Page 1

Lapin Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen maaseutulehti

Maaseudun ideoista totta!

LAPIN KEINO 2017

1


Sisällys

Hyvät lukijat

E

ri puolilla laajaa Lappia on aktiivisia, tulevaisuuteen uskovia, työtä tekeviä tuottajia, yrittäjiä ja maalla viihtyviä asukkaita. Myös tutkitusti yhä useampi haluaa asua ja tehdä työtä mahdollisuuksien maaseudulla. Lapissa on tunnetusti paljon mahdollisuuksia hyödynnettäväksi yritystoiminnan kautta. Meillä on monipuoliset luonnonvarat, puhtaus niin elintarvikkeiden kuin ilmastonkin osalta, merkitystään alati lisäävä arktisuus eri muodoissaan sekä erityisesti Lapin matkailun kasvava vetovoima. Mahdollisuuksien hyödyntämiseen tarvitaan hyviä ideoita, rohkeutta ja aktiivisia ihmisiä niiden toteuttamiseen joko yksin tai yhdessä muiden kanssa. Hyvien ideoiden toteuttamiseen on mahdollista saada myös rahoitusta eri muodoissaan. Me rahoittajatahot, Leader-ryhmät ja elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY-keskus), haluamme olla osaltamme luomassa maaseutua, jossa on hyvä asua ja yrittää. Jo useamman EU-ohjelmakauden aikana on ollut mahdollista myöntää rahoitusta monenlaiseen maaseudun kehittämiseen, niin kehittämishankkeisiin, maaseutuyrityksille kuin alkutuotantojen investointeihin ja kehittämiseen. Vaikka euromääräiset summat ovat usein pieniä, on niillä ollut suuri merkitys esimerkiksi kyläyhteisöjen asumisviihtyvyyden kannalta. Käsissäsi on lehti, jonka kautta haluamme esimerkein kertoa ihmisistä, jotka ovat tarttuneet toimeen ja työllistäneet itsensä, kehittäneet uusia palveluja tai parantaneet elinympäristönsä asumisviihtyvyyttä. Lisää esimerkkejä ja hyödyllistä tietoa löydät osoitteesta lapinkeino.fi ja Lapin keinon sosiaalisen median kanavista. Voisiko Sinunkin ideastasi tulla totta? Tutustu monipuolisiin palveluihimme ja ota keinot käyttöön! HANNU LINJAKUMPU Yksikön päällikkö Lapin ELY-keskus, maaseutu ja energia

JULKAISIJA TOIMITUSSIHTEERIT TAITTO PAINO PAINOSMÄÄRÄ

LAPIN KEINO 2017

s. 4

Kaikki kylän puolesta Kinisjärvellä aktiivisuus ei katso ikää

s. 6

Onnettaren avulla alkuun ja sinnillä eteenpäin Poroja ja persoonallista majoitusta Puolukkamaan Pirteillä

Kuva: Tuuli Kontio

2

Yöttömän yön skeittipuisto Vuosikymmenten haaveesta totta yhteisvoimin

s. 8

Elämää ja liiketoimintaa Kuntoutuspalveluyritys NorTher Oy:n erityisosaamisalueita ovat luonto- ja eläinavusteinen terapia

s. 10

Keinoja ideoiden toteuttamiseen Kuka voi saada tukea ja mihin ja miten sitä haetaan

s.12

Kairalan maisema pidetään kauniina yhteisvoimin s.14 Hyvin hoidettu maisema tuottaa iloa kyläläisille ja matkailijoille Holiday Village Valle kasvaa, mutta ei liikaa Pieni perheyritys on aito, ja sen palvelut yksilöllisiä

s.16

Nyt tai ei koskaan Leivejoen Lihan uusi pienteurastamo mahdollistaa lappilaisen lihan suoramyynnin

s.17

Sodankyläläinen lypsykarjatila löysi jatkajan Sievistä s.18 Markku Hannula on luvannut auttaa Sari Kankaan alkuun Maatalouden investointituet taipuvat monenlaisiin tarpeisiin s.20 Rakentamisen lisäksi voidaan rahoittaa myös pienempiä, maatilan olosuhteita parantavia investointeja Leader rahoittaa paikallisia ja pieniä, mutta tärkeitä hankkeita

Lapin Leader-ryhmät ja Lapin ELY-keskus Tuuli Kontio ja Tanja Ylitalo Seven-1, www.seven-1.com Painotalo Fram 15 000 kpl

s.22


Kuva: Tuuli Kontio

Kuva: Simo Vilhunen

Kuva: Tuuli Kontio

Kuva: Tuuli Kontio Kuva: Timo Rehtonen

LAPIN KEINO 2017

3


Yöttömän yön

SKEITTIPUISTO 4

LAPIN KEINO 2017


Sodankylään saatiin kesällä 2016 uusi, saumattomasta betonista valettu skeittipuisto, jollaisesta paikalliset skeittaajat ovat haaveilleet jo parikymmentä vuotta. Skeittipuisto kerää kiitosta alle kouluikäisistä ikämiessarjan partasuihin, jotka viihtyvät betonilla omien lastensa kanssa. “Lopputulos on todella onnistunut”, tiivistää puistossa päivittäin skeittaava Atte Koponen.  & : Simo Vilhunen Rauha säilyy puistossa hyvin, vaikka skeittipuistossa harrastetaan eri lajeja: skeittausta, scoottausta, rullaluistelua ja bmx-pyöräilyä. Ainoastaan puiston sotkijat ärsyttävät skeittaajia. Rauli Kangas, 41, skeittaa puistossa 7-vuotiaan poikansa kanssa. “Penskoille pitäisi järjestää jotain ohjattua toimintaa, jossa opetettaisiin pelisääntöjä ja näytettäisiin mihin on turvallista mennä”, mies pohtii.

Betonipuisto on ylivertainen

Atte (vas.) ja Aapo viihtyvät skeittipuistossa päivittäin.

S

keittipuiston ansiosta elämä maistuu Aapo Pääkölle ja Atte Koposelle, 15. “Kyllähän täällä viihtyy todella hyvin. Nyt on ainakin jotain tekemistä, ettei vain notku kylillä ja aiheuta pahennusta”, Aapo virnistää. Sodankyläläiset suhtautuvat poikien mukaan skeittaamiseen positiivisesti. “Onhan se hyvä homma kaikkien mielestä, että nuorilla on harrastuksia”, Atte lisää. Betonipuisto on houkutellut myös uusia harrastajia lajin pariin. “Tuossa vieressä Miro ja Miko ovat aloittaneet sen jälkeen kun parkki saatiin”. Tyttö-skeittaajia ei ole juuri näkynyt, mutta poikien mukaan tyttöjen löytäminen lajin pariin “olisi tietenkin hieno juttu”. Aapo ja Atte olisivat valmiit opettamaan kiinnostuneille lajin alkeita skeittipuistossa, esimerkiksi viikoittaisella vuorolla.

Sopii kaikille, lajista riippumatta Aapon ja Aten mielestä skeittaus sopii harrastukseksi kaikille. Pojat kertovat, että Sodankylän skeittipuisto on toiminut monelle ensimmäisenä harjoituspaikkana. Vaikka puistosta löytyy muotoja, jotka tarjoavat haastetta loppuelämäksi, riittää myös aloittelijoille riittävän pieniä suorituspaikkoja, kuten keskellä puistoa sijaitseva “tulivuori”.

Uusi puisto saa skeittaajilta ylistävät arviot. Aapo kertoo pitävänsä erityisesti siitä, että kaarevia muotoja riittää ja niitä on päässyt opettelemaan. Rauli kiittelee sitä, että koko ajan löytyy uusia linjoja skeitattavaksi. Se kehittää. “Aapokin skeittaa ihan eri tasolla kuin viime kesänä”, Rauli huomauttaa. Betoni on harrastajien mielestä ylivertainen materiaali: se on kestävää, siitä ei lähde meteliä, eikä se vaadi juuri kunnostamista. Sileällä betonilla on mukavaa rullata, sillä asfaltti menee näillä leveysasteilla nopeasti karkeaksi. Betoninen skeittipuisto on myös turvallinen, sillä mistään ei törrötä nauloja tai ruuveja. Pohjoisen talvi on pitkä ja skeittiharrastus joutuu silloin pääosin tauolle, koska lähin sisähalli sijaitsee Torniossa. “Pieni miniramppi riittäisi talven yli, jos sille jostain löytyisi tilat”, selittää Atte ja kysyy miten asiaa voisi alkaa viedä eteenpäin.

Unelmasta totta, yhteisvoimin Pohjoisimman Lapin Leader ry:n toiminnanjohtaja Hanna-Leena Talvensaari kertoo Sodankylän nuorisovaltuuston yrittäneen jo pitkään esittää kunnalle kunnollisen skeittipuiston rakentamista. “Asia nousi uudelleen esiin kunnan ja Leaderin neuvotteluissa. Hankkeen liikkeelle saamiseksi Leader otti alkuvaiheessa kopin”, Talvensaari kertoo. Talvensaaren mukaan suurin haaste oli yksityisen rahoituksen ja talkootyön saaminen Leader-rahoituksen vastineeksi. “Siksi aloimme yhdessä kunnan kanssa pyörittämään haastekampanjaa, jolla rahaa kerättiin yrityksiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta. Nuorisovaltuusto

keräsi rahaa ja myös nuoret innostuivat talkoilemaan skeittipuistoon.” “Järjestimme yhdessä nuorisotoimen kanssa tilaisuuksia, joissa nuoret pääsivät ideoimaan puistoa”, Talvensaari muistelee. Tärkein toive oli, että puisto rakennettaisiin juuri betonista, ammattitaitoisesti. Aapo ja Atte kiittävät päättäjiä, että tekijäksi valikoitui suomalainen Concrete Proof. “Ne jätkät ovat itsekin skeittaajia. Vain skeittaajan silmä näkee mikä toimii”, Aapo toteaa.

Yöttömän yön skeittaus – matkailuvaltti? Puistossa on vieraillut skeittaajia ympäri maailmaa. Aapon mukaan kaikki ovat tykänneet, eikä hän ole kuullut puistosta mitään negatiivista. Ulkopaikkakuntalaisista eniten käy rovaniemeläisiä sekä Ruotsin kaivoslaisia. Aapon mukaan harrastus yhdistää ja vieraiden kanssa löytyy aina juttua kunhan joku kielitaituri tulkkaa. Itse pojat juttelevat “sen verran mitä ossaa”. Skeittaus kehittää toisin sanoen myös kielipäätä! Tapahtumat voisivat tuoda lisää käyttöä ja näkyvyyttä puistolle. Aapon ja Aten mukaan skeittitapahtumia on suunniteltu syksylle yhteistyössä Sodankylän nuorisotoimen kanssa. Rauli puolestaan kertoo itsekin ehdottaneensa lyhytelokuvakilpailua skeittipuistoon liittyen. Ensi-ilta ja oheistapahtuma sopisi hänestä hyvin Elokuvajuhlien ohjelmistoon. Keskiyön skeittijamit – ei yhtään pöljempi idea! 

“Uskon hankkeen vahvistaneen nuorten positiivista mielikuvaa kotiseudusta, kun sekä kuntapäättäjät että yrittäjät ja paikalliset asukkaat olivat tässä mukana. Hankkeen toteutuminen myös osoitti nuorisovaltuustolle, että sen toiminnalla on oikeasti merkitystä”. –Hanna-Leena Talvensaari, toiminnanjohtaja, Leader Pohjoisin Lappi

LAPIN KEINO 2017

5


KAIKKI KYLÄN

PUOLESTA

Kinisjärvi-Vuoman kyläyhdistys järjestää vuosittain soutu-uistelukilpailun, jossa haukien ja ahventen narraamisen lisäksi voi kokeilla onneaan muun muassa tikanheitossa ja onkimisessa.  & : Timo Rehtonen

K

inisjärvi-Vuoman kyläläiset ovat viime vuosina kokeneet monta yhteistä voimainponnistusta, kun talkootöinä on rakennettu kyläverkkoa, kunnostettu kylätaloa ja niitetty järveä. Tänä kesänä vedetään vesijohtoa, niitetään ja nuotataan vesistöjä ja tehdään kylää entistä viihtyisämmäksi. Hankkeiden kautta saadut rahoitukset ovat omalta osaltaan nostaneet Kinisjärvi-Vuoma -alueen sadan asukkaan motivaatiota toimia yhdessä. Vireää talkoohenkeä ei kuitenkaan synnytetä pelkällä rahalla. Kyläyhdistyksen rahastonhoitaja ja hankevastaava Jaana Hangasvaara arvioi, että porotaloudella on oma osuutensa vahvan

6

LAPIN KEINO 2017

talkooperinteen syntymiseen. – Porotöitä on harjoitettu täällä paljon ennen ja harjoitetaan edelleen, tälläkin hetkellä kylässä on seitsemän porotilaa. Kylän vireyteen on vaikuttanut myös se, että monet porotilallisten puolisot ovat perustaneet yrityksiä. Meillä on täällä muun muassa käsityöyrittäjä, autokorjaamo ja luonnontuoteyritys. – Ja maatila sekä hevosenkengittäjä, lisää yhdistyksen varapuheenjohtaja Susanna Kantola. Tilanteesta pidemmältä aikaväliltä tietää Kinisjärvellä syntynyt ja useiden ruotsinvuosien jälkeen takaisin kotiseudulleen palannut Eine Keskiniva. – Kun minä olin lapsi, oli tavallista,

että esimerkiksi tilojen heinät puitiin talkoilla. Silloin täällä oli paljon ihmisiä ja kyläkauppakin, mutta nuorten lähtiessä muualle talkootoiminta väheni. Nyt näyttää kuitenkin, että vanhat ajat ovat siltä osin palaamassa. Einen mies, Kalervo Keskiniva, muistaa myös takavuosien synkät ajat. – Yhteen väliin näytti siltä, että koko alue kuolee, mutta niin ei käynytkään, hän sanoo ja toteaa samaan hengenvetoon, että talkootoiminnan viriämiseen on kovasti vaikuttanut nuorten paluumuuttajien kylätalolla aikaansaama kerhotoiminta. – Ihmiset alkoivat tavata toisiaan entistä enemmän ja yhteishenki saatiin nousuun.


Kylätalon pannu oli hankkeitten alku Susanna Kantola sanoo, että hankerahoituksen hakemisessa on etua, kun mukana on henkilö, jolta kaavakkeiden täyttäminen luonnistuu. – Jaana osaa sen puolen. Me muuthan kyllä innokkaasti suunnittelemme ja toteutamme asioita. Jaana Hangasvaara työskentelee päivätöikseen Leader Tunturi-Lappi ry:n hankesihteerinä, joten hankemaailma on hänelle tuttua. Siinä vaiheessa, kun Kinisjärvellä asuva, vanhempiensa porotilaa jatkava kahden lapsen äiti päätti osallistua kyläyhdistyksen kokoukseen, asialistalla oli Vuoman entisen koulun, nykyisen kylätalon lämmityskattilan uusinta. Hankerahoituksen avulla ja paljolti talkootöiden voimin kylätalon lämmitysjärjestelmä saatiin ajanmukaiseksi. Hieman myöhemmin Hangasvaara otti esille kyläyhdistyksen kokouksessa mahdollisuuden hankkia hankerahoituksen avulla alueelle nopeat tietoliikenneyhteydet. Asiaa päätettiin kysyä kyläläisiltä, jolloin Susanna Kantola lähti kyläkierrokselle. – Lähes kaikki alueen 60 taloutta ja mökkiä halusivat lähteä mukaan, vaikka siinä vaiheessa ei vielä tiedetty tarkkaa talouskohtaista summaa. Kerroin, että mitä enemmän pidetään talkoilta, sen halvemmaksi tulee. Vastaavanlainen projekti olisi tullut maksamaan ”täytenä palveluna” tuhansia euroja per talous. Kyläläisten yhteistyön ansiosta hinta putosi noin viiteensataan euroon taloudelta.

– Ensin raivasimme puuston valokuidun reitiltä, sitten kaivettiin, kivetettiin, peiteltiin ja siistittiin. Oma hommansa oli muonittaa 20–30 hengen talkooporukka. Kävimme myös tieturvakurssin, jotta saimme työskennellä tiealueilla. Urakoitsija ohjasi meitä ja tietysti kytkentöjä tekivät ammattilaiset, mutta kyllä kyläläisten työn osuus oli merkittävä lähes kolmenkymmenen kilometrin pituisen kaapelin vetämisessä, Jaana Hangasvaara kertoo.

Niittoa, ruoppausta ja nuottausta Kinisjärveläiset ovat kunnostaneet järveään jo kolmena kesänä. Työ jatkuu. – Järvi on meille todella tärkeä virkistys- ja kalastuspaikka. Kun se alkoi heinittyä niin, että vesi ei enää virrannut kunnolla, päätimme tehdä asialle jotain. Niittämisen jälkeen edessä ovat ruoppaus ja roskakalan nuottaus, jotta siikaistutuksista on vastaavaa hyötyä, Susanna Kantola sanoo. Tänä kesänä käsitellään Kinisjärveen kuuluva Pihtijärvi. Hankerahoituksen avulla laajennetaan myös vesijohtoverkostoa. – Vesijohtoa vedetään 3,6 kilometriä, joten paljon on edessä taas kaivamista ja peittämistä. Lisäksi Kylät harrastamaan -teemahankkeeseen liittyen kylätalon pihalle laitetaan lapsille keinuja ja hiekkalaatikko sekä rakennetaan rantaan laavu ja vessa. Myös pesäpallovarusteita hankitaan ja frisbeegolfrata rakennetaan, Jaana Hangasvaara luettelee ja toteaa, että aika

Kyläyhdistyksen aktiivit Jaana Hangasvaara ja Susanna Kantola toivottavat kilpailijat tervetulleiksi soutu-uistelukisaan.

hyvin on tekemistä tänäkin kesänä. Talkoolaisten työpanoksesta osa menee myös myyjäisten sekä pilkki- ja soutu-uistelukilpailuiden järjestämiseen. Näistä tilaisuuksista saatavilla varoilla rahoitetaan hankkeisiin kuuluvia omarahoitusosuuksia. Susanna Kantola sanoo, että välillä pitää muistaa levätäkin ja nauttia työn hedelmistä. – Näistä projekteista työteliäimmän, laajakaistaprojektin, jälkeen päätimme pitää talkootoiminnassa pienen tauon, ettei väki väsy. Oli myös iso asia, että saimme kunnalta vuodeksi työntekijän tekemään kaikenlaisia perusasioita. Hyötylän Tenho on tehnyt arvokasta työtä kylätalolla hakkaamalla halkoja, maalaamalla, siivoamalla ja remontoimalla. Kinisjärvi-Vuoman kyläyhdistys toivoo Kittilän kunnan suostuvan myymään entisen Vuoman koulun sille muodolliseen, 50 euron hintaan. Kyläläiset ovat sijoittaneet kylätaloon jo useita kymmeniätuhansia euroja ja valtavan määrän talkootyötunteja. – Talon ylläpitämiseen menee suuri osa hankituista varoista, ja kun meillä on monenlaisia suunnitelmia talon käyttämiseen esimerkiksi kokous- ja majoitustilana, olisi perusteltua ajatella kyläyhdistyksen omistavan sen, Kantola toteaa ja kertoo, että vastausta odotetaan kunnalta syksyn saapuessa. Kinisjärvi-Vuomalla hankehakemukset valmistelee tietty ydinryhmä. Kun hanke toteutuu, muu porukka tulee toimintaan mukaan, joten samat ihmiset eivät ole koko ajan paineen alla. Myös alueen vapaa-ajan asujat ovat innolla talkoilussa mukana. – Nykyään mökkiläiset tulevat jo kyselemään, että onko talkoita tarjolla. Alkaa olla jo niin päin, että heille täytyy ruveta järjestämään ohjelmaa. Ja sitähän järjestyy, Susanna Kantola naurahtaa. 

” Kinisjärvellä on osattu tarttua mahdollisuuksiin ja tehä omasta kylästä sellainen paikka, jossa on hyvä asua ja yrittää. Onnistumisen tunne lisää porukkahenkeä ja innostaa kokeilemaan uusia juttuja. Kinisjärvellä talkoilevat kaikki ikään katsomatta.” - Anna-Kaisa Teurajärvi, rahoitusasiantuntija, Lapin ELY-keskus

LAPIN KEINO 2017

7


Puolukkamaan Pirttien Rantamökki kesäkeittiöineen sopii vaikkapa kaveriporukoiden illanistujaisiin.

Onnettaren avulla alkuun ja

SINNILLÄ ETEENPÄIN  & : Tuuli Kontio

Anne-Mari Kovalainen on kulkenut luonnossa aina. Rakkaus luontoon ja sen rauhaan syntyi jo lapsuusmaisemissa Pohjanmaalla ja kavereiden kanssa tehdyt linturetket kulkevat muistoissa yhä edelleen.

8

LAPIN KEINO 2017

N

ykyään Anne-Mari asuu Pellossa Puolamajärven rannalla ja liikkuu luonnossa myös työn puolesta. - Porojen pitäminen oli ollut minulla haaveissa jo pitkään. Porojen kylkiäisenä tuli myös poromiehen ammatti, josta en kyllä osannut haaveillakaan. Anne-Mari on ollut porohommissa nyt kymmenisen vuotta. - Olin jo pitemmän aikaa halunnut poroja, mutta eihän niitä kenelle vain myydä. Ensimmäiseni voitin porokiso-

jen arpajaisista. Ostin muuten aika monta arpaa, Anne-Mari nauraa. Pikkuhiljaa Anne-Mari vakuutti alueen poromiehet siitä, että hän todella haluaa oppia porohommat. - Aloin ottaa lomat töistä niin, että pääsin mettään. Lopulta eräs myi minulle poromerkin ja kaksi vaadinta. Siitä se pikkuhiljaa lähti. Anne-Mari pääsi opettelemaan poronhoitoon liittyviä töitä, ja lopulta hänet myös hyväksyttiin porukkaan.


- Ei minua helpolla ole päästetty. Koulu on ollut kova, mutta ilman sitä en olisi oppinut. Anne-Mari on kuitenkin tottunut elämään miesten maailmassa. - Kun olin lapsi, meidän perheellä oli huoltamo. Olen myös työskennellyt kuljetusliikkeessä, ihan siellä ratin takanakin. Siinäkin välillä nainen sai kuulla paikkansa, Anne-Mari muistelee. Periksi antaminen ei tullut kysymykseen tässäkään, ja nyt Anne-Marilla on toista sataa poroa. - Porohommissa sinun täytyy tehdä samoja hommia kuin muutkin, muuten et ole samanarvoinen. Aluksi tietenkin esimerkiksi teurastaminen tuntui ihan hirveältä. Ja porojen ajosta mietin, että miten tämä voi yksin onnistua, Anne-Mari muistelee. Unelma-ammatilta homma kuitenkin tuntuu yhä edelleen. - Tässä hommassa saa olla rauhassa metsässä. Siellä sitä huomaa pienuutensa. Hienoa on myös oppia tuntemaan eläinten ajatusmaailmaa ja liikkua omia reittejään. Ja saada siitä vielä elinkeino!

Menot tuloiksi Anne-Mari on kehitellyt Puolamajärven rannalla olevalle tilalle muitakin tulon lähteitä. - Aloin miettiä, voisiko tilalla olevia rakennuksia jotenkin hyödyntää. Siihen aikaan niistä aiheutui lähinnä menoja, Anne-Mari kertoo. Syntyi ajatus majoituspalveluista, ja nyt Puolukkamaan Pirteillä on vuodepaikkoja 25 yöpyjälle. Erillisten mökkien lisäksi valikoimaan saatiin kolme sviittihuonetta, kun pihapiirin isoon navetta-ulkorakennukseen remontoitiin Outokaira tuottamhan ry:n myöntämän Leader-rahoituksen avulla majoitustilaa. Rakennukseen tehtiin myös yhteiset oleskelutilat ja pieni matkamuistomyymälä. - Markkinointi sujuu nykyään netissä, ja asiakkaita saapuu ihan joka puolelta maailmaa. Joulun aika on meillä sesonkia, mutta asiakkaita riittää talvella muutenkin. Kesällä on satunnaisia kul-

Lihanleikkaamo rakennettiin vanhan navettarakennuksen päätyyn.

kijoita, jotka saattavat varata majoituksen viime hetkellä, Anne-Mari kertoo. Anne-Mari on sisustanut majoitustilat viihtyisiksi ja niistä löytyy monia mielenkiintoisia yksityiskohtia. - Olen aina ollut vähän tällainen romunkerääjä. Minulla oli tässä näppärä timpuri, joka osasi hyödyntää keräämääni materiaalia. Vanhat ladonseinälaudatkin pääsivät hyötykäyttöön. - Haluan, että täällä on kodikasta ja paljon katseltavaa. Anne-Marin yritystoiminta oli yksi syy sille, että Lampsijärven vesiosuuskunta veti Puolamajärvelle mökkiläisiäkin hyödyttävän vesijohdon syksyllä 2016. Lapin ELY-keskus myönsi osuuskunnalle tukea maaseuturahastosta, mikä mahdollisti hankkeen toteutumisen. Yrittäjällekin jäi silti maksettavaa sievoinen potti. - Se hanke vaati hieman uskallusta, myös taloudellisessa mielessä, mutta helpottaahan se arkea huomattavasti.

Poro pakettiin ja asiakkaalle Puolukkamaan Pirtit sai Leader-rahoitusta myös lihanleikkaamon rakentamiseen. Ulkorakennuksen päätyyn rakennetussa leikkaamossa Anne-Mari leikkaa poroa suoramyyntiin. - Porot teurastetaan kenttäteurastamossa, tuodaan tähän kylmiöön ja parin päivän roikottamisen jälkeen leikkaan

Meän arjesta matkailutuotteiden tekeminen on meille Outokairassa se juttu! Anne-Marilla oli näissä hankkeissa kaikki kohdallaan – sitoutumista, omaperäisyyttä sekä matkailijalle tekemistä, syömistä sekä persoonallista majoitusta. Nykyisin Anne-Mari on innostanut muitakin poroihmisiä hankkeiden pariin. - Anne Anttila, toiminnanjohtaja, Outokaira tuottamhan ry

sen luuttomaksi ja pakkaan vakuumipusseihin, Anne-Mari esittelee. Lihanleikkuun Anne-Mari on opiskellut 40 vuotta samaista hommaa tehneen kummisetänsä johdolla. Laadukas liha menee kaupaksi hyvin. - Saan huomattavasti paremman katteen, kun leikkuusta ei tarvitse maksaa muille. Oma leikkaamo tekee tästä kannattavaa toimintaa, Anne-Mari toteaa. Poronhoito, lihanleikkuu ja majoitustoiminta yhdessä tuovat ympärivuotisen leivän ja sopivat aikataulullisestikin hyvin yhteen. Omien hommien lisäksi Anne-Mari käy talvisesongilla töissä Tatuka-palveluilla, joka on kehittänyt ohjelmapalveluja porotalouden ympärille. - Töitä piisaa tilalla kyllä koko ajan, lomalle ehtii ehkä touko-kesäkuun vaihteessa. Anne-Marin tulevaisuuden suunnitelmissa on kehitellä omalle tilallekin ohjelmapalveluita. - Jotain minulla on tässä jo ollutkin, olen muun muassa vienyt kiinalaisia pilkille, vienyt vieraita rekiajelulle ja poronruokolle. Mutta lisää voisi kehittää.

Tulevaisuus näyttää hyvältä Pienten, aitojen matkailukohteiden suosio on kasvussa ja se näkyy myös Puolukkamaan Pirteillä. - Vuonna 2016 myynti kasvoi 35 prosenttia. Ja tänä vuonna kolmen ensimmäisen kuukauden myynti oli saman verran, kuin koko 2015 vuoden myynti yhteensä. Näyttää siis siltä, että Anne-Mari on saavuttamassa sen suurimman tavoitteensa. - Tärkeintähän on se, että saan asua täällä. Ja tehdä näitä hommia, mitä rakastan. 

LAPIN KEINO 2017

9


ELÄMÄÄ

JA LIIKETOIMINTAA

 & : Timo Rehtonen

N

oin 15 kilometriä Rovaniemen keskustasta, Norvajärven metsien keskellä, sijaitsee terveyspalveluyritys NorTherin terapiakeskus. Minna ja Sami Waseniuksen omistama yritys tuottaa erilaisia kuntoutuspalveluja lapsille ja aikuisille erityisosaamisalueenaan luonto- ja eläinavusteinen terapia. Psykologiksi, ratsastusterapeutiksi ja psykoterapeutiksi kouluttautunut Minna Wasenius kertoo, että tutkimusten mukaan eläinten kanssa toimiminen vähentää ihmisen stressitasoa ja tuottaa myönteisiä tunnetiloja. – Eläimen mukanaolosta on valtavasti apua ensinnäkin kuntoutuksen alussa, kun hoitosuhdetta luodaan. Terapian edetessä kuntoutujan vuorovaikutus- ja empatiataidot puolestaan vahvistuvat, kun hän toimii vuorovaikutuksessa eläimen kanssa terapeutin ohjaamana. NorTher Oy tuottaa toiminta-, puheja psykoterapiapalveluja Rovaniemellä ja lähikunnissa. Yrityksen asiakaskunta koostuu muun muassa neurologisista asiakkaista ja mielenterveyskuntoutujista, jotka tulevat kuntoutukseen pääasiassa Kelan, kuntien ja vakuutusyhtiöiden kustantamana.

NORTHER OY - Vuonna 2008 perustettu, kuntoutuspalvelua tuottava yritys, jonka erityisosaamisalueita ovat luonto- ja eläinavusteinen terapia. Yritykselle on myönnetty Suomen Ratsastajainliiton hevosavusteisen toiminnan sertifikaatti ja Likiliike-merkki. - Vastaanottotilat Rovaniemen keskustassa ja Norvajärvellä. Yrityksen terapeutit tekevät myös koti-, koulu- ja päiväkotikäyntejä ympäri Lappia ja Kuusamossa. - Yrityksessä työskentelee yrittäjäpariskunnan lisäksi kahdeksan terveysalan ja kaksi hevosalan ammattilaista. - Norvajärven Terapiakeskuksessa asuu hevosia, lampaita, kanoja, kaneja, koiria, kissoja ja Matti-sika.

10

LAPIN KEINO 2017

Numeroiden ja ihmismielen sisältöjen pyörittäjiä Kun Rovaniemellä syntynyt Minna tapasi Samin, edellä mainittu opiskeli psykologiksi, kun taas Etelä-Suomesta kotoisin oleva Sami loi uraa rahoitusyhtiössä. Minnan valmistuttua vuonna 2002 pariskunta muutti yhdessä Rovaniemelle. Minna alkoi opiskella ratsastusterapeutiksi työskennellessään Lapin keskussairaalan lastenpsykiatrian osastopsykologina. – Kouluttauduin sen jälkeen vielä psykoterapeutiksi ja huomasin, että oikeastaan vain yrittäjyyden kautta voin toteuttaa näitä ammatteja täysipainoisesti. Ensin tein töitä toiminimen kautta, mutta sitten päätimme Samin kanssa perustaa yhteisen, isomman yrityksen. Tämä, että Sami vastaa taloushallinnosta ja minä olen vastuussa hoitopuolesta, on sopinut minulle hyvin, koska olen enemmän ihmismielen sisältöjen kuin numeroiden pyörittäjä, Minna naurahtaa. Yhteisyritystä ei perustettu päähänpistona. Asiaa pohdiskeltiin monelta kantilta ja markkinatilannetta tutkittiin sekä terapiakeskuksen sijaintia suunniteltiin. – Lähtökohtana oli, että paikan pitää sijaita alle 20 kilometrin päästä Rovaniemen keskustasta. Tämä tontti ei ollut alun perin myytävänä, mutta kun maanomistaja kuuli, mitä siellä tekisimme, hän muutti mielensä, Sami kertoo ja toteaa, että yrittäjyyteen ryhtymiseen antoivat ratkaisevan sysäyksen myönteiset rahoituspäätökset ja ELY:n yritysneuvojien positiivinen suhtautuminen yritysideaan. – Saimme heidän kauttaan myös starttipaketin, johon kuului muun muassa yrityksen graafisen ilmeen suunnittelu ja nettisivut. Siitä oli iso apu siinä kiireessä. Vuonna 2008 tontille rakennettiin ensimmäinen rakennus ratsastusterapiaa varten. – Alusta saakka oli selvää, että toimimme yhdessä toiminimiyrittäjien kanssa ja palkkaamme omia työntekijöitä, koska yritys, jonka toimintaan kuuluu olennaisena osana kiinteistöjä ja eläimiä, ei pyöri yhden tai kahden ihmisen voimin.

Alkuvuosina Minna työskenteli terapiakeskuksessa yhdessä toiminimellä toimivan fysio- ja ratsastusterapeutti Sirpa Lehtinen-Bohmin kanssa. Seuraavana palvelumuotona tuli mukaan vammaisille suunnattu eritysratsastus, jonka ohjauksen yritys ostaa toiminimiyrittäjältä. Vuonna 2012 vuokrattiin Rovaniemen keskustasta vastaanottotila, jossa voidaan harjoittaa toiminta-, puhe- ja psykoterapiaa. Samana vuonna palkattiin myös yrityksen ensimmäinen työntekijä. – Onnistuimme rekrytoimaan kokeneen toimintaterapeutin. Sen jälkeen olemme palkanneet uusia työntekijöitä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tällä hetkellä meillä on palkkasuhteessa kymmenkunta terapeuttia, Sami laskeskelee ja toteaa, että yritys hakee koko ajan lisää terveysalan ammattilaisia. – Koska terapeuttimme saavat paljon vapautta työn toteuttamisen suhteen, heillä on myös iso vastuu. Siksi olemme rekrytoinnissa tosi tarkkoja.

Räätälöityä kuntoutusta Minna tarkentaa, mitä Samin mainitsema ”terapeutin vapaus” tarkoittaa. – Ydinajatuksena on, että jokainen saa tehdä sen tyyppistä työtä, minkä itse kokee hallitsevansa ja mitä haluaa tehdä. Terapeutin työnkuvaa rakennetaan suuntaan, joka vastaa hänen omia ammatillisia odotuksiaan. Tällä hetkellä haetaan puheterapeuttia ja toimintaterapeuttia, mutta muidenkin ammattikuntien edustajia kuunnellaan huolella. – Ihmisillä itsellään on paljon visioita siitä, kuinka he haluaisivat tehdä työtään ja otamme nuo ajatukset vastaan avoimesti. Tällainen pieni yritys pystyy yhdessä työntekijän kanssa miettimään, miten toimiva paketti saadaan aikaiseksi. Perusajatuksena on tehdä sitä, mitä asiakas tarvitsee. – Kun halutaan saada kuntoutukseen potkua tai vahvistaa terapiasuhdetta, jokin käyntimäärä täällä eläinavusteisessa terapiassa voi olla sille katalysaattorina. Nämä toimenpiteet mietitään aina yksilöllisesti, valmista sapluunaa ei ole.


Minna Wasenius luontopolulla yhdessä Svenin (vas.) ja Tyynen kanssa.

Innolla kohti tulevaisuutta NorTherin uusi toimintaterapiaan tarkoitettu tuotantotila on loppusilausta vaille valmis. Peräpohjolan Leader myönsi tuotantotilan rakentamiseen yritysrahoitusta. Toimintaterapiaryhmät ovat siellä jo kunnostaneet maitokärryjä, rakentaneet kanikoppeja ja maalanneet luonnonkiviä. – Ryhmäkuntoutus on toimivaa ja tehokasta, mutta ryhmän muodostami-

nen on monesti aika haastavaa. Se, että saadaan kokoon porukka, joka hyötyy samantyyppisistä asioista, vaatii suunnittelua. Voimme muodostaa myös todella hyviksi todettuja monimuotoryhmiä, joissa työskentelee samaan aikaan kaksi eri alan terapeuttia. Aiomme tulevaisuudessa satsata myös perheterapiaan, Minna kertoo yrityksen tulevaisuudensuunnitelmista. Sami säestää: – Uskon, että tulevai-

suutemme on valoisa, koska erityisosaamisalueen ohella voimme tuottaa monia peruspalveluita. Olemme myös tehneet hyvää yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa. Emme koe heitä kilpailijoiksi vaan yhteistyökumppaneiksi. – Tämä on sekä elämäntapa että liiketoimintaa. Yrittäjä tekee ihan kaikenlaista hommaa ja pöhköstä innostuksesta on apua, Minna Wasenius kiteyttää yrittäjyyden arjen. 

LAPIN KEINO 2017

11


Keinoja ideoiden toteuttamiseen YLEISHYÖDYLLISET HANKKEET

YRITYSRAHOITUS

Kehittämishankkeesta voi löytyä täsmäratkaisu moneen pulmaan.

Oletko maaseudun yrittäjä tai sellaiseksi aikova?

Tarvitaanko kylään kokoontumispaikka tai vahvempi verkkoyhteys? Tai lähtisittekö kunnostamaan luonto- tai kulttuurikohdetta, joka lisäisi kotikylän viihtyisyyttä, lisäisi nuorten harrastusmahdollisuuksia ja houkuttelisi kävijöitä kauempaakin? Yksityis- tai julkisoikeudellinen yhteisö, kuten kyläyhdistys, järjestö, kunta tai oppilaitos voi saada jopa täyden sadan prosentin tuen maaseutua kehittävälle hankkeelle. Kysy lisää alueesi Leader-ryhmästä!

KUN IDEA SYNTYY, MUISTA LEADER Kehittämisessä tärkeintä on hyvä idea ja rohkeus aloittaa. Maaseutuohjelman rahoitusta haetaan joko paikallisesta Leader-ryhmästä tai ELY-keskuksesta yrityksen tai hankkeen koosta ja sijainnista riippuen. Paikallisten Leader-ryhmien tehtävä on vastata alueensa asukkaiden, järjestöjen ja yritysten tarpeisiin ja auttaa alkuun pääsemisessä. Leader myös rahoittaa parhaiten strategiaansa sopivia paikallisia hankkeita. Olethan jo varhaisessa vaiheessa yhteydessä oman alueesi Leader-ryhmään! Näin saat heti tiedon, onko ideasi ryhmän strategiaan sopiva ja mahdollisesti tukikelpoinen. Asiantuntijamme osaavat arvioida tilanteesi ja ohjata eteenpäin sen mukaan. Isommat, alueelliset hankkeet ohjataan Lapin ELY-keskuksen käsiteltäviksi ja joskus oikea reitti kehittämiseen löytyy muiden rahoituskanavien kautta. Oman ryhmäsi yhteystiedot löydät lehden takakannesta.

12

LAPIN KEINO 2017

Sinun kannattaa tutustua maaseudun yritysrahoitukseen, joka tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisille yrityksille. Yritysten perustamista ja investointeja tuetaan, jotta maaseudulle syntyisi lisää yritystoimintaa ja työpaikkoja. ELY-keskukset ja Leader-ryhmät neuvovat tukien hakemisessa.

ESIMERKKI 1 Olet perustamassa yritystä ja sinulla on jo valmiiksi hiottu liiketoimintasuunnitelma Jos harkitset yrityksen perustamista ja sinulla on jo valmis liiketoimintasuunnitelma, voit hakea yrityksen perustamistukea. Perustamistuki helpottaa yritystoiminnan aloittamista ja rohkaisee sinua uutena yrittäjänä yrityksen alkutaipaleella. Perustamistukea voidaan myöntää 5 000 – 35 000 euroa. Perustamistukea voit käyttää yrityksen perustamissuunnitelman toteuttamiseen, esimerkiksi liiketoimintaan valmentavan neuvonnan ostamiseen, tuotekehityshankkeisiin, markkinointisuunnitelman laatimiseen tai koemarkkinointiin.

ESIMERKKI 2 Sinulla on jo olemassa yritys, mutta haluaisit uudistaa yrityksesi liiketoimintaa Myös toimiva yritys voi saada perustamistukea, jos se uudistaa merkittävästi liiketoimintaansa. Kokeiluun tukea voidaan myöntää 2 000–10 000 euroa. Tärkeintä on laatia toteuttamiskelpoinen liiketoimintasuunnitelma ennen tuen hakemista. Voit käyttää pohjana yleisesti käytössä olevia liiketoimintasuunnitelmamalleja, esimerkiksi Yritys-Suomi-palvelun netissä laadittavaa liiketoimintasuunnitelmaa.


ESIMERKKI 3

FAKTAA

Harkitset investointia, mutta mietit, miten se olisi järkevää toteuttaa Ennen investoinnin toteuttamista voit hakea tukea investoinnin edellytysten selvittämiseen ja suunnitteluun. Investoinnin toteutettavuustutkimukseen myönnetty tuki on tarkoitettu asiantuntijapalveluiden hankintaan. Tuki ei edellytä investoinnin toteuttamista – selvityshän voi päätyä lopputulokseen, että investoinnin toteuttaminen ei ole järkevää. Toteutettavuustutkimuksella voit selvittää esimerkiksi, onko tarkoituksenmukaisempaa hankkia valmis tuotantorakennus sen sijaan, että rakentaisit uuden. Samoin voidaan selvittää, olisiko taloudellisempaa hankkia koneita käytettynä.

ESIMERKKI 4 Olet päätynyt siihen, että yrityksesi kannattaa nyt investoida mutta tarvitset lisärahoitusta Investointituet ovat tehokas työkalu rakentaessasi yrityksesi tulevaisuutta. Maaseudun investointituet tarjoavat monipuolisen valikoiman mahdollisuuksia erilaisille yrityksille. Investointitukea voi hakea: • koneiden ja muun käyttöomaisuuden hankintaan • rakennusten hankintaan ja rakentamiseen • aineettomiin investointeihin, kuten ohjelmistojen, patenttien ja valmistusoikeuksien hankintaan. Rahoitettavien hankkeiden valintaperusteita ovat mm. suunnitellun yrityksen sijainti, työllistävyys ja toiminnan uutuusarvo.

ESIMERKKI 5 Haluat kehittää yritystäsi, mutta huomaat, että enemmän voisi saada aikaan yhteistyössä muiden yritysten kanssa Voisitteko parantaa alueenne palveluita yrittäjien yhteistyöllä tai uusilla toimintatavoilla? Yhteistyöhanke on elinkeinojen kehittämishanke, jonka kaksi tai useampi toimija toteuttaa yhdessä. Yhteistyö voi olla yritysten välistä yhteistyötä (yritysryhmähankkeet), yritysten ja kehittäjätahojen yhteistyötä tai kehittämis- ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä. Yhteistyöhankkeen tulosten tulee olla yleisesti hyödynnettävissä mahdollisimman pian hankkeen päättymisen jälkeen. Yhteistyöhankkeella voidaan esimerkiksi: • kehittää yritysten yhteisiä tuotteita tai tuoteperheitä • rakentaa mikroyritysten tuotannollista yhteistyötä sekä tukea matkailua harjoittavien mikroyritysten matkailupalveluiden kehittämistä, markkinointia ja myyntiä • kehittää uusia tuotteita ja menetelmiä maaseudun pienissä yrityksissä • kehittää elintarvikkeiden lyhyitä toimitusketjuja ja paikallisia markkinoita

MAASEUTUOHJELMAN

yritysrahoituksesta

1 2 3

Yritykselläsi on edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Yritystoimintasi on päätoimista ja ammattimaista. Yrityksesi antaa toimeentulon joko sinulle yrittäjänä tai ainakin yhdelle työntekijälle.

Tuella on merkittäviä vaikutuksia sekä yritykseesi että sen sijaintipaikkaan. Yrityksesi luo rahoituksen myötä uusia pysyviä työmahdollisuuksia alueelle, kasvattaa liikevaihtoaan, tehostaa tuotantoaan tai parantaa teknologian tasoa.

4 5 6 7 8 9

Kun rahoitettavia yrityksiä valitaan, huomioidaan muun muassa yritysten kilpailuedellytykset toimialalla, markkina-alueen laajuus ja liikeidean uutuusarvo. Yrityksesi sijaitsee maaseudulla. Suomesta 95% on maaseutua. Kysy ELY-keskuksesta tai Leader-ryhmästäsi, mitkä alueet Lapissa on rajattu maaseutualueen ulkopuolelle. Voit hakea rahoitusta yrityksesi aloittamisessa tai laajentamisessa tarvittaviin investointeihin. Investointitukia voivat saada kasvavat ja kehittyvät yritykset sekä maatilat, jotka aloittavat yritystoiminnan maatalouden ulkopuolella. Voit suunnitella etukäteen investoinnin toteutusta teettämällä investoinnin toteutettavuustutkimuksen.

Voit saada perustamistukea asiantuntija- ja neuvontapalveluihin, kun perustat ensimmäisen yrityksesi tai kun uudistat liiketoimintaasi merkittävästi esimerkiksi siirtymällä uudelle toimialalle. Kokeilurahalla voit suunnitella, testata ja kehittää uusia tuotteita ja palveluita.

10

Voit kehittää yritystoimintaasi yhdessä muiden yrittäjien ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Yhteistyönä voitte esimerkiksi kehittää uusia tuotteita, muodostaa tuotanto- ja toimitusketjuja, tehdä kokeiluja tai edistää markkinointia.

LAPIN KEINO 2017

13


KAIRALAN MAISEMA pidetään kauniina yhteisvoimin

Kairalan länsipuolen rakennukset selvisivät sodasta polttamatta, ja ovat olennainen osa Kairalan perinnemaisemaa.  & : Tuuli Kontio

M

aisemallisesti merkittävä Kairalan kylä sijaitsee Pelkosenniemellä kymmenen kilometriä kuntakeskuksesta pohjoiseen. Yhdessä naapurikylä Luiron kanssa Kairala muodostaa alueen, joka on saanut valtakunnallisen maisemanhoitoalueen statuksen vuonna 2010. Vastaavia alueita on Suomessa vain neljä. Kylämaisema on syntynyt ihmisen ja luonnon pitkäaikaisesta vuorovaikutuksesta ja se vaatii säilyäkseen jatkuvaa hoitoa. Iso osa maisemaa on kauniit kukkaniityt, jotka katoavat, jos ei niitä niitetä. Kukkaniittyjen lajit viihtyvät niukkaravinteisella maalla, ja niittämätön on pian horsmien tai pensaiden vallassa. Kauniin maiseman takaa löytyykin paljon talkooperinteestä kumpuavaa aktiivista yhdistystoimintaa ja tiivistä yhteistyötä paikallisen lammastilan, poromiesten ja viljelijöiden kanssa. Hankkeistakin on saatu apua.

Maisemanhoitosuunnitelma ohjaa työtä - Homma lähti liikkeelle, kun otimme vuonna 2009 kyläseurana yhteyttä ELY-keskukseen ja teimme aloitteen

14

LAPIN KEINO 2017

maisemanhoitoalueen perustamisesta. Meillä oli täällä jo hyvät puitteet olemassa, kertoo Kairalan kyläseuran puheenjohtaja Kari Tallavaara. Lapin ELY-keskus kartoitti Kairalan ja Luiron tärkeimmät maisema- ja luontokohteet yhdessä maanomistajien kanssa ja samalla tehtiin myös arkeologisia selvityksiä. Kylien yhteinen maisemanhoitosuunnitelma koottiin yhdessä paikallisten kanssa. Pelkosenniemen kunta haki Kairalan ja Luiron kylille valtakunnallisen maisemanhoitoalueen statusta, jonka ympäristöministeriö myönsi keväällä 2010. - Ympäristöministeri Paula Lehtomäki kävi täällä julistamassa alueen avatuksi, Tallavaara kertoo. Maisemahoitoalueen status on mahdollistanut myös maisemarahan haun ympäristöministeriöstä. Kyläseura on hankkinut rahalla muun muassa raivaussahan ja sorminiittokoneen. Museovirastolta on saatu avustusta Ollilan aitan kunnostamiseen.

Raivaamista ja aitatalkoita Kairalan kyläseura hoitaa kahta yhteensä kuuden hehtaarin aluetta, joiden hoitamisesta se on tehnyt maatalous-

luonnon monimuotoisuuden hoitosopimuksen ELY-keskuksen kanssa. Kohteet ovat vanhoja niittyjä ja laidunalueita, ja käytännössä työ on esimerkiksi puuston ja pensaiden raivaamista sekä raivaustähteiden poiskeruuta. Lammasaitojen rakentaminen ja kunnostaminen vaatii myös paljon työtä, erityisesti johdinaitojen laitto ja valvominen. Luirolaisen tilan lampaat tekevät tärkeimmän laiduntamallla alueita. Tänä kesänä työlistalla on myös Ollilan aitan pärekaton uusiminen. Suuri osa työstä tehdään talkootyönä, mutta hankerahoituksella on saatu myös palkattua työvoimaa. Tänä kesänä Leader Pohjoisin Lapin Meidän maisema –teemahankkeesta saadun tuen avulla palkattiin metsuri kuukaudeksi raivaamaan alueita. Lisäksi kaksi kylällä asuvaa nuorta on palkattu maisemanhoitotöihin kahdeksi viikoksi. Laiduntamista seurataan säännöllisesti riittävän laidunpaineen varmistamiseksi ja tehdyistä toimenpiteistä pidetään hoitopäiväkirjaa. Aikansa vievät myös paperityöt, etenkin alkuvaiheessa. Meidän maisema -teemahankkeessa on autettu myös muita alueita pääsemään maisemanhoidossa alkuun.


Miksi hoitaa maisemaa? Maaseudun maisemia kannattaa vaalia. Maisemat ovat paitsi ilo silmälle, myös koti erilaisille lintu-, kasvi- ja eläinlajeille. Hyvin hoidettu maisema tuottaa iloa kyläläisille ja matkailijoille. Kairalassa tärkeä motivaattori on kylän viihtyvyyden lisääminen ja sen elinvoimaisena pitäminen. Kaunis kylä luo puitteita esimerkiksi kylämatkailulle, jota kylässä onkin tarkoitus alkaa seuraavaksi kehittää. Maisema kannattaa pitää kunnossa kaikkialla ja tietyissä tapauksessa sen hoitoon saa myös tukea. Jos alueella on aikaisemmin laidunnettu karjaa tai tehty rehua, voi sille hakea ympäristösopimusta. Tukea voidaan maksaa yhdistyksille ja yksityisille henkilöille, mutta myös viljelijöille, jotka ovatkin tärkeä osa maisemanhoidollista kokonaisuutta. Ympäristösopimuksissa viljelijät sitoutuvat hoitamaan tiettyä aluetta sovitulla tavalla ja saavat siitä korvauksen. Maisemanhoidosta tehdään sopimus aina viideksi vuodeksi kerrallaan. Kairalan kyläseura on pystynyt rahoittamaan maisemanhoidosta saaduilla ympäristökorvauksilla muuta toimintaansa. Rahalla on myös palkattu paikallisia työhön. Kyläläiset ovat myös innostuneet kunnostamaan vanhoja sodalta säästyneitä taloja ja muita rakennuksia, mikä parantaa kyläkuvaa entisestään. 

YMPÄRISTÖSOPIMUKSET Ympäristösopimuksilla tuetaan maaseudun ympäristön pitkäjänteistä hoitoa. Tavoitteena on, että vuosien saatossa syntyneet arvokkaat luontotyypit säilyvät, maaseutumaisema pysyy avoimena ja vesistöjen tila paranee. Perinnebiotoopin, luonnonlaitumen tai kosteikon hoitoon voi hakea korvausta ELY-keskuksesta. Kohteen hoitoon sitoudutaan ympäristösopimuksella viideksi vuodeksi. Ympäristösopimuksia voivat hakea viljelijät ja rekisteröidyt yhdistykset. Perinnebiotoopin tai luonnonlaitumen hoitoon voi hakea maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimusta. Perinnebiotoopilla tarkoitetaan ketoa, niittyä, lehdesniittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä aikaisemmasta laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoon. Luonnonlaitumella tarkoitetaan pellon ulkopuolista laidunta, jota on käytetty karjan rehuntuotantoon ja jota

ei nykytilassaan voida luokitella perinnebiotoopiksi tai kunnostettavaksi perinnebiotoopiksi. Kosteikon hoitosopimusta voi hakea kosteikon, tulva-alueen tai luonnonmukaistetun uoman alle jääneestä ja hoitotoimien kohteena olevasta maa-alasta sekä hoidon kannalta riittävistä reuna-alueista. Sopimusta voi hakea myös pienten kosteikkojen, pohjapatojen ja tulvapeltoalueiden muodostamisesta. Korvauksen määrä on 450 euroa hehtaarille vuodessa. Umpeutuneita maaseutumaisemia voidaan raivata ja aidata ei-tuotannollisen investoinnin korvauksella. Korvausta voi hakea myös kosteikkojen perustamiseen maatalousympäristöön. Kysy lisää: Tukiasiantuntija Heidi Kotala-Paaluharju Lapin ELY-keskus

VALTAKUNNALLISET MAISEMANHOITOALUEET - Skärlandetin maisemanhoitoalue, Raasepori - Hyypänjoen maisemanhoitoalue, Kauhajoki - Kairalan-Luiron maisemanhoitoalue, Pelkosenniemi - Simon maisemanhoitoalue, Simo

Annika Kostamo (vas.), Oona Keränen, Helena Talvensaari, Elisa Lakso ja Kari Tallavaara keräsivät risuja kasoihin kyläseuran hoitamalla alueella Ollilan aitan vieressä.

LAPIN KEINO 2017

15


HOLIDAY VILLAGE VALLE kasvaa, mutta ei liikaa

Armas Nuorgam valmiina palvelemaan Ravintola Deatnun asiakkaita. Kuva: Tuuli Kontio Petteri Valle valmistautuu kesäkauteen tervaamalla airoja. Kuva: Studio Borga.  : Tuuli Kontio

Porotilallinen Johan Niles Valle rakensi Utsjoelle Tenojoen rantatörmälle alueen ensimmäiset talviasuttavat vuokramökit 80- ja 90-lukujen vaihteessa.

S

iitä alkoi Holiday Village Vallen tarina, joka jatkuu edelleen. Yrittäjä Petteri Valle osti tilan ja mökit isältään vuonna 1999, ja nyt mukana yrityksen toiminnassa ovat myös Vallen pojat. - Toimintaa on kehitetty ja kehitetään koko ajan, tähtäimessä ympärivuotisuus, Petteri Valle kertoo. Talviasiakkaita onkin alkanut virrata Utsjoelle mukavasti. Ivalon lentokentän lisäksi alue on helposti tavoitettavissa myös Norjan Lakselvin ja Kirkkoniemen lentokenttien kautta. - Meille tulee talviasiakkaita enimmäkseen saksankielisistä maista, Ranskasta ja Englannista. Yritys oli mukana nelisen vuotta sitten toimineessa vientirenkaassa, jossa tehtiin kansainvälistä markkinointia yhdessä muiden alueen yrittäjien kanssa. - Nyt meillä on hyviä matkanjärjestäjiä, joiden kautta saamme tänne ryhmiä.

Pienuus on valtti Jouluksi 2016 valmistuneen hotellira-

16

LAPIN KEINO 2017

kennuksen myötä majoituskapasiteetti nousi reiluun viiteenkymmeneen petipaikkaan ja lisää on suunnitteilla. - Majoituskapasiteetin lisääminen helpottaisi matkanjärjestäjien kanssa neuvottelemista entisestään, mutta liian isoksi emme saa tulla, Valle miettii. - Kyllä pieni perheyritys on kova sana nykyään. Pysymme aitoina ja pystymme tarjoamaan yksilöllistä palvelua. Asiakkaille on tarjolla myös monenlaista aktiviteettia. Poronhoito ja saamelaiskulttuuri kiinnostavat, ja ympäröivä luonto tarjoaa paljon koettavaa kaikkina vuodenaikoina. - Teemme tiivistä työtä alueen ohjelmapalveluyrittäjien kanssa ja mahdollisuuksia onkin paljon. Voimme viedä asiakkaita vaikka rapusafarille Norjaan. Kesä on Holiday Village Vallessa taas omanlaisensa sesonki. Asiakkaina on lähinnä suomalaisia. Vastikään voimaan astuneet Tenon uudet kalastussäännökset eivät aiheuttaneet paniikkia. - Aloimme valmistautua asiaan hyvissä ajoin. Se vahvisti entisestään ajatusta siitä, että kalastuksen rinnalle on kehitettävä muutakin kiinnostavaa.

Lepohetken jälkeen jatketaan Kesäkuussa 2016 jokirantaan avattu Ravintola Deatnu oli niin ikään iso investointi. Ravintola ja hotelli on sisustettu modernisti ja yksinkertaisesti, saamelaiskulttuuria unohtamatta. Huomion tahtoo kuitenkin varastaa ikkunoista ja ravintolan terassilta näkyvä Teno ja

heti sen takaa alkava Norjan karun kaunis rantatörmä. - Eipä siinä tarvi tauluja seinille laitella, nauraa Valle. Lapin ELY-keskus myönsi yritykselle sekä ravintola- että hotellirakennuksen rakentamiseen rahoitusta maaseuturahastosta. - Samankaltaista tukea sai muuten isäni aikanaan ensimmäisten mökkien rakentamiseen, mutta silloin taidettiin puhua maaseutupiiristä, muistaa Valle. Tällä hetkellä yritys työllistää 5-6 henkeä vakinaisesti ja lisää tarjoilijoita on etsinnässä parhaillaan. Kehittämisessä on meneillään suvantovaihe, mutta Petteri Valle ei lupaa sen kestävän pitkään. - Hetki tässä vedetään happea, ja sitten aletaan taas rakentaa.  ”Harkiten ja markkinatilannetta tutkien toteutettu hanke, jossa edetään suunnitelmallisesti. Ympäristöön tukeutuva, yksilöllinen työpaikkoja tuonut yritysidea. Pohjois-Lapin luontaiset edellytykset matkailussa on järkevää hyödyntää alueen luontoa ja kulttuuria kunnioittaen. Elämysmatkailun potentiaali on suuri.” - Heikki Moilanen, yritysrahoitusasiantuntija, Lapin ELY-keskus


NYT TAI EI KOSKAAN

T

ammikuussa 2016 Esa Teerijoki yhtiökumppaneineen päätti, että nyt se tehdään. Ajatus omasta pienteurastamosta oli kytenyt ajatuksissa jo kauan, ja tiedossa oli, ettei Lapin karjamäärillä montaa teurastamoa alueella pyöritetä. - Alkoi tuntua siltä, että jos ei nyt aleta toimeen, joku muu ehtii vallata markkinat ensin. Muualla liha-ala on hyvinkin kilpailtua, mutta Lapissa tilanne oli vielä toinen, kertoo Teerijoki. Syntyi Leivejoen Liha, kahden maatilan yhdessä omistama pienteurastamo, joka aloitti toimintansa huhtikuussa 2017 Rovaniemen Leipeellä. Riitta ja Esa Teerijoki sekä Terttu ja Pentti Laurila pyörittävät tilojaan kivenheiton päässä. Kummallakin tilalla on ylämaankarjaa, joihin liittyvistä haasteista idea omasta teurastamosta osittain lähti. - Ylämaankarjaa on vaikea saada teurastetuksi. Isot laitokset eivät ota, koska isosarvisten nautojen kuljetus vaatii kaksin verroin tilaa. Paksuturkkisia eläimiä on myös työläämpi käsitellä, Teerijoki selventää. - Lihan saaminen suoramyyntiin oli lähes mahdotonta, ja kysyntää kuitenkin olisi ollut. Rahtiteurastuspalvelun kautta myös muut tuottajat saavat lihaa suoramyyntiin. Virallisessa laitoksessa käsiteltyä

tilaa saa myydä suoraan kauppoihin ja kuluttajille. Rahtiteurastuksia on tähän mennessä tullut lähinnä Sodankylä-Kittilä-Tornio-Keminmaa –akselilta.

Haasteena myynti ja markkinointi - Jos vertaa vaikka maitotilaan, jossa jakelukanava on selvä ja tulo napsahtaa tilille tasaisen varmasti, on tässä paljon työtä. Pitää markkinoida ja myydä ihan tosissaan, Teerijoki pohtii. - Ulkona koko elämänsä viettävää ylämaankarjaa on toisaalta helppo myydä tarinan kautta. Ja lähiruoka kiinnostaa nyt ihmisiä. Tuotteet ovat kuitenkin alkaneet mennä mukavasti kaupaksi, eikä hävikkiä ole tullut. Ravintolatkin ovat kiinnostuneet lähilihasta. - Kun on tarpeeksi keskitetty ja kaikki on isoa ja jossain kaukana, alkavat ihmiset miettiä, että voisiko olla toisin. Ovat valmiita maksamaan vähän enemmän, kun tietävät mistä se hinta muodostuu. - Ja onhan se makukin sitten toista luokkaa. Eläinten hyvä kohtelu on Leivejoen lihalle tärkeää, ja sitä se on myös yhä useammalle kuluttajalle. Kuljetusmatkojen lyheneminen on jo sinänsä hyvä juttu, mutta hyvinvointiin vaikutetaan muillakin tekijöillä. - Aitaamme juuri laidunta, jolla vapau-

 & : Tuuli Kontio

teen tottunut ylämaankarja saa viettää viimeiset päivänsä. Siitä ne talutetaan sisälle, ja loppu tulee nopeasti. Muidenkaan rotujen odotusaika ei ole pitkä, vaan haemme kuormia niin, että voimme käsitellä ne nopeasti.

Yhteistyökumppanit lähellä Teurastamossa työskentelee tällä hetkellä yksi henkilö kokopäiväisesti ja osakkaat tekevät töitä sen, minkä muilta töiltään ehtivät. Nautoja on teurastettu 5-8 eläimen viikkotahdilla, ja kapasiteettia riittäisi aina kymmenen ruhon käsittelyyn. Myös lampaita on teurastettu jonkin verran. - Meillä on lupa myös hevosille, mutta toistaiseksi ei ole vielä ollut tarvetta niitä ottaa, Teerijoki toteaa. Yritys tekee myös tiivistä yhteistyötä Tervolan Louelle vastikään avatun lihajalostamo Meän Lihan kanssa. Lapin ELY-keskus myönsi Leivejoen Lihalle investointitukea maaseuturahastosta. Yritys sai merkittävää tukea myös Rovaniemen kylien kehityssäätiöltä. - Oli hienoa, kun tällainen paikallinen taho alkoi meitä tukemaan. Tuli tunne, että tätä todella arvostetaan ja tällä on merkitystä, Teerijoki kiittelee. - Ilman tukea tästä olisi varmaan tullut paljon pienempi laitos.  Esa Teerijoki esittelee teurastustilaa.

”Paikallisten raaka-aineiden käyttö ruuassa on kasvava suunta. Tämä edellyttää valmiuksia maataloustuotteiden ensiasteen käsittelyyn alueella.” - Heikki Moilanen, yritysrahoitusasiantuntija, Lapin ELY-keskus

LAPIN KEINO 2017

17


Sodankyläläinen lypsykarjatila

löysi jatkajan Sievistä Omistajanvaihdos vaatii aikaa ja kypsyttelyä

S

odankylän Torvisessa kolmekymmentä vuotta tilaa pitänyt Markku Hannula on sulatellut jo pidemmän aikaa mielessään ajatusta lypsykarjatilasta luopumista. Pihatto ja muut kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa ja pellot on hoidettu hyvin, joten mahdollinen jatkaja pääsisi vähin riskein jatkamaan ja kehittämään tilaa. Yhden lypsyrobotin navetassa ammuu 50 lypsävää ja nuorkarjaa on saman verran. Kiirettä luopumisella ei ole. Sopivan jatkajan löytyessä Markku voisi olla neuvomassa ja auttamassa alkuun. Kypsyteltyään asiaa hän päättää jättää ilmoituksen meijerin tonkkapostiin: ”Myydään lehmät ja robotti, myös tilalla voi jatkaa kiinnostuksen mukaan.” Eletään syksyä 2016. Tonkkaposti luetaan tiloilla tarkkaan ja se jaetaan meijerin toiminta-alueella Keski-Pohjanmaalle asti. Sievissä kolmikymppinen Sari Kangas huomaa ilmoituksen, onhan myynnissä ja vuokrattavana olevia tiloja seurailtu jo useamman vuoden. Halu olisi siirtyä vanhasta parsinavetasta robottilypsyyn. Takaraivossa hautuu oman navetan remontoiminen robotille, mutta vaihtoehtona olisi myös toisen tilan jatkaminen kun lähialueelta vaan löytyisi sopiva. Keski-Pohjanmaa on vahvaa maatalo-

usaluetta, halukkaita jatkajia riittää ja tiloista kilpaillaan. Sari vinkkaa ilmoituksesta isännälle ja puhelinnumeron perusteella pariskunta selvittää missä tila on. – Sodankylässä, on se pikkuisen kaukana. Sari on jo ehtinyt unohtaa ilmoituksen ja yllättyy kun syksyisenä iltana saunan lauteilla perheen isäntä ehdottaa ruskareissulle lähtöä. Ruskaretken syy selviää. Isäntä on soitellut sodankyläläiselle tilalle ja haluaisi lähteä katsomaan sitä. Pariskunta ei ole aiemmin käynyt Rovaniemen pohjoispuolella, eikä siteitä seudulle ole.

Palikat loksahtivat kohdalleen – Me käytiin siellä syksyn kurjimpaan aikaan, ei ollut enää ruskaa, Sari muistelee nauraen, – mutta me kyllä tykästyttiin paikkaan. – Aina puhutaan kuinka Lapissa on pitkät etäisyydet. Sodankylässä pellot ovat lähimaastossa, 4–6 kilometrin päässä tilalta, Sari kertoo. – Muutenkin samat etäisyydet kuin Sievissä kauppaan ja kouluun. Ajatuksia sulatellaan puolin ja toisin. Markku saa useampia yhteydenottoja, kiinnostuneita jatkajia olisi useampikin. Sari tahollaan teettää kannattavuuslaskelmia ja selvittää asioita pankin kanssa.

“Omistajanvaihdos suvun ulkopuolelle on hiljalleen yleistymässä. Aloitustuen kannalta ei ole merkitystä siirtyykö tila suvussa vai suvun ulkopuolelle. Maatilan vuokraus on kaupan ohella vaihtoehto tilanpidon aloittamiseen. Tällöin jatkaja pääsee alkuun pienemmillä pääomilla. ” – Hannu Puominen, Maatilarahoitusasiantuntija, Lapin ELY-keskus

 18

Kun harkitset tilanpidon aloittamista, olethan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteydessä ELY-keskuksen maatilarahoitusasiantuntijaan. Saat tietoa tukien ehdoista ja hakemisesta.

LAPIN KEINO 2017

 : Tanja Ylitalo

Asia kerrallaan palat loksahtelevat paikoilleen. Markku Hannula tekee Sari Kankaan kanssa alustavat vuokrasopimukset vuoden lopussa. Ajatuksena on, että Sari vuokraa pellot ja tuotantorakennukset sekä ostaa eläimet ja lypsyrobotin.

Uuden edessä Kesäkuun alussa Sievissä on kylvöt käynnissä. Kunhan pellot on kylvetty perhe suuntaa Sodankylään opettelemaan samaa touhua Sodankylän korkeudella. – Tämä on hyvä puoli, kun tilat ovat riittävän kaukana toisistaan, Sari kertoo, – työt ajoittuvat sopivasti limittäin. Hätätapauksessa voidaan kuskata vaikka Sievistä rehua Sodankylään. Verotus- ja tukiasioiden vuoksi omistajanvaihdos ollaan ajoittamassa vuodenvaihteeseen. Sitä ennen on paljon opeteltavaa ja talo remontoitavana. Sievin tilalle Kankailla on haussa ensi alkuun karjanhoitaja. Markku Hannula on luvannut auttaa uudet jatkajat alkuun kunnes tila saadaan pyörimään uusin voimin. – Olen mukana alussa, että homma saadaan toimimaan, Markku sanoo. – Se on molempien etu. 

ALOITUSTUELLA ALKUUN MAATILAN PIDOSSA Nuoren viljelijän aloitustuki auttaa tilanpidon aloittamisessa. Aloitustukea voi saada alle 41-vuotias viljelijä, joka aloittaa tilanpidon ensimmäistä kertaa. Tuki voi olla avustusta ja/tai lainan korkotukea. Tilanpidon aloittajalta edellytetään elinkeinon harjoittamiseen riittävää ammattitaitoa. Maatilan kannattavuutta arvioidaan liiketoimintasuunnitelman perusteella. Tutustu rahoitusmahdollisuuksiin maaseutuviraston sivuilla mavi.fi > tuet ja palvelut > nuoren viljelijän aloitustuki.


NYT EIVÄT

HYVÄT NEUVOT MAKSA LIIKAA! Hei viljelijä, tiesithän, että voit nyt saada laadukasta neuvontaa monista tukiehdoista vain arvonlisäveron hinnalla? Sinun tarvitsee vain ottaa yhteyttä valitsemaasi neuvojaan. Neuvoja hoitaa korvauksen hakemisen ELY-keskukselta. Löydät tilallesi sopivan neuvojan maaseutuviraston neuvojarekisteristä. Voit hakea neuvojaa rekisteristä kunnan, asiasanan tai neuvonnan aihealueen mukaan. Tarvittaessa neuvojan voi valita myös oman maakunnan ulkopuolelta. Neuvonnan kustannukset ovat 63 euroa tunnilta sekä matkakulut, mutta tilan maksettavaksi kustannuksista jää vain arvonlisäveron osuus, jonka neuvoja laskuttaa viljelijältä.

Neuvojan avulla voit esimerkiksi: • teettää energiasuunnitelman ja säästää selvää rahaa •

varmistaa, että noudatat tukiehtoja oikein

valita tilallesi parhaiten sopivat ympäristötoimet

teettää tuotantoeläinten terveydenhuoltosuunnitelman

kehittää tilasi toimintaa ja sen kannattavuutta

Lue lisää: www.mavi.fi/neuvonta Hyväksytyt neuvojat löytyvät neuvojarekisteristä: www.mavi.fi/neuvojarekisteri

Sari Kangas jatkaa Markku Hannulan tilaa ja peltojen viljelyä. Kuva: Salla Saariniemi

LAPIN KEINO 2017

19


Maatalouden investointituet taipuvat monenlaisiin tarpeisiin  : Tanja Ylitalo

Valvontajärjestelmällä helpotusta ja mielenrauhaa Ville Eskola hankki valvontajärjestelmän helpottamaan lampaiden hyvinvoinnin seuraamista lampolassa. Hänellä on hoidettavanaan yli 500 lampaan katras Simossa. Ville pystyy seuraamaan reaaliaikaan lampolan tapahtumia etäohjaamalla lampolan halleihin asennettuja valvontakameroita oman tabletin, puhelimen tai tietokoneen kautta. Ville kertoo, että valvontasovelluksen tallenteiden kautta voi katsoa myös valvontakameroiden tallentamia menneitä tapahtumia. Tarvittaessa voi palata ajassa taaksepäin kahden viikon takaisiin hetkiin. – Sovellus näyttää tallenteen aikajanalla ne kohdat, jolloin lampolassa on ollut poikkeavaa liikehdintää, joten tallenteella on helppo siirtyä niihin kiinnostavimpiin tapahtumiin, Ville kertoo. Talvipakkasten aikaan voi tulla yllättäviä tilanteita eteen vesiputkien kanssa. Yhden kameran Ville on laittanutkin kuvaamaan lämpökeskuksen pellettikattilan lämpömittareita. – Kun joka paikkaan ei kerkeä niin kyllä se antaa mielenrauhaa kun pystyy katsomaan, että kaikki on kunnossa ja lampaat voivat hyvin, Ville summaa. 

Ruokintajärjestelmällä helpotusta työhön ja rehuhävikki kuriin Sieppijärveläinen Tiina Niemelä investoi automaattiseen ruokintajärjestelmään kyllästyttyään aikaisemman systeemin työläyteen. Ruokintajärjestelmään sisältyy sekoitin ja ruokintavaunu. Kunhan huolehtii sekoittimen täytöstä 1-2 kertaa päivässä, ruokintavaunu hoitelee rehun jaon. Vaunu jakaa ruo-

20

LAPIN KEINO 2017

Raikas ilma parantaa eläinten ja hoitajien hyvinvointia Ismo Oja hoitaa Tervolassa 32 lehmän lypsykarjaa. Ismo paransi työskentelyolosuhteita ja lypsykarjan hyvinvointia investoimalla parsinavettaan kennoikkunat. Raikas tuloilma tulee navettaan kennomuovista tehtyjen kennolevyikkunoiden kautta ja sisäilma poistuu luonnollisen ilmanvaihdon kautta poistohormista ulos. Kennoikkunoista on ollut helpotusta erityisesti kesäaikaan. – Jos aiemmin ulkona oli 25 astetta lämmintä, sisällä oli 35 astetta, Ismo muistelee. Kennoikkunat ovat tasoittaneet sisäja ulkolämpötilaeroja ja parantaneet ilmanlaatua. Kokemus on opettanut, että kylmällä ja tuulisella ilmalla kennoikkunat pitää olla pienemmällä. Säätöä on tarvittu myös kevättalvella kun päivän ja yön lämpötilaerot ovat suuret. Ismo investoi samanaikaisesti myös uuteen maitotankkiin, jossa on lämmön talteenotto. Maidon lämpöenergia käytetään lehmien juomaveden lämmittämiseen. Tilan isäntä on tyytyväinen uusiin investointeihin: – Lehmät juovat paremmin ja lypsävät myös tosi hyvin. 

kintamatolle kullekin lehmälle yksilöllisesti määritellyn annoksen väkirehua ja säilörehua monta kertaa päivässä. – Vaunu jakaa pieniä annoksia tietyin ruokinta-ajoin. Se pudottaa ruokintapöydälle erikseen väkirehun ja säilörehun, Tiina kertoo. – Rehu on tuoreempaa ja huomaa miten maittaa lehmille. Maitomäärät ovat pysyneet tasaisina. Aiemmin kun rehua jaettiin aamulla ja illalla, lehmät vetivät sitä parteen, ja rehua meni hukkaan. Nyt rehun hävikki on minimaalinen. 

Ismo Oja säätää kennoikkunoita kammesta kääntämällä. Kuva: Salla Saariniemi

Ruokintajärjestelmään kuuluu kiinteä sekoitin ja akuilla toimiva ruokintavaunu. Kuva: Tiina Niemelä


Säästöä maatalouskoneiden yhteiskäytöllä Isolla tilalla peltotyöt vaativat paljon kalustoa ja työvoimaa. Kalliiden maatalouskoneiden seisottaminen vähällä käyttöasteella ei ole järkevää, joten on mietittävä uudenlaisia vaihtoehtoja. Yksi mahdollisuus toiminnan tehostamiseen on koneiden yhteiskäyttö. Kolme isoa tilaa Torniossa ovat tehneet koneyhteistyötä jo vuodesta 2009. Vuonna 2016 tilat perustivat yhdessä koneyhtymä-osuuskunnan. Osuuskunnan jäsenistä Jarmo Koskinen kertoo, että moni kone jäisi yksin ostamatta, mutta kun kolme tilaa käyttää samaa konetta ja käyttöaste nousee, kone maksaa itsensä nopeammin takaisin. Samalla kalustolla hoitaa paljon enemmän kuin yhden tilan työt, joten kaikki isot ja kalliit työkoneet on hankittu koneyhtymä-osuuskunnan lukuun. – Tämä on minusta yksi todella hyvä vaihtoehto. Meilläkin varmaan mietittäisiin muuten jo ulkopuolisen urakoitsijan käyttöä peltotöissä, Koskinen kertoo. Koneyhtymä-osuuskunnan jäseniä ovat Koskisen lisäksi Aki Mykkälä ja Hannu Mäkimaa, joilla jokaisella on viljelyksessä noin 170–180 hehtaarin pellot. Tilojen omat työt ovat päätyönä, mutta jonkun verran on tehty urakointia myös ulkopuolisille. – Kun ennen ajettiin viikko yksin omia rehuja, nyt ajetaan viikossa neljän talon rehut. Kyllä on mukavampi tehdä porukassa kuin yksin! Rehut ajetaan kaikille yhtä kyytiä sitten kun aletaan. Siinä on kolme edullista kuskia aina kun kolme isäntää lähtee töihin, Jarmo naurahtaa. – Lisäksi töissä on 2–3 työmiestä

Hannu Mäkimaa, Jarmo Koskinen ja Aki Mykkälä ovat tyytyväisiä maatalouskoneiden yhteiskäyttöön. Kuva: Salla Saariniemi

ajamassa noukinvaunuja. Kaikilla on samansuuruinen osuus osuuskunnasta ja työkoneiden käytössä kulut jaetaan hehtaarien mukaan. Omilla traktoreilla tullaan tilalle töihin ja sieltä lähdetään tankki täynnä, joten polttoainekulu jää tilakohtaiseksi.

Lietteen letkulevitys säästää aikaa ja ennen kaikkea peltoja Märällä ja pehmeällä maapohjalla lietteen levitys on ollut haasteellista. Painavalla lietekärryllä ei ole pelloille ollut keväällä asiaa. Savipitoisen maan tiivistyminen ja urautuminen on näkynyt myös satotasoissa. Koneyhtymän investoimalla lietteen letkulevityskalustolla akselipaino on saatu murto-osaan tavalliseen lietekärryyn verrattuna, joten pelloille pääsee aikaisin keväällä roudan sulamisen jälkeen. Myöskään märkyys ei ole tuottanut ongelmaa. Keveällä kalustolla pellot ovat olleet paremmassa kunnossa. – Mahdottoman positiivinen kattoa kuinka kasvusto on ollut tasaista, Jarmo myhäilee.

Lietteen levitys sujuu noin 700–1500 kuution päivänopeudella riippuen lohkojen muodosta ja koosta. ”Kärryrallin” vähetessä myös polttoainetta ja aikaa säästyy. Jarmo Koskinen arvioi, että Suomessa vastaavia koneita on vasta 10–15. Koneyhtymäkin hankki koneen suoraan Irlannista, jossa jälleenmyyjällä oli kalustosta pitkä kokemus. Lietteen levitys on osoittautunut niin näppäräksi ja kustannustehokkaaksi, että koneyhtymä-osuuskunta voi tarjota lietteenlevityksen urakointipalvelua jonkin verran myös muille tiloille. 

Kun harkitset investointia, olethan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteydessä ELY-keskuksen maatilarahoitusasiantuntijaan. Saat tietoa tukien ehdoista ja hakemisesta.

Rahoitettavien hankkeiden valinnassa tärkeä merkitys on liiketoimintasuunnitelmalla, johon sisältyvät muun muassa maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelmat.

”Maatila voi kehittää kilpailukykyään investointitukien avulla monin tavoin. Investointituilla voidaan rahoittaa rakentamisen lisäksi myös monenlaisia pienempiä maatilan olosuhteita kehittäviä investointeja. Kannattavuutta voi parantaa myös maatilojen yhteistyöllä. ”

Tutustu rahoitusmahdollisuuksiin maaseutuviraston sivuilla mavi.fi > tuet ja palvelut > maatalouden investointituet.

- Maatilarahoitusasiantuntija Hannu Puominen, Lapin ELY-keskus

TUKEA INVESTOINTIIN Investointituet tarjoavat monipuolisen valikoiman mahdollisuuksia erilaisille tiloille. Investointitukea voi hakea tuotantorakennusten rakentamiseen, eläinten hyvinvointia ja työympäristöä parantaviin laitehankintoihin sekä salaojitusta varten. Tuki voi olla avustusta ja/tai lainan korkotukea.

LAPIN KEINO 2017

21


Leader rahoittaa paikallisia ja pieniä, MUTTA TÄRKEITÄ HANKKEITA Leader-rahoituksen avulla on toteutettu paljon erilaisia hankkeita eri puolilla Lappia. Hankkeet ovat usein euromääräisesti pieniä, mutta alueelle tärkeitä. Kuva: Suomen Suunnistusliitto.

Kuva: Tuuli Kontio

Suunnistuskarttoja Posiolle ja Pelloon

Raattamassa paranneltiin reittejä

Posion Pyrinnöllä on käynnissä suunnistuskarttahanke, jonka aikana kartoitetaan uusia suunnistusmaastoja ja tehdään uusia karttoja yhteensä yli 30 km2. Lisäksi hankkeen puitteissa koulutetaan suunnistusihmisiä seuratason ratamestareiksi sekä kannustetaan pyrintöläisiä ottamaan ensiaskeleita kartoittamisen saloihin. Pellossa Ritavaaran seudulta laaditaan korkeatasoinen suunnistus- ja ulkoilukartta Pellon Ponsi ry:n Ritiksen tarkka paikka –hankkeella. Tällä tuetaan paikallisten asukkaiden lähiliikuntamahdollisuuksia sekä alueen matkailuyrittäjien erinäisiä toimintoja ja lisäksi se antaa hyvät mahdollisuudet urheiluseuroille ja muille järjestäille järjestää vaativia kisatapahtumia. 

Raattaman reitit ry:n hoidettavana on noin sadan kilometrin latuverkosto, joka ulottuu kolmen kunnan alueelle. Pallastunturi yhdessä muiden alueen tuntureiden kanssa tarjoaa maailmankin mittapuussa ainutlaatuista ihasteltavaa. Raattaman reittien palvelujen kehittämishankkeella paranneltiin alueen reittejä entistä paremmiksi ja houkutteleviksi, mutta myös turvallisemmiksi. Latupohjia raivattiin, ja reiteille kehitettiin väriluokitus, joka voi olla tarpeen pelastustoimia vaativassa hätätilanteessa. Alueelle tehtiin myös uusia opastetauluja. Uudet opasteet täyttävät Tukes:in uusimmat turvallisuusvaatimukset. Reittien varren näköalapaikoille asennettiin penkkejä nautiskelevaa hiihtoa harrastavien kulkijoiden eväshetkiä ajatellen. 

Kuva: Fysioline Oy.

Kuva: Tuuli Kontio

Kylän yhteinen kuntosali Vuotsoon

Keminmaalla kesäkerhoiltiin

Vuotsoon rakennetaan koko kylän yhteiseksi tarkoitettu kuntosali. Kuntosalia varten myönnetyllä rahoituksella hankitaan kuntosalilaitteet ja –välineet, sekä saatetaan kuntosaliksi tuleva tila kuntosalikäyttöön sopivaksi. Kuntosali tulee kylän keskustan lähettyvillä sijaitsevaan Metsähallituksen halliin nelostien varrelle. Kyläyhdistyksen rahoitusosuus katetaan suurimmaksi osaksi sponsorirahoilla. Kuntosali on tarkoitettu kaiken ikäisille ja suunnitteilla on monenlaista aloitustoimintaa, jotta kuntosaliharjoittelun aloittamiseen on mahdollisimman matala kynnys. Vuotson kyläyhdistys järjestää kevään aikana talkoita kuntosalitilan avaamiskuntoon saattamiseksi. 

22

 : Tuuli Kontio

LAPIN KEINO 2017

Keminmaassa HILMA-kylät ry eli Hirmulan, Ilmolan ja Maulan yhteinen kyläyhdistys järjesti kesäkuussa 2017 kesäkerhon 6-12-vuotiaille lapsille. Kerhotoimintaa järjestettiin Ilmolan koululla kolmen viikon ajan arkisin kello 10-13. Kesäkerho työllisti kolme nuorta, tarjosi lapsille tekemistä ja toi vanhemmille helpotusta alkukesän arkeen. Kerho sai alkunsa Keminmaan kunnan Kylien toimintaa, Tohinaa ja Elinvoimaa –hankkeesta, jossa tehtiin kyläsuunnitelmia ja mietittiin toteuttamiskelpoisia kehittämistoimia. Hankkeessa selvitettiin, mitä kesäkerhon toteuttaminen vaatii ja mistä toimintaan voisi saada rahoitusta. Rahoittajaksi löydettiin lopulta Eija ja Veikko Lesosen säätiö ja Keminmaan kunnalta saatiin nuorten kesätyötukea. 


Kuva: Pellon kehitys Oy

Kuva: Salla Saariniemi

Pellossa tehtiin kalastusmatkailuvideo

Raviratoja tehokäyttöön Kemijärvellä ja Torniossa

Pellon Kehitys Oy:n hankkeessa suunniteltiin, kuvattiin, editoitiin ja julkaistiin kalastusmatkailun markkinointivideo, jolla esitellään kalastusmahdollisuuksia Tornionjoella ja Miekojärvellä. Viehekalastuksen lisäksi videolla esitellään myös nuottausta ja rysäkalastusta. Videolla tuodaan esille myös Miekojärven kattavaa laavuverkostoa ja esitellään ruokailua ja tunnelmointia järvimaisemissa. Video palvelee koko Länsi-Lapin kalastusmatkailumarkkinointia ja palvelukokonaisuuden kehittämistä. Videosta tehtiin myös englanninkielinen versio ja siitä eroteltiin erillisiksi videoiksi järvikalastus- sekä joki- ja lohikalastuspainotteiset pätkät. Pellon Kehitys Oy:n Mika Rinne kertoo pienen markkinointibudjetin omaaville pienille kunnille Leader-rahoituksen olevan todella mahtava apu. - Meille kesä on sitä sesonkia, ja lohenkalastus iso juttu. Ja tällä videolla on mahdollisuus markkinoida koko aluetta laajemminkin. Lohivideo on saanutkin paljon näkyvyyttä. Facebookissa sillä on tätä juttua kirjoitettaessa jo yli 57 000 näyttökertaa. Videot ovat katsottavissa YouTubessa Travel Pello Lapland –kanavalla. 

Kemijärven Ravi ry on uusinut raviratansa pintaa ja peruskorjannut tarvittavia kohteita. Radan aitaaminen ympäriinsä, lasten leikkipaikan entraaminen sekä tuomaritornin kunnostus luo puitteet alueen monipuoliseen käyttöön myös jatkossa. Hankkeen myötä rata-alueelle houkutellaan uusia käyttäjiä ja kohderyhmää laajennetaan. Yhteistyötä on jo kehitelty esimerkiksi kennelkerhon sekä Kemijärven moottorikerhon kanssa. Hankkeen tavoitteena on saada ravirata ja sen toimintaympäristöön kuuluvat rakennukset mahdollisimman laajasti eri ryhmien tietoisuuteen ja käyttöön. Länsi-Lapin Hevosystävät ry:n Baana-hankkeessa Laivakankaan raviradan keskialuetta kunnostetaan siten, että siellä voi järjestää esim. issikka- ja ratsastuskilpailuja, työhevoskilpailuja, koira- ja muita näyttelyjä sekä moottoriurheilutapahtumia. Näin radan käyttöastetta saadaan lisättyä. Lisäksi alueen käyttäjäturvallisuutta parannetaan. 

Kuva: Jouko Rikkinen, vieraslajiportaali.fi

Vauhtia Etelä- ja Länsi-Lapin vieraslajeille Lapin maa- ja kotitalousnaiset ry:n Vauhtia Etelä- ja Länsi-Lapin vieraslajeille- hankkeen toteutusalueena on kahdeksan kuntaa ja kaupunkia; Rovaniemi, Pello, Ylitornio, Tornio, Keminmaa, Tervola, Simo ja Ranua. Tavoitteena on tiedottaa alueen kuntien viranomaisia ja asukkaita vieraslajien haitoista, kartoittaa vieraslajiesiintymiä, toteuttaa vieraslajien torjuntaa käytännössä alueiden asukkaiden ja maanomistajien kanssa sekä opastaa kuntien asukkaita vieraslajien torjunnassa ja ennaltaehkäisyssä. Hankkeen taustalla on 1.1.2016 voimaan astunut vieraslajilaki ja –asetus sekä Lapissakin viime vuosina lisääntyneet vieraslajihavainnot. Vieraslajeilla tarkoitetaan lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueella ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. 

LISÄÄ ESIMERKKEJÄ LÖYDÄT LAPIN KEINOSTA! Lapin keino kertoo maaseuturahaston mahdollisuuksista ja tuloksista Lapissa. Osoitteessa lapinkeino.fi on juttuja hankkeiden toteuttajista ja ajankohtaista tietoa rahoitukseen liittyvistä asioista. Sivulla on myös kartta, johon on merkitty kaikki ohjelmakaudella 2014-2020 rahoituspäätöksen saaneet hankkeet, niin yritys- kuin yleishyödyllisetkin hankkeet.

Laita Lapin keino seurantaan myös Facebookissa ja Twitterissä, niin pysyt kärryillä siitä, mitä maaseudun kehittämisessä on meneillään. LAPIN KEINO 2017

23


Kun saat idean, ota yhteyttä! Olemme palveluksessasi.

LEADER-RYHMÄT:

ENONTEKIÖ, MUONIO, KOLARI, KITTILÄ Leader Tunturi-Lappi Ry Virastotalo, Isopalontie 2, 95900 Kolari Toiminnanjohtaja: Nina-Maria Möykkynen P. 040 5790 639 nina-maria.moykkynen@kktm.fi www.leadertunturilappi.fi

SIMO, TERVOLA, KEMINMAA, KEMI, ROVANIEMI, RANUA Peräpohjolan Leader ry Kansankatu 8, 96100 Rovaniemi Toiminnanjohtaja: Laura Vilander P. 040 544 1164, laura.vilander@perapohjola.fi www.perapohjola.fi

LAPIN ELY-KESKUS Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Hannu Linjakumpu, puh. 0295 037 083 TORNIO, YLITORNIO, PELLO Outokaira tuottamhan ry Kenttätie 1, 95700 Pello Toiminnanjohtaja: Anne Anttila P. 0400 161 034 anne.anttila@outokaira.fi www.outokaira.fi

Ryhmäpäällikkö Anne Ristioja, puh. 0295 037 118 KEHITTÄMISHANKKEET Rahoitusasiantuntija Anna-Kaisa Teurajärvi, puh. 0295 037 135 Rahoitusasiantuntija Eija Harju, puh. 0295 037 042 Rahoitusasiantuntija Inka Ahonen, puh. 0295 037 153 YRITYSHANKKEET Yritysasiantuntija Heikki Moilanen, puh. 0295 037 092 MAATILOJEN KEHITTÄMINEN JA INVESTOINNIT Maatilarahoitusasiantuntija Hannu Puominen, puh. 0295 037 113

UTSJOKI, INARI, SODANKYLÄ, PELKOSENNIEMI, SAVUKOSKI, SALLA, KEMIJÄRVI: Leader Pohjoisin Lappi ry Kansanopistontie 5, 99600 Sodankylä Toiminnanjohtaja: Hanna-Leena Talvensaari P. 040 760 4108 hanna-leena.talvensaari@pll.fi www.pohjoisinlappi.fi

POSIO Koillismaan Leader ry Nuottatie 6 A 1, 93600 Kuusamo Toiminnanjohtaja: Pirjo Jaakkonen P. 0400 126 778 pirjo.jaakkonen@koillismaanleader.fi www.koillismaanleader.fi

MAASEUTUMAISEMIEN HOITOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET Tukiasiantuntija Heidi Kotala-Paaluharju, puh. 0295 037 006 Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/lappi

Lapin keino - Maaseudun ideoista totta!  

Lapin Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen maaseutulehti

Lapin keino - Maaseudun ideoista totta!  

Lapin Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen maaseutulehti

Advertisement