Pohdintaa vaalien alla

Vaalivankkurit ovat kuopaisseet liikkeelle ja pyrkijöitä päättäjiksi riittää. Toivottavasti maaliin pääsevät ne, joilla on aidosti rahkeita johtaa tätä maata ja päättää asioistamme. Kansanedustuslaitoksemme on kansamme näköinen – pitääkö olla huolissaan?

Ainakin IMF on huolissaan ja kehotti Suomea kääntämään kasvavan velkasuhteen supistuvalle uralle. IMF:n raportissa oli mm. mielenkiintoinen kuvaaja siitä, miten tehdyt työtunnit eivät ole kehittyneet samassa tahdissa nimellisen työllisyyden kasvun kanssa. Viime vuoden puolessa välissä tehdyt työtunnit olivat kolmen vuoden takaisella tasolla, vaikka työllisyysaste oli noussut noin kolme prosenttiyksikköä. Kehitys on huolestuttava, koska vain tehdyt työtunnit ja tuottavuuden kasvu johtavat talouskasvuun ja sitä kautta julkisen talouden vahvistumiseen.

kuin ne tällä hetkellä ovat. Verotuksen progressiota täytyy keventää ja ylisuurten tulonsiirtojen aiheuttamia tuloloukkuja purkaa.

Investointimäärärahat liikenneinfraan ovat edelleen kiven alla. Jos asiaa tarkastellaan kansainvälisen kilpailukykyisen ja toimivan logistiikan näkökulmasta, tullaan tilanteeseen, jossa joudutaan pohtimaan investointien alueellista tarkoituksenmukaisuutta.

Vt 15rahoitus On Saatava Tulevaan

Hallitusohjelmaan

Työllisyyden ja osaamisen vahvistaminen nähdään erityisesti elinkeinoelämän näkökulmasta tulevaisuutemme elinehdoksi. Keinoista on kiistelty vuosia, eikä faktoja ole haluttu ottaa vakavasti. Työnteon pitää olla kannattavaa ja arvostettua. Tätä ajatusta ei tue se, että selvityksen mukaan Suomi tasaa tuloja progressiivisen verotuksen ja tulonsiirtojen avulla eniten maailmassa.

Työn verotuksen progressio on Suomessa maailman korkeimpia. Vertaamme toimintamallejamme usein Ruotsiin, joten tehdään niin nytkin. Tilasto kertoo, että 47 000 euron vuosipalkalla veroprosentti Suomessa on 5,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Ruotsissa. Olennaista olisi löytää hyvä tasapaino kannustimien sekä tulonjaon ja palveluiden välillä. Kysymysten julkisessa keskustelussa pitäisi olla päinvastaisia

VT15 on edelleen Kymenlaakson tieliikenteen ykköshanke. Pelkkä kirjaus investointilistaukseen ei riitä, vaan valtatie 15:n rahoitus on saatava tulevaan hallitusohjelmaan ja hallituksen ja kansanedustajien on otettava hankkeen toteuttaminen kirkkaaksi tavoitteeksi ja sitouduttava siihen. Kaakkois-Suomen liikennestrategia on parhaillaan päivitettävänä ja käsitykseni on, että VT15 säilyy edelleen kärkipaikalla tiehankelistauksissa.

Eikös tämä yhteisesti hyväksyttävä strategialinjaus velvoita Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajia tekemään töitä investoinnin toteutumiseksi?

Priorisointi on siis jo tehty maakuntien toimesta, joten päämäärä on selvä. En osaa sanoa millä hallituskoalitiolla VT15 etenee, mutta totean vain, että kuluvalla hallituskaudella näin ei valitettavasti käynyt.

Kevättä ja valoa kohti, muistetaan äänestää!