Ruisleipäpäivän tempaus Kampissa 28.2.2020

siellä kaikista rieskoista suosituin. ”Ohrasta leipominen on helppoa ja rieskahan on meillä Oulussa hyvin perinteinen tuote. Näkisin sillä olevan kuitenkin potentiaalia muuallakin päin Suomea”, toteaa Pulla-Pirtin markkinointikoordinaattori Tiina Räinä.

Ohrasta voi leipoa ns. normaaliakin kohotettua leipää. Ohraleivällä ei ole määritelmää eli ohran määrää ei ole säädetty ohraleivissä. Riippuen leivän koostumuksesta (mitä muita viljoja leivässä on käytetty) leivän ravintoaineet vaihtelevat. Jos tuote on nimetty ohraleiväksi, niin tällöin pakkauksessa on luettava ohran määrä leivässä. Lisäksi leipäpaketista kannattaa katsoa aina kuidun määrä. Kuidun mukana tulee muitakin hyödyllisiä ns. kanssamatkustajia eli esimerkiksi antioksidantteja. Voi siis sanoa, että mitä enemmän tuotteessa on kuituja, sitä enemmän siinä on terveysvaikutuksia.

Miksi ohra jää muiden viljojen varjoon?

Finravinto 2017 -tutkimuksen mukaan ohraa syödään alle 10 grammaa viikossa. Se on todella pieni määrä verrattuna esimerkiksi kauraan, jota tämän hetken tilaston mukaan syödään 120 grammaa viikossa. Vaikka ohrassa on samaa hyvää terveysvaikutteista beetaglukaania kuin kaurassa, sen saanti ohrasta on tilastojen valossa todella minimaalista. Todennäköisesti tämän takia siitä ei puhuta niin paljon. ”Olisi hyvä, että ohran terveysvaikutuksista puhuttaisiin enemmän. Näin ohraleivälle saataisiin nostetta ja se tulisi houkuttelevammaksi ehkä valtakunnallisellakin tasolla”, visioi Räinä.

Ohratuotteita on kaupan hyllyllä huomattavasti muita kotimaisia viljoja vähemmän eli tämänkin takia käyttö on vähäisempää. Ohra on hyvä kotimainen, ravintorikas vilja eli sillä voisi olla potentiaalia markkinoillamme. Esimerkiksi riisin voisi korvata ohralisäkkeellä, vaikkapa ohrahelmillä. Se olisi paljon parempi vaihtoehto kuin ravintoköyhä riisi. Ohrassa on oma ominaismakunsa ja se toki rajoittaa jonkin verran sen käyttöä. Tuotekehityksen ansiosta kaupan hyllyltä löytyy muutamia oikein hyviä tuotteita.

Ruisleipäpäivän tapahtuman Kampin kauppakeskuksessa Helsingissä toteutti tämä iloinen joukko, jossa ahkeroi väkeä sekä Leipätiedotuksesta että Pro Rukiista ja lisäksi apuna oli Stadin ammatti- ja aikuisopiston leipuri-kondiittoriopiskelijoita.

Ruisleipäpäivänä tapahtui taas

Leipätiedotus ja Pro Ruis järjestivät Ruisleipäpäivänä 28.2.2020 jo neljättä kertaa ruistempauksen Kampin kauppakeskuksessa Helsingissä. Töihin kiirehtiviä ilahdutettiin ruisleipälahjalla metroaseman kupeessa.

TEKSTI Terhi Virtanen KUVAT Elina Matikainen

Ruisleipäpäivän tempauksen organisoivat Leipätiedotuksen Kaisa Mensonen sekä Pro Rukiin Terhi Virtanen ja siihen toimittivat leipiä Vaasan Oy, Fazer Leipomot Oy, Leipomo Rosten Oy, Leivon Leipomo Oy, Linkosuon Leipomo Oy, Sinuhe Oy ja Porokylän Leipomo Oy. Apuna tempauksessa olivat Stadin ammatti- ja aikuisopiston leipuri-kondiittoriopiskelijat ja opettaja.

Ei ole itsestäänselvyys, että ruisleipä leivotaan kotimaisesta rukiista. Vasta vuonna 2015 Suomessa saavutettiin omavaraisuus rukiin suhteen eli kotimainen tuotanto vastasi vuosittaista kulutusta. Viime vuosikymmenen aikana rukiin viljely on Suomessa lisääntynyt. Vuoden 2019 ruissato 180 miljoonaa kiloa oli kaikkien aikojen suurin kokonaissato. Vielä kymmenen vuotta sitten elintarviketeollisuuden käyttämästä, noin 100 miljoonasta ruiskilosta, puolet tuotiin ulkomailta. Kun rukiin tuonti vielä vuonna 2012 oli yli 50 miljoona kiloa, oli se vuonna 2019 vähentynyt kymmenesosaan tästä eli noin 5 miljoonaan kiloon.

Suomalaiset syövät eniten ruista koko maailmassa, jopa 16 kg/hlö/vuosi, ja ruisleivän kulutus per asukas on Suomessa maailman korkeimmalla tasolla.

Ruisleipäpäivän tapahtumassa jaettiin lähes 8000 ruisleipää, joissa kaikissa oli teemapäivästä kertova tarra.