__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

Lapin Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen maaseutulehti


Sisällys Kehittäminen kannattaa!

4

Arkadia on onnellisten eläinten koti

6

Laadukkaan lihan lähteillä

7

Pienen tönäisyn kautta liikkeelle

8

Ainutlaatuinen ja vetovoimainen Simojoki

9

Lisäkäsiä kulttuurin luomiseen

10

Kesäinen savottapiha täynnä elämää

11

Kukkola kukoistukseen!

12

Ei mikään helppo nakki, mutta tärkeä

13

Vakioasiakkaana Joulupukki

14

Selvin sävelin tulevaisuuteen

15

Polku paikkakunnan historiaan

16

Parasta hoitoa nelijalkaisille ystävillemme

17

Läsnä aito luonto ja ihmiset

18

Aakenuspirtin taikaa keskellä luontoa

19

Yhteistä tarinaa luomassa

20

Urheilutalosta on moneksi

21

Posiolla autetaan yhdistyksiä ruohonjuuritasolla

22

Taiteilijoiden Posio

23

Lappia houkuttelee Louelle yrittäjiä ja osaamista

24

Elämyskeskus Saariselällä on kasvanut suunnitelmallisesti edeten

26

Yhteistyöstä voimaa hevosavusteisiin hyvinvointipalveluihin

27

Lapin ainoa luomunokkosen viljelijä luottaa pohjoisen superfoodiin

28

Nuori poroyrittäjä pääsi alkuun aloitustuella

29

Yhteistyöllä rakennamme Lapista globaalin tietoliikenteen solmukohdan

30

Brändi, joka syntyi puolivahingossa - mikä on Original Lapland?

31

Säännöllistä perhe-elämää Onnelassa

32

Nuorison ehdoin - Leader tukee tulevaisuuden tekijöitä 33 Pilkkeitä ja sytykkeitä JULKAISIJA TOIMITUSSIHTEERIT TAITTO KANSIKUVITUS PAINO PAINOSMÄÄRÄ

34

Hyvä lukija!

L

uettavanasi on Lapin Leader-ryhmien ja Lapin ELYkeskuksen järjestyksessään toinen lehti maaseudun kehittämistoiminnasta. Ensimmäisen lehden tarkoitus oli innostaa mukaan kehittämistoimintaan ja kannustaa rahoituksen hakemiseen. Tässä lehdessä kerromme, mitä on tähän mennessä saatu aikaan ja mitä vaikutuksia kehittämistoimilla on ollut maaseudun yritysten ja asukkaiden arkeen. Olemme keränneet lehteen runsaasti faktaa maaseuturahaston kehittämistoiminnan tuloksista Lapissa. Mielenkiintoa varmasti lisää se, että lehdestä voit lukea, mitä juuri sinun alueellasi on tehty. Hyvistä tuloksista on ilo kertoa ja lausua samalla iso kiitos kaikille niille, joilla on riittänyt rohkeutta ja intoa maaseudun kehittämistyöhön monissa eri rooleissa! Maaseudulla riittää jatkossakin kehittämistä. Ohjelmakauden 2021–2027 valmistelun sisällöstä päätellen uusi kausi tarjoaa sekä hyväksi koettuja että uusiakin maaseudun kehittämisvälineitä. Meidän tulee nähdä Lapin monivivahteinen maaseutu entistä vahvemmin hyvänä yrittämisen ja asumisen paikkana. Maaseudulla asuminen kiinnostaa ihmisiä. Vuoden 2019 lopulla tehdyn tutkimuksen (Kantar Oy) mukaan 41 prosenttia suomalaisista haluaisi muuttaa maalle, jos voisi. Tällainen suuntaus on meille maaseudun kehittäjille hyvä uutinen - nyt vain pitää mahdollistaa yhteistoimin, että mahdollisimman moni näistä ihmisistä voi toteuttaa unelmiansa Lapissa. Tietysti täytyy pitää huolta myös maaseudun nykyisistä elinkeinoista, yrittäjistä ja asukkaista - ja toteuttaa mahdollisimman monen ideoita jo nyt, vaikka maaseuturahastovaroin! HANNU LINJAKUMPU Yksikön päällikkö Lapin ELY-keskus, maaseutu ja energia

Lapin Leader-ryhmät ja Lapin ELY-keskus Johanna Asiala, Tanja Ylitalo Seven-1, www.seven-1.com Laura Kaikkonen, Seven-1 KTMP Group 7 000 kpl

Johanna Asiala

2

LAPIN KEINO 2020

Tanja Ylitalo


LEADER-ryhmät Utsjoki

INARI, KEMIJÄRVI, PELKOSENNIEMI, SALLA, SAVUKOSKI, SODANKYLÄ, UTSJOKI Leader Pohjoisin Lappi ry Jäämerentie 19, 99600 Sodankylä Toiminnanjohtaja: Henna Kontsas p. 040 760 4108 henna.kontsas@pll.fi www.pohjoisinlappi.fi

Inari Enontekiö

ENONTEKIÖ, KITTILÄ, KOLARI, MUONIO Leader Tunturi-Lappi ry Valtatie 28, 99100 Kittilä Toiminnanjohtaja: Ella-Noora Polvi P. 040 579 0639 elli-noora.polvi@tunturileader.fi www.leadertunturilappi.fi

Muonio Kittilä

Sodankylä

Savukoski

Kolari Pelkosenniemi Salla

Pello PELLO, TORNIO, YLITORNIO Outokaira tuottamhan ry Kenttätie 1, 95700 Pello Toiminnanjohtaja: Anne Anttila P. 0400 161 034 anne.anttila@outokaira.fi www.outokaira.fi

Kemijärvi Ylitornio

Rovaniemi

POSIO Koillismaan Leader ry Nuottatie 6 A 1, 93600 Kuusamo Toiminnanjohtaja: Pirjo Jaakkonen P. 0400 126 778 pirjo.jaakkonen@koillismaanleader.fi www.koillismaanleader.fi

Posio Tervola Keminmaa Tornio Kemi Simo

KEMI, KEMINMAA, RANUA, ROVANIEMI, SIMO, TERVOLA Peräpohjolan Leader ry Kätkävaarantie 69, 95340 Loue Toiminnanjohtaja: Juha Kutuniva P. 040 544 1164, juha.kutuniva@perapohjola.fi www.perapohjola.fi

Ranua

Kuusamo

Taivalkoski

LAPIN KEINO 2020

3


KEHITTÄMINEN * kannattaa! ROHKI HYVÄÄ ELÄMÄÄ MAASEUDULLA!

25 000 000

EU:n ja valtion rahoitusta Lapin maaseudun ja maaseudulla asuvien ihmisten ideoille

302 rahoitettua hankeideaa

118 uutta tuotetta tai menetelmää on kehitetty

201 rakennusta ja rakennelmaa on tehty tai kunnostettu

1671 ihmistä on parantanut osaamistaan osallistumalla koulutukseen

168 000 talkootyötuntia on tehty kylillä yhteisen hyvän eteen

19 rakennettua kyläverkkoa

3600 tilaajaa kyläverkoissa

*Maaseutuohjelman toteutus Lapissa 2014–2020, tilanne 31.12.2019.

4

LAPIN KEINO 2020


TYÖTÄ JA ELINVOIMAA!

15 500 000 EU:n ja valtion rahoitusta yrityshankkeisiin

47 300 000 investoinnit liikkeelle

265 yritysten toteuttamaa hankeideaa

351 kehittämisen tuloksena syntyvää työpaikkaa

”Yritystuen myötävaikutuksella on kehitetty yritysten toiminnan laatua, laajuutta ja kannattavuutta sekä edistetty työllisyyden säilymistä ja kasvua. Tuen vaikutukset ovat merkittäviä yritykselle itselleen, lisäksi ne näkyvät positiivisesti myös alueen elinvoimaisuudessa.” - Lähde: Lapin alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 väliarviointi: https://www.maaseutu.fi/ uploads/lapinmaaseutusuunnitelman-arviointi_raportti.pdf

33 uutta nuorta viljelijää

331

maatilaa on parantanut osaamistaan asiantuntevalla neuvonnalla

146 maatalousinvestointia

46 uutta nuorta poroelinkeinon harjoittajaa

LAPIN KEINO 2020

5


L E A D E R PE R Ä P O H J O L A

ARKADIA ON onnellisten eläinten koti

Utsjoki

Inari Enontekiö

Muonio Kittilä

 & : Johanna Asiala

Helmikuun aurinkoisena pakkaspäivänä simolainen Kotieläinpuisto Arkadia on kiinni, mutta yrittäjäpariskunta Päivi Ruotsalainen ja Samuli Myllyneva valmistautuvat jo täyttä häkää tulevaan kesäsesonkiin, jolloin kotieläinpuistoon saapuu matkailijoita ympäri Suomen ja maailman.

Arkadian arkea pyörittävät Samuli ja Päivi.

T

alvella ei suinkaan levätä laakereilla, vaikka kotieläinpuiston puoli onkin kiinni. Puiston yhteydessä on myös Porotila Arkadia, jonka kuuminta sesonkia on talvi. - Porotila tuo mukavasti täytettä vuodellemme, tuumii Samuli. Porotilalla matkailija pääsee halutessaan poroajelulle. Kuten muutkin poromiehet, myös Samuli toteaa, että kyllä poroja riittää kahta puolen puuta. Kotieläinpuiston ja porotilan lisäksi tiluksilta löytyy 1800-luvulta peräisin oleva rakennus, jonka kahvilapuolta on laajennettu Peräpohjolan Leader ry:n tuella. Kahvilan laajennuspuolella toimii ravintola, jossa voi nauttia lounasta tai vaikkapa kolmen ruokalajin illallisen. Tilat mahdollistavat nyt linja-autoryhmän ruokailun sekä esimerkiksi pikkujoulujen ja muiden juhlien järjestämisen.

6

LAPIN KEINO 2020

Sodankylä

Savukoski

Kolari Pelkosenniemi

Maailman pohjoisin kameli Kotieläinpuisto Arkadia otti vastaan ensimmäiset asiakkaansa keväällä 2016 Simon Maksniemessä. Matkailuporotilan yhteyteen valmistui Leader-tuella näyttävä kota vuonna 2017. Kotieläinpuistosta löytyy eri eläinlajeja kaikki rodut laskien 70. Eläimet vaihtelevat suomalaisista maatilaeläimistä eksoottisiin lintuihin ja maailman pohjoisimpaan kameliin. - Kameli on se kaveri, jolla on kaksi kyttyrää. Vastoin yleistä olettamusta, nämä yksilöt selviävät Lapin talvista enemmän kuin hyvin, kiitos paksun turkkinsa, kertoo Päivi. - Petoeläimiä ei kotieläinpuistossa toistaiseksi ole, mutta esimerkiksi ahma ja ilves toisivat kiinnostavan lisän eläintarjontaan. Kaikki Arkadian eläimet on hankittu Suomesta ja jokaisella yksilöllä on oma nimensä - tosin kaikkien kanojen nimiä ei voi Päivin mukaan ulkoa muistaa. Päiville ja Samulille eläinten hyvinvointi on etusijalla. Arkadiassa eläimet ovat seurallisia, eivätkä pelokkaita tai ahdistuneita. - Osa eläimistä on todella pitkäikäisiä. Esimerkiksi sinikelta-ara elää jopa 70-vuotiaaksi! Antoisinta yrittäjäpariskunnan mielestä ovat ihmisten reaktiot Arkadian tarjontaan. - On ihanaa nähdä, että ihmiset ovat tyytyväisiä vierailuunsa. Päivillä ja Samulilla onkin käynyt niin onnekkaasti, että rakkaasta harrastuksesta on tullut työ, joka palkitsee tekijänsä. Samanlaisia päiviä ei tässä työssä ole.

Kaikki likoon Pitkäjänteisyys on Kotieläinpuisto Arkadiassa kaiken a ja o. - Kun ottaa yritystoiminnassa riskejä ja investoi, sitä joko menestyy tai sitten ei. Ei muuta kuin kaikki likoon vaan! Toistaiseksi Päivin ja Samulin mukaan riskinotto on kuitenkin kannattanut. - Tulot menevät aika pitkälti vielä toiminnan kehittämiseen, mutta on meillä selkeä visio siitä, mihin asti haluamme tätä laajentaa. Kehitys ei saa loppua, se on kuitenkin varmaa. - Muuten asiakkaat eivät tule uudestaan. Siksi uudistamme tarjontaamme kaiken aikaa, joten asiakkaiden kannattaa tulla käymään toistekin. Kotieläinpuistoon tullaan

Salla

Pello Kemijärvi Ylitornio

Rovaniemi Posio Tervola

Keminmaa Tornio Kemi Simo

Kuusamo

Ranua

Taivalkoski

Arkadian laamat ovat erittäin ihmisrakkaita.

rakentamaan eläimille myös talvinäyttelytilat. Kehityksessä yrittäjäpariskuntaa on auttanut Peräpohjolan Leader ry. - Heidän tukensa on tosiaankin auttanut meitä eteenpäin. Leader-tuki on pienelle yrittäjälle iso taloudellinen apu! Useamman blanketin joutuu tukea hakiessaan täyttämään, mutta Päivin ja Samulin mukaan se on vaivan arvoista. - Uskoa yrittäjyyteemme valoi myös yritysneuvoja Johannes Vallivaara ProAgria Lapista. Hän teki meille järkeenkäypiä suunnitelmia ja laskelmia, kiittelevät Päivi ja Samuli. 

LUE LISÄÄ Päivin ja Samulin ajatuksia Meri-Lapin matkailuyrittäjien hyvästä yhteistyöstä! https://www.lapinkeino. fi/2020/03/09/ arkadia-on-onnellistenelainten-koti/ TUTUSTU KOTIELÄINPUISTO ARKADIAAN:

www.visitmeri-lappi.fi/fi/arkadia/kotiel%C3%A4inpuisto-arkadia/ : www.facebook.com/KotielainpuistoArkadia/ : www.instagram.com/kotielainpuisto_arkadia/


L E A D E R PE R Ä P O H J O L A

LAADUKKAAN lihan lähteillä Keminmaassa Leader-tuella remontoiduissa tiloissa jalostuu valmiiksi laatutuotteiksi liha kuin liha.  & : Johanna Asiala

Yrittäjyyden Kimmo on aina nähnyt ainoana vaihtoehtona ansaita oma elantonsa. Ennen villisikafarmin ja lihajalostamon perustamista hän toimikin muurarina. Nyt Kimmo opiskelee lihatuotteiden valmistajaksi Lapin koulutuskeskus REDUssa.

Lomalle karhujahtiin

Kimmo on itsekin vannoutunut eränkävijä.

K

eminmaan Liedakkalan kylässä, keskellä rauhaisaa maalaismaisemaa, sijaitsee Keminmaan Riistajalostus Oy:n lihanjalostamo. Jalostamon omistaa villisikafarmarinakin tunnettu Kimmo Kanto. - Minulla on metsästys niin sanotusti verissä, kun olen 15-vuotiaasta lähtien metsällä käynyt. Kimmo myöntää myös pitävänsä ruuanlaitosta, joten erilaisten lihajalosteiden valmistamisen voi siis hänen kohdallaan nähdä loogisena jatkumona. - Kyllä minulla on visio, että saan tuottaa eettistä tarkastelua kestävää lihaa lähiruoaksi erilaisten jalosteiden muodossa, kertoo Kimmo. Liikkeelle lähdettiin villisikojen kautta. - Omistan tässä muutaman kilometrin päässä villisikafarmin, jossa on noin 60 villisikaa. Villisian lihajalosteet ovatkin oma bravuurini. On mukava tietää, mistä liha on peräisin - tässä tapauksessa omalta tilalta!

Keminmaasta maailmalle lähtee muun muassa villisian, hirven, karhun, hevosen, jäniksen, poron ja naudan lihaa erilaisina jalosteina. Jalostamossaan Kimmo tekee muun muassa lämmin- ja kylmäsavustusta, makkaraa sekä lihan purkitusta ja vakumointia. - Kaiken aikaa kehittelen uusia jalosteita ja otan palautetta sekä uusia ideoita vastaan, kertoo Kimmo. Kimmo haluaisi jatkossa kehittää sisäelinten jalostusta, sillä nykyään ne menevät suurimmalta osin hukkaan tai korkeintaan eläinten ruuaksi. Sisäelinjalosteilla pienennettäisiin hävikkiä. Kimmo on myös huomannut, että lihanleikkuupalveluille olisi kysyntää. - Yhteistyötä teen tälläkin hetkellä esimerkiksi lihan leikkuussa muiden lähialueilla toimivien yrittäjien kuten Kuivaniemen Tilalihan kanssa. Lihanjalostuksessa sesonki alkaa marjasesongista. - Ihmiset alkavat hyvissä ajoin tyhjentää pakastimiaan, jotta niihin mahtuu uusi marjasato. Silloin pakastimen lihat tuodaan tänne jalostettaviksi. Toinen kuuma sesonki Lapissa on tietysti hirvenmetsästyskausi. Töitä riittäisi syys-talvella vaikka kuinka - esimerkiksi viime joulukuu karkasi Kimmon mukaan suorastaan käsistä suuren asiakasmäärän ansiosta. - Kunhan saisi pidettyä edes viikon lomaa karhujahtia varten!

Jatkossa purkkilihaa voi ostaa myymälästä myös mukaansa.

Puskaradio toimii Toistaiseksi Kimmo Kanto ei ole joutunut turvautumaan suuriin markkinointikampanjoihin näkyvyyden saavuttamisessa. - Paikallismediat ovat itse ottaneet minuun yhteyttä ja puskaradio näyttäisi toimivan hyvin. Kauimmaiset lihat Keminmaahan kuljetetaan aina Inarin Nellimistä saakka. - Viikon päästä saapumisestaan ne ovat jo paluumatkalla valmiina tuotteina. Kysyntää näyttäisi olevan myös Oulun alapuolella eli sana on lähtenyt kiirimään hyvin eteenpäin. Keminmaan Riistajalostus Oy on saanut tukea lihanjalostamon perustamiseen Peräpohjolan Leader ry:ltä. - Eipä tähän olisi tullut ryhdyttyä ilman matalan kynnyksen tukea. Tuella saatiin kunnostettua tilat vanhasta konehallista sekä hankittua muun muassa kalusteet ja jalostuslaitteet. Jatkossa jalostamon tiloissa toimii myös pieni myymälä, josta Kimmon jalostamia lihatuotteita voi napata helposti kotiin viemisiksi. 

LEADER PERÄPOHJOLAN TERVEISET

TERVEISIÄ BUSSIPYSÄKILTÄ!

vastaan, sillä minulla ei ole handsfreetä eikä blutoothia. Minulla on maisemakonttori. Nähdään! Juha Kutuniva, toiminnanjohtaja 040 544 1164, juha.kutuniva@perapohjola.fi LAPIN KEINO 2020

: Mervi Kutuniva

Kirjoitan tätä Sinulle bussipysäkillä, jolle olen taas pysähtynyt lukemaan ja kirjoittamaan sähköpostia sekä soittamaan pari puhelua. Välillä pitää vilkuilla taustapeiliin, sillä busseja onneksi vielä kulkee. Silloin olisin bussin tiellä, ei kun pysäkillä.

On aurinkoinen päivä ja vieressä joki virtaa mahtavana. Elävät jokivarret – yhteistyötä ja elinvoimaa. Se on se meidän työympäristö, tehtävä ja tavoite. Olen jälleen matkalla tapaamaan asiakasta ja tutustumaan kohteeseen, johon meiltä haetaan rahoitusta. Se on tässä työssä parasta, ihmisten tapaaminen. Soita Sinäkin minulle, minä ajan levikkeelle ja

7


L E A D E R PE R Ä P O H J O L A

Pienen tönäisyn kautta

LIIKKEELLE Ranuan kyliä heräteltiin vuonna 2019 Peräpohjolan Leader ry:n rahoittaman esiselvityshankkeen avulla. Konkreettisia tuloksiakin syntyi, vaikka kyseessä oli ”vain” esiselvityshanke. : Johanna Asiala, : Tuula Nurmela & Salla-Mari Koistinen

P

rojektityöntekijä Tuula Nurmela toteaa, että hankkeen keskiössä olivat itse kyläläiset. Tärkeää oli antaa ranualaisille mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihinsa. - Kiersimme hankkeessa läpi kaikki Ranuan kylät ja kuulimme kyläläisiä; mitä heille kuuluu ja millaisia kehittämisideoita ja -tarpeita heillä on, kertoo Tuula. Konkreettisina tuloksina Tuula mainitsee kyläyhdistyksen perustamisen ja Ranuan kylien neuvoston toiminnan uudelleen aktivoitumisen. Ranualla on toki jo aiemmin ollut kyliä, jotka ovat kehittäneet toimintaansa, mutta nyt innostus saatiin leviämään laajemmalle alueelle. - Hiljaisen pinnan alla kyti halu kehittää kyliä ja niiden ympäristöjä. Se vaati vain pienen alulle tönäisyn! Myös Ranuan kunnan kehittämispäällikkö Riikka Tuomivaara antaa vuolasta kiitosta hankkeelle. - Hanke oli erittäin onnistunut! Se ruokki kylien aktiivisuutta ja toi kyläläisille tietoa siitä, miten päästä etenemään kehittämistoimissa.

8

LAPIN KEINO 2020

Hankkeessa saatiin selville myös erilaisia kehittämisen pullonkauloja Ranuan kylissä. - Esimerkiksi monissa kylissä kaavoitus on ollut vanhanaikaista vapaa-ajan maankäytön näkökulmasta. Nyt kylien kaavoitukseen on alettu kiinnittää tarkemmin huomiota, kertoo Riikka. - Olemme nostaneet tämän teeman kuntastrategiaamme. Näin huolehdimme, ettei asian hoitaminen jää kesken, vaan kyläläisten toiveet menevät aidosti eteenpäin.

Matalan kynnyksen porinailtoja Kyläläisiä aktivoitiin toimintaan tekemällä kylävierailuita, jotka pidettiin vapaamuotoisina, matalan kynnyksen tilaisuuksina. - Useimmiten poristiin ja vietiin eteenpäin ideoita yhdessä kahvikupposten ääressä, kertoo Tuula Nurmela. Hanke esiintyi myös kaikissa Ranuan suurissa tapahtumissa, kuten Hillamarkkinoilla ja Kalaillassa. Vuoden aikana kyliä kiertäessä Tuulalle ja muille hankkeen parissa työtä tehneille kävi selväksi, että paljon kylissä tapahtuu,

mutta tapahtumista ja paikallisista pienistä yrittäjistä ei vain tiedetä tarpeeksi. - Näkyvyyden puute on iso, Tuula harmittelee. - Paikalliset ihmiset lähtevät usein kauemmas matkalle, vaikka täältä Ranualtakin löytyisi kosolti hyviä luontokohteita, laavuja ja reittejä, joilla vierailla. Esiselvityshankkeelle ollaankin kirjoittamassa nyt jatkohanketta, joka jatkaisi nimenomaan näkyvyyden kehittämisen parissa. Tuulan mukaan erityisen tärkeää on koota helposti hyödynnettävään muotoon kyliin liittyviä tarinoita ja historiaa. - Lähiruoalla on alati kasvavaa kysyntää, mutta samaan aikaan alkutuotanto Lapin maaseudulla vähenee vähenemistään. Tässä olisi rohkeille yrittäjille sauma iskeä ja parantaa siten alueen ja kylien elinvoimaisuutta. Tuulan tuntuman mukaan Ranuan kyliin olisi myös lisää tulijoita, niin sanottuja vastavirtaan kulkijoita. - On ihmisiä, jotka haluavat elää rauhallista elämää maalla. Heille pitäisi löytää asuinpaikkoja ja siten mahdollisuus muuttaa tänne, summaa Tuula. 


L E A D E R PE R Ä P O H J O L A

Ainutlaatuinen ja vetovoimainen

SIMOJOKI Lapin eteläosassa virtaava Simojoki on kansallisaarre, joka tunnetaan omasta alkuperäisestä ja luontaisesti lisääntyvästä lohikannastaan. Simojoki houkuttelee myös matkailijoita ja kalastajia. Matkailuvaikutusten halutaan heijastuvan koko Simon kunnan alueelle lisääntyneenä elinvoimana. : Johanna Asiala, : Mika Viitanen

P

eräpohjolan Leader ry rahoittaa Simon kunnalle Elinvoimaa Simojoesta -hanketta, jossa muun muassa kartoitetaan alueella tarjolla olevia majoituksia sekä opaspalveluita. - Palvelujen tarjoajien täyttäessä laadulliset kriteerit on heidän tietonsa julkaistu myös simojoki.com-sivustolla heidän niin halutessaan, kertoo Simon kunnan elinkeinokoordinaattori Jari Juusola, joka vastaa hankkeesta oman työnsä ohessa. Hankkeessa on myös tuotettu materiaalia hyödynnettäväksi erilaisiin tilaisuuksiin. - Lisää materiaalia tullaan tuottamaan muun muassa kuvien muodossa, lupaa Jari.

Simojoki on suosittu kalastusjoki.

- Luvassa on myös seminaariluonteinen tapahtuma, joka tuo esille Simojoen kalastusta.

Näkyvyyttä sekä yrittämisen ja asumisen edellytyksiä Kaiken hanketoiminnan tavoitteena on yleensä aina vaikuttavuus. Näin on asian laita myös Simojoen kehittämisen osalta. Jari Juusolan mukaan Simon kunnan vetovoimatekijät koostuvat useista eri osa-alueista. Yksi merkittävin vetovoimatekijä on luonto, kärkenä tietysti Simojoki. Hankkeen päätavoitteena onkin Simojoen vetovoimaa hyödyntämällä nostaa esille elinkeinolli-

sia mahdollisuuksia Simon harvaanasutulla maaseudulla ja kannustaa simolaisia tarttumaan ansaintamahdollisuuksiin. - Eri yhteyksistä huomaa kyllä, että Simojoen arvostus on noussut muun muassa hanketoiminnan kautta saadun julkisuuden myötä. Mukava on ollut nähdä, että esimerkiksi omakotirakentamisen trendi on Simossa viime aikoina vilkastunut. Yhä useammat simolaiset hyödyntävät jokea virkistäytymiskohteena. Lisäksi hankkeen vaikutus näkyy ja tuntuu paikallisissa elinkeinoissa: - Kalastuslupatuloissa, majoitus- ja ohjelmapalveluissa sekä kaupassa vaikutus on ollut positiivinen! Jari Juusola haluaa nostaa esille myös Arktiset vedet -ohjelman, minkä kautta Simojoki sai ansaittua valtakunnallista näkyvyyttä. - Puolituntinen Simojoki-jakso pyöri syksyllä 2019 televisiossa kahdella eri kanavalla viiteenkin otteeseen. Lisäksi jaksot ovat nähtävissä Dplay-palvelussa netissä kannattaa käydä katsomassa! Simon kunta sijaitsee strategisesti keskeisellä paikalla Oulun ja Kemi-Tornion teollisuuskeskittymien läheisyydessä, valtatie 4:n varrella. - Kuten jokainen muukin kunta Lapissa, myös me haluamme lisää yrityksiä ja sitä kautta työmahdollisuuksia ja asukkaita. Oleellista Jarin mielestä on panostaa kilpailukykyiseen yritys- ja asuintonttitarjontaan, asukasviihtyvyyteen sekä palvelurakenteeseen. - Me täällä Simossa uskomme, että sijaintimme yhdistettynä upeaan, moninaiseen luontoon tulee olemaan Simon erityinen vahvuus Meri-Lapin alueella.  LAPIN KEINO 2020

9


L E A D E R O U TO K A I R A

Utsjoki

Lisäkäsiä kulttuurin

LUOMISEEN

Inari Enontekiö

Muonio Kittilä

Sodankylä

Savukoski

Kolari

:Johanna Asiala

Pelkosenniemi Salla

Pello

Tornionjokilaakso suorastaan tulvii vanhaa perinnettä ja elävää kulttuuria, jota tulisi tuoda esille. Onneksi näkyvyyttä voi parantaa muun muassa hankkeiden avulla. Tähän tarpeeseen syntyi Outokairassa Trokareita ja kylttyyriä -hanke.

K

yllähän tälle hankkeelle oli valtava kysyntä, toteavat Elina Söderström ja Esa Rautiainen heti alkuunsa. - Pienillä kulttuuritoimijoilla Outokairassa ei ole aina välttämättä rahaa itse toteuttaa näitä tärkeitä kulttuuriproggiksia. Siksi hankkeen tarjotinmalli tuli tarpeeseen. Tarjotinmallilla Elina ja Esa tarkoittavat palveluita, joita hankkeesta voi saada pientä omarahoitusosuutta vastaan. Tarjottimeen kuuluvat muun muassa näytelmien käsikirjoitukset, kulissien rakentamiset, äänentoistoon liittyvät laitteistot, puvustus, koreografiat ja musiikki, jota Esa itse ammattisäveltäjänä ja -tuottajana tekee. Monilla pienillä kulttuuriryhmillä ei ole varaa maksaa täyttä hintaa ammattilaisten tekemästä työstä, joten hankkeen tarjoama apu on ryhmille kaikki kaikessa. Hankkeen apua voivat hakea esimerkiksi erilaiset yhdistykset kuten paikalliset teatteri-, tanssi- ja lauluryhmät. - Tuen piirissä on ollut porukkaa oikeasti vauvasta vaariin. Esimerkiksi Tor-

Kemijärvi

nion keijuprinsessaesityksessä oli mukana alle kouluikäisiä lapsia, taas joissain kylissä olemme tukeneet senioreiden teatteriesityksiä, kertoo Elina.

Ylitornio

Rovaniemi Posio

Tervola Keminmaa Tornio Kemi Simo

Ranua

Kulttuuri opettaa historiaa Elina Söderström ja Esa Rautiainen näkevät hankkeensa toiminnan erittäin vaikuttavana. - Pääsemme tukemaan konkreettisesti paikallisia kulttuuriharrasteryhmiä. Tönäisemme heitä eteenpäin! Molemmat uskovat myös, että tuki erilaisten esitysten suunnitteluvaiheessa innostaa muitakin toimijoita - kenties Outokairan alueelle syntyy uusia harrasteryhmiä ja kulttuuritoiminta jatkuu entistäkin vahvempana. - Esityksien kuten näytelmien tekoon vaaditaan aina aktiivinen porukka, mutta kaikki, jotka ovat meiltä tukea hakeneet, ovat kuitenkin olleet paikallisia harrastelijoita, selittää Esa. Kaikki Leader-rahoitteisen Trokareita ja kylttyyriä -hankkeen tukemat esitykset on tavalla tai toisella taltioitu. - Useimmat esitykset on videoitu. Tarkoitus on, että esimerkiksi historiallisia näytelmiä voisi näyttää koululaisille ja siten opettaa alueen historiaa, kertoo Elina. Historialliset näytelmät kertovat muun muassa siitä, kuinka Turtolan kylään tuli sähköt 100 vuotta sitten tai kuinka talvisodan syttyminen otettiin vastaan Pekanpään kylässä.

Kuusamo

Taivalkoski

ovat olleet kiitollisia saamastaan avusta. - Monet ovat ihmetelleet, että näinkö helpolla tässä nyt päästään, kun omarahoitusosuus on vain 100 euroa! Useat kulttuuriryhmät ovat kuitenkin heränneet vasta nyt Trokareita ja kylttyyriä -hankkeen tarjoamaan apuun. - Tuntuu, että homma loppuu vähän niin kuin kesken, kun kysyntä on vain kasvamaan päin.

Tässähän pääsee helpolla! Kaikista palkitsevinta musisoivalle pariskunnalle on ollut huomata, että ihmiset

Pikkuballerinat esityksessään. : Lasse Stenman

LEADER OUTOKAIRAN TERVEISET

KEHITTÄMISTÄ JA KANSAINVÄLISYYTTÄ KOTIKENTILLÄ – JOEN MOLEMMIN PUOLIN! Outokaira on törmäyttänyt toimijoita ja tuonut yhteen ihmisiä niin omalta alueeltaan kuin Ruotsin ja Tunturi-Lapin alueeltakin. Tämän kauden tavoitteenamme on ollut saada kylien väki viemään osaamistaan entistä enemmän elinkeinolliseen suuntaan. Olemme saaneet siinä jo tosi hyvän alun. Kylien ihmiset ovat mukana kehittämässä elinkeinotoimintaa omista lähtökohdistaan. Oma osaaminen on

10

LAPIN KEINO 2020

otettu innolla käyttöön – siitä ovat todisteena niin uudentyyppiseen Trokareita ja kylttyyriä -kulttuurihankkeeseen osallistuminen kuin Original Lapland -teemasta innostuminen. Järjestöt ja yritykset ovat lyöneet hynttyyt yhteen oman alueen kehittämiseksi. Matkailua, tuotannollista yritystoimintaa ja yhteisöllistä kehittämistä – siinä on Outokairan ydin tänään ja huomenna. Yhdessä hyvien naapurei-

den kesken on hyvä puhaltaa hehku tuleen! Ollaanpa kuulolla, Anne Anttila, toiminnanjohtaja anne.anttila@outokaira.fi, 0400 161 034


L E A D E R O U TO K A I R A

: Esa Rautiainen

Erityisen mukava kokemus oli järjestää kirjoituskurssi innokkaille kirjoittajille alkuvuodesta 2020. - Tarkoitus on, että koulutusten kautta kulttuuriryhmät voisivat kehittyä ja luoda itsekin uudenlaisia sisältöjä, kertoo Elina. Kirjoituskurssilla 16 innokasta kirjoittajaa pääsi ammattilaisen, rovaniemeläisen käsikirjoittaja-dramaturgi Janne Rosenvallin, oppiin harjoittelemaan käsikirjoitusten tekemistä. Palautteet kaksipäiväisestä kurssista olivat erittäin positiivisia. - Kyllä mielessä pyörii, että pitäisikö järjestää vielä toinenkin tällainen!

Kirjoituskurssi nostettiin esiin myös paikallismedioissa, kun kurssilaisia haastateltiin Yle Lapin radioon. Outokairan alueella on Elinan mukaan vielä paljon kulttuurihistoriaa sekä elävää perinnettä taltioitavaksi ja tarinallistettavaksi. Lisäksi ihmiset ovat terveellä tavalla ylpeitä omasta historiastaan ja kotiseudustaan. – On niin sanotusti mistä ammentaa! Elina naurahtaa, mutta jatkaa samaan hengenvetoon: – Kaikkea ei voi yhdessä projektissa tehdä valmiiksi. Ehkäpä tämä meidän hankkeemme on pilotti, jota lähdetään nyt kehittämään eteenpäin. 

Ensimmäisessä hankkeessa siirrettiin kokonainen savottakämppä saunarakennuksineen Rovaniemen Kuusivaarasta Meltosjärvelle. - Savottapihakokonaisuuteen kuuluu usein hevostallirakennus. Tämä rakennetaan Pajuhevonen savotalle -hankkeessa, niin ikään Leader Outokairan tuella. Hevostallin lisäksi pihalle on tulossa tukkikuorma ja sitä vetämään luonnollisen kokoinen puurakenteinen hevonen. - Mukaan tulee myös Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta opiskelijoita, jotka ohjaajineen avustavat kyläyhdistystämme hevosen rakentamisesta, kertoo Erkki. Meltosjärveläiset ovat saaneet korvaamatonta apua Trokareita ja kylttyyriä -hankkeelta. - He auttoivat savotta-aiheisen laulunäytelmän tekstin luomisessa, näytelmäharjoituksissa ja äänentoistossa. Lisäksi Esa Rautiaisen tekemä Metsurityttö-laulu,

jonka Elina Söderström esitti Esan säestämänä, oli loistava lisä kahdessa näytelmäesityksessämme! Savottapiha on Erkki Kumpulan mukaan eläväinen paikka erityisesti kesäisin: - Kesällä 2019 meillä oli täällä Pekan haaveet -niminen laulunäytelmä, kylätapahtuma ja myyjäistilaisuus. Tulevinakin kesinä on tarkoitus järjestää erilaista toimintaa Savottapihassa ja sen ympäristössä sekä tarjota aluetta teatteriesitysten, sukujuhlien ja muiden tapahtumien pitopaikaksi. Kulttuuria tukevat hankkeet Erkki näkee erittäin tärkeiksi harvaanasutuilla alueilla. - Täällä on harvoin mahdollista saada esimerkiksi laulunäytelmässä tarvittavaa ammattimaista ohjausta ja tukea. Onnistuneiden esitysten ja odotettuakin suuremman yleisömenestyksen jälkeen voimme todeta, että juuri Trokareita ja kylttyyriä -hankkeen apua alueellemme tarvitsimme! 

Mirkku ja Sirkku. Kuvassa vasemmalla Lapin ELYkeskuksen Anne Ristioja ja oikealla Elina Söderström.

Kesäinen SAVOTTAPIHA täynnä elämää

P

aikalliskulttuuria vaalitaan Ylitornion Meltosjärven Savottapihalla, jota on kehitetty Leader Outokaira tuottamhan ry:n tuella useilla eri hankkeilla. Meltosjärven kyläyhdistyksen puuhamies Erkki Kumpula kertoo, että Meltosjärvellä on osattu hyödyntää hanketukia jo useamman vuoden ajan: - Kyläyhdistyksemme aloitti savottapihan ja sen ympäristön kehittämisen pelto- ja metsäalueiden raivauksesta. Sitten rakennettiin laavu Meltosjoen rantaan ja vuosina 2016–2018 käynnissä oli Leader Outokairan rahoittama Meltosjärven Savottapiha -hanke.

LUE & KUUNTELE LISÄÄ:

www.lapinkeino. fi/2020/03/04/lisakasia-kulttuurin-luomiseen/

: Erkki Kumpula

Yleisöäkin saapui paikalle mukavasti.

: Erkki Kumpula

Ketjunheittopeliä savottapihalla.

LAPIN KEINO 2020

11


L E A D E R O U TO K A I R A

KUKKOLA kukoistukseen!

Utsjoki

Inari Enontekiö

Muonio Kittilä

Lippoajat tositoimissaan.

Sodankylä

Savukoski

Kolari

: Jaakko Heikkilä

Pelkosenniemi

Monisatavuotinen lippousperinne elää ja voi hyvin Kukkolassa. Rikkaasta kulttuuriperinteestään molemmin puolin rajaa tunnettua Kukkolaa kehitetään aktiivisten ihmisten voimin. :Johanna Asiala

K

ukkolankoski on luonnonkaunis koskipaikka Kukkolan kylässä Tornion pohjoispuolella. Paikka on kuulu pitkästä ja värikkäästä kalastusperinteestä, lippouksesta. Lippous on vanha kalastustapa, jossa pitkävartisella lipolla pyydetään erityisesti siikaa. Lippous tapahtuu koskissa ja voimakkaissa virtapaikoissa, joko veneestä tai puusta rakennetuilta krenkuilta eli laitureilta tai silloilta. Siika on arka kala, joten lippoamisessa täytyy olla tarkkana, etenkin silloin, kun tunnetaan kuoppia. : Jaakko Heikkilä

Lippousta on Kukkolassa harjoitettu jo vuosisatoja samalla tavalla. Joidenkin tietojen mukaan lippouksen arvellaan alkaneen alueella jo 1200-luvulla. - Lippousta harjoitetaan yhä aktiivisesti rajan molemmin puolin. Kulttuuri elää ja voi hyvin, toteaa Salla Saarela, ProSiika ry:n hunteeraaja. Lippous on alueen erikoisuus. Kun tosi on kyseessä, ollaan lippoushommissa kesällä lähes yötä päivää vuoroissa niin sanottujen vähäveroisten ja isoveroisten tilojen kesken. Lippousta oheistoimintoineen kokoontuu seuraamaan koskikentälle koko kylä. - Itse saalis jaetaan loppukesästä joka ilta tietyllä kellonlyömällä. Harvojen hallitsema jakokaava näyttää ulkopuolisen silmään suoranaiselta salatieteeltä - se on peräisin 1500-luvulta. Koskikentällä tapahtuva spektaakkeli on osa lippouksen ainutlaatuista perinnettä, selittää Salla.

Tieto lisää aktiivisuutta

Saalista tarttui mukaan tältä reissulta.

12

LAPIN KEINO 2020

Salla Saarela vetää ProSiika ry:ssä Kuas sitten jos emmä met itte -hanketta, joka on saanut rahoituksen Leader Outokaira tuottamhan ry:ltä - Vetämäni hanke ei varmasti jää viimeiseksi, on kyse sen verran ketterästä

Salla

Pello Kemijärvi Ylitornio

Rovaniemi Posio

Tervola Kukkolankoski Keminmaa Tornio Kemi Simo

Ranua

Kuusamo

Taivalkoski

tavasta kehittää. Lisäksi hienoa on, että Leader-hankkeissa voi ottaa fokukseen pieniäkin asioita, sillä juuri pienillä jutuilla on suuri merkitys pienille paikkakunnille. Hankkeessa touhutaan monenlaista. - Tärkeää on tietoisuuden lisääminen perinnekalastuksesta, jotta perinne ei pääse hiipumaan. Olemme rakentamassa uusia informatiivisia ja raikkaita kotisivuja tähän tarkoitukseen. Lisäksi somepuolta pidetään aktiivisena. Uusilla kotisivuilla esitellään ainakin Kukkolankosken ”Vuenkiertoa”, josta tehdään myös painettu esite. Vuenkiertoon kuuluu vuoden aikana järjestettävät tapahtumat, tärkeimpänä kuitenkin kulttuurin ja kalastuksen vaiheiden kierto. Tietoisuutta lisäämällä pyritään myös tavoittamaan perinteen jatkajia. Nuoret sukupolvet ja etäkukkolalaiset eivät usein tiedä riittävästi omasta kulttuuriperinnöstään. - Alueella on todella kallisarvoista kulttuuriperintöä. Kunnianhimoinen tavoitteemme on, että jonain päivänä Kukkolan koskikalastuksella on edellytykset hakeutua Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Yksi edellytyksistä on perinteen jatkuvuus.


L E A D E R O U TO K A I R A

KUKKOLANKOSKI & LIPPOUS Lippoamista varten rakennettu krenkku syksyisessä maisemassa.

Tärkeää kaikessa toiminnassa Kukkolan kehittämisen ympärillä on kuitenkin aito yhdessä tekemisen meininki. - Puhalletaan yhteen hiileen ja ollaan ylpeitä omasta kulttuurista, näin summaisin toiminnan Kukkolassa.

Tähtäimessä ympärivuotinen Kukkola Kukkola on eläväinen paikka jo nyt, mutta jatkossa koskikentälle on tarkoitus kehitellä uudenlaisia tapahtumia. Myös matkailijoita olisi kiva saada tapahtumiin mukaan säännöllisemmin. - Siikafästit järjestetään aina kesäisin, syksyllä vuorossa ovat Siikamarkkinat. Nyt haluamme panostaa myös talvitapahtumiin.

: Mirva Smeds

Myös tuleville talvikausille on suunnitteilla tapahtumia, kuten talvikalastukseen keskittyvä Made in Kukkola -tapahtuma. Tapahtuma keskittyy talvikalastuksen esittelyyn ja onpa luvassa musiikkiakin. Saarela ja muut Kukkolan kehittäjät katsovat tulevaisuuteen positiivisin mielin. - Tapahtumien olemassaolo ympärivuotisesti voisi olla hyvä tavoite seuraavalle viidelle vuodelle. Mieltä lämmittäisi myös kovasti se, että ihmiset olisivat entistä innokkaammin ja ylpeämmin mukana oman alueensa kehittämisessä. Toivomme mukaan toimintaan myös nuoria, joten ei muuta kuin lämpimästi tervetuloa, kannustaa Salla. 

• Kukkolankoski on Suomen ja Ruotsin rajalla sijaitseva noin 3,5 kilometriä pitkä koski • Pudotuskorkeus 14 metriä • Suomen pisin vapaana virtaava koski, joka on myös antelias kalastuskoski, tunnettu erityisesti siiastaan • Kukkolan kylässä kosken varrella asuu n. 200 ihmistä • Kylässä on aktiivista yhdistystoimintaa • Lisätietoa lippous-kulttuurista: https://kesasiika.com/ • Kukkolankoski somessa: Facebook: www.facebook.com/kukkolankoskiofficial/ Instagram: www.instagram.com/ kukkolankoski_official/

Ei mikään helppo nakki, mutta TÄRKEÄ

K

ukkolan kylän keskus, Museoviraston suojeluksessa oleva kylätalo, sai uuden katon päällensä kesällä 2019. Lisäksi aiemmin talon lämmitys vaihdettiin maalämpöön Leader-tuella. - Eipä tämä remontti mikään helppo nakki ollut, kun piti hankkia vaikka minkälaista lausuntoa, jotta saatiin toimenpidelupa, kertoo remontin hallinnollisesta puolesta vastannut Kukkolan kyläyhdistyksen Jaana Väisänen. Kansallisromantiikan piirteillä varustettu vanha hirsirakennus oli ennen pärekattoinen, sen jälkeen tiilikattoinen.

Katosta löytyi kuitenkin useita vuotokohtia, joten remonttihommiin oli pakko ryhtyä ennen kuin talo meni käyttökelvottomaksi. - Päädyimme peltikattoon, sillä se oli kevyempi ratkaisu talon vanhoille rakenteille. Remonttiin ei lähdetty yllättäen, vaan kaikkeen oli valmistauduttu vuositolkulla. Kukkolan kyläyhdistys oli siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että sillä oli laittaa omaa rahaa remonttiin. - Talkoolaisia saimme mukaan kiitettävästi. Ammattilaiset tekivät työnsä katolla, talkoolaiset puuhasivat maan tasalla.

Ajatelkaapa, jos meillä ei olisi hankkeita Jaana Väisänen korostaa, että oli välttämätöntä saada remonttiin tukea Leaderilta. - Olen monesti sanonut kyläläisille, että ajatelkaapa, jos meillä ei olisi mitään hankkeita. Joka kesä järjestettäisiin samat Siikafästit ja Siikamarkkinat. Täällä me pyörisimme vähenevin voimin keskenämme. Hankkeiden avulla voimme pitää ääntä itsestämme ja kehittää kylää yhdessä! 

LAPIN KEINO 2020

13


L E A D E R P O H J O I S I N L A PPI

Utsjoki

Vakioasiakkaana

JOULUPUKKI Savukoskella sijaitsee Joulupukin kotipaikka, Korvatunturi. Korvatunturilta noin sata kilometriä lounaaseen sijaitsee Savukosken kirkonkylällä pukin lähin huoltoasema, SEO Korvatunturi, jossa ohikulkijalle on tarjolla kaikkea polttoaineesta hampurilaisiin ja designkoruista moottoriöljyyn.  & : Johanna Asiala

M

arraskuussa 2017 ovensa avannut SEO Korvatunturi tunnetaan Joulupukin lähimpänä huoltoasemana - Santa’s Nearest Station, kuten omistajien takitkin kertovat. - Myymme täällä polttoainetta sekä grilli- ja erikoistuotteita myymälän puolella, kertovat yrittäjäpariskunta AriPekka ja Merja Sipola. Lisäksi valikoimasta löytyy paistopisteen tuotteita nautittavaksi kahvin kanssa, runsaasti autotarvikkeita ja voipa pysähdyksen lomassa pelata Veikkauksen pelejäkin. SEO Korvatunturi on Savukosken kunnan ainoa huoltoasema. Huoltoasemalla on suuri merkitys nimenomaan paikkakuntalaisille. - Kun on metsästys- tai marjastussesonki, silloin meillä käy paljon ulkopaik-

kakuntalaisia. Meiltä saa myös kalastuslupia lähialueelle, kertoo Ari-Pekka. Huoltoaseman toimintaa tukee kätevästi naapurirakennuksessa sijaitseva autokorjaamo - yhdestä pihapiiristä löytyy siis kaikki autoilijoiden ja kelkkailijoiden tarvitsemat palvelut. Ja jos reissu Itä-Lapin kairaan uhkaa venyä pitkäksi, voi huoltoaseman yhteydessä sijaitseviin huoneistoihin majoittua. - Leader-tuella olemme muun muassa uudistaneet majoitustilojemme tekstiilit ja huonekalut. Meillä on vuokralla kaksi huoneistoa, jonne erityisesti työmatkalaiset ovat löytäneet hyvin, kiittelee Merja.

Tilat kuntoon tuen avulla Vakioasiakkaat istuvat kahvion pöydän ääressä kahvikupposten kanssa, kun siirrymme tutustumaan huoltoaseman erityistavarakauppaan. - Myymme täällä kaikenlaista meikeistä matkamuistoihin, paikallisista käsitöistä lasten leluihin sekä vaatteista hiusväreihin - valikoima on siis laaja! Tulevaisuudessa hyllyjen valikoimaan olisi tarkoitus lisätä erä- ja kalastustuotteita, joille varmasti olisi kysyntää Savukoskella. SEO Korvatunturi on saanut toimintaansa kattavasti tukea Leader Pohjoisin Lappi ry:ltä. Leader-tuella on muun muassa ostettu kiinteistö, pistetty taka-

Inari Enontekiö

Muonio Kit-

Sodankylä

Savukoski

Kolari Pelkosenniemi Salla

Pello Kemijärvi Ylitornio

Rovaniemi Posio

Tervola Keminmaa Tornio Kemi Simo

Ranua

Kuusamo

Taivalkoski

huoneessa sijaitseva toimisto uuteen uskoon, investoitu uusiin koneisiin keittiössä, tehty pintaremonttia sekä uusittu vanha kassajärjestelmä. - Tuella on ollut todella suuri merkitys meille. Mitään yllätyksiäkään ei matkan varrella ole tullut, vaan apua on saatu aina kun sitä on tarvittu, vakuuttaa Merja. Tulevaisuudensuunnitelmiakin yrittäjäpariskunnalla on. Myymälän laajentamista ei aivan vielä uskalla luvata, mutta ainakin uusi, näyttävämpi tienvarsikyltti pitäisi hankkia, jotta ohikulkijat löytäisivät helpommin Joulupukin lähimmälle huoltoasemalle tankkaamaan sekä kulkuvälineensä että itsensä.  SEO Korvatunturi www.seokorvatunturi.fi

SEO Korvatunturi palvelee Soklintien varressa.

LEADER POHJOISIMMAN LAPIN TERVEISET

LUONNOSTA VOIMAA POHJOISIMPAAN LAPPIIN! Pohjois- ja Itä-Lapin alueella on panostettu yritysneuvontaan. Neuvonnalla ja aktivoinnilla olemme kannustaneet alueen yrittäjiä ja yrittäjyyttä suunnittelevia jatkuvaan toiminnan kehittämiseen sekä tuoneet palveluitamme tutuksi. Erityisesti olemme huomioineet elinkeinoja, jotka pohjautuvat paikallisiin raaka-aineisiin,

14

LAPIN KEINO 2020

luontomatkailuun ja käsityöalaan. Yritystuista suurin osa on kohdentunut investointeihin, mutta iloksemme olemme päässeet myös tukemaan alueella toteutettuja rohkeita kokeiluja ja näin edistämään täysin uusia yritys- ja tuoteideoita. Matkailun kasvu ja lähiruoan arvostus näkyvät tukemissamme hankkeissa. Jatkossa tulemme keskittymään edelleen nuorten yrittäjien aktivoimiseen. Teemahankkeissa olemme matalan kynnyksen hankehaulla kannustaneet nuoria kehittämään asuinympäristöään. Nuori-

soLeader-toiminnalla aktivoimme nuoria kokeilemaan yrittäjyyttä ja yhteistyötä. Nuoret tarvitsevat kannustusta löytääkseen yrittämisen mahdollisuuksia omilta kotipaikkakunniltaan. Ota rohkeasti yhteyttä! Henna Kontsas, toiminnanjohtaja henna.kontsas@pll.fi, 040 760 4108


L E A D E R P O H J O I S I N L A PPI

Selvin sävelin

TULEVAISUUTEEN Sallassa valmistetaan luonnonkuiduista puuta korvaavia materiaaleja soittimiin ennakkoluulottomalla asenteella. Tulevaisuudessa markkinat ovat kansainväliset.  & : Johanna Asiala

V

anhan, keltaisen peltirakennuksen sisältä syrjäiseltä teollisuusalueelta ei odottaisi löytävänsä näin kansainvälistä ja kunnianhimoista liiketoimintaa. Näin kuitenkin on asian laita sallalaisen Partones Oy:n kohdalla. - Olemme toimineet pari vuotta näissä tiloissa ja olleet tyytyväisiä, toteaa Armin Seebass, toinen yrityksen perustajista. Partones tuottaa luonnonkuiduista puunkaltaisia materiaaleja erilaisten soitinten osiksi. - Meiltä tulee raaka-aine, ja soitinrakentajat viimeistelevät työn itse soittimen kanssa. Sallassa tehdään muun muassa jousia ja otelauta-aihioita hyödyntäen Parbonya ja Parvorya, Partonesin kehittämiä vaihtoehtomateriaaleja eebenpuulle ja norsunluulle. Tärkeää on huolehtia, että lopputuote vastaa asiakkaan odotuksia. - Sointia on testattu Sibelius-Akatemiassa, ja materiaaliemme on todettu soivan yhtä kauniisti kuin puistenkin, toteaa itsekin useita eri soittimia soittava yrittäjä. Partonesin tekemä tuotantotyö on pitkälti käsityötä, tosin koneitakin hyödynnetään. - Koneita tällaiseen työhön ei ole valmiiksi olemassa, vaan ne pitää aina erikseen teettää. Tuotekehitys on Partonesissa loputonta. Uusien prototyyppien kanssa on menty jo julkisuuteen, ja palaute on ollut myönteistä. Tukea toimintaan on saatu Leader Pohjoisin Lappi ry:ltä ja Lapin ELY-keskukselta. - Leader-tuella oli todella iso merkitys sille, että lähdimme viemään puheissa ja haaveissa ollutta yritysideaa eteenpäin. Rahoitus on ollut ratkaisevassa roolissa siinä, että tuotekehitystä on ylipäänsä voitu tehdä, kiittelee yrityksen toinen perustaja, Kristiina Aatsinki.

Arminin oma bravuurisoitin on poikkihuilu.

Brändiin potkua arktisuudesta Armin Seebass on kotoisin Saksan Hampurista, mutta asunut pian 16 vuotta Sallassa ja sitä aiemmin eri puolilla Suomea ja Ruotsia. - On luonnollista pyörittää yritystoimintaa Sallasta käsin, vaikka se välillä onkin logistisesti haastavaa. Tämä on kuitenkin minun ja perheeni koti. Koen myös, että sijainti tekee toimintamme rohkeaksi: täällä vallitsee sellainen tehemä pois -asenne. Soitinten osien kaupat sijaitsevat pääosin muualla kuin Suomessa. Varaosat on siis haettava kaukaa tai tilattava postitse, missä tietysti kestää aikansa. - Niin sanottua extempore-kehittämistä ei täällä siis voi tehdä, selittää Armin. Kolikon toisella puolella on sijainnin tuoma brändihyöty - Lapissa tuotettuja soitinten osia pidetään tietyllä tapaa puhtaina ratkaisuina. - Aina joku tulee jäljittämään hyviksi havaittuja tuotteita, jolloin on tärkeää pystyä erottautumaan markkinoilla edukseen brändin avulla. Myös kestävyys on erittäin tärkeä teema Partonesille. - Soitinteollisuudessa käytetään trooppisia puulajeja sekä materiaaleja kuten mammutinhammasta ja norsunluuta. Meidän osien valmistuksessa käyttämät luonnonkuidut ovat peräisin maa- ja metsätaloudesta ja siten kestäviä, Armin selittää. Partonesin tuotteet ovat kestäviä siinä mielessä, että ne korvaavat materiaalina puun, jolloin puita ei tarvitse kaataa trooppisista metsistä.

- Pyrimme kaiken aikaa kehittämään toimintamme jokaista osa-aluetta kestävämmäksi.

Kohti maailmanmarkkinoita Arminilla ja Kristiinalla on selkeät tavoitteet tulevaisuutta varten: - Viiden vuoden kuluttua olemme saaneet tuotannon vastaamaan kasvavaan kysyntään. Toivomme, ettei meidän tuolloin tarvitsisi sanoa ”ei” isommille tilauksille. Toisaalta myytävien tuotteiden kasvattaminen vaatisi myös lisäkäsiä tuotantopuolelle. - Meillä ei vielä varsinaisesti ole työvoimapulaa - lisäkseni tuotannossa on tällä hetkellä yksi työharjoittelija. Mutta työvoiman saanti voi olla tulevaisuudessa haaste tai jopa kasvua rajoittava tekijä, pohtii Armin. Lopputuotteen laadusta vision saavuttaminen ei ainakaan jää kiinni. - Uskomme, että meidän on täysin mahdollista nousta maailmanlaajuisesti tunnettujen laaturatkaisujen tekijäksi. Ratkaisustamme ollaan jo nyt kiinnostuneita ympäri maailman.  Partonesilla on erittäin positiivisia kokemuksia liittyen Leader-tukeen. LUE LISÄÄ:

www.lapinkeino.fi/ 2020/02/10/selvinsavelin-tulevaisuuteen/ Partones Oy www.partones.com

LAPIN KEINO 2020

15


Máttajávri

L E A D E R P O H J O I S I N L A PPI

Polku paikkakunnan

ULRIIKA BÁLGGIS ULRIIKAN POLKU ULRIKA TRAIL

ULRIKAN POLKU : Studio Borga

HISTORIAAN

Girkobákti Kirkkopahta Church cliff

Utsjoella rakennettiin Leader-tuella Ulrikan kulttuuri- ja hiljentymispolku kauniisiin Kirkkotupien maisemiin nelostien varteen. Polku ja sen kertomat tarinat paikallisesta kulttuurihistoriasta tulivat tarpeeseen.

Girku |

Kirkko

Ohcejoga vánddardanjohtolat Utsjoen retkeilyreitti Utsjoki Hiking Trail

K

| Church

4

INFO

Girkostobut Kirkkotuvat Church Huts

INFO at 1 Sáhk

pa 2 Báhp

vuonna 1700, sakasti sen viereen vuonna 1776. Nykyään jäljellä on enää vanha sakasti, sillä vanhan kirkon tilalle, kirkkopahdalle, on rakennettu uusi kivinen kirkko. - Ympäristöön kuuluu myös vanha markkinapaikka 1600-luvulta, joten paljonhan tässä on kulttuurihistorian havinaa!

Luotettavia ihmisiä ja poutasäätä - niistä on talkoot tehty Syyskuussa 2019 virallisesti avattu polku on saanut runsaasti kiitosta paikallisilta. - Avajaisissa kyläläiset hämmästelivät alueemme historiaa, ilmeisesti siitä ei ole aiemmin tiedettykään. Lupasivat tuoda tänne myös omia vieraitaan. Kirkkotuvan kulttuuripolulla on tärkeä rooli myös paikalliselle saamelaisväestölle. - Kyllähän tämä tuo paljon näkyväksi paikkakunnan saamelaiskulttuuria ja -historiaa. Polku liittyy monen täällä pitkään eläneen suvun historiaan. Polku saatiin valmiiksi pitkälti talkootyön voimin. - Talkootunteja saatiin päälle 1300 tun-

isty

i | Sacr

| Sakast l

: Johanna Asiala

ulttuuripolku lähtee Utsjoen kirkkotuvilta, kulkee päätienvartta etelään kohti vanhaa sakastia ja hautausmaata, jossa se tekee ”suopungin lenkin”. Polun itäpuolella lepää kuvauksellinen Mantojärvi, jonka rannalla on C. L. Engelin suunnittelema pappila vuodelta 1843. - Polku ylittää kahdesta kohtaa Ylä-Seitikkojoen. Hankkeessa rakensimme ylitystä varten sillat sekä maisemoimme polun varren kauniiksi, kertoo Utsjoen kirkkotupayhdistyksen puheenjohtaja Vuokko Hirvonen. Tarkoituksena on, että hautajaissaattueet pääsevät nykyiseltä kivikirkolta kätevästi kesäisin kävellen hautausmaalle ilman päätiellä tapahtuvia autosiirtymiä. Talvisin polkua ei aurata. - Näen tämän uutena lisänä meidän kirkolliseen toimintaamme Utsjoella. Lisäksi polulla esitellään laajasti alueen kulttuurihistoriaa. Polulta löytyy myös hiljentymispaikkoja, jotka on merkattu polun varrelle opasteilla suomeksi, pohjoissaameksi ja englanniksi. Utsjoen vanha kirkko rakennettiin jo

Máttajávri Mantojärvi

e

rsonag

| Pa | Pappila

ina­ i | Markk ngiedd 3 Márka ing place | Trad kenttä

Badje-Seavttet Ylä-Seitikko

Hávdeeana Hautuumaa Church yard

tia, mikä oli paljon enemmän kuin suunniteltiin, kiittelee Vuokko. Hän myös kehuu, että talkoolaiset muodostivat tiiviin, hyvän porukan. - Talkoot koettiin mukavaksi yhdessä tekemiseksi, kaikki tulivat paikan päälle mielellään. Ihmisiin pystyi luottamaan! Tuuria oli paitsi ahkerien talkoolaisten myös säiden suhteen, sillä rakennusvaiheessa tarvittiin ja saatiin poutasäätä. Kulttuuripolku on kokonaisuudessaan noin kahden kilometrin mittainen, mutta kirkkotuvilta Utsjoen kirkonkylään on matkaa vielä noin neljä kilometriä. - Ehkäpä tulevaisuudessa jatkamme polkua kirkonkylälle, pohtii Vuokko Hirvonen. 

Ánnáluokta

Ánnásuolu

Stuorrasu

Ulrikan polun avajaiset. : Studio Borga

16

LAPIN KEINO 2020

Talkoolaisia työssään. : Liisa Keskiruokanen


L E A D E R P O H J O I S I N L A PPI

PARASTA HOITOA nelijalkaisille ystävillemme

: Johanna Asiala, : Sanna Palojärvi

Kemijärveläisen Eläinhoitola LapinTassun ei paljon tarvitse houkutella uusia asiakkaita, sillä maine kiirii jo edeltä. Hoitolan palveluille on kysyntää ympäri Lapin.

P

ihahäkissä haukahtelee iloisesti kaksi koiraa: pohjanpystykorva ja bretoni. Lunta on sadellut alkuvuonna siihen malliin, että koirille riittää varmasti hankia, missä temmata. - Meillä on täällä kaikenlaisia koirarotuja, yleisimpiä ehkä pohjanpystykorvat, lapinkoirat ja saksanpaimenkoirat. Niin ja tietysti sekarotuiset, selvittää Eläinhoitola LapinTassun yrittäjä Sanna Palojärvi. Sanna perusti hoitolan kotitilalleen Kemijärven Hanhikoskelle vuosi sitten. Osittain Leader-tuella rahoitettu remontti valmistui kesällä 2019. Lisäksi LapinTassuun hankittiin Leader-tuella häkkielementtejä. - Ajatus yrityksen perustamiseen lähti siitä, että pihapiirissä olevassa vanhassa navetassa oli hyvin tilaa, jota hyötykäyttää. Olen aina tykännyt eläimistä ja minulla on ollut omia koiria. Sitten suoritin eläintenhoitajan ammattitutkinnon Kajaanissa ja perustin yrityksen, kertaa Sanna yrityksensä historiaa. LapinTassu tuli kovaan tarpeeseen, ei pelkästään Kemijärvellä, vaan myös seutukunnassa tai oikeastaan koko maakunnassa. - Kauimmaiset asiakkaat ovat Helsingistä! Sanna on saanut paljon kiittelevää palautetta asiakkailta, jotka eivät ole aiemmin voineet viedä koiriaan hoitoon, sillä lähin hoitola on sijainnut liian kaukana. - Tätä oli selvästi odotettu. LapinTassu on vielä suhteellisen pieni hoitola, joten kynnys tuoda oma lemmikki tänne on varsin matala.

Sisähäkit ovat tilavia.

Toistaiseksi Sanna on houkutellut uusia asiakkaita hoitolalleen lähinnä Facebookin ja lehtimainonnan kautta. - Puskaradio toimii tässäkin hommassa parhaiten!

Positiivisia haukkuvat vakiasiakkaat LapinTassussa on tällä hetkellä 3 hoitopaikkaa sisällä, kiinteillä väliseinillä. Hoidokit pääsevät halutessaan myös säännöllisesti ulkotarhaan. Hoitolan läheiset lenkkimaastot sopivat koiralle kuin koiralle. - Hommia koirien kanssa riittää aamusta iltaan. Lenkitän koiria säännöllisesti heti kotipihasta lähtevillä pitkillä metsäpoluilla. Vakiasiakkaitakin on päässyt jo vuoden aikana muodostumaan. - On mahtava tunne, kun voittaa koiran luottamuksen, toteaa Sanna. Koiria on majoittunut LapinTassuun tasaisesti joka päivälle. Tammikuu on hiljaista aikaa, kiireisintä luonnollisesti lomasesongit kuten joulu ja kesä-heinäkuu. - Meillä ei ole vielä kissoille hoitopaikkoja, mutta niitäkin on luvassa, kun laajennamme toimitiloja uuden remontin yhteydessä. Toistaiseksi olen käynyt hoitamassa kissoja toisten kodeissa. LapinTassussa tarjotaan koirille myös muun muassa kynsien leikkuuta sekä isompien koirien turkin pesua. Lähitulevaisuudessa suunnitelmissa on valokuvaus hoitojaksojen yhteydessä. - Myös ruokamyynti tukee hoitolatoi-

Nämä hoidokit ovat Sannalle jo entuudestaan tuttuja.

mintaa hyvin. Meiltä löytyy erilaisia kuivaja märkäruokia niin koirille kuin kissoille. Valikoimamme laajenee sitä mukaan, kun kysyntä kasvaa, lupailee Sanna. Hoitolan myymälän hyllyiltä löytyy myös erilaisia herkkuja, puruluita, pantoja, ravintolisiä, sampoota… siis lähes kaikkea, mitä nelijalkaisten ystäviemme hoitoon tarvitsee!  TUTUSTU LAPINTASSUN TOIMINTAAN:

www.lapintassu.fi  www.facebook.com/elainhoitola.lapintassu/

Myymäläpuolen valikoima on laaja.

LAPIN KEINO 2020

17


L E A D E R T U N T U RI - L A PPI

Utsjoki

Kilpisjärvi

LÄSNÄ AITO LUONTO ja ihmiset Aitoja elämyksiä räätälöitynä kullekin matkailijaryhmälle. Adventure by Design takaa, että matkasi Suomen ainoaan vuoristokylään on ainutlaatuinen. : Johanna Asiala

: Johanna Asiala

K

ilpisjärven kylä kylpee helmikuisessa auringonpaisteessa. Kylän keskellä katseen vangitsee ylväs Saanatunturi, jonka juurella matkailu kasvaa kasvamistaan. Myös Adventure by Design on löytänyt jalansijansa kilpisjärveläisessä matkailuskenessä. Yrityksen kasvu on ollut hurjaa vuodesta 2015 lähtien. - No, sellaista 200 % luokkaa, naurahtaa Elina Hutton, jonka aviomies Gareth Hut­ton perusti yrityksen vuonna 2012. Haastattelun antaa tällä kertaa Elina, sillä yrittäjä itse on kiireinen töidensä parissa. Yritys on saanut hankintoihinsa tukea Leader Tunturi-Lappi ry:ltä. Leader-tuella on hankittu muun muassa kuvauskalustoa sekä vaatteita ja varusteita asiakkaille. - Tukiprosentti on iso, joten se rohkaisee erityisesti pientä yrittäjää investoimaan enemmän kerralla. Elina ja Gareth ovat erityisen kiitollisia yrityskonsultti Ari Saarelan avusta. - Hänen laskelmistaan näimme heti, kuinka paljon toimintamme pitää kasvaa, jotta investoinnit ylipäänsä kannattavat. Kolmen vuoden kasvutavoite saavutettiin jo vuodessa!

18

LAPIN KEINO 2020

Muonio Kittilä

Samanhenkisten ihmisten keskellä Joulu-tammikuu on kuuminta sesonkiaikaa yrittäjäpariskunnalle, jolloin he työllistävät viisi opasta. Jatkossa panoksia halutaan laittaa enemmän kevätsesonkiin. Työvoiman houkuttelu Kilpisjärvelle on kuitenkin oma haasteensa, myöntää Elina. - Tulijoita kyllä olisi, mutta asuntojen kanssa on vähän niin ja näin, että saadaanko niitä ja millaisia tarjolla olevat vuokra-asunnot sitten ovat. Esimerkiksi yrityksen myynnistä vastaava henkilö olisi valmis muuttamaan perheineen Kuopiosta Kilpisjärvelle vaikka heti, jos katto löytyisi pään päälle. Alkuvuonna 2020 yrityksessä on kuukauden pituisessa harjoittelussa Jaakko Pohjolainen, joka opiskelee eräoppaaksi Kurussa, Tampereen lähellä. Jaakko on päässyt harjoittelunsa aikana muun muassa lumikenkäilemään, metsästämään revontulia ja järjestämään ulkoilmaillallisen keskelle kitukasvuista koivikkoa Saanan kupeeseen. - Mulla on ollut tosi kotoisa olo täällä samanhenkisten ihmisten keskellä, kiittelee Jaakko.

20 euron testimainos kannatti Elina Hutton kertoo, että asiakkaita Kilpisjärvelle saapuu ihan oikeasti ympäri maailmaa, kuten Australiasta, Uudesta-Seelannista ja Singaporesta. Singaporelaiset houkuteltiin Kilpisjärvelle alun perin testiksi tehdyllä 20 euron Facebook-mainoksella, jolla saatiin paikalle kaksi pientä ryhmään. - Siitä homma lähti vierimään lumipallon lailla, joten testi todella kannatti! Opastetut matkat ovat aina erilaisia, sillä ne räätälöidään kunkin ryhmän mukaan laavulla voidaan paistella makkaran sijaan vaikkapa tacoja, jos asiakas niin toivoo. Adventure by Design haluaakin panostaa enemmän laatuun kuin määrään.

Sodankylä

Savukoski

Kolari Pelkosenniemi Salla

Pello Kemijärvi Ylitornio

Rovaniemi Posio

Tervola Keminmaa Tornio Kemi Simo

: Gareth Hutton

Elina ja Gareth Huttonin apuna keväällä 2020 toimii Jaakko Pohjolainen.

Inari Enontekiö

Ranua

Kuusamo

Taivalkoski

- Opas tuo mukaan oman mausteensa, joten työntekijän persoona on meille tosi tärkeä asia. Pitää osata olla rento, oma itsensä.

Lahjoituksia paikallisille kohteille Yrityksen toiminta kestää hyvin tarkastelun kestävyyden eri näkökulmista. Elina ja Gareth haluavat antaa takaisin yhteisölle, jonka alueella toimivat. - Vuonna 2019 lahjoitimme 2,5 euroa per asiakas ikimetsien suojeluun edellisvuoden asiakasmäärien mukaan. Vuonna 2020 puolestaan lahjoitamme Guolasjärvi -Halti-tien kunnostukseen, jota käytämme itse paljon. Teemme lahjoituksen joka vuosi ja aina johonkin paikalliseen kohteeseen, kertoo Elina. Paikallista kulttuuria ja perinteisiä elinkeinoja kunnioitetaan myös. - Jos asiakkaamme haluavat tutustua esimerkiksi paikalliseen saamelaiskulttuuriin ja poronhoitoon, viemme heidät oikeille saamelaisille porotiloille. Herkässä arktisessa luonnossa liikkuessa oppaat ovat tarkkoina. Kesävaellukset kulkevat parhaimmillaan jopa viiden eri luonnonsuojelualueen läpi, mikä on todella harvinaista koko maailman mittapuulla. - Emme mene kesävaelluksillamme koskaan reittien ulkopuolelle tai käytä talvella omia moottorikelkkoja, vaan liikumme suksin tai kävellen. Luonnon kunnioittaminen on todella iso arvo meille!  LUE LISÄÄ: Mitä mieltä Elina ja Gareth

ovat Kilpisjärven matkailun kasvusta? https://www.lapinkeino. fi/2020/03/05/lasna-aito-luonto-ja-ihmiset/ TUTUSTU YRITYKSEEN:

www.adventurebydesign.fi : facebook.com/AdventurebyDesign/ : instagram.com/adventurebydesign/


L E A D E R T U N T U RI - L A PPI

Aakenuspirtin

taikaa keskellä luontoa Keskellä ei mitään, mutta kuitenkin keskeisellä sijainnilla. Ylläksen ja Levin puolivälissä sijaitsee Aakenuspirtti, joka pitää sisällään monenlaista toimintaa.  & : Johanna Asiala

A

akenuspirtti on vanha savottakämppä, jossa toimii kevätkaudella latukahvila. Sijainti onkin oivallinen tähän toimintaan: pirtiltä on suurin piirtein yhtä pitkä matka kahteen Lapin matkailun suurkeskukseen, Ylläkselle ja Leville. Latukahvila on auki toistaiseksi vain kevätsesongilla. Aakenuspirtin omistaa Porvoosta Kittilään paluumuuttanut joogaopettaja sekä tuore luonnontuoteneuvoja ja -jalostaja Marja Köngäs. - Vuosien etelässä asumisen jälkeen halusin palata takaisin Lappiin kotiseuduilleni, kun olen Kittilästä kotoisin. Ostin sitten Aakenuspirtin vuonna 2018, kertaa Marja.

Perusasioiden äärellä Aakenuspirtin toiminta ei rajoitu pelkästään latukahvilaan. Pihapiiristä löytyy muun muassa Leader Tunturi-Lappi ry:n tuella remontoitu sauna, jossa Marja valmistaa luonnonkosmetiikkaa saippuoista ihonhoitotuotteisiin ja jalkakylpyihin kurssilaistensa kanssa. Lisäksi Marja valmistaa pienimuotoisesta yrttituotteita myyntiin. Aakenuksen villiyrtit -tuotteiden raaka-aineet on kaikki kerätty pihapiiristä. - Tämän toiminnan sesonki on tietysti kesä, kun luonnosta voi kerätä kaikenlaisia yrttejä raaka-aineiksi. Luonnonkosmetiikan valmistus on alusta alkaen käsityötä niin ohjaajalle kuin kurssilaisillekin.

- Opastan kaikkia kädestä pitäen aina poiminnasta lopputuotteeseen saakka. Toisella puolella pihaa sijaitsee toinen savottarakennus, josta löytyy 30 petipaikkaa majoittujia varten sekä keittiötila, jossa onnistuu kokkaaminen autenttisissa kämppäoloissa. Latukahvilassakin on 20 petipaikkaa. - Tarkoitus on alkaa markkinoida aktiivisemmin paikkaa majoitusmielessä hiihtäjille sekä muille retkeilijöille, suunnittelee Marja. - Tiloja voi myös vuokrata erilaisia tapahtumia varten. Pientä pintaremppaa pitää kuitenkin tehdä ainakin latukahvilan puolella, naurahtaa Marja. Latukahvilan seinää koristavat tällä hetkellä jouluteemaiset tapetit. Lisäksi Marja järjestää tiloissa erilaisia joogaretriittejä ja -kursseja sekä taidekursseja, jonne osallistuu paljon lähialueiden asukkaita. Marja kehuu myös yhteistyön matkajärjestäjien kanssa sujuvan hyvin. - Kun porukkaa tulee tänne erilaisille retriiteille, teemme yhdessä talon hommia kuten kannamme vesiä, hakkaamme halkoja ja lämmitämme pirttiä. Se on elämys matkailijoille, myös suomalaisille; moni nauttii tästä maanläheisestä toiminnasta!

Sähköt pirttiin Rauhallisen sijaintinsa, komean luontonsa sekä näyttävien tilojensa ansiosta Aakenuspirtti takaa vierailijalleen elämyksen

jo itsessään. Erityinen elämys paikka on varmasti kansainvälisille vierailijoille. - Kerran meillä kävi erityisnuorten ryhmä Belgiasta kuvausryhmän kanssa. Saimme heiltä todella kiitollista, positiivista palautetta siitä, miten nuoret olivat kokeneet vierailun ja kaikki aktiviteetit täällä Aakenustunturin kupeessa, muistelee Marja. Toistaiseksi Marja on pyörittänyt toimintaa yksin toiminimellä ja suunnitelmissa on palkata apukäsiä aluksi sesongin ajaksi. - Toiveissa on, että hiljaisinta aikaa eli kaamosta saisi kehitettyä niin, että pystyisin palkkaamaan ympärivuotisesti toisen työntekijän tähän kaveriksi. Aakenuspirtti voikin tulevaisuudessa olla ympärivuotinen paikka, kunhan retriittien ja majoituksen suosio kasvaa. Leader-tuki on auttanut Marjaa konkreettisesti monellakin tapaa. - Olihan se iso apu, että saatiin sähköt tänne! naurahtaa Marja. Leader-tuella hankittiin pirtille muun muassa aurinkopaneelit ja aggregaatti. Lisäksi hankittiin kelkka talvipolkujen tekemiseen ja raskaampien tavaroiden kuljettamiseen sekä kunnostettiin saunan ja alakämpän katot. - Tällaiset ehkä pieniltä vaikuttavat jutut helpottavat pienen yrittäjän arkea huomattavasti, kiittelee Marja. 

LEADER TUNTURI-LAPIN TERVEISET

YMPÄRIVUOTISTA ELÄMÄÄ TUNTUREITTEN MAASSA! Tunturi-Lappi koetaan alueena, jonne oma elämä halutaan rakentaa. Meillä riittääkin paljon rohkeita yrittäjiä, jotka ovat luoneet itse oman elantonsa mitä kekseliäimmillä tavoilla. Etenkin luonnonläheisyys, räätälöidyt palvelut ja paikallinen kulttuuri ovat nostaneet päätään. Yrittäjät ottavat vastuuta kestävyydestä tarjoamalla ympärivuotista työllistymistä

ja palvelua myös tunturikeskusten ulkopuolella. Vähähiilisyys on huomioitu jokaisessa liikeideassa toimialasta riippumatta. Erityisen hienoa on nähdä yrittäjien sinnikkyys sekä intohimo työtään ja kotiseutuaan kohtaan! Yrittäjillä riittää myös haasteita, mutta niitä pidetään meillä yhteisinä. Yleishyödyllisissä hankkeissa kehitellään uusia liikeideoita ja palveluita, joilla sujuvoitetaan sekä arkea että matkailua pitkien etäisyyksien seutukunnassa. Asukkaat tuntevat oman kylänsä vahvuudet ja ammentavat niistä niin loistavia hankeideoita, että vapaa-ajan asukkaat ja

sukulaisetkin tulevat mukaan talkootöihin. Niin kylät, yritykset kuin kunnatkin yhdistävät voimansa mielellään luodessaan hyvää elämää meille kaikille. Tällaista toimintaa me Leaderissä tuemme mielellämme jatkossakin! Törmäilemisiin! Ella-Noora Polvi, toiminnanjohtaja ella-noora.polvi@tunturileader.fi 040 579 0639

LAPIN KEINO 2020

19


L E A D E R T U N T U RI - L A PPI

“Non jokku rofessorit sanonu, että son ainaski 1600 vuotta vanha muinaissivakka. Siinä on niin fiini tuopinkorvanen kärkinipukkaki.”

YHTEISTÄ tarinaa luomassa : Salla Saariniemi, : Pete Huttunen, Kolarin kunta / Leader Tunturi-Lappi ry

Y

lläsjärven kyläyhdistyksen aktiivi ja Kolarin kunnan entinen kehitysjohtaja Johanna Koivumaa kertoo, että yhtenä ajavana voimana hankkeen suunnittelussa oli Kolarin kunnan lähestyvä 150-vuotisjuhlavuosi. - Juhlavuoden kunniaksi haluttiin tehdä jotain yhteistä ja kolarilaista identiteettiä vahvistavaa. Alueen asukkaiden kanssa yhdessä pohdimme tätä asiaa, Koivumaa muistelee. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin Kolarin kylien historian ja tarinoiden esiin tuominen. Koivumaan mukaan kullekin kylälle haluttiin löytää oma identiteetti ja pohtia myös sitä, mistä asiasta kylä voisi olla tunnettu. - Näiden asioiden ympärille lähdimmekin sitten suunnittelemaan Kylien Kolari -hankekokonaisuutta. Jotta kokonaisuus olisi onnistunut ja kuntalaisten toiveisiin pystyttäisiin vastaamaan mahdollisimman hyvin, haki Kolarin kunta rahoitusta Leader Tunturi-Lappi ry:ltä. Kehittämishankkeessa keskityttiin kolarilaisen identiteetin vahvistamiseen, yhteisöllisen toiminnan lisäämiseen sekä kylien vetovoimaisuuden ja elinvoiman edistämiseen. Lisäksi suunniteltiin ja toteutettiin kylien markkinointiviestintää.

Kylien asukkaat merkittävässä roolissa

Kolarin kunnan projektiasiantuntija Asta Hakso kertoo, että kyläläisten rooli on ollut hankekokonaisuuden toteutuksessa merkittävä ja esimerkiksi näytelmää varten kerätyt tarinat ovat asukkailta lähtöisin. - Projektipäällikkö Jyrki Vaattovaaran vetämien kyläiltojen yhteydessä asukkaat pääsivät itse vaikuttamaan siihen, mitä asioita omalta kylältä halutaan nostaa esiin tarinoiden muodossa. Reilun 50 asukkaan Venejärvellä tari-

20

LAPIN KEINO 2020

noita oli mukana keräämässä Venejärvenkylän kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja Helena Sieppi. - Jyrki tuli meille ensin kertomaan ideasta, että jokainen kylä kokoaisi omasta kylästä kertovan tarinan. Me sitten keräännyimme kylällä yhteen ja pohdimme, että mitä meidän kylästämme pitäisi kertoa. Sieppi kertoo kylän asukkaiden tulleen toisilleen tutummaksi tarinoiden keräyksen lomassa. Lisäksi kylän historiasta nousi esiin asioita, mitkä eivät kaikille olleet välttämättä tuttuja. - Eri ikäiset henkilöt muistivat eri asioita. Etenkin vanhempia henkilöitä haastateltaessa esiin saattoi nousta asioita, jotka tulivat muille uutena tietona. Tarinoiden keräämisen ja näytelmän tuottamisen lisäksi hankkeessa haluttiin keskittyä myös kylien tapahtumiin, joita on perinteisesti ollut paljon. Tapahtumien toteutus on tehty pitkälti talkoovoimin, ja järjestelyistä aiheutuvat kulut ovat ajoittain aiheuttaneet huolta järjestäjätahoissa, kun esimerkiksi osaamista on saatettu joutua ostamaan ulkopuolelta. Tähän tarpeeseen vastatakseen hankkeessa investoitiin tapahtumien järjestämisessä tarvittavaan laitteistoon ja kalustoon. - Hankimme muun muassa äänentoistolaitteet, valot, puvustamon, liikuteltavat lava- ja katsomorakenteet sekä telttoja ja pöytiä. Kalusto on koottu lainaamoon, joka on kylien yhteisessä käytössä, Hakso kertoo. Hakso mainitsee, että hankkeessa on laadittu myös tapahtumatuottajan käsikirja, jota järjestäjät voivat tarvittaessa käyttää apunaan tapahtumia järjestäessään. Kun Haksoa pyytää miettimään hankkeen vaikuttavuutta, on hänen helppo todeta, että se on enemmän kuin tehtävänsä tehnyt. Myös Koivumaa näkee, että Kylien Kolari -kokonaisuus on sekä herätellyt hiljaisempia kyliä toimimaan että antanut lisä-

motivaatiota jo ennestään aktiivisille kylille. - Hankkeiden myötä kyliin on saatu ennennäkemätöntä nostetta, ja innostus kylien omaehtoiseen kehittämiseen on kasvanut! Hanke on niittänyt menestystä myös valtakunnallisella tasolla - hopeasija kuntamarkkinoinnin SM-kisoista onkin jo takataskussa!  LUE KOKO JUTTU:

https://www.lapinkeino.fi/2020/03/16/ yhteista-tarinaa-luomassa/ Lainaus hankkeessa tuotetusta Kylien Kolari -näytelmästä.

KYLIEN KOLARI – HANKEKOKONAISUUDESSA Kolarin kylien kehittämishanke & Kolarin kylien investointihanke • Järjestettiin kyläiltoja, joissa asukkaat pääsivät vaikuttamaan kylien tarinoihin. Tarinoista koostettiin näytelmä Kolarin 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. • Hankittiin tapahtumien järjestämisessä tarvittavaa kalustoa, joka on kylien yhteisessä lainakäytössä. • Laadittiin tapahtumatuottajan käsikirja, jota tapahtumien järjestäjät voivat hyödyntää. • Hankittiin kyliin kylämatkailua ja kylien elinvoimaisuutta tukevaa infraa kuten tervetulo- ja opastekylttejä. • Luotiin kylille oma nettisivusto (www.kylienkolari.fi), jonne koottiin hankkeen aikana kerätyt tarinat • Koottiin kylien markkinointia varten kuvapankki ja kuvattiin usea video.


L E A D E R T U N T U RI - L A PPI

URHEILUTALOSTA on moneksi Kittilän Alakylässä sijaitsee urheiluseura Palotievan Pojat ry:n omistama perinteinen urheilutalo, joka on kunnostettu ja johon on rakennettu varastolaajennus Leader Tunturi-Lappi ry:n tuella. : Johanna Asiala, : Valto Timonen

P

apolan remppa 2015 -hankkeen vetäjä Satu Filppa kertoo, että alakyläläiset halusivat saada kylälleen toimivan, modernin monitoimitalon, jota voisi hyödyntää kyläläisten harrastuksissa ja kokoontumisissa. - Pienyrittäjillä on täällä mahdollisuus pitää esimerkiksi jumppa- ja kokkikerhoja, seurat voivat pitää kokouksiaan ja tietysti täällä järjestetään myös hirvipeijaisia, luettelee Satu. Leader Tunturi-Lappi ry:n tuella saatiin urheilutalolle uusi keittiö, kokoustilat AV-laitteineen sekä vessat. Nyt taloa pystytään vuokraamaan myös erilaisten juhlien kuten häiden, hautajaisten ja syntymäpäivien järjestämiseen. Lisäksi entinen kanttiini muuttui kätevästi moderniksi kuntosaliksi remontin yhteydessä. - Kuntosalin saaminen urheilutalolle on madaltanut kyläläisten kynnystä aloittaa kuntoiluharrastus, kertoo Satu. - Ilman Leader-tukea ei tätä kaikkea olisi varmaan saatu aikaan.

remontoimiseksi, kehuu Satu. - Kaikkiaan hankkeen toteutukseen osallistui 59 talkoolaista, mitä pidän tosi hyvänä määränä. Suuri voimavara olikin talkoolaisten monipuolinen osaaminen ja ammattitaito rakentamisen osalta. Satu Filpan mielestä hankkeeseen kannatti ryhtyä. - Saimme tästä loistavan kokoontumiskeskuksen koko eteläisen Kittilän alueelle, ei pelkästään alakyläläisten hyödynnettäväksi. Nyt meillä on paikka, missä järjestää juhlia ja kokouksia ja missä harrastaa liikuntaa. Satu näkee urheilutalolla potentiaalia myös laajemmassa mittakaavassa. - Markkinoimalla tätä lähikylien ulkopuolisille käyttäjille saisimme lisävaroja seuramme toiminnalle!

Hankkeen myötä on selvästi nähtävillä muutos lähikylien asukkaiden aktiivisuudessa. - Täällä on aloitettu lauluillat perinteisen karaoken merkeissä, pidetty ikääntyville tutustumiskertoja kuntosalin puolella ja lapsille on järjestetty täällä synttärikutsuja, iloitsee Satu. Papolan urheilutalon käyttöaste on ollut remontin jälkeen suorastaan vakuuttava varauksia on tehty huomattavan paljon. Alakylässä ei ole jääty toimettomiksi, vaan tuleviakin remonttikohteita on jo mietitty ja lyöty lukkoonkin. - Maalaamme koko talon ulkoapäin ja voisimme kunnostaa myös piha-aluetta. Aina sitä tekemistä riittää! 

Kyläläiset aktiivisina talon käyttäjinä Aivan täysin kylän omin voimin ei remonttia ja laajennusta saatu valmiiksi, vaan Palotievan Pojat eli PaPo palkkasi kirvesmiehen auttamaan hankkeen toteutumisessa. - Talkootyötä tehtiin kyllä kovasti talon

Talkoilla saatiin Alakylään kuntosali.

LAPIN KEINO 2020

21


L E A D E R KO I L LI S M A A

POSIOLLA autetaan yhdistyksiä ruohonjuuritasolla

Kittilä

P

Sodankylä

Savukoski

Kolari

: Johanna Asiala

hyväksi välineeksi toimijoille saada avustusta pienempiin hankintoihin. - Lisäksi tällaiset teemahankkeet innostavat uusia toimijoita hakemaan isompiakin hankkeita tulevaisuudessa.

osiolla Koillismaan Leader ry on toteuttanut Yhdistysten investoinnit -teemahanketta, jonka alahankkeissa on hankittu erilaisille yhdistyksille muun muassa koneita, laitteita ja kalustoa sekä tehty pienimuotoista rakentamista. - Hakemuksia eri yhdistyksiltä koko Koillismaan alueelta tuli yhteensä ilahduttavat 17 kappaletta, joista 15 hakijaa valittiin mukaan teemahankkeeseen, kertoo Koillismaan Leaderin hankevastaava Marja Tuomivaara. Posiolaisista yhdistyksistä mukana olivat Posion Pyrintö jääkiekko- ja suunnistusjaostoineen, Eläkeliiton Posion yhdistys sekä Pomppa-Teatteri. - Kaikki teemahankkeet paransivat Posion yhdessä tekemisen meininkiä, kehuu Marja. Posiolla teemahankkeet on koettu

Inari Enontekiö

Muonio

Posiolla on autettu Leaderin tuella paikallisia yhdistyksiä investoimaan. Näin on voitu tukea jo olemassa olevaa toimintaa ja lisätä yhdistysten toiminnan monipuolisuutta Koillismaan taikamailla.

Posiolaisia nuoria suunnistamassa.

Utsjoki

Pieniä, mutta sitäkin tärkeämpiä hankintoja Posion Pyrinnön jääkiekkojaosto hankki tuella G- ja F-junioreiden peleihin ja harjoituksiin kentälle uudet jakajat. - Vanhat vaneriset jakajat olivat paitsi epäkäytännöllisiä myös vaarallisia joustamattomuutensa takia, toteaa Marja ja laskeskelee, että tästä tuesta on hyötynyt suoraan 200 henkilöä. Posion Pyrinnön suunnistusjaosto tukeutui Leaderiin, kun ilmeni tarve uudelle teltalle sekä erilaiselle suunnistusvälineistölle. - He halusivat taata, että posiolainen kilpa- ja kuntosuunnistus pystyy jatkumaan ja kehittymään tulevaisuudessa. Posion Pyrinnön suunnistusjaosto elää jännittäviä aikoja muutenkin. - Hankinnoilla valmistauduttiin myös Posion pyrinnön historian suurimman urheilutapahtuman, FIN 5 -suunnistusvii-

Pelkosenniemi Pello

Salla Kemijärvi

Ylitornio

Rovaniemi Posio

Tervola Keminmaa Tornio Kemi Simo

Ranua

Kuusamo

Taivalkoski

kon järjestämiseen heinäkuussa 2020 yhteistyössä Kuusamon Erä-Veikkojen kanssa.* Merkittävä vaikutus on ollut myös Eläkeliiton Posion yhdistyksen hakemalla tuella, jolla saatiin hankittua Posion senioriväelle muun muassa tietokoneita, kamera, tulostin, tabletteja, äänentoistolaitteet sekä karaokelevyjä. - Eläkeliiton Posion yhdistyksellä on mukavan vireää toimintaa, mutta aiemmin on oltu lainalaitteiden varassa. Esimerkiksi omat tietokoneet ja tabletit ovat tärkeitä toiminnan jatkumisen kannalta, toteaa Marja. Jäsenmäärä yhdistyksessä on noin 415, mutta hyötyvän väestön määrä noin 2000 henkilöä. - Tämä porukka haki meiltä tukea ensimmäistä, mutta tuskin viimeistä kertaa! Pomppa-Teatteri hommasi itselleen muun muassa äänentoistolaitteita. - Näin saadaan esitysten laatua parannettua ja katsojat viihtymään teatterissa paremmin. Pomppa-Teatteri kuuluu Nuorisoteatteriyhdistykseen, joten toiminnassa on luonnollisesti mukana useita. - Nuorten harrastustoimintaa on tärkeä tukea pienissä kunnissa.  *Koronavirusepidemian vuoksi FIN 5 -suunnistusviikko on siirretty järjestettäväksi kesällä 2021.

LEADER KOILLISMAAN TERVEISET

TERVEISIÄ AHKERIEN KEHITTÄJIEN POSIOLTA! ”Kausi 2014–2020 on ollut Koillismaan Leaderin alueella edellistä aktiivisempi: rahoitusta oli myönnettävissä aiempaa enemmän, joten hankkeiden lukumäärä kasvoi ja erityisesti Posiolla on innostuttu paikallisesta kehittämisestä Leaderin avulla. Posiolaiset ovatkin toteuttaneet

22

LAPIN KEINO 2020

suhteellisesti eniten hankkeita alueellamme! Ilahduttavaa on myös kehittämistoimien laaja kirjo: kulttuuriperinnöstä puunkorjuun innovaatioihin, taiteilijakylän suunnitelmista lähiruokaan ja kansainvälisestä matkailusta paikallisiin harrastusmahdollisuuksiin. Yritykset ja yhteisöt ovat rohkeasti lähteneet toteuttamaan ideoitaan ja todenneet Koillismaan Leaderin siinä oivalliseksi kumppaniksi. Myös muut kuin hankkeiden varsinaiset ”puuhaihmiset” ovat innolla osallistuneet muun muassa paikallisten tarinoiden keräämiseen ja

keramiikkatyöpajoihin, joiden tulokset tulevat kohentamaan Posion keskustaajaman ilmettä. Tällaisessa ilmapiirissä on todella inspiroivaa lähteä suunnittelemaan tulevaa ja ideoimaan uusia avauksia!” Pidetään yhteyttä! Pirjo Jaakkonen, toiminnanjohtaja puh. 0400 126 778, pirjo.jaakkonen@ koillismaanleader.fi


L E A D E R KO I L LI S M A A

Taiteilijoiden POSIO

Posion kansainvälinen keramiikkasymposium kerää osallistujia ympäri maailman.

Posio on tunnettu taidepitäjä, josta on ponnistanut maailmalle esimerkiksi muuan Anu Pentik, jonka keramiikkatuotteet kaikki tuntevat. Posio haluaakin profiloitua paikkana, jonne voi tulla asumaan ja tekemään taidetta.  Johanna Asiala : Riikka Tuomivaara

P

osion kunnan Työskentele Lapin taikamaassa - taiteilijakylän valmisteluhankkeessa projektikoordinaattorina työskennellyt Veli-Matti Ruotsalainen kertoo, että hankkeessa kartoitettiin dronen avulla sellaista maantieteellistä sijaintia Posiolla, jonne voitaisiin suunnitella Taiteilijakylä. - Lopulta sijainniksi kylälle valikoitui Kirintövaara, sillä se on kaavoitettu alue ja kunta on rakentanut sinne kunnallistekniikan. Hanketta varten varattiin kuusi kunnan omistamaa tonttia, joille tehtiin arkkitehtityönä suunnitelmat niille mahdollisesti rakennettavista taiteilijakylän työskentely-

ja asumisrakennuksista. - Lisäksi Lapin AMK:n pLab-yksikkö toteutti reaaliseen ympäristöön arkkitehtikuvien perusteella virtuaalisen sovelluksen, jossa pystyy tutustumaa suunniteltuihin rakennuksiin niin ulkoa kuin sisältäpäinkin, kertoo Veli-Matti.

Sataprosenttinen onnistuminen Taiteilijakylä-hankkeen tavoitteena oli valmistaa viestintämateriaali Taiteilijakylän alueesta, sen luontoympäristöstä ja mahdollisista rakennuksista. Tarkoituksena on, että taiteilija-muuttajan olisi helppoa tehdä päätös tontin ostamisesta ja oman työskentely- ja asuintilan rakennuttamisesta Taiteilijakylään. - Pystyimme nyt konkretisoimaan hanketta edeltäneiden erilaisten keramiikkahankkeiden tuloksia. Ovathan uudet kuntalaiset, uudisrakentaminen ja lisäverotulot kuntaan aika konkreettisia tuloksia! Hanketta on rahoittanut Koillismaan Leader ry. - Kyseessä oli ruohonjuuritason hanke, joten oli luonnollista kääntyä Leaderin puoleen. Hanke oli Leaderin tuella hyvin suunniteltu ja pohjustettu, joten mitään suurempia yllätyksiä ei tullut vastaan ja alkuperäisissä suunnitelmissa oli helppo

pitäytyä, kiittelee Veli-Matti. Veli-Matti Ruotsalainen toteaa, että kaikki on sujunut suunnitelmien mukaan, oikeastaan jopa erinomaisesti. - Tavoitteet saavutettiin sataprosenttisesti. Kaikki suunniteltu viestintämateriaali saatiin valmiiksi aikataulussa. Aikatauluissa olikin hyvä pysyä, sillä heinäkuussa 2020 Posiolla järjestetään Kansainvälinen keramiikkasymposium sekä myöhemmin samassa kuussa Kansainvälinen keramiikkakongressi, johon on tulossa jopa 300 osallistujaa ympäri maailman. Nämä suurtapahtumat takaavatkin hyvän näkyvyyden hankkeessa tuotetulle materiaalille.* Posio, kuten useat muutkin Lapin kunnat, painii suurien haasteiden kanssa. - Kunnan väestön ikäjakauma on jokseenkin huolestuttava. Olemme kuitenkin aktiivisesti lähteneet vaikuttamaan näihin suuriin teemoihin erilaisten hankehakujen kautta, kertoo Veli-Matti. Tulevissa hankkeissa on tarkoitus kehittää kunnan veto- ja pitovoimaa. Tärkeää veto- ja pitovoiman kannalta on saada myös lisää teollisia työpaikkoja kuntaan.  *Koronavirusepidemian vuoksi Kansainvälinen keramiikkasymposium sekä -kongressi on siirretty järjestettäväksi kesällä 2021. LAPIN KEINO 2020

23


L A PI N E LY- K E S K U S

LAPPIA houkuttelee LOUELLE yrittäjiä ja osaamista

Utsjoki

Inari Enontekiö

Muonio Kittilä

Sodankylä

Savukoski

Kolari Pelkosenniemi Salla

Pello Kemijärvi Ylitornio

Rovaniemi Posio

Anna-Riikka Lavia valmistaa Tervolan Louella jäätelöä toimitilan pihapiirissä asustelevien lehmien maidosta. Vuokraisäntä Ammattiopisto Lappia toivottaa yritykset ja muut yhteistyökumppanit tervetulleiksi tontilleen.

Tornio Kemi

Loue Keminmaa

Ranua

Simo

: Tuuli Kontio, Johanna Asiala

V

Anna-Riikka Lavia löysi Arctic Ice Cream Factorylle toimitilan ja maidontuottajat samasta pihasta. : Harri Tarvainen/Tervolan kunta

24

LAPIN KEINO 2020

iitisen vuotta sitten toimintansa aloittanut Arctic Ice Cream Factory toimi ensin Choco Delin tiloissa Rovaniemen keskustassa. - Tila ja paikka olivat sinänsä hyviä ja yhteistyö toimivaa, Anna-Riikka Lavia kertoo. - Oli vain sellainen olo, että piti saada paikallisuus vahvemmin mukaan toimintaan. Etsin kauan lähistöltä maidontuottajaa, joka voisi toimittaa meille maitoa, mutta sellaista ei löytynyt. Arctic Ice Cream Factory muutti Louelle Lappian sopivaksi remontoimaan tilaan toukokuussa 2018 ja haki uudelle toimitilalleen maitoalan laitoshyväksynnän, mikä poisti monta pullonkaulaa. - Maitoalan laitos voi ottaa vastaan ja käsitellä raakamaitoa, mikä on toimintamme kannalta ratkaiseva muutos. EU-laitostunnus tuo uskottavuutta. Kun toimintamme oli aiemmin paikallista, voimme nyt toimittaa tuotteitamme muuallekin Suomeen ja vaikka ulkomaille asti. Muuton yhteydessä yritys hankki myös raakamaidon käsittelyssä tarvittavan pastörointikoneen. Lapin ELY-keskus myönsi investointiin tukea maaseuturahastosta. Nyt yritys voi ostaa tarvitsemansa maidon samassa pihapiirissä toimivasta Ammattiopisto Lappian opetusnavetasta.


L A PI N E LY- K E S K U S

Samaisesta navetasta on välillä mahdollista saada myös lapinlehmän maitoa. Paikalliset ja puhtaat raaka-aineet ovat asioita, joista Lavia ei halua tinkiä. - Alusta asti tavoitteena on ollut kannattava liiketoiminta, mutta ei millä tahansa ehdoilla. Haluan tehdä hyvän mielen ja puhtaan omantunnon tuotteita. Kesällä näen tästä ikkunasta, kuinka Keijutar, Kanerva ja muut lehmät jaloittelevat ulkona. Se on paitsi mukavaa myös tärkeä osa tuotteidemme tarinaa. Yrittäjälle tärkeää on myös mahdollisuus työllistää paikallisia ihmisiä. Arctic Ice Cream Factoryn palkkalistoilla on Lavian lisäksi yksi ympärivuotinen työntekijä ja kesällä 4–5 sesonkityöntekijää.

tyskylvyn. He näkevät millaista yrittäjien arki on käytännössä, toteaa Ammattiopisto Lappian Louen toimipisteen toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemi. Toiminta-alueensa keskelle Louelle on syksyllä 2019 muuttanut myös maaseudun kehittämisyhdistys Peräpohjolan Leader ry. - Maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskus on hyvin luonteva asemapaikka meille. Yhteistyön molemminpuoliset edut ovat huomattavat. Lisäksi tämä on erittäin viihtyisä työympäristö, kiittelee Peräpohjolan Leaderin toiminnanjohtaja Juha Kutuniva.

Mahdollisuuksia muillekin

Ammattiopisto Lappian Louen toimipistettä on viime vuosina alettu kehittää uudenlaiseksi kokonaisuudeksi. Vuoden 2018 alusta paikka on tuntenut nimen Maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskus. Yritysyhteistyön lisäksi suunnitelmissa on muun muassa erilaisia kehittämishankkeita ja tutkimuslaitosyhteistyö, jota on päästy jo aloittamaan Luonnonvarakeskuksen kanssa. Saariniemen visioissa Loue on koulutuksen, yritystoiminnan, tutkimuksen, neuvonnan ja maaseudun hanketoiminnan keskus. Tähän päästään verkostoista löytyvällä osaamisella ja yhteistyöllä. - Mitä enemmän saamme eri toimijoita ja heidän osaamistaan tontille, sitä merkityksellisempi toimija voimme olla maaseudun kehittämisessä. Loue on logistisesti hyvällä paikalla nelostien varressa Kemi-Tornion ja Rovaniemen välissä. Paikka voisi toimia Lappiin suunnitellun elintarvikkeiden tuottajien verkoston yhtenä keskuspisteenä. - Sellainenhan tämä täällä toimivien yritysten myötä jo eräällä tapaa onkin, Saariniemi toteaa.

Lavian juttu on ainakin toistaiseksi vielä jäätelö, mutta hän voisi tarjota tilan käyttöön toiselle asiasta kiinnostuneelle yrittäjälle. Yksi häntä yrittämisessä kiinnostavista asioista on juuri erilaisten toimintakonseptien ja yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen. - Tila ei ole meillä käytössä joka päivä, tässä mahtuisi meidän lisäksi toimimaan vaikka jogurtintekijä. Meillä on myös valmiiksi mietityt jakelukanavat, joita voisi hyödyntää. Arctic Ice Cream Factoryn isot sesongit ovat kesä ja joulu. Menekin kehittyminen vuoden eri vaiheissa ilahduttaa yrittäjää. - Joulukuu on nykyään myynniltään yhtä hyvä kuin kesäkuu. Joulusesonki puolestaan on venynyt kevätsesonkiin asti. Aloitin hyvään saumaan, juuri ennen matkailun kasvun vuosia.

Yhteistyö tärkeää Lavia opiskeli työnsä ohella elintarvikkeiden valmistajaksi Lapin koulutuskeskus REDUssa Rovaniemellä. Aikuisopintojen joustavuus saa häneltä kehuja, mutta hän huomauttaa oppilaitosten olevan tärkeitä yrittäjän arjessa yhä edelleen. - REDUlta voi aina kysyä neuvoa, ja heiltä käy meillä opiskelijoita harjoittelussa. Oppilaitokset ovat aivan älyttömän hyviä kontakteja monessa mielessä. Yritysyhteistyö on tärkeää myös oppilaitoksille. Lappian tiloissa Louella toimii tällä hetkellä kolme yritystä, ja yhden kanssa on juuri neuvottelut meneillään. - Nämä pihapiirissä toimivat yritykset tarjoavat oppilaillemme päivittäisen yri-

Oppilaitoksesta osaamiskeskukseksi

Ei enää yhden oksan varassa Louella koulutetaan muun muassa maaseutuyrittäjiä. Koulutus on suunnattu maatalousalasta ja maaseutuyrittämisestä kiinnostuneille ja siihen voi hakea jatkuvasti. Opiskelijoille tehdään jokaiselle oma opintosuunnitelman, jossa huomioidaan kunkin kiinnostuksen kohteet ja tulevaisuuden suunnitelmat. - Maatalous ei ole enää yhden oksan varassa. Nämä meillä toimivat yritykset näyttävät opiskelijoille konkreettisesti sen, kuinka

Jarmo Saariniemi on tyytyväinen Louen yhteistyöhön. : Tuuli Kontio

lisätuloja voi saada vaikka jalostuksesta. Louella opiskelijat pääsevät näkemään monenlaista. Tarjolla on monipuolisia ja moderneja oppimisympäristöjä kuten robottinavetta ja biokaasulaitos. Erilaisten yhteistyökuvioiden myötä tarjonta monipuolistuu entisestään. Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen puhuttaa myös Louella. Maatalous nähdään usein pahiksena, mutta sille voisi sovitella myös ratkaisijan viittaa. - Tietoisuus vähähiilisyyteen liittyvistä asioista lisääntyy koko ajan, ja teema on meillä täällä mielen päällä monessa asiassa. Nuoret ovat ilmaston suhteen fiksuja ja ottavat asioista selvää.  LUE KOKO JUTTU:

www.lapinkeino.fi/ 2019/03/12/lappia-houkuttelee-louelle-yrittajia-ja-muuta-osaamista/

”Parhaimmillaan yritysten ja oppilaitoksen yhteistyö on juuri tällaista kuin Louella - Lapin ELY-keskus haluaa olla mukana tukemassa toimia, joilla maaseudulle syntyy uusia yrittäjyysmahdollisuuksia, osaamista ja yhteistyöverkostoja!” Anne Ristioja, ryhmäpäällikkö, Lapin ELY-keskus

TUTUSTU AMMATTIOPISTO LAPPIAN LOUEN TOIMIPISTEESSÄ TOIMIVIIN YRITYKSIIN! Arctic Ice Cream Factory Oy www.arcticicecream.fi

Meän Liha Oy www.meanliha.fi

LAPIN KEINO 2020

25


L A PI N E LY- K E S K U S

Elämyskeskus SAARISELÄLLÄ on kasvanut suunnitelmallisesti edeten

Kun inarilainen Markku Inkilä otti ensimmäisen revontulikuvansa Paatsjoen sillalla, hän jäi heti koukkuun. Syntyi haave revontulikuvauksen opettamisesta matkailijoille ja lopulta revontulikuvaukseen perustuva elämyskeskus Saariselälle.  Miia Kärnä : Juha Kauppinen

M

arkku Inkilä perusti vaimonsa Susanna Inkilän kanssa revontulivalokuvausretkiä järjestävän yrityksen Saariselälle vuonna 2015. Asiakkaita tunturiin kuljettaessa oli aikaa ajatella ja haave elämyskeskuksesta kiteytyikin siellä tähtitaivaan alla seisoskellessa. – En halunnut lähteä rakentamaan hotellia, jotta asiakkailla olisi yöpymispaikka. Ajattelin, että revontuliretkelle tulevan asiakkaan jokaisen kokemuksen pitäisi olla elämys aina saapumisesta ja majoituksesta alkaen, Markku kertoo. Ajatus siitä, että kaikki palvelut – majoitus, ravintola, kelkat, porot ja huskyt – olisivat saatavissa samasta pisteestä, vakuutti myös asiakkaat, joten ideaa uskalsi viedä rohkeasti eteenpäin.

Luottoneuvojat ja rahoittajat avainasemassa Lapissa ei vielä ollut vastaavaa yritystoimintaa, mutta revontuliin liittyvä kysyntä oli kasvussa.

26

LAPIN KEINO 2020

– ProAgria Lapin neuvojat, Keijo Siitonen ja Pekka Myllylä, olivat avainasemassa hankesuunnitelman tekemisessä. Idea myytiin ensin asiakkaille ja sitten vasta rahoittajille. Ensimmäisessä vaiheessa yritys rakensi maaseuturahaston tuella Saariselälle neljäkymmentä lasikattoista revontulimökkiä, ravintolan ja varastotilat kaluston säilyttämiseen. – Susanna oli jo myynyt ensimmäisen talven täyteen, kun aloitimme rakentamisen. Siinä tuli niin kiire, että ensimmäisille asiakkaille ruoka valmistettiin Muotkan Majalla ja tuotiin takaovesta sisään, koska oma ravintola ei ollut vielä valmis. Kannattavuuslaskelmien mukaan kahdeksankymmenen revontulimökin kylä olisi hyvä, joten tuohon lukuun päästiin jo seuraavaksi talveksi maaseuturahaston tuella. Markku uskoo, että ilman tuota rahoitusta yritys olisi aloittanut liian pienenä ja polkisi nyt paikoillaan. – Alkuvaiheessa tarvitaan rahoituslaitosten riskinottokykyä, jotta rohkea yritys ehtii saada homman toimimaan ennen tulorahoituksen virtaamista. Rakentaminen

on kallista. Tulevana syksynä rakennamme kylään vielä viisi luksusmökkiä omarahoitteisesti. Alussa se ei olisi ollut mahdollista.

Yhteistyöllä yhteistä hyvää Huomattava osa ELY-keskuksen myöntämästä rahoituksesta ohjautuu matkailuun. Markku uskoo sen johtuvan matkailun suurista heijastusvaikutuksista. – Ala työllistää ja meillekin lähes kaikki raha tulee ulkomaalaisilta asiakkailta. Vaikka yritys tarjoaa matkailijoille kaikki palvelut samasta pisteestä, taustalla on laaja yritysten yhteistyöverkosto. Iso toimija tarjoaa mahdollisuuksia myös pienemmille yrityksille. – Meillä ei ole kilpailijoita, ainoastaan yhteistyökumppaneita, joista jokainen huolehtii omasta ydinliiketoiminnastaan. Ostamme poromiehiltä lihaa ja taljoja ja yksi poromies pitää porotilaa tässä paikan päällä. Ostamme tavaraa tukusta, polttoainetta tuosta tien toiselta puolelta ja työllistämme erityisesti kuljetusalan yrittäjiä. Voimme tarjota ohjelmapalveluitamme myös muiden majoitusyritysten asiakkaille. Wilderness Safaris Saariselkä Oy sai


L A PI N E LY- K E S K U S

sekin aikoinaan alkunsa yrittäjien välisestä yhteistyöstä, kun Erähotelli Nellimissä työskennellyt Markku houkutteli yhtiökumppaneikseen Jouko ja Mari Lappalaisen.

Palvelu edellä Northern Lights Village -nimellä tunnettu revontulikylä Saariselällä on kasvanut suunnitelmallisesti edeten. Ensimmäisten vaiheiden rakentaminen järjestyi maaseuturahaston tuella. Laajennuksia on tehty omalla rahoituksella. Nyt konsepti kopioidaan Leville Euroopan aluekehitysrahaston tuella. – Perustimme uuden yrityksen uuteen paikkaan, ettei tämä kasvaisi liian isoksi. Palvelun täytyy säilyä viiden tähden arvoisena. Ensimmäiset asiakkaat saapuivat

Northern Lights Village Levin pihaan 1.12.2019. Ensimmäiseen rakennusvaiheeseen sisältyy ravintola ja 40 mökkiä. Myöhemmin revontulikylä laajennetaan samaan kokoon kuin Saariselällä. 

WILDERNESS SAFARIS SAARISELKÄ OY • Perustettu vuonna 2015 • Työntekijöitä 77 kpl (2019) • Liikevaihto noin 6 M€ (2019) • Northern Lights Village Saariselkä: Kota-ravintola, 80 lasikattoista revontulimökkiä sekä sauna, kylmäallas ja palju, poroaitaus

”Markun hanke ei ollut maaseuturahoituksen näkökulmasta tyypillinen, mutta kertoimet tavoitteiden ja tuloksen osalta ovat kohdillaan. Alun perin lähdettiin tavoittelemaan kymmentä työpaikkaa. Nyt työpaikkoja on kymmeniä ja työnantaja on onnistunut houkuttelemaan erittäin kansainvälisen työntekijäporukan. Lisäksi yritys työllistää suuren joukon alihankkijoita. Liiketoiminta on kasvanut terveesti ja yritysidea laajenee nyt Kittilän suuntaan.” Heikki Moilanen, yritysasiantuntija, Lapin ELY-keskus

YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA hevosavusteisiin hyvinvointipalveluihin osoittavat, että hevosen ja ihmisen välinen vuorovaikutus vahvistaa esimerkiksi tunnetaitoa, itsetuntoja ja elämänhallintaa.

Palvelua yksilölliseen tarpeeseen

Kuvassa vasemmalta oikealle: sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja Jemina PietiläGros, Norvan hevostila, ratsastusterapeutti Lena Lassila, tmi Lena Lassila ja tunnetaitoohjaaja Kati Kärnä, Wanhan Niskalan Issikat.  & : Eija Harju

Innostus on käsin kosketeltavaa, kun hevosavusteisia hyvinvointipalveluja tuottavat Jemina Pietilä-Gros, Kati Kärnä ja Lena Lassila ovat kokoontuneet suunnittelemaan vasta alkaneen hankkeensa toimenpiteitä.

N

yt ollaan tekemässä jotain ainutlaatuista, toteaa Jemina Pietilä-Gros. Eri ammattitaustoilla toimivat yrittäjät ovat yhdistäneet asiantuntijuutensa palveluiden kehittämiseksi ja alan tunnetuksi tuomiseen. Lisäksi he lisäävät omaa ammattitaitoaan muun muassa koulutuksella. Osaamisen ja kokemusten jakaminen toimivat myös vertaistukena.

Yhteistyö perustuu vahvasti yrittäjien yhteiseen arvomaailmaan, eettisyyteen ja keskinäiseen luottamukseen. Yrittäjille hevosten hyvinvointi ja kunnioitus ovat yhtä tärkeitä kuin ihmisenkin.

Hevosavusteinen hyvinvointipalvelu Hevosavusteinen hyvinvointipalvelu on moninaista vuorovaikutusta ihmisen ja hevosen välillä. Palvelua käytetään fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa kuntoutuksessa. Palvelu ei ole aina ratsastusta. Se voi olla myös muuta suunnitelmallista tallitoimintaa, joka tukee ihmisen hyvinvointia. Hevosella on vakauttava vaikutus ihmiseen. - Yhteys hevosen kanssa, ilon kokemukset ja onnistumiset jättävät muistijäljen, joka on siirrettävissä asiakkaan arkielämään, kertoo Kati Kärnä. Tutkimukset

Ihmisten palvelutarpeet ovat erilaisia, ja jokaiselle tarpeelle tulee löytyä tutkittuun tietoon perustuva oikea-aikainen palvelu. Yrittäjien tavoitteena onkin luoda verkosto, joka tarjoaa eri asteisia laadukkaita palveluita asiakkaiden yksilölliseen tarpeeseen. - Kuntoutuspolku avataan ja tehdään näkyväksi, jolloin palvelua on helpompi ostaa, sanoo Lena Lassila. Yhtenäinen palvelupolku varmistaa myös sen, että apua tarvitseva ei jää missään vaiheessa yksin. Työ ihmisten auttamiseksi yhdessä hevosten kanssa on naisille merkityksellistä työtä.  Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n hallinnoima Pohjoisen moniosaajat hevosavusteisten palveluiden toteuttajina on kolmen yrityksen yritysryhmähanke. Yritysryhmähanke sisältää yritysten yhteistä kehittämistä, mutta voi pitää sisällään myös yrityskohtaisia kehittämistoimia. Sisällöt lähtevät aina yrittäjien tarpeesta. Tämän vuoksi yritysryhmähanke soveltuu erinomaisesti yritysten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Eija Harju, rahoitusasiantuntija, Lapin ELY-keskus LAPIN KEINO 2020

27


L A PI N E LY- K E S K U S

Lapin ainoa LUOMUNOKKOSEN VILJELIJÄ luottaa pohjoisen superfoodiin Elina Holstila perheineen palasi kotitilalleen Tervolaan Etelä-Suomessa vietetyn neljäntoista vuoden jälkeen.  & : Tanja Ylitalo

Holstilan perheestä huokuu rauhallisuus ja onnellisuus. Elinan kotitilalla on mahdollisuudet kaikkeen mitä perhe toivoi ja vielä enemmän. Kuvasta puuttuu perheen poika.

Holstilan tila tekee tiivistä yhteistyötä Arctic Warriorsin kanssa. Elinalla on varastossa kuivaa nokkosensiementä tulevan kesän istutuksia varten.

H

olstilat halusivat jatkaa Elinan kotitilaa, mutta ensin oli keksittävä mihin viljely keskittyisi ja mille löytyisi kysyntää.

Nokkonen löytyi mutkien kautta – Soitin vanhoja tuttuja läpi ja sain aina uusia nimiä, joihin kannatti olla yhteydessä. Saatoin soittaa kymmeniä puheluita päivässä. Välillä käytiin Tervolassa suunnittelemassa asioita, kertaa Elina alkuvaiheita. ProAgrian, kunnan elinkeinoasiamiehen ja muiden yhteistyökumppaneiden neuvot auttoivat eteenpäin. – Nokkonen löytyi mutkien kautta, Elina kertoo. Välillä mietimme muutakin, mutta aina palasimme nokkoseen. Lapin ELY-keskus myönsi Holstiloille nuoren viljelijän aloitustukea tilanpidon aloittamiseen. Elina toteaa rahallisen avun olleen välttämätöntä alkuun pääsemiseksi.

28

LAPIN KEINO 2020

Työ tekijäänsä opettaa Holstilat lähtivät opettelemaan nokkosen luomuviljelyä puhtaalta pöydältä. Luomu asettaa omat haasteensa viljelyyn, koska kemiallisten torjunta-aineiden käyttö on poissuljettua. – Ajatuksena oli, että jos jotain satoa saadaan myytyä niin hienoa, mutta keskitytään ensimmäisenä kesänä opetteluun, niin nähdään minkälaiset tilat käsittely ja kuivatus vaatii, Elina kertoo. Nokkosta viljeltiin kahden hehtaarin koealalla. – Kesän aikana nähtiin ja opittiin monenlaista kun kaikki työt tehtiin käsipelillä ja omin voimin.

Erikoiskasviviljelystä tuloa yhä useammalle – Kun viljelytekniikka saadaan kohdalleen, tämä voisi olla sellainen malli mitä voisi mo-

nistaa muuallekin Lappiin, Elina miettii. – Lapissa on paljon pientiloja, jotka voisivat löytää näin uusia kannattavia tapoja pitää tiloja elinkelpoisena. Yhteistyössä muiden viljelijöiden kanssa viljelyä voisi kehittää. Voisi käyttää esimerkiksi samoja koneita tai kuivureita. Upealla paikalla Kemijoen rannassa sijaitsevalla tilalla on myös matkailuun liittyviä ideoita. – Haluaisin tehdä ihmisille avoimemmaksi viljelyä, kun joillakin on tosi vääristyneitä mielipiteitä. Haluaisin, että ihmiset näkisivät, millaista tämä touhuaminen on. Meille voisi tulla kuka tahansa majoittumaan, voitaisiin kerätä yrttejä ja luonnontuotteita ja nauttia tilan antimista. 

LUE LISÄÄ:

www.lapinkeino. fi/2020/03/02/3789/%C2%A0

Erikoiskasviviljelyä mahtuu hyvin lappilaisen lypsy- ja lihakarjatalouden ja muun toiminnan rinnalle. Sille on paitsi tilaa myös tilausta! Hannu Puominen maatilarahoitusasiantuntija Lapin ELY-keskus


L A PI N E LY- K E S K U S

NUORI POROYRITTÄJÄ pääsi alkuun aloitustuella

: Tanja Ylitalo : Juho Harjulan kotialbumi

Poronhoito on työtä luonnon ehdoilla. Sodankyläläinen Juho Harjula on pienestä asti kulkenut vanhempien mukana porotöissä ja kasvanut poronhoitoon jo vaippaikäisestä lähtien.

P

orotalousagrologin koulutus antoi pätevyyden poronhoidon harjoittamiseen, ja nuoren elinkeinon harjoittajan aloitustuki mahdollisti päätoimisena elinkeinon harjoittajana aloittamisen. – Ilman tukea en olisi varmaan aloittanut. Aloitustuki on kumminkin aika iso porkkana. Mutta ei se tuen hakeminen aivan helppo homma ollut, Harjula tuumaa. Alkuun Harjula pääsi hankkimalla porokarjaa, pellot ja maat hän sai lahjoituksena isältään. – Paljon pitää tehdä töitä, mutta tässä

työssä saa olla itse itsensä työnjohtaja ja työskennellä luonnossa. – Päätoimisia porotalouden harjoittajia voisi olla enemmänkin. Rivit ovat harvenneet ja paliskunnan yhteisiä töitä tehdään pienemmällä porukalla. Vasat menevät teuraaksi yleensä ensimmäisenä syksynä. Ruhot käsitellään ja leikataan poronomistajien yhteisessä Kota-Poro-osuuskunnassa, jossa myös Harjula on mukana. Jalostus tuo tärkeitä lisätuloja. – Liha menee nyt hyvin kaupaksi ja sillä on ollut hyvä hinta. Se on hyvä juttu ja nostaa vähän toiminnan kannattavuutta. 

Lähes 40 prosenttia poronomistajista on alle 41-vuotiaita. Porotalous kiinnostaa nuoria ja aloitustuen hakijoita on ollut eri puolilta poronhoitoaluetta. Aloitustuki auttaa alkuun pääsemisessä: tuen avulla aloittajat pystyvät hankkimaan porokarjaa ja kehittämään tilaansa.

Päivi Kainulainen, porotalousasiantuntija, Lapin ELY-keskus

LAPIN KEINO 2020

29


L E A D E R L A PPI

YHTEISTYÖLLÄ

rakennamme Lapista globaalin tietoliikenteen solmukohdan Lappi on edelläkävijä monessa asiassa.

M

eillä on huippuosaamista muun muassa arktisen testaamisen, älyliikenteen ja kylmäteknologian alalta. Meillä on monipuolista klusteritoimintaa, jolla tähtäämme kansainvälisille foorumeille ja sitä kautta myös markkinoille. Huippunopeiden tietoliikenneverkkojen rakentamisessa lappilaisiin kyliin olemme myös johtavassa asemassa. Lapissa on kehitetty toimintamalli, jossa jokaisella toimijalla on oma roolinsa ja toimijoiden välinen yhteistyö on saumatonta. Yhteistyön tuloksena näemme nyt Lapissa parikymmentä kuituosuuskuntaa, jotka ovat kukin rakentaneet omalle alueelleen kyläverkkoja tukemaan alueen elinvoimaa, yhdenvartaisuutta ja yrittäjyyttä. Laajakaistarakentaminen Lapissa on ollut pitkäjänteistä myös rahoittajan osalta; Lapin ELY-keskus on rahoittanut kyläverkkoja jo vuodesta 2013. Lapin Leader-ryhmät ovat olleet aktiivisesti mukana yhteistyössä omalla osuudellaan. Se on tarkoittanut pienimpien kyläverkkohankkeiden rahoitusta sekä laajakaistatiedotushankkeiden hallinnointia. Kuitua Pohjoiseen -tiedotushankkeen aikana toimintamallin kehittäminen lähti lentoon. Hanke palkittiin Euroopan parhaana Rural Inspiration Awards -kilpailussa Brysselissä 11.4.2019 elinvoiman kehittäminen -kategoriassa. Tiedotushankkeen avulla rakennettiin

Lapissa on innostettu ihmisiä paitsi valokuiturakentamiseen myös yhdessä tekemiseen. Toteutetuissa kyläverkkohankkeissa on tehty talkootöitä yli 85 000 tuntia. Tämä on mahtava saavutus ihan millä tahansa mittapuulla laskettuna! Lapin ELY-keskus on osaltaan halunnut satsata kylien elinvoimaisuuteen myös tulevaisuudessa. Verkkoja ei ole rahoitettu myymistä varten, vaan ne ovat kylälle sijoitus tulevaisuuteen. Anna-Kaisa Teurajärvi, rahoitusasiantuntija Lapin ELY-keskus

30

LAPIN KEINO 2020

Talkoolaiset asennustöissään - yhdessä tulee valmista!

toiminnallinen kokonaisuus, jossa kunnat rahoittavat suunnittelun sekä myöntävät rakentamisenaikaisen lainan osuuskunnalle. Operaattoripalveluiden mahdollisuudet selvitetään ennen hankehakemuksen jättämistä. Osuuskunnan, urakoitsijoiden ja talkooväen työnjako on suunnitelmallista, joten jokainen tietää tehtävänsä jo hyvissä ajoin. Osuuskunta vastaa tiedottamisesta sekä tietysti hankkeen hallinnoinnista. Kuitu kylässä -hanke organisoi myös osuuskuntien välistä yhteistoimintaa sekä kokemusten- ja tiedonvaihtoa. Osuuskunnat ovat tavanneet useamman kerran ja nyt tähän yhteistyöhön on otettu mukaan myös kuntayhtiöt. Tiedottaminen ja kylien aktivointi on tuottanut tulosta ja alkuvuonna 2020 yhteensä 45 eri kylää on huippunopean valokuituverkon piirissä. Kylissä vaikuttava yhteisöllisyys ja talkootyöinto ovat mahdollistaneet kyläverkkojen rakentamisen nopeasti ja kustannustehokkaasti verrattuna isojen operaattoreiden rakentamiskustannuksiin. Keskimääräinen liittymiskustannus on noin 1100 € eli selkeästi pienempi kuin operaattoreiden perimä hinta. Näissä verkoissa on yhteensä jo yli 3600 tilaajaa ja ojaa on kaivettu reilut 810 km. Kuluvalla ohjelmakaudella hankkeita on rahoitettu julkisella tuella noin 5,2 miljoonan euron edestä. Suunnitellut kokonaiskustannukset ovat noin 7,5 miljoonaa euroa, josta talkootyön osuus on aivan huikea, lähes 1,1 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan Lapin kyläverkkorakentamisessa on pyörähtänyt

valtava summa, lähes 12,3 miljoonaa euroa. Kuten tiedämme, EU:n nykyinen ohjelmakausi 2014–2020 on päättymässä, joten uusia hankkeita ei enää rahoiteta. Paljon alueita ja kyliä on edelleen vailla riittäviä tietoliikenneyhteyksiä. Kasvun ja kehityksen pullonkaulaksi tietoliikenne on noussut esimerkiksi Inarissa ja Posiolla, jossa tarve kuituyhteydelle on huutava. Monessa muussakin kunnassa vain osa asukkaista on nopean laajakaistan piirissä. Tulevan ohjelmakauden rahoituskehyksen neuvottelut ovat vielä kesken, mutta näyttää siltä, että maaseuturahastosta rahoitetaan tulevallakin kaudella myös kyläverkkoja. Uutena rahoituskanavana voi olla EAKR, josta tultaneen rahoittamaan lähinnä elinkeinoelämän näkökulmasta nousevia tietoliikennehankkeita. Valtio-omisteinen Cinia suunnittelee arktista merikaapeliyhteyttä Koillisväylän kautta Aasiaan. Mikäli tuo yhteys toteutuu, sillä on merkittävät vaikutukset Lapin asemaan tietoliikenteen solmukohtana Euroopan ja Aasian välillä. Voidaksemme hyödyntää yhteyttä tarvitsemme vielä paljon enemmän kuitua. Työtä siis riittää tulevallakin ohjelmakaudella.  Tykkää myös Facebook-sivuistamme!  www.facebook.com/kuitukylassa/ Seppo Alatörmänen Leader Tunturi-Lappi r.y Projektipäällikkö, Kuitu kylässä -hanke 040 684 6871 seppo.alatormanen@tunturileader.fi


L E A D E R L A PPI

Brändi, joka syntyi puolivahingossa -

mikä on Original Lapland? Väylänvartta tunturiin ja takaisin - Alkuperäinen Lappi oli Leader Outokairan, Tunturi-Lapin ja Tornedalen 2020 yhteinen hanke, jossa kehitettiin Tornionjokilaakson kylämatkailua – aktivoitiin kyliä, yhteisöjä ja yrityksiä aina tuntureilta merenlahdelle saakka. Samalla syntyi idea uudesta brändistä.

Original Lapland koostuu aidoista elämyksistä, innostuneista ihmisistä, elävästä kulttuurista ja mielenkiintoisista tarinoista. : Johanna Asiala, : Iina Askonen, logo: Tuuli Kontio

M

e täällä Suomen puolella selvitimme, mitä kaikkea kylillämme on tarjota matkailijoille ja miten heitä voisi auttaa esimerkiksi koulutuksilla ja markkinoinnilla, kertoo Iina Askonen, yksi hankkeen kolmesta projektivetäjästä. - Keskityimme pieniin paikkoihin ja toimijoihin, jotka painavat hommia vähäisillä resursseilla. Iina kertoo, että alueen yrittäjien ja kyläaktiivien kanssa käytiin läpi sitä, mitkä ovat juuri heidän vahvuuksiaan ja minkälainen heidän matkailutuotteensa voisi olla. - Porukalla pähkittiin ja tarinallistettiin näitä helmiä. Näin syntyi yhteinen Väylänvarren tarina. Konkreettisesti toiminnasta jäi käteen koko väylänvarrelle uusi yhteinen brändi-idea: Original Lapland. - Alueen yritykset päättivät perustaa hankkeen lopuksi Original Lapland ry:n, jonka avulla toimintaa on tarkoitus jatkaa. Yhdistys tulee vastaamaan muun muassa verkostojen ja some-kanavien ylläpidosta. Seuraava askel on alkaa viestiä uudesta brändistä ulospäin. - Niin, brändiin pitäisi saada nyt vähän lihaa luiden ympärille. Tarvitsemme esimerkiksi brändikäsikirjan, kuvia, videoita… jotain kättä pidempää, mitä voisi sitten jakaa alueemme yrittäjille hyödynnettäväksi!

Lapin oma Italia Mutta miten yhteiseen brändiin päädyttiin? Iina Askonen ja kaksi muutakin hankkeen vetäjää Laura Hokajärvi sekä Jessica Wennberg todella inspiroituivat aitojen Lapin elämysten metsästyksestä. - Monesti väylänvartta kiertäessä ja yrittäjiä tavatessa heräsi sellainen tunne, että ei hitsi! Soiteltiin toisillemme ja hehkutettiin sitä, miten tästä voisi saada vaikka oman brändin. Siitä se ajatus sitten lähtikin, muistelee Iina. - Hauskinta tässä on se, ettei hankkeessa ollut tarkoituksena varsinaisesti luoda uutta brändiä, vaan se syntyi ikään kuin vahingossa, kun huomasimme, että sauma siihen on olemassa, innostuu Iina nytkin brändin synnystä kertoessaan. Iinan mukaan jokivarsi on täynnä aitoja elämyksiä, mahtavia pieniä toimijoita, innostuneita ihmisiä, elävää kulttuuria ja mielenkiintoisia tarinoita. Toimijat tarvitsevat tuekseen vain toimivan brändin, sillä muuten markkinoilla erottautuminen edukseen isojen joukosta on vaikeaa. - Olisihan se hienoa saada lyödä vaikkapa paikallisen rieskan päälle leima ”Original Lapland”! Mukana olleet yritykset innostuivat hekin uudesta brändistä. - Ihmekös tuo - esimerkiksi täällä Outokairan alueella ei ole isoa matkailukohdetta

eikä vaikuta mikään matkailun alueorganisaatio, joten brändi oli tervetullut yhdistäjä. Yhdessä myös päätettiin, että brändissä keskitytään aitouteen. - Matkailu ei meillä pohjaudu mihinkään isoon keskukseen, vaan aitoon, alkuperäiseen Lappiin, joka ennen oli samaa maata molemmin puolin Suomen ja Ruotsin rajaa. Mutta millaista porukka väylänvarressa sitten on? Kaikista parhaiten heitä ehkä kuvaa erään matkailuasiantuntijan heittämä vertaus siitä, että väylänvarsi on kuin Lapin Italia eläväisine ihmisineen. Rieskaakin syödään yhtä paljon kuin Italiassa pizzaa! Iinalla on myös selkeitä toiveita tulevaisuuden suhteen koko väylänvarrelle: - Toivon, että meillä olisi tukena ja turvana matkailun alueorganisaatio, joka pitäisi pienten puolta, toisi näkyvyyttä ja auttaisi myynnissä. Olisi hienoa, jos yritykset pääsisivät kasvamaan ja tulisi lisää yrittäjiä sekä palveluja. Ja ympärivuotisuutta, mihin meillä on täällä loistavat mahdollisuudet, kiitos vapaana virtaavan Tornionjoen!  TUTUSTU ORIGINAL LAPLAND -BRÄNDIIN:

originallapland.com/

: instagram.com/originallapland.com/ : facebook.com/originallapland

LAPIN KEINO 2020

31


L E A D E R L A PPI

Säännöllistä perhe-elämää

ONNELASSA Yksi Ikäihmisten perhehoitoa pohjoiseen -hankkeen projektityöntekijöistä ja Perhekoti Onnelan perustajista Minna Heiskanen kertoo perhekodin toiminnan lähteneen käyntiin todella mukavasti. : Tuuli Kontio, Johanna Asiala, : Tuuli Kontio tehdä asioita kuten kotonaan, esimerkiksi kotiaskareita, Heiskanen pohtii.

Yöllä nukutaan

Minna Heiskasen (kuvassa vasemmalla) tytär Oona Laihola pyörittää Äkäslompolossa Lapin taikaa -ryhmäperhepäiväkotia.

P

erhekoti Onnela on koti neljälle vakituiselle asukkaalle, jotka saavat parhaimmassa tapauksessa viettää Onnelassa koko loppuelämänsä. - Se on meidän tavoitteemme, ettei laitokseen tarvitsisi mennä ollenkaan. Että voisimme yhdessä lääkäreiden kanssa miettiä hoidon niin, että asukkaat saisivat olla kotonaan mahdollisimman pitkään, Heiskanen toteaa. Onnelan asukkaat ovat ikäihmisiä, jotka eivät muistisairauden takia enää voi asua yksin, mutta joilla muutoin vielä on toimintakykyä. - Olen laitoksissa nähnyt, kuinka ikäihmiset usein menettävät hoitoon tullessa toimintakykynsä. Perhekoti on ikään kuin kodin ja laitoksen välimuoto. Meillä saa

Perhekodin asukkaan tulee olla paitsi toimintakykyinen, myös sellainen, että hänen hoitamiseensa riittää yksi hoitaja. - Asukkaan pitää myös pääsääntöisesti nukkua yönsä. Tämähän on myös meidän hoitajien koti ja mekin nukumme öisin, Heiskanen naurahtaa. Asukkaiden kanssa vietetään säännöllistä perhe-elämää ja mennään ajoissa nukkumaan. - Säännöllistä, mutta siten joustavaa, että jos esimerkiksi aamulla väsyttää voi aamupalan syödä sitten kun herää. Tai voi herätä hoitajan kanssa aamukahville ja kömpiä sitten takaisin nukkumaan, jos siltä tuntuu. Vakituisten asukkaiden lisäksi Onnelassa on kaksi vuorottelupaikkaa, joissa käy esimerkiksi omaishoidettavia viikonlopun yli, mikä auttaa omaishoitajien jaksamisessa. Lisäksi Onnelassa käy päivätoiminta-asiakkaita. - Päivätoiminnassa meillä tehdään aina ihan oikeasti jotakin, esimerkiksi käydään kahvilassa, jossa nähdään myös tuttuja. Illalla saattaa jo olla unohduksissa, mitä päivällä on tehty ja ketä tavattu, mutta asiat säilyvät tunnemuistissa. Hyvä mieli vaikuttaa suoraan esimerkiksi unen laatuun ja rauhattomuuteen.

Perhehoitoa Kolarissa Kuusamolaislähtöisen Minna Heiskasen haave ikäihmisten perhekodista ehti elää vuosia ennen kuin Onnela lopulta aloitti toimintansa Kolarissa. - Olen ollut töissä päiväkodissa, vanhuspuolella, käynyt töissä Norjassakin. Omaishoitajana toimiessani näin, millaista ikäihmisten perhehoito on ja innostuin asiasta. Onnela on Lapin ensimmäinen ikäihmisten perhe-

32

LAPIN KEINO 2020

koti, jossa on vakituisia asukkaita, ja se on saanut paljon kiinnostusta osakseen, eikä syyttä. - Tämä systeemi olisi helposti monistettavissa vaikka joka kuntaan. Perhehoito tulee kunnalle huomattavasti halvemmaksi kuin ikäihmisten hoito vaikka hoivakodissa. Byrokratiakin on tässä kevyempää, vaikka toki tätäkin työtä tarkasti valvotaan, kertoo Minna ja vinkkaa: - Minä mielelläni jakaisin kaiken perhekodin perustamiseen liittyvän tietoni ja kokemukseni muille, koska tämä nimenomaan on elämäntapa eikä tapa tehdä rahaa. Minua motivoi ajatus ihmisarvoisesta vanhuudesta ja pidän asioiden kehittämisestä. Perhehoito on myös yksi varteenotettava keino elättää itsensä maaseudulla. Perhehoitoa voi tehdä yksin vaikka vain päivähoitona tai kokopäiväisesti. Hoitoa voi tehdä ihan tavallisessa kodissa. - Minulla on ollut Onnelassa apulaisena myös sellaisia, jotka eivät ole koskaan olleet hoitoalalla. Joidenkin luonteenpiirteet vaan sopivat tähän hommaan todella hyvin. Kohdataan ihminen ihmisenä, eikä heti mennä hoitaja-hoidettava-moodiin. Haave uusista Onneloista eri puolille Lappia on Minnan mielessä yhä. Keväällä 2020 Lapissa on käynnissä Ikäihmisten perhehoitoa pohjoiseen -hanke, jossa pyritäänkin perustamaan uusia ikäihmisten perhekoteja Lappiin ja Koillismaalle. - Hankkeessa pyrimme myös luomaan uusia toimintamalleja perhehoitoon ja sote-puolen yrittäjyyteen paikallisesti, summaa Minna. - Perhehoidolle tulee olemaan entistä enemmän tilausta tulevaisuudessa. Meillä käy nyt jo päivätoiminnassa asiakas toiselta puolelta Suomea. Pariskunta, joka toisen muistisairaudesta huolimatta haluaa jatkaa vuosikymmenten ajan jatkuneita reissuja mökille Lappiin rakkaiksi tulleisiin maisemiin. Se on kaunis ajatus.  LUE KOKO JUTTU:

www.lapinkeino.fi/ 2018/05/04/ikaihmistenperhekodissa-vietetaansaannollista-perhe-elamaa/


L E A D E R L A PPI

Nuorison ehdoinLeader tukee tulevaisuuden tekijöitä Lapin maaseudun viihtyvyyttä erityisesti nuorten näkökulmasta on parannettu erilaisten NuorisoLeader-hankkeiden avulla. NuorisoLeader-hankkeet ovat matalan kynnyksen hankkeita - tuen hakeminen on tehty erittäin yksinkertaiseksi nuorille. Tutustu Lapin NuorisoLeader-tarinoihin! : Johanna Asiala, : Tuuli Kontio, Telma Hihnala

Tunturi-Lappi Leader Tunturi-Lappi ry:n toiminnan yhtenä tärkeimpänä kohderyhmänä ovat alueen nuoret. Tunturi-Lapissa tehdään töitä sen eteen, että alueen nuorilla olisi hyvät puitteet elää ja harrastaa sekä myönteinen kuva kotiseudustaan. Yhdistyksellä on käytössään yksityisen lahjoituksen pohjalta perustettu rahasto, josta ohjataan tukea nuorten omiin NuorisoLeader-projekteihin niin nuorille yrittäjille kuin nuorten ryhmillekin. Nuorten on mahdollista hakea omista ideoista lähtöisin oleviin pieniin projekteihin NuorisoLeader-tukea. Projektit voivat sisältää esimerkiksi nuorten kokoontumispaikkojen ja harrastusmahdollisuuksien parantamista, tapahtuman järjestämisen tai vaikkapa yrittäjän pieninvestointeja. NuorisoLeader-tukea on tähän mennessä myönnetty Tunturi-Lapissa esimerkiksi 4H-yrittäjän kesäkahvilaan, koulun välituntiviihtyvyyden lisäämiseen, nuorten rassauspajaan ja nuoren käsityöyrittäjän materiaali-investointeihin. On ollut ilo huomata, että nuoret ovat aktiivisesti mukana kehittämässä omaa kotiseutuaan! LUE LISÄÄ TUNTURI-LAPIN NUORISOLEADERISTÄ:

www.leadertunturilappi.fi/ nuorisoleader ja vinkkaa kaverillesikin!

Koillismaan Leader: NuorisoLeaderin avulla on Posiolla tehty monenlaista: hankittu kalustoa radioharrastajille, uusia pelejä pelikerholaisille ja varustettu nuorten oma olohuone yläkoululla. Tuki myönnetään vähintään kolmen henkilön, iältään 13–25-vuotiaiden nuorten muodostamille ryhmille. Hankkeen kustannukset voivat olla 100–500 euroa. Haku on sähköinen ja se tapahtuu osoitteessa www.nuorisoleader.fi. Sieltä voit myös lukea jo toteutetuista projekteista! KOILLISMAAN NUORI

- navigoipa itsesi tänne: www.nuorisoleader.fi

NuorisoLeader-tuella saatiin Mellajärvelle estepaketti ja Juoksenkiin SUP-lautoja.

Outokaira

Pohjoisin Lappi

Outokairalla on alun perin ollut käytettävissä NuorisoLeader-hankkeisiin 40 000 euron potti. NuorisoLeader-hankkeissa on Outokairassa jatkuva haku ja kevyt hankemenettely - byrokratiaa ei ole juuri lainkaan! Hankeraha on peräisin edellisten kausien käyttämättä jääneestä kuntarahoituksesta. Outokairan NuorisoLeader-hankkeissa on muun muassa hankittu nuorille drone-kamera videoiden kuvaamiseen ja rakennettu pakopelihuone Tornioon sekä Probleem Room -ongelmaratkaisuhuone Pelloon. Lisäksi on tuettu nuorten hevos- ja jääkiekkoharrastusta hankkimalla kahdenistuttavat ponikärryt Tornioon, estepaketti Mellajärvelle ja jääkiekkomaalivahdin varusteita Pelloon sekä Ylitorniolle. Rantalentistäkin voi nyt pelata Pellon Ritavalkean uudella kentällä ja suppailemaan pääsee Juoksengissa!

NuorisoLeader on mahdollisuuksia, tukea ja yhteistä yrittämistä! Leader Pohjoisin Lappi ry:n Youth Activator Network -hanke on innostanut nuoria kotiseudun omaehtoiseen kehittämiseen. Pieniin, nuorten omista ideoista nousseisiin joko yrittäjyyteen tai yhteiseen tekemiseen liittyviin projekteihin on voinut saada rahoitusta 100–300 euroa. Jos projektissa on ollut mukana useita toimijoita tai se on ylittänyt kuntarajat, on tuki voinut olla 200 € suurempi. Sallalainen nuori hankki tuella hattarakoneen aloittaakseen 4H-yrityksen. Hattarakonetta käytetään erilaisissa kylätapahtumissa ja pop-up -tapahtumissa. NuorisoLeader-rahalla on tuettu noin pariakymmentä nuorten ideaa itsepuolustuskurssista bänditoimintaan.

NUORI OUTOKAIRAN ALUEELLA

omaan projektiisi ja tutustu muiden juttuihin sivuilla https://www.pohjoisinlappi.fi/nuorisoleader/

- suuntaa osoitteeseen: https://www.outokaira.fi/outokairan-nuorisoleader-haettavana/!

LÖYDÄ IDEOITA:

LAPIN KEINO 2020

33


PILKKEITÄ JA SYTYKKEITÄ Mitähän net meistä ajattelee ja kylillä puhhuu? Nyt on käyny semmonen tietovuoto, että kaikki tekstarit päättyki vahingossa meän viestintäkoordinaattorille ja se pöljä pisti ne lehteen asti... LAPPILAINEN IKÄIHMISTEN perhehoitaja elää tavallista arkea, tavallisessa kodissa, yhdessä ikäihmisten kanssa. Olisitko sinä perhehoitaja tai olisiko sinulla sopiva talo? https://www.pohjoisinlappi.fi/perhehoitoa-ja-palveluyrittajyytta/ Lapin mummo

ME LÄHETHÄÄN risteilylle. Ai Turusta vai Helsingistä? Eiku Puotikarista, Torniosta. Lady Carin

ÄLÄ JÄÄ yritysajatuksiesi kanssa itseksesi, vaan lähde mukaan Leader Peräpohjolan ja Leader Outokairan yhteisen, maksuttoman N-Y-T yrittäjyyteen! -hankkeen valmennukseen kasvattamaan idustasi yritystoimintaa: www.perapohjola. fi/n-y-t-yrittajyyteen/ N-Y-T!

SAIN KIMPPAAN kaksi muuta yritystä ja nyt me saadaan huippuasiantuntija käyttöön ja maksetaan siitä vain 25 % kuluista! Huippua! https://www.ruokavirasto. fi/yritykset/tuet/maaseudun-yritystuet/yritysten-yhteistyohankkeet-ja-yritysryhmat/ Elämystehtailija

VOI ETTÄ olen onnellinen kun Onnellisten Hiihto kaartaa Tapionniemen uudistetun Kyläkartanon kautta. Siellä on aina niin hyvä tunnelma! https://www.pohjoisinlappi.fi/tuet-hakeminen/kylat-ja-yhteisot/ Kemijärveltä Pyhätunturille

ANEEN FARMIN makkaralla muuten jaksaa, vaikka Riisin Rääpäsyn kiertäs kahteen kertaan väärinpäin! Sitte voiki mennä mahan viereen nukkumaan. Instagramista löytyy kuvallisia maistiaisia #aneenfarmi ja #aneenloma. Paprikainen nautanakki on paras

EIKÖ LUONNISTU LTS – olisko asiantuntijasta apua? https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/tuet/maaseudun-yritystuet/ Vinkki vitonen

KYLLÄ ON Lappialla Louella hyvät sapuskat! Lihakin on todellista lähiruokaa - pihan toiselta puolelta: www.meanliha.fi/yritys/.

OMAKSIKO MEINASIT, vaikka halli vieresä tyhijänä? Olisko aineellisen investoinnin toteutettavuustutkimus paikallaan! https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/tuet/ maaseudun-yritystuet/ Mietipä kaks kertaa

Lihansyöjä

IHANKO ITE kaiken tiiät, taijat ja kuolemanlaakson ylität? Miten olisi asiantuntijasparraus mejän piikhin toiminnan aloituksen jäläkhen? https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/tuet/maaseudun-yritystuet/ Maaseuturahastosta onnistuu!

34

LAPIN KEINO 2020

TIÕRV! PUÄʹĐ ton še ǩiõččâd ođđ sauʒʒpuuʹr äʹrbbvuõttpõʹrtte. Tõt lij rajjum õõutâst Čeʹvetjääuʹr škooulniiʹǩǩivuiʹm Sääʹm-muʹzei Leader haʹŋǩǩõõzzâst. Terve! Tule siekin katsomaan uutta lammaspuuraa Perinnetalolle. Se tehtiin yhdessä Sevettijärven koululaisten kanssa Saamelaismuseon Leader -rahoitteisessa hankkeessa.


OOT SIE kuullut leaderista? Mie sain justiinsa kuulla, että hyä homma! https://www.ely-keskus.fi/web/ely/ toimintaryhmat

MIE ALAN yrittäjäksi maalle – Heikki on luvannut rahaa! https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/tuet/maaseudun-yritystuet/

Pörrö kehittäjä

Uusmaamies

ANTTILA SAI kuulla haukkumiset – SoulMate Huskiesin koirat vetivät matkailijoita Ritavalkean reiteillä. Tais olla kahdeksan valjakkoa.

KIITOS TALKOOLAISILLE! Hyvä on soutajan Niesijärvellä soudella, kun veneen saa kunnon luiskaa pitkin vesille. Kuulemma sekin Peräpohjolan Leaderin rahoittama: www.perapohjola.fi/rahoitus/rahoitetut-hankkeet/

Outokaira

Mökkihöperö

MEILLÄ ON vieläkin jaossa rahaa: https://www.ely-keskus.fi/web/ely/kehittamishankkeet Pikku a

PUKKAAKO KUITUKUUMETTA? Nappaa Seposta kiinni ja kysäse neuvoa: https://leadertunturilappi.fi/ kuitu-kylassa/ Kuitunainen

KELIT ON kohillaan. Lähteekö joku kesyttämään aaltoja? Muonion Melojat

KAIROISSA RIITTÄÄ kalajuttuja. Kalakirjastossa on silkkaa faktaa! Käy vaikka vilkasemassa. https://www.suomenkalakirjasto.fi/ Jerisjärven Pietari

KUKAPA OLISI uskonut, että minäkin saan ite tehtyä gáktiini lakin! Duodjibussi kurautti Kutturaan

ME PÄÄSTIIN Anskun ja Peten kans valkokankaalle! Sieki voit toteuttaa unelmasi, ihan täällä tunturissa! https://leadertunturilappi.fi/nuorisoleader/ Filmitähti_04

NYT SAAPI luvan kanssa kytätä! Kannattaa käydä vilikasemassa Lapin keinon hankakartta: http://www.lapinkeino.fi! Johanna KADOTIN JOTAIN käydessäni Posiolla, sydämeni jäi sinne! Jos löydätte niin älkää palauttako sillä olen tulossa takaisin, majoitus on jo varattu osoitteessa www.naalilodge.com KESÄLLÄ MAANSIIRTOA, talvella rakentamista – lumirakentamista.

Turisti ruuhka-Suomesta

Riekkola Infra Oy

SYVÄJÄRVEN LAPSET ovat alvariinsa mettässä, polkevat fatbikeillä ja läpsyttelevät lumikengillä!

PERÄPOHJOLAN LEADER kävi meidänkin kyläillassa kertomassa Leader-rahoituksesta. Niihin kannattaa kyllä olla yhteydessä, jos teidänkin kylällä on kehittämisajatuksia: www.perapohjola.fi/ota-yhteytta/

Pitäisikö jo huolestua…

Kyläläinen

LAPIN KEINO 2020

35


36

LAPIN KEINO 2020

Profile for Lapin Keino

Lapin keino -lehti 2020  

Advertisement
Advertisement
Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded