Levin Sanomat keskitalvi 2022-2023

Pääkirjoitus

Levin Sanomat siirtynyt Satu Renkolle

Levin Sanomien kustantaminen ja lehtien tekeminen on siirtynyt Kuukkeli-lehteä kustantavalle Luova Media Oy:lle, joka toimii Ylläksellä. Uutena päätoimittajana on Satu Renko (1.1.2023 alkaen).

Veikko Erkkilän perustama Levin Sanomat jatkaa hyvin ja innostunein voimin ja se saa luonnollisen kehittämisaskeleen. Mitään hyvää ei katoa. Hyvää tulee lisää. Levin Sanomilla ja sen vieraskieli-

sillä sisarillaan on hyvä aika myös edessäpäin.Vuoden 2004 alussa käynnistyneen Levin Sanomien perheeseen kuuluvia lehtiä ovat myös englanninkielinen The Levi Times ja venäjänkielinen Vremja Levi (Levin aika), joka aloitti 2013 lopulla ja on ilmestynyt yhden kerran vuodessa, mutta on ollut ”pakasteessa” ensin pandemian ja sen jälkeen (jokainen tietää) Ukrainan sodan vuoksi. The Levi Times on

ilmestynyt vuodesta 2007 lähtien kaksi kertaa vuodessa. Pandemian aikana se ei ilmestynyt.

Matkailulehti tarvitsee erityiset lehtien tekijät ja osaajat, se tarvitsee matkailuosaamisen. Satu Renkolla ja hänen tiimillään on hallussa osaaminen ja intohimo työhön.

Lehtien kustantajien määrä on kovasti vähentynyt 2000-luvulla ja lehdet ovat keskittyneet isoille mediataloille. Yrittäjävetoisia kustan-

tajia on harvassa. Molemmat ovat tarpeellisia. Isot talot pystyvät pitämään kaikki lehden julkaisemiseen tarvittavat toiminnot yllä painamiseen saakka. Pienet kustantajat laajentavat monipuolisuutta ja mielipiteen vapautta. Lapissa perinteisten paikallislehtien ja usean matkailulehden kustantaja on Hilla Group Oyj. Se on myös yksityisten lehtikustanajien yhteistyökumppani ja tajoaa kustanta-

jille muun muassa lehtipainopalvelujaan. Konsernin kotipaikka on Kokkola.

Konsernien ulkopuolisia tai yksityisyrittäjien julkaisemia lehtiä ovat Lapissa aktiivitoiminnassa Ivalossa Saariselkä Nyt -lehti sekä Luova Media Oy:n lehdet Kuukkeli, Levin Sanomat, The Levi Times, Ylläs Times ja Muoniossa Savu-lehti.

Kerran nousin toiseen kerrokseen, lehden paikallistoimistoon

Kemijärvi. Portaat johtivat Pohjolan Sanomien toimistoon suoraan alhaalta toiseen kerrokseen pienessä liike- ja asuintalossa. Kotini oli kymmenen kilometrin päässä. Nousin porrasaskelma kerrallaan itsevarmana, sillä kädessäni oli neljä paperiliuskaa valmista tekstiä, ei harrastelijan tekstiä. Olin kirjoittanut tekstin kirjoituskoneella, jonka olin hankkinut ennen mopoa

työpalkallani neljätoistavuotiaana.

Olin tarjonnut WSOY:lle romaanin käsikirjoitusta julkaistavaksi kuustoistavuotiaana. Vastausta ei kuulunut pitkään aikaan, joka tietojeni mukaan oli hyvä merkki.

Sitten käsikirjoitus palautui ja sen asiantuntemusta kustantaja kiitteli. Kirjoitin ympäristöstäni ja miehiltä kuulemistani tarinoista. Mutta "itse kirjoittaminen on harrastelija-

maista", sanottiin hylkäyskirjeessä. Minun oli opittava kirjoittamaan oikeaa tekstiä, jollaista kukaan ei pysty opettamaan. Luin paljon ja tutkin. Sitten eräänä yönä huomasin oppineeni. Olin saanut koulutyönä tehtäväksi kirjoittaa tutkielman Knut Hamsunin Viktoria-romaanista. Viimeistelin tekstiä yöllä kotona kynttilän valossa. Äiti valvoi lähellä kiirehtimättä. Korjaukset

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

tein kynällä. Kello kaksi teksti oli valmis. Tunsin voimakkaasti, että osaan kirjoittaa. Opettaja sanoi, että teksti kelpaisi julkaistavaksi. Vähän myöhemmin nousin portaat lehden toimistoon. Olin jo kahdeksantoistavuotias. Teksti julkaistiin ilman yhtäkään muutosta. Haluanko tehdä juttuja lehteen, kysyttiin. "Haluan." Ja sitten kysytiin: "Tuletko toimitusharjoittelijaksi?" Mietin

kuukauden. "Tulen". Ajattelin olevani toimitustyössä ainakin vähän aikaa. Olen ollut toimittajana tähän saakka. Samalla olen kirjoittanut 14 kirjaa. Nyt katson, mitä minulta on jäänyt kirjoittamatta. Ehkä ensimmäisestä käsikirjoituksestani poimin muutaman sivun verran "asiantuntevaa" tekstiä. Mutta en kirjoita enää "virkkoi hän". Olen oppinut. Veikko Erkkilä

Veikko Erkkilä

Jyppyrän talvipolku. Lumikenkäilijöitä tauolla laavulla. Kuva: Rami Valonen Metsähallitus

The Levi Times aloitti vuoden 2007 lopulla.

Vuoden 2008 joulunumeron kolmossivu. Leike Levin Sanomien joulunumerosta 2012.

Tervehdys uudelta kustantajalta

Levin Sanomista pidetään hyvää huolta jatkossakin

Torstaina 10. marraskuuta istuimme Ylläksellä Kuukkeli-lehden toimituksessa, minä ja Levin Sanomien omistaja Veikko Erkkilä. Olimme istuneet samoilla jakkaroilla monta kertaa pitkin syksyä ja miettineet, mitä Levin Sanomat on ollut aiemmin, mitä se on nyt ja mitä se voisi olla tulevaisuudessa.

Tämä kerta kuitenkin poikkesi aiemmista. Edessämme olivat paperit, joilla Levin Sanomat Ky:n lehtiliiketoiminta siirtyisi yritykselleni Luova Media Oy:lle. Nimet alle ja kas, siinä se oli. Maailma ei muuttunut sen ihmeellisemmäksi kuin mitä se oli kahta minuuttia aiemmin, mutta silti asia oli suuri, ehdottomasti kuohuviinilasin arvoinen.

Levi, Ylläs ja Muonio

Tämä lehti on vielä Veikon käsialaa. Minun työrupeamani Levin lehtien parissa alkaa vasta tammikuussa. Ensin ilmestyy The Levi Times tammi–helmikuun vaihteessa ja sitten Levin Sanomat ensim-

mäiselle hiihtolomaviikolle.

Valmisteluja on toki tehtävä jo nyt, jotta kaikki langat pysyvät hyppysissä siinä vaiheessa, kun talvisesonki puskee päälle.

Kiertelimme marraskuussa Veikon kanssa tapaamassa Levin Sanomien mainostajia. Yhteen päivään ei millään mahtunut kaikkia, mutta oli todella mukava tavata edes osa. Vastaanotto oli lämmin. Minut toivotettiin tervetulleeksi yrittäjien joukkoon.

Yrittäjyys onkin asia, joka määrittelee hyvin pitkälle elämääni ja sitä, mitä olen. Ensimmäisen viestintäyritykseni perustin, kun muutin vuoden 2010 tammikuussa Espoosta Äkäslompoloon, kylään, josta puolisoni on syntyjään. Alkuun asiakkaani olivat etelässä, mutta vähitellen asetelma muuttui –pohjoisesta löytyi tarpeeksi töitä.

Nykyisen yritykseni Luova Media Oy:n perustin, kun ostin Oy Santa Claus Medias Ltd:n liiketoiminnan vuoden 2016 marraskuussa. Tuolloin omistukseeni siirtyivät Yl-

läksen matkailulehdet Kuukkeli ja Ylläs Times, joiden parissa olin jo ehtinyt työskennellä vuosia. Kustannan myös uutta Savu-lehteä, jossa keskitytään Muonion matkailuun. Ensimmäinen Savu ilmestyi aivan vasta, 2. joulukuuta.

Levin Sanomat täydentää siis kolmiota, jonka yhtenä kulmana on Kolari, toisena Kittilä ja kolmantena Muonio. Vaikka kukin kunta on omanlaisensa, matkailu yhdistää niitä kaikkia, samoin yhteistyö yli kunta- ja matkailukeskusrajojen.

Sesonkeja myötäilevä toimitus

Moni on jo ehtinyt ihmetellä, että yksinkö meinaan kaikki lehdet tehdä. En tietenkään. Luova Median riveissä on iso joukko paikallisia, rautaisia osaajia. Vuosien saatossa toimituksemme on hioutunut matkailun sesonkeja myötäileväksi, usean yrittäjän ammattitaidon yhdistäväksi organisaatioksi.

Äkäslompololainen graafikkomme Piritta Ristimel-

la vastaa mainosten laatimisesta ja lehtien taittamisesta. Asiakaspalvelu ja laskutus ovat Kittilän Kaukosessa asuvan Anette Lumpeen käsissä. Minun lisäkseni juttuja kirjoittavat useat freelancerit ja kevättoimittajat. Tammikuusta alkaen remmissä ovat ainakin ylläsjärveläinen Minttu Heimovirta, Espoon vahvistuksemme Johanna Lipsanen ja Levillä asuva Laura Leppäjärvi. Levillä asuu myös toimituksen toinen Laura, sometuottajamme Laura Jussila. Kuukkeli-lehti palkittiin Visit Ylläksen tilaisuudessa marraskuussa Vuoden markkinointiteko -palkinnolla. Palkinto napsahti ansiokkaasta työstä sosiaalisen median parissa.

Mainosmyynnistä ja kaikenlaisista toimituksen juoksevista asioista vastaa lisäkseni Kimmo Kaulanen, puolisoni, jonka päätyö on ensihoidossa ja Lapin sairaanhoitopiirin ambulanssissa. Hän ei siis ole yrittäjä, mutta yrittäjän puoliso –uskon, että se on usein jopa yrittäjyyttä rankempaa.

Toimituksemme kokoonpanoa on helppo kasvattaa tarpeen vaatiessa. Jos siis juuri sinä satut olemaan osaaja, jolla voisi olla tarjota työpanoksesi Luova Median matkailulehtiin, ole yhteydessä.

Ensin kuulostellaan, sitten kehitetään

Kun kuusi vuotta sitten ostin Kuukkelin, moni oletti, että nyt se laittaa kaiken uusiksi. En laittanut. Osa huokaisi helpotuksesta, osaa harmitti. Kuukkelia on kehitetty askel kerrallaan ja digi kärkenä. Samaa linjaa aion jatkaa Levin Sanomien kanssa. Ensin pitää tutkia ja kuulostella, vasta sitten tehdä perusteltuja muutoksia. Se kuitenkin on jo selvää, että lehden

verkkosivut uudistuvat ja lehti ottaa loikan sosiaaliseen mediaan.

Toivon, että te lukijat, alueen loma-asuntojen omistajat, yrittäjät ja paikalliset ottaisitte rohkeasti yhteyttä ja kertoisitte, miten Levin Sanomat palvelisi teitä parhaiten.

Vaikka Luova Medialla on nyt viisi lehteä, voin luvata, että jokaista näistä tehdään samanlaisella pieteetillä, laadusta tinkimättä. Minulla on vahva luotto Tunturi-Lapin matkailuun ja matkailulehtien tulevaisuuteen. Tilanteet maailmalla elävät ja me sen mukaan. Pieni ja ketterä organisaatio toivottavasti pärjää myllerryksissä.

Satu Renko

Satu Renko luotsaa jatkossa viittä matkailulehteä: Levin Sanomia ja The Levi Timesiä Kittilässä, Kuukkelia ja Ylläs Timesiä Kolarissa sekä Savu-lehteä Muoniossa.

Luova Median toimituksen koko vaihtelee matkailusesongin mukaan. Talvi paiskitaan töitä isommalla porukalla, kesällä väkeä on vähemmän. Kuvassa päätoimittaja ja kustantaja Satu Renko (vasemmalta), graafikko Piritta Ristimella, toimittaja Laura Leppäjärvi, sometuottaja Laura Jussila, mainosmyyjä ja toimituksen avustaja Kimmo Kaulanen sekä asiakaspalvelusta ja laskutuksesta vastaava Anette Lumme. Kuvasta puuttuvat toimittajat Minttu Heimovirta ja Johanna Lipsanen.

Sotapakolaisia lomalla Levillä

Kuuden hengen ukrainalaisryhmä sai viettää Levillä elämänsä suurimman loman joulukuun alussa. He ovat sotapakolaisia, joille Suomi on tarjonnut tilapäistä suojaa ja turvaa. Heidän matkansa Leville järjesti suomalaisperhe, jonka vanhemmat tekevät aktiivisesti avustustyötä ukrainalaisten pakolaisten puolesta Operation Hope Finland -nimisessä järjestössä.

Espoossa asuva Säde Westerlund, joka hoitaa Operation Hope Finlandia, kertoo, että kaikki Levin-matkalla olleet ukrainalaiset ovat kotoisin Mariupolista ja eläneet Venäjän hallinnon alaisuudessa vuodesta 2014 lähtien. Heikon elintason vuoksi he ovat nähneet omasta maastaankin vain lähialueensa. Operation Hope on tuonut nämä ukrainalaiset Venäjän leireiltä. Ryhmään kuului Mykola Zelenskyi ja Anna Zelenska ja heidän 2,5-vuotias tyttärensä Maria. Toisessa perheessä oli äiti Antonina Dimitryenka ja hänen alle kahden vuoden ikäinen poikansa Jura. Ja mukana oli vielä 20-vuotias Dmitry (Dima). Matkalle odotettiin myös Antonina Dimitryenkan aviomiestä Dmitry Bazhenovia, joka vapautui sotavankeudesta Venäjällä 3. päivänä marraskuuta. Mies kuuluu Asovan rykmenttiin ja joutui vangiksi kun puolusti yhtenä rykmentin komentoketjuun kuuluvana sotilaana Mariupolisssa Azovstalin tehdasta. Hän ei kuitenkaan päässyt vielä vierailemaan Suomessa perheensä luona, sillä Antonina mukaan Ukrainan armeija ei myöntänyt ainakaan marraskuussa sotilailleen lomaa ulkomaanmatkaa varten. Aviopari on ollut yhdessä viimeksi helmikuussa.

Kun Levillä puhuttiin Ukrainan sodasta ja ukrainalaisten tulevaisuudesta, Anna Zelenska oli aktiivinen kertomaan tilanteesta ja pakolaisten asioista. Hänen mukaansa ukrainalaiset sodan pakolaiset voivat lähinnä vain odottaa uutta tulevaisuutta ja vapaata Ukrainaa.

”Ukrainassa asuvien ihmisten ponnistelut ja kärsimykset koskettavat meitä täällä. Me kärsimme omankohtalomme, mutta yhtä paljon muiden kansalaistemme puolesta. Mutta jos emme kestä nyt, meillä ei ole omaa tulevaisuuttamme. Meidän tukenamme on muu Eurooppa ja läntinen maailma. Ukrainan asia on myös koko Euroopan asia”, Anna Zelenska sanoi.

Ukrainalaisryhmän saattoi Leville Säde Westerlund

nelihenkinen perhe. Ryhmä vietti kokemusrikkaan loman. Monet Levin yritykset avustivat palveluillaan.

Ryhmä sai käydä laskettelemassa, kylpylässä, Tundra Huskiesin koirasafarilla, Levin Huskyparkissa katsomassa eläimiä, laskettelemassa, moottorikelkkailemassa Arctic Circle Snowmobile parkissa, Hullu Poron Tonttulassa ja Lainion lumilinnassa. Lisäksi käytiin pulkkamäessä ja katsomassa Levin ympäristöä. Taivas ei näyttänyt revontulia, joita tietysti odotettiin, mutta kolmen illan ohjelmaan kuului nauttia illallinen näissä ravintoloissa: Saamen kammi, Northern Lights Ranch ja Lost in Lounge Gafe Levi. Ukarinalaiset ja heitä auttava Operation Hope kiittävät yrityksiä ja myös Visit Leviä.

Mykola ja Dmitry pääsivät kokeilemaan moottorikelkan kyytiä. Nuorille miehille kelkkailu oli suuri ja hieno kokemus. Safarille heidät vei Arctic Circlen Pete Lehti.

Naali saa makupalan Anna Zelenskan kädestä Levin Huskyparkissa. Pieni Maria on rohkeasti mukana.

Koirasafarilla Tundra Huskiesin reiteillä.

Saamen kammissa illallisen jälkeen haluttiin kokoontua yhteistä kuvaa varten. Joiku- ja musiikkiohjelmaa kammissa tarjosivat Niiles-Jouni Aikio ja hänen tyttärensä Pikka.

Kylmän sodan aika vauhditti Levin kasvuun

Nyt sota Euroopassa vaikuttaa ulkomaalaisten matkailijoiden elämyskokemuksiin, halutaan nauttia voimakkaasti joka hetki

Kun Euroopassa on sota, Lapin talviset matkailukohteet ovat läntisten ja muiden rauhaan pyrkivien maiden matkailijoiden haluttuja lomailupaikkoja. Tänä talvena on havaittu, että ulkomaalaiset matkailijat kokevat elämyksensä tunturissa voimakkaampina kuin aikaisempina vuosina. Ihmiset osallistuvat aktiviteetteihin suurella halulla ja saattavat saada huomiota herättäviä elämyskokemuksia. Ihmisissä tuntuu sota ja pelko, heissä on epävarmuutta tulevaisuudesta ja mahdollisuudesta saada kokea matkailuelämyksiä myöhemmin. Levin suuren kasvun alkuvaiheen alullepanijana ja mahdollisuutena oli maailman jännittynyt tilanne, kylmä sota 1960-1980 -vuosiluvuilla. Silloin lännen ja idän vastakkaisuudesta huolimatta sodan uhat tuntuivat vähäisiltä ja arjen asiat tehtiin politiikan labyrinteissa määrätietoisesti. Maailmanpolitiikassa seurattiin hiljaa ja tarkasti, mitä valtioissa tapahtuu ja ajatellaan.

Tsekkoslovakian miehitys sai Levin omavaraiseen kasvuun

Tsekkoslovakian miehitys elokuussa 1968 toi Kittilään erikoisen tilanteen, joka johti matkailurakentamisen uuteen ajatteluun. Neuvostoliitto Varsovan liiton (kommunistisen Euroopan sotilasliitto) yhteisellä päätöksellä halusi tukahduttaa sotilaallisesti Tsekkoslovakian pyrkimykset uudistaa kommunismin linjaa yksilöläheisemmäksi.

Levitunturilla aloittanut sveitsiläinen hissiyhtiö, jonka piti olla Kittilän matkailupalvelujen vahvin rakentaja, menetti kotimaansa tuen Suomen epäluotettavuuden vuoksi. Suomi katsottiin olevan Neuvostoliiton tahdon alainen ulkopolitiikan ja Neuvostoliiton kanssa tekemänsä yhteistyösopimuksen (YYA-sopimus) vuoksi. Sveitsi ryhtyi pohtimaan Suomen asemaa ja luotettavuutta uudella tavalla. Levitunturin yhdessä rinteessä toimi silloin sveitsiläinen hissiyhtiö Sabb Ag. Yhtiö oli rakentanut rinteeseen kaksi hiihtohissiä. Sveitsiläinen rahoittajapankki keskeytti hissiyhtiön rahoittamisen katsottuaan, että Suomi oli sijoituskohteena riskialtis. Päätöstä vahvistivat epäselvät ja huhuina liikkuvat tiedot, joiden mukaan Suomen Lappi olisi vaihtokaupan kohteena ja joutuisi Neuvostoliitolle.

Huhu Lapin joutumisesta Neuvostoliitolle ei ollut aiheeton, sillä tasavallan presidenttinä ollut Urho Kekkonen tarjosi vuonna 1968 vaihtokauppaa, jossa Neuvostoliitto luovuttaisi Suomelle Viipurin ja Suomi Neuvostoliitolle Lapin pohjoisen osan. Raja oli-

si Lapissa kulkenut suurin piirtein 68. leveyspiirin kohdalla ja Neuvostoliitolle jäisivät Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kuntien lisäksi Muonion, Kittilän, Sodankylän ja Savukosken pohjoiset osat. Keskustelut olivat salaisia ja niistä tiesivät vain Lapin maaherran ja tasavallan presidentin luottohenkilöt. Onneksi Neuvostoliitto ei suostunut vaihtokauppaan. Se piti kauppaa riskinä kansainvälisessä politiikassa.

Kittilässä sveitsiläinen hissiyhtiö joutui rahoitusvaikeuksien vuoksi luopumaan suunnitelmistaan kehittää hissipalveluja ja rakentaa hotelli. Suomessa vain muutama ihminen tiesi, mistä sveitsiläisyhtiön vaikeudet johtuivat.

Tilanne koitui Levin matkailun kehittymiselle ensin vahingoksi, mutta myöhemmin suureksi onneksi. Kittilän kunta osti hissit ja sveitsiläisyhtiö vetäytyi pois Kittilästä. Kun Kittilän kunnan ja paikallisten yrittäjien oli selviydyttävä yksin, Lapin vaatimattomimmasta matkailukohteesta alkoi kehittyä Suomen suurin matkailukeskus. Uusi hissiyhtiö perustettiin vuonna 1976 ja se keskittyi itsenäiseen hissitoimintojen ja muiden laskettelupalvelujen tarjoamiseen. Alueelle tuli nopeasti uusia toimijoita, jotka rakensivat muun muassa majoitustiloja ja ravintoloita.

Lapin lennosto varmisti matkailukentän rakentamisen

Suurena kehitysjatkona oli lentokentän rakentaminen samaan aikaan. Kylmän sodan aikaa käytettiin tarkoituksella hyväksi, kun tulevaisuuden matkailulle haluttiin lentokenttä. Kenttä voitiin mielikuvissa rakentaa sotilastarkoituksiin, mutta todellisuudessa lähdettiin rakentamaan kenttää matkailua varten, vaikka kentällä ei ollut matkailullista kysyntää.

Silloinen Kittilän kunnanjohtaja Aarne Nikka ymmärsi, että ilman lentokenttää matkailu ei kasva kansainväliseksi eikä taloudellisesti suureksi.

Kenttä rakennettiin pelkkien uskomusten ja visioiden varaan, mutta uskomusten joukkoon lisättiin sotilaallisia uhkakuvia. Vuonna 1973 Rovaniemelle perustettu Lapin lennosto antoi omat perusteensa rakentaa kenttä Kittilään pelkästään Kittilän kunnan toivomuksesta. Alunperin lennostolle oli tarkoitus rakentaa Kittilän seudulle lennostoa varten vain varalaskupaikka.

Kunnanjohtaja Nikka sanoi lennoston komentajalle ja puolustusvoimien muille avainhenkilöille avoimesti, että lentokenttä halutaan rakentaa matkailutoimin-

nan edistämiseksi. Lennoston osuus oli olla positiivisesti mukana, vaikka kentän ensisijaisina käyttäjinä olisivatkin matkailijat. Kunnanjohtaja uskoi ja lupasi, että Lapin lennosto voi käyttää kenttää ilmaiseksi. Eikä puolustusvoimien tarvinnut olla huolissaan rakentamiskustannuksista ja -maksuista. Kunnanjohtaja lupasi hankkia rahat muualta. Ja hän hankki.

Siviili-ilmailun ammattilaiset eivät uskoneet lainkaan, että Kittilään, kansainvälisen liikenteen vaatimukset täyttävälle lentokentälle tulisi koskaan lentämään muut koneet kuin muutamat sotilaskoneet.

Lentokentän rakentamisen vaiheet kertovat, että Suomessa on ollut vaikea toteuttaa markkinatalouteen pohjautuvia rohkeita suunnitelmia. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen eli 1990-luvun alusta lähtien on ollut vähän helpompaa.

Levi kehittyi nopeasti jo 1980-luvulla. Lentoliikenne ei lähtenyt heti suureen kasvuun, mutta 1980-luvulla oli jo reittiliikennettä, ja silloin alettiin puhua Levi-ilmiöstä. Levi nousi yllättäen isojen matkailutuntureiden rinnalle. Euroopasta chartterit alkoivat lentää suoraan Kittilään vuonna 1992. Levi kesti hyvin 1990-luvun lamavuodet yhteistyöllä. Selviytymistä auttoi myös taloudellisten vastuiden ja-

Suorat lennot Helsingistä, Tampereelta, Turusta, Pariisista, Zürichistä

Hyvät jatkoyhteydet lentoasemalta Leville, Ylläkselle, Olokselle

kautuminen moniin osiin.

Kittilän kunta on ollut matkailun kehittämisessä erityisen hyvä, jopa kadehdittavan hyvä. Se on myös tarjonnut muille kehittäjille ja rakentajille parhaita mahdollisuuksia. Nykyisin kunta on mukana matkailun arkisessa työssä monin tavoin. Ja vielä kunnan Elinkeinopalvelut Kideve te-

Levillä on ollut paljon

"Vuosi jälleen historiallinen".

Näin otsikoi Levin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Jussi Töyrylä kirjoituksensa Levin Sanomien faktapalstalla joulukuussa 2004.

"Katseet ovat kuitenkin jo tulevaisuudessa ja suunnitelmat ulottuvat jopa vuoteen 2020."

Alppilajien maailmancup tuli Leville helmikuussa 2004. Jussi kirjoitti:

"Levillä laskettiin helmikuun 28.-29. päivänä ensimmäistä kertaa maailmancup-kisa Suomessa. Tapahtuma oli Leville ja Lapille ainutlaatuinen markkinointitapahtuma, sillä kisoja seurasi television välityksellä 107 miljoonaa silmäparia ympäri maailmaa. Julkisuus niin kotimaassa kuin alppipiireissä ulkomaillakin oli komeaa ja kisojen saanti Leville on jo poikinut monta muutakin ulkomaankauppaa. Kisojen tarkoitus oli tarjota yleisölle ja tv-katsojille aitoa eksotiikkaa, jota ei vastaavissa kisoissa muualla pysty näkemään. Tavoitteena oli myös järjestää kilpailuviikonloppu niin hyvin, että Kansainvälisen Hiihtoliiton päättäjät vakuuttuisivat ja myöntäisivät kilpailut uudelleen Leville. Tässä onnistuttiinkin..."

Merkittäviä, historiallisia vuosia Levin kehityksessä on ollut paljon. Onkohan edes sellaista vuotta, joka ei olisi vaikuttanut selvästi Levin kehittymiseen. Joskus on ajateltu, että eiköhän välillä hengähdettäisi. Ei ole hengähdetty, mutta pandemian aikana jouduttiin hiljentämään.

kee koko ajan muun muassa suunnittelu- ja koulutustyötä matkailun toimijoiden kanssa.

Veikko Erkkilä

Lähteet: Veikko Erkkilä ja Pekka Iivari: Kylmää sotaa Lapissa. Otava 2018. Aarne Nikka: Kittilää kehittämässä. Pietarinkirja 2003.

historiallisia vuosia

Leike Levin Sanomista (joulukuu 2004).

Miksi melkein joka vuosi joku matkailupaikkakunta tai -kohde sanoo julkisuudessa, että "emme halua toista Leviä?" Sillä tarkoitetaan, että halutaan saada aikaan toisenlainen matkailukohde kuin Levi. Millainen? Toisenlainen. Muu huoli avautuu vähemmän. Tämä on toistunut 20 vuotta. Jos huoli on aitoa, se on turhaa. Toinen Levi ei synny halusta, se syntyy tekemisestä.

Kittilän lentoaseman mainos Levin Sanomissa vuodelta 2004.

Lauantaina 10. joulukuuta Kittilän lentokentällä todistettiin historiallista hetkeä, kun Air Francen ja KLM North Europen operoima uusi Kittilän ja Pariisin välinen reitti avattiin.

Ensimmäistä lentoa olivat vastassa Kittilän vt. kunnanjohtaja Antti Jämsén ja Kolarin kunnanjohtaja Hannu Haapala, Kittilän lentoaseman päällikkö ja Finavian aluejohtaja Jonna Pietilä, Visit Levin toimitusjohtaja Satu Pesonen ja Visit Ylläksen toimitusjohtaja Kati Vehmas sekä luonnollisesti myös Air France-KLM:n edustus: Suomen ja Baltian maista vastaava myyntipäällikkö Soili Varpula ja Ranskan myyntijohtaja Frédéric Descours

"On aina hienoa avata uusi reitti, mutta erityisen hienoa se on etenkin silloin, kun reitti suuntautuu pohjoisen napapiirin yläpuolelle, tänne taianomaiseen Lappiin!", Frédéric Descours ihasteli ennen koneen saapumista.

"Uuden reitin myötä pystymme yhdistämään Kittilän yli tuhanteen kohteeseen maailmalla", Soili Varpula jatkoi.

Lennot Pariisista Rovaniemelle ovat olleet suosittuja, eivätkä matkustajat ole jääneet pelkästään kaupunkiin – autovuokraamojen tilastot osoittavat, että lennoilta jatketaan matkaa muihinkin pohjoisen kohteisiin.

"Avasimme tänään reitin myös Tromssan ja Pariisin välille. Se

Pariisin ja Kittilän väliä lennetään kerran viikossa lauantaisin aina maaliskuun puoliväliin saakka.

tuo jälleen lisää mahdollisuuksia. Asiakas voi lentää vaikka Rovaniemelle tai Kittilään, jatkaa pohjoiseen vuokra-autolla ja lentää kotiin Tromssasta", Descours sanoi.

Air Francen edustajat pitivät näkemästään Kittilässä. Suksimieheksi tunnustautunut Descours kertoi osaavansa arvostaa “smoothia” asiakaskokemusta. Mies saapui alueelle jo edellisenä iltana ja ehti kiertää alle 25 tunnissa kattavasti

sekä Levin että Ylläksen.

"Parhaimmillaan asiakas on jo 20 minuuttia laskeutumisesta hotellissa matkalaukkujensa kanssa", Descours hämmästeli.

Toisin kuin Pariisin jättimäisellä Charles-de-Gaullen kentällä, Kittilässä kone rullailee suoraan asemarakennuksen eteen, josta matkustajat kävelevät parisenkymmentä metriä terminaaliin.

Ensimmäinen Pariisin kone on

nopeasti purettu, ja siivoisryhmä pääsee töihin. Reittiä liikennöidään Airbus A320:lla, johon mahtuu 174 matkustajaa.

"Tämän lennon täyttöaste oli noin 60 prosenttia. Takaisin lähtee vähemmän väkeä. Luvut vastaavat täysin odotuksia. Reitti tarvitsee vielä lisää tunnettuutta", Descours totesi.

Air France lentää Pariisin ja Kittilän väliä kerran viikossa lauan-

taisin. Lento lähtee Pariisista kello 10.05 ja saapuu Kittilään kello 14.50. Lento Kittilästä Pariisiin lähtee kello 15.35 ja on perillä kello 18.30. Talvikauden viimeinen lento lennetään 12. maaliskuuta.

"Tulen silloin takaisin ja voimme juhlistaa kulunutta sesonkia", Decours lupaili.

Teksti ja kuvat: Satu Renko

Ylläs Jazz Blues 2023

Perinteikäs musiikkifestivaali tunturin syleilyssä kutsuu nyt 26. kerran

YJB 2023-festivaalin ohjelma on julkistettu ja ennakkolipunmyynti on käynnissä. Tarjolla elävää musiikkia, sydäntalven taikaa, Ylläksen upeaa luontoa ja lämmintä festivaalitunnelmaa. Festivaali alkaa 26.1. ja päättyy 29.01.

Esiintyjinä ovat Pepe Ahlqvist sekä Tomi Lein Trio feat, Viitasen Piia, Micke & Lefty feat. Chef, Susanna Aleksandra & Joonas Haavisto, Hoedown, Blue Stone, Hannibal & Hot Heros, Honey B. & T-Bones, Mathias Sandberg Trio, Jere Iäs & Monacon Työväen Palloilijat, Micke Björklöf , Blue Strip, Mika Kuokkanen, Matti Salo Quartet, Säie, Emilia Sisco & Tuomo Dahlblom.

Esiintymispaikkoina ovat Äkäshotelli, Selvä Pyy, Rouhe, Navetta Galleria, Ravintola Poro, Kellokas, Kappeli, Y1 ja Velhon kota.

Lippuja ennakkoon voi ostaa: www.alavashop.com Lisätiedot: www.yllasjazzblues.fi

Lainion lumilinna esittelee maailman nähtävyyksiä

Lapland Hotels SnowVillage esittelee talven aikana maailman tunnetuimpia nähtävyyksiä. Lumilinnaan on rakennettu lumesta ja jäästä malleja muun maussa muistomerkeistä ja tunnettujen rakennusten yksityiskohdista. Linnassa voi esimerkiksi tutkia, kuinka taitavasti on onnistuttu tekemään malli New Yorkin vapaudenpatsaasta yksityiskohtia myöten. Linnaa on ollut rakenta-

massa yli 30 ihmistä. Taiteilijoita on ollut muun muassa Ukrainasta.

Lumilinna avattiin tälle kaudelle joulukuun 19. päivänä. Pääsylipun voi ostaa sisäänkäynnistä.

Linnan lumihotellissa on taiteellisesti sisustettuja sviittejä. Lumihotellin yhteydessä on myös lämpöisiä tiloja, jotka palvelevat hotellivieraita. Lisäksi kapasiteetissa yksi Kotamökki kahdelle

Louvren pyramidi.

Lumi- ja jääveistos: Helsingin rautatieaseman lyhdynkantajat.

Skandinavian pohjoisosa sopii hyvin sähkölentokoneiden testaamiseen

Enontekiö on jo edelläkävijä

Enontekiön pieni lentoasema on lähtenyt aktiivisesti kehittämään sähkölentokoneiden reittiverkostoa ja miehittämättömien lentokoneiden tutkimusta. Enontekiö on sijaintinsa kannalta ihanteellinen mini-hub sähkölentokoneille, joiden kantama on pieni. Etäisyydet Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosien paikkakuntien välillä sopivat hyvin kehitystyöhön ja myös tulevaisuuden liikennekoneiden operointiin.

Enontekiön lentoasema toimii tutkimustyössä yhdessä Cranfield Aerospace Solutionin, Heart Aerospacen ja Eviation yhtiöiden kanssa.

”Ilmailu on suurten uudistusten kynnyksellä. Teknologinen kehitys yhdessä ympäristöarvojen ja maailman poliittisen tilanteen aiheuttaman energiakriisin kanssa ajaa nopeaa muutosta. Tulemme todennäköisesti näkemään lähitulevaisuudessa miehittämättömiä rahdin kuljetukseen suunniteltuja lentokoneita ja pieniä matkustajakoneita, jotka toimivat sähkömoottoreilla. Sähkömoottorit saavat voimansa joko

vedystä polttokennojen kautta tai akuista. Myöhäisemmässä vaiheessa markkinoille tulee myös suurempia vetykäyttöisiä lentokoneita.”

Näin sanoo Enontekiön lentoaseman päällikkö Marko Halla, joka on peruskoulutukseltaan lentäjä ja lentokonemekaanikko. Hän on tehnyt ilmailutyötä eri lentoyhtiöissä ja on kiinnostunut ilmailun tutkimustyöstä.

Marko Hallan mukaan sähkömoottoreiden tuleminen lentokoneisiin on yhtä suuri muutos kuin 1960-luvulla suihkumoottoreiden tuleminen mäntämoottoreiden ja potkureiden tilalle. Kehityksessä palataan myös taaksepäin, sillä potkurikoneet ovat jälleen uutta aikaa. Erona on se, että potkuri saa uudessa tekniikassa voimansa sähkömoottorista.

”Muutos ei ole ongelmatonta. Yhtenä sähköisten lentokoneiden ongelmana on paino ja sitä kautta kantama ja hyötykuorma. Akkujen teho- ja painosuhde on erittäin heikko verrattuna fossiilisista polttoaineista saatavaan tehoon. Tästä joh-

tuen lentokoneiden kantama tulee ensimmäisen sukupolven sähkölentokoneilla olemaan lyhyt, ehkä ainoastaan 300 kilometriä. Myös koneiden koko tulee olemaan pieni. Kantaman rajallisuuden ja koneiden pienen koon takia, alalle muodostunee uudenlaisia tuotteita ja markkinoita. Positiivinen asia on operointikustannusten huomattava alentuminen. Alhaisemman hinnan mahdollistaa alhaisempi polttoaineen hinta ja alhaisemmat huoltokustannukset.

LENTOASEMIEN INFRAVERKOSTOA ON SAMALLA KEHITETTÄVÄ

Marko Halla sanoo, että uusi teknologia tulee vaatimaan uudenlaista infraa ja palveluita. Jos tässä tilanteessa lentoasemat ja valiot päättävät lähteä sooloilemaan ja optimoimaan omat lentoasemansa erilaiselle standardille kuin naapurimaat, on soppa valmis. Lentokoneiden on pystyttävä lentämään kentältä toiselle ja saatava tarvitsemansa palvelut kaikilta asemilta mihin ne

operoivat. Muutoin rakennamme tilanteen, mitä voisi verrata rautatieasemaan jolla ei ole rautatietä. Tai vaikkapa Helsingin Linnanmäen rautatiehen mikä kiertää vesitornin ja palaa lähtöasemalle. Sähkölentokoneiden reittiverkoston ja miehittämättömän ilmailun kehitystyötä tullaan Lapissa tekemän laajasti. Lapin yliopisto on tehnyt tutkimuksen Lapin elinkeinoelämän uudistamista ja digi-ilmailupalvelujen kehittämisestä. Enontekiön lentoasema on osallistunut tutkimukseen. Työtä tehdään nyt tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten sekä arktisen alueen julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa yli maanrajojen (Suomi, Norja ja Ruotsi). Tehtävän mahdollistamiseksi ja tehostamiseksi on nyt päätetty perustaa Arctic Aviation Cluster -yhteistyöelin, johon ensimmäisessä aallossa kutsutaan mukaan ennen kaikkea alueella toimivia kouluja, korkeakouluja ja yliopistoja. Tutkimuksen tavoitteena on saada käyttökelpoista ja varmennet-

tua tutkimustietoa lyhyiden matkojen reittiliikenteen mahdollisuuksista pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella. Aikomuksena on luoda sähkölentokoneille reittiverkosto, joka ekologisuuden ansiosta parantaa saavutettavuutta, mahdollistaa nykyistä laajempaa yhteistyötä pohjoisille alueille. Samalla halutaan kehittää miehittämätöntä ilmailua (UAV). Miehittämätön ilmailu kehittyy vauhdilla ja työtä tehdään ympäri maailman. Arktinen alue tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia teknologian testaamiseen etäisyyksien, olosuhteiden ja harvaan asuttujen alueiden kautta.

ENONTEKIÖN KUNTA

Enontekiön kunta sijaitsee läntisessä Lapissa ja muodostaa Suomen kartalla käsivarren. Alue on suureksi osaksi tunturimaastoa ja täällä on kaikki Suomen suurimmat tunturit. Kunnalla on pitkä maaraja Ruotsin ja Norjan kanssa. Lentoasema on tärkeä Enontekiön ja muun maailman välillä. Enontekiön lentoasema on valmistunut vuonna 1980. Lentoaseman on omistanut ja sitä on operoinut Suomen lentoasemia ylläpitävä valtiollinen toimija Finavia vuoteen 2021 saakka. Kesällä 2021 lentoasema siirtyi Enontekiön kunnan omistamille yhtiöille.

Enontekiön lentoaseman päällikkö

Lentoasemaa on johtanut Marko Halla kesästä 2021 lähtien. Viisikymmenvuotias Marko on käytännönläheinen ja ihmiskeskeinen ilmailualan yleismies. Hän on suorittanut maisteriopinnot ilmailun johtamisesta University of West Londonissa, jossa hän on aloittamassa tohtoriopintoja UAV koulutuksen tutkimuksesta. Ja hän on myös loppusuoralla organisaatiopsykologian, riskin hallinnan ja muutosjohtamisen maisteriopinnoissa Trinity College Dublinissa.

Enontekiön lentoaseman toiminta on perinteisesti keskittynyt talvimatkailuun. Uuden lentoasemaoperaattorin ja omistajan ensimmäinen kausi (talvikausi 2021-2022) meni mallikkaasti. Matkustaja luvut nousivat heti 2018 tasolle, eli 25.000 matkustajaan. Myönteistä palautetta saatiin sekä operoivilta lentoyhtiöiltä, kaikilta lentoaseman vaikutusalueen matkailutoimijoilta että viranomaistahoilta. Koronan vuoksi suljetun talvikauden 2020-2021 ulkomaisten matkailijoiden sujuva saapuminen oli monelle paikalliselle matkailuyritykselle elinehto. Ilman toteutunutta matkailukautta useat yritykset olisivat joutuneet lopettamaan toimintansa. Nykyisiin liiketoimintamalleihin odotetaan talvikaudelle 2022-2023 lähes 20 prosentin kasvua sekä lentojen että matkustajien määrässä mitattuna.

Vetylentokoneeksi konvertoitu englantilainen Iislander-kone. Tämä konetyyppi on ollut käytössä besiinimoottoreilla jo 1960-luvulta lähtien. Molemmissa kuvissa on samanlainen kone, mutta erilaisin maalauksin.

Enontekiön lentoasemalle tulee tänä talvena 30 000 ulkomaalaista matkailijaa eli ennätysmäärä. Matkailijat ovat etupäässä brittejä. Talven ensimmäinen charterkone laskeutui Enotekiölle jo marraskuun 22. päivänä.

Uusi hissi ja rinnealue toivat uuden ajan Levin lasketteluun

Levin eturinteessä avattiin uusi tuolihissi ja uudistettu rinnealue joulukuun alussa. Hissin nimi on Glacier Express, sillä se toimii Euroopan uudella jäätiköllä - tulevalla jäätiköllä.

Jäätikön teko tapahtuu hyödyntämällä viimeisintä saatavilla olevaa lumetusteknologiaa sekä säilömällä lunta. Kun rinteessä säilötään lunta kesän yli, maahan alkaa muodostua jäätä, jota voidaan hyödyntää ja tehostaa, kun säilölumi otetaan käyttöön samassa paikassa syksyllä.

Levillä saadaan aikaan pitä laskettelukausi, joka alkaa lokakuussa ja jatkuu toukokuun alkuun saakka. Yhtä pitkä on myös hiihtokausi.

Glacier -projektin ajatuksena on pyrkiä mahdollisimman korkeaan tehokkuuteen lumensäilönnässä energian käytön ja työtuntien osalta.

Päällimmäisenä tavoitteena on päästä mahdollisimman pieneen lumen sulamisprosenttiin sekä maksimoida lumen kierrätysmahdollisuudet kaudesta toiseen. Glacier-projektin tuotoksena Levillä voidaan avata haluttuun ajankohtaan laskettelukausi täysin talvea vastaavissa olosuhteissa niin laskettelun harrastajille kuin kilpaurheilijoille. Tällaista rinnerakentamisesta hiihtokeskuksissa ei ole ennen nähty. Rakentaminen on maksanut 7,5 miljoonaa euroa.

Alppiurheilijoita ympäri maailmna tulee harjoittelemaan Leville, koska urheilumaajoukkueet hakevat parhaimpia olosuhteita.

Levin hissiyhtiön toimitusjohtaja Jouni Palosaaren mukaan syksyn ja alkukauden laskettelu- ja harjoittelumahdollisuudet maailmassa ovat rajalliset muun muassa jäätiköiden sulamisesta ja vaihtelevista säistä johtuen. ”Levillä on vaihtoehto jäätikölle.”

Veikko Erkkilä

Tuolihissi on malliltaan Doppelmayer D-Line. Eturinne on saanut myös huippuluokan led-valaistuksen. Hissin lähellä olevan rinnealueen kaltevuus on poistettu.

Avauspäivän iltana pidettiin hissiyhtiön tiloissa kutsuvierastilaisuus, johon osallistui leviläisiä ja Levin yhteistyökumppaneita.

Maistuvat burgerit ja lumiset rinteet

”Levi on niin lähellä Finnmarkia, että tätä paikkaa voi kutsua Finnmarkin parhaaksi laskettelukeskukseksi. Täällä näkee usein talvella jopa enemmän kirkkoniemeläisiä kuin kotona. Täällä on kaikki. Täällä kaipaa vain norjalaisia TV-ohjelmia”.

Näin sanovat Leville Pohjois-Norjan Kirkkoniemestä lasketteluleirille tulleet Jonas Karlsbakk ja Birgit Ingebrigtsen

Levin laskettelu- ja hiihtokausi avattiin tänä talvena säilölumen ansiosta jo lokakuussa. Marraskuun alussa ennen maailmancupia eturinteellä olikin vilkasta, kun naisten maajoukkueet sekä suuri määrä muita alppinisteja kokoontui sinne harjoittelemaan, mukana myös ryhmä pohjoisnorjalaisia tulevaisuuden lupauksia.

Viikko ennen maailmancupia Tromssan ja Finnmar-

kin alueiden alppihiihtoväki Harstadista, Finnsnesistä, Tromssasta, Altasta, Hammerfestista ja Kirkkoniemestä kokoontui viikonloppuleirille Leville yli 150 hengen voimin. Mukana oli nuoria, pääosin 10 – 12 -vuotiaita alppinisteja sekä heidän vanhempiaan ja valmentajiaan. Kotirinteillä he pääsevät normaalisti avaamaan laskettelukauden joulun aikoihin.

”Pohdimme jo Levin leirin peruuttamista, kun kuulimme, että vain eturinne on lumitilanteen vuoksi avoinna harjoittelua varten, mutta päätimme kuitenkin tulla. Kauden aluksi oli mukava nähdä muita harjoittelijoita. Pääsimme tekemään Levillä kolmet treenit. Rinne oli jäinen ja siellä harjoitteli paljon laskijoita. Kaikki olivat kuitenkin tyytyväisiä.

Levi on meille tuttu paikka. Lähes kaikki tästä ryhmästä ovat käyneet täällä aikaisemmin. Vaikka Etelä-Norjassa on suurempia

vuoria ja vaativampia rinteitä, Levi on Pohjois-Norjasta katsottuna fantastinen kohde. Täällä on hyvä ilmapiiri ja palvelukokonaisuus sekä monipuolinen rinnevalikoima, helppoa loivaa sekä vaativampaa jyrkkää.

Täällä on myös paljon erilaisia majoitusvaihtoehtoja, joiden varaaminen on helppoa. Tällä kertaa asuimme keskustan huoneistoissa, jolloin pääsimme helposti rinteeseen. Majoituspaikat ovat Levillä hyvälaatuisia ja uusia”, sanovat Jonas Karlsbakk ja Birgit Ingebrigtsen

FINNMARKISSA ON KUUSI LASKETTELUKESKUSTA

Ryhmän yhteiseen ohjelmaan kuului harjoitusten lisäksi illallinen ravintolassa sekä kylpyläkäynti. Lapsille Burger King ja Levin kylpylä ovatkin aina Levin retkien kohokohtia. Myös keilaus kuuluu ohjelmaan, mutta tällä kertaa urheilijat olivat treenien jälkeen sen verran

väsyneitä, että se sai jäädä.

yleensä joulun aikana. työstään.

”Kotona Kirkkoniemessä meillä on pieni laskettelukeskus, josta huolehdimme yhdessä talkoovoimin. Siellä on yksi hissi ja rinne. Finnmarkin suurin rinnekeskus on Altassa. Yhteensä Finnmarkissa on kuusi laskettelukeskusta, Altan ja Kirkkonemen lisäksi Hammerfestissa, Skaidissa, Karasjoella ja Honningsvågissa.

”Osa meidän ryhmästä käy talkoilemassa Levin maailmancupin järjestelytöissä. Samalla pidämme treenileiriä, mutta viime kisojen aika treenit eivät onnistuneet, koska rinteitä oli auki rajoitetusti ja treenaajia paljon. Levin kisoihin tulee Norjasta aina paljon katsojia”, Jonas ja Birgit sanovat.

Heidän mukaansa myös Levin kesä kiinnostaa norjalaisia. Monet käyvät Levillä golfaamassa ja harrastamassa alamäkipyöräilyä. Norjalaiset arvostavat Levin kehittämistyötä ja kannustavat suomalaisia olemaan ylpeitä

Pohjois-Norjan alppihiihtoväki kokoontuu seuraavan kerran suurella ryhmällä tammikuun puolivälissä Al-

”Levi on Norjan Finnmarkin parhain laskettelukeskus” Ristikon ratkaisu

taan, missä on luvassa suurin Finnmarkissa koskaan järjestetty alppihiihdon kisatapahtuma.

Timo Koivisto

A U K K A Ö S A D E A

U L U J A N A T A N K A T

S U T T A A L A A S T A R I N A R A A N I A K A T A T A M A A N I T T U T K A T

R J A T O K A A T A A T E K A A T A A I L I A S R L A U N E R A D O N O K A P I M L A S S O O M O T O T

A T U R I T K A M A T N A U I T A L O I T I K K A I N N E S A I S A T M A A S

O T A T T I I M A L A S I T

A U S A H T A J A T A

H A K A T A I T A

Tromssan ja Finnmarkin alppinisteja ja valmentajia Levillä. Kotirinteillään pohjoisnorjalaiset pääsevät laskettelemaan

Kittilän kunnanvaltuusto valitsi 15.12. uudeksi kunnanjohtajaksi suljetulla lippuäänestyksellä kittiläläisen Timo Kurulan. Loppuvalinnassa oli mukana neljä hakijaa, joista kolme kittiläläistä. Kurula sai äänistä yli puolet, 15 ääntä, Sirkka-Liisa Olli sai 9 ääntä, Juha Sandberg 2 ääntä ja Veli-Matti Hettula 1 äänen.

Päätökseen jätettiin seitsemän eriävää mielipidettä. Valtuusto päätti yksimielisesti, että valinta voidaan panna täytäntöön heti muutoksenhausta huolimatta. Kittilän kunnanjohtajan viran kokonaispaikka on 8 598,44 euroa kuukaudessa. Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.

Valituksi tullut Timo Kurula työskentelee kunnassa lehtorina ja on myös pitkäaikainen kuntapoliitikko.

LVI-huolto: p. 050 3901849

Sähköhuolto: p. 050 3900802

Huoltotilaukset: huoltotilaukset.roi@caverion.com p. 040 5873621

Levi rakentaa Koko palvelutarjonta kasvaa

Levi on tätä nykyä maamme johtava matkailukeskus ja alue on ollut maltillisessa kasvussa jo vuosia. Koronapandemia py-

säytti hetkellisesti kaiken ulkomaanmatkailun, mutta kuluva kausi on näyttänyt selkeitä elpymisen merkkejä kansainvälisessä

matkailussa. Niin ikään kotimaiset matkailijat ovat löytäneet Levin ympärivuotisen palvelutarjonnan entistä paremmin.

mökkialue valmistuu kuvan vasempaan reunaan golfkentän ja tunturin väliin.

Ylä-Levi:

Viisi

isoa hotellia, kymmeniä kerrostaloja, pysäköintihalli…

Levi jatkaa kehityskulkuaan ja lähivuosina rakennetaan paljon. Vuodesta 2008 valmisteilla ollut Ylä-Levin alue Eturinteen itäpuolen tunturimaisemassa on vihdoin nytkähtänyt ensi askeleensa eteenpäin. Uusi Ylä-Levin osa rakennetaan kiinni jo olemassa olevaan Levin keskustaan. Kokonaisuus käsittää viisi isoa hotellia ja useita kymmeniä alppityylisiä pienkerrostaloja. Tavoitteena on keskieurooppalaistyylinen, pikkukaupun-

kimainen ympäristö kävelykatuineen ja kivijalkakauppoineen.

Jalkaisin kulkeminen Ylä-Levin alueelle tulee tapahtumaan esteettömästi serpentiinin omaisesti kiemurtelevaa kävelykatua pitkin, jonka jokaisessa taitekohdassa on pieni torialue kivijalkamyymälöineen ja kahviloineen. Korkeimmalla sijaitseville Maisematorille ja Huipputorille tulee myös pääsy suoraan rinteestä ja laduilta käsin. Autoliikenne alueelle tullaan ohjaamaan

maanlaisiin pysäköintihalleihin ja parkkipaikoille omaa reittiään.

Alueen ytimen rakennuskanta koostuu nelikerroksisista chaleteista, joiden välit on täytetty matalemmilla liikerakennuksilla. Aukioiden laidoille rakentuu viisikerroksisia hotellikiinteistöjä ravintoloineen ja aulabaareineen sekä alueen juureen sisäurheilukeskus. Ylä-Levin noin 26 hehtaarin suuruisella alueella on rakennusoikeutta liki 99 000 kerrosalaneliömetriä, mikä

tarkoittaa sitä, että Levin keskustan koko lähes kaksinkertaistuu tulevien vuosien saatossa.

Icy Hot Chalets nousee Ylä-Levin juureen Neljästäkymmenestäyhdestä lomahuoneistosta, pysäköintihallista, kuntosalista sekä liiketiloista. koostuva Icy Hot Chalets hotellihanke on ensimmäinen alueelle nouseva rakennus.

Icy Hot Chalet Levin ski-in/skiout -lomahuoneistoista löytyy har-

Levi Ski Resort rakentaa koko ajan rinnepalveuja

Levi Ski Resort on kehittänyt ja investoinut rinnetoimintoihin viimeisten vuosien aikana noin 70 miljoonaa euroa. Näistä hankkeista viimeisimpiä ovat Westin alueen tuolihissi, alueen rinnepohjan le-

vitys, valaistus sekä lumetuskapasiteetin kasvattaminen vastaamaan tämän päivän laskettelijan ja kilpa-alppihiihtäjän tarpeita.

Tulevaisuus tuo tullessaan myös Westin ala-asemalle muut tärkeät

rinnepalvelut majoitus- ja ravintolatiloineen. Rakennusoikeutta loma-asumiseen sekä edellä mainittuihin palveluihin on alueella 4.700 kerrosalaneliömetriä.

Eturinteelle tälle kaudelle tehdyt

Koillisrinteet ja Golfin alue laajenee

Koillisrinteillä, jossa jo parhaat päivänsä nähnyt ankkurihissi numero 6. tullaan korvaamaan nykyaikaisella tuolihissillä lähitulevaisuudessa, mikä on toivottu muutos melko

Ahvenjärvi

Kittilän valtatien länsipuolella, Gondolihissin läheisyydessä sijaitsevalle Ahvenjärven alueelle suunnitellaan loma-asumista. Alue poik-

pitkään ja paikoitellen tuuliseenkin ankkurihissiin. Alueen uudistukset eivät rajoitu vain rinnealueisiin. Golfkentän eteläpuoleisen alueen ja Utsuvaaran pohjoisen puolen

keaa Levin muista loma-asuntoalueista erämaajärvityyppisen Ahvenjärven ansiosta, joka jää kaavoitettava alueen keskelle. Muutettavan

rinteen välinen Seitan alue saa myös aikanaan oman loma-asuntorakentamiseen painottuvan asemakaavansa. Tällä hetkellä kaavavaiheessa olevalle noin 60 hehtaarin

uudistukset ovat myös osa Levi Ski Resortin jatkuvia uudistuksia. Seuraavia hissiyhtiön hankkeita ovat muun muassa uudet hissi- ja rinnemodernisoinnit rinteiden 6., 7. ja 8. alueilla. Niin ikään Alpine Training

kittua ylellisyyttä ja avarista ikkunoista avautuu upeat tunturimaisemat. Suurimmat kaksikerroksiset loft-huoneistot ovat pinta-alaltaan jopa 200 neliömetriä. Kokonaisuuteen kuuluu myös paritalo ja rivitalo. Lämmintä tunnelmaa tuovat pääjulkisivumateriaaliksi maantasossa valittu tiili, sekä ylempien kerrosten puuverhous. Kiinteistön alimpaan kerrokseen tulee pysäköintipaikat 47:lle autolle, joista 15 paikkaa on varattu sähköautoille.

asemakaavan pinta-ala on noin 12 hehtaaria, ja se on valtaosin rakentamatonta muutamaa loma-asuntoa lukuun ottamatta. Valmistuessaan

suuruiselle alueelle tavoitellaan liki 12.000 kerrosalaneliömetriä loma-asuntorakentamiseen kaavoitettua rakennusoikeutta rinteiden ja latujen välittömään läheisyyteen.

Ahvenjärven alue tarjoaa varmasti vaihtelevan ja aivan uudenlaisen mökkialueen Levin alueen matkailijan tarpeisiin.

Valmistuessaan alue tulee varmasti olemaan rauhallisuutensa ja luonnonläheisyytensä vuoksi ainakin lapsiperheiden mieleen.

Parkin ja South Parkin rinnepohjia tullaan parantamaan aikaisemman laskukauden aloituksen mahdollistamiseksi

Sivun Teksti ja kuvat: Teemu Moisio

Seitan

Levin Keskustaa. Uusi Ylä-Levin osa rakennetaan kiinni Levin keskustaan.

Levitunturi

Kuva: Veikko Erkkilä

Levin matkailukeskus on saanut nimensä tämän tunturin mukaan. Tunturia reunustaa kauttaaltaan vahva mäntymetsä. Ylhäällä tunturin peittona on raskaiden kivien muodostama rakkalikko. Levitunturi antaa monipuoliset mahdollisuudet harrastaa, asua ja tehdä työtä. Korkeus merenpinnasta on 530,3 metriä, joka on sopiva kaikkiin tarpeisiin.

LEVIN TALVEN ELÄMYKSET - LISÄÄ AKTIVITEETTEJA VERKKOKAUPASSA!

Varaathan retkesi hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään edellisenä päivänä 24h ennen retken alkua Varaukset voit tehdä kätevästi osoitteessa: levi.fi/aktiviteetit

SEIKKAILUT KOKO PERHEELLE

TONTTULAN TALVISEIKKAILU!

Torstaisin ja lauantaisin klo 11.00–14.00

Tulkaa viettämään mukavaa päivää Tonttulan Elämyskylään. Saapuessanne Tonttu toivottaa vieraat tervetulleiksi ja antaa salaisen kartan, jonka opastuksella kuljette läpi maagisen elämysmetsän. Lapin elävä satu voi alkaa!

Seuratkaa kartasta Tonttujen Polkua, joka johtaa teidät Tonttulan Piiloon – tonttujen omaan piilopaikkaan, joka pidettiin pitkään salassa ihmiskunnalta. Tonttulan Piilossa voitte tehdä yhdessä paljon mielenkiintoisia tonttujen touhuja! Herkullisen tuoksuisessa Piparkakkutalossa voitte leipoa pipareita ja Tonttukoulussa opetella tonttutaitoja, kuten tonttukoodausta, pikalukua, hiivintää ja sala-tonttu-poliisi-taitoja. Tiedon tupa sijaitsee aivan Tonttukoulun vieressä ja sen katolta voitte löytää hohtavan ”kristallisilmän”, jota Tietäjätonttu Ämmi kutsuu kolmanneksi silmäkseen. Entä oletteko kuulleet jättimäisestä Tonttulan Seitakivestä? Siellä tontut, maahiset ja muu metsän kansa elää sulassa sovussa toisiaan kunnioittaen ja auttaen. Käykää kurkkaamassa! Tonttulan pihapiiristä löytyvät pehmoiset lampaat. Tutustukaa myös Tonttujen aittoihin, Tonttumuseoon, Tonttulan temppeliin, Rantasaunaan ja Wanhan ajan sepän pajaan. Hinta: 32€/henkilö, 110€/perhe (2 aik. + 2-3 lasta) lapsi (3-12v) ainoastaan aikuisen seurassa, lapsi (0-2v) veloituksetta TONTTULAN ELÄMYSKYLÄ Ma, ti, pe ja su 10.00–16.00. Alkaen 1.1 Tulkaa viettämään mukavaa päivää Tonttulan Elämyskylään. Tonttulan kahvilasta saatte salaisen kartan, jonka opastuksella kuljette läpi maagisen elämysmetsän. Tonttulan pihapiiristä löytyvät kotiporot ja pehmoiset lampaat. Hinta: 20 €/henkilö (aikuinen tai lapsi), lapsi (3–12 v) ainoastaan aikuisen seurassa, 60€/perhe (2 aikuista ja 2-3 lasta), lapsi (0-2v) veloituksetta

ARCANDIA - ARKTINEN ELÄMYSPUISTO - PÄIVÄLIPPU

Avoinna päivittäin 7.1 saakka klo. 15.00– (20)22.00

Puistopassi: Kertakäynti + 1 Arcandia raha. Tämä lippu oikeuttaa kertapääsyn yleisille alueillemme yleisöaukioloaikoinamme. Yleisiltä alueilta (Arcandiakylä, Valon- ja Pimeydenpolut, KohtalonSilta sekä Shamaanikylä mahdollisuuksien mukaan) löytyy useita erilaisia nonstop-elämyksiä (Kyläpelit, Noidi, Knockerballs) sekä A-oikeuksin varustettu tunnelmallinen kotaravintola, missä voipi käydä grillaamassa vaikkapa poromakkaraa taikka tikkupullaa kuuman/kylmän juoman kera. Nonstop-elämykset maksetaan Arcandiarahalla (1-3 rahaa/elämys, 1 raha sisältyy jo lippuun), joita voi ostaa ennakkoon tai vaihtaa lisää koska tahansa paikan päällä Lippupisteestämme tai Hunter´s Hut kotaravintolastamme 3€/kpl. Lippuja elämyksiimme/aktiviteetteihin Action Park:ssa ja Shaman Village:ssa voi ostaa erikseen ennakkoon netistä. Hinta: 15€/henkilö.

LEVITUNTURIN KIERTO

Päivittäin 11.00 & 14.00

Tokka kiertää Levitunturin ympäri vaihtelevista maastoista sekä maisemista nauttien. Matkamme jatkuu kotakahvilaan nauttimaan

kahvit tai kuumat mehut pullan kera. Safarin aikana näemme mahdollisesti myös poroja. Kesto: n. 2-3h. Hinta: Aikuinen 95€ jaetussa kelkassa, Lapsi 69€ 3-12v (reki-paikalla) 125€/ Aikuinen 1hlö kelkka KOTASAFARI

Päivittäin klo 10.00 ja 13.30 Erinomainen moottorikelkkasafari vasta ensimmäisiä ajokokemuksiaan hakeville kuskeille. Vaihdettuamme ajovarusteisiin, opas käy ryhmän kanssa läpi ajo-opetuksen ja olemme valmiita matkaan. Lähdemme ajamaan lumisia metsiä ja soita pitkin kohti yksityistä kotaamme. Kodalla pysähdymme tauolle ja keitämme oikeat nokipannukahvit. Kahvittelun jälkeen hyppäämme takaisin kelkkojen selkään ja suuntaamme paluumatkalle. Kuljettaja tarvitsee voimassa olevan vähintään T-luokan ajokortin. kesto: noin 2,5 h. Hinnat per henkilö: 120 €/hlö (1 hlö yksin moottorikelkalla), 95€/hlö (2 hlö yhdessä moottorikelkalla), 70€/lapsi alle 12 vuotta.

MOOTTORIKELKKASAFARI LEVIN LUONTOON Päivittäin klo 15.00

Lähde oppaamme johdolla tutustumaan Levin alueeseen moottorikelkoilla. Ajamme läpi kauniiden talvimaisemien ja teemme matkan aikana lyhyitä pysähdyksiä valokuvia ja talven fiilistelyä varten. Opastetut kelkkasafarimme ovat mainio tapa tutustua kelkkailun maailmaan. Ohjelman kokonaiskesto on kaksi tuntia sisältäen ajoohjeistuksen. Ajoaika kelkoilla on noin 1 h 40–50 min, ja kertyvien kilometrien määrä riippuu ryhmän taidoista ja olosuhteista. Noudatamme kelkkasafareillamme turvallisuusmääräyksiä ja nopeusrajoituksia. Perusjärjestelynä kaksi aikuista jakaa yhden moottorikelkan, yksinajomahdollisuus lisämaksusta. Lapset matkustavat oppaan vetämässä reessä. Hinnat: 110 €/hlö (2 hlöä yhdessä moottorikelkalla), 79 €/lapsi 4–14 v reessä istuen.

TALVIRIEMUA HEVOS- ja HUSKYELÄMYS

Keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 13.00

Opastettu tutustuminen tilaan ja upeisiin eläimiimme. Pääset kokemaan rekikoirien loppumattoman energian noin kilometrin mittaisella valjakkoajelulla oppaamme ajamassa isossa reessä sekä rentoutumaan rekiretkelle, jonka kulkua johtaa luotettava suomenhevonen aisakellon kilkattaessa. Kesto noin 1–1,5 tuntia. Hinta: 75€/aikuinen, 45€/lapsi 4-12v. Lapset 0-3v veloituksetta aikuisen seurassa.

VAUHDIN HURMAA ja RENTOUTUMISTA

Maanantaisin klo 15.00

Kaksi erilaista rekiajelua huskeilla ja poroilla. Koe rekikoirien voima ja vauhti oppaamme ajamassa isossa reessä ja nautiskele sitten rentouttavasta porokyydistä Lapin kauniissa luonnossa. Kesto noin 1–1,5 tuntia. Hinta: 90 €/henkilö, 60 €/lapsi 4-12v. Lapset 0-3v veloituksetta aikuisen seurassa.

REKIRETKI SUOMENHEVOSELLA

Tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 14.00

Istu rekeen ja rentoudu! Aisakellon tunnelmallisen kilkatuksen saattamana oppaamme ajaa suurta rekeä lumisessa maisemassa. Nauti

arktisesta metsästä ja luonnon hiljaisuudesta. Rekiretken jälkeen lämmittelemme kammissa nuotion äärellä nautiskellen kuumasta mehusta ja kekseistä. Kesto noin tunti (20-30min reessä). Hinta: 65 €/aikuinen, 35€/lapsi 4-12v ja lapset 0-3v veloituksetta aikuisen seurassa.

ASKELEET LUMESSA 2 H RATSASTUS

Ti, ke, pe ja la 9.00 aloittelijat, 11.00 kokeneet Opastettu tutustuminen tilaan ja ratsastuksen saloihin, jonka jälkeen ratsastamme suomenhevosillamme kauniissa talvisessa maastossa. Tämä retki sopii aloittelijoille, kokeneemmille ratsastajille järjestämme oman ryhmän. Kesto noin 2 tuntia (1–1,5 h ratsastaen) Hinta: 105€/hlö.

PILKKI

PILKKIRETKI AUTOLLA

Ti, ke ja la klo. 10.00

Pilkkimään pääsee myös helposti ja näppärästi autolla. Lyhyen ajomatkan jälkeen saavumme hyväksi havaitulle pilkkipaikalle, jossa oppaamme näyttää kuinka kairaa ja muita pilkkivälineitä käytetään asianmukaisesti. Päivän aikana voit valmistaa saaliin nuotiolla tai vain nauttia luonnon rauhasta ja nuotion loimusta raikkaassa talvisäässä. Kesto: 2,5 h. Hinta: 94 €/aik, 70,5€/lapsi.

PILKKIRETKI

Ti, to ja su klo. 10.00

Tällä retkellä pääset tutustumaan pilkkimisen saloihin. Ensiksi kairataan jäähän reikä ja sen jälkeen on aika keskittyä hiljaisuuteen ja itse pilkkimiseen. Jos on kalaonnea matkassa, saalisi voidaan valmistaa nuotiolla retken aikana. Mutta jos ei nappaakaan tarjolla on myös kuumaa juomaa sekä pullaa ennen kotiin päin lähtemistä. Kesto: 3 h. Hinta: 91 €/aik, 61€/lapsi.

PILKKIRETKI AUTOLLA

Tilauksesta, min 6 hlö.

Suuntaamme autokyydillä Sirkkajärvelle, joka sijaitsee noin 3 kilometriä Leviltä pohjoiseen. Perillä annamme opastuksen pilkkimisen saloihin. Jokainen saa kairata itselleen reiän, sitten vain mato koukkuun ja pilkkimään. Pilkkimisen lomassa nautitaan nokipannukahvit ja paistetaan avotulella makkarat. Saaliskalat käsitellään mukaan vietäviksi. Kesto: 3 h. Hinta: 414 €/6 hlö

LUIMIHANGILLA

PÄIVÄLUMIKENKÄSAFARI

Ma, ke ja pe klo. 11.00

Nousemme tunturiin autolla katselemaan maisemia ja kuljemme huipulla ennen kuin laskeudumme alas Zero Pointiin. Opas kertoo lappilaisesta elämästä ja kulttuurista. Pysähdymme kodalla makkaranpaistossa ja nauttimassa lämpimän juoman. Kesto: 2,5 h. Hinta: 81€/aik, 48€/lapsi.

INSTAGRAM LUMIKENKÄILY JOULUPUKIN MÖKILLE

Ti, to ja su klo. 10.00

Joulupukin salaisesta mökistä Levillä on tullut yksi suosituimmista Instagram-kohteista Suomessa. Mökki rakennettiin suomalaista elokuvaa “Joulutarinaa” varten Joulupukin taloksi ja työpajaksi. Suuntaatte Levin huipulle: ensin autolla tai skibussilla gondolikyydin lähtöasemalle, sitten gondoliajo tunturin huipulle. Yläasemalla laitatte lumikengät jalkaan ja aloitatte helpon retken Joulupukin mökille Levin upeassa ja valokuvauksellisessa maisemassa. Talviaikaan lumen peittämä mökki näyttää kuin satujen sokeritalolta. Lappilainen tunturimaisema on huikea! Kuvaussession jälkeen, jatkatte helppoa laskeutumista läpi kauniin metsän. Pian saavutte kodalle, jossa grillataan avotulella makkaraa ja nautitaan perinteistä suomalaista kuumaa marjamehua. Tauon jälkeen on vielä lyhyt kävely parkkipaikalle, josta sinut haetaan autokyydillä takaisin Leville. Kesto: 3 h. Hinta: 95€/hlö.

MEDITATIIVINEN VAELLUS TUNTURIIN

Tiistaisin klo. 10.00

Joulupukin salaisesta mökistä Tämä unohtumaton vaellus tunturiin on voimaannuttava ja nostattava luontoelämys. Matkalla otamme luontoyhteyden ohjatusti hetkeen pysähtyen pienen mindfulnessharjoitteen kautta. Tällä retkellä on aikaa myös tarinointiin ja Lapin luonnosta oppimiseen sekä valokuvaukseen. Kesto: 2,5 h. Hinta: 135 €/hlö.

E-FATBIKE PÄIVÄVUOKRAUS

Pyöräily sähköllä varustetulla Fatbikella on rentoa ulkoilua perheen tai ystävien kanssa. Voit nauttia päivästä ulkoilun merkeissä ja Levin kauniista maisemista, kun sähkö tekee pyöräilystä kevyempää. Pyörässä pystyt säätämään sähköä 5 eri teholle tai vaihtoehtoisesti kokonaan pois. Pyörät toimitetaan toivomaasi osoitteeseen päiväksi ja noudamme pöyrät päivän päätteeksi pois. Kypärän käyttöön sopii mainiosti oma laskettelu tai pyöräilykypärä vuoden ajan mukaan tai vaihtoehtoisesti toimitamme sellaisen sinulle. Hinta: 80€/päivä.

REVONTULISEIKKAILU KÄTKÄTUNTURIIN E-FATBIKEILLA

Pyynnöstä Retkemme alkaa Saunabaarilta Immeljärven rannalta, josta pyöräilemme pimeällä salaisia reittejä pitkin Kätkätunturin maastopyöräreiteille. Kätkätunturissa pysähdymme hengähtämään laavullemme, jossa nautimme pienen välipalan. Laavumme sijaitsee tunturin pohjoispuolella, jossa valaisee ainoastaan tähdet ja hyvällä tuurilla revontulet. Tauon jälkeen palaamme maastoon ja pyöräilemme takaisin Kätkänrantaan Saunabaarille. Ennen retkeä oppaamme perehdyttää sinut sähköavusteisiin maastopyöriimme ja antaa vinkkejä maastoajoon. Kesto: n. 3 h. Hinta: 85€/aik.

LUMISURFFI RETKI

LUMISURFFI

Päivittäin klo. 10.30 Lumisurffi retkellä saat perustiedot ja taidot laskemiseen. Kerromme myös kohteiden valinnasta ja turvallisesta harjoittelusta. Retken tarkoitus on antaa mukava kokemus ja perehdytys lumisurffaukseen. Retket järjestetään 2–4 henkilölle. Hintaan sisältyy lumisurffi lauta, lumikengät ja sauvat sekä reppu. Me käytämme Nadasurf tuotteita, jotka on suunniteltu ja tehty Suomessa. Laudat on tehty koivuviilusta ja pohjassa on huokoinen muovipinta. Pohja vahataan samaan tapaan kuin normaali lumilauta. Laudassa on lisäksi joustava karkuremmi. Kesto: 2,5 h. Hinta: 120 €/hlö

MUSEOT JA GALLERIAT

Kaikki museot pidättävät oikeudet muutoksiin aukioloajoissa.

Samiland (Tunturitie 205)

Tule tutustumaan pohjolan alkuperäiskansaan, saamelaisiin. Samilandnäyttely kertoo Saamen kansan tuhansien vuosien historiasta, kulttuurista ja mytologiasta. Avoinna päivittäin klo 10.00–20.00. Lipunmyynti Cafe Spiellasta (tai sen ollessa suljettuna Hotelli Levi Panoraman vastaanotosta).

Särestöniemi-museo (Särestöntie 880)

Särestöniemi-museo 49 km Leviltä, Kaukosessa. Avoinna ti – la klo 12.00–18.00, juhlapyhinä suljettu. Museokierros noin 60 min. Puh. 016 654 480.

Galleria Raekallio (Muoniontie 1746)

Taidemaalari Reijo Raekallion galleria Pöntsön kylässä. Avoinna päivittäin klo 10.00–18.00. Puh. 040 484 0122.

Skannaa, tutustu ja varaa elämyksesi:

Lisätiedot, alueen karttoja ja retkivaraukset: Levin Matkailuneuvonta, Myllyjoentie 2 puh. 016 639 3378 info@visitlevi.fi

LISÄTIETOA

RINTEET JA LADUT: www.levi.fi/laskettelu-ja-hiihto/rinteet-ja-hissit LADUN SÄHKÖINEN PALVELU: www.infogis.fi/levi/ AUKIOLOAJAT: www.levi.fi/info/aukioloajat

Oikeudet muutoksiin pidätetään

Taidegalleroita

Galleria Raekallio Pöntsö, 40 484 0122

Kolmikerroksinen Galleria Raekallio on itsessään nähtävyys. Galleriassa on viikoittain vaihtuva näyttely. Raekallio maalaa vesi- ja öljyvärein ihmisiä, poroja ja luonnonilmiöitä. Avoinna ympäri vuoden päivittäin klo 10–18.

Galleria Veli Koljonen Ateljee ja galleria Muonion Särkijärvellä. www. freewebs.com/veekoo/. Vierailut sopimuksen mukaan, 0400 690452.

Galleria Sibakow-Mansikka Ollilanojantie 15, 99100 Kittilä, 50 537 4666. Kittilän keskustassa sijaitsevassa galleriassa voi nähdä taiteilija Briitta Sibakow-Mansikan tavaramerkiksi tullutta Lappi-taidetta. Avoinna torstaisin klo 9–17 tai sopimuksen mukaan.

Reidar Särestöniemen museo Reidar Särestöniemi (1925-1981) oli eräs merkittävimpiä lappilaisia kuvataiteilijoita. Museoalue koostuu ateljee-, galleria- ja kahvilarakennuksista. Vanha Särestön tila liittyy museoalueeseen.

Museo on avoinna ti-la 12-18 (lipunmyynti päättyy klo 17), suljettu juhlapyhinä.

Pääsymaksut: aikuiset 12 €, koululaiset, opiskelijat, eläkeläiset 10 €, perhelippu (2 aikuista ja 2 lasta 7-16 v) 35 €, ryhmäliput 10 €/hlö, min. 12 hlöä. vapaa sisäänpääsy ICOM -kortilla, Museokortilla ja alle 7-vuotiailla Opastus 40 € / ryhmä + sisäänpääsymaksu. Ryhmän maksimikoko on 50 henkilöä.

Einari Junttila

Einari Junttila -taidemuseo Kittilän kirkonkylällä, Sammontie 5.

Kansainvälisesti tunnetun taiteilija Einari Junttilan (1901 – 1975) koti, esillä taiteilijan syntymän 120-vuotisjuhlanäyttely, liput 5 €. Museo avoinna torstaisin 13 – 17, muulloin sopimuksen mukaan. Puh. 040 703 4657, lisätietoja kittila.fi

Taneli Sukseton ja Aatos

Matkailulehti

19. vuosikerta

Kustantaja: Levin Sanomat Ky www.levinsanomat.fi

Päätoimittaja: Veikko Erkkilä

Painopaikka: Botnia Print, Kokkola Puhelin 050 410 7785

Toimituksen postiosoite: Mikonkatu 2, 96300 Rovaniemi toimitus@levinsanomat.fi

Lehden vastuu mahdollisesta virheestä ilmoituksessa rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.

Pääsiäisenä:

Hetan Musiikkipäiville saadaan oma Hetta Trio

johtaja Tapio Tuomela on koonnut Hetan Musiikkipäiville 3. –9.4.2023 kolmen nuoren huippumuusikon muodostaman Hetta Trion. Pianotriossa soittavat sellisti Saara Särkimäki, pianisti Hannu Alasaarela sekä viulisti Kasmir Uusitupa. Loput yllätykselliset taiteilijavieraat paljastetaan myöhemmin. Tapio Tuomelan käsissä Hetan Musiikkipäiville on valikoitunut vaikuttava ohjelmisto, jossa erilaiset musiikkityylit ja kulttuurit kohtaavat.

”Pääsiäisviikon kuluessa musiikki kuljettaa yleisön barokista tähän päivään ja kahteen kantaesitykseen. Pitkäperjantain illassa eläydytään muunmuassa renessanssisäveltäjä John Dowlandin pysäyttävän melankoliseen musiikkiin”, Tuomela kertoo.

Hetta Trion sellisti Saara Särkimäen ja pianisti Hannu Alasaare-

Ristikko

Kemppainen 2022

lan ohjelma ulottuu Bachista Beethoveniin ja Schumanniin. Viulisti Kasmir Uusituvan ja ruotsalaisklarinetisti Robert Ekin kanssa he esittävät myös Fanny Mendelssohnin, Johannes Brahmsin ja Maurice Ravelin trioja. Kolmikkoa kuullaan eri kokoonpanoissa niin kirkkokonserteissa, Jussantuvan musiikkihetkessä, Juhlsin hopeapajalla Kautokeinossa kuin vanhainkodilla.

SAARA SÄRKIMÄKI ODOTTAA BRAHMSIN KLARINETTITRIOA

Helsingin kaupunginorkesterissa soittava Saara Särkimäki sai syksyllä neljännen palkinnon Turun sellokilpailussa. Hänen soittimenaan on Pro Philharmonia ry:n omistama vuoden 1810 Giacomo Rivolta -sello. Särkimäki opiskelee parhaillaan musiikin maisteriopinnoissa Sak-

sassa. Hän muistelee vierailleensa Hetan musiikkipäivillä teini-ikäisenä nuoriso-orkesteri Vivon riveissä.

ALASAARELALTA TULEE ESIKOISLEVY

Sibelius- Akatemiassa opiskeleva Hannu Alasaarela on saanut työlleen näkyvyyttä useissa pianokilpailuissa.

Syksyllä 2017 hän edusti Suomea kansainvälisessä Maj Lind -pianokilpailun finaalissa ainoana eurooppalaisena pianistina. Hän on soittanut useiden suomalaisorkesterien solistina sekä esiintynyt kamarimuusikkona, liedpianistina ja sooloresitaalein Suomen tärkeimmillä musiikkijuhlilla ja festivaaleilla. Keväällä 2023 ilmestyy Alasaarelan esikoislevy Bachin Goldberg-variaatioista. Hetan Musiikkipäivien omasta ohjelmasta Hannu Alasaarelaa ilahduttaa Ravelin trio.

UUSITUPA TOIMII MYÖS KAPELLIMESTARINA

Kasmir Uusitupa tunnetaan yhtenä kiinnostavimmista suomalaisista uuden sukupolven muusikoista.

Viime keväänä Uusitupa valittiin ainoana suomalaisena kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun välieriin. Hänen uransa kamarimuusikkona, solistina ja konserttimestarina jatkuu nyt kapellimestariopintojen parissa. Opintojen aikana hän on päässyt johtamaan mm. Vaasan kaupunginorkesteria, Kuopion kaupunginorkesteria sekä Laivaston soittokuntaa.

Syksyllä 2022 hän aloitti Helsingin Juniorijousten kapellimestarina ja taiteellisena johtajana. Parhaillaan hän johtaa huippumuusikoiden ensemblea Siuntion Lux Musicessa. Kasmir muistetaan myös Borea-kvartetista, joka vieraili Hetan Musiikkipäivillä vuonna 2017.

Miten Lappiin rakennetaan tuulivoimaa?

Asiaa mietitään

Ympäristöministeriön tukemassa Lapin tuulivoimaselvityksessä on haettu ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti parhaita tuulivoima-alueita maakunnasta. Saamelaisalueet on suljettu pois.

Lapin liiton toteuttama Lapin tuulivoimaselvitys ei ole oikeusvaikutteinen tai sido kaavoitusta, vaan antaa kunnille lisää eväitä keskusteluun tuulivoimasta.

Loppukädessä päätösvalta kaavoituksen osalta on aina kunnalla. Lapin liiton hallitus pitää Lapin tuulivoimaselvitystä tarpeellisena ja toivoo, että selvitys saa ensi vuonna jatkoa.

Lapin tuulivoimaselvitys 2022 on arvioitavana Lapin kunnissa.

Lappi liittyy Itämeren komissioon

Syynä Venäjän hyökkäys Ukrainaan

Lapin liitto jäädytti suhteet itänaapuriin Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022. Nyt Lapin liitto panostaa Pohjois-Kalotin yhteistyön tiivistämiseen sekä yhteistyöhön Itämeren alueella ja EU:ssa. Lapin liiton hallituksen vuoden viimeinen kokous järjestettiin perjantaina 16. joulukuuta. Pohjoisen foorumi on arktisten alueiden välinen yhteistyöfoorumi, jonka toiminnasta vastaa Venäjän Yakutskissa sijaitseva sihteeristö. Lapin liitto sai foorumin puheenjohtajuuden syksyllä 2021.

”Venäjän hyökkäyssodan vuoksi Pohjoisen foorumin toimiminen aidosti kansainvälisenä järjestönä on käytännössä estynyt. Tämän vuoksi Lapin liitto eroaa toistaiseksi Pohjoisen foorumin jäsenyydestä ja suuntaa toiminnan uuden strategian mukaisiin painopisteisiin, kuten naapurialueisiimme Ruotsissa ja Norjassa sekä Itämerelle”, kertoo Lapin liiton hal-

lituksen puheenjohtaja Katri Kulmuni

Lapin liiton uudessa kansainvälisessä strategiassa arktisen politiikan painotus on siirtynyt Pohjois-Kalotin yhteistyön tiivistämiseen, Itämeren alueen yhteistyöhön sekä mahdollisiin uusiin avauksiin trans-Atlanttisissa suhteissa. Perifeeristen merellisten alueiden liitto CPMR on yksi vaikutusvaltaisimmista alueellisista organisaatioista Brysselissä. CPMR jakaantuu kuuteen alueelliseen komissioon. Itämeren komission muodostavat järjestön jäsenalueet Itämeren alueelta Suomesta, Ruotsista, Saksasta ja Virosta.

”CPMR ja Itämeren komission ovat verkostoja, joiden kautta meidän on mahdollista aktiivisesti edistää tavoitettamme Lapista arktisena edelläkävijänä ja rakentaa maailman puhtaimmassa maakunnassa kestävää menestystä ja hyvinvointia”, sanoo Katri Kulmuni.