Trendeinä vege, kotimaisuus, vastuullisuus ja elämykset

Tämän vuoden trendejä tulevat olemaan mm. supertuoreus, marjat, vege, kotimainen kala ja free from-tuotteet, ennustaa Katja Tapio.

Antti Oksan mukaan jauholeipomot S-ryhmän myymälöissä tulevat jatkossa lisääntymään.

Vegeä, kotimaista, vastuullisuutta ja elämyksiä

Omaan hyvinvointiin panostamisessa ei näy hiipumisen merkkejä.

Se, mitä kuluttajat haluavat ostaa ja käyttää, kiinnostaa kauppaa, jossa trendejä seurataan tarkalla silmällä. Nykykuluttajat ovat monella tapaa erilaisia kuin kuluttajat esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen H yvinvointi on trendi, jota ei voi sivuuttaa, totesi S-ryhmän valikoimajohtaja Katja Tapio. Yhdessä kollegansa Antti Oksan kanssa Tapio kertoi oman kaupparyhmänsä tulevasta ruokavuodesta 2020 tammikuun lopulla tilaisuudessa, jonka S-ryhmä järjesti Ruokatoimittajat ry:n jäsenistölle.

Hyvinvointi on yksi valtatrendeistä, joita on useita ja jotka näkyvät niin ruuassa kuin muuallakin. Moni näistä valtatrendeistä on ennestään tuttu. Esimerkiksi helppous, josta on puhuttu jo vuosia. Kiireinen elämänryt mi vaatii nopeaa ja helppotekoista ruokaa. - Myös kotimaisuus ja paikallisuus kiinnostavat kuluttajia, ja yhä enemmän myös ruuan alkuperä. Viimeksi mainitun merkitys tulee nousemaan entisestään ja niinpä tarinat tuotteen takana nousevat arvoon arvaamattomaan, ennusti Katja Tapio, joka mukaan myöskin aitous ja luonnollisuus sekä luomu ovat pinnalla, kuten ovat olleet jo jonkin aikaa. Luomua ostetaan Tapion mukaan yhä enemmän; oikeastaan niin paljon, että ainakin pääkaupunkiseudulla se alkaa olla jo valtavirtaa. - Aitous ja luonnollisuus tunkeutuvat yhä enemmän myös non-food-puolelle, jossa esimerkiksi luonnonkosmetiikka valtaa alaa, hän totesi.

Hyvinvointia, elämyksiä ja kasvisruokaa

Puhutaan myös kulutuksen pirstaloitumisesta, yksilöllistymisestä. Eli kuluttajien tarpeet ovat yhä yksilöllisemmät ja siinä myös kauppa tasapainoilee, kun se valitsee tuotteita hyllyilleen. - Henkilökohtaiset ruokavaliot ovat uusi normaali. Omaan hyvinvointiin panostetaan aina vain ja yhä vahvemmin. Mitään merkkejä ei ole sen hiipumisesta, Katja Tapio jatkoi.

Lähes kaksi kolmesta kuluttajasta on halukas myös elämysten etsimiseen ja kokemiseen. Eikä elämyksiä etsitä vain harrastuksista tai matkailusta, vaan myös ruuasta. Tätä tekevät kaiken ikäiset, eli se on iästä riippumaton trendi. Samoin suurin osa ihmisistä on valmiita kokeilemaan erilaisia uusia ruokia ja raaka-aineita. Etniset maut ovat sinällään jo arkipäivää, mutta ennemmin kuin isoja ilmiöitä, nyt nousee esiin yksittäisiä tuotteita, kuten viimeisimpinä vaikkapa korealainen kimchi tai tulinen sriracha-kastike.

Koko ajan vahvistuva trendi on myös kasvisruuan suosio. Taloustutkimuksen Suomi Syö -tutkimuksessa peräti 46 % vastaajista, eli lähes puolet, ilmoitti lisänneensä kasvisruuan käyttöä. Tärkeimmäksi syyksi vastaajat ilmoittivat terveydelliset syyt, mutta myös halu syödä kevyemmin, maku ja ympäristö nousivat vahvoina syinä esiin.

Ympäristö, eettisyys ja ekologisuus ovatkin asioita, joita ei voi sivuuttaa enää missään. Kuluttajat kiinnittävät vastuullisuuteen koko ajan enemmän huomiota. Ruokahävikin minimoimiseen, pakkauksiin, muoviin/muovittomuuteen ja niin edelleen. Isoilta toimijoilta odotetaan tai suorastaan jo oletetaan vastuullista toi- mintaa ja myös todellisia siihen liittyviä toimenpiteitä,

Ei siis yllätä, että nousussa kaupan näkökulmasta ovat juuri nyt erilaiset kasvistuotteet, joista erityisesti kasviproteiintuottei- siin ennustetaan tulevan lisää vaihtoehtoja. Lisäksi myös erilaiset free from -tuotteet kasvattavat suosiotaan, kuten alkoholiton olut, jäätelö ilman sokeria, lihaa muistuttavat tuotteet ilman lihaa ja niin edelleen. Myös marjat tekevät nousua. - Tuoremarjakauppa kasvaa ja marjojen käyttö yli päänsä; pa- kastemarjat ja marjoista tehdyt valmisteet. Ja jos tuotteessa on marjoja, on niiden pitoisuus yhä korkeampi, Tapio toteaa.

Katja Tapio nostaa vielä esiin termin ’supertuoreus’, jolla hän viittaa myymälässä tehtäviin tuotteisiin. Sellaisia ovat esimerkiksi sushi (sushibaarit ovat kaupoissa lisääntyneet räjähdysmäisesti), kaupassa itse puristettu appelsiinimehu tai myymälän jauholei- pomossa leivotut leivät. Sushin pitää siis olla vastapyöräytettyä, mehun juuri puristettua tai leivän vastikään uunista tullutta.

Menestysresepti -kilpailu myös tänä vuonna

Antti Oksan mukaan jauholeipomot S-ryhmän myymälöissä tulevat jatkossa lisääntymään, lähinnä isoissa yksiköissä eli Pris- moissa. Mutta myös paikallisten leipomoiden tuotteet ovat ky- syttyjä, tällä hetkellä esimerkiksi erilaiset juurileivät ovat trendin harjalla.

S-marketeissakin tullaan näkemään muutoksia. - Uudistamme kaikki S-marketit. Niiden tuoreutta ja hou- kuttelevuutta lisätään eri tavoin, kuten esimerkiksi appelsiini- mehupuristimilla, tuoreilla marjoilla ja palvelutiskien ulkonäköä ja palvelua kohentamalla, Oksa luettelee. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa ’maustebaari’, jossa palvelutiskin tuotteet, kuten lihat, voidaan maustaa kaupassa asiakkaan toivomalla mausteseoksella sen sijaan että niissä olisi valmis mausteseos tai marinadi.

Antti Oksan mukaan myös innovaatiokilpailu Suomalainen menestysresepti toteutetaan tänä vuonna, tällä kerralla yhdes- sä TV4:n kanssa. Tammikuun loppuun mennessä kilpailuun oli tullut jo yli 70 ehdokasta, joiden joukossa Oksan mukaan monta potentiaalista. - Vuoden 2019 kilpailun voitti Leivon Leipomon Boltsi-pyö- rykkä, joka oli viime vuonna S-ryhmän eniten myyty uutuustuo- te, hän hehkutti.

S-ryhmän ja Prisman asiakaspaneelivastaajien eli ns. Ässäraa- tien ilmoittamista ruokavalioista käy ilmi mielenkiintoisia yksi- tyiskohtia esimerkiksi gluteenittomuuden osalta. Vastaajista 87 % ilmoittaa noudattavansa perusruokavaliota, 4 % kasvisruokava- liota ja 8 % on fleksaajia, joilla on pääosin kasvisruokavalio, mutta välillä se sisältää myös lihaa. Perusruokavaliota noudattavilta on tiedusteltu myös, sisältääkö ruokavalio jotakin painotuksia tai rajoitteita. Peräti 7 % vastaajista ilmoittaa tällaiseksi gluteenit- tomuuden. Vehnättömyyden ilmoittaa painotukseksi tai rajoi- tukseksi 6 % raatilaisista. Tässä luvussa on kasvua peräti kolme prosenttiyksikköä. Lihattomuus on painotuksena tai rajoitteena 4 prosentilla vastaajista.