Elisa Niemi
Martti Nyyssönen oli mukana Luomuliiton 30-vuotisjuhlan kuorossa (oikeassa reunassa).
Tämä artikkeli on ilmestynyt alunperin Omavarainen maatalous –lehdessä 4/1985 Jukka Rajalan kirjoittajamana. Riitta-Leena Inki toimitti lyhennetyn artikkelin tähän lehteen.
30 vuotta myöhemmin Tammikuussa 2016 Martti ja Helena Nyyssönen asuvat edelleen Multatiellä Joroisissa, nyt eläkepäi-
ta-seokseen riittää apilavaltaisen sadon aikaansaamiseen. Nurmen peruslannoitus on hänen mielestään tärkeä. Suojaviljalle käytetään 20–30 t/ha kompostoitua karjanlantaa, jonka sekaan on lisätty raakafosfaattia 500–700 kg/ha. Nurmen tarvitsema kalilannoitus annetaan myös perustamisen yhteydessä antamalla 1015 tonnin biotiittikivijauhoa hehtaarille. Myös tuhkaa Martti on levittänyt suojaviljalle. ◀
Nämä typpitehtaat tuottavat 100 kiloa typpeä hehtaarille, totesi Martti Nyyssönen.
vistä nauttien. Lehmät myytiin ja pellot vuokrattiin 4 vuotta sitten. Viljelyä jatkaa naapurissa asuva nuori luomuviljelijä.
"
Vielä ne lehmät monen vuoden jälkeen tunnistaa, kertoo Martti Nyyssönen, joka on käynyt naapurissa tekemässä sähkötöitä ja auttamassa muutenkin tilan töissä. – Lisäksi hän viljelee omaksi ilokseen 70 aarin terapiapellolla perunaa sekä kauraa, josta sidottiin joulun aikoihin 1000 lyhdettä. Navettapiirustukset jäivät pöydälle Tuotannon laajentamista mietittiin 80-luvun lopulla, mutta päädyttiin hoitamaan lypsykarjan entisessä navetassa. Enimmillään lypsäviä lehmiä oli 12. Myös maidontuotanto siirrettiin luomuun. Lehmät päästettiin talvella ulkoilemaan parsinavetasta ja kesän ne viettivät laitumella. – Jos olisi silloin rakennettu, niin oltaisiin vieläkin velkavankeudessa ja pitäisi jatkaa työn tekoa, arvioi Martti Nyyssönen. Helena Nyyssösen keskittyi karjanhoitoon. Isäntä vastasi peltotöistä ja teki tilan ulkopuolella sähkötöitä. Tuotantoa kannattaa laajentaa sen mukaan kuin pystyy hoitamaan, arvelee Martti Nyyssönen, joka on seurannut luomussakin tapahtunutta tilakoon suurenemista. Viljelykierto ja tuotanto säilyivät samoina loppuun saakka Peltojen pH-arvot kohosivat yli 7:n ja silloin mangaanin puutetta piti korjata hivenlannoituksella. Raakafosfaatti jäi pois. Biotiittia tuli levitettyä kertaalleen kaikille pelloille. Rahtipuintia naapureille tehnyt Martti tietää, että omat sadot pysyivät samalla tasolla kuin keinolannoitteita käyttävillä naapureilla. – Pitää valita oikea lajikkeet, painottaa Martti Nyyssönen, joka viljeli itse Bjursele-puna-apilan siemenen. Kaksi lehmää kuoli laitumelle puhaltumisen vuoksi. Sitten huomattiin, että ongelmia ei tule, jos lehmät laiduntavat vuoropäivin apilassa ja raiheinänurmella. Toinen mahdollisuus on siirtyä syöttöruokintaa. Kun apilan ajaa silppurilla, niin se ei enää turvota. Myös karjarodulla on merkitystä. Nyyssöset vaihtoivat Länsi-Suomen karjaan, joka heidän kokemuksensa mukaan sopii erinomaisesti luomumaidontuotantoon.
LUOMULEHTI 1 | 2016
53