PROTEK - Proaktiivinen työelämän kehittäminen

Protek

– proaktiivinen työelämän kehittäminen Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan -kehittämisohjelman loppujulkaisu

3

Anna-Mari Jaanu

PROTEK – proaktiivinen työelämän kehittäminen Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan -kehittämisohjelman loppujulkaisu

Työ- ja elinkeinoministeriön ESR-julkaisuja Marraskuu 2013

Esipuhe TÄSSÄ LOPPUJULKAISUSSA tarkastellaan PRO-

TEK-kehittämisohjelman tavoitteita, keskeisiä tuloksia ja annetaan kuva kehittämisohjelman toteuttamisesta kehittämisohjelman keskeisten teemojen avulla. Mukaan mahtuu myös muutamia artikkeleita, joissa yritykset kertovat osallistumisestaan projektien tuottamiin toimenpiteisiin.

PROTEK-kehittämisohjelma on ollut yksi laajimmista valtakunnallisista Manner-Suomen ESR-kehittämisohjelmista. Kehittämisohjelman laajuudesta kertoo se, että ohjelmaan on osallistunut melkein 30 000 ihmistä ja lähes 7500 yritystä. Mukaan on mahtunut monenlaisia teemoja, erilaisia projekteja ja suuri määrä työtä ja kehittämistoimenpiteitä eri puolella Suomea.

Kehittämisohjelmaa suunniteltaessa maailma näytti toisenlaiselta. Työvoimapula ja osaavan työvoiman vaje olivat haasteita, joihin PROTEK-kehittämisohjelmalla haluttiin ennakoivasti ja proaktiivisesti puuttua.

Ohjelman toteuttamisen aikana maailman taloustilanne muuttui ja nämä muutokset heijastuvat yhä myös Suomeen. Haasteista huolimatta PROTEK-kehittämisohjelma on toteutunut varsin hyvin ja projekteissa on pystytty kehittämään työvoiman ja yritysten osaamista uusilla toimintamalleilla. Tuloksia on saatu niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnan tasolla.

Kehittämisohjelmaa on koordinoitu työ- ja elinkeinoministeriössä. Koordinoinnin tärkein tavoite on ollut tehdä näkyväksi kehittämisohjelman tuloksia valtakunnallisesti. Loppujulkaisussa valotetaan näitä tuloksia tarkemmin.

Erityisen ilahduttavaa on ollut PROTEK-kehittämisohjelmasta saatujen tulosten ja kokemusten huomioiminen vuonna 2014 alkavissa yritystoiminnan kehittämispalveluissa. Yrityksen kehittämistarpeiden kartoittaminen, julkisen rahoituksen ja julkisten yrityspalvelujen monipuolinen käyttö yrityksen kehittämisessä ja yrityksen palveluohjauksen tärkeyden korostaminen, pk-yri-

tysverkostojen kehittämisen tärkeys sekä henkilöstön kehittäminen osana liiketoiminnan kehittämistä ovat niitä asioita, jotka on otettu huomioon uusien palvelujen suunnittelussa. Kaikki nämä jäävät elämään kehittämisohjelman päätyttyäkin.

Lämmin kiitos kaikille kehittämisohjelman toteuttamisessa mukana olleille tahoille.

Helsingissä 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja Työllisyys – ja yrittäjyysosasto Työ- ja elinkeinoministeriö

Haasteista huolimatta PROTEKkehittämisohjelma on toteutunut varsin hyvin ja projekteissa on pystytty kehittämään työvoiman ja yritysten osaamista uusilla toimintamalleilla.

8

LUKIJALLE TÄMÄN JULKAISUN tavoitteena on kuvata PROTEK-

eli Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan -kehittämisohjelman toteuttamista Suomessa projektiesimerkkien ja yritystarinoiden avulla. Julkaisu on jaettu kehittämisohjelman mukaisiin teemoihin. Teemat linkittyvät toisiinsa, joten tarkkaa rajausta teemojen suhteen ei voida tehdä. Teemojen avulla halutaan kuitenkin osoittaa, kuinka laajaa PROTEK-kehittämisohjelman mukainen toiminta on ollut.

Julkaisun visuaalisen ilmeen on luonut Viestintä- ja mainostoimisto Kumppania Oy. PROTEK-ohjelma on yksi valtakunnallisista MannerSuomen ESR- eli Euroopan sosiaalirahasto -ohjelman kehittämisohjelmista ohjelmakaudella 2007–2013. Ohjelman sisällöllistä toteuttamista koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö, mutta rahoituksen alueellisille projekteille myöntävät 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta.

Kehittämisohjelmasta on rahoitettu hyvinkin erilaisia hankkeita eri alueilla. Hankkeet jakautuvat teemapohjaisiin, toimialakohtaisiin ja seudullisiin tai alueellisiin pk-yritysten kehittämisprojekteihin. Toimialoja ovat olleet muun muassa ICT, metalli, logistiikka, puuteolli-

suus, graafinen ala, meriteollisuus, rakennusala ja hyvinvointiala. Teemapohjaisissa projekteissa taas on kehitetty esimerkiksi pk-yritysten verkostoja, ympäristöliiketoimintaa, mentorointia, liiketoimintaosaamista, maaseutuyrittäjien muutoksenhallintaa ja työelämän laatua. Seudulliset ja alueelliset kehittämishankkeet ovat puolestaan keskittyneet pk-yritysten palveluohjaukseen eli pk-yritysten koulutus- ja kehittämistarpeiden kartoittamiseen, kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun ja yritysten ohjaamiseen oikean rahoituksen tai kehittämiskeinon pariin. Seudulliset projektit ovat toimineet välittäjäorganisaatioina viranomaisen ja yrityksen välissä. Myös ELY-keskuksilla on ollut omia projekteja, niissä päätavoitteena on ollut yhteishankintakoulutuksen eli TäsmäKoulutuksen kehittäminen ja alueellisen PROTEK-toiminnan koordinointi.

Kehittämisohjelman valtakunnalliseen osioon on käytetty vuosina 2007–2013 melkein 34 miljoonaa euroa ESR:n ja valtion rahoitusta. Syyskuussa 2013 kehittämisohjelmasta rahoitettuja projekteja oli 51, minkä lisäksi suuralueosioista oli rahoitettu noin kahtakymmentä kehittämisohjelman mukaista projektia.

Kehittämisohjelma tarjoaa pk-yrityksille tukea muutoksiin ennakoivasti ja proaktiivisesti.

Protek

Tulosta syntyy, kun henkilöstöä kehitetään liiketoiminnan haasteet huomioiden.

Kehittämisohjelman tavoitteet Uhkaava työvoimapula, työväestön ikäänty-

rakennemuutoksen aiheuttamia haasteita. Pk-

minen ja osaamistarpeiden muutokset antoi-

yrityksiä haluttiin kehittää yhdistämällä henki-

vat sysäyksen kehittämisohjelman tavoitteille.

löstön kehittäminen liiketoiminnan haasteisiin.

Ohjelman tavoitteeksi asetettiin osaavan työ-

Kehittämisessä tuli huomioida työttömyys-

voiman saatavuuden varmistaminen tukemalla

riskiryhmät, erilaiset julkiset rahoitus- ja ke-

työyhteisöjen muutoksenhallintaa, työntekijöi-

hittämisvaihtoehdot siten, että pk-yrityksille

den työssä pysymistä ja työhyvinvointia yri-

voidaan tarjota tukea kokonaisvaltaisesti ja

tysten kasvu- ja/tai rakennemuutostilanteis-

että yritykselle etsitään sen tarpeisiin parhai-

sa. Ohjelmassa haluttiin tarjota pk-yrityksille

ten soveltuvat kehittämisen keinot. Ohjelmalla

tukea niiden kokemiin muutoksiin ennakoivasti

haluttiin myös tukea pk-yritysten verkosto-

ja proaktiivisesti siten, että yrityksissä kehit-

jen kehittämistä joko toimiala- tai teemakoh-

täminen linkitetään liiketoimintastrategiaan ja

taisesti ja kokeilla erilaisia verkostoyhteistyön

kehittämistoimenpiteillä ennakoidaan toimin-

muotoja. Tarkoituksena oli myös uudistaa työ-

taympäristössä tapahtuvia muutoksia. Tavoit-

voimakoulutuksen yhteishankintakoulutusta

teena oli myös saada aikaan parempaa työn

ja siinä erityisesti yritysten tarpeisiin räätälöi-

organisointia ja toimivuutta: luovuutta, inno-

tävää TäsmäKoulutusta, tavoitteena kehittää

vatiivisuutta ja tuottavuutta. Haluttiin tukea

työvoimakoulutukseen yrityslähtöinen toimin-

sellaisia toimialoja, joissa ilmenee kasvun tai

tatapa.

9

SISÄLTÖ LUKU 1: TAUSTAA KEHITTÄMISOHJELMALLE Taustaa kehittämisohjelmalle Kehittämisohjelman tavoitteet ja tulokset lyhyesti

11 18

LUKU 2: TEM-KOORDINOINTI TEM-koordinointi

21

Hyvät käytännöt PROTEK-kehittämisohjelmassa

22

PROTEK-toimijoiden näkemyksiä koordinaatiosta

25

CASE: Unelmien yrityskehittäjä – tavoite vai utopia?

26

CASE: Tuotteistaminen PROTEK-kehittämisohjelmassa: mitä, miksi ja miten?

28

CASE: Koordinaatiohankkeen kansainvälinen yhteistyö

34

CASE: Yrityksen kehittäjä -koulutus

38

LUKU 3: YHTEISHANKINTAKOULUTUS Tavoitteena työelämälähtöinen yhteishankintakoulutus

43

CASE: Yhteishankintaprojektit Uusimaa, Pohjois-Karjala ja Pirkanmaa

50

CASE: Talotekniikan osaamispalat paikoilleen

52

LUKU 4: VERKOSTOT Verkostot kehittämisohjelmassa

55

CASE: Verkostoveturi

60

CASE: Pk-yritysverkostoja

62

CASE: Verkostomanageri rakentaa kohtaamisia

64

CASE: Lisää virtaa verkostoitumalla

66

Protek

11

LUKU 5: MUUTOKSENHALLINTA JA RAKENNEMUUTOS Muutoksenhallinta ja rakennemuutos – projektit apuna haastavassa tilanteessa 69 CASE: Pohjois-Pohjanmaan PROTEK-tukiprojekti

74

CASE: Uusimaa: Maaseudun muutosvalmennus

75

CASE: Keski-Suomi: PROFIT

76

CASE: GRAFiT antaa lisäpontta menestymiseen

78

LUKU 6: PK-YRITYSTEN KEHITTÄMINEN Pk-yritysten palveluohjaus ja kokonaisvaltainen kehittäminen

81

CASE: Yritysasiakkaan palveluprosessi

86

CASE: Ilman YritysVoimalaa olisi jäänyt tekemättä

88

CASE: Apu lähelle

90

LUKU 7: TILASTOJA JA TUNNUSLUKUJA PROTEK – Tilastoja ja tunnuslukuja

93

PROTEK-projektien tarjoamilla palveluilla on ollut merkitystä yritysten tuottavuuteen ja yrityksen toiminnan monipuolistamiseen. Valtaosassa hankkeita on kartoitettu yritysten kehittämis- ja koulutustarpeita. Hankkeet ovat synnyttäneet myös monia uusia toimintamalleja, työskentelytapoja, verkostoja ja kumppanuuksia.

10

Tavoitteena oli myรถs saada aikaan parempaa tyรถn organisointia ja toimivuutta: luovuutta, innovatiivisuutta ja tuottavuutta.

Taustaa kehittämisohjelmalle

Taustaa kehittämisohjelmalle Hankkeissa korostuvat sisällölliset ja alueelliset erot. Yhteinen tavoite on kuitenkin selkeä: yritysten tarpeisiin vastaaminen. Haastetta tuovat muutokset toimintaympäristössä sekä työ- ja elinkeinohallinnossa.

PROTEK-KEHITTÄMISOHJELMAA edelsi Muu-

toksen hallintaa proaktiivisesti ja kysyntälähtöisesti -hanke, joka oli työministeriön asettama ESR-projekti. Sen tavoitteena oli silloisen työpolitiikan strategian mukaisesti kehittää työvoimakoulutuksen toimintamallia proaktiivisemmaksi. Hanketta toteutettiin keväästä 2006 syksyyn 2007 saakka. Hankkeessa oli mukana kahdeksan alueellista pilottiprojektia seitsemän silloisen TE-keskuksen alueelta. Hankkeen kuluessa havaittiin, että pilottiprojekteilla ja hankkeessa analysoiduilla kansainvälisillä toimintamalleilla oli kaksi yhdistävää piirrettä, joita tulisi edelleen kehittää.

Ensimmäinen piirre oli verkostomainen toimintatapa ja toinen välittäjäorganisaation hyödyntäminen yritysverkoston toiminnan rahoittamisessa ja kehittämisessä. Hankkeen loppuraportissa annettiin suosituksia työvoimakoulutuksen proaktiivisuuden lisäämiseen ja proaktiivista osaamisen kehittämisen toimintamallia

päätettiin jatkaa ohjelmakaudella 2007–2013 valtakunnallisena PROTEK-kehittämisohjelmana.

Mitä kehittämisohjelmalla on saatu aikaan?

Kehittämisohjelmasta tehtiin ulkoinen arviointi vuonna 2011. Arvioinnin toteutti TK-Eval. Tulokset saatiin vuonna 2012. Ulkoisen arvioinnin tavoitteena oli tarkastella ohjelman toteutusta, tavoitteita, tuloksia ja vaikuttavuutta sekä antaa kehittämissuosituksia jatkoa ajatellen. Arviointi toteutettiin lähettämällä sähköinen kysely projektien ohjausryhmille, projektien toteuttajille, hankkeita hallinnoiville organisaatioille, rahoittajille ja muutaman ELY-alueen projektien asiakasyrityksille. Vastausprosentti oli 28. Myös EURA-tietojärjestelmän tietoja käytettiin hyväksi. Lisäksi toteutettiin 37 projektitoimijan haastattelua ja viisi tarken-

11

12

tavaa haastattelua kehittämisohjelmaa edustaville tai edustaneille henkilöille työ- ja elinkeinoministeriössä.

Ohjelma on toteutunut hyvin, mutta kokonaisuus on hajanainen Arvioinnin mukaan PROTEK-kehittämisohjelma on hajanainen kokonaisuus. Hajanaisuus syntyy siitä, että ohjelma pitää sisällään melko erityyppisiä ja -sisältöisiä hankkeita. Myös alueelliset erot korostuvat. Yhteinen nimittäjä PROTEK-hankkeille kuitenkin löytyy siitä, että ne pyrkivät vastaamaan yritysten tarpeisiin tai luomaan edellytyksiä näiden tarpeiden ratkaisemiseksi.

Tässä työssä ohjelma näyttää onnistuneen hyvin.

Toimintaympäristön ja hallinnon muutokset näkyneet toiminnassa Kehittämisohjelma suunniteltiin aikana, jolloin osaavan työvoiman saatavuudessa alkoi olla vajetta. Yritysten toimintaympäristö muuttui ohjelman toteutuksen alkuvuosina. Taloudellinen lama näkyi muun muassa yritysten heikompana sitoutumisena projektien tarjoamiin palveluihin. Etenkin rakennemuutostoimialoilla tai -alueilla hanketoimintaa on kuitenkin pystytty kohdentamaan uudelleen esimerkiksi kohderyhmäpainotusta muuttamalla ja toimintaa uudelleen suuntaamalla.

Myös työ- ja elinkeinohallinnossa tapahtuneet muutokset ovat vaikeuttaneet hankkeiden toimintaa, sillä ELY-keskukset ja TE-toimistot ovat olleet ESR-rahoituksen ohella hanketoimijoiden keskeisiä yhteistyökumppaneita projektien asiakasyritysten liiketoiminnan ja henkilöstön kehittämisen rahoittamisen mahdollistajina.

”Mikä keskusteluttaa kentällä ja erityisesti sidosryhmien kanssa, on ELYkeskusten ja TE-toimistojen muutokset, mitkä nyt on ilmassa.

Kukaan ei nyt oikein tiedä, kuka vastaa ja mistäkin nyt sitten jatkossa. Se herättää paljon keskustelua siitä, mikä tilanne tulee jatkossa olemaan.”

Joustavuutta ja lisäarvoa yrityksille, verkostoja alueille Kokonaisuudessaan PROTEK-kehittämisohjelma on arvioinnin mukaan melko joustava erilaisten yritysten toimintaympäristöön liittyvien muutosten edessä. Arvioinnin mukaan hankkeet ovat toteutuneet hyvin ja joka viides hanke on ylittänyt tavoitteensa. Eri vastaajaryhmät ovat arvioineet kehittämisohjelman hankkeiden toteutuksen laadukkaaksi ja realistiseksi.

Yritykset ovat olleet tyytyväisiä PROTEK-hankkeilta saatuun kehittämistukeen ja toiminta on koettu asiakaslähtöiseksi. Ulkoisessa arvioinnissa parasta palautetta yritykset antavat tuesta, joka on kohdistunut suoraan yritysten ydintoimintojen kehittämiseen. Yritysten mielestä hankkeilta saatu kehittämistuki on vaikuttanut yritysten liiketoiminnan ja osaamisen kehittymiseen myönteisesti. Melkein puolet yrityksistä oli sitä mieltä, että projektien tarjoamilla palveluilla on ollut merkitystä yritysten tuottavuuteen ja yrityksen toiminnan monipuolistamiseen. Valtaosassa hankkeita on kartoitettu yritysten kehittämis- ja koulutustarpeita, yleensä vierailemalla yrityksissä. Tarpeiden kartoittamisesta on suunniteltu koulutus- ja kehittämistoimenpiteitä joko räätälöidysti yksittäiselle yritykselle tai yritysryhmälle. Projektit ovat myös ohjanneet yrityksiä eri rahoitus- ja koulutusmuotojen pariin ja syöttäneet ELY-keskuksille yritysasiakkaita.

”Kaikin puolin todella hyvää palvelua sekä tulkkausta yrittäjän ja julkisenpuolen välillä”

Tulokset jäävät elämään Seuraavat asiat jäävät arvioinnin mukaan elämään projektin jälkeen ja seuraavia malleja on kehitetty:

Taustaa kehittämisohjelmalle

Ulkoisessa arvioinnissa projektien antamaa palveluohjausta pk-yrityksille kiitetään. Tässä erään vastaajan näkemys projektin tuomasta lisäarvosta:

”Koulutusorganisaatiot ja kehittämistoimijat ovat kiinnostuneita volyymeistä ja isoista yrityksistä. Pienet, mikroyritykset, jäävät jalkoihin ja tarvitsevat toimijoita, jotka auttavat, ohjaavat ja hoitavat heidän asiaansa. Tähän tarpeeseen projektit ovat oivallinen työkalu ja voimavara.”

Hankkeissa on myös luotu alueellisia yritysverkostoja tai luotu edellytyksiä verkostojen syntymiselle. Verkostojen kehittäminen koetaan kuitenkin haasteelliseksi.

Lisäksi hankkeiden tuloksena yhteistyö eri toimijoiden välillä yritysten kehittämiseksi on hankkeiden toimintaalueilla lisääntynyt. Tähän liittyy myös yhteistyön voimistumista koulutusorganisaatioiden ja yritysten välillä.

Arvioinnin mukaan kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden toiminta ei kaikilta osin kuitenkaan

• yrityksen kehittämistarvekartoitus • yrityksen palveluohjauksen malli (nk. omalääkäri-malli) • osaamispäällikkömalli • pk-yrityksien johtamis- ja liiketalousosaamisen luokitusmalli • yhteistyömalli ELY-keskuksen sisällä • yhteishankintakoulutuksen mallit • verkostomanagerointimalli jossakin muodossa • koulutusmallit (esim. rakennusalan kisällikoulutus)

ole perustunut yritysverkostoihin ja yritykset toivovat lisätukea verkostoitumiseen. Aiheesta tehtiin erillinen verkostoselvitys kesällä 2012. Sen mukaan yritysverkostoja on haastava koordinoida ja synnyttää. Suomessa ei myöskään ole ollut tarjolla sopivaa rahoitusmallia yritysverkostojen rahoittamiseen. Asiaan tulee muutos vuoden 2014 alusta uuden lainsäädännön ja uusien yritystoiminnan kehittämispalvelujen myötä.

Uusia toimintamalleja jää elämään PROTEK-hankkeet ovat synnyttäneet monia uusia toimintamalleja, kuten yrityslähtöisiä toimintamalleja, veturiyrityksiin nojautuvia yritysverkostoja sekä verkostomaisia työskentelytapoja ja uutta kumppanuutta.

Myös yhteishankintakoulutus on saatu kytkettyä yritysten kehittämistyöhön. Yhteishankintakoulutuksen (TäsmäKoulutus) prosesseja ja lomakkeita on kehitetty sekä alueellisesti että valtakunnallisesti paremmin vastaamaan pk-yritysten tarpeita.

Konkreettisia työkaluja on kehitetty runsaasti. Näitä ovat mm. työkalut ja sovellukset yritysten koulutusja kehittämistarpeiden kartoittamiseksi sekä koulutuksen ja osaamisen kehittämiseksi. Projekteissa kehitettyjä pk-yritysten ohjauksen malleja on levitetty nk. yrityksen kehittäjä -koulutuksen avulla Myös ulkoisen arvioinnin mukaan kehittämisohjelman painopisteet ovat toteutuneet hyvin ja projekteissa kehitetyt mallit jäävät elämään hankkeiden jälkeen.

Kolmasosa hankkeiden vastuuorganisaatioista arvioi, että projektin kehittämä toimintamalli on projektin jälkeen siirtynyt organisaation normaaliin toimintaan.

Ilahduttavaa arvioinnissa oli, että projekteja hallinnoivat organisaatiot kertoivat toimintamallien hyvin usein siirtyvän myös muihin organisaatioihin, kuten TE-toimistoon, koulutusorganisaatioon, yritykseen tai yritysverkostoon.

• toimintamalli siitä, miten rakennemuutoksen kourissa olevan alan ja sen yritysten kehittämistä kannattaa ja voi lähteä viemään eteenpäin ja mitä karikoita siihen voi liittyä • johtamiskoulutus ja johtamisfoorumi • mentorointimalli • palautejärjestelmämallit • toimialakohtaiset koulutus- ja kehittämismallit ja verkostot • kehittäjätiimitoiminta • alueen palveluverkoston mallit

13

14

PROTEK-kehittämisohjelman vaikutukset yritystoiminnan kehittämispalveluihin Kehittämisohjelman kokemukset on huomioitu uusissa, työ- ja elinkeinoministeriön johdolla suunnitelluissa yritystoiminnan kehittämispalveluissa, jotka alkavat vuonna 2014. Uusiin palveluihin on siirretty erityisesti pk-yrityksen palveluohjaus ja kokonaisvaltaisen, liiketoiminnan ja henkilöstön yhtäaikaisen kehittämisen, näkökulma. Myös palvelujen yhteyteen suunniteltu yrityksen kehittämiskartoitus on suunniteltu PROTEKkehittämisohjelmassa kehitettyjen mallien pohjalta.

PROTEK-toiminnasta saatuja kokemuksia hyödynne-

tään lisäksi yritystoiminnan kehittämispalveluissa liittyen pk-yritysten verkostojen kehittämiseen.

Pk-yrityksen yritysasiantuntijan palveluvala – kiteytetyt kokemukset yrityskehittämisestä Tampereella elokuussa 2013 järjestetyssä PROTEKtyökokouksessa pohdittiin pk-yrityksen kehittämisen kokemuksia. Työkokouksen pohjalta syntyi yritysasiantuntijan palveluvala, johon kiteytetään yrityskehittäjien näkemykset ja kokemukset yritysten kanssa työskentelystä. Ohessa olevaan taulukkoon on kerät-

Yrityskehittäjän muistineliö –

vuorovaikutuksen ulottuvuuksia nelikenttänä Sparraus

Palvelulupaus

• sparraa: kaikkia voi sparrata ja kaikki voivat sparrata • ohjaa osaajille: tee palveluohjaukset saattaen verkostossa • rohkaise: hae rohkeasti ratkaisuja • ole ihminen ihmiselle -ajattelu • pysy konkretiassa • keksi törmäyttämispaikkoja • muista, että yrittäjä tarvitsee sparrausta ja sparrausverkostoja • anna kasvot roolillesi yhteyshenkilönä

• mene sinne missä yrittäjät ovat • vapaamuotoiset ”törmäyttämiset” • ole aktiivinen asiakkaiden suuntaan (face to face, e-mail, puhelin) • kokeile advisory boardia • mene ilman tuotteita kuuntelemaan • järjestä varjostaminen -päivät – mennään oppimaan toisilta kehittäjiltä

Intuition merkitys

Vuorovaikutus ja rooli

• kuuntele: yrittäjän tarpeiden kuunteleminen • kysy: tulee kysyä, ei olettaa • ole ennakkoluuloton: avoimuus • ole läsnä • tiedosta omat asenteesi • uskalla heittäytyä

• tunnista erilaiset roolit eri tilanteissa (kehittäjä, rahoittaja, asiantuntija…)

• luo luottamusta (organisaatioiden välillä) • tunnista pelisäännöt ja ole tasapuolinen • ole rohkea, uskalla heittäytyä • kuuntele asiakkaan tarve ja kunnioita sitä • ole mahdollistaja, ole läsnä • hanki ymmärrystä yrittäjän jutusta

Taustaa kehittämisohjelmalle

ty keskeiset ajatukset, palveluvalasta on tehty erillinen tuotos.

Johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia PROTEK-kehittämisohjelman valtakunnallista koordinaatiota ovat hidastaneet henkilöstöresurssien puute ja henkilöstön vaihtuvuus. Ulkoisen arvioinnin mukaan varsinainen koordinaatio alkoi hanketoimintaan nähden selvästi myöhässä. Koordinointi oli etenkin projektitoimijoiden mielestä vuoden 2011 aikana saavuttanut sen tason ja panostuksen, jonka se olisi tarvinnut jo heti ohjelman alkuvaiheessa.

Arvioinnin mukaan PROTEK-kehittämisohjelman painopisteet vaikuttavat olevan relevantteja, mutta nk. työttömyysriskiryhmiin liittyvää painopistettä kyetään edistämään pk-yritysten kehittämisessä melko huonosti. Tämän painopisteen sisällyttäminen ohjelmaan erillisenä tavoitteena tulee arvioinnin mukaan jatkossa harkita. Ulkoisessa arvioinnissa otettiin kantaa asiaan seuraavasti:

”Tähän on vaikea vaikuttaa, sillä yritykset tekevät omia ratkaisujaan. Täsmäkoulutus lähtee aina yrityksen kehittämisen muutostilanteesta, niin ketä se yrittäjä sitten kouluttaa... meillä on aika paljon ollut sitä, että kehitetään uutta palvelua ja tarvitaan sitten lisää osaamista.

Kyllä yrityksestä lähtee koulutukseen siinä tapauksessa sitten jokin muu kuin se heikoin lenkki (vrt. työvoimapoliittiset kohderyhmät)”.

Työttömyysriskiryhmien huomioimatta jättäminen näkyy myös kehittämisohjelman seurantatiedoissa etenkin maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöryhmien kohdalla. Projekteissa aloittaneiden henkilöiden koulutustasokin on seurantatietojen valossa varsin hyvä, sil-

15

16

PROTEK-projekteissa aloittaneet ryhmäkohtaista tietoa Ryhmä

Projekteissa aloittaneiden henkilöiden lukumäärä

Prosenttia aloittaneista henkilöistä (n= 29 950)

Projekteihin osallistuneet yhteensä, joista

29 950

100 %

työttömänä

2 191

7,3 %

45-54 -vuotiaita

8119

27,1 %

55-64 -vuotiaita

3694

12,3 %

yli 64-vuotiaita

193

0,6 %

perusasteen koulutus

4562

15,2 %

maahanmuuttajia

175

0,5 %

vähemmistöjä tai muita heikossa asemassa olevia

83

0,2 %

naisia

11938

39,8 %

Projekteihin mukaan tulleita yrityksiä, joista

7477

100 %

alle 5 henkilön

3675

49,1 %

5-9 henkilön

1173

15,6 %

10-19 henkilön

985

13,1 %

PROTEK-projekteissa aloittaneet ryhmittäin 1.1.2007–30.6.2013, 72 projektia, sis. valtakunnallisen osion ja alueosioiden projektit

Pk-yrityksiä haluttiin kehittää yhdistämällä henkilöstön kehittäminen liiketoiminnan haasteisiin. Eri vastaajaryhmät ovat arvioineet kehittämisohjelman hankkeiden toteutuksen laadukkaaksi ja realistiseksi.

Taustaa kehittämisohjelmalle

lä melkein 85 prosentilla aloittaneista on perusasteen jälkeinen koulutus. Ikäryhmittäin tarkasteltuna noin 40 prosenttia aloittaneista on yli 45-vuotitaita. Työttömänä aloittaneitakin on vähän, noin 7 prosenttia.

Ulkoisen arvioinnin toteuttaneet arvioitsijat kiinnittivät huomiota seuraaviin kohderyhmää koskeviin asioihin, joihin tulisi jatkossa (ml. tuleva rakennerahastokausi) kiinnittää huomiota: • pienten (mikro) yritysten paremmat mahdollisuudet osallistua toimintaan (ml. yhteishankintakoulutus) • yritysten saaminen mukaan toimintaan ja sitouttaminen • yritykset kaipaavat koulutusta jatkossa sekä räätälöidysti että tietyille kohderyhmille suunnattuina ”massakoulutuksina” • koulutuksiin ja toimenpiteisiin hakeminen tulisi tehdä yrityksille helpommaksi ja kehittämismahdollisuuksista tulee tiedottaa laajemmin • yritykset tarvitsevat aikaa kehittämisasiantuntijan kanssa • yritysten kehittämistoiminta tulee olla pitkäkestoista ja sen tulee sisältää vaikuttavuuden seurannan • yritykset kaipaavat lisää verkostoitumismahdollisuuksia muiden yritysten kanssa.

Lisäksi arvioitsijat suosittelivat, että PROTEK-kehittämisohjelmalle kehitetään omia määrällisiä mittareita, jotka kuvaisivat toimintaa vielä paremmin. Tällaisia olisivat mm. uusien yritysverkostojen määrä ja hyödynnettyjen olemassa olevien verkostojen määrä. Mittareita ei ole luotu, koska arvioinnin valmistumisen aikaan PROTEK-projekteja oli jo päättynyt ja tulosten esiin nostaminen päättyneiden projektin osalta olisi ollut hyvin hankalaa. Mittareiden sijaan päätettiin tehdä erillinen verkostoselvitys, tavoitteena selvittää syntyneiden verkostojen luonnetta ja määrää.

Myös muita kuin ulkoisessa arvioinnissa esitettyjä seurantamittareita tulisi kehittää jatkossa. Euroopan unionin vaatimat seurantamittarit ovat edelleen tärkeitä mittareita, mutta erillisiä kehittämisohjelman tavoitteisiin linkittyviä mittareita tulisi myös luoda.

PROTEK-kehittämisohjelmassa olisi voitu mitata esimerkiksi kehittämisohjelman toimenpiteiden myötävaikutuksella aikaansaatua yhteishankintakoulutuksen volyymin kasvua ELY-keskusalueilla sekä projektien tekemää pk-yritysten palveluohjausta erilaisten kehittämis-, rahoitus- ja koulutusmahdollisuuksien pariin. Lisäksi olisi hyvä, jos ESR-projektit keräisivät yhtenäistä palautetta ESR-varoin toteutetuista kehittämisja koulutustoimenpiteistä yrityksiltä. Näin saataisiin

Myös ulkoisen arvioinnin mukaan kehittämisohjelman painopisteet ovat toteutuneet hyvin ja projekteissa kehitetyt mallit jäävät elämään hankkeiden jälkeen. valtakunnallisesti vertailtavissa olevaa tietoa siitä, miten yritykset kokevat ESR-toimenpiteet.

Arvioinnin tuloksia on käsitelty eri tilaisuuksissa.

Yhteishankintakoulutusta on useilla alueilla kehitetty paremmin vastaamaan pienten yritysten tarpeita mm. luomalla verkostosopimusmalleja. Yksinyrittäjät eivät kuitenkaan edelleenkään työvoimalainsäädännöllisistä syistä pysty osallistumaan yhteishankintakoulutukseen ilman nk. edusyritysmenettelyä. Toisaalta yksinyrittäjillä on mahdollisuus osallistua ELY-keskusten tarjoamiin avainhenkilökoulutuksiin, joissa tavoitteena on tietyn liiketoiminnan osa-alueen kehittäminen.

Myös oppisopimus on yksinyrittäjälle mahdollinen vaihtoehto. Kehittämisohjelman arvioinnissa ja sen jälkeen tehdyssä yhteishankintaselvityksessä kritisoitiin yhteishankintakoulutuksen kymmenen päivän kestovaadetta per osallistuja. Yhteishankinnan työkokouksessa syksyllä 2012 päätettiin, ettei kymmenen päivän kestovaateesta kuitenkaan luovuta, jotta voidaan erottaa yhteishankintakoulutus henkilöstökoulutuksesta.

Kehittämisohjelman kokemukset ja arvioinnin tulokset on huomioitu suunniteltaessa vuonna 2014 alkavia uusia yritystoiminnan kehittämispalveluja. Esimerkiksi tulevassa yrityksen kehittämiskartoituksessa on käytetty hyväksi PROTEK-kehittämisohjelmassa kehitettyjä osaamistarvekartoitusmalleja. Myös pk-yritysten verkostojen tukemiseen tulee olemaan konsultointipalvelu. Uusiin yritystoiminnan kehittämispalveluihin luodaan mittaristo ja vaikuttavuudenarviointijärjestelmä. Myös hakeutumista yrityspalvelujen piiriin pyritään helpottamaan yhtenäistämällä hakulomakkeita ja kattavalla markkinoinnilla.

17

18

Kehittämisohjelman

tavoitteet ja tulokset lyhyesti

Osaavan työvoiman saatavuus Tavoite

1. Proaktiivinen ja kysyntälähtöinen tapa työyhteisöjen muutoksenhallinnassa 2. Turvataan pienten ja mikroyritysten työvoiman saantia 3. Työttömyysriskiryhmien huomioiminen

Tulos

• Jalkautuminen yrityksiin, toimenpiteiden räätälöinti yritysten tarpeiden mukaan • Mikro- ja pk-yritysten osaamisen lisääminen koulutuksella/kehittämisellä • Pk- ja mikroyritysten palveluohjaus: oikea kehittämispalvelu oikeaan tarpeeseen • Mallit mikro- ja pk-yritysten kouluttamiseen mm. yhteishankintakoulutuksessa • Työttömyysriskiryhmien huomioiminen erillisinä ryhminä ei ole toteutunut, koska pk- ja mikroyritysten kehittäminen on kokonaisvaltaista ja eikä välttämättä liity henkilöstöryhmiin

Taustaa kehittämisohjelmalle

Verkostomainen toimintatapa Tavoite

1. Toimeenpano perustuu yritysten muodostamiin verkostoihin 2. Alueelliset, ala- tai toimialakohtaiset verkostot 3. Verkostomanageritoiminta 4. ELY-keskus suuntaa rahoitusta verkostoille

Tulos

• Verkostoja syntynyt jonkin verran, mahdollisuuksia verkostoitua paljon, mutta eivät synny ilman tukea/koordinoijaa eivätkä elä ilman koordinointia.

• Yritykset toivovat edelleen lisätukea verkostoitumiseen.

• Verkostoja luotu 13 hankkeessa, verkostoselvityksen mukaan projektien tuella syntynyt kymmeniä verkostoesimerkkejä.

• Useimmat verkostot nk. oppimisverkostoja, eivätkä liiketoimintaverkostoja.

• Verkostoja vaikea mitata: miten ne vaikuttavat yritysten toimintaan?

• Syntyi useita toimialahankkeita, joissa verkostoituminen on pääteemana.

• Havaittiin, että hyvä rahoitusinstrumentti puuttuu. Pk-yritysten verkostojen kehittäminen asiantuntijapalveluna huomioitu uusissa yritystoiminnan kehittämispalveluissa.

• Verkostojen rahoitus on haasteellista.

Rahoitusinstrumenttien synergia Tavoite

1. Eri hallinnonalojen rahoitus- ja kehittämispalvelujen synerginen käyttö

Tulos

• Kokonaisvaltainen yritysten palveluohjaus ›› oikea palvelu oikeaan tarpeeseen • Palveluohjausmallit pk-yritysten kehittämistarpeiden tunnistamiseen ja kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun • Osaamis- ja kehittämistarpeiden tunnistamisen työkalut, joista syntyy YritysSuomi-portaaliin sähköinen yrityksen kehittämiskartoitus • Yrityksen kehittäjä -koulutuspilotti työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstön ja seudullisten toimijoiden tarpeisiin • Yrityksen kehittäjä -käsikirja ja muu materiaali • Kehittämisohjelman kokemukset huomioitu v. 2014 alusta alkavissa yritystoiminnan kehittämispalveluissa

Uusi toimintamalli työ- ja elinkeinohallintoon Tavoite

1. Uusi toimintamalli työ- ja elinkeinohallintoon: yhteishankintakoulutus

Tulos

• Ei yhtä mallia, vaan useita • Uudet hankinta- ja koulutusmallit (mm. puitejärjestely, usean yrityksen verkostokoulutusmallit) • Yhteishankinnan rajoitteet tulivat esille ›› erillinen yhteishankintaselvitys ja mallin kehittäminen edelleen • Valtakunnallinen yrityspalaute, uusittu työnantajan esitys yhteishankintakoulutuksesta, päätös yhteishankintakoulutusesityksestä • Yhteishankintakoulutuksen selvitys • Pk-yritysnäkökulman tuominen yhteishankintakoulutukseen • Yhteishankintakoulutuksen työkokoukset ja hyvien alueellisten käytäntöjen levittäminen

19

20

Valtakunnalliselle koordinaatiolle on tarvetta. Projektit tarvitsevat tukea verkostoitumiseen ja toimintansa kehitt채miseen.

TEM – koordinointi

TEM koordinointi – Koordinointiin on syytä panostaa heti hankekauden alussa, jotta kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet saisivat toiminnalleen kaiken mahdollisen tuen ja hyödyn.

KOORDINOINTIPROJEKTI alkoi elokuussa 2008. Projektin tavoitteena on koordinoida PROTEK-kehittämisohjelman toteuttamista, tiedottaa tuloksista, tukea kehittämisohjelman hankkeita, arvioida ohjelman toteuttamista ja kerätä sekä levittää hyviä käytäntöjä.

Koordinaatio alkoi kangerrellen, sillä projektissa ei alun perin ollut varattu rahoitusta henkilöstön palkkaamiseen eikä koordinointiin ollut resursseja. Projektisuunnitelmaan sisältyi alun perin projektin aikainen kehittävä, ulkopuoliselta ostettava arviointi, mutta arviointia ei koskaan hankittu. Vuoden 2009 syksyllä osaaikainen hankepäällikkö palkattiin projektiin, mutta hän vaihtoi tehtävää ministeriössä noin vuoden kuluttua. Henkilöstövaihdosten myötä hanke pääsi kunnolla käyntiin vasta huhtikuussa 2011, jolloin projektissa aloitti osa-aikainen hankepäällikkö ja hankeasiantuntija kesäkuussa 2011.

Ministeriön koordinaatioprojektia tukemaan peMINISTERÖN

rustettiin vuonna 2009 kehittämisryhmä jäseninään ELY-keskusten ja ministeriön henkilöstöä. Kehittämisryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Lisäksi kehittämisryhmälle perustettiin kolme alaryhmää: viestintäryhmä, pk-yritysten osaamisen kartoittamista pohtiva ryhmä ja yhteishankintakoulutuksen kehittämisryhmä (lomakeryhmä).

Viestintäryhmä pohti kehittämisohjelman viestintää ja laati viestintäsuunnitelman. Osaamisen kartoittamisen ryhmä keräsi, kokosi ja testasi kehittämisohjelman hankkeissa kehitettyjä osaamisen kartoittamisen malleja ja teki ehdotuksen työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstölle suunnatusta lisäkoulutuksesta, eli yritysten koulutus- ja kehittämisneuvontaosaamisen koulutuksesta. Koulutuksen avulla haluttiin syventää henkilöstön ammattitaitoa yrityksen liiketoimintalähtöisen osaamisen kehittämiseen liittyvistä teemoista sekä yrityksen osaamisen kehittämiseen liittyvien palvelutarpeiden tunnistamisessa ja kehittämismahdollisuuksien

21

22

hahmottamisessa sekä palveluohjauksessa. Ehdotuksesta syntyi Yrityksen kehittäjä -koulutus, jota on kuvattu myöhemmin tässä luvussa. Yhteishankinnan ryhmä on tehnyt ehdotuksia ja uudistuksia yhteishankintakoulutukseen liittyen. Yhteishankintakoulutuksen kokonaisuutta tarkastellaan omassa luvussaan.

Koordinaatioprojekti on vuodesta 2009 järjestänyt useita työkokouksia PROTEK-hankkeille ja yhden se-

minaarin liittyen pk-yritysten kehittämiseen. Projektitoimijoille ja työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstölle sekä sidosryhmien edustajille on järjestetty koulutuksia (tuotteistamiskoulutus ja Yrityksen kehittäjä -koulutus), lisäksi on tehty tutustumiskäyntejä eri alueiden projekteihin. Tiedottamista on tehty sähköpostitse, työja elinkeinoministeriön internetsivujen ja kehittämisohjelman toiminnasta kertovien artikkeleiden avulla.

Hyvät käytännöt PROTEK-kehittämisohjelmassa Työvoimakoulutus + pk-yrityksille soveltuvat henkilöstön ja johtamisen mallit

Liiketoiminnan ja henkilöstön kehittämisen yhdistäminen:

• TäsmäKoulutusprosessi • yhteishankintaprosessi eri toimijoiden kesken • täsmäKoulutus yritysverkostolle, yksinyrittäjille, toimialalle • hiljaisen tiedon siirtomalli • muuta koulutusaineistoa, koulutusohjelmia • yrityskohtainen räätälöity koulutusmalli

• asiantuntijapalvelu liiketoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen • hyvä työnantaja kyselypalvelutyökalu • osaamisen itsearviointityökalu, yrityksen osaamis- ja kehittämistarvekartoitusprosessi • yrityksen kokonaisvaltainen palvelumalli

Yrityksen palveluohjaus ja synergiaedut rahoitusinstrumenttien ja kehittämispalvelujen kesken

Verkostomainen toimintatapa: teema- tai toimialapohjaiset, alueelliset tai valtakunnalliset verkostot, klusterit

• asiakkuusprosessi eri toimijoiden kesken alueella • konsultoiva koulutussuunnittelumalli • seudullinen kehittämistiimi • osaamispäällikön toimintamalli

• verkostomanagerointimalli • toimialakohtainen kehittämisprosessi/ verkosto/malli • teemaseminaarimalli toimialalle • seudullinen palvelukartta

TEM – koordinointi

Hyvät käytännöt Kesällä 2011 kerättiin hyviä käytäntöjä käynnissä olevista ja päättyneistä PROTEK-hankkeista. Kuvauksia saatiin noin 40.

Hyviä käytäntöjä on levitetty työkokouksissa ja kehittämisohjelman toiminnasta kertovan artikkelisarjan avulla. Valtakunnallisella tasolla PROTEK-kehittämisohjelmassa on viety eteenpäin kolmea teemaa: yhteishankintakoulutuksen prosessi, pk-yritysten osaamis-

tarpeiden kartoittaminen, pk-yritysten palveluohjaus.

Lisäksi pk-yritysten verkostoitumisen haasteet on nostettu esille uusien yritystoiminnan kehittämispalvelujen suunnittelua varten. Kaikista näistä teemoista kerrotaan tässä julkaisussa omissa luvuissaan. Valtakunnallisessa koordinaatiohankkeessa on kehitetty myös muita projektityöhön liittyviä malleja. Näitä ovat: • itsearviointimalli ja ohje projektien itsearviointiin • hyvien käytäntöjen keräysmalli • tuotteistamiskoulutus projekteille

Kehittämisohjelman koordinointi • 11/2008 • 3/2009 • 6/2009 • 9/2009 • 6/2010 • 10/2010 • 5/2011 • 6/2011 • 6/2011 • 9/2011 • 11/2011 • syksy 2011–kevät 2012 • syksy 2012–kevät 2013 • 3/2012 • 3/2012 • kevät 2012–syksy 2013 • kesä 2012 • kevät–syksy 2012 • 8/2012 • 11/2012 • 3/2013 • 4/2013 • 8/2013 • 11/2013 • 11/2013

PROTEK-foorumi Pohjois-Pohjanmaalla PROTEK-kokous Pirkanmaalla työkokous ELY-keskusten PROTEK-hankkeille työkokous ELY-keskusten PROTEK-hankkeille työkokous ELY-keskusten PROTEK-hankkeille työkokous PROTEK-hankkeille työkokous ELY-keskusten PROTEK-hankkeille hyvät käytännöt kysely itsearviointimalli projektitoimijoille työkokous PROTEK-hankkeille tutustumiskäynti Keski-Suomeen ulkoinen arviointi tuotteistamiskoulutukset työkokous yhteistyössä APAKE-kehittämisohjelman kanssa tutustumiskäynti Hyvinkäälle Yrityksen kehittäjä -koulutuspilotit Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi verkostoselvitys yhteishankintaselvitys yhteishankinnan työkokous työkokous PROTEK-hankkeille kv-yhteistyö: opintomatka Walesiin yhteishankinnan työkokous työkokous ja seminaari pk-yritysten kehittämisestä (avoin kaikille) loppujulkaisu loppuseminaari ja opintomatka Ruotsiin

Valtakunnallisella tasolla PROTEKkehittämisohjelmassa on viety eteenpäin kolmea teemaa: yhteishankintakoulutuksen prosessi, pk-yritysten osaamistarpeiden kartoittaminen, pk-yritysten palveluohjaus.

23

24

Koordinoinnin plussat ja miinukset Työ- ja elinkeinoministeriössä saatiin vasta vuoden 2011 kesällä käsitys PROTEK-kehittämisohjelman laajuudesta ja projektien määristä alueilla. Vuonna 2011 osa kehittämisohjelman mukaisista projekteista oli jo päättynyt, joten päättyneiden hankkeiden tuloksista saatiin hyvin vähän tietoa. Koordinaatio alkoi siis aivan liian myöhään.

Kehittämisohjelman ulkoisessa arvioinnissa kritisoitiin puutteellista valtakunnallista koordinaatiota. Arvioinnin tulosten mukaan koordinoinnin taso oli vasta vuonna 2011 saavuttanut sen tason millä sen kuuluukin olla. Arviointi osoitti kuitenkin myös, että valtakunnalliselle koordinaatiolle on tarvetta, koska projektit tarvitsevat tukea verkostoitumiseen, kansallista keskusteluyhteyttä yli maakuntarajojen ja tukea toimintansa kehittämiseen (mm. hyvät käytännöt, tuotteistaminen, projektien arviointikysymykset). Koordinointi tulisikin resursoida riittävästi heti hankekauden alkaessa jotta kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet saisivat toiminnalleen kaiken sen tuen ja hyödyn mitä kehittämisohjelma voi parhaimmillaan hankkeille tuoda.

PROTEK-kehittämisohjelman ulkoinen arviointi osoitti lisäksi, ettei kehittämisohjelman painopisteitä tunneta kovinkaan hyvin projektikentässä. Myös useat rahoittajat olivat epätietoisia painopisteistä. Jatkossa koordinaatiohankkeissa tulee panostaa entistä enemmän tiedottamiseen ja rahoittajaviranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä tulee lisätä.

Kehittämisohjelmien tavoitteet saavutetaan pit-

kälti alueellisten projektien toiminnan kautta. Yhtenä haasteena valtakunnalliselle koordinaatiolle on se, että rahoituspäätökset rahoitettavista hankkeista tehdään alueilla. Kehittämisohjelman painopisteiden toteutuminen riippuu siis paljolti siitä, minkä tyyppisiä painopisteitä hankehauissa suositaan ja millaisia projekteja rahoitetaan. Alueiden käytännöt saattavat tässä mielessä olla hyvinkin erilaisia.

Toinen haaste liittyy projektikohtaisiin vs. kehittämisohjelmakohtaisiin tavoitteisiin eli siihen miten alueellisten projektien hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja voidaan ylipäätään valtakunnallistaa. Alueet ovat erilaisia, joten vaikka joku käytäntö toimisikin hyvin jollakin alueella, se ei välttämättä ole täysin siirrettävissä muualle. Olisikin tehtävä ero hankkeiden hyvien käytäntöjen ja valtakunnallisen tason käytäntöjen välillä. Hyvien käytäntöjen valtakunnallistamiseen tarvitaan kuitenkin koordinaatiota, yhteisiä tilaisuuksia, hyvien käytäntöjen levittämistilaisuuksia, vuoropuhelua eri toimijoiden välillä ja yhteistä tuotteistamista.

Projektitoimijoiden näkemyksiä koordinaatiosta Syksyllä 2012 järjestetyssä työkokouksessa Kuopiossa kerättiin ryhmätyömenetelmällä projektitoimijoiden kokemuksia koordinaatiohankkeen toiminnasta. Tavoitteena oli pohtia, mitä hyötyä valtakunnallinen koordinaatio tuo hanketoimintaan/projektityöhön, mikä koordinaatiossa oli ollut hyvää ja mitä pitäisi jatkossa tehdä toisin.

TEM – koordinointi

PROTEK-toimijoiden näkemyksiä koordinaatiosta 8.11.2012 Koordinaation hyödyt • tiedonvaihto ja vaikuttaminen • verkostot ja niiden vertaistuki • kehittäminen: • tavoitteen kirkastus • yhteiset foorumit yms.

• koulutukset • tulosten mittaaminen ja arviointi • lisää projektin uskottavuutta • tuo uusia ideoita • mahdollistaa tasalaatuisempaa palvelua asiakkaille

Mikä koordinaatiossa on toiminut?

• benchmarking • uuden oppiminen • toimintamallien soveltaminen • ideat • tiedon saaminen suunnitelmista • verkostoituminen • koulutusyhteistyö yms.

• projektin tavoitteiden linkittäminen laajempaan kokonaisuuteen • avoin vaikutuskanava TEMin suuntaan • alueiden välinen konkreettinen yhteistyö • yritysten haasteiden jakaminen • ratkaisumallit • palautteen saaminen omaan tekemiseen

Mitä koordinaation pitäisi tulevaisuudessa olla?

Mitä pitäisi tehdä toisin?

• lupa mokata • kokeileva kehittäminen • huonojen käytäntöjen päivä • säännöllisyyttä tiedonjakoon ja yhteyden pitoon • välitilaideat • välimaastoilmiöt • projektien välisen yhteistyön edistäminen • samantyyppiset teemat yhteen • yhteinen iso kuva tekemisessä • workshopit • rahoituksen varmistaminen

KOORDINAATION MYÖTÄ projektitoimijoiden yhteistyö

on lisääntynyt ja projektit ovat vierailleet toistensa luona sekä ottaneet mallia toisiltaan. Myös esimerkiksi yhteishankintakoulutukseen liittyviä kysymyksiä ratkotaan usein yhteistyössä projektiverkoston kanssa. Projektitoimijoiden verkostot jäävät toivon mukaan elämään hankkeiden päättymisen jälkeenkin.

Seuraavassa esitellään esimerkkejä ministeriön koordinaatioprojektin toiminnasta.

Jatkossa koordinaatiohankkeissa tulee panostaa entistä enemmän tiedottamiseen ja rahoittajaviranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä tulee lisätä.

25

CASE

PROTEK Tampere Työkokous 22.–23. elokuuta

Unelmien yrityskehittäjä –

tavoite vai utopiaa?

PROTEK-työkokous sisälsi provokatiivistakin ajatustenvaihtoa, mutta innovatiivisessa hengessä. Keskustelun edetessä uskaltauduttiin jopa ammattikunnan kyseenalaistamiseen – mihin yrityskehittäjää oikeastaan tarvitaan?

ALOITETAANPAS PÖRINÄLLÄ. Jokainen ihminen

nousee penkiltään ja kättelee tai halaa itselleen tuntemattoman ihmisen. Nyt laitetaan ihmiset tutustumaan! komentaa työkokouksen fasilitaattori Janne Roiha hyvässä hengessä.

Pörinää syntyy, kun salillinen PROTEK-kehittämisohjelmaan osallistuneita yrityskehittäjiä lähtevät liikkeelle ja synnyttävät uusia tuttavuuksia. Kätellään, jutellaan, halataankin. Osaamisen kehittämiseen erikoistuneet joukot eri puolilta Suomea tempaisivat kokoon erilaisen työkokouksen. Ajatus uudenlaisesta ideointityöskentelystä kirkastui yhteisellä Walesin matkalla, jolloin todettiin yrityskehittämisen haasteiden ansaitsevan yhteisen foorumin. Syntyi kaksipäiväinen työkokous, jossa tuttujen ja tuntemattomien tunnot pääsivät törmäyskurssille.

PROTEK-kehittämisohjelma on sisältänyt viiden vuoden aikana yli 70 kehittämishanketta. Projektit päätty-

vät, ja nyt aloitetaan käytännön työ.

– On aika ottaa hyödyt irti toteutuneista projekteista ja katsoa peräpeilin sijasta tulevaisuuteen, kiteyttää hankepäällikkö Anna-Mari Jaanu.

Millainen on hyvä yrityskehittäjä?

PROTEK-työkokouksen aikana haluttiin synnyttää yrityskehittämisen ja osaamisen kehittämisen yhteinen manifesti. Matkalla kohti manifestia koettiin vilkasta keskustelua, tuoreita ajatuksia ja rohkeita avauksia.

Paikalle saapuneet yrittäjäpanelistit aloittivat sopan hämmentämisen isolla kauhalla. Yrittäjät pukivat odotuksiaan julkisen sektorin suuntaan kysymysten muotoihin; miten yrittäjälle voisi saada yhden auttavan henkilön? Mistä rahoitus nuorille yrittäjille ja millainen on unelmien yrityskehittäjä? Yrittäjä kolmen vuosikymmenen taustallaan äityi pohtimaan, oliko yritys-

TEM – koordinointi

Tahtotilana on yrittäjän ja virkamiehen entistä vahvempi vuorovaikutus ja toimiva yhteistyö.

Yrityskehittäjän tulee tunnistaa yrittäjän tarpeet ja vastata niihin yhdessä yrittäjän kanssa. kehittäjiä edes olemassa vielä 80-luvulla. Sananvaihto yrittäjien ja virkamiesten välillä kiivastui, kun pohdittiin millainen yrityskehittäjän tulisi olla, ja pitäisikö rahoittaja eriyttää kehittäjästä.

– Yrityskehittäjä on ihminen, jolle voi puhua koko yrittämisen kuviosta ja omasta unelmien kartasta.

Onko tämän hetken ajattelu väärinpäin, pitäisikö yrityskehittäjiä sittenkin palkata pk-yritykseen, pohti Katri Kranni, Wilmankämmen Oy:stä.

– Ideaali henkilö on joku, joka tietää mitä yrittäminen on. Paras tuki on yrityskummi, totesi Petri Huitti Go Logistics Oy:stä, ja sai aatteelleen kannatusta.

”Kuullaan ja kuunnellaan” Työkokouksen toisena päivänä aiheita oli ehditty pureksia ja sulatella. Pörinällä aloitettiin jälleen, kun Janne Roiha kehotti vaihtamaan istumapaikkaa eilisestä.

– Albert Einsteinin hulluuden määritelmää siteeratakseni: tehdään asioita samalla tavalla, mutta odotetaan eri lopputulosta. Kun päivien teemoina ovat kehittyminen ja muutos, ei kaavoihin saa kangistua.

Tulevaisuuden tekemistä jalkauduttiin ideoimaan ryhmiin, joissa keskustellen visioitiin yrityskehittämisen muotoja. Yrityspalveluihin helposti liitettävästä jäykkyydestä halutaan yhteisesti eroon ja palveluita halutaan suunnattavan ihmiseltä ihmiselle.

– Enemmän helppoutta, luotettavuutta ja yhteistyötä. Kuljetaan suuntaan, jossa ollaan kuulolla ja kuunnellaan. Virasto- ja virkamies -nimikkeet voisi myös laittaa vaihtoon, kiteytti koulutuspäällikkö Armiliisa Pakarinen Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksesta.

Tahtotilana on yrittäjän ja virkamiehen entistä vahvempi vuorovaikutus ja toimiva yhteistyö. Yrityskehittäjän tulee tunnistaa yrittäjän tarpeet ja vastata niihin yhdessä yrittäjän kanssa.

Yrittäjien kokemuksen mukaan isoista yrityksistä ollaan julkisen sektorin puolelta kiinnostuneita, mutta kiinnostus lopahtaa, kun puhutaan pienistä yrityksistä.

– Jos on sisäistä yrittämisen paloa, autettaisiin pykä-

listä välittämättä, kuului toive yrittäjien joukosta.

Tarpeet esiin törmäytyksissä Yrittäjälle on ideaalia, että tuki tulee luo. Yrittäjä kaipaa sparrausta ja sparraavaa verkostoa. Susanne Forsbergin ryhmä haastoikin muut yrityskehittäjät tekemään palvelulupauksen.

– Mennään sinne missä yrittäjät ovat. Jalkaudutaan aktiivisesti kukin omille alueillemme kerran kuussa, ehdottaa ja innostaa Susanne Forsberg Yritysten Taitava Keski-Suomesta.

Yrityskehittäjien vainu osuu oikeaan. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n toimitusjohtaja Päivi Myllykangas lataa, että toiminnan pitää olla verkostomaista, mikäli halutaan vastata siihen muutokseen, mikä on nyt jo käsillä. Pohdintaa vaatii myös se, miten hyvin koulu- ja yrityspalvelumaailma vastaa tällä hetkellä verkostomaisen toimintaympäristön tarpeeseen.

– Tarvitaan lisää tiimiyrittäjyyttä, mentorointia, liikkuvia sparraajia ja julkisia tila-alustoja, Myllykangas toteaa.

Kaksipäiväisen PROTEK-työkokouksen haluttiin luovan uskoa ja luottoa hullujenkin ideoiden toteutukselle. Toive siitä, että joku juttu jäisi kaivelemaan, toteutui taatusti. Yrityskehittäjät saivat evääkseen entistä palavampaa intoa arvokkaaseen työhönsä.

Yrityskehittäjän nimike tulevaisuudessa?

Mahdollistaja, valtiopöhisijä, kielenkääntäjä, adapteri, muutosagentti, tulpanirroittaja, löytävä innovaattori, resurssisuodatin, pöhinämanageri

27

CASE

Tuotteistamiskoulutus

Tuotteistaminen

PROTEK-kehittämisohjelmassa:

mitä, miksi ja miten?

PROTEK-kehittämisohjelman puitteissa järjestettiin tuotteistamiskoulutusta projektitoimijoille. Koulutus osoittautui hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Vastaavaa koulutusta voitaisiin tulevaisuudessa järjestää projektitoimijoille joko rahoittajien tai koordinaatioprojektin toimesta.

TUOTTEISTAMINEN ON ajankohtainen ja haasta-

va teema julkisella sektorilla sekä keskusteltaessa projektien tuloksellisuudesta. Tuotteistamisen muutosajureina toimivat esimerkiksi tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvattaminen sekä tilaaja-tuottajamallien käyttöönotto. Tuotteistamisen tavoitteena on palvelutuotannon parempi hallinta, jonka kautta voidaan arvioida palvelujen laatua, tuloksia ja kustannuksia. Tuotteistamisen yhtenä tuloksena voivat olla läpinäkyvämmät toimintakäytännöt, prosessit ja kustannusrakenne.

Projektimaailmassa tarvitaan projektien hyvien käytäntöjen eli sosiaalisten innovaatioiden, kuten uusien toimintamallien tai palvelujen, tuotteistamista. Jokainen projektissa työskentelevä tietää, että projekteissa syntyviä hyviä käytäntöjä tulisi levittää ja juurruttaa ja että parhaimmillaan hyvä käytäntö jää elämään projektin jälkeen. Liian usein hankkeiden tuotokset jäävät

kuitenkin pölyttymään virallisiin raportteihin. Usein raportoinnissa päädytään kuvaamaan projektin tulokset, mutta ei kuvata sitä, miten tulokset on saatu aikaan. Jotta hyvistä käytännöistä saadaan levityskelpoisia, niitä tulee tuotteistaa.

Julkisten palvelujen (ml. projektit) tuotteistaminen eroaa yksityisen sektorin tuotteistamisesta ainakin siinä, että kahden perusulottuvuuden – sisäisen ja ulkoisen tuotteistamisen – lisäksi tulee pohtia yhteiskunnallista tuotteistamista. Se tarkoittaa vastaamista seuraavaan kysymykseen: mihin yhteiskunnalliseen tarpeeseen vastaamme tällä tuotteistamisella? Vastaamisen pohjana käytetään usein vaikuttavuusketjua, joka lähtee liikkeelle juuri yhteiskunnallisten tarpeiden määrittelystä. Kaikissa tilanteissa julkisen palvelun tuotteistamisen tulee edesauttaa paremman vaikuttavuuden aikaansaamista.

TEM – koordinointi

29

Tuotteistamisen idea Tuotteistaminen on palvelun eräiden osien vakiointia niin, ettei palvelua tarvitse miettiä jokaisen asiakkaan kohdalla alusta pitäen.

Julkaistujen palvelujen tuotteistuskolmio Yhteiskunnallinen tuotteistaminen

Tavoite Yhteiskunnalliseen tarpeeseen vastaaminen tuotteistuksella Sisältö Projektin/tuotteistuksen olemassaolon perusteleminen vaikuttavuuden näkökulmasta Kenelle Tehdään tilaajaa/rahoittajaa varten

Julkisen palvelun/idean tuotteistaminen Ulkoinen tuotteistaminen

Tavoite Palvelun/sisällön avaaminen asiakkaalle, palvelutarjonnan kuvaaminen Sisältö Palvelupolun avaaminen asiakkaan näkökulmasta. Mihin palvelun käyttäminen johtaa?

Kenelle Tehdään asiakasta varten

Sisäinen tuotteistaminen TavoiteToimintamallin/prosessin kuvaaminen ja avaaminen Sisältö Prosessikuvaukset, toimintamallit ja mahdollinen muutosjohtamisen huomiointi Kenelle Tehdään omalle tuotantotiimille

Lähde: Ramboll Management Consulting Lassi Köppä 2011

30

Esimerkkinä PROTEKkehittämisohjelma PROTEK-kehittämisohjelmassa haluttiin auttaa projektitoimijoita tuotteistamaan projekteissa testattuja toimintamalleja ja helpottaa niiden levittämistä. Työ aloitettiin hyvien käytäntöjen keräyksellä vuonna 2011. Samalla kerättiin projekteissa tehtyjä julkaisuja ja muita raportteja. Tuloksena saatiin noin 40 erilaista kuvausta, jotka koottiin kehittämisohjelman päätavoitteiden alle. Hyvien käytäntöjen kuvausten taso vaihteli suuresti. Osa kuvasi projektin tavoitteiden mukaista toimintaa, jotkut toimintoja, joita ei vielä ollut testattu tai arvioitu. Joissakin tapauksissa projektin aikana oli saa-

tu testattua ja arvioitua useampiakin hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja. Keräyksen jälkeen pohdittiin, mitä kuvauksille tulisi tehdä. Lopulta päädyttiin siihen, ettei hyvien käytäntöjen kirjallinen kuvaaminen riitä, vaan tarvitaan toimintatapojen ja -mallien konkreettisempaa kuvaamista ja mallintamista. Niinpä päätettiin hankkia tuotteistamiskoulutusta kehittämisohjelman projekteille.

Lisäksi ymmärrettiin, että on eri asia puhua yksittäisen projektin hyvästä paikallisesta tai alueellisesta käytännöstä kuin hyvästä käytännöstä valtakunnallisella tasolla. Asian hahmottelemista on avattu oheisessa taulukossa.

PROTEK hyvät käytännöt/tuotteistaminen vaiheet Vaiheet

TEM (valtakunnan taso)

Alahanke (paikallinen, alueellinen taso

Yhteinen ymmärrys käsitteestä

Työkokous, tiedottaminen Kehittämisohjelman painopisteiden mukainen luokittelu

Määrittely omassa hankkeessa

Kerääminen ja kuvaaminen

Hyvät käytännöt saatekirje ja lomake Alueellisten tuotosten kerääminen (+julkaisut, raportit, mallit, videot)

Kuvaaminen lomakkeelle Dokumentointi

Koonti ja tunnistaminen

Excel-koonti Läpikäyminen, teemoittelu

Dokumentointi, arviointi (mikä toimii, mikä ei ja miksi?)

Tuotteistaminen

Valtakunnallisten teemojen valinta vs. Ohjelman painopisteet Pilotit Tuotteistamiskoulutus (Ramboll)

Hankkeen aikana tuotosten ja tulosten tuotteistaminen Osallistuminen tuotteistamiskoulutukseen

Levittäminen

Kokemukset pk-yritysten kehittämispalvelujen uudistamistyöhön, arviointi, yhteishankinnan selvitys, julkaisu.

Artikkelisarja, tiedottaminen, alahankkeiden tuotokset, benchmarking

Vastuu emo-organisaatiolla.

Tulosten ja tuotosten esittely rahoittajalle, sidosryhmille, suurelle yleisölle. Mallien levitys.

Juurruttaminen, valtavirtaistaminen

Pilotit osaksi normaalia toimintaa PROTEK-kokemukset osaksi uusittavia pk-yritysten kehittämispalveluja.

Lainsäädäntö, yhteishankinnan prosessit

Vastuu emo-organisaatiolla. suunnitelma kenelle ja miten.

Lähde: Hyvät käytännöt ja tuotteistaminen PROTEK-kehittämisohjelmassa (Anna-Mari Jaanu 2012)

TEM – koordinointi

Tuotteistamistyöpajojen sisällöt yleisesti

Välitehtävä

Tulokset

Sisältö

PROTEK – tuotteistamistyöpajat 2. Ryhmä – syksy 2012 Intro 21.8.

9.-10.10.

20.11.

4.12.

Tuotteistaminen teoriaa

Liiketoimintamalli ja prosessit

Tuotteistusten esittelyt

• Tavoitetila • Juurruttaminen • Vaikuttavuusketju

• • • •

Mentorien kommenttien läpikäynti

Tuotteistuslupaukset

Vaikuttavuusketju ja sen läpikäyminen mentorin kanssa

Luento-osuus T1 T2 T1 T2 Esittelyt

Liiketoimintamalli Prosessikuvaus

Mentorin kanssa kuvausten läpikäynti

Muutosjohtaminen projektityössä

Jatkoeteneminen: mitä vielä puuttuu?

Kausaaliketju

Muutosjohtamisen välineet Kausaaliketju

Tuotteistuksen kokonaisuus valmis

Muutosjohtaminen ja kausaaliketju mentorin kanssa ja koko aineston koostaminen

Lähde: Ramboll Management Cosulting Lassi Köppä

Tuotteistamistyöpajat apuna hyvien käytäntöjen kuvaamisessa Tuotteistamiskouluttajaksi valittiin Ramboll Management Consulting, kouluttajana toimi Lassi Köppä. Työpajat lähtivät liikkeelle yhteiskunnallisen tuotteistamisen tasolta, eli heti aluksi oli löydettävä perustelut työn alla olevalle tuotteistukselle projektissa. Työpajat käynnistyivät lyhyellä teorialla tuotteistamisesta.

Osallistujien sitoutumista haettiin listaamalla kaikkien tuotteistuslupaukset heti työpajojen aluksi. Työpajoissa käytiin yleisesti läpi konkreettisia tuotteistamisen työkaluja. Työkalut esiteltiin lyhyesti, jonka jälkeen osallistujat pääsivät työstämään ja soveltamaan ko. työkalua oman tuotteistuksensa osalta käytäntöön.

Työpajojen fasilitaattori oli tukemassa jokaisen osallistujan työskentelyä hänen työstäessään omaa tuotteis-

tamisen kokonaisuutta eteenpäin. Viimeisessä työpajassa kukin esitteli oman tuotteistamisen kokonaisuutensa ja sai palautetta muilta osallistujilta.

Tuotteistamiskoulutus muodostui kahdesta työpajakokonaisuudesta. Molemmissa oli ennakkotehtävä sekä viisi noin kuukauden välein pidettyä varsinaista työpajapäivää. Osallistujille annettiin välitehtäviä ja he veivät tuotteistamista eteenpäin oman työn ohessa työpajojen välillä. Tuotteistamisryhmien työpajojen sisällöt olivat hyvin samankaltaisia, mutta ensimmäisen ryhmän antaman palautteen perusteella sisällöllisiä painotuksia tehtiin jonkin verran. Mukaan lisättiin mm. mentorointi eli jokainen työpajaan osallistuja otti tuotteistamisprosessiinsa mukaan sparraajan joko omasta organisaatiosta tai sen ulkopuolelta. Jälkimmäiselle ryhmälle toteutettiin myös kaksipäiväinen työpaja.

31

32

Tuotteistamiseen ja mallintamiseen pitäisi tähdätä jo projektien elinkaaren alkuvaiheessa ja panostaa enemmän tuotosten kuvaamiseen virallisten ja kirjallisten raporttien ja tilastotietojen keräämisen sijaan.

Työpajoissa käytiin yleisesti läpi konkreettisia tuotteistamisen työkaluja. Työkalut esiteltiin lyhyesti, jonka jälkeen osallistujat pääsivät työstämään ja soveltamaan ko. työkalua oman tuotteistuksensa osalta käytäntöön.

Työpajojen fasilitaattori oli tukemassa jokaisen osallistujan työskentelyä hänen työstäessään omaa tuotteistamisen kokonaisuutta eteenpäin. Viimeisessä työpajassa kukin esitteli oman tuotteistamisen kokonaisuutensa ja sai palautetta muilta osallistujilta.

Tuotteistamista tarvitaan – kokemukset ja palaute työpajoista Osallistujien tuotteistamisideat olivat hyvin erilaisia ja -kokoisia. Toisilla mallintaminen oli jo pitkällä ja toiset vasta hahmottelivat ideaansa. Tämä näkyi myös lopputuloksissa eli osa pääsi tuotteistamisessa hyvin eteenpäin ja osa ei. Myös osallistujien sitoutuminen vaihteli.

Osallistujien kokemukset työpajoista olivat pääasiassa

myönteisiä. Palautteen mukaan parasta oli keskustelu muiden osallistujien kanssa ja uudet ideat sekä konkreettiset työkalut tuotteistamiseen. Myös ymmärrys tuotteistamisprosessista ja käsitteestä karttui työpajojen aikana.

Vastaavaa tuotteistamiskoulutusta tulisi myös tulevalla kaudella olla tarjolla projektien tukemiseksi.

Tuotteistamiseen ja mallintamiseen pitäisi tähdätä jo projektien elinkaaren alkuvaiheessa ja panostaa enemmän tuotosten kuvaamiseen virallisten ja kirjallisten raporttien ja tilastotietojen keräämisen sijaan. Projekteissa tuotteistettavien käytäntöjen tulee kuitenkin täyttää tietyt kriteerit, sillä mitä tahansa työkäytäntöä ei kannata tuotteistaa tai mallintaa. Tuotteistamisen avulla projektien tuotoksia tehdään yhä paremmin näkyviksi, ymmärrettäväksi ja helpommin siirrettäviksi ja varmistetaan palvelujen ja toimintamallien tasalaatuisuutta, tehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä myös projektin päättymisen jälkeen.

TEM – koordinointi

Tuotteistamisen avulla projektien tuotoksia tehdään yhä paremmin näkyviksi, ymmärrettäväksi ja helpommin siirrettäviksi ja varmistetaan palvelujen ja toimintamallien toimivuus myös projektin päättymisen jälkeen.

Tuotteistamisen työkaluja VAIKUTTAVUUSKETJU

LIIKETOIMINTAMALLI

KAUSAALIMALLI

Yhteiskunnallinen

HAASTAVIEN ASIOIDEN KÄSITTELY TOIMINNALLISILLA JA DRAMAATTISILLA MENETELMILLÄ

HISSIPUHE

Idean tai palvelun tuotteistaminen Ulkoinen

Sisäinen

KÄSITEKARTTA

PROSESSIKUVAUS

MUUTOSJOHTAMINEN PROJEKTITYÖSSÄ Lähde: Lassi Köppä, Ramboll management Consulting

33

CASE

Wales Opintomatka 11.–14. maaliskuuta

Koordinaatiohankkeen kansainvälinen

yhteistyö

Kansainvälinen yhteistyö huipentui opintomatkaan Walesiin. Matkan tavoitteena oli tutustua eri organisaatioiden ja valtionhallinnon rahoittamaan pk-yritysten kehittämistoimintaan sekä toisaalta kertoa Suomessa ja PROTEK-projekteissa tehdystä työstä. Ajatusten vaihto opetti molempia osapuolia.

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ aloitettiin kesällä

2012 kartoittamalla Euroopan Unionin portaaleista hyviä käytäntöjä pk-yritysten ja henkilöstön kehittämisestä eri maista sekä osallistumalla pk-yritysten EU-rahoitukseen liittyvään seminaariin kesällä 2012 Brysselissä.

Seminaarista saatiin kontakteja ja portaaleista löytyi hyviä käytäntöjä, mutta moni EU-rahoituksella pilotoitu ja hyväksi havaittu käytäntö ei enää jatkunut eikä lisätietoa löytynyt internetistä. Myöskään kontaktit projektin jälkeen eivät tuottaneet haluttua tulosta. Niinpä päädyttiin ilmoittamaan sosiaalisessa mediassa (LinkedIn), että ministeriö etsii pk-yritysten kehittämisen hyviä käytäntöjä Euroopasta. Yhteydenottoja saatiin alle kymmenen, suurin osa yksityisiltä konsulttiyrityksiltä. Walesista tuli yhteydenotto Chwarae Teg -nimiseltä sukupuolten tasa-arvoon erikoistuneelta organisaatiolta. Kävi ilmi että Walesissa pk-yrityksille on tarjolla neuvontaa, ohjausta, koulutusmahdollisuuksia ja rahoitusta.

Matkan valmistelu vei kuukausia, myös englanninkielisen materiaalin valmistelu ja kokoaminen Suomesta vei aikaa. Kaikkia osallistujia pyydettiin valmistelemaan materiaalia omasta projektistaan, työstään ja organisaatiostaan. Matkaa varten suunniteltiin erillinen julkaisu PROTEK-kehittämisohjelmasta yhteistyössä viestintä- ja mainostoimisto Kumppanian kanssa. Osallistujien kanssa pidettiin yksi videokokous ja ohjeistusta ja muuta tietoa lähetettiin sähköpostilla useita kertoja ennen matkaa.

Opintomatka Walesiin Cardiffin toteutettiin 11.3.– 14.3.2013. Matkalle osallistui ministeriön, ELY-keskusten ja PROTEK-hankkeiden henkilöstöä, yhteensä 22 henkilöä. Matkasta on tehty erillinen matkaraportti.

Tavoitteena oli tutustua pk-yritysten kehittämisen ja erityisesti henkilöstön kehittämisen keinoihin (ml.

ESR-rahoituksella tehtävä kehittäminen) ja kehittämisorganisaatioihin. Tavoitteena oli lisäksi kertoa wale-

TEM – koordinointi

Tavoitteena oli tutustua pk-yritysten kehittämisen ja erityisesti henkilöstön kehittämisen keinoihin ja kehittämisorganisaatioihin.

Ryhmäkuva ensimmäiseltä päivältä. Eturivissä Bev Pold/ Chwarae Teg, Anna-Liisa Heikkinen/TEM ja Brace Griffiths/ Welsh Government

Visuaalisen fasilitaattorin Fran O’Haran (Scarlet Design) näkemys opintomatkalla opitusta

35

36

Walesistä opittua Less is more

Toimenpiteet ja toimenpideohjelmat vs. projektit

Verkostot, verkostot

Vähemmän projekteja, suurempia hankkeita

Ei kerrota projekteista vaan toimenpiteistä ja laajoista toimenpideohjelmista (EU-logo osoittaa EU-rahoituksen)

Organisaatiot ja ihmiset tuntevat toisensa

Vähemmän toimijoita yrityspalvelukentässä

EU-rahoitus monessa mukana (mm. oppisopimuskoulutus)

Hyvä vuorovaikutus ja yhteistyö organisaatioiden kesken

EU-rahoittajan proaktiivinen ja positiivinen ote

Organisaatioilla valtion tuki (arms length organisation) › toiminnan jatkuvuus ylimenokausilla (esim. ohjelmakauden vaihtuessa)

Luottamus

EU-rahoitus yhdeltä luukulta

Työnantajajohtoiset toimiala/ klusteripohjaiset verkostot, joilla valtion rahoitusta › vaikuttamisja tiedotuskanava

Ohjelmakausi ei merkitsevä › toiminnon jatkuvuus yli kausien (valtion rahoitus)

Valtion rahoittamat toimijat ”arms length organisations”, saavat myös paljon EU-rahoitusta ”luottotoimijat asiakkaan ja valtion välissä” Eri tahot tekevät yhteistyötä alueilla omien yhteisöjensä kanssa ja yhteisönsä kehittämiseksi

Matkalta saatiin paljon ideoita ja hyviä esimerkkejä siitä, miten pk-yritysten kehittämistä voidaan tehdä toisella tavalla kuin Suomessa.

siläisille suomalaisista keinoista pk-yritysten kehittämiseen ja esitellä hyviä PROTEK-hankkeita. Kuulimme eri alojen asiantuntijoita ja tapasimme monien organisaatioiden edustajia. Myös koulutusasioista vastaava ministeri tavattiin. Opintomatkan toisena päivänä järjestettiin työpaja, jonka yhteydessä walesiltäiset kertoivat hyvistä käytännöistään ja suomalaiset puolestaan omista projekteistaan ja toimenpiteistään. Mukana oli myös visuaalinen fasilitaattori, joka visualisoi keskustelut ja johti ryhmätöitä.

Mitä opimme Walesistä?

Matkan jälkeen pidettiin osallistujien kanssa videokokous, jossa käytiin läpi matkalla opittua. Matkalta saatiin paljon ideoita ja hyviä esimerkkejä siitä, miten pk-yritysten kehittämistä voidaan tehdä toisella tavalla kuin Suomessa. Diasarjaa matkalla opitusta on toimitettu mm. ministeriön alueosastolle.

TEM – koordinointi

Asiakas keskiössä toiminnassa

Vähemmän byrokratiaa

Muuta

Palvelujen jatkuvuus (vs. Suomen malli jossa palvelu päättyy kun projekti päättyy)

Uudet käsitteet (Koulutus vs. tapaaminen)

Sukupuolinäkökulma (nais/ miesnäkökulma), naisyrittäjyyden edistäminen, monimuotoisuus, uudet työn muodot

Asiakkaan hyväksi tehdään yhteistyötä verkostona

Yksinkertainen kieli

Yhteiskunnan kaikilla tasoilla laajoilla hankkeilla ”koulutusta työelämään, lapsista aikuisiin”

Kumppanuus yritysten kanssa ja avoin vuorovaikutus

EU-rahoitusta voi saada etukäteen

Laajat toimenpiteet vs. pirstaloituminen

Tavoitteet yrityskäynnille (mm. yrityskäyntien määrä/ asiantuntija)

EU-rahoitus ei aina edes näy (jos näkyy niin lippu näkyy)

Yrittäjyyskasvatus koulussa jo varhain

Uutiskirjeet yrityksille joita tavattu ensin (ei yritysrekistereiden kautta kenelle tahansa)

Vaikuttavuudenarvioinnin menetelmät (kysytään johtamiskoulutuksen vaikuttavuudesta alaisilta vrt. osallistujalta itseltään)

Markkinointimateriaali, esitteet, nettisivut paljon paremmat kuin Suomessa

Kenttätyö yritysten parissa: muutama keskeinen kysymys › tiedotus › uusi yhteydenotto

Vaikuttavuus keskiössä, mittaaminen toimenpiteiden jälkeen

Sosiaalisen median laaja käyttö (myös valtio viestittää sitä kautta)

Yrityksen tukitaso voi olla 100%

Valtiolla Workforce Development Advisoreita tai HRD-advisoreita

Oppisopimuskoulutus myös korkea-asteella + usean työnantajan oppisopimukset

Asiakaslähtöinen kieli (vs. byrokratian kieli), uudet käsitteet

Elinkeinoelämän kehittämisen kieli toiminnassa (ml. EU-rahoitus)

Suomessa ei saa ”kukoistaa” tai olla ylpeä hyvästä tekemisestään

Vaikuttavuus keskiössä

EU-hankkeiden tarkastus keveämpää

Walesissa vilpitön ja aito usko että tuloksia saadaan aikaan › toivon ilmapiiri, hyvä SPIRIT

Kilpailutuksen kautta valittuja toimittajia (kouluttajia) markkinoidaan valtion toimesta

Mitä kannattaa muistaa kv-opintomatkaa suunniteltaessa?

• Yksi yhteys/vastuuhenkilö matkan suunnittelua ja käytännön asioita varten.

• Opintomatkan suunnittelu ja matkan käytännön järjestelyt vievät yllättävän paljon aikaa.

• Opintomatkan onnistuminen riippuu paljolti vastapuolen tekemistä järjestelyistä.

• Matkaohjelma kannattaa laatia huolella, ei liian tiukkoja aikatauluja!

• Myös vapaa-aikaa tarvitaan,

seminaaripäivät vieraalla kielellä ovat rankkoja • Suomalaisia on rohkaistava keskustelemaan ja esittämään kysymyksiä. Meillä on hyvä kielitaito!

• Ennen matkaa on hyvä varautua esittelemään omaa työtään/projektiaan vieraalla kielellä.

• Tuliaisia ja tietoa/materiaalia Suomesta kannattaa viedä.

37

CASE

Uusimaa, PohjoisPohjanmaa ja Lappi Yrityksen kehittäjä -koulutus

Yrityksen kehittäjä -koulutus Kehittämisohjelman puitteissa suunniteltiin ja kilpailutettiin yrityksen kehittäjä -koulutus. Suunnittelussa hyödynnettiin osaamisen kartoittamisen ryhmän näkemyksiä yritysten koulutusja kehittämisneuvontaosaamisen koulutuksesta, Yritysten Taitava Keski-Suomi -projektin kokemuksia nk. Broker-koulutuspilotista ja osaamispäällikön toimintamallista sekä tarkasteltiin yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon sisältöä.

KOULUTUS KILPAILUTETTIIN ja kilpailutuksen

voitti Tamora Oy. Koulutus järjestettiin kolmen ELY-keskuksen alueella: Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi.

Koulutuksissa oli osallistujia ELY-keskuksista, kehittämisyhtiöistä, TE-toimistoista ja Tekesistä. Yrityksen ke-

hittäjä -koulutuksen ohella osallistujilla oli mahdollisuus suorittaa yritysneuvojan erikoisammattitutkinto.

Tutkinto rahoitettiin kansallisella rahoituksella.

Yrityksen kehittäjä -koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa osaamista pk-yrityksen liiketoiminnan ja henki-

TEM – koordinointi

Yritykselle tarjotaan ”tuotteita” sen sijaan että tilannetta tarkasteltaisiin kokonaisvaltaisesti.

Yksilön osaamista on hedelmällisintä kehittää vasta sitten, kun yhteinen tavoite yrityksen kehittämiselle on luotu. löstön kehittämisessä. Koulutuksen aikana käytiin läpi julkisten toimijoiden palvelu- ja rahoitusmahdollisuuksia yrityksen kehittämisessä. Tavoitteena oli myös tiivistää yhteistyötä alueen toimijoiden kesken. Koulu-

tuksen aikana jokainen osallistuja vei myös oman asiakasyrityksensä kehittämistä eteenpäin. Koulutuksen kesto oli 10 päivää.

Koulutuksen runko oli kaikilla alueilla samanlainen:

Yrityksen kehittäjä -koulutuksen teemat Pkyritykset ja yritysneuvonta muutoksen tuulissa

Tuottavuus ja työelämän laatu

Osaamisen johtaminen yrityksen menestystekijänä

Asiakkuudet ja asiakkuuden hallinta

Mistä asiakasyritys hyötyy?

Julkiset liiketoiminnan kehittämisen mahdollisuudet

Henkilöstön osaamisen kehittämisen välineet

Julkiset rahoitusinstrumentit

Työvoiman saannin varmistaminen

Alueellinen palveluverkosto ja palvelukartta

39

40

Mitä koulutuksesta opittiin?

Osallistujat antoivat pääosin hyvää palautetta koulutuksesta. Etenkin osallistujien verkostoituminen nähtiin vahvuutena, samoin yrityscasien yhteinen läpikäynti sai kiitosta. Kiitosta sai myös mahdollisuus suorittaa yritysneuvojan erikoisammattitutkinto. Koulutuksen sisällön osalta ensimmäisenä toteutetussa Uudenmaan ryhmässä saatiin kriittistä palautetta asiantuntijapuheenvuorojen pituudesta. Tilalle toivottiin lyhyempiä puheenvuoroja ja enemmän konkreettisten asiakascasien käsittelyä. Osallistujien omien yrityscasien työstäminen otettiinkin muissa ryhmissä vahvemmin mukaan työskentelyyn. Myös alueellisten puheenvuorojen määrä erityisesti Lapin ryhmässä nostettiin keskeiseen rooliin. Pohjois-Pohjanmaan ryhmä tuotti yhteisen verkkoalustan kautta pohjatekstin Yrityksen kehittäjän käsikirjaan, josta tehtiin sähköinen julkaisu. Lapin ryhmässä tuotettiin konkreettisia toimintamalleja esimerkiksi seutuyhteistyöhön ja yrityskehittämisen prosessiin. Uudenmaan palautteessa esitettiin idea, jonka mukaan vastaava koulutus voitaisiin toteuttaa siten, että kouluttaja toimisi ohjaajana sekä koordinaattorina ja teoriaosuudet jätettäisiin pois kokonaan. Muissa ryhmissä arvostettiin myös asiantuntijapuheenvuorojen avaamia uudenlaisia näkökulmia yrityskehittämiseen.

Hallinnon muutokset ja osallistujien työtehtävien muutokset TE-toimistossa vaikuttivat osallistujien motivaatioon sekä Uudellamaalla että Pohjois-Pohjanmaalla. Lisäksi Uudenmaan ryhmän osallistujista suurin osa oli työskenteli määräaikaisissa työsuhteissa, mikä luonnollisesti vaikeuttaa yhteistyötä jatkossa.

Koulutuksen aikana huomattiin, kuinka vahvaa tuotelähtöinen ajattelu sekä ELY-keskuksessa että TE-toimistossa on. Asiantuntijat hallitsevat oman vastuualueensa asiat erinomaisesti, mikä näkyy yritysten kanssa työskentelyssä. Yritykselle tarjotaan ”tuotteita” sen sijaan että tarkasteltaisiin yrityksen tilannetta kokonaisvaltaisesti ja tarjottaisiin laajasti kehittämisratkaisuja.

Lisäksi havaittiin, että mikäli yrityskehittämisen tahtotila ja tavoite eivät organisaatiossa ole selvillä, ei asiaa ratkaista pelkästään yksilön osaamisen kehittämisellä.

Yksilön osaamista on hedelmällisintä kehittää vasta sitten, kun yhteinen strateginen tavoite yrityksen kehittä-

miselle on luotu.

Koulutuksen aikana havaittiin lisäksi, että alueen muut toimijat, kuten kehittämisyhtiöt, eivät ole tietoisia ELY-keskusten rahoituslinjauksista. Tämä vaikeuttaa asiakkaiden ohjaamista ELY-keskuksen palvelujen piiriin.

Miten koulutusta voisi tulevaisuudessa toteuttaa?

Tamora Oy:n kokemusten mukaan koulutuksen pituus ja sisältö ovat hyviä, mutta yrityksen taloudellisen tilanteen arviointia ja analysointia olisi hyvä sisältyä ohjelmaan. Koulutusta voitaisiin kouluttajan mukaan lyhentää maksimissaan kaksi päivää, mutta silloin olisi pohdittava, mitä osuuksia voidaan jättää kokonaan pois. Mikäli vastaavia koulutuksia toteutetaan jatkossa, voisi yrityscasien rooli olla suurempi. Tämän voisi toteuttaa esimerkiksi siten, että jokaisen osallistujan asiakasyritys vierailisi koulutuspäivillä, lisäksi voisi toteuttaa yritysvierailuja.

Osallistujien olisi hyvä olla monista organisaatioista. Koulutuksen sisällön tuottajina voisivat yhä enemmän toimia osallistujat, aina ei siis tarvita ulkopuolisia asiantuntijoita. Kouluttajan arvion mukaan myös verkkotyöskentelyä yrityscasien ympärille voisi aktivoida lisää. Samoin voisi tehdä seudullista valmistelua pienryhmissä lähipäivien välillä, jolloin teemat tulisivat valmiimpina yhteiseen keskusteluun lähipäivissä ja toisaalta seutuyhteistyö vahvistuisi entisestään.

Mitä tuloksia koulutuksesta on saatu?

UUSIMAA Uudenmaan koulutuksen jälkeen Uudenmaan ELY-keskuksessa haluttiin tarkastella yrityskehittämisen ja yritystukien nykytila sitä varten perustetussa yritysasiakkuuksien kehittämisryhmässä, jossa on mukana yritysasiakkuuksiin liittyvien yksiköiden päälliköt, kehittämispäälliköt sekä yritysten kanssa kehittämistyötä tekevä projektihenkilöstö ja TE-toimiston henkilöstöä. Alueellinen yritysasiakkuusryhmä (YAJR) tekee samansuuntaisia kehittämistoimia ja sillä ovat fokuksessa yritystoiminnan juuri aloittaneet ja kansainvä-

Koulutus on antanut hyviä tilaisuuksia peilata eri organisaatioiden yrityspalvelutuotteita ja antanut ideoita palveluiden jatkokehittämiseen.

TEM – koordinointi

listyvät yritykset. Yritysasiakkuuksien kehittämisryhmä huomioi lisäksi tämän rajauksen ulkopuolelle jäävät yritykset. Tarkastelu paljasti, että ELY-keskuksessa tehdään paljon asioita yritysten eteen, mutta muiden kuin asiantuntijan omien palvelujen tunteminen on kokonaisvaltaisen asiakaspalvelun näkökulmasta melko vähäistä ja rahoituksen myöntämisen prosessit eroavat toisistaan. Pelkästään erilaisten prosessien tuntemisella pystyttäisiin palvelemaan yrityksiä entistä paremmin.

Uudellamaalla aloitettiin prosessien kehittäminen kuvaamalla muutamia asiakasprofiileja: kansainvälistä kasvua aloitteleva mikroyritys ja henkilöstönsä koulutuksella vauhtia hakeva yritys. Prosessien pohja-ajatuksena oli sähköisten kanavien käyttö ja se, että yritys tutustuisi kehittämistarpeisiinsa ja -mahdollisuuksiinsa sähköisten kanavien kautta, esimerkiksi Yritys-Suomi -portaalissa oleva Oma Yritys-Suomi -tilan kautta ja tulevaisuudessa Yritys-Suomessa julkaistavan yrityksen kehittämiskartoituksen kautta. Uudellamaalla erityisenä haasteena on mm. yritysten suuri määrä, sillä ELY-keskukseen tulee erittäin paljon kyselyitä sekä koulutus- ja rahoitushakemuksia, joten asiakkaiden entistä tehokkaampi reaktiivinen palvelu tuo selkeää asiakashyötyä. Prosessien kuvaamisessa huomioitiin lisäksi se, että yrittäjä tarttuu herkästi puhelimeen ja soittaa esimerkiksi ELY-keskukseen tai TE-toimistoon apua kysyäkseen. Myös puhelinasiakkaat on palveltava entistä tehokkaammin.

Prosessien kuvaamisen jälkeen yritysasiakkaan palveluprosessin kehittämistyö jatkuu yhteistyössä seudullisten toimijoiden kuten kunnallisten kehittämisyhtiöiden, kauppakamarin ja yrittäjäjärjestöjen sekä muiden työ- ja elinkeinoministeriön alaisten tahojen kanssa.

Palveluprosessin uudistamisessa tulee huomioida vuonna 2014 alkavat ja ELY-keskusten kautta haettavat yritystoiminnan kehittämispalvelut. Kehittämistyölle ei ole vielä määritelty päättymisaikaa.

Uudellamaalla on lisäksi kehitelty kehitysväylä-ideaa, jossa painotus on pk-yrityksen palveluohjauksella siten, että asiakas aina saatetaan kehittämisvaiheesta toiseen. Myös tämä idea syntyi yrityksen kehittäjä -koulutuksen aikana.

Työtä tehdään PROTEK Uusimaa -projektin vetämänä. Projekti luo mahdollisuuden käyttää kehittämistyöhön myös ulkopuolisia asiantuntijoita, jotta saadaan myös puolueeton näkökulma kehittämiseen.

Lisätietoja antaa projektipäällikkö Seppo Röpelinen, seppo.ropelinen@ely-keskus.fi.

POHJOIS-POHJANMAA Pohjois-Pohjanmaan koulutuksesta syntyi Yrityksen

41

kehittäjä -käsikirja. Käsikirja on laajasti käytössä työja elinkeinohallinnossa, sitä käytetään yrityskehittäjien perehdyttämisessä ja koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian oppimateriaalina. Käsikirja löytyy osoitteesta: http://toimistot.te-palvelut.fi/-/yrityskehittajankasikirja-julkaistu.

Lisäksi koulutuksen käyneet TE-toimiston virkailijat ovat sijoittuneet Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston yritysasiakkuustoimintoon, joka on aloittanut toimintansa 1.9.2013. Toiminnon tavoitteena on vahvistaa TE-toimiston työnantajapalvelua ja yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa.

Lisätietoja antaa johtaja Maire Mäki, maire.maki@te-toimisto.fi.

LAPPI Lapin ELY-keskuksen mukaan koulutus toteutui Lapissa parhaaseen mahdolliseen ajankohtaan ajatellen Yritys-Suomi -kokonaistilannetta sekä TE -palvelu-uudistusta. Koulutuksen myötä osaajat ovat tiivistäneet yhteistä tekemistä entisestään ja toimintaan on saatu lisää vaikuttavuutta. Jokaisella osaajalla on ollut mukanaan yrityscase, mikä on koettu erittäin hyväksi. Yritysesimerkit ovat avanneet konkreettiset kehittämistarpeet ja haastaneet jokaisen osaajan tuomaan esille erilaisia kehittämisnäkökulmia. Hyväksi koettiin myös yritysten omat vierailut ja heidän antamat palautteet saamastaan palvelusta.

Koulutus on antanut hyviä tilaisuuksia peilata eri organisaatioiden yrityspalvelutuotteita ja antanut ideoita palveluiden jatkokehittämiseen. Koulutuksessa on toteutunut alusta saakka tiivis yhdessä tekeminen. Koulutuksissa on ollut hyvä ja kannustava ilmapiiri. Lapin osalta opiskelijat ovat olleet laajasti eri organisaatioista, tämän vuoksi seudullisia Yritys-Suomi -tavoitteita ja -toimintaa on voitu tarkastella täysin uudestaan.

Lapin osalta koulutukseen hakeuduttiin aktiivisesti, lähes puolet pääsi ensimmäiselle jaksolle. Tämän vuoksi alueella käynnistettiin selvitys uuden ryhmän mahdollisuudesta kouluttautumiseen siten, että samalla voitaisiin suorittaa yritysneuvojan erikoisammattitutkinto. Lapin oppisopimuskeskus lähti mukaan koulutusta toteuttamaan, toinen koulutusryhmä on jo käynnissä ja kouluttajana toimii Tamora Oy. Kehittämistyötä jatketaan yrityksen kehittäjä -koulutuksen jälkeenkin seudullisissa foorumeissa. Kehittämistyön painopisteenä on seudullisten toimintasuunnitelmien tavoitteiden ja työnjaon tarkastelu.

Lisätietoja antaa projektipäällikkö Riikka Tuomivaara, riikka.tuomivaara@ely-keskus.fi.

42

Parhaisiin tuloksiin päästään, kun yhteistyö toimii ja yhteishankintakoulutus on tarvelähtöistä ja sitoutunutta.

Yhteishankintakoulutus

Tavoitteena työelämälähtöinen

yhteishankintakoulutus

Työnantajan ja työ- ja elinkeinohallinnon yhdessä suunnitteleman, hankkiman ja rahoittaman koulutuksen kohderyhmäksi voidaan valita tarpeen mukaan yrityksen henkilökunta, uudet työntekijät tai irtisanottavat.

PROTEK-KEHITTÄMISOHJELMAN

TAVOIT-

on uudistaa työvoimakoulutuksen yhteishankintaa, erityisesti TäsmäKoulutusta, työelämälähtöisemmäksi. Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti yhteishankintakoulutuksesta, sen kehittämistyöstä PROTEK-ohjelman puitteissa sekä yhteishankinnasta tehdystä selvityksestä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten eli ELY-keskusten tekemää kehittämistyötä sekä yhteishankintakoulutuksen käytännön toteuttamista yritysten näkökulmasta kuvataan esimerkkien avulla.

TEENA

Mitä yhteishankintakoulutus tarkoittaa?

Yhteishankintakoulutus on työnantajan ja työ- ja elinkeinohallinnon yhdessä suunnittelemaa, hankkimaa ja rahoittamaa koulutusta. Sen avulla voidaan kouluttaa yrityksessä työssä olevia, yrityksen palvelukseen tule-

via uusia työntekijöitä tai irtisanottavia työntekijöitä.

Koulutus on harkinnanvaraista toimialasta riippumatta. Yhteishankintakoulutus kattaa kolme toisiaan täydentävää palvelutuotetta, jotka esitellään oheisessa taulukossa.

Yhteishankintakoulutusta hankkivat ELY-keskukset. Koulutuksista tehdään kolmikantasopimus työnantajan, ELY-keskuksen ja kouluttajan välillä. Yhteishankintakoulutuksen prosessi on seuraava: 1. Työnantajan esitys yhteishankintakoulutuksesta ELY-keskukselle 2. ELY-keskuksen päätös (myönteinen tai kielteinen) 3. Mahdolliset lisäneuvottelut yrityksen kanssa koulutuksen sisällöstä ja aikataulusta 4. Koulutuksen hankinta (kouluttajan kilpailuttaminen) 5. Hankintapäätös 6. Hankintasopimus (ELY-keskus ja yritys ostajina, koulutusorganisaatio myyjänä)

43

44

7. Koulutuksen toteuttaminen 8. Koulutuksen seuranta (opiskelija- ja yrityspalaute)

Yhteishankinnan kehittäminen PROTEK-kehittämisohjelmassa Yhteishankintakoulutusta on kehitetty kehittämisohjelman puitteissa sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.

Valtakunnallisessa kehittämisessä on keskitytty yhteishankintakoulutuksen palautejärjestelmän ja valtakunnallisesti käytössä olevien lomakkeiden kehittämiseen sekä PROTEK-kehittämisohjelmassa kehitettyjen yhteishankinnan hyvien käytäntöjen levittämiseen. ELY-keskuksissa yhteishankinnan kehittäminen on ollut yhteishankinnan prosessien uudistamista, hankinta- ja sopimusmallien kehittämistä sekä markkinointimateriaalin luomista.

Kehittämisohjelman sateenvarjon alla toimi yhteishankinnan kehittämisryhmä, joka ehdotti valtakunnallisia uudistuksia työ- ja elinkeinoministeriölle. Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 2009 ja siihen kuuluu ministeriön edustajien lisäksi ELY-kes-

kusten henkilöstöä. Ryhmä aloitti toimintansa tutustumalla eri alueiden hankintaprosesseihin ja asiakirjamalleihin. Prosessit olivat hyvin erilaisia ja hyvin pian todettiin, että valtakunnallisen kehittämistyön tulee keskittyä niihin yhteishankintaprosessin osa-alueisiin, joihin pystytään valtakunnallisesti vaikuttamaan, kuten käytettäviin lomakkeisiin ja palautteen keräämiseen.

Hankinnoissa ELY-keskukset toimivat itsenäisesti hankintalain puitteissa.

Ryhmä suunnitteli lisäksi kaksi yhteishankinnan työkokousta, sillä työvoimakoulutuksen valtakunnallisissa työkokouksissa ei ole ollut tarpeeksi aikaa keskittyä yhteishankinnan erityiskysymyksiin. Työkokouksiin osallistuivat ministeriön henkilöstön lisäksi ELY-keskusten ja TE-toimistojen henkilöstö. Molemmissa kokouksissa oli noin 80 osallistujaa eri puolilta Suomea. Ajankohtaisten teemojen käsittelyn lisäksi työkokouksissa tehtiin ryhmätöitä ja kuultiin myös kouluttajien ja työnantajien näkemyksiä yhteishankinnasta. Työkokouksista saatu palaute oli erinomaista.

Yhteishankintakoulutuksen palvelutuotteet Tuote

RekryKoulutus

MuutosKoulutus

TäsmäKoulutus

Kohderyhmä

Kaikki työnantajat

Kaikki työnantajat

Kaikki työnantajat, erityisesti pk-yritykset

Käyttötilanne

Rekrytointilanne

Irtisanomistilanteet, toistaiseksi voimassa oleva lomautus

Teknologiset tai toiminnalliset muutokset, lomautuksen välttäminen, työurien pidentäminen, määräaikainen lomautus

Rahoitus

Valtio 70%, työnantaja 30%

Valtio 80%, työnantaja 20%

Valtio 25–80%.

Työnantajan osuus riippuu koulutuksen luonteesta (yleis- vai erityiskoulutus) ja yrityksen koosta

Sisältö

Ammatillinen koulutus, ammatillisia valmiuksia täydentävä koulutus

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus, ammatillisia valmiuksia täydentävä koulutus

Kesto

Minimi 10 päivää/opiskelija kahden vuoden aikana.

Minimi 10 päivää/opiskelija kahden vuoden aikana.

Minimi 10 päivää/opiskelija kahden vuoden aikana.

Yhteishankintakoulutus

”Erittäin hyödyllinen tilaisuus. Voitiin kahden päivän ajan keskittyä yhteen kokonaisuuteen ja päästiin pintaraapaisua syvemmälle. Kun on yksi selkeä aihe, ovat paikalla nimenomaan kyseisen aiheen asiantuntijat, joten keskustelu on antoisaa. Ohjelma oli hyvin koottu, luentoja ja ryhmätyöskentelyä sopivassa suhteessa. Kiitos hyvästä työkokouksesta.”

Osallistujapalaute 29.–30.8.2012 järjestetystä kokouksesta

”Kiitos työkokouksesta.

Se oli edellistä parempi.

Erityisen hienoa on aina saada työnantajien tai kouluttajien

puheenvuoroja mukaan. Kiitos, että ryhmätöille oli riittävästi aikaa. Ja verkostoitumistilaisuus keskiviikkona oli todella tarpeen, koska kollegoita tapaa harvoin. Eli arvosana 5 + lämpimät kiitokset järjestäjille.”

Osallistujapalaute 17.–18.4.2013 järjestetystä kokouksesta

ELY-keskukset ovat omissa PROTEK-hankkeissaan uudistaneet ja kehittäneet yhteishankintakoulutuksen malleja. Kehittämisohjelman puitteissa suunniteltiin yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön työvoimakoulutusvastaavien kanssa yhteishankinnan toteuttamista koskeva selvitys. Selvityksen tulokset saatiin vuonna 2012.

Pk-yritykset tarvitsevat tukea koulutussuunnitteluun ja apua lomakkeiden täyttämiseen PROTEK-toiminnan myötä on ilmennyt, että yhteishankintakoulutuksen suunnittelu yrityksen kanssa vie runsaasti aikaa ja että pk-yritykset tarvitsevat usein tu-

Yhteishankinnan kehittämistoimia PROTEKkehittämisohjelman puitteissa 2009–2013 • valtakunnallinen sähköinen yrityspalaute yhteishankintakoulutukseen • valtakunnallinen malli yhteishankintakoulutuksen sähköiselle opiskelijapalautteelle • yhteishankintaselvityksen suunnittelu, kilpailuttaminen ja kommentointi • työnantajan esitys yhteishankintakouluksesta -lomakkeen sisällön uusiminen • päätöslomake työnantajan esitykseen yhteishankinnasta • suositukset yhteishankintalomakkeiston sähköistämisestä • yhteishankintakoulutuksen työkokoukset syksyllä 2012 ja keväällä 2013 • yhteishankintakoulutuksen hyvien käytäntöjen levittäminen työkokouksissa • pk-yritysnäkökulman ja haasteiden esiin nostaminen yhteishankinnassa • hankintamallien kehittäminen ELY-keskuksissa, mm. puitejärjestely • verkostokoulutusmallit (usean yrityksen yhteishankintakoulutukset, sopimusmallit) • koulutustarpeiden kartoittamisen mallit • kokeilut etukäteen suunniteltujen koulutusohjelmien toteuttamiseksi yhteishankintana

45

46

kea koulutustarpeidensa kartoittamiseen ja koulutussuunnitteluun ja jopa lomakkeiston täyttämiseen. Yritykset tarvitsevat lisäksi apua siinä, mistä tukea ja rahoitusta koulutukseen voi saada. Paras tuki syntyy, kun tukea antaa nk. puolueeton välittäjäorganisaatio.

Hyvinkäällä ja Riihimäellä toimiva Tutka-projekti on kerännyt järjestelmällisesti tietoa yhteishankintakoulutuksen suunnitteluun käytetystä ajasta. Projekti toimii Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueilla.

Suunnitteluun käytetty aika on laskettu siitä päivästä lähtien, kun projektin henkilöstö on luonut asiakassuhteen yrityksen kanssa aina siihen saakka kun ELY-keskus on laatinut sopimuksen yhteishankintakoulutuksesta.

Tietoa on kerätty 37 yhteishankintakoulutuksesta (lähinnä TäsmäKoulutuksia). Keskimääräinen aika asiakkuudesta yhteishankintakoulutuksen sopimukseen on 130 päivää, josta ELY-keskuksen tai TE-toimiston käsittelyaika on keskimäärin ollut 23 päivää, lyhyimmillään 2 ja pisimmillään 76 päivää. Luvut kertovat siitä, että yhteishankintakoulutuksen suunnitteluun yrityksen kanssa tulee varata paljon aikaa. Tutka-hankkeessa yritystä autetaan koulutustarpeen kartoittamisessa ja koulutuksen suunnittelussa, potentiaalisten koulutusorganisaatioiden kartoittamisessa sekä viranomaisille lähetettävien lomakkeiden täyttämisessä. Projekti tekee siis paljon tarpeellista pohjatyötä.

Yhteishankintakoulutusselvityksen päätulokset Yhteishankinnan toteuttamisesta ei ennen vuotta 2012

ollut tehty laajamittaista selvitystä. Koska yhteishankinnan kehittäminen on olennainen osa PROTEK-kehittämisohjelmaa, aloitettiin syksyllä 2011 yhteishankintakoulutusta koskevan selvityksen suunnittelu. Selvitys kilpailutettiin vuonna 2011 ja sen toteuttajaksi valittiin TK-Eval. Selvityksen tavoitteena oli arvioida yhteishankintakoulutuksen (Täsmä, Rekry ja Muutos) toteutusta, toiminnan sujuvuutta, tavoitteiden saavuttamista, vaikuttavuutta sekä antaa kehittämissuosituksia yhteishankinnan toimeenpanoon.

Selvitys koostui kolmesta osasta: • sähköinen kysely yhteishankintaprosessin toimivuudesta kullakin ELY-keskusalueella (15) • tapaustutkimus yhteishankintakoulutusprosesseista viidellä ELY-keskusalueella (Häme, KaakkoisSuomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa) perustuen kirjalliseen aineistoon (15 tapausta/alue) • haastattelututkimus viidellä ELY-keskusalueella toteutetuista yhteishankintakoulutuksista (3 tapausta/alue).

Tässä artikkelissa keskitytään selvityksen päätuloksiin erityisesti TäsmäKoulutuksen osalta.

Yhteishankintakoulutus on asiakaslähtöistä, mutta prosesseja tulee kehittää Selvityksen mukaan yhteistyö kouluttajien, yritysten ja TE-hallinnon välillä oli sujunut pääsääntöisesti hy-

Yhteishankintakoulutuksen aineisto Vastanneita lkm

Vastaus-%

Sähköinen kysely ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteishankintakoulutusten parissa työskenteleville

113

66

Kysely yhteishankintakoulutukseen liittyvistä valituksista ja tarkastuksista ELY-keskuksille

13

87

Dokumenttianalyysi

yht. 75 yhteishankinta-koulutuksen dokumentit

Haastattelut kouluttajille ja yrityksille

38

84

Haastatteluita täydentävä kysely kouluttajille ja yrityksille

27

26

Yhteishankintakoulutus

Yhteishankintakoulutusselvityksen teemat Asiakaslähtöisyys

Yhteistyö eri osapuolten välillä Seuranta ja vaikuttavuus

Linjaukset Rekrytoitavien/ koulutettavien valinta

Työssäoppiminen

Motivaatio ja sitoutuminen

Hankintamenettelyt

Markkinointi ja tiedottaminen

vin yhteishankintakoulutuksen toteutuksessa. Yhteishankintakoulutuksen tiedottamiseen ja markkinointiin tulisi kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota, sillä työnantajilla ei ole tarpeeksi tietoa yhteishankintakoulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista. Selvityksen mukaan yhteishankintakoulutus on asiakaslähtöistä eli koulutuksen sisällössä pystytään huomioimaan työnantajien tarpeet ja prosessi on sujuva työnantajaasiakkaiden ja kouluttajien näkökulmasta. Eniten kritiikkiä yhteishankinnan hallinnointiin saatiin ELY-keskusten ja TE-toimistojen edustajilta.

Selvityksestä ilmeni, että ELY-keskusten käyttämät hankintamenettelyt eroavat ELY-keskuksittain, samoin hankintaprosessit ja hankintojen kestoajat. Noin joka toisessa TE-toimistossa/ELY-keskuksessa oli tehty linjauksia yhteishankintakoulutuksen rahoittamisen suhteen. Linjauksissa otettiin kantaa mm. yrityskokoon, suhtautumiseen julkisen sektorin työnantajiin, koulutuksen laajuuteen tai muuhun yritykseen tai sen toimialaan liittyvä ominaisuuteen.

Selvityksessä suositeltiin ELY-keskusten prosessien yhtenäistämistä. Hallinnollisia rutiineja tuli yksinkertaistaa sekä työnantajien koulutusesitysten arviointikriteeristöjä ja käytettäviä lomakkeita yhtenäistää. Koulu-

Liiketoiminnan kehittäminen

tuksen seurantaa tuli myös kehittää, erityisesti palautteen osalta. Myös työssä oppimisen seurantaa, ohjausta ja arviointia yhteishankintakoulutuksen aikana tuli selvityksen mukaan kehittää. Selvityksessä ehdotettiin yhtenäisiä käytäntöjä koko Suomeen ja vankempaa ohjausta työ- ja elinkeinoministeriöstä. Selvityksessä todettiin, että vaikka yhteishankintakoulutuksen hyviä käytäntöjä oli levitetty, tuli asiaan kiinnittää edelleen huomiota.

Hyvien käytäntöjen levittämistä voitaisiin selvityksessä ehdotetun mukaisesti tukea rakentamalla esimerkiksi sähköinen ns. markkinapaikka yhteishankintakoulutusten hyville käytännöille.

Selvityksestä kävi ilmi, että ESR-rahoituksella oli ollut merkittävä osuus yhteishankintakoulutuksen rahoittamisessa eri ELY-keskusalueilla. Eniten kysyntää oli ollut TäsmäKoulutuksella. PROTEK-kehittämisohjelman projektien toiminta oli lisännyt yhteishankintakoulutuksen kysyntää alueilla.

Selvityksen mukaan koulutussuunnitteluun pk-yrityksen kanssa tarvitaan puolueeton taho, jotta koulutuksen aito ja tarvelähtöinen suunnittelu voidaan taata.

Koulutussuunnittelu nähtiin erityisosaamista vaativana työnä, johon mm. TE-toimistoissa ja ELY-keskuksissa ei ole riittävästi omia osaamisresursseja käytettävissä.

47

48

”Apua tarvittaisiin osaamispuutteiden kartoittamiseen ja koulutusmuotovaihtoehtojen kartoittamiseen.

Koulutussuunnittelun pohjaksi olisi hyvä tehdä tarkempi kartoitus siitä, mitä osaamisen puutteita todellisuudessa on. Näin myös koulutussisällöt saataisiin nykyistä täsmällisemmiksi.

Kartoittamiseen tarvittaisiin jokin työkalu, jolla tarpeita saataisiin esiin. Osaamiskartoitusta voisi olla tarjolla esim. yhteishankintakoulutuksen alussa ja toteuttajana voisi olla sellainen taho, jolla tähän työhön osaaminen ja näitä työkaluja käytössään.”

Selvityksen perusteella parhaimpiin tuloksiin yhteishankintakoulutuksissa voidaan päästä, kun yhteistyö toimii eri osapuolten kesken, koulutus on tarvelähtöistä, toimitaan joustavasti ja nopeasti ja osapuolet sitoutuvat koulutuksen läpiviemiseen. Hyviin tuloksiin on monesti liitetty myös puitemenettely yhteishankintakoulutuksen hankintamenettelynä. Yhteishankinnan palvelutuotteista tuloksekkaimmaksi koetaan RekryKoulutus.

Yhteishankintakoulutuksen vaikutukset yritysten toimintaan Selvityksessä kysyttiin yhteishankintakoulutuksen vaikutuksia yritysten toimintaan. Työnantajien näkökulmasta yhteishankintakoulutuksella oli ollut selvästi enemmän vaikutusta osaamisen kehittämiseen ja henkilöiden uudelleen sijoittumiseen kuin liiketoiminnan kehittymiseen kokonaisuudessaan, mutta liiketoiminnan osa-alueista koulutus oli vaikuttanut eniten yritysten kilpailukykyyn. Työnantajien mielestä koulutus oli myös vaikuttanut erityisesti prosessien ja työn sujuvuuden edistämiseen ja konkreettiseen osaamisen kehittymiseen. Sen sijaan yrityksen laajentumiseen, toiminnan monipuolistumiseen ja uudelleen suuntaamiseen koulutuksella oli ollut melko marginaalisesti vaikutusta.

Mitä selvityksen jälkeen?

Selvitys julkaistiin työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarjassa ja sen tuloksia esiteltiin mm. ensimmäisessä ELY-keskuksille ja TE-toimistoille suunnatussa yhteishankintakoulutuksen työkokouksessa elokuussa 2012.

Selvityksen suosituksia käsiteltiin ryhmätöissä ja asioita linjattiin yhteisesti. Syksyllä 2012 yhteishankintakoulutuksessa otettiin käyttöön kehittämisryhmän suunnittelema valtakunnallinen sähköinen yrityspalaute ja keväällä 2013 uusia valtakunnallisia lomakkeita. Vuoden 2013 huhtikuussa järjestettiin toinen yhteishankinnan työkokous, jossa esillä olivat erityisesti PROTEK-hankkeissa kehitetyt yhteishankinnan hyvät käytännöt sekä työnantajan ja kouluttajan näkökulmat yhteishankintaan. Kehittämistyöryhmän työ jatkuu edelleen.

Lisätietoja ja lähde: • TK-Eval: Yhteishankintakoulutuksen selvitys. TEM raportteja 30/2012. http://www.tem.fi/files/34852/TEMrap_30_2012. pdf

Hyvien käytäntöjen levittämistä voitaisiin selvityksessä ehdotetun mukaisesti tukea rakentamalla esimerkiksi sähköinen markkinapaikka yhteishankintakoulutusten hyville käytännöille.

Yhteishankintakoulutus

49

Yhteistyön sujuvuus työnantajien mukaan yhteishankinnan prosessissa Prosessin sujuvuus kokonaisuudessaan Yhteistyö kouluttajan kanssa

27

46

Yhteistyö ELY-keskuksen/ TE-toimiston kanssa

46 19

Palautteen kerääminen

19

Sopimuksen tekeminen

19

Erittäin hyvin onnistunut

Jonkin verran epäonnistunut

Melko hyvin onnistunut

Täysin epäonnistunut

16

35 12

46 50

20 % 20

4

8

38

42

00 %

4

42

20

8

19 12

58

Alkuneuvottelu

4

12

58

38

Lähiopetus

12

35

24

27

Etäopetus

19

38

44

Työssä oppiminen

Tiedottaminen ja markkinointi koulutus- ja kehittämistoimenpiteiden mahdollisuudesta

54

40 % 40

4 8

4

15 15 60 % 60

80 % 80

100 % 100

EOS/Ei sisältynyt yhteistyöhankintakoulutukseemme

12

CASE

Yhteishankintacaset

PROTEK Uusimaa -projekti Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, 1.1.2009–31.12.2013 Yhteishankintakoulutuksen suunnittelun tueksi kehitettiin ensin koulutus- ja kehittämistarvekartoitusmalli pk-yrityksille. Lisäksi kokeiltiin yhteishankintakoulutuksen hankkimista kilpailuttamalla puitejärjestely 15 toimialalle kaikkiin yhteishankinnan tuotteisiin. Kilpailutuksen avulla saatiin lisättyä yhteishankintakoulutuksen tunnettuutta ja volyymiä. Yhteishankintakoulutukseen liittyvät lomakkeet on uudistettu täysin. Lisäksi yritysverkostojen koulutuksiin kehitettiin joustava sopimus- ja päätösmalli ja kokeiltiin etukäteen suunniteltujen koulutusohjelmien toteuttamista yhteishankintana. TäsmäKoulutusten suunnitteluissa on pyritty ottamaan huomioon muut liiketoiminnan kehittämispalvelut ja saatu aikaan yrityskohtaisia caseja eri rahoituskanavien yhteiskäytöstä. Työelämän laatuun liittyviä teemoja on onnistuttu sisällyttämään mukaan TäsmäKoulutus ohjelmiin.

Lisätietoja antaa koulutuspäällikkö Minna Issakainen, minna.issakainen@ely-keskus.fi.

Yhteishankintakoulutus

51

TäsmäProto-osaamista sote-, palvelu- ja uusiutuvan energian aloille -projekti Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, 1.1.2011–31.12.2014 Projektissa kehitetään yhteishankintakoulutusta joustavammaksi ja vaikuttavammaksi mikro- ja pk-yritysten tarpeisiin. Yhteishankintakoulutukseen kilpailutettiin puitejärjestely. Koulutusten puitehankinta on jäntevöittänyt yhteishankintakoulutusten käytännön toteutusta. Lisäksi projektissa on kehitetty lomakkeita yhteishankintakoulutuksen suunnitteluun ja yritysten koulutus- ja kehittämistarpeiden suunnitteluun sekä tehty prosessikuvaus, jossa kuvataan eri toimijoiden (työ- ja elinkeinohallinto, kouluttaja ja yritys) roolit ja tehtävät. Yhteishankintakoulutuksen järjestämistä yritysverkostolle on kokeiltu ja verkostomallista on tehty tuotteistamismallin kuvaus.

Lisätietoja projektipäällikkö Martti Turunen, martti.turunen@ely-keskus.fi.

Yhteishankintakoulutus kehittää työelämän laatua Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Pirkanmaalla lähdetään siitä, että yritysten tarpeisiin räätälöidyn ja yrityksen yhdessä työvoimahallinnon kanssa rahoittaman koulutuksen pitää tulevaisuudessa olla entistä tavoitteellisempaa ja vaikuttavampaa ja että julkisesti rahoitetun koulutuksen on lähtökohdiltaan oltava työelämän laadullisia arvoja tukevaa.

Koulutuksen on oltava strategialähtöistä ja yrityksen strategiassa on huomioitava keskeiset henkilöstön tuottavuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät elementit. Niinpä yritykseltä edellytetään entistä tarkempaa käsitystä siitä, mikä on sen todellinen kehittämistarve ja mitä se on itse valmis resursoimaan ja investoimaan. Tarkastelua on laajennettu osaamistarpeista ja yksittäisistä ammattitaitoa lisäävistä koulutuksista työelämän koko prosessiin: miten kehitetään henkilöstön osaamista, johtamista, työprosessien sujuvuutta, kannustavuutta ja henkilöstön hyvinvointia. Pitkäjännitteiseen kehittämiseen tähtäävää koulutushanketta ja sen tavoitteita yritys voi itse miettiä, arvioida ja valmistella/suunnitella MITTA-työkalun ja kysymysten avulla.

MITTA

M – muutos. Mikä on yrityksen tulevaisuudessa tuleva olennainen teknologinen tai toiminnallinen muutos?

I – innovatiivisuus. Mikä on uudistuksen kantava idea, uudistavuus?

T – tuottavuus. Miten lisätään työn tehokkuutta ja tuottavuutta?

T – työhyvinvointi. Miten parannetaan työn imua ja työtyytyväisyyttä?

A – ammatillinen kehittyminen. Miten kehitetään osaamista, sen johtamista ja työprosesseja?

Lisätietoja koulutusasiantuntija Urpo Salkoaho, urpo.salkoaho@ely-keskus.fi.

CASE

Uusimaa, Porvoo

Talotekniikan osaamispalat paikoilleen Energiatehokkaan rakentamisen osaaminen tarvitsi Itä-Uudellamaalla päivitystä. PROTEK Uusimaa -hankkeen avulla haasteeseen oli mahdollista tarttua teholla.

SELKEÄN TARPEEN tiedostamisen jälkeen Posintra

Oy:n Yrityskoulutus Itä-Uudellamaalla -projektin projektipäällikkö Pirjo Koskelainen alkoi tehdä laajempaa kartoitusta alueen yritysten osaamisen tilanteesta.

– Energiatehokas rakentaminen -koulutusohjelma tavoitteena oli antaa osallistujille tietoa energiatehokkaan rakentamisen erityispiirteistä ja ympäristövaikutuksista. Mukaan lähti kolmetoista henkilöä yhdeksästä eri yrityksestä. Koulutustaustan skaala oli laaja; osallistujia oli putkimiehistä arkkitehtiin, suuresta yrityksestä yhden naisen suunnittelutoimistoon, kertoo Koskelainen.

Yrityskoulutus Itä-Uudellamaalla -projekti tarjoaa osaamista kehittävää koulutusta, erityisesti TäsmäKoulutuksen avulla.

Moottori koko rakennusalalle Porvoon Skaftkärriin lähivuosina nousevan alueen talot, palvelut, asuinympäristö, liikennejärjestelyt ja jätehuolto suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi.

– Tavoitteena on luoda valtakunnallisesti hyödynnettävissä oleva malli. STOK on tehnyt pitkään työtä ja Skaftkärristä onkin muodostunut kansallisesti merkittävä kehittämisalusta, sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus STOKin ohjelmajohtaja Leena Tuomi toteaa.

Posintra Oy:n STOK kehittää asumiseen ja asumisen tietotekniikkaan liittyviä ratkaisuja useissa erillisissä hankkeissa. TäsmäKoulutus energiatehokkaasta

Yhteishankintakoulutus

Arvokkaat verkostot TäsmäKoulutukseen tyytyväiset Leena Tuomi, Pirjo Koskelainen ja Minna Issakainen Porvoon Skaftkärriin nousevan energiatehokkaan asuinalueen kartan ympärillä.

Rakentamisen muutos vaatii koulutusta ja verkostoja. rakentamisesta tarjosi aitoa verkostoitumista alan toimijoiden keskuuteen.

– Suunnittelijat ja tekijät pääsivät koulutuksessa saman pöydän ääreen ja syntyi keskustelua eri ammattien välille. Näenkin koulutuksen moottorina koko rakennustavan muutokselle ja lähtökohtana rakennusalan kokonaisvaltaiselle kehittymiselle, Tuomi toteaa.

Tarvetta lisäkoulutukselle Muuttuvat rakennusmääräykset ja talonrakentajien vaatimustason nousu aiheuttavat toimialan murroksessa pohdintaa ja tarvetta kehitystoimenpiteille. Toisen työn huomioiminen tulevaisuuden rakentamisessa on ajankohtainen aihe. PROTEK Uusimaa -hankkeen tavoitteena on tunnistaa yritysten kehitystarpeita ja vastata niihin sopivalla koulutustarjonnalla.

– Tässä koulutuksessa tavoitteessa onnistuttiin, toteaa Uudenmaan ELY-keskuksen koulutuspäällikkö Minna Issakainen.

Sera Honkavaara-Tuominen suunnittelee yhden naisen yrityksessään perheille koteja. Vuodesta 2006 yksityisyrittäjänä työskennellyt rakennusmestari peräänkuuluttaa suunnittelijoiden ja käytännön toteuttajien välisen yhteistyön kasvua.

– Rakennusalalla tarvitaan yhä parempaa kykyä nähdä kokonaisuuksia. Kun asiakas tilaa suunnittelijalta passiivitalon, mutta rakentajalla ei ole tietotaitoa tehdä esimerkiksi liitoksia oikein, ei ketju toimi, kuittaa Honkavaara-Tuominen.

Alati muuttuvalla alalla jatkuva kouluttautuminen on elinehto. TäsmäKoulutukseen osallistuminen vaati yksityisyrittäjältä oman ponnistuksensa, mutta kannatti erityisesti verkostojen luomisen kannalta. Omakotitalojen lämmöntuottomuodot ovat moninaistuneet ja uudet energiamääräykset vaikuttavat talojen arkkitehtisuunnitteluun. Honkavaara-Tuomisen mukaan energiatehokkaassa rakentamisessa suunnittelijan ja laiteasentajien osaamisen olisi kohdattava jo suunnitteluvaiheessa.

PROTEK Uusimaan tavoitteena on varmistaa osaavan työvoiman saatavuus tukemalla työyhteisöjen muutoksen hallintaa, työntekijöiden työssä pysymistä ja työhyvinvointia yritysten kasvu- ja rakennemuutostilanteissa.

Hankkeen avulla kehitetään pk-yritysten tarpeisiin ja resursseihin sopivia henkilöstön kehittämisen ja johtamisen malleja. Toimenpiteet kohdistetaan aloille ja yrityksiin, joissa on kasvavaa tarvetta kouluttaa henkilöstöä ja joilla on haasteita osaavan työvoiman saatavuudessa. TäsmäKoulutus on keskeinen työväline.

Posintra Oy / Yrityskoulutus Itä-Uudellamaalla • Projektipäällikkö Pirjo Koskelainen pirjo.koskelainen@posintra.fi +358 50 340 2750 www.posintra.fi Uudenmaan ELY-keskus • Koulutuspäällikkö Minna Issakainen minna.issakainen@ely-keskus.fi +358 50 314 0064

53

54

Kehitt채misohjelman projektien avulla on synnytetty paljon erilaisia oppimis- ja kehitt채misverkostoja

Verkostot

Verkostot kehittämisohjelmassa Kehittämisohjelmassa kokeillaan ja toteutetaan erityyppisiä oppimista tukevia verkostoyhteistyön muotoja. Tavoitteena on rakentaa pitkäkestoisia verkostoja, jotka jäävät elämään kehittämisohjelman jälkeenkin.

TOTEUTTAMISTAPA on tärkeä osa PROTEK-kehittämisohjelmaa. Tässä artikkelissa kerrotaan kehittämisohjelman verkostomaisesta toimintatavasta ja käsitellään verkostoselvityksen tuloksia. Lopuksi esitellään muutamaa verkostoesimerkkiä yritysten ja verkostotoimijoiden näkökulmasta.

VERKOSTOMAINEN

Verkostot ulkoisessa arvioinnissa Vuoden 2012 alkupuolella valmistuneessa kehittämisohjelman ulkoisessa arvioinnissa käsiteltiin verkostoitumisteemaa, mutta koska arvioinnissa oli mahdotonta keskittyä syvällisesti yhteen kehittämisohjelman tavoitteeseen, haluttiin lisäselvityksellä kartoittaa verkostoitumisteemaa tarkemmin. TK-Evalin tekemässä PROTEKkehittämisohjelman ulkoisessa arvioinnissa kävi ilmi,

että vastaajaryhmät (hanketoimijat, ohjausryhmät, rahoittajat, yritykset) katsoivat kehittämisohjelman painopisteiden toteutuneen toiseksi heikoiten verkostoitumisessa (toiminnan perustuminen yritysverkostoihin/ verkostomanagerointi). Tämä johtuu arvioinnin mukaan siitä, että verkostot tuovat lisän tehtävään kehittämistyöhön, mutta toiminnan perustuminen yritysverkostoihin ei ole hankkeiden ensisijainen tavoite, vaikka yritysten välistä verkottumista pyritäänkin edistämään. Arvioinnin mukaan 16 hankkeessa oli luotu yritysverkostoja, mutta 13 projektissa verkostoja ei oltu luotu lainkaan ja neljän hankkeen mukaan verkostoituminen ei ollut alunperinkään niiden tavoitteena. Sen sijaan alueellista verkostoyhteistyötä yrityskehittämisessä mukana olevien toimijoiden kesken oli saatu lisättyä ja yhteistyöstä hyötyivät alueen yritykset.

55

56

Lähtökohtana verkostomainen toimintapa PROTEK-kehittämisohjelman kuvauksessa

nähdään mahdollistavan riittävän suuren

määritellään, että ohjelman toiminta

määrän osallistujia ja kustannusten sekä riskien

perustuu yritysten sopimiin ja

jakamista. Verkostoituminen eri toimijoiden ja

muodostamiin keskinäisiin verkostoihin.

asiantuntijoiden vuorovaikutuksena nähdään

Kehittämisohjelmassa toteutetaan, kokeillaan

myös olennaisena nopeasti muuttuvassa

ja kehitetään erityyppisiä oppimista tukevia

maailmassa. Verkostojen nähdään toimivan

verkostoyhteistyön muotoja. Tarkoituksena

yhteisinä oppimisen foorumeita.

on parantaa yritysten kehittämisosaamista sekä luoda, kokeilla ja vakiinnuttaa uudenlaisia, pitkäjänteisiä henkilöstön osaamisen ja työorganisaation laadun kehittämisen muotoja

Kysyntälähtöisyys verkostoitumisen taustalla

osana yritysten liiketoiminnan kehittämistä.

PROTEK-kehittämisohjelmassa kehittämistyö

Verkostot voivat olla alueellisia, alueen

nähdään kysyntälähtöisenä siten, että

elinkeinoelämän kehittämistavoitteita

yritykset määrittelevät verkostoissa yrityksen

tukevia, valtakunnallisia tai jopa ylikansallisia.

ja henkilöstön osaamistarpeet sekä sopivat

Ne voivat olla teema-, toimiala- tai

kehittämistoimista. Ideana on, että verkostot

klusterikohtaisia. Tavoitteena on rakentaa

etsivät eri koulutus-/konsultointivaihtoehdoista

pitkäkestoisia verkostoja, jotka jäävät elämään

ja -tarjoajista kilpailun kautta kulloiseenkin

kehittämisohjelman (2007–2013) jälkeenkin, ja

tilanteeseen parhaiten soveltuvan vaihtoehdon.

mikäli mahdollista, ilman julkista tukea.

Kehittämisohjelmassa oppilaitosten rooli nähdään palveluntarjoajana verkostoille.

Verkostomaisen toiminnan hyödyt

Verkostolle tarvitaan manageri

Verkostomaisen toiminnan hyötyjä perustellaan

Kehittämisohjelman tavoitteissa määritellään,

sillä, että yksittäisissä pk-yrityksissä

että pk-yrityksille tarvitaan verkostomanageri

henkilöstön kehittämisen tarpeet kohdistuvat

edistämään verkostoitumista yritysten välillä.

usein vain muutamaan henkilöön ja pk-

Manageri voi olla verkostossa mukana oleva

yrityksen omat resurssit kehittämisprosessien

yritys tai muu yrityksiä ja verkostoa lähellä

läpivientiin ovat rajalliset. Yritysverkoston

oleva toimija.

”Kyllä on lisännyt yhteistyötä seudulla ja/tai alueella. Yrittäjät ovat oppineet tuntemaan toisiaan ja koulutusorganisaation edustajia. Tämä madaltaa kynnystä yhteistyölle tai esimerkiksi koulutuksen pyytämiselle alueen koulutusorganisaatiolta.”

Ulkoisen arvioinnin mukaan yritykset toivovat lisäpanostusta verkostoitumisen edistämiseen.

Yritysvastaajista (n=100) 38 prosenttia koki, että hankkeiden avulla on ainakin jonkin verran kyetty edistämään tärkeiden verkostojen ja kumppanuuksien muodostamista ja lähes saman verran koettiin hankkeiden lisänneen yritysten kannalta tärkeitä kontakteja. Yhdessä vastauksessa analysoitiin laajemmin PROTEKhankkeessa muodostuneen yhteistyön merkitystä pienen yrityksen näkökulmasta:

Verkostot

”Vertaistuki on äärimmäisen tärkeää. Pienissä yrityksissä yrittäjät kantavat usein yksin vastuuta, jossa oma inhimillinen jaksaminen ja kokemusten jakaminen korostuu. On tärkeää kuulla muiden kokemuksia, se kehittää myös omaa osaamista ja henkistä pääomaa yritysjohtajana, sekä auttaa jaksamaan. Muiden kokemuksista voi myös oppia valtavasti, tämä on myös hiljaisen tiedon jakamista yrittäjien kesken.”

Verkostoselvityksen tavoitteet Erillisen verkostoselvityksen tavoitteena oli kartoittaa PROTEK-kehittämisohjelman hankkeiden edistämien yritysverkostojen luonnetta, projektien toimenpiteitä yritysten verkostoitumisen edistämiseksi sekä haasteita ja keinoja verkostoitumisen edistämiseksi.

Selvityksen kysymykset suunniteltiin työ- ja elinkeinoministeriössä. Selvitys toteutettiin sähköisellä kyselyllä kesällä 2012. Kysely lähetettiin sähköpostilinkkinä 29 PROTEK-projektin henkilölle. Kyselyä oli mahdol-

lista jatkolähettää edelleen, joten mahdollisuus vastata kyselyyn oli useammalla kuin 29 henkilöllä. Vastauksia saatiin 20 (viitteellinen vastausprosentti 69 %).

Verkostoselvityksen tulokset Verkostoselvityksessä käytettiin verkostoitumisen mallien kuvaamiseen alla olevaa luokittelua: 1. Yritysten kehittämisrengas/oppimisverkosto (yhteiset koulutukset, seminaarit, tilaisuudet, asiantuntijavierailut) 2. Yritysten välisen yhteistyörenkaan muodostaminen tai vahvistaminen (tavoitteena yritysten kustannussäästöt yhteisten resurssien, kuten henkilöstö, koneet ja laitteet, toimitilat, avulla) 3. Yritysten välisen projektiryhmän luominen (tavoitteena olemassa olevan yritysryhmän yhteisen strategisen kilpailuedun kehittäminen, mm. franchising) 4. Yrityksen välinen yhteisyritys eli joint venture (tavoitteena saada aikaan kokonaan uutta liiketoimintaa yritysten yhteistyön avulla) 5. Yritysten välinen yhteisyksikkö (tavoitteena perustaa yhteinen liiketoiminnallinen kokonaisuus siten, että yritykset toimivat yhteisen kuoren alla yrittäjävetoisesti ja erikoistuvat kukin tiettyyn toiminnan osa-alueeseen) PROTEK-kehittämisohjelman projektien avulla on synnytetty kaikenlaisia verkostoja, eniten kuitenkin oppimis- ja kehittämisverkostoja, mikä on kehittämisohjelman luonteen mukaista.

Verkostoselvityksen tulokset Yritysten kehittämisrengas/oppimisverkosto (yhteiset koulutukset, seminaarit,

13 %

2 %

tilaisuudet, asiantuntijavierailut) Värin merkitys 1

9 %

Yritysten välisen yhteistyörenkaan muodostaminen tai vahvistaminen (tavoitteena

Värin merkitys 2 yritysten kustannussäästöt yhteisten resurssien, kuten henkilöstö, koneet ja laitteet, toimitilat, avulla)

8 %

Värin merkitys 1 Yritysten välisen projektiryhmän luominen (tavoitteena olemassa olevan yritysryhmän yhteisen strategisen kilpailuedun kehittäminen, mm. franchising)

11 %

Värin merkitys 2

100 %

Yritysten välinen yhteisyritys eli joint venture (tavoitteena saada aikaan

kokonaan uutta Värin merkitys 1 liiketoimintaa yritysten yhteistyön avulla)

38 %

Yritysten välinen yhteisyksikkö (tavoitteena perustaa yhteinen liiketoiminnallinen

Värin merkityssiten, 2 että yritykset toimivat yhteisen kuoren alla yrittäjävetoisesti kokonaisuus ja erikoistuvat kukin tiettyyn toiminnan osa-alueeseen)

19 %

Värin merkitys 1 Hankkeessamme ei ole tehty mitään edellä mainituista Värin merkitys 2 Jokin muu, mikä

57

58

Vastaajien mukaan oppimisverkostot olivat yrityksille järjestettyjä palavereita, seminaareja, tilaisuuksia ja koulutuksia sekä yrittäjäiltoja. Oppimisverkostojen kohdalla mainittiin useassa vastauksessa yritysryhmien toimialakohtaiset koulutukset (energia-ala, meriteollisuus, sähköala, palveluala, tilitoimisto, matkailu, puurakentaminen hitsausala, logistiikka ja kuljetus, hoivaala, verhoomoala, julkisivu-urakointi, maalausliikkeet, rakennusala, veneenrakennus, teollinen pintakäsittely, sosiaali- ja terveysala, kulttuurimatkailu, uusiutuva energia), mutta myös yleiset yhteiset koulutusteemat, joiden ympärille koulutukset on rakennettu (mm. johtaminen, asiantuntijuus, osuuskunta, alihankintaosaaminen, toiminnan tehostaminen, turvallisuus, markkinointi ja myynti, verkostoituminen, talous).

”Päätavoitteena yritysten henkilökunnan ja yrittäjien osaamisen vahvistaminen, yritysten verkostoituminen. Yrityksiä kannustetaan ja aktivoidaan verkostoitumaan, oppimaan toisilta yrityksiltä ja jakamaan kokemuksia muille yrityksille. Tavoitteena on yrityksen toiminnan pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehittäminen.”

Selvityksessä kysyttiin, millaisia rahoitusmuotoja verkostoitumisen edistämiseen oli käytetty. Selkeästi eniten oli käytetty projektien omaa ESR-rahoitusta (palvelujen ostoihin varattu projektirahoitus), seuraavaksi eniten yhteishankintarahoitusta. Muussa vaihtoehdossa mainittiin yritysten tai kunnan rahoitus, AKO/KOKOohjelman rahoitus, valmistelurahoitus, oppisopimus ja muiden organisaatioiden hankkeet sekä investoinnit ELY-keskuksesta ja maakuntaliiton rahoitus. Yritysverkostojen rahoitus nähtiin haasteellisena:

”Verkostoille haastavaa tehdä yleensä mitään, yleensä rahoitusintrumenttien kohteena

on vain yksi yritys. Kustannusten jyvittäminen verkostoyrityksille ja hankerahoituksen pyörittäminen ovat hankalia. Yleensä joudutaan miettimään vaihtoehtoisia rahoitusmenetelmiä. Alueitten väliset verkostot erittäin hankalia rahoitusinstrumenttien kannalta, esim. valtakunnallinen verkosto tai pienemmät alueelliset.”

Vastaajilta kysyttiin mielipidettä siitä, millainen rahoitusinstrumentti palvelisi parhaiten pk-yritysten verkostojen kokoamista. Vastaajat eivät niinkään ottaneet kantaa rahoitukseen, vaan palvelun sisältöön. Verkostojen kehittämiseen tarvittaisiin palvelu, joka tunnistaisi, juoksisi kasaan ja kokoaisi verkoston. Projektin, yritysveturin tai muun ulkopuolisen tahon rooli nähtiin merkittävänä yritysten välisten verkostojen synnyttämisessä. Tämä tulos tukee kehittämisohjelman verkostoitumistavoitetta. Selvityksen mukaan verkostojen kehittämisen nähtiin kuitenkin olevan työlästä ja aikaa vievää. Henkilökohtaiset suhteet ja osaaminen merkitsivät verkostoitumisessa vastaajien mukaan enemmän kuin organisaatiot.

Vastaajilta kysyttiin arviota verkostojen eloonjäämisestä ulkopuolisen tuen päättymisen jälkeen. Vastaukset voidaan tiivistää seuraavasti: • eloonjääminen on yritysten omalla vastuulla • luonnolliset, jo olemassa olevat verkostot ovat ja pysyvät • verkosto säilyy tahtotilassa • verkosto säilyy ulkopuolisen tuen turvin • verkosto säilyy henkilökohtaisten kontaktien turvin

Verkostoitumisen haasteet Verkostoselvityksessä vastaajia pyydettiin lopuksi kertomaan kokemuksistaan ja kertaamaan haasteita verkostojen edistämisessä, muodostamisessa, synnyttämisessä, kehittämisessä ja rahoituksessa. Vastauksia saatiin 18.

Verkostoselvityksestä saatiin lisäksi 49 esimerkkiä projektien avulla syntyneistä yritysverkostoista. Tämä kuvastaa verkostomaisen toiminnan merkitystä PROTEK-toiminnassa. Kun ottaa huomioon, että vastauksia saatiin 16 hankkeelta, on 49 tapausta suuri määrä.

Verkostot

Verkostoitumisen haasteet tiivistetysti Muodostaminen ja synnyttäminen

Edistäminen ja kehittäminen

• yhteisen strategian löytäminen • aika, raha, resurssit • yritykset eri tasolla (isot vs. pienet) • agentti ehdoton • verkoston havainnollistaminen • yritykset eivät tunnista olevansa osa verkostoa, tiedosta verkoston mahdollisuuksia • yritysten välinen kilpailu • oikeiden verkostoitumisfoorumeiden löytäminen • luottamuksen synnyttäminen vaatii aikaa • julkisen sektorin epäluulot (kunta), rahoittajan penseä suhtautuminen • asiantuntijapalveluja verkostojen synnyttämiseen vähän tarjolla • asiantuntijapalvelu tarvitaan kokoon juoksemiseen • ulkopuolisen vaikea synnyttää verkostoja • verkoston rakentajalla oltava vahva alan tuntemus • henkilökohtaisten suhteiden merkitys

• sitoutuminen • aikataulut • asiantuntijapalveluja verkostojen kehittämiseen vähän tarjolla • aika, raha, resurssit • verkostojen johtaminen • yhteisten prosessien luominen • avoimuus ja luottamus • ei pystytä nimeämään verkostojen rakentamiseen/fasilitointiin erikoistunutta yritystä • yhteisen liiketoimintastrategian tekeminen • verkoston rakentajalla oltava vahva alan tuntemus

Pysyminen

Rahoitus

• hankehenkilöstön määräaikaisuus, ei koordinoijaa • verkostojen johtaminen • pitkäjänteisen rahoituksen saaminen • henkilökohtaisten suhteiden merkitys • yritysten oma tahto ratkaisee • ulkopuolista tukea tarvitaan • säilyminen ainakin henkilökohtaisella tasolla

• kertaluontoisuus • määräaikaisuus • pitkäjänteisen rahoituksen puute • alueiden erilaisuus tuen saamisessa • asiantuntijapalveluja verkostojen synnyttämiseen/kehittämiseen vähän tarjolla • ei ansaintalogiikkaa verkoston kokoajalle (julkinen tuki) • vain yksi yritys voi hakea rahoitusta ( ei rahoitusmuotoa yritysverkostolle)

Henkilökohtaiset suhteet ja osaaminen merkitsevät verkostoitumisessa vastaajien mukaan enemmän kuin organisaatiot.

59

CASE

Uusimaa Teknologiateollisuus ry 1.11.2008-31.3.2010

Verkostoveturi PROJEKTISSA KOULUTETTIIN kymmenen ver-

kostojen kehittämisen liikkeenjohdon konsulttia toimimaan verkostojen rakentajana teknologiateollisuuden toimialalla. Konsulttien tuli koulutuksen aikana osoittaa oma kyvykkyytensä toimia verkostonrakentajana yhdessä tiivistä yhteistyötä tavoittelevassa yritysryhmässä.

Taustalla oli teknologiateollisuuden toimintaympäristön suuri muutos. Globalisaatiosta hyötyvät päähankkijat etsivät laajoihin toimituskokonaisuuksiin pystyviä toimittajakumppaneita ja tarjoavat pitkäjännitteistä yhteistyötä. Toimittajakunnalla on isoja kasvumahdollisuuksia, joiden hyödyntämisessä ne tarvitsevat toisiaan. Osasta yrityksiä pitää kasvaa ns. järjestelmätoimittajia ja suuren joukon pieniä alihankkijoita pitää erikoistua komponenttitoimittajiksi. Toimittajakunnan kehittyminen ja rakenteellinen uudistuminen oli ja on edelleen yksi toimialan keskeisimmistä haasteista.

Projektin aikana koulutukseen osallistui 14 liikkeen-

johdon konsulttia, joista 11 konsulttia käynnisti hankkeen aikana uuden verkostoprojektin ja kaksi jatkoi aiemmin käynnistynyttä projektia. Yksi toimi toisen konsultin projektissa kansainvälistymisen erityisalueella.

Verkostoissa oli yhteensä 68 yritystä. Hankkeen aikana pidettiin 9 aktivointitilaisuutta, joihin osallistui 108 henkilöä.

Verkoston rakentamisen ja käytäntöön viennin konsepti -hanke oli tuottanut työvälineen verkostojen kehittämistä suunnitteleville yrityksille. Se on kuvattu www.verkostoveturi.fi –sivustolla. Lisäksi sivustolla on kuvattu kuusi hankkeessa tehtyä verkostorakentamisen esimerkkiä.

Teknologiateollisuus ry toteutti pyynnöstä vastaavan koulutuksen myös Itä-Suomessa, jossa tämän Manner-Suomen hankkeen mallin mukaan koulutettiin 11 uutta verkostonkutojakonsulttia.

Lisätietoja antaa johtava asiantuntija Harri Jokinen, harri.jokinen@teknologiateollisuus.fi

Verkostojen kehittämiseen tarvittaisiin palvelu, joka tunnistaisi, juoksisi kasaan ja kokoaisi verkoston. Projektin, yritysveturin tai muun ulkopuolisen tahon rooli nähtiin merkittävänä yritysten välisten verkostojen synnyttämisessä.

Tämä tulos tukee kehittämisohjelman verkostoitumistavoitetta.

Verkostot

61

CASE

Pk-yritysverkostoja

Keskustan elävöittäminen Siilinjärvellä keskustan yritykset verkostoituivat, mukana n. 30 yritystä. Keskustan vetovoimaisuuden lisääminen kauppojen yhteistyön tuloksena. Mukana erilaisia yrityksiä, myös eri kauppaketjuja (K-kaupat, PeeÄssä, pankkeja ym.) Yhteisiä markkinointimateriaaleja, mainoksia, tarroja, flyereita, ilmoitustauluja (TV, missä pyörii kauppaliikkeiden mainoksia eri tiloissa). Rahoitus ESR, yksityinen ja kuntarahoitus.

Yhteisyritys toimimaan Venäjälle ESR-rahoituksen avulla käynnistettiin kolmen pk-yrityksen yhteisyritys, joka alkoi toimia Venäjällä. Toiminta laajeni nopeasti kolmessa vuodessa merkittävälle tasolle ja johti siihen, että suuri konserni osti koko toiminnan ja näin edistettiin suomalaista vientitoimintaa merkittävästi. Toiminta työllistää tänä päivänä kymmeniä suomalaisia Suomessa ja Venäjällä.

Verhoiluala Verhoilijayrittäjistä on kehittynyt n. 20 yrittäjän aktiivinen verkosto. Projektin kautta on järjestetty räätälöityjä koulutuksia, joista syntynyt erilaista toimintaa mm. on järjestetty materiaali- ja työkaluesittelyitä sekä epävirallisia tapaamisia.

Verkostot

63

Uusiutuva energia Päähankkija-alihankkija tapaamiset tuulivoiman ja muiden uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen parissa toimiville yrityksille projektin rahoituksella.

Sosiaali- ja terveysala Sote-alan verkostoja yhteisen toiminnan kehittämiseksi, Verkonpunonta 1 ja Verkonpunonta 2, mukana useita Pohjois-Savon sote-alan yrityksiä. Pyrittiin parantamaan yhteistyötä hankinnoissa, kilpailutuksessa ym.

Rahoittajat ESR, kunnat ja yksityinen raha.

Sähköala Sähköalan verkosto Satakunnassa. Kysymyksessä oli TäsmäKoulutus sähköalan yritysten avainhenkilöille liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen liittyen. Koulutuksessa oli mukana 7 yritystä. Tavoitteena oli liiketoiminnallinen yhteistyö koulutushankkeen jälkeen käytännön projekteissa.

IT-ala IT-palvelualan verkosto Satakunnassa. Kysymyksessä on TäsmäKoulutus IT-Palveluyrityksen asiantuntijoille, jossa oli mukana osallistujina myös yrityksen yhteistyökumppaneiden henkilöstöä. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa mukana olevien organisaatioiden IT-asiantuntijoiden ammattitaitoa nopeasti muuttuvalla alalla.

Meriteollisuus Meriteollisuuden suunnittelu ja valmistusverkosto. Mukana STX Finland, Almaco Group Oy, Deltamarin Oy ja Elomatic Oy. Heille toteutettiin yhteinen laivasuunnittelijoiden TäsmäKoulutus. Suurin osa hanketta toteutettiin ELY-keskuksen tuella, mutta yksittäisiin moduuleihin sai osallistua ProoMun tuella. ProoMu oli koulutuksen alulle panija ja verkoston luoja.

Osuuskunnan synnyttäminen projektihenkilöstön avustuksella Uuden usean hoiva-alan yrityksen yhteinen KunNoste -osuukunta osaamispäällikön avustuksella.

CASE

Satakunta

Verkostomanageri

rakentaa kohtaamisia Prizztech Oy:n Heikki Perko ja Janne Toivonen tekevät työtä verkostomanagereina. Miesten tehtävä on saattaa yrityksiä yhteen ja synnyttää verkostoja.

VERKOSTOMANAGERIT KARTOITTAVAT alu-

een yritykset ja kokoavat ne, joilla on samanlaisia kehitystarpeita yhdeksi verkostoksi. Syntyneelle verkostolle suunnitellaan ja toteutetaan yhteisiä koulutuksia sekä yrityskehityshankkeita.

– Toki isolle osalle yrityksistä järjestetään erikseen koulutusta, mutta jos useita samanlaisin kehitystarpein toimivaa yritystä saadaan koottua yhteiseen koulutukseen, on se erinomainen mahdollisuus verkostoitumiseen ja yhteistoiminnan lisäämiseen, kertoo verkostomanageri Janne Toivonen Prizztech Oy:stä.

Verkostoituminen luo uutta liiketoimintaa Janne Toivosen mukaan onnistunut verkostoituminen tekee henkilöstön kouluttamisesta entistä kustannustehokkaampaa.

– ELY-keskus tukee yhteishankintakoulutuksia, ja kun saadaan useampi yritys yhtenä verkostona samaan koulutukseen, niin kustannukset jakaantuvat yhä pienemmiksi, Janne Toivonen sanoo.

Hän muistuttaa, ettei verkosto sinänsä ole mikään itseisarvo, vaan yrityksen pitää tavalla tai toisella pitää

Verkostot Prizztech Oy:n verkostomanageri Janne Toivosen mukaan onnistunut verkostoituminen tekee henkilöstön kouluttamisesta entistä kustannustehokkaampaa.

Syntyi yritysverkostoja, jotka ovat vahvempia kuin osiensa summa. hyötyä verkostosta, jotta se pysyy kasassa.

– Hyöty voi olla esimerkiksi liiketoimintamahdollisuus, jossa saman verkoston yritykset kokoavat isomman kokonaistarjouksen, jossa yksi yritys toimittaa yhden asian ja toinen yritys toisen ja kolmas yritys kolmannen. Tällä tavalla verkostoituminen saattaa synnyttää jotain aivan uudenlaista liiketoimintaa yrityksille.

Onnistunut sähkötyöyhteenliittymä Hyvä esimerkki onnistuneesta verkostomanageritoiminnasta löytyy sähkötyön alalta.

– Toteutimme satakuntalaisille sähköalan työntekijöille koulutusverkoston. Koulutuksessa tähdättiin yritysten avainhenkilöiden liiketoimintavalmiuksien kehittämiseen.

Sähkötyöyhteenliittymässä tulivat verkostoitumisen hyödyt hyvin konkreettisesti esiin, kun eri toimi-

joilla oli omanlaisia näkemyksiään yritystoiminnan eri osa-alueista. Monet sähkötyöyhteenliittymän yrittäjät löysivät uusia yhteistyökumppaneita ja yhteistoiminnan mahdollisuuksia sähköalalla sekä pystyivät vaihtamaan arvokasta tietoa keskenään.

Merkille pantavaa on, että nämä toimijat ovat järjestäneet yhteisiä tapaamisia vielä koulutusohjelman päätyttyäkin. Sähkötyöyhteenliittymän tapauksessa hyödyt eivät jää ainoastaan yhteiseen koulutukseen, vaan verkostoituminen poikii yhteistyötä, josta useampi toimija hyötyy.

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. PROTEK tarjoaa työkaluja ensisijaisesti pk-yritysten henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on lisätä tiedon ja kokemusten vaihtoa yritysten välillä sekä kehittää työorganisaatiota. Hanke osallistuu myös pk-sektorin yritysten yhteishankintakoulutuksen rahoitukseen Satakunnassa.

Satakunnan elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskus • Asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka anne.jortikka@ely-keskus.fi +358 44 712 4129

• Projektikoordinaattori Raili Åkerström raili.akerstrom@ely-keskus.fi +358 44 712 4170

65

CASE

Pohjois-Savo

Lisää virtaa

verkostoitumalla Oppiva yritys -hankkeen toiminnassa vaikuttava Matti Rönkkö kiittelee vuolaasti hankkeen tuomaa tukea. Verkostoitumalla pienyrittäjä saa neuvoja ja ymmärrystä, joista normaalissa työarjessaan jäisi paitsi.

YRITTÄJIEN ASIOIDEN ajaminen on ollut Matti

Rönkölle osa arkea jo vuosia. Oppiva yritys -hankkeessa pienyrittäjä Rönkkö sai harteilleen kaksi arvokasta tehtävää. Hän on toiminut sekä oman alueensa kehitystiimin puheenjohtajana että ohjausryhmässä koko YläSavon edustajana.

– Kehitystiimin tehtävänä on toimia paikallisen tason viestinviejänä paikallisyritysten ja koulutuksia järjestävän tahon välillä, Rönkkö luonnehtii.

Yrittäjä ja viestinviejä Matti Rönkkö on pyörittänyt Pielavedellä omaa Maaseudun kotipalvelu -yritystään 1990-luvun alusta asti.

Pienyrittäjän arki kehitys- ja koulutustarpeineen on tullut tutuksi kantapään kautta.

– Kukaan ei ymmärrä yrittäjää niin hyvin, kuin toinen yrittäjä, Rönkkö toteaa.

Rönkön mukaan yksi hankkeen tärkeimmistä tehtävistä on ollut yrittäjien tarpeiden ja toiveiden kartoittaminen ja niiden eteenpäin vieminen. Yrittäjien ideasta toteutettiin yritys kuntoon -koulutus. Sen tavoite oli antaa parempia työkaluja oman yrityksen tilanteen arvioimiseksi.

– Koulutuksen aikana kävimme läpi yrityksen eri sektorit aina talousasioista asiakkaisiin. Lisäksi yrittäjän oma vointi ja jaksaminen oli yhtenä aiheena, Rönkkö sanoo.

Toisen yrittäjän tuki on korvaamatonta Koulutuksen anti ei loppunut kurssipäivien päättyessä. Koulutukseen osallistuneesta porukasta syntyi vertaisryhmä, jonka tuki toisilleen on edelleen korvaamatonta.

Verkostot

67

Oppiva yritys -hankkeen avulla yrittäjäillat on saatu tuotua myös pienille paikkakunnille lähelle paikallisia pienyrittäjiä.

Kuvassa meneillään yrittäjäilta Kiuruvedellä.

Yrittäjille vertaistukea verkostosta.

– Tapaamme säännöllisesti pari kertaan vuodessa.

Tapaamisissa keskustelemme yritystemme asioista ja omasta kunnosta sekä jaksamisesta, Matti Rönkkö kertoo.

Rönkkö kuvailee tapaamisia luottamuksellisiksi ajatustenvaihtotilanteiksi, joissa voi antaa ja saada arvokkaita vinkkejä ja näkökulmia yrittäjän arjen eväiksi.

– Itse olen saanut tapaamisten kautta neuvoja palveluiden tuottamiseen ja muiden yrittäjien näkemyksiä esimerkiksi siitä, mihin kannattaa seuraavaksi satsata, ja mikä puolestaan on osoittautunut muilla kannattamattomaksi, Rönkkö kiittelee.

Onnistuneen hankkeen hedelmää niitetään pitkään Yrittäjälähtöinen Oppiva yritys -hanke on ollut Rönkön mukaan erittäin onnistunut. Yrittäjiltä on noussut esille selkeitä ajatuksia siitä, missä asioissa tarvitaan tukea, apua ja ohjausta. Toivelistalla on ollut taloushallintoa, atk-asioita ja markkinointia sekä viestintää kos-

kevia koulutuksia.

– Oppiva yritys -hanke on ollut juuri sen näköinen kuin yrittäjät ovat halunneet, Rönkkö toteaa.

Hankkeen toimivuuden ohella positiiviset vaikutukset ovat Rönkön mukaan olleet nähtävillä myös yritysten toiminnassa.

– Kun useampi silmäpari tarkastelee yrityksen toimintaa objektiivisesti, voidaan löytää useampia keinoja tuloksen parantamiseksi, Rönkkö kertoo.

Hankkeen tärkeimmäksi anniksi henkilökohtaisella tasolla Rönkkö rankkaa verkoston tuen.

– Aina voi soittaa tai laittaa sähköpostia toiselle yrittäjälle, jos sellainen tarve tulee. Vertaistuen avulla yrittäjän arkea jaksaa aivan eri tavalla, Rönkkö tiivistää.

Oppiva yritys -hankkeen päätavoitteena on vahvistaa Pohjois-Savon mikro- ja pienyritysten johdon ja henkilöstön osaamista sekä parantaa yritysten välistä verkostoitumista. Lisäksi tavoitteena on tuoda yrityslähtöisiä toimintamalleja ja oppimismuotoja yritysten osaamisen kehittämiseen.

Ylä-Savon Kehitys Oy • Projektipäällikkö Jari Parkkonen jari.parkkonen@yla-savo.fi +358 40 841 5288

• Koulutusneuvoja Petra Ryymin petra.ryymin@yla-savo.fi +358 40 555 9189

68

Muutoksia on tapahtunut sekä yritysten toimintaympäristössä että julkisessa hallinnossa.

Yritykset ovat tarkkoja kehittämistoimien kohdentamisessa.

Muutoksenhallinta ja rakennemuutos

Muutoksenhallinta ja rakennemuutos –

projektit apuna haastavassa tilanteessa

Jokainen PROTEK-hanke on osaltaan ollut vaikuttamassa pk-yrityksissä tapahtuviin muutoksiin. Ilman muutoshalukkuutta ja sitoutumista ei kehittämistoimenpiteitä toteuteta. Muutokseen tarvitaan aina joku moottori, joka usein ollut PROTEK-hankkeen työntekijä.

PROTEK-KEHITTÄMISOHJELMAN yhtenä pää-

tavoitteena on muutostilanteiden ennakointi ja muutostilanteisiin reagointi sekä rakennemuutosten aiheuttamiin tilanteisiin vaikuttaminen. Tässä artikkelissa tarkastellaan muutosta ja rakennemuutosaloja kehittämisohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä käsin. Aluksi kuvataan kehittämisohjelman ulkoisen arvioinnin kokoamia havaintoja muutoksista toimintaympäristössä ohjelman toteuttamisen aikana. Muutosta ja toimialakohtaisia hankkeita tarkastellaan yritysten näkö-

kulmasta. Lopuksi tarkastellaan rakennemuutosta projektiesimerkkien avulla.

Globaalin taloustilanteen, yritysten toimintaympäristön ja hallinnon muutokset Kehittämisohjelman ulkoisessa arvioinnissa todetaan, että kehittämisohjelman toteuttaminen oli sattunut keskelle erilaisten myllerrysten ja muutosten aikaa.

69

70

Muutoksia oli tapahtunut niin yritysten toimintaympäristössä kuin myös julkisen hallinnon piirissä. Kehittämisohjelman alkuvuosille sijoittunut taloudellinen kriisi vaikutti hankkeiden toimintaan hidastavasti, koska yritykset eivät taantuman kourissa välttämättä olleet kiinnostuneita toimintansa kehittämisestä. Kehittämistoimien kohdentamisessa oltiin siten yrityksissä hyvin tarkkoja. Kokonaisuudessaan kehittämisohjelma vaikutti ulkoisen arvioinnin mukaan olevan melko joustava erilaisten yritysten toimintaympäristöön liittyvien muutosten edessä.

Kehittämisohjelman toteutuksen aikana on ollut käynnissä monia toimialoja koskevia rakennemuutoksia. Ulkoisen arvioinnin mukaan projektitoiminta on sikäli ollut joustavaa, että kun kehittämisohjelman alkuvaiheessa projekteja suunniteltiin noususuhdanteessa, piti talouden laskusuhdanteen alkaessa muuttaa toimenpiteiden suuntaa: työvoimapulan ja rekrytointien näkökulmasta siirryttiin enemmän muutoksenhallintaan ja työllisyyden hoitoon. PROTEK-projektien koulutus- ja kehittämistoimenpiteet ovat siis työvoimapulan ehkäisyn sijaan kohdentuneet työssä pysymisen varmistamiseen, työttömyyden ehkäisyyn ja työttömien henkilöiden sekä yritysten ja niiden henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

PROTEKkehittämisohjelma PROTEK-kehittämisohjelmassa pyritään auttamaan pk-yrityksiä ennakoimaan muutosta erityisesti rakennemuutos- ja kasvualoilla.

Kehittämisohjelman tavoitteena on varmistaa osaavan työvoiman saatavuus tukemalla työyhteisöjen muutoksen hallintaa, työntekijöiden työssä pysymistä ja työhyvinvointia osana liiketoimintaa yritysten kasvu- ja/ tai rakennemuutostilanteissa. Ohjelmassa on tavoitteena kehittää yrityslähtöinen toimintatapa, jonka avulla kyetään proaktiivisesti ja kysyntälähtöisesti tukemaan työyhteisöjä muutostilanteissa sekä korjaamaan osaamisvajeita. Tällä toimintatavalla ennakoidaan, tuetaan ja pehmennetään työelämän muutoksia ja uudistumista sekä edistetään työmarkkinoiden toimivuutta ja ehkäistään työvoimakapeikkoja. Erityisesti turvataan pienten ja mikroyritysten strategisiin muutoksiin perustuvaa työvoiman saantia. Samalla parannetaan työntekijöiden muutosvalmiutta ja liikkuvuutta työtehtävissä, erityisesti työttömyysriskiryhmissä.

Toisaalta ulkoisessa arvioinnissa todetaan, ettei kehittämisohjelman tavoite työttömyysriskiryhmien huomioimisesta ole toteutunut parhaalla mahdollisella tavalla. Kuitenkin niissä projekteissa, joiden tavoitteena oli toimenpiteiden tuottaminen rakennemuutosaloille, työvoimakoulutusta on suunnattu juuri työttömille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille. Ohjelman seurantatietojen mukaan tosin vain noin joka seitsemäs projektiin osallistunut henkilö on ollut työttömänä projektin toimenpiteiden alkaessa. Pk-yrityksille puolestaan on tarjottu lyhytkestoista ja räätälöityä lyhytkestoisempaa koulutusta projektien toimesta. Koulutuksella on pyritty vastaamaan toimintaympäristöstä aiheutuviin muutos- ja murrostilanteisiin ja korjaamaan muutoksen aiheuttamia osaamisvajeita yrityksissä. Kehittämisohjelman seurantatiedoista käy kuitenkin ilmi, että erityisryhmät kuten maahanmuuttajat ja muut vähemmistöt eivät juuri ole olleet osallistujina projektien toimenpiteissä siinä määrin kun ohjelmaa suunniteltaessa arvioitiin. Myös toimenpiteisiin osallistuneiden koulutustaso on aika hyvä, sillä 85 prosentilla projekteihin osallistuneista on perustutkinnon jälkeinen koulutus.

Lähes puolet projekteissa mukana olevista yrityksistä on alle 5 hengen yrityksiä. Tässä mielessä ohjelman mukainen kohderyhmä on yrityskoon näkökulmasta saavutettu erinomaisesti.

Kehittämisohjelman toteuttamisen aikana myös julkisella sektorilla tapahtuneet muutokset ovat ulkoisen arvioinnin mukaan vaikeuttaneet projektien toimintaa.

Tällaisia muutoksia ovat olleet mm. työ- ja elinkeinoministeriön synnyttäminen, aluehallinnon uudistaminen ELY-keskusten ja AVI:en muodostamisineen, TE-toimistouudistus sekä useat kuntaliitokset.

Projektit muutoksen moottoreina – myös toimialakohtaisesti Kehittämisohjelma pitää sisällään erityyppisiä hankkeita, esimerkiksi vahvasti yhteishankintakoulutuksen volyymiin kasvattamiseen pyrkiviä hankkeita, rakennemuutokseen vastaavia hankkeita, toimintamalleja kehittäviä hankkeita, yrityksiä verkottavia hankkeita, toimialakohtaisia ja yleisesti pk-yritysten kehittämiseen tähtääviä projekteja. Vain muutama kehittämisohjelman projekti on varsinaisesti ollut rakennemuutosprojekti. Tästä huolimatta jokainen PROTEK-hanke on osaltaan ollut vaikuttamassa pk-yrityksissä tapahtuviin muutoksiin, sillä ilman muutoshalukkuutta ja yritysten sitoutumista kehittämiseen ei kehittämistoimenpiteitä toteuteta.

Muutos voi tarkoittaa esimerkiksi kasvua tai liiketoiminnan uudelleensuuntaamista tai supistamista.

Muutoksenhallinta ja rakennemuutos

Yritykset eivät toteuta kehittämistoimenpiteitä huvikseen, vaan muutokseen tarvitaan aina joku moottori.

Usein tuo moottori on ollut PROTEK-hankkeen työntekijä, joka on keskustellut yrityksen tilanteesta ja kehittämistarpeista yrityksen johdon kanssa. Yritykset ovat arvioinneissa kiitelleet PROTEK-hankkeiden

proaktiivista toimintaa ja mahdollisuutta toimenpiteiden yrityskohtaiseen räätälöintiin. Ulkoisen arvioinnin mukaan yritysten kehittämistarpeisiin on pystytty vastaamaan hyvin. Seuraava YritysVoimala Oy:n Tutkaprojektissa tehty yrityskysely valaisee projektin yritykselle tuomaa hyötyä:

Mitä hyötyä organisaatiollenne on ollut TUTKAprojektista? Ota kantaa alla oleviin väittämiin 1= täysin eri mieltä, 4=täysin samaa mieltä

KA 3,63

Projektista saa tietoa eri koulutusvaihtoehdoista

3,50

Projektista saa tietoa eri kouluttajista

3,24

Projektin kautta hankituista koulutuksista on taloudellista hyötyä yrityksellemme

3,76

Koulutushankinnat projektin avustuksella tuovat ajansäästöä

3,54

Projektista saa apua hakupapereiden täyttämisessä/asioiden hoitamisessa

3,81

Projektin kautta hankitut koulutukset ovat vaikuttaneet myönteisesti yrityksemme toiminnan kehittymiseen

3,79

Projektin kautta hankitut koulutukset ovat lisänneet henkilöstömme osaamista

3,71

Selkeä enemmistö (yli 75%) vastaajista koki, että projektin toimenpiteillä on ollut ainakin jonkin verran konkreettista vaikutusta yritysten osaamisen kehittymiseen. Vastaajista puolet oli sitä mieltä, että hankkeilla on jossain määrin vaikutettu myös työyhteisön toimivuuteen.

71

72

Kehittämistoimenpiteiden vaikutukset yritysten liiketoimintaan Mitä hyötyä kehittämistoimenpiteistä on yrityksille ollut? Kehittämisohjelman ulkoisessa arvioinnissa yritys-

vastaajat arvioivat projektien tuomaa hyötyä suhteessa yrityksen liiketoimintaan (n= 98-101). Yritysten mukaan projekteilla oli voitu vaikuttaa yritysten liiketoimintaan etenkin parantamalla tiettyä liiketoiminnan osa-aluetta.

Seuraavassa kuviossa näkyy yritysten vastaukset:

Projektien kehittämistoimenpiteiden vaikutukset asiakasyritysten toimintaan Paransi tiettyä liiketoiminnan osa-aluetta Vaikutti yrityksen liiketoiminnan kehittymiseen kokonaisuudessaan

16 18

Vaikutti yrityksen kilpailukykyyn

11

Edisti yrityksen tuotteiden/palveluiden markkinointia

9

Paransi yrityksen tuottavuutta

7

Edesauttoi yrityksen toiminnan monipuolistamista Vaikutti yrityksen toiminnan uudelleensuuntaamiseen Edesauttoi yrityksen liikevaihdon kasvua

13

13 7

Jonkin verran

Vähän

18 18

20 % 20

Ei ollenkaan

10

15

17

21 22 24

13 23 29

40 % 40

23

19 28

21

15

11

19

18

12

11

22

34

15

10

19 18

28

9

21

41

36

6

13

38

40

00 %

Paljon

43

9

Mahdollisti toiminnan jatkumisen Vaikutti yrityksen laajentumiseen

46

60 % 60

20 29

25

80 % 80

EOS/Ei ollut tavoitteena

Vastaukset osoittavat, etteivät kehittämistoimenpiteet yksin takaa työpaikkojen pysyvyyttä tai toiminnan jatkuvuutta ja että kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta suhteessa muihin tekijöihin on haastava mitata.

100 % 100

Muutoksenhallinta ja rakennemuutos

Ulkoisessa arvioinnissa kysyttiin lisäksi yrityksiltä projektien palvelujen vaikutusta yrityksen osaamisen kehittämiseen ja työvoiman saatavuuteen. Selkeä enemmistö (yli 75%) vastaajista koki, että projektin toimenpiteillä on ollut ainakin jonkin verran konkreettista vaikutusta yritysten osaamisen kehittymiseen. Vastaajista puolet oli sitä mieltä, että hankkeilla on jossain määrin vaikutettu myös työyhteisön toimivuuteen. Vähiten vaikutusta oli siihen, että hankkeeseen osallistuminen olisi johtanut uusien työpaikkojen syntymiseen tai työpaikkojen säilymiseen yrityksessä. Vastaukset osoittavat, etteivät kehittämistoimenpiteet yksin takaa työpaikkojen pysyvyyttä tai toiminnan jatkuvuutta ja että kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta suhteessa muihin tekijöihin on haastava mitata. Yritysten arviot vaikuttavuudesta ovat kuitenkin varsin myönteiset.

Tässä muutaman yritysedustajan näkemys projektin tuomasta hyödystä yritykselle (PROTEK-kehittämisohjelman ulkoinen arviointi sekä Tutka-projektin itsearviointi):

”Saimme parempaa palvelua kuin odotimme ja sellaisia ehdotuksia, jotka eivät olleet tulleet edes mieleen”

”llman Tutkaa yrityksemme olisi saattanut kuihtua pois, nyt saatiin omistajanvaihdos aikaan koulutuksen avulla. Uusi yrittäjä pääsi heti kouluttautumaan työn ohella”

Kehittämisohjelmasta on rahoitettu useita toimialakohtaisia projekteja esimerkiksi hyvinvointi-, logistiikka-, metalli-, ICT- ja rakennusaloilla. Toimialakohtaisissa projekteissa kartoitetaan toimialojen yritysten koulutus- ja kehittämistarpeita, tarjotaan toimialakohtaisesti räätälöityjä koulutuksia ja verkotetaan yrityksiä. Useissa hankkeissa on lisäksi tehty erilaisia toimialakohtaisia selvityksiä. PROTEKtoiminnalla on näin pyritty vastaamaan toimialojen kehittämiseen kokonaisvaltaisesti ja ennakoitu ja tuettu työelämän muutoksia ja korjataan osaamisvajeita toimialakohtaisesti.

Toimenpiteitä rakennemuutosaloilla

”Nyt ulkopuolinen apu kokonaisuuden arvioinnissa, asiantuntijapalveluiden hankinnassa ja arvioinnissa tehosti toimintaa valtavasti sekä toimi myös uudistuminen moottorina ja elävänä muistuttajana olemassa olevista suunnitelmista.”

Yritysten selviytyminen rakennemuutoksesta riippuu siitä, miten hyvin yritys onnistuu muokkaamaan toimintaansa toimintaympäristön muutoksiin. PROTEK-kehittämisohjelman puitteissa rakennemuutoksen tuomiin haasteisiin on vastattu mm. graafisella ja ICT-alalla sekä meriteollisuudessa. Myös maaseudun rakennemuutokseen haettiin vastauksia muutosvalmennuksella.

Kehittämisohjelmasta myönnettiin erillistä Meriteollisuuden rakennemuutokseen liittyvää rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille vuonna 2011. Tuolla rahoituksella on hankittu yhteishankintakoulutusta (Täsmä- ja RekryKoulutusta) alueen meriteollisuussidonnaisille pk-yrityksille. Koulutukset ovat liittyneet nykyisen tai tulevan henkilöstön ammatillisen osaamisen lisäämiseen (mm. hitsauskoulutus, konepajaosaajien koulutus) tai ovat olleet yrityksille tai yritysverkostolle hankittuja räätälöityjä koulutuksia sekä pk-yrityksille suunnattuja vienti- ja kansainvälistymiskoulutuksia.

73

CASE

Lyhyesti

Pohjois-Pohjanmaan PROTEK-tukiprojekti (ict-ala), Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus Pohjois-Pohjanmaan PROTEK-projektit ovat osallistuneet rakennemuutoksen hallintaan erityisesti ICTtoimialan ja meriteollisuuden osalta. Toiminnalla on voitu vaikuttaa osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen suunnittelemalla ja hankkimalla yritysten tarpeista lähtevää työvoimakoulutusta yritysverkostoille. Työvoimapoliittista koulutusta kohdennettiin muutostilanteessa olevien yritysten henkilöstöön.

Koulutuksella edistettiin lomautettujen ammattitaidon kohottamista lomautuksen jälkeisen ajan vaatimuksiin ja tuettiin työttömiksi joutuvien työvoiman työllistymistä muihin ammatteihin.

Koulutuksia toteutettiin 6 paikkakunnalla ja 20 yhteishankintakoulutusta järjestettiin yhteensä 20 17 yrityksen kanssa. Kaikkiaan koulutuksen aloitti 277 henkilöä, joista 241 suoritti koulutuksen loppuun.

Täsmäkoulutusten tuloksena syntyi 75 uutta työpaikkaa.

Rakennemuutos koetteli Pohjois-Pohjanmaalla erityisesti ICT-toimialaa, jonka henkilöstö on suurelta osin korkeasti koulutettuja insinöörejä, mikä aiheutti vaatimuksia koulutusten sisällöille. PROTEK-projekti tilasi selvityksen ohjelmistoalan pk-yritysten henkilöstön koulutustarpeista. Lisäksi ICT-alan yrityksiin suunnatulla Yritysharava-kyselyllä selvitettiin yritysten henkilöstö- ja koulutustarpeet. Molempia selvityksiä hyödynnettiin ICT-yritysten TäsmäKoulutusten suunnittelussa. Koulutuksilla tavoiteltiin osallistujien osaamisen laajentamista uusiin ohjelmistoalustoihin ja läheisille toimialoille. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Oulun kaupunki yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa käynnistivät koulutustoimenpiteitä ICT-toimialan rakennemuutoksen hallitsemiseksi. ICT -alan alihankkijoiden osaamistason nosto mahdollisti pk-yritysten kasvun ja helpotti sopeutumista päähankkijayrityksen suuriin henkilövähennyksiin.

Lisätietoja projektipäällikkö Mikko Viitanen, mikko.viitanen@ely-keskus.fi

Muutoksenhallinta ja rakennemuutos

Uusimaa: Maaseudun muutosvalmennus 2009–2013, MTK Hankkeen tavoitteena oli auttaa ja tukea muutostilanteessa olevia maatalousyrittäjiä muutosten kohtaamisessa ja antaa henkisiä työvälineitä muutosten hallitsemiseen. Välineenä käytettiin aikaisemmissa ESR-hankkeissa kehitettyä Maaseudun muutosvalmennus -toimintamallia. Valmennus on maatalousyrittäjän henkilökohtainen prosessi, jota tukee 10–15 hengen ryhmän tapaamiset ja joka kestää 3– 4 kk. Valmennus päättyy yrittäjän ja muutosvalmentajan väliseen kehityskeskusteluun.

Hankkeen kohderyhmänä olivat tuotantotoiminnan muutostilanteessa olevat alle 55-vuotiaat viljelijät Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa. Valmennusryhmiä oli yhteensä 9.

Hankkeen sisällölliset tavoitteet saavutettiin erittäin hyvin. Osallistujilta kerätyn palautteen ja vaikuttavuusarvioinnin mukaan valmennus selvästi vaikutti osallistujien ajattelutapoihin ja muutti toimintamalleja. Valmennus auttoi löytämään uusia toimintatapoja, tuki itseluottamusta, antoi välineitä muutosten suunnitteluun, lisäsi uskoa omaan päätöksentekokykyyn sekä vapautti perinteiden ja edellisten sukupolvien painolastista. Valmennukseen osallistuneet löysivät muutoksen toteuttamiseksi oman polun, muutosprosessi suunniteltiin ja toteutettiin omista lähtökohdista. Valmennuksen onnistuneisuutta kuvaa myös se, että lähes kaikki valmennukseen osallistuneet olivat valmiita suosittelemaan sitä tuttavilleen.

Osallistujien ja vaikuttavuusarvioitsijoiden mielestä valmennus sopisi myös mikro- ja pk-yrittäjille ja uutta työtä hakeville palkansaajille.

Lisätietoja erityisavustaja Paula Viertola, paula.viertola@mtk.fi

75

CASE

Keski-Suomi

Keski-Suomi:

PROFIT

(Profiloituva informaatioteknologian osaaminen), Jyväskylän yliopisto ICT-TOIMIALALLA ON keskeistä pystyä sopeutu-

maan nopeisiin muutoksiin. Liiketoiminnan jatkuva uudistaminen, toiminta- ja kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kasvun aikaansaaminen edellyttävät tehokasta ja tuloksellista koulutusta. PROFIT-projekti tarjosi rakennemuutoksen kourissa kamppailevalle Jyväskylän seudulle tarvelähtöistä ja oikea-aikaista koulutusta, mikä osaltaan auttoi alueen ICT-yrityksiä vastaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin.

Keskeisin tekijä yritysten toiveiden mukaisten koulutusten tarjoamisessa oli hyväksi todettu ja tehokkaaksi hiottu toimintamalli, johon sisältyivät yleensä seuraavat vaiheet: 1) yrityslähtöisen koulutustarpeen ilmeneminen, 2) koulutussisällön suunnittelu yhdessä yritysten kanssa, 3) koulutushankinnan kilpailuttaminen, 4) koulutuksen toteuttaminen sekä 5) koulutuksen arviointi. Yritysten näkökulmasta toimintamalli ja koulutuksen hankintaprosessi olivat kevyitä verrattuna vastaavan osaamisen hankkimiseen yksin tai muilla keinoin.

Kaikki koulutusideat ja -aiheet nousivat siis yritysten todellisista koulutustarpeista. Kanavia koulutustarpeiden esille tuomiseen oli useita (ohjaus- ja suunnitteluryhmän kokoukset, projektin koulutusportaali, henkilökohtaiset yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse). Projektihenkilöstö kartoitti aktiivisesti uu-

sia koulutustarpeita, mutta yritykset toivat niitä runsaasti esiin myös täysin oma-aloitteisesti. Yritykset olivat myös tarpeen mukaan erittäin aktiivisesti mukana määrittelemässä koulutussisältöjä yhdessä projektihenkilöstön ja valituksi tulleen koulutuksentarjoajan kanssa. Näin pystyttiin varmistumaan siitä, että hankittava koulutus vastasi sisällöllisesti yritysten tarpeita mahdollisimman hyvin.

Koulutushankintojen vasteajat sekä koulutusten toteutustavat olivat sovittavissa ketterästi ja joustavasti. Nopeimmillaan idean esittämisestä koulutustapahtuman toteuttamiseen kului vain kuukausi, tavallisimmillaan vasteaika oli noin kahden kuukauden luokkaa.

Nopea vasteaika lisäsi koulutusten oikea-aikaisuutta: koulutusta esimerkiksi uuden projektin edellyttämään osaamiseen oli saatavilla tarvittaessa hyvinkin nopeasti. Koulutukset voitiin tarvittaessa toteuttaa kaikille avointen koulutusten lisäksi myös yrityskohtaisina koulutuksina.

PROFIT-projektin tarjoamat koulutukset olivat myös laadullisesti korkeatasoisia. Koulutuspalautteiden perusteella valtaosa koulutuksista onnistui erinomaisesti. Saatua palautetta hyödynnettiin koulutussisältöjen ja -järjestelyjen kehittämisessä mm. mahdollisia toistoja ajatellen. Yritysten näkökulmasta koulutuksissa oli merkityksellistä erityisesti läheisyys, laajuus ja hinta.

Muutoksenhallinta ja rakennemuutos

Nopea vasteaika lisäsi koulutusten oikeaaikaisuutta: koulutusta esimerkiksi uuden projektin edellyttämään osaamiseen oli saatavilla tarvittaessa hyvinkin nopeasti. Koulutukset voitiin tarvittaessa toteuttaa kaikille avointen koulutusten lisäksi myös yrityskohtaisina koulutuksina.

Koulutusten tuominen Jyväskylään säästi yritysten aikaa ja rahaa ja koulutuksiin pystyi lähettämään useamman henkilön. Tavoitteena oli tuottaa joka kerta edellistä parempi koulutus.

Onnistuneiden koulutusten tuottamisessa erityisen tärkeää oli aktiivinen ja monikanavainen vuoropuhelu yritysten ja projektihenkilöstön välillä koko projektin ajan. Yritykset pitivät toimintaa niin tärkeänä ja hyödyllisenä, että sitä päätettiin jatkaa myös ESR-rahoituksen päätyttyä. Palvelun tuottaa Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta, ja toiminnan kustannuksista vastaavat kokonaisuudessaan yritykset. 1.4.2012–30.6.2013 välisenä aikana tämän rahoituspohjan ja toimintamallin mukaisesti on järjestetty n.

1200 henkilökoulutuspäivää. Kokeilua jatketaan ainakin vuoden 2014 kesään saakka.

Mitä muutoksia projektilla saatiin aikaan yritysten toiminnassa?

PROFIT-projektin onnistumisesta teetettiin ulkoinen arviointi keväällä 2012. Arviointi tilattiin Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululta, ja sen tulokset perustuvat mm. projektista saatavilla olleeseen numeeriseen dataan, koulutustapahtumista kerättyihin osallistujaarvioihin sekä projektissa mukana olleiden yritysten haastatteluihin.

Koulutuksella saatiin yritysten toiminnassa aikaan ainakin seuraavanlaisia muutoksia: • esteiden poistaminen liiketoiminnan kehityksen

•

• • • • •

•

tieltä (koulutuksessa opitun teknologian avulla on voitu esim. kehittää uusia tuotteita tai palveluita) uudet palvelutuotannon muodot ja yrityksen toimintatapojen kehittäminen (esim. ketterien menetelmien käyttöönotto ja hyödyntäminen projekteissa) asiakkuuksien hallinnan kehittäminen (esim. kilpailukyky tarjoustilanteessa) vaikutukset henkilöstöön osaamisen, tietojen ja taitojen lisääntyminen sitoutuminen ja tehokas työskentely, kun opittua tietoa on voinut soveltaa suoraan työhön yrityksen oman koulutusmallin luominen (vaikuttanut osaamistasoon, työtyytyväisyyteen ja yritysuskollisuuteen) vaikeista ajoista selviäminen yrityskohtaisen täsmäkoulutuksen avulla

Yritykset kokivat saaneensa koulutuksista ennen kaikkea konkreettista apua ja uusia tapoja toimia. Yleisesti ottaen yritykset uskovat osaamisen kohottavan tekemisen tasoa, mikä puolestaan luo asiakastyytyväisyyttä ja tuo jatkotilauksia. Näin ollen projektissa mukana olleiden yritysten kilpailukyky ja toiminnan edellytykset sekä reagointi- ja sopeutumiskyky nopeasti muuttuvalla ICT-toimialalla ovat vahvistuneet. Lisäksi yritykset ovat projektin puitteissa verkostoituneet muiden alueen ICT-toimijoiden kanssa ja luoneet uusia yhteistyösuhteita myös koulutuksentarjoajiin.

Lisätietoja professori Tommi Kärkkäinen, tommi.karkkainen@jyu.fi

77

CASE

GRAFiT

GRAFiT antaa

lisäpontta

menestymiseen

Rakennemuutoksen kourissa elävä graafinen teollisuus on uudistumisen edessä. Osaamistarvekartoitus ja uudenlaisen verkostokoulutuksen kehityshanke GRAFiT tarjosi työkalun toimialan yritysten kehittymiselle.

projektipäällikkö Armiliisa Pakarinen kertoo, että kehittämiskohteita ovat olleet alan henkilöstön osaaminen, yritysten omien kilpailustrategioiden kirkastaminen ja siten työpaikkojen säilyttäminen. Hanke on tarjonnut alan yrityksille eripituisia ja -teemaisia koulutusjaksoja, rakennemuutosseminaareja, osaamistarvekartoituksia skeä ELYkeskuksen tukemia TäsmäKoulutuksia. Keskeistä on ollut liiketoimintaosaamisen, erityisesti palveluinnovaatioiden, myynnin ja asiakkuuksien osaamisen lisääminen.

GRAFiT-HANKKEEN

Strategia kirkkaaksi Painoalan yritysten johdon kehitysohjelma tarjosi koulutukseen hakeutuneille graafisen painoalan yritysjohtajille työkaluja liiketoimintajohtamiseen. Tavoitteena oli kirkastaa oman yrityksen kilpailustrategiaa ja miettiä, millaista osaamisen kehittämistä oman yrityksen henkilöstö tarvitsee.

Mainontaa monipuolisesti toteuttavassa DMP:ssä on ymmärretty toimialan rakennemuutoksen aiheuttama ajattelutavan muutos.

– Tavoitteenani olivat tietotaidon lisääminen ja ke-

Muutoksenhallinta ja rakennemuutos

Projektipäällikkö Armiliisa Pakarinen uskoo, että GRAFiThanke on ollut yhtenä vaikuttajana alan rakennemuutosten toimintakentässä.

Voimaa ja vahvuutta toimialan muutokseen. hittäminen sekä kehitystyökalujen ja näkemyksien kartoittaminen, sanoo koulutukseen osallistunut DMO:n toimitusjohtaja Jyrki Narinen.

Nyt DMP on löytänyt kilpailustrategian, jolla on päässyt pois hintakilpailusta. Mainonta on myös viety aivan uudelle tasolle.

– Ymmärrämme asiakkaan tarvetta ja haluamme, että asiakas säästää aikaa toimiessaan meidän kanssamme. Olemme vieneet määrätietoisesti yrityksemme toimintaa laaja-alaisempaan suuntaan ja haluamme tarjota yhä monipuolisempaa ja laadukkaampaa palvelua.

Näkyviä tuloksia Jyrki Narisen mukaan graafisen alan rakennemuutos aiheuttaa muun muassa painotuotteen roolin muuttumisen. Narinen on huolissaan myös markkinoiden karkaamisesta ulkomaille.

– Tietyt tuotteet tulevat vähenemään, mutta samalla aukeaa uusia mahdollisuuksia. Epäilen painoalan tämänhetkisten rakenteiden kestävyyttä. Sekä työnanta-

ja- että työntekijäpuolen on viimeistään nyt siirryttävä uuteen aikaan.

GRAFit-hankkeen puitteissa järjestetyissä seminaareissa onkin käyty kaivattua toimialan yritysten välistä dialogia ja aktivoitu johtoa osaamisen kehittämiseen.

Alan murroksessa oleellista on herätä tekemään töitä uudenlaisella tavalla ja vastata edessä oleviin haasteisiin täsmäkouluttamalla henkilöstöä. Loppusuoralla olevan hankkeen tuloksia ja ratkaisuja rakennemuutokseen on projektipäällikkö Armiliisa Pakarinen mukaan jo nähtävissä.

– Hankkeen aikana on yrityskentällä selkeästi tapahtunut muutoksia; yritysostoja, fuusioita ja liiketoiminnan vahvistumista. Jotkut yritykset ovat hakeneet rahoitusta liiketoiminnan kehittämiseen ELY-keskuksen kautta. Uskon, että GRAFiT-hanke on ollut yhtenä vaikuttajana muutosten toimintakentässä, hän toteaa tyytyväisenä.

GRAFiT on graafisen teollisuuden osaamistarvekartoituksen ja uudenlaisen verkostokoulutuksen kehityshanke. Hankkeessa haetaan uudistumista ja kilpailukykyä toimialan kehityshaluisille yrityksille ja koko toimialalle johdon koulutusten ja yritysten henkilöstön osaamisen kehittämisen avulla. (ESR, Uudenmaan ELYkeskus)

• Projektipäällikkö Armiliisa Pakarinen Aalto-yliopisto, Pienyrityskeskus armiliisa.pakarinen@aalto.fi +358 40 834 4249

79

80

Yritykset tarvitsevat välittäjäorganisaatiota hoitamaan ja koordinoimaan kehittämistoimenpiteitään.

Pk-yritysten kehittäminen

Pk-yritysten palveluohjaus ja

kokonaisvaltainen

kehittäminen Yritykset tarvitsevat ulkopuolisen toimijan koordinoimaan kehittämistoimenpiteitään. Oikeiden palveluratkaisujen löytäminen edellyttää kehittämis- ja rahoitusmahdollisuuksien ja yrityspalveluorganisaatioiden tuntemusta.

KEHITTÄMISOHJELMAN TAVOITTEISSA mää-

ritellään, että yrityksissä tapahtuvan kehittämisen tulee linkittyä sekä toimintaympäristön muutoksiin että yksittäisen yrityksen liiketoimintastrategiaan ja tukea työntekijöiden työssä pysymistä muutostilanteissa.

Yrityksiä tulee siis kehittää kokonaisvaltaisesti siten, että liiketoiminnan tavoitteet määrittelevät kehittämisen suunnan ja henkilöstön kehittäminen linkitetään osaksi yrityksen kokonaistavoitteita.

PROTEK-kehittämisohjelman tavoitteena on, että eri hallinnonalojen osaamista edistävien palvelujen ja rahoitusinstrumenttien keskeinen synergia paranee niin, että yritykset ja toimipaikat voivat saada kehitysvaiheensa ja kehitystarpeensa mukaan sopivimmat ja parhaiten kehittymistä tukevat palvelukokonaisuudet. Käytännössä tämä tarkoittaa pk-yritysten

kokonaisvaltaista kehittämistä siten, että kehittämisen keinoina käytetään laajasti erilaisia kehittämis- ja rahoitusvaihtoehtoja.

Tämän artikkelin tavoitteena on kertoa pk-yritysten kehittämisestä ja palveluohjauksesta PROTEK-kehittämisohjelmasta saatujen kokemusten perusteella.

Pk-yritykset tarvitsevat tukea ja ohjausta kehittämisasioissa Suomessa julkiset yritysten kehittämis-, koulutus- ja rahoituskanavat ovat moninaiset. Eri tahot tarjoavat erilaisia palveluja eri luukuilta. Koska palvelut ovat hajautuneet, eivät pk-yritykset useinkaan tunne mahdollisuuksia kehittää toimintaansa julkisen rahoituksen turvin. PROTEK-kehittämisohjelmasta saatujen

81

82

kokemusten perusteella voidaan väittää, että pk-yritykset tarvitsevat tukea ja ohjausta kehittämistarpeidensa kartoittamiseen, kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun sekä palveluohjausta ja saattamista oikeiden palvelujen tai rahoituksen piiriin. Yritykset siis tarvitsevat välittäjäorganisaatiota hoitamaan ja koordinoimaan kehittämistoimenpiteitään.

Oikeiden palveluratkaisujen löytäminen ja hahmottaminen edellyttää kehittämis- ja rahoitusmahdollisuuksien ja yrityspalveluorganisaatioiden tuntemusta ja luottamusta niiden tahojen välillä, jotka tukevat yritysten kehittymistä julkisin varoin. Monissa PROTEKhankkeissa on ulkoisen arvioinnin mukaan edistetty alueellisten pk-yritysten kanssa toimivien tahojen yhteistyötä. Projektit ovat myös järjestäneet koulutusta palveluohjauksen ja yhteistyön edistämiseksi alueilla (esimerkiksi Keski-Suomen ja Kainuun BROKER-koulutukset sekä PROTEK-kehittämisohjelman Yrityksen kehittäjä -koulutuspilotit). Palveluohjausta pohtinut Uudenmaan ELY-keskuksen yksikönpäällikkö Vesa Niskanen kuvasi asiaa seuraavasti:

vankkaa osaamista ja ennen kaikkea luottamusta eri tahojen välillä. Kyse ei ole vain viranomaisista vaan tämä haaste koskee myös yhteistyötahoja.

Asiakkaan kannalta pitää siis olla sama mihin organisaatioon hän ottaa yhteyttä, palvelun pitää olla samansisältöinen ja lopputuloksena hänen yrityksensä kehittämistarpeiden tulee olla kartoitettu ja hänen palvelutarpeensa tulee välittyä

”TEM-toimijoiden

sille taholle, joka pystyy

asiakkuusstrategian

tarjoamaan asiakkaan tarpeisiin

suuri mullistus on ajatus siitä,

soveltuvat palvelut.”

että tunnistamme asiakkaan tarpeen ja ohjaamme palvelun asiakkaan luokse. Tämä vaatii

Useissa PROTEK-projekteissa on luotu pk-yritysten palveluohjauksen malleja. Palveluohjauksesta käytetään useita nimityksiä, esimerkiksi omalääkäri-malli

Osaamispäällikön toimintamalli 1. Osaamispäällikkö toimii tyhjän kirjan periaatteella, mikä tarkoittaa objektiivista yrityksen liiketoiminnan kehittämistarpeisiin perehtymistä, ilman myyntivelvoitteita, tuotteita ja valmiita ratkaisuja.

2. Yrityksellä on osaamispäällikön kautta käytettävissä koko Keski-Suomen osaajaverkosto ja rahoitusinstrumentit sekä mahdollisuus hyödyntää myös maakunnan ulkopuolisia osaajia.

3. Osaamispäällikkö seuraa kehittämisprosessia ulkopuolisena, mahdollisimman objektiivisesti ja voi tarvittaessa puuttua sen kulkuun. Tämä on mahdollista, koska osaamispäällikkö ei toteuta kehittämistoimintaa.

4. Osaamispäällikkö kulkee yrityksen rinnalla koko prosessin ajan, seuraa miten asiat viedään päätökseen ja arvioi, mitä uutta kehittämistarvetta on mahdollisesti syntynyt.

5. Osaamispäällikkö voi myös auttaa yritystä arvioimaan objektiivisesti osaamisen kehittämisen vaikutuksia yrityksen toimintaa ja liiketoiminnan kehittymiseen.

6. Hyvä käytäntö edellyttää verkostomaista toimintatapaa, yritysten, kehittäjä- ja koulutusorganisaatioiden hyvää yhteistyötä ja sitä, että osaamispäällikkö toimii yrityksen puolueettomana ja riippumattoman kumppanina ilman organisaatio-ohjausta.

Pk-yritysten kehittäminen

tai osaamispäällikön toimintamalli. Toimintamallista on saatu hyviä kokemuksia ja erityisesti yritykset ovat sitä kiitelleet. Esimerkkinä palveluohjauksesta on Yritysten Taitava Keski-Suomi -projektin palvelulupaus:

”Me lupaamme etsiä käyttöösi tarvitsemasi avun, jotta yrityksesi menestyy.”

Keski-Suomessa Yritysten Taitava Keski-Suomi -projektissa on kehitetty nk. osaamispäällikön toimintamalli (Katso infolaatikko sivulla 82.).

Palveluohjauksen ideaa on edistetty Yrityksen kehittäjä –koulutuspiloteissa tarjoamalla ELY-keskusten, TE-toimiston ja seudullisten toimijoiden henkilöstölle

Asiakkaat

• ketkä ovat asiakkaitasi • miten tavoitat heidät • mistä tiedät, että asiakkaat ovat tyytyväisiä

mahdollisuus verkottumiseen, yhteistyön edistämiseen pk-yrityksen kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta. Koulutus toteutettiin Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskusten alueilla. Koulutuksen toteutti Tamora Oy.

Yritystä tulee kehittää kokonaisvaltaisesti Jotta yritysten kehittämistarpeisiin pystytään vastamaan, on useissa PROTEK-hankkeissa kehitetty yritysten osaamistarpeiden kartoittamisen malleja ja työkaluja. Pohjois-Pohjanmaalla järjestetyssä PROTEK-kehittämisohjelman Yrityksen kehittäjä -koulutuspilotissa mukana olleet ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudullisten toimijoiden henkilöstö hahmottelivat yrityksen kehittämistä seuraavan kuvan avulla:

Toimintaympäristö

• asiakas, kuka ostaa ja miksi • kilpailijat, ketä muita toimijoita • verkostot, kumppanuudet miten voit hyödyntää

Tuotekehitys

• käytettävissä olevat resurssit • tarve • miten kaupallistetaan

Tuotanto ja jakelu

• onko jakelutoiminnan suorittaja luotettava, • tapahtuuko tuotannossa häiriöitä • henkilöstön sitoutuminen, • tilaus-toimitus • toiminnanohjaus

Johtaminen

• minkälaiset johtajuuden resurssit yrityksessä on • millainen LTS yrityksessä on, businessvainu • johtamiskapeikot: ulkopuoliset asiantuntijat, rekrytoinnit, muut

Talous YRITYKSEN KEHITTÄMINEN

Henkilöstö

• resurssit nyt ja tulevaisuudessa • osaaminen nyt ja tulevaisuudessa • sitouttaminen

Yrityksen kehittämisessä tulee siis ottaa huomioon varsin monta näkökulmaa. Jotta kehittämistarpeen tunnistamisessa päästäisiin eteenpäin, on pohdittava seuraavia asioita (Yrityksen kehittäjä -koulutuksen Uudenmaan ryhmän mukaan): • Mikä on yrityksen lähtötilanne?

• vuotuinen budjetti, • arvioidaan investoinnit ja niiden rahoitus • kehittämishankkeiden rahoitus • tunnusluvut ja tulkinta

Lainsäädäntö

• toiminnan luvanvaraisuus, • mitä lupia tarvitaan, • viranomaismääräykset, EU-direktiivit • työnantajan velvoitteet

• Mitä yritys tavoittelee?

• Kehittämissuunnitelma?

• Mitkä ovat palvelu- ja kehittämistarpeet suhteessa tavoitteisiin ja kehittämissuunnitelmaan?

• Ratkaisut: millaista rahoitusta ja asiantuntemusta yritys tarvitsee päästäkseen eteenpäin kehittymisessään?

83

84

Asiakkaan kuunteleminen kaiken keskiössä Hyvinkäällä ja Riihimäellä toimiva Tutka – Yrityslähtöistä koulutusta -projekti on nimennyt henkilöstönsä

kortteliohjuksiksi, koska suuri osa heidän tekemästä työstä tehdään kentällä yritysten tarpeita kuunnellen.

Projektissa on luotu teesit, joiden mukaan toimintaa toteutetaan.

Tutkan teesit KUUNTELE TAJUTEN

Tärkeintä on luoda keskustelulle luottamuksellinen ilmapiiri, kuunnella, mitä yrityksellä on kerrottavana, jäsentää kuultua ja kirjata muistiin asiat.

yrittäjälle erilaisia vaihtoehtoja. Yrittäjä ei ole tietoinen läheskään kaikista, jos mistään, julkisen sektorin tai muiden toimijoiden tarjoamista palveluista ja mahdollisuuksista.

TOIMI SELKOKIELELLÄ

KYSY, ÄLÄ OLETA

Yrittäjä on oman alansa ammattilainen, joka vastaa mielellään hänelle esitettyihin kysymyksiin. Olettamuksia ei kannata tehdä, vaan kysyä rohkeasti toimialaan ja liiketoimintaan liittyviä kysymyksiä.

Keskustelussa on muistettava käyttää selkeää kieltä. Julkisen sektorin käyttämä viranomaiskieli on käännettävä yrittäjän kielelle, samoin mahdollisten muiden toimijoiden, jotka ovat vihkiytyneet omaan ammattislangiinsa.

EHDOTA ENNAKKOLUULOTTOMASTI

TEE MITÄ LUPAAT, VARMISTA LOPPUUN ASTI

Kokonaisuuden hahmottaminen käydyn keskustelun perusteella on kortteliohjuksen ydinosaamista. Tämän perusteella on pystyttävä ehdottamaan rohkeasti

Kysy, älä oleta

Kortteliohjus toimii prosessinomistajana ja varmistaa näin, että yritys saa tarvitsemansa palvelun, joko Tutka-hankeen kautta tai sidosryhmiltä, jotka pystyvät vastaamaan yrityksen tarpeeseen.

Kuunte le tajut en

okielellä Toimi selk

Tee mitä ista lupaat, varm loppuun asti

Ehdota ennakkoluulottomasti

Pk-yritysten kehittäminen

Palveluohjaukselta puuttuu mittaristo PROTEK-kehittämisohjelman yhtenä mittarina olisi tullut olla palveluohjauksen näkyväksi tekeminen. Vain muutama projekti seuraa omatoimisesti sitä, mihin toimenpiteisiin pk-yrityksiä on ohjattu ja mitä toimenpiteitä yrityksille on ohjauksesta syntynyt. Koska mittaristoa ei ole, ei palveluohjauksesta ole ohjelmatasolla olemassa määrällisiä tuloksia. Jatkossa ohjaukselle tulee luoda mittaristo.

Yritysten Taitava Keski-Suomi –hankkeessa on tehty tilastoa projektin osaamispäälliköiden tarjoamasta avusta eri rahoittamis- ja kehittämisvaihtoehtoihin tammikuusta 2011 elokuuhun 2013. Luvut ovat vaikuttavia, sillä 140 yritykselle on projektin myötä saatu rahoitusta noin yli 10 miljoonan euron edestä. Luku pitää sisällään eri kehittämis- ja rahoitusvaihtoehdot ELYkeskuksesta (mm. yhteishankinta, tuotteistetut palvelut, kehittämisavustukset osaamiseen ja investointeihin), oppilaitoksista, Tekesistä, maakunnan yhteisestä kasvu- ja kehittämispalvelun rahoituksesta sekä projektin omalla ESR-rahoituksella tehdyt toimenpiteet.

Luku osoittaa, että palveluohjauksella on vaikuttavuutta ja että sitä kannattaa mitata.

Huolimatta siitä, ettei palveluohjauksen määrällistä mittaristoa ole, kiittävät yritysasiakkaat eniten juuri sitä ohjausta ja neuvoa, mitä he ovat projekteilta saaneet. Niin kehittämisohjelman ulkoisessa arvioinnissa,

projektikohtaisissa arvioinneissa kuin kehittämisohjelman toiminnasta kertovassa artikkelisarjassa yritysasiakkaat nostavat palveluohjauksen erinomaisena asiana esille.

Uudet yritystoiminnan kehittämispalvelut PROTEK-kehittämisohjelman kokemuksia pk-yritysten kokonaisvaltaisesta kehittämisestä, työkaluista osaamistarpeiden kartoittamiseen sekä palveluohjauksen ideaa sekä kokemuksia yritysverkostojen kehittämisestä on käytetty hyväksi vuonna 2014 alkavissa uusissa yritystoiminnan kehittämispalveluissa. Vuonna 2014 alkavissa palveluissa ideana on pk-yrityksen tarkastelu kokonaisuutena samoin kuin kehittämistoimenpiteiden jatkumo. Yrityksille tullaan vuoden 2014 alusta tarjoamaan asiantuntijapalveluita (konsultointi) yrityksen liiketoiminnan perusanalyysiin ja liiketoiminnan eri osa-aluille. Lisäksi tarjotaan yritysten avainhenkilöiden koulutuspalveluja sekä liiketoiminnan kehittämistä yritysverkostoille. Yrityksen tarpeen kehittämistarpeen tunnistamiseen on suunniteltu sähköinen yrityksen kehittämiskartoitus. Kartoitus julkaistaan YritysSuomi –portaalissa. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa uusien yritystoiminnan kehittämispalvelujen kehittämisestä yhteistyössä ELY-keskusten kanssa.

85

CASE

Uusimaa

Yritysasiakkaan palveluprosessi Uudenmaan ELY-keskuksessa on PROTEK Uusimaa –projektin myötävaikutuksella pohdittu yritysasiakkaan palvelua ja yrityskehittäjän (asiantuntijan) palveluprosessia on kehitetty seuraavasti (idea syntyi Uudenmaan Yrityksen kehittäjä –koulutuksessa):

IDEANA ON, että yritys määrittelee itse kehittämisen

tarpeen ja suunnan, mutta asiantuntijan tehtävänä on auttaa kartoituksen tekemisessä ja ohjata oikeiden työkalujen pariin. Yrityksen kehittämisprosessi syvenee kerta kerralta ja kulkee tarpeen mukaan ”hoitajalta” aina ”erikoislääkärille” saakka.

Uudenmaan ELY-keskuksessa ajatellaan, että yritykset ohjataan yhä useammin käyttämään itsepalveluja eli valmistelemaan asioita sähköisesti. Kuvioon merkitty yrityksen itsekartoitus tarkoittaa tulevaa YritysSuomen –sivulle julkaistavaa yrityksen sähköistä kehittämiskartoitusta.

Uudellamaalla on pohdittu, että kun yritys valmistelee asioita sähköisesti, tarvitaan • Yksi paikka jossa yrityksen on helppo hoitaa asioita ja jonne tarvittaessa eri auttajat osaavat yrityksen ohjata • Palvelulupaus: kun yritys kysyy jotain, niin luvataan vastata tietyn ajan sisällä

• Palveluprosessi: kun yritys kysyy jotain monien eri tahojen yhteistyö loksahtaa paikoilleen kuin palapelissä ja asiakkaan asia hoidetaan tehokkaasti maaliin. Hyvää palvelua on myös asiantunteva ja nopea kielteinen vastaus.

• Palvelun tukijärjestelmät: tarvitaan toimivat Internet-sivut, sekä auttajien tukijärjestelmät sähköpostiosoitteista sähköisiin työpöytiin Koska yritykset kuitenkin haluavat usein ratkaisun kysymykseen nopeasti, jolloin puhelimeen tartutaan herkästi. Tällöin olisi hyvä osoittaa yritykselle ensisijainen puhelinnumero, johon vastataan nopeasti ja osataan ohjata heti oikealle taholle, kuten esimerkiksi YritysSuomen puhelinpalveluun. Koska puheluja tulee kuitenkin monille toimijoille, olisi kaikkien toimijoiden tärkeää osata ohjata yritys oikeaan paikkaan. Tästä syystä jokaiselle työkseen yrityksiä auttavan tulisi hallita yrityskehittämisen laaja kuva ja palvelut.

Pk-yritysten kehittäminen

87

Kun yritys kysyy jotain, monien eri tahojen yhteistyö loksahtaa paikoilleen ja asia hoidetaan tehokkaasti maaliin. Hyvää palvelua on myös asiantunteva ja nopea kielteinen vastaus.

Yrityksen ja asiantuntijan prosessien yhteensovittaminen

?

Kehittämisen tarve ja suunta

Kehittämissuunnitelma

LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN

TEHOKKUUDEN LÖYTÄMINEN

YS cc Kehitysyhteistyö TE-toimisto Ely Tekes

Kehittämistä tukevat palvelut

YRITYKSEN KEHITTÄMINEN

“nettilääkäri”

ASIAN

Rahoitus/ kehittämispalvelut

Suunnitelma

“hoitaja”

A

TUNTIJ

Kartoitus ja suunnitelma

Yritysneuvonta

Yrityksen itsekartoitus

S

YRITY

“yleislääkäri”

“erikoislääkäri”

Yrityksen ja asiantuntijan prosessi, projektipäällikkö Seppo Röpelinen, Uudenmaan ELY-keskus

CASE

Hyvinkää

Ilman

YritysVoimalaa

olisi jäänyt

tekemättä

Tutka-projektia hallinnoivan YritysVoimalan väki parantaa osaamisen kehittämisen edellytyksiä pienissä yrityksissä. Hyvinkään Puuseppien Oy pääsi korjaamaan työn hedelmiä henkilöstön työnjohtokoulutuksen muodossa.

YRITYSVOIMALAN TUTKA-PROJEKTIN mää-

rälliset tulokset puhuvat puolestaan. Projekti on ohjannut lähes sata yrittäjää tai yritysten henkilöstöä oppisopimuskoulutuksiin. ELY-keskusten tuotteistettuja asiantuntijapalveluja on suositeltu 15 yritykselle ja useita yrityksiä on ohjattu valmistelurahoituksen ja kehittämisavustusten pariin. Tutka-projektin yhdeksi ta-

voitteeksi on asetettu, että vuosina 2009–2013 yrittäjät tai yritysten henkilöstö osallistuvat yhteishankintakoulutukseen 18 140 opiskelijatyöpäivän edestä. Jo kesäkuussa 2012 tämä tavoite oli ylitetty, kun opiskelijatyöpäiviä oli kertynyt 18 247.

– Pyrimme Tutka-projektissa tekemään myös oman koulutusmallin, joka olisi helposti siirrettävissä esimer-

Pk-yritysten kehittäminen

89

Syttyi kipinä henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

Hyvinkään Puuseppien Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Turpiainen kiittää YritysVoimalaa erityisesti käytännön läheisestä otteesta ja nopeasta toiminnasta.

kiksi TE-hallintoon. Käytännössä tutkimme koko ajan, miten näitä koulutuksia järjestetään ja parannusehdotusten myötä luomme yksinkertaisempaa mallia, kertoo projektipäällikkö Merja Putus YritysVoimala Oy:stä.

Merja Putuksen mukaan Tutka-projektin toimintatavat nojaavat ihmislähtöisyyteen.

– Me menemme yritykseen kuuntelemaan, mitä yrittäjä tarvitsee ja mitä heille kuuluu. Varsinkin pienet yrittäjät ovat olleet oikein kiitollisia ja kertoneet, että harvoin kukaan on kiinnostunut siitä, mitä he tekevät.

Mitä enemmän yritysneuvoja kuuntelee yrittäjän tarinaa, sitä paremmin tarpeita löytyy.

Iso apu pk-yrittäjälle Hyvinkään Puuseppien Oy päätuotteet ovat massiivipuusta valmistetut ikkunat ja ovet museo- ja arkkitehtikohteisiin. Yrityksen palkkalistoilla on neljätoista työntekijää ja liikevaihto huitelee puolessatoista miljoonassa eurossa.

– Yhteistyö YritysVoimalan kanssa käynnistyi, kun heidän yritysneuvojansa saapui paikalle. Hän oli hyvä tyyppi ja osasi tarkastella yritystämme käytännönläheisesti, taustoittaa toimitusjohtaja Ilkka Turpiainen.

Kartoituksessa ilmeni, että osa Hyvinkään Puuseppien Oy:n henkilöstöstä tarvitsi työnjohtokoulutusta. Merja Putus tarttui asiaan ja kartoitti sopivan koulutuksen.

– Ilman ulkopuolista apua olisivat toimet henkilöstön kehittämiseksi varmasti jääneet tekemättä, sanoo Ilkka Turpeinen.

Terminologian suomentaja Merja Putuksen mukaan mikro- tai pk-yrittäjän resurssit eivät kerta kaikkiaan riitä henkilöstön kehittämisen suunnitteluun. Ulkopuolisen yritysneuvontaorganisaation ollessa prosessinomistajana henkilöstön kehittäminen jyskyttää systemaattisesti eteenpäin.

Usein myös rahoituksen hakeminen näyttäytyy yrittäjille jähmeänä byrokratiana.

– Me olemme instrumentti, joka käy koulutuksen ja rahoituspuolta läpi ennakkoon ja me hoidamme kontaktit eri tahojen välillä.

Yrityspalvelukentän terminologia on välillä vaikeasti hahmotettavissa, mutta yritysneuvojat toimivat yrittäjien, viranomaisten ja kouluttajien tulkkina.

–Tutka-projektimme katsoo puolueettomasti yritysten tarpeita. Perusperiaate on, että räätälöimme yritykselle sen, mitä se tarvitsee.

Tutka – Yrityslähtöistä koulutusta -projekti kartoittaa yritysten tilanteita, tarpeita ja toiveita sekä auttaa yrityksiä laajasti niiden liiketoimintaan liittyvissä asioissa. Projektin keskittyy erityisesti osaamisen kehittämiseen.

YritysVoimala Oy • Projektipäällikkö Merja Putus merja.putus@yritysvoimala.fi +358 50 360 4947

CASE

Pohjois-Karjala

Apu

lähelle

TäsmäProto-hanke tuo osaamisen kehittämisen neuvonnan ja yhteishankintakoulutukset sananmukaisesti pienyrittäjien lähelle Pohjois-Karjalassa. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ei ole yksittäinen projekti vaan jatkuva prosessi.

TÄSMÄPROTO-HANKKEEN TAVOITTEENA on

kehittää henkilöstön osaamista ja saada osaamisen kehittämisen suunnittelutoimenpiteet juurrutettua pienyrityksiin sosiaali- ja terveys- sekä palvelu- ja uusiutuvan energian aloilla.

– Nämä ovat kasvavia aloja Pohjois-Karjalassa. Niiden tulevaisuus näyttää positiiviselta, mutta lisää työvoimaa ja osaamista tarvitaan, kertoo projektipäällikkö Tarja Husso Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta.

Toinen tärkeä kohta TäsmäProto-hankkeessa on yritysten osaamisen kehittämisen tarpeiden ennakoiminen.

– Kartoitustyötä tehdään puhelinhaastatteluilla.

Yrittäjät harvoin pystyvät kovin jäsennellysti kertomaan henkilöstönsä osaamisen kehittämisen tarpeista.

Pitää kuunnella ja tulkita heikkoja signaaleja. Niiden kautta kaivamme potentiaaliset kasvuyritykset esiin.

Osaamisklinikka ja OsKe-neuvonta Yritysmaailmasta saatujen signaalien ympärille TäsmäProto-hanke on rakentanut pienyrittäjiä auttavan Osaamisklinikan ja OsKe-neuvonnan.

– Isommilta yrityksiltä löytyy työntekijä, jonka tehtä-

Kiteeläinen Hoitokoon 91 saanut TäsmäProto-hankkeen myötä arvokasta yhteisöhoitokoulutusta koko henkilöstölleen.

Pk-yritysten kehittäminen ti Eerika

Heikkoja signaaleita kuunnellen TäsmäKoulutukseen. viin kuuluu henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnitteleminen. Mutta mikro- ja pk-yrityksillä on tarvetta neuvontaan. Maakunnallinen Osaamisklinikka tuo liiketoimintalähtöistä henkilöstön osaamisen kehittämistä ymmärtävän asiantuntijan maantieteellisesti yrittäjän lähelle, sanoo Tarja Husso.

Osaamisklinikalla asiantuntija käy kahdenkeskisessä tapaamisessa yrittäjän liiketoimintaa läpi ja yrittäjä saa asiantuntijan näkemyksen, miten liiketoimintaa ja henkilöstön osaamista kannattaisi kehittää.

Jos tapaamisen aikana tulee esiin tarpeita syvempään henkilöstön kehittämisen suunnitteluun tai liiketoimintasuunnitelman päivittämiseen, niin yrittäjä ohjataan OsKe-neuvontaan. Esimerkiksi muutos- tai kasvutilanteissa olevien yrittäjien kanssa asiantuntijat laativat liiketoiminnan kehittämissuunnitelman toimenpiteineen. Mikäli suunnittelussa päädytään yrityslähtöiseen henkilöstön osaamisen kehittämiseen, on TäsmäKoulutus luonteva jatkumo yrityksen kehittämistoimille.

Hoitokoti Eerikalle yhteisökoulutuksen malli Osaamisklinikalta ja OsKe-neuvonnasta apua liike-

toimintaansa löysi esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen yksikkö Hoitokoti Eerika.

– Kävimme Osaamisklinikalla ja päädyimme siihen, että koko henkilöstö tarvitsee yhteisöhoitokoulutusta.

Se oli järkevintä toteuttaa TäsmäKoulutuksena, kertoo Hoitokoti Eerikan toimitusjohtaja Juhani Kuittinen.

Kiteellä sijaitsevassa Hoitokoti Eerikassa työskentelee yhdeksän henkilöä ja kuntoutujapaikkoja on 14. Liikevaihto on noin 700 000 euroa vuositasolla.

– Pienelle hoitokodille on äärimmäisen tärkeää saada erityistä osaamista ja systemaattinen malli henkilöstön kehittämiseen. Sillä tavalla on mahdollista pärjätä kilpailussa.

TäsmäProton avulla koko Eerikan henkilökunta käy vuoden kestävän yhteishankintakoulutuksensa yhteisöhoitokoulutuksen. Yritys rahoittaa koulutuksesta 20 prosenttia ja lopun hoitaa ELY-keskus.

TäsmäProto järjestää osaamisen kehittämisen neuvontapalveluja sosiaali- ja terveys-, palvelu- ja uusiutuvan energian alan pienyrityksille Pohjois-Karjalassa. Hanke on luonut Osaamisklinikan ja OsKe-neuvonnan mallit, jotka tuovat asiantuntevan neuvonnan maantieteellisesti pienyrittäjien lähelle.

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus • Projektipäällikkö Tarja Husso tarja.husso@ely-keskus.fi +358 50 390 2746

92

Kehitt채misohjelmaan on osallistunut l채hes 30 000 ihmist채 ja 7 500 yrityst채.

Mukaan on mahtunut monenlaisia teemoja ja projekteja eri puolella Suomea.

Tilastoja ja tunnuslukuja

PROTEK –

Tilastoja ja tunnuslukuja 50%

”Voimaa kehitykselle” • lähes 50 % yrityksistä ei olisi toteuttanut kehittämis- ja koulutustoimenpidettä ilman PROTEKin vaikutusta

”Onnistumisen avaimet”

80%

• yrityslähtöisyys • jalkautuminen yrityksiin • ammattitaitoinen henkilöstö • yrityskentän tuntemus • kumppanuus • joustavuus

”Hyvää palvelua sekä tulkkausta yrittäjän ja julkisenpuolen välillä” • 80 % on sitä mieltä, että tavoitteet on saavutettu hyvin

93

94

Tilastoja ja tunnuslukuja 2007–2013

29 600 osallistujaa yhteensä naiset 11 900 / miehet 17 700 / yrittäjiä 4 400

888 uutta työpaikkaa 247 uutta yritystä

35 miljoonaa euroa

6 000 henkilöä lyhytkestoisessa toiminnassa mukana

kehittämisohjelmaan valtakunnalliseen osioon varattu ESR + valtion rahoitus

73 projektia 50 projektia + yli 20 alueosioiden projektia

374 500 koulutus- ja henkilötyöpäivää 7 500 yritystä alle 5 hengen yrityksiä 49 % (3 700 kpl) / alle 20 henkilön yrityksiä 29 % (2 200 kpl) / muut 22 %

koulutusta 367 200 / konsultointia 7 300

Tilastoja ja tunnuslukuja

”Osaamisella ja laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan” • on Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallinen kehittämisohjelma.

PROTEK-kehittämisohjelma seurantatiedot (73 hanketta) 1.1.2007–30.6.2013 (koko Suomi) Aloittaneet henkilöt yhteensä

joista naisia

Työssä olevista yrittäjinä

Työttömänä yhteensä

Lyhytkestoisissa toimenpiteissä aloittaneet

Lyhytkestoisiin toimenpiteisiin käytetty aika (päivinä)

Tiedotustilaisuuksiin osallistuneet

Projektin päättäneet yhteensä

29 590

11 938

4 376

2 191

5 999

6 789

25 042

21 967

Mukaan tulleet yritykset yhteensä

alle 5 henkilöä

5-9 henkilöä

10-19 henkilöä

20-49 henkilöä

50-99 henkilöä

100-249 henkilöä

250-499 henkilöä

7 477

3 675

1 173

985

815

316

272

95

500 henkilöä tai yli

muut organisaatiot

Uusien työpaikkojen määrä

Uusien yritysten määrä

Koulutusja henkilötyöpäivät yhteensä

Lähiopetuspäiviä

Etäopetuspäiviä

Joista ohjaus- tai konsultointipäiviä

146

677

888

247

374 487

228 321

64 271

7 301

PROTEK-hankkeen projekteissa on onnistuneesti kehitetty työvoiman ja yritysten osaamista uusilla toimintamalleilla.

YHTEYSTIEDOT Työ- ja elinkeinoministeriö Hankepäällikkö Anna-Mari Jaanu anna-mari.jaanu@tem.fi +358 50 396 4631

95

Yritysasiantuntijan palveluvala Kuuntelen ja kysyn asiakkaan tarpeita ja arvostan niitä luottamuksella avoimesti ja ennakkoluulottomasti rohkeasti, en oleta Ehdotan ennakkoluulottomasti ymmärrettävästi konkreettisia asioita Haastan ja sparraan keskustellen luovasti uusia näkökulmia etsien innovatiivisiin ratkaisuihin rakenteet, asiakkaat ja itseni Toimin selkokielellä siellä, missä asiakkaat ovat aktiivisesti, asiakkaita etsien ratkaisukeskeisesti ja rohkeasti soveltaen verkostoihin luottaen ja verkostoja hyödyntäen tasavertaisesti hyvällä asenteella Teen mitä lupaan, varmistan loppuun asti

i ja valan mukaisest lu e lv a p n ä m tä ia si.

Minä lupaan toim tamaan lupaukse n a n a a k u m t u n haastan myös si

Palveluvala on syntynyt PROTEK-kehittämisohjelman (Osaamisella ja laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan) projektien ja toimijoiden yhteisestä näkemyksestä ja niistä kokemuksista, joita pk-yritysten kehittämisestä on saatu. Kehittämisohjelmaa koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PL 32, 00023 Valtioneuvosto Puh. 029 506 0000 www.tem.fi