Osaajien maahanmuuton vauhdittaminen seuraavan hallitusohjelman ytimeen

Keskuskauppakamari esittää osaajien maahanmuuton vauhdittamista yhdeksi seuraavan hallitusohjelma kärkitavoitteista. Tavoitteen saavuttaminen pitää varmistaa TalentBoost 2.0 -ohjelmalla, jossa konkretisoidaan riittävät keinot.

Kuluvalla hallituskaudella aloitetulle hyvälle kehityssuunnalle pitää saada jatkoa vielä entistä kunnianhimoisemmalla tasolla.

Keskuskauppakamari muistuttaa, että kysymys on lopulta hyvinvointiyhteiskunnan perustusten lujittamisesta. Ilman osaavaa työvoimaa ei yrityksillä ole mahdollisuuksia menestyä ja työllistää.

vaikutus on kasvanut, koska työperäisen maahanmuuton kasvusta iso osa tulee nimenomaan työntekijöiden maahanmuutosta. Vuonna 2021 osaratkaisua edellyttävien oleskelulupahakemusten osuus kaikista työn perusteella myönnetyistä ensimmäisistä oleskeluluvista oli noin 50 prosenttia, kun vuonna 2022 se oli jo noin 60 prosenttia.

MIKKO VALTONEN

JOHTAVA ASIANTUNTIJA; OSAAMINEN, TYÖELÄMÄ JA

MAAHANMUUTTO KESKUSKAUPPAKAMARI

Suomi myös ikääntyy ja tarvitsemme lisää veronmaksajia, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa voidaan vahvistaa.

Keskuskauppakamari pitää erittäin hyvänä sitä, että myönnettyjen ensimmäisten työperäisten oleskelulupien määrä kasvoi 2022 noin 40 prosenttia. Samalla pitää huomata, että EU-kansalaisten maahanmuutto työn perusteella laski 20 prosenttia. Vuosi 2022 oli myös Tilastokeskuksen mukaan syntyvyyden osalta heikoin yli 150 vuoteen ja kuolleiden määrä suurin sitten sotavuosien.

Suomessa on asetettu kansallinen tavoite kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto vuoteen 2030 mennessä.

Keskuskauppakamari pitää tavoitetta hyvänä ja vaatii myös seuraavaa hallitusta sitoutumaan siihen.

Saatavuusharkinta on merkittävä työntekijöiden maahanmuuttoa hidastava tai jopa estävä tekijä. Saatavuusharkinnan

Keskuskauppakamari muistuttaa, että yritykset itse tietävät parhaiten osaaja- ja osaamistarpeensa, ei viranomaiset. Nykyinen saatavuusharkintajärjestelmä vain pahentaa osaajapulaa. Etukäteen tehtävän tiukan valvonnan sijaan pitäisi siirtyä jälkikäteen tehtävään valvontaan. Jälkivalvonnan resursseja pitää lisätä samalla ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön sanktioita on myös mahdollista kiristää.

Oleskelulupien käsittelyn yksi suurimmista pullonkauloista on luvan saaminen vireille. Keskuskauppakamari esittää sähköisen tunnistautumisen mahdollistamista, jolloin hakija voisi tehdä alkuvaiheen tunnistautumisen sähköisesti ja käynnistää siten nopeammin oleskelulupaprosessinsa.

”Yritysten näkökulmasta olennaista on se, kuinka pitkä aika rekrytointipäätöksestä kestää siihen, että uusi työntekijä pääsee aloittamaan työnsä. Voisi ajatella, että 2020-luvun Suomessa olisi mahdollista hyödyntää digitalisaatiota ja viedä alkuvaiheen tunnistautumisen verkkoon. Tämä nopeuttaisi maahantuloon kuluvaa kokonaisaikaa ja helpottaisi hakijoita, mutta myös viranomaisia”,

Marika Kirjavainen

Toimitusjohtaja

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI