Kuopio by Nature 2025 suomi

KUOPIO by NATURE

One Health – terve luonto, terve ihminen

Kuopio edistää kokonaisturvallisuutta yhteistyön hengessä

Kuopio kansainvälisten osaajien silmin

KUOPIO by NATURE

KUOPION KAUPUNGIN VUOSIJULKAISU

Päätoimittaja

Kirsi Soininen

Vastaava toimittaja

Annika Parkkonen

Taitto

Jenni Loimulahti, Ahooy Creative Oy

Tekstit

Akiola Media Oy, Ahooy Creative Oy, Sirpa Kähkönen

Kansi Wille Markkanen

Erityiskiitokset:

Reetta Airaksinen, Satu Hilden, Anne Vänttinen, Henna Lindroos, Mirja Kolehmainen, Sanna Pietikäinen ja Olga Kärppä

Painopaikka Grano Oy

Toimitus

Kuopion kaupunki / Markkinointi ja viestintä

Tulliportinkatu 31, PL 228, 70100 Kuopio editor@kuopio.fi

Anna palautetta

www.kuopio.fi/kuopiobynature

Kun horisonttiin piirtyi Puijon torni, tiesimme tulleemme kotiin

Kuopio täyttää tänä vuonna 250 vuotta. Kaupunki on kudelma kautta historian kaupungissa asuneiden ihmisten elämäntarinoita. Kuopiolaisuus on vahva tunne ja tila, jopa rakkaus, jonka voi kokea myös muualta muuttaneet. Meille nykykuopiolaisille on annettu hieno hetki elettäväksi. Saamme olla yhdessä tekemässä ja juhlimassa Kuopion kaupungin juhlavuotta!

250 vuodessa Kuopio on kehittynyt yhdeksi merkittäväksi valtakunnan keskukseksi. Olemme tänään yli 125 000 asukkaan kansainvälinen ja kasvava hyvinvointi­ ja terveysosaamisen sekä turvallisuuden kärkikaupunki, joka on yhdistelmä omannäköistä elämää, alueen huippuosaamista ja yhteisön voimaa. Yliopisto­ ja kulttuurikaupungin kainalossa, vain kolmen vartin päässä Mualiman navalta kohoaa Tahko ja Tahkon huikeat reitistöt, golfkentät, rinteet ja ravintolat. Vapaa ­ ajan viettomahdollisuudet vailla vertaa. Alueemme on uniikki yhdistelmä tiedettä, taidetta, teknologiaa, urheilua ja kulttuuria. Hyvää elämää. Täällä odottamattomat ja epätavallisetkin

kohtaamiset ovat muikeiden tarinoiden taustalla. Täällä on oivallettu elämästä jotakin olennaista. Me Kuopiona haluamme olla hyvän elämän pääkaupunki kaikille kuopiolaisille ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Juhlavuoden lehteen on koottu ajatuksia menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Tulevaisuuden Kuopio on parhaimmillaan jotain sellaista, joka Kuopio on ollut myös ennen: kestävän kehityksen periaatteita noudattava vehreän värikäs kaupunki, jossa vanha ja uusi yhdistyvät ja ihmiset viettävät aikaa yhdessä.

Perheemme muutti Kuopioon parikymmentä vuotta sitten pääkaupunkiseudulta. Etsimme turvallista paikkaa kasvattaa lapset. Muuttomatkamme viimeinen osio tehtiin purjehtien Saimaan kautta Kallavedelle. Ajattelen, että olimme liikkeellä onnellisten tuulten saattelemana. Kun horisonttiin piirtyi Puijon torni, tiesimme tulleemme kotiin.

Kirsi Soininen Kuopion kaupungin markkinointijohtaja

Luontomme

04 One Health – terve luonto, terve ihminen

07 Sääksilive koukuttaa luontoon

08 Torilla tavataan, ja muuallakin – Kuopion top 10 kohtaamispaikat

14 Kuopio sydämessä

16 Erikoisten elämysten kaupunki

20 Metsä keskellä kaupunkia

24 Uusien elämyksien Konttila

25 Kuopio lukuina: Luonto & matkailu

Kuopiolaisittain

26 Kuopiossa on hyvä rakentaa rauhaa

31 Savonian koulutus tuo ihmisille toivoa

32 Juhlavuosi ohjaa katseet tulevaan

36 Rakkaus josta olen oppinut puhumaan

38 Meidän tarinat kokoaa Kuopion yhteiset muistot

43 Kuopio lukuina: Elämä & opiskelu

One Health –terve luonto, terve ihminen

SIVU 4 Kuopio kansainvälisten osaajien silmin

SIVU 62

Tulevaisuuden Kuopio

44 Entä jos kunnostettais vanhat talot ja oltais ihan kasvokkain?

48 Uudenlaista asumista keskellä kampusta

50 Luola tarjoaa uniikin ympäristön liikunnalle ja elämyksille

54 Yliopisto vaikuttaa Kuopion hyväksi

58 Kuopio edistää kokonaisturvallisuutta yhteistyön hengessä

62 Kuopio kansainvälisten osaajien silmin

Juhlavuosi ohjaa katseet tulevaan

SIVU 32

65 TOP 10 – Miksi muuttaa Kuopion alueelle?

66 Kuopio lukuina: Liike-elämä & kulttuuri

One Health – terve luonto, terve ihminen

Voiko ihminen hyvin, jos hänen ympäristönsä voi pahoin?

Ei – ja tähän oivallukseen perustuu One Health -periaate, joka huomioi kokonaisvaltaisesti ihmisten, ympäristön ja eläinkunnan keskinäisen suhteen hyvinvoinnin ja terveyden pohjana.

TEKSTI MARJAANA ANTTILA

KUVAT VICENTE SERRA , SANNA PIETIKÄINEN, TIINA KILVENSALMI JA WILLE MARKKANEN

– Ihmistä ei ole ilman tervettä ympäristöä ja siksi luonnon monimuotoisuudesta ja luontokadosta puhuminen on tärkeää. Maapallolla ihminen ei ole keskiössä, vaan osa luontoa ja tämän homman pitäisi olla tasapainossa. Me ollaan pikkuisen keulittu ihmiskuntana viimeiset parisataa vuotta ja saatu hommia sekaisin, kuvaa Savonian Tki­asiantuntija Jyri Wuorisalo.

Tätä lähtökohtaa korjaamaan on syntynyt One Health ­periaate. Se korostaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin huomioiden niin ihmiset, ympäristön kuin eläinkunnankin.

Wuorisalo muistuttaa, että ihminen heikkenee, jos luonto heikkenee. Hän on kuitenkin toiveikas, että pikkuhiljaa opimme kantamaan vastuuta. Hyvinvoinnin pitkäjänteinen edistäminen on One Health ­ajattelun tärkeä lähtökohta.

levaisuudessa sellaisia muutoksia, joita emme osaa vielä ennustaa. Sen kuitenkin tiedämme, että ne voimistavat toisiaan, jolloin ikävien yllätysten välttämiseksi molempia pitäisi pyrkiä hillitsemään. Vastuu on jokaisella – poliitikolla, ihmisellä ja yrityksellä.

LÄHILUONNOSTA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

Wuorisalo muistuttaa, että ihminen heikkenee, jos luonto heikkenee.

– Ihmisille on luontaista katsoa asioita lyhytjänteisesti. Kehittämistyössä meidän pitää kuitenkin miettiä sukupolvia, joita emme näe.

Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja ilmastonmuutos voivat tuoda tu­

Kuopiolaisille One Health ­periaate näkyy käytännön tasolla esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa.

– Teemme luontoon lähtemisen entistä helpommaksi. Meillä on veneilijöille loistavia ret ki satamia. Lähi luonnossa liikkuminen vaikuttaa tutkitusti terveyteen ja hyvinvointiin. Kuopiossa se on helppoa, koska olemme keskellä upeaa luontoa eikä luonnossa liikkumisesta tarvitse erikseen maksaa.

Kuopio on mukana myös One Health for Cities ­hankkeessa, johon osallistuu yhdeksän eurooppalaista kaupunkia.

– One Health ei toteudu umpiossa. Siksi on tärkeää oppia kansainvälisesti muilta kaupungeilta ja jakaa heille omaa osaamistamme.

Wuorisalo näkee One Health ­työn etuna myös sen, että kestävän tulevaisuuden rakentaminen parantaa kriisinsietokykyä ja luo turvallisuuden tunnetta tulevaisuuteen liittyvän epävarmuuden keskelle.

SINÄKIN VAIKUTAT VALINNOILLASI

Konkreettisella tasolla One Health ­ajatusta toteuttaa esimerkiksi Kuopion kaupungin Viksu Kuopio ­ohjelma. Yksi päätavoitteista on hiilineutraali Kuopio vuonna 2030.

Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi pyrkimystä mahdollisimman vähäpäästöiseen liikenteeseen. Kaupunki pystyy vaikuttamaan muun

Kaupunki tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet viisaaseen liikkumiseen sekä kävellen, pyöräillen että joukkoliikennettä hyödyntäen.

muassa kaavoittamiseen, joukkoliikenteen järjestämiseen sekä jalankulku­ ja pyöräilyväylien kunnossapitoon.

– Kaupungin tehtävänä on mahdollistaa, että kuntalainen voi elää viksua elämää. Esimerkiksi tarjoamme mahdollisuuksia mutkattomaan viisaaseen liikkumiseen joukkoliikenteellä ja pidämme talvella jalankulku­ ja pyöräilyväylät niin hyvässä kunnossa, että talvipyöräily onnistuu, ympäristöasiantuntija Mari Turunen sanoo.

Hän kannustaa jokaista vaikuttamaan omilla valinnoillaan, miten liikkuu, mitä hankkii tai mitä syö, ja nostaa esiin viksun elämisen monipuoliset myönteiset vaikutukset.

– Joukkoliikenteen käyttö voi mahdollistaa sen, ettei tarvita kalliisti ylläpidettävää autoa. Samalla arkiliikunta lisääntyy, millä on positiivisia terveysvaikutuksia.

Sääksilive koukuttaa luontoon

Keväällä 2023 Merja Savolainen koukuttui. Hän törmäsi

Youtubessa sattumalta sääksiliveen. Kuvassa näkyi vasta pesä ja taustalla jäinen Kallavesi. Pian liveen ilmestyivät

emolinnut Hilima ja Onni sekä kesällä kolme poikasta.

TEKSTI MARJAANA ANTTILA KUVAKAAPPAUS POHJANMAAN MERIKOTKAT RY

Vuorotteluvapaalla oli hyvin aikaa seurata pesää, ja Merja pääsi nimeämään kaksi poikastakin. – Sääksistä tuli melkein kuin lemmikkejä. Erityistä huolta aiheutti Sisu­poikanen, joka ei meinannut saada ruokaa, kun muut sisarukset kiusasivat. Onneksi Sisu sisuuntui ja alkoi puolustaa itseään. Kaikki poikaset kasvoivat hyvin ja jättivät pesän syyskuussa.

Kesällä 2024 työt haittasivat harrastusta, mutta edelleen joka aamu alkoi sääksien tarkkailulla. – Olen aina ollut luontoihminen, mutta nyt katselen eri tavalla taivaalle kaupungissakin. Kuopion kaupungin ja Pohjanmaan Merikotkat ry:n toteuttama sääksilive on koonnut viiden vuoden aikana vankan fanikunnan. Kesällä 2024 seuraajia oli satojatuhansia. Aktiiviseuraajat pitävät

toisiaan ajan tasalla chatissa, missä puidaan ja kirjataan pesän tapahtumia.

Kaupunginmetsänhoitaja Heikki Soininen pitää sääksiliveä tärkeänä osana luontokasvatusta.

– Haluamme luoda tietoisuutta luonnosta ja kalasääksistä sekä herättää kiinnostusta luontoon ja luonnossa liikkumiseen.

Hän kannustaa sääksiliven seuraamisen lisäksi lähtemään luontoon ihan itse.

– Metsä­ tai järvimaisemia katsoessa syke ja verenpaine laskevat. Eväsretkellä luonnossa huomaa, että ihminen ei tarvitse hirveän paljon ollakseen onnellisimmillaan ja tyytyväinen.

Sääksiliven verkko­osoite: kuopio.fi/saaksilive

Torilla tavataan, ja muuallakin – Kuopion top 10 kohtaamispaikat

Torit ja puistot ovat kaupunkien sosiaalisia solmukohtia, joissa kulttuurit kohtaavat ja yhteisöllisyys kukoistaa. Ne tarjoavat ikkunan paikalliseen elämään yhdistäen historiallisen perinnön nykypäivän aktiiviseen elämänmenoon. Joko tunnet nämä Kuopion 10 kiehtovaa kohtaamispaikkaa?

TEKSTI PAULIINA AHONEN

KUVAT WILLE MARKKANEN , KUOPIO-TAHKO MARKKINOINTI JA VICENTE SERRA

1. Kauppatori

On vain yksi napa, jonka ympärillä pyöriminen on aina ok. Se on tietysti Kuopion tori eli Mualiman napa eli savolaisella vaatimattomuudella koko universumin keskipiste. Kuopion tori on äänestetty Suomen parhaaksi kesällä ja kauneimmaksi talvella. Se on Suomen suurin tori ja aktiivinen kohtaamispaikka ympäri vuoden.

Torin viihtyisyyttä lisää maanalainen Kauppakeskus Apaja.

Kuopiolaisten rakastama tori on tulevaisuudessa entistäkin elävämpi. Kaupunki on käynnistänyt projektin, jonka tarkoituksena on vahvistaa ydinkeskustan viihtyvyyttä ja kaupallista vetovoimaa. Tavoitteena on monipuolistaa toria ja lisätä ympärivuoti­

sia palveluja, sujuvoittaa Puijonkadun liikennettä, parantaa torin esiintymislavaa ja aktivoida kaupungintalon takainen alue. Avuksi projektiin on valittu tanskalainen Gehl Architects ­toimisto, joka tunnetaan lukuisista kaupunkilaisia osallistavista, kaupunkitilaa parantavista hankkeistaan ympäri maailmaa.

2. Valkeisenpuisto

Keskustan kohtaamispaikoista vaikuttavin lienee Valkeisenpuisto.

Ruutukaava­alueen länsipuolta elävöittävä puisto on noin yhdeksän hehtaarin kokoinen kaunis viher­ ja virkistysaluekokonaisuus, jonka sydän on viehättävä Valkeisenlampi. Lampea ympäröivät monet historialliset rakennukset, erikoiset vehreät istutukset, leikkikentät, pelialueet, taideteokset, uimarannat ja kävelyreitit, jotka kutsuvat aktivoitumaan ja rentoutumaan yhdessä.

3. Hapelähteen puisto

Jos haluat tavata tuttuja kaupungilla, mutta välttää ydinkeskustan hälinää, sovi tärskyt Hapelähteen leikki­ ja liikuntapuistoon. Ihastuttavassa puistossa on kaksi leikkipaikkaa, kuntoilulaitteita, pieni jalka­ ja koripallokenttä, alue petankille ja mölkylle sekä tilat eväiden syömiseen. Puisto on suunniteltu erityisesti senioriliikkujille ja lapsille. Erikoisuutena on puiston läpi kiemurteleva Maljapuro, joka laskee sataman tuntumaan.

4. Satamatorija puisto

Kuopion satama­alue viehättää kauneudellaan ja elävällä tunnelmallaan. Kesäisin satamatori ja ­puisto toimivat suosittujen musiikki­, urheilu­ ja kulttuuritapahtumien estradina. Talvisin alue muuntuu kaupunkilaisten omaksi talviurheilukeskukseksi, jossa viihtyvyyden takaavat jäälle jäädytetty luistelurata, hiihtoladut ja talvikahviloiden lämmin tunnelma.

6. Snellmaninpuisto

Kivenheiton päässä kauppatorista kukoistaa kaunis Snellmanin puisto. Vehreät vanhat puut, puiston laidoilla kohoava jylhä tuomiokirkko, jugentyylinen museo ja muut viehättävät rakennukset luovat historiallisen kehyksen rentouttaville hetkille. Viihtyvyyden takaavat taidokkaat kukkaistutukset, siistit nurmialueet kaunis suihkulähde, toimiva kalustus ja tunnelmallinen valaistus. Kuopiossa olemme ylpeitä, vaikkemme varsin yllättyneitä, että puisto voitti vuonna 2024 jo toistamiseen arvostetun, kansainvälisen Green Flag Award ­palkinnon.

5. Korkeakoski

Kuopion Maaningalla kohisee komea Korkeakoski, jonka kuohuja on kokoonnuttu ihailemaan jo 1800­luvulta lähtien. Eikä suotta, onhan Korkeakosken näyttävä 36 metrinen putous Suomen korkein. Koskea kehystää jylhä rotkolaakso, jonka läpi kiemurtelevalla 5,5 km:n retkeilyreitillä voi ihailla veden voimaa ja pysähtyä laavulle nauttimaan eväitä. Pysäköintialueelta pääsee lyhyttä, helppokulkuista reittiä suoraan kosken yläosan tasanteelle vesiputousta ihailemaan. Kesäviikonloppuisin alueella voi herkutella pienessä kioski­kahvilassa.

7. Nilsiän tori

Nilsiän tori on aitosavolaisen persoonallisuuden kehto, joka tarjoaa sydämellisen kohtaamispaikan keskellä eläväistä matkailupitäjää. Kesäisin torilla järjestetään viikoittaisia markkinoita, kirpputoreja ja tapahtumia, joiden valttikortteja ovat perinteinen ja kotoisa tunnelma. Myös talvisin tori elävöityy tapahtumien ja torimyyjien myötä, joten lämminhenkisellä kohtaamispaikalla kannattaa piipahtaa silloinkin.

8. Vehmersalmen

Laivaranta

Vehmersalmen Laivaranta tuo veneilijät yhteen läheltä ja kaukaa. Sieltä lähdetään kalaretkille ja kirkkovenesoutuun, tai saavutaan nauttimaan Millibaarin palveluista –saunasta, vesivälineiden vuokrauksesta ja hyvästä ruoasta. Ranta on myös nuorten suosima kokoontumispaikka ja kesäisin livemusiikin sekä viihdyttävien aktiviteettien näyttämö. Sataman tunnelmasta pääset nauttimaan myös mantereen puolelta autoillen tai mopoillen.

10. Juicen tori

Juicen tori Juankoskella on kauppa­ ja kohtaamispaikka, mutta myös kulttuurinen maamerkki, joka elävöittää taiteilija Juice Leskisen perintöä suomalaisen musiikkikentän merkkihenkilönä. Nimensä mukaisesti tori on omistettu Leskiselle. Torilla piipahtaessa saat maistiaisen Juankosken rikkaasta kulttuurihistoriasta, joka ulottuu 280 vuoden taa, Suomen ensimmäisen järvimalmia hyödyntävän ruukin perustamiseen.

9. Väinölänniemi

Väinölänniemi eli Vänäri on rantalomailijan paratiisi, joka yhdistää kaupunkielämän ja luonnonrauhan. Keskustan kupeessa sijaitsevalta ulkoilualueelta löydät historiallisen Peräniemen kallion kasinoineen, 1800­luvulla rakennetut huvimajat ja kaupungin suosituimman uimarannan palmuineen. Vänäri toimii myös Kuopio Rockin kotina, jenkkifutisjoukkue Steelersin kotikenttänä sekä lenkkeilijöiden, yleisurheilijoiden ja beachvolleyn, padelin, tenniksen ja koripallon pelaajien harjoituspaikkana.

Kuopio sydämessä

Onko kuopiolaisuus sitä, että rinnassa tuntuu lämmin läikähdys, kun Puijon torni tulee näkyviin? Liittyykö ilmiöön leppoisa kiinnostus tuntemattomia kohtaan vai keskustelukumppania pyörryttävä logiikka? Tutustu kokemusasiantuntijoidemme näkemyksiin miten kuopiolaiseksi tullaan.

TEKSTI MARJAANA ANTTILA

KUVAT WILLE MARKKANEN , JAPE GRÖNROOS JA KARRI LÄMPSÄ

Koomikko ja TRE­ stressinpurkuliikkeiden ohjaaja Teemu Vesterinen on asunut Kuopiossa kuusi vuotta. Hän ei ihan vielä osaa pitää itseään kuopiolaisena.

– Ehkä oon just ja just kuopiolainen, vaikka eihän tuontitavara voi ihan oikeaksi muuttuakaan.

Teemu on kyllä huomannut, että savolaistuminen on alkanut ottaa hänestä otetta. Sen huomaa siitä, kun

moottoritiellä Kuopiota lähestyessä hartiat laskeutuvat ja hengitys tasaantuu.

Saarijärveltä kotoisin oleva koomikko ehti asua Helsingissä pitkään ennen muuttoaan Kuopioon. Elämänlaadun kannalta se oli hyvä ratkaisu – kävelytahti on rauhoittunut ja puristus mailasta hellittänyt.

Työssään koomikkona Teemu kiertää aktiivisesti ympäri Suomea. Hän

tunnistaa, että suomalaisissa on eroa ja osassa maata mielenmaisema on huomattavasti sulkeutuneempi.

OLE SELLAINEN KUIN OLET

Sosiaaliset taidot, niihin Teemu kiteyttää kuopiolaisten ominaispiirteet. Hänen mukaansa savolaisiin pääsee tutustumaan, kunhan on vain auki heille. Hän arvostaa sitä, että

Kuusi vuotta Kuopiossa asunut Teemu Vesterinen arvostaa sitä, että täkäläiset tekevät mielellään yhdessä ja auttavat pyyteettömästi toisiaan.

täkäläiset tekevät mielellään yhdessä ja auttavat pyyteettömästi toisiaan.

Itsessäänkin hän on huomannut kasvua ihmisenä, joko ympäristöstä tai vanhenemisesta johtuen.

– Olen yrittänyt poseerata vähemmän. Kuopiossa se on helpompaa kuin vaikka Helsingissä. Ystäväpiirini täällä koostuu lähikunnista tänne hiipineistä ja siinä porukassa oot sellainen kuin oot, hän kuvaa.

Ei savolaisuus toki pelkkää auringonpaistetta ole. Teemu on huomannut Kuopiossa epäkohdan, joka nostaa verenpainetta.

– Olen nähnyt täällä suhteettoman paljon koiranp***aa, hän huomauttaa.

SUATTAAPI OLLA

Kuopion kaupunginteatterin teatterinjohtaja Antti Lahti muutti Kuopioon vuonna 2003, kun hän aloitti työt Tanssiteatteri Minimissä.

– Usean Turussa vietetyn vuoden jälkeen jo ensimmäinen kävely Valkeisenlammella säväytti. Puheliaat

Kuopion kaupunginteatterin teatterinjohtajan Antti Lahden arvion mukaan savolaistuminen tapahtuu vaivihkaa.

kuopiolaiset tulivat juttelemaan ja heti ensimmäisessä keskustelussa tiedusteltiin, olenko suorittamassa varusmiespalvelusta. Olihan ryhtini hyvä ja tukkani lyhyeksi ajeltu.

Antin arvion mukaan savolaistuminen tapahtuu vaivihkaa. Kun ensimmäisen kerran suusta pääsee suattaapi olla, niin ollaan jo pitkällä.

”Moottoritiellä Kuopiota lähestyessä hartiat laskeutuvat ja hengitys tasaantuu.”

Hyvä alku savolaistumiselle on oppia kestämään, ettei keskustelun lopputulos ole yksiselitteinen. Se saattaa sisältää useita mahdollisia tulkintoja. – Tässä nerokkaassa lähestymistavassa on sisäistetty, etteivät asiat ole mustavalkoisia ja yksiselitteisiä!

Kuopiolaiseen avoimuuteen kuuluu keskustelu ja mahdollisuus muuttaa mielipidettä viisaamman väitteen ilmaantuessa. Antti analysoi, että tästä syntyy se kuuluisa leppoisuus, joka mahdollistaa välittömän kohtaamisen.

Myös hän on tunnistanut, ettei joka puolella Suomea käyttäydytä tuntemattomia kohtaan samoin kuin Kuopiossa.

– Turussa keskustelu aloitetaan, kun on varmuus, että jollain tasolla jo tunnetaan. Kuopiossa keskustelu aloitetaan heti ja tutustutaan myöhemmin, Antti pohtii.

Näiden kokemusten perusteella vaikuttaisi siis siltä, että kuopiolaiseksi tullaan vähitellen. Kun elämän tahti leppoistuu, tuntematonkin tuntuu heti läheiseltä ja Puijon tornin näkeminen tasaa verenpaineen.

VUAN SUATTAAPI OLLA OLEMATTAKII

Erikoisten elämysten kaupunki

Kaipaatko lomallesi mieleenpainuvaa majoitusta, erikoista retkikohdetta tai uniikkia ravintolaelämystä?

Vain kivenheiton päässä Kuopion torista eli Mualiman navasta voit kokea illallisen puiden latvojen yllä, urbaanin rantasviittimajoituksen tai patsasbongauksen. Mualiman navalta on helppo jatkaa matkaa myös

Tahkolle, jossa pääset rentoutumaan rinteen päällä sijaitsevaan metsäkylpylään tai testaamaan Suomen pisimmän vaijeriliu’un.

TEKSTI PAULIINA AHONEN | KUVAT KUOPIO-TAHKO

MARKKINOINTI JA BELLA LAKE RESORT

Aarniometsä keskellä kaupunkia – Puijon virkistysalue ja Puijon torni

Vain puolituntia jalkapatikkaa Kuopion keskustasta ja saavut kaupungin tunnetuimmalle maamerkille, Puijon tornille, ja sitä ympäröivän upean virkistysalueen keskelle. Puijon 200 hehtaarinen suojelualue oli pe­

rustamisensa aikaan (1928) yksi

Suomen ensimmäisistä luonnonsuojelualueista. Ihanan luonnon lisäksi Puijolla matkailijaa viihdyttävät Suomen parhaaksi rankattu frisbeegolf­rata, kausittain vaihtuva elämyspolku, Puijon maja herkkuineen sekä maittavaa lähiruokaa ja mahtavia maisemia tarjoileva Puijon torni, joka on aina vierailun arvoinen kohde.

Koko perheen patsasbongaus

Kuopiosta löytyy noin 160 julkista taideteosta ja muistomerkkiä, mikä on kaupunkimme kokoon suhteutettuna kunnioitettava saavutus. Osa näistä on saanut kansan suussa uuden nimen, kuten Heikki Varjan veistos “Nousee” aka Jäätyneet kalsarit. (Nousee­veistos, 1972, sij. Opistotie, Hatsala)

Toinen mielenkiintoinen patsas, tai oikeastaan patsaiden kokonaisuus,

löytyy Kuopion torilta. Kyseessä on Pekka Kauhasen vuonna 2014 julkaisema veistosten sarja, jonka teosten etsimisestä muodostuu hauska koko perheen patsaiden bongauspeli. Hoksaatko sinä, mistä päin toria tai sen lähettyviltä löytyvät Oksapoika, Juhani Ahon virsut, Nalliainen, Pullopostia, Reikäleipä, Siskon lisko sekä Kuutar ja Päivätär.

Suomen korkein

vesiputous

kuohuu historiaa – Korkeakoski

Maaningalla 60 km Kuopion keskustasta luoteeseen sijaitsee Korkeakoski, yksi alueemme kauneimmista retkikohteista. Luonnontilainen koski on 36 m korkea ja näin ollen Suomen korkein yhtenäinen vesiputous.

Luontonähtävyytenä koski on tunnettu jo 1800­luvulta ja monet suomalaiset merkkihenkilötkin ovat noteeranneet alueen ainutlaatuisuuden. Muun muassa Elias Lönnrot ja Zacharias Topelius ovat maininneet Korkeakosken omassa tuotannossaan. Koski on vetänyt puoleensa myös aikansa vaikuttajia ja luontokuvaajia kuten I.K.Inhaa ja Karl Granitia.

Ainutlaatuisen rotkolaakson ja sen monipuolisen kasvillisuuden ja eläimistön ansiosta Korkeakoski on merkittävä tutkimuskohde ja luonnonsuojelualue. Alueen erityispiirteitä ovat muun muassa sen luonnontilaiset kuusimetsät, kosteat lehdot, pienet virtavedet sekä harvinaiset lajit kuten sorjapetokärpänen.

Pulahda metsäkylpylään

Tahkovuoren huipulla

Tahkon huipulla sijaitseva Panorama Landscape Hotel on suunniteltu tarjoamaan rauhaa ja yksityisyyttä niille, jotka kaipaavat irtiottoa arjesta luonnon sylissä. Hotellin vetonaula, metsäkylpylä ulkoilma­altaineen ja erilaisine saunoineen, on moderni tulkinta perinteisestä japanilaisesta onsen­kokemuksesta. Maalämmöllä lämpenevät altaat virkistävät vuoden ympäri, sattuipa taustalle kesäinen auringonlasku tai talvinen tähtitaivas.

Luonnon syleilyä kaupungin kainalossa – Bella Lake Resort

Kuopion Bellanrannassa, lähellä kaupungin keskustaa, rantaviivaa reunustavat kauniit puurakenteiset sviitit. Ne ovat osa Bella Lake Resortia, ylellisen majoituksen, luonnon ja kulttuurin yhdistävää kokemusta. Rantasviittien ikkunoista avautuvat upeat järvimaisemat ja alueen sisäpihana toimii kaunis taidepuisto, jonka kruunaa Pekka Jylhän toteuttama majesteettinen Joutsentaideteos.

Pulahtaessasi omalta terassilta kimmeltävään Kallaveteen saat kokemukseen, joka on syvästi suomalainen ja unohtumattoman henkilökohtainen. Resort toivookin tarjoavan vierailijoilleen elämyksen, jossa yhdistyvät suomalaisuuden kauneimmat puolet: vieraanvaraisuus, kulttuuri, kestävyys ja syvä kunnioitus luontoa kohtaan.

Ne

Adrenaliinia ja avaria maisemia – Tahko Zipline

Syke nousee ja jännitys kutittaa vatsanpohjaa, kun tähyilet 140 metriä alempana, järven toisella puolen siintävää päätepysäkkiä. Edessä on hurja, lähes kilometrin pituinen liuku rinteiden huipulta Tahkon keskustaan. Tahkon vaijeriliuku, Tahko Zipline, on

Suomen pisin ja vierekkäisten vaijerien ansiosta tuulenpieksämä elämys on mahdollista kokea kimpassa kaverin kanssa. Matkan varrella, 6–40 metrin korkeudessa, maisemat avautuvat upeina ja vauhti kiihtyy jopa 50 kilometrin tuntinopeuteen.

pikkuisen paremmat

löylyt – Saana

Kuopion keskustan kainalossa, Kallaveden rannalla kohoaa Matkailukeskus Saana, jossa luonto ja kulttuuri lyövät iloiten kättä. Saana tarjoilee elämyksiä, jotka saavat tylsän arjen tuntumaan vain etäiseltä unelta. Kylpylän lämpimässä syleilyissä, herkullisten makujen äärellä ja hauskojen tapah­

tumien pyörteissä voit todella tuntea eläväsi. Hiljaisuutta sekä tilaisuuden hidastaa tarjoaa Saanan maineikas savusauna, joka on kunnianosoitus suomalaiselle saunaperinteelle. Siellä saat mahdollisuuden sukeltaa syvälle saunomisen sydämeen.

Metsä keskellä kaupunkia

Ihmisen yhteys metsään katkeaa herkästi kaupungissa. Onneksi Kuopiossa kiireestä ja vilinästä ei ole matka eikä mikään keskelle metsää. Maankuulu Puijo on monipuolinen luonnonsuojelu-, retkeily- ja virkistysalueen yhdistelmä, joka ylläpitää kaupunkilaisten elintärkeää suhdetta metsään. Siksi sitä kehitetään paikallisten yrittäjien ja Kuopion kaupungin voimin aina luonto edellä.

Puijon ainutlaatuisuus liittyy sen sijaintiin. Vanha metsä ja luonnonsuojelualueet alkavat vain reilun kilometrin päästä Kuopion torilta. Se, että ympärillä on monta sataa hehtaaria vanhaa metsää ja silti ollaan aivan keskustan ytimessä, on uskomaton yhdistelmä.

Omalla autolla matkaileva siirtyy viitostieltä Puijolle muutamalla käännöksellä. Kaupungin keskustasta alueelle on helppo saapua kävellen, omalla tai kaupunkipyörällä, autolla tai linjaauton kyydissä. Ylös voi nousta omaan tahtiin lihasten tai moottorin voimalla, ja pääseepä lakialueen aktiviteettien ja palvelujen äärelle kesäisin myös maisemia ihaillen tuolihissillä.

– Ylä­Antikkalan laavulle pääsee isompikin ryhmä linja­autolla. Myös Puijonnokan laavulle voi kesäisin viedä autolla pyörätuolin tai isommat kantamukset, kertoo Kuopion kaupunginmetsänhoitaja Heikki Soininen

Puijo halutaan

pitää helposti

saavutettavana kaikille.

Puijo halutaan pitää helposti saavutettavana kaikille. Lakialueelta lähtee esteetön luontoreitti kohti Ylä­Antikkalan esteetöntä laavua, jonka eteen pääsee myös autolla.

Kuopion kaupunki pitää huolta, että laavut sekä patikointi­, ulkoilu­ ja maastopyöräilyreitit ovat kunnossa. Metsää hoitamalla reitit ovat turvallisia käyttäjille ja polttopuuta laavuilla riittää. Kaadettuja puita hyödynnetään laavujen materiaaleina. – Ylä­Antikkalan laavua rakentaessa ympärillä oli muutamia isoja, pystyyn kuivuneita kuusia. Moottorisahataiteilija veisti niihin kotkia ja maahisen, jotka symbolisesti vartioivat laavua. Näin Puijon metsän henki jatkaa elämistä, hän kuvailee.

Puijolla on helppo unohtaa olevansa keskustan ytimessä.

Keskellä kaupunkia kohoava Puijon torni näkyy jo kaukaa.

VANHAN METSÄN TAIKAA

Puijon alueesta noin puolet on luonnonsuojelualuetta ja puolet ulkoilu­ ja retkeilyaluetta. Puuston keski­ikä on 104 vuotta, eli koko alue on jo melko vanhaa. Vanhassa luonnontilaisessa metsässä on eri lahoamisvaiheessa olevaa maapuuta sekä pystyynkuivunutta puuta. Näiden ominaispiirteiden ansiosta vanhassa metsässä on oma erityinen lajistonsa, joiden on tärkeää säilyä. Metsät ovat tutkitusti tärkeitä myös ihmisille. Vanhassa metsässä mieli rauhoittuu ja happirikas ilma hellii kehoa ja mieltä. Ei siis ihme, että kaupunkimetsien suosio kasvaa ja niissä halutaan vierailla entistä useammin. Soininen on hyvillään, että ihmiset ovat löytäneet jälleen retkeilyn ja luonnossa liikkumisen pariin.

– Vaikka olisi vauhdikas työpäivä toimistossa, ei vaadi suuria ponnisteluja siirtyä metsään rauhoittumaan, kehuu Soininen.

Puijon aktiiviset ja idearikkaat yrittäjät huolehtivat siitä, että palveluja ja elämyksiä riittää vanhan metsän siimeksessä ympäri vuoden.

– Me kuopiolaiset olemme onnekkaita, kun voimme kokea Puijon vaikka joka päivä. On hienoa olla mukana tekemässä elämyksestä helposti saavutettava myös matkailijoille, kertoo Puijo Peak Oy:n toimitusjohtaja Pekka Niemelä.

KANSALLISMAISEMAA KEHITETÄÄN LUONTO EDELLÄ

Yritysten toiminta ja metsäluonnon monimuotoisuuden huomioiminen voidaan kaupunginmetsänhoitaja Soinisen mukaan yhdistää, kun asioita tehdään suunnitelmallisesti ja järkevästi. Myös alueen yrittäjät ovat yhtä mieltä siitä, että Puijon kaltaisten alueiden arvo kasvaa tulevaisuudessa, kun kehitys tehdään luonnon ehdoilla.

Ympäri vuoden auki olevalla Puijon Majan kansipolulla on myös elämyksellisiä teemoituksia, kuten superuositut Halloweenpolku, Joulupolku ja Ystävänpolku.

– Se että Puijo on ollut luonnonsuojelualuetta jo vuodesta 1928 lähtien, on sen yksi iso arvo. Siksi mietimme aina ensin, millaiset aktiviteetit sopivat Puijon henkeen, jatkaa Pekka Niemelä.

Kekseliäs esimerkki on rengasmäkialue. Sen mattohissi seisoo omilla jaloillaan herkän maaperän yläpuolella ja liukumäkeä lasketaan runsaan lumikerroksen päällä. Toinen esimerkki on vuonna 2023 avattu kansipolku, joka kiertää aluskasvillisuuden yllä. Kansipolku saavutti Halloween­teemaisella avauksellaan suuren suosion, ja sen avulla suojeltu luonto pystyi vastaanottamaan 30 000 ihmistä, ohjaten vierailijat merkittyä reittiä pitkin ja luontoa häiritsemättä.

Puijo on ollut luonnonsuojelualuetta jo vuodesta 1928 lähtien.

Kuopiolaisille rakas Puijo on kasvanut itsestäänselvästä, aina lähellä olevasta metsästä ilon ja ylpeyden aiheeksi. Reilussa viidessä vuodessa Puijon laki­alue onkin kehittynyt huimasti. Puijo Peakin yhteistyö Ravintolamestareiden tarjoamien kahvila­ ja ravintolapalveluiden kanssa on kasvattanut kaupunkilaisten, yrittäjien sekä matkailijoiden kiinnostusta Puijoa kohtaan aivan uudella tavalla.

– Oli hienoa saada ihmiset liikkeelle ja ulkoilemaan vuoden pimeimpään aikaan, Niemelä iloitsee.

– Enää ei ole vain Puijon Torni, Maja ja hiihtoladut. Yhdessä alueen yrittäjien kanssa olemme rakentamassa kokonaisuutta, joka näyttäytyy kävijälle yhtenä isona matkailualueena, johon kuuluu uudistunut Elämystila Konttila, hiihto­ ja ulkoilureitit, laavut, frisbeegolfrata sekä vuodenaikaan sopivat, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia edistävät tapahtumat, Niemelä tiivistää.

Uusien elämyksien Konttila

Konttila on vanha pappilan torppa, joka edustaa perinteistä itäsuomalaista mäkiasutusta Puijon rinteellä. Uudistettu Elämystila

Konttila avasi ovensa loppuvuodesta 2024. Se tarjoaa elämyksiä, kahvila- ja ravintolapalveluita, tapahtumia sekä yksityis- ja yritystilaisuuksia ympäri vuoden.

TEKSTI SENNI ELORANTA | KUVA WILLE MARKKANEN

Konttilan uusilla yrittäjillä Johanna Koskisella ja Jukka Koskisella on molemmilla vahva tausta erilaisten tapahtumien tuottamisesta.

– Haluamme tehdä asioita, jotka tuottavat ihmisille hyvää oloa ja elämyksiä. On uniikkia, että vain pari kilometriä Kuopion torilta on tämä ainutlaatuinen ilmasto ja puhdas metsä, josta ihmiset niitä saavat, kehuu yrittäjäpariskunta.

Puijon metsän sydämessä sijaitsevaa Konttilaa ympäröi luonnon­

suojelualue. Siksi tapahtumia suunnitellaan aina luonto edellä, Puijon hengen mukaisesti.

– Vaikka meillä on miljoona ideaa, niin tutustumme vielä Konttilaan. Tärkeintä on tunne, jonka vanha torppa antaa ja työstämme kokonaisuutta sen mukaan.

Se on varmaa, että Konttilan tapahtumat rakentuvat vuodenaikojen mukaan. Talvella voi vuokrata esimerkiksi lumikenkiä, on erilaista aktiviteettia perheille, keväällä teemaksi

nousee pääsiäinen, kesällä juhannus. Loppuvuodesta pimeyden ja hiljaisuuden keskelle avautuu tunnelmallinen joulumaailma lyhtyineen ja joulupuuroineen.

Yleisötapahtumien lisäksi Konttilan rauhallinen ympäristö sopii persoonallisiin, räätälöityihin yksityis­ ja yritystilaisuuksiin.

– On ollut hienoa päästä Konttilan kautta mukaan kehittämään Kuopiosta matkailullisesti merkittävää kohdetta.

KUOPIO LUKUINA

Luonto & matkailu

Kuopiossa kukin saa elää omalla tavallaan - omassa tahdissaan, luonnon ja kaupungin keskellä, sallivassa ja välittömässä ilmapiirissä.

PARAS KAUPUNKI ASUA 5.

JÄRVEN YMPÄRÖIMÄ

KYLPYLÄÄ

MATKA KOTIOVELTA LUONTOON ON AINA ENINTÄÄN

M 500

KM RANTAVIIVAA

UIMARANTAA 5 100

NUOTIOPAIKKAA, KOTAA TAUKOTUPAA JA LAAVUA 100

1,6

MILJOONAA

YÖPYMISTÄ KUOPIOTAHKO ALUEELLA

3,9 59 6 340

1 054

ASKELMAA TAHKON PORTAISSA, 800 M NOUSU

600

KM HIIHTOLATUJA

LUONNONSUOJELUALUETTA 28

KAUPUNGIN

MILJOONAA TURISTIA KUOPIOSSA

SUURIMMAN KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON PINTA-ALA

7 300 HEHTAARIA

Kuopiossa on hyvä rakentaa rauhaa

Kuopiossa on vahva arjen turvallisuutta edistävä viranomaisketju sekä etulinjan koulutusvaihtoehtoja turvallisuuden ja terveydenhuollon aloille. Tämän lisäksi kaupungin tahtotila on kasvattaa rauhantekijöitä, jotka voivat omalla toiminnallaan ehkäistä konflikteja.

Rauhantekijä voi olla kuka tahansa taustasta riippumatta.

TEKSTI MINNA AKIOLA

KUVAT SOILE NEVALAINEN, SAVONIA JA WILLE MARKKANEN

"Rauha alkaa itsestämme ja on tila, jossa vallitsee tasapaino. Arkielämässä rauha ilmenee aitoina kohtaamisina, kun todella kuuntelemme toisiamme. Se voi myös olla kiitollisuuden tunnetta, jota jokainen suomalainen voi tuntea elämisestä maassa, jossa vallitsee rauha. Nykyajassamme ihmiset tavoittelevat arvoja, jotka usein johtavat polarisaatioon, kuten kilvoittelu joululahjoista, sosiaalisen median tykkäysten määrästä tai älykellon muistutukset huonosti nukutusta yöstä. Todellisia arvoja ja vastuun kantamista ihmisyydestä kaivataan enemmän kuin koskaan. Siihen tarvitaan rauhantekijöitä niin yhteisöissä kuin yksilötasollakin, sillä muutos alkaa ensin ihmisestä itsestään."

Marko Tolonen

Savonia-ammattikorkeakoulun lehtori

Alun lainaus kiteyttää Savonia­ammattikorkeakoulun lehtori Marko Tolosen ajatukset siitä, miksi arjen turvallisuutta ja rauhantekijöitä tarvitaan ja miksi asian edistämiseksi halutaan Kuopiossa tehdä poikkileikkaavaa yhteistyötä alakoulusta korkeakoulutasolle asti.

Savonia­ammattikorkeakoulussa on käynnistymässä aikuisopiskelijoille suunnattu Rauhantekijäkoulutus ja suunnitteilla kokonaisturvallisuuteen liittyvä ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Se pitäisi sisällään samoja asioita, joita Rauhantekijäkoulutukseen kuuluu, mutta olisi laajempi yhteiskunnallisen turvallisuuden asiantuntijakoulutus.

Itä-Suomen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimukseen erikoistuneet tutkijat Rony Ojajärvi ja Vadim Romashov ovat puolestaan käynnistämässä lukiolaisille, ammattikoulujen opiskelijoille ja muille aikuisopiskelijoille suunnatun arjen rau­

haa ja yhteisöllisiä konfliktinratkaisutaitoja vahvistavan kurssin.

RAUHAN PÄÄKAUPUNKI

Presidentti, Nobelin rauhanpalkinnon elämäntyöstään saanut Martti Ahtisaari asui Kuopiossa lapsuudesta lyseon ensimmäisille luokille asti. Ahtisaaren perintö sovittelijana näkyy Kuopiossa monella tasolla. Kuopion kaupunki, Savoniaammattikorkeakoulu ja Itä­Suomen yliopisto yhdessä kumppaneidensa kanssa kehittää parhaillaan kokonaisturvallisuuden osaamiskeskusta palvelemaan koko Suomea.

Turvallisuuden teemat nousevat esille kaupungin strategiassa osana Hyvinvoiva ja yhteisöllinen Kuopio­ohjelmaa – Kuopio haluaa olla turvallinen kaikille, paras paikka kasvaa ja oppia. Myös Kuopion hyvinvointisuunnitelmassa on yhtenä tavoit­

Savonia-ammattikorkeakoulussa on käynnistymässä aikuisopiskelijoille suunnattu Rauhantekijäkoulutus ja suunnitteilla kokonaisturvallisuuteen liittyvä ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

teena arjen turvallisuuden edistäminen. Rakentavaa keskustelukulttuuria ja yhteisöä vahvistava rauhantekijä­malli on lisäksi yksi Kuopio250­juhlavuoden teemoista kaupungin kouluissa.

– Kuopiolla on hyvät edellytykset olla hyvän elämän pääkaupungin lisäksi myös rauhan pääkaupunki ja turvallisuuden takaaja, Tolonen visio.

TULEVAISUUDEN RAUHANTEKIJÄT

Kuopio haluaa olla turvallinen kaikille, paras paikka kasvaa ja oppia.

Saaristokaupungissa toimiva Martti Ahtisaaren koulu on edistänyt vuoropuheluun perustuvaa toimintatapaa koko toimintansa ajan. Rauha, sovittelu ja suvaitsevaisuus näkyy myös koulun arvoissa, ja sen slogan on "Rauha kasvaa".

Martti Ahtisaaren alakoululla on käytössä VERSO­vertaissovittelumalli. Käytännössä se tarkoittaa, että lapsilla ja nuorilla – eli tulevaisuuden rauhantekijöillä – on käytössä kohtaamiseen ja kuunteluun pohjautuva malli konfliktien ratkaisuun. Samaa ajattelutapaa halutaan viedä laajemminkin Kuopion kouluihin.

– Arkipäiväiset erimielisyydet pyritään ratkaisemaan niin, että lapset ja nuoret ovat itse niitä ratkaisemassa, Martti Ahtisaaren koulun rehtori Jussi

Kukkola kertoo. Tarvittaessa neuvotteluihin kutsutaan myös vanhemmat ja eri asiantuntijoita, jos kyseessä on pidempikestoinen tai vakavampi asia. Tällöin puhutaan RESTO­sovittelusta, joka pohjautuu

restoratiiviseen toimintakulttuuriin – osapuolet kohtaavat yhdenvertaisesti ja arvostavasti. Aikuinen ei myöskään ole tuomari, vaan sovun mahdollistaja.

KONFLIKTIT RATKEAVAT

PUHUMALLA

Martti Ahtisaaren koululla on yhteistyökoulut Kosovossa ja Namibiassa. Namibian koulu on samoin nimetty Martti Ahtisaaren mukaan ja koulun aikuiset ja lapset on koulutettu VERSO­vertaissovittelumalliin. Martti Ahtisaaren sanoin: kaikki konfliktit on ratkaistavissa puhumalla joka päivä. – Viime vuonna Kuopion ja Namibian koulujen oppilaat olivat etäyhteydessä vuosittain vietettävänä Martin lasten päivänä. Se oli aidosti avoin ja inspiroiva kohtaaminen, josta lapset tykkäsivät, Kukkola iloitsee.

Ahtisaarella oli tapana kutsua ihmisiä keskustelemaan. Dialogisuutta on pyritty edistämään kou­

lun käynnistämässä dialogisessa yhteiskehittämisen mallissa, jonka nimi on Saaristokaupungin lapset ja nuoret. Martti Ahtisaaren koulu kutsuu koolle eri ihmisiä pohtimaan yhteisiä asioita, kuten sitä miten lasten hyvinvointia voitaisiin edistää. Malli on skaalattavissa muihinkin kaupunginosiin tai toimintoihin, kun halutaan vahvistaa kuntalaisten aitoa osallisuutta ja mukaan ottamista esimerkiksi päätöksenteon tueksi.

Lisäksi Kuopion kouluilla on meneillään tunneja turvataitohanke, joka tähtää tunne­ ja turvataitojen oppimiseen, kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, kuulumisen tunteen lisäämiseen sekä lasten ja nuorten oman sisäisen rauhan vahvistamiseen. Hanke sisältää harjoitteita tunne­ ja turvataitojen opettamiseen ja oppimiseen kaikille vuosiluokille.

Kuopiossa vallitsee arjen turvallisuuden kulttuuri, jossa asukkaita kannustetaan siirtymään avoimesti ja uteliaasti yksilökeskeisyydestä kohti yhteisön jäsenyyttä.

Savonian koulutus

tuo ihmisille toivoa

Savonia-ammattikorkeakoulussa on vuoden 2025 aikana käynnistymässä aikuisopiskelijoille suunnattu Rauhantekijäkoulutus, jolla tavoitellaan laajaa ymmärrystä siitä, miten konfliktit syntyvät ja miten niitä voi omalla toiminnallaan ehkäistä.

TEKSTI MINNA AKIOLA

Rauhantekijäkoulutus koostuu kolmesta itsenäisestä, viiden opintopisteen laajuisesta moduulista: itsetuntemus­opintojaksossa tutustutaan nimensä mukaisesti omiin ominaisuuksiin, kohtaaminenjaksossa harjoitellaan dialogia toisten kanssa ja vaikuttaminenjaksossa pyritään vaikuttamaan yhteiskuntaan eri tavoilla sekä tekemään siitä paremman paikan.

Ajatus on, että opinnot läpikäyneellä henkilöllä on työkaluja ja kyvykkyys ehkäistä konflikteja työpaikallaan tai muissa yhteisöissä, joissa hän vaikuttaa. Koulutus on myös vastapaino, jota tarvitaan haastavien aikojen keskellä – rauhantekijät tuovat toivoa.

TYÖKALUJA ASIOIHIN VAIKUTTAMISEEN

Rauhanjärjestö Sadankomitea aloitti Suomessa rauhanlähettiläskoulutuksen vuonna 2016. Savonia tekee yhteistyötä Sadankomitean kanssa ja halusi Kuopioon oman koulutuksen, joka tarjoaa taitoja rauhan ylläpitämiseen ja rakentamiseen.

– Koulutuksessa on tarkoitus kokea hyvänolon tunnetta siitä, kun auttaa muita. Yksi koulutuksen opettajista on filosofian tohtori ja psykologi Pekka Sauri. Hän on sanonut hienosti, että elämän tarkoitus on toisen kärsimyksen lievittäminen, lehtori Marko Tolonen Savonialta kertoo.

Koulutuksessa on tarkoitus pureutua yhteiskunnan polarisoitumiseen ja luoda opiskelijoille tunne, että asioihin voi vaikuttaa. Heille tarjotaan työkaluja tutustua omiin kykyihinsä ja parantaa resilienssiään esimerkiksi tanssin, joogan, meditaation tai muotoilun keinoin.

Juhlavuosi ohjaa katseet tulevaan

Kuopion juhlavuonna käännämme uuden jännittävän lehden kaupungin 250-vuotisessa historiassa. Sen aikana kaupunki tekee pysyviä muutoksia tapahtumakentän toimintatapoihin tavoitteenaan yhä elinvoimaisempi tulevaisuus koko yhteisölle. Juhlavuoden aikana tapahtumatarjonta paitsi laajenee myös muovaa Kuopion kulttuurista maisemaa pitkäkestoisesti.

TEKSTI PAULIINA AHONEN

KUVAT WILLE MARKKANEN

Viime marraskuussa syksyisen Kuopion valaisi juhlavuoden avaava Välke­valotapahtuma, joka kutsui kaupunkilaiset ja vierailijat kokemaan yhdessä valon taikaa. Marraskuun pimeää viikonloppua täplittivät taianomaiset valoteokset, jotka heijastivat Kuopion värikästä kulttuuritarjontaa ja innovatiivista henkeä. Tapahtuma oli kaunis muistutus siitä, kuinka kulttuuri ja yhteisöllisyys voivat edistää kaupungin elinvoimaa ja tulevaisuuden näkymiä.

ELINVOIMAA TAPAHTUMISTA

Tapahtumia pidetään yhdenlaisena kaupungin elinvoimaisuuden mittarina. Parhaimmillaan ne lisäävät hyvinvointia, tuovat taloudellista ja imagollista hyötyä ja luovat vetovoimaa.

– Tapahtumat ovat elämyksellisiä ja sosiaalisesti tärkeitä kohtaamispaikkoja, joissa tutustutaan ja tavataan ystäviä, vahvistaa Tilla Martikainen, Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja.

– Tapahtumat vaikuttavat vahvasti yhteisöllisyyteen ja tunnesiteeseen omaa kotikaupunkia

kohtaan. Niillä on myös tärkeä taloudellinen merkitys alueen yrityksille.

Kuopiolla on jo monia tunnettuja, yhteistoimintaan nojaavia tapahtumia, mutta Martikaisen mukaan potentiaalia löytyy tiiviimpäänkin yhteistyöhön.

– Kuopiossa ollaan hyvin avoimia yhteistyölle ja tapahtumien merkitys ymmärretään. Tämän ansiosta tapahtumayhteistyön kehittämiselle on hyvät mahdollisuudet.

Yksi tärkeä uudistus on ollut tapahtumatuotantovastaavan nimeäminen. Uudessa roolissa toimii Kari-Pekka Seppänen kollegansa Iida Mannosen kanssa. Heistä muodostuu kaupungin tapahtumatiimi.

– Tehtävämme on yhdessä tapahtumiin linkittyvien toimijoiden kanssa tehdä Kuopiosta aktiivisempi tapahtumakaupunki. Tämä tarkoittaa paikallisten tapahtumajärjestäjien tukemista ja kaupungin aktiivista markkinointia uusille tapahtumatoimijoille, kertoo Seppänen.

Tapahtumien järjestäminen on aina kompleksinen kokonaisuus, jonka hallintaa tapahtumatiimin on tarkoitus jatkossa helpottaa.

Tapahtumavuoden kohokohdat

Kuopio on värikäs kulttuurikaupunki yli 200 vuosittaisella tapahtumallaan. Nyt juhlavuonna tapahtumien kirjo vain kasvaa. Katso valikoidut huippuhetket ja sukella mukaan.

30.1.–2.2.2025

Tahkofest

22.2.2025

Finland Ice Marathon

19.3.2025

Minna Canth -seminaari

9.4.2025

Sessions

23.–24.5.2025

Osuma Sunsets Kuopio

6.–14.6.2025

Kuopio Tanssii ja Soi

12.6.2025

Hyvinvointiseminaari

19.–21.6.2025

Tahko Juhannus

27.–29.6.2025

Tahko MTB

27.6.–5.7.2025

Kuopio Wine Festival

7.–12.7.2025

Suunnistuksen MM-kisat

16.–20.7.2025

BarokkiKuopio

24.–26.7.2025

Kuopiorock

8.–9.8.2025 Hoodfest

8.–9.8.2025

Saana Festival

15.–31.8.2025

Meidän Kuopio -festivaali ja Taiteiden yö

23.8.2025

Made in Kuopio -konsertti

30.8.2025

Rauhalahti Kuopio Maraton

9.–14.9.2025

ANTI – Contemporary Art

Festival

10.–23.11.2025

Kuopion 250-juhlaviikot

17.11.2025

Kuopio täyttää 250 vuotta

Joulukuu 2025

Kuopion Joulutori

Katso kaikki tapahtumat ja juhlavuoden ohjelma: kuopionseina.fi ja kuopio250.fi

– Nyt meillä on tarjota tapahtumajärjestäjille yksi kontakti, jonka kautta pääsee kiinni Kuopion laajoihin tapahtumamahdollisuuksiin.

HANKE VAUHDITTAMAAN TAPAHTUMA-ALAN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ

Elinvoiman lisääminen vaatii satsauksia tulevaan. Tätä varten kaupungilla on tavoitteena parantaa tapahtuma­alan osaamista ja yhteistyötä pitkäjänteisesti. Vuonna 2024 käynnistyi Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen luotsaama Tapahtumayhteistyö­hanke.

– Hanke on paikallisia tapahtumia, yritysten välistä yhteistyötä sekä tapahtuma­alan osaamista kehittävä kokonaisuus. Sen aikana rakennamme hankekumppaneiden kanssa uuden tapahtumien yhteistuotantomallin. Mallin avulla voimme jatkossa synnyttää uusia tapahtumakokonaisuuksia, vahvistaa tapahtumien vetovoimaa ja käynnistää toimijoiden välisiä yhteiskampanjoita, selventää Martikainen.

– Yhteistyö on ehdottomasti hankkeen keskeisin kantava teema ja on ollut ilo huomata, että halua sen kehittämiseen alueelta kyllä löytyy.

KUKOISTUS VAATII HYVÄN KASVUYMPÄRISTÖN

On kaikkien etu, että Kuopio pysyy valovoimaisena myös tulevina vuosina. Kasvaaksemme yhdessä täyteen kukoistukseen tarvitsemme yhä enemmän yhteistyötä, aktiivista osallistumista ja rohkeutta.

– Toivottavasti Kuopion juhlavuosi tekee näkyväksi paljon sitä hyvää, mitä tapahtumien saralla Kuopiossa jo tehdään. Tapahtumien näkökulmasta ehkä kiinnostavinta on nähdä, kuinka juhlavuoden kautta hyvin monet erilaiset voimat yhdistyvät, sillä yhdessä saamme aikaan enemmän. Yhteistyötä ei kuitenkaan pidä jättää vain juhlavuoteen. On meidän kaikkien vastuulla, että juhlahumu, positiivinen asenne ja yhteishenki kantavat myös jatkossa, Seppänen muistuttaa.

Mikä Välke?

Kuopio250-juhlavuoden avasi viime marraskuussa yhdessä eri toimijoiden kanssa järjestetty Välke-valotapahtuma.

Tavoitteena oli edistää yhteisöllisyyttä, tuoda iloa ja saada kaupunki näyttäytymään uudessa valossa.

TEKSTI PAULIINA AHONEN

KUVA WILLE MARKKANEN I TAIDETEOS FLOWERS OF LIFE

– Pääteokset olivat Snellmaninpuistossa, Piispanpuistossa ja Tahkolla. Lisäksi mukana oli oheistapahtumia ja teoksia maaseutualueita myöten. Oli ilo nähdä kaikenikäisten kaupunkilaisten osallistuvan runsaslukuisesti. Kiinnostuksesta kieli tapahtumakartan lähes 17 000 katselukertaa,kertoo Kuopio250­juhlavuoden projektipäällikkö Nina Venäläinen

Välke järjestettiin ensimmäistä kertaa, joten ennakkokäsitystä tapahtuman vastaanotosta ei ollut. Yleisöltä tullut palaute oli kuitenkin positiivis­

ta, mikä on järjestävän tahon puolesta innostavaa. Venäläinen kertoo kehuja

Oli ilo nähdä kaikenikäisten

kaupunkilaisten osallistuvan runsaslukuisesti.

tulleen esimerkiksi valon tuomisesta pimeään ja siitä että tapahtuma oli ilmainen ja kaikille avoin.

Mikäli rahoitus järjestyy, on tälle vuodelle odotettavissa vieläkin valovoimaisempi Välke­tapahtuma. – Tarvitsemme yhteistyötä eri yhteisöjen, yritysten ja kaupungin välillä, jotta saamme Välkkeen toteutettua vieläkin loistavammin. Tavoitteena on saada valot syttymään laajemmin myös maaseudulla ja lähiöissä, jotta tapahtuma on vielä saavutettavampi, valottaa Venäläinen.

Rakkaus josta olen oppinut puhumaan

TEKSTI SIRPA KÄHKÖNEN

KUVAT WILLE MARKKANEN JA LAURA MALMIVAARA

Tunnen syvää rakkautta vanhaa synnyinkaupunkiani kohtaan.

Ikäluokalleni opetettiin koulussa, että rakastaaverbin käyttö tulee rajata ihmissuhteisiin. Kun esseessä tai aineessa kertoi mieltymyksistään paikkoja, esineitä tai harrastuksia kohtaan, oli käytettävä pitää­verbiä. Näin: ”pidän hiihtämisestä”, ”pidän kahvista”.

Opettajat sanoivat, että englannin kielessä rakastaa­verbillä oli eri sisältö kuin suomessa ja että suomalaiset ovat luonnostaan pidättyväisempiä kuin muiden maiden ihmiset. Jopa niin

pidättyväisiä, että edes rakastetulle ei helposti puhuta rakkaudesta vaan tykkäämisestä. Mutta meidän suomalaisten itseilmaisu on muuttunut aikojen myötä. Tunteita meillä on ollut ennenkin mutta nyt rohkenemme myös käyttää niistä suurempia sanoja. Tuntuu hyvältä ja oikealta sanoa, että rakastaa tulisesti kotiseutuaan.

Mistä rakkauteni Kuopiota kohtaan koostuu?

Pohjimmaisena on lapsuudessa syntynyt kiintymys merkityksellisiin paikkoihin. Vaikka kotitaloani ei enää ole, kortteli, jossa se kerran sijaitsi, on minulle tutuin kohta maailmassa. Tuohon

suureen kortteliin mahtuvat niin huoltoasema kuin Hanna Partasen legendaarinen kalakukkoleipomokin. Korttelin mikroilmastossa sekoittuvat mehevä paistuvan kukon tuoksu ja kireä bensiinin katku. Vanhoissa valokuvissa Kuopio on vielä matalien puutalojen kaupunki, jonka katoilla talvisin sauhuavat sadat savupiiput. Etelä­Suomeen muuttaneena kaipaan savun tuoksua pakkasillassa, kaipaan pitkiä lumisia talvia ja syvänmustia tähtitaivaita.

”Tuntuu hyvältä ja oikealta sanoa, että rakastaa tulisesti kotiseutuaan.”

Talviyössä vanhat laivat makaavat sataman laitureissa jään saartamina. Näkevätkö ne silloin samoja unia kuin äitini suvun miehet, jotka kulkivat laivoilla selkiä, kapeikkoja ja kanavia pitkin Suomenlahdelle saakka? Uneksivatko laivat veden ja saarien labyrintista, joka Kuopion ympärillä leviää äärettömiin ja jonka kauneus on vertaansa vailla?

Ja rakastan ruutukaavaa! Se ei erehdytä koskaan. Maailman suurissa kaupungeissa olen usein kulkenut harhaan sen vuoksi, että syvimpään juurtunut kaupungin malli on minulle ruudukko. Navigointi aukioilla, joilta lähtee katuja säteittäin kahdeksaan suuntaan, tai keskiaikaisissa orgaanisesti syntyneissä katusokkeloissa vaatii minulta ponnistelua. Sen sijaan Lounais­Ranskan ”uusissa kaupungeissa”, Bastideissa, jotka luotiin 1200–1400­luvuilla, olen ollut aivan kotonani, sillä niiden kadut on kaavoitettu leikkaamaan toisiaan suorakulmaisesti.

Etsimmeköhän me aina kaupunkia, joka lapsuudessa piirtyi meihin, kun otimme ensimmäisiä askeliamme sen pihoilla ja kaduilla? Vertautuvatko kaikki myöhemmät seudut alkuseutuun, sen mittakaavoihin ja etäisyyksiin? Minusta tuntuu hyvältä ajatella, että sisälläni on aavistuksena juuri Kuopio, järven ja suurten metsien ympäröimä katujen ruudukko, jonka ytimessä on keskusaukio. Joku on kerran menneisyydessä sen hahmotellut piirustuslaudallaan, sovittanut varmalla kädellä ruudut järven rantaan, metsäisen mäen helmoihin.

Rakastan Kuopiota eniten juuri sen vuoksi, että se sijaitsee järven ja metsän liittymäkohdassa. Talvisina iltoina, kun kaupunki on aivan hiljainen, olen usein kävellyt jäätyneen satama­altaan laidalle ja katsellut tähtien kirjomaa pimeyttä, joka tiivistyy järvenselkien ylle.

Järvi on tie, jota pitkin on kuljettu ikimuistoisista ajoista saakka. Metsänreuna on paikka, johon ruutukaava päättyy ja josta alkaa suunnittelematon, villi ja elvyttävä luonto.

Kuopiossa on kaikki mitä ihminen tarvitsee ollakseen onnellinen.

Sirpa Kähkönen kirjailija

Meidän tarinat kokoaa Kuopion yhteiset muistot

Kuopiossa on kerätty asukkaiden tarinoita Meidän tarinat -kokeilussa, jonka tavoite on kannustaa kaupunkilaisia jakamaan tarinoitaan ja muistojaan Kuopiosta. Tarinoilla halutaan lisätä osallisuutta ja osallistumista sekä sitouttaa kaupunkilaisia omaan asuinalueeseen ja sen kehittämiseen.

TEKSTI MINNA AKIOLA | KUVAT PIRKKO KUUSELA, VICENTE SERRA, MAANINGAN KASINO, MINNA AKIOLA JA KUOPIO-TAHKO MARKKINOINTI

Kelloniemeläisiä lapsia ja aikuisia kylätiellä 1940-luvulla. Kylätie johti Iljamon maalaistaloon.

Kuva vuoden 1959 perunan nostotalkoista, joihin koko perhekunta osallistui.

Meidän tarinat ­kokeilussa keskityttiin lähiöistä koostettaviin tarinoihin, jotka koettiin tärkeiksi eri alueiden yhteisöllisyyttä, yhteistä tekemistä ja yhteisiä muistoja rakentavina tekijöinä. Parhaimmillaan tarinat rakentavat alueen identiteettiä.

– Alueilla jo asuvien lisäksi tarinoiden toivotaan houkuttelevan muitakin ihmisiä tutustumaan kyseisten alueiden historiaan ja nykytilanteeseen, digituottaja Terhi Rissanen Kuopion kaupungin kansalaistoiminnan palveluista kertoo.

Kokeilun tavoitteena oli löytää sujuva prosessi kaupunkitarinoiden keräämiselle ja jakamiselle, jotta se olisi myöhemmin helpompaa. Tämän vuoksi kokeilussa hyödynnettiin digitaalisia ratkaisuja, vaikka tärkeintä olikin itse sisältö eli kaupunkilaisten tarinat.

RAVINTOLAT

Kauppakadun elämää nykypäivänä.

Kelloniemen-Likolahden seurakunnan tyttökerho kevätretkellä.

KOHTAAMISPAIKKOINA

Meidän tarinat ­kokeilu kesti noin puoli vuotta ja tässä ajassa ehdittiin kerätä tarinoita kolmelta asuinalueelta. Kokeilun teema oli yhteisöllisyys, joten luontevasti yhdeksi asuinalueeksi valikoitui Kuopion keskusta ja erityisesti sen kahvilat ja ravintolat. Eräs kuopiolainen kuvaili Renkku­ravintolaa

kohtauspaikka Kuopiossa. Monet sen ajan artistit tulivat mielellään esiintymään Renkkuun jo pelkän upean lavan vuoksi, mutta myös paikan oman originellin tunnelman vuoksi.

Monet sen ajan artistit tulivat mielellään esiintymään Renkkuun.

Meidän tarinoissa näin: "Renkkuna tunnettu entinen Kaupunginhotelli ja myöhemmin Puikkari, oli ­70–80­luvulla suosittu

Päästäkseen kuuntelemaan illan musiikkiesitystä jokaisen asiakkaan oli lunastettava illalliskortti, sillä alkoholia ei tarjoiltu tuohon aikaan muutoin kuin ruuan kanssa. Illalliseksi tarjoillun leivän läsnäolo pöydässä oikeutti väkijuomien tilaukseen eikä kukaan oikeastaan koskenut siihen. Kuka nyt ravintolaan olisi syömään lähtenyt."

Maaningan kasinon rakentamisen ajoilta.

Maaningan kasinolla on pussauskoppi, johon voi vetäytyä kuhertelemaan, jos rakkaus roihahtaa.

LAPSUUS KELLONIEMESSÄ

Kelloniemen asuinalueen historiaan kätkeytyy monia tarinoita naapuruston yhteisöllisyydestä. Meidän tarinoihin koottu karttakierros vie matkalle 1940–1950­lukujen Kelloniemeen. Osana kierrosta on podcast­ sarja, jonka jaksoissa Pirkko Kuusela ja Maija Huttunen muistelevat lapsuusaikojaan Kelloniemellä. Otteita yhdestä podcastista:

"Kelloniemessä ei tarvinnut koskaan olla yksin, varsinkaan kesäisin. Lapset viettivät yhdessä aikaa muun muassa aholla nelimaalin, hipan ja nurkkapiilon parissa. Tärkeä paikka oli portti, jonne lapset kokoontuivat iltaisin. Alueella oli myös

hiekkahauta, jossa he tekivät hiekkalinnoja ja etsivät sammakonkutua.

Talvisin lapset hiihtivät ja laskivat mäkeä. Pojat tekivät myös hyppyrin, josta hyppivät. Pirkon kodin edustalla oli jäällä napakelkka ja luistelurata, jossa järjestettiin rusettiluisteluita. Kotona lapset osallistuivat askareisiin, kuten nuorempien lasten hoitoon ja puutarhatöihin."

TALKOOTYÖTÄ MAANINGALLA

Maaningalla kukoisti yhteisöllisyys ja talkootyö erityisesti 1970­ ja 1980­luvuilla. Yksi paikka, jossa talkootyö on voimissaan edelleen on suosittu Maaningan kasino. Meidän tarinoissa kertomuksia

Meidän tarinat on osa Kuopio250­juhlavuoden viestintää, Meidän Kuopio ­festivaalia ja KUDOS­projektia. Tarinoiden julkaisemissa hyödynnettiin Esrin ArcGIS StoryMaps ­alustaa sekä Taustamarkkinat BGMT:n kloonaamia ääniä ja kehittämää tekoälyhahmoa. Lisäksi säveltäjä Antti Elias Huuskonen on säveltänyt Meidän tarinoiden tunnusmusiikin. Sisällöntuottajana kokeilussa toimi Historiapalvelu Havinan Minna Akiola.

Tekoälyhahmo Leevi kertoo kaupunkitarinoita videoilla ja äänitarinoissa.

kasinosta ja sen talkootyöstä kertovat pitkään kasinon toiminnassa mukana olleet henkilöt.

"Viime aikoina on ollut helppoa saada talkoolaisia mukaan. Monet jopa kyselevät keväällä, että pääsevätkö mukaan toimintaan", kasinon henkilöstövastaava Tuomo Mielonen kiittelee.

Aika paljon on sellaisia, jotka ovat olleet mukana vuosikymmeniä. Suurin osa tulee mukaan toimintaan jo hyvän ilmapiirin takia, vaikka eivät kävisi itse tanssimassakaan.

"Yhteishenki on loistava, se pitää porukkaa kasassa", sanoo kasinon ohjelmavastaava Raimo Haapalainen.

JATKOA PIRTIN ASUINALUEELTA

Meidän tarinat ­kokeilun aikana kerätyt tarinat jäävät kuntalaisten katsottavaksi ja kuunneltavaksi koko Kuopio250­juhlavuoden ajaksi. Toiveissa on, että Meidän tarinat ­projektia päästään laajentamaan myös muille asuinalueille.

– Uusia tarinoita onkin jo kerätty Pirtin asuinalueelta. Ehkä meillä joku päivä on tarinakokonaisuus Kuopion kaikista asuinalueista, Terhi Rissanen toivoo.

Kuuntele lisää kertomuksia

Meidän tarinat -podcasteista tai tutustu teksti- ja audiotarinoihin sekä karttakierroksiin. Kaikki tarinat löytyvät osoitteesta: www.kuopio.fi/meidan-tarinat

Elämä & opiskelu

Kuopio on aidosti kansainvälinen kaupunki ja tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia asumiseen, opiskeluun ja liiketoimintaan.

Entä jos kunnostettais vanhat talot ja oltais

ihan kasvokkain?

Kysyimme kuudesluokkalaisilta Netalta, Venlalta ja Vilholta, millainen Kuopio mahtaa olla 50 vuoden päästä, kun se täyttää pyöreät 300 vuotta. He unelmoivat puhtaasta luonnosta, vanhoista kauniista rakennuksista ja yhteisistä tiloista, joissa ihmiset voivat olla läsnä toisilleen – ihan kasvokkain. Futuristi Ilkka Halava löysi lasten visioista yhtäläisyyksiä siitä, mihin kaupunkien kehitys on suuntaamassa. Voiko Kuopio siis menestyä pitämällä lasten toiveiden mukaisesti huolta ympäristöstä ja yhteisöllisyydestä?

TEKSTI TIIA RÄIKKÖNEN | KUVAT ELLI PATIÑO, ILKKA HALAVA, PETRA KUHA JA TIINA KILVENSALMI

Futuristi Ilkka Halava muistuttaa: Me olemme ottaneet maailman lainaksi lapsiltamme, emme perineet sitä vanhemmiltamme.

ENEMMÄN AITOJA KOHTAAMISIA – KAUPUNGIN TEHTÄVÄ MUUTTUMASSA

Haastattelemamme kolmikko, kuten suurin osa tämän ajan lapsista, on kasvanut erilaisten älylaitteiden ympäröiminä. Tulevaisuudelta he kaipaavat silti erityisesti aitoa ja läheistä vuorovaikutusta. "Toivon, että 50 vuoden päästä ihmiset tapaavat enemmän kasvokkain. Puhelimet ovat tärkein väline yhteydenpidossa, hologrammeja ehkä hyödynnetään ja televisiosta voi soittaa, mutta haluamme, että niitä käytetään vähemmän," Netta ja Vilho kiteyttävät lasten ajatukset.

Tulevaisuudentutkija Halava iloitsee siitä, että lasten visiot keskittyvät ihmisten välisiin aitoihin yhteyksiin, ja teknologia on luontevasti läsnä. “Digitaalisuus ei katoa mihinkään, päinvastoin, mutta ihmisten halu palata fyysisiin kohtaamisiin kasvaa. Jopa yli neljännes käyttäjistä luopunee nykymuotoisen somen käytöstä jo tällä vuosikymmenellä,” hän arvioi. Halava toteaa digitalisoitumisen myös tukevan yhteisöllisyyttä: “Tekoälyä hyödyntävät apuohjelmat voivat tasoittaa henkilökohtaisia kyvykkyyseroja ja lisätä siten osallisuutta ja tasa­arvoa.”

Halavan mukaan kaupunkien iso kuva on niin ikään muuttumassa, mikä tukee lasten toivetta yhteisöllisyyden vahvistumisesta. "Kaupunkien historiallinen perusfunktio on tavaroiden myynti ja ostaminen. Tämä muuttuu radikaalisti kaupankäynnin digitalisoitumisen seurauksena. 50 vuoden päästä kaupungin keskipiste ei ole tavarakauppa. Tulevaisuuden kaupungit rakentuvat palveluiden, kohtaamisten ja tapahtumien ympärille.”

VANHOJA TALOJA, PUITA JA PUHTAUTTA – KESTÄVYYS ON TULEVAISUUTTA

Tulevaisuuden kaupunkikuvaan lapset toivovat vanhoja taloja, vehreitä puistoja ja värikkäitä rakennuksia. “Keskustan vanhat kauniit rakennukset pitää säilyttää. Korjataan ne tarvittaessa, ne ovat tosi nättejä," Venla sanoo ja mainitsee Minna Canthin talon, jonka kunnostamista kaikki lapset toivovat.

”50 vuoden päästä kaupungin keskipiste ei ole tavarakauppa”

Lapset tekisivät Kuopiosta vielä elävämmän ja vehreämmän. "Saaristokaupunki on tavallaan kiva, siellä on luontoa, mutta suunnittelisin enemmän värikkäitä rakennuksia, puita ja istutuksia, ettei olisi harmaata kuin Kouvolassa," Venla toteaa, ja muut lapset nyökyttelevät painokkaasti. Kolmikon mielestä myös roskaaminen täytyy saada kuriin, vaikka lakia muuttamalla. Halava toteaa, että lasten näkemykset vanhojen rakennusten kunnostamisesta, ympäristön

puhtaudesta ja vehreydestä ovat linjassa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa, joiden painoarvo kasvaa kaupunkisuunnittelussa. “Näiden lasten sukupolven päätarina on, että heidän täytyy rakentaa planeetan kestäviä järjestelmiä. Puut ja puistot ovat kauniita – ja ne pitävät kaupunkien lämpötilan viileämpänä ja parantavat ilmanlaatua. Tämä on tärkeä osa toimivaa ja kestävää tulevaisuuden kaupunkia. Hengitysilma on meillä puhdasta edelleen. Monissa suurkaupungeissa se on jo todella huonoa,” Halava muistuttaa.

TELEPORTTAAMALLA KURIIN

KIIRE JA KIUSAAMINEN – KÄVELYKAUPUNKEJA RAKENNETAAN

Lasten mielikuvissa vuonna 2074 liikutaan sähköajoneuvoilla, leijuvilla potkulaudoilla tai teleporttaamalla. "Olisi kätevää teleportata itsensä paikasta toiseen, kun on kiire," Vilho innostuu. Venla näkee sen ratkaisuna kiusaamiseen: "Teleport­

taus auttaisi, jos joku härkkii koulun pihalla, eikä aikuisia näy."

Halava kuulee lasten visioissa optimismin, joka on aina vallinnut teknologiaan liittyvissä tulevaisuuskeskusteluissa. "Kehitys tuo mahdollisuuksia, joita emme osaa vielä kuvitella. 50 vuotta sitten ei nähty, missä olemme teknisessä kehityksessä nyt, ja sama pätee tulevaisuuteen. Meillä on isoja haasteita ratkaistavana, mutta elämme suurta teknologisen murroksen kautta. Koskaan historiassa ei ole ollut yhtä vahvaa välineistöä, jolla luoda uutta. Tueksi tarvitaan vahvoja päätöksiä meiltä aikuisilta siitä, millaista tulevaisuutta haluamme rakentaa. Millainen on yhteinen hyvän elämän kuva?”

“Liikenteen päästöjä hillitään nyt kaupunkisuunnittelulla. Maailmalla rakennetaan 15–20 minuutin suurkaupunkeja, joissa aivan kaikki on kävelyetäisyydellä. Suomalainen pieni kaupunki saattaa olla jo valmiiksi maailman paras keksintö. Tulevaisuuden voittajia ovat kaupungit, joissa yhdistyvät kohtaamisen rakenne, kaupunki­

ideologiaan kuuluvat elementit sekä aito luontoyhteys,” Halava vinkkaa.

TILAA KAIKENIKÄISILLE OLLA JA TEHDÄ YHDESSÄ – MAAILMA ON LAINASSA LAPSILTA

Tulevaisuuden Kuopio, sellaisena kuin lapset ja futuristi sen näkevät, on siis parhaimmillaan kestävän kehityksen periaatteita noudattava vehreän värikäs kaupunki, jossa vanha ja uusi yhdistyvät ja ihmiset viettävät aikaa yhdessä. Kohtaamisiin lapset visioivat innolla uudenlaisia tiloja ja tilaisuuksia.

"Keskustassa voisi olla ravintola, jossa voisi laittaa itse ruokaa ja syödä yhdessä toisten kanssa. Entä tiedätkö, järjestetäänkö torilla vanhojen tansseja? Olen yli 60­vuotias vuonna 2075. Olisi kiva tanssia ja tavata siellä ihmisiä," Vilho haaveilee, ja myös Netan ja Venlan mielikuvitus lähtee

lentoon: torin tienoilla tulisi olla kaikenikäisille tekemistä, kuten seikkailupuisto, akvaario ja koiranäyttelyitä.

Halavan mukaan lasten visioissa ollaan kaupunkien tulevaisuuden menestysreseptin ytimessä. "Lasten toiveet heijastavat syvää ymmärrystä siitä, mitä kaupunki voi tarjota parhaimmillaan: tiloja, joissa ihminen voi olla yhteydessä toisiin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan. Kaupungit, joissa on tilaa yhteisöille ja kohtaamisille, ovat todellisia tulevaisuuden kaupunkeja.“

Tulevaisuustutkijalla on viesti yhteisesti kaikille suomalaisille: “Kaupungit ovat kaikki Suomessa kovin samanlaisia. Erottautuminen on tulevaisuuden haaste. Rohkeutta tarvitaan. Valintoja miettiessä on hyvä pohtia myös ajatusta, jonka usein jaan tulevaisuustrategioita luoville päättäjille: Me olemme ottaneet maailman lainaksi lapsiltamme, emme perineet sitä vanhemmiltamme,” Halava toteaa.

Uudenlaista asumista keskellä kampusta

Suuri joukko eri alojen opiskelijoita rikastaa Savilahden kampusaluetta ja heihin halutaan panostaa. Tulevaisuudessa moni heistä voi asua alueen ytimessä. Keskelle kampusta on kohoamassa opiskelija-asunnoiksi kaksi kerrostaloa, joissa suositaan yhteiskäyttöisiä tiloja.

TEKSTI MINNA AKIOLA KUVAT ROUVA MUSTA OY JA KUOPION OPISKELIJA-ASUNNOT OY

Savilahti on uuden sukupolven kaupunkiympäristö, joka mahdollistaa asumisen sekä työn ja vapaa­ajan sekoittumisen. Vuoden 2025 syksyksi alueelle on valmistumassa uudenlaisia, yhteisöllistä konseptia edustavia opiskelijaasuntoja.

– Savilahdessa on mahdollista asua kampusalueella ja poimia ne palaset, joita hyvään ja monipuoliseen elämään itse tarvitsee. Liikuntatilojen lisäksi Kallaveden ja lähimetsien tarjoamat virkistysmahdollisuudet ovat lähellä – ja silti Savilahti sijaitsee aivan Kuopion keskustan kyljessä, kuvailee hankejohtaja Antti Niskanen Kuopion kaupungilta.

KOHTUUHINTAISILLE ASUNNOILLE ON KYSYNTÄÄ

Kuopion Opiskelija ­ asunnot Oy:n (Kuopas) toimitusjohtaja Aku Taira näkee, että kohtuuhintaiselle opiskelija­asumiselle on kysyntää. Savilahden kohde on tervetullut lisä Kuopaksen tarjontaan. Savilahteen tulee 265 uutta asuntoa – ajan trendin mukaisesti pääsääntöisesti yksiöitä.

Rakennushanke koostuu kahdesta osasta: 12­kerroksisesta tornitalosta sekä matalammasta rakennuksesta. Asuntojen sijainti on opiskelijoiden näkökulmasta varmasti kaupungin paras – keskellä kampusaluetta ja upeiden maisemien äärellä. – Olemme hyvin kiitollisia, että olemme rakentamisen suhteen tässä vaiheessa. Kohde vaati paljon esivalmistelua, ja mukana oli monta toimijaa. Rakentaminen on sujunut oikein hyvin, eikä mitään isompia haasteita ole tullut vastaan. Olemme kokonaisuuteen oikein tyytyväisiä, Taira kertoo.

”Arvostan myös asunnon sijaintia luonnon ja keskustan lähettyvillä.”

Hän kiittelee, että yhteistyö Kuopion kaupungin kanssa on sujunut jouhevasti. Oli sitten kyse infran rakentamisesta tai muista asioista, niin niissä on päästy tarvittaessa eteenpäin nopeallakin aikataululla.

YHTEISIIN TILOIHIN ON PANOSTETTU

Savilahden uusiin kerrostaloihin tulee myös yhteisöllisiä tiloja, kuten hiljaista tilaa opiskeluun, saunaosasto oleskelutiloineen, tila rauhoittumiseen ja yhteinen parveke joka kerrokseen, jotka mahdollistavat opiskelun, vapaa­ajan vieton ja rentoutumisen. Yhteisiin tiloihin on lisäksi tulossa keittiönurkkaukset.

– Tavoite on, että opiskelijat pääsevät matalalla kynnyksellä kohtaamaan kasvotusten, Taira lisää.

Matkailualaa Savon ammattiopistolla opiskeleva Sanni Parkkonen on kiinnostunut asumaan Kuopaksen uusissa asunnoissa Savilahdessa. – Haluaisin muuttaa Savilahteen, koska siellä on paremmat kulkumahdollisuudet kuin nykyisellä asuinalueellani Neulamäessä. Asunnon on tärkeää olla lähellä kampusta. Arvostan myös asunnon sijaintia luonnon ja keskustan lähettyvillä, jotta löytyy monipuolisuutta, Parkkonen sanoo.

ASUMISMUKAVUUTTA JA VASTUULLISIA RATKAISUJA

Parkkonen pitää hyvänä myös asuntojen energiaviisaita ratkaisuja. Talot ovat A­energialuokan passiivitaloja. Niissä hyödynnetään aurinkosähköä ja modernia talotekniikkaa, joka parantaa asumismukavuutta. Lisäksi on varattu säilytystilaa yli 400 polkupyörälle, jotta viisas liikkuminen on helppoa.

Kuopaksen asukastyytyväisyyskyselyiden mukaan opiskelijat toivovat asumismukavuutta ja vastuullisia ratkaisuja. Vastuullisuus onkin iso teema koko Kuopaksen toiminnassa. Savilahden kohde saa niin sanottua vihreää kuntarahoitusta, jota myönnetään vain, kun kohde täyttää tietyt kriteerit vastuullisuuden suhteen. – Savilahti on kasvun, kehityksen, kokeilujen ja inspiroivan elämän alusta kauniin järven rannalla, keskellä kaupunkia. Hienoa, että saamme sinne koteja Kuopiolle tärkeille opiskelijoille, Antti Niskanen iloitsee.

Luola tarjoaa uniikin ympäristön liikunnalle ja elämyksille

Luola on poikkeuksellisen laaja liikunta- ja tapahtumakeskus sekä kohtaamispaikka, joka on rakennettu väestönsuojaan kallion sisään.

Kokonaisuus herättää kiinnostusta myös kansainvälisesti.

Luolan sisäänkäyntirakennuksen ympärillä sykkii Pulssi-taideteos, jossa on myös katsojaa osallistava elementti.

TEKSTI MINNA AKIOLA KUVAT PETRA KUHA JA VICENTE SERRA

Luola itsessään on jo nähtävyys. Vaikka se sijaitsee kallion sisällä, se on kuitenkin mäen päällä ja sen edestä avautuu maisemat Puijon tornille asti. Puolustusvoimien entisenä ammusvarastona toimineen luolaston jyrkkä kalliorinne on harvinainen rakennuspaikka, ja aluetta on työstettykin luonto edellä.

– Sisään astuessa häviää ajatus siitä, että ollaan kallion sisällä, Kuopion kaupungin liikuntapalvelusuunnittelija Ilja Venäläinen toteaa.

Oman säväyksensä paikalle antaa sisäänkäyntiä kehystävä Pulssi­taideteos, jossa valon liike on tärkeässä roolissa. Teos koostuu lukuisista kalliolle kiinnitetyistä ympyränmuotoisista teräslevyistä ja led­valoista. Teosta kauempaa katsottaessa kalliopinta näyttäisi sykkivän valaistuksen ja peilimäisten ympyrämuotojen kohdatessa.

LUOLA TARJOAA UNIIKIN YMPÄRISTÖN LIIKUNNALLE

Luolassa onnistuu isojen tapahtumien järjestäminen jopa 2500 ihmiselle.

Ison monitoimihallin lisäksi Luolasta löytyy tanssisali, kuntosali, painisali ja kamppailulajitilat.

Monitoimihallin yhteydessä on myös kokoustila, jota voidaan hyödyntää tapahtumien aikana kutsuvieraskäytössä.

LUOLA MUUNTUU VÄESTÖNSUOJAKSI KRIISIN HETKELLÄ

Luola toimii myös väestösuojana noin 7000 hengelle. Tilojen käyttäminen liikuntaan ja erilaisiin tapahtumiin rauhan aikana on poikkeuksellista ja on herättänyt kiinnostusta kansainvälistenkin vierailijoiden keskuudessa. Tila on muutettavissa väestösuojaksi 72 tunnissa, kuten lakikin edellyttää.

– Kokonaisturvallisuuden ja varautumisen näkökulmasta Luola tukee lisäksi kuntalaisten fyysistä ja henkistä kuntoa, joka osaltaan parantaa kriisinkestävyyttä, Venäläinen arvioi. Luolaa voidaan käyttää myös tutkimus­, kehitys­ ja innovaatiotoimintaan, joka on ainutlaatuinen mahdollisuus Savilahden yrityksille ja oppilaitoksille. Lisäksi oppilaitokset käyttävät sitä liikuntatiloinaan.

Luola jakautuu yleisiin tiloihin, joissa sijaitsee muun muassa kahvila ja monitoimihallin katsomo sekä erikseen varattaviin tiloihin, jotka soveltuvat esimerkiksi liikkujille. Kuntosali on kaikkien kuntalaisten käytettävissä ikärajojen puitteissa ja samalla pääsymaksulla, joka on käytössä muissakin kaupungin liikuntapaikoissa.

Luolaa voidaan käyttää myös tutkimus-, kehitysja innovaatiotoimintaan.

– Savonia­ammattikorkeakoulu järjestää tiloissa myös opetustoimintaa. Tiloja voi varata oppilaitosten, yritysten ja yhdistysten lisäksi kuka tahansa tarpeisiinsa, Venäläinen huomauttaa.

– Tilat ovat saaneet paljon kehuja ja ne toimivat suunnitellusti. Tähän on osaltaan vaikuttanut se, että käyttäjät pääsivät paljon itse vaikuttamaan siihen, millaisia tilaratkaisuja tehdään ja millaiseen käyttöön Luola soveltuu, Venäläinen kertoo.

Luolan käyttäjiä kannustetaan viisaaseen liikkumiseen, mutta myös pysäköintitilaa on alueella. Lisäksi rakentamisessa on huomioitu resurssiviisaus.

Luola on upea ja uniikki liikunta­ ja tapahtumakeskus, joka houkuttaa kävijöitä kauempaakin.

TILAT OVAT SAANEET KEHUJA

Yliopisto vaikuttaa Kuopion hyväksi

Millainen kaupunki Kuopio olisi ilman yliopistoa?

Pienempi, katukuvaltaan vanhempi ja värittömämpi sekä

ilman monia yrityksiä tai yliopistollista sairaalaa. 1960-luvulta saakka yliopisto on tuonut elinvoimaa ja elämää Kuopion alueelle.

TEKSTI MARJAANA ANTTILA

KUVAT HILVE TURUNEN, RAIMO PESONEN JA TÖRRÖNEN RAIJA.

– On välttämätöntä, että kansainväliset opiskelijat ja työntekijät kokevat olevansa täysivaltaisia yhteisön jäseniä, korostaa Itä-Suomen yliopiston emeritusrehtori Jukka Mönkkönen.

Itä­Suomen yliopiston emeritusrehtori Jukka Mönkkönen tunnustautuu kaapunnin pojaksi. Hän on asunut lähes koko ikänsä Kuopiossa eikä aio muuttaa pois.

– Kuopio on juuri hyvän kokoinen kaupunki, yhdistelmä urbaania kehitystä ja hyvän elämän mahdollisuuksia.

Mönkkönen tuntee yliopistomaailman vuosikymmenten kokemuksensa ansiosta. Hän huomauttaa, että vaikka yliopistoilta on aina odotettu vaikuttavuutta, viime aikoina sitä eri muodoissaan on vahvistettu systemaattisesti.

– Kaikessa tutkimuksessa ja koulutuksessa mietitään yhteyttä yhteiskunnan tarpeisiin. Tämä ajattelumalli on yhä kehittynyt ja vahvistunut.

Yliopiston vaikuttavuus ei liity pelkästään innovaatioista syntyviin yri­

Kansainvälisen kaupan maisteriohjelmaan Pakistanista tullut Maira Asif on opiskellut suomea aktiivisesti, vaikka kieli on haastavaa.

tyksiin ja yritysyhteyksiin. Se myös laajentaa ja vahvistaa alueen osaamispohjaa, mikä houkuttelee investointeja. Osaamisen varmistaminen vaatii työelämän muutosten huomioimista ja ennakointia. Eikä yliopistojen sivistystehtävää pidä unohtaa.

”Kaikessa tutkimuksessa ja koulutuksessa mietitään yhteyttä yhteiskunnan tarpeisiin.”

– Suomalainen korkeakoulutus on aina ollut hirveän hyvä opettamaan oman tieteenalan faktat ja metodologian. Tämän päivän työelämässä pitää

niiden lisäksi osata hyödyntää tietoja ja taitoja yhteistyössä muiden kanssa, Mönkkönen huomauttaa.

SUOMEN MONIALAISIN YLIOPISTO

Vuosikymmenien aikana yliopistossa on korostettu monitieteellisyyden merkitystä, sillä ratkaistavat haasteet ovat laajoja ja monimutkaisia. Itä­Suomen yliopisto on Suomen monialaisin yliopisto, jossa on neljä tiedekuntaa ja opetusta lähes sadassa pääaineessa. Se on 20 tieteenalalla maailman 500 parhaan yliopiston joukossa. Kansainvälisesti kovatasoinen tutkimus on myös se pohja, jolla yliopisto edistää alueellista elinvoimaa. Mönkkönen pitää Itä­Suomen suurimpana haasteena demografista kehitystä, yhteiskunta vanhenee kä­

Itä-Suomen yliopiston vaikuttavuusjohtaja Minna Hendolinille on tärkeää, että hän voi olla vaikuttamassa kotiseutunsa kilpailukykyyn ja kasvuun.

siin. Hänen ratkaisunsa ongelmaan on koulutusperäinen maahanmuutto.

Kansainvälisten opiskelijoiden määrä pitää saada tuplattua ja opiskelijat työllistettyä alueelle. Tämä vaatii laajaa yhteistyötä ja tahtotilaa.

– On välttämätöntä, että kansainväliset opiskelijat ja työntekijät kokevat olevansa täysivaltaisia yliopistoyhteisön ja itäsuomalaisen yhteisön jäseniä.

KUOPIOON ASETTUMINEN KIINNOSTAA

Suomen kielen opetus on yksi niistä konkreettisista teoista, joilla yliopisto tukee kansainvälisten osaajien kotoutumista. Kansainvälisen kaupan

maisteriohjelmaan Pakistanista tullut Maira Asif on opiskellut suomea aktiivisesti, vaikka kieli on haastavaa.

Asif pitää kieltä välttämättömänä kotoutumisen kannalta. Tavoitteena onkin löytää työ, jossa hän pääsee hyödyntämään osaamistaan.

– Haluaisin asettua Kuopioon. Tämä on vihreä ja turvallinen kaupunki, jossa olen aina kokenut oloni tervetulleeksi.

STRATEGISET KUMPPANUUDET TÄRKEITÄ

Itä­Suomen yliopiston vaikuttavuusjohtaja Minna Hendolin arvioi, että disinformaation maailmassa luotettavan ja tutkitun tiedon merkitys ko­

rostuu entisestään. Monimutkaisten globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaiseminen vaatii tieteiden välistä tutkimusta ja vahvaa yhteistyötä niin julkisten kuin yksityistenkin toimijoiden kesken.

– Alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen on tärkeää. Oikeiden strategisten kumppaneiden kanssa voimme pysyä kansainvälisessä kärjessä valituilla tutkimuksen ja koulutuksen profiilialueillamme. Samalla luodaan kansainvälistä näkyvyyttä, joka vetää kansainvälisiä opiskelijoita, tutkijoita ja työntekijöitä Kuopioon.

Yhteistyö korostuu myös paikallisella tasolla: tiivis yhteistyö tutkimuslaitosten, yritysten ja korkeakoulujen

Itä-Suomen yliopisto numeroina: 1966

PERUSTETTU

TYÖNTEKIJÄÄ 3000

välillä lisää alueen veto­ ja pitovoimaa. Näin yliopisto edistää vaikuttavuutta yhteiskunnan eri sektoreille.

Pohjois­Karjalasta kotoisin oleva Hendolin palasi itse Etelä­Suomessa vietetyn ajanjakson jälkeen takaisin kotiseudulle.

– Suku, ystävät ja kotiseudun sielunmaisemuus olivat tärkeitä asioita muuttopäätöstä tehtäessä, mutta myös mahdollisuus toimia itäisen Suomen hyväksi painoi vaakakupissa. Minulle on merkityksellistä, että voin omalta osaltani olla vaikuttamassa kotiseudun kilpailukykyyn ja kasvuun.

Pitovoimana hänelle toimii elämänlaatu: Koti sijaitsee Kallaveden rannalla luonnon helmassa. Silti lähellä on eloisa ja kompakti kaupunki, joka tar­

PERUSTETTUJEN

KUOPION YLIOPISTON JA JOENSUUN YLIOPISTON YHDISTÄJÄ

OPISKELIJAA 17 000

joaa kulttuuria, ravintoloita ja kansainvälistä menoa.

HUOMIO JATKUVASSA

MUUTOKSESSA

Yhteiskunnan jatkuva muutos vaatii tulevaisuudessakin nopeaa toimintaa ja mukautumista.

– Emme voi ohittaa digitalisaatiota ja teknologista kehitystä, jos haluamme pysyä kilpailukykyisinä, Hendolin painottaa nostaen esimerkiksi tekoälyn.

Osaamisen ylläpidossa tärkeään rooliin nousee yliopiston tarjoama jatko­ ja täydennyskoulutus. Esimerkiksi räätälöityjen jatkokoulutusten ansiosta yrityksillä on jatkuvasti käy­

tössään viimeisimpään tietoon pohjautuva osaaminen.

Muutostenkin keskellä Hendolin pitää tärkeänä perustehtävän muistamista ja omien vahvuuksien tunnistamista.

Koulutus, tutkimus ja vahva yhteistyö takaavat sen, että Kuopio on jatkossakin elinvoimainen ja houkutteleva kaupunki niin opiskelijoille, yrityksille kuin kansainvälisille osaajille.

Kuopio edistää kokonaisturvallisuutta yhteistyön hengessä

Kokonaisturvallisuus on suomalainen konsepti siitä, miten otetaan haltuun kaikki, mikä liittyy turvallisuuteen – olipa kriisiaika tai ei. Kokonaisturvallisuus ei ole Kuopiossa vain yhden organisaation tekemistä, vaan yhteistyötä ja osaamisen hyödyntämistä yli organisaatiorajojen. Tästä osaamisesta ollaan kiinnostuneita myös maailmalla.

TEKSTI MINNA AKIOLA KUVAT PETRA KUHA, TIINA KILVENSALMI JA WILLE MARKKANEN

Kuopion alueelle on rakentunut laajaa osaamis­, TKI­ ja yrityspohjaa sekä kehitysalustoja kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuushaasteiden taklaamiseksi ja alueen elinvoiman vahvistami­

seksi. Kaupunki haluaakin eri yhteyksissä nostaa esiin osaamistaan ja sitä, miksi Kuopio olisi luonnollinen sijaintipaikka kokonaisturvallisuuden osaamiskeskukselle.

Kuopiossa on laajaa osaamista erilaisiin uhkiin varautumisesta

Kuopiosta löytyy runsaasti kokonaisturvallisuuteen ja varautumiseen liittyvää osaamista ja liiketoimintamahdollisuuksia. Kaupungissa nähdään, että Kuopio olisi luonteva sijaintipaikka Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskukselle niin osaamisen, maantieteellisen sijaintinsa kuin historiansakin puolesta.

Kuopiossa turvallisuus on jo pitkään ollut läpileikkaava teema kaikessa mitä kaupungissa tehdään, oli sitten kyse kaupungin omasta toiminnasta, puolustusvoimista, pelastusviranomaisista, oppilaitoksis ta, sai raa loista, teollisuudesta tai muista sidosryhmistä. Myös koko Pohjois­Savossa turvallisuus ja varautuminen erilaisiin uhkiin on erilaisten ruokaan, veteen ja energiaan liittyvien osaamiskeskittymien ja ­klustereiden näkökulmasta kehittynyt jo vuosikymmeniä. Turvallisuusuhka ei välttämättä tarkoita, että päällä on jokin sotilaallinen tilanne – nykymaailman ilmastokriisitkin ovat osa kokonaisturvalli­

suutta. Kokonaisturvallisuus­termi kattaa myös sen, miten näihin uhkiin varaudutaan.

”Olemme Suomessa kuitenkin turhan vaatimattomia osaamisestamme.”

– Me suomalaiset olemme varautumisen suhteen huomattavasti pidemmällä kuin esimerkiksi pääosa liittolaisistamme Nato­maissa. Suomi on tehnyt asian eteen jo vuosikymmeniä töitä, kommentoi Kuopion kaupungin kokonaisturval­

lisuuden erityisasiantuntija eversti evp Asko Muhonen

Muhonen lisää, että olemme Suomessa kuitenkin turhan vaatimattomia osaamisestamme. Hän näkee varautumisessa mahdollisuuden myös kansainväliseen yhteistoimintaan.

OSAAMISKESKUKSEN SUUNNITTELU ON VUOSIEN JATKUMO

Suunnitteilla oleva Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus kokoaa aiheeseen liittyvää tietoa, yhdistää toimijoita, tutkii, kehittää ja kouluttaa sekä auttaa eri tahoja koko­

naisturvallisuuteen liittyvissä toimenpiteissä ja päätöksenteossa kansallisella tasolla.

Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen suunnittelu on jo käynnistynyt Savonian johdolla ja vahvan kumppaniverkoston voimin kokoamalla asiantuntijat ja eri alojen toimijat yhteen sekä kuulemalla elinkeino­ ja yrityselämän tarpeita.

– Kuopiossa on tehty hartiavoimin työtä kokonaisturvallisuuden eteen, ja se on etumatkalla moneen muuhun paikkaan verrattuna. Täällä on perustettu erilaisia tukevia toimintoja teeman ympärille ja myös elinkeinoelämässä on hyviä avauksia aiheeseen liittyen. Nämä

ovat asioita, jotka itsessään ruokkivat kokonaisturvallisuuteen liittyvän osaamisen keskittymistä tänne, Muhonen sanoo.

KUOPIO KUTSUU KAIKKI

KEHITYSTYÖHÖN

Osaamiskeskuksen lopullinen organisoitumismuoto ei ole vielä varma, mutta Muhosen mielestä sen pitäisi olla moniulotteinen yhteistyötaho. Kokonaisturvallisuus ei ole vain suomalainen tai alueellinen kysymys. TämänvuoksiKuopiokutsuukinlaajasti eri sidosryhmiä mukaan Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen kehitystyöhön yli maakuntarajojen.

– Mukaan tarvitaan viranomaisten lisäksi myös kansalaisjärjestöjä, teollisuutta ja yrityselämää. Hyvin laaja kattaus toimijoita. Kaikilla on annettavaa tässä asiassa, Muhonen lisää.

Muhosen mukaan kokonaisturvallisuuden kaikki eri osa­alueet, kuten sisäinen turvallisuus, johtamisen varmistaminen, energia­ ja vesihuolto sekä sotilaallinen varautuminen, vaativat yksityiskohtaista suunnittelua. Ne ovat kaikki tärkeitä, jotta kansalaisten elämä voi jatkua mahdollisimman normaalisti tilanteesta riippumatta.

Kokonaisturvallisuus

teemana pohjoismaisten ystävyyskaupunkien tapaamisessa

Pohjoismaiset ystävyyskaupungit, Bodø, Jönköping, Kuopio ja Svendborg, kokoontuivat yhteistyökonferensiin Bodøhon elokuussa 2024.

Ystävyyskaupunkien delegaatiot kokoontuvat yhteiseen konferenssiin joka toinen vuosi. Maailma ja turvallisuusympäristö on muuttunut viimeisten konferenssien jälkeen paljon.

Viime vuoden tapaamisessa aiheena oli luontevasti kokonaisturvallisuus.

Lisäksi Bodø kertoi toiminnastaan Euroopan kulttuuripääkaupunkina.

– Jokainen kaupunki lähestyy kokonaisturvallisuutta omalla kulmallaan, mutta myös entistä tiiviimmälle

yhteistyölle nähdään tarvetta. Keskustelu aihepiiristä jatkuu kaupunkien kesken, Kuopion kaupungin innovaatiopäällikkö Arto Holopainen kertoo. Suomalaisten kokonaisturvallisuuden rakennetta pidettiin konferenssissa ylipäätään hyvin onnistuneena. Muissa Pohjoismaissa on ajettu alas varautumiseen liittyviä toimintoja laajemmin kuin Suomessa. Nyt kun tilanne on muuttunut, niitä haluttaisiin taas parantaa.

Yhteistyössä on voimaa myös tapahtumissa

Kuopion kaupunki levittää kokonaisturvallisuuden ja alueen vahvan osaamisen ilosanomaa erilaisissa tapahtumissa.

Kuopio järjesti yhdessä monen ItäSuomen kaupungin kanssa yhteisponnistuksena Borderland­tapahtuman Slushin yhteyteen marraskuussa 2024. Tapahtuma on hyvä esimerkki siitä, että itärajan lähellä sijaitsevat kaupungit tekevät vahvaa yhteistyötä.

– Puolustusteollisuuden kasvanut kysyntä ja kaksikäyttötuotteiden valmistus luovat uutta elinvoimaa myös meille Itä­Suomeen. Halusimme osal­

tamme korostaa rajaseudun yhteistyötä, tuoden samalla yhteen kasvun tekijät ja rahoittajat. Itä­Suomen yrityksissä on laajasti innovatiivista valmistusta sekä turvallisuusosaamista, Kuopion kaupungin yritysasiantuntija Arto Yletyinen kertoo.

Vastaavia erityisesti kokonaisturvallisuuteen liittyviä tapahtumia järjestetään Kuopiossa ympäri vuoden.

Lue lisää kokonaisturvallisuuden teemoista Kuopiossa BusinessKuopion verkkosivuilta: www.businesskuopio.fi

Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus

Kuopio kansainvälisten osaajien silmin

Monet kansainväliset osaajat ovat löytäneet paikkansa Kuopiosta ja päättäneet jäädä kaupunkiin pysyvästi.

Kuopion turvallisuus, luonnonläheisyys ja sydämelliset ihmiset saavat heiltä kiitosta.

TEKSTI AKIOLA-MEDIA OY KUVAT WILLE MARKKANEN , ZAK ALLAL , DELIA IONELA CHINTA JA ARASH MIRHASHEMI

Yhdysvalloista Suomeen muuttanut Zak Allal kertoo erityisesti Pohjois-Savon työkulttuurin olevan hiljainen ja vaatimaton, mutta siinä on voimakas ja periksiantamaton voima.

Kuopio vetää puoleensa kansainvälisiä osaajia. Monet heistä pitävät kaupunkia sopivan kokoisena, ja täällä elämänlaatu, työn ja vapaaajan tasapaino sekä työkulttuuri ovat hyvällä tolalla.

” ARVOSTAN SUURESTI KUOPION TYÖKULTTUURIA”

Yhdysvalloista Suomeen muuttanut Zak Allal arvostaa suomalaisten rehellisyyttä sekä periksiantamattomuutta. Algeriasta alun perin kotoisin oleva mies asui yli 10 vuotta Yhdysvalloissa. Hän halusi löytää elämäänsä tasapainon ja nostaa hyvinvoinnin sekä onnellisuuden elämänsä prioriteetiksi.

Allal listasi laajaan excel­taulukkoon eri maita ja indeksejä, joista näkyivät

Suomi vei espanjalaisen Delia Ionela Chintan sydämen heti. Hän nauttii Kuopion rauhasta ja hiljaisuudesta.

muun muassa maan odotettu elinikä, yleinen onnellisuus sekä elämänlaatu. Suomi nousi kirkkaasti ensimmäiselle paikalle.

Lääkäriksi valmistunut Allal alkoi etsiä töitä ja hänelle tarjottiin tutkijan paikkaa Kuopiosta Itä­Suomen yliopistosta vuonna 2022. Suomessa asumisen aikana Allal on ymmärtänyt, miten upea työkulttuuri Suomessa on.

– Erityisesti Pohjois­Savon työkulttuurissa näkyy sellainen hiljainen ja vaatimaton, mutta voimakas ja periksiantamaton voima. Arvostan suuresti sitä sekä ihmisiä täällä, Allal kertoo. Hän on nauttinut Kuopiossa asumisesta, sillä hän viihtyy rauhassa ja hiljaisuudessa. Lisäksi yliopistokaupungissa on kaikki, mitä voi ikinä tarvita. Kaliforniassa asunut osaa myös arvostaa sitä, ettei Kuopiossa ole iki­

nä ruuhkia. Helsingissä tällä hetkellä asuva Allal ikävöi Kuopiota ja toivoo palaavansa kaupunkiin tekemään töitä lääkärinä. Kuopio toi elämään tasapainon, jota hän oli pitkään etsinyt.

KUOPIOLAISTEN

SYDÄMELLISYYS YLLÄTTI

Espanjasta muuttanut Delia Ionela Chinta ei vaihtaisi Kuopiossa asumista enää mihinkään. Palvelut ja luonto ovat lähellä, ja työmahdollisuudet rajattomat. Hän muutti Madridista Kuopioon vuonna 2020. Vastassa oli uusi kulttuuri sekä kieli. Chinta ei tätä kuitenkaan hätkähtänyt, sillä hän on aina kaivannut rauhaa ja hiljaisuutta. Suomi vei hänen sydämensä heti.

Vuonna 2019 lähihoitajana Madridissa toiminut Chinta sai sähköpostiinsa viestin, jossa tarjottiin

mahdollisuutta opiskella ja työskennellä Kuopiossa. Hetken pohdittuaan ja suomalaiseen kulttuuriin tutustuttuaan hän lähetti hakemuksen.

Elokuussa 2020 Chinta asui jo Kuopiossa ja aloitti vuoden kestävän oppisopimuskoulutuksen lähihoitajaksi. Myöhemmin hän opiskeli samaan aikaan sekä sairaanhoitajaksi että liiketaloutta. Hän huomasi kiinnostuvansa enemmän liiketaloudesta ja lopetti sairaanhoitajan opinnot. Tällainen joustavuus opinnoissa ei onnistuisi esimerkiksi Espanjassa.

– Opiskelumahdollisuudet, ammattitaidon kehittäminen ja itsenäinen työkulttuuri kutsuivat minua. Nautin itseni kehittämisestä ja olen luonteeltani omatoiminen, siksi Suomeen on ollut helppo integroitua. Täällä mielipiteitäni kuunnellaan ja arvostetaan, se on ollut ihanaa.

Chinta kokee, että kuopiolaiset ovat sydämellisiä ihmisiä. Hän on saanut paljon henkistä tukea ja kutsuja on sadellut niin kahville kuin kesämökeille.

Hän ei koe, että suomalaiset olisivat niin sulkeutuneita kuin väitetään. Myös hänen äitinsä on rakastunut Suomeen.

– Täällä on kaikki, mitä ikinä tarvitsen. Voin asua ihan keskustassa, mutta olen silti aina lähellä luontoa. Voin pyöräillä joka paikkaan ja kaikki palvelut ovat lähellä.

MILJOONAKAUPUNGISTA PIENEEN KUOPIOON

Parastoo Jalili päätti aloittaa uuden elämän Kuopiossa ja ei ole katunut sitä päivääkään. Uudesta kaupungista löytyi hänen elämänsä rakkaus ja

Parastoo Jalili löysi uudesta kotikaupungistaan Kuopiosta elämänsä rakkauden ja merkityksellisen työn.

merkityksellinen työ. Parastoo Jalili on kotoisin Iranin pääkaupungista Teheranista, jonka provinssin alueella asuu yli 10 miljoonaa ihmistä.

Jalili työskenteli liiketoiminnan kehittämisneuvojana ja oli tyytyväinen elämäänsä. Moni hänen ystävänsä muutti silloin uuteen maahan ja koki uusia asioita. Se alkoi kiehtoa myös Jalilia. Hän haki niin Norjaan, Ruotsiin kuin Suomeenkin yliopistoon ja olisi päässyt jokaiseen maahan opiskelemaan.

Hän valitsi kuitenkin Suomen, ja lisäksi Itä­Suomen yliopisto tarjosi hänelle stipendiä. Jalili muutti Kuopioon syyskuussa 2021. Suomen luonto hurmasi hänet heti.

– Se fakta, että Suomesta 70 prosenttia on metsää, näkyi heti arjessa. Miten ihanaa on lenkkeillä, kun ilma on metsien ansiosta täynnä happea. Hän kiittelee suuresti suomalaisten ystävällisyyttä ja valmiutta auttaa aina tarvittaessa. Mutta toki itse on haluttava oppia uuden maan ja kulttuurin tavat. Niinpä hän opiskeluiden alettua päätti, että haluaa laajentaa tuttavapiiriänsä ja hän osallistui kaikkiin mahdollisiin tapahtumiin, mitä hän vain löysi. Talent Hub ­tapahtuma avasi hänelle myös työpaikan Kuopion kaupungin yrityspalvelussa ja Business Centerissä.

TOP 10 –Miksi muuttaa Kuopion alueelle?

1.

"Kuopio on perheille todella hyvä paikka asua. Täältä löytyy aktiviteetteja, ystävällisiä ihmisiä, liikenne on rauhallinen ja luonto on aina lähellä."

Katja Gorlinski, Ukraina

2.

"Kuopiossa on kaupunkitunnelmaa ja luontoa, tapahtumia ja kulttuuria, kaikkea kaikille. Vaikka olemme tottuneita muuttamaan usein, en usko, että enää koskaan muutamme pois Suomesta. Tämä on nyt kotimme."

Inabat Seytnazarova, Uzbekistan

3.

"Suomessa työn määrä on realistinen ja päivän jälkeen ei ole täysin puhki, vaan energiaa jää vielä esimerkiksi harrastuksiin."

Priscila Da Silva, Espanja

4.

"Arvostan sitä rehellisyyttä ja vilpittömyyttä, jota näen suomalaisissa ihmisissä. Myös ammatillisesta näkökulmasta Suomi on hyvin rehellinen maa. Rehellisyys on osa maan kulttuuria."

Carme Plumed-Ferrer, Espanja

5.

"Moni muualta muuttanut on tottunut, että esimies kertoo mitä tehdään. Mutta Suomessa saa ja pitää olla omatoiminen sekä itsenäinen, ja ei ole väärin ottaa kantaa asioihin."

Delia Ionela Chinta, Espanja

6.

"Elämänlaatu on täällä hyvää, teknologia korkeatasoista ja kulttuuri kiehtovaa."

Priscila Da Silva, Espanja

7.

" Innostuimme Suomesta erityisesti, kun Los Angelesin suurlähetystössä kuulimme, että joulupukki asuu Suomessa Korvatunturilla. Se tuntui hauskalta ajatukselta."

Inabat Seytnazarova, Uzbekistan

8. "Vaihto­opiskelijana työskentelin itsenäisest laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaisesti. Nautin siitä ja ihastuin luottamukseen perustuvaan opiskelutapaan sekä ylipäätään Suomeen."

Carme Plumed-Ferrer, Espanja

9.

"Ensimmäisiä asioita, mitä huomasin, oli hiljaisuus. Amerikan jälkeen rauhallisuus oli käsin kosketeltavaa. Puiden ja järvien määrä yllätti myös positiivisesti."

Inabat Seytnazarova, Uzbekistan

10.

"Täällä lapsen voi viedä päivähoitoon, ja hoitajat tukevat lastasi ja pitävät hänestä huolta. Se on mahtavaa ja sen muistelu nostaa jopa tunteet pintaan."

Carme Plumed-Ferrer, Espanja

Tämä artikkeli on Talent Firstin (PohjoisSavon osaajavetovoimamalli - vaikuttavuutta yhteistyöllä) tuottama. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja rahoittajina toimivat Etelä-Savon ELY (ESR+) ja 12 pohjoissavolaista hankekumppania (1.9.2023-31.8.2025).

Lisätietoja: www.talentfirst.fi

Menestystarinat syntyvät siellä, missä niillä on tilaa kasvaa. Kuopiolainen menestystarina perustuu osaamisen lisäksi rohkeuteen, sinnikkyyteen ja ennen kaikkea vahvaan yhteistyöhön.

200 000

VETOVOIMAISIN KAUPUNKI SUOMESSA 2.

KANSAINVÄLISEN

TASON

YRITYS- JA

55 000

TYÖPAIKKAA

TYÖLLISYYSASTE 71% ASUKASTA TYÖSSÄ KÄYNTIALUEELLA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT

KUOPIO TUNNETAAN

129 000

KÄVIJÄÄ MUSEOISSA VUOSITTAIN

YLI 2

MILJOONAA

LAINAUSTA KIRJASTOISTA

ELÄVÄINEN KAUPUNKIKESKUSTA

Pariisi

Madrid

Lontoo

Tallinna Kööpenhamina

Rooma

Tukholma

Wien

Zagreb

Budapest

Milano

Barcelona

Minsk

Kiova

Bukarest