Jäsenvierailulla katsaus elintarvikealaan

KAUPPAKAMARIN YRITYSVIERAILULLA KOUVOLAN LAKRITSIN UUSISSA

TILOISSA KUULTIIN ALUEEN ELINTARVIKEALAN KUULUMISIA. SYKSYLLÄ

KÄYNNISTYVÄ ELINTARVIKEALAN KOULUTUS TOIMII KIINTEÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ YRITYSTEN KANSSA.

Kouvola on Suomen ruoka-aitta

Kouvola Innovation on selvittänyt elintarviketuotannon ja -teollisuuden tilannetta Kymenlaaksossa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää alkutuotannon, elintarvikkeiden jalostuksen ja elintarviketeollisuuden nykytila, koronan vaikutukset toimialaan sekä kehittämistarpeet.

Kouvola on kärkisijoilla Suomen maa- ja metsätaloustuotannossa eri mittareilla mitattuna. Kouvolassa on eniten maatiloja ja viljellyn pinta-alan osalta Kouvola on Suomen toiseksi suurin kunta. Maatilojen kokonaistulojen sarjassa Kouvola sijoittuu seitsemänneksi. Myös puunmyyntitulot ovat maan suurimpien joukossa. Luomutuotannossa on noin viidennes peltoalasta ja luomutuottajien osuus on suurempi kuin Suomessa keskimäärin.

Merkillepantavaa maakunnan elintarvikeketjussa on, että se koostuu muutamasta suuresta yrityksestä ja useista pienistä yrityksistä, sen sijaan keskikokoisia yrityksiä on vähän.

Maatalouden rahavirrat ovat alueella huomattavia, mutta raaka-aineiden jalostusaste on edelleen matala.

Raaka-aineiden alueellista hyödyntämistä tiloilta teollisuudelle täytyy tutkimusta esitelleen Kouvola Innovationin yhteyspäällikön Aleksandra Turusen mukaan selvittää lisää.

- Monella tilalla olisi resursseja lisätuotantoon, mutta verkostoitumista kaivataan, jotta saadaan lisää tietoa ja kontakteja potentiaalisiin tuottajiin ja ostajiin, Turunen sanoi.

Työvoima

Uhkana alueen alkutuottajat näkevät jatkajien ja osaavan työvoiman puutteen sekä yleisesti alan vetovoimaongelman. Ala kärsii motivoituneiden koulutukseen hakijoiden puutteesta. Toisaalta valmistuneet eivät välttämättä jää alalle töihin.

Pienempien tilojen maatalousyrittäjät tai heidän puolisonsa käyvät töissä tilojen ulkopuolella, mutta ulkopuolisen työvoiman palkkaamista avuksi ei pidetä kannattavana. Hedelmiä, marjoja ja vihanneksia tuottavilla tiloilla käytetään ulkomaista kausityövoimaa. Suuremmilla viljelytiloilla tarvitaan myös ulkopuolista työvoimaa ja työvoimaperäinen maahanmuutto nähdään yhtenä ratkaisuna. Esimerkiksi ukrainalaisia pakolaisia haluttaisiin tiloille töihin.

Uusiutuminen

Maatalouden alkutuotanto ja elintarvikealan yritykset ko- kevat tarvitsevansa lisää koulutusta kestävään kehitykseen ja ekologisuuteen liittyvissä asioissa kuten kiertotalous, hiilineutraali viljely, energiatehokkuus, ruokateknologia, ravinteet, ilmastomuutoksen vaikutukset sekä digitaalisuuden ja teknologian hyödyntäminen. Tarvetta olisi myynnin ja markkinoinnin tehostamiseen, sekä sosiaalisen median ja verkkokaupan käyttöön liittyvää koulutusta.

Tuotekehitystä varten elintarvikeala näkee tarpeellisena tutkimustiedon lisäämisen. Aihioina selvityksessä mainitaan esimerkiksi sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon, sään ääri-ilmiöitä kestävät uudet viljelykasvit, eroosio sekä tietoa uusia mahdollisista tuholaisista ja taudeista.

Alkutuotannossa tunnistetaan kuluttajien ruokavalioiden muuttuminen kasvispainotteisemmiksi, minkä vaikutusten arviointiin ja toimenpiteiden käynnistämiseen tarvitaan myös lisää koulutusta, uusia teknologioita, innovaatioita ja erikoistumista. Paine kuluttajilta ja tarve kannattavuuden kasvuun tulivat selvityksessä ilmi.

Kilpailutilanne

Maailmanmarkkinoiden muutokset Venäjän käynnistämän sodan johdosta sekä sitä seurannut inflaatio nostavat ruoan tuotantokustannuksia edelleen. Vaikea tilanne näkyy yritystoiminnassa. Lannoitteiden, polttoaineiden ja raaka-aineiden saanti on ollut epävarmaa ja hintojen nousu on koetellut kannattavuutta.

Maataloustuottajat toivovat, että kaupan osuus tuotteiden hinnoista tehtäisiin läpinäkyväksi.

Vaikeassa kilpailutilanteessa osa yrittäjistä on halukkaita miettimään hankintojen yhdistämistä ja tuotteiden tarjoamista kilpailutuksissa yhdessä toisten yritysten kanssa. Myös ikääntyminen huolestuttaa alan toimijoita. Jatkajaa ei usein löydy omasta perhepiiristä, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi tulee peltojen vuokraaminen ja yritystoiminnan myyminen.

Kymenlaakson elintarvikesektorin potentiaaliselvitys -tutkimukseen oli tammikuuhun 2023 mennessä haastateltu noin 50 alan toimijaa. Etelä-Kymenlaakson osalta haastattelut ovat vielä kesken. Selvitystä varten on tutkittu myös runsaasti eri tietolähteitä. Selvitystyö jatkuu kesään 2023 asti.

KUUKAUDEN TWIITTI

David Lindström

@d_j_lindstrom

1. helmik.

Oho, tiesin että ollaan teollisissa investoinneissa Suomen mestareita, mutta kyllä me näköjään osaamme myös juhlia ja viihdyttää. kymensanomat.fi

Finland Festivals: Kotkan Meripäivät oli viime vuoden suosituin kesäfestari –"Mieletön saavutus", iloitsee Tiina Salonen.

Vientitilastot 2022 57308 kauppakamarien myöntämää alkuperätodistusta

Alkuperätodistusten kohdemaat

TOP 3:

1. Turkki

2. Kiina

3. Saudi-Arabia

NIMITYKSIÄ

Kymenlaakson korkeakouluyhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu FM, tiedetoimittaja, graafinen suunnittelija ja viestinnän asiantuntija Minna Malja. Hän aloitti työnsä tammikuussa. Kymenlaakson korkeakouluyhdistys ry:n tarkoituksena on vahvistaa Kymenlaakson tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. www.kymenlaaksonkorkeakouluyhdistys.fi

KUUKAUDEN POSTAUS

Pyhtään kunta

1.2.2023

Kuvakaappaus: Nelonen.fi

Diili-sarjan uusi kausi alkaa maaliskuussa nelosella. Mukana taistelemassa on kuusitoista kilpailijaa ja näiden joukossa raskaansarjan yrittäjä, piinkova kilpailija, Pyhtään Yrittäjien pj Almgrenin Mikko!

Tämä pitää nähdä!

SERTIFIKAATIT

Keskuskauppakamari myöntää yrityksille ja organisaatioille Hiilijalanjälki laskettu -sertifikaatin, kun yrityksen hiilijalanjälki on laskettu.

Lisätietoja: www.keskuskauppakamari.fi/vastuullisuus.

Oppilaitokset ja kuntapäättäjät pohtivat toimenpiteitä osaajapulan ratkaisemiseksi

Vaikuttajafoorumissa

Haminassa

Kymenlaakson kauppakamarin luottamushenkilöt, oppilaitosten edustajat ja kuntapäättäjät kohtasivat helmikuussa kauppakamarin Vaikuttajafoorumissa, jonka teemana oli osaava työvoima Kymenlaaksossa.

Oppilaitosten alustuspuheenvuorot käsittelivät kehitystä vaativia asioita työvoiman saatavuuden kannalta ja oppilaitosten ratkaisuehdotuksia. Luottamushenkilöt toivat esiin yritysnäkökulmia.

Oppilaitosten alustuspuheenvuorojen esittäjinä olivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKin koulutusalajohtaja Petteri Ikonen, Kouvolan Ammattiopisto Oy Edukon toimitusjohtaja, rehtori Petri Tani, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekamin rehtori ja kuntayhtymän johtaja Sami Tikkanen sekä LUT-yliopiston Kouvolan yksikön johtaja, professori Marko Torkkeli

Vaikuttajafoorumin jälkeen päivä jatkui valiokuntien toiminnansuunnittelun merkeissä kauppakamarin luottamushenkilöiden perinteisillä Valiokuntavalkeilla.

Kerromme Vaikuttajafoorumin ja Valiokuntavalkeiden tapahtumista seuraavassa Uutiskirjeessä 28.2.

Uutiskirje jaetaan automaattisesti sähköpostitse kauppakamarin jäsenyrityksille, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille.

Uutiskirjeen voi myös tilata www.kymichamber.fi -etusivulta.

Kymenlaakson kauppakamari

Kotkan toimisto / Office in Kotka

Eagle-talo, Kyminlinnantie 6

48600 KOTKA

Puh. + 358 5 229 6100

Kouvolan toimisto / Office in Kouvola

Ässätorni, Ilmarinkuja 3

45100 KOUVOLA

Puh. + 358 5 229 6100

Sähköposti: kymichamber@kauppakamari.fi www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

Henkilöstö:

Marika Kirjavainen, toimitusjohtaja 040 900 6651 marika.kirjavainen@kauppakamari.fi

Kirsi Juura, viestintäpäällikkö 040 591 3339 kirsi.juura@kauppakamari.fi

Katja Laitinen, palvelupäällikkö, koulutuspalvelut 044 0296 112 katja.laitinen@kauppakamari.fi

Janita Lehtonen, tapahtumakoordinaattori 0440 296 110 janita.lehtonen@kauppakamari.fi

Jaana Pirtilä toimistopäällikkö. jäsenpalvelut, asiakirja-asiat, 044 0296 113 jaana.pirtila@kauppakamari.fi

Seuraava lehti

Kauppakamari -lehti ilmestyy huhtikuussa 2023

Kauppakamari sähköisesti

Kauppakamari-lehti verkkolehtenä: issuu.com www.kymenlaaksonkauppakamari.fi facebook.com/kymichamber twitter.com/K2KYM

LinkedIn/Kymenlaakson kauppakamari Instagram/kauppakamarikymi