Page 1

TOUKOKUU

14

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATTO- JA ALPO-TUKIRAKENNEPROJEKTIEN UUTISKIRJE

KALEVI KETOLUOTO

Psykiatrit maailmalta helpottavat lääkäripulaa. >> 4

Kotouttaminen.fi ammattilaisille touttamispalveluiden tietopankki. Maahanmuuttoa ja kotoutumista koskevan tiedon tuotanto, seuranta ja levittäminen on ollut hajanaista. Maaliskuussa toimintansa aloittanut kotouttamisen osaamiskeskus

Järjestöt mukana kotouttamisessa JÄRJESTÖT TUOTTAVAT merkittävää

lisäarvoa täydentämällä viranomaispalveluja. >> 7

VID ARBETS- och närings­ministeriet inrättades i slutet av mars ett kompetenscentrum för integrationsärende. Kompetenscentrumet kom till för att svara mot verkliga behov. >> 8

haluaa vastata haasteeseen luomalla ja tukemalla pysyviä rakenteita. Sen tehtävänä on tarjota tietoa, työvälineitä ja koulutusta maahanmuuttajien parissa työskenteleville. Kotouttaminen.fi-sivusto ja sen ylläpitäminen on tärkeä osa osaamiskeskuksen toimintaa. >> 6

Reaaliaikaisen vuorovaikutuksen ohella Infochat varmistaa, että tulija saa oikean tiedon oikeaan aikaan.

KALEVI KETOLUOTO

UUSI KOTOUTTAMINEN.FI on avattu. Sivusto on ajankohtainen ko-


2

Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje

Toimenpideohjelma julki – rekrytointimalleja juurrutetaan MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -strategian toimenpideohjelma julkaistiin maaliskuussa 2014. Ohjelmassa nostetaan esiin MATTO-verkoston projektien ja Euroopan työnvälitysverkoston (EURES) rekrytointikäytäntöjen kehittämisen ja juurruttamisen jatkaminen.

Bannerin kautta Suomi-tietoon PERUSTIETOA SUOMESTA -oppaat löytyvät kahdellatoista kielellä osoitteesta www.lifeinfinland.fi. ALPO-hankkeen kautta järjestyy oppaiden sivuille ohjaava banneri, jota eri organisaatiot voivat nettisivuillaan käyttää. Sitä on saatavilla kahdessa eri koossa, liikkuvalla tai tavallisella kuvalla. Bannerin kieliversiot ovat suomi, ruotsi ja englanti. Ota yhteyttä kotouttaminen@tem.fi

Pääkirjoitus

Kokeiluista käytäntöihin HYVÄT KÄYTÄNNÖT ovat ESR-rahoitteisen kehittämistyön ydin. ESR-

kehittämistyössä kokeillaan ja tuotetaan uusia toiminta- ja ratkaisumalleja, sekä edelleen levitetään ja juurrutetaan niitä osaksi kansallista toimintaa. Toiminnan lähtökohtana on projektin tuotosten ja tulosten jääminen elämään myös projektin päätyttyä.

E

SR-toimintaa rahoittaville viranomaisille hyvät käytännöt ovat välttämättömyys, joilla seurannasta saatavien tulos- ja tavoiteindikaattoritietojen ohella perustellaan ”eurooppalaisten veronmaksajien rahojen” käyttö. Maahanmuuttoasioissa projektien avulla tapahtuva kehittämistyö on tuttu ja vakiintunut lähestymistapa. Maahanmuuttoasioiden hallinto ja kehittäminen ovat erilaisten hankkeiden, ohjelmien ja projektien sirpaloimia. Levittämisen ja juurruttamisen haasteisiin törmätään aina uudelleen. MATTOn JA ALPOn ESR-kehittämisohjelmatyölle maahanmuuttoasioiden projektimainen kehittämis-

työperinne on ollut sekä vahvuus että haaste. Vahvuutena on se, että hallinto on ainakin jossain määrin tottunut absorboimaan projektimaailmassa kehitettyjä toimintamalleja ja -tapoja. Haasteina voidaan pitää toteutettavien kehittämistoimien päällekkäisyyksiä, keskenään jopa kilpailevien toimijoiden aiheuttamaa kehittämisähkyä, sekä kehittämisen aina uudelleen alusta alkavaa, ikuisesti kiertävää sykliä. PROJEKTITOIMIJOISTA KOOSTUVAT aktiiviset ja yhteistyöhakuiset verkostot ovat olleet MATTOn ja ALPOn vahvuus. Kehittämistyön veteraaneista ja raikkaita näkemyksiä esille nostavista projektiuntuvikoista

muodostuneet kokonaisuudet ovat olleet ideaali kasvuympäristö uusille käytännöille. Jotkut kehittämistyön tulokset ovat jo luontevasti istuutuneet suomalaisen maahanmuuttotyön arkeen, jotkut vielä etsivät paikkaansa ja joidenkin kohtalona on – usein jopa ansiotta – jäädä odottamaan suotuisampia aikoja tai kerrassaan unohtua kokonaan. TYÖVOIMAN MAAHANMUUTON

ESR-kehittämisohjelma 2007–2013 oli Suomen mittakaavassa ennenkuulumattoman suuri panostus työ­ perusteiseen maahanmuuttoon liittyvien toimintamallien ja -prosessien kehittämiseen. Vaikka kvartaalitalouden syklit jossain määrin nakersivat

Kehittämistyön veteraaneista ja raikkaita näkemyksiä esille nostavista projektiuntuvikoista muodostuneet kokonaisuudet ovat olleet ideaali kasvuympäristö uusille käytännöille.

kehittämistyön perustaa, on ESRkehittämisohjelmatyö ollut osaltaan tärkeässä roolissa valmistauduttaessa turvaamaan rakennemuutoksessa tuskailevan ja ikääntyvän suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia. TYÖVOIMAN MAAHANMUUTON ESRkehittämisohjelmatyön tuloksia on nähtävillä useilla eri tasoilla ja useissa eri yhteyksissä: paikallisen tason toimintatavoista ja käytännöistä aina valtakunnallisiin linjauksiin ja menettelytapoihin saakka. Jokainen projekti on ensisijaisesti itse vastuussa omien tekemistensä levittämisestä ja juurruttamisesta, mutta kehittämisohjelmaverkoston ja MATTO-tukirakenteen avulla kehittämistyö on saatu hyvin juurrutettua muihin käynnissä oleviin työvoiman maahanmuuttoon liittyviin kehityskulkuihin. Saman teeman parissa työskentelevä projektimassa on mahdollistanut ”kokonaisvaltaisen levittämisotteen”: hyviä käytäntöjä esittelevissä oppaissa ja julkaisuissa ei nosteta esille yksittäisten projektien tuotteita, vaan asioita tarkastellaan temaattisina kokonaisuuksina. Häikäisevien yksilösuoritusten sijasta

esille nostetaan koko joukkue ja lopputulos. MAAHANMUUTTAJIEN ALKUVAIHEEN

ohjauksen ja neuvonnan kehittämisohjelman kohdalla voidaan hyvällä syyllä puhua menestyksestä. ALPOtukirakenne on ollut tiiviisti mukana kotoutumislakia juurrutettaessa, kuten se oli mukana jo lakia säädettäessä. Tukirakenteen piirissä tehdyt tuotteet ja hyvät käytännöt siirtyvät kuluvan vuoden aikana maaliskuussa aloittaneelle kotouttamisen osaamiskeskukselle työ- ja elinkeinoministeriössä. Hanketoiminnan kannalta ajoitus ei olisi voinut olla parempi. Kesällä julkaistava ALPO-hankkeen hyvistä käytännöistä kertova raportti kertoo myös onnistuneesta, osin myös kehittämisohjelman rajat ylittävän yhteistyöverkoston voimasta. Raporttia kirjoitettaessa huomiota kiinnitetäänkin muihin maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyviin hankekokonaisuuksiin ja ALPOn hyvien käytäntöjen mallinnuksia synkronoidaan niiden tuottamiin tuloksiin ja päätelmiin. Viestit tästä kaikesta lähtevät samalla ESR:n seuraavalle ohjelmakaudelle hyödynnettäviksi.

Töihin Suomeen Kotiin on MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje. Uutiskirjeen on tuottanut työ- ja elinkeinoministeriö Euroopan

sosiaalirahaston tuella. Päätoimittajat Hannu-Pekka Huttunen ja Tapani Kojonsaari Toimitusneuvosto Nia Englund, Hannu-Pekka Huttunen, Outi Kallio, Tapani Kojonsaari Toimitus Kumppania Oy, Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori, Milla Majander puh. 044 774 0445, milla.majander@kumppania.fi Ulkoasu Kumppania Oy, Julia Hannula Taitto Hanna Hakala Mukana tekemässä Kreetta Haaslahti, Virpi Hautamäki, Pia Hirvonen, Kalevi Ketoluoto, Leena Roskala Paino Edita Prima Oy Kuvapankki IngImage

ALPO on Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen -tukirakenne. Valtakunnallinen ALPO toimii maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauspalveluiden ja osaamisen kehittämisen hankkeiden tukena. ALPO kokoaa hyvät käytännöt alkuvaiheen palvelumallin kehittämiseksi. Tavoitteena on asiantuntijaverkoston vahvistaminen ja kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden yhdenmukaistaminen, jotta kotoutuminen Suomeen sujuisi joustavasti. www.tem.fi/alpo

002

MATTO on Maahanmuutto-ohjelmien tukirakenne. MATTO koordinoi Työvoiman maahanmuuton ESR-kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on muun muassa työvoiman maahanmuuttoon liittyvien palveluiden kehittäminen. MATTO-tukirakenteen tehtävänä on tukea ja kannustaa projekteja tarjoamalla niille foorumi kokemusten, oppien ja mielipiteiden vaihtoon sekä varmistaa projekteissa kehitettyjen mallien ja käytäntöjen levittäminen ja näkyväksi tekeminen. www.tem.fi/matto


Reaaliaikaista neuvontaa verkossa INFOCHAT ON tämän vuoden maaliskuussa

avattu neuvontapalvelu, jossa Helsingin seudulle muuttaneet tai maahanmuuttoa suunnittelevat saavat reaaliaikaisesti vastauksia kysymyksiinsä. INFOCHATISSA ulkomailta muuttava tai Suomessa jo asuva saa oikeaa perustietoa kaupunkien palveluista, suomalaisesta palvelujärjestelmästä ja maahantuloon liittyvistä prosesseista. Palvelu on suunnattu ulkomailta pääkaupunkiseudulle muuttaneille tai muuttoa suunnitteleville sekä kaikille muille kaupunkien palveluista kiinnostuneille nykyisille tai tuleville asukkaille. – Ajatus reaaliaikaisesta neuvonnasta syntyi jo vuosina 2009–2012 toteutetun Neo-seutu hankkeen aikana. Infochat jatkaa tuolloin alkanutta Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteistyötä ulkomaalaisten asiakkaiden yleisneuvonnan ja opastuksen yhteisessä kehittämisessä. Reaaliaikaisen vuorovaikutuksen ohella tavoitteena on varmistaa, että tulija saa oikean tiedon oikeaan aikaan, kertoo neuvontapalvelua kehittävän Click-hankkeen projektipäällikkö Hua Lei. Konsultointia yli kaupunkirajojen Infochat on auki tiistaista torstaihin kello 13.00–15.00. Chatissa palvelua saa suomen ja englannin kielillä. Ruotsinkieliset kysymykset ohjataan neuvontapalveluiden kaupunkikohtaisiin sähköposteihin. Palvelun kautta kysyjä tavoittaa vähintään kuusi asiantuntijaa, jotka voivat chatin aikana tarvittaessa konsultoida toisiaan yli kaupunkirajojen. Yhteensä Infochat-projektin piirissä on kolmessa kaupungissa yli 30 neuvojaa. – Hanke yhdistää neuvonnan netissä ja kumppanuuskaupunkien henkilökohtaisen neuvonnan. Se helpottaa myös kaupunkien neuvojien keskinäistä tiedonvaihtoa, sillä he voivat vaivattomasti tarkistaa

NEO-seudun projektikoordinaattori Hamed Shafae on yksi Infochatissa kysymyksiin vastaavista asiantuntijoista.

tarvitsemansa tiedon kollegaltaan naapurikaupungissa. Palvelun kehittämiseksi jokaiselta asiakkaalta pyydetään palautetta keskustelun päätteeksi. Palautteen avulla kartoitetaan esimerkiksi uuden palvelun löydettävyyttä ja toimivuutta. Palstanviljelyä ja muita kysymyksiä Koska palvelun avaamisesta on kulunut vasta tovi, on vielä liian varhaista määritellä tyypillistä asiakasta tai kysymystä. Chatin neuvojilla on valmius antaa suoria vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin, mutta palvelun tärkein tehtävä on kuitenkin saattaa yhteen tiedonhakija ja hänen kaipaamansa tieto. – Ennen kaikkea chat on väline, jolla asiakasta ohjataan eteenpäin; pyydetään vaikka soittamaan tai käymään kaupunkien omissa asiakaspalvelupisteissä tai neuvotaan oikean viranomaisen luo. Palvelun lyhyen alkuhistorian aikana kysymysten aihepiirit ovat liittyneet esimerkiksi työnhakuun, asumiseen, suomenkielen kursseihin ja toimeentulotukeen. Myös oleskeluluvan ja kansalaisuuden hakemiseen sekä kansalaisaloitteen tekemiseen on haettu neuvoja chatin kautta. Matkakortti ja sen katoaminen, lääkereseptit, maksusitoumus ja passi ovat myös herättäneet kysymyksiä. – Myös avioliitosta ulkomaalaisen kanssa ja firman perustamisesta Suomeen on tullut kysymyksiä. Eräs kysyjä halusi tietää, missä Vantaalla voi viljellä palstaa. Lisätietoa: www.hel.fi/infochat www.espoo.fi/infochat www.vantaa.fi/infochat

Reaaliaikaisen vuoro­ vaikutuksen ohella tavoitteena on varmistaa, että tulija saa oikean tiedon oikeaan aikaan.

KALEVI KETOLUOTO

3

Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje


4

Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje

ALPO-julkaisut

• Suomeen opiskelemaan, Suomeen töihin! Työvoiman maahanmuuton ESR-kehittämisohjelman (2007–2013) kansainvälisten opiskelijoiden integrointiin tähtäävien projektien hyviä käytäntöjä, TEM 2013 • Koulutuksesta työperusteisen maahanmuuton kilpailuetu Selvitys ulkomailta rekrytoitavien työntekijöiden koulutusjärjestelyistä, TEM 2014 Sähköiset julkaisut ja lisää julkaisuja: www.tem.fi/mattomateriaali

• Oikeilla neuvoilla oikeaan paikkaan – Suosituksia ja hyviä käytäntöjä maahanmuuttajien neuvonnan kehittämiseen, TEM, Työ- ja yrittäjyys, 1/2014 Julkaisussa esitellään erilaisia esimerkkejä maahanmuuttajien neuvonnan toteuttamisesta. Julkaisun toivotaan auttavan niitä tahoja ja paikkakuntia, joissa ollaan parhaillaan järjestämässä tai kehittämässä kotoutumislain edellyttämiä maahanmuuttajien neuvontapalveluja. Julkaisu on luettavissa sähköisesti: www.tem.fi/alpo

ANNA-KAISA VARJUS

MATTO-julkaisut

Käytännön kieltä opitaan kahvi- ja teetaukojen lomassa. Suomea, kiitos.

Workinfinland.fi on tietopankki työelämään SUOMI TARVITSEE jatkossa yhä enemmän

osaavia työntekijöitä eri aloille myös ulkomailta. Toukokuussa avautuva workinfinland.fi-sivusto tarjoaa tietoa Suomeen työskentelemään aikoville ja Suomessa työskenteleville ulkomaalaisille sekä työnantajille, jotka harkitsevat ulkomaisen työvoiman rekrytoimista Suomeen.

T

yö- ja elinkeinoministeriön MATTO-tukirakenteen koordinoima workinfinland.fi-sivusto kokoaa yhteen paikkaan tarvittavan tiedon, mitä ulkomaalaisen on tiedettävä hakeutuessaan Suomeen töihin. Sivusto antaa muun muassa vinkkejä työnhakuprosessiin, selvittää oleskelulupa-asioita, työsopimuskäytäntöjä ja muita viranomaissäädöksiä sekä antaa läpileikkauksen siihen, miten suomalainen yhteiskunta toimii. Sisältö on tuotettu yhteistyössä maahanmuutto- ja työllisyysasioiden parissa toimivien viranomaisten kanssa. – Workinfinland on portaali, joka kokoaa pirstaloituneen tiedon yhteen paikkaan. Pyrimme helpottamaan Suomeen rekrytoidun ulkomaalaisen sopeutumista suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan. Kaikkiin kysymyksiin ei meilläkään ole suoraa vastausta valmiina, mutta osaamme ohjata asiakkaan oikean viranomaisen luo, Nia Englund MATTO-tukirakenteesta kertoo. Lähtökohtana sivustoa rakentaessa oli, että se tavoittaa todellisen kohderyhmänsä ja palvelee käyttäjiään niin hyvin, että yhteydenotot TE-toimistoihin vähentyvät.

Räätälöidysti asiakkaan tarpeisiin Sivusto on tehty ihmiseltä ihmiselle. Käytettävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota: sisältö on selkokielistä ja tieto helposti löydettävissä. Sivusto toimii kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Useampia kieliryhmiä palvelee TEM:n Suomeen työhön -pdf-opas, joka tarjoaa Suomeen muuttajalle tietoa elämästä ja työnteosta Suomessa. Oppaaseen on koottu tärkeimmät työntekoa Suomessa koskevat säädökset, tukirakenteet ja käytännön vinkit. Se on luettavissa sivustolta myös viroksi, venäjäksi, puolaksi ja espanjaksi syksyllä 2014. – Sivustoa päivitetään ja kehitetään jatkuvasti. Käyttäjäpalaute on tervetullutta. Haluamme, että sivusto palvelee asiakkaita mahdollisimman hyvin, Englund sanoo. Workinfinland.fi-sivusto mahdollistaa myös eri työmarkkina-alojen erityistarpeiden huomioimisen, joista ensimmäinen konkreettinen esimerkki tulee olemaan Suomeen töihin hakeutuvia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia palveleva kokonaisuus. Tutustu osoitteessa www.workinfinland.fi

Lääkkeet psykiatripulaan maailmalta HARJAVALLASSA MAAHANMUUTTAJALÄÄKÄRIT ovat opiskelleet suomen

kieltä viime syksystä lähtien. Kielitunnit ovat osa maahanmuuttajalääkärien perehdyttämistä. Perehdytystyötä on tehtävä joka päivä, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin ja työ sujuisi hyvin. Kysymys on potilasturvallisuudesta. Harjavallan sairaalassa työskentelevät uudet lääkärit ovat Virosta, Venäjältä ja Afganistanista.

K

oko 2000-luvun ajan on ollut huutava pula psykiatrisista erikoislääkäreistä. Yhä harvempi nuori lääkäri erikoistuu psykiatriaan. Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialue yhdessä Satakunnan ELY-keskuksen Työhön Satakuntaan -projektin kanssa hakee nyt apua tilanteeseen maahanmuuttajalääkäreistä. Tällä hetkellä lääkärivajetta paikkaa kahdeksan lääkäriä: kolme Virosta, neljä Venäjältä ja yksi Afganistanista. – Useita vuosia Suomessa asuneella afganistanilaisella lääkärillä

on hyvä kielitaito, valottaa projektikoordinaattori Anne Helin. Hyvä perehdytys avain sopeutumiseen Lääkärinpaikat ilmoitettiin viime vuonna avoimeksi EURES-verkoston kautta. Ensimmäiset vastaukset tulivat Narvan alueelta Itä-Virosta, jonne suuntautui ensimmäinen haastattelumatka. Haaviin tarttui heti muutama lääkäri, jotka kaikki ovat halukkaita ja kiinnostuneita erikoistumaan psykiatriaan. – Etsimme heille Narvasta kielikoulutusta. Yksityinen kielikoulu järjesti tulijoille suomen kielen

koulutusta etukäteen keväällä 2013. Syksyllä he aloittivat työt Harjavallan sairaalassa, kertoo projektikoordinaattori Anne Helin. Maahanmuuttajalääkäreille on räätälöity perehdytysohjelma, joka auttaa heitä uuden työnsä alkuun mahdollisimman nopeasti ja monipuolisesti. Kieliryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa. Lisäksi lääkärit saavat projektin ja työnantajan yhdessä hankkiman koulutuksen kautta kahtena päivänä kuukaudessa yli puolen vuoden ajan perehdytystä muun muassa suomalaiseen sosiaali- ja terveysjärjestelmään, lainsäädäntöön, Kelan käytäntöi-


5

Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje

Kielen opetusta maahanmuuttajayrittäjille kielikurssilla opiskellaan suomen kieltä oman yritystoiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on vahvistaa omassa yrittämisessä tarvittavaa sanastoa ja viestintätaitoja. Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen MAKE-projektin (ESR) järjestämän kurssin osanottajat ovat kaikki tuoreita yrittäjiä. Intiasta kotoisin oleva Marshall Niles aloitti vuosi sitten yrittäjien kielikurssin oppiakseen

yrittämiseen liittyvää sanastoa. Hollantilainen Stephan Herbers haluaa parantaa kielitaitoaan, sillä hän kokee Suomen kotimaakseen. Georgialaisen Georgy Gigolashvilin tavoitteena on pystyä kommunikoimaan suomen kielellä niin hyvin, että hän pystyy palvelemaan suomalaisia asiakkaita ja tekemään yhteistyötä suomalaisten kumppaneiden kanssa.

ANNA-KAISA VARJUS

ANNA-KAISA VARJUS

MAAHANMUUTTAJAT OVAT aktiivisempia perustamaan oman yrityksen kuin kantaväestö. Monelle maahanmuuttajalle yrittäjyys on ainoa keino ansaita riittävä toimeentulo Suomessa. Moni maahanmuuttaja valitsee yrittäjyyden mieluummin kuin pitkän koulutusputken erilaisia koulutus- ja työllistymiskokeiluja. Joensuussa ulkomaalaisten yksinyrittäjien

Tuloksena Sairaan hyvää suomea. Venäjältä ja Virosta tulleet lääkärit kiittävät Sataedun järjestämää kielikoulutusta. Kuvassa vasemmalta Margarita Rehe, Natalia Tukhkina, Eva Teinberg ja Antonina Lyutykh.

Vajaassa vuodessa lääkärit ovat omaksuneet kieltä huikeasti. He pärjäävät työssään jo kiitettävästi.

hin, lääkintään ja reseptiikkaan. – Eri maiden käytännöissä ei voida kovinkaan isoista poikkeamista puhua. Koti ja elämä Suomessa Kokemukset ovat olleet hyviä ja nyt toiveena on, että maahanmuuttajalääkärit sopeutuvat Suomen oloihin ja koulutukseen sekä kehittävät edelleen kielitaitoaan. – Ei ole itsestään selvää, että saamme heidät pidettyä täällä. Luonto ja lasten kouluun liittyvät järjestelyt ovat saaneet kiitosta. Toivomme todella, että he juurtuvat tänne. Yksi lääkäripariskunta onkin nyt myymässä Virossa asuntoaan ja ostamassa asuntoa täältä. Se on meille

hyvä signaali, sanoo Anne Helin. Perehdytyskokonaisuus on tiettävästi ensimmäinen erikoissairaanhoidossa kokonaan ulkomaalaisille lääkäreille suunnattu. Perehdytykseen osallistuvat lääkärit ovat saaneet vähintään yleislääkäritasoisen koulutuksen. Osa lääkäreistä on erikoistuneita, mutta kaikille heistä ei ole psykiatrian erikoislääkärikoulutusta. EU- ja ETA-maiden ulkopuolella hankittua psykiatrian erikoislääkäritutkintoa ei tunnusteta Suomessa. – Vajaassa vuodessa lääkärit ovat omaksuneet kieltä huikeasti. He pärjäävät työssään jo kiitettävästi. Lääkärit ovat tottuneita opiskelijoita ja osa

Lääkärit viettävät yhdessä myös vapaaaikaa. Houkutuksesta huolimatta he yrittävät puhua enemmän suomea kuin venäjää.

aloittaa syksyllä psykiatrian erikoistumiskoulutuksen. Perehdytystä maahanmuuttajien lisäksi on ollut tarjolla koko työyhteisölle. – Osastojen henkilökunta osallistui monikulttuurisuuskoulutukseen, jossa käytiin muun muassa läpi, millainen kielitaito tulijoilla on, millaisen koulutuksen he ovat saaneet ja millaisista kulttuureista he saapuvat, Anne Helin kertoo. Psykiatripula ei nopeasti kotimaisin voimin ratkea. Lisää lääkäreitä rekrytoidaan edelleen Euroopasta. – Tätä työtä pitää jatkaa. Edelleen pula on kova.

Projektin tuloksia mm. • YLI 200 rekrytointia, joista rekrytointeja sosiaali- ja terveysalalle 36 • PEREHDYTYSOPPAAT: Ulkomaalaisen sairaanhoitajan opas suomalaiseen työelämään – Taina Kilpeläinen, SAMK Maahanmuuttajalääkärinä psykiatrisessa erikoissairaan- hoidossa – Uuden lääkärin perehdytysopas, Satakunnan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Max Karukivi ja rekrytoija Marika Pöyri • OPPAAT ja niiden kieliversiot, käännökset mielen- terveyslaista hyödynnettävissä www.workfinland.fi


6

Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje

Videoista työkykyä maahanmuuttajanuorille TYÖTERVEYSLAITOS ON tuottanut nuorille maahanmuuttajataustaisille työntekijöille videovinkkejä. Videoilla esiintyvät nuoret kertovat omat aidot tarinansa ja tapansa tukea työkykyään eri tilanteissa. Videot sopivat mainiosti oppilaitosja koulutuskäyttöön. – Maahanmuuttajien työttömyysaste on korkeampi, heidän asemansa työelämässä on epävakaam-

pi ja he työllistyvät usein fyysisesti raskaampiin töihin ja tapaturmaherkemmille toimialoille kuin kantaväestö. Näin ollen nuoret maahanmuuttajat tarvitsevat erityisesti hyvää työkykyä sekä valmiuksia kohdata työelämän mahdollisia haasteita, kertoo videoiden tuottamisesta vastannut asiantuntija Marika Nevala Työterveyslaitokselta. Videoiden tarkoituksena on lisätä tietoisuut-

Tietoa ja työvälineitä kotouttamisen tueksi

ta työkyvystä. Lisäksi tavoitteena on herätellä keskustelua työkyvyn merkityksestä ja siitä miten työkykyä voi itse pitää yllä. – Pyrkimyksenä on myös saada nuoret itse pohtimaan, miten he omilla valinnoillaan ja omalla toiminnallaan voivat vaikuttaa työssä jaksamiseen ja työssä pärjäämiseen. Näiden tekijöiden tunnistaminen auttaa omien vahvuuksien löytämisessä ja

sitä kautta työllistymisessä, sanoo erityisasiantuntija Anne Salmi Työterveyslaitokselta. Salmi vetää videot tuottanutta Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa NuMaT-hanketta Työterveyslaitoksella. Tutustu videovinkkeihin maahanmuuttajat ja työ -teemasivustolla: www.ttl.fi/fi/muuttuva_ tyoelama/maahanmuuttajat_ja_tyo

Kotouttaminen.fi Integration.fi

TYÖ- JA elinkeinoministeriöön avattiin maaliskuun

lopulla kotouttamisen osaamiskeskus. Keskuksen tehtävänä on tarjota tietoa ja työvälineitä, joista on jokapäiväistä ja konkreettista hyötyä maahanmuuttajien parissa työskenteleville.

O

saamiskeskus syntyi todellisiin tarpeisiin, pysyväksi rakenteeksi osaksi kotouttamishallintoa. Kotouttamisen osaamiskeskus tulee jatkamaan myös ALPO-hankkeen ja sen verkostoon kuuluvien hankkeiden käynnistämää kehittämistyötä. – On hienoa huomata, että suomalaisessa yhteiskunnassa on vihdoinkin tarpeeksi ymmärrystä maahanmuuttoasioihin. Kotoutumista on tutkittu ja edistetty lukuisissa hankkeissa, mutta nyt osaamiskeskuksen myötä meillä on erinomainen tilaisuus luoda ja levittää pysyviä, hyviä käytäntöjä, kehittämispäällikkö Annika Forsander kotouttamisen osaamiskeskuksesta kertoo. Keskiössä koulutus ja verkostoituminen Kotouttamisen osaamiskeskuksen rooli alkoi hahmottua viime keväänä tehdyn esiselvityksen ja kentän toimijoille suunnattujen työpajojen myötä.

Selvityksen toteutti pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA yhdessä muiden sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa. Asiaa valmistelemassa oli mukana myös maahanmuuttajien yhdistyksiä. – Osaamiskeskuksen toiminnassa korostuvat informaatio-ohjaus ja koulutus osana sitä. Alueellisten koulutusten toivotaan lisäävän ja kehittävän yhteistyötä eri verkostojen ja ammattiryhmien välille, Forsander sanoo. Ennen nykyistä virkaansa Annika Forsander toimi Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtajana ja kuului silloisen tehtävänsä puitteissa myös kotouttamisen osaamiskeskusta valmistelevaan työryhmään. Kenttä on siis haasteellinen ja tuttu, muttei missään nimessä väsymykseen asti koluttu. Luotettavaa ja ajankohtaista tietoa Osaamiskeskuksen yksi merkittävim-

mistä tehtävistä on kerätä ja tuottaa vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa maahanmuuton ja kotouttamisen tilanteesta kunnallisille, alueellisille ja valtion toimijoille yhteistyössä maahanmuuttoviranomaisten, tutkijayhteisöjen ja kolmannen sektorin kanssa. – Osaamiskeskus ei ota kantaa kotouttamisasioiden linjaukseen, vaan tehtävänä on tiedon tuottaminen ja välittäminen päätöksenteon tueksi hallinnon eri tasoilla ja järjestöissä. Linjausten tekeminen ja kuntien ohjaus kuuluu ministeriöille, Forsander muistuttaa. Annika Forsanderin tiimi täydentyy syksyyn mennessä kolmella asiantuntijalla. Kotouttaminen.fi-sivuston sisällöntuottajan lisäksi haetaan kvantitatiivisen yhteiskuntatutkimuksen metodit taitavaa tilasto-osaajaa ja sosiaali-, terveys- ja koulutussektorin tuntevaa asiantuntijaa. Joukko täydentynee myöhemmin yhdellä henkilöllä tarpeen mukaan.

Tietopankki maahanmuuttajien parissa työskenteleville KOTOUTTAMINEN.FI-SIVUSTO ON tärkeä väline kotouttamistyötä tekeville. Sivusto on suunnattu erityisesti kotoutumistyön toimijoille, mutta se palvelee yhtälailla kaikkia niitä ammattiryhmiä, jotka tekevät työtä maahanmuuttajien kanssa. Sivustolla on tietoa kotoutumisprosessista, lainsäädännöstä, viranomaisohjeistuksista, tutkimustuloksista ja verkostoista. Sivusto toimii myös ruotsiksi osoitteessa integration.fi. Kotouttaminen.fi-sivusto ei ole passiivinen kertaponnistus, vaan sen on tarkoitus täydentyä ajankohtaisilla aiheilla ja tiedonannoilla toimien laajana maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden tietopankkina. www.kotouttaminen.fi www.integration.fi

Polkuja koulutetuille terveysalan ammattilaisille VIISI VENÄLÄISTÄ sairaanhoitajaa on tulossa Suomeen avustaviin hoiva- ja

terveysalan työtehtäviin ja pätevöitymään, kun sopivat työnantajat löytyvät.

P

etroskoin sairaanhoitooppilaitoksesta valmistuu suomen kieltä osaavia sairaanhoitajia. – Vielä venäläinen tutkinto ei sovellu suoraan täällä hyödynnettäväksi, ja kyseessä onkin eräänlainen koerekisteröinti, jotta selviää lisäkoulutuksen tarve, kertoo Mediko-

koordinaattori Pekka Kivilahti Innovi ry:stä. Innovi ry on yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa luonut yhteyden Petroskoin sairaanhoito-oppilaitokseen Venäjällä. Yhteistyö sisältää opiskelijoiden harjoitteluvaihtoa ja kieltenopiskelua. Tavoitteena on, että oppilaitok-

sen opetussuunnitelma kehittyy vastaamaan EU-vaatimusten mukaista sairaanhoitajakoulutusta. – Opetussuunnitelma on käyty läpi ja eroavaisuudet tunnistettu. Seuraava vaihe on Valviran kanssa läpikäytävä yksittäisten opiskelijoiden koerekisteröinti. Sen jälkeen oppilaitos voi itse kehittää tarvitta-

van lisäkoulutuksen. Nyt hoitohenkilökuntaa rekrytoidaan jopa Aasiasta asti. Tärkeää on osata sujuvat rekrytointiprosessit myös lähialueilta ja helpottaa esimerkiksi avioliiton kautta Suomeen jo muuttaneiden venäläisten pätevöitymistä suomalaiseen työelämään. – Ja mikä ettei suomalaisilla hoitajilla voisi olla kiinnostusta tehdä työtä Venäjällä. Osana yhteiskunnan hyvää ja turvallista kehittymistä pitää huolehtia siitä, että ei synny

kahden kerroksen työmarkkinoita, vaan että kaikki tuntevat olevansa osa yhteiskuntaamme. Innovin Mediko-rekrytoinnin tukipalvelu palvelee suomalaisia työnantajia ulkomailta saapuvien terveysalan ammattilaisten rekrytoinnissa. Mediko oli yksi aloitteentekijöistä käynnistettäessä espanjalaisten sairaanhoitajien rekrytointia vuonna 2012. Alueellisten ESRhankkeiden kautta on Suomeen nyt muuttanut jo yli 100 alan ammattilaista.


7

Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje

Selvitys työperusteisten maahanmuuttajien koulutusjärjestelyistä MATTO-verkoston ulkomailta työntekijöitä rekrytoivat projektit ovat hyödyntäneet rekrytointien tukena ns. ”lähtömaakoulutuksia”. Lähtömaakou-

lutusmalli on mahdollistanut suomen kieleen, suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaiseen työelämään liittyvän koulutuksen käynnistämisen jo työntekijän

lähtömaassa, ja sitä on jatkettu työntekijän saavuttua Suomeen. Ramboll selvitti MATTOn toimeksiannosta erilaisia mahdollisuuksia kehittää Suomeen rekrytoitujen työntekijöiden koulutusjärjestelyjä tilanteessa, jossa ESRrahoitukseen perustuva lähtömaakoulutusmalli ei ole mahdollinen. Selvityksessä nostetaan rekrytointiprosessin tueksi kehitettävän Kansainväli-

Järjestöt kotoutumisen edistäjinä BURHAN HAMDON

OSALLISENA SUOMESSA

-hankkeen aikana on kehitetty lasten, nuorten ja aikuisten maahanmuuttajien koulutusta. Kuntien kokeiluhankkeissa oli mukana myös erilaisia järjestöjä.

K

oulutus on keskeisessä asemassa suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisessa. Kielen oppiminen ja yhteiskunnan tuntemus toimivat polkuna uuteen yhteiskuntaan. Kokeiluhankkeiden kautta tuli uusia näkökulmia kotouttamiskoulutusten toteuttamiseen. Koulutusten kehittämisen pohjaksi hankkeessa määriteltiin kolme asiakaslähtöistä näkökulmaa: työmarkkinoilla olevat ja sinne nopeasti suuntaavat maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajat sekä maahanmuuttajalapset ja -nuoret. OSALLISENA Suomessahanke toteutettiin vuosien 2011–2013 aikana. Vuoden 2014 aikana hyväksi havaittuja toimenpiteitä jalkautetaan käytäntöön sekä kehitetään edelleen. Erilaisia kokeiluhankkeita toteuttaneita kuntia oli mukana eri puolilta Suomea. www.tem.fi/ osallisenasuomessa

Vapaa-ajantoiminta ja sosiaaliset verkostot tukevat kotoutumista.

– Koulutus on haluttu nähdä laadukkaana opetuksena, mutta myös polkuna luokkahuoneen ulkopuolelle. Vapaa-ajan toiminta, sosiaaliset verkostot ja työ tukevat kotoutumista. Niiden tulisi olla osana koulutusta, toteaa hankkeen projektipäällikkö Sari Haavisto työja elinkeinoministeriöstä. Sosiaaliset verkostot osaksi oppimista Kokeiluhankkeiden selkeä viesti lasten ja nuorten osalta on, että huomioimalla lasten erilaiset tarpeet saadaan rakennettua heille parempia kasvun ja oppimisen paikkoja. Järjestöt voivat tukea lasten mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin esimerkiksi erilaisten toiminta- ja harrastusryhmien avulla. Hakunilan kansainvälinen yhdistys Vantaalla

on esimerkki yhdistyksestä, jonka tavoitteena on poistaa kulttuurien välisiä kommunikaation esteitä. – Yhdistys järjestää kulttuuritapahtumia paikallisille asukkaille ja tukee lasten identiteettiä esimerkiksi taideryhmän, läksyjen lukupiirin ja kansantanssiopetuksen avulla. Ryhmiä vetävät aina maahanmuuttajataustaiset ammattilaiset. Tämän kaltaiset toiminnot toimivat opetuksen tukena ja edesauttavat lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kehitystä, toteaa Osallisena Suomessa -hankkeessa selvityshenkilönä toiminut Vantaan kaupungin monikulttuurisuusasiain päällikkö Hannele Lautiola. Järjestöt mukaan kotouttamisen malliin Kotouttamisen kentällä yhteistyö on

avainasemassa. Järjestöt tuottavat merkittävää lisäarvoa täydentämällä viranomaisten kotouttamispalveluja ja auttavat maahanmuuttajia rakentamaan omia sosiaalisia verkostojaan. Järjestöt voivat olla mukana myös tuottamalla ja myymällä viranomaisille esimerkiksi työvalmennuksia ja koulutuspaketteja. – Järjestöjen rooli kotoutumisen tukemisessa on tärkeä. Järjestöillä on vahvuuksia, joita voitaisiin hyödyntää paremmin kotouttamisen edistämisessä. Hankkeen aikana valmisteltiin Kumppanuutta kotouttamisen kentille -selvitys, josta löytyy hyviä esimerkkejä viranomaisten ja järjestöjen yhteistyömalleista. Julkaisu kannattaa käydä lukemassa osoitteessa www.tem.fi/ osallisenasuomessa, kannustaa Sari Haavisto.

Pointti paransi maahanmuuttajien palveluita POINTTI-HANKKEESSA niputettiin vuosina 2008–2014 useita kehittämishankkeita yhteen. Etelä-Savossa toteutetussa Pointissa kehitettiin maahanmuuttajien neuvonta- ja ohjauspalveluja, ammatillista koulutusta ja työllistymisen palveluja. Pointin neuvonta- ja ohjauspalveluja käytti Etelä-Savossa suuri joukko, noin 2000 maakunnassa asuvaa työikäistä maahanmuuttajaa. Pointissa panostettiin monikielisen ja kulttuuritietoisen tiedottamisen ja viestinnän kehittämiseen. – Toimitimme muun muassa ”Tervetuloa Mikkeliin” ja ”Tervetuloa Savonlinnaan” -oppaat kolmella kielellä. Ammatillisen koulutuksen puolella toimme Mikkeliin ja

Savonlinnaan maahanmuuttajien palveluohjauksen, mikä juurtui toimintana molempiin oppilaitoksiin. Olemme iloisia siitä, että Pointissa kehitetty maahanmuuttajien neuvonnan seurantajärjestelmä eli ALPO-rekisteri jatkokehitettiin yhdessä ALPO-verkoston kanssa, ja se on nyt valtakunnallisessa käytössä, iloitsee projektipäällikkö Minna Hallikainen. Hankkeen opit näkyvät arjessa Maahanmuuttajille on oltava monikielistä tietoa ja viestintää kotoutumisen tueksi. – Monet pystyvät toimimaan kulttuuritietoisesti toimitetun

tiedon varassa, mutta tarjolla on hyvä olla myös henkilökohtaista neuvontaa sekä yleisellä tasolla että yksittäisissä palveluissa, Hallikainen korostaa. Pointin tuottamat erilaiset oppaat ja esitteet sekä Infopankin Mikkelin sivut jäävät elämään ja niitä jaetaan edelleen sekä painettuna että verkossa. – Uskomme, että monet viranomaiset huomioivat omassa työssään muunkieliset asiakkaat entistä paremmin. Oppilaitokset ottivat hyvin vastaan palveluohjauksen ja niissä on käynnissä hyvä myönteinen pöhinä maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen edelleen kehittämisessä.

ALPOrekisteri on nyt valtakunnallisessa käytössä.

nen rekrytointikoulutus -koulutusmallin lisäksi esille koulutuskustannusten verovähennysmahdollisuuden kehittäminen sekä kaikille maahanmuuttajille yhteisen johdantojakson kehittäminen kotoutumiskoulutukseen. Selvitys löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.tem.fi/mattomateriaali

Vaikuttavia lukuja avoimille työmarkkinoille työllistämisessä TRIANGELI-PROJEKTIN asiakas Dahir Sheik on onnellinen toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteestaan. – Se on täysin yrityskoordinaattori Marco Mikkolan ansiota, ylistää Dahir. Vuonna 2012 alkanut Turun kaupungin hyvinvointialan hallinnoima Triangeli-projekti auttaa maahanmuuttajia työllistymään yksilöllisen uraohjauksen, työkokeilun ja yritysyhteistyön avulla. Kohderyhmänä ovat Turussa ja sen lähikunnissa asuvat kohtalaisen suomenkielentaidon omaavat maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Triangeli-projektin toimintamalli on osoittautunut erittäin tulokselliseksi. – Vuonna 2013 avoimille työmarkkinoille työllistyi 82 henkilöä. Parasta palautetta lienee se, että suurin osa asiakkaistamme on kuullut projektista suosituksen muodossa tuttaviltaan, toteaa projektipäällikkö Eeva Eskelinen. Dahir Sheik muutti Turkuun syksyllä 2011 parempien työllistymismahdollisuuksien perässä. – Triangelissa Marco auttoi minua tekemään ansioluettelon ja työhakemuksen. Minulla ei ollut työkokemusta, ei hygieniapassia, vain tyhjä kassi, naurahtaa Dahir. – Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sillä Marco auttoi minua löytämään oman alani. Hänen avullaan sain ensimmäisen kaupan alan työharjoittelupaikan. Pääsin aluksi kuukauden pituiseen työkokeiluun ja sain jatkaa vielä neljä kuukautta samassa yrityksessä. Teimme Marcon kanssa yhdessä hakemuksen myynnin ammattitutkintokoulutukseen. Pääsin koulutukseen ja suoritin sen aikana lisäksi hygieniapassin ja ensiapukortin, kertoo Dahir ylpeänä. Yrityskoordinaattorin työ on kuin ovien avaamista, jossa kerrotaan asiakkaille erilaisista mahdollisuuksista työllistyä. – Yrityskoordinaattorin työssä on tärkeää tuntea asiakas ja toisaalta osata hyödyntää hänen omia voimavarojaan työnhaussa. Työ on vastuullista, sillä pienet valinnat saattavat vaikuttaa suuresti asiakkaan myöhemmässä elämänvaiheessa. Asiakasta on kuunneltava herkällä korvalla toteaa Marco Mikkola. Triangeli päättyy vuoden 2014 lopussa. Toimintamallin juurruttamisesta puhutaan, mutta teot puuttuvat toistaiseksi. – Näkisin, että tämä malli sopisi loistavasti esimerkiksi sosiaalityön tukipalveluksi, visioi Eeva Eskelinen.


GUIDERNA MED grundläggande information om Finland finns på tolv språk på adressen www.lifeinfinland.fi. ALPO-projektet kan ordna en banner som leder till de sidor där guiderna finns. Olika organisationer kan använda bannern på sina webbsidor. Bannern finns i två olika storlekar, med rörlig eller vanlig bild. Bannern finns tillgänglig på finska, svenska och engelska. Kontakta kotouttaminen@tem.fi.

KALEVI KETOLUOTO

PÅ SVENSKA

Banner som leder till information om Finland

Information och verktyg till stöd för integrationsfrämjandet VID ARBETS- och näringsministeriet inrättades i slutet av mars ett

kompetenscentrum för integrationsärende. Centrumet har till uppgift att tillhandahålla information och verktyg som har vardaglig och konkret nytta för dem som arbetar med invandrare.

K

ompetenscentrumet kom till för att svara mot verkliga behov, att bli en bestående struktur inom integrationsförvaltningen. Kompetenscentrumet för integrationsärende kommer också att fortsätta det utvecklingsarbete som ALPO-projektet och projekten i dess nätverk startat. – Det är fint att upptäcka att det finländska samhället äntligen har tillräckligt med förståelse för migrationsfrågor. Integration har undersökts och främjats i otaliga projekt, men i och med kompetenscentrumet har vi nu ett utmärkt tillfälle att skapa och sprida bestående god praxis, berättar utvecklingschef Annika Forsander från kompetenscentrumet för integrationsfrämjande. Utbildning och nätverksbildning i centrum Rollen för kompetenscentrumet för integrationsärende började utforma sig i och med förhandsutredningen som gjordes i våras och workshoparna för aktörer på fältet. Utredningen

Man hoppas att regionala utbildningar ska öka. genomfördes av huvudstadsregionens kompetenscentrum inom det sociala området, SOCCA, tillsammans med andra kompetenscentrum inom det sociala området. I beredningen medverkade också invandrarföreningar. – I kompetenscentrumets verksamhet betonas informationsstyrning och utbildning som en del av den. Man hoppas att regionala utbildningar ska öka och utveckla samarbetet mellan olika nätverk och yrkesgrupper, säger Forsander. Tillförlitlig och aktuell information En av kompetenscentrumets viktigaste uppgifter är att samla och ta

fram jämförbar och tillförlitlig information om läget för migration och integration för kommunala, regionala och statliga aktörer i samarbete med migrationsmyndigheterna, forskarsammanslutningar och den tredje sektorn. – Kompetenscentrumet tar inte ställning till riktlinjen för integrationsfrågor, utan har till uppgift att ta fram och förmedla information till stöd för beslutsfattande på olika nivåer av förvaltningen och i organisationer. Fastställandet av riktlinjer och styrningen av kommunerna hör till ministeriet, påpekar Forsander. www.kotouttaminen.fi www.integration.fi

Workinfinland.fi är en databas till arbetslivet FINLAND BEHÖVER i fortsättningen allt fler kompetenta arbetstagare från utlandet till olika branscher. Webbplatsen workinfinland.fi, som öppnas i maj, erbjuder information för dem som tänker börja jobba i Finland och för utlänningar som arbetar i Finland samt för arbetsgivare som överväger att rekrytera utländsk arbetskraft till Finland. Webbplatsen workinfinland.fi, som samordnas av MATTOstödstrukturen vid arbets- och näringsministeriet, samlar sådan information som utlänningar måste känna till när de kommer till Finland för att arbeta, så att informationen finns på ett ställe. Webbplatsen ger tips för jobbsökningsprocessen, klarlägger frågor kring uppehållstillstånd och praxis för arbetsavtal samt ger en bild av hur det finländska samhället fungerar. Innehållet har tagits fram i samarbete med myndigheter som är verksamma inom migrationsoch sysselsättningsfrågor. – Workinfinland är en portal som samlar den utspridda informationen till ett ställe. Vår avsikt är att göra det lättare för utlänningar som rekryterats till Finland att anpassa sig till det finländska arbetslivet och samhället, berättar Nia Englund, en av projektsamordnarna. Skräddarsytt för kundens behov Man har fäst särskild vikt vid webbplatsens användbarhet. Innehållet är på lättbegripligt språk och lätt att hitta. Webbplatsen fungerar på tre språk: finska, svenska och engelska. Fler språkgrupper betjänas av arbets- och näringsministeriets pdf-guide Jobba i Finland, som erbjuder information om livet och arbetslivet i Finland för dem som flyttar till Finland. I guiden finns de viktigaste författningarna, stödstrukturerna och praktiska tipsen i anknytning till att jobba i Finland. Guiden kommer att finnas tillgänglig på webbplatsen också på estniska, ryska, polska och spanska hösten 2014. – Webbplatsen uppdateras och utvecklas kontinuerligt. Användarrespons är välkommen. Vi vill att webbplatsen ska betjäna kunderna så väl som möjligt, säger Englund. Webbplatsen workinfinland.fi gör det möjligt att beakta olika arbetsmarknadssektorers särbehov, av vilka det första konkreta exemplet kommer att vara en helhet för de yrkesmänniskor som kommer till Finland för att arbeta inom social- och hälsovården. Läs mer på adressen www.workinfinland.fi

Töihin Suomeen Kotiin 1/14  

Töihin Suomeen Kotiin on MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje. Uutiskirjeen on tuottanut työ- ja elinkeinoministeriö Euroopansosi...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you