Kohtaamisia

Hyvät kuopiolaiset, kädessäsi oleva kuntavaaleihin keskittyvä Kohtaamisia-lehti esittelee Kuopion kuntavaaliehdokkaita ja meille tärkeitä vaaliteemoja. Vaikka vaalien puheenaiheissa on joitain eroavaisuuksia kuntien kesken, monet asiat ovat yhteisiä. Kuntien ja kaupunkien suurimmat panostukset ovat hyvinvointialueuudistuksen jälkeen liittyneet varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestämiseen. Myös kunnan elinvoimaisuuden lisääminen ja asukkaiden hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen ovat kuntien keskeisiä tehtäviä. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen muistuttaa, että kuntavaaleissa päätetään jokaisen suomalaisen arjesta, hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Kuntavaaleissa valitaan jäsenet Kuopion kaupunginvaltuustoon. Valtuusto on kaupungin ylin päätöksentekoelin, joka ratkaisee keskeisimmät kaupungin toimintaa koskevat asiat. Uudet valtuutetut tulevat päättämään esimerkiksi Kuopion uudesta kaupunkistrategiasta, jossa määritellään kaupunkimme toimintaa ja taloutta koskevat pitkän aikavälin tavoitteet. Valtuutetut jatkavat päätöksillään myös Kuopion kaupungin talouden tasapainotusohjelman täytäntöönpanoa, jotta talouden tasapaino saavutetaan vuoteen 2027 mennessä. Osana talouden tasapainotusta Kuopio on käynnistänyt johtamisjärjestelmäuudistuksen, joka tulee voimaan vaiheittain. Ensimmäinen vaihe on luottamushenkilöjärjestelmän uudistaminen 1.6.2025 alkaen
ja uusi valtuusto päättää virkajohtamisen uuden rakenteen. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä kaupungin asukkaille.
Kuntavaalien tuloksen muodostuminen suhteellisessa vaalitavassa saattaa tuntua monimutkaiselta. Järjestelmämme on kuitenkin luotettavaksi havaittu ja äänestäjien tahtoa toteuttava. Vaalikoneet ja -keskustelut pyrkivät avaamaan meille äänestäjille ehdokkaiden mielipiteitä ja arvostuksia. Kohtaamiset vaalitapahtumissa tuovat ehdokkaan lähemmäs, kasvokkain.
Kuntavaalit järjestetään tänä vuonna historiallisesti samaan aikaan, kun Kuopion kaupunki täyttää 250 vuotta. Mikä olisikaan parempi tapa juhlistaa tätä kuin äänestämällä kaupungille uudet päättäjät. Kuntavaalit ovat ne vaalit, joissa vaikutetaan kaikista lähimpänä ihmisten arkea. Kunta on jokaisen ihmisen käyttöliittymä esimerkiksi hyvinvointiin, kasvatukseen ja opetukseen sekä liikuntaan ja kulttuuriin.
Jokainen ääni merkitsee, niin kunta- kuin aluevaalissakin. Äänestämällä ja ehdokkaaksi asettumalla voit vaikuttaa siihen, millaista Kuopiota rakennamme yhdessä seuraavat 250 vuotta.
Soile Lahti
Kuopion kaupunginjohtaja
KOHTAAMISIA Kuopion kaupungin vaalilehti 2025
Julkaisija: Kuopion kaupunki
Päätoimittaja: Henna Lindroos
Toimitussihteeri: Anne Rissanen
Toimitus: Kaupungintalo, PL 228 70101 Kuopio, puh. 044 718 2086 www.kuopio.fi/kohtaamisia
Etu- ja takakannen kuva ja kuvankäsittely:
Sanna Pietikäinen
Pääkirjoituksen kuva: Soile Nevalainen
Taitto: Anne Rissanen
Painopaikka: PunaMusta Oy
Jakelu: SMM Suomen Suoramainonta Oy
julkinen tiedote, osoitteeton jakelu
Kuopion kaupunkialueen kotitaloudet
ISSN 2489-6608 (painettu) ISSN 2489-6616 (verkkojulkaisu)
Pääkirjoitus.........................................................................................................................................................2
Osallisuus lisää hyvinvointia ja parantaa palveluita
Aluevaaleissa valitaan aluevaltuusto hyvinvointialueille
Kokonaisturvallisuus vahvistaa kaikkien kykyä toimia yhteiskunnan häiriötilanteissa
Äänestyspaikat
Kuntavaaliehdokkaat.....................................................................................................................................12
Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025 Äänestämällä vaikutat siihen, ketkä päättävät tärkeistä, jokaisen arkea koskevista asioista seuraavat neljä vuotta.
Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta.
Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.
Kuopiossa asukkaiden osallistuminen kaupungin päätöksentekoon nähdään tärkeänä.
Mitä mahdollisuuksia kuntalaisella on osallistua ja saada äänensä kuuluviin?
Keinoja on monia, ja niitä kehitetään aktiivisesti.
- TEKSTI: MINNA AKIOLA -
Kunnan päätöksenteolla on suora vaikutus asukkaidensa arkeen. Koulut, kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä liikenne ja kaavoitus ovat esimerkkejä asioista, joihin kunnassa vaikutetaan. Yksi keskeisimmistä tavoista vaikuttaa kunnan toimintaan on äänestäminen. Kevään 2025 vaaleissa äänestetään alue- ja kuntavaaleissa. – Äänestäminen on oikeus, ei velvollisuus, Kuopion kaupungin strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen huomauttaa.
KUNTALAISALOITTEET JA VAIKUTTAMISTOIMIELIMET Äänestämisen lisäksi asukkaat voivat vaikuttaa kunnan asioihin monin eri tavoin. Esimerkiksi maankäytönsuunnittelussa lainsäädäntö edellyttää erilaisia kuulemistilaisuuksia. Kunnan viestintävelvollisuudesta on myös säädetty lailla – kuntalaisten tulee saada tieto kunnassa käynnissä olevista asioista. – Kuntalaisilla on lisäksi mahdollisuus jättää aloitteita kunnan toiminnan parantamiseksi ja kehittämiseksi. Myös erilaiset vai-
kuttamistoimielimet, kuten vanhus- ja vammaisneuvosto sekä nuorisovaltuusto, ovat lakisääteisiä, Lätti-Hyvönen luettelee.
Vaikuttamismahdollisuus pohjautuu kuntalakiin, mutta vuorovaikutuksen lisääminen asukkaiden kanssa on tärkeää ilman lainsäädännöllistä velvoitettakin. Yhteisön yhteinen näkemys ja luottamus rakentuu osallisuuden kautta.
– On paljon vapaaehtoisiakin tapoja vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi pitäjäraatitoiminta ja lasten parlamentti. Kuopion strategiassa ja hyvinvointiohjelmassa on linjattu vahvemmin kuntalaisten osallisuutta kuin lainsäädäntö edellyttää, Lätti-Hyvönen kertoo.
Kuopiossa pidetään kuntalaisten suoraa osallisuutta eri palveluiden kehittämiseen tärkeänä. Myös isoissa hankkeissa kuullaan herkällä korvalla käyttäjiä. Näistä hyviä esimerkkejä ovat liikunta-
ja tapahtumakeskus Luolan ja Kuntolaakson uimahallin suunnittelu ja toteutus.
– Palveluiden kehittämiseen ja hankkeiden suunnitteluun voi osallistua esimerkiksi hankkeiden käyttäjille järjestetyissä suunnittelukokouksissa sekä antamalla palautetta palveluista palautejärjestelmän kautta. Lisäksi kuntalaisia otetaan erilaisten kyselyiden kautta mukaan miettimään kaupungin tulevaisuutta. Kuntalaisia ja eri toimijoita osallistetaan kaupungin strategiatyöhön erityisesti nyt, kun valtuusto vaihtuu, Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen toteaa.
Erilaiset digitaaliset alustat on lisääntyneet vaikuttamisen työkaluina. Esimerkiksi maankäytönsuunnittelun osalta asukkaat voivat sähköisten työkalujen, kuten Maptionnairen, kautta kertoa heille tärkeistä paikoista tai kertoa, mitä vaaranpaikkoja kaupunkiympäristössä on koettu pyöräilijän tai kävelijän näkökulmasta.
AKTIIVINEN PITÄJÄRAATITOIMINTA MAASEUDULLA
Uuden tyyppistä toimintaa on viime vuosina ollut se, että kaupunginhallitus käy kaksi kertaa vuodessa tutustumassa eri alueisiin ja kuulee siellä avoimissa asukastilaisuuksissa palautetta asukkailta. Myös keskustelutilaisuuksia järjestetään, mutta niissä on ollut melko vähän osallistujia.
– On olemassa hyvin erilaisia vuorovaikutustapoja. Käsitteenä osallisuus on hyvin laaja, Hentunen sanoo.
Maaseudulla entisten kuntaliitosalueiden pitäjäraadit voivat myös tehdä aloitteita ja tuoda esille alueiden kehittämistarpeita. Ne eivät ole varsinaisia toimielimiä, vaan vapaata kansalaistoimintaa, mutta Kuopion kaupunki tukee toimintaa rahallisesti. Asukkaat voivat mennä raatien pitämiin pitäjäkokouksiin ja ehdottaa ehdokkaita pitäjäraatiin.
Pitäjäraatien pöytäkirjat ja muistiot heidän kokouksistaan tulevat julkisesti nähtäville kaupungin verkkosivuille samoin kuin kaikkien muidenkin toimielinten pöytäkirjat ja muistiot.
Yhteisön yhteinen näkemys ja luottamus rakentuu osallisuuden kautta.
TAVOITTEENA KUMPPANUUS ASUKKAIDEN KANSSA Kuopion nykyinen kaupunginvaltuusto on linjannut, että kaupungin osallisuusmallia kehitetään. Taustana on muun muassa se, että koko maaseutu ei ole pitäjäraatijärjestelmän sisällä. Myös kantakaupungin osallisuus kaipaa kehittämistä, koska ihmisten aktiivisuus kaupungin palveluiden kehittämiseen kaupunkimaisella alueella on usein vähäisempää. Maaseudulla toiminta on nykyisellään paljon vireämpää.
– Keskeinen tavoite on kumppanuus ja vuorovaikutuksen lisääminen asukkaiden kanssa, Hentunen kuvailee.
Uuden keskustelukulttuurin rakentamiseen eri palveluita kehitettäessä tullaan Hentusen mukaan varmasti kiinnittämään huomiota jatkossakin. On tärkeää, että asukkaiden kokemus osallisuudesta vahvistuu niiden palveluiden osalta, joita he itse käyttävät. Luottamuksellinen ilmapiiri on myös avainasemassa.
OSALLISUUS PARANTAA YHTEISÖN HYVINVOINTIA Miksi osallisuutta on tarpeellista kehittää? Sillä on vaikutusta ihmisten ja yhteisön hyvinvointiin, hyviin väestösuhteisiin ja turvalliseen arkeen. Osallisuus parantaa koko alueen elinvoimaa.
– On tärkeää tukea ja ohjata toimintaa kaupungin eri palvelualueilla siihen suuntaan, että otetaan asukkaat mukaan asioiden suunnitteluun, Lätti-Hyvönen sanoo.
Hentusen mielestä on hyvä pohtia sitä, miten kaupunki pystyy ottamaan koppia asukkaiden joukosta nousevista kehittämistarpeista. Kaupungin ja asukkaiden välisessä kumppanuudessa on myös se näkökulma, että kehittämisehdotukset voivat lähteä asukkailta ja erilaisista ilmiöistä, joita havaitaan asuinalueilla.
Lätti-Hyvönen muistuttaa, että nyt on paikka vaikuttaa, sillä kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttävät nimenomaan kaupunginvaltuusto ja valtuutetut.
Pohjois-Savon hyvinvointialueelle valitaan huhtikuussa 69 valtuutettua. Aluevaltuutetut valitaan päättämään siitä, miten saamme sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluja Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Aluevaltuusto asettaa myös aluehallituksen ja hyvinvointialueen muut toimielimet.
Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti 13.4. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 2.–8.4. ja ulkomailla 2.–5.4. Pohjois-Savon aluevaltuusto aloittaa työnsä 1.6.2025.
TULEVAT ALUEVALTUUTETUT PÄÄTTÄVÄT ARJEN
TÄRKEISTÄ PALVELUISTA
Pohjois-Savon hyvinvointialueella asuu yli 248 000 asukasta, joista yli 126 000 on kuopiolaisia.
- Tulevilla aluevaltuutetuilla on hyvin tärkeä rooli. Neljän vuoden ajan he tekevät päätöksiä siitä, miten Pohjois-Savon
hyvinvointialueelle kohdennettu rahoitus käytetään palveluidemme järjestämiseen. Aluevaltuutetut päättävät esimerkiksi siitä, missä Pohjois-Savon sosiaali- ja terveysasemat sekä pelastuslaitokset sijaitsevat tai millä palvelukriteereillä asukkaat saavat täällä palveluja, hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen kertoo.
HAASTAMME KAIKKI ÄÄNESTÄMÄÄN JA OSALLISTUMAAN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN
Pohjois-Savon hyvinvointialue on hyväksynyt aluevaalihaasteen Itäisen yhteistyöalueen hyvinvointialueille. Hyvinvointialueemme on haastanut asukkaat, järjestöt, kunnat, hyvinvointialueiden henkilöstön, poliittiset päättäjät ja muut kumppanit mukaan haasteeseen.
- Kannustamme ja innostamme mahdollisimman monia äänestämään ja osallistumaan hyvinvointialueemme toiminnan ja palvelujen kehittämiseen. Tehdään yhdessä aluevaaleista näkyvät ja vaikuttavat, Korhonen rohkaisee.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella on noin 12 800 työntekijää, jotka tuottavat muun muassa seuraavia palveluita:
• Terveysasemien ja -keskusten palvelut
• Sosiaalipalvelut
• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
• Oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut
• Hammashoitoloiden ja suunterveydenhuollon palvelut
• Ikääntyneiden palvelut
• Mielenterveys- ja päihdepalvelut
• Vammaispalvelut
• Erikoissairaanhoidon ja ensihoidon palvelut
• Pohjois-Savon pelastuslaitoksen palvelut
Lisää aiheesta ja aluevaalihaasteesta: pshyvinvointialue.fi/aluevaalit-2025
Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Sen tavoite on, että kansalaisten elämä jatkuu mahdollisimman normaalisti – tilanteesta riippumatta.
- TEKSTI: MINNA AKIOLA -
Turvallisuus on Kuopiossa ollut jo pitkään läpileikkaava teema kaikessa, mitä kaupungissa tehdään, oli sitten kyse kaupungin omasta toiminnasta, puolustusvoimista, pelastusviranomaisista, oppilaitoksista, sairaaloista, teollisuudesta tai muista sidosryhmistä.
Turvallisuuden teemat nousevat esille myös kaupungin strategiassa osana Hyvinvoiva ja yhteisöllinen Kuopio -ohjelmaa. Kuopio haluaa olla turvallinen kaikille, paras paikka kasvaa ja oppia. Lisäksi Kuopion hyvinvointisuunnitelmassa on yhtenä tavoitteena arjen turvallisuuden edistäminen. Rakentavaa keskustelukulttuuria ja yhteisöä vahvistava rauhantekijä-malli on myös yksi Kuopio250-juhlavuoden teemoista.
Kuopiosta löytyy jo nyt erinomaista, kansainvälisen mittaluokan osaamista varautumiseen liittyen. Näköpiirissä on myös liiketoimintamahdollisuuksia. Kaupungissa nähdään, että Kuopio olisi luonteva sijaintipaikka suunnitteilla olevalle Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskukselle niin osaamisen, maantieteellisen sijaintinsa kuin historiansakin puolesta.
– Yksityisen kansalaisen näkökulmasta kokonaisturvallisuus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että varautuminen on sellaisella tasolla, että häiriön yllättäessä yksilö pystyy jatkamaan arkeaan mahdollisimman normaaleissa olosuhteissa, Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen hankejohtaja Pia Viklund kertoo.
Viklundin mielestä kansalainen voi varautua erilaisiin uhkiin tai haasteisiin arjessaan monella eri tavalla. Yksi tärkeä kysymys on myös se, miten yhteiskunta voi tukea asukkaidensa resilienssin eli kriisinkestävyyden vahvistumista eri ikäkausina erilaisten tietojen ja taitojen näkökulmasta.
– Henkinen kriisinkestävyys on kokonaisturvallisuuden ydin. Kaikki lähtee yksilöiden toimintakyvystä, ajattelutavasta, toiminnasta, kyvystä kohdata toinen toisiaan ja itsensä sekä kyvystä kohdata erilaisia haasteita elämässään, Viklund muistuttaa.
Hän nostaa esimerkiksi Martti Ahtisaaren koulun lanseeraaman VERSO-vertaissovittelumallin. Käytännössä se tarkoittaa
YHTEISKUNNAN KOKONAISTURVALLISUUS on malli, jossa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoiminnalla kaikissa olosuhteissa
Tämä malli muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle eli resilienssille.
Kokonaisturvallisuuden tavoitteena on varmistaa, että yhteiskunta pystyy toimimaan ja toipumaan erilaisista häiriötilanteista ja kriiseistä. Tämä saavutetaan ennaltaehkäisemällä ja torjumalla uhkia sekä varautumalla niihin. Yksilöillä on myös tärkeä rooli turvallisuuden ylläpitämisessä, sillä heidän toimintakykynsä ja turvallisuutta vahvistavat tiedot, taidot ja asenne ovat keskeisiä tekijöitä
Kokonaisturvallisuustimantti koostuu useista eri osista, jotka yhdessä varmistavat yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen. Nämä osat ovat:
1. VALTIONHALLINTO: Viranomaiset, kuten poliisi, pelastuslaitokset ja puolustusvoimat, jotka vastaavat turvallisuuden ylläpitämisestä ja kriisinhallinnasta.
2. KUNNAT JA ALUEHALLINTO: Paikalliset viranomaiset, jotka huolehtivat alueellisesta turvallisuudesta ja varautumisesta.
3. YRITYKSET JA ELINKEINOELÄMÄ: Yritykset, jotka varmistavat omien toimintojensa jatkuvuuden ja osallistuvat yhteiskunnan kriisinkestävyyden ylläpitämiseen.
4. JÄRJESTÖT JA KANSALAISYHTEISKUNTA: Järjestöt ja vapaaehtoiset, jotka tukevat viranomaisten toimintaa ja edistävät yhteisöjen turvallisuutta.
5. YKSILÖT: Kansalaiset, joiden toimintakyky ja turvallisuutta vahvistavat tiedot, taidot ja asenne ovat keskeisiä kokonaisturvallisuuden osia
sitä, että lapsilla ja nuorilla – eli tulevaisuuden rauhantekijöillä – on käytössä kohtaamiseen ja kuunteluun pohjautuva malli konfliktien ratkaisuun.
Haasteet yksilön arjessa voivat olla varsinaisesta kriisistä poiketen myös pienempiä vastoinkäymisiä, joista voi kasvaa kriisi sekä yksilölle itselleen että ympäröivälle yhteisölle, jos niitä ei osata käsitellä.
– On tärkeää tuntea itsensä ja omat voimavaransa. Voi myös tehdä mielikuvaharjoituksia, miten toimisi, jos päivä ei alkaisikaan normaalisti esimerkiksi veden tulon katkeamisen takia. Turvallisuuden tunnetta voi lähteä rakentamaan arkisista asioista, Viklund toteaa.
TURVALLISUUDEN KOKEMUS AVAINASEMASSA
Tärkeä näkökulma kokonaisturvallisuudessa on Viklundin mukaan lasten ja nuorten turvallisuuden kokemus, ja se mitkä asiat kaupunkiympäristössä edistävät ja tukevat sitä. Kuopion kaupunki, kuten myös Savonia ammattikorkeakoulu, käyttää hankkeita yhtenä toiminnan kehittämisen välineenä ja vahvistaa niiden kautta kokonaisturvallisuutta monella saralla.
– Esimerkiksi Turvataitoja Kuopion perusopetukseen -hanke on palkittu työstään henkiseen kriisinkestävyyteen tähtäävästä toiminnasta. Samoin Mieliteko 2.0 -hanke parantaa osaltaan kuntalaisten työhyvinvointia. Savonialla on menossa taiteen muotoilun kurssi, jossa opiskelijat saavat kuvata taiteen keinoin lasten ja nuorten turvallisuuden kokemusta kaupunkiympäristössä, Viklund luettelee.
Viklund lisää, että pohdinnassa on myös voisiko suunnitteilla oleva kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus mahdollistaa esimerkiksi matalan kynnyksen harjoituksia, joissa voi testata omia kyvykkyyksiään varautumisessa tai muulla turvallisuuden osa-alueella.
KOKONAISTURVALLISUUS VIENTITUOTTEENA
Kuopion kaupunki ja Savonia-ammattikorkeakoulu yhdessä kumppaneidensa kanssa kehittävät parhaillaan Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskusta palvelemaan koko Suomea. Tällainen turvallisuuden eri osa-alueet läpileikkaava, niitä tutkiva ja kehittävä sekä käytännön toimintaa palveleva toimija Suomesta vielä puuttuu.
Keskus ottaisi turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvän kokonaisuuden haltuun, loisi tilannekuvaa niistä sekä hyödyntäisi kaiken tiedon sekä tuotokset, joita aihepiirin ympärillä syntyy. – Muitakin aihioita on kokonaisturvallisuuden teeman ympärillä Suomessa vireillä. Meidän ei ole tarkoitus kilpailla niiden kanssa, vaan koota osaaminen yhteen, jolloin sitä voidaan hyödyntää kansallisesti ja jopa kansainvälisesti, Kuopion kaupungin kokonaisturvallisuuden erityisasiantuntija, eversti evp Asko Muhonen toteaa. Kokonaisturvallisuus ei ole Kuopiossa vain yhden organisaation tekemistä, vaan yhteistyötä ja osaamisen hyödyntämistä yli organisaatiorajojen. Tästä osaamisesta ollaan kiinnostuneita myös maailmalla, joten liiketoiminnan mahdollisuuksiakaan ei Muhosen mielestä kannata unohtaa.
– Kokonaisturvallisuus luo elinvoimaa Kuopion alueelle, kun se osataan paketoida oikeanlaisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Suomessa ollaan varautumisen suhteen huomattavasti pidemmällä kuin pääosa liittolaisistamme Nato-maissa. Kokonaisturvallisuudesta saisi loistavan vientituotteen. Tähän ainutlaatuisen tilaisuuteen tulee nyt tarttua.
Osaamiskeskuksen kehittämishankkeen asiantuntijat pyrkivät kertomaan nyt valittavalle kaupunginvaltuustolle mahdollisimman pian, mitä kokonaisturvallisuuden tiimoilta kaupungissa on tehty ja mitä aiotaan tehdä tulevaisuudessa. Muhonen muistuttaa, että nyt valittava kaupunginvaltuusto on kuskin paikalla, kun linjauksia ja päätöksiä kokonaisturvallisuuteen liittyvistä asioista tehdään.
Ennakkoäänestys toimitetaan 2.–8.4.2025 kotimaan yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa seuraavasti:
PRISMAN KAUPPAKESKUS
Savilahdentie 10 , 70700 Kuopio
2.–4.4. klo 9–20
5.–6.4. klo 10–18
7.–8.4. klo 9–20
KOLMISOPEN KAUPPAKESKUS
Kolmisopentie, 70780 Kuopio
2.–4.4. klo 12–20
1.–3. ja 5.–6.4. klo 10–18
7.–8.4. klo 12–20
PÄIVÄRANNAN KAUPPAKESKUS
Päivärannantie, 70420 Kuopio
2.–4.4. klo 12–20
5.–6.4. klo 10–18
7.–8.4. klo 12–20
MATKUKSEN KAUPPAKESKUS
Matkuksentie, 70800 Kuopio
2.–4.4. klo 12–20
5.–6.4. klo 12–18
7.–8.4. klo 12–20
KAUPUNGINTALO
Tulliportinkatu 31, 70100 Kuopio
2.–4.4. klo 9–20
5.–6.4. klo 10–18
7.–8.4. klo 9–20
PÄÄKIRJASTO
Maaherrankatu 12, 70100 Kuopio
2.–3.4. klo 10–18
4.–6.4. klo 10–16
7.–8.4. klo 10–18
PUIJONLAAKSON KIRJASTO
Mailatie 2, 70200 Kuopio
2.–3.4. klo 13–19
4.4. klo 10–16
5.–6.4. klo 10–15
7.4. klo 13–19
8.4. klo 10–16
ITÄ–SUOMEN YLIOPISTO (STUDENTIA)
Yliopistonranta 15, 70210 Kuopio
2.–4.4. klo 10–16
7.–8.4. klo 10–16
KOTIÄÄNESTYS Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestyseikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen (Kuopio). Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja, jos kyseinen kunta on merkitty
PETOSEN SEURAKUNTATALO
Pyörönkaari 21, 70820 Kuopio
2.–7.4. klo 10–15
8.4. klo 10–16
RIISTAVEDEN KIRJASTO
Koulutie 12, 71160 Riistavesi
2.4. klo 13–19
3.4. klo 12–16
4.4. klo 10–16
5.–6.4. klo 10–15
7.4. klo 13–19
8.4. klo 10–16
VEHMERSALMEN KIRJASTO
Vehmersalmenkatu 27, 71310 Vehmersalmi
2.4. klo 13–19
3.4. klo 12–16
4.4. klo 9–15
5.–6.4. klo 10–15
7.4. klo 13–19
8.4. klo 9–15
KARTTULAN ASIOINTIPISTE
Kissakuusentie, 72100 Karttula
2.–4.4. klo 11–18
5.–6.4. klo 10–15
7.–8.4. klo 11–18
NILSIÄN VIRASTOTALO
Nilsiäntie 78, 73300 Nilsiä
2.–4.4. klo 11–18
5.–6.4. klo 10–15
7.–8.4. klo 11–18
MAANINKATALON KOKOUSHUONE
Maaningantie 32, 71750 Maaninka
2.–4.4. klo 10–16
5.–6.4. klo 10–15
7.–8.4. klo 11–18
JUANKOSKEN VIRASTOTALO
Juankoskentie 13, 73500 Juankoski
2.–4.4. klo 11–18
5.–6.4. klo 10–15
7.–8.4. klo 11–18
äänioikeusrekisterissä hänen kotikunnakseen. Muut äänioikeutetut eivät saa äänestää kotiäänestyksessä. Henkilön, joka haluaa äänestää ennakolta kotonaan, on ilmoitettava siitä kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 1.4.2025 klo 16 mennessä keskusvaalilautakunnalle. Ilmoitukset voidaan tehdä lomakkeilla, joita on saatavina kaupunginkansliasta os. Tulliportinkatu 31. Puhelimitse tehtäviä ilmoituksia otetaan vastaan virka-aikana numerossa 044 718 2180
2.4. Nilsiä
klo 9.30–12.30 Palonurmen Kyläkauppa, Palonurmentie 776
klo 14–16 Pajulahden koulu, Kortteisenmäentie 33
3.4. Juankoski
klo 9.30–12.30 M–Market Säyneinen, Säyneisentie 7
klo 14–16 Huoneistohotelli Teekki, Muuruvedentie 18
4.4. Maaninka
klo 9.30–11.30 Majatalo Osula, Tuovilanlahdentie 100
klo 13–15 Puoti ja Kahvila Pulkko (vp), Pulkonkoskentie 540
5.4. Hirvilahti–Riistavesi
klo 9.30–12.30 Hirvilahden Kyläkauppa, Länsirannantie 2299
klo 14–15.30 Kurkiharjun koulu, Kurkiharjuntie 78
6.4. Vehmersalmi
klo 9.30–11.30 Mustinlahden kylätalo, Mustinlahdenranta 10
klo 13–15 Räsälän Liittola, Leppävirrantie 5
7.4. Karttula
klo 9.30–11.30 Pihkainmäen koulu, Pihkarinteentie 12
klo 13–15 Hermannintalo, Postitie 32
8.4. Kurkimäki ja Airaksela
klo 9.30–11.30 Kurkimäen koulu, Kurkimäentie 455
klo 13–15 Seurantalo, Airakselantie 591
Kaupunkialue
2.4. klo 9–12 Martti Ahtisaaren koulu
Lehtoniementie 103, p–alue klo 13–16 Hiltulanlahden koulu, Hiltulanlahdenkatu 7, p–alue
3.4. klo 9–12 Rautaniementie 72, p–alue
klo 13–16 Aittolammentie 11, p–alue
4.4. klo 9–12 Kalevalankatu 52, p–alue
klo 13–16 Särkiniemen koulu, Lohkaretie 15, p–alue
7.4. klo 9–12 Neulamäen koulu, Pinokuja 6, p–alue
klo 13–16 Lönnrotinkatu 22
8.4. klo 9–12 Tuomikuja 4, p–alue klo 13–16 Ankkuritie 9
Alue- ja kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 13.4.2025. Äänestyspaikat ovat vaalipäivänä avoinna klo 9–20.
Äänestyspaikat ovat äänestysalueittain seuraavat:
1 Kaupungintalo, Tulliportinkatu 31
2 Kuopion steinerkoulu, Asemakatu 3
3 Minna Canthin koulu, Ruotsinkatu 35
4 Haapaniemen koulu, Aseveljenkatu 8
5 Snellmanin koulu, Maaherrankatu 13
6 Rajalan koulu, Sammakkolammentie 14
7 Rajalan koulu, Sammakkolammentie 14
8 Puijonsarven koulu, Keski-Kaari 44
9 Inkilänrinteen juhlatila, (Työterapinen yhdistys), Inkiläntie 7
10 Länsi-Puijon koulu, Pursutie 10
11 Kalevalan koulu, Pohjankatu 2
12 Kalevalan koulu, Pohjankatu 2
13 Kettulan koulu, Koulukatu 3
14 Neulamäen koulu, Pinokuja 6
15 Särkiniemen koulu, Lohkaretie 15
16 Jynkänlahden koulu, Varsanpolku 2
17 Jynkän koulu, Maitotie 2
18 Pitkälahden koulu, Pitkälahdentie 4
19 Ala-Pyörön koulu, Kulmakatu 7
HENKILÖLLISYYDEN SELVITTÄMINEN
Vaalilain mukaan äänestäjän on esitettävä vaalitoimitsijalle/ vaalilautakunnalle selvitys henkilöllisyydestään. Äänestäjällä on mahdollisuus hankkia äänestämistä varten maksutta väliaikainen henkilökortti, jota varten tarvitaan kaksi passikuvaa. Henkilökorttia voi hakea paikalliselta poliisiviranomaiselta, Kuopiossa osoitteesta Suokatu 44 B.
20 Pirtin koulu, Pirtintie 21
21 Martti Ahtisaaren koulu, Lehtoniementie 103
22 Aurinkorinteen koulu, Mutkankatu 2
23 Aurinkorinteen koulu, Mutkankatu 2
24 Hiltulanlahden koulu, Hiltulanlahdenkatu 7
25 Vehkalammin koulu, Vehkalammentie 4
26 Riistaveden koulu, Koulutie 12
27 Vehmersalmen koulu, Vehmersalmenkatu 27
28 Vehmasmäen koulu, Vehmasmäentie 71
29 Kurkimäen koulu, Kurkimäentie 455
30 von Wrightin koulu, Annikki-veturin tie 3
31 Karttulan asiointipiste, Kissakuusentie 6
32 Pihkainmäen koulu, Pihkarinteentie 12
33 Maaninkatalon seurakuntasali, Maaningantie 32
34 Pulkonkosken koulu, Pulkonrannantie 19
35 Nilsiän virastotalo, Nilsiäntie 78
36 Juankosken virastotalo, Juankoskentie 13
37 Muuruveden koulu, Oppipolku 7
38 Säyneisen Nuoriseuran talo, Säyneisentie 16
OIKEUSMINISTERIÖN VAALISIVUT
Tietoa vaaleista saa ministeriön vaalisivuilta www.vaalit.fi
TÄRKEIMMISTÄ TINKIMÄTTÄ KUOPIOSSA
Me kristillisdemokraatit tahdomme pitää Kuopion elinvoimaisena kuntana. Meillä on kuusi maaseutualuekeskusta ja kaupunkitaajamat, jotka ovat kaikki erilaisia. Koko Kuopion säilyminen elinvoimaisena on tärkeää huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta. Tähän tarvitaan kaikkien kuntalaisten sekä yritysten yhteistyötä. Me tahdomme hoitaa Kuopion taloutta vastuullisesti ja rakentaa kaupunkia kestävälle pohjalle. Kuntalaisten työn ja yrittämisen pohjalta voimme yhdessä luoda rakkaasta Kuopiostamme menestyvän kunnan myös tulevina vuosina.
Me tahdomme huolehtia perheiden ja ikäihmisten riittävistä palveluista. Näin tehdessämme huolehdimme myös heidän jaksamisestaan. Me näemme myös, että on viisasta satsata laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Alakoulujen osalta voimme tehdä yhteistyötä yli kuntarajojen.
AIRAKSINEN, TEIJA vakuutusedustaja
CEDERBERG, JANNE yrittäjä, hallitusammattilainen (HHJ)
ISKANIUS, RAIJA kotitalousopettaja
ALA-OIKARI, JOHANNA YTM, edunvalvontasihteeri
ESKELINEN, SEIJA terveydenhuollon maisteri, työterveyshoitaja
JOKINIEMI, PIRJO suunnitteluavustaja
Me tahdomme edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä tuottavia liikunta- ja kulttuuripalveluja eri ikäryhmille. Näemme, että liikunta ja kulttuuri on lääke. Kuopio ja sen ympäristö tarjoaa upeat puitteet sekä liikunnalle että kulttuurille.
Me tahdomme kiinnittää erityistä huomiota nuorten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen edistämiseen yhteistyössä hyvinvointialueen ja Kelan kanssa.
Me tahdomme rohkaista kaikkia kuntalaisia kehittämään omaa osaamistaan ja kannustamme yhteisöllisyyteen. Yhdessä me voimme rakentaa sukupolvien Kuopiota – tärkeimmistä tinkimättä
RIITTA
HEISKANEN, HANNU yrittäjä
JUVONEN, SOILE kasvatustieteiden maisteri
BJÖRN lääkäri, pastori
HUTTUNEN, JUHA fysioterapeutti HÄMÄLÄINEN, MIKA yrittäjä
KAARTOKALLIO, AARNI opiskelija, yrittäjä
KLAAVO, EERO kirkkomusiikin yo, yrittäjä
NUPPONEN, PASI osastovastaava, eläkeläinen
RANTAKYLÄ, MARTTI yrittäjä
RYHÄNEN, PEKKA opiskelijatyönjohtaja, FM
KOIKKALAINEN, SEIJA psykiatrinen sairaanhoitaja, diakonissa
OJALA, ANNUKKA yleislääketieteen erikoislääkäri
RANTONEN, OSSI tarjoilija, kokki
RÄSÄNEN, EINO yrittäjä, eläkeläinen
SÄRKILAHTI, RIINA yrittäjä, runoilija
KOKO, BARNABE sosiologi, asiantuntija
PEKKARINEN, ANTTI liikunnanohjaaja, koulunkäynninohjaaja
RIGÓ, TIINA sosiaalityöntekijä, YTM
RÄTY, RISTO arkkitehti (SAFA), sijaisperhekouluttaja
LAURINKARI, JUHANI professori emeritus, pastori
POIKELA, ARJA lähihoitaja
RONKAINEN, ARJA asiakkuusasiantuntija
LUND, KATJA kotiäiti
RANTAKOKKO, PANU tutkimuspäällikkö
RUOTSALAINEN, ARI suunnittelija (ICT), datanomi
RÖNKKÖ, KARI insinööri SAHLBERG, MINNA diakoni, sosionomi
SDP – KOHTI REILUMPAA KUOPIOTA
Kuopion varhaiskasvatuksessa jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen kehitykselleen, oppimiselleen ja hyvinvoinnilleen. Korkealaatuisesta perusopetuksesta huolehditaan tarjoamalla kaikille oppilaille sopivasti haasteita ja riittävästi tukea.
Lastemme ja nuortemme hyvinvointi on meille sydämen asia, ja siinä työntekijöiden rooli on merkittävä. Heitä on tuettava panostamalla työhyvinvointiin, vakituisiin varahenkilöihin ja koulutusmahdollisuuksiin.
Kuopion demarien mielestä tulevina vuosina on keskityttävä toimiin, jotka vahvistavat taloutta ja työllisyyttä, jotta elinvoima ja peruspalvelut voidaan turvata. Kaupungin talous on tasapainotettava oikeudenmukaisesti ja pitkäjänteisesti.
Työllisyyspalveluilla on tuettava sujuvaa työllistymistä huomioiden esimerkiksi vammaisten henkilöiden, osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien yksilölliset tarpeet.
Kulttuuri-, liikunta- ja urheilupalvelut edistävät hyvinvointia, joten kaupungin on tuettava seurojen ja yhdistysten toimintaa. Erityisesti pienituloisten perheiden lapsille on tarjottava mahdollisuus vähintään yhteen säännölliseen harrastukseen.
AAMUNTÄHTI, ANTTI operaattori, pääluottamusmies
ERVAMAA, EEVA asiakkuuspäällikkö
HAVERINEN, TIMO alue- ja järjestöasiantuntija
AIRAKSINEN, TANJA varakansanedustaja, erityisopettaja
ESKELINEN, MIKA diplomi-insinööri, hankintapäällikkö
HENTELÄ-AHO, PIRJO toiminnanjohtaja, eläkeläinen
Arjen turvallisuuteen ja kaupunkilaisten osallisuuteen on panostettava. Yksinäisyyttä ja syrjäytymistä torjutaan tukemalla järjestöjen toimintaa. Ikäihmisten turvallisuutta parannetaan edistämällä esteettömiä asuinympäristöjä ja liikkumisratkaisuja sekä ikäystävällisiä palveluja.
Kaupunkialueen vetovoiman lisäksi haluamme kehittää maaseutualueiden elinvoimaisuutta kaavoituksella, liikenneyhteyksiä parantamalla ja liikkuvia palveluita kehittämällä.
Ilmastonmuutoksen ja luontokadon eteneminen aiheuttavat jatkuvasti uusia haasteita. Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy on huomioitava suunnittelussa ja rakentamisessa aiempaa paremmin.
Kansainvälisyys on tärkeä osa Kuopiota. Kansainvälisten osaajien työllistämisen ohella kannamme vastuuta myös erityistä suojelua tarvitsevista.
RAKENNETAAN
ANTTONEN, ERJA lehtori, YTM
HAGERT, KALLE eläkeläinen
KALLE työnjohtaja
BACKNÄS, TEEMU diplomi-insinööri, asiantuntija
HAKOKIVI, NINA lähihoitaja
DAHLSTRÖM, JANITA opiskelija
HARTIKAINEN, PENTTI työympäristönasiantutija, opettaja
HÄMÄLÄINEN, ANTERO eläkeläinen, verotarkastaja
KAARTINEN, TIINA toiminnanjohtaja, varhaiskasv.op.
KLEMOLA, PEKKA kiinteistönhoitaja, merkonomi
KORHONEN, OLLI vastatiedustelun ylitarkastaja, eläkeläinen
ITÄAHO, KATJA järjestöneuvoja
KAIVAARA, SANNA työsuojeluvaltuutettu
KOISTINEN, ESKO tekniikan lisensiaatti, eläkeläinen
KOSKINEN, VESA yrittäjä
KULIN, CARITA lähihoitaja KUMPULAINEN, ALPO lähihoitaja
JALKALA, MERJA projektipäällikkö, KTM
KEINÄNEN, MARJA LEENA psykiatrinen sairaanhoitaja, TSV
KOKKI, HANNU erikoislääkäri, dosentti
KOSUNEN, MIKKO näyttämömies, insinööri
KURONEN, ULLA sosionomi AMK
JAUHIAINEN, RITVA eläkeläinen, työsuojeluvaltuutettu
KINNUNEN, SARI perhepäivähoitaja, pääluottamusmies
KOLARI, KIMMO pt tuntiopettaja, insinööri
KOSUNEN, RHEA rakennusmestari
LAMPINEN, PERTTU tradenomi, liikunnanohjaaja
JONNINEN, ERJA omaishoidon sosiaaliohjaaja
KIRSIKKA-AHO, EINI pääluottamusmies
KONTIAINEN, HILKKA sairaanhoitaja, eläkeläinen
KUKKONEN, LAURA vastaava työllisyyspalvelukoordinaattori, YTM
LANKINEN, MIKKO fysioterapeutti, eläkeläinen
LATTUNEN, PASI diagnoositeknikko LUOMA, TYTTI koulutuspäällikkö, tulkki
NIIRANEN, JUUSO sairaanhoitaja, psykoterapeutti
PARTANEN, MARJO FM, kielten lehtori
PITKÄNEN, HENNA-RIIKKA bioanalyytikko, pääluottamusmies
RANTONEN, SAANA varapääluottamusmies, sairaanhoitaja
NISSINEN, TOMI FM, aineenopettaja
PARVIAINEN, KARI pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu
POLLARI, PEKKA yleislääketieteen erikoislääkäri
RIIKONEN, SUVI sairaanhoitaja, YAMK
MYKKÄNEN, MONA opiskelija
NOUSIAINEN, MILJA fysioterapeutti
PASANEN, JANIKA varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, PLM
PULKKINEN, LEENA eläkeläinen, perushoitaja
RIMPINEVA, ANTTI työsuojeluvaltuutettu
NAUMENKO, DENIS ylioppilas
NÄIVÄ, SALLA opiskelija, ravintolatyöntekijä
PENTTI, ILKKA näyttelijä
RAATIKAINEN, JUKKA rakennusammattilainen, alakohtainen luottamusmies
RIPATTI, TUIJA hallintosihteeri
NEVALAINEN, ARTO varhaiskasvatuksen ryhmäavustaja, liikenneopettaja
OVASKAINEN, JOUKO eläkeläinen
PITKÄNEN, EVELIINA rtg-hoitaja. hallintotieteiden opiskelija
RANDELIN, MARJA TtT, eläkeläinen
ROMPPANEN, JUHA arkkitehti
RUOKOLAINEN, MARTTI omaishoitaja
SALO, MARKO isännöitsijäopiskelija
SOURUNJÄRVI, VIRPI yrittäjä
TOIVANEN, MIIKA vartija
VATANEN, JARI
T-DOC pääkäyttäjä, välinehuoltaja
RUUSKANEN, HENRI isännöitsijä, HTK
SIITONEN, MAIJA laitoshuoltaja
SUUTARINEN, SUVI yrittäjä
TURUNEN, HANNU linja-autonkuljettaja, luottamusmies
VIIPPOLA, PIA varhaiskasvatusyksikönjohtaja
RÄIHÄ, TAPIO toimittaja
SIVONEN, ANTTI-VILLE etuuskäsittelijä
SVÄRD, JANNE KTM, ICT-asiantuntija
TÖRN, LIISA suunnittelija
VÄÄTÄINEN, TUULA kansanedustaja, sairaanhoitaja
RÖPPÄNEN, NEETA hankintapäällikkö
SOININEN, TIMO pelastaja
TARVAINEN, VÄINÖ ICT- asentaja, opiskelija
VARTIAINEN, PAAVO yrittäjä
JARI asuntokoordinaattori, pääluottamusmies
SOKKA, IRJA TtM, lähihoitajaopiskelija
TENGVALL, TIINA hallintosihteeri
VATANEN, ENSIO rehtori
IHMISEN KOKOINEN KUOPIO
SINUN UNELMA – MEIDÄN TAVOITE
Kuopion Keskusta on sitoutunut rakentamaan kestävää, elinvoimaista ja oikeudenmukaista, ihmisen kokoista Kuopiota. Me keskustalaiset ehdokkaat ja kuntapäättäjät haluamme palvella kuopiolaisia ja tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä, jotka tukevat kaupungin kehitystä.
Arvojemme mukaisesti toimimme rakentavasti, kunnioitamme demokratiaa ja oikeusvaltiota sekä pidämme kansainvälisiä sopimuksia ja yhteistyötä tärkeänä osana paikallispolitiikkaa. Keskitymme ratkaisukeskeiseen politiikkaan, jossa ihmisten hyvinvointi ja konkreettiset teot ovat hallintoa ja vastakkainasettelua tärkeämpiä. Edustamme maltillisuutta, tasapainoista päätöksentekoa ja sillanrakennusta eri näkökulmien välillä.
Hyvinvoiva yhteiskunta rakentuu yhteisöllisyydelle, jolloin kukaan ei saa jäädä yksin. Tavoitteenamme on vähentää yksinäisyyttä, mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä Kuopiossa. Jokaisen tulee tuntea olevansa osa yhteisöä ja saada äänensä kuuluviin. Työpaikkojen saatavuus, monipuoliset harrastusmah-
AARNI, TIINA rakennusinsinööri, FM AUVINEN, TIMO insinööri, eläkeläinen
HELMINEN, SATU avainasiakaspäällikkö
HYTÖNEN, HANNA lehtori
HIEKKALA, PANU yrittäjä, maa- ja metsätieteiden maisteri
HYVÄRINEN, RISTO FM, eläkeläinen
dollisuudet, laadukkaat palvelut ja turvallinen asuminen ovat keskeisiä tekijöitä sosiaalisen kestävyyden rakentamisessa.
Tasapuolinen kehittäminen on Keskustan politiikan ytimessä. Haluamme panostaa niin ydinkeskustaan, kaupunginosiin, maaseutualueisiin, kyliin kuin lähiöihinkin. Jokaisen kuopiolaisen on voitava valita asuinpaikkansa ilman, että palvelut tai elämänlaatu riippuvat siitä. Meille jokainen kaupungin asukas ja jokainen neliö Kuopiosta on yhtä arvokas.
Kuopion Keskusta kutsuu kaikki mukaan rakentamaan viihtyisämpää, elinvoimaisempaa ja inhimillisempää kaupunkia. Keskustalaisen lähipolitiikan periaatteena on, että palvelut järjestetään ja ne päätetään mahdollisimman lähellä ihmistä. Meille pienikin asia on tärkeä, jos se parantaa lähiympäristön ihmisten arkea. Sinun unelmasi on meidän tavoitteemme.
Rakennamme turvallisesti sujuvaa, luonnollisesti kestävää ja elinvoimaisesti sykkivää Kuopiota.
Tutustu vaaliohjelmaamme verkkosivuillamme www.kuopionkeskusta.fi
ESKELINEN, ALEKSI kaupunginhallituksen puheenjohtaja
HILTUNEN, ARJA koulunkäynninohjaaja
HYVÄRINEN, TOMMI yrittäjä, insinööri YAMK
ESKELINEN, HEIDI sairaanhoitaja, palveluesihenkilö
HONGISTO, TERO yrittäjä, bioanalyytikko
HÄMÄLÄINEN, VUOKKO terveystieteiden maisteri, sairaanhoitaja
ESKELINEN, TUOMO filosofian tohtori, tutkimuspäällikkö
HUOVINEN, VELI-MATTI sairaanhoitaja
IIRE, ANTTI (SIT.) tutkimus- ja kehittämispäällikkö
JALKALA, TARJA konetekniikan insinööri
KARHUNEN, LEENA lähihoitaja, sosionomiopiskelija
KOHVAKKA, JOEL kulttuurituottaja
KUMPULAINEN, MAUNO lehtori, yrittäjä
LAINE, JARKKO yrittäjä, tietoturva- ja tekoälyasiantuntija
JARVIS, MERJA myynnin erityisasiantuntija
KARKKONEN, VEIJO agrologi, marjatilayrittäjä
KOPONEN, SAMI kunnossapitopäällikkö
KUUTSA, MAIGI talouspäällikkö
LAITINEN, JANI elintarvikkeiden valmistaja
KAJAN, VENLA metsätieteiden kanditaatti
KARKULAHTI, SAARA projektipäällikkö, YTM
KORHONEN, HARRI projektipäällikkö
KÄHKÖNEN, HEIKKI yhteiskuntatieteiden maisteri
LAITINEN, LINTA kehitysvammaisten asumisyksikön johtaja
KANANEN, HANNU metsätalousyrittäjä
KATAINEN, ELSI Euroopan parlamentin jäsen
KORHONEN, JARI hankinta-asiantuntija
LAHTI, TIITUS nuorisotyönohjaaja, sosionomi
silmälääkäri
KAUNISTO, PETRI fysioterapeutti
KORHONEN, SIRPA insinööri, yrittäjä
LAINE, ANSSI urheilujohtaja
LAITINEN, SANNA YAMK tradenomi LAPPI, PETRI talousasiantuntija, maat. ja metsät. maist.
LAUKKANEN, PIRITA kirjanpitäjä, teollinen muotoilija
MÄNTYMÄKI, VARPU toimittaja
PAANANEN, JUKKA DI, avainasiakkuusjohtaja
PARVIAINEN, MARJATTA eläkeläinen
PODDUIKIN, JUKKA yrittäjä
LINNANMÄKI, VESA toimitusjohtaja, KM
NYKÄNEN, JARMO maanviljelijä, agrologi
PAPPILA, OONA muotoilija AMK
PEHKONEN, MINNA sosionomi
PUSKALA, VARPU viestintäjohtaja, eläkkeellä
MARKKANEN, SALLAMAARIT vaikuttajaviestinnän asiantuntija
NYKÄNEN, JUHO-PEKKA avainasiakasmyyjä
PARMONEN, MARKKU koulunkäynnin ohjaaja
PELTOLA, OUTI LT, psykiatrian erikoislääkäri
PUTTONEN, REETTA tanssinopettaja
MAXHUNI, IDEAL uinninvalvoja
OHTONEN, ELLI esihenkilö, restonomi
PARTANEN, ANNA psykoterapeutti, KTM
PIRSKANEN, SATU TtM, erityisasiantuntija
PYLKKÖNEN, SATU hoivakodin johtaja, sairaanhoitaja
MIETTINEN, MARKKU AATOS talonmies, autokauppias
PAANANEN, IDA opiskelija
PARVIAINEN, JUKKA maatalousyrittäjä, piiripäällikkö evp.
PITKÄNEN, ESA erityisopettaja, eläkeläinen
RASI-LESKINEN, ANU apteekkari
RISSANEN, TUOMO myyntijohtaja, medianomi YAMK
SAASTAMOINEN, JUKKA opettaja
SOPO, ALEKSI tekniikan kanditaatti, urheiluvalmentaja
TIRKKONEN, TEEMU insinööri
TUOVINEN, PEKKA ekonomisti, virkamies
ROPONEN, ESA yrittäjä
SAVOLAINEN, LEILA kunnallisneuvos, terveydenhoitaja
SUMMANEN, KERTTU yhteiskuntatieteiden yo, taksinkuljettaja
TOIVANEN, MARKKU yrittäjä
VARUGHESE, ROLLS HML, yrittäjä
ROSSI, MARKKU maakuntaneuvos
SAVOLAINEN, TUULA palvelupäällikkö, työterveyshoitaja
SÄISÄ, JANI (SIT.) liiketoimintajohtaja, insinööri AMK
TOIVANEN, RIITTA maa- ja metsätieteiden maisteri, MBA
VÄISÄNEN, TAUNO linja-auton kuljettaja
RYTSY, HETTI eläkeläinen
SAVOLAINEN-LIPPONEN, TEIJA asiakaspäällikkö, toimintaterapeutti
TERVO, JANNE metsätalousinsinööri
TOLPPANEN, TAPIO maanviljeilijä, osa-aikainen eläkeläinen
RÄSÄNEN, TERHI kasvatustieteen maisteri, erityisopettaja
SAVONEN, OLLI opiskelija
TIIHONEN, TERO yrittäjä, toimitusjohtaja
TUOVINEN, KATI strateginen neuvonantaja
HUOLETON ARKI KUULUU KAIKILLE, EI HARVOILLE!
Kuopion vasemmisto toimii kaikille kuopiolaisille huolettoman arjen puolesta.
Lähipäiväkodit ja lähikoulut tarjoavat lapsille turvallisen ympäristön. Koulumatkakävelyä ja -pyöräilyä edistetään. Lapsen edun mukaiset kouluyksiköt, ryhmäkoot ja koulukuljetusmatkat. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki taataan kaikille oppilaille. Varhaiskasvatus järjestetään pääsääntöisesti kunnan omana tuotantona.
Kuopio mahdollistaa kohtuuhintaisen asumisen kaikille, erityisesti opiskelijoille, vähävaraisille ja ikääntyneille. Asuinalueet ovat moninaisia ja eriytymiskehitystä ehkäistään mm. kaavoituksen keinoin. Asunnottomuus sysätään historiaan tiiviissä yhteistyössä valtion, järjestöjen, seurakuntien ja asunnottomuutta kokeneiden kanssa. Katu ei ole koti!
Kaikessa päätöksenteossa huomioidaan ilmastovaikutukset ja luonnon moninaisuuden säilyttäminen. Lähiluonto ja rannat säilytetään jokaisen saatavilla.
AFFLEKT, KARI (SIT.) peltiseppä AIRAKSINEN, HELI yhteisöpedagogi AMK
HAAKANA, MARKO hanketyöntekijä, sairaanhoitaja YAMK
ISTOLAINEN, EETU opiskelija JAAKKOLA, STEFANIA taiteilija, tanssiopettajaopiskelija AMK
Kuopio edistää mahdollisuuksia työllistyä ja yrittää. Kilpailutuksissa huomioidaan pienyrittäjät. Hyvinvoivat kuopiolaiset työllistyvät. Hyvinvointia edistetään aktiivisella kaupunkiympäristöllä. Ilolla työskentelevällä Kuopiolla on kestävä kuntatalous.
Ikäosaavassa ja leppoisan eloisassa Kuopiossa on hyvä ikääntyä. Yli 65-vuotiaiden liikkumisen ja arjen tukeen satsataan. Joukkoliikenne on mahdollisimman edullista ja saavutettavaa. Kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta lisätään. Pyöräliikennettä edistetään pyöräilyväylillä. Koko Kuopio on viihtyisä ja hyvin hoidettu. Kirjasto, kansalaisopisto, taide ja kulttuuri kuuluvat jokaiselle. Ne tuottavat hyvinvointia ja sivistystä sekä ylläpitävät kansakunnan identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Kulttuuri on myös vientituote. Taide- ja kulttuuritapahtumien pääsymaksut ovat kohtuullisia ja Kuopiossa järjestetään myös ilmaisia tapahtumia.
Hyvän elämän edellytykset turvataan oikeudenmukaisella kuntataloudella.
AKINCI-YESILMEN, VEHBIYE (SIT.) lähihoitaja
HARTIKAINEN, MAIJA tutkimusrahoituksen asiantuntija, YTM
PAULIINA ympäristötieteen opiskelija
AL-SAWAD, ADAM talouspäällikkö, yrittäjä
hankepäällikkö, YTM
BOUALI, MIRJAM (SIT.) ihmisoikeusaktiivi, eläkeläinen
KEILONEN, JENNY väkivaltatyön asiantuntija, yhteisöpedagogi AMK
KUKKONEN, VEIJO ammattiliiton toimitsija
MIETTINEN, JUHA-PEKKA data- ja turvallisuuskoordinaattori, työsuojeluvaltuutettu
PASANEN, REINO toimittaja, eläkeläinen
KEINÄNEN, KALLE herastuomari, sähköasentaja
KURKINEN, KAROLIINA (SIT.) tutkija, FT
MIETTINEN, TAIJA tietojenkäsittelytieteiden opiskelija, röntgenhoitaja AMK
PEKKARINEN, AARO merkonomi
TATU, TOSSAVAINEN järjestöjohtaja, YTM TUOMAINEN, HANNA-KAISA kuvataiteilija AMK
KOIVISTO, JESSIKA sosionomi AMK, kasvatustieteiden opiskelija
LAHTELIN, TONI pääluottamusmies
MIININ, ANNA yhteiskuntatieteiden kandidaatti
RAUTIAINEN, MARKKU eläkeläinen
TURUNEN, KARI ”TUMI” kulttuuriteknikko, eläkeläinen
KORPPI, HEIKKI ensihoitaja, linja-autonkuljettaja
LAPPALAINEN, IRENE yhteisöpedagogiopiskelija AMK
MIKKONEN, MERJA perhehoitaja, kokemustoimija
ROSSI, MARIA filosofian tohtori, lääketieteen opiskelija
TURUNEN, REETTA varhaiskasvatuksen opettaja, sosionomi AMK
KOVALAINEN, SUVI-TUULIA yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalipsykologi
LENTZ, SEPPO (SIT.) virastomestari, eläkeläinen
OLLILA, TESSA (SIT.) fysioterapeutti AMK, yhteiskuntatieteiden opiskelija
SUTINEN, MARI (SIT.) lähihoitaja, tradenomiopiskelija YAMK
VAINIOLA, JOONAS (SIT.) musiikkipedagogi AMK
VARTIAINEN, ANNE tekninen myyjä
VÄÄNÄNEN, JUHA työterapian ohjaaja työnohjaaja
VÄÄTÄINEN, JENNA sosiaalityöntekijä, YTM
PIDETÄÄN HUOLTA KOKO
Perussuomalaiset on isänmaallinen ja kristillissosiaalinen puolue, joka edistää kansallista etua. Me arvostamme ja haluamme korostaa tavallisten ihmisten ääntä ja roolia politiikassa, kulttuurissa ja historiassa. Me Kuopion Perussuomalaiset toteutamme Perussuomalaisen arvomaailman mukaista kuntapolitiikkaa.
Toimintamme perustana ovat oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, rehellisyys ja tasa-arvo. Kunnioitamme työtä, yrittämistä, totuutta ja yksilön henkistä kasvua. Haluamme, että kuopiolaisia kuunnellaan aidosti ja mielipiteet otetaan huomioon päätöksiä tehdessä. Myös tehdyt päätökset on perusteltava selkeästi. Me huomioimme myös kaukaisimmat maaseututaajamat Karttulassa, Vehmersalmella, Riistavedellä, Nilsiässä, Maaningalla ja Juankoskella.
ANDERSSON, HARRI ravintolapäällikkö, merkonomi
HARJUNEN, SALME kodinhoitaja, eläkeläinen
JUKARAINEN, MARKUS rakennusmies, kaupunginvaltuutettu
AVONIUS, TONI-PEKKA linja-autonkuljettaja
HYVÄRINEN, TUULA hoiva-avustaja, tuote-esittelijä
JYRINKI, MIKKO kauppias
Tavoitteenamme on rehellinen ja avoin kuntapolitiikka, aina reuna-alueita myöten. Puolueemme haluaa edistää työntekoa ja yrittämistä ja sillä tavoin kaupunkimme talouden vahvistumista ja kilpailukykyä. Meille on tärkeää, että jokainen asukas voi tuntea olevansa turvassa omassa arjessaan. Otamme myös huoltovarmuuteen vaikuttavat asiat vakavasti.
Isänmaalliseen ja oikeudenmukaiseen politiikkaan kuuluu lisäksi vähäosaisten, huono-onnisten ja syrjäytyneiden suomalaisten auttaminen. Perussuomalaiset arvostaa sananvapautta demokraattisen yhteiskunnan tärkeänä arvona. Kompromissit kuuluvat politiikkaan, mutta valtaa ei pidä tavoitella vaikenemalla eikä totuutta vääristelemällä.
AUVINEN, JARMO metsätalousyrittäjä, kaupunginvaltuutettu
IMMONEN-KOIVISTO, EIKKA vammaisohjaaja
KASURINEN, KALLE-PAAVO kaivinkoneenkuljettaja
ESKELINEN, JORMA yrittäjä, rakennusmestari
JAUHIAINEN, REIJO yrittäjä
KIISKINEN, VILLE yrittäjä
GRÖNSTRAND, EEVA toimittaja, filosofian maisteri
JOKINEN, MIKA eläkeläinen
ISMO vahtimestari
KORHONEN, KARI-MATTI pastori, päihdevalistaja
LEHTOSAARI, SARI luonnotieteiden kand., opiskelija
NIEMINEN, MARKKU metsätalousinsinööri AMK
SAVOLAINEN, JUHA insinööri, IT Specialist
KOSKELA, PETTERI CNC-koneistaja
LENSU, JARKKO koneenkuljettaja
PENTIKÄINEN, JOUNI henkilökohtainen avustaja
STEPPIJEV, MINNA lähihoitaja
TOSSAVAINEN, PETRI FM VARTIAINEN, PEKKA asianajaja
KOTILAINEN, JUHA yrittäjä
LITTUNEN, JUKKA vanhempi konstaapeli, kaupunginvaltuutettu
PIRINEN, RISTO FM, kaupunginvaltuutettu
SUMILOFF, JARI maanviljelijä
VÄÄTÄINEN, NANNA lähihoitaja, ensihoitajaopiskelija
KÄSNÄNEN, TIMO yrittäjä
LÄTTI, VILLE hum.tieteiden kandidaatti
PITKÄNEN, JYRI yrittäjä
TANSKANEN, VELI PEKKA eläkeläinen
WALLIUS, MIKA vanhempi konstaapeli, muusikko
LAPPALAINEN, RISTO eläkeläinen
MARTIKAINEN, VEIJO eläkeläinen
PITKÄNEN, VESA rakennusmestari, vanginvartija
TISSARI, MIKA yrittäjä
WILLMAN, JUHA eläkeläinen
HYVÄ KASVAA KUOPIOSSA
Kuopio on kasvava ja kehittyvä Itä-Suomen veturi – maailman paras kaupunki. Me kokoomuslaiset kuntavaaliehdokkaat haluamme varmistaa, että se pysyy elinvoimaisena ja kehittyvänä kotikaupunkina myös tulevaisuudessa. Olemme täydellä sinisellä sydämellä sitoutuneita laittamaan itsemme likoon kuopiolaisten yhteiseksi parhaaksi.
Kaupunki on kaupunkilaisiaan varten. Haluamme luoda edellytyksiä jokaisen kuopiolaisen sujuvalle ja hyvälle arjelle – omannäköiselle elämälle! Uskomme laadukkaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen voimaan. Haluamme lisätä asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia esim. osallistavan budjetoinnin keinoin. Pidämme tärkeänä, että jokaisella kuopiolaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastaa perheen taloudellisesta asemasta riippumatta. Vapaa- ja omaehtoisen toiminnan edellytysten parantaminen lisää kaikkien asukkaiden osallisuutta ja palvelee näin koko Kuopiota.
AHONEN, JENNA hallintotieteiden maisteri, hallintopäällikkö
CHIKSOEVA, ELENA restonomi YAMK, myyntipäällikkö
GHULAM, MUSTAFA kokki, yrittäjä HAKALA, JUSSI insinööri, henkilöesimies
HAUTANIEMI, RIITTA kauppatieteiden maisteri
HEIKKINEN, JUHA filosofian tohtori, elinvoima-asiantuntija
Asukastuvat, nuorisotalo, kirjastot ja muut yhteiset tilat on saatava palvelemaan asukkaiden erilaisia tarpeita. Lähiluonto, virkistysalueet, kävelyreitit ja mm. lähiliikuntapaikat on pidettävä kunnossa ja kaikkien saavutettavissa.
Kestävä talous luo pohjan turvalliselle ja hyvinvoivalle yhteiskunnalle. Sanomme ei veronkorotuksille. Haluamme pysäyttää velkaantumisen ja varmistaa, että kaupungin palvelut, tilat ja toiminnot mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan. Kumppanuus elinkeinoelämän kanssa vahvistaa kuntataloutta ja lisää asukkaiden valinnanvapautta. Kilpailukykyiset yritykset ja osaava työvoima houkuttelevat investointeja ja uusia asukkaita kaupunkiimme.
Kuopiolaiset omistavat energia- ja vesiyhtiön – pidetään ne edelleen omissa käsissä, taloudellisesti ja turvallisesti.
Vireässä kaupungissa tapahtuu jatkuvasti. Elävä Kuopio on täynnä pieniä ja suuria urheilu-, liikunta-, harraste- ja kulttuuritapahtumia. Hauskassa kotikaupungissa voi kokea usein hetkiä, jotka nousevat arjen yläpuolelle.
Olemme oikealla asialla.
COLLAN ANDERSIN, PAULA erikoislääkäri
HALONEN, HANNU tekniikan tohtori, toimitusjohtaja
HELIN, ANU sairaanhoitaja, yrittäjä
ELORANTA, EERO filosofian maisteri, ohjelmistoasiantuntija
HANNELIN, VALTTERI tradenomi, rekrytointikoordinaattori
HILTUNEN, ILKKA yrittäjä, eläkkeellä
ELORANTA, TUUKKA diplomi-insinööri, terveysteknologiayrittäjä
HAPPONEN, EEVA opettaja, maaseutuyrittäjä
HILTUNEN, MIIKA kauppatieteiden opiskelija, kampuspuheenjohtaja
HIRVONEN, ILKKA tekninen johtaja, yrittäjä
KAUHANEN, SATU väitöstutkija, projektiasiantuntija
KOPONEN, KIRSI yrittäjä, verkosto- ja yhteistyövastaava
LEPPÄKYNNÄS, ARTTU terveyskeskuslääkäri
LÖTJÖNEN, VESA filosofian maisteri, kunnanjohtaja emeritus
HUHTA, JOHANNA terveystieteiden maisteri, työhyvinvointiyrittäjä
KAUPPINEN, MATTI myynti- ja vientikoordinaattori, kirjailija
KORHONEN, PAULA terveystieteiden maisteri, aluepäällikkö
LESKINEN, LAILA agrologi AMK, maa- ja metsätalousyrittäjä
MARTIKAINEN, TUIJA terveys- ja hyvinvointialan yrittäjä
IKÄHEIMONEN, TERO järjestelmäasiantuntija
KEKONI, JAAKKO hallitusammattilainen
KOSKINEN, ALLU yrittäjä, tapahtumajärjestäjä
LIETKARI, VEERA esihenkilö, projektipäällikkö
MUTANEN, MIIKA poliisi
JULKUNEN-TIITTO, RIITTA kasviekologian professori emerita
KANGASOJA, LAURA yhteiskuntatieteiden kandidaatti, järjestökoordinaattori
KIFLIE, TSEGA yhteisöneuvottelija KILPI, MARKO kansanedustaja, poliisi
KOSUNEN, MAARIT sosionomi, varhaiskasvatuksen opettaja
LIIMATTA, JONI kauppatietieden maisteri, verotarkastaja
MUTTONEN, VILLE sosionomi YAMK, yksikönjohtaja
LAITINEN, TARJA terveystieteiden maisteri, aluepäällikkö
LINTUNEN, JOUNI palveluneuvoja, herastuomari
MÄKINEN, EEVA filosofian tohtori, työelämän kehittäjä
MÖNKKÖNEN, KALLE diplomi-insinööri, liiketoimintapäällikkö eläkkeellä
OIKARINEN, JUHO filosofian tohtori, matematiikan lehtori
PATERNO, JUSSI erikoislääkäri, viestintäjohtaja
PÄÄKKÖ, SAKARI valtiotieteiden kandidaatti, talouspoliittinen asiantuntija
RONKAINEN, JERE KM, yrittäjyyskasvatuksen asiantuntija
NIEMELÄ-TIILIKAINEN, MIA sairaanhoitaja, ratkaisumyyjä
OIVANEN, OTTO lentopalloilija, yrittäjä
PENNANEN, JARNO rakennuttamisen asiantuntija, yrittäjä
QVICK, PAULA arkkitehti, suunnitelujohtaja
RUUSKANEN, HILLEVI valtiotieteiden kandidaatti
NIIRANEN, PEKKA dosentti, toimittaja
OLLIKAINEN, KEIJO tradenomi, K-kauppias
PENTIKÄINEN, MATTI teologian maisteri, kirkkoherra
RAASSINA, SARI lääkintöneuvos, erikoislääkäri
RYYNÄNEN, OLLI-PEKKA professori emeritus
NIVAMO, SAIJA hyvinvointialan yrittäjä, liikunnanohjaaja
PAAPPANEN, JUKKA terveystieteiden maisteri, suunnittelukoordinaattori
PIETIKÄINEN, SAMI tradenomi, myyntiedustaja
RAPO, MIKA T&K projektipäällikkö
SAARELAINEN, SIRKKU hallitusammattilainen, perheyrittäjä
OHVO, PIRKKO opetusneuvos
PARTANEN, KAROLIINA kansanedustaja, varatuomari
PIRINEN, JONI (SIT.) esiupseeri, kirjailija
REKIRANTALUUKKONEN, IRINA filosofian maisteri, vastuullisuusasiantuntija
SAVOLAINEN, JUKKA yrittäjä
SAVOLAINEN, MIKA ravintolayrittäjä
SVÄRD, MAIJA apulaisrehtori eläkkeellä
TOIVANEN, JYRKI tradenomi AMK, yrittäjä
TÖRMÄNEN, RAUNI matka-asiantuntija, eläkeläinen
VOUTILAINEN, JOONA autonkuljettaja, järjestyksenvalvoja
SIRVIÖ, KARI yritysten omistajanvaihdosasiantuntija
SWEENEY, KATI ekonomi, hallintotieteiden maisteri
TOPPINEN, KAROLIINA filosofian tohtori, asiakaspäällikkö
VALIKAINEN, ESKO kasvatustieteen maisteri, rehtori
WALLEN, HASSE yrittäjä
SNELLMAN, TOTTI opiskelijaliiton puheenjohtaja, yrittäjä
SÄÄSKI, KAIJA yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, yrityspalvelujohtaja
TUPPURAINEN, JARMO insinööri, toimitilaasiantuntija
VARTIAINEN, TUULA kauppatieteiden maisteri, rakennusmestari
ÄMMÄLÄ, JUHA-PEKKA tradenomiopiskelija
SOINI, TEEMU vanhempi asiantuntija
TAIPALE, TERO myynti- ja markkinointipäällikkö
TURUNEN, JAANA musiikin maisteri, yrittäjä
VIITANEN, ERKKI ylläpidon asiantuntija
SOUKKAMÄKI, ANNA ympäristöinsinööriopiskelija, nuoriskoordinaattori
TIIHONEN, VEIKKO rehtori, eläkeläinen
TYKKYLÄINEN, ELIAS lukiolainen, yrittäjä
VILJAKAINEN, TIINA konttorinjohtaja, LKV
LUONNON JA YMPÄRISTÖN PUOLESTA
Kuopio suojelee monimuotoista luontoa ja hillitsee luontokatoa, muun muassa huolehtimalla metsistä ja vesistöistä. Kaupunki panostaa hiilineutraaliuteen, vieraslajien torjuntaan ja ilmastokriisin hillitsemiseen.
KOULUTUS PAINOPISTEENÄ
Kuopio on lapsi- ja nuorisoystävällinen ja panostaa kohtuullisen kokoisiin kouluihin ja päiväkoteihin. Tarjoamme tukea kaikille lapsille ja nuorille heidän koulupolullaan varhaiskasvatuksesta korkeakouluun. Kuopiossa nuoret saavat näkyä, osallistua ja vaikuttaa.
OLEMME KULTTUURIN PUOLELLA
Kuopio on elävä kulttuurikaupunki, jossa musiikki, teatteri, tanssi ja taide ovat helposti saavutettavissa kaikille. Kirjastoverkosto tukee sivistystä ja yhteisöllisyyttä. Kaupunki tukee aktiivisesti järjestöjä, kulttuuri- ja liikunta-alan toimijoita sekä kulttuurialan koulutusta ja ammattilaisia.
tutkimus- ja kehityspäällikkö, tekniikan tohtori
MARJA erikoislääkäri, yrittäjä
HOFFREN, SAARA (SIT.) ylioppilas HUOVINEN, TONI (SIT.) koulunkäynninohjaaja
JÄNTTI, ARI biologi, filosofian tohtori
KAIPAINEN, TANJA terapiakoordinaattori, TtM, valmentaja
RAKENNAMME KESTÄVÄSTI KASVAVAA KUOPIOTA
Vihreä Kuopio edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä ympäristön kantokyvyn huomioivaa kasvua. Kuopio kehittää joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita. Koko Kuopion aluetta rakennetaan tulevaisuutta ajatellen.
LÄHTÖKOHTANA YHDENVERTAISUUS JA OSALLISUUS
Kuopio on kaupunki, jossa kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa lähiympäristön ja kaupungin asioihin. Kuopiossa edistetään aktiivisesti oikeudenmukaisuutta, syrjimättömyyttä ja esteettömyyttä.
Arki ratkaisee.
HUTTUNEN, LINDA suuhygienistiopiskelija
HÄNNINEN, NANNA (SIT.) valokuvataiteilija, taiteen maisteri
KAIRINEN, PETRA tutkimusavustaja, YTK KARTTUNEN, ALINA (SIT.) lomittaja
NINA kotiapuyrittäjä
TUOMAS yrittäjä
KOTIMAA, ULLA (SIT.) yhdistysaktiivi
KÄSNÄNEN, SUSANNA diplomi-insinööri
MUSTONEN, MARKKU ympäristönhoitaja, yrittäjä
OLKKONEN, ELMO opiskelija, lääketieteen kandidaatti
PULKKA, LAURA koulutussihteeri
KOVÁCS, KRISZTIÁN yrittäjä
LAAKSO, ANTON tutkimusprofessori, ilmastotutkija
MÄHÖNEN, TANJA lähihoitaja
PAANALA, ARI ympäristötieteilijä, luonnontieteiden kandidaatti
RASHEED, USMAN tutkijatohtori
KUMLIN, TIMO koordinaattori
LAITINEN, TAINA (SIT.) taideasiantuntija, väitöskirjatutkija
NIEMINEN, PETRI (SIT.) limnologi, filosofian maisteri
PARTANEN, REBEKKA opiskelija
RAUDASKOSKI, MIIKA opinto-ohjaaja, filosofian maisteri
KUMPULAINEN, SAMI lukion lehtori, filosofian maisteri
LINDHOLM, TARU väitöskirjatutkija, yliopisto-opettaja
NIIRANEN, SATU taloushallinnon merkonomi, sihteeri
PIETIKÄINEN, LIISA projektipäällikkö, filosofian maisteri
RUUSUNEN, SAARA farmaseutti
LAURA S2-opettaja
MARTIKAINEN, SALLA varhaiskasvatuksen lastenohjaaja, ylioppilas
OJALA, RAIMO proviisori
PITKÄNEN, JOSEFIINA (SIT.) opiskelija AMK
RÄTY, PETTERI yrittäjä, diplomi-insinööri
RÄTY, SIMO maatalousyrittäjä, agrologi AMK
TOIVANEN, PEKKA (SIT.) lehtori, muusikko
YRJÖLÄ, ANTTI laatuinsinööri
SAASTAMOINEN, AATU opiskelija
VAATTOVAARA, JENNI hammaslääketieteen lisensiaatti
ZUFFA, SARA opettaja, viestinnän muotoilija
SARAMÄKI, LEILA jatkuvan oppimisen asiantuntija, kasvatustieteen maisteri
VAINIKAINEN, TANJA röntgenhoitaja
SIRVIÖ, TIMO lehtori, filosofian maisteri
VOUTILAINEN, ARI terveystieteilijä, biologi
SUTINEN, KARI (SIT.) peruskoulun opettaja, eläkkeellä
VÄLIMAA, SINI (SIT.) myyjä
JUHANI TANSKI (SIT.)
ATK-suunnittelija, eläkeläinen 440
Kuopion politiikkakentän uutena tulokkaana liberaalipuolue tarjoaa talous-, arvo- ja sosiaaliliberaalin vaihtoehdon. Puolue pyrkii nimensä mukaisesti edistämään laajaa yksilöiden ja elinkeinojen vapautta. Liberaalipuolue uskoo, että kaupungin on oltava vetovoimainen niin uusille asukkaille, yrityksille kuin myös kansainväliselle osaamiselle.
Kuntavaaliteemoina Kuopiossa liberaalipuolue haluaa:
• priorisoida tärkeimmät peruspalvelut – kuntalaisten rahojen käytölle on aina oltava peruste.
• karsia julkisten tehtävien rönsyjä ja kustannuksia heikoimmista huolta pitäen.
• vähentää turhaa ja jarruttavaa sääntelyä sekä
KOIVISTOINEN, PAAVO it-konsultti, filosofian maisteri
MARKKU työterveyslääkäri
byrokratiaa.
• tehostaa ja järkevöittää kaavoitusta – kaupungissa kannattaa rakentaa ylöspäin luontoa säilyttäen.
• parantaa hankintaosaamista, suunnittelua ja sopimustekniikkaa – kymmenien miljoonien budjettiylitys ei saa toistua.
• rakentaa pienydinvoimaa.
• antaa ihmisten valita itse palvelusetelien avulla.
• lisätä markkinataloutta.
• osallistaa ihmisiä kaupungin päätöksentekoon.
• liputtaa Priden puolesta.
VALTTERI yrityksen pankkineuvoja, piirin varapuheenjohtaja
LAAKSO, MIKKO (SIT.) lääkäri
TIMONEN, PEKKA lääkäri
Anna äänesi 13.4. tai jo ennakkoon
Hengästyttävä määrä kunnallisia liikuntapaikkoja
The highest decision-making body in a municipality is a council elected by the residents. The council members are elected for four years at a time in the municipal elections. Kuopio City Council has 59 members. City Council makes decisions e.g. on the city strategy, sets major goals for finances and operations and approves the financial statement of the city.
County councils decide on the organization and provision of health and social services and rescue services in wellbeing services counties. In the county elections, voters will elect representatives for county councils.
The next county and municipal elections will take place on Sunday, 13 April 2025. County elections and municipal elections will be held simultaneously. In the elections, you may only vote for a candidate standing for election in your own municipality of residence and wellbeing services county.
The municipal election candidates of Kuopio are presented in this magazine on pages 12–35.
You have the right to vote in municipal elections if you are 18 years of age at the latest on the election day (13 April 2025) AND:
• you are a citizen of Finland, another EU Member State, Iceland or Norway and you are assigned a municipality of residence in Finland no later than on 21 February 2025.
• you are a citizen of some other country, and you have had a municipality of residence in Finland continuously for at least two years before 21 February 2025.
The local register office will send a notice of right to vote (a polling card) by 20 March 2025 to all those who are entitled to vote. The card indicates the date of elections, the period for advance voting, the address of the voter’s election day polling station, and contact information of the election authorities, among other things.
When voting, you need to prove your identity to the election officials by showing your identity card (issued by the police), passport, driving licence or another official photo ID.
You can either vote on the election day, which is Sunday, 13 April 2025, or before this date in advance voting.
Advance voting will take place in Finland on 2–8 April 2025 and abroad on 2–5 April 2025.
You may vote in advance at any advance polling station. For advance polling stations in Kuopio, please see page 10 on this magazine.
If your ability to move or function is restricted to the extent that you cannot reach the polling station without unreasonable difficulty, you may vote at home during the advance voting period. Under certain conditions, a family caregiver living in the same household with the disabled person may vote at the same time with him or her.
If you wish to vote at home, you need to register for this at the latest on Tuesday, 1 April 2025 before 4 pm. The registrations are taken by the Kuopio central municipal election board, tel. 044 718 2180.
VOTING ON ELECTION DAY
On election day, Sunday, 13 April 2025, you may vote between 9 am and 8 pm. On election day, you can only vote in the municipality and at the polling station that is indicated on the polling card sent to you.
For the election day polling stations in Kuopio, please see page 11 on this magazine.
• Municipal elections in Kuopio: www.kuopio.fi/municipality-elections-2025
• County elections in North Savo (in Finnish only): pshyvinvointialue.fi/aluevaalit-2025
• The 2025 county and municipal elections in general, the Ministry of Justice: vaalit.fi/en/county-and-municipal-elections
Jokaisessa Kuopion uuden työllisyysalueen kunnassa tuotetaan jatkossa työllisyyspalveluita. Palveluita räätälöidään eri kuntien tarpeisiin.
- TEKSTI: MINNA AKIOLA -
TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyi valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. Muutoksen tavoitteena oli luoda palvelurakenne, joka edistää nopeaa työllistymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta paikallisesti. Käytännössä palvelut haluttiin viedä lähemmäs asiakkaita.
– Muutos vahvistaa lähipalveluja ja tuo kustannustehokkuutta, kun on mahdollista hyödyntää kunnan omia verkostoja. Kunnilla on yritys- ja elinkeinopalveluiden kautta hyvin vahva yhteys niin työnantajapuolelle kuin oppilaitoksiinkin, Kuopion kaupungin työllisyysjohtaja Pirjo Oksanen sanoo.
Kun työllisyyspalvelut tuodaan osaksi paikallisia verkostoja, voivat ratkaisut toimia paremmin kyseisellä alueella kuin valtion toteuttamana.
Pohjois-Savoon tuli TE-uudistuksen myötä kolme työllisyysaluetta. Kuopion työllisyysalueella on 11 kuntaa ja palvelupisteitä on alueelle tulossa noin 15, joten lähipalveluperiaate on toteutumassa. Kuopion kaupunki toimii työllisyyspalveluiden järjestämisen vastuukuntana.
– Alueen aiempien TE-toimistojen henkilöstö siirtyi uudistuksen yhteydessä Kuopion, Iisalmen ja Varkauden kaupunkien palvelukseen. Heidän työnantajansa vaihtui, mutta työ ei sinällään muuttunut, koska lainsäädäntö on työvoimapalveluiden osalta sama, Oksanen kertoo.
Muutos näkyy työnhakijoille vain muuttuneina vastaanottopisteinä. Järjestelmien osalta muutos sujui muutamia haasteita lukuun ottamatta hyvin. Kunnista on Oksasen mukaan tullut kiitosta, että palvelut paranivat.
Työnantajat, oppilaitokset ja nykyiset työllisyysalueet tekevät uudistuksen myötä entistä vahvempaa yhteistyötä. Se näkyy asiakkaille palveluna, jonka ansiosta työnhakijan ei tarvitse hakea apua monesta paikasta. Uudistus antaa työvoimaviranomaisille paremmat mahdollisuudet auttaa työnantajia ja työnhakijoita kohtaamaan.
– Uudistuksen yhteydessä perustetut TyöNavigaattorit ovat jokaisessa työllisyysalueen kunnassa sijaitsevia palvelupisteitä, joihin asiakkaat voivat varata ajan. Niistä löytyy jatkossa kaikki alueen työvoimapalvelut, kuten tietoa työnhausta, koulutusmahdollisuuksista, työvoiman saatavuudesta ja hankkimisesta, työmarkkinoista, yrittäjyydestä ja muutosturvaan liittyvistä palveluista, Oksanen luettelee.
TyöNavigaattorit tekevät hyvin monialaista työtä, esimerkiksi työkykyyn liittyvissä asioissa se tekee yhteistyötä PohjoisSavon hyvinvointialueen ja Kelan kanssa ja järjestää tarvittaessa ammatillista kuntoutusta.
ORGANISAATIO RAKENNETTIIN TYHJÄSTÄ
Uudistus vaati hyvin intensiivistä valmistelua yli kahden vuoden ajan. Kuopion kaupunki oli mukana työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa, jonka varaan uudistusta oli hyvä rakentaa. Kaupungin eri palvelualueet ja henkilöstöhallinto ovat myös tehneet paljon yhteistyötä, jotta näin mittava uudistus saatiin onnistumaan.
– Organisaatio rakennettiin käytännössä tyhjästä uudelleen. Se on vaatinut hyvin laaja-alaista eri asioiden haltuunottoa. Uudistus on ollut paljon laajempi valmistelukokonaisuus kuin pelkästään se, miten työvoimapalvelut hoidetaan Kuopion työllisyysalueella. Siihen on liittynyt muun muassa tietoliikenteeseen ja rahan liikkumiseen liittyviä kysymyksiä, Oksanen huomauttaa.
Työnantajat, oppilaitokset ja nykyiset työllisyysalueet tekevät uudistuksen myötä entistä vahvempaa yhteistyötä.
Kaikkein suurin haaste näin suuressa kokonaisuudessa on kuitenkin Oksasen mielestä ollut se, että rahoituksessa kävi samaan aikaan leikkuri. Kuopion työllisyysalue on joutunut tekemään hyvin vahvaa priorisointia sen suhteen, miten se saa rahat riittämään.
Koko uudistuksen kulmakivi on osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen ja yritysten elinvoimaisuuden ja kasvun tukeminen. Harmillisesti Pohjois-Savossa työllisyysnäkymät ovat Oksasen mukaan hyvin surkeat. Kun uudistusta ryhdyttiin valmistelemaan, kokonaisuus mitoitettiin 15 000 asiakkaalle – nyt asiakkaita on 16 000.
– Muutos tapahtui siinä mielessä vaikeaan aikaan, että asiakkaita on niin paljon. Avoimia työpaikkoja ei vain ole riittävästi, että kaikille riittäisi töitä. Vaikeuskerrointa on lisännyt se, että hyvinvointialueella menee taloudellisesti heikosti. Se on ollut alueemme isoimpia työnantajia, Oksanen harmittelee.
Työllisyyspalveluille ja työllisyyden edistämiselle valtakunnallisesti asetettuja tavoitteita seurataan työllisyysaluekohtaisesti. Sen lisäksi työllisyysalueen jaosto on asettanut Kuopion omalle alueelle tavoitteita, jotka mittaroidaan ja niiden osalta tehdään jatkuvaa seurantaa sekä tavoitteiden tarkentamista.
– Kuopion työllisyysalueella pyritään edistämään ammatillista liikkuvuutta niin, että aloilta, joilla on paljon työttömiä, siirtyisi työvoimaa aloille, joilla on paljon työvoimakysyntää, Oksanen toteaa.
YHDESSÄ TEKEMISEN MEININKI
Haasteista huolimatta uudistuksen yhteydessä on koettu ilonaiheita Pohjois-Savon TE-toimiston, ELY-keskuksen sekä Kuopion työllisyyspalveluiden hyvästä yhteistyöstä. Oksanen kertoo, että Kuopion Asemakadun TyöNavigaattorin toimipisteessä nauru raikaa ja juttu luistaa.
– Yhdessä tekemisen meininki on ollut kaikkein suurin ilonaihe, johon olen todella tyytyväinen. Tiesin kyllä, että Pohjois-Savossa on työllisyyden kokonaisuudessa aina ollut kunta- ja valtiotoimijoiden kesken hyvä yhteistyö. Se on helpottanut todella paljon näin ison uudistuksen valmistelua ja ollut suuri voimavara, Oksanen kiittelee.
Eri toimijat ymmärsivät, että kokonaisuudesta tulee yhteistyöllä parempi. Se antoi mahdollisuuden onnistua sen valmistelussa.