Luomulehti 6/2016

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 6/2016

10,00 €

Vuoden Luomuyritys 2016 Suomisen Maito Oy ▶ 10

www.luomulehti.fi

Farmiretkiltä ideoita ja sinnikkyyden mallia ▶

13

HYVILLÄ SEOSKASVUSTOILLA kannattavuutta sianlihantuotantoon ▶ 42

NITRAATTIPITOISUUS mg/kg

* Sallittu raja-arvo

Tavanomainen suomalainen jääsalaatti

Nitraatti muuttuu elimistössä nitriitiksi ja syöpävaarallisiksi nitrosoamiineiksi, minkä vuoksi lehtivihanneksille on määrätty nitraattipitoisuuden raja-arvot. Meille Ikaalisten Luomulla salaattiemme vähänitraattisuus on kunnia asia, jonka eteen teemme jatkuvaa työtä.

LUE LISÄÄ: ikaalistenluomu.fi/vahanitraattisuus Ikaalisten Luomun jääsalaatti

Näytteenottopäivä 28. 1. 2016 | Tutkimus: Novalab Oy * Talviaikana (1. 10. – 31. 3.) raja-arvo on 5 000 mg/kg

LAJINSA PARHAAT

EBENA tuin i s o u en s m o u S irna v u h e r

2

LUOMULEHTI 6 | 2016

JÖGEVA 4 in

täv s e k en Suom oapila valk

www.naturcom.fi

Suomi tarvitsee aikaan sopivan luomuvision

L

uomuviljelyn alkuaikoina oli ensisijaista onnistua viljelyssä luonnonmukaisilla menetelmillä. Pyrkimyksenä oli saada kasvamaan runsas ja laadukas sato.

Myöhemmässä vaiheessa, kun ympäristön kuormittuminen oli nähtävissä, luomuviljelyä haluttiin edistää myös ympäristösyistä.

Teollisen prosessoidun ruuan osuuden kasvaessa ihmisten ravitsemuksessa, ovat sen haittavaikutukset tulleet tietoisuuteen. Siksi kuluttajat harkitsevat entistä tarkemmin, mitä suuhunsa pistävät.

Tämä on johtanut luomun kysynnän kasvuun.

Näkemys luomusta ja sen vaikutuksista on vuosikymmenten saatossa muuttunut. Sen myötä myös syyt ja keinot edistää luomua ovat nykyään erilaiset.

Luomun kysyntä kasvaa maailmalla voimakkaasti. Saman trendin voi olettaa voimistuvan meilläkin. Siksi on syytä tehdä luomualan ja -viljelyn strateginen tarkastelu ja laatia aikaan sopiva luomuvisio.

Mitä tuossa työssä on syytä ottaa huomioon?

Jorma Ollilan maabrändityöryhmä nosti luomutavoitteen korkealla 50 prosenttiin. Ajatuksena siinä on täyttää maailmalla olevaa kasvavaa kysyntää. Tähdätään siis vientiin.

Toinen tärkeä uusi asia on kiertotalous. Kiertotaloutta ja sen mahdollisuuksia ei ole vielä ajateltu loppuun asti. Nykyään pyritään lähes kaikessa kestäviin ekosysteemeihin. Luomu sopii tähän ajatteluun hyvin.

Kolmas huomioon otettava asia on luomututkimuksen kehittäminen. Lähes joka kerta tavatessani muita viljelijöitä nousee puheeksi se, ettei ole erityisen hyvin luomuun sopivia lajikkeita.

Nykyajan epävarmassa maailmassa myös huoltovarmuus on syytä ottaa huomioon. Luomu on tässä mielessä varmin tuotantotapa.

Kaikki nämä vaativat myös taloudellisia satsauksia. Ilman panostusta on turha odottaa nopeaa edistymistä.

Näistä syistä luomuliiton hallitus on päättänyt aloittaa luomualan kehittämisstrategian valmistelun. Luomu tarvitsee aikaan sopivan vision. Luomuliitto haastaa tähän työhön maan parhaat luomuasiantuntijat ja näkijät.

Luomulehti kiittää lukijoitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhallista Joulua sekä menestystä tulevalle vuodelle!

PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja

LUOMULEHTI 6 | 2016

3

Herkullista Joulua!

www.satotukku.fi

Suomessa käsintehtyä kotiruokaa

Maukasta Joulua ja Valoisaa Uutta Vuotta!

Onnellista joulua a ja hyvää uuttavuott toivottaa:

Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme valkeaa ja valoisaa joulua sekä hyvää ja satoisaa uutta vuotta 2017.

Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri

Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta!

4

LUOMULEHTI 6 | 2016

Sisällys 6/2016

> Lietelanta pellolle maata tiivistämättä s. 26

3 10

Suomi tarvitsee aikaan sopivan luomuvision KANNESSA: Vuoden Luomuyritys on Suomisen Maito Oy

ideoita ja 13 Farmiretkiltä sinnikkyyden mallia on yleistä 14 Tiivistyminen ja käy viljelijälle kalliiksi nyt ja vuonna 2020 17 Luomu aluetalouden näkökulmasta 21 Ympäristömyrkkyjen ehkäisemiseen täytyy panostaa

22 23 24 26 30 32 34

Messuilla kerrotaan yrityksen tarinaa Pohjoismaiden suurimmat luomumessut kiinnostivat suomalaisia Vuoden Luomukokki: Sesongin lisäksi kiinnitettävä huomiota tuotantotapaanu KANNESSA: Lietelanta pellolle maata tiivistämättä KANNESSA: Mainion monimuotoinen Puutarha Lisää uusia apuvälineitä eläintuottajille Kasvitauteja voi torjua viljelytekniikalla ja mikrobeilla

Kannen kuva: Suomisen Maito

le h ti

> Mainion monimuotoinen puutarha s. 30

38 Väitöskirja: Luomutuotannon

edistämiseen tarvitaan järeämmät keinot

40 42 46

Lisää vihannes- ja keruutuotteita yhteistyöllä Hyvillä seoskasvustoilla kannattavuutta sianlihantuotantoon Luomusikojen valkuaisruokinnan suunnitteluun kannattaa panostaa

49 Luomukinkkujen kysyntä kasvaa 50 Rakkaudesta kuorettomaan ohraan 53 Luomuherkkuja joulupöytään puheenjohtajaksi 63 Luomuliiton valittiin Pirjo Siiskonen

Luomuliiton puheenjohtajaksi valittiin

Pirjo Siiskonen

s. 63

Palstat

6 Alkupaloja 8 Tilastoista 9 Gallup 20 Edunvalvontaa Euroopassa 29 På svenska 37 Uutuuksia 54 Palveluksessanne 56 Kysymyksiä 58 Yhdistyksistä 60 Luomulehti 35 v.

LUOMULEHTI 6 | 2016

5

MAAN HALLITUS valmistelee parhaillaan paljon ennakkoon keskustelua herättänyttä hankintalakia. Hankintalain uudistuksessa halutaan antaa viranomaisille ja kunnille nykyistä paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon erilaisia laatunäkökulmia.

Hankintalain uudistuksen keskeisimmiksi tavoitteiksi on asetettu julkisten varojen käytön tehostaminen, hankintamenettelyjen yksinkertaistaminen, pk-yritysten mahdollisuuksien parantaminen tarjouskilpailuissa sekä ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimisen parantaminen hankinnoissa.

Lain oli tarkoitus tulla voimaan loppuvuodesta 2016, mutta käsittelyn pitkittymisen vuoksi laki tullee voimaan vuoden 2017 aikana. Hankintoja on tehty usein suurina kokonaisuuksina ja kapein laatukriteerein. Uudistuksen tarkoituksena on parantaa mahdollisuutta pilkkoa julkisia hankintoja pienempiin osiin, jotta pienemmät toimijat voivat osallistua tarjouskilpailuihin.

Marjo Koivumäki

Markku Lassila

Hankintalain tuleva uudistus parantaa pienten toimijoiden mahdollisuuksia

REKO-renkaissa joulun runsautta REKO-AKTIIVI Antti Tomminen Pirkanmaalta jakoi lokakuussa muiden REKO-renkaiden ylläpitäjien kanssa idean REKO-lähiruokarenkaisen aktivoitumisesta joulun alla laajentamaan valikoimaansa. Koko Suomen ylläpitäjistä koostuvasta Facebook-ryhmästä idea alkoi levitä.

– Koitetaan saada taas vähän uusia asiakkaita ja medianäkyvyyttä, toteaa Antti Tomminen.

– Pirkanmaalla on joulu-REKOt viikkojen 48 – 51 aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että minkä tahansa mukana olevan REKOn tuottajat voivat avata tilauksen mihin tahansa mukana olevaan renkaaseen.

Tuottajien ei tarvitse erikseen kysyä lupaa myymiseen, jos heidät on jo hyväksytty johinkin mukana olevista renkaista.

– Mahdollisuuksien mukaan olisi tietysti kiva saada mukaan erityisesti joulusesonkiin sopivia tuotteita.

6

U U SI M

LUOMULEHTI 6 | 2016

Timo Anttonen

TÄNÄ VUONNA on myynnissä ensimmäiset joulukuuset, joille on myönnetty Leppäkerttu-merkki.

Kaitilan kuusia kasvatetaan Anttosen luomutilalla Vihdissä.

AA

Ensimmäiset Leppäkerttumerkityt joulukuuset

Elisa Niemi

Anu Arolaakso kertoi ammattikeittiöiden kasvavasta luomukysynnästä Luomupäivien puutarhatuotannon rinnakkaisohjelmassa marraskuussa.

Lisää luomua koulukeittiöihin – temppu ja miten se tehdään!

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS on, että valtionhallinnon keittiöistä tarjottavasta ruoasta tulee 20 prosenttia olla luomua vuoteen 2020 mennessä. Tämän päätöksen seurauksena luomualan suositus on, että kaikissa julkisissa ruokapalveluissa tarjottavasta ruoasta 20 prosenttia olisi luomua vuonna 2020. Arvion mukaan tällä hetkellä on saavutettu 6 prosentin taso.

Mikkelissä 15. 11. järjestetyssä Luomuruokaseminaarissa pohdittiin sitä, miten luomun osuutta julkisissa ruokapalveluissa voidaan lisätä niin, että kustannukset eivät kasva.

– Paikallis- ja luomutuotteidenkin tie ammattikeittiöön edellyttää keittiön ja yrityksien vuoropuhelua ja yhteistyötä. Samalla syntyy tuottajien ja jalostajien keskinäisiä lähi-innovaatioita, sanoo Hanna-Maija Väisänen Ruralia-instituutista.

Ruokapalvelupäällikkö Mari Miettinen Pieksämäen ruoka- ja siivouspalveluista toteaa luomun lisäämisen olevan mahdollista, mutta haastavaa.

Anu Arolaakso Ekocentriasta korostaa, että suuren volyyminsä vuoksi ammattikeittiöt ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä.

– Asiakkaille tarjottu ruoka viestii ruokapalvelun arvoista, asenteista sekä vastuullisuudesta. Portaat luomuun -ohjelma auttaa ammattikeittiöitä käytännön toteutuksessa.

Asiaa on tutkinut ETM (väit.) Jaakko Nuutila Luomuinstituutin koordinaatioyksiköstä ja hänen mielestään luomun käytön lisääminen ilman lisäkustannuksia on mahdollista.

– Ruokalistatasolla tulee kasvikunnan tuotteiden määrää lisätä ja einesten käyttöä vähentää. Annostasolla on mahdollista korvata kalliimpia raaka-aineita mm edullisilla juureksilla. Käyttämällä sesonginmukaisia raakaaineita voidaan parantaa niin ruoan ravitsemuksellista laatua kuin pitää kustannukset kurissa.

Professori Hannu Törmä Helsingin yliopiston Ruraliainstituutista korostaa luomun käytön aluetaloudellisia vaikutuksia ja hän suosittelee luomun käyttöä aluetaloudellisin perustein: raha pyörii omassa maakunnassa.

Seminaarissa kuultiin myös siitä, miten temppu on tehty Södertäljessä Ruotsissa.

– Södertäljen kunnassa tarjotaan joka päivä 24 000 kouluateriaa 90 keittiössä ja raaka-aineista 60 prosenttia on luomua. Tämä on tehty ilman, että kustannukset ovat kasvaneet. Takana on tietoinen valinta ja poliittinen päätös, kertoi Jostein Hertwig.

Luomuruokaseminaarin järjestivät Luomuinstituutti ja Luomuinstituutin jalkauttaminen -hanke. Seminaarin aineistot löytyvät Luomuinstituutin sivuilta: www.luomuinstituutti.fi

LUOMULEHTI 6 | 2016

7

Tilastoista poimittua

TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Mahdollisuuksia kasvuun pohdittava alueittain

SUOMALAINEN MAATALOUS on hyvin erilaista eri alueilla ja siten myös mahdollisuudet luomun kehittämiseen vaihtelevat. Alueelliset luomuhankkeet työstävät oman maakunnan luomutuotantoa koskevia tilastokoosteita, joissa nostetaan esille myös maakunnallista omaleimaisuutta.

Koosteiden tavoitteena on kertoa tiiviisti oman maakunnan luomutilanteesta, lisätä luomun näkyvyyttä mediassa ja virittää keskustelua alan kehityksestä, todetaan koosteiden tekoon kannustavan Pro Luomu ry:n luomun koordinaatiohankkeiden nettisivulla. Hanke kokoaa toimijat Luomufoorumiin jälleen 1.– 2.2. 2017.

Pohjois-Karjala on Suomen luomuistunein maakunta: lähes neljäsosa maakunnan peltoalasta on luomulla. Lisäksi Pohjois-Karjala on varsinainen koko Suomen luomusiemenaitta: maakunnassa tuotetaan runsaasti viljan, nurmen ja rehukasvien luomusiemeniä. Esim. vuonna 2015 luomusiemeniä tuotettiin Pohjois-Karjalassa 446 hehtaarilla, ja ennakkotietojen mukaan ala lisääntyy.

Maakunnan osuus Suomen peltohehtaareista

Maakunnan osuus Suomen luomuhehtaareista

Suomen luomuhehtaarit sijoittuvat alueellisesti melko samoin kuin pellot muutoinkin Suomessa. Koko maan mitassa luomu painottuu etenkin PohjoisPohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa, mutta on aliedustettu Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Satakunnassa. Sama osuus maan kaikesta pellosta ja luomupellosta on Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa.

Luomulampaan tuotanto on Hämeessä huimassa kasvussa. Uuhien määrä on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Lihanautojen määrä pompsahti lähes puolet suuremmaksi vuonna 2015.

8

LUOMULEHTI 6 | 2016

Pauli Talvitie

www.proluomu.fi

Gallup

TEKSTI JA KUVAT: HIA SJÖBLOM

Kokemuksia kiertoon Luomupäivillä 16.– 17. 11. kokemuksia ja näkemyksiä vaihdettiin reippaasti.

Verkottuminen ja muiden luomutuottajien kanssa juttelu täydensi esityksiä ja alustuksia.

Saitko uusia vinkkejä? Mitä jäi käteen?

Hanna Husu Ylämaa, Lappeenranta Luomussa 7,5 ha, josta 3,5 marjoilla Naapurilta ostettu luomupeltoa, johon istutettu mansikkaa 2015 Osakeyhtiö Suomen Luomumarja luomuvalvonnassa vuodesta 2016.

LUOMUMARJOILLA ON kasvava kysyntä. Yhteistyö-kumppanimme on Kaskein Marja. Tarkoitus kansain-välistyä ja kasvattaa markkinoita Saksaan. Tähtäämme siihen, että sadosta iso osa menisi teollisuuteen. Kauppakanavia viritellään koko ajan. Tilan sijainti itärajan lähellä helpottaa työntekijöiden saamista.

Tila on isännän, Janne Husun, kotitila. Halusimme siirtyä luomuun ja luopua rajujen torjunta-aineiden käytöstä, jotta pellot pysyisivät hyvässä tuotto-kunnossa myös tuleville sukupolville.

Luomupäivillä kuullut esitykset ja puheet vetosivat meihin. Esiin nousi ympäristönäkökohtia, joita pidämme tärkeinä.

Oli hyvä kuulla ammattikeittiöiden raaka-ainetarpeesta. Oli mukava vaihtaa kokemuksia ja kuulumisia muiden luomutuottajien kanssa. Saimme käytännön vinkkejä mm. katteista. Kahvipöytärupattelussa löysimme ehkä ratkaisun katekankaiden pesuongelmaan.

Vierailimme Kaarlejoen puutarhatilalla, missä vaikutuksen teki yrittäjän ihailtava asenne työhönsä. Käytännön tietojenvaihto kollegoiden kanssa auttaa aina eteenpäin.

Jan Liesaho Herttoniemi, Helsinki 1,6 ha peltoa ja pari kasvihuonetta Luomussa virallisesti vuodesta 2016 TAIDAN OLLA pääkaupungin ainoa luomuviljelijä. Viljelen vihanneksia historiallisen Herttoniemen kartanon pelloilla. Tuotevalikoimaan kuuluu myös yrttejä, perunaa, hedelmiä ja marjoja.

Tärkeä tehtävä on tiedon levittäminen ja välittämisen opettaminen. Meillä käy koululaisia ja muita ryhmiä sekä tuotteita suoraan tilalta ostavia asiakkaita. Suurin osa luomuvihanneksista myydään suoraan ravintoloihin.

Luomupäivien paras anti on sosiaalinen puoli, tietojenvaihto samanmielisten kanssa.

Oli hyödyllistä kuulla alan tutkimuksesta ja uusista suuntauksista. Olen itsekin kokeillut erilaisia katemateriaaleja ja sain niistä lisää tietoa Jukka Salosen selvityksestä. Hyvää pohjatietoa jatkokokeiluille. Etsin toimivimpia katteita kullekin kasville. Tietojenvaihto on ehdoton ykkönen tällaisissa kokoontumisissa.

Sinikka Tuominen Lieto, Varsinais-Suomi 65 lehmää ja noin 50 nuorkarjaa 100 hehtaaria peltoja Pellot luomussa vuodesta 2009, maito vuodesta 2014 MEILLÄ ON pitkän historian maitotila ja eläimet sekä niiden hyvinvointi ovat aina olleet minulle tärkeitä. Työpäivät ovat luonnollisesti pitkiä, mutta kun kerran tykkää eläimistä niin se sujuu. Luomu teettää aika tavalla paperitöitä. Odotinkin Luomupäivien kakkospäivän eläintuotantoon keskittyvää antia.

Tietoa tuli valtavasti. Oli tärkeää kuulla näistä byrokratiakuvioista, joita asiaan liittyy. Tietoa tuli itse asiassa niin paljon, että täytyy vähän sulatella, miten ne vaikuttavat käytäntöön. Hyvää oli keskustella muiden luomutuottajien kanssa. EU:n luomuasetusta pyöritellään unionissa. On ristiriitaista, että asioita halutaan yksinkertaistaa ja kuitenkin tuntuu, että jokainen muutos niitä ennemminkin mutkistaa.

LUOMULEHTI 6 | 2016

9

Suomisen Maito

Kotimaisista marjoista oman Jymy-jäätelön ovat saaneet puolukka, mustikka ja mansikka. Lisäksi makuina vanilja, suklaa, maitokahvi, lakritsi ja uusimpana sitruuna.

TEKSTI: ELISA NIEMI

Vuoden Luomuyritys 2016 on Suomisen Maito Oy Luomuliitto palkitsi Vuoden Luomuyrityksenä Jymy-jäätelöistä tunnetuksi tulleen Suomisen Maito Oy:n. Voittaja julkistettiin Valtakunnallisten Luomupäivien yhteydessä olleessa Luomugaalassa 16.11.2016.

S

uomisen maidon perustajat ja osakkaat ovat Olli ja Samuli Suominen sekä Erkki Mikola, Jyrki Sukula ja Horst Neumann.

Jymy-jäätelö on hurmannut yleisön ja on saanut mm. Vuoden Luomutuote -kunniamaininnan 2015. Lisäksi Jymy jäätelö on palkittu Pohjoismai-

10

LUOMULEHTI 6 | 2016

den parhaana luomuelintarvikkeena sekä parhaana luomubrändinä Malmössä kansainvälisillä luomumessuilla 2015.

Erinomaisen markkinointityön avulla Jymy-jäätelöt ovat kahdessa vuodessa päässeet huippulaadukkaan suomalaisen luomumaidon sanansaattajiksi mm. Finnairin ja VR:n matkustajatarjoiluun.

Jymy luomujäätelö on saatavissa kaikissa kauppaketjuissa valtakunnallisesti.

Puhtaus, luotettavuus ja alkuperä ovat pohja, jolla Jymy seisoo. Jymy-jäätelöihin tuleva luomumaito hankitaan Jaakko ja Pirkko Suomisen 120 lypsylehmän luomutilalta.

– Lehmiä on tuotu hienosti myös markkinoinnissa esiin, esimerkiksi Kevättanssi-videolla, toteaa puheenjohtaja Pauli Talvitie valinnan tehneen Luomuliiton hallituksen puolesta.

Loistava tiimi – Arvostamme ja kunnioitamme maata, alkutuotantoa, lehmiä sekä kuluttajaa, sillä ymmärrämme että tapa, jolla ruoka kasvatetaan ja valmistetaan vaikuttaa suoraan sen laatuun ja makuun. On hienoa jalostaa omaa maitoa pellolta aina valmiiksi kuluttajatuotteeksi asti, toteaa Olli Suominen.

Idea maidonjatkojalostukseen oli tullut jo Ollin ja Samulin vanhemmilta Pirkko ja Jaakko Suomiselta.

Hyvien yhteistyökumppaneiden löytyminen oli kaiken ydin. Nyt Jymy-jäätelöiden takana on viiden osakkaan lisäksi 4 –10 työntekijää. Maito ostetaan Pirkko ja Jaakko Suomisen lypsytilalta, Venna Oy:ltä.

Maitoauto tulee aina tyhjänä Vennan tilalle ja vie siitä osan maidosta pienelle jäätelötehtaalle, joka on remontoitu vanhaan Sisu-pastillitehtaaseen. Loput Vennan maidot jatkavat Hämeenlinnan meijerille, josta jäätelötehdas ostaa lisäksi kermaa.

Vuonna 2014 valmistettiin ensimmäiset jäätelömaut. Messut ovat olleet hyviä paikkoja löytää parhaat kontaktit - esimerkiksi kaakao tulee jäätelöihin vain yhdeltä parhaiden raaka-aineiden toimittajalta.

– Puoli vuotta tehtiin hurjasti töitä, ennen kuin lähdettiin tarjoamaan tuotteita kauppoihin. Kaupat arvostavat sitä, että heille tarjottavat tuotteet ovat oikeasti valmiita, viivakoodeja myöten, toteaa Samuli Suominen.

Tavoitteena saada keltuaisetkin jätskiin omasta takaa Olli ja Samuli Suominen aloittivat tänä vuonna myös luomukananmunatuotannon. Jäätelöön tarvittavat keltuaiset on siis tavoitteena saada pian poikien omistamalta maatilalta.

– Alun perin suunnitelmissa oli rakentaa maitotilan lähelle uusi kanala kallion päälle. Monien laskelmien jälkeen todettiin kuitenkin, että hanke olisi liian kallis. Päätimme vuokrata kanalan rei-

lun 20 kilometrin päästä, kertoo Samuli Suominen.

Puurakenteiseen kanalaan täytyi lisätä ikkunapinta-alaa, orsia ja muuta tarpeellista, kun se siirrettiin tavanomaisesta tuotannosta luomuun.

– Täytyy myöntää, että remontti oli yllättävän kallis, mutta nyt on sisällä 7 500 kanaa ja tuotanto on käynnissä.

Kanalassa aiemminkin toiminut työntekijä jatkoi työssä. Samuli ja Olli Suominen hoitavat kanalan työntekijän työaikojen ulkopuolella, eli iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Molemmat myös asuvat tilakeskuksen alueella.

Kanatila on vuokrannut peltoja ja tuottaa niillä viljaa ja Vennan tilalle säilörehua. Myös kanat syövät talvella jonkin verran säilörehua ja rehutiivisteestä ne saavat jonkin verran soijaa ja kalajauhoa.

– Lypsy- ja kanatilan yhteistyö on todella hyödyllistä. Kanatila saa nyt 80 prosenttia tarvitsemastaan viljasta näiltä kahdelta tilalta, kertoo Samuli Suominen. ▷▷

Suomisen Maito

Kuvassa Jymy-tytöt Jäynä, Juitsi, Jäätelö ja Jamaika.

LUOMULEHTI 6 | 2016

11

Luomupäivät retkellä Vennan maitotilalla Kun Jaakko Suominen siirtyi sukupolvenvaihdoksen myötä lypsytilan isännäksi vuonna 1986, tilalla oli 12 lehmää. Isäntä meni välillä muualle töihin ja karjanpito lopetettiinkin ennen

12

LUOMULEHTI 6 | 2016

Vasikoille on käytössä ns. iglut suojana.

Elisa Niemi

kokoaikainen työntekijä ja lisäksi harjoittelijoita.

Luomupäivien retkibussin suunnatessa takaisin Turkuun, retkenjohtaja Jaana Eloa pyydetään kertomaan lisää vuoden vaihteessa kauppoihin tulevasta 100-vuotiaan Suomen Jymy- juhlajäätelöstä, jonka makuna on mänty.

– Suomisen maidon osakkaista Jyrki Sukula oli itse mukana keräämässä meidän maatilamme luomukeruualueeksi seritifioidusta metsästä 15-vuotiaiden mäntyjen oksien päitä. Neulaset irrotetaan ja maku uutetaan maitoon jäätelötehtaan kattilassa. Tekoprosessista on tulossa myös video.

Elisa Niemi

Vennan tilalla noin 120 lypsylehmää ja saman verran nuorkarjaa.

Vennan tilalle on rakennettu hakelaitos, vaikka tila ei omista metsää. Jaakko Suomisen mielestä hake on hyvä energianlähde Suomessa ja he haluavat, että maatila on ympäristön kannalta hyvä kokonaisuus. Siksi tilan maille on tehty myös kosteikoita.

Elisa Niemi

”

Vuonna 1995 investoimme 50 lehmän kylmäpihattoon. Silloin saimme vihoja niskoillemme siitä, että niin tolkuttoman kokoista rakennamme. Rakennekehitys on edennyt Suomessa niin nopeasti, että sitä on vaikea ymmärtää, pohtii Jaakko Suominen.

Vuonna 2006 rakennettiin kuuden vuoden ympäristölupaprosessin jälkeen kahden lypsyrobotin navetta 130 lehmälle.

– Luomuun siirryimme vuonna 1995 ja se on päätös, joka tuntuu edelleen koko ajan paremmalta. Ajatus luomusta oli jäänyt kytemään maatalousharjoittelussa Aaro ja Elvi Rajalan luomutilalla, kertoo Jaakko Suominen.

– Kun luomuun siirryttiin me taidettiin olla 5- ja 7-vuotiaita eli meille se on aina ollut luonnollinen osa kokonaisuutta, toteaa pojista nuorempi, Olli Suominen.

Jaakko ja Pirkko Suomisen aloittaessa 1980-luvulla, oli tilalla 23 hehtaaria peltoa.

2000-luvulla peltohehtaareja oli pitkään 100-200, mutta nyt reippaasti enemmän.

Rehuyhteistyö luomutilojen kanssa on olennaista. Lehmien ruokintaa on Vennan tilalla muutettu karkearehuvaltaiseksi.

– Luomuun vähän kuuluu se, että muutoksia usein vastustetaan aluksi ja esimerkiksi 100 prosenttisen luomurehun vaatimus tuntui aluksi mahdottomalta. Nyt valtaosa rehusta tulee omalta tilalta – rypsiä ostetaan eniten. Annamme säilörehun valkuaispitoisuuden vaihtelun vaikuttaa maidon määrään, kertoo Jaakko Suominen.

– Minkälainen keskituotos teillä on? kysyy Luomupäivien retkivieras.

– Noin 8 000 – 9 000 kg/v/lehmä, mutta emme pidä sitä olennaisena mittarina. Kunhan ei Honkajoen auto ei käy pihassa eikä eläinlääkäriä tarvita. Lehmät ovat olleet hyvin terveitä, vastaa Jaakko Suominen.

– Tavoitteena on pitää karjassa myös ayshire-rotuisia, mutta nyt kaksi kolmasosaa on Holsteinia, koska ne sopivat lypsyrobotille paremmin. Vennan tilalla on yksi

Elisa Niemi

kuin päätettiin alkaa kehittämään lypsytilaa.

Jaakko Suominen esittelemässä tilaa Luomupäivien retkeläisille.

Vasemmalla Brita Suokas ja oikealla Seppo Lohtaja ja Pentti Seuri.

TEKSTI JA KUVAT: HIA SJÖBLOM

Farmiretkiltä ideoita ja sinnikkyyden mallia Suuren maailman tuulet puhaltavat Myssyfarmin ja Hamppufarmin tiloilla. Kummatkin ovat keskellä varsinaissuomalaista maisemaa, Pöytyällä ja Marttilassa. Nurkkakuntaisuudesta ei kuitenkaan ole puhettakaan. Ennemminkin yhteinen tekijä on innostus ja peräänantamattomuus. Eikä epäonnistumisia pelätä.

Niistä opitaan.

”

Olen ylpeä maanviljelijä, mutta käyttäisin meistä maanviljelijöistä ennemmin titteliä ruuantuottaja, naureskelee Myssyfarmin isäntä Janne Rauhansuu.

Janne palasi kotitilalleen maailmankierrokselta. Mies ehti tehdä menestysuran purjelautailijana. Se kuljetti häntä Australiaa ja Etelä-Afrikkaa myöten Sveitsin Davosiin. Loukkaantuminen oli jo pysäyttänyt lautailu-uran, mutta mies tarttui puikkoihin ja ryhtyi kutomaan myssyjä. Ensimmäinen itse tehty myssy valmistui 2006.

– Näin suomalaiset valtit vahvoina.

Puhtaus, vesi ja turvallisuus ovat asioita, joista kannattaa pitää kiinni. Oli selvää, että siirrymme luomuun. Isää piti tosin vähän taivutella, Janne kertoo.

Vaimo Anna Rauhansuu on markkinoinnin osaaja. Molemmat ajattelevat avarasti, arvostavat luomua ja ympäristöä. Kiemuroitten jälkeen pariskunta on asettunut Jannen kotitilalle. Ekodesign on perheen teema. Myssyfarmin tuotteet tunkevat lujaa vauhtia maailman markkinoille.

– Tuotteitamme myydään jo kahdeksassa maassa, toteaa Anna Rauhansuu.

Mummot mukana Rauhansuun tila muuttui Myssyfarmiksi.

Kylän mummot ovat mukana neulomassa myssyjä aidosta suomenlampaan villasta.

Niitä kaupataan maailman markkinoilla.

Yli 150 hehtaarin farmilla on siirrytty viljelykiertoon. Pelloilla tuotetaan hernettä ja syysrypsiä, josta jalostetaan öljyä ja rouheita. Pellot pysyvät tuottavina viherlannoituksen avulla. Yhteistyö läheisen luomulammastilan kanssa on tiivistä.

Omia lampaita on vain viisi ja myssyihin tarvitaan villaa.

Janne Rauhansuu maistattaa tuoretta luomurypsiöljyä. Puristamo on rakennettu kuivurin alakertaan.

Hamppua hyötyyn Yksi luomupäiväläisten retkistä jatkui farmilta farmille. Myssyfarmin jälkeen keskellä syyspimeää peltomaisemaa loisti lämmin valo. Oven päällä oleva kyltti kertoi, että olimme tulleet Hamppufarmille. Ville Virtanen ja Virve Kettunen ovat kokeilijoita. Farmilla jalostetaan tällä hetkellä hampusta rouhetta, proteiinia, öljyä, kuorittua ja paahdettua siementä, snackseja ja suklaata.

– Myyntiin ne lähtevät nyt suoratoimituksena kaksi kertaa viikossa, isäntäväki sanoo tyytyväisenä.

Polku ei ole ollut vaivaton. Murtolan tilan pelloilla on perinteisesti kasvatettu ohraa, vehnää ja ruista. Nyt on panostettu öljyhamppuun ja sen jalostamiseen.

– Kaikki alkoi hunajakokeilusta, jota varten tilalle tuotiin mehiläisiä vuonna 2012. Hamppu kasvoi, mutta mehiläisiä se ei tuntunut kiinnostavan.

– Pussitimme öljyhampun siemenet, kävelimme Citymarkettiin. Nyt meillä on niille pitkälle toistasataa jälleenmyyjää. Ja tuotanto kasvaa. ◀ www.luomu.fi/luomupaivat

– Hampusta puristetaan öljyä. Siitä tehdään rouhetta ja ruokaa.

Vihermassalla paranne-taan peltojen maata.Siitä saatavaa kuitua voisi käyttää vaatteiden, huonekalujen ja jopa autojen valmistukseen, Ville Virtanen innostuu ja Elias-poika kuuntelee.

LUOMULEHTI 6 | 2016

13

TEKSTI: TUOMAS MATTILA JA JUKKA RAJALA

Elisa Niemi

Tiivistyminen on yleistä ja käy viljelijälle kalliiksi Maan tiivistymisen asiantuntija, dosentti Thomas Keller piti Luomupäivillä tietoiskun maan tiivistymisestä, sen vaikutuksista satoon sekä kosteuden vaikutuksesta maan muokkaukseen. Aihetta jatkettiin seuraavana päivänä Paimiossa pidetyssä koko päivän

Dosentti Thomas Keller tutkii maan rakennetta perusteellisesti.

OSMO-hankkeen työpajassa.

M

aatalousmaan tiivistymisestä on annettu vaihtelevia lukuja, mutta kaikkien arvioiden mukaan tiivistyminen on yleistä ja on yleistymässä.

– 1990-luvulla arvioitiin, että maailman maatalousmaasta on tiivistynyt noin 68 miljoonaa hehtaaria, eli kahden Suomen kokoinen ala, Ruotsin maatalousyliopistossa ja Sveitsin Agroscope-instituutissa työskentelevä Thomas Keller totesi.

– Tarkemmissa arvioissa on aluekohtaista eroa, Sveitsissä noin kolmasosa pellosta on arvioitu tiivistyneeksi. Ruotsissa jopa 70 prosenttia viljelijöistä toteaa peltojensa tiivistyneen.

Pintamaan tiivistymisen vaikutukset näkyvät samana kasvukautena ja sadonalennukset voivat olla suuria. Mutta pohjamaan tiivistymistä ei välttämättä heti huomaa.

Paljonko pohjamaan tiivistyminen maksaa viljelijälle?

– Sadonalenemat eivät ole kovin suuria, suuruusluokka on noin viisi prosenttia tai enemmän, Keller totesi.

– Mutta viisi prosenttia tarkoittaa samaa kuin täydellinen sadon menetys kerran 20 vuodessa, tai viisi tuottamatonta hehtaaria 100 hehtaarin tilalla.

Asiaa voi myös lähestyä siltä kannalta, että jos 100 hehtaarin luomukasvinviljelytilalla pohjamaa on tiivistynyt, satoa jää tulematta noin kymmenen tonnia vuodessa (33 prosenttia viherlannoitusta, viljojen satotaso 3 t/ha). Nykyisillä viljan hinnoilla tämä vastaa noin 2 600 euroa vuodessa alhaisempia myyntituloja.

Investointien järkevyyttä pohditaan usein nykyarvon tai sisäisen koron avulla. Paljonko viljelijän kannattaisi maksaa tiivistymisen välttämisestä? Jos käyttää yleistä nyrkkisääntöä, jonka mukaan

Maan rakenteen hoidossa on tärkeää pitää kuormitus maan kuormituskestävyyttä pienempänä.

14

LUOMULEHTI 6 | 2016

investointi saa olla korkeintaan 20 kertaa sen tuottamien hyötyjen verran, 100 hehtaarin luomutilan kannattaisi maksaa vähintään 52 000 euroa pohjamaan tiivistymisen ehkäisemisestä. Jos huomioidaan myös ruokamultakerroksen tiivistyminen ja se, että luomuviljelyssä maan rakenne vaikuttaa herkemmin satotasoon, puhutaan moninkertaisista summista.

Tiivistymisen ehkäiseminen on kannattava investointi, mutta miten tiivistymistä sitten ehkäistään?

Koneiden kuormitus ja maan kuormituskestävyys Periaatteessa maan tiivistymisriskien vähentäminen on helppoa.

– Tiivistymisessä on kyse kahden asian tasapainosta: koneet tuottavat kuormitusta maahan, ja maan lujuus määrittää sen kuormituskestävyyden, Keller selvensi.

Kun kuormitus pidetään alhaisemmalla tasolla kuin kuormituskestävyys, maassa ei tapahdu pysyviä muodonmuutoksia.

Mittaustulosten perusteella kenttäkapasiteetissa oleva maa kestää noin 0,5 bar (50 kPa) paineen maan sisällä ilman muodonmuutoksia. Pohjamaan tiivistymisen kannalta voidaankin käyttää nyrkkisääntöä 50 –50, eli korkeintaan 50 kPa kuormitus 50 cm syvyydessä. Tähän päästään noin kahden tonnin rengaskuormalla; korkeammalla kuormalla tai märällä maalla ajettaessa pohjamaan tiivistymisriski kasvaa jyrkästi. Ruokamultakerroksen ja pohjamaan pintaosien kannalta tarvitaan vielä alhaisempia kuormituksia ja huomiota rengaspaineisiin.

Ruotsin maatalousyliopisto SLU:ssa on tehty 2000-luvulla maaperämittauksia,

joissa on seurattu eri koneiden maahan aiheuttamaa kuormitusta. Löydösten mukana monia vanhoja nyrkkisääntöjä on jouduttu ajattelemaan uusiksi. Yksi vanha totuus kuitenkin pätee: – Rengaskuorma ratkaisee pohjamaan kuormituksen, pintapaine määrittää pintamaan kuormituksen, Keller kiteytti.

Maatalouskoneiden kehityksen myötä koneiden paino on kasvanut, mutta samalla renkaat ovat kasvaneet ja kosketuspinta maan ja renkaan välillä on lisääntynyt. Tämän seurauksena nykyiset koneet ovat helliä pintamaalle, mutta ankaria pohjamaalle. Esimerkiksi Tanskassa on laskettu, että puimureiden koon kasvu on lisännyt pohjamaan kuormituksen noin kaksinkertaiseksi, vaikka huomioidaan samanaikainen kehitys renkaissa.

On huomionarvoista, että pohjamaan kuormituksessa on kuitenkin kyse rengaskuormasta eikä akselikuormasta. Kun samalle akselille lisätään renkaita telien tai paripyörien muodossa, myös pohjamaan kuormitus laskee jyrkästi.

Mittausten mukaan paripyörien käyttö raskaalla traktorilla vastaa tilannetta, jossa pellolla ajettaisiin kahdella kevyem-

mällä traktorilla. Nykyisillä vyörenkailla ja alhaisilla rengaspaineilla paripyörien vaikutus pysyy erillisenä, ja tiivistymisriskejä voidaan vähentää huomattavasti verrattuna yksöispyöriin.

– Paripyöristä on kaksi hyötyä: rengaskuorma puolittuu ja alhaisemmalla kuormalla voidaan käyttää alempia rengaspaineita, Keller tiivisti.

Raskaissa koneissa yleistyneet kumitelat eivät sen sijaan saaneet mittauksista tukea.

– Nykyisillä teloilla itse tela ei kanna kovinkaan paljoa, paine kohdistuu maahan pyörien ja tukirullien kohdalta, Keller totesi.

Esimerkiksi puimureilla samanlaiseen hyötyyn päästään käyttämällä korkean joustavuuden (increased flexion) renkaita.

– Teloihin siirrytään yleensä siinä vaiheessa, kun koneet ovat niin painavia, että renkaiden kantavuus ei enää riitä tai leveillä renkailla ei mahdu tielle.

Kuormituskestävyyttä lisätään parantamalla maan kasvukuntoa Maan kuormitusta voidaan vähentää alentamalla rengaspainetta tai pienentämällä rengaskuormaa (esimerkiksi pari-

pyörillä). Mutta mitä voidaan tehdä maan kyvylle kestää tiivistymistä?

– Maan multavuuden nosto tai muokkauksen keventäminen lisäävät maan kuormituskestävyyttä, mutta vaikutus on hidasta. Kokeissa on mennyt noin kuusi vuotta ennen kuin vaikutukset ovat mitattavissa, Keller kertoi.

Lyhyellä aikavälillä voidaan pysyä pois märältä pellolta.

– Maan kosteudella on suuri vaikutus maan kuormituskestävyyteen. Jos viljelijä voi odottaa maan kuivumista pari päivää, tiivistymisriskit vähenevät oleellisesti.

– Paras tapa saada pelto kuivumaan ajoissa on kasvattaa siinä kasveja. Paljas maa ei kuivu, Keller lisäsi sveitsiläisten kosteusmittausten perusteella.

Eli mitä multavampi pelto, ja mitä tasaisempi vesitalous, sitä kestävämpi pelto on tiivistymiselle.

Maa murustuu parhaiten, kun se on juuri sopivan kuivaa Maltti kevättöissä on hyödyksi myös parempana maanmuokkaustuloksena.

– Viljelijöillä on omat tapansa päätellä, milloin pelto on muokattavissa. Tutkijat ▷▷

Pajuniemi Oy

Nygårdintie 43 04240 Talma Puh: 020-792 4221 www.pajuniemi.fi

LUOMU, hyvää sinulle, hyvää luonnolle ja hyvää eläimille LUOMULEHTI 6 | 2016

15

Optimikosteus maan muokkauksille on noin 80 prosenttia muovautuvuusrajasta.

Jukka Rajala

yrittävät lähestyä asiaa toisella tapaa, Keller avasi muokkaustutkimuksia.

Ruotsin maatalousyliopistossa on tehty eräänlaista perustutkimusta maan muokkautuvuuden kannalta. Maita on muokattu eri kosteustilanteissa ja erilaisilla koneilla. Muokkausjäljestä on seurattu maan murustumista erikokoisiin muruihin ja maan liettymisherkkyyttä muokkauksen jälkeen.

– Voidaan ajatella, että maalla on kaksi muokkausrajaa kosteuden suhteen. Ylempi raja tulee vastaan, kun maa ei muokkaudu vaan muovautuu. Alempi raja tulee vastaan, kun maan muokkaaminen vaatii liikaa energiaa. Näiden välissä maa on muokkautuvaa, Keller hahmotteli.

Eri maalajeilla tuntuu olevan hyvin samanlainen optimikosteus muokkaukselle. Viljelijöiden yleisesti käyttämä nauhatesti kuvaa maan ylempää muokkausrajaa. Testissä otetaan hieman maata ja pyöritellään siitä nauha kämmenten välissä. Jos nauha murenee, maa on muokkautuvaa. Jos nauha pysyy ehjänä, maa on liian kosteaa muokkaukselle.

Optimaalinen kosteus on tästä muokkautuvuusrajasta hiukan kuivempaan

(noin 80 prosenttia muokkautuvuusrajan kosteudesta). Jos muokkauksen onnistuu ajoittamaan suunnilleen tähän tilanteeseen, maa murustuu hyvin ja vähillä ajokerroilla saa erinomaisen kylvöalustan.

Muokkaus ja tiivistyminen kulkevat kuitenkin käsi kädessä. Jos pelto on tiivistynyt, se kuivuu hitaasti ja yleensä epätasaisesti. Ja jos pelto kuivuu epätasaisesti, osa pellosta on liian märkää muokatessa.

Seurauksena tiivistyneet kohdat tiivistyvät pahemmin ja muokkautuvat huonosti. Huonon sadon juuristo ei jaksa kuohkeuttaa peltoa, vesi ei pääse poistumaan

juurikanavia pitkin ja multavuus laskee.

Viljavuuden syöksykierre on valmis.

Toisaalta, jos viljelijä huolehtii hyvästä kuivatuksesta, alentaa rengaskuormia ja –paineita, malttaa pysyä pois märiltä pelloilta sekä viljelee syväjuurisia kasveja, tämä näkyy satotasoissa.

– Ruotsalaisissa täsmäviljelykokeissa maan fysikaalinen rakenne ja varsinkin sen vedenläpäisykyky oli keskeinen selittävä tekijä lohkon osien satotason välillä.

Maan rakenne on tärkeä, summasi Keller. ◀ Ks. esitykset ja videoita: www.luomu.fi/ luomupaivat

Milka

R

tuotteet luonnonmukaiseen tuotantoon Milka E-vitamiinitiiviste+Se Milka Kalanmaksaöljy Milka nuolukivet

tuotteet yli 30 vuotta terveytt a k l i M ä ja laatua kotieläimille!

16

LUOMULEHTI 6 | 2016

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila puh. (09) 2252560 biofarm@biofarm.fi www.biofarm.fi

TEKSTI: LEENA VIITAHARJU JA SUSANNA KUJALA KUVAT: SAMI TANTARIMÄKI

Luomu nyt ja vuonna 2020

aluetalouden näkökulmasta

Hallituksen luomualan kehittämisohjelman tavoitteena on, että luomutuotannon osuus olisi 20 prosenttia viljellystä pelto-alasta vuonna 2020. Tämän tavoitteen toteutuminen tarkoittaisi muutoksia myös aluetalouden näkökulmasta alueiden talouteen ja työllisyyteen. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttamassa selvityksessä on tarkasteltu luomutuotannon aluetaloudellisia vaikutuksia nyt ja vuonna 2020.

L

aajan luomutuottajille suunnatun kyselyn mukaan tärkeimpänä syynä luomutuotantoon siirtymisessä pidettiin pienempiä tuotantokustannuksia ja parempaa kannattavuutta.

Ekologisuutta ja kestävyyttä pidettiin toiseksi tärkeimpänä siirtymissyynä. Myös muun muassa terveellisyys ja puhtaus, tuotteista saatava parempi hinta sekä

tuet mainittiin usein tärkeimpien syiden joukossa.

Tuottajakyselyn vastaajista lähes puolet oli sitä mieltä, että heidän luomutuotantonsa arvo tulee pysymään ennallaan vuosien 2014 ja 2020 välillä. Reilu kolmannes vastaajista arvioi tuotantonsa arvon kasvavan vuoteen 2020 mennessä, ja loput 18 prosenttia ennusti arvon pienenevän. Vastaajat arvioivat, että koko

maan tasolla luomutuotanto kasvaisi keskimäärin kolme prosenttia.

Maakunnittain/alueittain luomutuotannon arvon keskimääräiset kehitysarviot vaihtelivat paljon. Suurin kasvuarvio oli Satakunnassa (11 prosenttia) ja pienin Etelä-Pohjanmaalla (-9 prosenttia). Haastavat viljelyolosuhteet kyselyn toteuttamisvuonna saattoivat jonkin verran vaikuttaa arvioihin. ▷▷

LUOMULEHTI 6 | 2016

17

Kyselyn perusteella merkittävimmät tekijät tai ilmiöt, jotka vaikuttavat luomutuotannon arvon nousuun tai laskuun vuoteen 2020 mennessä, ovat ennen kaikkea luomun kysyntä, byrokratian ja valvonnan määrä, luomutuotteiden hinta, tuotannon kannattavuus, tuet sekä tuottajan ikä. Nämä asiat mainittiin lukuisissa vastauksissa.

Kyselyssä tiedusteltiin luomutuottajilta myös ehdotuksia, miten yhä useampi tuottaja/tila saataisiin siirtymään luomutuotantoon. Useissa vastauksissa tuli esiin muun muassa byrokratian ja valvonnan vähentäminen, luomun kysynnän kasvu, luomusta saatavan hinnan nousu, kannattavuuden parantuminen, tiedottaminen ja valistus, asenteiden muutos, lannoitteiden hintojen nostaminen sekä luomun arvostuksen kasvu keinoina lisätä luomutuotantoon siirtymistä.

Kuntien elintarvikehankinnat kipuilevat määrärahapaineissa Kuntapäättäjäkysely osoitettiin kaikkiin Suomen kuntiin niin kuntajohdolle, ruokapalvelujen ja hankintatoimien päälliköille sekä luottamuselinten johdoille.

Kunnissa oli myös mahdollista jakaa kyselyä eteenpäin elintarvikehankinnoissa mukana oleville muille henkilöille.

Suurin osa vastaajista piti luomua hyvänä vaihtoehtona julkisiin elintarvikehankintoihin, mutta samalla muistuttivat niistä budjettipaineista, joiden puitteissa he hankinnoista päättävät. Kunnissa ei useimmiten koettu olevan varaa hankkia luomua, koska elintarvikkeisiin käytettävät määrärahat olivat viime vuosina yleensä pienentyneet. Vastaajat toivat esille, että ensisijainen kriteeri elintarvikehankinnoissa on lähinnä kotimaisuus, mutta löytyi myös kuntia, joissa luomuakin käytetään hankinnan kriteerinä.

Vaikka luomutuotteet koettiin pääasiassa erittäin positiivisina vaihtoehtoina julkisissa hankinnoissa, löytyi kuitenkin asioita, jotka luomussa myös epäilyttivät.

Esille nousi muun muassa luomutuottajien verkostojen ja yhteistyön vähäisyys.

Vastaajat epäilivät, että yksittäisten luomutuottajien volyymit eivät riittäisi kattamaan kunnallisten hankintojen tarpeita ja luomutuottajien myyntiverkostoja ei tunnettu.

Myös tuotteiden alhainen jalostusaste nähtiin jopa mahdollisena esteenä saada luomutuotteita kuntapuolelle, koska nykyaikaisessa julkisessa keittiössä on

18

LUOMULEHTI 6 | 2016

tarvetta ennen kaikkea pidemmälle jalostetuille tuotteille, jotka säästävät keittiöhenkilökunnan aikaa.

Kuntapäättäjät eivät kokeneet, että kunnallisten ruokapalvelujen asiakkaiden suunnasta olisi tähän mennessä tullut juurikaan voimakasta argumentointia luomun hankintaa tukemaan. Vastaajat totesivat, että Suomessa tarvittaisiin vielä lisää luomun yleistä markkinointia ennen kuin kysyntää alkaisi heidän suuntaansa tulla niin paljon, että se oikeasti asettaisi heidät päättäjinä paineistettuun tilaan.

Luomutuotannon aluetaloudelliset vaikutukset suurimmat Etelä-Pohjanmaalla Suomessa luomuala on lievässä kasvussa. Jo nykyisellään luomutuotannolla on selkeä vaikutus Suomen talouteen ja työllisyyteen. Kokonaisuudessaan luomutuotanto työllistää kerroinvaikutuksineen noin 3 400 henkilötyövuotta Suomessa, mikä vastaa 0,14 prosenttiyksikköä maamme työllisistä.

Luomutuotannon vaikutus kansantalouteen on noin 680 miljoonaa euroa käsittäen 0,35 prosenttiyksikköä Suomen bruttokansantuotteesta.

Tuotantosuunnista peltokasvituotannolla on suurin vaikutus sekä työllisyyteen että talouteen. Luomupeltokasvituotannon työllisyysvaikutus on yli 1 600 henkilötyövuotta. Luomumaidontuotannon työllisyysvaikutus kerroinvaikutuksineen on yli 840 henkilötyövuotta ja luomulihantuotannon noin 740 henkilötyövuotta. Luonnonmukainen puutarhatuotanto on tuotantosuunnista pienin.

Sen vaikutukset Suomen työllisyyteen ovat noin 210 henkilötyövuotta.

Luomutuotannon talous- ja työllisyysvaikutukset eroavat selvästi eri maakuntien välillä. Suurimmat vaikutukset ovat Etelä-Pohjanmaalla, missä luomutuotanto työllistää yli 600 henkilötyövuotta ja nostaa maakunnan taloutta 100 miljoonan euron verran kerroinvaikutuksineen.

Myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla luomutuotannon työllisyysvaikutukset ylittävät 300 henkilötyövuotta.

Taustalla laajat kyselyt Kysely luomutuottajille (n=840) toteutettiin e-lomakekyselynä keväällä/kesällä 2015.

Kysely kuntapäättäjille (n=276) toteutettiin e-lomakekyselynä keväällä 2016.

Selvitys tehtiin osana Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon edistäminen -hanketta, jonka pääasiallinen rahoittaja oli Maaja metsätalousministeriö ruokaketjun toiminnan edistämisen -varoista.

Loppuraportti julkaistaan Ruraliainstituutin julkaisusarjassa tammikuussa 2017.

Arviot luomutuottajien oman tuotannon kehityksestä vuosien 2014 ja 2020 välillä Maakunta/alue

Arviot oman tilan luomutuotannon arvon kehityksestä keskimäärin 2014 –2020 (%)

Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme

-9 4 10

Luomutuotannon vaikutukset alueiden talouteen ja työllisyyteen Maakunta/alue

Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme

Vaikutus työllisyyteen, htv

Vaikutus talouteen, milj. €

-9

-9

4

4

10

10

Kaakkois-Suomi

3

Kaakkois-Suomi

3

3

Kainuu

6

Kainuu

6

6

Keski-Suomi

3

Keski-Suomi

3

3

10

10

Lappi

10

Lappi

Pirkanmaa

6

Pirkanmaa

6

6

Pohjanmaa

5

Pohjanmaa

5

5

-8

-8

7

7

Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

-8 7

Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

-1

Pohjois-Savo

-1

-1

Satakunta

11

Satakunta

11

11

Uusimaa

10

Uusimaa

10

10

Varsinais-Suomi

4

Varsinais-Suomi

4

4

Ahvenanmaa

2

Ahvenanmaa

2

2

Koko Suomi

3

Koko Suomi

3

3

Maakunnittaiset/alueittaiset vaikutusluvut esitetään taulukossa 2.

Luomuhyväksytyn alan kasvu itsessään saa aikaan selviä positiivisia vaikutuksia Suomen työllisyyteen ja talouteen. Työllisyys paranisi 300 henkilötyövuodella ja talous kohentuisi 35 miljoonalla eurolla, jos luomuala kasvaisi 20 prosenttiin peltoalasta vuoteen 2020 mennessä.

Käytännössä luomuala ei kuitenkaan voi juurikaan kasvaa ilman, että tavanomaisen tuotannon ala vähenee. Tavanomaisen peltoalan väheneminen

luomualan kasvun verran johtaisi negatiivisiin vaikutuksiin työllisyyden ja talouden näkökulmasta. Kun otetaan huomioon nämä molemmat muutokset eli luomualan kasvu ja tavanomaisen peltoalan väheneminen, johtaisi se negatiivisiin työllisyys- ja talousvaikutuksiin eli kustannuksiin yhteiskunnalle johtuen muun muassa eroista hehtaarisadoissa ja tukitasoissa.

Tuottajakyselyn vastausten perusteella nykyisten luomutuottajien luomutuotannon arvo kasvaisi keskimäärin kolme

prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2020, jos heidän arviot toteutuvat. Tämä arvioitu kolmen prosentin kasvu nykyisten luomutuottajien tuotannossa saisi aikaan positiivisia vaikutuksia Suomen työllisyyteen ja talouteen. Työllisyys kohentuisi noin 50 henkilötyövuoden verran ja talous kasvaisi 15 miljoonalla eurolla nykytilanteesta vuoteen 2020 mennessä. ◀ Kirjoittajista Leena Viitaharju on projektipäällikkö ja Sanna Kujala on projektisuunnittelija Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa.

LUOMULEHTI 6 | 2016

19

TEKSTI: NIINA RATILAINEN KUVAT: ELISA NIEMI

Luomuasetuksen käsittely jatkuu Syksyn Luomupäivät avattiin Turussa pureutumalla heti alan tärkeimpiin kysymyksiin, eli tilannekatsauksella luomuasetuksen valmisteluun. Europarlamentaarikko Hannu Takkulan maatalousasioista vastaava avustaja Matias Kallio avasi luomuasetuksen nykytilannetta.

L

uomuasetusta on työstetty vuodesta 2012 ja tavoite valmistumisesta on siirtynyt useaan kertaan eteenpäin, sillä osapuolet eivät ole saavuttaneet yksimielisyyttä monessa kysymyksessä.

Luomusasetuksen uudistuksen taustalla on Euroopan komission tavoite vahvistaa kuluttajien luottamusta luomuun ja karsia poikkeussääntöjä Euroopan alueella sekä keventää hallinnollista taakkaa.

Luomulainsäädännön uudistusta tarvitaan, koska voimassaolevan lainsäädännön hyväksymisen jälkeen luomuala on kasvanut ja kehittynyt huomattavasti ja esimerkiksi luomutilojen koot ovat keskimäärin entistä suurempia.

Suomelle suuria kysymyksiä ovat olleet esimerkiksi kysymys valvonnan riskiperustaisuuden lisäämisestä ja maaperään sidotusta kasvinviljelystä, mikä rajoittaisi suomalaista kasvihuonetuotantoa huomattavasti. Maaperään sidotunkasvinviljelyn kysymystä ei vielä ole ratkaistu ja sekä Suomen neuvottelijat että Luomuliitto edellyttävät että pohjoiset erityisolosuhteet otetaan puutarhatuotannon mahdollistamisessa huomioon. Riskiperustaiseen valvontaan siirtymistä vuosittaisen sijaan on erityisesti ajettu komission toimesta, kun parlamentissa on kannatettu vuosittaisessa valvonnassa jatkamista.

Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie toimi puheenjohtajana Luomupäivien ensimmäisenä päivänä.

Matias Kallion mukaan neuvotteluosapuolten välillä on kokoustettu noin 60 kertaa ja puolet kiistakysymyksistä on ratkaistu. Komission alkuperäinen aikataulu oli saada luomuasetus vuonna 2017 voimaan, mutta tämän hetken voimaantuloarvio sijoittuu vuodelle 2020.

– EU:n luomuasetusuudistuksen suuret linjaukset on saatu ratkaistua. Uskon vielä avoinna olevien, kuten kasvien maaperäyhteysvaatimuksen ja valvontojen riskiperusteisuuden tulevan ratkaistuksi meneillään olevissa kolmikantaneuvotteluissa, summaa Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie tilannetta. ◀

Matias Kallio kuunteli yleisön kommentteja ja vastaili kysymyksiin Luomupäivillä.

20

LUOMULEHTI 6 | 2016

TEKSTI JA KUVA: KATARINA REHNSTRÖM

Ympäristömyrkkyjen ehkäisemiseen täytyy panostaa Ruotsissa dioksiinipitoisuudet luomukananmunissa ovat nousseet pikkuhiljaa. Saksassa ympäristömyrkkyjen ehkäisyssä käytetään apuna mm. kyselylomaketta tuottajille.

L

okakuussa tiedotusvälineissä julkistettiin tieto yllättävästä tutkimustuloksesta Ruotsissa: Luomumunissa on kolme kertaa korkeammat PCBpitoisuudet kuin virikehäkkimunissa. Ruotsin elintarvikeviraston Livsmedelverketin mukaan ruotsalaisissa luomumunissa dioksiini pitoisuudet ovat kohonneet pitkällä aikavälillä pikkuhiljaa. Asian syytä selvitetään parhaillaan.

Viranomaiset korostavat, että EU:n asettamat raja-arvot kananmunien turvalliselle dioksiini pitoisuuksille eivät kuitenkaan ylity ja munien syöminen on edelleen turvallista. Dioksiinin raja-arvo on 5,0 pikogrammaa per gramma rasvaa.

Suomessakin viranomaiset testaavat säännöllisesti dioksiinipitoisuuksia munista. Suomessa luomumunissa ei ole havaittu vastaavaa dioksiinipitoisuuksien nousua. Suomessa on myös ollut selvästi alhaisemmat pitoisuudet luomumunissa kuin Ruotsissa.

Tanskan luomusiipikarjaneuvonnan mukaan dioksiini ei heilläkään ole ongelma. Viranomaiset testaavat säännöllisesti munien dioksiinipitoisuuksia ja tällä hetkellä tilanne on hyvä. Noin kuusi vuotta sitten eräältä tanskalaiselta muutaman sadan kanan ulkokananmunia myyvältä tilalta löytyi dioksiinin saastuttamia munia. Kananmunien myynti tilalla jouduttiin lopettamaan.

Myös Saksassa ja Hollannissa luomumunapuolella on menneinä vuosina ollut muutamia yksittäisiä dioksiini tapauksia.

Saksalaiset ovat kehittäneet siipikarjatilojen käyttöön kyselylomakkeen, jonka avulla arvioidaan dioksiini ja PCB saastumisen riskikohdat. Mahdollisia saastumislähteitä voi olla esimerkiksi kanalassa käytetyt maalit, roskien polttopaikat ul-

kotarhassa, öljyä vuotavat koneet tai maaaines rehujen seassa.

Ulkoilu vaikuttaa altistumiseen Luomu- ja ulkokanat joutuvat sisällä ja ulkona liikkuessaan, toisin kuin virikehäkkikanat, enemmän kosketuksiin ympäristön kanssa. Yhtenä riskitekijänä pidetään esimerkiksi ulkotarhan maaperän kulumista täysin paljaaksi. Maa-aineksen syöminen saattaa lisätä ympäristömyrkkyjen saantia. Luomusäännöissä vaaditaan, että ulkotarhassa on kasvillisuutta. Tämä on tärkeää sekä kanan viihtymisen että ympäristömyrkkyjen saannin vähentämisen kannalta.

Ruotsissa kalajauhoa epäillään yhdeksi mahdolliseksi dioksiinilähteeksi ja asiaa selvitellään parhaillaan. Moni ulkomainen luomusiipikarja-alan asiantuntija ei kuitenkaan usko kalajauhon olevan syyllinen kohonneisiin dioksiinipitoisuuksiin. Monissa maissa kanoille ei syötetä lainkaan kalajauhoa ja silti munista on saattanut löytyä ympäristömyrkkyjä.

Rehutehtaita myös valvotaan erittäin tarkasti ja kalajauhosta otetaan jatkuvasti dioksiini-, PCB- ja muita ympäristömyrkkynäytteitä. Kalajauho tulee meille lähinnä Islannista ja Tanskasta. Ennen kuin kalajauho päätyy eläinten rehuksi, siitä puhdistetaan pois esimerkiksi dioksiinia. ◀

Suomalaisissa kananmunissa ei ole havaittu vastaavaa dioksinipitoisuuksien nousua kuin Ruotsissa.

LUOMULEHTI 6 | 2016

21

TEKSTI: HEIDI HAAVISTO

tämä on näkynyt myös Jalotofun myynnissä. Erityisesti buumi on huomattu Ruotsissa, jonne on ollut paljon vientiä. Yritykselle on jatkossakin tärkeää tehdä tuotteet luonnonmukaisesti ja laadukkaasti.

Messuilla kerrotaan yrityksen tarinaa Lisääntynyt kasvisten ja kasviproteiinien kulutus kannustaa yrittäjiä laajentamaan toimintaansa. Messuillakin huomaa, että kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia luomusta ja eettisistä asioista.

Jalofoods laajentaa toimintaansa Tofua valmistavalla Jalofoodsilla on menossa uusia tuulia, sillä yritys osti hil-

22

LUOMULEHTI 6 | 2016

Heidi Haavisto

E

Samuli Laurikainen esittelytyössä.

jattain Palkuais Oy:n. Yhdistyminen oli helppo sillä yritykset jakavat samat arvot.

Tarkoituksena jatkossa on, että Palkuaisen Jouni Hiltunen saa lisää resursseja tuotekehitykseen ja tuotantoon. Vihreät investoinnit raaka-aineisiin ja prosesseihin ovat osa yhteistä tulevaisuutta.

– Tavoitteena on laajentaa Jalofoodsin tuotevalikoimaa myös kotimaisilla proteiinin lähteillä. Alku keväästä onkin luvassa lisää tuotteita markkinoille, kertoo Jalofoodsin markkinointipäällikkö StenGöran Enbom.

Viimeisen kahden vuoden ajan kasviproteiinien kysyntä on lisääntynyt ja

Ella Karttunen

lma-maaseutumessut järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa 11. –13. 11. Messuilla oli viime vuoden tapaan Pro Luomun kokoama Luomua.

Ilman muuta. -osasto. Mukana osastolla oli myymässä ja maistattamassa luomutuotteita Arctic Choc, Finnamyl, Jalotofu, Malmgårdin Kartano, Myssyfarmi, Rainingon Luomutila, Silmusalaatti, Valio, Valkoinen Lanka ja Vavesaaren Tila. Lisäksi Eläinten hyvinvointikeskus ja Suomen Siipikarjaliitto olivat mukana.

Osaston yhteydessä oli Vuoden Luomukokki -kilpailun keittiö, jossa sunnuntaina järjestettiin Valion Luomuvälipalabaari yhteistyökumppaneiden kanssa.

Ohjelmassa lapset saivat tehdä isänpäivän kunniaksi isilleen välipala-annokset erilaisista maito-, marja-, hedelmä- ja kuitulisätuotteista. Keittiössä riitti vilinää, kun kymmenet pikkukokit kokosivat herkkuannoksia.

Silmusalaatit tuplasivat tuotantotilat Silmusalaatteja saa jo ympäri Suomea aina Lappia myöten ja kysyntä on kasvanut koko ajan. Silmusalaatin toimitusjohtaja Samuli Laurikainen kertoo, että viime elokuussa Vantaalla sijaitsevat itujen kasvatuksen tuotantotilat tuplattiin.

Laurikainen näkee markkinoinnin tärkeänä osana ja jatkossa siihen aiotaan panostaa entistä enemmän. Ihmiset nimittäin arvostavat tuotteen tarinaa ja kokonaisvaltaisuutta.

Luomuihmiset ovat edelläkävijöitä monessa asiassa, joten hyviä juttuja kannattaa kysyä ja kopioida muilta.

– Se, että asioita tehdään yhdessä, on iso voimavara eikä se ole keneltäkään pois.

On kaikkien markkinoiden eduksi, että luomu kasvaa, toteaa Laurikainen. ◀

Valion Luomuvälipalabaarissa lapset saivat tehdä annokset erilaisista maito-, marja-, hedelmä- ja kuitulisätuotteista.

TEKSTI: AURA LAMMINPARRAS

Natural Products Scandinavia

Pohjoismaiden suurimmat luomumessut kiinnostivat suomalaisia

Messujen käytävät pursuivat innokkaista kävijöistä.

Malmössä järjestetyt Nordic Organic Food Fair –luomumessut

Ruotsi ja Tanska taistelevat luomumarkkinoiden herruudesta Euroopassa

T

anska on pitkään ollut luomumarkkinoiden johtaja Euroopassa, tänä vuonna markkinaosuus nousee luultavasti kymmeneen prosenttiin.

Elintarvikeviennistään kuuluisa Tanska vie paljon myös luomutuotteita, suurin vientimaa on Saksa, jonne viedään puolet kaikesta luomuviennistä. Suomeen osuus luomuviennistä on kolme prosenttia.

Ruotsissa luomun markkinaosuus on yhdeksän prosenttia, mutta kasvu on rajua. Vuonna 2015 luomumarkkinat kasvoivat 40 prosentin vauhtia, ja tänä vuonna on kasvettu 23 prosentin vauhdilla. Suomessa tiedotettiin tänä vuonna 12 prosentin kasvusta.

Ruotsissa luomun kysyntä on niin suurta, ettei oma tarjonta riitä. Kulutetusta luomusta 60 prosenttia on tuontitavaraa. www.proluomu.fi

kokosivat marraskuun puolessa välissä luomualan ammattilaiset, jälleenmyyjät ja ammattikeittiöiden osaajat yhteen.

R

uotsissa järjestetty Nordic Organic Food Fair ja samassa hallissa sijainnut terveystuotteisiin painottunut Natural Products Scandinavia vetivät taas väkeä. Ruotsi ja Tanska ovat jopa maailman mittakaavassa huikeita luomunsyöjiä ja sen huomaa messuilla, jossa 375 näytteilleasettajaa esittelee tuotteitaan. Valikoima on mittava, ja joukosta löytyy mitä mielikuvituksellisimpia tuotteita.

Luomutuotteiden myynti kasvaa vahvasti kaikissa Pohjoismaissa. Nordic Organic Food Fair on paikka, jossa tutustutaan trendeihin ja haistellaan uusia tuulia. Messujen perusteella tällä hetkellä luomumaailmassa on suosittua gluteenittomuus, superfoodit, tumma suklaa, erilaiset energiajuomat, teet, öljyt ja välipalapatukat.

Ruohonjuuri suunnittelee laajentumista Ruotsiin Myös suomalaiset ovat kiinnostuneita naapurimaiden huikeista luomumyynneistä. Messujen käytävillä törmäsi tuon tuostakin suomalaisiin, jotka olivat etsimässä ideoita ja uusia tuotteita kotimaahan. FinnPro oli järjestänyt messuille opintomatkan, jonka mukana oli kymmenen Ruotsin markkinoista kiinnostunutta yritystä.

Yksi näistä oli luomu- ja terveystuotteisiin erikoistunut Ruohonjuuri Oy, jonka toimitusjohtaja Arto Ranta-Aho on valmis laajentamaan liiketoimintansa myös naapurimaahan.

– Kyllä se nyt vahvasti näyttää siltä että Ruotsiin ollaan tulossa, toivottavasti jo ensi vuonna, hän kertoi.

Ruohonjuuri on jo usean vuoden ajan kartoittanut mahdollisuuksia laajentaa

Ruotsiin ja nyt ollaan jo siinä vaiheessa, että liiketila on etsinnässä.

Näytteilleasettajina suomalaisia yrityksiä oli paikalla kuitenkin vain kaksi, LuomuNokka ja Ekovista. LuomuNokan tuotteet Krav-sertifioitiin syksyllä 2015 ja tänä vuonna he olivat päässeet Kravin yhteisosastolle esittelemään tuotteitaan.

Ekovista oli messuilla mukana ensimmäistä kertaa oman Superfood-sarjansa kanssa. Kumpikin yritys piti messuja menestyksellisenä kokemuksena ja poikkeuksellisen kansainvälisinä tapahtumana.

– Messut olivat oikein onnistuneet, keskusteluja käytiin jopa 13 eri maan edustajan kanssa. Katsotaan mitä tästä taas seuraa, myhäili L’UomuNokan toimitusjohtaja Arto Jokinen. ◀

LUOMULEHTI 6 | 2016

23

TOIMITTANUT: ELISA NIEMI KUVAT: ELLA KARTTUNEN

SunSpelt

Benjamin Frostell valmisti ELMA-messujen yhteydessä pidetyssä kilpailussa pääruoaksi paahdettua kananrintaa, kaskinaurista, emmervehnää sekä paahdettu sipulilientä.

Vuoden Luomukokki Sesongin lisäksi kiinnitettävä huomiota tuotantotapaan Benjamin Frostell voitti Vuoden Luomukokki 2016 -kilpailun.

Marraskuussa kisattiin myös opiskelijasarja sekä Pohjoismaiden kesken Malmössä.

B

enjamin Frostell valmisti alkuruoaksi marinoitua tofua, glaseerattua porkkanaa, marinoitua fenkolia sekä juustokuminakreemiä, pääruoaksi paahdettua kananrintaa, kaskinaurista, emmervehnää sekä paahdettu sipulilientä ja jälkiruoaksi suklaakakkua, punajuurta sekä jogurttia. Frostellin assistenttina toimi Alfred Tallberg.

Kilpailussa oli mukana neljä finalistia, jotka kokkasivat kolmen ruokalajin menun luomuraaka-aineista.

24

LUOMULEHTI 6 | 2016

Finaalissa käytetyt pakolliset raaka-aineet olivat luomukananpoika, luomupunajuuri, turkkilainen luomujogurtti, maustamaton luomutofu ja tumma luomuleivontasuklaa.

Kilpailun tuomaristo piti Frostellin menua tasalaatuisena ja ylisti pääruokana ollutta kananrintaa täydelliseksi. Tuloksen julkistanut tuomari, Aromi-lehden toimituspäällikkö Maaret Launis kertoi eron toiseksi tulleeseen finalistiin olleen merkittävä ja tuomariston olleen yksimielinen.

– Frostellin annoksissa oli selkeää teknistä varmuutta ja kaikki komponentit täydensivät toisiaan. Annokset olivat erinomaisia sekä visuaalisesti että maultaan, Launis kertoo.

Benjamin Frostell toimii Gastrobar Emon keittiömestarina. Ammatiltaan hän on merkonomi, ja kokiksi hän on opiskellut töitä tekemällä.

Viime vuonna tämä lahjakkuus oli myös Vuoden kokki -kisan semifinalisti, mutta kokee että Vuoden luomukokki -titteli sopii hänelle paremmin, sillä luo-

Jälkiruoaksi Frostell teki suklaakakkua, punajuurta sekä jogurttia.

mu on lähellä sydäntä. Vuoden luomukokkina hän aikoo viedä luomusaarnaa eteenpäin ravintoloihin ja kokeille.

– Kokit ymmärtävät luomun päälle edelleenkin todella vähän. Monet peräänkuuluttavat sesonkiajattelua, mutta minusta se ei yksin riitä, myös raaka-aineiden tuotantotapaan pitää kiinnittää huomiota, kertoo Frostell, joka kokkaa itse luomuraaka-aineista aina kun se on mahdollista.

Hanna-Riikka Kantelinen voitti opiskelijasarjan Opiskelijasarjan voittaja Hanna-Riikka Kantelinen valmisti alkuruoaksi palsternakkapyreetä ja liekitettyä fenkolia, pääruoaksi karitsaa lihapullina sekä entrecote ja jälkiruoaksi punajuuri-suklaakakkua sitruunajogurttivaahdolla. Kilpailun kaikki raaka-aineet olivat luomua, ja finalistit saivat tietää ne edellispäivänä.

Kilpailun tuomaristo arvosti Kantelisen tasaisen varmaa otetta kautta menun. Päätuomarina toiminut keittiömestari Pekka Terävä Ravintola Olosta kiitti voittajan hallittua ja siistiä kädenjälkeä.

– Kantelisen menussa oli selkeä punainen lanka alkuruoasta jälkiruokaan. Annoskoot ja värit olivat kohdallaan, esillepano hyvä ja etenkin pääruoka oli ylivoimaisesti kilpailun paras. Ruoasta näkyy, että tämä opiskelija tekee jo töitä ravintolassa, Terävä kuvaili.

Hanna-Riikka Kantelinen (18) opiskelee kaksoistutkinnolla ravintolakokiksi Savon ammatti- ja aikuisoppilaitoksessa Kuopiossa. Hän tekee myös työharjoittelua kuopiolaisessa Musta lammas –ravintolassa, jossa käytetään paljon luomua ja lähiruokaa. Vuoden Luomukokki -kilpailussa Kantelista avusti luokkakaveri Sara Judin (18).

Kantavana ideana kisaparivaljakolla oli minimoida hävikki käyttämällä kasviksista kaikki osat. Esimerkiksi jogurttivaahdon maustamisessa käytetyn sitruunan kuori hyödynnettiin porkkanapyreessä. Kantelinen ja Judin myös aikatauluttivat valmistuksen tarkkaan etukäteen.

Vuoden Luomukokki -finaalissa kilpaili neljä ravintola-alan opiskelijaa, jotka valittiin finaaliin reseptikilpailun perusteella. Finaalissa käytetyt pakolliset raaka-aineet olivat luomukaritsan entrecote ja jauheliha, turkkilainen luomujogurtti, luomupalsternakka ja tumma luomuleivontasuklaa.

Kilpailua organisoinut keittiömestari ja tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila Lukesta muistuttaa, että Luomukokki-kilpailussa arviointikriteerit ovat pääasiallisesti samat kuin muissakin kokkikilpailuissa: tärkeintä on maku, ruoan rakenne ja ulkonäkö sekä menun kokonaisuus.

– Luomunäkökulma kilpailussa tarkoittaa sitä, että kokki osaa ottaa huomioon raaka-aineiden erilaisen rakenteen: esimerkiksi luomukasviksissa se tarkoittaa tavanomaista suurempaa kuiva-ainepitoisuutta ja voimakkaampaa makua ja lihatuotteissa vähäisempää vesipitoisuutta, Nuutila hahmottaa.

Pohjoismaisen luomukokkikilpailun voitto Norjaan Vuoden pohjoismainen luomukokki on Håvard Klempe Norjasta. Osanottajia oli myös Ruotsista, Norjasta ja Virosta. Nordic Organic Chef -kilpailu järjestettiin torstaina 17.11. Pohjoismaiden suurimmilla luomuun keskittyneillä Nordic Or-

ganic Food Fair -ammattilaismessuilla Malmössä Ruotsissa.

Kilpailun osanottajat valmistivat yhden ruokalajin luomuraaka-aineista. Tuomareita oli kaikista osanottajamaista, suomalaisena tuomarina toimi tutkija ja keittiömestari Jaakko Nuutila. Käytössä oli laaja valikoima luomutuotteita ja varsinaisia pakollisia raaka-aineita ei ollut. Tuomarit pitivät kilpailua tiukkana ja tasaväkisenä.

Kilpailun voittaja Håvard Klempe työskentelee ravintola Credossa Trondheimissä. Credo on erikoistunut kestävään ruuanlaittoon, luomuraaka-aineisiin ja sesonkiajatteluun. Ravintola toimii yhteistyössä paikallisen luomutilan kanssa, joka toimittaa suurimman osan ravintolan raaka-aineista.

Suomea edusti Benjamin Frostell, joka oli kilpailun ensimmäinen suomalainen osanottaja.

Kilpailun tavoitteena lisätä luomun käyttöä ravintoloissa Pohjoismainen luomukokkikilpailu pyrkii lisäämään tietoutta kestävästä gastronomiasta ja lisäämään luomutuotteiden käyttöä. Ruotsin luomuyhdistys KRAVin myyntijohtaja Johan Cejien mukaan Pohjoismainen luomukokkikilpailu on saanut hyvää näkyvyyttä Ruotsissa ja myös kilpailun taso on tänä vuonna noussut huimasti.

– Gastronomia ja luomu sopivat hyvin yhteen. Täällä ovat tänään kohdanneet laadukkaat raaka-aineet ja pohjoismaiden parhaimmat kokit, hän kertoo. ◀ www.proluomu.fi

Avustaja Sara Judin ja Suomen opiskelijasarjan voittaja Hanna-Riikka Kantelinen Irma Ikäheimon jututettavina.

LUOMULEHTI 6 | 2016

25

Vetoletkulevityksenä lietelanta voidaan levittää jo aikaisin keväällä maata tiivistämättä.

TEKSTI: JARI LUOKKAKALLIO JA JUKKA RAJALA KUVAT: JUKKA RAJALA

Lietelanta pellolle maata tiivistämättä Vetoletkulevityslaitteistolla lietelanta ja muut nestemäiset kierrätyslannoitteet (biokaasulaitoksen lannoite) levitetään pellolle tehokkaasti ja peltoa tallaamatta.

Peltojen tiivistyminen on merkittävä riski nykymuotoiselle luomumaataloudelle.

Tiivistyneellä pellolla satotaso voi jäädä puoleen.

M

uutaman vuoden takainen märkä kasvukausi aiheutti monella tilalla mittavia ongelmia lietelannan levityksessä.

Siedettävää lietteen levitysaikaa ei käytännössä ollut. Hyvästä rengastuksesta huolimatta levitysvaunun akselipainot olivat märän pellon kantavuutta suurempia. Kantavillakin pelloilla lietevaunu tiivisti maata ja heikommin kantaville lohkoille ei voinut levittää lantaa lainkaan.

26

LUOMULEHTI 6 | 2016

Nurmille lietteen levitys onnistuu märkänäkin vuonna jollain tapaa, mutta levityskärryn raiteet näkyivät nurmissa. Apila on erittäin herkkä tiivistymille. Pellon tiivistyneissä päisteissä ja liittymien kohdalla nurmen kasvu oli olematonta. Ongelmat olivat niin suuria, että niiden ratkaisemiseksi Suomeen alettiin tuoda kokonaan uutta lietelannan levitystekniikkaa. Vetoletkulevitykseen siirtyneet viljelijät ovat nyt tyytyväisiä. Liete saadaan pellolle tehokkaasti ja kevyesti maata tiivistämättä, myös märissä oloissa.

Tehoa 100 – 150 kuutiota tunnissa Laitteiston perusyksikön muodostaa tehokas lietepumppu. Teho vaihtelee sadasta sataan viiteenkymmeneen kuutiometriin tunnissa. Laitteiston kapasiteettiin vaikuttavat levitettävän lietteen määrä hehtaarille, lietteen kuiva-ainepitoisuus sekä pumpattava matka. Runkolinja on mallista ja merkistä riippuen viiden-kuuden tuuman letkua ja varsinainen levitysletku on neljätuumainen.

Työnäytöksessä levitettiin biokaasulaitoksen lannoitetta ProAgria Etelä-Pohjanmaan Ravinteet kiertoon -hanke järjesti yhteistyössä OSMO-hankkeen kanssa heinäkuun lopulla työnäytöksen Kauhavalla. Työnäytöksessä vetoletkulevittimellä levitettiin Jepuan Biokaasu Oy:n lannoitetta.

Luomuhyväksytty lannoite on ilmainen (vain rahti viljelijän varastoon tai pellon reunalle maksavat). Lannoite toimitetaan säiliöautolla rahtivapaasti noin 50 km säteelle Jepualta.

Letkut on nopea kytkeä yhteen pikaliitoksin.

Kahdenkymmenen kuution levitysmäärä hehtaarille sisältää 100 kiloa kokonaistyppeä ja 60 kiloa liukoista typpeä. Lannoite on valmistettu biokaasulaitoksen raaka-aineista (lanta noin 3/4 sekä elintarviketeollisuuden sivutuotteet, vihermassa noin 1/4). Runsaasti hivenravinteita sisältävä lannoite on hygienisoitu (pastöroitu) eikä sisällä haitallisia aineita.

Työnäytöksessä esiteltiin Slurrry-Mate laitteistoa, jota maahantuo Haka-Traktori. Suomessa Agronic Oy on alkanut valmistaa myös vetoletkukalustoa. www.jeppobiogas.fi

Jepuan Biokaasulaitoksen luomuhyväksytyn lietteen ravinnesisältö Kokonaistyppi

5,3 kg/m3

Liukoinen typpi

2,97

Kokonaisfosfori

0,96

Liukoinen fosfori

0,08

Kalium

2,1

pH

8,7

Kosteus

96 %

Traktorikäyttöinen lietepumppu.

Letkut ovat keloissa. Letkua pitkin voidaan siirtää ja levittää lietettä jopa kilometrin tai puolentoista päähän, välipumpuilla pidemmällekin. Letkukalustossa on tarvittava määrä jykevää runkolinjaletkua ja muutama sata metriä levitysletkua. Letkut kulkevat pellolle traktorin etunostolaitteessa. Letkujen levitys lohkolle ja keräys lohkolta vievät noin varttitunnin.

Levitysyksiköksi voidaan valita samanlaiset laitteet kuin lietevaunulevityksessä eli levityslautanen, letkulevitin tai multain.

Maatilojen kaikki pellot eivät ole aina tilakeskuksen eivätkä etäsäiliöiden läheisyydessä. Lohkoille, joille lietettä ei voida levittää suoraan säiliöstä, liete pumpataan siirrettävästä merikontista valmistetuista välisäiliöistä.

Tehokasta ja hellempää maalle Vetoletkulevitys tarjoaa monia etuja; menetelmä on erittäin tehokas. Paripyörillä varustettu levitin- traktori on hellävarainen maalle. Tiivistymiä lietteen vetoletkulevityksessä ei tule. Lietteen levitysjälkiä ei nurmesta löydä vaikka le-

vitys lohkolle olisi tapahtunut aikaisin keväällä.

Kevyt levitysyksikkö antaa mahdollisuuden lietelannan levitykseen aiemmin keväällä. Lietteen levitykseen saadaan sen myötä lisää hyviä levityspäiviä, kun levitys voidaan aloittaa aiemmin keväällä. Mikä tärkeintä, lietelannan ravinteet saadaan maahan aikaisemmin ja lietteen typpi paremmin nurmen ensimmäisen sadon hyödynnettäväksi. Perinteisesti kärrylevityksessä levityskaluston raiteet (tiivistymät) näkyvät kasvustossa toiseen satoon saakka. Letkulevityksen jälkeen ▷▷

LUOMULEHTI 6 | 2016

27

Välisäiliönä käytettävä merikontti on helppo siirtää traktorin avulla.

Ravinteet kiertoon -hanke on Aisapari ry:n rahoittama Leader-hanke, jonka toteuttaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Hankkeen tavoitteena on edistää kierrätyslannoitteiden käyttöä sekä esitellä uusia lietelannan ja nestemäisten kierrätyslannoitteiden levitysmenetelmiä. Vuoden mittainen hanke toteutetaan Etelä-Pohjanmaalla Härmänmaan ja Järvi-Pohjanmaan alueella.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vetämässä Osaamista maan kasvukunnon hoitoon eli OSMOhankkeessa paneudutaan maan kasvukunnon hoitoon kokonaisvaltaisesti tilatutkimuksen, viljelijävalmennusten ja materiaalien tuotannon sekä tiedon levityksen keinoin.

OSMO-hankkeessa testataan kasvukunnon määritysja hoitomenetelmiä koetilaverkostossa, parannetaan kasvukunto-osaamista valmennustilaisuuksissa, tapahtumissa ja osaamisryhmissä. Tuotetaan kasvukunnon hoidon työkalupakki ja levitetään kasvukuntotietoa pellonpiennarpäivissä, seminaareissa, ammattilehdissä ja internet-sivuilla.

Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksena sekä yritykset, viljelijät ja säätiöt.

Liete siirretään säiliöautolla merikonttiin.

Vetoletkulevitys • Liete putkea pitkin levittimelle suoraa säiliöstä ja pellon laidalla olevasta kontista • Pellon tiivistyminen vähenee oleellisesti • Voidaan levittää aikaisemmin keväällä • Sadekesinäkin liete saadaan levitettyä • Ravinteiden hyväksikäyttö paranee • Tehokas

kasvustot ovat tasaisen tuuheat. Raiteita ei kasvustossa näy.

Tärkeää ja mieltä rauhoittavaa on vetoletkua käyttävien isäntien mukaan se, että kevyellä kalustolla voidaan lietelanta levittää myös märkänä kesänä. Kevyt kalusto varmistaa sen, että lietesäiliöt saadaan tyhjiksi sateisenakin vuonna. Vetoletkulevitys soveltuu maatiloille, joilla peltolohkojen koko on yli kaksi hehtaaria.

Mitä isommat lohkot ovat, sitä järkevämpi on investointi. Suuret lohkot lä-

28

LUOMULEHTI 6 | 2016

Välisäiliöinä käytetään merikontteja, joista liete pumpataan tehokkaalla pumpulla letkua pitkin levittimeen.

hellä lietesäiliötä kohottavat levitystehoa.

Tehokkainta levitys on suoraan lietesäiliöstä. Kun käytössä on siirrettävä välisäiliö, niin silloin levitysteho riippuu siirtokaluston kapasiteetista.

Sateisessa Suomessa kevyelle ja tehokkaalle levitysmenetelmälle on tilausta. ◀ Kirjoittajista Jari Luokkakallio toimii ProAgria Etelä-Pohjanmaan Ravinteet kiertoon – sekä OSMOhankkeissa ja Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin OSMO-hankkeessa.

Liete kulkee letkua pitkin kilometrin pituisen lohkon toiseen päähän.

På svenska

Eko i Österbotten som siffror Projektet EkoNu! samlade siffror av ekoproduktion i Österbotten.

E

kologiska åkerarealen i Österbotten är nästän 20 300 ha. Det är över 10 % av den totala åkerarealen i området. Det finns 409 ekogårdar, varav djurgårdar är 92.

415 410 405 400 395 390

Österbotten år 2011 - 2016 • År 2015 var ekodjurgårdarna i Österbotten 86 st 51 50

• En 41 % ökning av ekodjurgårdar under 49 perioden 2011 – 2015 dvs en ökning med totalt 48 25 st gårdar 46

375 370

42

380

365

6000 5000 4000

47

• Endast 15 st ekologiska höns var registrerade 45 och ingen ekobroilerproduktion finns i 44 Österbotten 43

385

garna i Finland finns i Österbotten. Ekologisk potatis odlas på 180 ha i Österbotten och av trädgårdsväxterna odlas mest ekologiska morötter. ◀

Ekologisk husdjursproduktion (st djur) i Österbotten 2014-2015

Antalet ekologiska gårdar och deras storlek i

09 st,

rd

Havre är den mest odlade ekologiska spannmålsgrödan, och de flesta av ekodjurgårdar producerar mjölk och/eller nötkött.

Största ekopotatis- och ekomorotsodlin-

2011

2012

2013

Gårdantal

2014

2015

2016

Gårdsstorlek,ha/gård

Antalet ekogårdar i Österbotten år 2016 är 409 st, varav djurgårdar är 92 st. Medelstorlek per gård år 2016 är 49,6 ha/gård.

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa Liekittimet Harat Ryömijä

41

3000 2000 1000 0

Nötkreatur(mjölk Tackor och bässar Grisar(köttgris o o kött,alla åldrar) suggor)

2014

Höns(för ägg)

Broiler

2015

År 2015 var ekodjurgårdarna i Österbotten 86 st. Det finns till och med 41 % ökning av ekodjurgårdar under perioden 2011 –2015; dvs en ökning med totalt 25 st gårdar. Endast 15 st ekologiska höns var registrerade och ingen ekobroilerproduktion finns i Österbotten.

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Ilmasta typpeä!

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

LUOMULEHTI 6 | 2016 Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

29

TEKSTI: IIRIS MATTILA KUVAT: MAINIO PUUTARHA

Mainion monimuotoinen Puutarha Vihtiläisellä vihannestilalla on päätetty toteuttaa erityistä monimuotoisuuden, työmäärien, ekologian, estetiikan ja ergonomian suunnittelua. Toteutustapoja on ammennettu mm. permakulttuurista, luomupuutarhurin opinnoista ja insinöörityyppisestä ongelmanratkaisusta.

V

ihdin Haimoossa nuori pariskunta, Jasmin Paananen ja Miika Virpiö, ovat viljelleet hehtaarin kokoista peltoaan vuodesta 2014.

Lähtötilanne maapalasella oli pitkään jatkunut tavanomainen viljanviljely, alhainen pH, tiivistynyt maa ja alhainen multavuus.

Vihannesviljelystä kiinnostunut pariskunta aloitti maan kasvukunnon parantamisen kylvämällä monipuolisen viherlannoitusnurmen keväällä 2014, mutta koska kasvusto ei lähtenyt kunnolla kasvuun, muokattiin maahan epäonnistuneen kasvuston ja rikkakasvien lisäksi puukuitua ja lantaa (Humuspehtoorin Ehta). Maa kalkittiin dolomiittikalkilla ja uusi viherlannoituskasvusto sai hoitaa pellon rakennetta kasvukauden 2015.

Nämä toimenpiteet lisäsivät maan multavuutta ja sitoivat orgaanista hiiltä maahan kasvuston juuriston kautta.

viikoittain ennalta määrättyihin aikoihin ennalta määrätyissä paikoissa. Valikoima aikoja ja paikkoja oli mittava, mutta pariskunnan taidot markkinoinnissa ja tietotekniikan käytössä ovat myös mittavat.

– Viestintään ja markkinointiin käytetyt työtunnit loivat mukavasti asiakkaalle lisäarvoa. Vihanneksien lisäksi meiltä sai tarinaa kasvisten laadusta, maalaistunnelmaa ja hyvää fiilistä. Tämä näkyi kysynnässä. Kaikki myytiin, mitä tuotettiin ja välillä piti vähän painaa jarruakin. Toki vähäisellä tuotannollakin oli osuutta asiaan, nauraa Miika.

– Uudet alan yrittäjät ja ideat, kollegoiden kanssa ajatusten ja kokemusten vaihto, ihmisten kiinnostus ruuantuotantoon ja asiakkaiden tsempit ja palaute motivoivat jatkamaan. Yhdessä koettu kasvun ihme ja vuorovaikutus asiakkaiden kanssa verkossa ja toimituspaikoilla on tärkeä osa Mainio Puutarhan monimuotoista liiketoimintaa, Jasmin kertoo.

Kumppanuusmaatalouden muotoja Pienen maatilan nimeksi tuli Mainio Puutarha ja se tuottaa suoramyyntiin ensiluokkaisia kausivihanneksia kasvukauden ajan. Jasmin ja Miika ovat kuluneella kasvukaudella kokeilleet “satokausikorttia” ja “satokassia” markkinoinnin muotona: He myivät keväällä ennakko-osuuksia sadosta “satokausikorttina” kattaakseen kulut mm. siemenistä ja kastelujärjestelmästä.

“Satokassi” puolestaan oli kiinteähintainen toimitus kauden kasviksia jaettuna

Metsään monimuotoisuutta typensitojapensailla Tilan ihastuttavuus piilee maanalaisessa ja maanpäällisessä monimuotoisuudessa, joka on tarkoin suunniteltu kokonaisuus.

Ensisilmäyksellä silmiin pistää kukkien määrä ja metsän tai niityn kaltainen kasvusto joka puolella.

Metsä on hoidettu monipuolista kasvillisuutta ja vesitaloutta ajatellen. Metsänpohjaan on kaivettu maan korkeuskäyriä mukaileva, alaspäin viettävä sadeveden virtailuoja (engl. swale), joka johtaa vihan-

30

LUOMULEHTI 6 | 2016

Huolellisesti suunnitellut pellonhoitotoimenpiteet ja viljelykiertosuunnitelmat on esitelty Mainio Puutarhan nettisivuilla ja blogissa: www.mainiopuutarha.fi

nesmaan kasteluvesivarastona toimivaan lampeen.

Kesäisenä päivänä, jona ojan pohjaa pitkin patikoin, kasvoivat villivihannekset kuten vadelmat, nokkoset ja horsmat vieritysten typensitojapensaiden, kuten istutettujen siperianherne- ja pähkinäpensaiden kanssa penkereellä.

Pensaat loivat viidakkomaista maisemaa, tulevaa ruokametsää paikalleen sitoen ja raviten. Juuristovyöhykkeen monimuotoisuuden saattoi jopa kuulla. Ja sama tuntemus nousi peltoa ja sen rehevää viherlannoitusta katsellessa.

Ekosysteemipalveluista täytyy huolehtia Ekologisen monimuotoisuuden hyödyt luomuvihannesviljelijälle ovat toisinaan ilmiselvät, toisinaan silmälle piilevät. “Rikkakasvien” luoma habitaatti petohyönteisille vähentää tuholaisötök-

käpainetta vihanneskasvustoissa. Monilajiset viherlannoitusnurmet, viljelykasvustot, metsäpuut ja -pensaat vähentävät tautipainetta ja ruokkivat maaperän mikrokarjaa. Hyvinvoiva ja monipuolinen maan mikrobisto ruokkii puolestaan viljelykasveja.

Hyvin suunnitellut kasviyhdistelmät, kumppanuuskasvit, tukevat toistensa kasvua ja kokonaissato nousee jopa korkeammaksi kuin monokulttuurissa. Hyvin suunniteltu ekologinen kokonaisuus hoitaa jossain määrin itsensä ja vähentää viljelijän työtaakkaa.

– Kuumana kesähelteisenä päivänä pensaspavun lehtiä raottamalla huomasin sen varjossa vilvoittelevan sammakon ja pinaatin. Pinaatin lehdillä oli tyytyväisenä ruokaansa sulattelevia leppäkertun toukkia. Juurille levitetyn puoliksi maatuneen olkisilpun alta löytyi kosteaa multaa ja läjä kastemadon jätöksiä. Tästä ekologisesta “taskusta” hoksasin, ettei roolini niinkään ole vihannesten tuottaja, vaan elämän edellytysten ohjaaja, pohtii Miika ravinteiden kiertoa.

– Monimuotoinen peltoekosysteemi tuottaa vihannekset minulle ja asiakkailleni, kunhan siitä pitää kykyjensä mukaan huolta. Tässä näen myös taloudellisesti kannattavan toiminnan edellytykset pienellä pinta-alallamme.

Työ palkitsee Ja lopuksi on vain mainittava kauneus. Terveen, tuottavan ympäristön monimuotoisuus, väri- ja muotokylläisyys, ja se luonnon kauneus, joka antaa myös itse viljelijälle intoa ja energiaa jatkaa ja kehittää toimintaa. Tästä kauneudesta Mainio Puutarhan viljelijät ovat jakaneet myös asiakkailleen Suoraan tilalta -päivien muodossa sekä esittelemällä läheisten päiväkotien lapsille luomuvihannesviljelyä parhaimmillaan.

Eräs palaute, joka antoi voimabuustin kiireimpään aikaan kuului näin: ”Nyt kun olen ensimmäistä kertaa kokkaillut teidän mainioista tuotteista mm. punajuurenlehti-pestoa ja uunijuureksia, niin aina on mielessä teidän iloiset hymyt ja sydämellinen palveluasenne. Se ihana tunnelma on mukana siinä kokkaamisessa ja ruokailussa. Hyvä te ja iloa työpäiviin!”

– Ruuan kasvattaminen on palkitsevaa.

Iloa työpäiviin kaikille kollegoille myös! toivoo Jasmin. ◀ Kirjoittaja on mikrobiologi ja maatilan emäntä Pusulassa.

Jasmin Paananen ja Miika Virpiö koristekurpitsasadon kanssa.

Herneet kasvavat auringonkukkia pitkin sekä sen takia, että palkokasvi saisi ekologisen ja kauniin tuen, mutta myös poimijan selkää ajatellen.

LUOMULEHTI 6 | 2016

31

TEKSTI: BRITA SUOKAS JA PIRKKO TUOMINEN KUVA: BRITA SUOKAS

Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi eläintiloilla -hankkeessa on tuotettu luomueläintuotannon valvonnassa mukana oleville tuottajille apuvälineitä ja lomakemalleja. Lataa lomakkeet käyttöösi. Löydät sivuilta myös PP-esityksiä ja tiedotteita. www.luomu.fi/tietopankki/luomuvalvonta-elaintiloilla

Lisää uusia apuvälineitä eläintuottajille Naudoille siirtymävaihelaskuri

N

audan siirtymävaihe, sen siirtyessä tavanomaisesta hoidosta luomuun on eläimen ja siitä saatavan lihan osalta aina vähintään 12 kuukautta, minkä lisäksi sen tulee olla ollut ainakin ¾ elämästään luomuhoidossa.

Siirtymävaihelaskuri -excel on tehty helpottamaan tätä nautojen siirtymävaiheen keston laskentaa. Sitä voit käyttää myydessäsi nautaa teuraaksi tai eloon, silloin kun olet siirtänyt naudat luomuun tavanomaisesta tuotannosta tai kun olet ostanut tavanomaisen naudan luomukarjaasi.

32

LUOMULEHTI 6 | 2016

Laskuria ei voi aina käyttää kaavamaisesti, vaan eläimen elinkaarta on tarkasteltava yksityiskohtaisesti. Poikkeuksia laskentaan voi aiheuttaa eläimen useampi siirto luomun ja tavanomaisen välillä (esim. siitossonnit) tai jos eläimelle on määrätty markkinointikielto joksikin elämänvaiheen ajaksi. Jos olet yhtään epävarma siitä, kuinka naudan siirtymävaiheen laskelma tehdään, ota yhteyttä luomueläintuotannon neuvojaan. On erittäin tärkeää sekä ostajan että myyjän kannalta, että eläimen luomulaatu on varmistettu.

Lomake alhaisen jalostusasteen valmistustoiminnan luomusuunnitelman tekoon

L

uomumärehtijöiden ruokinnassa on seurattava väkirehun ja karkearehun suhdetta. Hankkeen rehunkulutuslaskurilla saadaan selville väkirehun ja karkearehun osuudet kuiva-aineen syönnistä ja samalla myös sv1-, sv2- ja luomurehujen osuudet eläinryhmittäin. Laskuriin annetaan tuorekiloina eri eläinryhmien halutulla ajanjaksolla syömät rehumäärät sekä rehujen kuivaaineprosentit. Laskentaa voi tehdä kuukausittain, tai haluttaessa myös pidemmillä ajanjaksoilla.

Syötetyt rehumäärät voi kerätä varastokirjanpidosta inventaarion yhteydessä. Lisäksi on muistettava arvioida laidunkaudella syödyn laidunrehun määrä, jotka karkearehun syöttö vastaa todellisuutta. Eläinryhmät tulee muodostaa sen mukaan, miten tilalla on eri rehuilla ja strategioilla ruokittavia ryhmiä. Esimerkiksi luomumaitotilalla lasketaan erikseen lypsylehmien ja hiehojen rehunkulutus. Jos tila kasvattaa myös lihasonneja, niidenkin prosentit lasketaan erikseen.Jos tuotteiden valmistuksessa ja/tai varastoinnissa käytetään alihankkijoita, heidän kanssaan tehdyt sopimukset tulee liittää mukaan suunnitelmaan.

Rehunkulutuslaskurilla selville väkirehun ja karkearehun osuudet

L Uusia apuvälineitä oli myös Luomulehdessä 4/2016

uomusuunnitelma alhaisen jalostusasteen valmistus -lomakepohjaan on koottu asiat, jotka on kuvattava silloin, kun tila aloittaa omien luomutuotteiden alhaisen jalostusasteen valmistuksen ja myynnin. Suunnitelma tarvitaan ilmoittauduttaessa alhaisen jalostusasteen valvontaan ely-keskukseen.

Alhaisen jalostusasteen toiminnasta on kyse silloin, kun oman tilan tuotteista tehdään luomuelintarvikkeita, joissa alkuperäisen maataloustuotteen olomuoto muuttuu. Raaka-aineiden on oltava itse viljeltyjä ja kasvatettuja. Ainoastaan leivän valmistukseen tarvittavaa tuorehiivaa ja esimerkiksi yrttisuolan tai hapatettujen kasvisten valmistukseen tarvittavaa ruokasuolaa saa ostaa tilan ulkopuolelta.

Esimerkkejä alhaisen jalostusasteen toiminnasta ovat viljan jauhatus jauhoiksi ja ryyneiksi, marjojen jäädytys, tuoremehun puristaminen, tuotteiden paloittelu, jauhelihan valmistus sekä viilin teko omalla juurella. Kaikkien mainittujen valmistaminen ja pakkaaminen on mahdollista teettää myös tilan ulkopuolella rahtityönä, kun siitä tehdään kirjallinen alihankintasopimus.

Valvontaa varten suunniteltavia ja kuvailtavia asioita ovat mm. valmistettavien tuotteiden koostumus, pakkausmerkinnät, tuotteiden varastointi ja kuljetukset, tuotannosta ja myynnistä pidettävät muistiinpanot ja tuotemäärien taselaskelmat. Jos tuotteiden valmistuksessa ja/tai varastoinnissa käytetään alihankkijoita, heidän kanssaan tehdyt sopimukset tulee liittää mukaan suunnitelmaan.

LUOMULEHTI 6 | 2016

33

TEKSTI: IIRIS MATTILA KUVAT: ELISA NIEMI

Kasvitauteja voi torjua viljelytekniikalla ja mikrobeilla Kasvijätteiden käsittely, orgaanisen aineksen hallinnointi peltomaalla sekä valikoidut mikrobituotteet voivat vaikuttaa kasvitautien esiintyvyyteen paljon.

”

Tautia tukahduttavat maat” on jo 1970-luvulla tunnistettu mikrobiologinen ilmiö, jonka tunteminen helpottaa tautitorjuntaa viljelymailla.

1970-luvulla eräs tutkija määritteli maan ominaisuuden näin: “Tautia tukahduttavat maat” (engl. disease suppressive soils) ovat maita, joissa taudinaiheuttaja ei pääse lisääntymään tai säilymään, mutta aiheuttaa vain vähän

34

LUOMULEHTI 6 | 2016

vahinkoa, tai lisääntyy ja aiheuttaa tautia hetken, mutta lopulta tauti heikkenee eikä ole merkittävä vaikka taudinaiheuttaja pysyykin maassa.”

Muutaman vuosikymmenen tutkimuksen aikana on selvinnyt, että mekanismeja on kaksi: yleinen taudintukahduttaminen ja erityinen taudintukahduttaminen.

Yleinen perustuu maan monimuotoiseen ja toimivaan mikrobiekosysteemiin, jossa taudinaiheuttajilla ei ole mahdolli-

suutta elää ja lisääntyä, tai jossa ne vaimenevat haitattomiksi kaiken muun mikrobitoiminnan takia. Yleinen taudintukahdutus ei vaadi tiettyjä mikrobilajeja läsnäoleviksi, vaan se on mikrobiyhteisön toimintojen kokonaisuus, joka haittaa taudinaiheuttajan lisääntymistä ja kasviin siirtymistä.

Erityinen taudintukahduttaminen tapahtuu tietyn tai tiettyjen mikrobipopulaatioiden torjuessa taudinaiheuttajan.

Luomuliiton mentor Magnus Selenius tutkii peltomaan pintakerrosta, jota on muokattu kultivaattorilla ja siihen rakennetulla jälkiäkeellä. Minimimuokkaus lisää orgaanisen aineen määrää maan pintakerroksessa ja voi sitä kautta vähentää tautipainetta.

Kyseessä on silloin lajien välinen kilpailu. Erityinen taudintukahtuminen perustuu tautikohtaisesti yksittäisiin tai muutamiin hyötymikrobilajeihin.

Viljelykierto ja aluskasvit hyödyksi – tai haitaksi Viljelykierto on yleisin tapa torjua viljelykasvien tauteja. Kasvitautimikrobeilla on tietyt isäntäkasvit, ja viljelykasvia vaihdettaessa taudinaiheuttajalta poistuu jatkuva elinympäristö. Se siis ainakin vähenee maassa. Useiden tautien tapauksissa vuoden tai kahden katko riittää. Jotkut taudinaiheuttaja (esim. Brassica- eli kaalisukua vaivaava möhöjuuri) säilyvät maassa useita vuosia, jolloin isäntäkasvien viljely on suunniteltava tarkoin. Möhöjuurta voidaan torjua myös nostamalla maan pH:ta.

Yleisesti alus- ja kerääjäkasvit vähentävät kasvitauteja. Niiden juuristot ylläpitävät monimuotoista maamikrobistoa ja toisaalta tuovat vaihtelua maan ritsosfääriin ja kasvuston lehvästöön siten, että taudinaiheuttajilla on enemmän esteitä kasvista kasviin siirtymisessä.

Jotkut kerääjäkasvit ja aluskasvit edistävät taudinaiheuttajien kilpailijoiden kasvua juuristossaan, tai tuottavat tiettyjä taudinaiheuttajia vähentäviä juurieritteitä, eli ne toimivat erityisessä taudintukahtumisessa. Tässä on paljon laji- ja lajikekohtaisia eroja.

Alus- ja kerääjäkasvien valinnassa on kuitenkin huomioitava, että jotkut niistä toimivat kasvitaudin isäntinä ja voivat “kantaa” kasvitaudin talven yli seuraavaan satokasviin. Aiheesta on hyvin paljon tutkimusta, mutta ei vielä kaupallista sovellusta. Olisikin mainiota, että alus- ja kerääjäkasveja jalostettaisiin ja markkinoitaisiin niiden taudinkestävyyden ja -torjuntaominaisuuksien mukaan.

Kerääjäkasvia peltoon muokattaessa on hyvä viivästyttää kylvöä, koska juuri maahan muokattu kasvusto aiheuttaa maassa yhtäkkisen ravinnelisäyksen, mikä voi lisätä taudinaiheuttajien määrää hetkellisesti.

Maan muokkaus vaikuttaa mikrobeihin Vähennetty muokkaus on tapa lisätä maan orgaanista ainesta pintakerroksessa. Orgaanisen aineksen lisäys maan pintakerrokseen (pintakompostointi) lisää maan luontaista hajotuseliöstöä, mikä yleisesti vähentää tautipainetta.

Muokkaamatta jättäminen ei ole suositeltavaa, koska pystyyn jätetty sänki on taudinaiheuttajalle oivallinen lisääntymispaikka. Sen sijaan maahan muokattu sänki joutuu heti kosketuksiin maan muun hajottajamikrobiston kanssa, eivätkä taudinaiheuttajat saa kaikkea tarjolla olevaa orgaanista ainetta (ravintoa) lisääntyäkseen.

Kevytmuokkaus ja kyntäminen keskittävät maan mikrobitoiminnan eri osiin maaprofiilia. Kevytmuokatun maan luontainen mikrobisto on rikkaampaa maan pintakerroksessa, kyntö mahdollistaa mikrobikasvun koko kyntökerroksessa, kuitenkin mikrobiaktiivisuus on alhaisempi kuin kevytmuokatun maan pintakerroksen. Pitkältä aikaväliltä ei ole selkeää tutkimusta kevytmuokkauksen ja kynnön eroista tautitorjunnassa.

Orgaaninen aines vaikuttaa tautipaineeseen Orgaanisen aineen lisäyksen on havaittu aiheuttavan tai edistävän yleistä taudintukahtumista maassa. Orgaanisen aineen lisäys ruokkii maan omaa mikrobistoa, mikä lisää taudinaiheuttajia syrjäyttävää mikrobitoimintaa. Tautien vaimentuminen kestää yleensä vain tietyn ajan, muutamia kuukausia orgaanisen aineksen lisäyksestä.

Orgaaninen aines voidaan lisätä maahan monessa muodossa (kasvijätteet, kui▷▷

Monimuotoinen maaekosysteemi kasvattaa terveitä kasveja.

Kevytmuokatun maan luontainen mikrobisto on rikkaampaa maan pintakerroksessa.

LUOMULEHTI 6 | 2016

35

Taulukkoon on koottu ilmiöitä, jotka aiheuttavat tautien tukahtumista maassa, sekä keinoja joilla viljelijä voi niitä edistää. Yleensä maassa on käynnissä yksi tai useampia seuraavista Ilmiö

Mitä maassa tapahtuu

Miten viljelijä voi edistää ilmiötä maassaan

Mikrobiostaasi

Taistelu saatavilla olevasta energiasta estää mikrobi-itiöitä/lepomuotoja itämästä.

Monimuotoisen maamikrobiston hoito.

Taudinaiheuttajaitiön pinta kuorruttuu maan mikrobeilla tai niiden itiöillä

Taudinaiheuttajaitiöt tuhoutuvat.

Typpiylimäärän välttäminen, kohtuullinen typpilannoitus.

Antibioosi

Maan mikrobien (esim. useat aktinomykeetit) tuottamat antibiootit tappavat taudinaiheuttajan.

Monimuotoisen maamikrobiston hoito.

Kilpailu ravinnosta

Maan mikrobit ehtivät ravinnon lähteelle ennen taudinaiheuttajia, jolloin taudinaiheuttajat kuolevat ravinnonpuutteeseen.

Kompostin riittävä kypsyys.

Kilpailu kiinnittymispaikoista juuristossa

Taudinaiheuttajan on kiinnityttävä juuristoon aiheuttaakseen kasville taudin, mutta maan hyvät mikrobit voivat täyttää juuristopinnat ensin.

Monimuotoinen maan mikrobisto, mikrobituotteiden käyttäminen siemenen peittaamiseen.

Kasvin vastustuskyvyn tukeminen

Mikrobit maassa - sekä hyödylliset että haitalliset - saavat kasvin oman puolustusjärjestelmän toimimaan voimakkaammin muuttamalla kasvin metaboliaa.

Monimuotoinen maan mikrobisto, kaupalliset mikrobivalmisteet.

Maan ja kasvin ravinnetila

Hyvin ravittu kasvi vastustaa kasvitauteja paremmin. Ravinteiden yli- ja alimäärä altistavat kasveja taudeille. Mn-puute altistaa kasveja taudeille.

Maan fysikaaliset olosuhteet

Hapettomuus, happamuus, emäksisyys, vähämultaisuus, kuivuus, eroosio heikentävät hyötykmikrobien elinmahdollisuuksia.

Makroravinteiden (N, P, K, Ca) kohtuullinen saatavuus, mikroravinteet kohdalleen, erityisesti Mn-lannoitus tarvittaessa. Viljavuusanalyysit ja lehvästöanalyysit ovat hyödyllisiä puutteiden toteamiseen.

Tiivistymien välttäminen, vesitalouden kunnossapito, multavuuden lisääminen.

dut, kompostit, lanta jne.), mutta kompostit tulisi lisätä hyvin hajonneina ja kypsinä, jottei ravinnelisäys ruokkisi maan taudinaiheuttajia ja täten lisäisi tautipainetta.

Raakakomposti lisää taudinaiheuttajia Raa'an kompostin, hyvin typpipitoisen materiaalin ja tuoreiden kasvijätteiden ongelma on, että jotkut yleiset taudinaiheuttajat (Pythium, Rhizoctonia ja Fusarium -sukuihin kuuluvat sienet) ovat tehokkaita hajottajia (primäärisaprofyyttejä). Ne valtaavat nopeasti raa’an kasvijätteen ja lisääntyvät paljon ja ensimmäisenä. Ne kuitenkin myös väistyvät pian kompostin kuumentuessa. Kompostia ei siis kannata laittaa maahan raakana. Se lisää taudinaiheuttajia hetkellisesti.

Luontainen kompostin kolonisaatio ympäristön hyvien mikrobien kirjolla tapahtuu parhaiten, kun jälkikompos-

36

LUOMULEHTI 6 | 2016

toidaan 45 –55 prosenttia kosteudessa.

15 –34 prosentin kosteus on liian kuiva: se edistää sienten, myös taudinaiheuttajien, kasvua ja siten estää hyvien mikrobien lisääntymistä.

Komposti täyttyy kuumentumisvaiheen jälkeen ympäristön bakteereilla.

Kompostin mikrobikantaa voidaan muokata lisäämällä siihen kuumentumisvaiheen jälkeen jotakin hyväksi todettuja mikrobeja. Nämä voivat olla esim. kaupallisia mikrobivalmisteita.

Runsas kompostinlisäys maahan tuo nopeasti helppoa ravintoa sekä taudinaiheuttajalle (esim. R. solani) että antagonistille (esim. Trichoderma). Jos kompostinlisäyksestä haluaa täyden hyödyn tautitorjunnan kannalta, on hyvä odottaa pari viikkoa ennen kylvöä, tai levittää komposti syksyllä.

Tutkimusten mukaan yleistä taudintukahtumista maassa siis tukee säännöllinen (vuosittainen) orgaanisen aineen lisä-

ys. Runsaan kompostinlisäyksen jälkeen on hyvä viivästyttää kylvöä. Jos maahan on vuosikymmenten ajan lisätty säännöllisesti orgaanista ainetta, voi olla että maan mikrobisto on jo niin monimuotoinen ja vakaa, että kylvön viivästys on tarpeetonta. Tätä voi jokainen havainnoida omalla pellollaan.

Uusia mikrobivalmisteita Viime aikoina markkinoille saapuneet maanviljelykäyttöön suunnatut mikrobivalmisteet voivat sisältää tietyn taudinaiheuttajan kilpailijamikrobeja. Tällöin valmiste aiheuttaa “erityistä taudin tukahtumista”.

Valmisteiden sisältämien mikrobien selviytyminen maaperässä määrittelee taudin torjuntatehon. Tuotteilla voi peitata kylvösiemeniä tai ruiskuttaa kasvustoon tai maaperään, ohjeen mukaan, riippuen taudinaiheuttajan elinkierrosta. ◀

Munakennot luomuruohosta

Suomessa valmistettuja suklaapatukoita Raakamaitoa hanapakkauksesta SALONIEMEN LUOMUJUUSTOLA on siirtynyt lehmän ja kutun maidon pakkauksissa muovipulloista kartonkipakkauksiin, jotka ovat käytön jälkeen helpommin kierrätettävissä. Pakkaus on saanut vuoden ympäristötekopalkinnon vuonna 2014 (HUTEK).

– Hanapakkaus toimii kuten viinihanat.

Maito pysyy hygieenisessä pussissa raikkaana pidempään, eikä ota makuja tai hajuja ympäristöstä, kertoo Riitta Saloniemi.

KAAKAOPAVUT TULEVAT meille Perusta ja ovat Criollo lajiketta. Kyseinen lajike on maultaan erittäin hedelmällisen täyteläinen. Puhtaasta Criollo kaakaopavusta valmistetaan vain pieni osa maailman suklaasta. Suklaa massat konssataan meillä yli 30 tuntia, joka antaa suklaalle sen erityisen maun ja silkinpehmeän aromin, kertoo Suklaatehdas Dammenberg.

Makuina on 46 % Luomu Criollo appelsiini raakasuklaa patukka ja 79 % Luomu Criollo tumma raakasuklaa patukka. Molempien ominaisuuksiksi on listattu: Pähkinätön, gluteeniton, kananmunaton, maidoton, soijaton, vaniljaton, GMO-vapaa, vegaani, Kosher Parve.

LAITILAN KANATARHA on siirtynyt isojen suomalaisten luomumunien osalta maailman ensimmäiseen teollisesti valmistettuun ruohokuitupohjaiseen pakkaukseen. Huhtamäki Oy:n kehittämä, patentoima ja valmistama GreeNest-pakkaus on raaka-aineiltaan 50 % luonnonmukaista ruohoa ja 50 % kierrätyspaperia.

– Pahvista valmistetut kananmunarasiat ovat kaikki kierrätettäviä, mutta tämä uudenlainen ruohokuitupohjainen rasia on entistä ekologisempi valinta, kertoo Munax Oy:n kehitysjohtaja Hannu Majander.

Pakkaukset valmistetaan Huhtamäen tehtaalla ja raaka-aineena käytetty ruoho hankitaan suunnitelman mukaisesti hoidetulta luonnonsuojelualueelta, josta se leikattaisiin joka tapauksessa.

Ruohossa ei ole lannoitejäämiä tai muita käsittelyjä, ja siihen sitoutunut vesi vähentää tuotannossa muuten tarvittavan veden määrää 50 %.

Sastamala • 0400 777 192 • 040 417 7292

LUOMULEHTI 6 | 2016

37

TEKSTI: KATARINA REHSTRÖM

Väitöskirja:

Luomutuotannon edistämiseen tarvitaan järeämmät keinot Jaakko Nuutilan mukaan valta on nykyisessä ruokaketjussa jakaantunut epätasaisesti, eikä lainsäädäntö pysty puuttumaan ruokaketjun haittavaikutuksiin.

J

aakko Nuutilan väitöskirjassa ”Suomen luonnonmukainen ruokaketju – Mallintaen kohti 2020 tavoitteita muutoksen ja innovaation avulla” paneudutaan siihen miten suomalaisesta ruokaketjusta saisi luomun avulla ympäristö-, ihmis- ja eläinystävällisemmän.

Nuutila toteaa, että ruuantuotannon tulisi aiheuttaa mahdollisimman vähän haittavaikutuksia luonnolle ja ihmisille.

Nykyisellään toimiva ruokaketju aiheuttaa kasvihuonepäästöjä, vesistöjen rehevöitymistä ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Ihmisille aiheutuvia haittavaikutuksia ovat esimerkiksi terveyttä vaarantavat torjunta-ainejäämät ja ruuan lisäaineiden aiheuttamat ongelmat. Eläimillä taas tulisi olla mahdollisuus parempiin olosuhteisiin.

– Meillä on haittaveroja tupakkaan, alkoholiin ja polttoaineisiin. Minkä vuoksi tutkimusten haitalliseksi osoittamia torjunta-aineita ja väkilannoitteita ei panna verolle? Jaakko Nuutila kysyy Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Hallituksen Lisää luomua -ohjelman tavoitteena on, että vuonna 2020 luomun peltopinta-ala on 20 prosenttia, luomumarkkinat kolminkertaistuneet ja valtionhallinnon keittiöiden tarjoamasta ruoasta 20 prosenttia on luomua.

– Hallituksen luomutavoitteiden saavuttaminen ei ole realistista ilman järeitä toimia, sanoo luomusta Helsingin yliopistossa 28. 10. 2016 väitellyt Jaakko Nuutila.

Nuutila on elintarviketieteiden maisteri, lehtori ja keittiömestari. Nuuti-

38

LUOMULEHTI 6 | 2016

la toimii Mikkelin Luomuinstituutin tutkimuskoordinaattorina.

Luomua ei tunnusteta tarpeeksi Luomun kehitys ja kulutus ovat esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa huomattavasti Suomea edellä. Nuutilan mukaan meillä luomu laahaa kaukana perässä, koska luomua ei Suomessa tunnusteta riittävän hyvin. Julkista rahaa tulisi ohjata enemmän luomuun ja tieteeseen. Luomutuotantoa pidetään Nuutilan mukaan väkisin erillään tavanomaisesta tuotannosta esimerkiksi koulutuksessa ja edunvalvonnassa.

Toinen epäkohta, jonka Nuutila mainitsee ja joka koskee myös tavanomaista tuotantoa, on ruokamarginaalin kasvaminen eli tuottajan tuotteesta saaman ja kuluttajan siitä maksaman hinnan eron kasvu. Valta keskittyy yhä enemmän ruokaketjun keskelle.

Yhdeksi luomutuotannon ongelmakohdaksi nostetaan kaikkialle ulottuva viranomaisvalvonta ja se etteivät viranomaiset aina osaa tulkita lainsäädäntöä oikein. Viranomaiset eivät myöskään kohtele kaikkia toimijoita tasapuolisesti.

Tuottajat kokevat, että luomuun siirtymisessä on ongelmia viranomaisten toiminnasta johtuen.

Viranomaisilla on kuitenkin suuri vaikutus ohjata kehityksen suuntaa lainsäädännön ja tukipolitiikan avulla. Tanska mainitaan hyvänä esimerkkinä. Tanskassa luomun kulutusta on onnistuttu nostamaan merkittävästi. Osasyynä tähän on ollut viranomaisten hyvä tiedottaminen.

Kuluttaja mukaan ruokaketjun vaikuttajaksi On totta, ettei luomutuotanto yksin pysty pelastamaan maapalloa. Pienet teot eivät enää laivaa käännä, mutta ihmisten ruokavalion muutos ja hävikin vähentämisellä on jo suurempia vaikutuksia. Kuitenkin niin, että alueellisuus ja kansalliset erot korostuvat. Tärkeää on yhdistää perinteet, innovaatio ja tutkimus. Tällä hetkellä tämä ei toteudu.

Puhutaan sosiaalisesta, ekologisesta ja ekonomisesta vastuusta ja kaikkien kolmen pitäisi toteutua. Jos alkutuotanto on ahdingossa, tasapainoa ei ole. Kysymys on vallan tasapainon jakautumisesta.

Kuluttajia kiinnostaa turvallisuus, terveys, ekologisuus, eettisyys ja maku. Kuluttaja valitsee luomutuotteen hinnan ja arvomaailman perusteella. Luomu on kasvava ala ja eteenpäin mennään hyvää vauhtia maito ja kananmunat edellä.

Luomun kasvu on kuitenkin Nuutilan mielestä tähän saakka tullut luonnostaan, eikä luomua hänen mukaansa ole tuettu tarpeeksi. Luomuohjelma myy sanomaa jo luomussa oleville, ei niinkään tavanomaisille tuottajille. Nuutilan mukaan luomupeltopinta-ala kasvaa kun tilakoko kasvaa, kun saadaan lisää toimijoita.

Luomu on parhaimmillaan lähiruokaa ja lähiruoka on parhaimmillaan luomua.

Isot toimijat ruokkivat valtaosan kansasta, mutta myös pieniä toimijoita tarvitaan. Työpaikkojen luominen ja alueellisen yrittäjyyden ylläpitäminen on sekin tärkeää. Luomu tosin ei kasva vain pienten ja kylätason toimijoiden avulla.

Luonnonvarakeskus

Jaakko Nuutila.

Monipuolisen ruokaketjun ylläpitäminen antaa kuluttajalle mahdollisuuden valita mitä ja miten haluavat ostaa. Kuluttajalle tulee tarjota vaihtoehtoja ja suoramyynti on yksi esimerkki tarjolla olevista vaihtoehdoista.

Lisää innovaatioita ja tiedottamista Luomuun liittyvää tutkimustietoa on vajavaisesti eikä oppimateriaalia löydy.

Luomun kehittämiseen tarvitaan myös innovaatioita. Tieto on kaiken a ja o, sillä tieto ohjaa ihmistä. Koko ruokaketjussa ei ole tarpeeksi tiedottamista ja tämä koskee myös tavanomaista sektoria.

Luomupuolella tieto on erityisen vähäistä ja vallalla on edelleen se käsitys että luomu- ja tavanomainen tuotanto ovat sama asia. Tämä taas johtaa siihen, että luomu ei kehity. Jos ruokaketju olisi reilumpi, kehitys toimisi ja asiat menisivät eteenpäin.

Ruokaketjun sisällä on huono yhteistyö ruokaketjun eri osa-alueiden välillä. Tuottajat esimerkiksi kyllä tekevät yhteistyötä keskenään, mutta eivät juuri muiden ruokaketjussa olevien toimijoiden kanssa. Eri toimijat pitää saada keskustelemaan keskenään demokraattisesti.

Suomalaisen ruokaketjun toimivuudelle Jaakko Nuutila antaa kouluarvosanan kahdeksan. Hyvinä puolina hän mainitsee ruuan terveellisyyden ja turvallisuuden. Ruuan jakelu toimii hyvin ja Suomessa ollaan kohtuullisen omavaraisia.

Hallituksen tavoitteissa lukee, että luomun eteen tehdään kaikin tavoin töitä. Jaakko Nuutila rohkenee epäillä tätä.

Kaikki keinot eivät tällä hetkellä hänen mukaansa ole käytössä. Tämä ei kuitenkaan ole vain hallituksen vaan koko ruokaketjun asia. Kenellä on vetovastuu?

Hallituksen tulee pohtia keinoja, miten tavoitteeseen voidaan päästä. ◀ LUOMULEHTI 6 | 2016

39

TEKSTI: TAIMI MAHOSENAHO KUVAT: ANNI-INKERI TÖRMÄNEN JA TAIMI MAHOSENAHO

Lisää vihannes- ja keruutuotteita yhteistyöllä Oulun Seudun BiotalousLeader-hanke edistää yritysyhteistyötä ja nostaa esille hyviä esimerkkejä biotalouden yritystoiminnasta.

B

iotalouden periaatteissa tuotteiden arvoa pyritään nostamaan paikallisessa lähijalostamisessa tai innovaatioiden avulla siten, että pienemmästäkin biotuotteen raaka-ainemäärästä saadaan korkea arvonlisä.

Luomuviljelyssä toteutuvat sekä bioettä kiertotalous, kun ravinteet saadaan vähemmillä ulkopuolisilla panoksilla maan kasvukuntoa hoitamalla ja typensitojakasveja hyödyntämällä.

Infotilaisuuksilla edistetään toimijoiden yhteistyötä Oulun Seudun BiotalousLeader on järjestänyt Pudasjärvellä infotilaisuuksia

luonnonyrttien kerääjille ja luomuvihannesten viljelyn aloittajille. Kouluttajina olivat Anni-Inkeri Törmänen LAromit Oy:stä, puutarhatuotannon asiantuntija Kirsti Voho ProAgria Oulusta ja Taimi Mahosenaho ProAgria Oulusta / Maa- ja kotitalousnaisista.

Kyläbiotalouteen kuuluu yhteistyö viljelijöiden ja jalostajan kesken, niin että kaikkien ei tarvitsisi erikseen sekä viljellä että jalostaa ja markkinoida. Samoin yhteistyö on välttämätöntä myös keruutuotteiden jalostuksessa ja markkinoinnissa.

Näin myös jakelumatkat ja kustannukset minimoituvat.

Mahdollisuutena ovat myös viljelyyn tarvittavat yhteiset konehankinnat. Yhdessä voisi tehdä myös luomuviljelyn me-

Oulun Seudun BiotalousLeader -hankkeen info-tilaisuuksissa on jaettu tietoutta yhteistyöstä liittyen luonnon yrttien keruuseen ja käsittelyyn sekä luomu-vihannesten kasvatukseen paikallisesti jalostettaviksi tuotteiksi.

40

LUOMULEHTI 6 | 2016

netelmien kehittämistä esimerkiksi rikkakasvien torjunnassa ja sadonkorjuussa.

Viljely-yhteistyössä voisi jakaa erikoistumisia eri tiloille ja viljelijöille, joka toisi tehokkuutta. Nykyään esimerkiksi LAromit Oy:n yrittäjien tiloilla on viljelyssä yli 20 lajia.

Suunnitelmissa yhteiskuivurit Anni-Inkeri Törmänen LAromit Oy:stä kertoi, että luonnonyrttien keruussa yhteistyö on liiketoiminnan edellytys. Kukaan ei yksin pysty keräämään niin suuria määriä, että sillä voisi ylläpitää isompaa tuotevirtaa.

Jalostuksessa yhteistyö voisi tarkoittaa esimerkiksi kuivureiden yhteishankintaa tai yhteistä rakentamista. LAromit ostaisi keruutuotteet mieluimmin valmiiksi kuivattuina ja maksaa kuivattuna toimitetuista tuotteista kerääjille kymmenen kertaa tuoretuotetta paremman hinnan.

BiotalousLeaderin tilaisuudessa keskusteltiinkin kerääjien omien kuivureiden rakentamisesta seuraavan yhteistapahtuman aiheena. LAromit Oy:n tuotteisiin villiyrtit poimitaan sertifioiduilta luomukeruualueilta ja keruusta tehdään sopimukset maanomistajien kanssa. Kerääjillä on poimijakortit.

LAromit Oy ostaa kerääjiltä mm. vadelman, mesiangervon, maitohorsman, koivun ja nokkosen lehtiä, kuusenkerkkää sekä islannin- eli isohirvenjäkälää. Pienempiä määriä ostetaan mustikan, voikukan ja apilan lehtiä, siankärsämön ja kanervan kukkaa sekä katajanmarjaa.

LAromien toiminta laajentui

Persilja

Lehtikaali Valmiina jalosteina L-Aromit Oy:n luomuvihannesten, siirappien ja yrttien matka jatkuu kymmeniin eri myyntipisteisiin.

Apuja jatkoon Neuvo 2020 palvelusta ja hanketoiminnasta Pudasjärven infotilaisuudessa suunniteltiin useamman viljelijän rengasta aloittamaan luomuvihannesten tuotantoa paikallisesti jalostettavaksi. Asiasta kiinnostuneiden tilatunnuksen omaavien maatilojen on mahdollisuus tilata neuvontakäyntejä Neuvo2020 -järjestelmän avulla.

Käynnit ovat käytännössä maksuttomia, kun niistä veloitetaan vain arvonlisävero. Tällöin neuvojan täytyy olla tutkinnon suorittanut ja Mavin rekisterissä oleva. Seuraavaa BiotalousLeaderin infotilaisuutta suunniteltiin vuoden 2017 alkupuolelle ennen viljelysuunnitelmien tekemisen ajankohtaa. Tilaisuudessa pohditaan konkretiaa myös mahdollisen kehittämishankkeen käynnistämiseen viljelijärenkaan luomiseksi.

Hanketyyppi olisi ehkä Leaderin kautta haettava tuotteiden-, palveluiden- ja prosessien kehittämishanke. Silloin voitaisiin kehittää myös alkutuotantoa, joka ei käy tavallisen yritysryhmähankkeen sääntöihin. Viljelijät voisivat kehittää prosessia eli yhteistyön mallia, selvittää kuka tuottaisi mitäkin ja mikä on markkinoilla oleva tarve. Kaikkien ei tarvitsisi osata kaikkea.

Kysyntää lähiluomulle Esimerkiksi suurilla kauppaketjuilla on Pohjois-Suomessa viljellyille tuotteille niin paljon kysyntää, ettei siihen ole pystytty vastaamaan. Vaikka valtaosa

Pudasjärvellä toimiva LAromit Oy on hyvä esimerkki biotalouden yritystoiminnasta.

Yrityksen toimialaan kuuluvat paikallisesti myyntituotteeksi jalostetut luomuvihannekset sekä luomukeruuyrtit. Näissä yhdistyvät kaksi biotalouden tärkeää ominaisuutta: biomassan korkea arvo ja luonteva ravinteiden kierto.

Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa n tärkeää.

LAromit jalostaa luomutuotteita mm. kuivaamalla. Kuivatuotteet ovat ilmastoystävällisempiä sekä edullisempia kuljetuksen ja säilytyksen kannalta. Retkeilijöille kuivatuotteet soveltuvat erinomaisesti säilyvyytensä ja keveytensä vuoksi – samat ominaisuudet ovat eduksi myös tuliaistuotteissa.

Tuotteet suosivat myös paikallista lähimatkailua. Pudasjärven esimerkki palvelee mm.

Syötteen tunturi- ja kansallispuistomatkailua.

Porkkana

LAromit Oy on valmistanut luomuelintarvikkeita jo 27 vuoden ajan. Yrityksen perusti Aino-Liisa Lukkari Sotkamoon. Nyt yritysvastuu on seuraavalla sukupolvella ja vetovastuussa on tytär Anni-Inkeri Törmänen.

Toiminnan pääpaikka on ollut vuodesta 2014 Pudasjärvellä, jossa on sijainnut myös oma luomuavomaanvihanneksiin keskittynyt maatila vuodesta 2001 alkaen. Myös Sotkamon tilalla tuotetaan edelleen.

Oregano

Laajemman tuotannon mahdollistavat jatkojalostus- ja myyntitilat ovat nykyisin Pudasjärven Rauhalankankaalla ja sieltä tuotteet matkaavat kymmeniin eri myyntipisteisiin ympäri Suomen. Jalostusmenetelminä ovat kuivaus ja erikoissiirapit. Tavoitteena on tuottaa helposti käytettäviä, säilyviä ja terveellisiä elintarvikkeita sekä viljeltävistä luomuvihanneksista että luomukeruualueilta kerätyistä luonnonyrteistä.

Palsternakka

mm. LAromien raaka-aineesta on lähellä tuotettua, tarvetta paikalliselle tuotannolle olisi nykyistä enemmän. Osa LAromien jalostamista luomuvihanneksista joudutaan hankkimaan kauempaa.

Myös keruutuotteiden lähiraaka-ainetta tarvitaan.

Tilaisuudessa pohdittiin paikallisen luomutuotteen mahdollisuuksia myös julkiseen ruokatarjontaan ja matkailun käyttöön. Pudasjärvellä matkailu on merkittävä elinkeino. Pudasjärvellä sijaitsee Suomen eteläisin tunturialue laskettelukeskuksineen, Syötteen kansallispuis-

to sekä Iijoen hienot virkistyskalastus- ja melontamahdollisuudet. Oulun seudulta löytyy myös markkinapotentiaalia, koska alue on jo nyt koko Pohjois-Suomen asutuskeskittymä. ◀ Kirjoittaja työskentee ProAgria Oulun ja maa- ja kotitalousnaisten Oulun Seudun BiotalousLeader –hankkeessa, joka välittää alueen yrityksille ja asukkaille tietoa biotaloudesta. Hanke toimii vuosina 2016 – 2018 ja on EU:n maaseuturahaston ja Oulun Seudun Leaderin rahoittama paikallinen tiedonvälityshanke. Aiheesta myös Luomulehdessä 5/2016.

LUOMULEHTI 6 | 2016

41

Essi Tarsia

TEKSTI: ESSI TARSIA JA ERKKI VIHONEN

Hyvillä seoskasvustoilla

kannattavuutta sianlihantuotantoon Luomutuotannossa on tärkeää saada hyviä rehuja omalta tilalta tai yhteistyötilalta.

Tämä korostuu vielä lisää puhuttaessa sianlihantuotannosta.

L

uomusianlihantuotannossa on syytä panostaa rehujen tuottamiseen omalta tilalta. Seokset ovat yleensä satoisimpia ja kilpailukykyisempiä kuin puhtaat kasvustot ja se on yleisin sekä varmin tapa tuottaa rehua luomussa.

Seosviljelyssä voi olla kyse valkuaiskasvin ja viljan seoksesta tai eri viljojen seoksista. Toisaalta puhtaat kasvustot ovat helpompia käsitellä. Tämän lisäksi luomusikapuolelle tarvittaisiin yhä enemmän laadukkaita valkuaispitoisia ja energiapitoisia viljoja, joista etenkin ohran määrää voitaisiin lisätä.

Oli sitten kyse vilja-palkokasviseoksista, viljaseoksista tai puhtaista viljoista, on luomusikapuolella syytä miettiä viljalajien ja -lajikkeiden valintaa enemmän kuin muissa tuotantomuodoissa. Siat ovat arempia kasvitautien ja homeiden aiheuttamille rehun laatuvirheille sekä vaateliaampia rehujen ravintoarvojen suhteen.

Toisaalta kevyempiä viljoja, joiden hehtolitrapaino on jäänyt alhaiseksi, voi

42

LUOMULEHTI 6 | 2016

hyödyntää lihasikojen loppukasvatusvaiheessa ja joutilaille. Puhdas kylvösiemen, seosviljely ja hyvällä viljelykierrolla ei kasvustoihin pitäisi iskeä myöskään kasvitauteja siinä määrin, että siitä olisi haittaa eläimille.

Viljelykierto kokonaisuuden ytimessä Hyvä ja suunniteltu viljelykierto on luomuviljelyn perusta. Viljelykierron tulee olla niin tuotannollisesti kuin taloudellisesti tehokas. Huonosti ja liian ”ahneesti” suunniteltu viljelykierto voi lopulta laskea luomutilan satotasoa sekä lisätä kestorikkakasvien määrää rajusti. Tämä voi aiheuttaa tilalla suuriakin menetyksiä, kun joudutaan yhä enemmän ostamaan kallista luomurehua. Siksi onkin ehdottoman tärkeää pitää huolta maan kasvukunnosta hyvällä viljelykierrolla.

Viljelykierto kannattaa suunnitella jokaiselle lohkolle erikseen. Tällöin voi huonoimmille lohkoille tehdä lyhennyttyä kiertoa ja pyrkiä näin saamaan pellon kasvukuntoa paremmaksi maarakenteen tai rikkakasvitilanteen suhteen.

Hyvillä lohkoilla, joissa ei ole rikkakasviongelmaa ja maarakenne on kunnossa, voidaan viljellä enemmän myyntikasveja. Tällöin tulee suunnitella viljelyt huolella ja huolehtia varsinkin rikkakasvien torjunnasta sekä mahdollisesta lisälannoituksesta.

Maankasvukunnon ylläpidon tärkeimpiä tekijöitä viljelykierron lisäksi ovat palkokasvinurmet. Hyvä palkokasvinurmi lisää typen määrää maaperässä, muokkaa maata ja mahdollistaa paremman biologisen toiminnan maaperässä. Lisäksi runsaalla ja tiheällä kasvustolla torjutaan rikkakasveja, kun nurmea niitetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Palkokasvinurmi voi olla yksivuotinen tai monivuotinen, ja sitä voi hyödyntää myös luomusikojen rehuna ja laitumena.

Aluskasvien käyttö on suositeltavaa aina kun se on mahdollista. Aluskasvien avulla saadaan lisättyä kasvustoihin kilpailua ja näin vähennettyä rikkakasvipainetta. Lisäksi aluskasvit sieppaavat ravinteita ja tuovat monipuolisuutta kasvillisuuteen. Näiden lisäksi ne lisäävät

pellon kantavuutta, jolloin huonommissakin olosuhteissa on mahdollista toimia pellolla.

Viljelykierrossa tulisikin toteuttaa ajattelutapaa, jossa kaikilla lohkoilla olisi ns. puhdistusvuosi eli rikkakasvien torjuntaan panostava vuosi. Paras ajoitus puhdistusvuodelle olisi nurmen lopetus, jolloin voi vaikka laittaa luomusiat laiduntamaan nurmella. Sikoja voi laiduntaa myös sängillä ja näin huolehtia niiden rikkakasvien torjunnasta. Varsinkin kestorikkakasvien sekä palkokasvien juuret ovat erittäin energiapitoisia ja toimivat hyvinä virikkeinä sioille, jotka pitävät maan tonkimisesta.

Lisälannoituksen täytyy huolehtia myös hivenravinteista Karjanlanta on hyvä lisälannoite. Yleensä karjanlannan ravinteista vain pieni osa on helppoliukoisessa muodossa. Loput ravinteet vapautuvat kasvien käyttöön vasta, kun maa on riittävän lämmin ja maan mikrobitoiminta on käynnistynyt.

Lantaa ei tulisi muokata liian syvälle eikä kylmään maahan. Lannoitus tulisi kohdentaa sellaisille kasveille, joilla typen tarve on suuri. Ylilannoitusta tulee luomussa välttää, sillä se saattaa aiheuttaa kasvuston lakoamista, jolloin satotaso putoaa, kasvitautien riski on suurempi sekä rikkakasvit voivat saada kilpailuedun.

Lisälannoituksella tulee huolehtia myös kaliumin ja rikin tarpeesta, jotka ovatkin monella luomutilalla suurimmat kasvua rajoittavat tekijät. Biotiitti on hyvä pitkävaikutteinen kaliumlannoite monille maalajeille. Biotiitilla on kalkitusvaikutusta noin kolmasosa kalkin tehosta. Patenttikalilla tätä kalkitusvaikutusta ei ole, mutta se sisältää myös rikkiä ja magnesiumia kaliumin lisäksi, mutta on selkeästi kalliimpaa kuin biotiitti.

Myös kipsi ja tuhkat ovat hyviä hivenlannoitteita, mutta niiden käytössä pitää huolehtia siitä, että ne ovat luomussa sallittuja. Näitä kaikkia löytyy markkinoilta.

Seosviljelystä tulee hyötyjä ja haasteita Seosviljelyllä on runsaasti hyötyjä, jotka kannattaa ottaa käyttöön viljelykierrossa sekä mahdollisilla huonommilla lohkoilla. Seosviljelyssä havaitaan yleisesti vähemmän kasvitauteja ja tuholaisia, joka on varsinkin rehun laadun kannalta merkittävää. Viljelypaikan kuivuus, märkyys tai happamuus ei tule näkyviin niin suuresti kuin puhtaassa kasvustossa.

Rikkakasveja on seosviljelyssä yleensä vähemmän, koska kilpailua on enemmän. Seoskasvusto käyttää myös ravinteita tehokkaammin. Kasvien keskinäinen luontainen kilpailu nostaa sadon määrää ja parantaa myös laatua.

Seosviljelyn haasteita ovat oikean kylvötekniikan löytäminen sekä yleensä seosten suhteiden optimointi. Myös oikeiden lajikkeiden löytäminen on tärkeää, jotta sato tuleentuisi tasaisemmin.

Seoksien suhteet saattavat muuttua kylvöstä merkittävästi, jolloin tulee haasteita kuivauksen sekä lopullisen ruokinnan suhteen.

Haastavaan kuivaukseen löytyy ratkaisuja tilakohtaisilla valinnoilla. Seokset voidaan murskata tuoreena tai kuivata kylmällä ilmalla, joka onnistuu varsin hyvin, jos seos on palkokasvivaltainen. Toisaalta peruskuivaus toimii hyvin, jos seos on viljavaltainen.

Vilja-palkokasviseoksissa monia mahdollisuuksia Luomussa on eniten vilja-palkoviljaseoksia, joista herne-kauraseos on suosituin. Myös härkäpapu-viljaseoksien sekä erilaisten lupiini-viljaseoksien määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Tämän hetkiset härkäpapulajikkeet ovat kasvuajaltaan sen verran pitkiä, että niiden viljelyssä on omat riskinsä. Härkäpavun osalta on tulossa uusia lajikkeita, jotka ovat kasvuajaltaan aikaisempia ja näin tuovat lisää varmuutta viljelyyn. Lisäksi herne ja härkäpapu sopivat hyvin täydentämään rypsin aminohappokoostumusta ja li▷▷

Erkki Vihonen

Herneen, kauran ja ohran seos sopii myös niille huonoimmille maille.

Essi Tarsia

Emakoiden ja porsaiden ruokinnassa palkoviljojen määrä tulee rajoittaa pienemmäksi niiden sisältämien haitta-aineiden takia.

LUOMULEHTI 6 | 2016

43

Lupiini sopii happamille raivioille Lupiininseosviljely on vielä jossakin määrin kokeiluasteella. Suomessa kokeillaan uusia lupiinilajikkeita, jotka olisivat aikaisempia ja näin ollen paremmin puitavissa. Sinilupiini on tällä hetkellä var-

44

LUOMULEHTI 6 | 2016

Erkki Vihonen

säämään valkuaiskasvi omavaraisuutta rehustuksessa.

Herne-viljaseokset sopivat paremmin monenlaisille pelloille, myös niille huonoimmille maille. Silloin täytyy vain miettiä tarkemmin, mitä lajikkeita käytetään. Herneestä varmin lajike erilaisiin olosuhteisiin on Karita. Tosin mikään huippusadon tuottaja Karita ei ole verrattuna uudempiin lajikkeisiin. Uudemmista lajikkeista Rokka, Rocket, Ingrid, Jermu, Hulda, Harnas, Kleopatra, Astronaute ja Stok ovat tuottaneet puitavaa hyvää satoa myös seoksissa. Monet uudemmista lajikkeista ovat melko myöhäisiä ja tästä johtuen niiden soveltuvuutta seosviljelyyn ja olosuhteisiin kannattaa harkita huolella.

Jos lohko soveltuu kevätvehnän tuotantoon, on silloin mahdollista valita myöhäisempiä lajikkeita seokseen tai vaihtaa herne härkäpapuun (Kontu). Seoksen lajikkeita valittaessa tulisi löytää kasvultaan jossain määrin samanlaiset kasvit, jotta ne tukisivat toinen toistaan. Kasvuaikaan kannattaa kiinnittää huomiota sen verran, että ne olisivat suurin piirtein samat.

Aikaiset ohrat, joiden kasvuaika on alle 90 päivää eivät ole välttämättä parhaimpia lajikkeita seosviljelyyn, koska seos tuleentuu epätasaisesti ja osa sadosta voi jo varista, kun osa on vielä vihreää (palkokasvi). Toisaalta liian pitkän kasvuajan omaavat kasvit aiheuttavat saman ongelman ja sen lisäksi voi syksyn kelit olla hankalat puintia ja kuivausta ajatellen.

Toimiva esimerkkiseos voi koostua niin herneestä kuin härkäpavusta ja sen lisäksi ohrasta tai kaurasta tai vehnästä tai näistä kaikista. Esimerkkiseos voisi olla herneseoksesta: Herne (Karita) 150 kg/ha – Kaura (Fiia/ Veli / Peppi/ Akseli) 40kg/ha – Ohra (Jyvä) 50 kg/ha tai härkäpapuseoksesta: Härkäpapu (Kontu) 120 kg/ha – Kaura (Veli) 60 kg/ha – Vehnä (Anniina) 60 kg/ha.

Seoksia mietittäessä on tunnettava omat pellot. Niiden ilmastosta ja kasvukunnosta lähtee liikkeelle lajikevalinnat.

Lisäksi valintaan tulee vaikuttaa ruokinnalliset tarpeet. Näin ollen sama seos, joka on toimiva Pohjanmaalla, ei välttämättä toimikaan Itä-Suomessa.

Härkäpavun kanssa seokseen sopii myöhäinen kauralajike. Härkäpapu vaatii kuitenkin aina hyvän kasvupaikan, jossa vaadittava lämpösumma ehtii kertyä.

min puitava lajike, mutta keltalupiinista on mahdollista löytää myös puitava lajike. Valkolupiinista ei ole tällä hetkellä selkeästi puitavaa lajiketta Suomen olosuhteisiin.

Lupiinien mahdollisuudet tulevat esiin alhaisen pH:n raivioissa, joissa ei ole vielä vakiintunutta rikkakasvikasvistoa tai siemenpankkia olemassa. Lupiini on huono kilpailemaan rikkakasveja vastaan niin seoksissa kuin yksin, jolloin tällaisia maita tulisia välttää. Toisaalta lupiinit kestävät todella alhaisia pH tasoja, joten huonoimmillakin lohkoilla ne kasvavat.

Nämä ominaisuudet tekevät kuitenkin lupiinin viljelyn seoksissa jossakin määrin hankalaksi, koska sopivaa kumppania kasvustoon on vaikea löytää. Sinilupiinin (170 kg /ha) kanssa sopii parhaiten myöhäinen ohra (40 kg/ha) tai vehnä (60 kg/ ha). Ja keltalupiinin kanssa voisi hyvin menestyä kevätruisvehnä.

Viljaseoksetkin lisäävät viljelyvarmuutta Viljojen seoksilla pyritään saamaan samoja etuja viljelyyn kuin valkuaiskasvien seoksillakin. Tärkeimpinä etuina on sadon määrän lisääntyminen ja kasvitautien vähäinen määrä. Viljojen seoksista tavallisin on ohran ja kauran seos, jossa viljelyvarmalla kauralla varmistetaan satoa, mutta samalla voidaan tuottaa ohraa puhdaskasvustoa pienemmällä riskillä.

Viljaseokseen voi laittaa myös erityyppisiä lajikkeita, mm. monitahoista ja 2-tahoista ohraa, millä myöskin voidaan lisätä satovarmuutta. Vehnän lisääminen seokseen lisää jyväsadon määrää ja samal-

la mahdollistaa myös paremman valkuaisen määrän seoksessa. Viljojen valinta viljaseokseen on samat periaatteet kuin vilja-palkokasviseoksissa. Eri lajien ja lajikkeiden kasvuaika erot tasaantuvat seoksessa, mutta on silti hyvä valita toisiaan kohtuullisen lähellä olevat kasvuajat lajeille ja lajikkeille.

Ohra on sikojen ruokinnassa tärkein perusvilja, jonka käyttöä ei rajoita mikään ruokinnallinen ominaisuus. Tästä syystä luomusikatilojen viljelykiertoon voisi kuulua viljaseos, jossa on mukana monitahoista ja 2-tahoista ohraa niin, että normaali kylvötiheys toteutuu.

Kaura on monipuolinen kasvi, joka kannattaa hyödyntää myös luomusikatiloilla. Puhtaana kasvustona kaura vähentää kasvitauteja ja se ei ole myöskään herkkä kasvitaudeille. Kaura on hyvä ja viljelyvarma kasvi niin viljaseoksiin kuin vilja-palkokasviseoksiin.

Kevätvehnä on helpompi viljellä seoksissa kuin puhtaana kasvustona. Puhtaana kasvustona on se kylvettävä tilan parhaille lohkoille ja aikaisessa vaiheessa, jotta korjuun siirtymistä myöhäiseen syksyyn vältettäisiin. Seoksissa kevätvehnän tuleentuminen aikaistuu jossakin määrin, joten sopivissa seoksissa sitä voi kylvää hiukan heikommillekin lohkoille.

Aminohappojen saanti täytyy turvata Luomurehuohran saatavuus on välillä ollut heikkoa, joten luomusikoja ruokitaan myös luomukauralla ja -vehnällä. Vehnä tulee jauhaa tarpeeksi karkeaksi ja pitää määrät maltillisina, jotta mahahaavalta vältytään. Luomusian ruokinnassa suurimpana haasteena on riittävä välttämättömien aminohappojen, kuten lysiinin saanti.

Aminohappojen saannin täydentämiseksi luomusioille syötetään luomutiivistettä, joka koostuu luomusoijapuristeesta ja usein pienistä määristä tavanomaista perunaproteiinia. Yksimahaisten ruokinnassa saadaan käyttää vielä max. 5 prosenttia tavanomaista valkuaisrehua siirtymäkaudella 31. 12. 2017 asti.

Kallista luomutiivistettä voidaan korvata ainakin osittain härkäpavulla ja herneellä. Lihasikojen ruokinnassa härkäpapua voidaan kotimaisten tutkimusten mukaan syöttää jopa 25 –30 prosenttia rehustuksesta. Emakoiden ja porsaiden ruokinnassa palkoviljojen määrä tulee rajoittaa pienemmäksi niiden sisältämien

Esimerkki 1. Hyvän lämpösumman omaavan lohkon viljelykierto 1.

Ohra + nurmensiemen

Esimerkki viljelykierto perustuu pitkälti ohralle, koska se on tärkein rehukasvi luomusiolle. Nurmen perustaminen ohraan.

2.

Viherlannoitus + laidunnus

Viherlannoitus joka perustettu edellisenä vuonna. Syksyllä sikojen laitumena.

3.

1-v viherlannoitus + laidunnus

1-vuotinen nurmi, jossa mukana palkokasveja. Kun kasvusto riittävä niin laidunnus ja rikkakasvien torjunta laiduntamalla intensiivisesti. Syysviljan kylvö syksyllä.

4.

Syysvehnä tai ohra + aluskasvi

Syysvehnä, jos olosuhteet sallivat. Hyvää energiaa siolle.

5.

Herne tai härkäpapu + aluskasvi

Valkuaiseksi siolle ja typen keräys seuraavalle kasville.

6.

Ohra + nurmensiemen

6. vuotena kierto alkaa alusta.

Esimerkki 2. Kasvukyvyltään heikomman pellon viljelykierto 1.

Seosvilja + nurmensiemen

2.

Viherlannoitus + laidunnus

3.

Syysvilja tai ohra + aluskasvi

Esimerkki viljelykierto perustuu kasvukyvyltä huonommankin lohkon intensiiviseen viljelyyn. Rikkakasvien määrään ja pellon kasvukykyyn tulee kiinnittää huomiota.

Jos rikkakasveja tai kasvukyky huono niin nurmea kaksi vuotta. Viimeinen nurmi laidunnetaan ja torjutaan rikkakasveja intensiivisellä laiduntamisella.

Jos mahdollisuus syysviljalle, niin se on mahdollinen – muutoin aikainen ohra.

haitta-aineiden takia. Luomusikojen seleenitasoja ei vielä ole tutkittu, eikä niiden seleenin saannista näin ollen ole vielä tietoa.

Erilaiset seokset tuovat satovarmuutta ja paikkaavat saatavuus ongelmia Suomen vaihtelevissa olosuhteissa. Samalla ne tuovat taloudellista hyötyä tilalle paremman omavaraisuuden myötä varsinkin valkuaisen osalta. EU-tuet eivät valitettavasti tällä hetkellä kannusta riittävästi seoskasvustojen viljelyyn, mutta kun otetaan huomioon muut edut voi seosviljoilla saada hyvinkin tilan kannattavuutta ja toimintaa nostettua. Seoksien viljelyssä kannattaa hakea niitä oikeita lajikkeita tilalle ja rohkeasti kokeilla pienemmillä aloilla näiden toimivuutta. ◀ Luomusianlihantuotannosta on tehty kesän ja syksyn aikana haastatteluita jo olemassa olevilta tiloilta. MMM rahoittamassa Luomusikatalous 2020 selvityksen puitteissa on kerätty tietoa laajasti luomusianlihantuotannosta. Haastatteluissa nousi esiin erityisesti ostorehun hinta sekä oman rehun lisääminen ruokintaan, joista molemmat vaikuttivat suuresti tilan talouteen. Kyseinen kirjoitus liittyy selvityksessä löydettyihin puutteisiin. Kirjoittaja on ProAgria Etelä-Pohjanmaan luomukotieläin asiantuntija Essi Tarsia ja luomukasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen.

Mainos

Varmista edullinen luomulannoite kevääksi!

PG Luomutuotto Vinassi 3,5-0-7 Luomutuottopuhelin: 040 5305953 www.pargasgard.fi

LUOMULEHTI 6 | 2016

45

TEKSTI: HILKKA SILJANDER-RASI JA SINI PERTTILÄ

Luomusikojen valkuaisruokinnan suunnitteluun kannattaa panostaa Luomusikojen valkuaisruokinta vaatii tarkkuutta. Uusimpien tutkimusten mukaan härkäpapu on hyvä valkuaisen lähde sioille. Rypsipuriste täydentää hyvin palkokasveja sisältävää ruokintaa. Tutkimus hakee uusia keinoja nurmirehujen ja hyönteisten hyödyntämiseen sikojen ruokinnassa.

S

ika on kaikkiruokainen, mutta ravinnontarpeeltaan melko vaativa kotieläin.

Erityistä huomiota vaatii valkuaisruokinta, koska sian on saatava rehustaan tuotannon vaihetta vastaava määrä kymmentä välttämätöntä aminohappoa oikeissa suhteissa. Lisäksi tarvitaan valkuaista muiden aminohappojen tuottamiseen.

Luomusianlihaa tuotetaan Suomessa samoilla sikaroduilla kuin tavanomaisesti tuotettua lihaa. Muualla Euroopassa käytetään jonkin verran esimerkiksi karkearehujen hyödyntämiseen soveltuvia sikarotuja. Tavanomaiset sikarodut soveltuvat myös luomuun, kun ruokinnan suunnittelussa otetaan huomioon rehujen asettamat rajoitukset ja sovitetaan ne sikojen ravinnontarpeeseen.

Rehureseptin ABC Aminohappojen määrä ja sulavuus vaihtelevat rehuaineissa paljonkin. Viljojen ja

46

LUOMULEHTI 6 | 2016

palkoviljojen valkuaispitoisuus kannattaa määrittää vähintään satokausittain, jotta rehu voidaan suunnitella tarkasti.

Rehuresepteissä on kiinnitettävä huomiota tärkeimpien sulavien aminohappojen (lysiini, treoniini, metioniini ja kystiini, porsailla myös tryptofaani) määrään.

Myös muiden aminohappojen suhde lysiiniin on tärkeä.

Luonnonvarakeskuksen ylläpitämät sikojen rehutaulukot ja ruokintasuositukset näkyvät Rehutaulukot-palvelussa (luke.fi/rehutaulukot). Suositukset on tehty tavanomaiseen tuotantoon. Luomurehujen suunnittelussa on huomioitava luomun säädöksistä, tavoitteista ja tuotantotavoista johtuvat erityispiirteet.

Esimerkiksi sikojen aminohappotarpeen täyttämiseksi sulavan raakavalkuaisen määrä luomurehuissa on oltava 10 –15 prosenttia suurempi kuin tavanomaisissa rehuissa, koska aminohapot tulevat ainoastaan rehuaineista eikä puhtaita aminohappoja lisätä rehuun.

Emakoiden ravinnontarve on hyvin täytettävissä luomuruokinnalla. Valkuaisen ja aminohappojen pitoisuus rehussa ei saisi olla kovin niukka. Pitkä imetysaika on haastava emakon kunnon säilymiselle. Vaikka rehua annetaan syöntihalun mukaan, emakko voi laihtua ja se on kunnostettava tiineysaikana. Luomuemakko myös liikkuu enemmän kuin tavanomaisen tuotannon emakko, mihin kuluu energiaa.

Mahdollinen laitumen ja kuivikkeiden syönti lisää emakon saaman kuidun määrää. Kuidun saanti lisää kylläisyyden tunnetta ja ylläpitää normaalia suolistokäymistä. Runsas kuidun saanti voi toisaalta huonontaa muiden ravintoaineiden, kuten valkuaisen sulavuutta.

Vieroitettujen porsaiden ja alkukasvatusvaiheen lihasikojen rehujen aminohappopitoisuudet jäävät useimmiten luomurehuissa tavanomaisen tuotannon suosituksia pienemmiksi. Vieroitusrehussa suuri valkuaispitoisuus ei olekaan ta-

Euroopan komissio

Viljat, palkoviljat ja rypsi ruokinnan perustana Luomusian tärkeimmät rehut, vilja, herne ja härkäpapu ovat sekä valkuaisen että energian lähteitä. Viljasta sika saa noin puolet valkuaisen tarpeestaan. Herneen ja viljan seosviljelyssä viljan valkuaispitoisuus on korkeampi kuin ilman palkokasvia viljeltäessä.

Sekä herneen että härkäpavun valkuaisessa on runsaasti lysiiniä, mutta niukasti rikkipitoisia metioniini- ja kystiini-aminohappoja, mikä rajoittaa niiden käyttöä

rehuissa (Taulukko). Kotimainen härkäpapu on soveltunut emakoille hyvin yhden tuotantokauden mittaisissa tutkimuksissa. Lihasioilla härkäpavulla on saatu tutkimuksissa hyviä kasvu- ja lihan laatutuloksia.

Rypsipuriste täydentää hyvin viljoihin ja palkoviljoihin perustuvaa luomusikojen ruokintaa, koska siitä saadaan rehuun rikkipitoisia aminohappoja. Rypsipuriste voi toimia myös emakoiden ruokinnan aminohappo- ja energiatäydennyksenä loppuimetyksen aikana. Tutkimuksessa rypsilisä ei vaikuttanut emakoiden painonmenetykseen, mutta lisäsi pahnuepainoa, mahdollisesti paremman maidontuotannon kautta.

Rypsipuriste imettävien emakoiden energia- ja aminohappolisänä ICOPP-hankkeessa selvitettiin neljännestä imetysviikosta lähtien annetun rypsipuristelisän vaikutusta luomurehuilla ruokituilla emakoilla. Koerehuissa oli

luomuviljoja, kylmäpuristettua rypsipuristetta (kaksi prosenttia), hernettä (kontrolli- ja koeruokinta 1: 19,7 prosenttia), härkäpapua (koeruokinta 2: 16,4 prosenttia) ja luomuemakkotiivistetta. Rypsipuristeella korvattiin neljännestä imetysviikosta lähtien 3,4 prosenttia koeryhmän 1 ja 3,6 prosenttia koeryhmän 2 rehusta.

Päivittäisessä emakoiden energiansaannissa ei ollut eroa ruokintaryhmien välillä ensimmäisten kolmen imetysviikon aikana, mutta neljännestä imetysviikosta vieroitukseen koeryhmien 1 ja 2 päivittäinen energiansaanti oli suurempi (103,8 NE MJ/pv ja 100,3 NE MJ/pv) kuin kontrolliryhmällä (96,5 NE MJ/d).

Emakot menettivät painoaan imetyksen aikana keskimäärin 11.6 kg, 15.6 kg ja 13.6 kg (kontrolli, koeryhmät 1 ja 2).

Imetyksen aikaisessa painonmenetyksessä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eri ruokintaryhmien välillä. Porsaiden pahnuepaino vieroituksessa oli kuitenkin koeryhmillä 1 ja 2 (161,2 kg ja 154,6 kg) Erkki Vihonen

voiteltavaa, koska se lisää ripulin ja muiden ongelmien riskiä.

Lihasikojen vaiheruokinta on suositeltavaa, koska ruokinta vastaa tällöin paremmin kasvavan eläimen muuttuvaa tarvetta ja typpipäästöt ympäristöön pienenevät. Tarkasti suunnitellulla luomuruokinnalla on mahdollista päästä 800 – 850 gramman päiväkasvuihin lihasikavaiheessa.

▷▷

LUOMULEHTI 6 | 2016

47

Herneen, härkäpavun ja rypsipuristeen käyttömääriä luomusikojen seoksissa viljojen ohella. Täydennysrehuina ovat lihasikojen ja emakoiden luomutiiviste ja kivennäisrehu.

Tiineet emakot

Imettävät emakot

10

10

0 –10 10

Herne Härkäpapu Luomurypsipuriste

Porsaat < 25 kg

Lihasiat 25 - 50 kg

Lihasiat > 50 kg

5 –15

20

25

0 –10

5 –10

20

20

10

10

15

15

Nurmirehut sikojen valkuaislähteinä Luomusioille annetaan päivittäin karkearehuja. Tiineet emakot ovat karkearehujen parhaimpia hyödyntäjiä, koska niiden syöntikyky on hyvä ja ne sulattavat karkearehujen kuitua paremmin kuin nuoremmat siat.

Sioille tehtävä säilörehu tulisi korjata hyvin varhaisella kasvuasteella ja silputa lyhyeksi, varsinkin, jos sitä annetaan lihasioille. Siat syövät paremmin säilörehua, jota ei ole esikuivattu. Nurmesta ja apilasta koostuvan säilörehun lysiinin sulavuus (75 prosenttia), on sama kuin ohralla.

Lihasika pystyy syömään säilörehua tai muuta karkearehua korkeintaan 20 prosenttia kuiva-aineen syönnistään, joten siitä saatavien aminohappojen merkitys jää pieneksi. Hyvin kuitupitoinen ruokinta lisää ruuansulatuskanavan painoa ja teurastustappiota.

Luomutilan viljelykierrossa käytettävät yksivuotiset nurmipalkokasvit ovat kiinnostavia myös sikojen valkuaislähteinä, joko laidunnettuna tai niittorehuna. Kotimaisessa tutkimuksessa korvattiin lihasikojen rehuseoksen kuiva-aineesta 30 prosenttia joko puna-apilalla, persianapilalla tai rehuvirnalla. Karkearehu oli hienonnettu osaksi puuromaista rehuseosta.

Valkuaisen pidättymistä kuvaava typpitase oli nurmipalkokasviruokinnoilla

48

LUOMULEHTI 6 | 2016

Luke

lähes merkitsevästi suurempi kuin kontrolliryhmällä (147,8 kg).

Mustasotilaskärpäsen toukat ovat sioille maittavaa rehua. Tulevaisuudessa ne saattavat olla osa luomusikojen rehuseosta.

samanlainen kuin pelkällä luomurehuseoksella ruokituilla sioilla. Tutkituista kasveista persianapila sisälsi runsaimmin välttämättömiä aminohappoja (10 g lysiiniä/kg kuiva-ainetta) ja sillä oli paras energian sulavuus (63,7 prosenttia).

Tulevaisuudessa hyönteisiä ja jalostettua nurmea EU:n luomusäädöksissä tähdätään 100 prosenttia luomurehuihin jo ensi vuonna. Tämä asettaa haasteita sikojen valkuaisruokinnalle. Nyt täydennysrehuissa käytettävän luomusoijan saatavuus on epävarmaa ja kalajauhon tuotannon lisääntyminen ei myöskään ole todennäköistä ylikalastusongelmien takia.

Näitä korvaavana, hyvälaatuisen valkuaisen lähteinä voisivat olla hyönteiset, jotka ovat sioille lajinmukaista ravintoa.

Tällä hetkellä hyönteisten rehukäyttöä koskeviin säädöksiin odotetaan lievennyksiä ensin kalojen ja seuraavaksi siipikarjan rehujen osalta. ICOPP -hankkeessa selvitettiin mustasotilaskärpäsen toukista valmistetun jauhon valkuaisarvo porsailla.

Toukista oli poistettu rasva, ja jauhossa oli valkuaista 629 – 703 g /kg kuiva-ainetta ja lysiiniä 32 – 34 g /kg ka. Toukkajauhopitoinen rehu maittoi hyvin porsaille.

Mustasotilaskärpäsen toukkajauhon aminohappojen ohutsuolisulavuus oli verrattavissa soijarouheen aminohappojen sulavuuteen. Esimerkiksi lysiinin sulavuus oli 77 – 81 prosenttia, mikä on verrattavissa herneen lysiinin sulavuuteen.

Uusi teknologia voi tulevaisuudessa tehostaa nurmirehujen valkuaisen käyttöä sikojen rehuna. Innofeed -hankkeessa VTT ja Luonnonvarakeskus kehittävät ja testaavat menetelmiä, joilla säilörehusta valmistetaan rehuja sioille ja siipikarjalle. Luonnonvarakeskus vetää myös Scenoprot -hanketta, jossa selvitetään laajasti kotimaisen valkuaisomavaraisuuden vaihtoehtoja. ◀ Kirjoittajista Hilkka Siljander-Rasi on erikoistutkija ja Sini Perttilä tutkija Luonnonvarakeskuksella.

TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Luomukinkkujen kysyntä kasvaa Luomukinkuille odotetaan tänä jouluna kasvavaa kysyntää.

Kotimaisia luomujoulukinkkuja tulee markkinoille arviolta noin 115 000 kiloa, mikä on hieman enemmän kuin viime vuonna.

Enemmänkin myytäisiin, jos olisi mitä myydä.

P

äivittäistavarakauppa odottaa, että luomukinkkuja myydään tänä jouluna noin 5 –10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Myynti voisi nousta enemmänkin, mutta luomukinkkujen heikko saatavuus rajoittaa kasvua.

Luomuliha-alan yrityksistä kerrotaan, että kotimaisia luomukinkkuja ei ole tarjolla Suomen markkinoille läheskään niin paljon kuin mitä menisi kaupaksi.

Tänä vuonna kaupat eivät ole ottaneet ulkomaisia luomukinkkuja valikoimiinsa.

Luomun osuus kaikista kotimaisista joulukinkuista on alle kaksi prosenttia. Suomessa on vain 14 luomusikatilaa, ja niiden tuotantomäärä on lisääntynyt vain vähän viime vuosina.

Tarjolla tavallisissa ruokakaupoissa Suurin osa luomukinkun ostajista hankkii kinkkunsa tavallisesta ruokakaupasta.

Kauppojen pakastealtaista löytyy jo harmaasuolattuja luomukinkkuja sekä -kinkkurullia ja -juhlakinkkuja. Lähempänä joulua tarjolle tulee myös tuoresuolattuja luomukinkkuja.

Luomukinkkuja on myynnissä ympäri maata niin S-ryhmän kuin K-ryhmän myymälöissä sekä Stockmann Herkuissa.

Tänä vuonna suomalaisia luomukinkkuja myy ensimmäistä kertaa myös Lidl.

K-ryhmän kaupoista luomukinkun löytää varmimmin K-citymarketeista ja K-supermarketeista.

– Luomukinkun voi halutessaan tilata myös muista K-kaupoista. Ihmiset tilaavat sen monesti jo marras-joulukuun

vaihteessa, kertoo ostopäällikkö Jarmo Hyvönen Keskolta.

S-ryhmän kaupoista luomukinkun löytää kaikista Prismoista ja isoimmista S-marketeista.

– Oman kaupan kinkkuvalikoimat ja hinnat voi kätevästi tarkistaa www.foodie.fi-palvelusta, muistuttaa valikoimapäällikkö Sari Miettunen SOK:lta.

Luomukinkkuja on myynnissä myös kauppahalleissa ja muutamissa nettikaupoissa. Suoraan luomutilalta, REKO-ringistä tai ruokapiiristä luomukinkkunsa hankkivat ovat yleensä tilanneet sen jo kesällä. ◀ www.proluomu.fi

Miksi valita luomukinkku?

L

uomukinkku eroaa luomuttomasta kinkusta elintarvikkeena siten, että se ei sisällä lainkaan fosfaatteja eikä arominvahventeita. Luomusäädökset kieltävät niiden käytön luomulihajalosteiden valmistuksessa.

Luomusiat ovat viettäneet onnellisimman sianelämän. Luomusäädökset takaavat luomusioille lähes tuplasti enemmän karsinatilaa kuin mitä laki vaatii luomuttomille lajitovereille. Väljistä tiloista nauttivat myös luomuemakot, joita ei suljeta ns. porsimishäkkiin niiden synnyttäessä pikkupossuja.

Lisäksi luomusiat pääsevät ulkoilemaan touko-lokakuussa, ja ulkona ne saavat vapaasti käyttäytyä sikamaisesti esimerkiksi tonkimalla maata. Monilla luomusioilla on myös mahdollisuus toteuttaa itseään rypemällä liejussa.

Viljapohjaisen rehun lisäksi luomusiat saavat päivittäin jotain muutakin pureksittavaa, kuten heinää, ruohoa tai juureksia. Myös rehut on kasvatettu luomuna, joten esimerkiksi muuntogeeninen soijavalkuainen ei kuulu luomusian ruokavalioon.

LUOMULEHTI 6 | 2016

49

TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MAKKONEN

Rakkaudesta kuorettomaan ohraan Kalervo Laitinen on vaalinut erityisen hyvin luomuviljelyyn soveltuvaa kuoretonta Jorma-ohraa.

”

Kuoreton ohra on alkuperäiskasvin tervehdys tuhansien vuosien takaa ja sen geeniperimä pitäisi saada säilymään. Sehän säilyy vain hyödyntämällä ja viljelemällä", korostaa kesälahtelainen Kalervo Laitinen.

– Väristä sen erottaa. Kuoreton eli akanaton ohran jyvä on tummempi kuin akanallisen, Laitinen puristelee käsissään ohran tähkää, josta kuoret irtoavat herkästi.

Jorma-ohra on merkitty alkuperäislajikkeeksi EU-säädösten mukaan. Se on aito maatiaislajike, jonka DNA on samaa kantaa kuin Rautavaaran maatiaisohra, jota viljeltiin 1600-luvulla.

– Yksi geeni ratkaisee, irtoaako kuori, Laitinen valaisee eroa.

Jorma-ohran perimän kartoitti entisen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkija Hannu Ahokas.

Miljoona jyvää lajiteltiin käsin 1970-luvulla Laitinen luki Yhteishyvä –lehdestä, että Orimattilan Osuuskauppa myy kuoretonta ohraa. Osuuskaupan maatalousosaston hoitaja Jorma Simola

50

LUOMULEHTI 6 | 2016

oli saanut käsiinsä pienen määrän kuoretonta ohraa ja kehitti virallisen kauppalajikkeen, Jorma-ohran. Sitä markkinoitiin yksimahaisten, kuten kanan- ja sian rehuksi.

– Ostin siemeniä ja kokeiltuani viljelyä ajattelin, että tämä on arvokas kasvi eikä saisi hävitä.

Tästä alkoi monipolvinen seikkailu kotimaisen maatiaisohran säilyttämiseksi.

Laitinen on viljellyt Jorma-ohraa nykyisin Kiteeseen kuuluvalla Kesälahdella yli 30 vuotta.

Kuoretonkin ohra saattaa tehdä kuorellisia siemeniä. Kuorellisten osuus Jormaohrassa saa olla enintään viisi prosenttia.

– Viljelimme sekä kuorellista että kuoretonta ohraa. Leikkuupuimurin puhdistaminen on hankalaa eikä sitä saa täysin puhtaaksi, joten ohrat pääsivät sekoittumaan. Jyvät laitettiin monta kertaa lajittimen läpi, mutta samankokoisina kuorettomat eivät erottuneet. Niinpä Laitinen selvitteli puolisonsa Annelin kanssa kaksi

miljoonaa ohran jyvää käsin.

– Kuunneltiin Bachia ja Sibeliusta ja selviteltiin ohraa, Laitinen pystyy jo nauramaan liki mahdottomalle tehtävälle.

Hän sai pelastettua muutaman kilon kuoretonta ohraa ja säilytti ne siemenviljaksi.

– Ensimmäisen kerran sain kolme kuhilasta ja sen jälkeen 19 ja siitä aina vuosi vuodelta enemmän.

Paras tulos luomuviljelyssä Laitinen on ollut luomuviljelijä, jo ennen kuin luomutukia ruvettiin maksamaan.

– Rikkaruohomyrkytyksiä varten ei siihen aikaan ollut kunnon suojaimia ja sain myrkyistä haavaumia silmännurkkiin ja

Laitisten pöytä on katettu ohraherkuilla: samettivellillä, karjalanpiirakoilla, juustosarvilla, ohraleivällä, kakuilla. Anneli Laitinen on kehitellyt monia ohrareseptejä.

suunpieliin. Kerran myrkytystä tehdessä jäniksen poika loikki pellossa. Ajattelin, että onko minulla oikeutta pilata toisten elinympäristöä.

– Hullun leiman sai helposti silloin, kun rupesi luomuviljelijäksi. Myel-asiamies sanoi, että pitäisi pienentää eläkettäsi, kun tuommoiseen humpuukiin rupesit.

Laitinen oli ottanut elämäntehtäväkseen kuorettoman ohran vaalimisen ja siinä luonnonmukainen tuotanto oli ainoa oikea ratkaisu. Heikkokortisena maatiaislajikkeena Jorma-ohra ei siedä voimakasta keinolannoitusta, mutta voi luomuviljelyssä antaa tyydyttävän sadon.

– Myllytystappio kuorettomalla ohralla on vain muutama prosentti, mikä korvaa heikomman sadon. Kuorellisessa ohrassa akanakuori on niin tiukasti kiinni pinnassa, että myllytettäessä jyvän pintakerrosta joudutaan poistamaan jopa 40 pro-

senttia. Kuoreton ohra voidaan myllyttää kokojyvänä.

– Ohra on muutenkin vaikea viljeltävä, mutta Jorma vieläkin vaikeampi rikkaruohojen vuoksi. Se on myös tarkka kylvöolosuhteiden ja ajankohdan suhteen.

Maan pitää olla lämmin ja kostea.

Kalervo Laitinen on ollut eläkkeellä kymmenen vuoden ajan. Sukupolven vaihdoksessa Jorma-ohran viljely on Risto-pojalla säilynyt aina tähän vuoteen asti luomutuotantona.

Tänä kesänä Jormaa viljeltiin kymmenellä hehtaarilla. Parhaimmillaan satotaso on ollut jopa 3 000 kiloa, tavallisemmin ollut 2 000 – 2 500 kilon vaiheilla.

Jorma-ohraa viljelee jatkossakin luomuna naapurikylässä Niko Nyrhinen.

Laitisilla ei ole nyt Jorma-ohraa myynnissä siemenviljaksi, sillä viljelyalaa on tarkoitus laajentaa. ▷▷

LUOMULEHTI 6 | 2016

51

Leipuri arvostaa: Terveellinen paluu alkuperäiseen – Lähiruoka, luomu ja paikallisen ruokaperinteen säilyttäminen ovat minulle tärkeitä, kertoo kiteeläinen leipuri-kahvilayrittäjä Irma Kinnari.

Siksi karjalanpiirakoiden täytteenä on ohraa.

Kuorettomaan ohraan Irma Kinnari tutustui Laitisten kautta lähiruoka-päivässä ja kokeiltuaan innostui.

– Kuoreton Jorma-ohra on maultaan pehmeämpi kuin tavallinen ohra.

Siihen ei myöskään tule herkästi vanhetessaan pistävää makua, vaan jauhot ja hiutaleet säilyvät hyvin, Irma Kinnari kertoo kokemuksistaan.

– Ohrahan on karjalanpiirakan oikea alkuperäinen täyte, riisi on tuontitavaraa, leipuri korostaa direktiivillä suojatun perinneherkun perinteistä olemusta.

Myös terveellisyys on ollut hänelle merkittävä valintaperuste.

Kahvila Helmen asiakkaat ovat ottaneet ohrapiirakat hyvin vastaan.

Makua on kiitelty hyväksi ja kauppa käy.

Ohrapiirakoiden lisäksi leipomossa valmistuu kanelille maistuvia ohrapikkuleipiä.

– Seuraavaksi kokeilen, miten ohraleipä onnistuu. Sitä valmistan kahvilassa tarjottavaksi ja asiakkaille myyntiin, Irma Kinnari suunnittelee.

Leivonnaisten lisäksi Irma Kinnari käyttää ohraa lounaskahvilassa lisäkkeenä riisin asemesta.

– Ainakin kerran viiden viikon ruokalistalla on ohrattoa. Lisäksi olen käyttänyt ohraa salaateissa korvaamaan riisin. Esimerkiksi lohisalaattiin ohra sopii erittäin hyvin. Ohralla olen suurustanut myös keittoja.

Laitinen toivoo, että Suomeen tulisi oma luokitus ruokaohralle rehu- ja mallasohran rinnalle. Nyt Jorma-ohra luokitellaan korkean valkuaispitoisuutensa vuoksi rehuviljaksi.

Terveysvaikututteinen ohra sopii sairaalaruuaksikin Kalervo ja Anneli Laitinen ovat hankkineet valtavan määrän tietoa kuorettomasta ohrasta. Kun sitä ei ole löytynyt Suomesta, niin tietoa on etsitty ulkomailta.

Erityisen paljon Laitiset ovat hankkineet tietoa kuorettoman ohran terveysvaikutuksista. Niistä Laitinen on ollut puhumassa monissa tilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Maailmalla kuoretonta ohraa arvostetaan.

– Englannissa etsitään eri puolilta maailmaa siellä viljeltäväksi sopivaa funktionaalista kuoretonta ohraa, koska sen sulavan kuidun beetaglukaanin on todettu

52

LUOMULEHTI 6 | 2016

Irma Kinnari leipoo karjalanpiirakat perinteiseen tapaan myös ohratäytteiseksi.

Kuorettoman ohran maku on leipurin mielestä pehmeä ja täyteläinen.

tasapainottavan verensokerin ja kolesterolin tasoa ja torjuvan kakkostyypin diabetesta, Laitinen kertoo.

Lisäksi kuorettomassa ohrassa on viljoista eniten suoliston terveellistä bakteerikantaa ylläpitäviä aineita.

– Jorma-ohrasta on tehty Evirassa ja MTT:lla viralliset analyysit ja voidaan sanoa, että se on ravintoarvoltaan paras suomalainen vilja. Tämän vuoksi se on hyväksytty Pohjois-Karjalan Keskussairaalan ravintopalveluun terveyttä edistävänä viljana.

Kuorettomasta ohrasta ei tarvitse jauhatuksessa poistaa akanakuorta, joten kuorikerroksen alla olevat hivenaineet eivät mene hukkaan. Myös vitamiinit ja aromiaineet säilyvät.

Samettivelliä ja maustekakkua Leipomot pitivät Jorma-ohraa aluksi kalliina, mutta sen ominaisuudet kuorelli-

seen ohraan verrattuna ovat niin paljon paremmat, että kaksi leipomoa käyttää sitä.

Anneli Laitinen on ollut lähiruokapäivillä ja messuilla tekemässä ohravelliä eli samettivelliä ja puuroa. Maistiaisina on ollut myös sekä makeita että suolaisia leivonnaisia. Vastaanotto on ollut ällistyneen myönteinen.

Kuorettomat jyvät jauhetaan kiteeläisessä Puhoksen myllyssä jauhoiksi, hiutaleiksi ja suurimoiksi Laitisten Jorma-ohrasta 70 prosenttia menee leipomoille, 20 keskussairaalaan ja kymmenen prosenttia vähittäismyyntiin.

Joensuulainen Riikosen leipomo on kehitellyt ohraleivonnaisia, muun muassa ohrasämpylät. Laitisten Heta-tytär on kerännyt kymmeniä ulkomaisia ohrareseptejä. Kaikkiaan reseptejä on kertynyt jopa 400. ◀

TEKSTI JA KUVAT: JAANA ELO

Luomuherkkuja joulupöytään Joulu on vuoden suurin ruokajuhla, johon valmistaudutaan huolella. Perinteisten laatikoiden sijaan, voi joulupöytään kattaa vaikka juuresruukun, jossa yhdistyvät uudella tavalla tutut joulun juurekset. Maistuvan ja näyttävän jälkiruoan saa helposti luomujuustosta ja -marjoista.

Kaiken ei tarvitse aina olla niin monimutkaista ja työlästä. Nautitaan ja syödään yhdessä!

Puolukka-brie ja puolukka-maasdam Luomu Brie Luomu Maasdam (Valio) Luomupuolukkahilloa Pakastettuja luomupuolukoita Leikkaa brie-palat halki. Sekoita hillon joukkoon puolijäiset puolukat ja levitä palojen väliin täytteeksi. Leikkaa Maasdam kuutioiksi tai pieniksi tangoiksi ja kokoa lautaselle, koristele puolukkahillolla ja kokonaisilla puolukoilla. Tarjoa jouluillan älkiruoaksi.

Samalla tavalla voit valmistaa myös valmiit jälkiruoka-annokset tai täyttää vaikka kokonaisen ison brien. Puolukan sijasta voit käyttää myös luomukarpaloa tai – lakkoja. Kuvan annoksessa on käytetty luomupuolukka-karpalohilloa ja jäisiä luomupuolukoita.

Jouluinen juuresruukku 500 g luomuporkkanaa 500 g luomulanttua 200 g luomuselleriä 2 isoa sipulia 0,5 rkl suolaa 2 tl timjamia 1 tl salviaa 1 tl rosmariinia 0,5 tl rouhittua mustapippuria 2 dl luomukermaa 1 rkl luomuvehnäjauhoja 150 g luomujuustoraastetta (esim. luomu goudaa) Voitele noin kahden litran uunivuoka valmiiksi. Kuori kasvikset ja leikkaa ne oikein ohuiksi viipaleiksi. Sekoita suola

ja muut mausteet keskenään. Kaada kerma kattilaan, lisää jauhot ja kuumenna sekoittaen koko ajan. Lisää juustoraaste ja sekoita, kunnes juusto on sulanut.

Lado kasvisviipaleet kerroksittain uunivuokaan. Ripottele mausteseosta ja kaada juustokastiketta kerrosten väliin ja päällimmäiseksi vielä kastiketta. Peitä vuoka kannella tai alumiinifoliolla.

Kypsennä 175 asteessa noin 2,5 tuntia.

Kypsentämisen loppuvaiheessa poista kansi tai folio, jotta pinta saa väriä. Tarjoa joulukinkun tai kalkkunan kanssa.

Vuoasta tulee 6 – 8 annosta. Sellerin tilalla sopii käyttää myös perunaa, jolloin ruukku sopii myös selleriallergikoille.

LUOMULEHTI 6 | 2016

53

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 3. 2.

KONEITA

KARJATILALLE

W-Cutter 1200 - rikkaleikkuri

Kärki Vitalix Nuolukivet

LUOMU INTEGROITU TORJUNTA

● Rikkakukintojen latvusniitot kasvustojen päältä ● Viheralueiden puhdistusniitot ● Naattien murskaus

W-Cult Oy

Kirkkotie 30, 29100 Luvia P. 0400 715728

www.w-cult.fi

Tilaa nyt nuolukivet ennakkohintaan!

Kärki Vitalix Magnesium Kärki Vitalix Kalsium Kärki Vitalix Umpi Kärki Vitalix Lammas P. 064 298 900 www.karkiagri.fi

KONEITA

SIEMENIÄ

Meiltä tutkitusti parhaat koneet

Laatusiemenet luomuun!

UUTUUS

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Uusi tukkeutumaton AEROSTARROTATION ja tositarkka -EXACT nostavat rikkaäestyksen uudelle tasolle.

CHOPSTAR riviväliharat viljalle ja riviviljelyyn yhdessä ROW-GUARD kameraohjauksen kanssa lisää mahdollisuuksia.

Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita ja taloudellisia - näin sato nousee jopa 30 % luomutuotannossa.

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella. Osta luomuun tarkoitettu kone!

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

54

LUOMULEHTI 6 | 2016

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan.

Rahoitusjärjestelyt.

Haetaan sopimusviljelijöitä!

Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

OSTAMME LUOMUVILJAA

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

LUOMUVILJELYYN

KARJATILALLE

Schaumann Leckmasse -nuolukivi Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet.

Hyväksytty luomuun.

20 kg astia.

Sisältää mm.

40 mg seleeniä. www.eurotrading.fi

p. 010 3211 950

LUOMUTUOTTEITA

LUOMUVILJELYYN apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

MENTOR-TOIMINTAA MENTOR-TOIMINTAA

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

GRAAFISTA SUUNNITTELUA

SINULLA ON TUOTE, MEILLÄ TAITO tehdä pakkauksesta toimiva, persoonallinen ja tunnistettava.

Oletko uusi luomuyrittäjä? Laajentamassa luomutilaa? Mentorilta voit kysyä käytännön tietoa päätösten tueksi.

Lisätietoja: elisa.niemi@luomuliitto.fi, puh. 0400 534003 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

LUOMUTUOTTEITA

GRAAFISEN SUUNNITTELUN PALVELUT

OTA YHTEYTTÄ Tiina Leino | p. 040 7089 367 | tiina.leino@mac.com www.villakas.fi

LUOMULEHTI 6 | 2016

55

Kysymyksiä

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat

Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

@

neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Luomutuotteissa ionisoivan säteilyn käyttö on kielletty mutta saako luomussa käyttää UV-säteilyä esimerkiksi pakkaamisen yhteydessä?

Mistä saa luomukananmunia, jotka on tuotettu kanoille luontaisella ravinnolla – ei kalarehulla?! Käytetäänkö kalajauhoissa lainkaan kotimaista kalaa vai ulkomaista?

KYLLÄ SAA. Luomuasetuksessa (Neuvoston asetus

Luonnossa se syö kasvinosien ja siementen lisäksi matoja, toukkia, jopa kuolleita hiiriä ja varmasti kalaakin jos löytää. Ennen vanhaan kanoille keitettiin kalanperkeitä ja roskakalaa. Eli tähän vedoten ei kalajauhon antaminen kanoille ole mitenkään luonnotonta. Luomukanan rehuissa on myös soijaa ja maissigluteenia, eikä sekään ole kovin luonnollista ruokaa.

Kanojen (myös luomukanojen) jalostuksen avulla nykykana munii hurjasti enemmän kuin vielä muutama kymmen vuosi sitten.

Runsas muninta aiheuttaa suuren valkuaistarpeen, jota on vaikea tyydyttää ilman kalajauhoa. Synteettisesti tuotettuja aminohappoja luomussa ei saa käyttää.

Jotkut välttävät kalajauhoa allergioiden takia ja jotkut muista syistä. Ainoa tapa tietää, onko kanoja ruokittu kalajauholla on kysyä suoraan tilalta.

Sellaiset tilat, joilla on vain vähän kanoja ja joku maatiasrotu tai muu rotukana, voi selvitä ruokinnassa ilman kalajauhoa. Pienimuotoisessa tuotannossa, jossa käytetään vähemmän tuottavia eläimiä selviää hyvin vaihtoehtoisilla rehuilla. Suurten markettien hyllyiltä näitä munia tuskin löytää.

Kanojen rehuissa käytetty kalajauho on ulkomaista kestävän kalastuksen periaatteilla pyydettyä kalaa. Kalan pitää olla peräisin ETA- tai EU-maasta. Pääosin kalajauho tulee meille käsittääkseni Islannista ja Tanskasta.

Suomessa avattiin kesällä kotimaista raaka-ainetta käyttävä kalajauhotehdas. Kalat, silakka ja kilohaili, ovat peräisin Itämerestä.

Tehdas on hieno asia monella tavalla ja erityisesti se lisää ravinteiden kiertoa alueellisesti. Ainakin Raisio käyttää kyseisen tehtaan kalajauhoa rehun raaka-aineena. Määrät ovat ainakin näin aluksi varmaan pieniä.

Hanna Tuominen

834/2007 art. 10) kielletään ionisoivan säteilyn käyttö elintarvikkeiden sekä rehujen tai luonnonmukaisissa elintarvikkeissa sekä rehuissa käytettyjen raaka-aineiden käsittelyssä.

Mutta ionisoiva säteily on eri asia kuin UV-säteily. Eli säteilyt tapahtuvat täysin eri aallonpituuksilla; ionisoiva säteilyn aallonpituus enintään 100 nm ja UV-säteily on välillä 100-400 nm. UV-säteily vain lämmittää tuotteen ja tappaa bakteereita. Siksi UV-suodattimien käyttö soveltuu hyvin esimerkiksi juomaveden tai nestemäisten luomutuotteiden pakkaamiseen.

Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo, puh. 040 9641 518

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi.

Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

KANA ON luonnostaan kaikkiruokainen eli se ei ole kasvissyöjä.

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström, puh. 040 9362 150

56

LUOMULEHTI 6 | 2016

Marjo Koivumäki

Pelto on tiivistynyt aikojen saatossa. Mikä kasvi olisi paras muokkaamaan peltoa?

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen, puh. 040 9360 377

△ Kolmannen

Elisa Niemi

TULEE

katsoa lohkokohtaisesti. Tulee selvittää, mitkä syyt aiheuttavat tiivistymistä pellolle ja mikä on pellon yleinen kasvukyky. Näiden asioiden kartoittaminen onnistuu parhaiten lapion avulla ja miettien, mitä pellolla on tehty viimeisien vuosien aikana. Lapiodiagnoosin tekoon löytyy materiaalia netistä ja ensimmäisillä kerroilla voisi hyvä ottaa mukaan pellolle asiantuntija pohtimaan maan rakennetta. Tähän hyvä palvelu on Neuvo2020.

Mikään kasvi ei pysty tekemään ihmeitä tiivistymien kanssa, jos kasvuolosuhteet eivät ole riittäviä. Ensimmäisenä tulisikin tarkistaa ojituksen kunto ja sitä kautta pellon vesitalous. Tähän liittyy myös oleellisesti pellon oikea muotoilu sekä mahdolliset tiivistymien rikkominen syvemmältä myyräauralla tai jankkurilla.

Kun pellon vesitalous on kunnossa ja pahimmat tiivistymäkohdat on murrettu, voidaan näitä tehostaa kasvivalinnoilla. Ennen syväkuohkeutusta olisi hyvä kylvää nurmi, jossa syväjuurisia kasveja tai kylvää toimenpiteen jälkeen viljoja, joilla on syvät juuret.

Nurmissa mailaset ovat syvä- ja vahvajuurisia, ehkäpä parhaimpia maanrakenteen muokkaajia nurmikasveista. Heinäkasveista ruokonata ja koiranheinä ovat syväjuurisia kasveja. Viljoista ru-

vuoden sinimailasen juuria savipitoisella maalla.

◁ Rohtomesikän

juuri tiiviissä savimaassa.

Tiimissä mukana myös Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola, puh. 040 573 4791

LUOMULEHTI 6 | 2016

Arella Rahtola

MAANTIIVISTYMISTÄ

kiilla on syvimmät juuret, mutta viljoilla kannattaa käyttää myös aluskasveja, jotka lisäävät juurien määrä maassa.

Syysmuotoisilla rypseillä ja rapseilla on selkeästi vahvemmat juuret kuin kevätmuotoisilla öljykasveilla. Maarakenteen tulee olla kunnossa, jotta rypsi- ja rapsikasvit voivat maanrakennetta ylläpitää.

Muista kasveista hyviä maanparennuskasveja ovat sikuri, valkomesikkä, rohtomesikkä ja retikat, joita on aktiivisesti jo nyt viljelyksessä. Myös monilla muilla kasveilla on voimakkaat juuret.

Esimerkiksi sikurin käyttöä vähentää oleellisesti siemenen kallishinta. Kasvivalinnat kannattaa tehdä omien mahdollisuuksien mukaan sekä maalajien mukaan.

Tiivistymän johtavia syitä kannattaa miettiä sekä suunnitella viljelykierto ja toimenpiteet sen mukaan, että tiivistynyttä maata pystyy korjaamaan niin mekaanisesti kuin kasvienkin avulla.

Kasvien tekemä muokkaus on edullisempaa ja pitkällä aikavälillä tehokkain keino maarakenteen parantamiseksi.

57

Yhdistyksistä TEKSTI: SARI RAIMORANTA

Lounais-Suomen luomuyhdistys kiittää vieraita ja konkareita Luomupäivät todistivat, että luomualalla tapahtuu ja on vilkasta. Ohjelmaa ja alustuksista syntynyttä keskustelua olisi helposti riittänyt vaikka koko viikolle. jopa turkulaisten suupielet ylöspäin. Kaiken kaikkiaan mahtava kokemus. Sydämellinen kiitos kaikille järjestelyihin sekä ohjelmaan osallistuneille!

Kiitokset ensimmäisille luomuviljelijöille Lounais-Suomen luomuyhdistys halusi kutsua Luomupäivien yhteydessä järjestettyyn Luomugaalaan mukaan maakunnan ensimmäisiä luomutuottajia. Sampsa Heinoselta saatiin vuodelta 1986 oleva lehtileike, jossa oli listattuna silloiseen luomutarkkailuun liittyneitä tuottajia. Listalla oli noin sata nimeä, joista kahdeksan oli varsinaissuomalaisia. Kaikkia henkilöitä ei tavoitettu ja valitettavia päällekkäisyyksiäkin oli, mutta sentään kaksi uraa uurtanutta luomupioneeria pääsi saapumaan mukaan: Terhi Linjos ja Seppo Lohtaja.

Luomugaala pursusi naurua, kun Förin äijä – Markku Heikkilä opasti turkulaisuudesta.

Sari Raimoranta

Elisa Niemi

L

ounais-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistykselle oli kunnia toivottaa luomun tuottajat ja tukijat tervetulleiksi Turkuun Luomupäiville ja Luomugaalaan marraskuussa.

Jos päivien kehittämistä pitäisi miettiä, niin pääpaino kannattaisi laittaa osallistamisen lisäämiseen: miten tehokkaimmin hyödynnettäisiin näin ison asiantuntijajoukon läsnäolo. Sellainen aivomyrsky kyllä vaatisi paljon ilmatilaa ympärilleen ja varmasti myös lentoliikenteen kieltämisen lähiseudulla, sillä näin rohkean, ennakkoluulottoman ja innovatiivisen porukan ideat sinkoilisivat varmasti melko laajalla kaarella.

Luomugaalan ohjelman lomassa saimme nauttia vapaamuotoisesta yhdessäolosta. Parhaat naurut takasi Förin äijän eli viihdetaiteilija Markku Heikkilän turkulainen tapakoulutus, missä ei turhalla positiivisuudella ollut sijaa. Tällaiset tapahtumat ja kohtaamiset nostavat

58

LUOMULEHTI 6 | 2016

– Olemme hankkineet luomutuotteita lähiseudun viljelijöiltä jo pitkään ja paria luomutukkuakin käytetään, tämän viikon menun raaka-aineista ovat luomua mm. kaali, linssit, riisi, siemenet, sämpylät, hirssi, lanttu ja selleri, kertoo Tarja Tervamäki (oik.) Turun Kasvis-ravintolasta.

Ensimmäisten joukossa luomutuotantoon siirtynyt Terhi Linjos on edelleen aktiivinen luomukuluttaja.

– Suunnittelen kaupunkikäynnit niin, että pääsen lounaalle tänne ja välillä urkin reseptejä keittiön oven välistä, Linjos nauraa.

Linjos ja Lohtaja ovat edelleen aktiivisia luomun puolestapuhujia ja luomuyhdistyksen kuluttajajäseniä. Lehtiartikkelin mukaan Linjos on tuottanut vuodesta 1986 Mynämäellä perunaa, vihanneksia sekä marjoja, ja Lohtaja on viljellyt Ruskolla viljaa ja perunaa.

Kun tietää, että asenteissa on edelleen jonkun verran kohennettavaa, ja että luomua kehitetään vieläkin osittain kokeilun ja erehdyksen kautta, niin voi kuvitella, etteivät ensimmäisinä aloittaneet luomutuottajat ole päässeet aivan helpolla. Mutta hepä ovatkin erityisen sitkeää ja sinnikästä ihmissorttia. Ylpeinä esitimme heille vaatimattomat kiitoksemme luomualan eteen tehdystä työstä. ◀

Yhdistyksistä maan parhaista antimista

Kirjoittaja on Lounais-Suomen luomuyhdistyksen puheenjohtaja.

Jo v uodesta 2005

Maataloutta Turussa ja Varsinais-Suomessa

T

urku tunnetaan joen halkomana satamakaupunkina, joten monikaan ei tiedä, että Turun kaupunki harjoitti vielä pari vuotta sitten luomuviljelyä kaupungin maatalousmailla. Maaseutuohjelmakauden vaihteessa viljelystä piti luopua uutena tulleen aktiiviviljelijämääritelmän takia: sen mukaan esim. pysyvän urheilukentän tai vapaa-ajan alueen hallinnoija ei voinut enää saada maataloustukia.

Kaupunki yritti turhaan vedota maataloushallintoon asiassa. Tieto ehtomuutoksesta tuli yllättäen ja piti tehdä pikainen päätös luopua peltojen hallinnasta. Ilman tukia viljely olisi käynyt kannattamattomaksi.

Olisi mielenkiintoista tietää, säilyykö aktiiviviljelijän määritelmä jatkossa vielä tukien ehtona, vai onko sillä saavutettu jotain hyötyä. Turun seudun luomuviljelijöitä saattoi tietysti ilahduttaa, että vuokramarkkinoille tuli luomuhyväksyttyä peltoa.

Turun kaupungin maatilaintarkastaja Timo Sirkiä toteaa, että kaupunki on myynyt viljelykalustoa pois ja viljelytöissä olleet henkilöt on siirretty muihin tehtäviin, joten viljelytoiminnan uudelleen käynnistäminen on epätodennäköistä, kävi määritelmälle jatkossa mitä hyvänsä.

Monipuolisen elinkeinoelämän rinnalla Varsinais-Suomi on volyymeissä mitaten myös iso maatalousmaakunta. Maaseutumaisille kehyskunnille on ollut etua siitä, että maakunnan pääkaupungissakin on perinteisesti ymmärretty maataloutta hyvin. Tälläkin hetkellä tahtotila enteilee hyvää lopputulosta hallinnon maakuntamallin suunnittelussa. Ns. non-sote-uudistuksen, johon maaseutusektorikin lukeutuu, suunnittelutyötä viedään hyvässä yhteistyössä toimeliaasti eteenpäin.

Uutta luomussa lampaille Lammas-Tähti 280 Luomu

Lammas-Tähti Luomu

Uusi maittava valkuaistiiviste Uudistettu vahva ja luomulampaille energiapitoinen luomutäysrehu Uusi rehu sisältää runsaasti valkuaista ja lampaan tarvitsemia kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja, eikä siihen ei ole lisätty kuparia. Tuote sopii erinomaisesti täydentämään tilan omaa luomuviljaa: lisäksi tarvitset vain vettä ja heinää tai säilörehua.

Uudistetun luomurehun energia tulee luomukaurasta ja -ohrasta.

Valkuaislähteenä ovat luomurypsipuriste ja luomuhärkäpapu.

Kivennäiset, vitamiinit ja hivenaineet on säädetty lampaan tarpeen mukaan.

- 40 kg:n säkeissä ja 960 kg:n lavoina - 4,5 mm:n raekoko - energiaa 12,6 MJ/kgka - raakavalkuaista 280 g/kgka

- 40 kg:n säkeissä ja 960 kg:n lavoina - 3 mm:n minirae - energiaa 12,1 MJ/kgka - raakavalkuaista 193 g/kgka

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 6 | 2016

59

Luomulehti 35 v.

Luomuliitto

30v.

Luomulehti, alun perin nimeltään Omavarainen maatalous, on ilmestynyt 35 vuotta. Nämä kuvat ovat ilmestyneet alunperin Luomulehdessä 7/2011 Sampsa Heinosen kirjoittamassa artikkelissa.

Tähän lehteen kuvatekstit toimitti Elisa Niemi.

Seppo Lohtaja – Moniottelija luomun puolesta Pellervon toimittaja haastatteli Lohtajaa, mutta tuohon aikaan kirjoitus piti naamioida mätäkuun jutuksi. Päätoimittaja Paavo Karvinen kuitenkin tarkensi pääkirjoituksessaan: "Olemme poimineet muutamia pintaan nousseita yleisestä linjasta poikkeavia mielipiteitä. Valintaa ei ole tehty jotenkin tavoitteellisesti, vaan avaamaan mahdollisesti pään tuoreempaan julkiseen keskusteluun myös maatalouden sisällä."

"Ravinteet luonnosta ihmisen hyväksi" - Kemiran näkemys lannoituksesta vuodelta 1979 oli Seppo Lohtajan mielestä yksipuolista ja harhaanjohtavaa. Kemira ei hallinnut mediapeliä ja Seppo sai yleisen mielipiteen sympatiat.

Luomukonkari perää ilmastokeskustelua Luomuliitto palkitsi Seppo Lohtajan luomun eteen tehdystä työstä Luomupäivien gaalassa 16.11.

60

LUOMULEHTI 6 | 2016

Elisa Niemi

S

uomessa luomu tuotantotapana alkoi saada merkittävämmin huomiota 1980-luvulla ja silloin näkyvänä keulahahmona toimi varsinaissuomalainen Seppo Lohtaja. Luomuliiton puheenjohtajana hän toimi vuonna 1988 ja ehti tehdä vaikuttavaa edunvalvontatyötä (ks. Luomulehti 5/2016).

Seppo Lohtaja on tuonut maatalouden ympäristöasioita esiin mm. TV:ssä ja lehtiartikkeleissa. Monille jäi mieleen, kun Lohtaja TV:n Avoin kanava –ohjelmassa vuonna 1978 hän pääsi haastamaan Kemiran edustajat, jotka toivat esiin yksipuolista kuvaa keinolannoitteiden hyödyistä. Lohtaja sai yleisön sympatiat, vaikka Kemira jatkoikin mainoskampanjaansa.

Nykyään Yara (aiemmin Kemira) valmistaa myös luomuun sopivia eloperäisiä lannoitteita ja kierrätyslannoitteet ovat suuren kiinnostustuksen ja tuotekehittelyn kohteena. Luomutuotannon menetelmät hoitaa maan ravinnetasapainoa ovat viime vuosina saaneet suurta kiinnostusta osakseen myös

tavanomaisien maataloustuottajien keskuudessa.

Suomalaisen maatalouden ympäristökäytännöt ovat saaneet tuekseen kansainvälistä tietoa mm. Seppo Lohtajan Ruotsi- ja Saksa-yhteyksien myötä. Viroon päin hän on taas vienyt suomalaista luomuosaamista ja etelänaapurin tuotanto onkin kehittynyt viime vuosina hyvin.

Tänä vuonna Lohtaja on perännyt ilmastokeskusteluun maaperän hiilensitomisvaikutusten esille tuomista. Nykyisin eläkkeellä oleva Lohtaja innostui ekologi Allan Savoryn lähes puolitoista miljoonaa katselukertaa Youtubessa keränneestä Ted Talksissa: Näin estämme aavikoitumisen ja kumoamme ilmastonmuutoksen.

Katso videolinkki Allan Savorystä: www.luomulehti.fi

Seppo Lohtaja viittasi puheessaan Luomupäivien nuoreen yrittäjään Simo Larmoon, joka totesi: ”En tiedä voiko luomulla pelastaa maailmaa, mutta ainakin sillä voi parantaa sitä.”

Lohtaja totesi, että hän itse uskaltaa sanoa, että luomulla voi pelastaa maailman – niin suuri potentiaali on hiilensitomisella peltomaihin, kun taistellaan ilmastonmuutosta vastaan.

Ajankohtaista Luomuliiton jäseneduissa Lisää jäseneduista: www.luomuliitto.fi/jasenedut Ennen vuoden vaihdetta tehdyistä tilauksista Naturcomilta

10%

5%

alennusta

Opintomatka Saksaan luomu- ja biodynaamisille tiloille Weinwelt Langefeldin kanssa 31.3.–3.4.2017

alennusta

www.naturcom.fi

www.weinwelt-langefeld.com

Tilaa nyt!

Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat.

Tilaa Luomulehti.

6 nroa vuodessa.

Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

h www.luomule

ti.fi

33003 VASTAUSLÄHETYS

Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla. ☐ TUOTTAJAJÄSEN

☐ KULUTTAJAJÄSEN

☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ KANNATUSJÄSEN ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luomuyhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä Luomuliiton suorajäseneksi ☐ Tuottajajäsen 60 €

☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Kuluttajajäsen 25 €

☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

Hanki nyt Leppäkerttu suomalaisen luomun merkki! ☐ Alkutuotanto ja alhainen jalostus 150 € / 3 vuotta ☐ Mikroyritykset 250 € / 3 vuotta (yritykset, joissa on vähemmän kuin 10 työntekijää) ☐ Muut yritykset 500 € / 3 vuotta + 0,2 % Leppäkerttu-tuotteiden liikevaihdosta

Pinssi 1 € T-paita 25 € Väri

www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/leppakerttumerkki

Koko

kpl kpl (S-XXL)

le h ti

☐ Kestotilaus 60 €

☐ Näytenumero 1 kpl 0 €

☐ Yhden vuoden tilaus 66 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja uudelle tilaajalle 15 €

☐ Olen jäsen, kestotilaus 44 € ☐ Opiskelijatilaus 30 € Hinnat sis. ALV 10 %

☐ Muu:

Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Nimi: Osoite: Puhelinnumero:

Sähköposti:

62 LUOMULEHTI 6 | 2016 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

6/2016

Luomuliiton puheenjohtajaksi valittiin Pirjo Siiskonen

TEKSTI JA KUVA: ELISA NIEMI

L

uomuliiton syyskokous valitsi hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Pirjo Siiskosen. Hän aloittaa tehtävässä ensi vuoden alussa. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin myös Brita Suokas ja Hannele Sippu sekä heidän varajäsenikseen Airi Timonen ja Steve Nyholm.

Luomuliitto on valtakunnallinen luomuviljelijöiden etujärjestö, joka julkaisee myös Suomen ainutta luomualan lehteä, Luomulehteä. Lisäksi liitolla on asiantuntijapalvelu, mentor-toimintaa ja se järjestää erilaisia tapahtumia. Syyskokous oli tänä vuonna Turussa valtakunnallisten Luomupäivien yhteydessä. Luomuliitto on perustettu vuonna 1985.

Pirjo Siiskonen on taustaltaan yhteiskuntatieteilijä ja toimi vuosina 19892012 Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin yksikön johtajana.

Vuonna 2013 aloitti toimintansa Luomuinstituutti ja Siiskonen toimii sen johtajana tämän vuoden loppuun saakka.

Siiskosella on laaja luomualan ja sen toimijoiden tuntemus. Luomuinstituutin päätehtävä on tutkimus, mutta se on toteuttanut kehittämishankkeita koko luo-

Pirjo Siiskonen vasemmassa reunassa. Kuvassa lisäksi vuoden 2017 hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä Janne Rauhansuu, Hannele Sippu, Juha Hankamäki, Brita Suokas, Pekka Välinen, Airi Timonen ja Tarja Musikka.

muelintarvikeketjun toimijoiden kanssa viljelijöistä, ammattikeittiöihin ja kuluttajiin. Se on välittänyt tutkimukseen perustuvaa tietoa luomusta mm. Luomuliiton kanssa yhteistyössä järjestettävillä Luomupäivillä.

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

– Juuri päättyneillä Luomupäivillä tuli kiinnostavasti esiin luomuyrittämisen monipuolisuus. Ammattikeittiöt ovat potentiaalinen myyntikanava ja keruualueiden luomusertifiointi tuo uusia mahdollisuuksia, toteaa Pirjo Siiskonen. ◀

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 550 1850

TILAAJAPALVELU arkisin klo 9–15 luomuliitto@tilitoimistolindgren.fi 040 547 9924

TOIMITUSSIHTEERI Elisa Niemi elisa.niemi@luomuliitto.fi 0400 534 003

ULKOASU Teppo Jäntti teppo.jantti@kallo.fi 040 849 1110

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala / Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pauli Talvitie 044 550 1850 TOIMINNANJOHTAJA Elisa Niemi 0400 534 003 EDUNVALVONTAJOHTAJA Niina Ratilainen 050 378 7791 etunimi.sukunimi@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 56 LUOMULEHTI 6 | 2016

63

Hankkijalla ennätysvuosi luomukaupassa!

Kiitos kaikille luomuasiakkaille kuluneesta vuodesta - te teette luomun kasvusta mahdollisen! Tämän myötä tarjolla jälleen uutuuksia: Laadukkaat ZELMO Organic juomarehut vasikoille, porsaille, kileille ja karitsoille. Sisältävät tasapai­ notetusti tarvittavia kivennäisiä ja vitamiineja, luomueläinpienokaisen parhain startti elämään!

Ostamme myös SV2 viljaa!

Yhteydenotot essi.parviainen@hankkija.fi tai p. 010 402 7910.

Muistakaa myös tehokkaat avut tuotantoonne: • Luomumelassi • Suursäkit Lahdesta luomunaudoille ja vasikoille sekä muniville luomukanoille • Räätälöidyt luomurehut kaikille eläinlajeille (irto min. 6 tn tilaus, suursäkki min. 15 tn tilaus)

Seuratkaa viljojen hintoja ja vastaanottopaikkoja reaaliajassa nettisivuillamme www.hankkija.fi ja tulkaa luomukaupoille Hankkijan toimipisteisiin ympäri Suomen!

Luomuisen maukasta joulua ja vähintäänkin yhtä tuottoisaa vuotta 2017! toivottaa Hankkijan väki

Lisää tietoa: www.hankkija.fi www.suomenrehu.fi