
3 minute read
Luodaan uutta, sammutetaan tulipaloja ja johdetaan organisaatiota
KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YLIJOHTAJA
SATU MÄKELÄLLÄ ON HYVÄT NÄKYMÄT KYMENLAAKSOON NIIN TYÖNSÄ SISÄLLÖN PUOLESTA KUIN KONKREETTISESTI
Advertisement
7-KERROKSISEN SALPAKESKUKSEN IKKUNOISTA.
Satu Mäkelän työviikon kalenteri on täyttynyt pääasiassa palavereista eri sidosryhmien kanssa. Vuoden alkuun sijoittuvat myös kehityskeskustelut henkilöstön kanssa.
- Tämä oli ihan normiviikko, vauhti on päällä, hän kuvailee työviikkoaan naurahtaen.
Maanantai käynnistyi yhteisten asioiden äärellä ensin Kouvolan kaupunginjohdon ja Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ja jatkui samoissa merkeissä Itäisen Suomen visiotilaisuudessa Lappeenrannassa, jossa elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla pohdittiin Itä-Suomen maakuntien tilannetta.
- Visiointityö on ollut työpajojen sarja, joka valmistuu esiteltäväksi Joensuussa 13.2. Mukana ovat olleet kaikki maakunnat, joilla on kosketusta itärajaan sekä Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Työ lähti liikkeelle kesällä, kun valtiosihteerit kokoontuivat pohtimaan nopeita tukitoimia Itä-Suomeen Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkiseurausten paikkaamiseksi, Satu kertoo.
Visiointityön keskiössä on ollut koko laajan Itä-Suomen elin- voima nyt, kun itäraja on kiinni.
- Kun usein maakunnat keskittyvät vain oman alueensa asioiden edistämiseen, niin nyt olemme miettineet, miten maakunnat kehittävät yhteistyössä matkailua, elinvoima- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Yhtenä esimerkkinä konkretiasta on se, miten tuulivoimapuistojen sijoittumisen painottuminen Länsi-Suomeen vaikuttaa Kaakon energiainfraan, saavutettavuuteen ja investointeihin tulevaisuudessa. Alkaako Kymenlaakson teollisuus valua Länsi-Suomeen? Se on minusta aika mielenkiintoinen kulma tässä asiassa.
Tilaisuuksiin liittyy paljon asioiden ja esitysten valmistelua, sähköpostiviestittelyä ja muita hallinnollisia tehtäviä, jotka eivät näy kalenterissa. Maanantain tilaisuudessa pitämänsä puheenvuoron, jonka aiheena oli saavutettavuus, Satu valmisteli edellisellä viikolla.
- Nostin puheessani esille kolme kulmaa saavutettavuuteen. Yksi; tänne pitäisi olla helppo matkustaa, mikä tarkoittaa toimenpiteitä esimerkiksi tiestön kuntoon, lentoliikenteeseen ja liittymäliikenteeseen. Harvoin matkailukohde on juna-aseman vieressä. Toinen pointtini oli, että alueen pitäisi olla yrityksille logistisesti kätevä ja helppo sijoittua. Kolmas näkökulma oli digitaalinen saavutettavuus liittyen etätöihin ja työmatkaliikenteen vähenemiseen.
Tiedon välittäjä molempiin suuntiin
ELY-keskuksen ylijohtajan työviikkoon sisältyy tiivistä yhteydenpitoa ministeriöihin.
-Koen, että ELY-keskus on väylä asioiden kulkemiselle. Ikään kuin suppilo molempiin suuntiin. Tuomme valtakunnan asioita alueelle ja alue hyötyy, kun me viemme tietoa politiikoille ja ministeriöihin. Kaikessa on pyrkimys siihen, että saadaan luotua kestävää ja elinvoimaista Kaakkois-Suomea.

Työviikon aikana käydyt neuvottelut ministeriöiden kanssa koskivat muun muassa Kymenlaakson saamaa rahoitusta EU:n uuden ohjelmakauden käynnistyttyä. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa kestoaiheena on ollut osaavan työvoiman saaminen alueelle. TEM:n kanssa Satu Mäkelä palaveerasi alueen yt-neuvotteluilmoituksiin liittyen sekä
TE-palvelujen siirtymisestä kuntien vastattavaksi vuoden 2024 alusta.
- Meillä on aika paljon TE24:ään liittyvää alueellista valmistelua ja teemme myös valtakunnallista valmistelutyötä. Esimerkkinä tästä Kuntaliiton kanssa pilotoitiin koulutus TE-toimiston ja ELY-keskuksen kuntiin mahdollisesti siirtyvälle henkilöstölle, mikä laajenee pian valtakunnalliseksi koulutukseksi.
Taloustilanteen muutos huolestuttaa
Työviikkoa ja koko tammikuuta on leimannut taloustilanteen muutos. Satu Mäkelänkin viikon kalenteriin mahtui peräti kolme palaveria aiheesta.
- Ministeriöiden tapaamiset ovat olleet huolestuttavia. Elämme hyvin poikkeuksellista aikaa. Mediassa uutisoidaan osaajapulasta, mutta tammikuussa on tullut hyvin merkittävä määrä YT-uutisia isoilta yrityksiltä. Samanaikaisesti jaetaan poikkeuksellisen isoja osinkoja, mikä osaltaan voi olla merkki, ettei nyt uskalleta investoida, vaan jaetaan kertymät mieluummin osinkoina ulos. Lisäksi tulossa ovat vaalit, työehtosopimuskierros on käynnissä ja lakonuhkaa on monella alalla. Tässä pohditaan, että on osaajapula - vai onko?
Omasta mielestäni vuodenvaihteen jälkeen on ollut nähtävissä aivan selkeä talouskäänne, valitettavasti. Viime vuoden loppuun asti mentiin huikeilla työllisyysluvuilla, mutta nyt suunta saattaa olla muuttumassa.
Tiistai-iltapäivän kalenteri täyttyi kehityskeskusteluista henkilöstön kanssa.
- Meillä ELY-keskuksessa on käytössä valmentavan johtamisen malli. Jokaisen alaisen kanssa keskustellaan heidän valitsemansa teeman mukaan säännöllisesti. Koronan ja etätyön uuvuttamina moni työntekijä pitää tärkeänä, että esimies on säännönmukaisesti porukkaansa yhteydessä.
Täytyy muistaa, että henkilöstö on meidän ihan tärkein voi- mavara, Satu painottaa.
- ELY-keskuksen kolme keskeisintä mittaria ovat asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyys ja näitä ei synny jos ei lisäksi mitata henkilöstötyytyväisyyttä, joka on se kaikkein keskeisin tekijä. Perjantain täyttivät peruskiireet
- Alkuvuoden peruskiireitä ovat tilinpäätöksen valmisteluun liittyvät asiat. Kirjoitetaan toimintakertomusta ja tehdään analyysia vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toiminta on organisoitu kolmeen vastuualueeseen. Liikenteen ja infrastruktuurin vastuualuetta hoitaa Kari Halme. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualuetta Visa Niittyniemi. Sadun vastuualueeseen kuuluvat elinkeinot, työvoima ja osaaminen.
- Koen, että en ole mikään matriarkka, vaan me teemme paljon tiiminä Karin ja Visan kanssa.
Ylijohtajan tehtävää Satu hoitaa oman toimen ohessa. Tässä tärkeänä kumppanina toimivat johdon tukitiimin viestintä-, strategia-, asiakkuus- ja ilmastoasiantuntijat.
- ELY-keskuksen henkilöstön tekeminen on vahvasti substanssia. Vaikka hallinto vie aika paljon aikaa, niin tärkeintä on substanssitekeminen. Se, miten voidaan vaikuttaa ympäristön puhtauteen, kaavoitukseen, teiden kuntoon, että olisi työtä, yrityksiä ja osaamista ja että maatilatkin kukoistaisivat ja saataisiin hyvää puhdasta suomalaista ruokaa.
Huoltovarmuus noussut voimallisesti Sadun asialistalle
- Poikkeusolojen varautumistehtäviä on tosi paljon meidän kaikilla vastuualueilla. Valmiussuunnitelmat on laajoja ja näitä harjoitellaan tukiverkostojen kanssa. Se on ollut viime aikoina aika keskeistä tekemistä, hän kertoo.
Satu Mäkelä edustaa kaikkia ELY-keskuksia valtakunnallisessa huoltovarmuusneuvostossa.
- Viime aikoina on pohdittu muun muassa energian riittävyyttä. Samanaikaisesti edistetään vihreää siirtymää ja etsitään korvaavia energiamuotoja. Mutta olen aika luottavaisin mielin tämän suhteen.
Kun Salpakeskuksen ovi iltaisin sulkeutuu, niin miten on Sadun oman palautumisen kanssa?
- Onhan sitä yöt ja viikonloput, Satu naurahtaa ja jatkaa:
- Mulla on sellaiset ihanat palautuskaverit, että kun istahdan kotisohvalle, niin syliin kapuaa viisi pientä kaveria; kaksi kääpiösnautseria ja kolme villakoiraa. Siinä tulee meikitkin putsattua yhdellä kertaa.
Koirat kuuluvat keskeisesti Sadun ja puolisonsa vapaa-ajan viettoon. Aviomies harrastaa agility-toimintaa ja Sadun vastuulla ovat näyttelyt ja turkkien hoito. Laumaa ulkoilutetaan yhteistuumin. Kesälomaretketkin kohdistetaan usein koiratapahtumiin ja näyttelyihin.
- Tykkään tehdä käsillä ja konkreettista. Harrastan käsitöitä ja laittelen puutarhaa kesällä. Kai se on vastapainoa papereiden pyörittelylle, että näkee konkreettisen kädenjäljen.