L
Päivi Kurki
uomunurmen yleisimmät kasvilajit ovat puna- ja valkoapila sekä heinistä timotei ja nurminata. Apilat sitovat typpeä ja niiden typpipitoisuus ja siten myös valkuaispitoisuus säilörehusadossa on hyvä. Mitä parempi apilapitoisuus nurmessa on, sen parempi on luonnollisesti myös koko rehusadon valkuaispitoisuus. Heinät saavat jonkin verran käyttöönsä apilan sitomaa typpeä, mutta usein heinien valkuaispitoisuus jää alhaiseksi. Maan liukoisen typen lisääntyminen lisää luomunurmen heinän valkuaispitoisuutta.
Päivi Kurki
Päivi Kurki
Karjanlannan liukoinen typpi herkästi haihtuvaa ammoniumtyppeä Nitraatti- ja ammoniumtyppi ovat liukoista typpeä. Naudan lietelannan typestä lähes 60 prosenttia on liukoista ja se on melkein kokonaan ammoniumtyppeä. Vähäinen osa lannan liukoisesta typestä voi esiintyä myös liukoisina orgaanisina typpiyhdisteinä. Hyvin kompostoidun ja ilmastetun lannan kuivajakeesta voidaan mitata pieniä määriä myös nitraattityppeä. Loppuosa lannan kokonaistypestä on orgaaniseen ainekseen sitoutuneena. Lannan ammoniumtyppi haihtuu ammoniakkina ilmaan erityisesti lämpimissä oloissa helposti, jos lanta joutuu ilman kanssa tekemisiin. Helteellä (yli 25 °C) ammoniakkia voi haihtua hajalevitetystä lietelannasta yli 3,5 kg/ha tunnissa. Tällöin lähes kaikki lietteen liukoinen typpi voidaan menettää parissa vuorokaudessa levityksen jälkeen. Sade pysäyttää ammoniakin haihdunnan lietelannan painuessa sateen mukana maahan.
△ Vajaan puolen hehtaarin korjuualat merkattiin tarkasti. △△ Tutkimusmestari Kari Narinen otti maanäytteitä syksyllä. ◁ Sato korjattiin kesäkuussa John Deere 7250i korjuukoneella, jossa oli vaaka.
△△△ Mädäte sijoitettiin nurmeen syyskuun lopussa.
Lietteen riittävän tehokas multaaminen on ainoa keino saada typpi nurmen käyttöön. Ammoniumtyppi sitoutuu maahan hyvin eikä liiku helposti veden mukana. Tämä vähentää typen huuhtoutumisriskiä maassa. Nitraattityppi liikkuu helposti veden mukana. Kasvit, myös heinät ottavat maasta pääasiassa nitraattityppeä. Maan nitrifikaatiobakteerit muuttavat lannan ammoniumtyppeä nitraatiksi. Nitrifikaatio on aerobinen prosessi, joka on sitä tehokkaampaa, mitä ilmavampaa maa on ja mitä parempi mikrobiologinen aktiivisuus maassa on.
Luomunurmen heinä tarvitsee liukoista typpeä varhain keväällä Nurmen kiihkein kasvu ajoittuu toukokuusta juhannukseen saakka. Tällöin myös typen tarve on suurimmillaan. Karjanlanta pitäisi päästä multaamaan luomunurmeen varhain keväällä. Tällöin sen ammoniumtyppi ehtisi muuttua nitraatiksi ollakseen ajoissa heinän ulottuvilla ensimmäistä satoa varten. Usein pellot ovat tuolloin vielä liian märkiä lietteen ajoon ja kevään työruuhka pahimmillaan. Liukoisen typen lisäksi lannassa on orgaaniseen ainekseen sitoutunutta typpeä, noin 40 % kokonaistypestä. Se voi tulla kasvien ulottuville vasta orgaanisen aineksen hajoamisen myötä. Tämä on hidas prosessi, koska Suomen kasvukausi on viileä ja liian lyhyt nopeaan typen mineraloitumiseen. Keskikesällä levitetyn lannan orgaaniseen ainekseen sitoutuneen typen hyväksikäyttö jää samana vuonna varsin vähäiseksi. Biokaasulaitoksen mädätettä ja lietelantaa sijoittamalla Juvan luomumaitotiloilla toteutetuissa tilahavaintokokeissa mitattiin lannan syyslevityksen vaikutusta apilaseosnurmen seuraavan kesän valkuaissatoon. Samalla seurattiin maan liukoisen typen pitoisuutta ottamalla maanäytteitä syksyllä ja keväällä. Tavoitteena oli löytää toimenpide, jolla voidaan lisätä luomunurmen ▷▷ LUOMULEHTI 1 | 2016
19