Luokanopettaja-lehti 3/2019

LUOKANOPETTAJA LEHTI 3/2019

Tunnetaidot tutuksi Sydän-tunneilla sivu 10

Hiukkavaarassa opitaan yhdessä sivu 12

Repivä yksinäisyys

– liian monen painajainen

PÄÄKIRJ O Hyvinvo ITUS: lapsi op iva pii

SIVU 6

Vuoden erityisopettaja vannoo yhteistyön nimeen

sivu 28

Sisällys

Pääkirjoitus

3. Pääkirjoitus: Hyvinvoiva lapsi oppii 4. Lyhyesti 5. Puheenjohtajalta: Koulutus uuteen nousuun

Hyvinvoiva lapsi oppii

K

oulun alkaminen on ekaluokkalaiselle riemun paikka. Mieli täyttyy hykerryttävästä uteliaisuudesta ja halusta oppia uutta. Osa lapsista saattaa etukäteen jännittää, miten muut ottavat hänet vastaan ja löytyykö kaveria pihaleikkeihin.

U

Sivu 10.

Sydäntarina-hanke

SIVU 6.

Repivä yksinäisyys – liian monen painajainen 12. Kasvun ja oppimisen uusi kokonaisuus 16. Kolumni: Leirikouluun Karibialle?

17. Kysy, improvisoi ja innosta 18 Päiväunet virkistäväksi tavaksi 22. Oppimispelistä potkua matematiikkaan 24. Perinteistä lautapelaamista digitaalisuuden keskelle 25. Kouluvalmentaja auttaa arjessa 26. Kerronnallisuus tukee oppimista ja eettisyyttä 28. Vuoden erityisopettaja vannoo yhteistyön nimeen 31. Lukuklaani innostaa lukemaan yhdessä 32. Lääkekasvatusta lapsille

33. Kansainvälisyys korostuu opettajankoulutuksissa 34. Asian ytimessä: Perheongelmat näkyvät monin tavoin 36. Emman kirjapalsta: Vakavien aiheiden lastenkirjoja 38. Jokaisessa meissä on sankariainesta 39. Pakina Veteläinen: Viimeinen ateria

SIVU 20.

FEG-hankkeessa kurkistetaan tulevaisuuteen

2

Seuraava lehti ilmestyy 13.11.2019 Ilmoitusmyynti ja -laskutus Suomen Luokanopettajat ry/ Silja Hentilä, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki, puh. 050-566 3579

L

uokanopettajien niskaan on sälytetty paljon sellaista, joka näpistää aikaa opetus- ja kasvatustyöltä sekä aidolta vuorovaikutukselta lapsen kanssa. Se kuormittaa ja turhauttaa sekä opettajaa että oppilasta. Molempien hyvinvointia edistäisi parhaiten se, että opettajalla olisi aikaa aitoon, kiireettömään vuorovaikutukseen oppilaiden kanssa.

A

ivan liian moni alakoululainen on vailla yhtäkään ystävää tai ihmistä, jolle kertoa asioistaan.

Yli 20 vuotta yksinäisyyttä tutkinut Niina Junttila on huolestunut eritoten nuorten kokeman yksinäisyyden lisääntymisestä (sivu 8). Yksinäisyyttä on ollut aina, mutta sen seuraukset ovat vaikeampia kuin ennen. Ulkopuoliseksi jäävät ahdistuvat, masentuvat ja jopa sairastuvat. Yksinäisyys on usein jo lapsuudessa alkava kierre, jonka katkaisemiseen pitäisi puuttua mahdollisimman varhain.

T

LUOKANOPETTAJA Julkaisija Suomen Luokanopettajat ry Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki Puh. 050 566 3579 toimisto@suomenluokanopettajat.fi

seimmiten ryhmäytyminen käy kuin itsestään, mutta ei valitettavasti aina. Koulutulokkaiden sosiaaliset taidot ja kyky toimia ryhmässä saattavat vaihdella merkittävästi.

Ulospäinsuuntautuneet, vilkkaat lapset siirtyvät joustavasti ryhmästä toiseen ja ovat isossa joukossa kuin kotonaan. Sen sijaan ujoilla, aroilla ja hiljaisilla uusiin tovereihin tutustuminen vie aikaa. He ovat vaarassa jäädä näkymättömiksi niin oppilaiden kuin opettajan taholta.

tunnetaitojen harjoitteleminen sekä aitoa kohtaamista ja tunteidenkäsittelyä tukevan toimintakulttuurin rakentaminen. Tämä hanke on vankasti ajassa kiinni, sillä tunteet ovat koulussa vahvasti läsnä vaikuttaen kouluhyvinvointiin ja oppimiseen. Ennen kaikkea tunnetaidot ovat tärkeää osaamispääomaa, jota tarvitaan kaikissa elämänvaiheissa.

Päätoimittaja Marja Heikkilä lehti@suomenluokanopettajat.fi puh. 040-763 0073

ietojen ja taitojen oppimisen ohella alakoulussa opitaan ihmisenä olemista: vuorovaikutusta, sosiaalisia taitoja, yhdessä toimimista ja toisten huomioonottamista.

Kodilla, varhaiskasvatuksella ja alakoululla on suuri merkitys siihen, millainen omakuva lapselle muodostuu. Miten hänelle puhutaan ja kokeeko hän itsensä merkitykselliseksi.

K

ouluhyvinvoinnin vahvistamista ja oppilaiden osallisuutta painotetaan nykyisessä opetussuunnitelmassa. Kouluhyvinvoinnin asiantuntijaksi Turun yliopistossa erikoistuva Henna Latvala vetää Uudessakaupungissa Opetushallituksen rahoittamaa Sydäntarinahanketta (sivu 10). Hankkeen keskiössä ovat

MARJA HEIKKILÄ, päätoimittaja lehti@suomenluokanopettajat.fi

Taitto Viestintätoimisto Keltainen Puutalo Painopaikka EuraPrint, Eura Suomen Luokanopettajat ry:n lehti

3

Lyhyesti

Puheenjohtajan palsta

KOONNUT JAAKKO LOUHIVUORI

Opettajakoulutuksen vetovoima yhä laskussa Luokanopettajien ja varhaiskasvatuksen koulutuksen kiinnostus on vähentynyt vauhdilla 2010-luvun aikana. Opetusministeriön tilastojen mukaan luokanopettajakoulutukseen haki vuonna 2013 vielä reilut 8 000 opiskelijaa, kun kuluvan vuoden vastaava luku oli 4 700. Hakijoista valittiin tänä vuonna noin 900 naista ja miestä luokanopettajakoulutukseen.

Suomi ei kuitenkaan taistele luokanopettajien koulutuksen kiinnostuksesta ja imagosta yksin. Ruotsissa koulujen yksityistämisbuumi on saanut kovaa kritiikkiä opettajakunnan keskuudessa ja ala on kärsinyt julkisuuteen nousseiden kohujen takia.

Britanniasta on puolestaan lähtenyt jo yli 15 000 luokanopettajaa ulkomaille tai muihin tehtäviin 2018 julkaistun COBISraportin mukaan. Syitä luokanopettajien maastapakoon tai uranvaihtoon ovat olleet jatkuvat koulusektorin uudistukset, työilmapiirin radikaalit muutokset ja alan kehno palkkaus sekä imago.

Uuden hallituksen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) lupaa aloittaa selvitykset hakijakadon syistä ja mahdollisista korjausliikkeistä syksyn 2019 kuluessa.

Perusopetuksen tueksi 190 miljoonaa euroa Perusopetus on saamassa lisärahaa noin 190 miljoonaa euroa laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi. Kouluissa on huolta synnyttänyt erityisesti erityisopetuksen inkluusiokehitys, johon ei viime vuosina ole saatu tarvittavia resursseja.

– Kaikista heikoimmassa asemassa olevat lapset eivät voi olla kunnissa se kohde, jolla toteutetaan säästöt. Kun hallitusohjelmaa lähdetään viemään eteenpäin ja lisäresursseja jakamaan, pitää huolella miettiä rahan jakamisen tavat, jotta eurot käytetään tarkoituksenmukaisella ja kaikkein vaikuttavimmalla tavalla, painottaa opetusministeri Li Andersson (vas.).

Uusi hallitus aikoo pureutua myös oppimistulosten laskun viime aikaisiin syihin ja laatia erillisohjelman maahanmuuttajataustaisten lasten sekä nuorten oppimisen parantamiseksi.

– Perusopetuksen arviointia uudistetaan yhdenvertaisemmaksi laatimalla tietyille arvosanoille kriteerit, joiden täyttymistä myös oppilas ja hänen vanhempansa voivat seurata. Esi- ja perusopetuksesta on tarkoitus tehdä yhtenäisempi kokonaisuus, mikä edistää koulupolun alkuvaiheen perustaitojen paremman omaksumisen, Andersson toteaa.

Viikin norssi viettää juhlavuottaan Ensimmäinen suomenkielinen tyttökoulu, nykyinen Viikin normaalikoulu, täyttää 150 vuotta. Opettajankoulutuksella on ollut keskeinen rooli opinahjossa, jossa aloitettiin jo 1880-luvulla kaksivuotinen opettajain valmistuslaitos. Aineenopettajien koulutus käynnistyi vuonna 1934 ja Helsingin yliopiston harjoittelukouluna se on toiminut vuodesta 1974.

Viikin normaalikoululle on ollut pitkään ominaista tiivis yhteys tutkimukseen ja se tekee yhteistyötä laajasti Helsingin yliopiston eri kasva-

tusalojen tutkijoiden kanssa.

Normaalikoulun lukion rehtorin Reijo Honkasen mukaan tutkimuksellisuus realisoituu arjessa niin, että opetuksessa kokeillaan laajasti uusia menetelmiä ja kehitetään toimintaa suhteessa saatuihin tuloksiin.

Maineikkaan opinahjon historiasta julkaistiin juhlakirja keväällä. Kasvun paikka -teoksen ovat kirjoittaneet Helsingin yliopiston historian professori Laura Kolbe ja filosofian tohtori Sari Aalto. Molemmat tutkijat ovat Viikin normaalikoulun entisiä oppilaita.

Saako oppilaalle huutaa?

Syksyn alkuun on hyvä muistaa, mikä kuuluu kurinpidon piiriin ja mikä ei. Opetushallituksen (OPH) lakimies Laura Francke on koonnut keskeisimmät teemaan kuuluvat vastaukset, jotka löytyvät kokonaisuudessaan OPH:n uutissivustolta (16.7.2019). Tässä muutama neuvo tiukkoihin tilanteisiin.

Opettajan ensisijainen puuttumiskeino epäasialliseen käytökseen on kasvatuskeskustelu. Muita apuvälineitä ovat oppilaan poistaminen luokkatilasta, opetuksen epää-

4

minen, määrääminen kotitehtävien pariin tai vanha ja tuttu jälki-istunto.

Kännykät ovat kuuma peruna monissa luokissa. Koulun järjestyssäännöissä voidaan määritellä kännykän käytön rajat.

Esimerkiksi tunnilla kännykkää saa käyttää opetukseen liittyvissä toimissa, mutta häiritsevä käyttö voidaan kieltää yksikantaan. Hyvä on myös muistaa, että oppilaalle on mahdollistettava yhteys vanhempiin kiireellisissä tapauksissa.

Entä jos pinna palaa ja tekee mieli huutaa? Francken mukaan huutaminen ei ole lähtökohtaisesti hyvien käytöstapojen mukaista, joten aiheetonta äänen käyttöä on syytä välttää. Kunnianloukkaukset ovat kiellettyjä niin koulujen alueella kuin niiden ulkopuolellakin.

Käy tarkistamassa tehopaketti epäasiallisesta käyttäytymisestä ja eri puuttumiskeinoista nettiosoitteesta: https://www. oph.fi/fi/uutiset

Koulutus uuteen nousuun

H

aluan vilpittömästi uskoa koulutuksen hyvään tulevaisuuteen. Haluan uskoa myös siihen, että maamme hallitus nostaa suomalaisen koulutuksen ja kasvatuksen asemaan, missä sen olisi aina pitänyt olla. Hallituspuolueet ovat puhuneet koulutuksen kunnianpalautuksesta.

Hallitusohjelmassa on isoja asioita. Hallitus laatii vuoden 2020 loppuun mennessä vuodelle 2030 osaamisen ja oppimisen tiekartan, jossa etsitään yhteiset pitkän aikavälin keinot Suomen koulutusja osaamistason nostamiseksi, koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi ja oppimiserojen kaventamiseksi. Hallitusohjelma lupaa, että koulutus- ja osaamistaso nousevat kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy. Tätä varten hallitus käynnistää perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman.

K

einovalikoimassa on muun muassa oppivelvollisuuden pidentäminen. Varhaisten perustaitojen oppimista parannetaan muodostamalla esiopetuksesta ja perusopetuksen kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus. Siirtyminen eteenpäin tapahtuu joustavasti siinä vaiheessa, kun perustaidot ovat riittävän hyvin hallussa. Lisäksi selvitetään kaksivuotisen esiopetuksen toteuttaminen osana kokonaisuutta.

Hallitus lupaa myös tarkastella erityisopetuslainsäädännön ja siihen sisältyvän inkluusion toimivuutta ja näihin kohdennettujen resurssien riittävyyttä muun muassa oppilaiden yhdenvertaisuuden ja opettajien jaksamisen näkökulmasta.

katta. Työolot osalla meistä ala-arvoisia. Kouluja opettajashoppailua. Miehiäkin pitäisi kuulemma saada lisää esi- ja alkuopetukseen.

Kiinnostus tähän vaativaan asiantuntijatehtävään on suoraan suhteessa työn teon edellytyksiin. Luokanopettajan työ on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä töistä, joita ilman yhteiskuntamme romuttuisi.

Vielä onneksi on löytynyt ihmisiä, jotka haluavat työskennellä sivistysyhteiskunnan jatkumon puolesta, mutta entäpä, jos kutsumus hiipuu…

T

oivottavasti luokanopettajakoulutus kiinnostaa jatkossakin. Tehtävässä edellytetään laajaa moniosaamista ja täydellistä sitoutumista.

Palkkaakin työstä maksetaan, mutta sen takia ei kannata opettajaksi ryhtyä, koska melko monesta muusta työstä saa vähintään saman palkan ja monesta selvästi enemmän pienemmällä vaativuudella ja kuormittavuudella.

Edellistä virkettä saa paheksua, mutta välillä on pakko lausua ääneen tämä epäoikeudenmukaisuus. Rakastamme työtämme ja haluamme tehdä sitä tulevaisuudessakin, mutta tämä ei saa olla itsestäänselvyys yhteiskunnallemme.

Tsemppiä ja jaksamista meille luokanopettajille!

S

uomen Luokanopettajat ry on huolissaan siitä, onko peruskoulu tulevaisuudessa varmasti koko kansan koulu ja onnistuuko yhdenvertaisuus. Peruskoulun ideologia on perustunut siihen, että lapsi saa laadukkaan, tasa-arvoisen opetuksen ja koulukasvatuksen asuinpaikasta ja koulusta riippumatta. Saadaanko tulevaisuudessa opetusryhmäkoot yhdenvertaisiksi sekä työtilat ja resurssit kuntoon? Yritetäänkö tätä edes oikeasti?

Entä me luokanopettajat? Edelleen opetusalan alimmin palkatut. Lisää haasteita. Vaatimuksia uudistumisesta ja kehittämistä omalla ajalla pal-

Marko Jokinen, puheenjohtaja Suomen Luokanopettajat ry marko.jokinen@suomenluokanopettajat.fi

JÄSEN Ilmoitathan sähköpostiosoitteesi toimistolle (toimisto@suomenluokanopettajat.fi), mikäli et ole tehnyt sitä jo aiemmin. Muista ilmoittaa myös osoitteenmuutoksista. Tiedotamme sähköpostitse toiminnastamme sekä välitämme yhteistyötahojemme uutisia ajankohtaisista asioista ja koulutuksista. Myös jäsenmaksulaskut lähetetään sähköpostitse.

5

Koulussa opettajien ja oppilaiden pitää tehdä kaikkensa, ettei kukaan lipsahda yksinäisyyden kuiluun, muistuttaa yksinäisyystutkija Niina Junttila.

MARJA HEIKKILÄ, TEKSTI JA KUVAT

Repivä yksinäisyys -

”Yksinäisyys voi johtaa nuorten syrjäytymiseen, itsetuhoiseen käytökseen sekä jopa radikalisoitumiseen”.

liian monen painajainen Yksinäisyys satuttaa, sairastuttaa ja syrjäyttää.

Mitä nuorempana yksinäisyyden kierre alkaa, sitä vaikeammaksi se kehittyy.

Yksinäisyyden torjunta on kaikkien yhteinen asia – koulussa ja kotona.

J

okainen lapsi haluaa tulla kuulluksi ja nähdyksi.

Vanhemmilla ja opettajilla pitäisi olla nykyistä enemmän aikaa lapsen tunteiden kuunteluun ja yhteisiin jutteluhetkiin.

– Aikuisten aito läsnäolo lasten elämässä on yksi ratkaiseva keino torjua lasten yksinäisyyttä, Suomen johtava yksinäisyystutkija Niina Junttila ohjeistaa.

Junttilan mukaan yksinäisyydestä kärsiviä on ollut aina, mutta nykyään sen seuraukset ovat vaikeampia kuin aiemmin.

6

– Yhteiskunnassamme arvostetaan sosiaalisia verkostoja ja joukkoon kuulumista. Ulkopuoliseksi jäävät ahdistuvat, masentuvat ja riski sairastua fyysisesti sekä psyykkisesti kasvaa.

Etenkin nuorten kokema yksinäisyys on lisääntynyt viime vuosina. Jopa joka viides 15-vuotiaista nuorista tuntee itsensä yksinäiseksi. Sen sijaan pienempien lasten yksinäisyys ei ole samassa suhteessa lisääntynyt.

Sosiaalinen yksinäisyys on tunne siitä, ettei kuulu joukkoon eikä koe olevansa kenenkään tykkäämä.

hormoni- ja stressinsäätelymekanismeja. Lisäksi se altistaa skitsofreniaan, maanisdepressiivisyyteen – jopa psykooseihin.

– Yksinäisyys voi johtaa nuorten syrjäytymiseen, itsetuhoiseen käytökseen sekä jopa radikalisoitumiseen, tutkija muistuttaa.

Opettajan tärkeä rooli

Emotionaalisesti yksinäisillä ei ole yhtään ystävää, jolle voisi puhua asioistaan.

– Yksinäisyys on negatiivinen psyykkinen olotila, jossa ihminen kokee ahdistusta määrällisesti tai laadullisesti puutteellisista ihmissuhteista. Yksinäisyys, toisin kuin yksin oleminen, on kokemuksena aina epämiellyttävä ja ahdistava, Junttila kuvaa.

Yksinäisyys on suorastaan tappavan vaarallista, sillä se heikentää immuunipuolustusjärjestelmää, lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä sekä muuttaa

Yksinäisyys on lapsuudesta lähtevä, väestöämme voimakkaasti eriarvoistava tekijä. Jos lapsena tuntee itsensä kelpaamattomaksi ja ulkopuoliseksi luisuen yksinäisyyden kuiluun, kierteestä ei välttämättä pääse eroon aikuisenakaan.

Tärkeä pohjatyö tehdään kodeissa, varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa. Ekaluokkalaisten lähtötilanne voi vaihdella paljon. Osa on saanut harjoitella vuorovaikutustaitoja päiväkodissa ja vapaa-ajalla, toisin kuin sosiaalisesti suppeassa ympäristössä kasvaneet.

– Lapsia ei ehkä ole viety harrastuksiin, kodissa ei käy vieraita eikä ylipäätään lasten kanssa keskustella.

Vuorovaikutustaidot kehittyvät vain harjoittelemalla, muistuttaa Junttila.

Junttilan mukaan yhteiskunnassamme pitäisi satsata huomattavasti nykyistä enemmän yksinäisyyden ennaltaehkäisyyn varhaiskasvatuksessa ja alakouluissa. Ennen kaikkea se edellyttää, että opettajilla olisi aikaa kohtaamisiin. Oppiminen ei ole mahdollista ilman, että lapset kokevat olevansa osallisia ja tulevat kuulluksi.

Junttila on harmissaan, että opettajille on sälytetty kovin paljon muutakin kuin luokkahuonetyöskentelyä.

– Olemme rakentaneet järjestelmän, joka varastaa aikaa opettajien päätehtävältä.

On turha kouluttaa maailman parhaita opettajia, mikäli heille ei anneta mahdollisuutta tehdä sitä työtä, missä he ovat maailman parhaita, Junttila täräyttää.

7

Yksinäisyyttä voidaan vähentää n Vaikuttamalla muiden asenteisiin, yksinäisten huomioimiseen ja vastavuoroisuuteen. n Vahvistamalla yksinäisen sosiaalisia ja sosiokognitiivisia taitoja. n Lisäämällä yksinäisen sosiaalisten kontaktien mahdollisuuksia. n Pyrkimällä muuttamaan yksinäisen negatiivisia ajattelumalleja.

Noloa olla yksin pihalla Kaverien ja läheisen ystävän puute jäytää monen lapsen ja nuoren mieltä. Tutkimuksissa lapset ja nuoret ovat kertoneet, että kaikkein kamalinta ja nolointa on seistä yksin koulun pihalla, kun kukaan ei tule juttelemaan. Monesti yksinäiset joutuvat myös kiusatuiksi.

– Yksinäinen ihminen ei lähtökohtaisesti ole outo, erilainen tai kummallinen sosiaalisessa tilanteessa. Mutta ulkopuolisuuden kokemus saattaa käynnistää fyysisen kivun tapaan taistele tai pakene -reaktion, jolloin henkilö arvioi ympäristön vaaralliseksi ja pyrkii suojautumaan. Usein hän kiinnittää huomioita eri asioihin kuin toiset ja korostaa mielessään kielteisiä asioita. Sen seurauksena muut saattavat tulkita, ettei hän haluakaan olla tekemisissä muiden kanssa.

Yksinäisyydestä rakentuu kehä, joka tapahtuu sekä yksinäisessä itsessään että hänen ympäristössään ja molemmat tukevat toisiaan.

8

– Jos kokee kerta toisensa jälkeen epäonnistuvansa sosiaalisissa tilanteissa, alkaa vältellä niitä. Se taasen syventää yksinäisyyden tuntemusta ja vääristää minäkuvaa, Junttila selittää.

Yksinäisyyden kierteen katkaisemiseksi tarvitaan sosiaalisten ja sosiokognitiivisten taitojen vahvistamista sekä matalan kynnyksen tilaisuuksia luoda sosiaalisia kontakteja.

– Peräänkuulutan sosioekologista interventiota eli meidän muiden pitäisi mennä juttelemaan yksinäisen kanssa eikä odottaa, että yksinäinen muuttuu samanlaiseksi kuin me itse.

Ihmisenä olemisen opettelua Pisa-tutkimusten mukaan suomalaiset oppilaat ovat edelleen kognitiivisesti suhteellisen korkealla, mutta sosioemotionaaliselta hyvinvoinniltaan heikommalla sijalla. Liian monet tuntevat olevansa yksinäisiä, kelpaamattomia, syrjittyjä, kiusattuja ja koulupäiviinsä tyytymättömiä.

Yksinäisyys lapsena ja nuorena kasvattaa syrjäytymisen riskiä. Siksi sen ennaltaehkäisyyn varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa pitää satsata nykyistä enemmän, Niina Junttila korostaa.

näytetyötään varten Junttila haastatteli 5–6-vuotiaita – Tiedot ja taidot ovat tärkeitä, mutta pehmeille asipäiväkotilapsia kolmessa kaupungissa. oille, hyvinvoinnille, sosiaalisille suhteille ja vuorovai– Lapsiryhmissä oli aivan liian monta lasta vailla kutustaidoille, pitäisi löytää nykyistä enemmän aikaa. yhtäkään leikkikaveria. Heidän kertomuksistaan Nykyisessä opetussuunnitelmassa painotetaan välittyi vahvasti paha olo, näkymättömyys ja kuuyhteisen hyvinvoinnin vahvistamista ja oppilaiden lumattomuus, sanoo Junttila. osallisuutta. Junttila iloitsee, että osassa kouluja Tuohon aikaan lasten ja nuorten yksinäisyyttä pidetään hyvinvointitunteja. oli tutkittu varsin vähän. Tutkijasta aihepiiri tuntui Isot opetusryhmät ovat tutkijan mukaan yksi yhtä aikaa sekä hätkähdyttävälongelmakohta. Mitä isompi luokka, tä että moniuloitteisuudessaan sitä helpompi lapsen on mennä hukkaan, jäädä näkymättömäksi. ”Yksinäisiksi jäävät kiehtovalta. Yksinäisyyden pulman – Yksinäisiksi jäävät helpoiten arat ratkaisemiseksi Junttila on työskenhelpoiten arat ja ja hiljaiset, jotka eivät uskalla olla nellyt monissa tutkimusprojekteissa kaksi kirjaa: Kavereiesillä. Aggressiiviset ja äänekkäät hiljaiset, jotka eivät jata kirjoittanut nolla ja Kaiken keskellä yksin. ottavat kyllä luokassa tilansa.

Viime vuodet Turun yliopiston Junttila suhtautuu hieman epäillen uskalla olla esillä”. kasvatuspsykologian apulaisprosadan oppilaan yhteisopettajuusfessorina toimineen Junttilan uusi luokkiin. työpaikka on Opetushallituksessa. Hän aloitti – Luoville ja sosiaalisesti taitaville nämä sopivat. elokuussa opetusneuvoksena, jonka työnkuva Sen sijaan lapsille, joilla ei ole turvallisia kiintymyslinkittyy keskeisesti kouluhyvinvoinnin kehittäsuhteita, oma luokka, ryhmä ja opettaja saattaisivat miseen. olla parempi vaihtoehto.

Yksinäisyys ei ole vain koulujen piina, vaan se riivaa kaikkia ikäluokkia lapsista ikäihmisiin.

Moniuloitteinen yksinäisyys – Me kaikki voimme tehdä osamme ja mennä Niina Junttila päätyi yksinäisyystutkijaksi osin sattuyksinäisen luo. Jos kohtaisimme toisiamme hermalta 1990-luvulla. Kun opiskeluaikana jaettiin pro kemmin ja juttelisimme enemmän, yksinäisiä olisi gradun aiheita, hänelle osui lasten yksinäisyys. Opinehkä vähemmän.

9

ajatus- ja toimintamalleja sekä menetelmiä oppilaiden ja opettajien arkeen.

– Opettajan työssä ratkaisukeskeiset elementit ja taidot toimivat työn kivijalkana oppilaiden kohtaamisessa. Niiden toteutuessa oppilaalle mahdollistuu kokemus tulla aidosti nähdyksi, kuulluksi ja oikein ymmärretyksi.

Latvala on pitänyt Kalannin ja Lokalahden koulujen oppilaille Sydän-tunteja, joilla lapset kertoivat ilon, surun ja pettymyksen aiheistaan.

– Omien kertomustensa kautta oppilaat oppivat tunnistamaan tunteitaan ja käsittelemään niitä. Tunne- ja kaveritaidot eivät kehity itsestään vaan niitä pitää opetella, korostaa Latvala.

Tunnetaidot sekä oppilaan käyttäytymisen tukeminen ovat hankkeen keskeisiä teemoja.

Sydäntarina tukee opetussuunnitelman toteuttamista ja toimii työkaluna yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä.

Sydäntarinassa on viisi vaihetta, joihin oppilaiden on helppo samaistua.

– Tarina toimii työvälineenä luottamuksen rakentamisessa sekä auttaa löytämään yhteisen kielen tunteiden tunnistamiseen ja käsittelyyn.

Henna Latvalan kehittämä Sydäntarina on yksi tapa opettaa ja tuoda ratkaisukeskeisiä ajatus- ja toimintamalleja kouluarkeen.

Tunnetaidot kehittyvät harjoittelemalla

Opettaja toimii esimerkkinä Hyvinvoiva lapsi on onnellinen itsensä kanssa, tuntee itsensä ja vahvuutensa.

Oppilaat tulevat kovin erilaisista taustoista ja se näkyy muun muassa vuorovaikutustaidoissa ja minäkäsityksessä.

– On surullista kuulla, että jo ekaluokkalainen tuntee olevansa kelpaamaton ja huono.

Latvala näkee koulun paikkana, missä opitaan perusvuorovaikutustaidot.

Hänen mukaansa haasteita on muun muassa opettajien ja oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa – tavassa kohdata, puhua ja kuunnella.

– Aito, kunnioittava kohtaaminen on kaiken lähtökohta. Se edellyttää opettajalta rohkeutta, uskallusta ja taitoa olla läsnä, Latvala kiteyttää.

Osa opettajista miettii, saako ja voiko omista tunteistaan kertoa luokassa. Latvala kannustaa opettajia avoimuuteen.

– Aikuinen voi esimerkillään sanoittaa ja mallintaa tunteista kertomista ja samalla rohkaista lapsia kertomaan asioistaan. Antamalla jotakin itsestään pystyy rakentamaan luottamusta.

Sydäntarina on käytössä osoittautunut toimivaksi. Tarina puhuttelee lapsia, antaa tarttumapintaa vaikeisiin aiheisiin ja siihen on helppo samaistua.

– Teemme parhaillaan Sydäntarina-videoita, jotka tulevat testikäyttöön tänä syksynä. Haaveenani on saada materiaali mahdollisimman monen ulottuville tuomaan iloa, apua ja hyötyä tunnetaitojen opettamiseen, Latvala toivoo.

Lapsen hyvinvointi ja oppiminen kulkevat käsi kädessä. Murehtivan tai peloissaan olevan lapsen on vaikea keskittyä opetukseen. Valmennustyyppisellä hyvinvointiopetuksella ja ohjauksella vaikutetaan myös oppilaiden itsetuntemuksen kehittymiseen.

U

MARJA HEIKKILÄ, teksti ja kuvat

udessakaupungissa kouluhyvinvointia kehitetään Sydäntarinahankkeella, jota vetää Turun yliopistossa kouluhyvinvoinnin asiantuntijaksi erikoistuva Henna Latvala.

– Kehittämishankkeen sisällön ydin on syntynyt tarpeeseen vastata yksilötasolla kouluhyvinvoinnin edistämiseen. Yhteiskunnallisesti tämä on mitä ajankohtaisin aihe, hän perustelee.

Latvala on toiminut yli kymmenen vuotta opettajana sekä erilaisissa opetus-, tutkimus- ja kehittämistehtävissä. Erityisopettajana hän näki, miten paljon pahaa oloa turvattomat kotiolot, yksinäisyys ja

10

kiusatuksi tuleminen aiheuttivat. Oma tausta ja opettajakokemus synnyttivät vahvan palon toimia kouluhyvinvoinnin kehittäjänä.

Sydäntarina sai alkunsa puoliksi sattuman kautta.

– Selvitin oppilaiden kanssa yhtä konfliktitilannetta ja piirsin taululle sydämen. Kuvan äärellä nimesimme ja käsittelimme yhdessä tilanteeseen liittyviä tunteita. Siitä lähti kehittymään ratkaisukeskeinen Sydäntarina-malli tunnetaitojen opettamiseen.

Oppilaat olivat niin innoissaan tarinasta, että he pyysivät kertomaan tarinaa myös muille luokille sekä vanhemmille.

Sydäntarina on yksi tapa opettaa ja tuoda

Henna Latvalalle kouluhyvinvointi on sydämenasia. Hän on onnellinen ja kiitollinen, että kouluhyvinvointiin satsataan aiempaa ponnekkaammin.

Vinkkejä tunnetaitojen opettamiseen sivustoilta: www.viitotturakkaus.fi www.kouluterveyskirjasto.fi

11

V

Kasvun ja oppimisen uusi kokonaisuus

Hiukkavaaratalossa opitaan yhdessä MARJA HEIKKILÄ, teksti ja kuvat

Hiukkavaaran koulussa toteutetaan yhteisopettajuutta sekä kehitetään vuosiluokkiin sitomatonta opetusta ja inkluusiota. Syksyllä 2017 käyttöönotettu moderni oppimisympäristö tukee yksilöllisten oppimispolkujen rakentamista. Tilojen joustavuus ja muunneltavuus ajanmukaisine opetusvälineineen luo erinomaisen pohjan nykyisen opetussuunnitelman toteutukseen.

12

ielä muutama vuosi sitten Hiukkavaarakeskuksen paikalla seisoi komea mäntymetsä.

Tänään alue on yksi Oulun nopeimmin kasvavista kaupunginosista.

Uudet koulut rakennetaan useimmiten korvaamaan monta vanhaa, ja saman katon alle muutettaessa erilaisten toimintakulttuurien hiominen yhteen voi olla hankalaa. Oulun Hiukkavaaran kouluprojekti saatiin aloittaa puhtaalta pöydältä, opetukselliset tekijät edellä.

– Hiukkavaaran suunnittelun perustana oli pedagoginen suunnitelma. Ideana oli tehdä tilat, jotka tukevat täällä käytettäviä opetusmenetelmiä.

Oppimisympäristön kantavana teemana ovat muokattavat ja joustavat oppimisympäristöt, Hiukkavaaran koulun rehtori Anne Moilanen sanoo.

Käyttäjät olivat alusta asti mukana suunnittelemassa tiloja. Hiukkavaaratalo ja sen koulu on arkkitehdin näkemys käyttäjien toiveista.

Rekrytoinnissa haettiin henkilöitä, jotka olivat kiinnostuneita yhteisopettajuudesta sekä vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta ja inkluusiosta.

– Meillä on erittäin motivoitunut henkilökunta, jolla on vahva yhdessä tekemisen palo. Jokainen, joka on tänne tullut töihin, on tullut omasta halustaan eikä väkisin toisesta koulusta siirrettynä, vararehtori, luokanopettaja Juha Veteläinen kuvaa.

Hiukkavaaratalo on yhteisöllinen talo, jossa tehdään tiiviisti yhteistyötä eri toimijoiden kuten päiväkoti Taikapolun, kirjaston, nuorisotalo Hiukkiksen sekä Oulu-opiston kanssa.

Uusissa tiloissa on 160 lapsen päiväkoti sekä vuosiluokat 1–4 sekä kaksi alueellista erityisoppilaiden ryhmää. Lisäksi Hiukkavaarassa ovat evakkolaisina Jokirannan ja Ritaharjun koulujen kuudennet luokat.

Joustavat tilaratkaisut Koulurakennus on jaettu neljään oppimisen kotipesään, joissa jokaisessa on iso yhteinen tila, oppimistori. Jokaisessa pesässä on erilaisia pienempiä ja muunneltavia oppimisen ja rauhoittumisen paikkoja.

Kotipesät – esi- ja alkuopetuksen Sammalpolku, 3.–4.-luokkalaisten Naavapolku, 5.–7.-luokkalaisten Kaarnapolku sekä 8.–9.-luokkalaisten Lähdepolku – eroavat väritykseltään, mutta eivät rakenteeltaan.

Sama kotipesäidea on myös päiväkoti Taikapolussa.

– Kahden vuoden kokemuksella olemme huomanneet kokonaisuuden toimivaksi.

Akustiikkaan on rakennuksessa kiinnitetty erityistä huomiota. Meillä on sekä avoi-

Hiukkavaaran modernin oppimisympäristön muunneltavat tilat ja kalusteet mahdollistavat monipuoliset työtavat.

Luokanopettajat Kaisa-Leena Pulkkinen ja Eeva-Stiina Lindgren kokevat yhteisopettajuuden työtä rikastuttavana. Toimivuuden edellytyksenä on, että kaikilla on vahva halu tehdä yhdessä.

”Rikkaus on siinä, että kaikki tuovat tiimiin omat vahvuutensa ja opimme toisiltamme, naiset korostavat”. mia erikokoisia tiloja että äänieristettyjä oppimisen soppeja. Tilat ovat viihtyisiä ja innostavat oppilaita opiskeluun sekä mahdollistavat aidon tiimiopettajuuden, Anne Moilanen kehuu.

Kalustus ja ajanmukainen teknologia tukevat monipuolisuudellaan myös koulun pedagogiikkaa.

– Vaikka nyt jotkut asiat on järjestetty tietyllä tavalla, niin ei tarvitse olla jatkossa, vaan käytänteitä kehitetään koko ajan saatujen kokemusten pohjalta, Moilanen korostaa.

Ei yksin vaan yhdessä Osa opettajista kokee perinteisissä luokkahuoneissa työskentelyn varsin yksinäiseksi.

Vastaukseksi tähän on kehitetty avoin, joustava oppimisympäristö ja yhdessä opettaminen.

Hiukkavaarassa jokaisen oppimispesän opetuksesta vastaa moniammatillinen tiimi, jossa työskentelee luokanopettajia, erityisopettaja, laaja-alainen erityisopettaja sekä tarvittava määrä koulunkäynnin ohjaajia. Tiimin etuna on, että työtä voidaan yhdessä suunnitella ja jakaa. Oppiaineesta ja ryhmäjaosta riippuen työskennellään

13

Väriä ja muunneltavuutta oppimisen kotipesässä. Yhteisen ison oppimistorin lisäksi jokaisessa pesässä on erilaisia pienempiä ja muunneltavia oppimisen sekä rauhoittumisen paikkoja.

Hiukkavaara

Hiukkavaarakeskuksen rakentamisessa toteutuu kestävän kehityksen periaate – tiloja ei ole tehty pelkästään koulun tai päiväkodin tarpeisiin, vaan palvelemaan kaikkia kuntalaisia.

Suunnittelussa ja rakentamisessa erityistä huomiota on kiinnitetty tilojen monikäyttöisyyteen, viihtyvyyteen, terveellisyyteen, kestävyyteen ja ekologisuuteen. Hiukkavaaratalolle on myönnetty kansainvälinen, vihreiden kiinteistöjen LEED for Schools kultatason -sertifikaatti.

pareittain tai kolmistaan, ylipäätään sillä joukolla, mikä parhaiten tilanteeseen sopii.

– Olen oppinut näiden kahden lukuvuoden aikana valtavasti uutta sekä erityisopettajilta että nuorilta luokanopettajilta.

Meille kokeneille, ajat sitten opettajankoulutuslaitoksesta valmistuneille yhteistyö on antoisaa ja antaa uutta virtaa työhön. Koen yhteisopettajuuden arkea sekä osaamistani rikastuttavana, Veteläinen sanoo.

1.-2.-luokkalaisten oppimispesässä työskentelevät luokanopettajat KaisaLeena Pulkkinen ja Eeva-Stiina Lindgren näkevät yhteisopettajuudessa paljon hyviä puolia. Toimivuuden edellytyksenä on, että kaikilla on vahva halu tehdä yhdessä.

– Halusimme nimenomaisesti töihin Hiukkavaaran kaltaiseen yhteisöön ja meistä yhteisopettajuus tuntui heti luontevalta. Rikkaus on siinä, että kaikki tuovat tiimiin omat vahvuutensa ja opimme toisiltamme, naiset korostavat.

Hyvä suunnittelu korostuu ja siihen pitää varata aikaa. Välillä tuntuu, ettei yhteistä suunnitteluaikaa tunnu löytyvän riittävästi.

– Meille kaikille ensimmäinen lukuvuosi oli tavallaan harjoittelua ja toimivien työtapojen etsintää. Toisena lukuvuonna suunnittelu sujui jo paljon tehokkaammin.

Vaikka suunnittelun osuus on hieman

14

Vararehtori Juha Veteläinen kehuu Hiukkavaaran hyvää henkeä sekä yhteisopettajuutta.

– Olen oppinut valtavasti uutta sekä erityisopettajilta että nuorilta luokanopettajilta.

kasvanut, työn kuormittavuus on selkeästi vähentynyt.

– Kun kuorman voi jakaa toisten kanssa ja pohtia pulmatilanteita yhdessä, ratkaisutkin löytyvät helpommin, Pulkkinen ja Lindgren toteavat.

Erilainen päivärytmi Hiukkavaaralaisten koulupäivä on rytmitetty hieman valtavirrasta poikkeavasti.

– Tulemme keskinäisen sopimuksen mukaisesti töihin aamukahdeksalta, jotta meillä olisi hiukan yhteistä aikaa valmistautua päivän ohjelmaan. Oppitunnit alkavat puoli yhdeksältä, Veteläinen kertoo.

Perinteisen 45 minuutin jaksotuksen sijaan oppimisajat ovat 90 minuutin mit-

taisia. Sen jälkeen on pitkä, puolen tunnin välitunti. Seuraavan tuplatunnin aikana ryhmät käyvät ruokailemassa.

Iltapäivällä on kolmen vartin mittainen tauko, jolloin oppilaat osallistuvat erilaiseen harraste-ja kerhotoimintaan, jota järjestävät esimerkiksi nuoriso-ohjaajat, seurakunnan nuorisotyön ohjaajat sekä erilaiset järjestöt. Oppilaiden valittavana on niin askartelua, animaatiota, kuvataidetta kuin monipuolista liikuntaakin.

Nuorimpien oppilaiden koulupäivä päättyy toisen tuplatunnin jälkeen, ja he jäävät mieluusti mukaan taukotoimintaan. Näin yksin kotona vietetty aika jää lyhyemmäksi.

Tauon jälkeen koulutyö jatkuu isommilla oppilailla 90 minuutin oppimisjaksolla.

– Iltapäivän viimeisestä, neljännestä tuplatunnista meillä ei vielä ole kokemusta, kun koulussa ei ole yläkoululaisia, Veteläinen sanoo.

Taukotoiminnan aikana oppilaat ovat kerhotoiminnan vetäjien vastuulla.

Opettajille taukoaika on palkatonta aikaa, jonka he useimmiten käyttävät tuntien suunnitteluun, kokeiden korjaamiseen tai omien asioiden hoitamiseen.

Oman polun oppijat Hiukkavaaran koulun oppilasmäärä on nyt runsaat 400, kun sata uutta ekaluok-

kalaista aloitti koulunsa. Lähivuosina koulu kasvaa 700 oppilaan yhtenäisperuskouluksi.

Sekä vuosiluokkiin sitomatonta opetusta että inkluusiota kehitetään koko ajan kaikilla vuosiluokilla ja tulevaisuudessa myös yläkoulussa.

– Vuosiluokkiin sitomaton opetus mahdollistaa erilaiset ryhmittelyt ja vapauttaa meidät tiukoista tuntirakenteista, minkä vuoksi se sopii erityisen hyvin näihin muuntojoustaviin oppimisympäristöihin, Moilanen ja Veteläinen korostavat.

Vuosiluokkiin sitomaton opetus toteutetaan oppimäärien, ei oppituntien mukaan.

– Joustava ryhmittely mahdollistaa eriyttämisen sekä ylös- että alaspäin, Veteläinen perustelee.

Kaikilla on henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat, joita rakennetaan osin vanhempien kanssa yhteistyössä. Oman oppimispolun ryhmissä lapsia kannustetaan ja tuetaan, ja siten edetään kohti mahdollisimman hyviä oppimistuloksia.

Opetuksessa huomioidaan sekä taidot, kyvyt että kypsyys.

– Kehitämme koko ajan inklusiivisia menetelmiä. Kaikki erityisoppilaat vuosiluokilla 1–6 ovat lähtökohtaisesti osa yleisopetuksen ryhmiä, Moilanen lisää.

”Kaikilla on henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat, joita rakennetaan osin vanhempien kanssa yhteistyössä”.

Tavoitteena on kehittää toimintaa niin, että pystytään tarjoamaan mahdollisimman monelle oppilaalle sopiva ja turvallinen vertaisryhmä oppimiseen tuen tasosta riippumatta.

Ajan myötä jokaiselle lapselle keriytyy oma tarina – oma polku, mitä hän opiskelee, millä tavoin, missä hän on hyvä ja missä on haasteita.

15

Kolumni

Leirikouluun Karibialle?

O

lemme nykyisen luokkani kanssa matkanneet alakoulua yhdessä jo ekaluokasta lähtien. Nyt kuudennen luokan syksyllä pääsemme odottamaamme leirikouluun. Kaksi vuotta sitten otin oppilaiden vanhempien kanssa puheeksi rahan keräämisen. He suhtautuivat myönteisesti ajatukseen leirikoulusta kuudennen luokan syksyllä. Leirikoulun kohde jätettiin myöhemmin päätettäväksi. Nyt olemme kaksi vuotta tehneet töitä leirikoulun eteen. Yhteinen puuhastelu on ollut tosi mukavaa ja yhteisen päämäärän eteen on tehty sinnikkäästi töitä.

S

uuri myyntivaltti projektimme aikana ovat olleet pipityynyt. Ompelimme myytäväksi pakastimeen laitettavia kauratäytteisiä pikkutyynyjä pieniä kolhuja viilentämään. Jokaiselle ompelupajan oppilaalle ja vanhemmalle riitti tekemistä illan aikana. Osa leikkasi tilkuista sopivia paloja, jotkut ompelivat pussin muotoonsa, kauran annostelu oli erään porukan vastuulla, tarkkasilmäiset huolittelivat valmiit tyynyt ja innokkaat tietokoneen käyttäjät kirjoittivat tuoteselosteen ja käyttöohjeen pipityynyihin liitettäviksi. Ompelupajassamme valmistui muutaman tunnin aikana lähes sata tyynyä.

Pipityynyt, oppilaiden perheiden askartelut ja leivonnaiset tekivät hyvin kauppansa koulun joulumyyjäisissä.

S

euraava iso projekti oli pikkuleipien ja karkkien myyminen. Oppilaani myivät vanhempiensa avustuksella reilun satsin herkkuja leirikoulumme hyväksi. Tuottoisa rahankeruukeino ovat olleet myös kahvitukset. Luokka on järjestänyt kahvituksia koululla avointen ovien päivänä, opettajien veso-päivänä ja viimeisenä kahvia oli tarjolla vielä äänestäjille.

E

räällä viidennen luokan ympäristöopin tunnilla innostuimme katsomaan Ähtärin eläinpuiston uusia asukkaita, pandoja. Niihin ihastuttiin videoiden perusteella niin paljon että luokkaretki Ähtäriin olisi tehtävä. Huvipuistoonkin olisi kuulemma kiva mennä. Osa halusi Särkänniemeen, toisista Power Park olisi mukavampi ja jotkut lähtisivät ehdottomasti Linnanmäelle. Ja toive oli myös niillä kaikilla loppurahoilla käydä shoppailemassa.

S

uuret suunnitelmamme saattavat hiukan vielä muuttua. Aloitamme nyt Piispalasta ja katsomme sen jälkeen, miten paljon tilillä on rahaa jäljellä.

E

räänä koulupäivänä innostuimme tutkimaan laivojen rakentamista ja katsomaan Karibian risteilijöitä. Katsoimme, millaisia aluksia Suomessa oli rakennettu ja lähetetty sitten maailman merille seilaamaan. Video toisensa jälkeen ihastelimme laivojen hienouksia, ja niinpä joku oppilaista lopulta ehdotti, että voisimmeko lähteä Karibialle tarkemmin laivoja tutkimaan.

Minä olin heti valmis lähtemään, jos vain retkirahat saadaan kasaan.

16

JAAKKO LOUHIVUORI, TEKSTI

Uudistettu opetussuunnitelma on saanut kritiikkiä muun muassa oppilaiden itseohjautuvuudesta. Sen on pelätty merkitsevän sitä, että oppilaat jäävät tuuliajolle ja oppiminen tapahtuu ilman pedagogista otetta. Pia-Riitta Stenberg on kehittänyt väitöstutkimuksessaan mallia, joka murtaa edellä kuvattua myyttiä.

Stenbergin kehittämässä mallissa on kaksi tärkeää tekijää. Ensiksi opettajan on osattava kysyä ohjaavia kysymyksiä ja toiseksi improvisointi syventää itse oppimistapahtumaa.

Perusajatuksena on, että ohjaavat miksikysymykset mahdollistavat oppilaille uuden tiedon tuottamisen ja näkemysten avartumisen. Näin opettajan rooli muuttuu tiedonkaatajasta kohti pedagogisen fasilitaattorin roolia.

Stenberg kannustaa miksi-kysymysten rinnalle opettaja roolissa -työtapaa, jota voi hyödyntää Stenbergin mukaan yllättävän monissa oppimistilanteissa. Draamakasvatuksen menetelmät synnyttävät opettajan ja oppilaiden välille parhaimmillaan vuorovaikutussuhteen, jossa voi hyödyntää tarinankerronnan monia työtapoja.

Lisää motivaatiota

N

eljännellä luokalla oppilaat valitsivat lukukausien päättyessä kolme kuvataiteen lempityötään ikuistettavaksi kalenteria varten.

Seuraavana syksynä kokosimme kuvista kalenterin ja se painatettiin kirjapainossa. Oppilaat myivät taidekalenteria sukulaisilleen ja naapureilleen.

Kysy, improvisoi ja innosta

SATU HIETALA Kirjoittaja on Vuoden 2019 luokanopettaja Jyväskylästä

Mitä uusi malli tarkoittaa käytännössä ja miten luokanopettajat voivat hyödyntää tätä työssään?

– Tutkimuksessani luokanopettajaopiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat peruskoulun viidennen luokan oppilaille draamaprosessin, jossa he työvelvollisuuttaan suorittavina talonpoikina osallistuivat kuningas Kustaa II Aadolfin vierailuun Olavinlinnassa vuonna 1622, Stenberg kertoo.

Viidesluokkalaiset vierailivat talonpoikien roolihahmossa opettajaopiskelijoiden johdattamina ympäri Olavinlinnaa. Tässä hyödynnettiin konkreettisesti miksi-kysymyksiä ja improvisaatiota.

– Työpajoissa opiskelijat innostivat oppilaita tutustumaan Olavinlinnan historiaan ja elämään 1600-luvulla.

Kun opettajaopiskelijat ohjasivat draa-

Pia-Riitta Stenberg on kehittänyt kaksivaiheista mallia, jolla saadaan tehoja oppilaiden itseohjautuvuuteen sekä lisätään opiskelumotivaatiota. Mallia on kehitetty muun muassa Olavinlinnan ympäristössä.

Faktalaatikko n Tutkimukseen osallistui 11 OpeArt-luokanopettajaopiskelijaa Savonlinnan kampukselta keväällä 2013. n Tutkimusaineisto muodostui Facebookin suljettuun ryhmään kirjoitetuista teksteistä, jotka analysoitiin teoriaohjaavasti ja aineistolähtöisesti kvalitatiivisen sisällönanalyysin keinoin. n Pia-Riitta Stenberg on valmistunut luokanopettajaksi Joensuun yliopistosta, Savonlinnan kampukselta 1992. n Stenbergin väitöskirja tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa toukokuussa 2019. n Väitöskirjaan voit tutustua osoitteessa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978952-61-3015-6/

maprosessia omissa rooleissaan, viidennen luokan oppilaat sitoutuivat tarinaan niin, ettei työrauhaongelmia tai motivaationpuutetta juuri esiintynyt.

Opettajan tarinankerronta ja roolihahmoon eläytyminen sitouttivat oppilaat omaan oppimisprosessiinsa ja linnan tarinat, niin faktat kuin fiktiotkin, hahmottuivat oppilaiden mielissä.

Soveltuva malli Stenberg pitää tärkeimpänä tutkimustuloksenaan sitä, että monissa kouluissa käytössä oleva yhteisöllisen suunnittelun pedagoginen malli soveltuu hyvin draamakasvatuksen kontekstiin.

– Se auttaa aloittelevaa ja pitempään opetustyötä tehnyttä opettajaa rakentamaan laajempikestoisia ilmiöpohjaisia projekteja.

Yhteisöllinen suunnittelu tulee myös näkyväksi, kun sitä toteutetaan kasvokkain ja digitaalisissa oppimisympäristöissä. Tällöin tiedonluomiseen osallistutaan erilaisin tekstein ja kuvin, Stenberg summaa.

17

Uutuuskirjat TUULA-MARIA AHONEN, TEKSTI

S

Päiväunet

tulivat virkistäväksi tavaksi LEENA JOKIRANTA, teksti RIIKKA LOUKKAANHUHTA, kuvat

Lohjalaisen Tytyrin koulun 5C–luokan päivärutiiniin on kahden vuoden ajan kuulunut päiväunitauko. Vartin hiljainen hetki vähentää aivokuormitusta ja vahvistaa oppimistuloksia.

– Himmennän valot ja varmistan, että tietokoneet ja puhelimet ovat pois käytöstä. Sen jälkeen pyydän oppilaita etsimään itselleen mukavan tilan sekä asettumaan tyynyjen ja peittojen päälle lepäämään, luokanopettaja Riikka Loukkaanhuhta kertoo.

Lepotauko kestää 15 minuuttia.

– Osa nukahtaa, osa lepää hiljaisena. Tunnelma luokassa on rauhoittunut ja levollinen: aamupäivän hälinä ja hektisyys ovat tiessään.

Loukkaanhuhta kiinnostui päiväuni-ideasta pari vuotta sitten perehtyessään aivotutkijoiden viesteihin levon merkityksestä oppimiseen ja muistitoimintoihin sekä ylipäätään henkiseen hyvinvointiin.

18

– Olen 25-vuotisen opettajaurani aikana aina ollut kiinnostunut oppimisen uusimmista metodeista, ja siksi halusin kokeilla päiväunien vaikutusta oppilaiden arjessa.

Kyseessä ei sinällään ole mikään uusi ilmiö, vaan ikivanha keino ihmismielen palautumiseen ja virkistäytymiseen sekä vähentämään aivojen kuormittumista.

Tänä päivänä oppilaat altistuvat erilaisille digitodellisuuden impulsseille: arki on usein täynnä viestejä, signaaleja ja muita huomiota vaativia asioita, joista on välttämätöntä välillä päästä irti. Siksi hiljainen hetki on arvokasta aikaa palautumiseen.

Tulokset Tytyrin koulun päiväunituokioista ovat myönteiset.

– Oppilaat ovat huomanneet, kuinka levon jälkeen keskittyminen uuden oppimiseen sujuu helpommin. Opettajana olen huomannut, kuinka lepotauko tehostaa erityisesti vaativan oppimiskokonaisuuden omaksumista, Loukkaanhuhta kertoo.

Tytyrin koulun muu väki on jo tottunut 5C-luokan unitaukoon. Luokan ovella on lappu, joten kukaan ei tule kesken tauon häiritsemään.

– On tärkeää keskustella aluksi oppilaiden ja vanhempien kanssa sekä selvittää, mistä on kyse. Myös systemaattisuus ja jatkuvuus on tärkeää. Silloin tällöin pidettävät huilaushetket eivät tuota yhtä hyviä tuloksia kuin säännölliset lepotuokiot, joita oppilaat osaavat jo odottaa, Loukkaanhuhta huomauttaa.

ata inspiroivaa tositarinaa rohkeista lapsista eri vuosisadoilla. Tämä kirja on ajatuksia herättävä ja soveltuu ääneen luettavaksi koululaisille.

Monet tarinoiden lapsista ovat lähtöisin hyvin köyhistä ja alkeellisista oloista. Kirjan tarinat antavat uskoa siihen, että asiat voivat muuttua paremmiksi lapsen oman toiminnan tuloksena.

Indira Ranamagar syntyi Nepalissa köyhiin oloihin, ja tyttönä häntä kiellettiin menemästä kouluun veljiensä kanssa. Mutta Indira opetteli itse kirjoittamaan raapustamalla tikulla kirjaimia maahan ja imemällä veljiensä oppikirjoista itseensä kaiken minkä pystyi. Viimein hän pääsi kylän kouluun, josta hän suoriutui huippuoppilaana.

Indirasta tuli myöhemmin opettaja ja hän opetti kylän naisia lukemaan. Indiralle selvisi, että kun Nepalissa

aikuisia tuomitaan vankilaan, heidän on otettava lapset mukaansa. Vangit elävät likaisissa, ahtaissa ja vaarallisissa oloissa. Heidän kanssaan olevat lapset jäävät vailla kunnon ruokaa, koulutusta, terveydenhoitoa ja hyvän lapsuuden kokemusta.

Indira perusti Nepalin vankien avun hoitamaan vankilassa olevien vanhempien lapsia. Hän avasi myös neljä lastenkotia ja kaksi koulua.

Amerikkalainen vuonna 2006 syntynyt Savanna Karmue järkyttyi kuullessaan kuusivuotiaana, että joka päivä yli kaksi tuhatta amerikkalaista kuolee sydäntauteihin. Joka kolmas amerikkalainen lapsi on ylipainoinen, mikä johtuu roskaruokaan ja sokeripitoisiin juomiin perustuvasta ruokavaliosta. Savanna perusti hyväntekeväisyysjärjestön Happy Heart Advicen. Savanna käy kouluvierailuilla opettaakseen lapsia tekemään terveellisiä välipaloja, kuntoilemaan ja tuntemaan sydän- ja verisuonijärjestelmää. Hän uskoo nuorten kuuntelevan paremmin omanikäistään.

Ben Brooks: Rohkeiden lasten kirja: Tositarinoita omaa tietään kulkeneista urheista tytöistä ja pojista Readme.fi, 2019

järjestää ilmaista MATEMATIIKAN OPETUKSEN JA täydennyskoulutusta OPPIMISEN TÄYDENNYSKOULUTUSluokanopettajille: OHJELMA 2018-2019 FORTBILDNINGSPROGRAM FÖR MATEMATIKUNDERVISNING 2018-2019

Luokanopettaja ilmoittaudu nyt ilmaiseen koulutukseen: LUMATIKKA.LUMA.FI 19

FEG-hankkeessa kurkistetaan tulevaisuuteen

Lapset torjumassa ilmastonmuutosta JUHO NORRENA, TEKSTI JA KUVAT

Ilmastoon liittyvät ongelmat tuskin ratkeavat nykyisessä järjestelmässä ja nykyisillä rakenteilla.

Tarvitaan uutta ajattelua ja uusia innovaatioita.

Avainasemassa ovat lapset.

20

N

yt alakoulua käyvät oppilaat tulevat kohtaamaan suuria ilmastokysymyksiä tulevaisuudessa. He todennäköisesti myös ratkaisevat monia asioita, jotka nyt tuntuvat ylitsepääsemättömän vaikeilta. Mutta miten opetetaan lapsia, jotka ovat eläneet koko elämänsä ilmastonmuutoksen varjon alla? Miten koulu voi taata valmiuksia tulevaisuuteen, jota on hyvin vaikea vielä hahmottaa?

Lapualla asiaan on tartuttu FEG-hankkeen kautta. Future energy skills and gamification on Opetushallituksen rahoittama hanke, jossa ilmastonmuutoksen haasteita tutkitaan oppilaslähtöisesti, muun muassa pelillisyyden kautta. Hanketta toteutetaan neljässä alakoulussa, mutta tarkoituksena on laajentaa sitä myös muihin kouluihin.

– Ilmastonmuutos, energia ja kestävä kehitys ovat opetussuunnitelmassa ja koulun arjessa hyvin hajanaisesti esillä. Oppilaalle

ei tällöin jää selkeää kokonaiskuvaa, toteaa hankekoordinaattori Kari Västinsalo Poutun koulusta.

FEG-hankkeessa on tuotettu ja koottu alakoulun kaikille luokkatasoille runsaasti oppimateriaalia energian säästämiseen ja tuotantoon liittyen. Käytännössä testatut materiaalit sopivat kaikenkokoisille luokille ja kaikenikäisille oppilaille. Opettajaltakaan ei edellytetä erityistä perehtyneisyyttä aiheeseen.

– Olen yrittänyt kokeilla kaikkia hankekoulujen kasaamia oman luokkatason tehtäviä. Tehtäviä on helppo toteuttaa omassa opetuksessa, mutta en ehtinyt päästä tehtävälistassa kuin puoleen väliin, niin paljon niitä on, Västinsalo naurahtaa.

Toimivia kokonaisuuksia

suuksiksi. Oppilaslähtöinen toimintatapa yhdistyykin luontevasti kestävän tulevaisuuden teemaan. Mukana on myös vahva yhteys työelämään ja yrittäjyyteen, joka on lapualaisille luonnollinen lähtökohta.

– Oppilaat suunnittelevat itse kokonaisuuksia, ja koko ajan mukana on käsillä tekeminen. Se sitouttaa oppilaita tärkeisiin teemoihin ja siten oppiminen muuttuu mielekkäämmäksi. Saa itse kokeilla ja työstää: mikä on hyvä ja huono ratkaisu.

Paljon tehdään myös ryhmissä. Sekin valmistaa tulevaisuuteen ja työelämään, Västinsalo muistuttaa.

Kuvaava esimerkki hankkeessa luodusta materiaalista on toiminnallinen energiansäästöpeli, jolla ei vielä ole nimeä. Oppilaiden ideat ovat yhdistyneet toisiinsa ja kokeilut ovat hioneet säännöt toimiviksi.

– Oppilaat ovat kehitelleet liikunnallista peliä, jossa energiamuotojen vahvuudet ratkaisevat voittajan. Pelissä liikutaan ja juostaan ulkona. Tarvitaan myös pelistrategiaa sekä tietoutta energian tuottamisesta, Västinsalo kertoo.

Teknologian ja ilmastonmuutoksen suhde on ristiriitainen. Yhtäältä digitaalisuus luo paineita nopeampaan ja tehokkaampaan toimintaan, joka kuormittaa ympäristöä. Toisaalta teknologia mahdollistaa uusia keinoja säästää ja tuottaa energiaa.

Myös ympäristöasioihin liittyvän tietoisuuden levittäminen on verkostoituneessa maailmassa helpompaa. Ristiriita on näkyvissä kouluilla, kun lapset ja nuoret ovat halukkaita tekemään kestäviä ratkaisuja, mutta koulun toimintatavat tulevat monta askelta perässä.

FEG-hankkeessa lapsia rohkaistaan tutustumaan digitaalisuuden mahdollisuuksiin. Hankkeessa lapset tutustuvat muun muassa ohjelmointiin. Jotta uusia teknologisia ratkaisuja pystytään luomaan, on tunnettava tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia. Tärkeää on myös, että

opettajat saavat koulutusta.

– Teknologiaan liittyy kaksi näkökulmaa. Ensimmäinen asia on kasvattaa teknologiseen maailmaan. Tätä puolta hankkeessa tarkastellaan energian näkökulmasta. Toinen kanta on ohjelmointi ja datan hyödyntäminen. Esimerkiksi erilaisten ilmiöiden mittaamisessa käytetään olemassa olevaa teknologiaa, Västinsalo kuvailee.

”FEG-hankkeessa on tuotettu ja koottu alakoulun kaikille luokkatasoille runsaasti oppimateriaalia energian säästämiseen ja tuotantoon liittyen”.

Tietoa ja ymmärrystä Tulevaisuuden kansalaisuuteen ei riitä pelkkä taito käyttää laitteita. Tarvitaan kykyä ymmärtää tekniikan toimintamekanismeja, jotta voidaan luoda uutta. Ihan samaan tapaan kuin muusikon on hyvä tuntea erilaisia tyylilajeja ennen kuin voi rakentaa tyylilajeja rikkovaa musiikkia.

– Tärkeintä on kasvattaa lapsia ymmärtämään, miten kaikki toimii. Esimerkiksi sähkö ei vain ole pistorasiassa, vaan on tärkeää tietää, miten se sinne saadaan.

Nykylasten maailma keskittyy hyvin paljon digilaitteiden ympärille. Sen sijaan ymmärryksessä esimerkiksi energian tuotantotapoja kohtaan on paljon puutteita.

– Aurinkopaneelit ja generaattorit kuvastavat sähkön tuotantoa hyvin käytännöllisellä tasolla. Kun ymmärtää, kuinka

paljon aurinkoenergiaa tarvitaan kännykän lataamiseen, on helpompi hahmottaa koko yhteiskunnan energiantarvetta.

Ilmastonmuutokseen tarttuminen edellyttää myös vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden taitoja. Hankekoulujen opettajat haluavat olla esimerkkinä lapsille ja näyttää, että yhteistyössä todellakin on voimaa.

– Koulujen välinen yhteistyö on tosi hedelmällistä. Olemme yhdessä ideoineet ja siten opettajat ovat ottaneet hankkeen hyvin vastaan. Hankkeen teemat puhuttelevat opettajia. Kokonaisuudet ovat niin isoja, ettei kukaan pystyisi yksin valmistelemaan näin toimivaa projektia. Todennäköisesti samat haasteet tulevat vastaan muissakin kouluissa, joten vahvistuneen yhteistyön myötä on helppo pyytää apua, Västinsalo kuvailee.

Hankkeessa tehdään myös tiivistä yhteistyötä Vaasan yliopiston, pelifirmojen sekä paikallisten energiayritysten kanssa.

Asiantuntijavierailut ja luokkaretket innovatiivisiin ympäristöihin avaavat ajattelua uudella tavalla. Luokkahuoneesta on hyvä lähteä välillä ulos, koska koulun todellisuus saattaa välillä vieraannuttaa ympärillä muuttuvasta maailmasta.

– Välillä tuntuu siltä, että meillä opettajillahan tässä on eniten oppimista, Västinsalo tunnustaa.

Tietolaatikko:

n FEG skills = Future energy skills and gamification n Opetushallituksen rahoittama hanke vuosina 2019-2020. n Toteutetaan Lapuan kaupungissa neljällä koululla: Alanurmo, Kauhajärvi, Männikkö ja Pouttu. n Hankkeen verkkosivulta löytyy runsaasti energiaan ja toiminnalliseen oppimiseen liittyvää materiaalia: http://www.fegskills.com/

RETKI KAUPPAAN Retki kauppaan tekee kuluttajataitojen opiskelusta hauskaa!

Retki kauppaan vie alakoulujen oppilaat ulos luokasta kauppaan oppimaan.

Kaupparetkellä voi tutustua ruuan reittiin sekä kauppaan ja sen toimintaan, perehtyä vaikkapa satokausiin ja pakkausmerkintöihin sekä pohtia terveellisiä valintoja.

Tutustu Retki kauppaan -opintokokonaisuuteen ja katso millaista kaupparetkellä on: www.ruokatieto.fi/retki-kauppaan Materialet finns också på svenska.

FEG-hankkeen ajatus on koota opetussuunnitelman tavoitteita toimiviksi kokonai-

21

Agenttiseikkailu

Oppimispelistä potkua matematiikkaan

–energiansäästökilpailu 2.-luokkalaisille 4.–15.11.2019 Kilpailun aikana opitaan hauskasti kestävästä kehityksestä ja luonnonvarojen säästämisestä.

JAAKKO LOUHIVUORI, TEKSTI Freepic, KUva

M

oni opettaja on kovan haasteen edessä matematiikan merkityksen korostuessa yhteiskunnassa. Miten opettaa joustavaa matemaattista ajattelua, kun työkalut ovat vähissä.

Turun yliopistossa on tutkittu matematiikkapelin kehittämistä alkumetreistä aina maaliviivalle asti ja tulokset ovat yllättäviä.

Joustava matemaattinen ajattelu mahdollistaa useita eri tapoja ratkaista matemaattisia tehtäviä.

Lisäksi oppilas oppii valitsemaan kulloiseenkin tehtävään parhaiten soveltuvat menetelmät.

Number Navigation -peli (NNG) eroaa monista vastaavista siinä, että se tarjoaa mekaanisten taitojen lisäksi edellä mainitun joustavan ajattelun työkaluja. Boglarka Brezovszky tarkasteli väitöstutkimuksessaan matemaattisen oppimispelin kehityskulkua ja merkityksiä ajattelun kehittämisen näkökulmista.

– Yllätyin todella positiivisesti pelin monipuolisuudesta eritasoisille oppijoille. Tutkimuksen koetilanteissa oppilaat innostuivat matematiikkakilpailusta, ja toisaalta opettaja saattoi hyödyntää sitä monimutkaisen ongelmanratkaisun apuna, Brezovszky kertoo.

Ajattelua tökkivä oppimispeli Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokset ovat herättäneet kiinnostusta maailmanlaajuisesti.

NNG:n avulla neljännen luokan oppilaiden peruslaskutaito edistyi, viidennellä luokalla hyödynnettiin joustavaa matemaattista ajattelua ja kuudennella luokalla kehitettiin jo algebran oppimisen alkeita yläkoulua silmällä pitäen.

– Uusien menetelmien käyttö ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti, että ymmärryksen ja ajattelun tasot aktivoituisivat maagisesti. Näiltä osin tarvitsemme lisää tutkimusta, vaikkakin pelillisen ympäristön positiiviset vaikutukset kouluopetukseen ovat ilmeiset, summaa Brezovszky.

Tutkimuksen viimeisessä vaiheessa yli 1 000 oppilasta osallistui 10 viikkoa kestäneeseen kokeiluun, jossa mitattiin joustavan matemaattisen ajattelun kehittymistä arjen kouluympäristöissä.

Boglarka Brezovszky painottaa, että oppimispelien kehittämisessä on huomioitava aina pedagogiset lähtökohdat.

Ympäri Suomea NNG -oppimispeliä on kehitetty jo eteenpäin ja tavoitteena on, että uusin versio pääsee testiin ympäri Suomea syksyn aikana.

– Henkilökohtaisesti olen kiinnostunut teknologian merkityksestä ja mahdollisuuksista kasvatustieteen sekä opetuksen näkökulmista. NNG on tästä erinomainen esimerkki ja tavoitteena on, että peli olisi tulevaisuudessa vapaasti käytettävissä kaikissa Suomen kouluissa, Brezovszky tiivistää.

Faktalaatikko n Tutkimuksen mukaan Number Navigation -oppimispeli kehittää joustavaa matemaattista ajattelua.

n Peliä voidaan hyödyntää soveltavasti eritasoisille oppilaille ja eri oppimistilanteissa, kuten yksin, parityönä tai koko luokan kesken. n Laadukas oppimispeli vaatii useita suunnittelu- ja kokeilukertoja erityyppisten käyttäjäryhmien kesken. n Oppimispelien toiminnot ja yleissuunnittelu tulisi tuottaa pedagogisista lähtökohdista käsin.

Ilmoita oma luokkasi mukaan 1.11. mennessä osoitteessa:

www.agenttiseikkailu.fi Kaikkien osallistuneiden luokkien kesken arvotaan Pop-up Heurekan -kouluvierailu.

Opettajalehti Motivan ilmoitus_2019_final.indd 1

13.8.2019 11.57.28

Liity jäseneksi!

Suomen Luokanopettajat ry on luokanopettajien oma pedagoginen opettajajärjestö, joka huolehtii siitä, että luokanopettajuus säilyy ja kehittyy!

Alakoulu on koko perusopetuksen kivijalka ja luokanopettaja on ammattilainen, joka parhaiten tuntee ja tietää alakoulun arjen ja sen tarpeet.

Tarvitsemme sinua jäseneksemme, jotta voimme jatkossakin tehdä työtä luokanopettajuuden ja alakoulun hyväksi!

- Jäsenmaksu kuusikymppiä - Luokanopettaja-lehti

~ Jäsenetuja - Kanava, jonka kautta voit vaikuttaa!

Yhdessä pystymme vaikuttamaan!

www.suomenluokanopettajat.fi Suomen Luokanopettajat ry

22

Rautatieläisenkatu 6, Akavatalo, 00520 Helsinki

Perinteistä lautapelaamista digitaalisuuden keskellä ARI KIVIOJA JA MARKUS ERKKILÄ, TEKSTI

O

ppimispelit ovat tehty tukemaan opetusta – pelien käyttö opetuksessa saattaa olla mainio väline oppilaiden motivointiin. Pelaaminen ja pelinomainen leikkiminen ovat lisäksi lapsille hyvin luontaista toimintaa.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on nostettu esille pelien ja pelillisten oppimisympäristöjen merkitys oman ajattelun kehityksessä ja oppimisessa pelillisyyden sekä toiminnallisuuden luojana. Elektroninen pelaaminen erilaisilla konsoleilla ja medialaitteilla on räjähdysmäisesti kasvanut. Perinteisten lautapelien tai muiden seurapelien avulla lapset saattavat oppia paremmin sosiaalisia taitoja, kuten esimerkiksi toisten ilmeiden, eleiden ja olemuksen tulkitsemista.

Osana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampuksen käsityön aineenopettajakoulutuksen pro gradu -työtä valmistunut Eurooppa-peli tukee vahvasti sitä käsitystä, että pelaamalla oppiminen voi olla mukavaa ja oppijoita motivoivaa toimintaa. Eurooppa-pelin valmistusprosessissa on koko ajan pohdittu, miten pelistä saataisiin mahdollisimman hyvin opetukseen soveltuva, säännöiltään ja pelimekaniikaltaan riittävän virikkeellinen, mutta kuitenkin pelillisyydeltään sopivan yksinkertainen tuote.

Eurooppa-peli on oppimispeli, jossa pelaajat liikkuvat pelilaudalla ja yrittävät valloittaa alueita vastaamalla oikein Eurooppaan liittyviin kysymyksiin. Peli on luonteeltaan siis trivial-tyyppinen tietopeli. Sisällöltään peli perustuu alakoulun opetusmateriaaleihin ja opetussuunnitelmaan, lisäksi osa kysymyksistä

24

”Tutkimustulokset osoittavat, että Eurooppa-peli on rakenteeltaan sekä säännöiltään yksinkertainen ja helposti opittava”.

Eurooppa-pelin toinen prototyyppi valmiina testaukseen.

on luonteeltaan yleissivistäviä. Pelin valmistusprosessissa tehtiin yhteistyötä Tactic Games oy:n tuotekehittely- ja suunnitteluyksikön pelikehittelijän sekä muotoilutoimisto AP-Designin kanssa.

Tutkimuksessa kehitetyn Eurooppa-pelin innostavuutta ja oppimiseen soveltuvuutta testattiin raumalaisessa alakoulussa 6.-luokkalaisten toimesta. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että pelaamisen aikana korostuu yhteistoiminnallinen oppiminen. Pelin aikana pystyi keskustelemaan muiden pelaajien kanssa ja seuraamaan muiden pelaajien etenemistä sekä mahdollisesti oppimaan toisilta pelaajilta.

Tutkimustulokset osoittavat, että

Kouluvalmentaja auttaa arjen sujumisessa JUHO NORRENA, teksti ja kuva

Eurooppa-peli on rakenteeltaan sekä säännöiltään yksinkertainen ja helposti opittava. Osa testaajista koki pelissä esitetyt kysymykset liian vaikeiksi. Tuotteen jatkokehitystä ajatellen on tärkeää huomioida pelin tarjoama haaste, jonka tulee mukautua pelaajan taitotasoon, jotta pelaamista ei koeta liian vaikeaksi ja motivaatiota laskevaksi elementiksi.

Vaikka Eurooppa-peli ei olekaan markkinoilla, Erkkilän ja Kiviojan pro gradu -työstä löytyy ohjeet sekä Eurooppa-pelin että muiden lautapelien toteuttamiseen perusopetuksen käsityötunneilla. https://www.utupub.fi/handle/10024/146961

Maiju Raitanen (vas.) ja Jutta Vuorenmaa pitävät moniammatillista yhteistyötä koulun antaman tuen perustana.

Kouluvalmentajalla on aikaa rakentaa luottamussuhdetta lapseen tai nuoreen. Uudesta tukipalvelusta on saatu hyviä kokemuksia Lapualla.

Koulun yhteistyö muiden lasta tukevien tahojen kanssa on yleistynyt. Lapualla aloittaa uuden lukuvuoden alussa jo toinen kouluvalmentaja. Mistä oikein on kyse?

– Kouluvalmentaja on joustava tukipalvelu kouluun. Sen tarkoituksena on tiivistää kodin ja koulun välistä yhteistyötä, tukea koulunkäyntiä ja hyvinvointia, tiivistää Maiju Raitanen.

Raitanen on toiminut vuoden verran alakoulujen kouluvalmentajana. Aiemmin hän työskenteli pitkään koulunkäynninohjaajana.

Syksyllä hän saa työparikseen yläkoulun kouluvalmentaja Jutta Vuorenmaan. Kaksikko on jo ehtinyt suunnitella tulevaa.

– Ylä- ja alakoulun rajat eivät saisi olla liian jyrkät. Nyt, kun meitä on kaksi, on mahdollista vetää yhdessä ryhmiä ja luokkatasojen yli niveltäminen on helpompaa, Vuorenmaa suunnittelee.

Kouluarjen haasteet ovat muuttuneet vuosien saatossa yhä moninaisemmiksi. Tästä syystä perinteiset tukimuodot ovat käymässä riittämättömiksi. Avustajat ja ohjaajat tuovat lisäkäsiä oppitunneille ja erityisopettaja voi koota oppilaita pienryhmiin. Yhä useammin oppimisen haasteet edellyttävät kuitenkin yksilöllistä tukea. Opettajan tuki painottuu perinteisesti koko ryhmän toimintaan. Tällöin yksittäinen oppija saattaa jäädä tuen tarpeineen yksin, etenkin, jos haasteet eivät ole heti näkyvillä.

– Opettajilla ei ole aikaa sellaiseen työhön, mitä kouluvalmentaja tekee, Vuorenmaa kuvaa.

Kouluvalmentajalla on aikaa rakentaa luottamussuhdetta lapseen

tai nuoreen. Kouluvalmentaja luo matalan kynnyksen kontaktia myös perheisiin. Hän voi tulla kotiin auttamaan läksyissä, osallistua harrastuksiin tai käydä tarvittaessa noutamassa aamulla kouluun.

– Vanhemmat ovat kiitelleet tuen saamisen nopeutta. Luottamuksen rakennuttua perhe ottaa usein myös puheeksi koulun ulkopuoliset haasteet. Tällöin kouluvalmentaja ohjaa perhettä sopivien palveluiden piiriin, Raitanen kertoo.

Oppilaita ja perheitä lähetetään usein palveluista toisiin ilman, että kenellekään muodostuu kokonaiskäsitystä tilanteesta. Palveluita joudutaan jonottamaan ja joskus sukset menevät myös ristiin eri palveluiden tarjoajien ja perheen välillä. Kouluvalmentaja voi auttaa myös kodin ja koulun välisissä yhteistyöpulmissa.

Luottamuksellista ja oppilaslähtöistä Toiminta perustuu luottamukseen ja avoimuuteen. Kun apua joudutaan yleensä tyrkyttämään, on kouluvalmentaja yleensä se, jolta apua pyydetään. Tällöin voidaan lähteä rakentamaan yhteisymmärryksessä tilanteeseen sopivaa tuen mallia. Tarvittaessa pyydetään terveydenhoitaja tai kuraattori mukaan keskusteluun eikä opettajienkaan näkökulmaa unohdeta.

Kouluvalmentajan tehtävästä on kertynyt paljon myönteistä palautetta. Muun muassa poissaolot ovat vähentyneet kouluvalmentajan asiakkailla merkittävästi. Kouluvalmentajien mukaan ratkaisevaa on, ettei heillä ole kurinpidollisia vastuita tai velvollisuuksia.

Heidän on helppo olla oppilaan puolella.

Maiju Raitanen kertoo esimerkin tilanteesta, jossa oppilas törttöili koulussa ja pelkäsi kotona odottavaa rangaistusta. Raitanen soitti huoltajan kotiin ja sai taivuteltua tämän ottamaan oppilaan kainaloon sen sijaan, että raivoaisi tälle. Seuraavana päivänä oppilas tuli kouluun hyvin nöyränä ja totesi Raitaselle: ”En tiiä, mitä sanoit sille mutsille, mutta se ei ragennu mulle yhtään. Eli kiitti kovasti.”

Tällaisen tapahtuman jälkeen on helpompi rakentaa oppilaan ja aikuisen välistä keskinäistä luottamusta.

25

Kerronnallisuus tukee oppimista ja eettisyyttä Tarinoilla ja kertomuksilla on kyky tempaista mukaansa, niitä on helppo ymmärtää ja niiden avulla voi välittää monitahoista tietoa maailmasta.

K Kirjoittaja Essi Ikonen toimii uskonnonopetus.fi:n kouluttajana.

Symbolityöskentelyllä oppilaat pääsevät osallistuen kokemaan ja pohtimaan kertomusten teemoja.

26

ESSI IKONEN, TEKSTI SATU REINIKAINEN, KUVAT

ertomusten voima on huomattu viime vuosikymmeninä monilla eri elämänalueilla. Erilaiset sosiaalisen median alustat tarjoavat mahdollisuuksia oman tarinan kertomiseen, visualisoimiseen ja jakamiseen. Yritykset hyödyntävät tarinoita brändien luomisessa, myynnissä ja työntekijöiden motivaation kohottamisessa.

Kerronnallinen rakenne auttaa meitä muistamaan asioita. Lisäksi kertomukset kietovat oppimisprosessiin myös syvempiä tasoja kuin sen, minkä pystymme tietoisuutemme ja analyyttisen järkemme tasolla käsittelemään. Näin ne tarjoavat mahdollisuuden myös opetuksessa kokemuksiin asioista, joita ei voi sanoin kuvailla: esimerkiksi kokemuksiin arvoista sekä elämän kauneudesta ja traagisuudesta.

Katsomusaineiden opetuksessa tämä kertomusten syvyysulottuvuus on erityisen tärkeä. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmat edellyttävät elämän perimmäisten kysymysten ja arvojen käsittelyä. Katsomuksellisten teemojen ymmärtämistä on kuitenkin vaikea tukea pelkästään tiedollisella lähestymistavalla, sillä perimmäiset uskomukset ja arvot asuvat ihmismielen syvärakenteissa, joita emme koskaan täysin tiedosta. Kertomukset ovat yksi tapa, jolla voi houkutella näitä mielen syvätasoja mukaan oppimisprosessiin. Hyvät kertomukset tavoittavat jotain yleisinhimillistä ja koskettavat tunnetasolla.

Ne antavat kuulijalle tilaa tarttua eri kohtiin kertomuksissa oman persoonan, elämäntilanteen ja kokemustensa näkökulmasta.

Kertomuksista keskusteluihin Uskontojen keskeiset kertomukset ovat

edelleen osa uskontojen opetussuunnitelmia. Raamatunkertomusten tai muiden hyvin vanhojen kertomusten käyttö opetuksessa voi tuntua kuitenkin haastavalta, sillä kertomukset kantavat mukanaan maailmankuvaa, joka on osittain hyvin erilainen kuin nykyinen käsityksemme maailmasta.

Meiltä uskonnonpedagogisilta kouluttajilta kysytäänkin joskus, miten raamatunkertomuksiin pitäisi suhtautua. Miten vastata lasten haastaviin kysymyksiin? Mitä jos itse uskon tai en usko niihin?

Yksi tapa suhtautua kertomuksiin on pohtia sitä, miten kertomusten äärellä voisi työskennellä siten, että ne vahvistavat lapsia. Kertomusten ei tarvitse olla helppoja, mutta niiden olisi hyvä olla moniulotteisia ja kiinnostavia. Juuri tässä on vanhojen kulttuuristen kertomusten säilymisen ydin: ne tavoittavat jotain yleisinhimillistä, joka ei kuitenkaan avaudu välttämättä heti, vaan niitä pitää hieman miettiä.

Opettajalla ei tarvitse olla oikeita vastauksia kertomusten tai lasten kysymyksiin.

Yhteinen pohdinta, joka antaa tilaa erilaisille ajatuksille ja ihmettelylle on itsessään arvokasta. Totuuskysymyksiä ei tule sivuuttaa, mutta jos työskentely keskittyy niihin, kertomukset menettävät mahdollisuutensa kehittää lasten kuvittelukykyä ja elämän syvätasojen tutkimusta. Keskeisempää on ohjata lapsia kertomusten maailmaan: esimerkiksi pohtimaan, miksi ihmiset uskoivat ja toimivat kertomuksessa näin.

Tässä päästään katsomusopetuksen ja yhdessä elämisen ehkä keskeisimmän tavoitteen ja haasteen äärelle: miten kohdata toinen, joka hahmottaa elämän syvimpiä tasoja eri tavalla kuin minä itse? Kerto-

mushenkilöiden kautta kohtaamista voi harjoitella turvallisesti. Voimme opetella katsomaan maailmaa erilaisten ihmisten silmin. Näin oppilaat saavat myös erilaisia roolimalleja pohdittavaksi.

Oppilaat hakemassa tarvikkeita kuvaamaan kertomuksen asioille antamiaan merkityksiä.

Eettisyyttä ja empatiaa Erilaisten ihmisten elämäntarinoiden kautta myös eettinen ajattelu ja empatiakyky kehittyvät. Eettiset valintatilanteet eivät näyttäydy yksittäisinä valintoina vaan monisyisinä prosesseina, jotka eivät ole koskaan itsestään selvästi oikein tai väärin.

Näin eettisyys ei näyttäydy käskyinä ja kieltoina vaan kohtaamisena ja kasvuna.

Kertomusten käyttöön liittyy myös toisenlainen eettinen ulottuvuus: tarinat voivat voimauttaa tai syrjäyttää. Kertomuksia valitessa onkin hyvä kysyä itseltä, kenen tarinoita nämä kertomukset välittävät ja miten oma taustani vaikuttaa siihen, minkälaisia kertomuksia kerron oppilailleni. Miten voisin huomioida, ymmärtää ja arvostaa niidenkin lasten taustoja, jotka edustavat itselleni vierasta ajattelutapaa?

Myös sillä, miten opettaja kertoo oppilaistaan tai heidän tärkeistä elämänpiireistään, kuten vaikkapa heidän uskonnollisesta tai katsomuksellisesta yhteisöstään, on merkitystä sille, miten lapsi näkee itsensä ja omat mahdollisuutensa.

Luokanopettajien käyttöön olemme koonneet kertomuksiin liittyvää maksutonta pedagogista aineistoa, jota voi hyödyntää sekä uskonnon tunneilla että laajemmin opetuksessa. Tämän lukuvuoden maksuton koulutuskiertue käsittelee samaa teemaa. Pohdimme sitä, miten ihmiset luovivat elämänsä haasteissa, erehtyvät, kasvavat ja oppivat. Tehtävät tekevät myös näkyväksi sitä, miten katsomukselliset kysymykset kulkevat mukana kaikessa oppimisessa ja miten erilaiset uskonnolliset ja uskonnottomat perinteet ja uskomukset kohtaavat, kietoutuvat yhteen, ottavat etäisyyttä

Move!sta on moneksi – kokemukset jakoon UTON MAKS TUS KOULU jille ja opetta n­ rveyde koulute lle huollo Koulutusosiot sisältävät lähi- ja verkkokoulutusta.

Osallistu lähipäiviin paikan päällä tai verkossa.

Opiskele yksittäisiä osioita tai koko yhden opintopisteen paketti.

Koulutuksen rahoittaa Opetushallitus. Sen järjestää UKK-instituutin Terve koululainen -hanke useiden toimijoiden kanssa.

Lähipäivät klo 12−15.30 31.10.19 Jyväskylä Mitkä ovat Move!

-järjestelmän tavoitteet ja miten ne saavutetaan?

28.11.19 Oulu Miten toteutan Move!

-mittaukset turvallisesti?

30.1.20 Turku Millaisia ovat alakoulujen Move!-prosessit?

13.2.20 Kuopio Millaisia ovat yläkoulujen Move!-prosessit?

19.3.20 Helsinki Miten Move!-prosessi parhaimmillaan toimii?

toisistaan ja muuttavat muotoaan.

Haluamme kannustaa opettajia kertomaan ja hyödyntämään monenlaisia kertomuksia: omia kertomuksia, oppilaiden kertomuksia, uskontojen kertomuksia, uskonnottomien kertomuksia, satuja, vaihtoehtoisia kertomuksia, voimauttavia kertomuksia, moniäänisiä ja haastavia kertomuksia. Materiaalit maksutta verkossa osoitteessa www.uskonnonopetus.fi/ materiaalit Artikkelin kirjoittaja Essi Ikonen toimii opettajien täydennyskouluttajana uskonnonopetus.fi:ssä ja valmistelee autenttisuutta kasvatuksessa käsittelevää väitöskirjaa.

Koulutuskiertueella 2019–2020 kerrotaan tarinoita Kerro minulle tarina -koulutusiltapäivä antaa välineitä elämänkerronnan hyödyntämiseen oppimisen ja eettisyyden tukena. Maksuttomasta koulutuksesta saat mukaasi konkreettisia työtapoja kertomusten käyttöön erilaisten ryhmien kanssa. Koulutus sopii kaikille lukuvuoden teemasta kiinnostuneille opettajille sekä muille opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille.

Koulutuspaikat ja ajankohdat

Joensuu 8.10. • Kuopio 9.10. • Oulu 31.10.

Tampere 4.2. • Seinäjoki 5.2. • Jyväskylä 6.2. • Helsinki 11.2.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: uskonnonopetus.fi/koulutukset

Tutustu sisältöön ja ilmoittaudu tervekoululainen.fi/movekoulutus

27

Vuoden erityisopettaja JAANA ALA-HUISSI, TEKSTI JA KUVAT

Vuoden erityisopettaja

vannoo yhteistyön nimeen

V

hempia koulun toimintaan mukaan. Keväisin järjesaasan seudun opettajien ammattiyhdistys valitsi tetään äitien aamu ja syksyllä isien vastaava. Kynnys Kirsi Rintamäen vuoden erityisopettajaksi osallistua on matala. Myös vanhempaintoimikunta syksyllä 2018. Rintamäki tunnetaan työyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä sekä kodin ja koulun TÖTSÄ osallistuu aktiivisesti koulun toimintaan ja yhteistyön kehittäjänä. madaltaa osaltaan kynnystä kodin ja koulun välillä.

Erityisluokanopettaja Kirsi Rintamäki työsken– Mikään ei auta lasta oppimisvaikeuksissa niin telee Vaasan Hietalahden koulussa, jossa oppilaita paljon kuin yhteys huoltajiin. Kun kommunikointi on noin 270. Koulussa perusopetuksen luokkia on huoltajien kanssa toimii, pystytään yhdessä viemään ensimmäisestä luokasta kuudenteen sekä erityislasta samaan suuntaan, korostaa Rintamäki. luokkia ensimmäisestä yhdeksänteen.

Sekä lapselle että huoltajille on hyvä selvittää, miksi lapsi saa erityistä tukea. On tärkeää antaa realistinen – Erityisluokille päästään eikä jouduta, korosarvio siitä, missä mennään ja missä tarvitaan apua. taa Rintamäki. Oppilaalla pitää olla erityisen tuen – Lähden kuitenkin mieluummin liikkeelle siitä, päätös ennen kuin hän pääsee luokkamuotoiseen mitä oppilas osaa kuin siitä, mitä tämä ei vielä erityisopetukseen. hallitse. Positiivinen lähtökohta vahvistaa oppilaan Inkluusio on nykypäivää Vaasassakin. Rintamäen itsetuntoa, miettii Rintamäki. mielestä oppilas ei hyödy isosta perusopetuksen Hietalahden koulussa samaa luokka-astetta opetryhmästä, ellei hän ole ryhmäkuntoinen. On ehdottavat perusopetuksen ja erityisopetuksen opettajat tomasti lapsen etu, että koululaitoksessa voidaan antavat vertaistukea ja tekevät yhteistehdä yksilöllisiä ratkaisuja pienryhmisuunnittelua tiimeissä. Rintamäen mieen, integroinnin ja inkluusion välillä. lestä on itsestään selvää auttaa taloon – Kaikki eivät kykene opiskelemaan ”Kiireellä isoissa ryhmissä. tulevia uusia ja nuoria kollegoja. ei saa mitään Myös varhainen tuki on tärkeää. Kun – Luotan siihen, että saan myös itse taroppilas saa onnistumisen kokemuksia vitessani apua, Rintamäki toteaa. Hän on aikaan”. jo koulutien alusta, itsetunto vahviskiitollinen, että Hietalahden koulussa saa tuu ja koulumyönteinen asenne säilyy, apua myös koulumummolta ja -vaarilta.

Rintamäki summaa.

Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, Itse hän on viimeiseksi luotsannut yhdeksän oppilenkkinä yhteistyön ketjussa Rintamäki mainitsee laan kakkosluokkaa kolmen ohjaajan avustuksella. koulun johdon. On todella tärkeää, että riviopettaja voi luottaa johtajan tukeen. Hienoa on myös se, että

johtaja osaa ottaa alaistensa erilaiset kyvyt huomioon.

Yhteistyön voima

Vaasan seudun opettajien ammattiyhdistys valitsi Kirsi Rintamäen vuoden erityisopettajaksi 2018.

28

– Yhteistyö ohjaajien kanssa on todella tärkeää, Rintamäki painottaa ja kiittää samaan hengenvetoon Hietalahden koulun ohjaajia, jotka ovat erittäin ammattitaitoisia ja sitoutuneita työhönsä.

Alakoulun luokkamuotoisessa erityisopetuksessa korostuvat puheen ja kielen kehityksen haasteet, tunne-elämän vaikeudet sekä fyysiset haasteet. Siksi on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä puhe-, toimintaja fysioterapeuttien kanssa.

Vaasa on Etelä-Pohjanmaan kansainvälisintä seutua. Koulussa monikulttuurisuus ja monikielisyys näkyy ja kuuluu vahvasti. Hietalahdessa on löydetty toimivia tapoja kutsua eri kulttuureista tulevia van-

Kokonaisvaltaista työtä Kirsi Rintamäki valmistui luokanopettajaksi Oulusta vuonna 1986 ja erityisopettajaksi Jyväskylästä vuonna 1992. Pitkä kokemus kummastakin työstä on osoittanut, että erityisoppilaiden kanssa harvoin pystyy etenemään suunnitelmien mukaan. Erityisopetus etenee hitaammin, ja eri oppilailla taidot kehittyvät yksilöllisesti. Keskiössä on enemmän oppilas tunteineen ja kiinnostuksen kohteineen.

– Joskus pitää antaa tosi paljon aikaa oppilaan mieltä painaville asioille. Kiireellä ei saa mitään aikaan.

Vuoden erityisopettaja näkee hyvänä asiana

29

Lukuklaani innostaa lukemaan yhdessä LOTTA-SOFIA AALTONEN, teksti

Kirsin kirjaimet A=Aune, Kirsin nuorin tytär on abiturientti.

B= Basilika ja muut yrtit maistuvat kasvissyöjälle.

C= Cygnaeukselle kiitos, Kirsi opiskeli erityisopettajaksi Jyväskylässä.

D= La Donna-ryhmässä Kirsi harrastaa tanssia.

E= Emmi-tytär on myös valmistunut erityisopettajaksi.

F= Fanittaa voi monenlaista musiikkia, esim. Sting on sydäntä lähellä.

G= Aviomies Kari on pitkään toiminut tyttären voimisteluharrastuksessa ns. matto-GORILLANA. H= Hietalahden koulu on Kirsin työpaikka.

I= ICT-alalla työskentelee keskimmäinen tytär Milla.

J= Juhlien ja niiden ohjelmien tekeminen on yksi mieluisimpia töitä koulussa.

Jooga kerran viikossa rauhoittaa.

K= Kirsi on vetänyt vuosia pikkuvoimistelijoiden kirppujumppaa.

L= Luna, joka on valkoinen westie, toimii kaverikoirana.

M= Mökkeily on koko perheen rakas harrastus.

N= Nykykirjallisuus on lukulistan ykkösenä.

Yöpöydällä on mm. Minna Canthista kertova Rouva C. O= Oulun valiotytöt oli Kirsin voimisteluseura opiskeluaikoina.

P= Puheenjohtajuus Vaasan Vasamattarissa on Kirsin viimeisin panostus voimistelulle.

Q= Quo? Viimeisin matka suuntautui Italian Alpeille patikoimaan.

R= Raahen naisvoimistelijat oli Kirsin voimisteluseura lapsena. Oma äiti oli myös aktiivinen voimistelija.

S=Show-tanssi on rakas harrastus. Sisarukset ja suku antavat voimaa. Seuratyöstä saa paljon hyvää mieltä.

T= TÖTSÄ on Hietalahden koulun vanhempain toimikunta, jossa Kirsi on toiminut vuosia opettajajäsenenä.

U= Uiminen sekä avannossa että hallissa pitää kunnossa ympäri vuoden.

V= Veneellä matkataan mökille saareen Vaasassa mahdollisimman usein. Viittomakieli kiinnostaa ja tukee kommunikoinnissa.

W= Wasa Unique on uusi voimisteluseura, johon yhdistyvät sekä suomen- että ruotsinkieliset seurat.

X= X-hipalla voi laittaa aivosolut liikkeelle.

Y= Yhteistyö on opettajan työn ydin.

Z= Zuppa, italialainen ruoka nyt vain on hyvää. Å= Vaasa on kaksikielinen ja monikulttuurinen kaupunki, jossa ruotsalaista å:takin näkee paljon. Ä= Äitiys on ihana asia, josta voi olla onnellinen. Ö= Ö on saari ruotsiksi. Mökkisaareen on vain muutaman kilometrin matka kotirannasta.

30

Aviomies Kari on ammatiltaan insinööri. Rintamäen perhe veneilee usein saareen mökilleen ja Luna-koira on tietysti menossa mukana.

nykyisen opetussuunnitelman ilmiöpohjaisuuden ja monialaisuuden. Se antaa mahdollisuuden keskittyä ja tutkia.

Rintamäki iloitsee siitä, että saa opettaa omalla ryhmälleen kaikkia oppiaineita. Taito- ja taideaineissa näkee oppilaista niin eri asioita kuin lukuaineiden tunnilla. Myös luokan ulkopuolella, esimerkiksi retkillä, tapahtumissa ja kerhoissa, saa usein arvokasta tietoa oppilaasta.

– Kyllä lukemaan oppiminen on kuitenkin opettajalle aina yhtä suuri juhlan aihe kuin oppilaallekin!

Harrastukset työn vastapainona Omaa jaksamistaan Kirsi Rintamäki pitää yllä monipuolisilla harrastuksilla. Voimistelu on verenperintöä kotoa, sillä oma äiti oli aktiivinen voimistelija. Kirsi Rintamäki on sekä voimistellut että valmentanut, ja tyttäristä Aune on edennyt SM-tasolle asti.

Jos voimistelu on ollut tavoitteellista ja vaativaa, niin show-tanssia harrastetaan pilke silmäkulmassa. Rintamäki kuuluu La Donna -nimiseen ryhmään, jossa iloitaan ja irrotellaan.

Meren rannalla perheineen asuva Rintamäki pulahtaa viikonloppuaamuisin usein avantoon. Uimahallissa hän rentoutuu uimalla matkaa ilman aikaa.

Kirsi ja Kari Rintamäen perheeseen kuuluu kolmen aikuisen tyttären lisäksi länsiylämaanterrieri Luna. Perheen silmäterä harrastaa kaverikoirana toimimista, mikä vie emännän säännöllisesti vierailemaan muun muassa vanhainkotiin.

Koko perheen yhteinen harrastus on mökkeily, samoin matkailu ja erilaiset kulttuuriharrastukset kuuluvat yhteisiin kiinnostuksen kohteisiin. Yöpöydällä odottaa pino kirjoja, joihin on kunnolla aikaa paneutua kiireettömillä lomilla.

Mitä vuoden erityisopettaja antaisi neuvoksi nuorelle opettajalle?

– Kuuntele lasta. Ole avoin uusille asioille ja luota siihen, että elämä kantaa.

Opettajat eivät hyödynnä kirjallisuuden opetuksessaan tasapuolisesti erilaisia työtapoja vaan suosivat yksilöllisiä menetelmiä, selviää tuoreista Lukuklaani-tutkimustuloksista. Lukupiirioppaan soisi kuluvan käytössä nykyistä enemmän.

Lukutavoissa painotetaan itsekseen lukemista tunnilla tai kotona, ja vähemmän yhteisöllisiä menetelmiä, pareittain tai ryhmissä lukemista. Lukuvinkkaus ja lukudiplomi ovat lukemaan sitouttamisen menetelminä suosituimmat. Useimmiten luettua kirjaa myös käsitellään niin ikään yksilöllisillä tehtävillä. Huolestuttavaa on, että osa opettajista ei käsittele luettua kirjaa lainkaan.

Ristiriistaisesti opettajien itsearvioinnin mukaan menetelmien myönteisimmät vaikutukset liittyvät juuri yhteistoiminnallisiin työtapoihin. Esimerkiksi valtaosa lukupiirejä käyttäneistä arvioi niiden innostaneen sekä paljon että vähän lukevia ja kehittäneen oppilaiden taitoa keskustella lukemisesta.

Lukupiirien toteutus kuitenkin vaihtelee ja menetelmänä se tuntuu olevan monelle vieras. Kolmannes opettajista ei ole edes kokeillut lukupiirejä ja verrattain harva on hyödyntänyt Lukuklaanin lukupiiriopasta opetuksessaan. Sääli, sillä oppaan käyttökokemukset ovat positiivisia: opas on antanut uusia ideoita, auttanut lukemaan sitouttamisessa ja helpottanut opettajan työtä.

Aiempien selvitysten mukaan kirjallisuuden opetus

nykyisellään ei sitouta lukemiseen siten kuin pitäisi. Lukuklaani-tulosten valossa kirjallisuuskasvatuksessa on tarvetta lisätä menetelmällistä variaatiota ja murtaa lukemisen yksilökeskeistä kuvaa. Lukuklaanin päämääränä on tukea lukemisen yhteisöllisyyttä ja motivoida luetun reflektioon yhdessä.

Ryhmässä erilaiset lukijat jakavat kokemuksiaan, jolloin vastahakoiset tai heikommatkin lukijat voivat saada lukuinnosta kiinni.

Kyselytulokset näyttävät, että esimerkiksi lukupiireille kannattaa antaa mahdollisuus.

Alkuun pääsee Käsikirja lukupiireihin -oppaalla, jota voi soveltaa muihinkin kuin Lukuklaani-pakettien kirjoihin.

Opas on vapaasti ladattavissa osoitteessa lukuklaani.fi/alakoulu/kirjapaketit.

Ota koppi lukupiiristä 1. Aluksi valitaan vaihtoehdoista kirjasuosikit esimerkiksi järjestämällä kirjamarkkinat. Valintojen perusteella ohjaaja muodostaa lukupiirit.

2. Aloitustapaamisessa pohditaan, miksi kyseinen kirja kiinnosti ja mitä siinä voisi tapahtua.

Jaetaan kirja neljään luku-urakkaan ja sovitaan aikataulu. Tehdään kirjoista lukupiirivihkoset.

3. Lukupiirin tapaamiskerroilla 1–4 käydään viikoittain läpi oheistehtäviä ja keskustellaan kirjan herättämistä ajatuksista.

4. Lopuksi arvioidaan lukukokemusta kokonaisuudessaan sekä lukupiirityöskentelyn onnistumista.

Hyväksi havaittua n Järjestä yhteistyötä rinnakkaisluokkien kanssa, esimerkiksi lukupiirit koko luokkaasteella kuukauden ajan. n Anna lukupiiriryhmien jäsenille roolit, jotka vaihtuvat joka tapaamiskerralla. n Luo rutiineja: säännöllinen lukuhetki joka viikko samaan aikaan, lukulamppu lukemisen merkiksi, lukupesät luokan nurkkiin jne. n Kysy valmiiksi ikäryhmille suunniteltuja kirjapaketteja lukupiireihin lähikirjastostasi. n Eriytä lukupiirikirjoja. Selkokirja voi sopia S2-oppilaille tai heikommille lukijoille. n Ohjaa ryhmätyötä huolella: kaikille yhtäläinen puheoikeus ja samat vaatimukset luku-urakoista. n Kannusta palkinnoilla: oman työn tunti, luokkajuhlat… n Innosta lukukummeilla, isommat mallina pienemmille.

Lukuliike sai tuhannet lapset kirjojen pariin Valtakunnalliseen Lukuliike-kampanjaan haki mukaan 800 koulua, joista valinta osui 200:een onnelliseen. Lukukeskuksen hankkeen tavoitteena on ensisijaisesti innostaa alakoululaisia lukemaan ja toiseksi kerätä tietoa, miten kouluissa lukemista edistetään ja mitä apuja opettajat tarvitsevat lukukulttuurin lisäämiseksi.

Ykköstoiveeksi nousi innostavien esikuvien saaminen lukemisen tueksi. Jos kuuluisa laulaja tai urheilija lukee, vaikutus on suuri ja nopea nuoriin lukijoihin. Digitaalisen kulttuurin aikana opettajat painottivat kautta Suomen lukemisen merkitystä ja eri-

laisten mediatekstien tulkinnan opettelua.

Lukukeskuksen kampanja tulee kreivin aikaan, koska kirjojen parissa vietetty aika on erityisesti nuorten piirissä suuressa muutoksessa. Jyväskylän yliopiston VUOKKOtutkimuksen mukaan 2–3-vuotiaat viihtyivät tarinaympäristöissään mieluummin kirjojen parissa kuin digitaalisten laitteiden maailmassa. Kuusivuotiaille tilanne on jo toinen; ikäryhmässä televisio on vallannut kirjojen maailman ja mobiililaitteita käytetään selvästi enemmän kuin aiempina elinvuosina.

Muutos kiihtyy mobiililaitteiden käyttöön alakoulun ensimmäisillä vuosiluokilla.

TIETOLAATIKKO:

Lukuklaani on Suomen Kulttuurirahaston ja Kopiosto ry:n rahoittama hanke, jolla tuetaan lasten ja nuorten lukuharrastusta.

Syksyllä 2018 ala- ja yhtenäiskouluihin jaettiin Lukuklaani-kirjapaketit sekä Käsikirja lukupiireihin -oppaat. Hankkeen tutkimusosio kartoittaa kirjallisuuskasvatuksen hyviksi havaittuja menetelmiä ja vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Tulokset perustuvat alakoulujen opettajilta 2017–2019 kerättyihin kyselyaineistoihin.

31

Miten käytät lääkettäsi oikein?

Vinkkejä moneen oppiaineeseen Lääkekasvatussivusto www.laakekasvatus.fi on Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylläpitämä sivusto, jossa tarjotaan yleistietoa lääkkeistä ja valmista opetusmateriaalia peruskoulun opettajille.

Sivustolla on valmiita tehtäviä sekä laajempia opiskelukokonaisuuksia, joiden tavoitteena on opettaa lapsille lääkkeiden oikeaa käyttöä. Tyypillisiä lasten sairauksia -sivulla opettajat on huomioitu erityishuomioita opettajille -kappaleilla. Koululaiset voivat pelata sivustolla itsenäisesti TroppiOppi-peliä, josta löytyy haastetta vanhemmillekin. Suomenkielisen sivuston rinnalla toimivat ruotsinkielinen ja suppeampi englanninkielinen sivusto.

Lääkekasvatuksen tavoitteena on opettaa lapsia:

Mitä on lääkekasvatus?

n järkeviksi lääkkeiden käyttäjiksi. n muistuttaa, että tarkoituksenmukaisin hoitokeino vaivaan voi olla myös lääkkeetön hoito n keskustelemaan lääkkeisiin liittyvistä asioista lääkärin vastaanotolla ja apteekissa. n hakemaan tarvittaessa tietoa lääkkeestään, arvioimaan tiedon luotettavuutta ja soveltamaan sitä omaan tilanteeseensa.

Lääkekasvatusta lapsille Tutkimusten perusteella luokka-asteet kolmannesta kuudenteen ovat osoittautuneet parhaimmiksi aloittaa lääkekasvatus. Alakoululaisten tutustuttaminen lääkkeiden käyttöön voi tuntua opettajasta hankalalta. Lääkekasvatus-sivuston opetusmateriaalin avulla lääkkeiden oikeaa käyttöä voi opettaa havainnollisesti ja kiinnostavasti.

Lapsilla on usein jo kouluun tullessaan lääkkeisiin ja niiden käyttöön liittyviä asenteita ja käsityksiä, jotka he saattavat suhtautua lääkkeisiin varauksellisesti ja heillä voi olla jopa pelkoja niitä kohtaan.

Lasten olisikin hyvä oppia, että lääkkeitä tarkoituksenmukaisesti käyttämällä niistä saadaan parhaiten hyödyt ja on mahdollista välttyä haitoilta. Jokainen joutuu käyttämään lääkkeitä jossain elämänsä vaiheessa ja joskus lääkkeiden käyttö voi olla elintärkeää.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean lääkekasvatussivuja on kehitetty tutkimustiedon pohjalta yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston sosiaali-

32

farmasian, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen tutkijoiden kanssa.

Lääkkeiden oikean käytön opettaminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa osana laajempia kokonaisuuksia, kuten itsehoito tai kansansairauksien hoito.

Sivujen opiskelukokonaisuudet pohjautuvat SSI-menetelmään (socio-scientific issues), joka linkittää oppisisällöt luontevasti oppilaan arkielämään ja tekee opiskelun kohteena olevista asioista merkityksellisiä oppilaille. Lääkekasvatussivulta jokaisen tehtävän materiaaleista löytyy viittaus opetussuunnitelmaan ja tiedostoon, johon on koottu lääkekasvatuksen ydinsisällöt ja keskeiset käsitteet nykyisen opetussuunni-

telman mukaisesti. Lääkekasvatuksen ydinsisällöt ja käsitteet ovat sisällytettävissä 1.–6. luokkien ympäristöopin ja 7.–9. luokkien terveystiedon sisältöalueisiin. Lääkekasvatussivustoa voi hyödyntää myös muissa oppiaineissa.

Saadun palautteen perusteella esimerkiksi kielten opettajat etsivät valmiita tekstejä ja tehtäviä eri aihealueista, sillä lääkekasvatussivuilta tekstiä löytyy ruotsiksi ja englanniksi. Aineistoa lääkkeiden hävittämisestä tai lääkkeen elinkaaresta voi hyödyntää esimerkiksi biologiassa, kemiassa tai kotitaloudessa.

Artikkelin ovat kirjoittaneet Päivi Kiviranta ja Katri Hämeen-Anttila Fimeasta.

Kansainvälisyys korostuu opettajankoulutuksissa JAAKKO LOUHIVUORI, TEKSTI

Opettajat mielletään helposti avarakatseisiksi ja monikulttuurisuutta ymmärtäväksi. Vai pitääkö väite paikkansa? Ensimmäistä kertaa on tutkittu, miten globaalit näkemykset rakentuvat Suomen ja Japanin opettajankoulutuksissa.

Luokkahuoneissa erilaisten kulttuurien tuntemuksella ja hyödyntämisellä on entistä enemmän tarvetta. Lisäksi luokanopettajat liikkuvat yhä useammin maailmalla niin vapaalla kuin kansainvälisissäkin työtehtävissä.

– Globaalien näkökulmien kehittämiselle ja hyödyntämiselle on ensiarvoisen tärkeää saada henkilökohtaisesti kulttuurienvälisiä kokemuksia. Aikaisemmalla kokemuksella, tai niiden puutteella, on ratkaiseva merkitys oppimisen mahdollisuuksille, painottaa Kiyoko Uematsu-Ervasti.

Hän on väitellyt opettajankoulutuksen globaaleista merkityksistä Oulun yliopistosta. Tutkijalle itselleen oli yllättävää suomalaisten ja japanilaisten näkemyserot.

– Maailmankuvien hahmottamisessa japanilaiset opiskelijat korostivat enemmän nationalistisia näkemyksiä kuin suomalaiset. Suomalaiset luokanopettajiksi valmistuvat painottivat enemmän humanististen periaatteiden tärkeyttä. Toisaalta molempien maiden opettajiksi opiskelevat näkivät yhtenä perustehtävänään oppilaidensa maailmankansalaisuuteen kasvattamisen, Uematsu-Ervasti korostaa.

Kokemus avartaa Eroja katsomuskannoille syntyi myös

Faktalaatikko

Kiyoko Uematsu-Ervasti keräsi tutkimusaineistonsa Suomesta ja Japanista. Vertailussa löytyi paljon yhteistä ja yllättävä ero kansallisessa ajattelussa.

aiemmasta opettajakokemuksesta ennen varsinaista opettajankoulutusta.

– Oli yllättävää kuulla, että joillakin suomalaisilla opettajaopiskelijoilla oli aikaisempaa työkokemusta alalta. Juuri tällä työkokemuksella oli keskeinen ja positiivinen rooli globaalien näkökulmien muokkautumisessa.

Uematsu-Ervasti painottaa sosiokulttuurisia ja rakenteellisia eroja, jotka edistävät opiskelijaopettajien näkemysten rakentumista molemmissa maissa.

Niin Japanissa kuin Suomessakin korostettiin opetussuunnitelman merki-

n Niin Japanissa kuin Suomessakin tunnistetaan monikulttuurisuuden merkitykset opettajan työssä ja opettajankoulutuksessa. n Suomalaisten opettajaopiskelijoiden maailmankuvat osoittivat kriittistä suhtautumista globalisaatioon. n Japanilaiset opiskelijat osoittivat merkkejä nationalistisista ihanteista, jotka saattavat olla seurausta kansallisesta kansainvälistymispolitiikasta. n Tutkimuksen mukaan opettajien ymmärrys globaalista ymmärryksestä ja kulttuurienvälisestä toiminnasta kehittyy henkilökohtaisten kokemusten kautta.

tystä kulttuurienvälisen kanssakäymisen ymmärtämisessä.

– Suunnittelen parhaillaan tutkimusprojektia, jossa yhdistyvät virtuaalinen ja kasvotusten tehtävä yhteistyö opiskelijan kriittisen heijastuskyvyn kehittämiseksi. Olisi ihanteellista kutsua sekä suomalaisia että japanilaisia yliopistoja sekä kouluja osallistumaan kursseihin ja tutkimaan vaikutuksia globaalien näkökulmien kehityksessä.

Uematsu-Ervasti keräsi väitöstutkimuksen aineistonsa Oulun ja Hiroshiman opettajankoulutuslaitoksista.

MITEN OLISI SEIKKAILU ERÄMAASSA? Nuorisokeskus Metsäkartanon leirikoulu on ihan omanlaisensa seikkailu. Lähde vaellukselle erämaahan, ui, lumikenkäile tai tutki koskematonta luontoa, syö eväät turvekammissa ja nuku makeasti ikihonkien huminassa tähtitaivaan alla. Tai jotain ihan muuta?

Sinä päätät, me järjestämme!

Kysy lisää leirikouluistamme ohjelmapalvelut@metsakartano.com 040 839 6354 metsakartano.com

33

Asian ytimessä EMMA SAURE, teksti

Perheongelmat näkyvät monin tavoin Lapsen akuutit kotitilanteet on hyvä huomioida kouluarjessa, sillä perheongelmat heijastuvat lapsen käytökseen ja oppimiseen moninaisesti. Koulun tukitoimet voivat auttaa lasta, jolla on taustalla kuormittavia tekijöitä perheessään.

Tavallinen perheen kohtaama kriisi on vanhempien avioero, jonka lapsi voi kokea pelottavana ja ahdistavana. Myös vanhemman sairastuminen aiheuttaa lapsessa monenlaisia tunteita. Pitkäkestoisista perhetilannetta kuormittavista tekijöistä tavallisimmat ovat huono sosioekonominen asema sekä vanhemman krooniset sairaudet.

Monenlaiset akuutit kriisit voivat kohdata oppilaan perhettä. Suurimpia mahdollisia kriisejä ovat vanhemman tai sisaruksen kuolema. Nämä ovat onneksi harvinaisia, mutta todennäköisesti jokainen opettaja kohtaa ainakin yksittäisiä tällaisia tilanteita työuransa aikana. Tavallisempia kriisejä ovat vanhemman vakava sairastuminen, kuten syöpäsairaus, tai vanhempien avioero, joka vaikuttaa paljon lapsenkin arkeen. Myös isovanhempien kuolema voi olla lapselle iso kriisi, jos

34

isovanhemmat ovat olleet läheisiä. Kriisin keskellä lapsi kokee usein pelkoa, ahdistusta ja turvattomuutta.

Lasten reaktiot vaihtelevat Akuutissa kriisitilanteessa lapsi oireilee monin tavoin. Keskittyminen heikentyy, ja oppilas voi olla vetäytyvä ja poissaolevan oloinen. Jotkut voivat reagoida myös muuttumalla levottomiksi ja äänekkäämmiksi sekä alkamalla häiritä luokassa muita. Lapsi voi olla myös itkuinen, huonotuulinen ja väsynyt. Kavereiden kanssa voi tulla riitoja. Aina opettaja ei välttämättä ole tietoinen, että lapsella on kotona akuutti kriisi. Tällöin oppilaan käytös voi olla muuttunut siitä, millaista se on tavallisesti, ilman, että opettaja on tietoinen syystä. Jos opettaja huomaa lapsen käytöksen muuttuneen ilman selkeää syytä, asiasta on tärkeää olla yhteydessä kotiin, jolloin opettaja saa todennäköisesti tietää perheen tilanteesta.

Kun opettaja on tietoinen perhettä kohdanneesta akuutista kriisistä, tilanne on tärkeää huomioida myös koulussa. Muutamaa päivää pidempi poissaolo koulusta ei yleensä ole tarpeellista eikä edes hyödyllistä, koska rutiinit ja tavalliset arkipäivän asiat tuovat lapselle turvaa kriisitilanteessa. Koulunkäynti siis useimmiten tukee lapsen selviytymistä.

Lapsi ei välttämättä kuitenkaan kykene keskittymään niin hyvin kuin tavallisesti, koska hänen ajatuksensa ovat kotitilanteessa. Tällöin koulun vaatimuksia voi olla hetkellisesti tarpeen keventää.

Esimerkiksi kokeisiin osallis-

tumista voi siirtää myöhemmäksi, samoin laajojen tehtävien palautusaikatauluja.

Kotitehtävien tekemättä jättämisen voi antaa anteeksi ilman, että sitä merkitsee unohduksena tai huomioi arvostelussa. Voi olla myös tarpeen tarjota lapselle ylimääräisiä taukoja tai vaikkapa mahdollisuus viettää välitunnit sisällä muiden mennessä ulos. Luokan edessä esiintymistä, kysymyksiin vastaamista tai tunnilla aktiivisena olemisen vaatimuksia voi vähentää. Tärkeää on, että lapsi saa osallistua oman jaksamisensa mukaisesti. Olennaista on mitoittaa kevennykset oikein. Liiallinen erityistilanteen korostaminen voi lisätä lapsen stressiä. Opettajan pitääkin pohtia, millaiset tukitoimet ovat tarpeen juuri kyseisessä tilanteessa juuri kyseiselle lapselle.

Vakavan kriisin kohdatessa lapsen perhettä, esimerkiksi toisen vanhemman tai sisaruksen kuollessa äkillisesti, ovat koko perheen voimavarat vähentyneet. Voi siis olla, että lapsen vanhemmilla on tavallista vähemmän voimia tehdä yhteistyötä koulun kanssa. Tällöin opettaja voi olla tavallista aktiivisempi, ja ehdottaa koulutyön keventämistä vanhemmille ilman, että vanhempien täytyy itse olla erityisen aktiivisia asiassa. Jos lapselle ei ole tarjottu tukea jo muuta kautta, niin opettajan on hyvä ohjata oppilas koulupsykologille saamaan tukea kriisiin.

Köyhyys aiheuttaa ulkopuolisuutta Huono-osaisuus ja köyhyys vaikuttavat lapseen kokonaisvaltaisesti. Köyhyyden taustalla olevat syyt, kuten sairaudet ja työttömyys, voivat lisätä kuormitusta.

Lapsen näkökulmasta köyhyys aiheuttaa ulkopuolisuutta ja osattomuutta. Ystävyyssuhteiden ylläpito voi olla hankalaa, jos ei pysty osallistumaan yhteisiin harrastuksiin. Voi myös olla, ettei lapsella ole älypuhelinta, mikä jättää ulkopuolelle

”Lapsi saattaa olla jatkuvasti huolissaan siitä, kuinka hänen perheensä pärjää”.

kaveripiireistä.

Koulussa köyhyys näkyy puutteellisina varusteina sekä kykenemättömyytenä osallistua retkiin, joissa pitäisi maksaa itse esimerkiksi bussimatka. Tämän vuoksi koulussa ei saisikaan olla maksullisia retkiä. Myös kavereiden synttäreille osallistuminen voi olla mahdotonta, jos päivänsankarille kuuluisi viedä lahja.

Lapsi saattaa olla jatkuvasti huolissaan siitä, kuinka hänen perheensä pärjää. Köyhyys voi aiheuttaa itsetunto-ongelmia sekä kaventaa käsitystä siitä, mihin pystyy ja millainen oma tulevaisuus voi olla. Itsetunto-ongelmat ovat ymmärrettävä seuraus, jos omat vaatteet ja tarvikkeet ovat aina huonompia kuin muiden vastaavat.

Köyhyys altistaa myös kiusaamiselle. Sosioekonomisesti huono-osaisesta perheestä tuleva lapsi voi tarvita tukea minäpystyvyyden muovaamiseen ja ylläpitämiseen sekä kaverisuhteiden muodostamiseen.

Lapsi voi tarvita myös tukea siihen, että hän uskaltaa uskoa, että hän voi itse vaikuttaa omaan elämäänsä.

Sairaudet iso kuormittaja Vanhemman krooninen fyysinen tai psyykkinen sairaus on toinen tavallinen pitkäaikainen kuormitustekijä lapselle.

Kroonisesti sairas vanhempi ei välttämättä jaksa olla lapsen tukena niin hyvin kuin terve vanhempi. On tärkeää muistaa, että tällaisessa tilanteessa vanhempi kokee usein jo valmiiksi riittämättömyyttä, jolloin koulusta ei kannata viestittää, että huoltajan pitäisi tehdä lapsen kanssa enemmän ja paremmin asioita. Tämän sijaan opettaja voi miettiä vanhem-

man kanssa yhdessä, mistä perheelle löytyisi lisätukea. Jos koululla on tarjolla läksykerhoja, oppilas on hyvä ohjata tällaiseen. Monilla paikkakunnilla on tarjolla myös kaveri- tai kummitoimintaa, jossa lapselle voidaan tarjota vapaaehtoinen aikuinen tueksi. Oman paikkakunnan mahdollisuuksista voi ottaa selvää, ja ehdottaa perheelle tällaista. Tilanteessa, jossa vanhempien kyky huolehtia lapsen asioista on selvästi heikentynyttä, on myös tärkeää aina miettiä, olisiko lastensuojeluilmoitus tehtävä. Lastensuojelu tuntuu vanhemmista usein pelottavalta, mutta lastensuojelun kautta on tarjolla monia tukitoimia, jotka voivat auttaa lasta myös jaksamaan koulussa paremmin.

Päihdeongelmia ja perheväkivaltaa Vanhempien päihdeongelmat ovat suuri kuormitustekijä lapsen arjessa ja ne vaikuttavat kokonaisvaltaisesti lapsen hyvinvointiin. Lapsista hieman alle kymmenen prosenttia kärsii vanhempiensa päihteiden käytöstä. Tämä tarkoittaa vähintään yhtä lasta jokaisella kahdenkymmenen oppilaan luokalla. Vanhempien päihdeongelmat aiheuttavat lapselle turvattomuutta, pelkoa ja jättävät hänet pärjäämään yksin. Lastensuojeluilmoitus tuleekin tehdä herkästi, jos opettaja huomaa tai epäilee oppilaansa vanhemmilla olevan päihdeongelmia. Samoin on toimittava epäiltäessä perheväkivaltaa, joka aina vaarantaa vakavasti lapsen turvallisuutta ja hyvinvointia.

Lapsi yrittää useimmiten suojella vanhempiaan, eikä siksi yleensä kerro suoraan perheväkivallasta. Opettajan epäilys tilanteesta voi herätä epäsuorasti, esimerkiksi lapsen selittämättömien ja toistuvien

vammojen seurauksena. On hyvä muistaa, että opettaja on velvollinen tekemään tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen ja että lastensuojeluilmoitusta tehtäessä ei tarvitse olla varmaa tietoa, epäily riittää.

Opettaja on tuttu, turvallinen aikuinen Opettaja on monelle lapselle todella tärkeä, tuttu ja turvallinen aikuinen. Opettaja voi auttaa lasta sekä tilanteenmukaisten tukitoimien avulla että olemalla läsnä oppilaan elämässä kriisienkin keskellä. Erilaisten, sekä lyhytkestoisten että pitkäkestoisten, perhettä koskettavien vaikeuksien osalta on ensimmäisenä tärkeää varmistaa tukitoimien riittävyys ja tarvittava muu ulkopuolinen apu. Tämän jälkeen arjessa opettaja on se aikuinen, joka vanhempien jälkeen näkee lasta eniten. Tämän vuoksi opettaja voikin olla lapselle korvaamaton tuki muun elämän järkkyessä.

Emma Saure

Emma Saure on psykologi ja neurotieteen maisteri, joka on työskennellyt lasten ja nuorten kanssa erikoissairaanhoidossa, koulupsykologina sekä perheneuvolassa.

Sauren ammatillisia mielenkiinnon kohteita ovat erityisesti autismikirjo, oppimisvaikeudet sekä mielenterveydenhäiriöihin liittyvät neuropsykiatriset piirteet. Tällä hetkellä Saure tekee väitöskirjaa psykologian alalta ja työskentelee free lancer -toimittajana.

35

Uutuuskirjat

Vakavien aiheiden lastenkirjoja

sempi aihe, mutta niistäkin kertovia kirjoja ilmestyy aina välillä.

Keppihevosia harrastava poika

Kiusattu poika ja kovistyttö

Syömishäiriöoireilua

Koulukiusatusta supersankari

Kiusaaja kumittelee

Monenlaisia perhehuolia

A

I

M

K

K

K

Malin Klinberg: Patrik ja superseniorit, kuvitus Tiina Konttila, S&S 2019.

Henna Helmi: Lähes täydellinen Miisa, Tammi 2019.

Elias & Agnes Våhlund: Käsikirja supersankareille, suom. Arja Kantele, S&S, 2019.

Annika Eräpuro: Hili, Ola ja operaatio aavejahti, Karisto 2019.

Kristina Ohlsson: Lasilapset, 2018, Hopeapoika, 2018, Kivienkelit, 2019, suom. Pekka Marjamäki, WSOY

Arja Puikkonen: Liitopoika, Karisto 2019.

36

let ovat myös esillä lastenkirjoissa, usein lohdullisesti ja ratkaisuja etsien.

Kirjoissa on poikkeuksetta jonkinlainen onnellinen loppu. Mielenterveyden ongelmat ovat hieman harvinai-

keventää lukukokemusta sekä tuo mukaan huumoria ja iloisempia teemoja.

Koulukiusaaminen on tavallinen aihe lastenkirjoissa. Kiusaamiseen löytyy tarinoissa usein jonkinlai-

kua on kiusattu koulussa, minkä vuoksi hän vaihtaa koulua.

Uudessa koulussakaan kavereiden saaminen ei ole helppoa, koska Akua kiinnostavat erilaiset asiat kuin muita luokan poikia. Lisäksi kiusaajat entisestä koulusta ilmestyvät norkoilemaan nykyisen koulun lähistölle.

Aku tykkää tehdä käsitöitä, ja hän myykin itse tekemiään keppihevosille tarkoitettuja riimuja. Riimujen tekemisen myötä Aku tempautuu mukaan keppihevosten maailmaan, vaikka hänen omat vanhempansakaan eivät meinaa hyväksyä harrastusta. Keppihevosten myötä Aku huomaa lopulta ystävystyneensä muutaman luokan tytön kanssa.

Kirjassa kuvataan kiusaamista, erilaisuutta ja kaverihuolia. Kirjan päähenkilö on yläkoulussa seitsemännellä luokalla, mutta kirja sopii hyvin alakoulun viimeisten luokkien oppilaiden luettavaksi.

rene, luokan ilkein tyttö, kiusaa Patrikia joka päivä niin pahoin, ettei Patrik haluaisi enää mennä kouluun.

Patrikia harmittaa varsinkin silloin, kun muut kuulevat Irenen nimittelevän häntä. Eräänä päivänä kouluun menemisen sijaan Patrik hyppääkin bussin kyytiin, johon tulee joukko eläkeläisiä. Eläkeläiset paljastuvat supersenioreiksi, joilla on oma salaseura. Superseniorit huomaavat, että yksi heidän jäsenistään on otettu panttivangiksi. Patrik pääsee mukaan jännittävään pelastusoperaatioon, johon Irenekin on sotkeutunut. Kirjassa taustoitetaan myös Irenen ajatuksia siitä, miksi hän kiusaa Patrikia.

Irenen äiti ei tee mitään muuta, kuin istuu kotona ja miettii sisustamista, eikä Irene halua, että hänestä tulee samanlainen. Ratkaisuksi hän on keksinyt, että hän yrittää olla kovis ja täten ilkeä muille. Kirja on helppolukuinen ja sopii alakoulun alimpien luokkien oppilaille.

nen ratkaisu, ja monissa kirjoissa myös avataan sitä, miksi joku kiusaa.

Aiheesta kertovat kirjat voivat auttaa sekä kiusattua että kiusaajaa.

Koulukiusaamisen ohella kaverisuh-

teiden huolia käsitellään lastenkirjoissa. Kaverisuhteissa voi olla monenlaisia kiemuroita, väärinkäsityksistä siihen, että kavereita on vaikea saada oman erilaisuuden vuoksi. Perhehuo-

Mukavien teemojen ohella lastenkirjoissa käsitellään monenlaisia vaikeuksia kiusaamisesta perheongelmiin.

Vaikeisiin aiheisiin pureudutaan usein jonkin muun teeman ohessa, mikä

iisa harrastaa taitoluistelua, jossa hän kilpailee korkealla tasolla. Uuden kilpailun lähestyessä Miisa huomaa, että vähän aikaa sitten kilpailua varten ostettu puku on käynyt liian pieneksi. Miisasta tuntuu, että hän on liian iso, ja hän päättää vähentää syömistä. Miisan uusi ystävä, Lumi, on myös hyvin tarkka syömisistään, jottei hänen painonsa nousisi. Yhdessä tytöt ottavat myös mallia kuuluisasta, hyvin laihasta taitoluistelijasta, ja päättävät yrittää olla kuten tämä. Kirjassa käsitellään kehon muuttumista, itsensä hyväksymistä ja kehopositiivisuutta. Miisan syömishäiriöoireilu selviää kirjassa lopulta keskustelujen avulla, ja kirjalla onkin onnellinen loppu. Kirja on itsenäinen jatko-osa sarjaan, jonka aikaisemmissakin kirjoissa on seurattu Miisan taitoluisteluharrastusta. Kirja sopii alakoulun ylimpien luokkien oppilaille, ja erityisesti tytöille.

äsikirja supersankareille on sarjakuvakirja, jossa käsitellään kiusaamista ja muiden auttamista.

Alisaa kiusataan hänen höröttävistä korvistaan, ja kiusaamisen vuoksi Alisa pakenee kirjastoon, jossa hän saa olla rauhassa. Yhtenä päivänä Alisa päättää, että hän ei jaksa enää kiusaamista. Kirjastosta löytyneen supersankarikirjan avulla Alisa alkaa harjoitella erilaisia taitoja, kuten lentämistä ja eläinten kielillä puhumista. Saatuaan mummoltaan lahjaksi vielä punaisen vaatteen Alisa onkin valmis supersankariksi, joka auttaa pulaan joutuneita. Kiusaamista käsitellään kirjassa sekä tunnetasolla että toiminnan kautta. Koulukiusattu voikin saada rohkaisua kirjasta, kun taas kiusaajaa kirja voi herätellä miettimään omaa toimintaansa.

Kirja on lennokas ja helppolukuinen kertomus, joka sopii niillekin oppilaille, jotka eivät ole aina motivoituneita lukemaan.

aksoset Hili ja Ola jäävät kotiin, kun heidän astronautti-vanhempansa lähtevät avaruusmatkalle. Kaksosten kanssa kotiin jäävät Heka-koira ja naapurin neiti Än, joka on luvannut huolehtia lapsista.

Hili saa uuden kaverin naapuriin muuttaneesta ujosta Zeldasta, ja yhdessä lapset rakentavat agilityesteitä koiralle. Toinen uusi naapuri, Pentti, kiusaa kuitenkin Hiliä.

Pentti ilkkuu Hilin tekemisiä, ja Hili epäilee, että Pentti on syypää myös rikottuihin agility-esteisiin.

Tarina saa lopulta aavemaisia käänteitä, kun Hili alkaa epäillä, että läheisellä autiotalolla kummittelee.

Hili selvittää lopulta niin kummitusjutun kuin kiusaamisenkin.

Kirjan loppupuolella Pentti kertoo kiusaavansa, koska on yksinäinen.

Kirja on vauhdikas mutta helppolukuinen ja sopii monenlaisille lukijoille.

EMMA SAURE, TEKSTI

irjatrilogian aloitusosassa Billien isä on juuri kuollut ja Billie muuttaa äitinsä kanssa uuteen kaupunkiin salaperäiseen taloon.

Toisessa kirjassa Aladdinin vanhemmilla on taloushuolia ja he miettivät muuttamista takaisin kotimaahansa Turkkiin. Aladdin ei kuitenkaan haluaisi muuttaa, koska kaikki hänen ystävänsä asuvat nykyisessä maassa.

Kolmannessa kirjassa Simonan mummi sairastuu vakavasti ja lopulta kuolee. Kirjat ovat monitahoisia kertomuksia, jossa käsitellään vakavia aiheita taidokkaasti. Kirjojen juoni tuo keveyttä ja jännitystä vakavien aiheiden lomaan. Jokaisessa kirjassa lapset joutuvat keskelle salaperäisiä kummitusmaisia tapahtumia, jotka liittyvät johonkin arvoitukseen.

Kirjat ovatkin kiehtova sekoitus kummitustarinoita ja salapoliisiromaaneja. Kirjat sopivat alakoulun ylimpien luokkien oppilaille.

37

Jokaisessa meissä on

Veteläinen

sankariainesta

H

Viimeinen ateria erätyskello pirisi. Joko nyt? Vielä viisi minuuttia. Helppo päivä. Meillä on tänään sirkustyöpaja. Veteläinen on vastuuhenkilönä järjestänyt kaiken. Aikaistettu ruokailu ja hernekeittoa pajanpitäjille. Käännän vielä kylkeä ja sitten tupakalle parvekkeelle.

Kaikesta huolimatta saavuin ajoissa paikalle. Vastassa olivat pelle ja Veteläinen. En ole koskaan innostunut klovneista. Leijonankesyttäjät ja Veteläinen. Ehkä. Sirkusporukalla oli palloja, jotka oli tarkoitettu jonglööraukseen. Veteläinen kokeili niitä ja sai kolme palloa pysymään ilmassa. Minuakin rupesi naurattamaan ison miehen innostuneisuus.

Toimme joukkomme liikuntasaliin ja laskimme väliverhon, koska yläkoulun tytöt olivat toisella puolella venyttelemässä. Ajattelin lähinnä Veteläistä ja sitä sirkuspajan pelleä.

Paja oli loistava. Pääsimme kokeilemaan jonglöörausta. Hypimme renkaiden läpi. Myös minä ja Veteläinen. Mies ihan nuorentui silmissä, vaikka pajassa ei ollut käärmenaista.

Veteläinen hyppäsi renkaan läpi täysin omalla tyylillä. Läpi mentiin, vaikka vähän sattuikin.

Vähän niin kuin työelämässä. Ja vähän kuin työelämässä Veteläinen nauroi vastoinkäymisille.

Myös minua ja oppilaita nauratti. Klovni pyöri Veteläisen ympärillä osoittaen häntä sormellaan taputellessaan pulleaa vatsaansa. Silloin minä otin ohjat käsiini.

– Tässä koulussa ei ilkuta epäonnistumisille. Ei vierailijat, eivätkä oppilaat, ohjeistin punanenää.

– Tämähän on vain pellen rooli, hän änkytti.

– Meillä on täällä toistakymmentä pelleä. Otatko mukaasi? kysyin jo tuohtuneena.

Muuten paja meni hyvin. Kaikilla oli hauskaa siirtyessämme ruokailuun. Veteläinen, tuo vanha hernekeitto-hifistelijä, otti taskustaan pakastepussin ja ravisteli sipulit keiton päälle.

Nyt keitto todellakin maistui.

Kävin antamassa kesken ruokailun Veteläiselle huomioliivin.

– Muistathan, että sinun pitää mennä valvomaan ruokavälituntia, tokaisin hänelle.

SARI TURUNEN, TEKSTI VEIKKO SOMERPURO, KUVA

P

aikoillenne, valmiit, hep! Suunnitteletpa toiminnallista oppituntia, luokkahengen nostatusta tai etsit liikunnallista tekemistä kouluyhteisölle, Koululiikuntaliiton materiaalit innoittavat opettajia ja koululaisia löytämään oman liikkumiskipinänsä.

Tutkitusti liikkuminen aktivoi aivoja, tehostaa oppimista ja lisää yhteisöllisyyttä.

– Useimmat materiaaliamme ovat maksutta ladattavissa nettisivuiltamme ja niiden avulla on helppo lisätä liikettä koulupäiviin. Juoksu-, Pallo-, Pyörä-, Temppu- ja Vesisankareiden monipuolisia materiaaleja hyödynnät osana eri oppitunteja, ilmiöviikkoja, teemapäiviä, väli- tai kerhotunteja, kertoo liikunta-asiantuntija Sari Turunen Koululiikuntaliitosta.

Sankarit-toiminta tarjoaa jokaiselle koululaiselle mahdollisuuden osallistua ja kokea

38

liikkumisen iloa omista lähtökohdistaan.

– Kerätkää luokkana maraton Juoksusankarit-radalla tai kiertäkää temppurataa, rakentakaa lähimetsään pyörärata, kaksintaistelkaa entisajan ritarien tavoin pehmopeitsillä pyörä ratsuna tai kokeilkaa vesipelastusviestiä. Tässä on muutamia esimerkkejä toiminnoista, listaa Turunen.

Sankarit-tehtävien avulla opetat eri oppiaineita, kuten matematiikkaa, englantia, maantietoa ja äidinkieltä. Tunnit ovat sovellettavissa eri luokka-asteille.

Toiminallinen opetus vaatii opettajalta ennakkovalmisteluja, mutta palkitsee oppilaiden innokkuutena oppia. Tämä tuli esille pro gradu -tutkimuksessa, jossa tutkittiin kouluissa järjestettyä toiminnallista Vesisankarittapahtumaa koululaisten näkökulmasta.

– Materiaalimme helpottavat opettajan työtä ja auttavat toiminnallisen opetuksen toteuttamisessa, innostaa Turunen.

Power Mover on jo yli 20 vuotta villinnyt luokkia, oppilaita ja opettajia tanssin huumaan. Valmiista tanssiohjelmista saa luotua esityksen koulun eri tilaisuuksiin.

Kevään kruunaa tanssikisa, johon oppilaat suunnittelevat itse koreografian ja puvut.

Kilpailuhenkisille koululaisille on tarjolla useiden lajien yksilökilpailuja sekä palloilusarjoja yläkoululaisille ja lukiolaisille.

Sari Turunen rohkaisee kouluyhteisöjä liikkumaan ja muistuttaa, että opettajien sekä vanhempien esimerkki liikuttaa lapsia.

– Koulun yhteiset teemapäivät, joihin vanhemmat kutsutaan liikkumaan, ovat monessa koulussa perinne. Sankaritteemoista saa hauskan ja iloisen liikuntahetken eri ikäisille tai tapahtuman voi rakentaa vaikka juoksun ympärille, kuten Hauholla on tehty jo useana vuonna.

Lisätietoja www.kll.fi

Veteläinen kiitteli huomiosta ja ryhtyi hotkimaan keittoaan. Menin omaan pöytääni. Hetken päästä kuulin takanani valtavan naurunremakan. Näin, että pelle teki yökkäämiseleitä ja osoitteli Veteläistä sormellaan. Menin katsomaan ja huomasin, että nyt ei ole naurunpaikka. Sanoin pellelle, että nyt paras häipyä koko kaupungista. Annoin keittäjälle huomioliivin ja käskin hänet pääkadun varteen ohjaamaan ambulanssia. Soitin hätänumeroon ja tyhjensin ruokalan.

– Luokkiin ja heti, käskytin.

Veteläinen oli hotkaissut ruisleivän väärään kurkkuun. Heimlichin ote ei auttanut. Pulssi ei tuntunut. Rupesin elvyttämään. Kohta paikalla oli ensihoidon yksikkö sähköä tarjoamassa sähkönsiniset valot vilkkuen.

Työkaverit veivät minut pois. Sanoin tulevani toimeen itsekin. Menin teknisen työn luokan maalihuoneeseen. Sytytin tupakan ja näin, että ambulanssi lähti kiireettömästi kohti sairaalaa.

Istuin maalihuoneessa mittaamattoman ajan. Oveen koputettiin. Siellä oli vahtimestari Pekka lippu kädessään.

– Ehtisitkö Milla tulla kaveriksi lippua nostamaan. Ja laskemaan? kysyi Pekka.

Pekan ja Millan suruliputtaessa Veteläisen ottivat sairaalassa vastaan lääkintävahtimestarit.

– Hei Laamanen, tulehan katsomaan. Kaverilla on ruokalusikka kädessä. Pitäisiköhän lähettää se kouluun takaisin? ihmetteli vahtimestari.

Laamanen tuli paikalle ja otti lusikan Veteläisen nyrkistä ja heitti sen nurkkaan.

39

Oletteko lähdössä luokkaretkelle?

TUOTTO 6,10 € / PKT

Tarjoamme helpon ja luotettavan tavan luokkanne varainhankintaan

Ota yhteys myyntineuvottelijaamme

Pesuainemyynti on tuottoisa ja turvallinen vaihtoehto, kun luokkanne suunnittelee varainhankintaa. Lukuisat koululuokat ovat hankkineet varoja toimintaansa pesuainemyynnillä ja saavuttaneet loistavia tuloksia.

Tommi Pyykkönen Puh. 050 321 5969 tommi.pyykkonen@puhtopojat.fi

Tuotteemme ovat tunnettuja ja laadukkaita pesuaineita.

Professional-sarjan tuotteissamme on tavallista pienempi annostelu sekä riittoisat pakkauskoot ja ne ovat miedosti hajustettuja tai hajusteettomia.

Lue lisää varainhankinnasta

www.puhtopojat.fi

TUOTTO 8,70 € / PKT

40

Seija Romppainen Puh. 040 771 5951 seija.romppainen@puhtopojat.fi