Kohtaamisia

![]()

Hyvät kuopiolaiset, kädessäsi oleva kuntavaaleihin keskittyvä Kohtaamisia-lehti esittelee Kuopion kuntavaaliehdokkaita ja meille tärkeitä vaaliteemoja. Vaikka vaalien puheenaiheissa on joitain eroavaisuuksia kuntien kesken, monet asiat ovat yhteisiä. Kuntien ja kaupunkien suurimmat panostukset ovat hyvinvointialueuudistuksen jälkeen liittyneet varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestämiseen. Myös kunnan elinvoimaisuuden lisääminen ja asukkaiden hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen ovat kuntien keskeisiä tehtäviä. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen muistuttaa, että kuntavaaleissa päätetään jokaisen suomalaisen arjesta, hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Kuntavaaleissa valitaan jäsenet Kuopion kaupunginvaltuustoon. Valtuusto on kaupungin ylin päätöksentekoelin, joka ratkaisee keskeisimmät kaupungin toimintaa koskevat asiat. Uudet valtuutetut tulevat päättämään esimerkiksi Kuopion uudesta kaupunkistrategiasta, jossa määritellään kaupunkimme toimintaa ja taloutta koskevat pitkän aikavälin tavoitteet. Valtuutetut jatkavat päätöksillään myös Kuopion kaupungin talouden tasapainotusohjelman täytäntöönpanoa, jotta talouden tasapaino saavutetaan vuoteen 2027 mennessä. Osana talouden tasapainotusta Kuopio on käynnistänyt johtamisjärjestelmäuudistuksen, joka tulee voimaan vaiheittain. Ensimmäinen vaihe on luottamushenkilöjärjestelmän uudistaminen 1.6.2025 alkaen

ja uusi valtuusto päättää virkajohtamisen uuden rakenteen. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä kaupungin asukkaille.
Kuntavaalien tuloksen muodostuminen suhteellisessa vaalitavassa saattaa tuntua monimutkaiselta. Järjestelmämme on kuitenkin luotettavaksi havaittu ja äänestäjien tahtoa toteuttava. Vaalikoneet ja -keskustelut pyrkivät avaamaan meille äänestäjille ehdokkaiden mielipiteitä ja arvostuksia. Kohtaamiset vaalitapahtumissa tuovat ehdokkaan lähemmäs, kasvokkain.
Kuntavaalit järjestetään tänä vuonna historiallisesti samaan aikaan, kun Kuopion kaupunki täyttää 250 vuotta. Mikä olisikaan parempi tapa juhlistaa tätä kuin äänestämällä kaupungille uudet päättäjät. Kuntavaalit ovat ne vaalit, joissa vaikutetaan kaikista lähimpänä ihmisten arkea. Kunta on jokaisen ihmisen käyttöliittymä esimerkiksi hyvinvointiin, kasvatukseen ja opetukseen sekä liikuntaan ja kulttuuriin.
Jokainen ääni merkitsee, niin kunta- kuin aluevaalissakin. Äänestämällä ja ehdokkaaksi asettumalla voit vaikuttaa siihen, millaista Kuopiota rakennamme yhdessä seuraavat 250 vuotta.
Soile Lahti
Kuopion kaupunginjohtaja
KOHTAAMISIA Kuopion kaupungin vaalilehti 2025
Julkaisija: Kuopion kaupunki
Päätoimittaja: Henna Lindroos
Toimitussihteeri: Anne Rissanen
Toimitus: Kaupungintalo, PL 228 70101 Kuopio, puh. 044 718 2086 www.kuopio.fi/kohtaamisia
Etu- ja takakannen kuva ja kuvankäsittely:
Sanna Pietikäinen
Pääkirjoituksen kuva: Soile Nevalainen
Taitto: Anne Rissanen
Painopaikka: PunaMusta Oy
Jakelu: SMM Suomen Suoramainonta Oy
julkinen tiedote, osoitteeton jakelu
Kuopion kaupunkialueen kotitaloudet
ISSN 2489-6608 (painettu) ISSN 2489-6616 (verkkojulkaisu)
Pääkirjoitus.........................................................................................................................................................2
Osallisuus lisää hyvinvointia ja parantaa palveluita
Aluevaaleissa valitaan aluevaltuusto hyvinvointialueille
Kokonaisturvallisuus vahvistaa kaikkien kykyä toimia yhteiskunnan häiriötilanteissa
Äänestyspaikat
Kuntavaaliehdokkaat.....................................................................................................................................12
Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025 Äänestämällä vaikutat siihen, ketkä päättävät tärkeistä, jokaisen arkea koskevista asioista seuraavat neljä vuotta.
Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta.
Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Kuopiossa asukkaiden osallistuminen kaupungin päätöksentekoon nähdään tärkeänä.
Mitä mahdollisuuksia kuntalaisella on osallistua ja saada äänensä kuuluviin?
Keinoja on monia, ja niitä kehitetään aktiivisesti.
- TEKSTI: MINNA AKIOLA -
Kunnan päätöksenteolla on suora vaikutus asukkaidensa arkeen. Koulut, kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä liikenne ja kaavoitus ovat esimerkkejä asioista, joihin kunnassa vaikutetaan. Yksi keskeisimmistä tavoista vaikuttaa kunnan toimintaan on äänestäminen. Kevään 2025 vaaleissa äänestetään alue- ja kuntavaaleissa. – Äänestäminen on oikeus, ei velvollisuus, Kuopion kaupungin strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen huomauttaa.
KUNTALAISALOITTEET JA VAIKUTTAMISTOIMIELIMET Äänestämisen lisäksi asukkaat voivat vaikuttaa kunnan asioihin monin eri tavoin. Esimerkiksi maankäytönsuunnittelussa lainsäädäntö edellyttää erilaisia kuulemistilaisuuksia. Kunnan viestintävelvollisuudesta on myös säädetty lailla – kuntalaisten tulee saada tieto kunnassa käynnissä olevista asioista. – Kuntalaisilla on lisäksi mahdollisuus jättää aloitteita kunnan toiminnan parantamiseksi ja kehittämiseksi. Myös erilaiset vai-
kuttamistoimielimet, kuten vanhus- ja vammaisneuvosto sekä nuorisovaltuusto, ovat lakisääteisiä, Lätti-Hyvönen luettelee.
Vaikuttamismahdollisuus pohjautuu kuntalakiin, mutta vuorovaikutuksen lisääminen asukkaiden kanssa on tärkeää ilman lainsäädännöllistä velvoitettakin. Yhteisön yhteinen näkemys ja luottamus rakentuu osallisuuden kautta.
– On paljon vapaaehtoisiakin tapoja vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi pitäjäraatitoiminta ja lasten parlamentti. Kuopion strategiassa ja hyvinvointiohjelmassa on linjattu vahvemmin kuntalaisten osallisuutta kuin lainsäädäntö edellyttää, Lätti-Hyvönen kertoo.
Kuopiossa pidetään kuntalaisten suoraa osallisuutta eri palveluiden kehittämiseen tärkeänä. Myös isoissa hankkeissa kuullaan herkällä korvalla käyttäjiä. Näistä hyviä esimerkkejä ovat liikunta-
ja tapahtumakeskus Luolan ja Kuntolaakson uimahallin suunnittelu ja toteutus.
– Palveluiden kehittämiseen ja hankkeiden suunnitteluun voi osallistua esimerkiksi hankkeiden käyttäjille järjestetyissä suunnittelukokouksissa sekä antamalla palautetta palveluista palautejärjestelmän kautta. Lisäksi kuntalaisia otetaan erilaisten kyselyiden kautta mukaan miettimään kaupungin tulevaisuutta. Kuntalaisia ja eri toimijoita osallistetaan kaupungin strategiatyöhön erityisesti nyt, kun valtuusto vaihtuu, Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen toteaa.
Erilaiset digitaaliset alustat on lisääntyneet vaikuttamisen työkaluina. Esimerkiksi maankäytönsuunnittelun osalta asukkaat voivat sähköisten työkalujen, kuten Maptionnairen, kautta kertoa heille tärkeistä paikoista tai kertoa, mitä vaaranpaikkoja kaupunkiympäristössä on koettu pyöräilijän tai kävelijän näkökulmasta.
AKTIIVINEN PITÄJÄRAATITOIMINTA MAASEUDULLA
Uuden tyyppistä toimintaa on viime vuosina ollut se, että kaupunginhallitus käy kaksi kertaa vuodessa tutustumassa eri alueisiin ja kuulee siellä avoimissa asukastilaisuuksissa palautetta asukkailta. Myös keskustelutilaisuuksia järjestetään, mutta niissä on ollut melko vähän osallistujia.
– On olemassa hyvin erilaisia vuorovaikutustapoja. Käsitteenä osallisuus on hyvin laaja, Hentunen sanoo.
Maaseudulla entisten kuntaliitosalueiden pitäjäraadit voivat myös tehdä aloitteita ja tuoda esille alueiden kehittämistarpeita. Ne eivät ole varsinaisia toimielimiä, vaan vapaata kansalaistoimintaa, mutta Kuopion kaupunki tukee toimintaa rahallisesti. Asukkaat voivat mennä raatien pitämiin pitäjäkokouksiin ja ehdottaa ehdokkaita pitäjäraatiin.
Pitäjäraatien pöytäkirjat ja muistiot heidän kokouksistaan tulevat julkisesti nähtäville kaupungin verkkosivuille samoin kuin kaikkien muidenkin toimielinten pöytäkirjat ja muistiot.
Yhteisön yhteinen näkemys ja luottamus rakentuu osallisuuden kautta.
TAVOITTEENA KUMPPANUUS ASUKKAIDEN KANSSA Kuopion nykyinen kaupunginvaltuusto on linjannut, että kaupungin osallisuusmallia kehitetään. Taustana on muun muassa se, että koko maaseutu ei ole pitäjäraatijärjestelmän sisällä. Myös kantakaupungin osallisuus kaipaa kehittämistä, koska ihmisten aktiivisuus kaupungin palveluiden kehittämiseen kaupunkimaisella alueella on usein vähäisempää. Maaseudulla toiminta on nykyisellään paljon vireämpää.
– Keskeinen tavoite on kumppanuus ja vuorovaikutuksen lisääminen asukkaiden kanssa, Hentunen kuvailee.
Uuden keskustelukulttuurin rakentamiseen eri palveluita kehitettäessä tullaan Hentusen mukaan varmasti kiinnittämään huomiota jatkossakin. On tärkeää, että asukkaiden kokemus osallisuudesta vahvistuu niiden palveluiden osalta, joita he itse käyttävät. Luottamuksellinen ilmapiiri on myös avainasemassa.
OSALLISUUS PARANTAA YHTEISÖN HYVINVOINTIA Miksi osallisuutta on tarpeellista kehittää? Sillä on vaikutusta ihmisten ja yhteisön hyvinvointiin, hyviin väestösuhteisiin ja turvalliseen arkeen. Osallisuus parantaa koko alueen elinvoimaa.
– On tärkeää tukea ja ohjata toimintaa kaupungin eri palvelualueilla siihen suuntaan, että otetaan asukkaat mukaan asioiden suunnitteluun, Lätti-Hyvönen sanoo.
Hentusen mielestä on hyvä pohtia sitä, miten kaupunki pystyy ottamaan koppia asukkaiden joukosta nousevista kehittämistarpeista. Kaupungin ja asukkaiden välisessä kumppanuudessa on myös se näkökulma, että kehittämisehdotukset voivat lähteä asukkailta ja erilaisista ilmiöistä, joita havaitaan asuinalueilla.
Lätti-Hyvönen muistuttaa, että nyt on paikka vaikuttaa, sillä kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttävät nimenomaan kaupunginvaltuusto ja valtuutetut.

Pohjois-Savon hyvinvointialueelle valitaan huhtikuussa 69 valtuutettua. Aluevaltuutetut valitaan päättämään siitä, miten saamme sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluja Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Aluevaltuusto asettaa myös aluehallituksen ja hyvinvointialueen muut toimielimet.
Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti 13.4. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 2.–8.4. ja ulkomailla 2.–5.4. Pohjois-Savon aluevaltuusto aloittaa työnsä 1.6.2025.
TULEVAT ALUEVALTUUTETUT PÄÄTTÄVÄT ARJEN
TÄRKEISTÄ PALVELUISTA
Pohjois-Savon hyvinvointialueella asuu yli 248 000 asukasta, joista yli 126 000 on kuopiolaisia.
- Tulevilla aluevaltuutetuilla on hyvin tärkeä rooli. Neljän vuoden ajan he tekevät päätöksiä siitä, miten Pohjois-Savon
hyvinvointialueelle kohdennettu rahoitus käytetään palveluidemme järjestämiseen. Aluevaltuutetut päättävät esimerkiksi siitä, missä Pohjois-Savon sosiaali- ja terveysasemat sekä pelastuslaitokset sijaitsevat tai millä palvelukriteereillä asukkaat saavat täällä palveluja, hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen kertoo.
HAASTAMME KAIKKI ÄÄNESTÄMÄÄN JA OSALLISTUMAAN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN
Pohjois-Savon hyvinvointialue on hyväksynyt aluevaalihaasteen Itäisen yhteistyöalueen hyvinvointialueille. Hyvinvointialueemme on haastanut asukkaat, järjestöt, kunnat, hyvinvointialueiden henkilöstön, poliittiset päättäjät ja muut kumppanit mukaan haasteeseen.
- Kannustamme ja innostamme mahdollisimman monia äänestämään ja osallistumaan hyvinvointialueemme toiminnan ja palvelujen kehittämiseen. Tehdään yhdessä aluevaaleista näkyvät ja vaikuttavat, Korhonen rohkaisee.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella on noin 12 800 työntekijää, jotka tuottavat muun muassa seuraavia palveluita:
• Terveysasemien ja -keskusten palvelut
• Sosiaalipalvelut
• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
• Oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut
• Hammashoitoloiden ja suunterveydenhuollon palvelut
• Ikääntyneiden palvelut
• Mielenterveys- ja päihdepalvelut
• Vammaispalvelut
• Erikoissairaanhoidon ja ensihoidon palvelut
• Pohjois-Savon pelastuslaitoksen palvelut
Lisää aiheesta ja aluevaalihaasteesta: pshyvinvointialue.fi/aluevaalit-2025

Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Sen tavoite on, että kansalaisten elämä jatkuu mahdollisimman normaalisti – tilanteesta riippumatta.
- TEKSTI: MINNA AKIOLA -
Turvallisuus on Kuopiossa ollut jo pitkään läpileikkaava teema kaikessa, mitä kaupungissa tehdään, oli sitten kyse kaupungin omasta toiminnasta, puolustusvoimista, pelastusviranomaisista, oppilaitoksista, sairaaloista, teollisuudesta tai muista sidosryhmistä.
Turvallisuuden teemat nousevat esille myös kaupungin strategiassa osana Hyvinvoiva ja yhteisöllinen Kuopio -ohjelmaa. Kuopio haluaa olla turvallinen kaikille, paras paikka kasvaa ja oppia. Lisäksi Kuopion hyvinvointisuunnitelmassa on yhtenä tavoitteena arjen turvallisuuden edistäminen. Rakentavaa keskustelukulttuuria ja yhteisöä vahvistava rauhantekijä-malli on myös yksi Kuopio250-juhlavuoden teemoista.
Kuopiosta löytyy jo nyt erinomaista, kansainvälisen mittaluokan osaamista varautumiseen liittyen. Näköpiirissä on myös liiketoimintamahdollisuuksia. Kaupungissa nähdään, että Kuopio olisi luonteva sijaintipaikka suunnitteilla olevalle Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskukselle niin osaamisen, maantieteellisen sijaintinsa kuin historiansakin puolesta.
– Yksityisen kansalaisen näkökulmasta kokonaisturvallisuus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että varautuminen on sellaisella tasolla, että häiriön yllättäessä yksilö pystyy jatkamaan arkeaan mahdollisimman normaaleissa olosuhteissa, Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen hankejohtaja Pia Viklund kertoo.
Viklundin mielestä kansalainen voi varautua erilaisiin uhkiin tai haasteisiin arjessaan monella eri tavalla. Yksi tärkeä kysymys on myös se, miten yhteiskunta voi tukea asukkaidensa resilienssin eli kriisinkestävyyden vahvistumista eri ikäkausina erilaisten tietojen ja taitojen näkökulmasta.
– Henkinen kriisinkestävyys on kokonaisturvallisuuden ydin. Kaikki lähtee yksilöiden toimintakyvystä, ajattelutavasta, toiminnasta, kyvystä kohdata toinen toisiaan ja itsensä sekä kyvystä kohdata erilaisia haasteita elämässään, Viklund muistuttaa.
Hän nostaa esimerkiksi Martti Ahtisaaren koulun lanseeraaman VERSO-vertaissovittelumallin. Käytännössä se tarkoittaa
YHTEISKUNNAN KOKONAISTURVALLISUUS on malli, jossa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoiminnalla kaikissa olosuhteissa
Tämä malli muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle eli resilienssille.
Kokonaisturvallisuuden tavoitteena on varmistaa, että yhteiskunta pystyy toimimaan ja toipumaan erilaisista häiriötilanteista ja kriiseistä. Tämä saavutetaan ennaltaehkäisemällä ja torjumalla uhkia sekä varautumalla niihin. Yksilöillä on myös tärkeä rooli turvallisuuden ylläpitämisessä, sillä heidän toimintakykynsä ja turvallisuutta vahvistavat tiedot, taidot ja asenne ovat keskeisiä tekijöitä
Kokonaisturvallisuustimantti koostuu useista eri osista, jotka yhdessä varmistavat yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen. Nämä osat ovat:
1. VALTIONHALLINTO: Viranomaiset, kuten poliisi, pelastuslaitokset ja puolustusvoimat, jotka vastaavat turvallisuuden ylläpitämisestä ja kriisinhallinnasta.
2. KUNNAT JA ALUEHALLINTO: Paikalliset viranomaiset, jotka huolehtivat alueellisesta turvallisuudesta ja varautumisesta.
3. YRITYKSET JA ELINKEINOELÄMÄ: Yritykset, jotka varmistavat omien toimintojensa jatkuvuuden ja osallistuvat yhteiskunnan kriisinkestävyyden ylläpitämiseen.
4. JÄRJESTÖT JA KANSALAISYHTEISKUNTA: Järjestöt ja vapaaehtoiset, jotka tukevat viranomaisten toimintaa ja edistävät yhteisöjen turvallisuutta.
5. YKSILÖT: Kansalaiset, joiden toimintakyky ja turvallisuutta vahvistavat tiedot, taidot ja asenne ovat keskeisiä kokonaisturvallisuuden osia
sitä, että lapsilla ja nuorilla – eli tulevaisuuden rauhantekijöillä – on käytössä kohtaamiseen ja kuunteluun pohjautuva malli konfliktien ratkaisuun.
Haasteet yksilön arjessa voivat olla varsinaisesta kriisistä poiketen myös pienempiä vastoinkäymisiä, joista voi kasvaa kriisi sekä yksilölle itselleen että ympäröivälle yhteisölle, jos niitä ei osata käsitellä.
– On tärkeää tuntea itsensä ja omat voimavaransa. Voi myös tehdä mielikuvaharjoituksia, miten toimisi, jos päivä ei alkaisikaan normaalisti esimerkiksi veden tulon katkeamisen takia. Turvallisuuden tunnetta voi lähteä rakentamaan arkisista asioista, Viklund toteaa.
TURVALLISUUDEN KOKEMUS AVAINASEMASSA
Tärkeä näkökulma kokonaisturvallisuudessa on Viklundin mukaan lasten ja nuorten turvallisuuden kokemus, ja se mitkä asiat kaupunkiympäristössä edistävät ja tukevat sitä. Kuopion kaupunki, kuten myös Savonia ammattikorkeakoulu, käyttää hankkeita yhtenä toiminnan kehittämisen välineenä ja vahvistaa niiden kautta kokonaisturvallisuutta monella saralla.
– Esimerkiksi Turvataitoja Kuopion perusopetukseen -hanke on palkittu työstään henkiseen kriisinkestävyyteen tähtäävästä toiminnasta. Samoin Mieliteko 2.0 -hanke parantaa osaltaan kuntalaisten työhyvinvointia. Savonialla on menossa taiteen muotoilun kurssi, jossa opiskelijat saavat kuvata taiteen keinoin lasten ja nuorten turvallisuuden kokemusta kaupunkiympäristössä, Viklund luettelee.
Viklund lisää, että pohdinnassa on myös voisiko suunnitteilla oleva kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus mahdollistaa esimerkiksi matalan kynnyksen harjoituksia, joissa voi testata omia kyvykkyyksiään varautumisessa tai muulla turvallisuuden osa-alueella.
KOKONAISTURVALLISUUS VIENTITUOTTEENA
Kuopion kaupunki ja Savonia-ammattikorkeakoulu yhdessä kumppaneidensa kanssa kehittävät parhaillaan Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskusta palvelemaan koko Suomea. Tällainen turvallisuuden eri osa-alueet läpileikkaava, niitä tutkiva ja kehittävä sekä käytännön toimintaa palveleva toimija Suomesta vielä puuttuu.
Keskus ottaisi turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvän kokonaisuuden haltuun, loisi tilannekuvaa niistä sekä hyödyntäisi kaiken tiedon sekä tuotokset, joita aihepiirin ympärillä syntyy. – Muitakin aihioita on kokonaisturvallisuuden teeman ympärillä Suomessa vireillä. Meidän ei ole tarkoitus kilpailla niiden kanssa, vaan koota osaaminen yhteen, jolloin sitä voidaan hyödyntää kansallisesti ja jopa kansainvälisesti, Kuopion kaupungin kokonaisturvallisuuden erityisasiantuntija, eversti evp Asko Muhonen toteaa. Kokonaisturvallisuus ei ole Kuopiossa vain yhden organisaation tekemistä, vaan yhteistyötä ja osaamisen hyödyntämistä yli organisaatiorajojen. Tästä osaamisesta ollaan kiinnostuneita myös maailmalla, joten liiketoiminnan mahdollisuuksiakaan ei Muhosen mielestä kannata unohtaa.
– Kokonaisturvallisuus luo elinvoimaa Kuopion alueelle, kun se osataan paketoida oikeanlaisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Suomessa ollaan varautumisen suhteen huomattavasti pidemmällä kuin pääosa liittolaisistamme Nato-maissa. Kokonaisturvallisuudesta saisi loistavan vientituotteen. Tähän ainutlaatuisen tilaisuuteen tulee nyt tarttua.
Osaamiskeskuksen kehittämishankkeen asiantuntijat pyrkivät kertomaan nyt valittavalle kaupunginvaltuustolle mahdollisimman pian, mitä kokonaisturvallisuuden tiimoilta kaupungissa on tehty ja mitä aiotaan tehdä tulevaisuudessa. Muhonen muistuttaa, että nyt valittava kaupunginvaltuusto on kuskin paikalla, kun linjauksia ja päätöksiä kokonaisturvallisuuteen liittyvistä asioista tehdään.
Ennakkoäänestys toimitetaan 2.–8.4.2025 kotimaan yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa seuraavasti:
PRISMAN KAUPPAKESKUS
Savilahdentie 10 , 70700 Kuopio
2.–4.4. klo 9–20
5.–6.4. klo 10–18
7.–8.4. klo 9–20
KOLMISOPEN KAUPPAKESKUS
Kolmisopentie, 70780 Kuopio
2.–4.4. klo 12–20
1.–3. ja 5.–6.4. klo 10–18
7.–8.4. klo 12–20
PÄIVÄRANNAN KAUPPAKESKUS
Päivärannantie, 70420 Kuopio
2.–4.4. klo 12–20
5.–6.4. klo 10–18
7.–8.4. klo 12–20
MATKUKSEN KAUPPAKESKUS
Matkuksentie, 70800 Kuopio
2.–4.4. klo 12–20
5.–6.4. klo 12–18
7.–8.4. klo 12–20
KAUPUNGINTALO
Tulliportinkatu 31, 70100 Kuopio
2.–4.4. klo 9–20
5.–6.4. klo 10–18
7.–8.4. klo 9–20
PÄÄKIRJASTO
Maaherrankatu 12, 70100 Kuopio
2.–3.4. klo 10–18
4.–6.4. klo 10–16
7.–8.4. klo 10–18
PUIJONLAAKSON KIRJASTO
Mailatie 2, 70200 Kuopio
2.–3.4. klo 13–19
4.4. klo 10–16
5.–6.4. klo 10–15
7.4. klo 13–19
8.4. klo 10–16
ITÄ–SUOMEN YLIOPISTO (STUDENTIA)
Yliopistonranta 15, 70210 Kuopio
2.–4.4. klo 10–16
7.–8.4. klo 10–16
KOTIÄÄNESTYS Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestyseikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen (Kuopio). Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja, jos kyseinen kunta on merkitty
PETOSEN SEURAKUNTATALO
Pyörönkaari 21, 70820 Kuopio
2.–7.4. klo 10–15
8.4. klo 10–16
RIISTAVEDEN KIRJASTO
Koulutie 12, 71160 Riistavesi
2.4. klo 13–19
3.4. klo 12–16
4.4. klo 10–16
5.–6.4. klo 10–15
7.4. klo 13–19
8.4. klo 10–16
VEHMERSALMEN KIRJASTO
Vehmersalmenkatu 27, 71310 Vehmersalmi
2.4. klo 13–19
3.4. klo 12–16
4.4. klo 9–15
5.–6.4. klo 10–15
7.4. klo 13–19
8.4. klo 9–15
KARTTULAN ASIOINTIPISTE
Kissakuusentie, 72100 Karttula
2.–4.4. klo 11–18
5.–6.4. klo 10–15
7.–8.4. klo 11–18
NILSIÄN VIRASTOTALO
Nilsiäntie 78, 73300 Nilsiä
2.–4.4. klo 11–18
5.–6.4. klo 10–15
7.–8.4. klo 11–18
MAANINKATALON KOKOUSHUONE
Maaningantie 32, 71750 Maaninka
2.–4.4. klo 10–16
5.–6.4. klo 10–15
7.–8.4. klo 11–18
JUANKOSKEN VIRASTOTALO
Juankoskentie 13, 73500 Juankoski
2.–4.4. klo 11–18
5.–6.4. klo 10–15
7.–8.4. klo 11–18
äänioikeusrekisterissä hänen kotikunnakseen. Muut äänioikeutetut eivät saa äänestää kotiäänestyksessä. Henkilön, joka haluaa äänestää ennakolta kotonaan, on ilmoitettava siitä kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 1.4.2025 klo 16 mennessä keskusvaalilautakunnalle. Ilmoitukset voidaan tehdä lomakkeilla, joita on saatavina kaupunginkansliasta os. Tulliportinkatu 31. Puhelimitse tehtäviä ilmoituksia otetaan vastaan virka-aikana numerossa 044 718 2180
2.4. Nilsiä
klo 9.30–12.30 Palonurmen Kyläkauppa, Palonurmentie 776
klo 14–16 Pajulahden koulu, Kortteisenmäentie 33
3.4. Juankoski
klo 9.30–12.30 M–Market Säyneinen, Säyneisentie 7
klo 14–16 Huoneistohotelli Teekki, Muuruvedentie 18
4.4. Maaninka
klo 9.30–11.30 Majatalo Osula, Tuovilanlahdentie 100
klo 13–15 Puoti ja Kahvila Pulkko (vp), Pulkonkoskentie 540
5.4. Hirvilahti–Riistavesi
klo 9.30–12.30 Hirvilahden Kyläkauppa, Länsirannantie 2299
klo 14–15.30 Kurkiharjun koulu, Kurkiharjuntie 78
6.4. Vehmersalmi
klo 9.30–11.30 Mustinlahden kylätalo, Mustinlahdenranta 10
klo 13–15 Räsälän Liittola, Leppävirrantie 5
7.4. Karttula
klo 9.30–11.30 Pihkainmäen koulu, Pihkarinteentie 12
klo 13–15 Hermannintalo, Postitie 32
8.4. Kurkimäki ja Airaksela
klo 9.30–11.30 Kurkimäen koulu, Kurkimäentie 455
klo 13–15 Seurantalo, Airakselantie 591
Kaupunkialue
2.4. klo 9–12 Martti Ahtisaaren koulu
Lehtoniementie 103, p–alue klo 13–16 Hiltulanlahden koulu, Hiltulanlahdenkatu 7, p–alue
3.4. klo 9–12 Rautaniementie 72, p–alue
klo 13–16 Aittolammentie 11, p–alue
4.4. klo 9–12 Kalevalankatu 52, p–alue
klo 13–16 Särkiniemen koulu, Lohkaretie 15, p–alue
7.4. klo 9–12 Neulamäen koulu, Pinokuja 6, p–alue
klo 13–16 Lönnrotinkatu 22
8.4. klo 9–12 Tuomikuja 4, p–alue klo 13–16 Ankkuritie 9
Alue- ja kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 13.4.2025. Äänestyspaikat ovat vaalipäivänä avoinna klo 9–20.
Äänestyspaikat ovat äänestysalueittain seuraavat:
1 Kaupungintalo, Tulliportinkatu 31
2 Kuopion steinerkoulu, Asemakatu 3
3 Minna Canthin koulu, Ruotsinkatu 35
4 Haapaniemen koulu, Aseveljenkatu 8
5 Snellmanin koulu, Maaherrankatu 13
6 Rajalan koulu, Sammakkolammentie 14
7 Rajalan koulu, Sammakkolammentie 14
8 Puijonsarven koulu, Keski-Kaari 44
9 Inkilänrinteen juhlatila, (Työterapinen yhdistys), Inkiläntie 7
10 Länsi-Puijon koulu, Pursutie 10
11 Kalevalan koulu, Pohjankatu 2
12 Kalevalan koulu, Pohjankatu 2
13 Kettulan koulu, Koulukatu 3
14 Neulamäen koulu, Pinokuja 6
15 Särkiniemen koulu, Lohkaretie 15
16 Jynkänlahden koulu, Varsanpolku 2
17 Jynkän koulu, Maitotie 2
18 Pitkälahden koulu, Pitkälahdentie 4
19 Ala-Pyörön koulu, Kulmakatu 7
HENKILÖLLISYYDEN SELVITTÄMINEN
Vaalilain mukaan äänestäjän on esitettävä vaalitoimitsijalle/ vaalilautakunnalle selvitys henkilöllisyydestään. Äänestäjällä on mahdollisuus hankkia äänestämistä varten maksutta väliaikainen henkilökortti, jota varten tarvitaan kaksi passikuvaa. Henkilökorttia voi hakea paikalliselta poliisiviranomaiselta, Kuopiossa osoitteesta Suokatu 44 B.
20 Pirtin koulu, Pirtintie 21
21 Martti Ahtisaaren koulu, Lehtoniementie 103
22 Aurinkorinteen koulu, Mutkankatu 2
23 Aurinkorinteen koulu, Mutkankatu 2
24 Hiltulanlahden koulu, Hiltulanlahdenkatu 7
25 Vehkalammin koulu, Vehkalammentie 4
26 Riistaveden koulu, Koulutie 12
27 Vehmersalmen koulu, Vehmersalmenkatu 27
28 Vehmasmäen koulu, Vehmasmäentie 71
29 Kurkimäen koulu, Kurkimäentie 455
30 von Wrightin koulu, Annikki-veturin tie 3
31 Karttulan asiointipiste, Kissakuusentie 6
32 Pihkainmäen koulu, Pihkarinteentie 12
33 Maaninkatalon seurakuntasali, Maaningantie 32
34 Pulkonkosken koulu, Pulkonrannantie 19
35 Nilsiän virastotalo, Nilsiäntie 78
36 Juankosken virastotalo, Juankoskentie 13
37 Muuruveden koulu, Oppipolku 7
38 Säyneisen Nuoriseuran talo, Säyneisentie 16
OIKEUSMINISTERIÖN VAALISIVUT
Tietoa vaaleista saa ministeriön vaalisivuilta www.vaalit.fi
TÄRKEIMMISTÄ TINKIMÄTTÄ KUOPIOSSA
Me kristillisdemokraatit tahdomme pitää Kuopion elinvoimaisena kuntana. Meillä on kuusi maaseutualuekeskusta ja kaupunkitaajamat, jotka ovat kaikki erilaisia. Koko Kuopion säilyminen elinvoimaisena on tärkeää huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta. Tähän tarvitaan kaikkien kuntalaisten sekä yritysten yhteistyötä. Me tahdomme hoitaa Kuopion taloutta vastuullisesti ja rakentaa kaupunkia kestävälle pohjalle. Kuntalaisten työn ja yrittämisen pohjalta voimme yhdessä luoda rakkaasta Kuopiostamme menestyvän kunnan myös tulevina vuosina.
Me tahdomme huolehtia perheiden ja ikäihmisten riittävistä palveluista. Näin tehdessämme huolehdimme myös heidän jaksamisestaan. Me näemme myös, että on viisasta satsata laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Alakoulujen osalta voimme tehdä yhteistyötä yli kuntarajojen.

AIRAKSINEN, TEIJA vakuutusedustaja

CEDERBERG, JANNE yrittäjä, hallitusammattilainen (HHJ)

ISKANIUS, RAIJA kotitalousopettaja

ALA-OIKARI, JOHANNA YTM, edunvalvontasihteeri

ESKELINEN, SEIJA terveydenhuollon maisteri, työterveyshoitaja

JOKINIEMI, PIRJO suunnitteluavustaja
Me tahdomme edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä tuottavia liikunta- ja kulttuuripalveluja eri ikäryhmille. Näemme, että liikunta ja kulttuuri on lääke. Kuopio ja sen ympäristö tarjoaa upeat puitteet sekä liikunnalle että kulttuurille.
Me tahdomme kiinnittää erityistä huomiota nuorten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen edistämiseen yhteistyössä hyvinvointialueen ja Kelan kanssa.
Me tahdomme rohkaista kaikkia kuntalaisia kehittämään omaa osaamistaan ja kannustamme yhteisöllisyyteen. Yhdessä me voimme rakentaa sukupolvien Kuopiota – tärkeimmistä tinkimättä

RIITTA

HEISKANEN, HANNU yrittäjä

JUVONEN, SOILE kasvatustieteiden maisteri


BJÖRN lääkäri, pastori


HUTTUNEN, JUHA fysioterapeutti HÄMÄLÄINEN, MIKA yrittäjä


KAARTOKALLIO, AARNI opiskelija, yrittäjä

KLAAVO, EERO kirkkomusiikin yo, yrittäjä

NUPPONEN, PASI osastovastaava, eläkeläinen

RANTAKYLÄ, MARTTI yrittäjä

RYHÄNEN, PEKKA opiskelijatyönjohtaja, FM

KOIKKALAINEN, SEIJA psykiatrinen sairaanhoitaja, diakonissa

OJALA, ANNUKKA yleislääketieteen erikoislääkäri

RANTONEN, OSSI tarjoilija, kokki

RÄSÄNEN, EINO yrittäjä, eläkeläinen

SÄRKILAHTI, RIINA yrittäjä, runoilija

KOKO, BARNABE sosiologi, asiantuntija

PEKKARINEN, ANTTI liikunnanohjaaja, koulunkäynninohjaaja

RIGÓ, TIINA sosiaalityöntekijä, YTM

RÄTY, RISTO arkkitehti (SAFA), sijaisperhekouluttaja


LAURINKARI, JUHANI professori emeritus, pastori

POIKELA, ARJA lähihoitaja

RONKAINEN, ARJA asiakkuusasiantuntija


LUND, KATJA kotiäiti

RANTAKOKKO, PANU tutkimuspäällikkö

RUOTSALAINEN, ARI suunnittelija (ICT), datanomi

RÖNKKÖ, KARI insinööri SAHLBERG, MINNA diakoni, sosionomi
SDP – KOHTI REILUMPAA KUOPIOTA
Kuopion varhaiskasvatuksessa jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen kehitykselleen, oppimiselleen ja hyvinvoinnilleen. Korkealaatuisesta perusopetuksesta huolehditaan tarjoamalla kaikille oppilaille sopivasti haasteita ja riittävästi tukea.
Lastemme ja nuortemme hyvinvointi on meille sydämen asia, ja siinä työntekijöiden rooli on merkittävä. Heitä on tuettava panostamalla työhyvinvointiin, vakituisiin varahenkilöihin ja koulutusmahdollisuuksiin.
Kuopion demarien mielestä tulevina vuosina on keskityttävä toimiin, jotka vahvistavat taloutta ja työllisyyttä, jotta elinvoima ja peruspalvelut voidaan turvata. Kaupungin talous on tasapainotettava oikeudenmukaisesti ja pitkäjänteisesti.
Työllisyyspalveluilla on tuettava sujuvaa työllistymistä huomioiden esimerkiksi vammaisten henkilöiden, osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien yksilölliset tarpeet.
Kulttuuri-, liikunta- ja urheilupalvelut edistävät hyvinvointia, joten kaupungin on tuettava seurojen ja yhdistysten toimintaa. Erityisesti pienituloisten perheiden lapsille on tarjottava mahdollisuus vähintään yhteen säännölliseen harrastukseen.

AAMUNTÄHTI, ANTTI operaattori, pääluottamusmies

ERVAMAA, EEVA asiakkuuspäällikkö

HAVERINEN, TIMO alue- ja järjestöasiantuntija

AIRAKSINEN, TANJA varakansanedustaja, erityisopettaja

ESKELINEN, MIKA diplomi-insinööri, hankintapäällikkö

HENTELÄ-AHO, PIRJO toiminnanjohtaja, eläkeläinen
Arjen turvallisuuteen ja kaupunkilaisten osallisuuteen on panostettava. Yksinäisyyttä ja syrjäytymistä torjutaan tukemalla järjestöjen toimintaa. Ikäihmisten turvallisuutta parannetaan edistämällä esteettömiä asuinympäristöjä ja liikkumisratkaisuja sekä ikäystävällisiä palveluja.
Kaupunkialueen vetovoiman lisäksi haluamme kehittää maaseutualueiden elinvoimaisuutta kaavoituksella, liikenneyhteyksiä parantamalla ja liikkuvia palveluita kehittämällä.
Ilmastonmuutoksen ja luontokadon eteneminen aiheuttavat jatkuvasti uusia haasteita. Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy on huomioitava suunnittelussa ja rakentamisessa aiempaa paremmin.
Kansainvälisyys on tärkeä osa Kuopiota. Kansainvälisten osaajien työllistämisen ohella kannamme vastuuta myös erityistä suojelua tarvitsevista.
RAKENNETAAN

ANTTONEN, ERJA lehtori, YTM

HAGERT, KALLE eläkeläinen

KALLE työnjohtaja

BACKNÄS, TEEMU diplomi-insinööri, asiantuntija

HAKOKIVI, NINA lähihoitaja


DAHLSTRÖM, JANITA opiskelija

HARTIKAINEN, PENTTI työympäristönasiantutija, opettaja


HÄMÄLÄINEN, ANTERO eläkeläinen, verotarkastaja

KAARTINEN, TIINA toiminnanjohtaja, varhaiskasv.op.

KLEMOLA, PEKKA kiinteistönhoitaja, merkonomi

KORHONEN, OLLI vastatiedustelun ylitarkastaja, eläkeläinen


ITÄAHO, KATJA järjestöneuvoja

KAIVAARA, SANNA työsuojeluvaltuutettu

KOISTINEN, ESKO tekniikan lisensiaatti, eläkeläinen

KOSKINEN, VESA yrittäjä

KULIN, CARITA lähihoitaja KUMPULAINEN, ALPO lähihoitaja

JALKALA, MERJA projektipäällikkö, KTM

KEINÄNEN, MARJA LEENA psykiatrinen sairaanhoitaja, TSV

KOKKI, HANNU erikoislääkäri, dosentti

KOSUNEN, MIKKO näyttämömies, insinööri

KURONEN, ULLA sosionomi AMK

JAUHIAINEN, RITVA eläkeläinen, työsuojeluvaltuutettu

KINNUNEN, SARI perhepäivähoitaja, pääluottamusmies

KOLARI, KIMMO pt tuntiopettaja, insinööri

KOSUNEN, RHEA rakennusmestari

LAMPINEN, PERTTU tradenomi, liikunnanohjaaja

JONNINEN, ERJA omaishoidon sosiaaliohjaaja

KIRSIKKA-AHO, EINI pääluottamusmies

KONTIAINEN, HILKKA sairaanhoitaja, eläkeläinen

KUKKONEN, LAURA vastaava työllisyyspalvelukoordinaattori, YTM

LANKINEN, MIKKO fysioterapeutti, eläkeläinen


LATTUNEN, PASI diagnoositeknikko LUOMA, TYTTI koulutuspäällikkö, tulkki

NIIRANEN, JUUSO sairaanhoitaja, psykoterapeutti

PARTANEN, MARJO FM, kielten lehtori

PITKÄNEN, HENNA-RIIKKA bioanalyytikko, pääluottamusmies

RANTONEN, SAANA varapääluottamusmies, sairaanhoitaja




NISSINEN, TOMI FM, aineenopettaja

PARVIAINEN, KARI pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu

POLLARI, PEKKA yleislääketieteen erikoislääkäri

RIIKONEN, SUVI sairaanhoitaja, YAMK
MYKKÄNEN, MONA opiskelija

NOUSIAINEN, MILJA fysioterapeutti

PASANEN, JANIKA varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, PLM

PULKKINEN, LEENA eläkeläinen, perushoitaja

RIMPINEVA, ANTTI työsuojeluvaltuutettu
NAUMENKO, DENIS ylioppilas

NÄIVÄ, SALLA opiskelija, ravintolatyöntekijä

PENTTI, ILKKA näyttelijä

RAATIKAINEN, JUKKA rakennusammattilainen, alakohtainen luottamusmies

RIPATTI, TUIJA hallintosihteeri
NEVALAINEN, ARTO varhaiskasvatuksen ryhmäavustaja, liikenneopettaja

OVASKAINEN, JOUKO eläkeläinen

PITKÄNEN, EVELIINA rtg-hoitaja. hallintotieteiden opiskelija

RANDELIN, MARJA TtT, eläkeläinen

ROMPPANEN, JUHA arkkitehti

RUOKOLAINEN, MARTTI omaishoitaja

SALO, MARKO isännöitsijäopiskelija

SOURUNJÄRVI, VIRPI yrittäjä

TOIVANEN, MIIKA vartija

VATANEN, JARI
T-DOC pääkäyttäjä, välinehuoltaja

RUUSKANEN, HENRI isännöitsijä, HTK

SIITONEN, MAIJA laitoshuoltaja

SUUTARINEN, SUVI yrittäjä

TURUNEN, HANNU linja-autonkuljettaja, luottamusmies

VIIPPOLA, PIA varhaiskasvatusyksikönjohtaja

RÄIHÄ, TAPIO toimittaja

SIVONEN, ANTTI-VILLE etuuskäsittelijä

SVÄRD, JANNE KTM, ICT-asiantuntija

TÖRN, LIISA suunnittelija

VÄÄTÄINEN, TUULA kansanedustaja, sairaanhoitaja

RÖPPÄNEN, NEETA hankintapäällikkö

SOININEN, TIMO pelastaja

TARVAINEN, VÄINÖ ICT- asentaja, opiskelija

VARTIAINEN, PAAVO yrittäjä

JARI asuntokoordinaattori, pääluottamusmies

SOKKA, IRJA TtM, lähihoitajaopiskelija

TENGVALL, TIINA hallintosihteeri

VATANEN, ENSIO rehtori
IHMISEN KOKOINEN KUOPIO
SINUN UNELMA – MEIDÄN TAVOITE
Kuopion Keskusta on sitoutunut rakentamaan kestävää, elinvoimaista ja oikeudenmukaista, ihmisen kokoista Kuopiota. Me keskustalaiset ehdokkaat ja kuntapäättäjät haluamme palvella kuopiolaisia ja tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä, jotka tukevat kaupungin kehitystä.
Arvojemme mukaisesti toimimme rakentavasti, kunnioitamme demokratiaa ja oikeusvaltiota sekä pidämme kansainvälisiä sopimuksia ja yhteistyötä tärkeänä osana paikallispolitiikkaa. Keskitymme ratkaisukeskeiseen politiikkaan, jossa ihmisten hyvinvointi ja konkreettiset teot ovat hallintoa ja vastakkainasettelua tärkeämpiä. Edustamme maltillisuutta, tasapainoista päätöksentekoa ja sillanrakennusta eri näkökulmien välillä.
Hyvinvoiva yhteiskunta rakentuu yhteisöllisyydelle, jolloin kukaan ei saa jäädä yksin. Tavoitteenamme on vähentää yksinäisyyttä, mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä Kuopiossa. Jokaisen tulee tuntea olevansa osa yhteisöä ja saada äänensä kuuluviin. Työpaikkojen saatavuus, monipuoliset harrastusmah-


AARNI, TIINA rakennusinsinööri, FM AUVINEN, TIMO insinööri, eläkeläinen

HELMINEN, SATU avainasiakaspäällikkö

HYTÖNEN, HANNA lehtori

HIEKKALA, PANU yrittäjä, maa- ja metsätieteiden maisteri

HYVÄRINEN, RISTO FM, eläkeläinen
dollisuudet, laadukkaat palvelut ja turvallinen asuminen ovat keskeisiä tekijöitä sosiaalisen kestävyyden rakentamisessa.
Tasapuolinen kehittäminen on Keskustan politiikan ytimessä. Haluamme panostaa niin ydinkeskustaan, kaupunginosiin, maaseutualueisiin, kyliin kuin lähiöihinkin. Jokaisen kuopiolaisen on voitava valita asuinpaikkansa ilman, että palvelut tai elämänlaatu riippuvat siitä. Meille jokainen kaupungin asukas ja jokainen neliö Kuopiosta on yhtä arvokas.
Kuopion Keskusta kutsuu kaikki mukaan rakentamaan viihtyisämpää, elinvoimaisempaa ja inhimillisempää kaupunkia. Keskustalaisen lähipolitiikan periaatteena on, että palvelut järjestetään ja ne päätetään mahdollisimman lähellä ihmistä. Meille pienikin asia on tärkeä, jos se parantaa lähiympäristön ihmisten arkea. Sinun unelmasi on meidän tavoitteemme.
Rakennamme turvallisesti sujuvaa, luonnollisesti kestävää ja elinvoimaisesti sykkivää Kuopiota.
Tutustu vaaliohjelmaamme verkkosivuillamme www.kuopionkeskusta.fi

ESKELINEN, ALEKSI kaupunginhallituksen puheenjohtaja

HILTUNEN, ARJA koulunkäynninohjaaja

HYVÄRINEN, TOMMI yrittäjä, insinööri YAMK

ESKELINEN, HEIDI sairaanhoitaja, palveluesihenkilö

HONGISTO, TERO yrittäjä, bioanalyytikko

HÄMÄLÄINEN, VUOKKO terveystieteiden maisteri, sairaanhoitaja

ESKELINEN, TUOMO filosofian tohtori, tutkimuspäällikkö

HUOVINEN, VELI-MATTI sairaanhoitaja

IIRE, ANTTI (SIT.) tutkimus- ja kehittämispäällikkö

JALKALA, TARJA konetekniikan insinööri

KARHUNEN, LEENA lähihoitaja, sosionomiopiskelija

KOHVAKKA, JOEL kulttuurituottaja

KUMPULAINEN, MAUNO lehtori, yrittäjä

LAINE, JARKKO yrittäjä, tietoturva- ja tekoälyasiantuntija

JARVIS, MERJA myynnin erityisasiantuntija

KARKKONEN, VEIJO agrologi, marjatilayrittäjä

KOPONEN, SAMI kunnossapitopäällikkö

KUUTSA, MAIGI talouspäällikkö

LAITINEN, JANI elintarvikkeiden valmistaja

KAJAN, VENLA metsätieteiden kanditaatti

KARKULAHTI, SAARA projektipäällikkö, YTM

KORHONEN, HARRI projektipäällikkö

KÄHKÖNEN, HEIKKI yhteiskuntatieteiden maisteri

LAITINEN, LINTA kehitysvammaisten asumisyksikön johtaja

KANANEN, HANNU metsätalousyrittäjä

KATAINEN, ELSI Euroopan parlamentin jäsen

KORHONEN, JARI hankinta-asiantuntija

LAHTI, TIITUS nuorisotyönohjaaja, sosionomi


silmälääkäri

KAUNISTO, PETRI fysioterapeutti

KORHONEN, SIRPA insinööri, yrittäjä

LAINE, ANSSI urheilujohtaja

LAITINEN, SANNA YAMK tradenomi LAPPI, PETRI talousasiantuntija, maat. ja metsät. maist.

LAUKKANEN, PIRITA kirjanpitäjä, teollinen muotoilija

MÄNTYMÄKI, VARPU toimittaja

PAANANEN, JUKKA DI, avainasiakkuusjohtaja

PARVIAINEN, MARJATTA eläkeläinen

PODDUIKIN, JUKKA yrittäjä

LINNANMÄKI, VESA toimitusjohtaja, KM

NYKÄNEN, JARMO maanviljelijä, agrologi

PAPPILA, OONA muotoilija AMK

PEHKONEN, MINNA sosionomi

PUSKALA, VARPU viestintäjohtaja, eläkkeellä

MARKKANEN, SALLAMAARIT vaikuttajaviestinnän asiantuntija

NYKÄNEN, JUHO-PEKKA avainasiakasmyyjä

PARMONEN, MARKKU koulunkäynnin ohjaaja

PELTOLA, OUTI LT, psykiatrian erikoislääkäri

PUTTONEN, REETTA tanssinopettaja

MAXHUNI, IDEAL uinninvalvoja

OHTONEN, ELLI esihenkilö, restonomi

PARTANEN, ANNA psykoterapeutti, KTM

PIRSKANEN, SATU TtM, erityisasiantuntija

PYLKKÖNEN, SATU hoivakodin johtaja, sairaanhoitaja

MIETTINEN, MARKKU AATOS talonmies, autokauppias

PAANANEN, IDA opiskelija

PARVIAINEN, JUKKA maatalousyrittäjä, piiripäällikkö evp.

PITKÄNEN, ESA erityisopettaja, eläkeläinen

RASI-LESKINEN, ANU apteekkari

RISSANEN, TUOMO myyntijohtaja, medianomi YAMK

SAASTAMOINEN, JUKKA opettaja

SOPO, ALEKSI tekniikan kanditaatti, urheiluvalmentaja

TIRKKONEN, TEEMU insinööri

TUOVINEN, PEKKA ekonomisti, virkamies

ROPONEN, ESA yrittäjä

SAVOLAINEN, LEILA kunnallisneuvos, terveydenhoitaja

SUMMANEN, KERTTU yhteiskuntatieteiden yo, taksinkuljettaja

TOIVANEN, MARKKU yrittäjä

VARUGHESE, ROLLS HML, yrittäjä

ROSSI, MARKKU maakuntaneuvos

SAVOLAINEN, TUULA palvelupäällikkö, työterveyshoitaja

SÄISÄ, JANI (SIT.) liiketoimintajohtaja, insinööri AMK

TOIVANEN, RIITTA maa- ja metsätieteiden maisteri, MBA

VÄISÄNEN, TAUNO linja-auton kuljettaja

RYTSY, HETTI eläkeläinen

SAVOLAINEN-LIPPONEN, TEIJA asiakaspäällikkö, toimintaterapeutti

TERVO, JANNE metsätalousinsinööri

TOLPPANEN, TAPIO maanviljeilijä, osa-aikainen eläkeläinen

RÄSÄNEN, TERHI kasvatustieteen maisteri, erityisopettaja

SAVONEN, OLLI opiskelija

TIIHONEN, TERO yrittäjä, toimitusjohtaja

TUOVINEN, KATI strateginen neuvonantaja
HUOLETON ARKI KUULUU KAIKILLE, EI HARVOILLE!
Kuopion vasemmisto toimii kaikille kuopiolaisille huolettoman arjen puolesta.
Lähipäiväkodit ja lähikoulut tarjoavat lapsille turvallisen ympäristön. Koulumatkakävelyä ja -pyöräilyä edistetään. Lapsen edun mukaiset kouluyksiköt, ryhmäkoot ja koulukuljetusmatkat. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki taataan kaikille oppilaille. Varhaiskasvatus järjestetään pääsääntöisesti kunnan omana tuotantona.
Kuopio mahdollistaa kohtuuhintaisen asumisen kaikille, erityisesti opiskelijoille, vähävaraisille ja ikääntyneille. Asuinalueet ovat moninaisia ja eriytymiskehitystä ehkäistään mm. kaavoituksen keinoin. Asunnottomuus sysätään historiaan tiiviissä yhteistyössä valtion, järjestöjen, seurakuntien ja asunnottomuutta kokeneiden kanssa. Katu ei ole koti!
Kaikessa päätöksenteossa huomioidaan ilmastovaikutukset ja luonnon moninaisuuden säilyttäminen. Lähiluonto ja rannat säilytetään jokaisen saatavilla.


AFFLEKT, KARI (SIT.) peltiseppä AIRAKSINEN, HELI yhteisöpedagogi AMK

HAAKANA, MARKO hanketyöntekijä, sairaanhoitaja YAMK


ISTOLAINEN, EETU opiskelija JAAKKOLA, STEFANIA taiteilija, tanssiopettajaopiskelija AMK
Kuopio edistää mahdollisuuksia työllistyä ja yrittää. Kilpailutuksissa huomioidaan pienyrittäjät. Hyvinvoivat kuopiolaiset työllistyvät. Hyvinvointia edistetään aktiivisella kaupunkiympäristöllä. Ilolla työskentelevällä Kuopiolla on kestävä kuntatalous.
Ikäosaavassa ja leppoisan eloisassa Kuopiossa on hyvä ikääntyä. Yli 65-vuotiaiden liikkumisen ja arjen tukeen satsataan. Joukkoliikenne on mahdollisimman edullista ja saavutettavaa. Kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta lisätään. Pyöräliikennettä edistetään pyöräilyväylillä. Koko Kuopio on viihtyisä ja hyvin hoidettu. Kirjasto, kansalaisopisto, taide ja kulttuuri kuuluvat jokaiselle. Ne tuottavat hyvinvointia ja sivistystä sekä ylläpitävät kansakunnan identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Kulttuuri on myös vientituote. Taide- ja kulttuuritapahtumien pääsymaksut ovat kohtuullisia ja Kuopiossa järjestetään myös ilmaisia tapahtumia.
Hyvän elämän edellytykset turvataan oikeudenmukaisella kuntataloudella.

AKINCI-YESILMEN, VEHBIYE (SIT.) lähihoitaja

HARTIKAINEN, MAIJA tutkimusrahoituksen asiantuntija, YTM

PAULIINA ympäristötieteen opiskelija

AL-SAWAD, ADAM talouspäällikkö, yrittäjä

hankepäällikkö, YTM


BOUALI, MIRJAM (SIT.) ihmisoikeusaktiivi, eläkeläinen



KEILONEN, JENNY väkivaltatyön asiantuntija, yhteisöpedagogi AMK

KUKKONEN, VEIJO ammattiliiton toimitsija

MIETTINEN, JUHA-PEKKA data- ja turvallisuuskoordinaattori, työsuojeluvaltuutettu

PASANEN, REINO toimittaja, eläkeläinen


KEINÄNEN, KALLE herastuomari, sähköasentaja

KURKINEN, KAROLIINA (SIT.) tutkija, FT

MIETTINEN, TAIJA tietojenkäsittelytieteiden opiskelija, röntgenhoitaja AMK

PEKKARINEN, AARO merkonomi

TATU, TOSSAVAINEN järjestöjohtaja, YTM TUOMAINEN, HANNA-KAISA kuvataiteilija AMK

KOIVISTO, JESSIKA sosionomi AMK, kasvatustieteiden opiskelija

LAHTELIN, TONI pääluottamusmies

MIININ, ANNA yhteiskuntatieteiden kandidaatti

RAUTIAINEN, MARKKU eläkeläinen

TURUNEN, KARI ”TUMI” kulttuuriteknikko, eläkeläinen

KORPPI, HEIKKI ensihoitaja, linja-autonkuljettaja

LAPPALAINEN, IRENE yhteisöpedagogiopiskelija AMK

MIKKONEN, MERJA perhehoitaja, kokemustoimija

ROSSI, MARIA filosofian tohtori, lääketieteen opiskelija

TURUNEN, REETTA varhaiskasvatuksen opettaja, sosionomi AMK

KOVALAINEN, SUVI-TUULIA yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalipsykologi

LENTZ, SEPPO (SIT.) virastomestari, eläkeläinen

OLLILA, TESSA (SIT.) fysioterapeutti AMK, yhteiskuntatieteiden opiskelija

SUTINEN, MARI (SIT.) lähihoitaja, tradenomiopiskelija YAMK

VAINIOLA, JOONAS (SIT.) musiikkipedagogi AMK

VARTIAINEN, ANNE tekninen myyjä

VÄÄNÄNEN, JUHA työterapian ohjaaja työnohjaaja

VÄÄTÄINEN, JENNA sosiaalityöntekijä, YTM
PIDETÄÄN HUOLTA KOKO
Perussuomalaiset on isänmaallinen ja kristillissosiaalinen puolue, joka edistää kansallista etua. Me arvostamme ja haluamme korostaa tavallisten ihmisten ääntä ja roolia politiikassa, kulttuurissa ja historiassa. Me Kuopion Perussuomalaiset toteutamme Perussuomalaisen arvomaailman mukaista kuntapolitiikkaa.
Toimintamme perustana ovat oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, rehellisyys ja tasa-arvo. Kunnioitamme työtä, yrittämistä, totuutta ja yksilön henkistä kasvua. Haluamme, että kuopiolaisia kuunnellaan aidosti ja mielipiteet otetaan huomioon päätöksiä tehdessä. Myös tehdyt päätökset on perusteltava selkeästi. Me huomioimme myös kaukaisimmat maaseututaajamat Karttulassa, Vehmersalmella, Riistavedellä, Nilsiässä, Maaningalla ja Juankoskella.

ANDERSSON, HARRI ravintolapäällikkö, merkonomi

HARJUNEN, SALME kodinhoitaja, eläkeläinen

JUKARAINEN, MARKUS rakennusmies, kaupunginvaltuutettu

AVONIUS, TONI-PEKKA linja-autonkuljettaja

HYVÄRINEN, TUULA hoiva-avustaja, tuote-esittelijä

JYRINKI, MIKKO kauppias
Tavoitteenamme on rehellinen ja avoin kuntapolitiikka, aina reuna-alueita myöten. Puolueemme haluaa edistää työntekoa ja yrittämistä ja sillä tavoin kaupunkimme talouden vahvistumista ja kilpailukykyä. Meille on tärkeää, että jokainen asukas voi tuntea olevansa turvassa omassa arjessaan. Otamme myös huoltovarmuuteen vaikuttavat asiat vakavasti.
Isänmaalliseen ja oikeudenmukaiseen politiikkaan kuuluu lisäksi vähäosaisten, huono-onnisten ja syrjäytyneiden suomalaisten auttaminen. Perussuomalaiset arvostaa sananvapautta demokraattisen yhteiskunnan tärkeänä arvona. Kompromissit kuuluvat politiikkaan, mutta valtaa ei pidä tavoitella vaikenemalla eikä totuutta vääristelemällä.

AUVINEN, JARMO metsätalousyrittäjä, kaupunginvaltuutettu

IMMONEN-KOIVISTO, EIKKA vammaisohjaaja

KASURINEN, KALLE-PAAVO kaivinkoneenkuljettaja

ESKELINEN, JORMA yrittäjä, rakennusmestari

JAUHIAINEN, REIJO yrittäjä

KIISKINEN, VILLE yrittäjä

GRÖNSTRAND, EEVA toimittaja, filosofian maisteri

JOKINEN, MIKA eläkeläinen

ISMO vahtimestari

KORHONEN, KARI-MATTI pastori, päihdevalistaja

LEHTOSAARI, SARI luonnotieteiden kand., opiskelija

NIEMINEN, MARKKU metsätalousinsinööri AMK

SAVOLAINEN, JUHA insinööri, IT Specialist


KOSKELA, PETTERI CNC-koneistaja

LENSU, JARKKO koneenkuljettaja

PENTIKÄINEN, JOUNI henkilökohtainen avustaja

STEPPIJEV, MINNA lähihoitaja

TOSSAVAINEN, PETRI FM VARTIAINEN, PEKKA asianajaja

KOTILAINEN, JUHA yrittäjä

LITTUNEN, JUKKA vanhempi konstaapeli, kaupunginvaltuutettu

PIRINEN, RISTO FM, kaupunginvaltuutettu

SUMILOFF, JARI maanviljelijä

VÄÄTÄINEN, NANNA lähihoitaja, ensihoitajaopiskelija

KÄSNÄNEN, TIMO yrittäjä

LÄTTI, VILLE hum.tieteiden kandidaatti

PITKÄNEN, JYRI yrittäjä

TANSKANEN, VELI PEKKA eläkeläinen

WALLIUS, MIKA vanhempi konstaapeli, muusikko

LAPPALAINEN, RISTO eläkeläinen

MARTIKAINEN, VEIJO eläkeläinen

PITKÄNEN, VESA rakennusmestari, vanginvartija

TISSARI, MIKA yrittäjä

WILLMAN, JUHA eläkeläinen
HYVÄ KASVAA KUOPIOSSA
Kuopio on kasvava ja kehittyvä Itä-Suomen veturi – maailman paras kaupunki. Me kokoomuslaiset kuntavaaliehdokkaat haluamme varmistaa, että se pysyy elinvoimaisena ja kehittyvänä kotikaupunkina myös tulevaisuudessa. Olemme täydellä sinisellä sydämellä sitoutuneita laittamaan itsemme likoon kuopiolaisten yhteiseksi parhaaksi.
Kaupunki on kaupunkilaisiaan varten. Haluamme luoda edellytyksiä jokaisen kuopiolaisen sujuvalle ja hyvälle arjelle – omannäköiselle elämälle! Uskomme laadukkaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen voimaan. Haluamme lisätä asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia esim. osallistavan budjetoinnin keinoin. Pidämme tärkeänä, että jokaisella kuopiolaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastaa perheen taloudellisesta asemasta riippumatta. Vapaa- ja omaehtoisen toiminnan edellytysten parantaminen lisää kaikkien asukkaiden osallisuutta ja palvelee näin koko Kuopiota.

AHONEN, JENNA hallintotieteiden maisteri, hallintopäällikkö


CHIKSOEVA, ELENA restonomi YAMK, myyntipäällikkö

GHULAM, MUSTAFA kokki, yrittäjä HAKALA, JUSSI insinööri, henkilöesimies

HAUTANIEMI, RIITTA kauppatieteiden maisteri

HEIKKINEN, JUHA filosofian tohtori, elinvoima-asiantuntija
Asukastuvat, nuorisotalo, kirjastot ja muut yhteiset tilat on saatava palvelemaan asukkaiden erilaisia tarpeita. Lähiluonto, virkistysalueet, kävelyreitit ja mm. lähiliikuntapaikat on pidettävä kunnossa ja kaikkien saavutettavissa.
Kestävä talous luo pohjan turvalliselle ja hyvinvoivalle yhteiskunnalle. Sanomme ei veronkorotuksille. Haluamme pysäyttää velkaantumisen ja varmistaa, että kaupungin palvelut, tilat ja toiminnot mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan. Kumppanuus elinkeinoelämän kanssa vahvistaa kuntataloutta ja lisää asukkaiden valinnanvapautta. Kilpailukykyiset yritykset ja osaava työvoima houkuttelevat investointeja ja uusia asukkaita kaupunkiimme.
Kuopiolaiset omistavat energia- ja vesiyhtiön – pidetään ne edelleen omissa käsissä, taloudellisesti ja turvallisesti.
Vireässä kaupungissa tapahtuu jatkuvasti. Elävä Kuopio on täynnä pieniä ja suuria urheilu-, liikunta-, harraste- ja kulttuuritapahtumia. Hauskassa kotikaupungissa voi kokea usein hetkiä, jotka nousevat arjen yläpuolelle.
Olemme oikealla asialla.

COLLAN ANDERSIN, PAULA erikoislääkäri

HALONEN, HANNU tekniikan tohtori, toimitusjohtaja

HELIN, ANU sairaanhoitaja, yrittäjä

ELORANTA, EERO filosofian maisteri, ohjelmistoasiantuntija

HANNELIN, VALTTERI tradenomi, rekrytointikoordinaattori

HILTUNEN, ILKKA yrittäjä, eläkkeellä

ELORANTA, TUUKKA diplomi-insinööri, terveysteknologiayrittäjä

HAPPONEN, EEVA opettaja, maaseutuyrittäjä

HILTUNEN, MIIKA kauppatieteiden opiskelija, kampuspuheenjohtaja

HIRVONEN, ILKKA tekninen johtaja, yrittäjä

KAUHANEN, SATU väitöstutkija, projektiasiantuntija

KOPONEN, KIRSI yrittäjä, verkosto- ja yhteistyövastaava

LEPPÄKYNNÄS, ARTTU terveyskeskuslääkäri

LÖTJÖNEN, VESA filosofian maisteri, kunnanjohtaja emeritus

HUHTA, JOHANNA terveystieteiden maisteri, työhyvinvointiyrittäjä

KAUPPINEN, MATTI myynti- ja vientikoordinaattori, kirjailija

KORHONEN, PAULA terveystieteiden maisteri, aluepäällikkö

LESKINEN, LAILA agrologi AMK, maa- ja metsätalousyrittäjä

MARTIKAINEN, TUIJA terveys- ja hyvinvointialan yrittäjä

IKÄHEIMONEN, TERO järjestelmäasiantuntija

KEKONI, JAAKKO hallitusammattilainen

KOSKINEN, ALLU yrittäjä, tapahtumajärjestäjä

LIETKARI, VEERA esihenkilö, projektipäällikkö

MUTANEN, MIIKA poliisi

JULKUNEN-TIITTO, RIITTA kasviekologian professori emerita


KANGASOJA, LAURA yhteiskuntatieteiden kandidaatti, järjestökoordinaattori

KIFLIE, TSEGA yhteisöneuvottelija KILPI, MARKO kansanedustaja, poliisi

KOSUNEN, MAARIT sosionomi, varhaiskasvatuksen opettaja

LIIMATTA, JONI kauppatietieden maisteri, verotarkastaja

MUTTONEN, VILLE sosionomi YAMK, yksikönjohtaja

LAITINEN, TARJA terveystieteiden maisteri, aluepäällikkö

LINTUNEN, JOUNI palveluneuvoja, herastuomari

MÄKINEN, EEVA filosofian tohtori, työelämän kehittäjä

MÖNKKÖNEN, KALLE diplomi-insinööri, liiketoimintapäällikkö eläkkeellä

OIKARINEN, JUHO filosofian tohtori, matematiikan lehtori

PATERNO, JUSSI erikoislääkäri, viestintäjohtaja

PÄÄKKÖ, SAKARI valtiotieteiden kandidaatti, talouspoliittinen asiantuntija

RONKAINEN, JERE KM, yrittäjyyskasvatuksen asiantuntija

NIEMELÄ-TIILIKAINEN, MIA sairaanhoitaja, ratkaisumyyjä

OIVANEN, OTTO lentopalloilija, yrittäjä

PENNANEN, JARNO rakennuttamisen asiantuntija, yrittäjä

QVICK, PAULA arkkitehti, suunnitelujohtaja

RUUSKANEN, HILLEVI valtiotieteiden kandidaatti

NIIRANEN, PEKKA dosentti, toimittaja

OLLIKAINEN, KEIJO tradenomi, K-kauppias

PENTIKÄINEN, MATTI teologian maisteri, kirkkoherra

RAASSINA, SARI lääkintöneuvos, erikoislääkäri

RYYNÄNEN, OLLI-PEKKA professori emeritus

NIVAMO, SAIJA hyvinvointialan yrittäjä, liikunnanohjaaja

PAAPPANEN, JUKKA terveystieteiden maisteri, suunnittelukoordinaattori

PIETIKÄINEN, SAMI tradenomi, myyntiedustaja

RAPO, MIKA T&K projektipäällikkö

SAARELAINEN, SIRKKU hallitusammattilainen, perheyrittäjä

OHVO, PIRKKO opetusneuvos

PARTANEN, KAROLIINA kansanedustaja, varatuomari

PIRINEN, JONI (SIT.) esiupseeri, kirjailija

REKIRANTALUUKKONEN, IRINA filosofian maisteri, vastuullisuusasiantuntija

SAVOLAINEN, JUKKA yrittäjä

SAVOLAINEN, MIKA ravintolayrittäjä

SVÄRD, MAIJA apulaisrehtori eläkkeellä

TOIVANEN, JYRKI tradenomi AMK, yrittäjä

TÖRMÄNEN, RAUNI matka-asiantuntija, eläkeläinen

VOUTILAINEN, JOONA autonkuljettaja, järjestyksenvalvoja

SIRVIÖ, KARI yritysten omistajanvaihdosasiantuntija

SWEENEY, KATI ekonomi, hallintotieteiden maisteri

TOPPINEN, KAROLIINA filosofian tohtori, asiakaspäällikkö

VALIKAINEN, ESKO kasvatustieteen maisteri, rehtori

WALLEN, HASSE yrittäjä

SNELLMAN, TOTTI opiskelijaliiton puheenjohtaja, yrittäjä

SÄÄSKI, KAIJA yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, yrityspalvelujohtaja

TUPPURAINEN, JARMO insinööri, toimitilaasiantuntija

VARTIAINEN, TUULA kauppatieteiden maisteri, rakennusmestari

ÄMMÄLÄ, JUHA-PEKKA tradenomiopiskelija

SOINI, TEEMU vanhempi asiantuntija

TAIPALE, TERO myynti- ja markkinointipäällikkö

TURUNEN, JAANA musiikin maisteri, yrittäjä

VIITANEN, ERKKI ylläpidon asiantuntija

SOUKKAMÄKI, ANNA ympäristöinsinööriopiskelija, nuoriskoordinaattori

TIIHONEN, VEIKKO rehtori, eläkeläinen

TYKKYLÄINEN, ELIAS lukiolainen, yrittäjä

VILJAKAINEN, TIINA konttorinjohtaja, LKV
LUONNON JA YMPÄRISTÖN PUOLESTA
Kuopio suojelee monimuotoista luontoa ja hillitsee luontokatoa, muun muassa huolehtimalla metsistä ja vesistöistä. Kaupunki panostaa hiilineutraaliuteen, vieraslajien torjuntaan ja ilmastokriisin hillitsemiseen.
KOULUTUS PAINOPISTEENÄ
Kuopio on lapsi- ja nuorisoystävällinen ja panostaa kohtuullisen kokoisiin kouluihin ja päiväkoteihin. Tarjoamme tukea kaikille lapsille ja nuorille heidän koulupolullaan varhaiskasvatuksesta korkeakouluun. Kuopiossa nuoret saavat näkyä, osallistua ja vaikuttaa.
OLEMME KULTTUURIN PUOLELLA
Kuopio on elävä kulttuurikaupunki, jossa musiikki, teatteri, tanssi ja taide ovat helposti saavutettavissa kaikille. Kirjastoverkosto tukee sivistystä ja yhteisöllisyyttä. Kaupunki tukee aktiivisesti järjestöjä, kulttuuri- ja liikunta-alan toimijoita sekä kulttuurialan koulutusta ja ammattilaisia.

tutkimus- ja kehityspäällikkö, tekniikan tohtori


MARJA erikoislääkäri, yrittäjä

HOFFREN, SAARA (SIT.) ylioppilas HUOVINEN, TONI (SIT.) koulunkäynninohjaaja

JÄNTTI, ARI biologi, filosofian tohtori

KAIPAINEN, TANJA terapiakoordinaattori, TtM, valmentaja
RAKENNAMME KESTÄVÄSTI KASVAVAA KUOPIOTA
Vihreä Kuopio edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä ympäristön kantokyvyn huomioivaa kasvua. Kuopio kehittää joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita. Koko Kuopion aluetta rakennetaan tulevaisuutta ajatellen.
LÄHTÖKOHTANA YHDENVERTAISUUS JA OSALLISUUS
Kuopio on kaupunki, jossa kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa lähiympäristön ja kaupungin asioihin. Kuopiossa edistetään aktiivisesti oikeudenmukaisuutta, syrjimättömyyttä ja esteettömyyttä.
Arki ratkaisee.




HUTTUNEN, LINDA suuhygienistiopiskelija


HÄNNINEN, NANNA (SIT.) valokuvataiteilija, taiteen maisteri

KAIRINEN, PETRA tutkimusavustaja, YTK KARTTUNEN, ALINA (SIT.) lomittaja

NINA kotiapuyrittäjä

TUOMAS yrittäjä

KOTIMAA, ULLA (SIT.) yhdistysaktiivi

KÄSNÄNEN, SUSANNA diplomi-insinööri

MUSTONEN, MARKKU ympäristönhoitaja, yrittäjä

OLKKONEN, ELMO opiskelija, lääketieteen kandidaatti

PULKKA, LAURA koulutussihteeri

KOVÁCS, KRISZTIÁN yrittäjä

LAAKSO, ANTON tutkimusprofessori, ilmastotutkija

MÄHÖNEN, TANJA lähihoitaja

PAANALA, ARI ympäristötieteilijä, luonnontieteiden kandidaatti

RASHEED, USMAN tutkijatohtori

KUMLIN, TIMO koordinaattori

LAITINEN, TAINA (SIT.) taideasiantuntija, väitöskirjatutkija

NIEMINEN, PETRI (SIT.) limnologi, filosofian maisteri

PARTANEN, REBEKKA opiskelija

RAUDASKOSKI, MIIKA opinto-ohjaaja, filosofian maisteri

KUMPULAINEN, SAMI lukion lehtori, filosofian maisteri

LINDHOLM, TARU väitöskirjatutkija, yliopisto-opettaja

NIIRANEN, SATU taloushallinnon merkonomi, sihteeri

PIETIKÄINEN, LIISA projektipäällikkö, filosofian maisteri

RUUSUNEN, SAARA farmaseutti

LAURA S2-opettaja

MARTIKAINEN, SALLA varhaiskasvatuksen lastenohjaaja, ylioppilas

OJALA, RAIMO proviisori

PITKÄNEN, JOSEFIINA (SIT.) opiskelija AMK

RÄTY, PETTERI yrittäjä, diplomi-insinööri

RÄTY, SIMO maatalousyrittäjä, agrologi AMK

TOIVANEN, PEKKA (SIT.) lehtori, muusikko

YRJÖLÄ, ANTTI laatuinsinööri

SAASTAMOINEN, AATU opiskelija

VAATTOVAARA, JENNI hammaslääketieteen lisensiaatti

ZUFFA, SARA opettaja, viestinnän muotoilija

SARAMÄKI, LEILA jatkuvan oppimisen asiantuntija, kasvatustieteen maisteri

VAINIKAINEN, TANJA röntgenhoitaja

SIRVIÖ, TIMO lehtori, filosofian maisteri

VOUTILAINEN, ARI terveystieteilijä, biologi

SUTINEN, KARI (SIT.) peruskoulun opettaja, eläkkeellä

VÄLIMAA, SINI (SIT.) myyjä

JUHANI TANSKI (SIT.)
ATK-suunnittelija, eläkeläinen 440
Kuopion politiikkakentän uutena tulokkaana liberaalipuolue tarjoaa talous-, arvo- ja sosiaaliliberaalin vaihtoehdon. Puolue pyrkii nimensä mukaisesti edistämään laajaa yksilöiden ja elinkeinojen vapautta. Liberaalipuolue uskoo, että kaupungin on oltava vetovoimainen niin uusille asukkaille, yrityksille kuin myös kansainväliselle osaamiselle.
Kuntavaaliteemoina Kuopiossa liberaalipuolue haluaa:
• priorisoida tärkeimmät peruspalvelut – kuntalaisten rahojen käytölle on aina oltava peruste.
• karsia julkisten tehtävien rönsyjä ja kustannuksia heikoimmista huolta pitäen.
• vähentää turhaa ja jarruttavaa sääntelyä sekä

KOIVISTOINEN, PAAVO it-konsultti, filosofian maisteri

MARKKU työterveyslääkäri
byrokratiaa.
• tehostaa ja järkevöittää kaavoitusta – kaupungissa kannattaa rakentaa ylöspäin luontoa säilyttäen.
• parantaa hankintaosaamista, suunnittelua ja sopimustekniikkaa – kymmenien miljoonien budjettiylitys ei saa toistua.
• rakentaa pienydinvoimaa.
• antaa ihmisten valita itse palvelusetelien avulla.
• lisätä markkinataloutta.
• osallistaa ihmisiä kaupungin päätöksentekoon.
• liputtaa Priden puolesta.

VALTTERI yrityksen pankkineuvoja, piirin varapuheenjohtaja

LAAKSO, MIKKO (SIT.) lääkäri

TIMONEN, PEKKA lääkäri

Anna äänesi 13.4. tai jo ennakkoon
Hengästyttävä määrä kunnallisia liikuntapaikkoja


The highest decision-making body in a municipality is a council elected by the residents. The council members are elected for four years at a time in the municipal elections. Kuopio City Council has 59 members. City Council makes decisions e.g. on the city strategy, sets major goals for finances and operations and approves the financial statement of the city.
County councils decide on the organization and provision of health and social services and rescue services in wellbeing services counties. In the county elections, voters will elect representatives for county councils.
The next county and municipal elections will take place on Sunday, 13 April 2025. County elections and municipal elections will be held simultaneously. In the elections, you may only vote for a candidate standing for election in your own municipality of residence and wellbeing services county.
The municipal election candidates of Kuopio are presented in this magazine on pages 12–35.
You have the right to vote in municipal elections if you are 18 years of age at the latest on the election day (13 April 2025) AND:
• you are a citizen of Finland, another EU Member State, Iceland or Norway and you are assigned a municipality of residence in Finland no later than on 21 February 2025.
• you are a citizen of some other country, and you have had a municipality of residence in Finland continuously for at least two years before 21 February 2025.
The local register office will send a notice of right to vote (a polling card) by 20 March 2025 to all those who are entitled to vote. The card indicates the date of elections, the period for advance voting, the address of the voter’s election day polling station, and contact information of the election authorities, among other things.
When voting, you need to prove your identity to the election officials by showing your identity card (issued by the police), passport, driving licence or another official photo ID.
You can either vote on the election day, which is Sunday, 13 April 2025, or before this date in advance voting.
Advance voting will take place in Finland on 2–8 April 2025 and abroad on 2–5 April 2025.
You may vote in advance at any advance polling station. For advance polling stations in Kuopio, please see page 10 on this magazine.
If your ability to move or function is restricted to the extent that you cannot reach the polling station without unreasonable difficulty, you may vote at home during the advance voting period. Under certain conditions, a family caregiver living in the same household with the disabled person may vote at the same time with him or her.
If you wish to vote at home, you need to register for this at the latest on Tuesday, 1 April 2025 before 4 pm. The registrations are taken by the Kuopio central municipal election board, tel. 044 718 2180.
VOTING ON ELECTION DAY
On election day, Sunday, 13 April 2025, you may vote between 9 am and 8 pm. On election day, you can only vote in the municipality and at the polling station that is indicated on the polling card sent to you.
For the election day polling stations in Kuopio, please see page 11 on this magazine.
• Municipal elections in Kuopio: www.kuopio.fi/municipality-elections-2025
• County elections in North Savo (in Finnish only): pshyvinvointialue.fi/aluevaalit-2025
• The 2025 county and municipal elections in general, the Ministry of Justice: vaalit.fi/en/county-and-municipal-elections

Jokaisessa Kuopion uuden työllisyysalueen kunnassa tuotetaan jatkossa työllisyyspalveluita. Palveluita räätälöidään eri kuntien tarpeisiin.
- TEKSTI: MINNA AKIOLA -
TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyi valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. Muutoksen tavoitteena oli luoda palvelurakenne, joka edistää nopeaa työllistymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta paikallisesti. Käytännössä palvelut haluttiin viedä lähemmäs asiakkaita.
– Muutos vahvistaa lähipalveluja ja tuo kustannustehokkuutta, kun on mahdollista hyödyntää kunnan omia verkostoja. Kunnilla on yritys- ja elinkeinopalveluiden kautta hyvin vahva yhteys niin työnantajapuolelle kuin oppilaitoksiinkin, Kuopion kaupungin työllisyysjohtaja Pirjo Oksanen sanoo.
Kun työllisyyspalvelut tuodaan osaksi paikallisia verkostoja, voivat ratkaisut toimia paremmin kyseisellä alueella kuin valtion toteuttamana.
Pohjois-Savoon tuli TE-uudistuksen myötä kolme työllisyysaluetta. Kuopion työllisyysalueella on 11 kuntaa ja palvelupisteitä on alueelle tulossa noin 15, joten lähipalveluperiaate on toteutumassa. Kuopion kaupunki toimii työllisyyspalveluiden järjestämisen vastuukuntana.
– Alueen aiempien TE-toimistojen henkilöstö siirtyi uudistuksen yhteydessä Kuopion, Iisalmen ja Varkauden kaupunkien palvelukseen. Heidän työnantajansa vaihtui, mutta työ ei sinällään muuttunut, koska lainsäädäntö on työvoimapalveluiden osalta sama, Oksanen kertoo.
Muutos näkyy työnhakijoille vain muuttuneina vastaanottopisteinä. Järjestelmien osalta muutos sujui muutamia haasteita lukuun ottamatta hyvin. Kunnista on Oksasen mukaan tullut kiitosta, että palvelut paranivat.
Työnantajat, oppilaitokset ja nykyiset työllisyysalueet tekevät uudistuksen myötä entistä vahvempaa yhteistyötä. Se näkyy asiakkaille palveluna, jonka ansiosta työnhakijan ei tarvitse hakea apua monesta paikasta. Uudistus antaa työvoimaviranomaisille paremmat mahdollisuudet auttaa työnantajia ja työnhakijoita kohtaamaan.
– Uudistuksen yhteydessä perustetut TyöNavigaattorit ovat jokaisessa työllisyysalueen kunnassa sijaitsevia palvelupisteitä, joihin asiakkaat voivat varata ajan. Niistä löytyy jatkossa kaikki alueen työvoimapalvelut, kuten tietoa työnhausta, koulutusmahdollisuuksista, työvoiman saatavuudesta ja hankkimisesta, työmarkkinoista, yrittäjyydestä ja muutosturvaan liittyvistä palveluista, Oksanen luettelee.
TyöNavigaattorit tekevät hyvin monialaista työtä, esimerkiksi työkykyyn liittyvissä asioissa se tekee yhteistyötä PohjoisSavon hyvinvointialueen ja Kelan kanssa ja järjestää tarvittaessa ammatillista kuntoutusta.
ORGANISAATIO RAKENNETTIIN TYHJÄSTÄ
Uudistus vaati hyvin intensiivistä valmistelua yli kahden vuoden ajan. Kuopion kaupunki oli mukana työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa, jonka varaan uudistusta oli hyvä rakentaa. Kaupungin eri palvelualueet ja henkilöstöhallinto ovat myös tehneet paljon yhteistyötä, jotta näin mittava uudistus saatiin onnistumaan.
– Organisaatio rakennettiin käytännössä tyhjästä uudelleen. Se on vaatinut hyvin laaja-alaista eri asioiden haltuunottoa. Uudistus on ollut paljon laajempi valmistelukokonaisuus kuin pelkästään se, miten työvoimapalvelut hoidetaan Kuopion työllisyysalueella. Siihen on liittynyt muun muassa tietoliikenteeseen ja rahan liikkumiseen liittyviä kysymyksiä, Oksanen huomauttaa.
Työnantajat, oppilaitokset ja nykyiset työllisyysalueet tekevät uudistuksen myötä entistä vahvempaa yhteistyötä.
Kaikkein suurin haaste näin suuressa kokonaisuudessa on kuitenkin Oksasen mielestä ollut se, että rahoituksessa kävi samaan aikaan leikkuri. Kuopion työllisyysalue on joutunut tekemään hyvin vahvaa priorisointia sen suhteen, miten se saa rahat riittämään.
Koko uudistuksen kulmakivi on osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen ja yritysten elinvoimaisuuden ja kasvun tukeminen. Harmillisesti Pohjois-Savossa työllisyysnäkymät ovat Oksasen mukaan hyvin surkeat. Kun uudistusta ryhdyttiin valmistelemaan, kokonaisuus mitoitettiin 15 000 asiakkaalle – nyt asiakkaita on 16 000.
– Muutos tapahtui siinä mielessä vaikeaan aikaan, että asiakkaita on niin paljon. Avoimia työpaikkoja ei vain ole riittävästi, että kaikille riittäisi töitä. Vaikeuskerrointa on lisännyt se, että hyvinvointialueella menee taloudellisesti heikosti. Se on ollut alueemme isoimpia työnantajia, Oksanen harmittelee.
Työllisyyspalveluille ja työllisyyden edistämiselle valtakunnallisesti asetettuja tavoitteita seurataan työllisyysaluekohtaisesti. Sen lisäksi työllisyysalueen jaosto on asettanut Kuopion omalle alueelle tavoitteita, jotka mittaroidaan ja niiden osalta tehdään jatkuvaa seurantaa sekä tavoitteiden tarkentamista.
– Kuopion työllisyysalueella pyritään edistämään ammatillista liikkuvuutta niin, että aloilta, joilla on paljon työttömiä, siirtyisi työvoimaa aloille, joilla on paljon työvoimakysyntää, Oksanen toteaa.
YHDESSÄ TEKEMISEN MEININKI
Haasteista huolimatta uudistuksen yhteydessä on koettu ilonaiheita Pohjois-Savon TE-toimiston, ELY-keskuksen sekä Kuopion työllisyyspalveluiden hyvästä yhteistyöstä. Oksanen kertoo, että Kuopion Asemakadun TyöNavigaattorin toimipisteessä nauru raikaa ja juttu luistaa.
– Yhdessä tekemisen meininki on ollut kaikkein suurin ilonaihe, johon olen todella tyytyväinen. Tiesin kyllä, että Pohjois-Savossa on työllisyyden kokonaisuudessa aina ollut kunta- ja valtiotoimijoiden kesken hyvä yhteistyö. Se on helpottanut todella paljon näin ison uudistuksen valmistelua ja ollut suuri voimavara, Oksanen kiittelee.
Eri toimijat ymmärsivät, että kokonaisuudesta tulee yhteistyöllä parempi. Se antoi mahdollisuuden onnistua sen valmistelussa.
