Johtoteemojen johdolla – miksi uusi luonnos ON OTM-tutkinnoiksi on sellainen kuin se on?

JOHTOTEEMOJEN JOHDOLLA

Uusi luonnos ON/ OTM-tutkintojen rakenteeksi tähtää tiedon kumuloitumiseen.

Oskari Korhonen

OIKEUSTIETEIDEN LAITOS

järjesti 24.1. infotilaisuuden, jossa esiteltiin sekä juridisen alan työmarkkinoiden tarpeita luodanneen Delfoi-tutkimuksen tuloksia, että laitoksen luonnos syksyllä aloitettavan ON/OTM-tutkintojen rakenteeksi.

Tilaisuudessa kerrottiin myös, mitä tutkinnonanto-oikeus ja uusi tutkintorakenne tulevat merkitsemään laitokselle ja sekä uusille että vanhoille opiskelijoille.

TUTKINNONANTO-OIKEU-

DEN MYÖTÄ laitos on ensinnäkin saanut lisää määrärahoja uusien professoreiden palkkaamiseen, jotta kaikkien oikeudenalojen opetus pystyttäisiin jatkossa järjestämään laadukkaasti. – Valmiuksiamme on epäilty vakanssirakenteen osalta. Muun muassa prosessioikeuden professuurille on tarvetta, koska myös HTM-puolella opiskellaan paljon rikos- ja prosessioikeutta, totesi oikeustieteiden laitoksen johtaja, professori Tapio Määttä.

Oikeustieteiden laitoksen henkilöstörakenne painottuu poikkeuksellisesti yliopistonlehtoreihin, joilla on professoreita enemmän opetusvastuuta. – Muutkin yliopistot ottavat mallia meiltä, esimerkiksi Turkuun on juuri perustettu kaksi yliopistonlehtorin vakanssia, Määttä kertoi.

Tällä hetkellä oikeustieteiden laitoksella työskentelee yhteensä 43 henkilöä. Henkilöstön määrää aiotaan kasvattaa yhdestätoista professorista kahdella ja kuudesta lehtorista seitsemällä.

YLEISJURISTIEN KOULUTUS

tulee jatkossa yhdistymään saumattomasti erikoisjuristien koulutukseen. Kaikki samat opintojaksot ovat edelleen valittavissa molempien tutkintojen opiskelijoiden kesken.

Oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintojen putkimaisen rakenteen johdosta joillekin kursseille tulee kuitenkin lisää edeltävien opintojen vaatimuksia. Kandidaatti- ja pro gradu -seminaarit tulevat olemaan molempien tutkintojen opiskelijoille yhteisiä. – Aloittavien ON/OTM-opiskelijoiden määrä on 40 paikkaa, joten päätuotteemme tulevat edelleen olemaan HTK/HTM-tutkinnot. Olemme luoneet tuotteen, jolla on erittäin suurta kysyntää, joten tutkinto pyritään siis säilyttämään, Määttä muistutti.

VAIKKA JATKOSSA HTK/ HTM-tutkintoon valitaan päävalinnassa vain 20 opiskelijaa, voi opiskelupaikan saada myös avoimen yliopiston väylässä, siirto-opiskelijana, maisteri- tai muussa erillisvalinnassa. Näin laitokselle otetaan vuosittain yhteensä noin 200 uutta opiskelijaa.

Jatkossa oikeustieteiden laitos ei tule olemaan vain kahden, vaan kolmen koulutuksen kokonaisuus.

Itä-Suomen yliopistossa opiskelee oikeustiedettä tulevaisuudessa vuosittain 100-150 ulkomaista opiskelijaa. Tämä näkyy monipuolisessa kurssitarjonnassa ja englanninkielisten kurssien määrässä. – Tavoitteenamme on olla jatkossa kansainvälisin oikeustieteellinen yliopisto Suomessa. Toivomme saavamme joka vuosi yli 50 uutta KV-opiskelijaa, Määttä totesi.

” Olemme luoneet tuotteen, jolla on erittäin suurta kysyntää. Tutkinto pyritään siis säilyttämään.

– Tapio Määttä

TILAISUUDESSA JULKISTETTIIN myös tuorein luonnos ON/

OTM-tutkintojen rakenteeksi. Tutkinnot tulevat olemaan samanlaisia yleisjuristitutkintoja kuin muissa oikeustieteellisissä tiedekunnissa.

Rakenne pohjautuu johtoteema-ajatteluun, joka on jo nyt mukana HTK/HTM-tutkinnoissa. Jokaisella oikeudenalalla keskitytään yleisiin oppeihin, perus- ja ihmisoikeuksiin, oikeuden kansainvälistymiseen ja eurooppalaistumiseen sekä oikeuslähteisiin ja oikeudelliseen argumentaatioon. Seuraavilla kursseilla palataan aina edellisillä opittuun. – Muissa tiedekunnissa esimerkiksi rikosoikeus on suoritettu yhdellä jopa yli 10 opintopisteen kurssilla, eikä aihepiiriin aina välttämättä lainkaan palata enää, Määttä kertoi esimerkin päinvastaisesta ajattelusta. – Kirjoitustehtäviä on huomattavasti enemmän. Opintopolkuun sisältyy kuusi pakollista seminaaria ja kahdeksan pakollista kirjallista työtä.

MAISTERITUTKINTOJEN RA-

KENNE hyödyntää Turun oikeustieteellisessä käytössä olevaa pooliajattelua. Erikoistumisvaiheessa valitaan 10 opintopisteen verran pro gradu-työn tekemistä tukevia opintoja. Valinnanvapautta on myös hieman seminaarien sekä teoria- ja menetelmäopintojen suhteen. Täy-

sin vapaasti valittavia opintoja on ainoastaan 35 opintopisteen verran. Tähän suositellaan luettavaksi joko jokin oman tai toisen laitoksen opintokokonaisuutta, joka tukee opintoja. – Meillä on voinut lukea oikeuspsykologian perusopintoja jo vuodesta 2005, Määttä muistuttaa.

” Kirjoitustehtäviä on huomattavasti enemmän. Opintopolkuun sisältyy kuusi pakollista seminaaria ja kahdeksan pakollista kirjallista työtä.

– Tapio Määttä

LAITOKSEN SIVUILLA liikkuneet tiedot kolmen tai viiden vuoden hyväksilukulinjauksista eivät enää pidä paikkaansa. Uudet ohjeet vanhojen opintojen vastavuuksista ja korvaavuuksista tutkinnosta toiseen vaihdettaessa eivät ole vielä täsmentyneet, mutta infotilaisuudessa oli jo esittää suuntaa uusista periaatteista.

Korvaavuksien osalta aiempaan tutkintoon sisältyneet opinnot vanhenisivat 10 vuodessa eikä niillä voisi hyväksilukea kuin puolet uudesta tutkinnosta. Sen sijaan tutkintoon sisältymättömät, Itä-Suomen yliopistossa tehdyt opinnot eivät alustavien linjausten mukaan vanhenisi eikä hyväksilukurajoitusta ilmeisesti olisi.

Korvaavuus-, sisällyttämis- ja vastaavuuskriteerit yksittäisten opintojaksojen kohdalla ovat kuitenkin aina kyseisen kurssin opettajan päätettävissä. – Luodaanko nyt järjestelmä, joka ei kannusta ottamaan papereita ulos? Haasteena on, että muilla oikeustieteellisillä tiedekunnilla ei ole yhteisiä käytäntöjä, joten pyrimme esittämään, että korvaavuskäytännöt yhtenäistettäisiin. Emme halua luoda Joensuun juristeille ”Uppsalan ekonomin” mainetta, totesi Määttä.

ORAAKKELIT OVAT PUHUNEET

KREIKKALAINEN DELFOIN

kaupunki oli antiikin aikana tunnettu oraakkelistaan, jonka transsissa annettuja ennustuksia arvovaltainen papisto kirjasi ja tulkitsi hallitsijoille. Myös tämän päivän Delfoi-tutkimus suuntaa katseensa tulevaisuuteen, mutta papittarien sijaan lausunnot kerätään alan asiantuntijoilta.

Tutkija Jarkko Tirrosen luotsaamassa ”Oikeustieteellisten tutkintojen kehittäminen ja työmarkkinoiden tarpeet” -tutkimuksessa haastatellut 55 juristia edustivat monipuolisesti oikeudellisen alan työmarkkinoita.

KYSELYYN VASTANNEI-

DEN mielestä oikeudellisen ON/ OTM-tutkinnon tulisi myös vuonna 2020 olla laaja-alainen yleistutkinto. Juristien tärkeimmäksi työelämävalmiudeksi nimettiin kyky erottaa olennaiset asiat, jonka myös koettiin olevan eräs vastavalmistuneiden juristien kompastuskivistä johtamisosaamisen sekä työn organisointikykyjen lisäksi. 71 prosenttia haastateltavista oli sitä mieltä, että oikeustieteiden opiskelussa ei keskitytä tarpeeksi oikeudellisen ajattelun ja päättely- ja ratkaisukyvyn harjoittamiseen.

Itä-Suomen yliopiston ON/OTM -tutkintojen suunnittelun tueksi otetun tutkimuksen johtopäätöksissä esitetään, että erikoistuminen tapahtuisi maisterivaiheessa, notaaritutkinnon ollessa laaja-alainen.