3.2 Esimerkki 2: Tietoisku 6: Vertaisarviointi

Lähde: Arvioinnin käsikirja, luku 9 Vertaisarviointi (Juuso Henrik Nieminen) Vertaisarviointi = arviointi, jonka aikana oppijat tarkastelevat toistensa suoritusten laatua ja vertaavat niitä tiettyihin kriteereihin.

VERTAISARVIOINNIN KÄYTTÄMISEN HYÖTYJÄ

Vertaisarviointi tehostaa oppimista, kehittää ongelmanratkaisutaitoja sekä oman toiminnan säätelyä, kun toimitaan yhdessä ja yhdistetään kyvyt. Vertaisen työn kriittinen tarkastelu johtaa myös oman työn laadun tarkasteluun. Näin itsearviointitaidotkin kehittyvät. Vertaisoppimisen prosessi kirkastaa oppilaille oppimistavoitteita. Selkeät oppimistavoitteet mahdollistavat sen, että oppija voi tarjota palautetta vertaiselleen samalla, kun itsekin opettelee samaa sisältöä. Vertaisarviointi voi kehittää oppilaiden ajattelutaitoja jopa enemmän kuin perinteinen opettajalähtöinen arviointi. Opettaja ei ole ainoana vastuussa arviointiprosessista vaan hän osallistaa siihen myös oppilaat. Palaute voi olla hyvinkin monimuotoista, kuten kirjoitettua, kuva-, ääni- ja videotiedostoja. Menetelmä sopii erityisesti sellaisten taitojen arviointiin, joita ei ole helppo mitata kokein ja testein. Hyvä tapa antaa ja saada palautetta laaja-alaisen osaamisen tai työskentelyn taitojen kehittymisestä. Eräs menetelmä on myös anonyymi vertaispalaute. Se on useimmiten kirjallinen palaute, jonka antajaa ei tiedetä. Se voi lisätä turvallisuutta, vähentää henkilökemioiden tuottamaa rasitetta ja poistaa inhimillisiä tekijöitä. Arvon kanssa katsomossa – on teatteritaiteen perusopetuksen vertaispalautetta menetelmänä hyödyntävä työskentelymuoto. Siinä menetelmää toteutetaan ryhmämuotoisena esityksen kokonaisuuden tarkastelussa, ja tavoitteenasettelu pohjautuu katsojaryhmän opetussuunnitelmaan.

OPPILAIDEN OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN

• oppilaan aktiivisen osallistumisen painottaminen: • Vertaisarviointi ei ole vain muiden töiden ”kommentointia” vaan täysimittainen osa opintoihin kuuluvaa arviointia ja oppimisprosessia. • vaarana voi olla, että opettajalähtöisyys tavoitteiden määrittelyssä saa oppilaat tulkitsemaan oppimistavoitteet eräänlaiseksi mekaaniseksi tarkistuslistaksi, jota heidän tulisi käyttää yltääkseen tiettyyn suoritukseen sen sijaan, että tavoitteenasettelu innostaisi ja kannustaisi uuden oppimiseen ja itsensä ylittämiseen. • oppilaslähtöisyyden lisäämiseksi oppilaiden osuutta suunnittelussa voidaan lisätä (opettajan monitoroimana). Voidaan yhdessä pohtia ja listata, mitä osa-alueita tai tavoitteita tehtävään kuuluu. Mitä opettelemme tänä vuonna, ja miten se tulee ilmi tässä kohtaa prosessia juuri tämän tehtävän kautta.

Vertaisarvioinnin taitoja harjoiteltaessa oppilaille on tärkeää antaa palautetta heidän vertaispalautteistaan. Esim. kolmen tason malli

• Millaisia piirteitä kuuluu palautteeseen, joka ei lopulta tarjoa hyötyä vastaanottajalleen? • Millainen on rakentava palaute, jota voidaan vielä kehittää? • Millainen on ideaalinen, vastaanottajansa oppimista aidosti tukeva vertaispalaute?

OPETTAJAN MUISTILISTA VERTAISARVIOINNISTA

1. Roolit – palautteen antaja ja vastaanottaja. • Oppilaat tulee tehdä tietoisiksi rooleistaan, ja niitä pitää harjoitella. • Oppilaat tarvitsevat myös opettajalta palautetta arviointitaidoistaan. • Ryhmän sosiaaliset suhteet ja normisto voivat vaikuttaa. Oppilastuntemus auttaa sopivien vertaisparien/-ryhmien muodostamisessa. 2. Opettajan tulee tehdä oppilaille selväksi,mitä annettavan palautteen tulee koskea: suoritusta vai oppimisprosessia. Taiteen perusopetuksessa palaute ei kohdistu persoonaan eli henkilöön itseensä.

Vertaisarvioinnin tulisi olla reilua ja toisia kunnioittavaa. Toisen työn arvostaminen, ei saa nauraa tai irvailla. Vertaisarviointiin liittyy tunteita ja niiden säätelyä. Arviointi saattaa koskettaa arkaa kohtaa meissä.

3. Tavoitteiden on oltava selvillä: oppilaiden on vertaisarvioidessa kyettävä tulkitsemaan ja soveltamaan ennalta luotuja arviointikriteerejä, arvioimaan työn laatua em. kriteereihin peilaten sekä tuottamaan tämän pohjalta koherentti ja laadukas arvio.

4. Pyrkimyksenärakentava, kannustava ja eteenpäin ohjaava palaute.Jotta vertaisarviointi voisi aidosti hyödyttää oppijaa, sen tulisi olla tarkkaa ja asetetut tavoitteet huomioivaa.

Tarkoitus ei ole arvostella vaan ohjata eteenpäin. Vertaisarvioija ei ole tuomari vaan yhdessä oppija. Suoritusta arvioitaessa tarkoitus ei ole vain osoittaa toisen tekemiä virheitä. Rakentavat kehitysideat ovat alusta alkaen osa palautteenantoa. Mitä rakentavampaa palautetta oppija osaa suorituksesta antaa, sitä paremmin hän itse suoriutuu samasta tehtävästä.

5. Palautteen tuottaminenon haastavaa. Kannattaa keskustella; millainen palaute on laadukasta? Millainen palaute auttaa oppijaa eteenpäin? Persoonallisuuteen kohdistuvan palautteen sulkeminen pois. Toisen vahvuuksia voidaan tuoda esiin positiivisesti, mutta palaute ei voi kohdistua pelkästään persoonaan.

6. Vastaanottaja tarkastelee palautetta kriittisesti,tekee arvion palautteen laadusta ja päättää lopulta, kuinka aikoo hyödyntää palautetta (jos aikoo).

Oman toiminnan suhteuttaminen saatuihin kehittämisehdotuksiin.

Oheinen opetusmateriaali sisältää tietoiskun vertaisarvioinnista ja harjoitustehtäviä.