Koettavaa Kuopiossa – 10 vinkkiä matkailijoille
Rauhan ja ilon keidas, suojassa nykyelämän vilinältä ja hälinältä
Talent First – rajat ylittävää yhteistyötä
”Henki on salliva ja kannustava, kaikista uskotaan parasta.”
Päätoimittaja Kirsi Soininen
Vastaava toimittaja
Annika Parkkonen
Taitto
Jenni Loimulahti, Ahooy Creative Oy
Tekstit
Akiola Media Oy, Ahooy Creative Oy, KMG Turku, Maarit Mäkinen Patrick Halford, Tiia Hakolampi, Annika Parkkonen
Kansi Auringonlasku Tahkolla, Wille Markkanen
Erityiskiitokset: Reetta Airaksinen, Satu Hilden, Anne Vänttinen, Raija Korhonen, Henna Lindroos, Mirja Kolehmainen
Painopaikka Grano Oy
Toimitus
Kuopion kaupunki / Markkinointi ja viestintä
Tulliportinkatu 31, PL 228, 70100 Kuopio
Palaute editor@kuopio.fi
www.kuopio.fi
www.kuopiotahko.fi
Vuonna 2025 Kuopion kaupunki täyttää 250 vuotta. Juhlavuosi käynnistyy 17.11.2024. Kuopio on alusta omannäköiselle elämälle. Paikka, jossa on hyvää eloa, ilo ja oloa, huumorilla höystettyä yhteisöllistä arkea, välittämistä ja onnellisia asukkaita. Meneviä ja tekeviä ihmisiä, joilla on aikaa huomata kanssaeläjät. Juhlavuoden tärkeä kohderyhmä ovat lapset ja nuoret.
Puhumme Kuopiossa kukoistusindeksistä, joka huomioisi ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin, kasvun, aktiviteetit ja mielikuvan, jopa ilon. Kukoistus pitää sisällään kestävyyttä, omalla tavallaan myös laajentumista, jollain lailla se säkenöi ja pirskahtelee. Kukoistus on hyväntahtoisuutta, yhteistä hyvää ja yhteisesti jaettua todellisuutta. Halua vaalia, rakentaa ja rakastaa. Kukoistus on enemmän kuin pelkkää hyvinvointia. Se tarkoittaa, että me kaikki voimme kasvaa, oppia ja kehittyä yhdessä. Visiomme keskittyy ihmisiin ja heidän hyvinvointiinsa kaikilla elämän osaalueilla. Kuopio haluaa olla paikka, jossa unelmat ja tavoitteet saavat tilaa toteutua, ja jossa jokainen tuntee kuu
luvansa osaksi suurta perhettä, sukupolvien välistä yhteyttä.
Kuopio on halunnut olla hyvän elämän pääkaupunki kaikille kuopiolaisille ja toimia samalla esimerkkinä muulle maailmalle. Kuopio on myös hyvinvoinnin ja terveyden osaamisen edelläkävijöitä, turvallisuuden ja huoltovarmuuden kärkikaupunkeja. Meille asukkaiden tyytyväisyys on sydämen asia. Kuopioon ollaan perustamassa valtakunnallinen kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus, joka keskittyy alue ja paikallistason varautumisen ja turvallisuuden vahvistamiseen. Keskus kehittää erityisesti valtiollisten ja alueellisten toimijoiden välistä yhteistoimintaa, johtamista ja viestintää.
Kuopion 250juhlavuosi tarjoaa mahdollisuuden rakentaa yhdessä uutta ja parempaa huomista, luoda uutta ajattelua ja uusia yhdessä tekemisen muotoja. Lähdethän mukaan tekemään kanssamme Kuopion 250juhlavuotta, Kuopion kukoistusta?
Kirsi Soininen Kuopion kaupungin markkinointijohtaja
04 Luontokokemus omalla tyylillä
07 Suvasvesi – kahden kraatterin järvi
08 Koettavaa Kuopiossa – 10 vinkkiä matkailijoille
14 Someilu vs. samoilu – mitä luonto nuorille merkitsee?
16 Kuopio kaikin aistein
18 Elämä veden äärellä rytmittyy vuodenaikojen mukaan
21 Kuopio lukuina: luonto & matkailu
Koettavaa Kuopiossa – 10 vinkkiä matkailijoille
SIVU 8
Talent First –rajat ylittävää yhteistyötä
SIVU 46
42 Kokonaisturvallisuus on suomalainen taidonnäyte
45 Luola – poikkeuksellista rakentamista
22 Kuopio juhlii Minna Canthin elävää perintöä
29 Kuopio kuvamaailmojen läpi
33 Kuopio lukuina: elämä & opiskelu
34 Täytä akkusi torilla ja metsissä
38 Tanssin kaupunki
40 Rauhan ja ilon keidas, suojassa nykyelämän vilinältä ja hälinältä
Rauhan ja ilon keidas, suojassa nykyelämän vilinältä ja hälinältä
SIVU 40
46 Talent First – rajat ylittävää yhteistyötä
50 Pohjoismainen yhteistyö rakentuu yhteisille arvoille
51 Siltoja rakentamassa: Matka läpi Pohjolan
52 Ympäröivä yhteisö mahdollistaa kiinnostavat kokeilut Savilahdessa
57 Kuopio lukuina: työ- & liike-elämä
58 Kuopio – hyvän elämän pääkaupunki
Ei ole yhtä oikeaa tapaa nauttia luonnosta ja sen elvyttävästä vaikutuksesta. Siinä missä toinen samoaa viikoksi kesyttämättömään korpeen, katselee toinen lempimaisemaansa ikkunalasin takaa. Onhan tutkitusti todistettu, että jo pelkkä luontokuvien katseleminen rauhoittaa, nostaa vireystilaa ja auttaa kartuttamaan mentaalista elinvoimaa.
TEKSTI PAULIINA AHONEN KUVAT KUOPIO-TAHKO MARKKINOINTI, TOPIAS TÖLLI JA JUUSO HOLSTEIN
Kaikista Euroopan kaupungeista Kuopiossa hengitetään kuudenneksi puhtainta ilmaa. Virkistävälle happihyppelylle ei siis tarvitse lähteä omaa ulkoovea kauemmas. Pitkä matka ovelta ei tosin luontoonkaan ole, itseasiassa jokaiselta kuopiolaiselta kotiovelta pisimilläänkin vain 500 metriä.
Kuopiossa rakastetaan ulkoilmaaktiviteetteja ja lajivalikoima onkin varsin laaja. Erityisen ylpeitä olemme monipuolisista retkeilymahdollisuuksista. Lähin retkeilyreitti koskemattomassa luonnossa kulkee Puijon aarniometsässä, kirjaimellisesti keskellä kaupunkia. Muualta kaupungista ja sen lähialueilta löytyy kymmeniä reittejä, ja vuoden ajasta riippuen niillä pääsee ihmettelemään maisemien lisäksi muuttolintujen liikkeitä, metsän antimia ja luonnon rauhoittavaa vaikutusta.
Resort lähelle Kuopion keskustaa sekä Panorama Landscape Hotel Tahkon matkailukeskukseen. Luontoarvot näkyvät molemmissa paitsi upeassa sijainnissa ja palveluissa, myös vastuullisessa rakennustavassa, materiaalivalinnoissa ja maalämpöä tai aurinkoenergiaa hyödyntävissä energiavalinnoissa.
”Kaikista Euroopan kaupungeista Kuopiossa hengitetään kuudenneksi puhtainta ilmaa.”
”Vesirajaan sijoittuvista rantasviiteistämme avautuu kuvankaunis urbaani järvimaisema, joka saa seurakseen Bellanrannan ravintola, spa, liikunta ja kulttuuripalvelut”, kertoo Bella Lake Resortin resort manager Sanni Kemiläinen
Bella Lake Resortissa matkailija pääseekin uppoutumaan kaupunki ja luontoloman ainutlaatuiseen synteesiin. Järven äärellä kokemuksessa korostuvat luonnonrauha ja veden elvyttävä vaikutus.
Viime vuonna Kuopioon avautui kaksi erityisiä luontokokemuksia tarjoavaa hotellia, Bella Lake
”Meillä vieraat nauttivat luonnosta omalta laiturilta käsin eri vuodenaikojen mukaan. Tarjolla on tasokasta sekä henkilökohtaista palvelua ihanassa ympäristössä täynnä tunneelämyksiä”, Kemiläinen jatkaa.
Panorama Landscape Hotellissa silmä lepää ja mieli rauhoittuu Tahkon huipulta horisonttia tuijotellen. Uniikit maisemasviitit on rakennettu jyrkälle rinteelle, mikä korostaa näköalan jylhyyttä entisestään. Arvokkainta luksusta ovat paikan rauhallisuus ja hiljaisuus. Ja rauha todellakin on mahdollista viedä äärimmilleen, sillä halutessaan matkailija saa viettää vierailunsa kokonaan omissa oloissaan. Majoituksen lisäksi ruokailut ja kylpyläkäynti voidaan järjestää täysin yksityisesti.
”Erikoisuutemme on metsäkylpylä, joka tarkoittaa ulkokylpylää saunoineen ja rentoutumisaltaineen. Se on hyvin ainutlaatuinen konsepti koko Suomessa ja saanut vivahteita Japanilaisista onsenkylpylöistä”, kertoo Panorama Landscape Hotelin yrittäjä ja toimitusjohtaja Harri Jokela.
Toisin kuin Japanissa, tarjolla ei ole luonnon kuumia lähteitä. Melko lähelle alkuperäistä ideaa kuitenkin päästään, sillä hotellin viidestä kylpyläaltaasta yksi on kylmä lähdeallas ja neljä lämmitettyjä.
”Meille siis tulee luonnonvesi, joka lämmitetään vastuullisesti maalämmöllä”, Jokela täsmentää.
• maastopyöräily
• sisävesiristeily
• avantouinti
• metsäkylpy
• villiyrttikävely
• frisbeegolf
• suppailu
• maisemahissiajelu
• luistelu järvenjäällä
• pannukahvit laavulla
Ympäristön kunnioittaminen ja kiitollisuus mahdollisuudesta työskennellä luonnon äärellä näkyvät molempien hotellien arjessa. Vuodenajat ja säänvaihtelut tuovat oman vivahteensa työpäiviin. Yksikään päivä ei ole toisensa kopio, eikä elävään työympäristöön kyllästy koskaan.
Maapallolta tunnetaan parisensataa meteoriittitörmäyksen aiheuttamaa kraatteria. Näistä 12 sijaitsee Suomessa, ja kaksi niistä ovat yhdessä melko harvinainen
tapaus.
TEKSTI PAULIINA AHONEN KUVA ANNIKA PARKKONEN
Kun veneilee Kallavettä pitkin Kuopion keskustasta kaakkoon noin tunnin verran, pääsee järvelle, jolla on erityinen syntytarina. Järvi on saanut alkunsa yli 700 miljoonaa vuotta sitten, kun paikalle törmäsi meteoriitti. Harvinaiseksi se muuttui noin 600 miljoonaa vuotta myöhemmin, kun ensimmäisen kraatterin pohjoispuolelle syntyi toisessa rysäyksessä uusi kraatteri. Nykyään nämä kaksi eriikäistä, vierekkäistä kraatteria muodostavat Suomen kolmanneksi syvimmän järven, Suvasveden.
Kirkas vesi, vedenpinnan alle ulottuvat kalliomuodostelmat, saarien ja
salmien sokkelot, kaksi vaikuttavan suurta selkää ja järveä ympäröivät vehreät metsät saavat Suvasveden
”Järvi on saanut alkunsa yli 700 miljoonaa vuotta sitten, kun paikalle törmäsi meteoriitti.”
maisemissa retkeilevän huokaamaan ihastuksesta. Suurin osa järven rannoista ja pienistä saarista on raken
tamatonta ja kuuluu Suvasveden rantojensuojeluohjelmaan. Niinpä vesistöllä liikkuessa saa todella nauttia aidosta luonnonrauhasta.
Myös alueen eläimistö on runsasta ja erityisesti pesimäaikaan rannoilta voi bongailla suuriakin lintuyhdyskuntia. Mielenkiintoinen nähtävyys on Paimensaari, jonka vanhalla saaristolaistilalla asusteli 1900luvulla kekseliäät Hiltusen sisarukset. Omavaraisesta elämästä kertovan perinneympäristön pihapiiri on nykyään avoinna yleisölle ympäri vuoden.
TEKSTI PAULIINA AHONEN KUVAT KUOPIO-TAHKO MARKKINOINTI, WILLE MARKKANEN JA VICENTE SERRA
Kuopion rakastettu maamerkki, Puijo, on vierailun arvoinen vuoden jokaisena päivänä. Puijon mäki, sen rinteillä kohoava kaunis aarniometsä ja huipulla seisova Puijon torni sijaitsevat kirjaimellisesti keskellä kaupunkia.
Tornin lisäksi Puijo tunnetaan hyppyrimäistään, ympärivuotisista liikuntamahdollisuuksistaan ja nykyään myös sesongeittain vaihtuvista hauskoista teemareiteistään, jotka ovat saavuttaneet supersuosion.
Kuopio on satamakaupunki, jota ympäröi sisämaan suurimpiin kuuluva saaristo. Keskustaan vesiltä käsin saapuvat tervetulleeksi toivottaa Maljalahden vierasvenesatama, matkustajasataman hauskat tapahtumat ja tunnelma, elämyskeskus Luoto, Hapelähteen leikki ja liikuntapuisto sekä sataman tunnelmalliset ravintolat.
Järvien jäätyessä sataman laivaliikenne pysähtyy, mutta vain antaakseen tilaa talvisille elämyksille. Järvenjäälle jäädytettävä luistelurata, talvikahvila, lähisaarista löytyvät laavut ja sataman talviset tapahtumat ovat perinteitä, joista saavutaan nauttimaan läheltä ja kaukaa.
”Tänä vuonna toteutettavia teemareittejä ovat ainakin halloweenpolku, joulupolku, yllätysten polku ja uutena ystäväpolku ystävänpäiväviikolla”, kertoo Puijo Peakin yrittäjä ja toimitusjohtaja Pekka Niemelä. ”Kesä on Puijon kiireisin sesonki. Silloin tornista avautuvia upeita järviluonto ja kaupunkimaisemia saapuu ihastelemaan ihmisiä yli 60 maasta. Ympärivuotinen suosikki on retkeily ja hetket uudella komealla YläAntikkalan laavulla. Talvella matkailijoiden ja lomailijoiden mieleen ovat erityisesti snow tube mäenlasku ja tuolihissi, joka on hieno tapa nousta Puijon laelle. Tunnelma on erityinen niinä talvina, joina puut saavat taianomaisen tykkylumikuorrutteen”, Niemelä lisää.
Kivojen aktiviteettien ja vaikuttavien maisemien lisäksi kokea kannattaa myös Puijon Majan herkullinen lounas ja torniravintolan tasokas lähiruoka, jota nautitaan kaupungin parhaalla näköalapaikalla.
Itkonniemi on yksi vanhimmista kaupunginosista. Siellä viihtyivät 1800luvun lopulla koristeellisissa huviloissaan Kuopion teollisuuden suuret nimet ja vähän myöhemmin työväenluokka pienemmissä puutaloissaan. Nykyäänkin alueella on idyllisiä puutalokortteleita ja kaunista luontoa. Niemeä kiertää kiva luontopolku, jonka varrella voi bongata hauskoja kivistä tehtyjä patsaita. Aivan niemen kärjessä, sen kapeimmassa kohdassa, on aallonmurtaja ja näköalapaikka, josta avautuu järvinäkymä kohti Kuopion keskustaa.
Kuopiossa on aina otettu rennosti. Myös 1770luvulla, jolloin kaupungille laadituissa ruutukaavaalueen laskelmissa sattui pieni virhe. Sen myötä pääilmansuuntien mukaiseksi tarkoitettu asemakaava laadittiin hieman vinoon. Onneksi virhe ei hidastanut katuverkkoa rikastuttavien omaleimaisten rännikatujen syntymistä. Nuo ihastuttavat, autoilta kielletyt kapeat kujat huokuvat historiaa ja saavat kiireen katoamaan.
Rännikaduilta sujahtaakin mukavasti Kallaveden rannalle Vänärille järvimaisemista nauttimaan. Vänäri eli Väinölänniemi on Kuopion tunnetuin uimaranta ja harrastus sekä ajanviettopaikka. Aivan niemennokasta löytyy Peräniemen kallio ja yksi Vänärin kolmesta 1800luvun loppupuolella rakennetusta huvimajasta.
Kuopiossa ihmisellä on monta hyvää syytä suunnata metsänsiimekseen. Yksi niistä on Hiltulanlahdessa kohoavan Vanuvuoren uusi näköalatorni. Kolmesta huipusta koostuva Vanuvuoren luonnonsuojelualue on kiva retkikohde. Alueella kiertelee noin 5 km:n pituinen ympyräreitti, jonka varrella pääsee ihastelemaan savolaisen metsän monimuotoisuutta. 200 metrisen UkkoVanun huipulle ja sen 20 metriä korkealle näköalatornille on parkkipaikalta 2,7 km:n kävelymatka.
Pulssi kiihtyy ja jännitys kipristelee vatsanpohjassa, kun tähyilee 140 metriä alempana, järven toisella puolen siintävää päätepysäkkiä. Edessä on lähes kilometrin liuku rinteiden huipulta Tahkon keskustaan. Tahkon uusi vaijeriliuku, Tahko Zipline, on Suomen pisin ja vierekkäisten vaijerien ansiosta tuulen tuiverruksesta tukassaan pääsee nauttimaan kimpassa kaverin kanssa. Matkalla maisemia ihaillaan 6–40 metrin korkeudesta jopa 50 km:n tuntivauhdilla.
Kuopion tori – kavereiden kesken Mualiman napa – on tietysti nähtävyys jo itsessään, mutta harva on hoksannut, että torin läheisyyteen on sijoitettu myös runsaasti näkemisen arvoista taidetta. Kokeile seuraavalla torivisiitillä koko perheelle sopivaa patsasbongausta, jossa yritätte löytää kaikki Pekka Kauhasen vuonna 2014 julkistettuun veistosten sarjaan kuuluvat taideteokset: Oksapoika, Juhani Ahon virsut, Nalliainen, Pullopostia, Reikäleipä, Siskon lisko sekä Kuutar ja Päivätär.
Jos liikut Kuopiossa autolla tai kaupunkifillarilla, hurauta Saaristokadun kauniisiin järvimaisemiin. Saaria myötäilevä 4,5 km pitkä maisemakatu on näyttävä lenkkeily ja virkistysreitti. Kadun varrella on useita levähdyspaikkoja ja kesäisin suosittu jäätelökioski.
Kuopion upeista keskustaalueen puistoista ehkä vaikuttavin on Valkeisenpuisto. Ruutukaavakeskustan länsipuolelle sijoittuva puisto on noin yhdeksän hehtaarin kokoinen kaunis viher ja virkistysaluekokonaisuus, jonka sydän on viehättävä Valkeisenlampi. Lampea ympäröivät monet historialliset rakennukset, vehreät istutukset, leikkikentät, pelialueet, uimarannat, kävelyreitit ja taideteokset. Yksi jälkimmäisistä on Antti Immosen vuonna 2004 tekemä Mökit ja mäet teos. Teräksestä valmistettu teos kunnioittaa toisen maailmansodan jälkeistä rakentajain työtä.
Vaikka nykynuorison arki pyörii paljolti kännyköiden ja somen ympärillä, löytävät nuoret elämyksiä myös luonnosta.
Kuopiolaiset Anni Mikkonen, Elenoor ”Elkku” van der Weij ja Onni Partanen kertovat, mikä luonnossa kiehtoo ja minkä kanssa luontokokemukset joutuvat nuorten elämässä kilpailemaan.
TEKSTI MIKKO JAAKKOLA
KUVAT KUOPIO-TAHKO MARKKINOINTI JA
VICENTE SERRA
Luonto ja sieltä saatavat elämykset merkitsevät kaikille kolmelle paljon. Tärkeintä on, että luonto löytyy läheltä, eikä sinne tarvitse erikseen matkustaa. Ja JärviSuomessa kun ollaan, on vesistöillä iso merkitys.
– Minulle ainakin mielikuva luonnosta on kaunis järvenrantametsä. Olen tosi onnellinen, että meillä on puhdas luonto, josta saa hyvää mieltä ja rentoutuu, Anni aloittaa.
”Metsässä olemisesta tulee tosi hyvä olo.”
Myös Onni on samoilla linjoilla.
– Joo, minullekin luonto on iso osa elämää, ihan retkeilystä ja koiran kanssa oleskelusta lähtien. Esimerkiksi Pölhön saari on yksi lempipaikka, jossa voi kalastaa ja talvella pilkkiä. Ja etenkin talvella maisema on tosi nätti, hän täydentää.
Elkku muistuttaa, että luonto tarjoaa enemmän kuin pelkkää ulkoiluarvoa, kuten mahdollisuuksia monipuoliseen harrastamiseen.
– Metsässä olemisesta tulee tosi hyvä olo, ihan vain kävellessä tai sienestämässä ja marjastamassa. Siellä myös harrastukset kukoistavat ja tulee kokeiltua uusia juttuja, niin kuin suunnistus tai hiihtäminen, hän luettelee.
– Ja onhan se tieteellisesti todistettu, että luonnossa liikkuminen parantaa hyvinvointia. Ja itsellä ainakin
tuntuu, että se muuttaa asennettakin, esimerkiksi säähän. Jos metsässä sataa, niin se tuntuu vähemmän kurjalta kuin jossain kaupungissa, Elkku kertoo.
Mutta mikä sitten on isoin este liikkua luonnossa? Siihenkin nuorilla on selvä mielipide.
– Vähän ikävä sanoa, mutta kyllä some on aika iso tekijä monelle nuorelle. Ja itsellekin kyllä välillä, Anni tunnustaa.
– Ja moni tykkää vain viihtyä sisällä ja pelata pleikkapelejä. Ja tietysti ihan vaan jotkut koulujutut ja harrastukset vie tosi paljon aikaa, Elkku komppaa.
Myös kavereilla on iso merkitys nuorten luontoharrastukseen.
– Esimerkiksi omassa kaveripiirissä ei kovin moni käy luonnossa liikkumassa, Onni toteaa.
Nuorisotoimi Kuopiossa järjestää paljon toimintaa luonnosta kiinnostuneille nuorille.
– Meillä on esimerkiksi kesäleirejä ja ylipäätään luonnossa tapahtuvaa leiritoimintaa. Esimerkiksi tämä kolmikko osallistui parin yön vaellusleirille Tiilikajärven kansallispuistossa, kertoo Kuopion kaupungin nuorisonohjaaja Kimmo Pölkki.
Hänestä yksi tapa saada nuoria luontoelämysten pariin on pelillistäminen ja muutenkin kynnyksen laskeminen. Myös nuoret ovat samoilla linjoilla.
– Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa voisi koittaa tuoda luontoa esiin ja kannustaa sitä kautta kokeilemaan ihan avoimesti uusia juttuja. Siinä ei kuitenkaan menetä mitään, he päättävät.
Kallaveden kainalossa sijaitsevalle Kuopiolle luonto on ”toinen luonto”. Ympäristöarvot on huomioitu kaupunkisuunnittelussa ja asuinalueilta on lyhyt matka lähimetsiin ja virkistysalueille. Tästä tunnustuksena ympäristöministeriö on myöntänyt Kuopiolle kansallisen kaupunkipuiston arvonimen. Luontoyhteyden säilyttäminen on huomioitu myös tulevaisuu
dessa. Kaupunkirakenne pyritään pitämään tiiviinä, mikä mahdollistaa laajojen luontoalueiden säilyttämisen virkistyskäyttöön. Kuopio haluaakin olla monipuolinen luontokaupunki myös tuleville sukupolville.
Yleiskaavapäällikkö Heli Laurinen, asemakaavapäällikkö Annika Korhonen ja kehittämispäällikkö Katri Hiltunen
Nuorten Kuopio tarjoaa kokemista kaikille aisteille. Pidä silmät ja korvat auki, ja haistele rohkeasti uusia tuulia, niin voit törmätä mitä erilaisimpiin elämyksiin:
TEKSTI MIKKO JAAKKOLA | KUVAT ADOBE STOCK JA VICENTE SERRA
Turmion Kätilöt, Tarot, Reckless Love, Kuopiosta tulee monia tunnettuja yhtyeitä ja artisteja. Ja jatkoa seuraa, kun Kuopio Rock Academy hioo uusista nuorista bändeistä timantteja.
– Nuoret saavat akatemiassa musiikillisten neuvojen lisäksi valmennusta myös muihin bänditoimintaan liittyviin asioihin, kertoo Rock Academy vetäjä, nuorisonohjaaja Sakari Hietala. Akatemian periodit ovat kaksi vuotta per bändi, ja sinä aikana tavoitteena on vähintään yksi ammattilaistasoinen tallenne. Tällä hetkellä ros
terissa on yhdeksän bändiä, joista viimeisin on metallista punkkia soittava Jatkoroikka666.
– Tai ärhäkkään aggressiivista crossover trashia, niin kuin meidän rumpalimme sitä kuvaa, Jatkoroikan basisti Lauri Karttunen täsmentää.
– Akatemiasta on saatu hyvää apua musiikintekoon. Tavoitteena on saada jossain vaiheessa ulos debyyttilevy, mutta ensin homma pitää saada hiottua sellaiseen kondikseen, että siihen on itse tyytyväinen, Karttunen linjaa.
Kuopiossa on aikanaan ollut asukasmäärään verrattuna Suomen suurin ravintolatiheys. Siitä pitääkö tämä nykyään paikkansa ei ole tietoa, mutta valikoimaa löytyy yhä joka makuun. Perinteisten kebabin, pizzan ja hampurilaisten rinnalle ovat nykyään nousseet myös sushi ja muut itämaiset ruoat.
Luonnossa kaikki aistit saavat osansa, mutta erityisesti metsässä tuoksujen monimuotoisuus pistää nenään. Kannattaakin karistaa kaupungin pölyt ja lähteä nauttimaan alkukevään pihkantuoksuisesta havumetsästä tai syyssateisen metsänpohjan aromeista.
Kuopiossa vesi on läsnä lähes kaikkialla. Uimapaikkoja on ympäri kaupunkia, joten uimahalleille ei kesäisin ole tarvetta, sillä onhan järvivedessä uiminen suljettua hallia vapaampaa. Kuopion suosituin ranta on Väinölänniemi, josta monella on hyviä kesämuistoja.
Katutaideyhdistys Urbaani tukee, edistää ja tallentaa katutaidetta. Se on mm. järjestänyt vuodesta 2016 lähtien LAINITkatutaidefestivaalia. Lisäksi yhdistys on toteuttanut useita tilaustöitä ja muraaleja.
– Katutaide elävöittää kaupunkikuvaa betonisen harmauden ja mainospaljouden keskellä. Tällä hetkellä luvalliset graffitiseinät ovat kovassa käytössä ja harrastajia tulee jatkuvasti lisää, joten tilanne on hyvä, kertoo Urbaanin puheenjohtaja Mikko Parviainen Miltä katutaide sitten tuntuu tekijän näkökulmasta?
– Katutaide on tärkeä osa nuorisokulttuuria ja kuuluu kaupunkikuvaan. Itseä kiinnostaa jatkuva kehittyminen, kun yhtä kirjainta voi tehdä lukemattomin eri tyylein, kertoo katutaitelija Cute.
– Onnistunut työ antaa mahtavan fiiliksen, samoin kun näkee jonkun kaverin tekemän hienon teoksen, hän kiteyttää.
Kuopio on Kallaveden syleilemä satamakaupunki, jota ympäröi sisämaan suurimpiin kuuluva saaristo, tarkalleen 1964 saarta. Kuopion alueen lähes 1000 järvestä Kallavesi on suurin ja Suomen mittakaavassa kipuaa se kokonsa puolesta sijalle 10. Järviluontomme onkin aika erityinen, ja kun sen yhdistää maassamme tavattavaan neljään vuodenaikaan, syntyy ainutlaatuinen näyttämö aktiiviselle elämälle.
TEKSTI PAULIINA AHONEN KUVAT TIINA KILVENSALMI, PAVEL KASINSKI JA VINCENTE SERRA
Talvisin Kallavesi kutsuu pilkkimään, luistelemaan, hiihtämään ja moottorikelkkailemaan. Jäätien ollessa auki jäällä voi taittaa matkaa myös autolla. Hieman harvinaisempi talviharrastus on leija ja siipilautailu, joka vei valokuvaaja ja yrittäjä Pavel Kasinskin mukanaan jo parikymmentä vuotta
sitten:
”Lajeissa liikutaan tuulen voimalla jäällä tai lumella, kesällä vedessä. Eniten kiehtoo vauhti ja luonnon äärellä
Kuopiolaisille luonnon muovautuminen vuodenaikojen mukaan voi tuntua arkipäiväiseltä, kun taas kauempaa matkaavalle kokemus on eksoottinen. Kuitenkin tottunutkin tarkkailija voi aina kohdata luontoa havainnoidessaan jotain uutta ja yllättävää. Siksi Kuopion kaupunginmetsänhoitaja Heikki Soininen kannustaa ihmisiä nauttimaan eri vuodenajoista ajatuksen kanssa:
”On upeaa, miten erilaiselta kaikki näyttää ja kuinka eri tavalla vuodenajat aistii ulkona liikkuessa.”
Keväässä Soinista ihastuttaa erityisesti vanhan kuusikon alla kukkivat käenkaalit, metsiemme jyhkeys ja
viileä pienilmasto. Myös muuttolintujen liikkeitä on mukavaa seurailla, sillä moninaisten vesistöjemme ansiosta siivekkäät pysähtyvät lepäilemään Kuopion seuduille suurina parvina.
Yksi hienoimmista paikoista nauttia keväisestä luonnosta löytyy Maaningalta, 60 km luoteeseen Kuopion keskustasta. Siellä sijaitsee Korkeakoski, joka on luontopolkuineen yksi alueemme kauneimmista retkikohteista. Luonnontilainen koski on 36 m korkea ja näin ollen Suomen korkein yhtenäinen vesiputous. Luontonähtävyytenä koski on tunnettu jo 1800luvun alusta alkaen.
sekä ehdoilla oleminen. Tällainen harrastus ei voi olla kalenteriin kirjattu”, Kasinski toteaa.
Alueemme suuriin järviin lukeutuu myös Syväri, jonka rannalla kohoaa Kuopion matkailun helmi, Tahkovuori. Tahkollakin osataan ottaa ilo irti talvisesta järvestä. Laskettelun ohella suosituimpia talviaktiviteetteja ovat lumikenkäily, jääkarting, talvipyöräily, moottorikelkkailu ja hiihto.
Kesällä aktiviteettivalikoima on erityisen laaja. Suosikkilajeja ovat uiminen, veneily, melominen, suppailu, mökkeily, kalastus, erilaiset rantapelit ja sisävesiristeilyt.
Kasinskille kesäinen Kallavesi edustaa pakoa arjesta ja jälleen erinomaista paikkaa harrastaa. Lumilaudan sijaan leija tai käsisiipi kuljettaa vesille sopivaa surffilautaa ja tärkeänä tukikohtana toimii perheen saarimökki.
”Leijasurffaus on kesällä Kuopiossa haastavampaa metsäisten rantojen vuoksi, mutta siipisurffaus toimii hyvin pienemmässäkin kelissä ja monenlaisilta rannoilta käsin”, hän kertoo. Harrastuksesta kiinnostuneille Kasinski suosittelee alkeiskurssia:
”Lajeihin kannattaa tutustua osaavan ihmisen avulla. Lajit eivät ole vai
keita, mutta turvallisuusseikat on hyvä opetella heti alusta.”
Soininen vinkkaa kivaksi kesäkohteeksi Kallavedeltä löytyvää Hietasalon saarta ja sen upeita hiekkarantoja, joille oman veneen lisäksi pääsee
lomasesonkina myös sisävesiristeilijällä:
”Kaupungin tarjoamia retkeilymahdollisuuksia kannattaa hyödyntää ja kiertää vaikka tutustumassa eri laavuihin saaristossa sekä mantereella.”
Syksyllä vesistöjen ympäröimän kaupungin parhaita hetkiä ovat pimenevät illat, sumuiset aamut ja upeat auringonnousut ja laskut. Ruska saa
vuttaa ensimmäisenä saaret ja muuttolinnut kerääntyvät jälleen suuriksi parviksi. Tällöin on ihanaa suunnata rantaviivaa myötäileville ulkoilurei
teille ihastelemaan luonnon kauneutta ja ihmettelemään sen voimia.
”Järven läheisyydessä parasta ovat maisemat, jotka vaihtuvat vuodenaikojen mukaan. Kallavesi herättää myös kunnioitusta, jos olet vesillä juuri syysmyrskyn puhjetessa”, toteaa Soininen ja antaa vielä hyvän muistutuksen:
”Mielestäni luonnosta kannattaa nauttia kiireettä, ottaa talteen rauhoittava vaikutus ja toistaa tällainen luontokuuri mahdollisimman usein. Sään mukainen pukeutuminen takaa, että ulkoilu on miellyttävää kelillä kuin kelillä.”
KUOPIO LUKUINA
Luonto & matkailu
Kuopiossa kukin saa elää omalla tavallaan - omassa tahdissaan, luonnon ja kaupungin keskellä, sallivassa ja välittömässä ilmapiirissä.
5.
PARAS KAUPUNKI ASUA
MATKA KOTIOVELTA LUONTOON ON AINA ENINTÄÄN
M 500
JÄRVEN YMPÄRÖIMÄ
5 100 600
KYLPYLÄÄ
100
NUOTIOPAIKKAA, KOTAA TAUKOTUPAA JA
LAAVUA
1,6
MILJOONAA
YÖPYMISTÄ KUOPIOTAHKO ALUEELLA
6 340 PUIJOLLA
KM RANTAVIIVAA
31
RANTAA
1 054
ASKELMAA TAHKON PORTAISSA, 800 M NOUSU
ON SUOMEN PARAS FRISBEEGOLFRATA
3,9
MILJOONAA TURISTIA KUOPIOSSA
KM HIIHTOLATUJA
2
LUONNONSUOJELUALUETTA
SUURIMMAN KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON PINTA-ALA
7 300
HEHTAARIA
Kirjailija ja ensimmäinen suomenkielinen lehtinainen
Minna Canth (1844–1897) oli rohkea uudistaja ja kova tekemään työtä. Hän kasvatti yksin seitsemän lasta, johti kauppaa ja muutti teksteillään naisten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuonna 2024 tulee Canthin syntymästä kuluneeksi 180 vuotta, ja hänen kotikaupungissaan Kuopiossa kunnioitetaan vahvan naisen elämäntyötä tasa-arvon yhdenvertaisuuden ja sivistyksen edistäjänä.
TEKSTI MAARIT MÄKINEN | KUVAT TIINA KILVENSALMI, VICTOR BARSOKEVITSCH, JONNE RÄSÄNEN JA PETRA KUHA
Joskus rohkeasti toimiva kertoja onnistuu muuttamaan maailmaa reilummaksi. Hän jättää jälkeensä toivon pilkahduksen ja arvokkaan muiston, joka kulkee sukupolvelta toiselle. Minna Canth, tyttönimeltään Ulrika Wilhelmina Johnson, on kuuluisin ja arvostetuin kuopiolainen. Sukupolvi toisensa jälkeen iloitsee hänen yhä Kuopiossa elävästä perinnöstään.
”Minna Canth jätti yli vuosisatojen yltävän vaikutuksen kuopiolaisiin.”
Canth syntyi Tampereella ja muutti perheensä mukana Kuopioon vuonna 1853. Canth kävi Kuopiossa valmistavia kouluja ja ruotsinkielistä tyttökoulua. Hän muutti opiskelemaan Jyväskylään ja perusti perheen Johan Ferdinand Canthin kanssa. Heille syntyi seitsemän lasta. Koko Jyväskylänajan hän kirjoitti aktiivisesti lehtiin.
Canth muutti leskeksi jäätyään Kuopioon vuonna 1880 ja ryhtyi hoitamaan isältään jäänyttä kauppaa. Hänen johdollaan Tampereen lankakauppa nimellä toiminut yritys nousi vai
keuksista jaloilleen. Canthin kauppa ja kotitalo Kanttila seisoo yhä paikallaan Kuopion keskustassa, osoitteessa Minna Canthin katu 22. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen mittavaa peruskorjausta valmistellaan, ja tulevaisuuden suunnitelmat ovat pitkällä. Kanttilasta toivotaan koko PohjoisSavon maakunnalle tärkeää kulttuurikeskusta. Kirjallisen kulttuurin keskus halutaan herättää henkiin uudestaan. Canth uudisti suomenkielistä kirjallisuutta. Hän toi Suomeen eurooppalaisia vaikutteita tasaarvosta ja realistisesta taiteesta. Hän oli merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija ja kommentoi lehtikirjoituksissaan terävästi muun muassa tyttöjen mahdollisuutta käydä koulua, poliittisia uudistuksia ja keksintöjä, kuten puhelinta. Hän seurasi ja kirjasi tarkasti kotiseudun kehitystä ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilannetta.
Kuopiossa syntyneitä tai asuneita kulttuurintekijöitä, joita kannattaa seurata:
Kuopiolaislähtöinen kirjailija Oona Pohjolainen voitti Savoniakirjallisuuspalkinnon vuonna 2022 yhdessä Adile Sevimlin kanssa teoksellaan
Kärsimyskukkauuteaddiktio. Nuorille aikuisille suunnattu teos lumoutuu metsästä ja luonnosta.
Nanna Hänninen on Kuopiossa asuva ja kansainvälistä uraa tekevä valokuvaaja, jonka kuvien visuaalinen tarinankerronta kutsuu puoleensa.
Kuopion musiikkilukiossa opiskellut muusikko, näyttelijä ja käsikirjoittaja Paula Vesala osallistuu aktiivisesti keskusteluun yhdenvertaisuudesta ja on yksi tämän hetken tunnetuimmista kulttuurialan tekijöistä Suomessa.
Tärkeistä asioista tulee keskustella myös tänään – naisten yhdenvertaiset mahdollisuudet, äänioikeus ja tasa-arvo on Minna Canhin lahja tämän ajan nuorille.
Henki on salliva ja kannustava, kertoo Jari Eskola.
Kuopio on kirjailija ja vuoden 2023 Finlandia-voittaja Sirpa Kähkösen kotikaupunki.
Hän oli rohkea nainen aikana, jolloin naisten kuului hyväksyä kohtalonsa. Canth ei kuitenkaan lannistunut kritiikistä. Sinnikäs suhtautuminen parempaan huomiseen loi uusia mahdollisuuksia sukupolville hänen jälkeensä.
On onni, että Canth päätti perhesiteidensä vuoksi asettua juuri Kuopioon. Hän jätti yli vuosisatojen yltävän vaikutuksen kuopiolaisiin, jotka yhä puhuvat ihaillen Canthista ja kotikaupungistaan.
Kotiseuturakkaus läpäisee keskustelut kuopiolaisten kanssa. Kaikkialle ulottuva luonto ja salliva ilmapiiri ovat ihmisille tärkeitä. Kulttuurielämä on rikasta, ja kaupunki huokuu sydämen sivistystä.
Kuopion kaupunginorkesterin ja Musiikkikeskuksen johtaja Jari Eskola nimeää ilmiön Canthin henkiseksi perinnöksi.
– Henki on salliva ja kannustava, kaikista uskotaan parasta, Eskola sanoo.
Kuopion kaupunginorkesterin ja Musiikkikeskuksen toiminnassa sukupuolten välinen tasaarvo huomioidaan ohjelmistossa. Se ei vaadi erityistä rohkeutta, vaan toimimista oikein.
– On tärkeää, että Kuopioon kutsutaan esimerkiksi naiskapellimestareita johtamaan orkesteria, Eskola toteaa.
Kuopio on Helsingissä asuvalle kirjailija Sirpa Kähköselle rakas kotikaupunki, johon on erityinen suhde. Hän on kirjoissaan kertonut paikallisiin maisemiin sijoittuvia historiallisia tarinoita. Kähkösen mukaan on tärkeää, että Kuopio vaalii Canthin perintöä.
– Kaikki se, mitä Canth sai aikaan ja millaisen elämäntyön hän teki, on muuttanut yhteiskuntaamme. Se on arvokasta tässä ajassa.
Kuopiolainen Juuso Partti on Canthille sukua viidennessä polvessa. Hän näkee, että Kuopiossa kuljetaan rohkeasti omaa polkua, itsestään suurta numeroa tekemättä mutta epäkohtiin ja vaikuttamismahdollisuuksiin rohkeasti tarttuen.
Juuri kuten Canth teki.
Canthin vaikutus ulottuu kulttuurin lisäksi urheiluun, olihan Canth myös tyttöjen koululiikunnan puolestapuhuja.
– Minna Canthin talo ry. on jakanut jalkapalloseura KuPSin parhaalle pelaajalle Minna Canth kiertopalkinnon, Partti sanoo.
”Henki on salliva ja kannustava.”
Canthin tekstit ovat kestäneet aikaa, sillä ne tavoittavat yhdenvertaisuuden ja totuuden arvot. Työteliäisyys yhdistyy empatiaan, se lienee Canthin ja Kuopion hyvän hengen salaisuus. Canth osoitti rajatonta lähimmäisenrakkautta. Jokaisella on mahdollisuus keskittyä oman elämän olosuhteista murehtimisen sijaan toisen ihmisen auttamiseen. Niin kaikki ihmiset saavat ansaitsemansa huolenpidon. Tällä polulla Kuopio kulkee, ja juhlii ylpeänä rohkean suomalaisen naisen elämäntyötä.
Tämä kuuluisa resepti on Minna Canthin omasta käsinkirjoitetusta reseptikirjasta.
2 dl sokeria
2 kananmunaa
4 dl kermaa
6 dl vehnäjauhoja
1 rkl raastettua pomeranssinkuorta
1 tl neilikkaa
1 tl jauhettua inkivääriä
2 tl soodaa
2 dl siirappia
4 rkl sulatettua voita
Vatkaa kerma vaahdoksi. Vatkaa toisessa astiassa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Yhdistä vaahdot varovasti sekoittamalla.
Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää ne ja siirappi taikinaan vuorotellen. Lopuksi lisää sulatettu voi.
Kaada taikina voideltuun, noin kahden litran vuokaan.
Paista ensimmäinen puoli tuntia 175 asteessa ja sen jälkeen vielä puoli tuntia 150 asteessa.
Nauti!
Valokuvauksen juuret Suomessa ulottuvat 1800-luvulle, kun valokuvaus oli vielä nuori taiteenlaji. Valokuvaus levisi nopeasti ympäri maailmaa, ja myös Suomessa perustettiin useita valokuvausstudioita ja kehitettiin paikallisia valokuvaustaitoja. Silloin lyötiin alkutahdit myös kuopiolaiselle valokuvauskulttuurille, joka on vieläkin tänä päivänä monimuotoinen ja monipuolinen.
TEKSTI JESSE KETTUNEN | KUVAT VICTOR BARSO KEVITSCH NANNA HÄNNINEN JA ANTTI KARPPINEN
In My Dreams, 2024 c Antti Karppinen. Tämän kuvan tekemiseen Karppinen käytti neljää eri tekoälyohjelmistoa saadakseen lopputuloksesta juuri halutunlaisen.
Victor Barsokevitsch oli Kuopiossa kuvaamoaan pitänyt valokuvaaja, joka oli 1800–1900lukujen vaihteen tunnetuimpia valokuvaajia Suomessa.
Tunnettu valokuvaaja taltioi
Kuopion ja kuopiolaisuuden juuri niin kuin savolaiseen tyyliin kuuluu, ilman turhaa jäykistelyä.
Kuopiolaisen VBvalokuvakeskuksen näyttelytoimenjohtaja Laura Whiten mukaan Barsokevitschin ateljeessa syntyneet kuvat 1800luvun kuopiolaisista ovat valtakunnallisestikin ainutlaatuisia. “Poseeraukset ja aiheet pitävät sisällään huumoria eikä kuvaustilanteita lähestytty kovin ryppyotsaisesti. Kuvat ovat hy
vinkin kokeellisia verrattuna monen muun paikkakunnan sen ajan ateljee kuvastoon.” White kertoo.
”Kuopiossa on hyvinkin laaja valokuvaaja-skene”
White pohtii myös, että ehkäpä tietynlainen heittäytyminen heijastuu tähänkin päivään. “Kuopiossa uskalletaan kokeilla asioita isossakin mittakaavassa. Victorin aikaan kuvaaja kiipesi kirkon torniin ikuistamaan sen ajan kaupunkikuvaa. Vuonna 2023 tornista avautui hyvin erilainen maisema, kun lähes tuhat alastonta ihmistä asettautui Spencer Tunickin valokuvaan Kuopion kesäyössä.” White muistelee ainutlaatuista tapahtumaa.
How about the future?, 2020 © Nanna Hänninen
Kuopiossa on hyvinkin laaja valokuvaajaskene niin harrastajia kuin ammattilaisia. Siksi VBvalokuvakeskus haluaa nostaa ohjelmistossaan toistuvasti esiin myös kuopiolaisia taiteilijoita. Yksi heistä on valokuvataiteilija Nanna Hänninen, jonka ensimmäinen soolo oli jo vuonna 1996, juurikin VBvalokuvakeskuksessa.
Hännisen mukaan alueella ja sen tarjoamilla mahdollisuuksilla on läpi uran ollut vaikutus hänen taitelijauraansa. “Kuopion kulttuurimyönteisyydellä oli merkitystä varsinkin uran alkuvaiheessa. Sen lisäksi Kuopio näkyy joissain teoksissani, vaikkakin ne ovatkin abstrakteja. Esimerkiksi Kuopion kaupungintalo ja Puijon torni ovat inspiroineet teoksistani, ja ne ovat myös nimetty kyseisten paikkojen mukaan. Tower of Puijo taideteos on myös nähtävissä Tukholmassa ison rakennuksen julkisivussa.” Hänninen kertoo. Hänninen pitää itseään ehdottomasti enemmän kuvan tekijänä kuin kuvan ottajana. Valokuva
taiteilija on aina halunnut tehdä kokeellista valokuvataidetta. “Testaan valokuvamedian rajoja koko ajan. Olen jopa ottanut kuvia ilman kameraa.” Hänninen valottaa.
Toinen kuvaamisesta, kuvankäsittelystä ja rajojen kokeilemisesta tunnettu kuopiolainen on digitaalinen taiteilija Antti Karppinen. Toisin kuin Barsokevitsch, Karppinen ei kuvita todellisuutta.
“En ole dokumentaarinen kuvaaja, vaan kuvitan tarinoita. Tiivistän kuvaan, tai muutamiin kuviin, tarinoita, joiden avulla viesti aukeaa sen näkijälle.” Karppinen kertoo työskentelystään.
Tällä hetkellä Karppinen on yksi tekoälyä hyödyntävien kuvittajien edelläkävijöistä. “Se on erilaista kuin kuvien luominen kameralla eikä tule korvaamaan valokuvaamista, mutta minulle se sopii. Nyt minulla on työkalu, joka luo kuvia haluamastani tilanteesta juuri sellaisena kuin haluan.” Karppinen kertoo.
Elämä & opiskelu
Kuopio on aidosti kansainvälinen kaupunki ja tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia asumiseen, opiskeluun ja liiketoimintaan.
76%
NUORISTA ON TYYTYVÄISIÄ ELÄMÄÄNSÄ
KUOPIOSSA ASUU NOIN 3 200
ULKOMAALAISTA
KUOPIOSSA ASUU NOIN
100
ERI KANSALAISUUTTA
USEISSA KANSAINVÄLISISSÄ LISTAUKSISSA
300
PARHAIMMAN YLIOPISTOKAUPUNGIN JOUKOSSA
32%:LLA
ON KORKEAKOULUTUTKINTO
76%:LLA
ON TOISEN ASTEEN TUTKINTO
25 000
OPISKELIJAA
1 000
ULKOMAALAISTA OPISKELIJAA
ENITEN MÖKKEJÄ SUOMESSA
10 800
ISOIMPIEN KUNTIEN ONNELLISIMMAT ASUKKAAT
TOP 3
MUUTTOLIIKE SUOMESSA
KORKEINTAAN
10
MINUUTTIA JOKAISELTA ULKO-OVELTA LÄHIMPÄÄN ULKOKUNTOILUPAIKKAAN
77%
VÄESTÖSTÄ ELÄÄ KAUPUNKIALUEELLA JA
23%
MAASEUDULLA
Millaisista tapahtumista sinä saat virtaa? Viihdytkö ihmisvilinässä herkkuja maistellen tai suosikkiartistia fanittaen? Vai metsässä kuullen vain oman askelluksen ja tuulen ikikuusten latvoissa? Kuopiossa onnistuvat molemmat.
TEKSTI MARJAANA ANTTILA | KUVAT WILLE MARKKANEN, TOUHO HÄKKINEN JA EVE TUPPURAINEN
Kuntorastit on hyvä tapa tutustua paikallisiin.
Erilaiset tapahtumat ovat Kuopion tärkeä vetovoimatekijä. Ne rakentavat yhteisöllisyyttä eikä olekaan ihme, että ItäSuomen onnellisimmat asukkaat löytyvät näiltä seuduilta.
Kuopion torilla ja keskustan liepeillä tapahtuu ympäri vuoden. Tarjontaa riittää niin kulttuurin ystäville, atleeteille kuin ruokafanaatikoillekin.
“Tapahtumat tuovat ihmisten arkeen hyvää mieltä, yhteisöllisyyttä ja elämyksellisyyttä. Ne ovat syy kokoontua yhteen, tavata ystäviä ja törmätä uusiin tuttavuuksiin”, kuvaa Kuopion Keskus ry:n toiminnanjohtaja Tilla Martikainen.
Kuopiolaista yhteisöllisyyttä luovat tapahtumat, jotka toteutetaan yhdessä paikallisella yhteistyöllä aikaa
ja vaivaa säästämättä. Pääsymaksullisten tapahtumien lisäksi tarjolla on paljon ilmaistapahtumia.
Tillan sydämessä Joulutorilla on erityinen paikka.
”Kuopion torilla ja keskustan liepeillä tapahtuu ympäri vuoden.”
“Olen hyvin vahvasti jouluihminen ja aloitan joulufiilistelyn jo heti lokakuusta. Upean Joulutorin valaistus, kauniit valoteokset ja jouluinen tunnelma ihastuttavat joka vuosi.”
Haluaisitko sittenkin metsään? Kuopion Suunnistajien puheenjohtaja Jaana Turunen kutsuu osallistumaan kaikille avoimille kuntorasteille torstaiiltaisin. Ulkomaalaisille ja vierailijoille on ollut ihmeellinen asia, että kuka tahansa pääsee helposti suunnistamaan.
“Ensikertalainen voi valita lyhimmän radan, jonka pituus on noin kilometri ja rastit ovat helposti löydettävissä paikoissa. Kokemuksen ja kunnon myötä voi siirtyä haastavampiin ratoihin.”
Kuntorastit on hyvä tapa tutustua paikallisiin, joista monet osallistuvat
Sukella kuopiolaisiin tapahtumiin:
24.–25.2.2024
Maastohiihdon Suomen Cup
23.–24.3.2024
40. Finland Ice Marathon, Kuopion matkustajasatama
3.–4.4.2024
Tahko Ski Lift Pitch
24.–25.5.2024
Osuma Weekend
13.–15.6.2024
Kuopion Komediafestivaali
12.–18.6.2024
Kuopio Tanssii ja Soi
28.–29.6.
Tahko Mountain Bike, Tahko
28.6–6.7.2024
Kuopio Wine Festival
13.7.2024
Kuopio Swimrun, Neulamäki, Kuopio
25.–27.7.2024
Kuopio Rock
9.–10.8. 2024
Hoodfest
10.–25.8.2024
Meidän Kuopio -festivaali: Satoa-ruokafestivaali, Elonkorjuujuhla, Taiteiden yö
10.–15.9.2024
ANTI Contemporary Art Festival
17.11.2024
Kuopio250 juhlavuosi käynnistyy
Joulukuussa 2024
Kuopion Joulutori
kuntorasteille perheittäin. Suomalaisille epätyypilliseen tapaan maalissa osallistujat käyvät juttusille toisten kanssa ja ruotivat niin omaa suoritustaan kuin ratamestarin onnistumista.
Metsään eksymistä ei kuntorasteilla tarvitse pelätä. Yhtä aikaa on liikkeellä paljon muitakin, joilta voi kysyä apua, ja järjestäjät varmistavat, että jokainen osallistuja tulee pois metsästä.
Jaanan omiin suunnistuksen huippuhetkiin kuuluvat ihmisten lisäksi sienet.
“Olin kuntorasteilla sadekelissä ja lapoin kartan suojamuovin täyteen mustatorvisieniä sekä kantarelleja. Kastunut kartta meni kahtia, mutta
löysin rastit ja vieraassa maastossa maaliinkin. Sienisaalis oli viisi litraa!”
Samoihin metsiin maailman huippusuunnistajien kanssa pääsee syksyllä Nilsiässä, kun Lastukoskella järjestetään suunnistuksen Maailmancupin päätöskisa. Vuonna 2025 Kuopiossa järjestetään MMkisat, joihin voi osallistua katsojana, vapaaehtoisena tai avoimen sarjan suunnistajana.
Jos suunnistus tuntuu liian kesyltä, voi pukea päälleen märkäpuvun ja jalkaan ohuet, pitäväpohjaiset kengät.
Swimrunissa yhdistyvät seikkailu, luonnossa liikkuminen sekä itsensä ylittäminen.
Ensin mennään polulla, vesistön kohdalla uidaan yli ja rannasta matka jatketaan taas pitkin polkuja. Sellaista on swimrun.
Kuopion Swimrunin Sampo Hyppölää harrastuksessa kiehtoo mahdollisuus yhdistää seikkailu, luonnossa liikkuminen ja itsensä ylittäminen.
Kesällä swimrunkisat tuovat paikalle noin 80 harrastajaa eri puolilta Suo
TEKSTI TIIA HAKOLAMPI | WWW.KUOPIO250.FI
Kuopiossa juhlitaan ylpeydellä kaupungin 250vuotista taivalta vuonna 2025! Juhlavuosi käynnistyy marraskuusta 2024 tarjoten ainutlaatuisen mahdollisuuden kaupunkilaisille, erilaisille toimijoille ja yrityksille osallistua yhteisen juhlan rakentamiseen. Kuopio täyttää virallisesti 250 vuotta 17.11.2025.
Juhlavuoden tavoitteena on tehdä siitä kaikkien kaupunkilaisten yh
teinen kokemus, joka näkyy kaupungin kaduilla, lähiöissä ja maaseudulla monipuolisena tapahtumatarjontana. Juhla koskettaa kaikkia ikäryhmiä, mutta erityistä huomiota kiinnitetään lapsiin ja nuoriin.
Tapahtumien lisäksi juhlavuoden toivotaan jättävän jälkeensä myös jotain pysyvää ja konkreettista tuleville sukupolville. Kuopion kaupungin 250vuotisjuhla ei ole vain
mea Neulamäen metsiin ja vesistöihin. Maasto on kuin tehty swimrunia varten!
Sampo suosittelee aloittajille kurssia, jossa ohjatusti juostaan ja uidaan lyhyitä osuuksia.
“Kuopiossa swimrun onnistuu helposti. Kaikkialla metsissä on valmiita polkuja, ja vapaita rantoja löytyy eri puolilta kaupunkia.”
tapahtumasarja, vaan mahdollisuus kaikille osallistua, vaikuttaa ja luoda yhdessä jotain ainutlaatuista.
Juhlavuoden ohjelma rakennetaan yhteistyössä erilaisten toimijoiden, yritysten, yhteisöjen ja kaupunkilaisten kanssa. Juhlavuosi kutsuu kaupunkilaisia yhteisöllisyyden äärelle, juhlimaan menneisyyttä, elämään nykyhetkessä ja rakentamaan yhdessä tulevaisuutta. Se on tilaisuus luoda muistoja, jotka kantavat vielä seuraaville sukupolville asti.
Kuopiossa sijaitsee valtakunnallisella tasolla omaleimainen ja korkealaatuinen tanssitaiteen keskittymä. Kaupungissa järjestetään vuosittain pohjoismaiden suurin tanssitapahtuma, ja lisäksi siellä on myös erinomaiset mahdollisuudet harrastaa tanssia tai jopa tehdä siitä itselleen ammatti.
TEKSTI SUVI NOPANEN
KUVAT
Kuopiota on pidetty Suomen tanssin pääkaupunkina jo pitkään. Tanssitaiteen ympärille rakentuneen Kuopio Tanssii ja Soi festivaalin toiminnanjohtaja Salima Peippo pohtii, että kaupungin kehittyminen tanssikaupungiksi voikin juontaa juurensa festivaalin synnystä, ja sen suosio on vahvistanut Kuopion tanssiskeneä entisestään.
“Festarin menestyksen salaisuus on se, että tanssi kuuluu kaikille, eikä yhtä oikeaa tapaa tanssia ole olemassa. Festari on tavallaan myötävaikuttanut monen tanssiin liittyvän asian kehitykseen Kuopiossa.”
Kuopio Tanssii ja Soi festivaalilla on pitkät perinteet. Se perustettiin vuonna 1969, kun kaupunkiin haluttiin järjestää kansainvälisesti
huomiota herättävä kesätapahtuma. Nykyisin festivaali on pohjoismaiden suurin, tunnetuin ja vanhin tanssitapahtuma. Vuosittain siellä vierailee kymmeniätuhansia ihmisiä.
”Tanssi kuuluu kaikille, eikä yhtä oikeaa tapaa tanssia ole olemassa.”
Festivaalin ohella tanssi on vahvasti edustettuna Kuopiossa ympäri vuoden. Kaupungissa toimii Tanssiteatteri Minimi, joka on ItäSuomen ainoa valtionosuuden piirissä toimiva ammatillinen tanssiteatteri. Lisäksi Kuopiosta löytyy ItäSuomen
tanssin aluekeskus ITAK, joka juhlii vuonna 2024 20vuotista taivaltaan. ITAK edistää tanssitaiteen saatavuutta ja saavutettavutta, sekä luo edellytyksiä alueen tanssin ammattilaisten toiminnalle. Kuopiossa Savonian ammattikorkeakoulussa voi opiskella tanssiopettajaksi.
KOKONAISVALTAISESTI
Tanssi on merkittävä satsaus hyvinvointiin, sillä sen on todistettu olevan yksi parhaista liikuntamuodoista terveyden edistämisessä. Se muun muassa parantaa mielialaa ja vähentää stressiä. Tanssi on myös sosiaalinen laji, sillä se yhdistää ihmisiä,
Company Il Posto Vertical Dance: Skyline. Italialainen vertikaalitanssiryhmä tanssi Puijon Tornin seinämää vasten kesällä 2023.
Torin ohjelma on suosittu ja perinteikäs osa Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalia.
rakentaa vuorovaikutusta, voimaannuttaa ja lisää empatian kokemusta.
“Varsinkin näinä erilaisten kriisien aikoina empatiakyvyn vahvistaminen on tärkeää esimerkiksi yhteisöllisyyden säilyttämisen kannalta”, ITAK:n toiminnanjohtaja Eeva Eloranta toteaa.
Tanssi on koko elämänkaaren mittainen laji, ja Kuopiossa tämä seikka on huomioitu tanssiharrastusten tarjonnassa. Kursseja on laidasta laitaan ja lajista toiseen, aina pyörätuolitanssista katutanssiin ja balettiin. Kursseja on niin taaperoille kuin aikuisena lajista innostuneille, joten koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Elämä voi olla yhtä tanssia!
Osallistu tanssin opetukseen Kuopiossa!
KUOPION KONSERVATORIO tarjoaa taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta tanssissa sekä avoimen konservatorion tanssiopintoja. kuopionkonservatorio.fi
KUOPION TAIDEOPISTO toteuttaa tanssin laajan sekä yleisen oppimäärän mukaista opetusta, ja opiskella voi itselleen sopivalla tasolla ja tuntimäärällä. kuopiontaideopisto.fi
KUOPION TANSSISTUDIO tarjoaa tanssin taiteenopetuksen laajan sekä yleisen oppimäärän mukaista opetusta joko harrastuspohjalle tai ammatin tavoitteluun. kuopiontanssistudio.fi
Rauhan ja ilon keidas, suojassa nykyelämän vilinältä ja hälinältä
TEKSTI EUGENE TZIGANE
KUVA SAMPO JAAKKOLA
Nykyajan teknologian aikakaudella älypuhelinten ja erityisesti sosiaalisen median jatkuva läsnäolo voi luoda elämään valtavasti hälinää ja kiirettä. Tästä syystä on tärkeämpää kuin koskaan löytää tila, jossa voi rauhoittua sekä löytää lohtua ja iloa. Mistä sitten voimme löytää tämän paikan, jossa voimme olla läsnä sekä itsellemme että muille? Onneksi meille pohjoissavolaisille tätä kaikkea tarjoaa Kuopion Musiikkikeskus ja Kuopion kaupunginorkesteri.
Mutta ennen kuin ryntäät paikalle kuuntelemaan ”nättiä musiikkia”, meidän on varoitettava sinua. Meillä Kuopion kaupunginorkesterissa asiat tehdään hieman eri tavalla!
Mistä sitten voimme löytää tämän paikan, jossa voimme olla läsnä sekä itsellemme että muille?
Vaikka useimmat ”klassisen” musiikin esitykset ovatkin kauniita, ne ovat joskus menettäneet terävyytensä, välittömyytensä ja elinvoimansa. Tavoitellessaan täydellisyyttä ja tasapainoa ne ovat muuttuneet ennustettaviksi. Niistä puuttuu inhimillisyys ja luonteikas, taiteellinen epätäydellisyys.
Juuri tämän vuoksi me Kuopion kaupunginorkesterilla pyrimme jatkuvasti vapautumaan näistä algoritmin kahleista. Tämä täydellisyyden
ja ihmiskokemuksen mekanisoinnin hylkääminen juontaa juurensa romantiikan aikakauden ihanteista. Kuopiossa sitä kutsutaan nimellä ”Romantic Rebellion” (suom. romanttinen kapina). Me omaksumme taiteen ylevän voiman ja sen kyvyn ylittää arjen. Inspiroidumme luonnosta ja uskomme hengelliseen tarpeeseen kokea taidemusiikkia yhteisöllisesti. Se antaa meille mahdollisuuden nähdä elämää muiden silmin, ruokkii ymmärrystämme ja muistuttaa meitä jaetusta inhimillisyydestämme. Ytimeltään ”klassinen” musiikki ei ole vain viihdettä. Se on sielun ravintoa. Näin ollen toivotamme teidät tervetulleeksi Kuopion
Musiikkikeskukseen jakamaan kaunista, elämää vahvistavaa musiikkia Kuopion kaupunginorkesterin kanssa. Aivan kuten Kuopion kaupungissa, me Kuopion kaupunginorkesterissa jaamme intohimon elämää, hetkessä elämistä, yhteistyötä ja yhteydessä olemista kohtaan. Toivomme, että konserttimme voivat olla teille rauhan tyyssija nykyelämän melun keskellä. Ehkä ne voivat jopa antaa teille tunteen vapautumisesta, ilosta tai rauhasta.
Eugene Tzigane
Ylikapellimerstari & taiteellinen johtaja Kuopion kaupunginorkesteri
Kokonaisturvallisuus
Itäisen Suomen visiotyöryhmän raportissa yhtenä alueen elinvoimaa vahvistavana toimenpiteenä nimetään kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen perustaminen Itä-Suomeen.
Kuopio on valmis ottamaan vastuun valmistelun liikkeelle saattamisesta ja tarjoamaan Suomelle vahvaa osaamista kokonaisturvallisuuden kehittämisestä.
Kokonaisturvallisuus on suomalaista varautumista ja yhteistoimintaa, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Varautumisen tavoitteena on turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja varmistaa niiden toimintakyky normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Mikäli itäisen Suomen visiotyöryhmän esittämä kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus perustettaisiin Kuopioon, se toisi elinvoimaa koko ItäSuomeen ja vahvistaisi alueen turvallisuutta. Sisältönsä kautta keskus parantaisi koko Suomen varautumista ja turvallisuutta. Se myös tuottaisi valtakunnallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja koulutusta kokonaisturvallisuuden eri osaalueista.
tason kannalta merkittävistä kokonaisturvallisuus ja huoltovarmuusasioista, Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti arvioi.
Suomen kannalta elintärkeät toiminnot on jaoteltu yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa seitsemään eri osaalueeseen. Kuopiossa on poikkeuksellisen vahvaa osaamista niistä monelta. Esimerkiksi useat oppilaitokset tekevät kokonaisturvallisuuteen liittyvää tutkimustyötä yhdessä ja erikseen.
Yksi keskeinen valtakunnallinenkin toimija Kuopiossa on Pelastusopisto, joka kouluttaa turvallisuuden ammattilaisia. Pelastusopisto on lisäksi ainoa oppilaitos Suomessa, jolla on lain suoma mandaatti tarjota varautumiskoulutusta.
– Meillä on tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaa, josta saadut havainnot ja tutkimustulokset pystymme suoraan hyödyntämään siirtämällä ne opetukseemme, Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen sanoo.
Useat oppilaitokset tekevät kokonaisturvallisuuteen liittyvää tutkimustyötä.
Perinteisen koulutuksen lisäksi Pelastusopistolla voidaan järjestää esimerkiksi harjoituksia siitä, miten eri toimintamallit toimivat käytännössä. Keskeistä osaamiskeskuksen kannalta on Pelastusopiston valtakunnallinen rooli, joka tukee alueellista ajattelua ja toisin päin.
– Kokonaisuudesta olisi mahdollista luoda kansainvälinen vientituote, jos niin halutaan. Maailmanluokan osaamiskeskuksemme voisi tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa Nato ja EU
Kuopiossa on eri oppilaitosten lisäksi myös tutkimus ja asiantuntijaorganisaatioita, jotka voivat tukea osaamiskeskuksen toimintaa. Niitä ovat muiden muassa Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Ilmatieteenlaitos, jotka tuottavat tietoa huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden kannalta merkittäviltä osaalueilta. Alueellamme on Karjalan lennosto, ja tiivistä viranomaisyhteistyötä.
Henkinen kriisinkestävyys
Väestön toimintakyky ja palvelut
Talous, infrastruktuuri, huoltovarmuus
Kansainvälinen ja EU-toiminta
Soile Lahti on perustanut kokonaisturvallisuusosaamiskeskusta valmistelevan työryhmän, johon on kutsuttu henkilöitä eri organisaatioista jäseniksi. Työryhmä hahmottelee parhaillaan osaamiskeskuksen mahdollista toimintamallia ja yhteiskunnallista tarinaa.
Puolustuskyky
Sisäinen turvallisuus
− Eli käytännössä sitä, mihin yhteiskunnalliseen ongelmaan keskus vastaa, miten se toimisi ja mitkä olisivat seuraavat askeleet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Haluamme viedä asian lähemmäs konkretiaa ja tehdä pohjatyön kuntoon, Lahti kertoo.
Keskus toisi vetovoimaa alueelle – niin Kuopioon kuin laajemminkin ItäSuomeen. Tarkoitus ei ole koota vain oman alueen osaamista yhteen, vaan kumppanuuteen kutsutaan toimijoita myös muualta Suomesta.
Lähde: Turvallisuuskomitea / Elintärkeät toiminnot
PohjoisSavon liiton kokonaisturvallisuuden hanke ja Kuopion kaupunkiin mahdollisesti sijoittuva osaamiskeskus tukevat toisiaan ja ovat lähtöisin itäisen Suomen vision konkreettisista toimenpideehdotuksista. PohjoisSavon liiton kokonaisturvallisuuden hankkeeseen on saatu korvamerkittyä rahoitusta työ ja elinkeinoministeriöltä.
– Erilaiset turvallisuuteen liittyvät kysymykset yhdistyvät hankkeessa eri elinkeinojen ja oppi
laitosten kautta, maakuntahallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen PohjoisSavon liitosta kertoo.
Kehittämisessä korostuu elinkeinopolitiikan näkökulma ja lähtökohtana toimivat PohjoisSavon kärkialat sekä jo toiminnassa olevat klusterit. Kokkonen näkee, että esimerkiksi maakunnan ruokaturvallisuudella ja vesiosaamisella on välitön yhteys kokonaisturvallisuuteen.
Savilahden alueelle valmistuu uniikki kallioluola, joka kätkee sisäänsä liikunta- ja tapahtumakeskuksen sekä väestösuojan.
Luolan on määrä avautua käyttäjille loppukesästä 2024.
Entiseen puolustusvoimien varikkoluolaan rakennettava liikunta ja tapahtumakeskus ja väestösuoja on poikkeuksellinen kansainvälisessäkin mittakaavassa. Yhtä suurta keskusta ei Suomessa ja mahdollisesti koko Pohjoismaissa ole kallion sisään rakennettu. Näin suuren Luolan rakentaminen asettaa kalliorakennustekniikalle ja louhintatyölle omat vaatimuksensa.
– Ylipäätään siihen ei ole valmiita ratkaisuja, että kallion sisään rakennetaan liikuntatilat ja ne sovitetaan
yhteen väestösuojan kanssa, Kuopion Tilapalveluiden rakennuttajapäällikkö Marko Väätäinen sanoo.
Kriisiaikana Luola toimii väestösuojana käytännössä koko Savilahdelle. Väestösuojana se on jykevämpi ja suojausluokaltaan parempi perinteiseen väestösuojaan verrattuna. Sen päällä ja sivuilla on vähimmillään 15–20 metriä verran kalliota. Myös räjähdyspainetta ottavat seinät ovat
tuplasti paksummat normaaliin verrattuna.
– Kuopion ystävyyskaupungin, Minneapolisin, edustajat osallistuivat Luolan harjannostajaisiin ja totesivat, että sen rakentamisesta voisi viedä heillekin tietoa turvallisuuteen liittyen, Väätäinen kertoo.
Luola nivoo yhteen liikunnan, hyvinvoinnin, erilaiset tapahtumat ja kokonaisturvallisuuden. Se ilmentää siten yhteisöllisyyttä, joka on koko Savilahden ydin.
Talent First -toiminnan avulla tiivistetään pohjoissavolaisten toimijoiden välistä yhteistyötä osaajien houkuttelemiseksi alueelle.
Yhteistyön tavoitteena on toimia yhteisten tavoitteiden äärellä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Työvoimapula on ollut jo pitkään otsikoissa, ja viimeisimpien tutkimusten mukaan tilanne ei ole lähivuosina parantumassa. Tästä voi seurata Suomen eri alueiden välistä kilpailua osaajista. PohjoisSavon vahvuus on, että täällä vallitsee yritysten, kuntaorganisaatioiden ja oppilaitosten kesken yhdessä tekemisen kulttuuri, välittömyys ja helppous verkostoitua.
Talent First toiminnan tahtotila on luoda PohjoisSavon alueesta osaajan näkökulmasta koko elämän kirjon huomioiden vetovoimainen, mielenkiintoinen ja täynnä mahdollisuuksia oleva.
Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula AikioTallgren on hyvillään siitä, että huomion keskiöön on nostettu potentiaalisen muuttajan lisäksi hänen perheensä tarpeet.
alueen kuntien tarjontaa. AikioTallgren arvioi, että PohjoisSavolla ei ole hätää vetovoimatekijöidensä suhteen.
– Täällä on saatavilla englanninkielistä perusopetusta, eri tasoista koulutusta, monipuolisia uramahdollisuuksia ja monen kansainvälisen muuttajan arvostama julkinen terveydenhuolto, jota alueelle sijoittuvat yrityksetkin osaavat arvostaa.
Pehmeiden arvojen lisäksi Talent First toiminnassa keskitytään alueellisen osaamisen ja työelämän mahdollisuuksien esiintuomiseen. PohjoisSavon kärkitoimialojen ja osaajien tarpeiden kohtaaminen, yritysten kasvuedellytysten parantaminen ja alueellinen veto ja pitovoima ovat tärkeitä teemoja.
PohjoisSavon kärkitoimialat (niin kutsutut osaamisscenet) kuvaavat hyvin alueen monipuolista elinkeinopohjaa ja sen vahvuuksia. PohjoisSavossa kärkialoja on useita, ja ensimmäiset sceneverkostot luodaan niiden osaamisalojen ympärille, missä osaajia erityisesti tarvitaan. Näitä ovat terveysteknologia, hyvinvointi ja lääkeala, ICT, teknologiateollisuus, matkailusektori sekä turvallisuus.
”Talent First -toiminnan avulla houkuttelemme alueelle osaajia, joilla on mahdollisuus löytää täältä henkinen kotinsa.”
– Monipuoliset uramahdollisuudet ja henkilökohtaista elämää tukevat palvelut, kuten harrastukset ja terveydenhuolto, luovat sen kokonaisuuden, jonka ansiosta osaaja perheineen viihtyy PohjoisSavossa, AikioTallgren toteaa.
Yhteistoiminnan myötä PohjoisSavossa keskitytään entistä enemmän siihen, miten oman kunnan ylivoimaisuustekijät täydentävät muiden
– Ne mahdollistavat erilaisia urapolkuja. Esimerkiksi teknologiaalalla voi siirtyä pienemmistä yrityksistä suurempiin. Tai työskennellä terveys, hyvinvointi ja lääkealalla joko aloittavassa tai isossa, kansainvälisessä yrityksessä, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen sanoo.
PohjoisSavossa on useita mahdollisuuksia sijoittua kansainväliseen yritykseen töihin, jos haluaa kansainväliselle uralle. Niiden kautta voi työskennellä ulkomailla ja halutessaan
palata takaisin. Täällä pystyy olemaan osa kansainvälisyyttä, jos niin tahtoo.
PohjoisSavossa on useita monikansallisia yrityksiä, joissa on omat kulttuuriset vivahteet. Kaikki yhteistyöhön osallistuvat tahot vaihtavat parhai
ta käytäntöjä siitä, miten kansainvälisten osaajien kynnystä saapua tänne voidaan madaltaa.
Kansainväliset talentit halutaan saada tuntemaan itsensä hyväksytyiksi, osaksi yhteisöä ja tuntemaan alueen kodikseen, koska koti on siellä missä sydänkin on. Kaikkien elämän osaalueiden pitää toimia.
– Talent First toiminnan avulla houkuttelemme alueelle osaajia, joilla on mahdollisuus löytää täältä henkinen kotinsa. Se on tärkeää, miten tulija integroituu Savoon perheineen ja muodostaa täällä yhteisöjä, Savolainen muistuttaa.
Savolaisen mukaan uusien tulokkaiden vastaanotto on lämmintä ja huomioonottavaa PohjoisSavossa. Uusia tulijoita autetaan ja ihmiset saa helposti kiinni.
– Taustalla ei ole väliä, vaan sillä, että henkilö tuntee itsensä tervetulleeksi ja on yhdenvertainen muiden kanssa.
Tämä artikkeli on yksi Talent Firstin (Pohjois-Savon osaajavetovoimamalli - yhteistyöllä vaikuttavuutta -hankkeen) puitteissa toteutetuista toimenpiteistä. Hanke on Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Pohjois-Savon ESR+) ja Euroopan unionin sekä 13 pohjoissavolaisen yhteistyökumppanin rahoittama hanke (1.9.2023–31.8.2025).
Lisätietoja hankkeesta: Projektipäällikkö Reetta Airaksinen, reetta.airaksinen@kuopio.fi, ja 4/2024 www.talentfirst.fi
• Talent First on hankkeen brändi yhteistyöhön, toimintaan ja toimenpiteisiin
• Keskeisimpänä tavoitteena on saada alueelle uusia osaajia ja työvoimaa edistämällä alueellista veto- ja pitovoimaa.
• Toiminnan ydin on yhteistyössä. Hankkeen aikana rakennetaan mm. yhteistoimintamalli ja työkaluja alueen toimijoiden käyttöön.
• Tehdään tiivistä yhteistyötä Pohjois-Savon alueen yritystoimijoiden, oppilaitosten ja alueellisten hankkeiden sekä kuntakumppanien kanssa. Kumppaneita yhteensä 13.
• Lähtökohtana toimenpiteille on osaajien ja kärkiosaamisen näkökulmat.
• Hankkeen päätoteuttajana ja hallinnoijana toimii Kuopion kaupunki.
• Hankeaika 1.9.2023–31.8.2025. Toiminta jatkuu hankkeen jälkeen.
• Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Angelika Krieger muutti perheineen Isosta-Britanniasta Kuopioon vuonna 2023. Hänen miehelleen tarjottiin upeaa tilaisuutta työskennellä huipputeknologian biotekniikan alalla. Nyt koko perhe on nauttinut elämästä Suomen järviseudun sydämessä.
Angelika Krieger on todella iloisesti yllättynyt Kuopion tarjoamista loistavista vapaaajan mahdollisuuksista ja arvostaa investointeja, joita kaupungissa tehdään asukkaidensa hyväksi. Kuopio todellakin pyrkii olemaan hyvän elämän pääkaupunki!
Yhteisö on mukava ja lapsiystävällinen. Meille merkitsee paljon, että Kuopio on kokonaisuudessaan erittäin turvallinen. Arvostamme puhdasta luontoa ja nautimme ulkoilusta. Nautimme myös ruokaelämyksistä, ja on hienoa huomata, että ravintoloissa on usein lapsille oma alue leikkimistä varten. Se on ainutlaatuista verrattuna muihin maihin.
Olen myös erittäin kiinnostunut suomalaisesta kulttuurista. Vaikka emme ole viettäneet vielä paljoa aikaa Suomessa, olen jo oppinut paljon
suomalaisesta historiasta.
Ne ovat erinomaisia. Mieheni, poikamme ja minä rakastamme ulkoilua. Olemme jo saaneet nauttia monista asioista, kuten järvissä uimisesta kesällä ja maastopyöräilystä metsissä.
Odotamme myös innolla uusia asioita, esimerkiksi hiihtämistä talvella, kun Kallavesi jäätyy. Lisäksi nautimme retkeilystä ja arvostamme sen vuoksi suomalaista koskematonta luontoa.
Olemme saaneet paljon ikimuistoisia kokemuksia tähän mennessä. Suosikkipyöräreittimme kulkee Kallaveden eteläosan ympäri. Maisemat
Kuopio todellakin pyrkii olemaan hyvän elämän pääkaupunki!
matkan varrella ovat kauniita, ja lauttamatka Puutossalmella on kohokohta joka kerta.
Poikamme rakastaa Muumijääluolaa ja Kuopion eläinpuistoa Vehmasmäessä. Lisäksi odotamme innolla, että pääsemme tutustumaan KuopioTahkon ympärivuotisesti tarjoamiin urheilumahdollisuuksiin.
Uskon, että Suomi on matkakohteena monien ihmisten toivelistan kärjessä. Maa on vierailun arvoinen ja toivon, että yhä useammalle paljastuu, millainen kätketty aarre Suomi on. Henkilökohtaisesti haluaisin myös oppia lisää suomalaisesta sisusta.
Kuopio panostaa aktiivisesti ystävyyskaupunkitoimintaan ja yhteistyö onkin nyt arvokkaampaa kuin koskaan. Viime vuosina Kuopion kaupunki on keskittynyt erityisesti pohjoismaiseen verkostoon
Ruotsin Jönköpingin, Norjan Bodøn sekä Tanskan Svendborgin kanssa. Pohjoismaisen yhteistyön ydin ovat yhteiset arvot; sananvapaus, demokratia, tasa-arvo, vastuullisuus ja kestävyys.
”Tällä hetkellä tavoitteena on vahvistaa erityisesti asukkaiden hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen eri osaalueita”, kertoo Kuopion kaupungin ystävyyskaupunkitoiminnan yhteyshenkilö Pirjo Kolari. ”Keskiössä ovat esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointi ja osallisuus, osaaminen ja elinkeinoelämä sekä taide ja kulttuuri.”
Pitkään keskeisessä asemassa ovat olleet kulttuuri ja nuorisovaihto sekä kielikurssit. Nykyään nuoria halutaan osallistaa yhä enemmän myös suunnittelussa ja viestinnässä. Tätä on toteutettu käytännössä mm. videoiden ja somesisältöjen tuotannossa. ”Ihmisten kohtaaminen ja toisiin kult
tuureihin tutustuminen on aina ollut lähtökohta yhteistyölle. Nykyään mahdollisuuksia on aiempaa enem
Ystävyyskaupunkitoiminnan historia juontaa juurensa yli 80 vuoden taakse.
män esimerkiksi videopuheluiden myötä”, lisää Pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaava Johanna Liukkonen.
Ystävyyskaupunkitoiminnan historia juontaa juurensa yli 80 vuoden taakse, kun yhteistyösopimus Jönköpingin kanssa solmittiin talvisodan aikana vuonna 1940. ”Tavoitteena on ollut alusta asti luoda yhteys kansalaisten välille. Meille on tärkeää, että puolustamme yhdessä länsimaista demokratiaa ja hyvinvointivaltiota”, tiivistää Kuopion kaupungin markkinointijohtaja Kirsi Soininen.
Viime vuosina Kuopio on tiivistänyt yhteistyötä Pohjoismaiden lisäksi Yhdysvaltoihin Minneapolisiin. Kaupungit vierailivat toistensa luona vuonna 2023 juhlien jo 50 vuotta jatkunutta ystävyyskaupunkitoimintaa.
Vesi yhdistää meitä. Se ravitsee, palvelee ja sitoo teollisuuttamme, sosiaalisia rakenteitamme ja hyvinvointiamme. Kun siirrämme katseemme kauemmas kauniista Kuopiostamme, ajatuksiimme nousevat samanlaiset arvot omaavat ystävämme; Tanskan Svendborg, Norjan Bodø ja Ruotsin Jönköping.
Kuopiossa ymmärretään, että rakentamalla siltoja samanhenkisten alueiden välille, syntyy moninaisen kulttuurin, kokemusten ja asiantuntemuksen rikkaus.
Tämä ei ainoastaan anna meille mahdollisuutta lisätä mukaan omaa ainutlaatuista näkökulmaamme, vaan auttaa meitä myös heijastamaan yhteisiä pohjoismaisia näkemyksiämme tasaarvosta ja luottamuksesta laajemmalle maailmassa.
ja asiantuntijayhteistyön teemoihin. Joten sukeltakaamme syvemmälle. Aloitetaan Svendborgista. Tiesit kö, että useiden vuosien ajan siellä on testattu verinäytteiden ja lääkintätarvikkeiden kuljetusta Fynin saa rella Odensen, Svendborgin ja Ærøn välillä? Se on vaatinut yhteistyötä EteläTanskan yliopiston, Odensen droneekosysteemin, sairaaloiden ja terveydenhuollon viranomaisten, lii kenteenohjauksen sekä pelastus palveluiden kaupallisten toimijoiden (Falck) välillä.
Voimme oppia paljon pohjoismaisilta ystäviltämme.
Tämä mahdollistaa meille pääsyn maailmanlaajuisiin liiketoiminta, teknologia, tiede ja kulttuuripiireihin. Kun yhdistämme Kuopion kukoistavat kyvyt pohjoismaisiin sisarkaupunkeihimme, avaamme PohjoisSavon isoille mahdollisuuksille.
Voimme oppia paljon pohjoismaisilta ystäviltämme. Voimme myös osallistua toisiinsa kietoutuviin hyvinvoinnin, kestävän kehityksen
Pohditaanpa sitä lisää. Millaista etua Kuopio voisi saavuttaa samanlaisella lähestymistavalla?
Yhdistämällä robotiikkaa, tekoälyä ja erilaisia organisaatioita ratkaisemaan hajautetun terveydenhuollon haasteita. Ja ehkä lisäämällä muutamia lisäpalveluita. Nämä dronet voitaisiin valjastaa moniin tarkoituksiin. Millaisia muita innovaatioita tällaiset hankkeet voisivat lisätä Kuopion alueella?
Sitten lennetään luoteeseen kauniiseen Bodøn kaupunkiin, joka on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2024. Täällä yhdistetään monimutkaisia projekteja, kuten uuden lentokentän ja tulevaisuuden sataman rakentaminen sekä kokeiluprojektit
tarjota Kuopion alueelta, ja miten voi simme hyötyä Bodøn kestävistä infrastruktuurihankkeista?
Seuraava pysäkki on historiallinen kaupankeskus, suuri Jönköpingin kaupunki, joka sijaitsee Vätternin etelärannalla. Täällä laadukkaat ruoat yhdistyvät vuosisatojen teolliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, hyödyntäen sekä sen paikallista monimuotoista kulttuuria että myös sen läheisyyttä Ruotsin itä, länsi ja eteläosiin. Nyt olemme takaisin Kuopion alueella. Hyödyntämällä yhteistyötä pohjoismaisten sisarkaupunkiemme kanssa, voimme nopeuttaa kestävän kehityksen tavoitteidemme saavuttamista, edistää hyvinvointia ja ehkäpä tehdä myös hieman bisnestä!
Patrick Halford
Kuopiolainen yrittäjä, puhuja ja kirjailija
Ympäröivä yhteisö
mahdollistaa kiinnostavat kokeilut Savilahdessa
Yhteistyö mahdollistaa tulevaisuuden kaupunginosan rakentamisen ja luo vaikuttavuutta. Savilahdessa saadaan aikaan asioita, joita yksikään toimija ei yksin pystyisi tekemään Tätä toimintaa halutaan entisestään tiivistää.
TEKSTI MINNA AKIOLA
KUVAT VICENTE SERRA, AKSELI MURAJA, TIINA KILVENSALMI JA OHMIO
Yhteisötaideteoksen tarkoituksena on korostaa yhteistyön ja ryhmässä toimimisen luomaa iloa ja toimia muistutuksena tuleville opiskelijoille, tieteentekijöille ja kaupunkilaisille siitä, mitä yhteistyöllä voidaan saavuttaa.
Yksi esimerkki Savilahden yhteisöllisyydestä ja kokeilevasta toimintatavasta on käynnissä oleva robottibussipilotti, jonka toteutus ei olisi ollut mahdollinen, ellei Kuopion kaupungilla olisi hyvä yhteistyö ItäSuomen yliopiston, Suomen yliopistokiinteistöjen ja KPY Novapoliksen kanssa, joiden tonteilla robottibussi kulkee. Lisäksi alueella sijaitsevassa Savon ammattiopistossa on käynnistynyt robottibussin turvakuljettajien koulutus.
– Sen lisäksi, että robottibussipilotti on uuden teknologian kokeilu, se on myös voimannäyte
Robottibussikokeilu on Savilahden alueen toimijoiden yhteinen voimannäyte ja erinomainen esimerkki osaamiskeskittymän kyvystä ottaa käyttöön uusia innovaatioita.
siltä toimijajoukolta, joka Savilahdessa on. Kaupunki pystyy tekemään tietyn verran, mutta kun mukaan otetaan koko Savilahden yhteisö, niin pystytään yhdessä tekemään vielä paljon enemmän, Kuopion kaupungin kehitysasiantuntija Retu Ylinen kiteyttää.
Savilahdessa järjestetyssä uudessa Business Stage tapahtumassa alueen yritykset, oppilaitokset ja muut toimijat kokoontuivat keskuste
lemaan, mitä konkreettista voitaisiin yhteisöllisyyden eteen tehdä Savilahdessa ja minkä he näkisivät edistävän heidän hyvinvointiaan ja menestystään. Yhtenä ajatuksena nousi esiin tarve laajaalaisemmalle verkottumiselle ja eri toimintojen yhteen kokoamiselle.
– Yhteisöllisyyden ja kiinnostavien sisältöjen rakentumiseen tarvitaan konkreettisia asioita, olivatpa ne sitten taidetta, tapahtumia, teknologiaa tai jotain muuta. Haluamme kirjoittaa Savilahden yhteistä tarinaa näiden konkreettisten edistysaskelien kautta, Ylinen kuvailee.
Business Stagen keskustelujen pohjalta ilmeni, että koko yhteisön yhteinen tavoite on se, että osaa
minen saataisiin entistä paremmin käyttöön. Jos yhteisölle esimerkiksi tuodaan jokin ongelma ratkaistavaksi – vaikka terveys, hyvinvointitai ilmastohaasteisiin liittyen – niin yhteinen osaaminen voi auttaa ratkaisemaan sen. Se kuitenkin tiedostetaan, että businessyhteisön kehittäminen ei ole koskaan valmis, sille on jatkuva tarve.
Savilahdessa asioilla on myös pintaa syvempi merkitys. Valon kaava, alueen valaistus, muotoilu, kulttuuri ja taideohjelma, ei ole vain taidetta, vaan se tuottaa elämyksiä ja yhteisöllisyyttä taidetta ja valoa hyö
dyntäen. Samoin Savilahdessa sijaitsevaa Valosalin siltaa ei voi pitää vain siltana. Se palvelee autoilijoiden lisäksi kävelijöitä, pyöräilijöitä sekä joukkoliikenteen käyttäjiä, ja on siten liikenteellinen solmukohta, joka mahdollistaa Savilahden yhteisön toimintaa.
– Siltaan on Valon kaavan kautta yhdistetty myös muotoilu ja taideelementtejä esimerkiksi valaistuksen ja siltarakenteen osalta. Yliopiston lähettyvillä sijaitseva alikulkukäytävä taas on saanut uuden, iloisen ilmeen opiskelijoiden keskuudessa syntyneen idean myötä, Kuopion kaupungin kehitysasiantuntija Eeva Lehtomäki kertoo.
Tulevaisuudessa Savilahdessa halutaan nähdä lisää vastaavia tapahtumia ja erilaista kaupunkikulttuuria. Kuopion kaupungilla on olemassa yhteisöbuustitapahtumatuki, joka on kohdennettu Savilahteen.
”Siltaan on Valon kaavan kautta yhdistetty myös muotoilu- ja taideelementtejä.”
Opiskelijoilla oli ajatus toteuttaa muraalityyppinen maalaus ja he ottivat Kuopion kaupunkiin yhteyttä, ja niin asiaa ryhdyttiin yhdessä työstämään eteenpäin. Lopulta siitä syntyi taidemaalaustempaus, johon eri ainejärjestöjen opiskelijat osallistuivat.
Lehtomäki iloitsee, että tämä on mitä mainioin esimerkki siitä, että yhteisö ja sen eri toimijat toimivat yhdessä. Valon kaava ei ole pelkästään sitä, että taiteilija tekee taideteoksen, vaan yhteisö luo yhdessä sisältöä ja elämää alueelle.
– Tukielementtien kautta halutaan edistää sitä, että yksittäisillä, aktiivisilla ihmisillä olisi työkaluja lähteä järjestämään erilaista toimintaa alueelle, Lehtomäki sanoo.
Maalaustempauksessakin oli pienet resurssit käytössä, mutta silti siitä syntyi iso tapahtuma. Valon kaavan puolesta palkattiin taiteilija suunnittelemaan luonnosta maalauksesta ja maalit saatiin sponsorin kautta. Raikkaan ja pirteän väriseksi muuttunut alikulkukäytävä tuo iloa ja viihtyisyyttä kaikille, jotka alueella liikkuvat.
– Elämyksellinen ympäristö toimii myös kohtaamispaikkana. Kun on tuotu virikkeitä ympäristöön ja ihmiset ovat liikkeellä, niin syntyy eri ryhmien kohtaamisia, Ylinen muistuttaa.
Myös Bellanrantaan on kohonnut Taidepuisto, joka tuottaa elämyksiä taiteen keinoin.
Puisto ja sen teokset ovat valmistuneet taiteilijan ja yrittäjän yhteistyönä.
Matkailukohde Bella Lake Resortin osakkaalla, liikemies Raimo Sonnisella, oli jo 2000luvun alussa visio suuresta kultaisesta joutsenesta, joka olisi toiminut katseenvangitsijana moottoritien varressa. Tuolloin idea ei toteutunut, ja ajatus jäi vuosiksi hautumaan, kunnes Sonninen löysi teoksen luonnokset arkistoistaan muutama vuosi sitten. Hän ryhtyi uudella innolla työstämään yli kuuden metrin korkuista joutsenta Bellanrannan Taidepuistoon yhteistyössä taiteilija Pekka Jylhän kanssa.
– Ajattelin, että en innostu mistään muusta kuin veneistä, mutta tämä projekti on vienyt mennessään, Sonninen naurahtaa.
Idean kultaisesta joutsenesta Sonninen oli saanut Jylhän suunnittelemasta kultaisesta kaurispatsaasta, joka sijaitsee Siilinjärvellä. Nykyisin
”Ajattelin, että en innostu mistään muusta kuin veneistä.”
taideteoksissa kuitenkin suositaan kultauksen sijasta kiillotettua ruostumatonta terästä, joka pysyy aina kirkkaana. Sitä päädyttiin käyttämään Joutsenteoksessakin.
Sonnisen ajatus on, että Joutsenteos toimii Bella Lake Resortin vetonaulana. Taidepuiston maastomuodot, istutukset ja polut ovat osa teosta. Taiteilija Jylhällä oli lisäksi aiempi suunnitelma viisiosaisesta
lentäviä joutsenia kuvaavasta teoksesta, joka liitettiin mukaan.
– Valaistuksen ja muotoilun avulla se saatiin eloon ja syntymään mielikuva lentoon lähtevästä joutsenesta, Sonninen kertoo.
Jylhä suunnitteli kokonaisuuden rauhassa ja luonnostellen. Asemakaavan muutos vei lisäksi oman aikansa, joka oli Sonnisen mielestä hyvä asia. Taide vaatii hauduttelua samaan tapaan kuin veneiden suunnittelukin.
– Ensin tehdään yksi luonnos, jonka jälkeen annetaan asian kypsyä. Taidetta ei pysty tekemään kerralla valmiiksi, Sonninen sanoo.
Taidepuiston avajaiset ovat loppukeväästä, kun puutarha herää kukkimaan.
Työ- & liike-elämä
Menestystarinat syntyvät siellä, missä niillä on tilaa kasvaa. Kuopiolainen menestystarina perustuu osaamisen lisäksi rohkeuteen, sinnikkyyteen ja ennen kaikkea vahvaan yhteistyöhön.
124 000
ASUKASTA
8 000
YRITYSTÄ
55 000
TYÖPAIKKAA
200 000
ASUKASTA TYÖSSÄKÄYNTIALUEELLA
ELINVOIMAISIN KESKUSTA
200
VIENTIYRITYSTÄ
300
TUONTIYRITYSTÄ
TYÖLLISYYSASTE
71%
TOISEKSI SUOSITELLUIN
TOIMIPAIKKA YRITYKSILLE
KANSAINVÄLISEN
TASON
YRITYS- JA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT
Kuopio
ja
8.
124 000
2.
7 300
Winnipeg
Minneapolis 12 h 16h
New York
Tukholma
Kööpenhamina
Lontoo
Pariisi
Barcelona
Madrid
Tallinna
2 h 3 h 4 h
Wien
Milano
Zagreb
Rooma
Minsk
Kiova
Budapest
Bukarest
Kuopion kaupunki täyttää 250 vuotta 17.11.2025. Vietämme juhlavuotta kokonaisen vuoden ajan, marraskuusta 2024 alkaen. Osallistu ohjelmaan kuopio250.fi
Hyvän elon, ilon ja olon kaupunki.
