saman peltolohkon kaista, johon ei kylvetty lainkaan kerääjäkasvia.

Elokuussa juuri ennen kerääjäkasvien kylvöä otettiin koealalta kokoomamaanäyte, jonka perusteella liukoisen typen määrä oli 0–50 cm:n maakerroksessa 57 kg/ha. Syyskuun puoliväliin mennessä liukoisen typen määrät kohosivat avokesannolla ja öljyretikka-alalla 0–50 cm:n maakerroksessa 108–117 kiloon hehtaarilla. Italianraiheinä-, hunajakukka- ja valkosinappi-aloilla olivat liukoisen typen määrät vastaavassa maakerroksessa syyskuun puolivälissä keskimäärin 64 kg /ha.

Lokakuun puoliväliin mennessä oli valkosinappikasvusto kerännyt maanpäälliseen biomassaansa lähes 58 kg typpeä ja hunajakukka 33 kg typpeä hehtaaria kohden laskettuna. Valkosinappikasvuston typpipitoisuus oli selvästi korkeampia kuin italianraiheinän, mikä osaltaan selittää valkosinapin hyvää kerääjäkasvikykyä.

Käsittely

2000 1800

Kuivapaino, kg/ha

Elokuun puolivälissä kylvettyjen kerääjäkasvien kasvu lokakuun puoliväliin mennessä. Pylväät kuvaavat koealan neljästä kohdasta korjatun sadon keskiarvoa ja janat koepisteiden välistä keskihajontaa.

1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0

Italianraiheinä

Hunajakukka

Lokakuun puoliväliin mennessä maan liukoisen typen määrä hehtaarilla väheni avokesantoalalla 55 kg verrattuna syyskuun puolivälissä mitattuun määrään.

Voidaan siis arvioida, että maan ollessa paljaana lähes 55 kg/ha liukoista typpeä oli tällä luomupellolla alttiina huuhtoutumaan 50 cm alempiin maakerroksiin ja vähitellen matalajuurisempien satokasvien saavuttamattomiin.

Avokesantoalalta lokakuussa mitatusta liukoisen typen määrästä oli muokkauskerroksen alapuolisessa maakerroksessa, 25–50 cm:n syvyydessä 55 prosenttia.

Valkosinappialalla 42 prosenttia liukoisesta typestä oli vastaavassa syvyydessä ja suurin osa muokkauskerroksessa.

Italianraiheinä pystyi yllättävän hyvin keräämään typpeä maasta huolimatta typen vähäisestä kertymisestä maanpäälliseen biomassaan. Selitys löytynee vahvas-

Valkosinappi

Öljyre kka

ta juuriston kasvusta. Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa on arvioitu, että italianraiheinän kokonaisbiomassasta kertyy juuristoon yli kolmannes.

Kerääjäkasvit estävät myös muiden herkästi huuhtoutuvien ravinteiden häviämistä pellon ravinnekierrosta. Esimerkiksi rikki huuhtoutuu herkästi maassa syvemmälle, jolloin kerääjäkasvi voi nostaa sitä ylempiin maakerroksiin. Riskikukkaiset kerääjäkasvit ottavat myös tehokkaasti rikkiä biomassaansa ja tanskalaisen tutkimuksen mukaan voivat lisätä seuraavan kasvin rikin saantia jopa 50 prosenttia.

Esikasvivaikutus vaihtelee Selvitimme kokeessamme kerääjäkasvien esikasvivaikutusta luomuporkkanan satotasoihin. Kerääjäkasvustot muokattiin maahan seuraavan vuoden huhtikuussa,

Elokuun puoliväli

Syyskuun puoliväli

Lokakuun puoliväli

Maan liukoinen N

Maan liukoinen N

Maan liukoinen N

0-50 cm:n syvyydessä

0-50 cm:n syvyydessä

0-50 cm:n syvyydessä

(kg ha-1)

(kg ha-1)

(kg ha-1)

Avokesanto

57

108

53

-

-

Italianraiheinä

57

66

47

9,5

3,3

Hunajakukka

57

59

45

33,4

3,6

Valkosinappi

57

68

53

57,5

4,1

Öljyretikka

57

117

74

14,6

5,3

Kerääjäkas-vuston maanpäälli-nen N (kg/ha)

Kerääjäkasvuston maanpäällinen N-%

Maan liukoisen typen määrät luomuparsakaalin sadonkorjuun jälkeen ennen kerääjäkasvien kylvöä elokuun puolivälissä ja kylvetyillä kerääjäkasvikaistoilla sekä kerääjäkasvien typpikertymät.

LUOMULEHTI 2 | 2016

41

Porkkanan kauppakelpoinen sato edellisenä syksynä kasvatetun kerääjäkasvikasvuston jälkeen. Pylväät kuvaavat koealan kolmesta kohdasta korjatun sadon keskiarvoa ja janat koepisteiden välistä keskihajontaa.

◀

60000 50000 40000 30000 20000 10000 0

Avokesanto

Italianraiheinä Hunajakukka

viin pidemmällä aikavälillä, sillä kerääjäkasvit pystyvät ylläpitämään ravinteiden pidättymistä ylempiin maakerroksiin.

Käytäntöjen kehittäminen vaatii kokeiluja Kerääjäkasveja tarvitaan ravinteiden talteenotossa ja kierrättämisessä sekä luomu- että tavanomaisilla vihannestiloilla.

Lisää tietoa tarvitaan Suomen oloihin soveltuvien kerääjäkasvien ominaisuuksista ja niiden esikasvivaikutuksista eri vihanneksille. Tässä työssä testattujen kerääjäkasvilajien lisäksi olisi hyvä testata erilaisia kerääjäkasvisiemenseoksia, joissa tulisi eri kasvien erilaiset ominaisuudet hyödynnettyä.

Esimerkiksi palkokasvit vapauttavat tehokkaasti ravinteita syväjuuristen vihannesten tarpeisiin jo seuraavana kasvukautena, mutta eivät ole tehokkaita keräämään ravinteita maan pintakerroksiin.

Siemenseosten avulla voisi olla mahdollista estää tehokkaasti ravinteiden huuhtoutumista ja samalla tuottaa positiivinen

Valkosinappi

Kirjoittajista Sari Iivonen työskentelee tutkimuskoordinaattorina Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa ja Pirjo Kivijärvi vanhempana tutkijana Luonnonvarakeskuksessa.

Tämä artikkeli perustuu pääosin maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Luomupuutarha-hankkeessa toteutettuun tilakoetutkimukseen.

Treffler- kultivaattorilla tarkka ja tasaista matalaan muokkaausta. Leveillä hanhenjalkaterillä saadaan koko maanpinnan irtileikkaus.

Treffler-rikkaäkeen erikoisuutena on vetojousella säädettävä piikkien painotus. Siksi Trefflerillä voidaan äestää niin hentoa juuri pinnalle tullutta orasta tai pitkälle ehtinyttä kasvustoa.

Neuvonta ja myynti: Vihdin Kone 045-130 8999 VIHDIN KONE

42

LUOMULEHTI 2 | 2016

Öljyre kka

esikasvivaikutus seuraavana vuonna kasvatettavalle syväjuurisille vihanneksille.

Kerääjäkasvien käytön kehittäminen vaatii myös viljelytekniikkaan liittyviä kokeiluja. Vihannestilojen kesä on hyvin kiireinen ja aikaikkuna kerääjäkasvien kylvölle varhaisvihanneksen korjuun jälkeen on kapea. Jos vihannesten sadonkorjuu ajoittuu vasta heinä-elokuun vaihteeseen, tulee kerääjäkasvin kylvölle kiire.

Tämän takia olisi hyvä testata vihanneksille soveltuvia aluskasveja. Kerääjäkasvien kylvö aluskasviksi voisi mahdollistaa kerääjäkasvien käytön myös loppukesästä korjattavilla vihanneslohkoilla. ◀

◀

porkkana (lajike Excelso) kylvettiin kesäkuun alussa ja sato nostettiin syyskuun alussa.

Porkkanan kauppakelpoinen sato oli korkein avokesannon ja öljyretikan jälkeen. Näissä käsittelyissä ei ollut juurikaan kasvustoa sitomassa ravinteita, vaan ne huuhtoutuivat alempiin maakerroksiin, joista syväjuurinen porkkana pystyi niitä tehokkaasti hyödyntämään.

Porkkanan kauppakelpoinen hehtaarisatosato oli italianraiheinäkaistalla ja hunajakukkakaistalla noin 12 000 kg ja valkosinappikaistalla noin 5 000 kg alhaisempi verrattuna avokesantokaistalta korjattuun satoon. Kokeessamme testattujen kerääjäkasvien esikasvivaikutus seuraavan vuoden porkkanasatoon oli siis negatiivinen.

Kerääjäkasvit vaikuttavat seuraavana vuonna kasvatettavan vihanneksen kasvuun hyvin vaihtelevalla tavalla.

Vaikutukset riippuvat lukuisista eri tekijöistä kuten kerääjäkasvilajista, kerääjäkasvuston murskausajankohdasta, talven sääoloista, maalajista ja viljeltävästä satokasvista.

Tanskalaisten tutkimusten perusteella on havaittu, että matalajuuriset vihannekset, kuten sipuli ja salaatti, hyötyvät eniten kerääjäkasvien pintamaahan keräämistä ravinteista. Kerääjäkasvien käytön hyöty ravinteiden käytön tehokkuuden näkökulmasta katsottuna voi tulla näky-

Kauppakelpoinen sato, kg/ha

70000

TULOSSA: Mikkelin luomumessut 30.9.–2.10.2016!

TEKSTI JA KUVAT: HELI PELTOLA

Luomutietoa kauppakeskukseen

Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskosen aiheena oli Pohjoismaat kilpasilla – mikä maa johtaa luomukisaa?

Hyvä ruoka kutsuu -yleisötietoiskut pysäyttivät ihmisiä Mikkelin kauppakeskus Akselissa tammikuussa. Luomutuottajat ja tutkijat kertoivat hyvän ruoan alkuperästä, luomuruoan tuottamisesta ja sen hyvää tekevistä vaikutuksista.

T

apahtuman järjestäminen lähti paikallisen lähija luomuruokakauppa Tuorepuodin aloitteesta.

Tuorepuodin yrittäjät Miia Taivalantti ja Heli Ursin ovat huomanneet, että ihmisiä kiinnostaa ruoan alkuperä, mutta luomusta tiedetään vähän.

Tuorepuoti muutti vuoden alusta uusiin liiketiloihin kauppakeskus Akseliin ja järjesti avajaisten kunniaksi Hyvä olo -tapahtumaviikon. Avajaisviikolle Tuorepuoti pyysi avuksi Luomuinstituutin kertomaan asiakkaille luomusta päivän ajaksi. Viikon aikana liikkeessä järjes-

tettiin muutakin ohjelmaa, kuten tuotemaistatuksia ja aamuvenyttelyä.

– Tapahtuma oli kiinnostava ja kulut jäivät hyvin pieneksi, kun yhteistyötä tehtiin kauppakeskuksen ja yrityksien kanssa. Samaa mallia voitaisiin toteuttaa eri puolilla Suomea, erilaisten asiantuntijoiden kanssa, kannustaa Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen.

– On hauska jalkautua ihmisten keskelle muutenkin kuin perinteisemmissä messu- tai ulkotapahtumissa, pohtii Siiskonen. ◀

Onnellisten kanojen munia vai luomumunia? oli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Brita Suokkaan tietoiskun aihe.

Wehmaan kartanon isäntä Carin Grotenfelt kertoi maitotilansa eläinten hoidosta ja ruokinnasta ja siitä, mikä maidosta tekee luomua.

LUOMULEHTI 2 | 2016

43

Teksti ja kuvat: Riitta Makkonen

Luomulle kasvot

REKO-renkaan kautta

J

oensuun ja Kiteen REKOrenkaat aloittivat toimintansa vauhdikkaasti.

Tohmajärveläinen lampuri Outi Sirola perusti Facebook– ryhmän tyttärensä Roosa Honkasen kanssa 3. helmikuuta.

Ryhmään liittyi muutaman päivän sisällä 15 tuottajaa, joista yhdeksän on luomutuottajia. Kuluttajia liittyi kahden viikon sisällä yli 850 ja uusia tulee ryhmään mukaan koko ajan.

Ensimmäinen jako oli Joensuussa runsaan viikon kuluttua 11. helmikuuta.

Räntäsateisella Joensuun torilla liha, kananmunat, jauhot ja marjat vaihtoivat omistajaa. Tuottajat ja kuluttajat kohtasivat toisensa.

Poikkeuksellista uudessa REKO-renkaassa on se, että sen ylläpitäjä on tuottaja. Vastaavia renkaita on Suomessa viisi, muut ovat kuluttajavetoisia.

– Mielellään luomua, mutta vähintään lähiruokaa, kertoo joensuulainen Mervi Kettunen. Hän oli ensimmäinen asiakas Joensuun ensimmäisessä REKO-renkaan jaossa

– Jonkun piti vain aloittaa, asiaa on pohdittu riittävän pitkään, Outi Sirola kertoo.

Maku ratkaisee Joensuulainen Mervi Kettunen löysi REKO-renkaan Facebookin kautta.

– Olen käynyt jo aikaisemmin Kaisan kanalan maatiaismunia suoraan tilalta Kontiolahden Kyyrönsuolta, mutta REKO on kätevä, kun samalla voi tilata muitakin tuotteita ja noutaa kaikki kerralla samasta paikasta. Minä ostan tänään kananmunia, naudan jauhelihaa ja valkosipulia, Kettunen luettelee.

Hän suosii lähi- ja luomuruokaa. Suoraan tuottajilta ostettujen tuotteiden hinta-laatusuhdetta hän pitää erinomaisena.

– Maku on niin paljon parempi. REKO-jakelussa tutustuu samalla myös ruuan tuottajiin, eläinten kasvattajiin ja heidän kanssaan voi keskustella, Kettunen kiittää.

Joensuun torilla.

Hän aikoo pysyä REKO-asiakkaana.

– Kahden viikon kuluttua uudestaan, hän huikkaa lähtiessään.

Tehokasta markkinointia Polvijärveläinen Piia Karhinen avaa pakettiauton takaovet. Auton viereen kertyy pieni jono. Charolais-rotuun erikoistuneen luomunautatilan lihat siirtyvät paketti kerrallaan asiakkaiden kasseihin.

– Tänään meni jauhelihaa, paisteja ja fileitä, kahdeksan eri tilausta, Karhinen kertoo.

Karhisilla on Polvijärvellä pieni tilamyymälä. Lihat teurastetaan paikkakunnan omassa pienteurastamossa Liha-aitassa kaksi kertaa kuukaudessa.

– Lihaa menee säännöllisesti suoramyyntinä myymälästä. REKO on myymälään verrattuna todella tehokasta markkinointia, sillä tilaukset tulevat asiakkailta suoraan Facebookin välityksellä.

– Tietysti aikaa menee jonkin verran tilausten pakkaamiseen ja kuittien kirjoittamiseen, mutta täällä torilla kaikki käy todella nopeasti, kahdeksan tilausta oli ja jako on ohi alle puolessa tunnissa, Karhinen ihmetteli nopeaa toimintaa.

Ensimmäisessä jaossa lihaa meni 20 kiloa, joista noin puolet uusille asiakkaille.

Suurin osa tilauksista oli kilon eriä.

– Pakkasin lihaa hieman yli tarpeen ja se oli hyvä, sillä tässä kävi muutama sellainenkin asiakas, joka ei ollut tehnyt ennakkotilausta.

Naudanlihan lisäksi Karhisella on asiakkaille oman tilan luomujauhoja- ja Vaakasuoraan vihmoneesta räntäsateesta huolimatta ilmeet Joensuun ensimmäisessä Reko-ruokajaossa olivat iloiset. Mervi Kettunen, oikealla, sai kassiinsa Piia Karhisen tuottamaa luomujauhelihaa.

44

LUOMULEHTI 2 | 2016

SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI

hiutaleita, jotka on jauhatettu Puhoksen myllyssä Kiteellä.

– Vehnäjauhoja, mannaLampuri Outi Sirola on suurimoita, vehnälesetPohjois-Karjalan eteläisen tä, kaurahelmiä, ohrasuuReko-renkaan ylläpitäjä yhdessä tyttärensä Roosa rimoita, ruisjauhoja, hän Honkasen kanssa. Sirolan luettelee.

Tila kuuluu Karelia à la carte – REKOssa tuottaja on –verkostoon. suorassa kontaktissa asiakkaan kanssa, Karhinen löytää uudesta tavasta välittää tuotteita etuja muihin vastaaviin verrattuna.

Ensimmäinen Reko-jako oli sen verran rohkaiseva kokemus, että hän aikoo tulla jatkossakin.

Lampaanosia monipuolisesti Outi Sirola toi Reko-jakoon karitsan lihaa. Sirolan tila on erikoistunut Oxford Down -lihalammasrotuun. Tilan pellot ovat jo luomutuotannossa ja syksyllä tilalla suunnitellaan päästävän myymään myös luomukaritsan lihaa.

– Karitsan ja lampaan lihalla on vuoden mittaan neljä sesonkia. Pääsiäinen on ensimmäinen, kesän grillikausi pihveineen ja kylkineen toinen, syksyn lammaskaaliaika kolmas ja joulunseutu neljäs, Sirola kertoo.

Hän on iloisesti yllättynyt siitä, että REKOjaossa meni tällä kertaa lihan lisäksi poikkeuksellisen paljon karitsan sisäelimiä, kuten maksaa, munuaisia, kieltä ja sydäntä. Sirolan tilan lampaat teurastetaan Kiteellä Koivikon teurastamolla.

Kiteeläinen Airi Timonen toi harvinaista herkkua, pakastettua pensasmustikkaa, jota lähti muutaman kilon verran.

Luomuliiton hallituksen varajäsenenä toimiva Timonen iloitsee REKO-renkaan perustamisesta. Hänen mukaansa se on hyvä lisä luomutuotteiden markkinakanaviin.

Jakopaikkoja uudella renkaalla tulee olemaan kaksi: Joensuu ja Kitee. Joensuun jako on parillisilla ja Kiteellä 70 kilometrin päässä jako parittomilla viikoilla.

– Kiteelle tulee varmaan ainakin osittain eri tuottajia kuin Joensuuhun, hän arvioi. ◀

 Lisää humusta  Parantaa maan rakennetta  Sitoo ravinteita  Tukahduttaa rikkakasvit  Torjuu ankeroisia  Pienentää kasvitautipainetta

CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA

SMASH-VALKOSINAPPI

COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa)

UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN

KATSO

eo: haran esittelyvidom www.garford.c

Robocrop

TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm:

• Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella.

Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri.

Maahantuonti ja myynti: LUOMULEHTI 2 | 2016 45 S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.fi

TEKSTI: ELISA NIEMI

Olavi Hiltunen

Sopivat maat lantulle

- Luomuvihanneksilla on kova kysyntä, mutta silti viljelijälle on tärkeää tietää etukäteen, minne myydä suuremmat satomäärät, toteaa Savo-Karjalan luomuyhdistyksen palkitsema Vuoden luomutoimija Olavi Hiltunen Juankoskelta.

O

lavi Hiltunen on erikoistunut lanttuun, jota monet pitävät epävarmana kasvina. Sen alaa on lisätty noin 1,5 hehtaariin.

– Alan voisi vielä kolminkertaistaa, koska kysyntää todella on.

Tuontijuurekset ovat kalliita, joten kotimaista on hyvä tuottaa.

– Valoa lanttu vaatii, sitä ei voi kasvattaa metsän reunassa. Kuivan oloinen ja kivinen maa sopivat myös.

Kahta vuottakaan peräkkäin lanttua ei kannata viljellä samalla lohkolla, etteivät tuholaisongelmat lisäänny. Maata on ladattava myös ravinteiden puolesta.

– Jos ei olisi varmuutta siitä, että saa sadon myytyä, ei uskaltaisi kasvattaa rekkakuormittain satoa, kertoo isoimmat erät Tuoreverkolle myyvä Olavi Hiltunen.

Tuoreverkko etsii aktiivisesti uusia tuottajia saadakseen lisää valikoimaa eteenpäin myytäväksi kauppoihin ja ammattikeittiöille.

46

LUOMULEHTI 2 | 2016

– Punajuurta, lanttua, kukka- ja parsakaalia, luettelee Ulla Kojonkoski Tuoreverkon tarpeita.

– Tuotteitamme on kyselty Ruotsiinkin, mutta ei ole nyt mitä luvata. Tarvitsisimme selkeästi lisää tuottajia, kertoo Kojonkoski.

Myös monipuolinen tuottaja Savo-Karjalan luomuyhdistys nostaa palkitsemisen syyksi monipuolisuuden ja innovatiivisuuden.

– Hän on hakenut uusia myytäviä tuotteita, kuten maa-artisokkaa tai vuoden 2015 asiakkaiden suursuosikkia lehtikaalia. Olli siis kulkee vastavirtaan; hän viljelee tuotteita, joita monet eivät uskalla kokeilla edes tavanomaisessa tuotannossa, kertoo pitkään Topin maatilamyymälän kauppiaana toiminut Toivo Laitinen yhdistyksen tiedotteessa.

Hiltunen viljelee myös kerä- ja punakaalia sekä noin neljää eri perunalajiketta. Tuotteiden esikäsittely on myös hal-

lussa; tuotteet on pesty tai kuorittu ja Juankosken keskuskeittiölle tarvittaessa esimerkiksi kuutioitu. Luomuviljelyyn Hiltunen siirtyi 25 vuotta sitten.

Uusia tuottajia kannustamassa Sekä Laitinen että Hiltunen toimivat Luomuliiton mentoreina ja ovat innostuneet auttamaan luomupuutarhatuotannon aloittamisesta kiinnostuneita.

– Toivottavasti jollakulla kiinnostus tarttuisi. Nuoria täytyy kannustaa ja toisaalta kertoa mahdollisuuksista myös heidän vanhemmilleen, joiden hallinnassa tilat vielä ovat. Täälläpäin on paljon hyviä peltoja, jotka sopisivat puutarhatuotantoon. Ne kannattaisi hyödyntää, toteaa Hiltunen.

Hiltusella itsellään ei ole tarpeeksi lantunviljelyyn sopivia maita ja se on yksi syy, miksi hän viljelee myös Muuruveden ammattiopiston peltoja. Omalta tilaltaan jatkossa hän vuokraisi ne pellot, jotka eivät sovi puutarhatuotantoon. Näin hän haluaisi keskittyä kasviksiin.

– Työ on tietysti sellaista, että kaikkea ei pysty koneilla tekemään, vähän täytyy kumartuakin, miettii Hiltunen työn olemusta ja miltä se nuorten silmissä vaikuttaa.

– Siirtymävaihe tavanomaisesta tuotannosta on talouden kannalta yllättävän pitkä. Jotenkin täytyisi saada tuotanto kannattamaan sinäkin aikana vaikka uudenlainen viljelymenetelmä on epävarma ja sadon hintaan ei saa luomulisää, Hiltunen pohtii.

Viljely tulee muuttumaan koko Suomessa muun muassa markkinoiden muuttumisen myötä.

– Useamman vuoden ohran viljelyn jälkeen pelto vaatii peruskunnostamista ennen lanttua. Esimerkiksi sianlantaa saaneilla pelloilla on kuitenkin fosforia hyvin ja kaliumia on helppo lisätä.

– Ohran hinta ei pysty kilpailemaan puutarhakasvien kanssa. Toivoisin, että useampi tuottaja huomaisi sen.

Hiltusella itsellään ei ole jatkajaa tiedossa perheen sisältä.

– Ikää alkaa olla. Saisi olla joku, joka innostuisi.

Muutenhan tämä loppuu kokonaan!

Palkitsemisesta hän ilahtui ja voittajan paljastamisen jälkeen lausahti: – Kyllä minä nyt olen oikein otettu tästä! ◀

Ulla Turunen

◁ Olavi Hiltunen viljelee lanttua 1,5 hehtaarilla.

Kysyntää riittäisi laajempaankin tuotantoon.

△ Savo-Karjalan luomuyhdistyksestä oli palkitsemassa Toivo Laitinen, Tarja Musikka ja Tuomo Karhunen. ▷ Olavi Hiltunen ilahtui monen vuoden työn palkitsemisesta.

LUOMULEHTI 2 | 2016

47

TEKSTI JA KUVAT: ELISA NIEMI

Tuottavuus kohdilleen Maanpään luomutilalla Pöytyällä ei ole tavoitteena kasvattaa tilakokoa vaan kehittää kannattavuutta emolehmätuotantoa ja suoramyyntiä kehittämällä.

L

uomuliiton hallitus vietti tammikuussa muutamia vuosia perinteenä ollutta tiimipäivää, jossa ideoidaan toimintaa alkavalle vuodelle ja pidemmällekin. Tilavierailukohteena oli Maanpään luomutila Pöytyällä.

Kuntaliitoksissa kasvaneen Pöytyän alueella on paljon luomutiloja. Maanpään tilalla on noin 70 hehtaaria viljelyssä ja 40 charolais-emolehmää.

– Jos peltoa mielii ostaa lisää, hinta voi olla täälläpäin jopa noin 13 000 euroa hehtaarilta ja hyvästä vuokrahehtaarista saa maksaa yleensä noin 500 euroa, kertoo isäntä Aapo Ekman.

Erityisesti idässä ja pohjoisessa tilojaan pitävät hallituksen jäsenet nostelevat hieman kulmiaan, vaikka ovat aiemminkin kuulleet, että hinnoissa on alueellisesti eroja.

– Tuottavuus ei kuitenkaan ole täällä niin paljon kovempi, keskustelee Ekman.

– Panostamme tuotannossa laatuun eikä määrään.

Tukiriippuvuus huolestuttaa – Kun tuottaja ei saa kaupoilta reilua hintaa, joudutaan myymään suoramyynnillä, pohtii Ekman.

Suurempi toimitus on 3 kertaa vuodessa, tämän lisäksi käydään REKO-lähiruokarenkaisiin noin kerran tai kaksi kuukaudessa.

Maanpään luomutilalta myydään suoraan asiakkaille 3–4 kuukauden välein.

– Naudanlihantuotannon tuet ovat tippuneet, mutta eivät ainakaan vielä merkittävästi. Tukiriippuvuus huolestuttaa, mutta niin korkeaksi ei voi hintaa suoramyyntihintaa kuitenkaan laittaa, että tukiriippuvuus merkittävästi alenisi, pohtii Ekman.

48

LUOMULEHTI 2 | 2016

– En kannata luomutukien nostoa, koska liian korkeat tukierot mahdollisesti lisäisivät näennäisviljelyä ja vahingoittavat siten luomuntuottajien mainetta.

Tukiin ja kannattavuuteen on tullut muutoksia vuosikymmenten aikana ja tulee jatkossakin.

– Minä olisin halunnut aloittaa emolehmien kasvatuksen jo 1970-luvulla, mutta silloin kannattavuuslaskelmat näyttivät miinusta. Vuonna 1995 laskelmat sitten näyttivätkin, että se kannattaa, kertoo Hereford-karjaa kasvattava Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.

Jalostus palkitsee Maanpäällä on kasvatettu charolais-karjaa yli 20 vuotta. Aapo Ekmanin isä Pertti myi paljon myös siitossonneja ja on yksi Suomen Charolais-yhdistyksen perustajajäsenistä. Ensimmäiset charolais-siemennykset on tehty jo Aapon isoisän aikana 1960-luvun lopulla. Täysin puhdasrotuinen karja on ollut melkein 30 vuotta.

– Karjanjalostus palkitsee vaikka ei siitossonneja myisikään, toteaa Aapo Ekman.

– Pidämme kuitenkin monipuolista eläinainesta. Tärkeitä kriteerejä on, että lehmä hoitaa vasikkansa hyvin ja tiinehtyy helposti.

Tavoitteena ovat pitkäikäiset eläimet.

Tällä hetkellä vanhin on 12-vuotias.

– Väkirehun osuus on meillä sonneilla tällä hetkellä 20 prosenttia, hiehoilla 0–10 prosenttia ja lehmillä 5–10 prosenttia. Kokonais väkirehuprosentti on siis alle kymmenen. Luomussahan on sallittu 40 prosenttia.

– Meillä sonnien keskipaino vuoden iässä on noin 600 kiloa ja parhaat yltävät lähelle 700 kiloa.

Laidunkauden aikana sonnit ovat tarhassa, muut laiduntavat. Hiehoille ei tule

Kevätpoikimiskausi alkoi Maanpään luomutilalla jo tammikuussa.

paljoa kasvua, mutta vasikat, jotka ovat emojen seurassa, kasvavat mukavasti hyvillä laitumilla.

– Yleensä sonnit myydään 1,5 vuoden iässä. Parempi myydä hieman varttuneempana ja lihaksikkaampana, jotta saa paremman hinnan.

– Kevätpoikiminen on meillä jo alkanut. Poikimakauden aikaistaminen on hyvä siksi, että huhtikuussa on helppoa siementää, kun laidunkausi ei ole vielä alkanut. Kesä taas on hyvä aika myydä, kun moni muu ei silloin myy, niin saadaan parempi hinta kuin esimerkiksi lokakuussa, kertoo Ekman.

Toinen siemennysaika on joulukuussa.

– Meillä hiehot ja parhaat lehmät keinosiemennetään ja karja uudistuu sitä kautta. Kiimat tarkkaillaan itse, kertoo Ekman.

– Herefordeilla on heikot kiimat. Ne ovat sellaisia vaisuja tyyppejä, kommentoi Talvitie.

Luomuliiton hallituksen jäseniä vierailulla Tiina ja Aapo Ekmanilla.

◁ Yksi keskustelunaihe oli varastokirjanpito.

Aapo Ekman tekee sen excelillä puhelimessa.

Kaavat on tehty tietokoneella ja sieltä hän myös tulostaa tiedot tarkastuksia varten.

Aktiivisin tuotantokysymyksien esittäjä oli itsekin Charolais-tuottaja Juha Hankamäki. Taustalla Janne Rauhansuu ja Soile Prokkola.

– Tänä keväänä siemennyksen onnistumisprosentti oli meillä täysi sata, keskimäärin noin 70 ja ja oma sonni paikkaa tarvittaessa, kertoo Ekman.

– Onko ollut haasteita tietää, miten mikäkin vasikka on alulle lähtenyt? kysyy itsekin charolais-karjaa kasvattava keuruulainen Juha Hankamäki.

– Yleensä ei ole, mutta jokin aika sitten halusimme yhdestä varmistaa. Geenitesti maksoi noin satasen eli aika kallistahan se oli, vastaa Ekman.

Luomua myyden ja ostaen Maanpäällä siirryttiin luomutuotantoon vuonna 1996 ja kun Aapo ja Tiina Ekman aloittivat tilanpidon vuonna 2010 oli luomussa pysyminen oli itsestäänselvyys.

△ Aapo Ekman punnitsee eläimiä säännöllisesti, jotta saa selkeät tunnusluvut kasvusta. Hyvä puoli punnituksissa on sekin, että eläimiä tulee käsiteltyä nuorena ja niin se sitten helpompaa, jos tulee tarvetta myöhemmin.

– Valinta on ideologisista syistä. Ostamme itsekin luomua. Toinen syy oli raha.

– Juolavehnättömäksi peltoja ei saa, mutta tuotanto toimii hyvin. Maalajeja on monta ja se tuo oman haasteensa.

Kaura kasvaa karjanlannan avulla hyvin ja sitä riittää jonkin verran myytäväksikin. Muuten tuotetaan omalle karjalle härkäpapua, hernettä ja nurmia.

– Erikoiskasveille ei ole tarvetta, niin niitä ei viljellä, kuvaa Ekman.

– Tavanomaiset viljelijät ovat joskus herkkiä arvostelemaan luomutuotantoa. Meidän kohdalla kuitenkin tuntuu, että luomussa on kaikki paremmin. Paitsi lisääntynyt paperitöiden määrä ja kallis luomutarkastus. ◀

LUOMULEHTI 2 | 2016

49

TEKSTI: BRITA SUOKAS

Luomuvalvonta antaa eläintilalle monenlaista hyötyä Luomueläintilat ymmärtävät luomuvalvonnan välttämättömyyden tuotteiden sertifioinnin ja luomukorvauksen edellytysten täyttymisen vuoksi.

Luomutuottajat ja ely-keskusten luomuvalvontaasiantuntijat näkevät valvonnassa mukana olemisessa myös tuotannon kehittämiseen liittyviä etuja.

Luomueläintilalliset ovat aktiivisia suoramyynnin ja tilayhteistyön tekijöitä Haastattelun antoi 47 tuottajaa. Vastaajista 11 oli naisia ja 36 miehiä. Heidän ikänsä keskiarvo oli 47 vuotta. Haastatellut edustivat kaikkia luomueläintuotannon tuotantosuuntia. Yhdeksällä vastaajista oli maitotila, neljällä kananmunantuotantoa, 32 tilalla tuotettiin lihaa, eniten lammasta ja naudanlihaa, yhdellä

Brita Suokas

Kotieläintilojen ja kasvintuotantotilojen välinen nurmirehunviljelyn yhteistyö sekä muukin viljely-yhteistyö parantavat luomun tuottavuutta, toteaa eräs haastateltava elykeskuksesta.

L

uomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla -hankkeessa tehtiin 66 haastattelua kesällä 2015.

Erityisesti haluttiin tietää, mitä tarvitaan, jotta luomuvalvonnassa mukana oleminen ja valvontatyö sujuisivat mahdollisimman vaivattomasti. Luomulehdessä 6/2015 ja hankkeen nettisivuilla kerrotaan näistä tuloksista.

Haastatteluissa kysyttiin myös vastaajien taustaa ja ajatuksia siitä, mitä myönteistä luomutuotannon valvonnassa mukana oleminen tuottaa eläintilalla, tässä artikkelissa kerrotaan, mitä heidän vastauksistaan ilmeni.

50

LUOMULEHTI 2 | 2016

tiloista oli sikoja. Kaksi vastaajaa edusti luomumehiläistarhaajia.

Vastaajat edustivat kaikkia mannerSuomen ely-keskusten alueita, haastateltavia etsittiin vähintään kolme jokaiselta alueelta.

Tuottajilta kysyttiin luomueläintuotannon aloittamisajankohdasta, tilan suunnitelmista, tilayhteistyöstä ja suoramyynnistä. Kahdeksan vastaajaa kertoi aloittaneensa jo 1990-luvun lopulla, 19 vastaajaa oli aloittanut luomueläintuotannon 2000–2009 ja 20 edellisten viiden vuoden kuluessa. Kolmannes tiloista myi tuotteita tilalta suoraan kuluttajille.

Yli puolella oli tilayhteistyötä kasvinviljelytilan kanssa. Puolet vastaajista kertoi, että heillä on halua laajentaa eläintuotantoa nykyisestä.

Ely-keskuksessa luomuvalvonta on tekijälleen osa työnkuvasta Kaikissa Suomen viidessätoista Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa toimii luomuvalvonta-asiantuntija, joka lähettää tarkastajan luomutuottajan luokse ja tekee tarkastajan raportin perusteella päätöksen siitä, täyttääkö toiminta tuotantoehdoissa annetut vaatimukset vai ei.

Haastatteluun osallistui yhdeksän eri elykeskuksen luomuvalvonta-asiantuntijaa.

Vastaajat olivat sekä naisia että miehiä, pitkään luomuvalvontatehtävissä toimineita ja juuri aloittaneita. Vastauksista selvisi, että heillä kaikilla oli ely-keskuksen palveluksessa muitakin tehtäviä kuin luomuvalvonta-asiantuntijan teh-

NEUVONNALLISUUS luomuvalvonnassa tarkoittaa, että tarkastajan tulee kertoa ennen tilalle menoa, mitä tarkastuskäynnillä käsitellään. Jos tarkastaja huomaa puutteita, hänen tulee opastaa, kuinka valvonnan vaatima dokumentointi tehdään. Jos luomuvaatimusten tunteminen on puutteellista, tarkastajan tulee neuvoa, mistä löytyy lisätietoa tuotantoehdoista. Tarvittaessa he myös ohjaavat neuvonnan asiakkaiksi. Tarkastajat eivät saa neuvoa tilan yritystoimintaan liittyvissä ammatillisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi tuotantotekniikan yksityiskohdat ja markkinointikanavat.

tävä. Luomuvalvonta-asiakkaiden lukumäärä vaihtelee hyvin paljon eri puolilla Suomea.

Tiloilla käyvä tarkastaja liikkuu usein yli maakuntarajojen Haastattelun antoi 10 valtuutettua tarkastajaa, jotka tekevät luomueläintuotannon tarkastuksia. He olivat naisia ja miehiä, eteläisimmästä Suomesta pohjoisimpaan. Kaikki tarkastavat vähintään kahden ely-keskuksen alueella. Neljä heistä toimi freelance-tarkastajana ja kuusi tarkastajista oli neuvontajärjestö ProAgrian palveluksessa. Kaikkiaan eläintuotannon tarkastajia oli vuonna 2015 nelisenkymmentä.

Vastaajat tekivät vähimmillään 20 ja enimmillään yli 100 tarkastuskäyntiä vuodessa He toimivat alueilla Satakunta, Uusimaa, Etelä-Pohjanmaa, KaakkoisSuomi, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Lappi, Varsinais-Suomi, Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Häme ja Kainuu, joten kokemustietoa kertyi laajalta alueelta.

Tuottaako valvonnassa mukanaolo hyötyä tilan toimintaan, millaista?

– Valvonta tuo luotettavuutta, herran pelko on hyvästä, sanailee varsinaissuomalainen kananmunantuottaja.

Kysymykseen antoi vastauksen 46 tuottajaa. Heistä 29 antoi myönteisen arvion valvonnassa mukanaolosta tilan toiminnan kannalta eli 63 prosenttia. Vastaajista 6 käytti ilmaisua, hyvä, mutta… ja ilmaisi moitteen tai kehittämisehdotuksen tässäkin kohdassa.

Vastaajille on itsestään selvää, että valvontaan tulee kuulua, jos mielii myydä tuotteita luomuna ja saada luomuun liittyvät tuet. Tarkastajan neuvoja antavan roolin hyödyllisyys tulee vastauksista esille kaikkein voimakkaimmin.

- Voi myydä tuotteet luomuna ja saa lisähinnan. Voi saada lisätietoja säännösten muutoksista hyviltä neuvojilta ja tarkastajilta, kertoi hyödyistä eteläpohjalainen maitotilallinen.

Uusmaalaisen lammastilallisen mielestä luomuvalvonnan hyöty syntyy siitä, ▷▷

Myönteiset asiat, joita luomuvalvonnassa mukana oleminen tuottaa Tarkastajan kanssa keskustelu antaa tietoa tuotantoehtojen muutoksista ja saa ohjeita muistiinpanovaatimusten ym. toteuttamiseen

14

Luomustatuksen varmistaminen ja luomutuen saaminen on tärkeä tilan taloudelle

8

Hyötyä tilan tuotantotavan ja talouden kehittämiseen, jatkuva seuranta on hyödyksi

7

Kuluttajat arvostavat tuotteita eettisen laadun ja turvallisuuden vuoksi, luomuun siirtymisen myötä suhde kuluttajiin kehittynyt ja parantunut

7

Luomutuotteena myyminen ja tuotteen lisähinta tärkeää tilan taloudelle

5

Luvut kertovat kuinka monta kertaa 29 myönteisen vastauksen antanutta asian mainitsi.

LUOMULEHTI 2 | 2016

51

että saa hyvää palautetta suoramyynnin tyytyväisiltä asiakkailta. Lisäksi tarkastajan kanssa keskustelu lisää motivaatiota. Emolehmätilallinen Hämeestä arvioi, että valvonta on luotettavaa Suomessa ja että luomutuki on tilalle merkittävä.

– Asiat pysyvät järjestyksessä, opettavaista keskustelua valvojilta, hän jatkaa.

Virkamiehet arvostavat luomutuotantotapaa ja tuottajia Ely-keskusten luomuvalvonta-asiantuntijat vastasivat samaan kysymykseen. Hekin ovat havainneet, että eläintilat tekevät paljon tilayhteistyötä sekä toistensa, että kasvinviljelytilojen kanssa, ja se tuo hyötyjä kaikille osapuolille.

– Valvonnassa mukanaolo tuo tilalle taloudellista hyötyä, mahdollistaa luomusitoumuskorvauksen sekä nostaa tuotteiden myyntihintaa selkeästi esimerkiksi kananmunalla ja maidolla. Se antaa myös ammattiylpeyttä. Täytyy muistaa, mistä asenneilmapiiristä Suomessa on luomua alettu kehittää 1990-luvun alussa, nousee hymy huulille, kun näkee luomun menestyvän tänä päivänä, vastaa eräs.

Toinen kuvaa eläintilojen valitettavaa tilannetta siitä, että tuotteet eivät päädy luomulaatuisina markkinoille, vastaa-

52

LUOMULEHTI 2 | 2016

EU:n luomutiedotus

Hyvää palautetta saa suoramyynnin tyytyväisiltä asiakkailta. Tarkastajan kanssa keskustelu lisää motivaatiota, toteaa yksi haastatelluista tuottajista.

Myönteiset asiat, joita luomuvalvonnassa mukana oleminen tuottaa ja kuinka monta mainintaa Myynti luomutuotteena eteenpäin ja luomutuki tärkeitä tiloille

6

Tilojen välinen yhteistyö lisääntyy, mikä tuottaa kaikille etua

6

Työmotivaatio lisääntyy, syntyy ammattiylpeyttä

3

Tuotanto aikaansaa hyötyä ympäristölle ja eläinten hyvinvointi parantuu

2

Vähemmän torjunta-aineita ja antibioottijäämiä ravintoon

2

Luvut kertovat, kuinka monta kertaa vastaajat asian mainitsivat.

Kaikki 9 vastasivat kysymykseen.

jan arvion mukaan ehkä kolmannes myy eläintuotteet täysin tavanomaisena.

Eräs vastaaja oli ajatellut asiaa laajasti ja toi sen esille näin: Tuottaa taloudellista, sosiaalista ja ympäristön tilan paranemisen pääomaa. Luomukorvauksen antama tulo on tärkeä. Luomutarkastuksella tehtävä valvonta on sen saamisen varmentamiseksi erittäin tärkeää.

Tuottajat ovat itse kertoneet, että luomueläintuotantoon mukaan lähteminen on nostanut oman työn arvostusta niin omissa kuin kuluttajienkin silmissä. Kun luomueläintilat avaavat ovensa kuluttajille, myönteinen kiinnostus on hyvin selvää. ◀

Lannasta lämpöä – ympäristön saastuttaminen on ollut aina halvin vaihtoehto

B

iotalous kansainvälistyy ja kietoutuu yhteen kiertotalouden kanssa kirjoittaa Luken professori Sirpa Kurppa. Sitran mukaan kiertotalous on Suomelle 2,5 miljardin euron mahdollisuus ja talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä. Valitettavasti hevostilojen lobbarien ja Fortumin päättäjien älykkyys näkee taloudellisuuden tekijänä vain lämmön ja sivuuttaa täysin ravinteet, kun kehotetaan polttamaan hevosenlantaa (HS 22.2.2016).

Lapsena koin vielä aidon kiertotalouden käytännön pienessä kylässä: Kun ohikulkevalta hevoselta putosi uloste tielle, lähetettiin lapset heti pihalta kaduille keräämään lannat (saksaksi Pferdeäpfel = hevosenomenat) pois. Ne katsottiin aikoinaan hyvin arvokkaaksi lannoitteeksi puutarhalle.

Yksi syy, miksi monet kansalaiset haluavat erota EU:sta ovat myös sen käsittämättömät päätökset: EU luokittelee lannan jätteeksi. Arvokkaiden ravinteiden polttaminen on hevosenlannan käsittelyn vaihtoehtojen pahin rikos: Lannan entropiaa ei oteta huomioon, lannan ravinteet hajotetaan kaasuksi ilmakehään samoin kuin muiden polttojätteiden sisältämät ympäristömyrkyt, jotka laimennetaan polttamisella haittarajojen alapuolelle. Missä tämä rikosketju alkaa?

Ensimmäinen syyllinen ovat maatalouspolitiikan päättäjät, jotka sallivat, että hevostilojen eläinmäärä ei täsmää peltopinta-alojen kanssa. Mikäli hevostiloilla olisi velvollisuus tuottaa omat rehunsa ja kompostoida hevosten lanta, lannan kierto ravinteena takaisin pelloille olisi luonnollinen ratkaisu.

Toinen syy on, että parasta kuiviketta – olkea – ei käytetä enää, koska sen korjuu on työlästä ja kallista. Lisäksi oljista on huutava pula, koska viljat on jalostettu lyhytkortisiksi ja ne ruiskute-

taan klormekvattikloridilla estämään lakoaminen väkilannoituksen vuoksi. Toinen kuivikevaihtoehto – turve – on myös kalliimpi kuin sahanpuru ja höyläkutteri. Jälkimmäiset sisältävät homeenestomyrkkyjä ja sen vuoksi hevosenlannan kompostointi ei toimi oikein tai kestää hyvin kauan.

Ja kolmas syy on, että ympäristön saastuttaminen on halvin vaihtoehto. Siksi älykkyys jää melkein aina häviölle. Älykäs vaihtoehto olisi, että hevostilat tuottavat rehut ja viljat omalla tilalla, käyttävät pitkäkortisten viljojen olkea kuivikkeena ja kierrättävät lannan joko kompostina tai tuottavat lannasta ensiksi biokaasua ja kompostoivat mädätysjäännökset.

Niin luodaan lisää työpaikkoja, vältetään väkilannoitteiden ravinteiden huuhtoutuminen vesistöön ja hiilidioksidia tuottavia pitkiä kuljetuksia. Lisäksi hoidetaan maaseudun biodiversiteettiä. Toki se on huomattavasti kalliimpaa kuin ympäristön saastuttaminen – lyhytaikaisesti – mutta ehkä hevosalallakin kestävyystutkimuksen tulokset ja älykkyys voittavat pitkäaikaisesti. Mutta siihen tarvitaan asioiden pätevää esittelyä eri näkökulmista myös tiedotusvälineissä.

WINFRIED SCHÄFER Kirjoittaja on Helsingin yliopiston maatalousteknologian dosentti ja erikoistutkija Luonnonvarakeskuksessa.

LUOMULEHTI 2 | 2016

53

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 27.5.

LUOMUVILJELYYN

KARJATILALLE

Kärki Vitalix Nuolukivet Tilaa nyt nuolukivet ennakkohintaan!

Kärki Vitalix Magnesium Kärki Vitalix Kalsium Kärki Vitalix Umpi Kärki Vitalix Lammas P. 064 298 900 www.karkiagri.fi KONEITA

SIEMENIÄ

Meiltä tutkitusti parhaat koneet

Laatusiemenet luomuun!

UUTUUS

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Uusi tukkeutumaton AEROSTARROTATION ja tositarkka -EXACT nostavat rikkaäestyksen uudelle tasolle.

CHOPSTAR riviväliharat viljalle ja riviviljelyyn yhdessä ROW-GUARD kameraohjauksen kanssa lisää mahdollisuuksia.

Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita ja taloudellisia - näin sato nousee jopa 30 % luomutuotannossa.

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella. Osta luomuun tarkoitettu kone!

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

54

LUOMULEHTI 2 | 2016

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan.

Rahoitusjärjestelyt.

Haetaan sopimusviljelijöitä!

Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

OSTAMME LUOMUVILJAA

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

MENTOR-TOIMINTAA

Schaumann Leckmasse -nuolukivi Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet.

Hyväksytty luomuun.

20 kg astia.

Sisältää mm.

40 mg seleeniä. www.eurotrading.fi

LUOMUVILJELYYN

LUOMUTUOTTEITA

p. 010 3211 950

Oletko uusi luomuyrittäjä? Laajentamassa luomutilaa? Mentorilta voit kysyä käytännön tietoa päätösten tueksi.

Lisätietoja: elisa.niemi@luomuliitto.fi, puh. 0400 534003 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

GRAAFISTA SUUNNITTELUA

SINULLA ON TUOTE, MEILLÄ TAITO tehdä pakkauksesta toimiva, persoonallinen ja tunnistettava.

GRAAFISEN SUUNNITTELUN PALVELUT

OTA YHTEYTTÄ Tiina Leino | p. 040 7089 367 | tiina.leino@mac.com www.villakas.fi

LUOMULEHTI 2 | 2016

55

Luomulehti 35 v.

Luomuliitto

30v.

Luomulehti, alun perin nimeltään Omavarainen maatalous, on ilmestynyt 35 vuotta. Tämä artikkeli on ilmestynyt alunperin Omavarainen

TEKSTI: ERKKI PÖYTÄNIEMI njohtaja 1989 – 1992

maatalous –lehdessä 2/1984. Riitta-

omavaraisuutta Lm-viljelystä

ovat vinään. ä, ja llä ja

artikkelin tähän lehteen.

seminaari

na 1995 luomutuen muuttuessa osaksi ympäristötukea. Ja Ekoviljelijät ry:ssä, jonka puheenjohtaja Urho myös oli samoihin aikoihin, heräsi 1990-luvun alkuvuosina keskusteuonnonmukainen viljely ja lu starttitypen luonnonmukaiset sallimisesta luomussa.

Esimer- tuttuotteet kiksi 30 – 50 kgkijaseminaari väkilannoitetyppeä hehtaaril- 3–4 pidettiin le oli ollut käytäntö luomutiloilla kymmenen toukokuuta 1984 Helsingin vuotta aikaisemmin. Se takasi hyvät sadot ja yliopiston Viikin laitoksilla. paransi erityisesti ravinnetasetta. EhdotukSeminaari oli aineistoltaan laaseksi se kuitenkin jäi.

L

Luomutilojen määrä: 160…373 kpl.

Kuva: Markku Mäkelä / LLA

viljevuo80man ava-

Leena Inki toimitti lyhennetyn

ja, kuten luonnonmukaisesta viljelystä puhuttaessa kehittyi sopii ollakin.

Myös paikalla Laidunviljely Liiton avulla ollut tutkijakaarti oli edustava.

Karilla ongelmana olivat laitumet. Lypsykarjaa oli Seminaarin jo silloin noinensimmäisessä 40 päätä. Laidunosassa alaa olikäsivuosiakylläteltiin luonnonmukaisen viljelyn nykytarpeeksi, mutta se oli ”ketunmultaa”, Urho Kari, mv., 69 v, Lehtimäki tilaa ja tutkimuksen aukkokohtia. htaja luonnostaan hapanta hienoa tai karkeaa hie-ProMartti eivät Markkula esitti ”Silmaa-ja • Luomuliiton hallituksessa 1985 – 1992, Siinä palkokasvit menestyneet. mäi- taa. fessori puheenjohtaja 1989 – 1992 metsätalousministeriön luonnonmukaiti si- loin ei vielä käytetty valkoapilaa ja alsikeapi• Lypsykarjatila Lehtimäellä Etelä-Pohjanmaalla, viljelyn toimikunnanodotti työtä.löytäToimiSamoin virna laidunkasvina 1989 laa. sen eläkkeellä vuodesta 1999 • Nyt: renkinä poikansa Villen talossa; kuntaJajätti mietintönsä maa-ajatella ja metsätaraiheinää ei uskallettu iljopa mistään. vapaa-aikana rakentaa maatalousmuseota 6. kesäkuuta. Lisäksi lannoitusta apulannalla.” että manlousministeriölle • Puinut vuonna 2005 noin 100 ha viljaa si. kuultiin esitykset lm-viljelyn tutkimuk• Suosikkikone: häkäpönttöauto on luomukone nos- Pyöränvälipakkeri • Viimeksi luettu kirja: ”joku sotakirja se oli” sesta muissa pohjoismaissa (prof. Eeva op- 1980-luvun liiton kokouksia Tapio), pioneeriaikana Pellervon markkinatutkimuslaiTuki pidettiin usein maatiloilla. ”Sieltä meille toksen LUOMU-projektista (agr. tuMatti otila ovat olleet innovatiivisia ja ottaneet rohkeasUrho Kari ja Jukka Rajala Luomuliiton ilas- livatKujala), ideat uusista laidunsiemensekoituksista” MTTK:n omavaraistutkimuksesJukka Rajala, agr. MMM, mista ti käyttöön uusia menetelmiä viljelyssä, maan20-vuotisjulkaisussa. tilan Urho takapyörä-kylvökoneesta jakaa tunnustusta. ”Nyt laitumetHY:n kasva-vilje-levittimestä, luomuviljelijä, 53 v, Hirvensalmija pyöta (erik.tutk.)

Jouko Sippola, pal- muokkauksessa sekä rikkakasvien torjunnaslista vat liikaa”, ränvälipakkerista. lisää keskusteluun nykyinen isänlyjärjestelmätutkimuksesta Suitian koetija jopa metsäpolttoaineella een. sa. Nestekaasulla • Päätyö koulutussuunnittelija Mikkelissä .

Karilla tehtiin vuonna tä Ville Kari. ”Valkoapila ja raiheinä puskee lalla (MMK Asko Hanukkala), Kuopion Luomusopimus voja toimivia liekittimiä on kehitetty”. Luomuvil• Vuonna 1988,valmiita kun Luomuliitto perustettiin, maa- niin,Yliopistossa 1994, jolloin oltiin jättämään väkiettä ne täytyytapahtuvasta niittää syksyisin, jotta nuralan tutkimukRajalalla oli oma silkkipaino. Jo silloin monta Mik- jelijät ovat vuosien varrella kehittäneet onna metsesta lannoitteet pois kaikilta lohkoilta. eivät homehdu”.

Urho täydentää vielä, että painettiin Leppäkerttu-pusseja saman vuoden oli(vs. prof.

Heikki Hokkanen), palko- lousoppikirjat.

Enemmän tutkittavaa hyvää konetta ja laitetta. ”Mutta hierakan irmaatalousnäyttelyyn Mikkeliin. itel- viljelyn onnistuminen riippuu monesta asiasta HK kasvitutkimuksen (prof. Eero si biologisen torjunnan eli rikkaruohojen • Viljelee luonnonmukaisesti maatilaa vain on kertanykytilasta kaikkiaan yksinkerluo- roitusrauta uon- ja puhuu innokkaasti uusista koneista; letkuja hoitaa metsää ja pieneliöiden käytön Varis) karjanlantatutkimuksesta (tutk. tuhohyönteisten ja tosijahyvä laite”, Rajala kehuu. kke- tainen • Viimeksi luettu kirja: Miguel Altieri: Erkki Kemppainen). alalla.

Käytännön näistä a on Genetic Engineering insovellutuksia Agriculture Luomu vuonna 2010 Luonnonmukaisen viljelyn taloudelliasioista saa kuitenkin vielä odottaa. uuri elee ”Olemme matkalla kohti vahvempaa suuttahyvällä pohti osastopäällikkö Hannu SepErikoistutkija Risto Tahvonen piti kasmu.fi luomua”.

Vuonna 2010 luomutuotteita käyte- na. Tästä on hyvä laajentaa eteenpäin. Julkipänen.

Ekoviljelijät ry:n puheenjohtaja vitautien osalta viljelykasvien kestävyystäänUrho paljonKari julkisessa ruokailussa ravintosuunnata kestävän kehija MMK Jukka jaRajala Etelä-sia hankintoja jalostustapitää tärkeimpänä keinona tautien loissa.

Suomessa on useitayhdistyksestä luomuprofessoreja. mukaiseen tuotantoon. ruo-keinoSavon lm-viljelyn esittivättyksentorjunnassa.

Biologisen”Julkisen torjunnan Luomuviljelty peltoala kasvaa yli kaksinkertai- kailunjatulee olla voidaan tiennäyttäjä luomutuotteiden viljelijöiden toiveita tutkimukselle. tuskin soveltaa peltoviljelyyn, seksi. Jalostajat valmistavat esittivät suuren osan tuotAlan asiantuntijat myös näke-käyttäjänä”. koska pellolla olosuhteita ei voida halliluomuraaka-aineista”. useita hyviä esimerkkejä iloja teista myksiään kasvinsuojelun mahdollisuuk- Maailmalla ta, kuten on kasvihuoneessa.

Erikoistutkija ”Luomutuotanto on ympäristöystävällisen ja panostuksesta luo- tuotSasista luonnonmukaisessa viljelyssä. Eri-valtiovallan Katri linjauksista Tiitanen esitteli pettymyksen ja kestävän kehityksen veturi.

Luomutuotteiden käytön lisäämiseen.

Tukholman ullut tuotannon koistutkija Leila-Riitta Erviö katsoi, ettei taneita kumppanuuskasvitutkimuksiaan auranmekaanisen kärkenä kohti kestävää maa- kaupunki asettanut tavoitteeksi lisätä kah- hounon- mu toimii ainakaan rikkaruohontorsekäon onnistuneempaa laajamittaista den vuoden aikana luomutuotteiden käytön tty”, taloutta ja kulutusta”, Rajala linjaa. junnan alalla ole juuri tutkittavaa; olisi kutinkasvien käytön kokeilua C.F. Ami15 prosenttiin. Muita hyviä esimerkkejä ovat vain kaivettava 1930-luvun Julkinen ruokailuesiin malliksi muillemaata- noffin tilalla Maskussa.

a ja usaihulin, tuo-

Kuva: LLA

ät innovatiivisia

Kööpenhamina ja Wien sekä Etelä-Ruotsin Rajala löytää KULTU -toimikunnan mietin- kaupungit. ”Samanlaisia linjauksia tulisi tehdä nöstä luomutuotannon 56hyviä suuntaviivoja LUOMULEHTI 2 | 2016 meidän suurimmissa kaupungeissa. Jos puolet kehittämiseen. ”Luomutuotantoa tulee kehit- Helsingin julkisesta ruokailusta siirtyisi luotää määrätietoisesti eikä luottaa pelkästään mutuotteiden käyttäjäksi, olisi sillä huomat-

Toisena seminaaripäivänä tarkasteltiin luonnonmukaisesti viljeltyjä tuotteita ja niihin liittyvää tutkimusta ja valvontaa.

Tuotteiden laatua, säilyvyyttä ym. käsittelevät esitykset olivat pettymys, koska vaikka tutkijat kyllä hallitsivat oman alansa, he eivät tienneet luonnonmukaisesta viljelystä juuri tavanomaisia ennakkoluuloja enempää. Siten he eivät voineet tehdä lm-tuotteiden laadusta päätelmiä, joilla olisi todellista merkitystä. Mm. esitettiin, että luonnonmukaiset tuotteet säilyvät huonommin ja ovat hygieniseltä laadultaan tavanomaista huonompia, koska näissä ei käytetä torjunta- ja säilöntäaineita. Tutkimuksiin, joissa on osoitettu luonnonmukaisen ja biodynaamisten tuotteiden parempi laatu, ei puututtu (esim. Petterson, Dlouhy). Esitelmöijien käsitykset näyttivät perustuvan paljolti tuontiyrteistä tehtyihin määrityksiin.

Erikoistutkija Erkki Aura selvitti Maatalouden tutkimuskeskuksessa tehtyjä avomaan vihannesten nitraattipitoisuus –tutkimusta. Toistaiseksi tutkimuksessa ei ole ollut mukana orgaanisesti lannoitettua koejäsentä. Koevihanneksista (porkkana, punajuuri, sipuli, kaali) punajuuri näyttää olevan herkin nitraattipitoisuuden nousulle typpilannoitustason noustessa.

Edelleen FT Arto Kiviranta esitteli tullilaboratorion toimintaa ja ulkomaisten luontaistuotetavaroiden jäämätilastoja. Toisaalta esiteltiin myös maatalous. ja luonnontuotteiden uusvientiprojektia ja lm-tuotteiden mahdollista roolia siinä.

Lopuksi teollisuuden, kaupan ja kuluttajien esittivät lyhyet puheenvuorot, joista virisi vilkas keskustelu mm. kurkun mausta ja mauttomuudesta. Seminaariraportti ilmestyy myöhemmin Suomen Akatemialta. ◀

TEKSTI JA KUVAT: RIITTA-LEENA INKI

Vuonna 2016 Viikissä luonnonmukaisen viljelyn tutkimus löytyy käsitteellä agroekologia

L

uonnonmukaisen viljelyn tutkimus löytyy vuonna 2016 agroekologian termin alta, sanoo Jukka Kivelä, joka on yrittäjä ja jatko-opiskelija Helsingin yliopiston Viikin kampuksella. Kivelä on julkaissut luomuviljelyn oppaita, toiminut neuvojana, viljellyt itse ja palannut Viikkiin suorittamaan maisteriopinnot ja jatkaa nyt tohtorikoulutettavana. Valmisteillä on väitöskirja, jonka aiheena Lihaluujauhon lannoituskäytöstä ja ravinteiden kierrätys.

Vuonna 1981 maatalousopinnot aloittanut Jukka Kivelä ei päässyt paikalle ensimmäiseen luonnonmukaisen viljelyn tutkijaseminaariin vuonna 1984, vaikka oli ollut seminaaria järjestämässä. Kivelä oli saanut kesätyöpaikan Kajavalan taimistolta, eikä sieltä niin vain lähdetty parhaan kevätsesongin aikaan seminaariin. Eturivin maataloustutkijat olivat kuitenkin paikalla, koska maa- ja metsätalousministeriön luonnonmukaisen tutkimuksen määrärahan myötä viljelykokeita ja muuta tutkimusta oli käynnistynyt eri puolilla maata.

Seuraavina vuosina tutkijaseminaarit järjestettiin Juvalla Maaseudun kehittämiskeskus Partalassa, josta kehittyi luonnonmukaisen viljelyn tutkimuksen keskus.

Viime vuosina luomututkimusseminaarien järjestäjänä on toiminut monitieteiden verkosto-organisaatio Luomuinstituutti, joka kokoaa niin Helsingin yliopiston kuin Luken tutkijoita ja asiantuntijoita. Seuraavan kerran asiantuntijaverkoston sisäinen tutkijaseminaari on 8.-9.6.2016 Mikkelissä Kyyhkylän kartanossa ja mukaan odotetaan 150 luomualan tutkijaa ja asiantuntijaa.

Mikä on luomututkimusta?

Luomuinstituutin johtaja, professori Pirjo Siiskonen ei lähde arvailemaan luomualan väitöskirjojen määrää.

△ Maataloustieteiden laitoksella, kasvintuotantotieteen alalla agroekologian oppiainevastaava toimiva professori Juha Helenius ja jatko-opiskelija Jukka Kivelä Viikin käytävällä. ▷ Vuonna 1981 opinnot aloittanut Jukka Kivelä valmistelee parhaillaan väitöskirjaa Viikin kampuksella.

– Kullakin on ollut omat näkemyksiin perustuvat määrittelynsä siitä, mikä on ollut luomututkimusta.

Luomuinstituutti määrittelee luomututkimuksen seuraavasti: Luomututkimus on monitieteistä ja se käsittelee luomuruokajärjestelmää ja sen suhdetta muihin ruokajärjestelmiin sekä tukee luomuruokajärjestelmän kehittymistä.

Tutkijoita Luomuinstituuttiverkostossa on noin 70, mutta suurin osa heistä tekee sekä luomu- että muuta tutkimusta.

Opiskelun alkuvuosilta tuttu karhu on entisellä paikallaan Viikin C-talon käytävällä.

LUOMULEHTI 2 | 2016

57

Kysymyksiä

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat

Luomuliiton puhelin- ja sähköpostiLuomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa neuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. pohdinnoissa ohjataan eteenpäin.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi www.luomuliitto.fi

@

neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 964 1518 neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Onko mahdollista tehdä vanhaan navettaan elintarvikehuoneisto, josta voimme myydä oman tilan luomulampaan lihaa kuluttajille?

Entä voimmeko pakastaa lihaa?

Eroaako luomueläinten lääkintä mitenkään tavanomaisten eläinten lääkinnästä?

KYLLÄ LUOMULAMPAAN lihan myynti on mahdollista elintarvikehuoneistosta. Oletuksena on, että lammas on teurastettu hyväksytyssä teurastamossa ja liha on tarkastettu. Lampaantuottaja ottaa lihat takaisin teurastamosta. Teurastamossa ruhoista on poistettu tse-riskimateriaali.

Lihaa voi leikata, suikaloida ja valmistaa elintarvikehuoneistossa, mikäli se täyttää yleisen hygienia-asetuksen vaatimukset ((EY) 852/2004 liite II luku II).

Toiminnan tulee myös vastata elintarvikehuoneistojen asetuksen vaatimuksia (MMMa 1367/2011).

Periaatteessa elintarvikehuoneiston voi perustaa vaikka kotikeittiöön, kunhan asumisesta ei aiheudu toiminnalle terveysvaaraa.

Lihaa saa myydä tilan vähittäismyymälästä, tai toimittaa myös toiseen vähittäismyymälään tai elintarvikehuoneistoon, mutta sitä ei saa toimittaa laitokseen tai tukkuun.

Toimitettaessa eläimistä saatavia elintarvikkeita vähittäisliikkeestä toiseen vähittäisliikkeeseen, vähäiseksi toiminnaksi katsotaan toimitukset, jotka kattavat enintään 30 prosenttia vähittäisliikkeen eläimistä saatavien elintarvikkeiden vuotuisesta toimitus- ja luovutusmäärästä. Edellä mainitun estämättä vähäiseksi toiminnaksi katsotaan myös toimitukset, joiden määrä on enintään 1 000 kiloa vuodessa. (VNa 1258/2011) Elintarvikehuoneistossa lihaa saa jäädyttää kotipakastimilla, mutta tällöin tuote ei ole pakastettu vaan jäädytetty. Jos käyttää sanaa pakastettu tulee tällöin täyttää myös pakasteasetuksen vaatimukset (MMMa 818/2012) Pakkausmerkinnöissä tulee kertoa jäädyttämisestä ja olla maininta, ettei sulanutta tuotetta saa uudestaan jäädyttää.

Näytteenotosta on säädetty mikrobikriteeriasetuksessa ((EY) 2073/2005). Asetuksen tulkinnasta on myös Evira antanut oman ohjeensa (10501/1, lihan näytteenotosta s. 88).

Hanna Tuominen

Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo puh. 040 964 1518

58

LUOMULEHTI 2 | 2016

LUOMUTUOTANNOSSA SAA lääkitä eläimiä samoilla Suomessa rekisteröidyillä eläinlääkkeillä kuin tavanomaisessakin tuotannossa. Kuitenkin niin, että luomussa ennaltaehkäisevä lääkintä on kielletty ja lääkintäkertojen määrää on rajoitettu. Luomutuotannossa myös lääkkeille asetetut varoajat ovat kaksinkertaiset.

Sairaat eläimet pitää aina hoitaa, mutta luomutuotannossa lääkkeisiin suhtaudutaan erityisellä varovaisuudella. Luomussa pyritäänkin sellaiseen eläintuotantoon, jossa eläimet ovat mahdollisimman terveitä eikä lääkehoitoihin tarvitsisi turvautua.

Eläinten terveyttä pyritään muun muassa edistämään tarjoamalla tuotantoeläimille mahdollisimman lajinmukaiset olosuhteet ja rehut ja käyttämällä tuotantoon terveitä rotuja.

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström puh. 040 936 2150

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi.

Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

Erkki Vihonen

Millainen viherlannoituskasvusto sopisi puutarhatilan viljelykiertoon?

Arella Rahtola

KARJA- JA viljatiloilla palkokasvinurmet ja viherlannoitus ovat jo rutiinia, mutta puutarhatiloilla viherlannoituskasvivalikoimaa kannattaa miettiä hieman perusteellisemmin. Toisinaan viljelijällä olisi kiusaus saada kierron jokaisena vuonna myyntikelpoista satoa. Tehokas viherlannoitusvuosi kuitenkin tuo kustannuksensa helposti takaisin, jos seuraavan vuoden puutarhakasvista saadaan vähänkään parempi sato.

Maalaji vaikuttaa paljon viherlannoituskasvin valintaan.

Mesikkä ja puna-apila sopivat kivennäismaille, kun taas virnat ja alsikeapila menestyvät paremmin eloperäisillä mailla. Kuivuudesta kärsiville lohkoille parhaita kasveja ovat mailaset, lupiinit sekä heinäkasveista koiranheinät ja nadat. Muutenkin seoksien ja oikeiden typpiymppien käyttö varmistaa viherlannoituksen onnistumisen.

Maalajin jälkeen seuraava kriteeri on puutarhakasvien kannalta haitallisten tautien välttäminen viljelykierrossa.

Tämän vuoksi kaalikiertoon ei kannata ottaa ristikukkaisia viherlannoituskasveja tai varastovihannestilalle pitää löytyä myös heinäkasveja johonkin kierron vaiheeseen.

Maan rakenne- ja väsymisongelmat vaivaavat myös puutarhatiloja. Viherlannoituskasveista löytyy melkoisia maan muokkaajia, kuten mesikkää, muokkausretiisiä tai maata ankeroisilta desinfioivaa pienikukkaista samettikukkaa.

Kannattaa myös muistaa, että monilla viherlannoituskasveilla on erittäin suuri mehiläistuottajaa hyödyttävä vaikutus. Esimerkiksi valkomesikällä tai hunajakukalla on arvioitu olevan jopa 500 kg/ha hunajapotentiaali, mikä taloudellisesti vastaa nykyisillä hinnoilla tavoittamattomissa olevaa noin 5 tn/ha luomurypsisatoa. Lisäksi kukkivien kasvien läsnäolo lisää petohyönteisten ja pölyttäjien määrää ja helpottaa näin puutarhakasvinkin viljelyä.

Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola puh. 040 573 4791

Olen suunnitellut herneen viljelyä luomuviljan rinnalle ja minulla olisi mahdollisuus tehdä yhteistyötä myös luomukotieläintilan kanssa?

TODELLA HYVÄ kysymys näin FAO:n palkokasvivuoden kunniaksi.

Herne on vaatelias kasvi. Se viihtyy ilmavilla ja hyvärakenteisilla mailla. Savimaille ja muille raskaammille maille kannattaa kylvää härkäpapua. Herne kärsii myös helpommin märkyydestä ja kuivuudesta. Hernettä ei suositella puhtaana kasvustona myöskään lohkolle, jossa on havaittu rikkakasveja. Herneen viljelyyn kannattaa valita hyviä lohkoja.

Herneen viljelyä kannattaakin kokeilla ensin seoksissa, joissa hernettä on esimerkiksi 150 kg/ha ja viljaa noin 100 kg/ha. Seoskasvustossa herne on varmempi pysymään pystyssä ja sadon saanti myös muilta osin varmempaa. Saatu sato on seosta, jonka voi myydä rehuksi sellaisenaan tai puhdistaa esimerkiksi omaksi siemeneksi. Herneen siemen on lähes euron kilo.

Jos haluaa puhdasta kasvustoa saa tukiehtojen mukaan palkokasvien sekaan laittaa 0–15 prosenttia viljaa tukikasviksi kokonaissiemenpainosta. Viljelykokemusten myötä voidaankin todeta, että 15% on minimi tukikasvimäärä. Lajike valinnalla, maalajilla, säällä ja muilla peltoon liittyvillä tekijöillä on omat vaikutuksensa kasvun onnistumiseen.

Herne kannattaa jokaisella kylvöllä ympätä typensitojabakteerilla. Tutkimukset ovat osoittaneet, että typensitojabakteerin avulla saataisiin 20 prosenttia parempi sato kuin ilman. Pellon pH olisi hyvä olla yli 6 ja fosforia tulisia olla riittävästi. Typpeä herne ei juurikaan tarvitse vaan se kerää riittävän typen itselleen ilmasta.

Toisaalta herne ei juurikaan jätä typpeä maahan, joten sen esikasviarvo on pienempi kuin esimerkiksi härkäpavulla.

Viljelykierrossa herne tai herneviljaseos sopii kahden viljan väliin ja karjavoittoisilla alueilla nurmen perustamiseen, jos herneseos kerätään ajoissa esimerkiksi säilörehuksi.

Herneelle on tarvetta luomuvalkuaismarkkinoilla ja sen viljelymäärää tulisikin lisätä siellä missä härkäpapu ei menesty. Kotimaisen luomuvalkuaisen omavaraisuutta pitää pystyä lisäämään.

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen puh. 040 936 0377

LUOMULEHTI 2 | 2016

59

Yhdistyksistä

TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Maailman mehiläispäivää vietetään 20. toukokuuta

Ainutlaatuinen luomumatka

Farmimatkat

Farmimatkat

Arkisto / Eeva-Kaisa Pulkka

Kanadaan 6.–13.11.2016

ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Farmimatkat järjestävät marraskuussa luomumatkan Kanadaan.

M

atkalla tutustutaan monipuolisesti Kanadan luomumaatalouteen.

Vierailemme luomukotieläintiloilla tutustuen ruokintaan ja rakennuksiin. Luomukasvintuotanto tiloilla tutustumme monipuolisuuteen ja mielenkiintoisiin ratkaisuihin toiminnassa.

Matkalla käymme katsomassa myös paikallisia nähtävyyksiä kuten Toronton kaupunki ja Niagaran putous.

Lisätietoja: Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija p. 040 678 7689, erkki.vihonen@proagria.fi

Ekoviljelijät ry antaa omille matkalle lähteville jäsenilleen stipendin. Matkalle pääsee 30 ensiksi ilmoittautunutta. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 10.5.2016.

le h ti

60

LUOMULEHTI 2 | 2016

EKOVILJELIJÄT RY

M

aailman mehiläispäivällä halutaan muistuttaa mehiläisten tärkeydestä.

Mehiläispölytys on välttämätöntä monien kasvien sadon ja siementen tuotannolle. Suomalaisista viljelykasveista mehiläispölytyksestä hyötyvät mm. omena, rypsi, pensasmustikka, kumina ja herukat, kertoo Suomen mehiläishoitajien liitto tiedotteessaan.

Viime vuosina huoleen mehiläisten hyvinvoinnista on liittyneet epäilyt, että torjunta-aineiden käyttö maataloudessa on aiheuttanut mehiläisten joukkokuolemia. Esimerkiksi Kanadassa merkittävää pölytyskasvia rapsia on kuitenkin hyvin vaikeaa enää tuottaa ilman torjunta-aineita luomuna siksi, että se risteytyy laajasti viljelyssä olevan geenimuunnellun rapsin kanssa. Mehiläisten hyvinvointi kietoutuu siis laajasti yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

– Mehiläisten merkitys on valtava, ja ne ovat ansainneet oman juhlapäivänsä, muistuttaa Slovenian mehiläishoitajien liiton puheenjohtaja Boštjan Noč.

Mehiläispäivää ehdotti Slovenian mehiläishoitajien liitto ja siitä päätettiin Apimondia-kongressissa viime syyskuussa. Yksi modernin mehiläistarhauksen uranuurtajista, 1700-luvulla elänyt slovenialainen Anton Janša, syntyi 20. toukokuuta. Janšan syntymäpäivän lisäksi juhlapäivän valinnassa painoi tieto siitä, että kevät on tärkeää aikaa mehiläispesän kehityksen kannalta.

Luomuliitossa mehiläisten hoidon mentorina toimii muun muassa Anneli Hynninen Pohjois-Pohjanmaalta. ◀

Luomumarjantuottaja, tilaa nyt laatikoita 31.3. mennessä!

Laatikko on kokoa 5 kg. Sisämitat ovat 480 x 290 x 110 mm.

L

aatikon hinta on 0,46 e/kpl (alv 0%) – minimi yksi lava eli 1 000 kpl. Kaksi lavaa voi tilata rahtivapaasti. Laatikot painetaan kesäkuussa ja toimitetaan tiloille.

Hintaan lisätään painolaatan kustannus, mikä on 100 e/tilaaja – tai vähemmän, jos tilaajia saadaan 31.3. mennessä vielä muutamia lisää. Painolaattakustannusta ei tarvitse maksaa uudestaan, jos laatikoita tilataan myöhemmin lisää.

EU:n luomumerkki ja FI-EKO-tunnus painetaan viljelijätietokohtaan. Lisäksi painetaan maksutta viljelijän yhteystiedot. Laatikoita tilaavilta tiloilta voidaan varmuuden vuoksi kysyä luomuvalvontatodistusta, jotta laatikoita eivät varmasti päädy ei-luomutilojen käyttöön. Tilaaminen edellyttää Luomuliiton jäsenyyttä – voit liittyä nyt!

Luomumarjantuottaja Karoliina Suutala tarvitsi omalla tilallaan uusia laatikoita ja selvitti, olisiko muita laatikoiden tilaamisesta kiinnostuneita tuottajia. Painolaattakustannuksen hoitoon ja tilauksien kokoamiseen hän kutsui yhteistyöhön Luomuliiton.

- Tämähän on hyvä jäsenetu, toteaa Ekoviljejöiden kautta Luomuliittoon kuuluva Suutala.

Tilauslomake: www.luomuliitto.fi Lisätietoja: elisa.niemi@luomuliitto.fi, puh. 0400 534003

Tilaa nyt!

Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat.

Tilaa Luomulehti.

6 nroa vuodessa.

Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS LUOMULEHTI 2 | 2016

61

Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla. ☐ TUOTTAJAJÄSEN

☐ KULUTTAJAJÄSEN

☐ KANNATUSJÄSEN

☐ ESVY ry (Etelä-Suomi) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luomuyhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä Luomuliiton suorajäseneksi ☐ Tuottajajäsen 60 €

☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Kuluttajajäsen 25 €

☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

☐ Laita rasti niin lähetämme lisätietoa.

Leppäkerttu-merkki 150 € / 3 vuotta + jäsenyys + Luomulehti 0 €.

Pinssi 1 €

T-paita 25 €

kpl

kpl

le h ti

☐ Kestotilaus 60 €

☐ Näytenumero 1 kpl 0 €

☐ Yhden vuoden tilaus 66 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja uudelle tilaajalle 15 €

☐ Olen jäsen, kestotilaus 44 € ☐ Opiskelijatilaus 30 € Hinnat sis. ALV 10 %

☐ Muu:

Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Nimi: Osoite: Puhelinnumero:

Sähköposti:

62 LUOMULEHTI 2 | 2016 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

2/2016

Kevätseminaari palkokasveista Keskiviikkona 13.4.

Paikka: Lutakon leidi, Schaumanin puistotie 2 A, Jyväskylä 10.00

Keski-Suomen luomukuulumiset

10.15

Sinimailasen ja lupiinien mahdollisuudet, Erkki Vihonen, Luomuliitto

10.45

Viljelyvarmuutta herneelle, Tero Tolvanen, ProAgria Pohjois-Karjala

11.15

Ajankohtaista edunvalvonnasta, Pauli Talvitie ja Niina Ratilainen, Luomuliitto

11.45

Keskustelua

12.15

Lounas, omakustanteinen, Fazer ravintola Fiilu, Piippukatu 11

Palkokasvien vuosi 2016

Vapaa pääsy.

13.15 Luomuliiton kevätkokous

Luomuliitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous 13.4. klo 13.15 Paikka: Lutakon leidi, Schaumanin puistotie 2 A, Jyväskylä Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä nimenmuutosesitys: - Ruotsinkielinen nimi on vanhentunut (Förbundet för Naturenlig odling) ja se ehdotetaan muutettavaksi: Förbundet för Ekologisk odling. www.luomuliitto.fi/jarjesto/ vuosikokoukset Kaikki jäsenet tervetulleita! Ilmoittautumista pyydetään järjestelyiden vuoksi viimeistään 30.3. Ilmoittautuneille lähetetään kokouspaperit sähköpostitse. ilmoittautumislomake: www.luomuliitto.fi.

PROTEIINIPITOISUUS, TYPENSIDONTAKYKY, syvät juuret ja hyöty pölyttäjähyönteisille ovat syitä, miksi YK on tehnyt tästä vuodesta palkokasvien teemavuoden.

"Euroopassa halutaan korvata tuontisoijaa omalla tuotannolla, ja Suomessakin palkokasvien omavaraisuuden nostaminen on maa- ja metsätalousministeriön sekä Luonnonvarakeskuksen keskeisiä tavoitteita. Nyt Euroopassa viljellään palkokasveja alle kahdella prosentilla viljelyalasta”, kirjoitti Helsingin sanomat vuoden alussa.

Palkokasvien jalostaminen Suomen olosuhteisiin on ollut viime vuosina valitettavan vähäistä, mutta uusia lajikkeita ja lajejakin on kokeiltu.

- Sinimailainen ja lupiini menestyvät vaihtelevasti koko Suomessa.

Näiden satotasot voivat yltää jopa 10 tonniin hehtaarilta, kertoo Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen.

Lisätietoja: elisa.niemi@luomuliitto.fi, 0400 534 003

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 550 1850

TILAAJAPALVELU arkisin klo 9–15 luomuliitto@tilitoimistolindgren.fi 040 547 9924

TOIMITUSSIHTEERI Elisa Niemi elisa.niemi@luomuliitto.fi 0400 534 003

ULKOASU Eveliina Sillanpää eveliina.sillanpaa@kallo.fi 044 515 6900

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJAT Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pauli Talvitie 044 550 1850 TOIMINNANJOHTAJA Elisa Niemi 0400 534 003 EDUNVALVONTAJOHTAJA Niina Ratilainen 050 378 7791 etunimi.sukunimi@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 58 LUOMULEHTI 2 | 2016

63

VUONNA 2015 LANSEERASIMME UUDEN, MAAILMALLA PALKITUN T-SARJAN, JOSTA TULI MYÖS SUOMESSA MYYNTIMENESTYS

UUSI N-SARJA

ON JO PALKITTU. KAHDESTI.

> VALTRA-MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi Valtra is a worldwide brand of AGCO. ®

KATSO MITÄ VOIMME TARJOTA JUURI SINULLE.

VALTRA.FI/KAMPANJAT

YOUR WORKING MACHINE