LAKE - Arvoista arviointiin ja taiteen perusopetuksen arvostukseen

ARVOISTA ARVIOINTIIN JA TAITEEN PERUSOPETUKSEN ARVOSTUKSEEN Pedagoginen kehittämishanke 2020-2022 Loimaan työväenopisto Naantalin Opisto 1

ARVOISTA ARVIOINTIIN JA TAITEEN PERUSOPETUKSEN ARVOSTUKSEEN Pedagoginen kehittämishanke 2020-2022 Loimaan työväenopisto Naantalin Opisto

2

SISÄLLYS 1. KEHITTÄMISHANKE LYHYESTI.................................................................................................. 4 1.1 Hanketoiminta ja sen tavoitteet ja tulokset............................................................. 4 Esimerkki: Jatkumo ideasta toiseen................................................................................ 6

2. ARVIOINNIN TYÖKALUPAKIN ESITTELY.................................................................... 11 2.1 Mitä arvioinnin työkalupakki sisältää?........................................................................11 Tietoiskut ................................................................................................................................................11 Esimerkkitehtävät............................................................................................................................11 Työyhteisön omat huomiot.....................................................................................................11

3. TIETOISKUT JA ESIMERKIT............................................................................................................ 12 3.1 Esimerkki 1: Tietoisku 4: Arvioinnin kohteet.........................................................13 Opettajan materiaali: Arviointi ja palaute teatterissa ..................................15

3.2 Esimerkki 2: Tietoisku 6: Vertaisarviointi.................................................................16 Opettajan materiaali: Vertaisarviointi on tärkeä osa oppimista.........18 Opettajan materiaali: Vertaisarvioinnin harjoitustehtävä .......................19

4. HANKKEESSA TUOTETUTOPPIMATERIAALIT JA VÄLINEET

...........20

3

1.

KEHITTÄMISHANKE LYHYESTI Loimaan työväenopiston ja Naantalin opiston yhteistyöhanke Arvoista arviointiin ja taiteen perusopetuksen arvostukseen toteutettiin Opetushallituksen Vapaan sivistystyön laatu- ja kehittämisavustuksen turvin vuosina 2020–22. Hankkeessa toimivat yhteistyössä Loimaan työväenopisto ja Naantalin opisto. Hanke syntyi molempien opistojen toteamista samansuuntaisista kehittämistarpeista.

Tarve arvioinnin selkiyttämiseen oli keskeinen kehittämiskohde molemmissa opistoissa. Sen ympärille muotoutui myös opetuksen taustalla oleviin arvoihin ja oppilaitoksen toimintakulttuuriin liittyvä tavoite. Kolmantena toivottiin vielä, että kehittämistyöllä pystyttäisiin luomaan ja parantamaan oppilaitosten antaman taiteen perusopetuksen tunnettavuutta ja arvostusta myös asiakkaiden ja sidosryhmien parissa.

Hankkeen aikana kehitettiin jo käytössä olleita menetelmiä ja luotiin uusia työtapoja sekä kuva- että teatteritaiteen perusopetuksen laadukkaaseen toteuttamiseen. Pyrkimyksenä oli synnyttää pitkäjänteisesti opetusta lävistäviä kokonaisuuksia, jotka helpottavat tavoitteiden ymmärtämistä, asettamista ja oppimisen arviointia. Nämä kokonaisuudet ovat opettajan apuvälineitä, jotka selkiyttävät ja yhtenäistävät oppilaitoksen käytänteitä. Ne myös toteuttavat oppilaitoksen keskeisiä arvoja – yhteisöllisyyttä, erilaisuuden hyväksymistä ja osallisuutta. Positiivinen pedagogiikka otettiin mukaan tukemaan oppimista.

1.1

Hanketoiminta ja sen tavoitteet ja tulokset Hankehakemukseen kirjattiin seuraavat tavoitteet: 1. Taiteen perusopetuksen laadun kehittäminen arvioinnin laatukirjan avulla.

2. Taiteen perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen ja vahvistaminen.

3. Taiteen perusopetuksen imagon, tunnettavuuden sekä arvostuksen vahvistaminen.

Seuraavassa kuvataan tarkemmin kutakin tavoitetta sekä sen saavuttamiseksi tehtyjä toimenpiteitä ja saavutettuja tuloksia. Hankkeessa syntynyttä arvioinnin työkalupakkia kuvaillaan omassa luvussaan.

4

1. Taiteen perusopetuksen laadun kehittäminen arvioinnin laatukirjan avulla.

Tavoitteena oli laatia kuva- ja teatteritaiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetuksen ja osaamisen arvioinnin tueksi nk. arvioinnin laatukirjat, jotka perustuvat paikallisiin opetussuunnitelmiin. Samalla pyrkimys oli kehittää arviointia yhdenvertaiseksi, oppilaan oppimista tukevaksi ja vuosiluokittain loogisesti eteneväksi.

Toimenpiteet Hankkeen aikana uudistettiin Loimaan työväenopiston kuva- ja teatteritaiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelmat ja Naantalin opiston kuvataiteen opetussuunnitelma. Kehittämistyön tärkeimpänä näkökulmana oli arviointi ja sen toteuttaminen. Opetuksen tavoitteenasettelua kirkastettiin ja sisältöjä selkiytettiin. Opetussuunnitelmiin lisättiin myös opintokokonaisuuskohtaiset arvioinnin kohde ja toteutus –osiot sekä Naantalissa myös hyvän osaamisen kriteerit tukemaan arviointityötä. Sekä Loimaan työväenopiston että Naantalin opiston kuvataidekoulun opetussuunnitelman oheen valmistui liite arvioinnin tueksi. Teatteritaiteen opetuksen kehittämistyönä valmistui niin kutsuttu arvioinnin laatukirja. Kehittämistyössä mentoreina toimivat kuvataideopettaja Heidi Saramäki Sara Hildénin –akatemiasta, rehtori Terhi Perälä Espoon sirkusja teatterikoulu ESKOsta sekä Loimaan työväenopiston rehtori Matti Vänttinen ja Naantalin opiston rehtori Erja Launiala.

Vaikka alussa tarkoituksena oli keskittyä nimenomaan arviointiin, opetussuunnitelmien kirjoittaminen uudelleen osoittautui tärkeäksi vaiheeksi prosessissa monestakin syystä. Arviointi tapahtuu aina suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Tavoitteet taas pohjautuvat arvoihin ja siihen, mitä ja miten oppilaan halutaan oppivan. Oppisisältöjen ja tavoitelauseiden kirkastaminen johti selkeään ja perusteltuun näkemykseen myös siitä, mitä ja miten oppimista arvioidaan. Tukena työprosessissa käytettiin myös muiden taiteen perusopetuksen yleisen tai laajan oppimäärän opetussuunnitelmia. Niiden avulla tarkasteltiin erilaisia opetussuunnitelman rakenteita sekä erilaisia tapoja opintokokonaisuuksien ja tavoitteenasettelun sekä oppimisen arvioinnin toteuttamiseen. Näitä malleja käytettiin apuna ja keskustelun tukena hankkeen työskentelyssä.

Loimaan työväenopiston teatteritaiteen opetuksessa opintokokonaisuuksien toteuttamisesta oli kokemuksia koko oppimäärän ajalta. Opettajien oli helpompi hahmottaa opintojen kokonaisuutta ja tarkastella tavoitteiden kehittymistä opintokokonaisuudesta toiseen siirryttäessä. Loimaan kuvataiteen opetuksessa menossa oli vasta kolmas ja neljäs opintovuosi, ja työ rakentui näihin kokemuksiin pohjaten. Kuvataiteen opetussuunnitelmien muokkaaminen osoittautui tärkeäksi työvaiheeksi sekä Loimaalla että Naantalissa. Sen pohjalta pystyttiin selkiyttämään arvioinnin muotoja ja luomaan konkreettisia työvälineitä arvioinnin toteuttamiseen.

5

Hanketyöntekijänä toimi yksi teatteritaiteen opettajista. OPS-työtä tehtiin sekä yhteisissä kehittämispäivissä että ainekohtaisesti niiden välissä. Hanketyöntekijä teki yhteiseen käyttöön tarkoitettua perehtymistyötä, jota jaettiin edelleen opettajille. Hän myös keräsi materiaalia arvioinnin laatukirjaan toteutettuihin tietoiskuihin ja esimerkkitehtäviin. Kehittämisprosessin aikana arvioinnin laatukirjan idea muuttuikin alkuperäisestä sähköisestä oppaasta konkreettiseksi työkalupakiksi, joka sisältää tietoiskujen lisäksi lukuisia paikalliseen opetussuunnitelmaan pohjaavia tehtäviä. Työntekijä keräsi ja lajitteli eri otsikoiden alle olemassa olevia erilaisia pieniä oppitunneilla toteutettavia palaute- ja arviointitehtäviä, joita opettajat voivat valita ja soveltaa tarpeen mukaan. Lisäksi hän kehitti erilaisia tehtäviä pääasiassa teatteritaiteen opettajien käyttöön näiden testattavaksi. Näitä tehtäviä on edelleen tarkoitus soveltaa myös Loimaan ja Naantalin kuvataiteen perusopetuksen käyttöön. Samalla kehitettiin yleisesti opetuksen menetelmiä ja –välineitä. Työvälineitä ja tehtäviä esitellään tarkemmin myöhemmin.

Esimerkki: Jatkumo ideasta toiseen Prosessi aikana syntyi myös linkityksiä asioiden välille. Esimerkiksi jo hankkeen alussa Loimaan kuvataidekoulun uusien tilojen tunnetuksi tekemiseen kehittyi kuvataiteen suunnittelijaopettajan mielessä kaksi eläinhahmoa, kissa ja koira.

Niiden ensimmäisten käyttökertojen myötä kehittyi ajatus, että hahmoista tulisi maskotit opetuksen tueksi. Sitten haluttiin luoda maskottihahmo myös teatteritaiteelle. Näin syntyi Shakespearemainen kurkihahmo Arvo, jonka kontolle pian sysättiinkin luontevasti suuri osa hankkeen aikana kokeillusta arviointityöstä.

Arvolle kehitettiin rooliasu, johon sonnustautuneena hanketyöntekijä kävi syyskauden alussa kaikkien teatteritaiteen ryhmien oppitunneilla tekemässä oppilaiden kanssa tavoitteenasettelua.

Kuvatus-koira, Tuntematon kuuluisuus -kissa ja Arvo-kurki

6

Kissa, Tuntematon kuuluisuus, koira, Kuvatus ja kurki, Arvo alkoivatkin yhteisen seikkailun taiteen maailmassa. Samaan aikaan prosessiin linkittyi ajatus myös positiivisen pedagogiikan vahvuuksien käyttämisestä opetuksessa eräänlaisina teatterilaisen tai kuvataiteilijan hyvinä ominaisuuksina tai valmiuksina. Huomaa hyvä –materiaaleja oli ollut aiemminkin käytössä opetuksessa. Tästä syntyi ajatus omien kuva- ja teatteritaiteeseen liittyvien kuvien tekemisestä tiettyjen valittujen vahvuuksien (10 kpl) ympärille. Hahmoja hyödynnettiin tehtävien kuvituksessa. Toteutettiin myös kuvataiteeseen ja teatteriin liittyvät kuvat ja tarrat. Näin opetuksen tueksi kehittyikin jo vähitellen melkoinen materiaalipakki.

Eläinhahmoista tuli myös olennaiset osat oppilaitosten logoja Loimaalla.

2. Taiteen perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen ja vahvistaminen.

Tavoitteena oli luoda toimintakulttuuria, joka edistää oppimista ja osallisuutta sekä lisää oppilaiden ja opettajien hyvinvointia ja turvallisuudentunnetta.

Toimenpiteet

Hankkeen aikana kehitettiin taiteen perusopetuksen opettajien toimintakulttuuria ja työyhteisöä. Yhteisissä kehittämispäivissä työskenneltiin yhdessä hankkeen tavoitteiden suuntaisesti. Työhön liittyvän tiedon jakaminen sekä yhteinen suunnittelu- ja kehittämistyö oli merkittävä tilaisuus arvokeskustelulle ja toimintakulttuurin muotoutumiselle. Monesti opettaja työskentelee pienessä yhteisössä tai siinä mielessä yksin, ettei hän välttämättä kohtaa kollegoja lainkaan opetuspäivinään. Vuorovaikutuksen laajeneminen oman arkityössä kohdatun piirin ulkopuolelle toi keskusteluun merkittävän lisäarvon. Kehittämispäiviin kokoontui kokemusta kahdesta eri opistosta ja kahdelta eri taiteenalalta.

Hankkeen aikana toteutettiin viisi kehittämispäivää, joissa työskentelyä vietiin eteenpäin hanketyöntekijän johdolla. Hän suunnitteli päiväkohtaiset tehtävät yhdessä eri opettajien kanssa. Naantalista osallistui kaksi kuvataiteen opettajaa, samoin Loimaalta. Teatteritaiteen opettajia osallistui kolme. Heistä yksi opetti myös kuvataiteen puolella mediaan liittyviä sisältöjä. Ensimmäisessä kehittämispäivässä keskityttiin tutustumisen lisäksi siihen, mitä haluamme oppilaan oppivan, mitkä ovat keskeisiä arvoja toiminnan taustalla ja millaisia tavoitteita haluamme tukea ja kirkastaa. Päivään sisältyvät tehtävät loivat pohjaa tavoitteenasettelulle, johon arviointi peilautuu.

Toisessa ja kolmannessa päivässä keskityttiin taiteenalalle ominaiseen arviointiin sekä arviointiin osana koko työskentelyprosessia avaintaitojen ja osaamisen kehittymisen kautta. Pääpaino pohdinnassa oli sillä, miten oppilaan osaaminen tulee näkyväksi, miten sitä voidaan yhdessä havainnoida ja arvioida. Työskentelyyn sisältyi teoreettinen osuus arvioinnista sekä kuva- ja teatteritaiteen OPS-perusteiden keskeisten kohtien tarkastelua. Kehittämispäivien osana aineryhmittäinen OPS- ja arviointityö eteni yhteisesti. Lisäksi arviointia pohdittiin konkreettisemmin aiheeseen liittyvien, omassa työssä toteutettujen ennakkotehtävien

7

Viimeisessä kehittämispäivässä arvoitiin yhdessä hankkeen tavoitteiden toteutumista.

kautta. Kehittämispäiviin sisältyi myös kuvataiteen opettajien yhteinen opintokäynti Tampereelle Sara Hildénin kuvataidekouluun. Viimeisessä kehittämispäivässä keskityttiin pohtimaan hankkeen tuloksia opettajien oman työn kannalta sekä käytiin läpi koko työskentelyprosessia ja hankkeen tulosten toteutumista.

Opettajien mukaan kehittämispäivissä syntynyt vuorovaikutus oli hedelmällistä ja toi paljon uusia näkökulmia omaan opetukseen ja arviointiin. Lisääntyneen tietämyksen, yhteisen kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamisen myötä myös opettajien toista taiteenalaa kohtaan tuntema arvostus lisääntyi entisestään. Tietämys toisesta taiteenalasta ja sen myötä myös oman taiteenalan luonteesta ja erityispiirteistä lisääntyi. Tämä auttoi myös arvioinnin ja sille luontaisten toteutustapojen pohtimisessa ja kehittämisessä.

8

3. Taiteen perusopetuksen imagon, tunnettavuuden sekä arvostuksen vahvistaminen.

Tavoitteena oli oppilaitoksen toiminnan laadun ja arvostuksen vahvistuminen lisäämällä yhteistyötä asiakkaiden, kunnan päättäjien sekä paikallisten toimijoiden kanssa.

Toimenpiteet

Loimaan kuvataidekoulu ja teatterikoulu ovat suhteellisen nuoria, vaikka Loimaan työväenopisto onkin vakiintunut oppilaitos. Ajatus koulujen nimeämisestä ja lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen nostamisesta selkeämmin näkyviin oli virinnyt jo aiemmin. Nimiäkin oli pohdittu. Kehittämishanke mahdollisti tämänkin työn edistämisen. Nimiin paneuduttiin ja ehdotuksia kerättiin myös oppilailta ja huoltajilta. Nimiksi valikoituivat kuvataidekoulu Kulta ja Loimaan teatterikoulu LoiSTe. Jo aivan hankkeen alussa syntyneiden eläinhahmojen kasvavan kaaren innoittamana lähdettiin kehittelemään koulujen logoja hahmojen ympärille. Samalla kehitettiin visuaalista viestintämateriaalia sekä luotiin käytäntöjä yhdessä Loimaan kaupungin markkinointi- ja viestintäyksikön kanssa.

Hanke tuki asioiden etenemistä ja antoi sekä tilaa että aikaa kehittämistyölle.

Myös Loimaan työväenopiston opinto-ohjelmaan toteutettiin uudistus. Esitteen toisesta päästä alkavat aikuisten opinnot, toisesta puolestaan löytyvät lasten ja nuorten opinnot.

Hankkeessa luotujen viestintätapojen ja visuaalisen ilmeen vaikutus todentuu vasta myöhemmin, mutta jo nyt on havaittu, että selkeä oma ulkoasu maskotteineen nostaa taiteen perusopetusta paremmin näkyviin Loimaan työväenopiston tarjonnasta. Samoin opetustilat tulevat tunnetuiksi työväenopiston osana, mutta omalla nimellään. Maskotit ja logot yhdistävät ja linkittävät asioita asiakkaille ja sidosryhmille.

9

Naantalin opiston kuvataidekoulussa olennaisinta tunnettavuuden lisäämisessä on toimintakulttuurin kehittäminen ja vakauttaminen. Opetuksen arkikäytäntöjen organisointi, suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi on uuden opetussuunnitelman mukaista. Avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta painotetaan sekä oppilaitosyhteisön sisäisessä että huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Sosiaalinen media on ollut keskeinen kanava jo pitkään, mutta kuvataidekoulun imagotyö sosiaalisessa mediassa oli vielä melko lapsenkengissä. Kiinnitimme enemmän huomiota aktiiviseen läsnäoloon ja mielenkiintoisen sisällön tuottamiseen. Laadun ja arvostuksen lisääntyminen näkyy tasaisena oppilasmäärän kasvuna.

Hankkeen aikana kehitetyt työmenetelmät ja –välineet: Hankkeen tuloksena syntyi uudistettujen opetussuunnitelmien lisäksi opettajan työn tukemiseksi useita työmenetelmiä ja –välineitä, jotka soveltuvat sekä kuva- että teatteritaiteen opetukseen. Lisäksi kehitettiin visuaalinen ilme Loimaan työväenopiston taiteen perusopetuksen tunnettuuden lisäämiseksi. Näin syntyivät Kuvataidekoulu Kulta ja Loimaan teatterikoulu LoiSTe. • Loimaan kuvataide- ja teatterikoulun maskotit ja koulujen nimet sekä logot.

• Vahvuudet ja taidot –kuvataulut ja tarrat. (Huomaa hyvä –materiaaliin pohjautuen.)

• Kokoelma arviointiharjoitteita oppitunneilla käytettäviksi.

• Oppilaan tavoitelauseet. Jokaisen opintokokonaisuuden alkuun tarkoitettu työväline henkilökohtaiseen tavoitteenasetteluun.

• Opintokokonaisuuskohtaisia arviointitehtäviä, jotka toteuttavat ko. kokonaisuudelle määritellyt arvioinnin toteutustavat.

• Itsearviointia ja vertaisarviointia havainnollistavat oppimateriaalit ja harjoitustehtävät.

• Teatterin kummitukset – kummiryhmätoiminta ja kortit.

• Palaute ja arviointi teatterissa –materiaali teatterityöskentelyyn liittyvästä palautteesta ja arvioinnista.

• Arvon kanssa katsomossa –katsomokortit esitysten tavoitteelliseen katsomiseen ja palautteenantoon.

• Draamahylly. Oman polun tekemiseen näkyväksi.

• Vikan vuoden vihko. Teemaopintojen viimeisen vuoden oppimispäiväkirja ohjeistuksineen.

• Arviointikeskustelupohja. Teemaopintojen henkilökohtaisen päätöskeskustelun pohja.

Edellä luetellut tulokset tai työmenetelmät ja –välineet esitellään tarkemmin julkaisun viimeisessä luvussa.

10

2. ARVIOINNIN TYÖKALUPAKIN ESITTELY 2.1 Mitä arvioinnin työkalupakki sisältää?

Arvioinnin työkalupakki on muuntuva ja kehittyvä työväline teatteritaiteen opetuksen tueksi Loimaan teatterikoulu LoiSTeessa. Se sisältää tietoa, esimerkkitehtäviä ja työyhteisön omia huomioita. Opettajat voivat yhdessä hyödyntää, kehittää ja täydentää sitä. Hankkeen aikana kehitetty materiaali toimii perustana arvioinnin kehittämiselle myös jatkossa.

Tietoiskut Arvioinnin työkalupakki sisältää katsauksia arviointiin. Sen tarkoitus on antaa opettajalle lyhyiden tietoiskujen muodossa taustamateriaalia arvioinnin toteuttamisesta ja toimia pikaoppaana ja muistuttajana – opettajan käyttöteorian osana.

Tietoiskujen teksti nojaa olemassa oleviin lähteisiin. Tekstiä ei siis ole tuotettu hankkeessa, vaan se on poimittu pääasiassa seuraavista lähteistä: • Luostarinen & Nieminen: Arvioinnin käsikirja. (2019) PS-kustannus.

• Ihmis- ja oppimiskäsitykset taiteessa https://disco.teak.fi/anttila/ • Formatiivinen arviointi –diasarja. Päivi Atjonen. Itä-Suomen yliopisto (UEF) • Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet

Esimerkkitehtävät Arviointihankkeen aikana Loimaalla kehitettiin lukuisia työmenetelmiä ja -välineitä kuvataiteen ja teatteritaiteen perusopetukseen. Opettajat voivat käyttää hankkeen aikana kehitettyjä ja kerättyjä tehtäviä tai laatia niiden pohjalta omia sovelluksia.

Tehtävät ovat osa teatteritaiteen opetuksen arvioinnin työkalupakkia. Ne auttavat oppilaan ohjaamista tavoitteenasetteluun, tukevat itse- ja vertaisarvioinnin toteuttamista ja harjoittelemista sekä tarjoavat valmiita palautetehtäviä oppitunneille ja esimerkkitehtäviä jokaisen opintokokonaisuuden arvioinnin toteutukseen. Tehtäviä esitellään tarkemmin tämän julkaisun viimeisessä luvussa.

Työyhteisön omat huomiot Arvioinnin työkalupakissa voidaan jakaa myös opettajien kehittämiä hyviä käytäntöjä tai hyväksi havaittuja opetusmateriaaleja tai arviointitehtäviä eri opintokokonaisuuksiin.

11

3. TIETOISKUT JA ESIMERKIT Loimaan teatterikoulu LoiSTeen arvioinnin työkalupakki sisältää kuusi tietoiskua opettajille. Ne sisältävät myös kuhunkin aiheeseen liittyvän muistilaatikon, jonka teksti on lainattu opetussuunnitelman perusteista.

TIETOISKU 1: TAITEELLINEN OPPIMINEN TIETOISKU 2: ARVIOINTI JA PALAUTE TIETOISKU 3: ARVIOINNIN TEHTÄVÄ TIETOISKU 4: ARVIOINNIN KOHTEET Opettajan materiaali: • Arviointi ja palaute teatterissa TIETOISKU 5: ITSEARVIOINTI Opettajan materiaalit: • Itsearviointi on tärkeä osa oppimista • Itsearvioinnin harjoitustehtävät 1 ja 2 TIETOISKU 6: VERTAISARVIOINTI Opettajan materiaalit: • Vertaisarviointi on tärkeä osa oppimista • Vertaisarvioinnin harjoitustehtävä Seuraavassa on kaksi esimerkkiä arvioinnin työkalupakin sisältämistä tietoiskuista. Mukaan on liitetty myös niihin suunnitellut materiaalit, joiden avulla opettaja voi käydä aihetta läpi oppilaiden kanssa sekä vertaisarvioinnin harjoitustehtävät.

12

3.1 Esimerkki 1: Tietoisku 4: Arvioinnin kohteet Lähde: Arvioinnin käsikirja, luku 5 Palaute osana arviointia (Juuso Henrik Nieminen)

ARVIOINNIN KOHTEET: TEATTERITAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEINEN OPPIMÄÄRÄ Teatteritaiteen yleisen oppimäärän oppimisen arviointi kohdistuu kaikkiin opetukselle annettuihin tavoitealueisiin: esiintymis- ja vuorovaikutustaitoihin, teatteriesitykseen, omaan taiteelliseen prosessiin ja teatteritaiteeseen osana yhteiskuntaa.

Yhteisissä opinnoissa jatkuvan arvioinnin tehtävänä on tukea teatteritaiteen perustaitojen harjoittelua ja kehittämistä. Arvioinnissa painottuvat erityisesti esiintymis- ja vuorovaikutustaidot sekä teatteriesityksen valmistusprosessi.

Teemaopinnoissa jatkuvan arvioinnin tehtävänä on tukea teatteritaiteen taitojen kehittymistä. Arvioinnissa painottuvat erityisesti oma taiteellinen prosessi ja taitojen syventyminen.

- Teatteritaiteen perusopetuksen OPS- perusteet – Palaute kohdistuu: suoritukseen, oppimisprosessiin tai persoonaan.

1. Suoritukseen liittyvä palaute.

Korjaava ote. Mitä enemmän suoritukseen liittyvä palaute ohjaa oppilasta tarkastelemaan omaa työtään ja mahdollisia virhekäsityksiään analyyttisesti, sitä tehokkaampaa se on. (ei vain virheen osoittaminen) 2. Oppimisprosessiin liittyvä palaute.

Vaatii opettajalta tarkkaa opetustilanteen havainnointia ja oppilaantuntemusta.

Oppimistilanteen tulisi mahdollistaa oppimisen edistymisen havainnointi ja oppilaan kannustaminen sanoittamaan tai tekemään näkyväksi työtä, jolla hän päätyy tiettyyn lopputulokseen. (pintapuolinen opettelu vs. syvempi ymmärtäminen) HUOM! Opettaja voi tehostaa suoritukseen liittyvää palautetta tarjoamalla palautetta myös opiskelustrategioista ja oppimisprosessin ja suorituksen välisistä syy-seuraussuhteista.

HUOM2! On tärkeää antaa oppilaille palautetta myös oman oppimisen säätelyn taidoista eli siitä, kuinka oppilaat osaavat ohjata ja monitoroida omaa oppimisprosessiaan.

3. Persoonaan liittyvä palaute (ei anneta taiteen perusopetuksessa!)

• Ole tarkkana! Sido positiiviset kehut joko suorituksiin tai oppimisprosessiin.

- auttaa harvoin kuromaan umpeen oppimistavoitteen ja nykyisen tason välistä kuilua, sillä se usein siirtää huomion pois oppimisprosessista oppilaan persoonallisiin ominaisuuksiin.

• Oppimisprosessiin liittyvä palaute auttoi kehuja paremmin kestämään epäonnistumisia.

13

Arviointikulttuuri taiteessa Lähde: Arvioinnin käsikirja, luku 6 Arviointikulttuuri (Juuso Henrik Nieminen)

Taidepedagogiikkaan kuuluu usein suorituksen arvioiminen sen aikana. Osaamista tarkastellaan toiminnassa. Lopputuloksen lisäksi havainnoidaan esimerkiksi suoritukseen käytettyjä strategioita. Arvioinnin suunnittelussa on tärkeää pohtia, kuvaako tekeillä oleva asia aidosti oppilaan osaamista.

Huomiota tulee kiinnittää siihen, että arvioidaan suhteessa tavoitteisiin, ja että tarkastellaan tehtävää, jossa tavoitteiden on mahdollista toteutua.

Arvon kanssa katsomossa – on teatteritaiteen perusopetuksen työskentelymuoto esitysten katsomiseen ja nähdyn analysoimiseen yhdessä. Menetelmää toteutetaan ryhmämuotoisena esityksen kokonaisuuden tarkastelussa, ja tavoitteenasettelu pohjautuu katsojaryhmän opetussuunnitelmaan. Menetelmän oheismateriaalina on katsomokorttien ohella jo tietoisku Arviointi ja palaute teatterissa.

ARV IO

*M

INTI JA

TE TEA PALAU

SA | TTERIS

Te atte

ri taide

A

1 il (ERISSAlainen e _ENSIA TEATTkiva, h E s T itys rmuuttSa K.ELE U A a *M PAL istäsiintyujäsnäkjaasa, atiopisitetaserovahm INTI JA elmeins ET keiam ARVIO ie t t as l

ykkä ä o sit e ttava, si oli? * Ol jänn sityk iko n s essä ittävä tarin äyte ) ? a l m s o ä n. *M istä mmitel ssäuuht tuylevvat katsoojamaa *M t tm ävajliunt j Mik il o ä ol esiutyoksniäi, jokitea mhoaiuntaehmyahvdionllisista au A * M lainen rtoitä?oikeaa vanäysta, ni eli ol de ssiänäynnalta par esit 2_TEA itä p yh A e 1 _ m ka E iko tel*m N y TTE S kse n telle in yh te e m IA * k i ty ä va d S si sen K än e M E m i o m e LEET i te h M an R äkillsiaineneseeesi *lestämm än a itenka atteriry ta mie Ku ssa e i ku n lukuis ia!

Me te ? te nsa,tys mielest kaun llainen e sitykses juoni o ISSA ihe? e omas ia. Te attekria änti lan äo m iit o (k l i? lä N e ä iv t . s i si ä l a s ä Te e mm joki n as* ityk , o h , li? ite it ? uttaa i nä M a u l lip te sk e ie to aa a . m i si v s , tt pelottava, y me stuen tote u ku asia pitäi kä o A2_TEATT jäVnonittävä oton, seken tunne jo li lem telomstavänat esityksesketämmuksiinsa p*eruM istä tykkäsi mite n ERISSA ) i jak lma * Millainen esityk ava t puodnkaohteisiinpsaäjaäkoh tm ku piteääsityksessnä akin. ji a , sen juoni ol Jo *M o o n. ts i a Katsoja uksih l li*? M oine e?, jo opp i? (raituä pidit esityk ikä o kiinnost e hmyhotäsmontaekuninkkailö en johonkin toishdeeekertomus, n t i l k , a a h se in i s is i Ohja stä? su ? enkilöön,?to* Olik u*ruM allin li nä lipiteitä on si esity lle tie a ihmis llinilleaine a e n sketta o näytelmä olih es k t n j ko ro Myiete it y a s n yk ta , n ee sen ss t jahyväpal n aut lm uu tiettyy sta. Jotaku taheet. *M äke vää aa t n parh osa-alu kaunis, )levoton, se tunnelma oli? (rauha samaiästn n kome dia kunnalliset ai rina som il ma mitueutltnta työstä. * Mjuaounteiteilalinotlik aite oäyde kava, iloin il laisen een äatntanyhteis oli? lainen ä Jodrakuamasta tojainkokeälm si itä, m ntte ja omas u hyvinesn i t en, surulline llin n tasiäyt * l il le is / e M e n l e a m ks l e e t t m o e tä i tu inlm o ai ky ittyv ävin Kuu k tu Mis n) enäeksi?ssa. a kom juoni kert ta suori V oi ä aa saad litko änetonisktaäsa te on tärkeää.kioSeinhkenotrtast?avM s t a a omas oi? ja y ä t tt s ka p : te ä a i p ukys oppilaille ti ikä oislita pnalau idit? tykse *M kaik Katsojayptaltauötyksemme. On etyn osa-al ymne n , i n illa jo ku tk p ekonkej vat esi näyt nkilökohtaista positiiv äytelmäsenllaaisih y a ueen / tai uvu enM ksin a esitykseen ei?smo, inen a sa ipiiriltäehlem kysyä lle stus pa hah e tä p Kum ässä* K kaan välittynyt kasutsosiojituksi nouse*e M ja m Ohjaaja auttaa täyd rhaiten liittyvät: idit? sitykse yösiläthk äsi.

Saat m miseo u st se le a en a, ka m o n id i tä i s pa o o e l vi li kee lautetilant lain n apukysym lava lvmäamäme asia nneet ennaknäytelmäno itty huo iryhm ja ke h r e stus yksin ? e o*leM pliävaähenkinlöesi osaik m s oli eessa. ä rake nta * Mailluai ä oli lemp ja ta ? ty ne?n esityk * M ät?milM kats ioimin n eriteyttä jokin esitykskoeenhdissa, joitasieinm.m laisisiat ihahm rpei M sen puvust ä pi ksen m o tiied l eomnaa, mme, ieinsöennauraa ja nousee e ? l oma e i si si? a s is ö ik tä is i t us n m e d u n pi o Yl ee ja maskeer ja it en it? siikk ku et: yl o i? dit? s hu erätti teisiin. lkinto atte rita aus oli Jossksua i ja ä a tavoit * Mlill e tai te ti e dämme,esity <e suunnitellenlleheet, uituäsia tu ita palaute sinussa*h Mik ainen esityk htee ss ksen töämm * M suo eä a änim in ja ole mm 3e ole ajate käyte nte neänyt vemmite ta pal autett se istamm me,liään m syä n lm iaotu im m v la p is in e l va p M la a ss is n a o ta n l il st is kä jo a a tä us uoläne l suam a e maa pi op ja prose i ia. M a ai o di n n lk l n a ta i s n m r u e o m t? it s ää il rp ko n n aa i m i se e m eisto oli? tus ty siis u e hta? n aa m oim äke uttam itei tä o se arvi oli? ke hitäm Pystymme n * Maillaine s suhte Mie li p *ämme oknsen m lementi ss mme it te ttu: mite n na.* Mill n esitykse e myö Mis min . Käytö Autt ä pysty in ai ka ase pima n musiikki nisäesätan tä p olivat? oiva aailma t tukiv e ää, e tt pim lylle on joitusprose ss n kuljettu. O a ja ope e te n kä en On tärk ja M o i sk yttö nätyt ar st äänimaailm dit? a istä pidit? at n koenlm a? otuli? miseK ita työ lmän h misen ai kan onnis uulitko ka äytt a tavoitte mme näyte e säinssä *M illainen es iken ja sait e n te ke aan arvi oon toja. elijö ista ua e o m e si tyks ityksen va osaam ko i matka ja jokaise n o ttamisen mu t se tä ä en l lv la K es ä in is ä ä tu j u ? y a s sityks ol mil la m e män t aano i? h st l y te M ry o , va m m istä ja al au an i se äs ite itä hität it mie li p ee sta.

Sinä ke sanomaan te ri tait pit o jon te at kä al se opit p ja tä hmätyö Opit ry

pidit? np ään heit iryhm ope ttaj n antamisen * Mvaitten er katsojie esit ee ä ol i elementi olisten ma, pal autt ykse esit ulkopu ja anta t tukivat nä laan än erity ntunti a UTE = ia ta yk LA e in as A se P n im n yttelijöitä n? in JA maa kats e to tynee KATSO ja loivat pe re h ä toiste nn oma en huo * Auttoivat ilmaa? atte ri in te e sitykse st kanssa mio KI = te ko ne sinu ssa ve ri en au ista KRITIIK al linen, pal n tai ka oppim i ri a ja < m el ve tä äy rj 3 ka is tymään es inen itte hittym use in ki = arvi o itykseen? taasi , ku taa, ke ta IOINTI toimin toimin imises n ISARV löide n se omaa ssä opp VERTA ja yksi t yhde vi oit it än ar va m = le h e K um vi oi ry skust IOINTI m V ar ke R a ir A lö yh aj si män erityi ITSE ope tt ä tai yk VIO = nen huom heitä ollaan ja ryhm JAN AR ioiminen, e ttaja katsomas OPETTA U = op kun USTEL sa <3 K ES K INTI IO V R A

Kummiryh män erity inen huomioim inen, kun heitä ollaa katsomass n a <3

14

Opettajan materiaali: Arviointi ja palaute teatterissa ARVIOINTI JA PALAUTE TEATTERISSA | Teatteritaide

ARVIOINTI JA PALAUTE TEATTERISSA Sinä kehität itseäsi esiintyjänä ja saat itsevarmuutta sekä opit sanomaan mielipiteitä asioista rohkeammin.

Opit ryhmätyötä ja opit paljon teatteritaiteesta.

Me teatteriryhmänä teemme yhdessä esityksiä, joita monet muut tulevat katsomaan.

Teemme omasta mielestämme esityksen kannalta parhaita mahdollisia valintoja toteuttaa jokin asia. Teatterissa ei kuitenkaan ole vain yhtä oikeaa vastausta, miten joku asia pitäisi toteuttaa. Niitä on lukuisia!

Katsojat muodostavat esityksestämme mielipiteitä elämäntilanteeseensa, kiinnostuksenkohteisiinsa ja kokemuksiinsa perustuen.

Mielipiteitä on siis yhtä monta kuin katsojiakin.

Joku samaistuu tiettyyn roolihenkilöön, toinen johonkin toiseen. Joku pitää draamasta toinen komediasta. Jotakuta koskettaa ihmissuhdekertomus, toista satu ja kolmatta yhteiskunnalliset aiheet.

Katsojapalaute on tärkeää. Se kertoo meille siitä, millaisena muut näkevät ja kokevat esityksemme. On kiinnostavaa saada kommentteja omasta työstä.

Saat myös lähipiiriltä henkilökohtaista positiivista palautetta omasta suorituksestasi ja kehittymisestäsi.

Joskus huomaamme, että jokin esitykseen rakentamamme asia ei olekaan välittynyt katsojille sellaisena kui n olemme suunnitelleet: yleisö nauraa kohdissa, joita emme ole osanneet ennakoida, suosituksi nousee hahmo, jota emme ole ajatelleet, uusia tulkintoja nousee esiin.

Mielipiteitä on monia. Millaisia tunteita palaute sinussa herätti ja miksi?

On tärkeää, että pystymme itse arvioimaan omaa oppimistamme suhteessa tavoitteisiin. Yleisö ei tiedä millaisia tavoitteita työskentelylle on asetettu: miten kehitämme ilmaisuamme, äänenkäyttöämme tai teatteritaiteen osaamistamme näytelmän harjoitusprosessin aikana. Pystymme näkemään prosessin syvemmin ja tiedämme, millainen matka esityksen tekemisen aikana on kuljettu. Opimme myös suhteuttamaan ulkopuolista palautetta opettajan, ryhmän ja jokaisen omaan arvioon onnistumisesta ja oppimisesta. Käytössämme on siis useita palautteen antamisen ja vastaanottamisen muotoja.

KATSOJAPALAUTE = ulkopuolisten katsojien palaute esityksestä KRITIIKKI = teatteriin perehtyneen asiantuntija antama, usein kirjallinen, palaute esityksestä VERTAISARVIOINTI = arvioitte kaverin tai kaverien kanssa toistenne toimintaa ITSEARVIOINTI = arvioit itse omaa toimintaasi OPETTAJAN ARVIO = opettaja arvioi ryhmän ja yksilöiden toimintaa, kehittymistä ja oppimista ARVIOINTIKESKUSTELU = opettaja ja ryhmä tai yksilö keskustelevat yhdessä oppimisesta

15

3.2 Esimerkki 2: Tietoisku 6: Vertaisarviointi Lähde: Arvioinnin käsikirja, luku 9 Vertaisarviointi (Juuso Henrik Nieminen)

Vertaisarviointi = arviointi, jonka aikana oppijat tarkastelevat toistensa suoritusten laatua ja vertaavat niitä tiettyihin kriteereihin.

VERTAISARVIOINNIN KÄYTTÄMISEN HYÖTYJÄ

Vertaisarviointi tehostaa oppimista, kehittää ongelmanratkaisutaitoja sekä oman toiminnan säätelyä, kun toimitaan yhdessä ja yhdistetään kyvyt. Vertaisen työn kriittinen tarkastelu johtaa myös oman työn laadun tarkasteluun. Näin itsearviointitaidotkin kehittyvät. Vertaisoppimisen prosessi kirkastaa oppilaille oppimistavoitteita. Selkeät oppimistavoitteet mahdollistavat sen, että oppija voi tarjota palautetta vertaiselleen samalla, kun itsekin opettelee samaa sisältöä.

Vertaisarviointi voi kehittää oppilaiden ajattelutaitoja jopa enemmän kuin perinteinen opettajalähtöinen arviointi. Opettaja ei ole ainoana vastuussa arviointiprosessista vaan hän osallistaa siihen myös oppilaat. Palaute voi olla hyvinkin monimuotoista, kuten kirjoitettua, kuva-, ääni- ja videotiedostoja.

Menetelmä sopii erityisesti sellaisten taitojen arviointiin, joita ei ole helppo mitata kokein ja testein. Hyvä tapa antaa ja saada palautetta laaja-alaisen osaamisen tai työskentelyn taitojen kehittymisestä. Eräs menetelmä on myös anonyymi vertaispalaute. Se on useimmiten kirjallinen palaute, jonka antajaa ei tiedetä. Se voi lisätä turvallisuutta, vähentää henkilökemioiden tuottamaa rasitetta ja poistaa inhimillisiä tekijöitä.

Arvon kanssa katsomossa – on teatteritaiteen perusopetuksen vertaispalautetta menetelmänä hyödyntävä työskentelymuoto. Siinä menetelmää toteutetaan ryhmämuotoisena esityksen kokonaisuuden tarkastelussa, ja tavoitteenasettelu pohjautuu katsojaryhmän opetussuunnitelmaan.

OPPILAIDEN OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN

• oppilaan aktiivisen osallistumisen painottaminen: • Vertaisarviointi ei ole vain muiden töiden ”kommentointia” vaan täysimittainen osa opintoihin kuuluvaa arviointia ja oppimisprosessia.

• vaarana voi olla, että opettajalähtöisyys tavoitteiden määrittelyssä saa oppilaat tulkitsemaan oppimistavoitteet eräänlaiseksi mekaaniseksi tarkistuslistaksi, jota heidän tulisi käyttää yltääkseen tiettyyn suoritukseen sen sijaan, että tavoitteenasettelu innostaisi ja kannustaisi uuden oppimiseen ja itsensä ylittämiseen.

• oppilaslähtöisyyden lisäämiseksi oppilaiden osuutta suunnittelussa voidaan lisätä (opettajan monitoroimana). Voidaan yhdessä pohtia ja listata, mitä osa-alueita tai tavoitteita tehtävään kuuluu. Mitä opettelemme tänä vuonna, ja miten se tulee ilmi tässä kohtaa prosessia juuri tämän tehtävän kautta.

16

Vertaisarvioinnin taitoja harjoiteltaessa oppilaille on tärkeää antaa palautetta heidän vertaispalautteistaan. Esim. kolmen tason malli • Millaisia piirteitä kuuluu palautteeseen, joka ei lopulta tarjoa hyötyä vastaanottajalleen?

• Millainen on rakentava palaute, jota voidaan vielä kehittää?

• Millainen on ideaalinen, vastaanottajansa oppimista aidosti tukeva vertaispalaute?

OPETTAJAN MUISTILISTA VERTAISARVIOINNISTA

1.

Roolit – palautteen antaja ja vastaanottaja.

• Oppilaat tulee tehdä tietoisiksi rooleistaan, ja niitä pitää harjoitella.

• Oppilaat tarvitsevat myös opettajalta palautetta arviointitaidoistaan.

• Ryhmän sosiaaliset suhteet ja normisto voivat vaikuttaa. Oppilastuntemus auttaa sopivien vertaisparien/-ryhmien muodostamisessa.

2.

Opettajan tulee tehdä oppilaille selväksi, mitä annettavan palautteen tulee koskea: suoritusta vai oppimisprosessia. Taiteen perusopetuksessa palaute ei kohdistu persoonaan eli henkilöön itseensä.

Vertaisarvioinnin tulisi olla reilua ja toisia kunnioittavaa. Toisen työn arvostaminen, ei saa nauraa tai irvailla. Vertaisarviointiin liittyy tunteita ja niiden säätelyä. Arviointi saattaa koskettaa arkaa kohtaa meissä.

3.

Tavoitteiden on oltava selvillä: oppilaiden on vertaisarvioidessa kyettävä tulkitsemaan ja soveltamaan ennalta luotuja arviointikriteerejä, arvioimaan työn laatua em. kriteereihin peilaten sekä tuottamaan tämän pohjalta koherentti ja laadukas arvio.

4.

Pyrkimyksenä rakentava, kannustava ja eteenpäin ohjaava palaute. Jotta vertaisarviointi voisi aidosti hyödyttää oppijaa, sen tulisi olla tarkkaa ja asetetut tavoitteet huomioivaa.

Tarkoitus ei ole arvostella vaan ohjata eteenpäin. Vertaisarvioija ei ole tuomari vaan yhdessä oppija. Suoritusta arvioitaessa tarkoitus ei ole vain osoittaa toisen tekemiä virheitä. Rakentavat kehitysideat ovat alusta alkaen osa palautteenantoa. Mitä rakentavampaa palautetta oppija osaa suorituksesta antaa, sitä paremmin hän itse suoriutuu samasta tehtävästä.

5.

Palautteen tuottaminen on haastavaa. Kannattaa keskustella; millainen palaute on laadukasta? Millainen palaute auttaa oppijaa eteenpäin? Persoonallisuuteen kohdistuvan palautteen sulkeminen pois. Toisen vahvuuksia voidaan tuoda esiin positiivisesti, mutta palaute ei voi kohdistua pelkästään persoonaan.

6.

Vastaanottaja tarkastelee palautetta kriittisesti, tekee arvion palautteen laadusta ja päättää lopulta, kuinka aikoo hyödyntää palautetta (jos aikoo).

Oman toiminnan suhteuttaminen saatuihin kehittämisehdotuksiin.

Oheinen opetusmateriaali sisältää tietoiskun vertaisarvioinnista ja harjoitustehtäviä.

17

Opettajan materiaali: Vertaisarviointi on tärkeä osa oppimista VERTAISARVIOINTI | Teatteritaide

VERTAISARVIOINTI on tärkeä osa oppimista Hyvin menee!

Muista katse eteenpäin!

PALAUTTEEN ANTAJA

PALAUTTEEN VASTAANOTTAJA

PALAUTTEEN ANTAJA – kun arvioit kaverin suoritusta, muista 1. Palautteen antamista pitää myös harjoitella. Se ei ole vain kommentointia vaan osa oppimista. Kerta kerralta osaat paremmin!

2. Tarkoitus ei ole vain osoittaa toisen tekemiä virheitä. Rakentavat kehitysideat ovat alusta alkaen osa palautteenantoa. Miten kaveri voi tehdä paremmin? Mitä voisi huomioida?

3. Tarkoitus ei ole arvostella vaan auttaa eteenpäin. Et ole tuomari vaan yhdessä oppija.

Palautteen saaminen voi herättää erilaisia tunteita. Älä siis lyttää, vaan ole rakentava ja kannustava. Ole reilu! Arvosta ja kunnioita toisen työtä!

4. Kertaa tavoitteet, jotka tehtävälle on asetettu, ja pyri antamaan tarkkaa ja tavoitteiden toteutumiseen liittyvää palautetta.

5. Mitä rakentavampaa palautetta osaat kaverin suorituksesta antaa, sitä paremmin kaveri voi kehittää tekemistään, ja suoriudut myös itse paremmin samasta tehtävästä.

6. Tarkoitus on arvioida joko tehtyä suoritusta taikka oppimisprosessia. Voit tuoda kaverin vahvuuksia esiin positiivisesti, mutta palaute ei voi eikä saa kohdistua pelkästään persoonaan. Jokainen meistä voi oppia ja kehittyä!

7. Jos annat palautetta nimettömänä, muista olla kannustava ja rakentava!

PALAUTTEEN VASTAANOTTAJA – kun kuuntelet kaverin antamaa palautetta 1. Kuuntele tarkasti, mitä kaveri kertoo.

Pohdi saamaasi palautetta.

Kuinka hyödyllistä palaute oli?

Annettiinko se yhteisten kriteerien pohjalta?

Millaisia tunteita palaute sinussa herätti ja miksi?

Kuinka saamaani palautetta voitaisiin työstää, jotta se olisi entistä laadukkaampaa?

2. Voitko koittaa kehittää toimintaasi kaverin ehdotuksen mukaisesti?

3. Päätä, miten aiot hyödyntää palautetta. Vai aiotko?

18

Opettajan materiaali: Vertaisarvioinnin harjoitustehtävä VERTAISARVIOINTI | Teatteritaide

VERTAISARVIOINNIN HARJOITUSTEHTÄVÄ A.) Hyvä ja hyödytön palaute.

Tehtävänä on ollut esittää impro, jossa ollaan elämiä. Tavoitteena oli harjoitella myös fyysisen ilmaisun ja äänenkäytön taitoja. Kaveri, jolle annat vertaispalautetta, puhui välillä aika nopeasti. Näytti siltä, että jossain kohtaa hän unohti olevansa kissa. Kerran hän oli aika pitkään selkä päin katsomoon. Lopussa hänen hahmonsa pääsi kertomaan tärkeän salaisuuden ja ratkaisemaan tapahtumien kulun. Silloin hän esiintyi todella hyvin ja innokkaasti.

Miettikää ensin yhdessä, miltä tuntuisi saada palautetta kaverilta, jos olisitte itse esiintyneet edellä kuvatulla tavalla. Eli millaisessa muodossa haluaisitte itse saada palautteen?

Harjoitellaan antamaan hyvää palautetta kolmen kohdan kautta: a. Millaisia piirteitä kuuluisi palautteeseen, joka ei lopulta tarjoa mitään hyötyä vastaanottajalleen eli kissaa esittäneelle kaverillesi? Eli miten antaisit huonosti palautetta? b. Millainen on rakentava palaute, jota voidaan vielä kehittää?

Eli miten antaisit keskinkertaista palautetta? c. Millainen on ideaalinen, vastaanottajansa oppimista aidosti tukeva vertaispalaute?

Eli miten saisit tuotua esille seikat, joista haluat antaa palautetta rakentavasti ja kaverin työtä arvostaen? Miten antaisit hyvää palautetta?

B.) Roolileikki TILANNE 1. Tehtävänä on ollut harjoitella kohtausta satunäytelmästä. Tavoitteena oli harjoitella myös fyysisen ilmaisun ja äänenkäytön taitoja. Kaveri, jolle annat vertaispalautetta, esitti prinsessaa. Hän puhui välillä tosi hiljaa. Prinssi on pelastanut prinsessan ja he rakastuvat. Prinsessa ja prinssi eivät uskaltaneet katsoa toisiaan eivätkä olleet lavalla lähekkäin. Kaverisi esitti kuitenkin mielestäsi tosi hyvin prinsessan turhamaista luonnetta.

ROOLIT:

Pari A. Palautteen antaja / Pari B. Palautteen vastaanottaja Harjoitelkaa improvisoiden antamaan toiselle palautetta.

Tehkää ensin tökerö versio, josta toiselle tositilanteessa tulisi paha mieli.

Tehkää sitten rakentava versio, josta toinen oppii ja saa kehittämisideoita.

- Miten muuten auttaisit kaveria näyttelemään rakastunutta ja saamaan kontaktin prinssiin?

TILANNE 2. Tehtävänä on ollut harjoitella kohtausta satunäytelmästä. Tavoitteena oli harjoitella myös fyysisen ilmaisun ja äänenkäytön taitoja. Kaveri, jolle annat vertaispalautetta, esitti pahaa noitaa. Noita on kateellinen prinsessan kauneudesta ja haluaa tappaa hänet. Hän huusi välillä tosi kovaa ja puhuen liian nopeasti. Noidan pitäisi olla vanha, mutta kaverisi liikkui ja oli lavalla aika omana itsenään. Hän esitti kuitenkin mielestäsi tosi hyvin noidan tunnetiloja kuten vihaa ja kateutta.

ROOLIT:

Pari A. Palautteen vastaanottaja / Pari B. Palautteen antaja Harjoitelkaa improvisoiden antamaan toiselle palautetta.

Tehkää ensin tökerö versio, josta toiselle tositilanteessa tulisi paha mieli.

Tehkää sitten rakentava versio, josta toinen oppii ja saa kehittämi sideoita.

- Miten muuten auttaisit kaveria näyttelemään paljon vanhempaa kuin itse olette?

19

4. HANKKEESSA TUOTETUT OPPIMATERIAALIT JA VÄLINEET Hankkeessa toteutettiin monenlaisia välineitä opettajan työskentelyn ja etenkin arvioinnin tueksi. Seuraavassa niitä on esitelty tarkemmin. Mikäli kiinnostut niistä ja haluat tietää lisää, ota yhteyttä Loimaan teatterikoulu LoiSTeeseen tai Loimaan työväenopiston toimistoon.

Materiaaleja ja hanketta koskevat tiedustelut: • teatteritaide info@loimaanteatteri.fi • kuvataide marja.junnikkala@loimaa.fi Teatteri- ja kuviskoulun maskotit ja koulujen nimet.

Hankkeen alussa suunniteltiin kolme hahmoa, joiden kautta koulun toiminta voisi tulla tutummaksi ulospäin. Kuvataiteesta kiinnostuneet kissa ja koira (Tuntematon Kuuluisuus ja Kuvatus) sekä etenkin arvioinnista innostunut kurki (Arvo) aloittivat seikkailunsa hankkeen kehittäjätiimimme jäseninä. Hahmot mm. tekivät uuden kuviskoulun tilojen esittelyvideon (animaation keinoin), ovat läsnä Kuvataidekoulu Kulta ja Loimaan teatterikoulu LoiSTe –logoissa sekä esiintyvät hankkeessa tuotetuissa materiaaleissa, joita kuvataan tässä osiossa. Teatterin maskotti Arvo käy myös oppitunnilla (asuun pukeutunut opettaja) tavoitteenasettelun ollessa ajankohtainen.

Yhtenä hankkeen tavoitteena oli oppilaitoksen ja taideopetuksemme tunnettuuden lisääminen. Hankkeessa tuotettiin myös visuaalista materiaalia, kuten logot, yhteinen perusesite ja ikkunatarrat, joilla teatteri- ja kuvataiteen opetusta sekä uutta ilmettä pystytään tuomaan näkyviin ja kuntalaisten tietoisuuteen.

20

Vahvuudet ja taidot -kuvataulut. (Huomaa hyvä –materiaaliin pohjautuen.)

Keskustelimme hankkeeseen osallistuvien opettajien kanssa positiivisen pedagogiikan hyödyntämisestä opetuksessa tietoisemmin. Osa opettajista oli jo käyttänyt opetuksessaan Lotta Uusitalo-Malmivaaran ja Kaisa Vuorisen kehittämiä Huomaa hyvä –materiaaleja.

Valitsimme sekä kuvataiteen että teatteritaiteen opettajien keskuudessa 10 vahvuutta, joiden katsoimme olevan tärkeitä kehittämiskohteita taiteenalan oppimisessa. Ikään kuin taitoja, joita hyvä kuvataiteilija tai teatterilainen tarvitsee. Suunnittelimme kuvataulut, joissa maskotit kissa, koira ja kurki harjoittelevat kutakin valittua vahvuutta tai se tulee muuten esiin kuvassa. Näiden kuvien avulla tuemme teatteri- ja kuvataidetaitojen kehittymistä, havainnollistamme tavoitteenasettelua, seuraamme edistymistä jne.

Vahvuudet ja taidot -tarrat. (Huomaa hyvä -materiaaliin pohjautuen.)

Toteutimme kuvataulujen pohjalta tarroja, joiden avulla nuorimmat oppilaat (valmentava opetus ja 1.-3.opintokokonaisuudet) voivat tunnistaa taitojensa kehittymistä ja tavoitteiden saavuttamista. Opettaja jakaa tarroja lukukauden lopussa. Tarkoitus on, että jokainen saa tarran – niistä ei ole tarkoitus muodostua palkitsemisjärjestelmää vaan maskotit kannustavat niissä ylläpitämään taitoa ja jatkamaan sen kehittämistä.

Kokoelma arviointiharjoitteita oppitunneilla käytettäviksi.

Materiaaliin on kerätty eri lähteistä ja ryhmä-/teatteritoiminnan harjoitekirjoista monipuolisia tehtäviä, joita voi toteuttaa oppitunnilla lyhyesti ja nopeasti kunkin tunnin yleiseen aiheeseen liittyen. Tehtävien kautta oppilaiden arviointitaidot kehittyvät ja palaute ja arviointi muodostuu osaksi opetuksen arkea.

Tehtävät on jaoteltu yksilö- ja ryhmätehtäviin sekä toiminnallisiin ja kirjallisiin tehtäviin.

21

Oppilaan tavoitelauseet.

Jokaisen opintokokonaisuuden alkuun tarkoitettu työväline henkilökohtaiseen tavoitteenasetteluun.

Ensimmäisenä vuonna Arvo ja ryhmän vastuuopettaja vetävät ”teatterilaisen vala” –nimisen oppitunnin. Arvon ja opettajan dialogin ja pienten ryhmätehtävien avulla käydään tavoitteet läpi. Sitten jokainen saa Arvon pyrstösulan, jonka kautta suoritetaan juhlallinen vala toistamalla tavoitteet ja niihin sitoutuminen Arvon perässä. Valaan yhdistyy myös liikkeitä.

Muissa opintokokonaisuuksissa materiaali sisältää kaksivaiheisen kirjallisen tehtävän. Arvo tulee tunnille vetämään tavoitetehtävän yhdessä opettajan kanssa.

Ensimmäinen osa sisältää kyseisen opintokokonaisuuden tavoitteisiin tutustumisen ja oman jo kertyneen osaamisen kartoituksen. Tavoitteet on jaettu teatterilaisen vahvuuksien mukaisesti otsikoiden pieniin ryppäisiin. Jokaisen tavoitteen kohdalla oleva pallukka väritetään oman arvion mukaan joko vihreällä (tuttua, osaan jo), keltaisella (osin tuttua, pitää vielä treenata) tai punaisella (uutta, vaatii opettelua). Tavoitelauseiden määrä kasvaa opintojen edetessä, ja oppilaat tottuvat tavoitteiden asettamiseen joka syksy opetuksen alettua.

Toisena tehtävän osana on visuaalinen tehtäväpohja, jota oppilas käyttää henkilökohtaiseen tavoitteenasetteluun. Ensimmäisen osion keltaisista ja punaisista kohdista valitaan 3-4 keskeistä omaa tavoitetta kyseiselle lukuvuodelle. Jokaiselle opintokokonaisuudelle on oma erilainen pohjakuva (mitta-asteikko, pilvet, ilmapallot, kasvavat oksat, kukkaruukut, hedelmät), joissa on paikat omien tavoitteiden kirjaamiselle.

Tehtävät säästetään, ja niihin palataan lukuvuoden väli- ja loppuarvioinnin yhteydessä.

22

VERTAISARVIOINTI | Teatteritaide

VERTAISARVIOINTI on tärkeä osa oppimista Hyvin menee!

Muista katse eteenpäin!

ävät

ht ointite t arvi

de teritai | Teat

YKKÖSET

se kohtai ojakso Opint

ET HTAS SOKO

EHT

INTIT

ARVIO

: ÄVÄT

PALAUTTEEN ANTAJA

PALAUTTEEN

*VASTAANOTTAJA Ykköset seuraa

eli ässä ryhm K iseen.

PALAUTTEEN ANTAJA – kun arvioit kaverin suoritusta, muista toimia n toimim ta.

TOJA 30 h is OPIN kykyyn ukaa ELEET oppim pilaan ja niiden m en SIASK op öj 1. Palautteen antamista pitää myös harjoitella. Se ei ole vain kommentointia vaan osa EN nt än n 1. li. pelisää skitytä ttamisee ke rin te Rituaa sa no oppimista. Kerta kerralta osaat paremmin! oinnis en vastaa dessä teat dessä. . vi yh Ar VÄ en yh 2. Tarkoitus ei ole vain osoittaa toisen tekemiä virheitä. Rakentavat kehitysideat ovat alusta uvoj SYKSY TEHTÄ telemin oivat U ja ne vi EL ar as en ä ASETT iden tark alkaen osa palautteenantoa. Miten kaveri voi tehdä paremmin? Mitä voisi huomioida? ohjeid a ja ryhm TEEN aj VOIT taperiaatte Opett Tarkoitus ei ole arvostella vaan auttaa eteenpäin. Et ole tuomari vaan yhdessä oppija.

3.

EN TA in IN toim TA INTI OKOH itteiden ja Palautteen saaminen voi herättää erilaisia tunteita. Älä siis lyttää, vaan ole rakentava ja tai ARVIO .

JAKS erkillä niistä IMISEN PINTO vala. Tavo um an PP O pu : lla O kannustava. Ole reilu! Arvosta ja kunnioita toisen työtä! n T1 JA llä, skuste rilaise INEN njälje ke te ja de IM at kä 4. Kertaa tavoitteet, jotka tehtävälle on asetettu, ja pyri antamaan tarkkaa ja tavoitteiden Te t läpi , OPP taan hjalta nö EN te po än IN is a sä M hv toteutumiseen liittyvää palautetta. terin uksens ÄRTÄ tka va at m M jo *** te , ke jä an ko JEN YM kanssa 5. Mitä rakentavampaa palautetta osaat kaverin suorituksesta antaa, sitä paremmin kaveri sääntö ÄNTÖ lle om hmän rkeitä voisi ykkösi T2: SÄ käy ry ssä tä voi kehittää tekemistään, ja suoriudut myös itse paremmin samasta tehtävästä. ttaja yhde kertoa (tämän 1: Ope mista elleen voivat rilla. e aa its ih et Tarkoitus on arvioida joko tehtyä suoritusta taikka oppimisprosessia. Voit tuoda kaverin 6. ii os os Va laat kolm töjen teatte ti. hmä n sään teises ydessä vahvuuksia esiin positiivisesti, mutta palaute ei voi eikä saa kohdistua pelkästään 2: Ry rvitaan stataa n yhte in niitä ta Vaihe ituksella yh te lu a ai . ss rjo persoonaan. Jokainen meistä voi oppia ja kehittyä! vä, jo än vier eitä, ja mih kuein) SA tä alleki uk hm ES eh jo iry IS rit ka tärk 7. Jos annat palautetta nimettömänä, muista olla kannustava ja rakentava!

TTAM Kumm tai pa eli se ovat lö 3: t VU nä si e A nö SA , yk ätyö Vaih sään TEEN kysely ten ryhm miksi VOIT os i muu siitä, vä! TA OT ta en ja kolm ja hy O a H st aa 4: KA köst voitteePALAUTTEEN Huom VASTAANOTTAJA – kun kuuntelet kaverin antamaa palautetta Vaihe teuttaa yk usee RTIT oo ta ja no to ja kert n, hdet) INTIKO a, myös RVIO t ja tä opetta a tavoittee ää koskev apuu EN: A ussa 1.. Kuuntele tarkasti, mitä kaveri kertoo. ryhm is, tik seen nin al AMIN asetta n HOST *** tit (var tustun n variskin myös koko a tavoittee it sePohdi or TE saamaasi palautetta. oi Al N tik et JE in i olla luun. agne , mite hteess ÄNTÖ –arvio rkaste än kertaa Tavoite vo ot ovat su rustetut m ja sitä, Kuinka hyödyllistä palaute oli?

T3: SÄ hyvä!

H en ta netta, uomaa illä va lään. ttaise at taid ntoon.

Annettiinko se yhteisten kriteerien pohjalta? eet: H vaihei työskennel pääsee le missä om puumerke maan tilan Välin , kson ta a i es ja is ill itä ht Millaisia tunteita palaute sinussa herätti ja miksi? män tä ko i, kunn kanssa si kanssa om hdolla tark eteenpäin. pidem ntia si sitä koht rin jan jo parin Sopii ko tu Kuinka saamaani palautetta voitaisiin työstää, jotta se olisi entistä laadukkaampaa? lla pa tejaan an taan i jute opetta magneet monta a kerralla siitä, n. Laite päästään ia ilas vo 2. Voitko koittaa kehittää toimintaasi kaverin ehdotuksen mukaisesti? askelm telu. Opp kuvaamaa ää om sa sitten tä kulues oida ja siirt si kuun on ti miten aiot hyödyntää palautetta. Vai aiotko?

Päätä, 3. na. pa rt ks vi in aika vaikka sopiva ko kohdin ja ssä ar nn de A tu a n yh pi ss PUSS ko op ri saa Valitaa le. Sopivi IN LO tu. Pa al n ja ko UNN kuvan rtaita nous itteide isessä.

OPPIT ja rjo ja JA po SA kehu iiriä ha tekem onko NTEIS teisiä perustuvia yilmap yhteisessä ISTILA ille yh sa kentel en OPPIM oppila toihin ja työs viihtymin *** hjalta tä havain LAUTE maa ja aan. äl N PA nsa po tunnel ieliala ÄLITÖ intoje kysyy ryhm önkin muk hmän laiden m va ry T4: V ha i yt i antaa utteen ta tai ajankä vainno na on oppi ettaja aja ha pala een Opett lun kohtee een op taa itse rjoitt ttää. te an in jälk an, ha ä kehi Tarkas pitunn ttaja joko nnelm ä pitä lla tu tai op n viel Ope vaihde itteen dotuksia. meidä i jo itä vo ar H im pa ämiseh imintata si? Ta tt ik hi M To ke n? yksiä. stuttii kysym i onni viä ta ska… tiin hy si? min? __, ko ette, mik me ol parem ul i ____ Miten tässä s suju e? Mitä lu __ . itu nistua ____ harjo mm ____ me on Tämä e onnistui a ____ n voisim m ite , kosk M tä . is Missä te ttää ylpeä ä kehi hyvin vielä pitä Olen n meidä Tätä

vat kolmosteVnIIesit TOSyst ETä ja ant avat pal

autetta. * Teatter illa uallakin tervehdit ja muuallakin te ään ja kyselläänrvehditään kuulumisia ja .kysellä * Syyste än kuul rvehdys umisia. tai vide * Syystervehdys ojouluko tai videojoulukortt rt ti kolmosill * Viitos i kolmosille. e ja seiska et seuraa -k as va Muistet eille. * Jos tehdään kev aan kann t kolmosten es äällä näytet unti huo ltaus voidaan kolmoset jilltae,a kaikkia! itystä ja antavat kutsua mukaan tot palautet ta * Kevää eut . llä yhtein tamiseen tai vieraiksi. en es - Yht * Teatterilla ja mu

ityspros eiset työr es yhmät, ja toimit joissa hu si 7-8 kanssa K aa lass omioidaa - Yhteine n yhteistyössä. n ja kann ikko: n tsempp ustetaan - Yhteise i kaikkia t päättä ennen esitystä. rit.

KOLMOSET SEISKA -KASIT * Kolmoset käyvät * Teatt erilltut heti alussa a jaust muu umass voivat leikittää ja östen ryhmässä. terveh opettaa sääntöjä allakian ykk He ditä ja tai sääntöteh tehdä yhdessä. * Syyste kysellään tävä än voidaa rv n

ehdys ta kuulum i videojou isia. lukortti viitosill e. * K eväällä * Retkillä auteta yh te en es an ykk - Yhtösi eiseät huolehintiv astityspr essitä vi on n kana. ja toimit työryhmät, joisi, jososhei sa huom itostemu aan ioidaan kanssa Klassik * Syystervehdys * 7/8 ottava yhteistyössä. ko ja kann taipivid t ustetaan : vi eojhmoulukortt itosi etykk enry muk kaikkia ösiaalle ja an äs vitososille.

- Yhteine uunnitteluun. n om a-alueen n tsempp (p uv, lav jne) * Teatterilla ja mu - Yhteiset päättäri i ennen esitystä. uallakin terveh t.

* Kolmoset seuraa

ditään ja kysellä

än kuulumisia.

vat viitosten esit

ystä ja antavat pal

autetta.

Opintokokonaisuuskohtaiset arviointitehtävät.

Jokaisen arviointikokonaisuuden oheen on laadittu opettajalle käytännön esimerkkitehtäviä, joiden avulla opintokokonaisuuden arvioinnin voi toteuttaa.

Opettaja voi valita tehtävistä suoraan tai soveltaa niitä halutessaan.

Itsearviointia ja vertaisarviointia havainnollistavat oppimateriaalit.

Arvioinnin käsikirjan (Luostarinen, Nieminen 2019) pohjalta laaditut materiaalit, joiden avulla opettaja voi opastaa oppilaita kohti vertaisarviointia ja itsearviointia. Tehtäviin liittyy tuntitehtäviä, joilla arviointia voi harjoitella.

Teatterin kummitukset – kummiryhmätoiminta ja kortit.

Kummitukset ovat keino yhteisöllisyyden lisäämiseen ja vahvistamiseen. Jokaiselle opintokokonaisuudelle on tehty oma kortti. Korteilla on yhtenäinen tausta – maskottimme Arvo lakanan alla kummittelemassa. Kortin toisella puolella on kooste siitä, miten kyseisen opintokokonaisuuden oppilaat voivat kuluvana vuonna toteuttaa kummitoimintaa itseään nuorempien ryhmän kanssa. Tavoitteena on lisätä tutustumista ja yhteistoimintaa eri ryhmien välillä. Toiminta vaihtelee eri vuosina. Jotkut opintokokonaisuudet tekevät yhteisen esityksen, toiset voivat vaikka lähettää videotervehdyksiä tai toimia toisten esityksessä avustajina.

23

Oppimisp

äiväki rjan

tte ritaide i A10 | Tea

V I HKO U O DEN V I KAN V RJA E LI ritaiteen PÄIVÄKI asi teatte ten O P PIMIS uo uv enä luk VIHKO, eli viimeis VUODEN pinnoissa i VIKAN säs not tös A9/10 –o uistiinpa a on käy harjoitusm oissa sinull nnitelmat, perusopinn suu n työ ana  aik jaat oman kir sin on ses joh isestasi pro asi oppim ja ajatuksi VIHKOSI! tuntui, UN OMA SIN oli, miltä KO on , millaista ODEN VIH ten tehtiin tui, kuka VIKAN VU tehtiin, mi mitä puut

mitä soit, u… tomaan, miten jak mikä ontu muuttui, ä sinua ker onnistuu, Se pyytä tui, miten iä, mikä iointikes kust elun päivämäärä: ___________ / ______________ 20_________ r v ett mikä muut vielä Ami i, ää tu ah pit tä mitä tap miksi, mi ja i ran O p pilas: _____________________________________________________________________________________________ mikä pa suuttui, päin? tä eteen O p ettaja/-t: ________________________________________________________________________________________ Miten täs

Arviointikeskustelu A9/10 | Teatteritaide

A1_ENSI * Millaine ASKELEET n (kiva, ha esitys mielestäs us i

oli? ka, pelo I tukija * Mistä ttava, jä KASVUS tykkäsit nnittävä) rsoonallisen A2_TEA esitykses * Millain SINUN pe TTERISSA kuvaaja sä? en Se on siis aailmasi usm * Mitä pi esityksen juoni em * Oliko nä A2_TEATTERISSA an kok oli? dit esity ytelmäs - sinun om ksestä? lentaja * Millain sä hyvä ta juoni oli? tustesi tal rin en EET ? a i s s e s o r p a j ä t s y t i s aja e n i ä p e s k a a t t o s t a k n u a k , t y n SKEL a a t t u k es i a v i t k e j o r p ä t l i M ja so NSIA ity ju * Millainen esityksen jä mmiteltu A1_E oni eli ol ksen tunn kaunis, lev - ideoidesi n selkiyttä ik elm ksestä? * hy ide o esity M ot rio vin näyt a * Mitä on, seka istä juon ASI estäsi oli? (rauhpidit en ja teo el*mMilla PIM-IST oli? (rauhallinen, va, iloine oli?

M i nkälai sta oli t oimia tässä r yhmässä? Oma r ooli? i kertoi? allinen äksi?inen esitys miel - käsitteid omaa OP esity Mikä oli , ksen tunnelma n, su*ruMilla ä) inen ittäv jänn ioimaan ) a, llin Vo ttav arv nä pelo en i ja jakaa op ) ytelmän a, iloinen, surullinen ÄÄN (kiva, hauska, pilaille tie HITTYM aihe? kaunis, levoton, sekav ne, jotka tyn osaa sinua KE äsit esityksessä? a tykk ä es tta Mist au ity alu * joka autta se ks een / ta – een parh * Kuka ol Ohjaaja lueen / tai kysyä i nnistaja ky osa-a tu ait sy tietyn si i au Se on en ä nä aille sie ttaa täyd liittyväVoi ytelmän vahvuuk pajuon t: jakaa oppil * Mikä ol ät: entävin lautei til elianoliko kehittää? ksiesi ja apukysymne, jotka esitykseen parhaiten liittyv i lempiha päähenkilö?* Oliko näytelmässä hyvä teessa tä pitää - heikkou * Millaelmä yksin ittesi ja sujuu, mi hmosi? inen ksi? . ntävin apukysymyksin mielipite n näyt aan, mikä Ohjaaja auttaa täyde – omien huomaam tarina sommiteltu hyvi Mistä pidit? esityksen puvustu * Mikä ol kehittäjä esi sa. ut s ntees ja vu tetila tu maske i näytelm palau se maskeeraus oli? eraus ol * Mistä juoni kertoi? * Millainen es - itseohjau än kään itteesi ja m iten n e t oteutuivat? – sinnikkäästi T a voijä i? esityksen puvustus ja ityksen lav i - tek * Millainen aihe? nekohta? tukija näkyväks astus ja Mikä oli näytelmän Mistä pidit? arvioinnin tekojesi * Millaine tarpeisto pidit?

Mistä jatkuvan i? tänään * Millain isto oli? n äänenk oli? ä toisee-nV a hvuusaluees mitä treeneissä en esity ksen lavastus ja tarpe esity ol inen äy a, - treenist i?

Milla ks tt * ull lö?

Ku en ol ö nä ku iva enki ulitko ka musiikki pääh eh itntämisalueesi?

- Ksee ja äänim Mistä pidit? iken ja sa ytelmässä* Kuka oli näytelmän* M t? Mistä pidit? ivästä toi aailma aailma let haluaa pä illa äänim itk ja tte i? ikki in mos aja o musi en ä ihah se ksen oija siit esityksen lvää? * Mikä oli lemp * Millainen esity ja motiv ja mitä valaistu tehtiin, rohkaisija s oli? M si peilaaja, olivat? Mistä pidit? * Miten istä pid pidit?

Kummiry oppimise it? er valaistus oli? Mistä nekohta?

- oman hmän * Millainen esityksen oli näytelmäesn kään i elementit ers kka videov koa tai vai itettua vih , käsinkirjo perinteistä ää pit Voit <3 n sisältö muoto vaa ä ei ole Tärkeint

iota 

erityinen imin katsomas en, kun heitä ol laan sa <3

rustelut? s? P eio emuom - O n n istumisen k okhu - M i tä opit?

- M i ten opit?

- M i ten kuvailisit i tseäsi taiteilijana?

- M i nkälai sta oli k irjoit taa päiväkirjaa? Millainen s iitä tuli?

- O m a a rvi o/arvosana kokona isuudesta ja omasta osuudesta s iinä?

* Mikä

ityksen m tukivat nä yttelijöitä * Auttoiva aailmaa? ja loiva tk

tukivat näyttelijöitä

ja loivat

t n eri elementit ne sinssä ttö näytoelmä * Mite ua eläyt * Millainen äänenkäy ymään es ? esityksen maailmaa ? itykseen? n ja saitko selvää? eläytymään esitykseen oli? Kuulitko kaike Ku * Auttoivatko ne sinua mmiryhm än erity heitä ol inen huom laan ka ioimin

tsomassa <3 inen Kummiryhmän erity heitä ollaan huomioiminen, kun katsomassa <3

en, kun

kun inen huomioiminen, Kummiryhmän erity a <3 heitä ollaan katsomass

Palaute ja arviointi teatterissa.

materiaalin avulla opettaja ja oppilaat voivat pohtia teatterityöskentelyn luonteeseen liittyvää palautetta ja arviointia (ohjaaja, katsoja, kriitikko).

Arvon kanssa katsomossa –katsomokortit esitysten tavoitteelliseen katsomiseen ja palautteenantoon.

Toisten ryhmien esitysten katsominen on olennainen osa opintoja. Ryhmät käyvät katsomassa toistensa pääharjoitukset ja antavat palautetta. Katsomokortti on opettajan apuväline, joka auttaa muistamaan esitystä katsottaessa ja siitä keskusteltaessa etenkin kyseisen ryhmän oman opintokokonaisuuden kannalta keskeiset oppimiskohteet. Jos opetellaan improa näkökulma esitykseen on eri kuin jos keskiössä ovat tyylilajit tai devising-esityksen tekeminen. Näin myös yhteisessä palautekeskustelussa pääharjoituksen jälkeen saadaan kuulla kommentteja esityksestä monista eri näkökulmista. Keskustelua voidaan jatkaa korttien tukemana myös seuraavalla oman ryhmän oppitunnilla.

Draamahylly.

Tehtäväpohja, jonka kuvana on kirjahylly. Oppilas merkitsee joka kevät loppuarvioinnin yhteydessä kirjojen selkiin niiden näytelmien tai esitysten nimet, joissa on ollut itse mukana. Viimeisenä vuonna muistellaan kirjojen kautta menneitä opintoja ja pohditaan saavutuksia.

Vikan vuoden vihko.

Teemaopintojen viimeisen vuoden oppimispäiväkirja ohjeistuksineen.

Arviointikeskustelupohja.

Teemaopintojen (ja samalla teatteritaiteen yleisen oppimäärän opintojen) henkilökohtaisen päätöskeskustelun pohja opettajan ja oppilaan välisen dialogin tueksi.

24