Satakieli 1/2014

1 /2 0 1 4 PSKK:N SIDOSRYHMÄLEHTI

CE-merkintä saatettava kuntoon Robotilla tehoa ja tuottoa

Nuoret ja aikuiset yhdessä oppimaan Leader kehittää ja kehittyy

Keho ja mieli

virkistyy

Kankaanpäässä

Verohuojennuksilla

tukea yrittäjille Uudet yrityksille suunnatut koulutus- sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan vähennysoikeudet voivat olla oikein käytettyinä merkittävä kustannushelpotus.

Koulutusvähennyksen haku tapahtuu vuoden 2014 verotuksen yhteydessä. Lisävähennysoikeus koskee toistaiseksi vain vuoden 2014 verotusta.

KOULUTUSVÄHENNYS Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen koulutusvähennyksen lakimuutoksen avulla elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittava työnantaja voi hakea henkilökunnan koulutuskustannuksista laskennallista lisävähennystä. Tämä kattaa noin puolet koulutusajan palkkakuluista.

Edellytyksenä lisävähennyksen saamiselle on, että koulutus perustuu koko henkilökuntaa koskevaan, yt-lainmukaiseen koulutussuunnitelmaan. Koulutussuunnitelma vaaditaan aina yrityksen koosta riippumatta.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN VÄHENNYS T&K-vähennysoikeuden tarkoituksena on yritysten kehittämis- ja tutkimustoimintaa tukemalla edistää työllisyyttä, talouskasvua ja tuottavuutta. Alun perin kolmivuotiseksi kaavailtu vähennysoikeus typistettiin koskemaan verovuosia 2013 ja 2014, kun yhteisöverokantaa alennettiin maaliskuussa 2013.

T&K-vähennykseen oikeutettuja ovat sekä osakeyhtiöt että osuuskunnat. Niissä verohuojennus tehdään elinkeinotoiminnan tulosta laskennallisena lisävähennyksenä suoraan veroilmoituksella, verolomakkeella 67. Lomakkeen liitteeksi tulee vapaamuotoinen selvitys vähennykseen oikeuttavasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.

Alaraja vähennyksen hakemiselle on 15 000 euroa ja yläraja 400 000 euroa. Vähennyksen määrä on 100 prosenttia välittömistä palkoista, jotka kohdistuvat yrityksen omaan liiketoimintaan liittyvään tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeeseen. Jos työntekijällä on useampi työtehtävä, on T&K-toiminnan osuus eriteltävä tästä omaksi erilliseksi osakseen.

Vähennyskelpoiseksi katsotaan sellainen tutkimus- ja kehittämistoiminta, joka pyrkii kokonaan uuden tiedon hankintaan tai jo olemassa olevan tietouden lisäämiseen.

Vähennystä haettaessa yrityksen tuloksen voitollisuudella tai tappiollisuudella ei ole merkitystä.

T&K-lisävähennystä ei myönnetä valtiontuensaajille, taloudellisissa vaikeuksissa oleville, ennen lain voimaanastumista aloitetuille projekteille tai tutkimusorganisaatioille.

T&K-vähennysoikeus tukee yrityksen kehitystoimia ja edistää siten työllisyyttä, talouskasvua ja tuottavuutta.

Koulutuksen tulee liittyä työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin. Lisäksi koulutuksen on oltava palkallista.

Lisävähennysoikeus kattaa enintään kolme koulutuspäivää yhtä työntekijää kohden yrityksen verovuoden aikana. Koulutuspäivän kestoksi määritellään kuusi tuntia eli yhteensä vähennystä voi hakea yhden työntekijän osalta 18 tunnin ajalta. Koulutussuunnitelman ohella työnantajan on laadittava jokaisesta koulutukseen osallistuneesta työntekijäkohtainen kirjallinen selvitys.

Asiantuntijana: Kaarina Pyydönniemi, htm, klt Lisätietoa: www.vero.fi

Satakieli on Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n sidosryhmälehti.

Lehden toteuttamisessa ovat mukana myös Prizztech Oy, Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry, Pro Agria Satakunta ja Finnvera Oyj • Päätoimittaja Marko Rajamäki • Toimitusneuvosto Matti Arkko, Pauli Kamppi, Marko Rajamäki, Juha Vanhapaasto, Jaana Kirkkala, Jaana Koivisto, Pia Hirvonen ja Virpi Hautamäki • Toimitus Kumppania Oy, Pia Hirvonen, Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori, puh. 050 534 2795, pia.hirvonen@kumppania.fi • Taitto Kumppania Oy • Avustajat Kreetta Haaslahti, Hanna Hakala, Julia Hannula, Virpi Hautamäki, Nina Leppäniemi, Milla Majander ja Anna-Kaisa Varjus • Kuvapankki IngImage • Painopaikka Euraprint Oy • ISSN 1795-6234

2 Satakieli

Toimiva yritysneuvontapalvelu on yritysten hyvinvoinnin tuki Maaliskuun lopulla Satakunnan Yrittäjät ry julkisti kannanottonsa kuntien tarjoamiin yritysten neuvontapalveluihin liittyen. Yrittäjiemme edunvalvontaorganisaatio ilmaisi huolensa kehityksen kulusta, joka maakunnassamme on näkynyt kuntien yrityksille tarjottavien neuvontapalveluiden määrän, kattavuuden ja laadunkin heikkenemisenä.

Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n näkökulmasta on helppoa yhtyä yrittäjäjärjestön kannanottoon, sen taustalla olevaan tilanneanalyysiin muutoksista toimintaympäristössä ja itse johtopäätöksiin. Haasteet kuntataloudessa pakottavat kunnat etsimään säästöjä niiden kaikilta toimintasektoreilta. Väistämättä tällöin pohdittavaksi saattavat tulla satsaukset juuri elinkeinoneuvonnan kaltaisiin palveluihin, jotka eivät kuulu kuntien lakisääteisesti tuotettavien palveluiden joukkoon. Kannanoton ydinsanoman mukaisesti toimivia elinkeinopalveluita ei tulisi kuitenkaan nähdä kunnalle kuluna, vaan tuloja kerryttävänä investointina. Arkijärjellä ajatellen loogiselta tuntuva päätelmä.

Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskuksen omistajat Kankaanpään kaupunki sekä Jämijärven, Karvian ja Siikaisten kunnat näkevät asian niin ikään yrittäjäjärjestön silmin ja ovat sitoutuneet elinkeinoneuvonnan peruspalveluiden tuottamisen rahoittamiseen.

Vaikeat ajat koettelevat toki omistajakuntiammekin ja siksi elinkeinoyhtiössä fokuksemme on tällä hetkellä 1) yrityksen perustamista suunnittelevien tai yritystoiminnan vasta aloittaneiden neuvon-

Sisältö 1/14

nassa ja 2) toimivien yritysten kehittämisneuvonnassa. Alkavien yritysten neuvonta ja toimivien yritysten kohdalla esimerkiksi EUhankehakemusten täyttäminen avustuksen hakemiseksi yrityksen kehittämistoimenpiteeseen ovat elinkeinoyhtiön ”volyymituotteita”. On hienoa, että kunnat ottavat vastuuta tästä palvelutuotannosta ja haluavat panostaa alueensa yritystoiminnan kehittämiseen ja viime kädessä aluekehitykseen.

Toisena keskeisenä teesinään Satakunnan Yrittäjät perää yritysten koko elinkaaren kattavaa neuvontapalvelujen tarjoomaa, joka lähtee liikkeelle yrittäjyyskasvatuksesta peruskoulun yläasteella ja toisella asteella, pitäen sisällään yrityksen aktiivivuosien perusneuvonnan sekä monia erityisneuvonnan osa-alueita ja päättyen yrityksen omistajanvaihdoksen neuvontatukeen. Komppaamme yrittäjäjärjestön kantaa siinä, että tarjooma olisi luoviakin toteutusmenetelmiä hyödyntäen mahdollisimman kattava ja että palvelut voidaan tuottaa joko kunnan omana toimintana tai elinkeinopalveluja tarjoavien toimijoiden tuottamana. Elinkeinoyhtiöiden vahvuus palveluiden tuottamisessa piilee siinä, että osaaminen keskittyy ja karttuu tätä työtä tekeville. Lisäksi jatkuvan keskiössä toimimisen kautta elinkeinoyhtiössä muodostuu palvelumanageroinnin kokonaiskuva siitä, missä yritystoiminnan kehittämisen osalta kulloinkin mennään.

Elinkeinopalvelujen järjestämistä ei tulisi nähdä kunnalle kuluna, vaan tuloja kerryttävänä investointina.

Marko Rajamäki toimitusjohtaja

TA R K I S TA T I E TO S I: W W W.S ATA K A N TA.F I

4 8 10 12

Kuntoutuskeskus on seudulla merkittävä työllistäjä.

Pallari ohjaa koulutusta tulevaisuuteen.

Patjat ja vaatteet kertovat kehosi tilan.

Hotellivoittaja kisaili seurueineen Jämillä, Tuulivoimasta voimaa seudulle, Anne Mattila on taiteen monitaituri, Naapurista luomua nautittavaksi, Ideavalmentaja auttaa keksinnön tuotteistamisessa.

Satakieli lähetetään kaikille Pohjois-Satakunnan yrityksille, joiden yhteystiedot löytyvät Satakanta-yritysrekisteristä. Tarkista, ovatko yrityksesi tiedot ajan tasalla osoitteessa www.satakanta.fi.

Voit lisätä yrityksesi tiedot maksutta yrityshakemisto Satakantaan, mikäli niitä ei vielä hakemistosta löydy. Yritystietojen lisääminen tapahtuu täyttämällä tiedot kenttiin ja painamalla tilaa-painiketta osoitteessa www.satakanta.fi. Lisätietoja Satakannasta saat myös Prizztech Oy:stä numerosta (02) 62 62 62.

Jos yhteystietosi eivät kuulu Satakantaan, voit tilata lehden ilmaiseksi ilmoittamalla osoitetietosi sähköpostitse Anneli Hakolalle osoitteeseen anneli.hakola@pskk.fi.

Kankaanpäässä aloittanut lähiruokapuoti Naapurin Herkku ja Anne Mattilan taidekahvila Karviassa edustavat yrittämistä suurella sydämellä ja intohimolla.

Tilaa sähköinen uutiskirje osoitteesta info@pskk.fi.

Kirjoita viestiin yrityksen/yhteisön nimi ja paikkakunta sekä sähköpostiosoite, johon haluat uutiskirjeen.

Satakieli 33

Kuntoutusjaksolla tankataan

hyvää oloa porukalla

Kuntoutuskeskus Kankaanpää on tasokas kuntoutuksen ja hyvinvoinnin valtakunnallinen osaaja laitos- ja avokuntoutuksen saralla. Monipuolisen kuntoutuksen lisäksi keskus tarjoaa työhyvinvointi-, liikunta-, majoitus-, kokous- ja ravintolapalveluja.

Fysioterapeutti Jari Lehtonen opastaa selkärankareumakuntoutuja Saija Fredrikssonia. Harjoitteella testataan selkärangan liikkuvuutta.

4 Satakieli

Vesiliikunta on hellä kuntoutusmuoto muun muassa nivelvaivoista kärsiville. ASLAK-kuntoutujia altaan reunalla ohjaa Tiina Lipponen. Allasosaston yleisövuorot palvelevat kuntouimareita ja virkistysmatkailijoita arki-iltaisin ja lauantaisin puolesta päivästä iltakahdeksaan.

Teksti Virpi Hautamäki Kuvat Anna-Kaisa Varjus ja Kuntoutuskeskus Kankaanpää

P

uolet kuntoutuskeskuksen tuottamista palveluista on suunnattu vaikeavammaisten kuntoutukseen. Laitoskuntoutusta on järjestetty Kankaanpäässä vuodesta 1991 lähtien. 240-paikkaisessa kuntoutuskeskuksessa riittää asiakkaita vuoden jokaiselle päivälle. Hoitohenkilökunta on paikalla ja apuna ympäri vuorokauden.

Kuntoutujien taustat ja historiat ovat moninaiset. Asiantuntevasta hoidosta, ohjauksesta ja treenistä sekä vapaa-ajan aktiviteeteista hyötyvät niin neurologisista sairauksista, tuki- ja liikuntaelinsairauksista, reumasairauksista kuin myös toimintakykyä rajoittavien vammojen ja tapaturmien jälkitiloista kuntoutuvat asiakkaat.

Kuntoutuskeskuksen palkkalistoilla on eri alojen asiantuntijoita työterveyslääkäreistä, sairaanhoitajista ja sosiaalityöntekijöistä neurologiin, fysiatriin, puheterapeuttiin ja fysioterapeutteihin. Erikoislääkärien kuten kardiologin ja reumatologin vastaanotto järjestetään tarpeen mukaan ostopalveluna.

HEMMOTTELUHOIDOT HOUKUTTELEVAT UUSIA ASIAKKAITA Vaikeavammaisen kuntoutusjaksolle hakeudutaan perinteisesti Kelan kautta. Vaihtoehtoisia polkuja tarjoavat vakuutusyhtiöt, valtionkonttori, terveydenhuollon yksiköt sekä omakustannekuntoutus.

Kilpailulainsäädäntö ja lisääntynyt yksilön valinnanvapaus näkyvät suoraan yksityisen terveyspalvelutuottajan arjessa.

– Koska palvelut tuotetaan yleisesti määriteltyjen standardien

KUNTOUTUSKESKUS KANKAANPÄÄ • tasokasta kuntoutusta vaikeavammaisille, työssäkäyville ja ikäihmisille • valmistui vuonna 1991 • 240 asiakaspaikkaa • 150 työntekijää • 400-paikkainen Ravintola Kangaspolku • koulutus- ja kokouskäyttöön soveltuva 150 hengen auditorio • liikevaihto 11 milj. euroa, ravintolapalvelut 1,8 milj. euroa ( v. 2013) Lisätietoja: www.kuntke.fi

mukaan, jäljelle jää hinta, joka usein viime kädessä ratkaisee. Pysyäksemme mukana kiristyvässä kilpailussa meidän on jatkuvasti kehitettävä palvelutarjontaamme. Kuntoutus on aina ollut pääosaamistamme, mutta sen rinnalle tuotetaan yhä enemmän elämys-, virkistys- ja hemmottelupaketteja. Uusi konsepti muistuttaa kylpylähotellia, Kuntoutuskeskus Kankaanpään toimitusjohtaja Raimo Kalliokoski kertoo.

Kuntoutusjakson ohjelma räätälöidään yksilöllisesti ja se toteutetaan moniammatillisen asiantuntijatiimin yhteisvoimin. Pääsääntöisesti kuntoutujan hoitojakso kestää kahdesta kolmeen viikkoa. Sinä Satakieli 5

Hieronta on tärkeä osa kehon huoltoa ja kuntoutusta.

aikana ehditään käsitellä kattavasti monia tärkeitä teemoja, jotka auttavat jaksamaan ja kehittymään sekä fyysisesti, henkisesti että sosiaalisesti.

KEHON JA MIELEN HUOLTOA TYÖPAINEISIIN Vaikeavammaisten ohella Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä käy vuosittain huomattava määrä tyytyväisiä ASLAK-kuntoutujia; yöpymisvuorokausia kertyi vuonna 2013 yhteensä 10 970.

Terveysongelmien kasautuessa työkyky heikkenee. Työhyvinvointia edistävä ASLAK-kuntoutus on suunniteltu vastaamaan työstä johtuvaa erityistä fyysistä, henkistä ja sosiaalista kuormaa kantavien henkilöiden tarpeisiin. ASLAK-kuntoutus toteutetaan työpaikan, työterveyshuollon, kuntoutuslaitoksen ja Kelan välisellä yhteistyöllä.

Kurssi voi olla työpaikka- tai ammattialakohtainen.

– Kuntoutujat tulevat tavallisesti oman sairaanhoitopiirin ja erityisvastuualueen sisältä, mutta eivät toki aina. Meillä on uskollisia yritysasiakkaita omalta kylältä, Porista ja muista lähikunnista. Porilaisille me olemme vaivattoman matkan päässä, mutta kuitenkin tarpeeksi kaukana henkisen irtioton kannalta, palveluesimies Kati Vuori-Uotila kertoo.

TYK-toiminta on myös ammatillista kuntoutusta ja työssä jaksamisen tukemista. Kuntoutuksen tavoitteena on, että kuntoutuja voi jatkaa omassa työssään tai siirtyä terveydentilan kannalta sopivampiin työtehtäviin.

– Kuntoutukseen hakeudutaan oman työterveyshuollon kautta.

TYK-kuntoutuksessa tarkastellaan kuntoutujan fyysistä jaksamista, oikeanlaisen ravitsemuksen merkitystä ja työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä.

HYVINVOINTIIN SATSATAAN YHÄ ENEMMÄN Yritysasiakkaat ovat olleet kiinnostuneita myös kuntoremonttikursseista, jotka keskittyvät liikunnallisuuden lisäämiseen. Viikon mittai-

Tarjoilija Minna Pajukoski työskentelee ravintola Kangaspolussa kolmatta vuotta.

Hän suosittelee maistamaan asiakkaiden kestosuosikkia talon pippuripihviä.

YHDEN LUUKUN KUNTOUTUSPALVELUJEN TARJOAJA Kuntoutuskeskus Kankaanpää ja Kruunupuisto Oy perustivat vuonna 2011 valtakunnallista kuntoutustoimintaa harjoittavan yrityksen, KK-Kunto Oy:n. Yritys tarjoaa kokonaisvaltaista kuntoutuspalvelua yhden luukun periaatteella. Toiminta kattaa laitos- ja avokuntoutus-, työhönvalmennus-, työhyvinvointi- ja työkyvyn tutkimuspalveluita kuudella eri paikkakunnalla.

KK-Kunto Oy toimii Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Porissa ja Tampereella. Yksiköt ovat ammatillisen kuntoutuksen asiantuntija-yrityksiä, jotka tuottavat palveluita muun muassa KELA:lle, työhallinnolle sekä vakuutuslaitoksille. KuntouHitsausmaskeilla on kovat laatuvaatimukset. tuspalveluita tuotetaan huomioiden asiakkaan tuen ja ohjauksen tarve. ja Virheetyksilöllisen pyritään minimoimaan suunnitteluLisätietoja: www.kk-kunto.fi 6 Satakieli

kokoamisvaiheessa niin hyvin, ettei myyntiin tulevaa tuotetta ole tarpeen jälkeenpäin korjata.

Keilaus on hauska tapa viettää aikaa yhdessä. Hohtokeilausta on mahdollista harrastaa kuntoutuskeskuksen kellarissa perjantai- ja lauantai-iltaisin.

sella kurssilla tutustutaan erilaisiin liikuntalajeihin. Lisäksi se sisältää tutkimuksia ja kuntotestejä sekä tietoiskuja terveydestä.

– Meillä voit liikkua ja kokeilla ohjatusti erilaisia lajeja, kuten uintia, pilatesta, joogaa ja personal trainer -palvelua. Ympäröivä luonto tarjoaa mahdollisuuden lähteä vaikka melontaretkelle tai suunnistamaan. Tarjolla on myös monipuolista vapaa-ajanohjelmaa: karaokeiltoja, tansseja ja hohtokeilausta, Kati Vuori-Uotila listaa.

Kuntoutuskeskukseen hakeutuvat ryhmät poikkeavat toisistaan hyvinkin paljon.

– Toiset haluavat paneutua työyhteisön kehittämiskohteisiin ja ongelmiin hyvinkin syvällisesti, toiset haluavat keskittyä vain virkistäytymiseen ja rentoutumiseen mukavan yhdessäolon ja hyvän ruoan merkeissä, Vuori-Uotila sanoo.

Heinäkuussa hyvän olon keidas hiljenee kuntoutujista ja alueen valtaavat omatoimilomailijat. Yhä useampi vaivatonta hemmottelulomaa etsivä on löytänyt Kuntoutuskeskus Kankaanpään. Yöpymiskapasiteetti lisääntyi tälle kesälle vastavalmistuneen rivitalon myötä.

– Tällä hetkellä tarjolla on erilaisia hieronta-, kasvo-, käsi- ja jalkahoitopaketteja, mutta tulevaisuudessa vaihtoehtoja on tarkoitus lisätä.

Halutessaan vieras pääsee valmiiseen pöytään kuntoutuskeskuksen ravintolaan. Tarjolla on sekä lounas- että päivälliskattaus. Ravintola Kangaspolku toimii myös tilausravintolana sekä auttaa juhlaja kokousjärjestelyissä.

•

Fysioterapeutti Noora Tommila johdattaa herrasmiesliigan muutaman kilometrin happihyppelylle. Sauli Keisala, Riku Nevanpää, Veikko Korkeamäki ja Kari Rautio ovat kuntoutuskeskuksen asiakkaina jo toista kertaa.

Satakieli 7

Yrityskiihdyttämöstä varaslähtö työmarkkinoille Sataedun liiketalouden koulutuspäällikkö Jeter Pallari huhkii yrityskiihdyttämön puikoissa yhdessä liiketalouden kouluttajien kanssa.

Teksti Nina Leppäniemi Kuva Anna-Kaisa Varjus

K

ankaanpään Sataedun nuoret liiketalousopiskelijat työskentelivät huhti- ja toukokuun ajan kaupungin keskustan elävöittämiseksi. Yrityskiihdyttämön kautta tehty projekti oli yritysyhteistyötä Kankaanpään yrittäjien kanssa ”Hyvät kaupat Kankaanpäästä” -hankkeen puitteissa. Opiskelijoiden tehtävänä oli suunnitella myyntikampanjaa ja toteuttaa myyntityötä paikallisten yritysten mukaan houkuttelemiseksi.

– Myös Pohjois-Satakunnan Seutuverkon sähköinen asiakasrekisteri on samoista lähtökohdista syntyneenä opiskelijoidemme käsialaa, kertoo Sataedun liiketalouden koulutuspäällikkö Jeter Pallari.

TAVOITTEENA KOLME VOITTAJAA 1990-luvun lamavuosina liiketalouden merkonomiksi Turussa valmistunut Jeter irtautui pätkätöiden kurimuksesta yllättävän työtarjouksen ansiosta.

– Sataedusta eli silloisesta Kankaanpään aikuiskoulutuskeskuksesta pyydettiin tietotekniikan opettajaksi. Otin tarjouksen vastaan haasteena: katsotaan selviydynkö vuodesta opettajana.

Opettaminen on minun juttuni. Olen asunut Kankaanpäässä jo parikymmentä vuotta, luonnehtii Jeter.

Vuosien varrella titteli on ehtinyt vaihtua mutkien kautta opettajasta koulutuspäälliköksi ja työtehtävä monipuolistua opettamisen lisäksi hallinnon ja suunnittelun töihin sekä johtamistehtäviin.

Viime vuoden lopulla Sataedussa toimintansa aloittanut yrityskiihdyttämö tukee opettamista ja oppimista uudella tasolla. Sen kautta yritysten on mahdollista tarjota työtehtäviä ja projekteja opiskelijoiden tehtäväksi.

Jeter kuvailee yrityskiihdyttämöä kaksisuuntaiseksi toiminnaksi, jonka lopputuloksena on parhaimmassa tapauksessa kolme hyötyvää osapuolta.

– Yrityskiihdyttämön lähtöajatuksena on oppilaitoksen ja yritysten välisen yhteistyön lisääminen ja syventäminen. Opiskelijoita yritysyhteistyö kannustaa suhtautumaan avoimesti yrittäjyyteen. Win-win-win-tilanteessa sekä yritys että oppilaitos ja opiskelija saavat kutakin hyödyttävää osaamista.

8 Satakieli

ARMAHDUS OPETTAJAN KAIKKIVOIPAISUUDELLE Tälläkin hetkellä Sataedussa toteutetaan yritysyhteistyötä mutta enemmän ja syvällisemmin voisi Jeterin mukaan olla. Tiiviin yhteistyön tarve oppilaitoksen ja työelämän välillä ei kuitenkaan koske pelkästään opiskelijoita.

– Henkilökunnan on tärkeää olla mukana nykyajan työkuvioissa opiskelumaailman ulkopuolella, jotta he pysyvät kiinni ajankohtaisessa tiedossa. Sitä tietoa sitten puolestaan on hedelmällistä ammentaa eteenpäin opiskelijoille, Jeter huomauttaa.

Opettaja on perinteisesti nähty oppilaan päähän tietoa kaatavana auktoriteettinä. Nyt opettajat nähdään oppimisen ohjaajina.

– Oppiminen on jatkuva prosessi, jossa opettajan tehtävä on auttaa opiskelijaa etsimään, soveltamaan ja kyseenalaistamaan tietoa. Olemme hiljalleen menossa tällaista toiminnallista ja yhteisöllistä oppimista kohti, mutta työtä se vaatii.

PIENTEN ORGANISAATIOIDEN PUOLESTA Usean organisaatiomuutoksen seurannut Jeter ei kaikissa asioissa kuitenkaan liputa uudistuksen puolesta.

– Pienen yksikön joustavuutta on vaikea tavoittaa suuressa organisaatiossa. Lisäksi paikallisuuden säilyttäminen on pienessä organisaatiossa huomattavasti helpompaa. Toivon, ettei Sataedu enää kohtaa uusia fuusioita, Jeter paljastaa.

Tulevaisuuden oppimisympyröitä hahmotellessaan Pallarilla on visio, ettei fyysisiä koulurakennuksia välttämättä enää tarvita.

– Sen sijaan koulutus siirtynee suoraan työpaikoille.

YRITTÄJILLÄ ETULYÖNTIASEMA Jeter toivoo yrittäjiltä ennakkoluulottomuutta ja kauaskantoista ajattelutapaa. Yhteistyö oppilaitoksen kanssa ei tarkoita pelkästään yksipuolista antamista, päinvastoin.

– Tässä on loistava tilaisuus yrittäjille päästä tutustumaan alan tuleviin osaajiin ja myöhemmin työmarkkinoilla haluttuihin helmiin paraatipaikalta.

Jeter kehottaa yrittäjiä tarkastelemaan toimintaansa yhteistyön näkökulmasta.

– Tässä ei ole isoa byrokratiaa välissä, puhelinsoittokin riittää.

Eiköhän tehdä diili!

•

JETER PALLARI • Syntynyt Vehkalahdella vuonna 1972.

• Valmistunut tradenomiksi 2011, opettajaksi 2001, liiketalouden merkonomiksi 1991.

• Harrastaa lukemista, liikuntaa ja penkkiurheilua.

• Perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme lasta.

• Motto: Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa.

Satakieli 9

Kehonmittaus on kasvava trendi Puettavan teknologian tutkimus tukee uuden teollisuuden kehittymistä. Älyvaatteet ovat kehittyneet entistä huomaamattomammaksi ja tulleet lähemmäksi käyttäjiä.

Teksti ja kuva Virpi Hautamäki

P

ohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n hallinnoiman, vuonna 2008 käynnistyneen Puettavan teknologian innovaatiot -hankkeen tavoitteena on säilyttää tekstiiliteollisuuden yritystoimintaa maakunnassa. Tampereen teknillisen yliopiston Kankaanpään yksikkö ja Clothing Plus Oy kehittävät yhteistyössä puettavaa teknologiaa.

Kyseessä on Euroopan aluekehitysrahaston tukema kehittämishanke, jonka osarahoittajina ovat Clothing Plus Oy ja Kankaanpään kaupunki.

– Projektin ensisijaisena kohderyhmänä ovat tutkimustyön tuloksia hyödyntävät pohjoissatakuntalaiset yritykset. Vaatetus- ja kenkäteollisuus on ollut vahvoilla Kankaanpäässä. Alan kilpailukyky on kuitenkin heikentynyt halpatuotantomaiden ajaessa ohitse, professori Jukka Vanhala Tampereen teknillisen yliopiston elektroniikan laitokselta kertoo.

Tekstiiliteollisuus tarvitsee uusia innovaatioita, joiden avulla tuotteiden jalostusarvo kasvaa. Puettava teknologia vaatii valmis-

10 Satakieli

tajalta erityisosaamista, mikä hankaloittaa tuotteen kopioimista ja luo siten uusia markkinoita.

– Kankaanpääläinen Clothing Plus on alan edelläkävijä. Clothing Plussan etuna on, että sillä on sekä tietoteknistä osaamista että vaatetusalan asiantuntemusta, Vanhala toteaa.

Clothing Plussan historia juontaa juurensa pohjoismaiden johtavasta lastenvaatevalmistaja Reima Oy:stä, jonka alaisena puettavan teknologian tutkimusyksikkönä se toimi vuosituhannen vaihteessa ennen irtautumista omaksi yhtiöksi.

VALVONTAA JA MITTAUSTA Tärkeimpiä puettavan teknologian sovellusaloja on terveys- ja hyvinvointi. Erityyppisiin sensoreihin liitettyä teknologiaa sovelletaan onnistuneesti jo esimerkiksi urheiluvarusteissa ja vanhusten­ hoidossa.

– Olemme kehitelleet Univisio Oy:n kanssa älykästä petauspatjaa, joka mittaa nukkujan liikkeitä ja asentoa. Se reagoi pitkäaikaisiin

Mikko Malmivaara kiertää maailmalla esittelemässä suomalaista erikoisosaamista valttikortteinaan korkea laatu, luovuus ja luotettavuus.

ÄLYVAATEBISNEKSEN AJATUSJOHTAJA Clothing Plus Oy on puettavan teknologiateollisuuden merkittävä ajatusjohtaja ja yritysmentori, joka on analyytikkojen ja tutkijoiden tapaan varma alkaneesta kehonmittauksen vallankumouksesta.

– Se mahdollistaa ihmiselle merkityksellisen tiedon keräämisen helposti ja luotettavasti suoraan iholta. Kaikki on mahdollista. Älyvaatteiden anturit mittaavat niin mielen vireyttä, yleistä terveydentilaa kuin fyysistä kuntoakin, Clothing Plussan myynti- ja markkinointipäällikkö Mikko Malmivaara kertoo.

Tekstiili-integroituja anturiratkaisuja urheilu- ja lääketieteen markkinoille tuottava Clothing Plus Oy on satakuntalainen menestystarina. Sillä on kansainvälisestikin tunnettuja asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kuten Adidas, Suunto ja Garmin.

Yritys työllistää Suomessa 30 ja Kiinassa 250 työntekijää. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Kankaanpäässä, jossa tehdään suunnittelua ja piensarjojen tuotantoa.

– Valtaosa liikevaihdosta tulee urheilutoppeihin ja t-paitoihin integroiduista sykeantureista ja sykkeenmittauspannoista, joita Kiinan tehtaamme toimitti viime vuonna kolme miljoona kappaletta, Malmivaara sanoo.

unirytmin muutoksiin ja kertoo, miten levollisesti patjalla nukkujan yö on sujunut verrattuna aikaisempiin öihin, Jukka Vanhala kertoo.

Merikarvialla, Kiilarinteen vanhainkodissa testatusta älypatjasta on hyviä käyttökokemuksia. Testaus oli osa Käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää tuotteita ja palveluita ikäihmisten arjen tueksi.

Toinen mainitsemisen arvoinen innovaatio on Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa suunniteltu älypohjallinen alaraajojen vammojen kuntouttamisen apuvälineeksi.

– Kipsikenkään laitettavaan pohjalliseen on integroitu elektroniikkaa, joka mittaa jalkaan kohdistuvaa rasitetta. Vastaavanlainen pohjallinen soveltuisi myös esimerkiksi urheiluvalmennuksen avuksi, Vanhala sanoo. Älytekstiilialan seuraava haaste on kehittää menetelmiä, joilla laboratorioissa toimivat tekniikat ja pilottikäytössä hyväksi havaitut tuotteet voidaan tuoda tutuksi suuremmille yleisölle ja kehittää niiden valmistukseen vaadittavia tuotantomenetelmiä.

•

ÄLYVAATE OHJAA JA VALVOO Nykyteknologia mahdollista tietotekniikan, erityyppisten sensorien, upottamisen osaksi tavallisia käyttövaatteita. Sensorit ovat suorassa ihokontaktissa käyttäjään.

Puettavaa teknologiaa käytetään usein yhdessä mobiililaitteiden kanssa. Lisälaitteet mahdollistavat sen, että käyttäjän liikkeistä ja fysiologisesta tilasta (mm. syke, verenpaine, lihaskuormitus) saadaan reaaliaikaista ja heti hyödynnettävissä olevaa dataa esimerkiksi suoraan matkapuhelimeen.

Parhaimmillaan älyvaate toimii yhtä huolettomasti kuin tavallinen käyttövaate, mutta tuo ominaisuuksillaan kaivattua lisäarvoa niin ammattilaisurheilijoille kuin kenelle tahansa omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan kiinnostuneelle.

Satakieli 11

jankohtaista

Tällä palstalla uutisoimme ajankohtaisia aiheita Pohjois-Satakunnasta.

Paras ilo on jaettu voitto Kankaanpääläisen Arja Alakosken 24 hengen seurue valtasi Reima Country Center -hotellin vapun jälkeisenä viikonloppuna. Jämin Yhteismarkkinointihankkeen puitteissa järjestetyn Voita hotelli vuorokaudeksi -kilpailun voittaja järjesti

ystävilleen ja sukulaisilleen ikimuistoisen, aktiiviminiloman, joka sisälsi ulkosalla kisailua, hyvää ruokaa tunnelmallisessa kelopirtissä, rentoutumista perinnesaunan lempeissä löylyissä ja Arjan rakasta harrastusta karaokea unohtamatta.

– Skönön Safarit veti meille hiekkakentällä leikkimielisen viestin, jossa joukkueittain kilpailimme viidessä eri lajissa.

Pääsimme kokeilemaan esimerkiksi juoksua sumopainijapuvussa ja lankuilla hiihtämistä, Arja kertoo.

Työkirja terävöittää asiakaslähtöistä ajattelua Kasvunvara-kirja on ProAgrian ja Sitran yhteistyössä tekemä julkaisu, joka antaa työkaluja parempaan palveluun ja kasvattaa asiakasymmärrystä. Työkirja ohjaa yrittäjää tarkastelemaan toimintaansa asiakkaan näkökulmasta.

– Se palvelee erityisesti aloittelevia yrittäjiä idean saattamiseksi toimivaksi tuotteeksi tai palvelukokonaisuudeksi.

Yhtälailla se on hyväksi avuksi missä ta-

12 Satakieli

hansa yrityksen kasvuvaiheessa tai silloin, kun hiipumaisillaan oleva liiketoiminta kaipaa uutta nostetta, kasvunvaraohjaaja Jaana Koivisto ProAgrialta kertoo.

Kasvunvara-kirja on käytössä ProAgrian järjestämissä yrittäjäkoulutuksissa, joiden ideana on aktiivinen vuorovaikutus ja työpajatyyppinen toimintamalli.

Seuraavat työpajat järjestetään syksyllä Raumalla. Tulossa on muun muassa he-

vosalalle suunnattu täsmäkoulutus.

Kirja on luettavissa sähköisessä muodossa osoitteessa www.kasvunvara.fi, josta se on myös tilattavissa kotiin 17,50 euron hintaan.

Sää suosi Jämillä virkistäytynyttä seuruetta.

Arja ihastui Jämin maisemiin ja vaikuttui alueen vapaa-ajan ohjelmatarjonnasta.

– Vieraat viihtyivät ja tuumasivat, että tästä kevättempauksesta on tehtävä perinne, Arja naurahtaa.

www.pskk.fi

Lähiruokaa herkkusuille Viime keväänä kankaanpääläinen Virpi Hakala alkoi pohtia, kuinka äitinsä pyörittämän Kankaanpään Matkahuollon toimintaa saisi elävöitettyä. Vuoden päivissä ajatuksesta kypsyi huhtikuun alussa linja-autoaseman tiloissa ovensa avannut Ruokapuoti Naapuri.

– Olen hyvän ruoan ystävä, ja siitähän tämä ajatus syntyikin.

Ruokapuoti Naapuri on lähi- ja luomuruokamyymälä, jonka toimintaajatuksena on tarjota asiakkaidensa ruokapöytään paikallisten tuottajien, marjastajien ja kotileipureiden tuotteita, Virpi kiteyttää.

Valikoimissa on kattavasti niin kuivaelintarvikkeita, säilykkeitä, li-

haa ja tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja satokausien mukaan kuin lehmän ja vuohen luomumaitoakin.

– Saatavilla on myös laaja luomuvalikoima jauhoista luomuolueen, vastajauhettua luomukahvia, luomumehuja, juustoja, leivonnaisia ja päivittäin tuoretta lähileipomon leipää ja pullaa.

Lähialueen pientuottajilta tulevat ruoat sopivat Virpin mukaan kaikille – erityisesti hyvää ruokaa arvostaville herkuttelijoille.

Lisätietoja: Virpi Hakala, puh. 050 3618 624, virpi@ruokapuotinaapuri.fi Taipaleenkatu 5, 38700 Kankaanpää Virpi toivoo, että luomumyymälä löytää oman vakiintuneen asiakaskuntansa Kankaanpäässä.

Anne Mattilan Taidekahvilassa valmistaudutaan kesään Iskelmälaulaja Anne Mattilan monen vuoden takainen haave omasta taidegalleriasta ja kahvilasta on käynyt toteen. Mattilan kotikulmilla, Karvian Sarvelassa, huhtikuussa ovensa avanneessa 30-paikkaisessa taidekahvilassa on riittänyt kävijöitä.

– Äiti toimii kahvilan emäntänä. Kaikki leivonnaiset ovat hänen käsialaansa. Erityisen suosittuja ovat munkit, joita haetaan matkan varrelta mukaan kotiin viemisiksi, Anne Mattila kertoo tyytyväisenä.

Anne Mattila on tehnyt taidetta yhtä kauan kuin on laulanutkin. Galleriassa on Annen öljy-

väritöitä kuudentoista vuoden ajalta – pääasiassa luontomaisemia ja muotokuvia. Seinille sopii ripustettavaksi myös vierailevien taiteilijoiden töitä. Kesäkuussa näytillä ovat porilaisen Jussi Vesasen maalauksia.

– Navettarakennus muuntautuu krouviksi, jonka kautta kuljetaan juhannusaaton tansseiksi valmistuvalle pienelle tanssilavalle.

Esiinnyn Sarvelan lavalla muutaman kerran kesässä bändini kanssa, Anne sanoo.

Lisätietoja: www.annemattilantaidekahvila.fi

Leader yrityskehittämisen tukena Pohjois-Satakunnassa on päättyvällä ohjelmakaudella 2007–2014 rahoitettu 136 yrityshanketta. Yhteensä avustusta on myönnetty 1 580 000 euroa. Lisäksi on rahoitettu 11 elinkeinojen kehittämishanketta.

– Leader-tukea voivat hakea kaikki alle kymmenen henkilöä työllistävät yritykset yhtiömuodosta riippumatta. Yritys voi olla aloittava tai toimintaansa kehittävä. Joitakin toimialoja on kuitenkin suljettu tukien ulkopuolelle, kuten liikennöinti, koneurakointi ja vähittäiskauppa, Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto kertoo.

Tukea voi hakea yrityksen investointeihin ja kehittämistoimiin. Uusin tukimuoto on yrityksen aloitustuki, jonka tarve arvioidaan liiketoimintasuunnitelman perusteella.

– Leader-tuissa on jatkuva haku. Ohjelmakauden 2014–2020 haku aukeaa vuoden vaihteessa. Haku siirtyy sähköiseksi, mutta paperihaku on mahdollista ainakin siirtymäkauden ajan. Asia etenee parhaiten, kun ottaa yhteyttä Leader-toimistoon. PSKK:n ja ProAgrian yritysneuvojat auttavat hakemusten valmistelussa.

Lisätietoja: www.aktiivinen.fi

Satakieli 13

Tällä palstalla uutisoimme ajankohtaisia aiheita Pohjois-Satakunnasta.

JUHA-PEKKA JÄMIÄ

jankohtaista

Hitsausrobotti tekee nopeasti tasalaatuista jälkeä.

Hitsausrobotti kilpailukykyä vauhdittamassa ESR-rahoituksen ja yritysten tarjoaman taloudellisen tuen turvin Sataeduun hankittu hitsausrobotti on osoittautunut luotettavaksi ja ammattitaitoiseksi puurtajaksi. Laitevalmistajan järjestämiin koulutuksiin on ottanut osaa sekä Satedun opetushenkilökuntaa sekä metallialan yrittäjiä.

– Yrityksillä on mahdollisuus päästä maksuttomasti testaamaan oman tuotteensa soveltuvuutta robottivalmistukseen. Olemme yrittäjälle avuksi robotin hankintapäätöksen tekemisessä, kone- ja metallialan koulutuspäällikkö Antti Kartastenpää Sataedusta kertoo.

Robotti sopii erityisesti yksinkertaisten kiinnikkeiden sarjatuotantoon. Hitsausrobotin hyödyntämisestä pohjoissatakuntalaisissa metallialan yrityksissä on tekeillä myös insinöörityö.

– Automaatio parantaa työn tuottavuutta. Tuotantoprosessi tehostuu ja työnjälki pysyy tasalaatuisena. Teimme kokeen, jossa ammattihitsaajalta kului yhden tuotteen tekemiseen tunti siinä missä robotti suoriutui tehtävästä 20 minuutissa, Kartastenpää sanoo.

Työtä ja tyytyväisyyttä tuulivoimalla Pohjois-Satakunnassa suhtaudutaan myönteisesti tuulivoimaan. Siihen panostetaan alueella.

Hankkeita tuulivoiman lisäämiseksi on käynnissä kahdeksassa kohteessa. Siikaisten Otamon kylään Jäneskeitaalle nousee tänä vuonna 40 miljoonan euron ja kahdeksan voimalan tuulivoimapuisto.

Jo sähköä tuottavassa Honkajoen tuulivoimapuistossa on onnistuttu esimerkillisesti.

– Ympäristövaikutukset arvioidaan kaavoituksessa tarkkaan. Honkajoen tuulivoimapuisto Kirkkokalliolla on osoittanut, että maisema- ja meluvaikutukset ovat ratkaistavissa, kertoo Kankaanpään kaupunginarkkitehti ja ympäristökeskuksen johtaja Ilmari Mattila.

Pohjois-Satakunnassa tuulivoimakaavoitusta viedään eteenpäin kuntien omana työnä. Käytössä ovat ohjelmistot tuottolaskelmiin, optimaalisten sijoituspaikkojen selvittämiseen, melun mit-

taamiseen ja välkevaikutuksen arviointiin.

– Lisäksi meillä on hyvät kontaktit asukkaisiin sekä maanomistajiin ja olemme aina saatavilla.

Tuulivoimapuistojen rakentamisella on merkittävät vaikutukset alueen työllisyyteen. Jos kaikki 125 voimalaa toteutettaisiin, tietäisi se 500 miljoonan euron investointia ja samalla alueiden infran rakentaminen toisi 1400 henkilötyövuotta.

Tuulivoiman rakentamisella saadaan aikaan paitsi merkittäviä tuottoja kunnille ja maanomistajille myös ympäristöystävällistä uusiutuvaa energiaa.

– Täällä olosuhteet ovat suotuisat tuulivoiman rakentamiselle. Maisemavaikutukset ovat pienemmät kuin rannikolla, asutus on vähäisempää, ja maaperä nousee hankealueella yli sadan metrin. Olemme itsekin tyytyväisiä hyvin sujuneeseen yhteistyöhön kuntalaisten ja tuulivoimayhtiöiden kanssa, Mattila toteaa.

Kankaanpään ja Siikaisten puistot rakennetaan tämän vuoden aikana, Karvian Kantin tuulivoimapuisto ensi vuonna ja Jämijärven vuotta myöhemmin.

Lisätietoja: Antti Kartastenpää puh. 040 199 4903 antti.kartastenpaa@sataedu.fi

CE-merkintä pitää olla EU:n rakennustuotedirektiivin myötä rakennustuotteiden CE-merkintä tuli Suomessa pakolliseksi 1. heinäkuuta 2013 lähtien.

Direktiivi kattaa noin 80 prosenttia rakennustuotteista. Määrätyille teräsrakenteille on vielä voimassa siirtymäaika joka päättyy 1.7.2014.

Yritysten soratoimittajista eriste- ja teräsrakenteiden valmistajiin on nyt akti-

14 Satakieli

voiduttava voidakseen pitää markkinoilla tuotteitaan.

– Nyt on käynnissä siirtymäajan siirtymäaika. CE-merkinnän puuttuminen on selkeä este liiketoiminnalle, kertoo Prizztechin projektipäällikkö Heikki Perko.

Keskiössä ovat nyt teräsrakenteiden harmonisoidut tuotestandardit SFS-EN-10901+A1 ja SFS-EN-1090-2+A1. Ensimmäinen määrittää, että tuotteet ovat turvavaati-

musten mukaiset, toinen määrittää, miten osoitetaan se, että tuote on vaatimusten mukaan valmistettu.

Eri rakennustuotteiden CE-merkinnän tavoitteena on yhdenmukaistaa eurooppalaisten rakennustuotteiden markkinointia. Sertifikaatti mahdollistaa tuotteiden vapaan liikkuvuuden ja on samalla tae tuotteiden turvallisuudesta ja kestävyydestä. Perko neuvookin yrityksiä hoitamaan

tilanteen omalta osaltaan ajan tasalle välittömästi.

– Tuotteet, joilta puuttuu CE-merkintä, eivät ole markkinakelpoisia, hän muistuttaa.

Infotilaisuus CE-merkinnästä PSKK:n tiloissa 4.6. kello 8.30–11.00.

Ilmoittautumiset: jaana.koivisto@pskk.fi

www.pskk.fi

Hyöty irti teknologian avuista Digitaalinen Satakunta -projekti pyrkii antamaan alueen yrityksille konkreettisia vinkkejä, miten teknologian käytännön sovellukset antavat lisäpotkua yrityksen kilpailukyvyn lisäämiseksi.

– Ennen kilpailivat tuotteet, nyt liiketoimintamallit. Suomessa on hyvät edellytykset tietoteknologioiden hyödyntämiseksi, mutta niiden käyttö liiketoiminnan tehostamiseksi on vielä vähäistä, hankkeen projektipäällikkö Marko Mikkola kertoo.

Maaliskuussa käynnistyneen hankkeen puitteissa on kontaktoitu

jo pariakymmentä satakuntalaista yritystä. Lähtökohtana on kartoittaa toimintoja ja työvaiheita, joiden uudelleen organisoiminen esimerkiksi erilaisten älypuhelinsovellusten, RFID-teknologian tai automaation avulla toisi helpotusta yrittäjän arkeen. SAMKin nuorista tutkijoista muodostuva innovatiivinen projektitutkijaryhmä tekee tarvittaessa prototyyppejä yritysten tarpeisiin.

Lisätietoja: Marko Mikkola, puh. 044 710 5341, marko.t.mikkola@samk.fi

Leaderin ulkoasu uudistui Paikallinen asiantuntemus ja osaaminen hyödynnetään Leaderkehittämistyössä, jonka tuloksena maaseudun vetovoima lisääntyy.

Suomen 56 Leader-ryhmää ovat tehneet hienoa työtä parantaen paikkakuntia ja tarjoten mahdollisuuksia uusille liikeideoille jo vuosien ajan. Nyt Leaderille on luotu kaikkia ryhmiä yhdistävä, selkeä visuaalinen ilme.

– Tavoitteena oli luoda Leaderista yhtenäinen, ymmärrettävä ja helposti lähestyttävä toimija, joka innostaa ja inspiroi ihmisiä kehittämään uusia, paikkakuntaa parantavia ideoita. Uusi Leader-brändi yhtenäistää markkinointiviestinnän – visuaalisen ilmeen, ydinviestit ja

sloganin, kertoo suunnittelujohtaja Juuso Kemi Staart Oy:stä.

Isännän viiristä inspiraationsa saanut logomaailma kokoaa alleen kaikki ryhmät, nykyiset ja tulevat.

– Leader-toiminta kiteytettiin sloganiin ”Ihmisten kokoisille ideoille”, ja Leader-ryhmille suunniteltiin monipuolisia työkaluja viestinnän tueksi, kuvitusmaailmasta animaatioiden kautta ydinviesteihin, Kemi kuvailee.

Leader-ilmeen jalkautus Leaderryhmiin on alkanut vuoden alusta ja yhteiset nettisivut ovat jo olemassa osoitteessa www.leadersuomi.fi.

Virallinen ensimmäinen yhteinen ulostulo tapahtuu Leader-viikolla kesäkuussa.

PSKK Oy toimii palvelun osarahoittajana.

PROJEKTI SSA ...

Ideoista menestystarinoiksi Suomalaisen innovoinnin pullonkaula on ideoiden jalostaminen kaupallisiksi menestystarinoiksi. Kesällä 2012 alkanut Ideavalmentaja-hanke on yksi tapa vastata tähän haasteeseen.

– Ideavalmennus on idean omistajan ja valmentajan käytännönläheistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on idean muuntaminen kannattavaksi liiketoiminnaksi, kertoo Marja Suonvieri Prizztechin yrityspalveluista.

Ideavalmentaja tukee keksinnön jalostamisessa, liikeidean ja ansaintamallin kehittämisessä, markkinamahdollisuuksien kartoittamisessa sekä idean myymisessä mahdollisille yhteistyöyrityksille.

– Yhdessä Ideavalmentajan kanssa voi olla helpompi päästä yrityksiin esittelemään omaa ideaansa.

Valmennuksen osana opitaan esittelemään idea parhaalla mahdollisella tavalla. Esittelijän uskottavuus potentiaalisen yhteistyötahon silmissä kasvaa, kun mukana on ulkopuolinen henkilö, joka on jo arvioinut tuotteen tai idean ominaisuuksia ja kaupallisia mahdollisuuksia.

Yhteisesti suunniteltujen ja toteutettujen yrityskäyntien jälkeen käydään palautekeskustelu ja laaditaan jatkosuunnitelma. Valmentajalta saa myös asiantuntija-apua sopimus- ja patenttiasioihin sekä eri asiantuntijoiden apua tarvittavien selvitysten tekemiseen. Ideavalmentajaan kannattaa ottaa yhteyttä, jos pohtii oman idean tai keksinnön potentiaalia eivätkä omat resurssit riitä asian edistämiseen.

– Monissa yrityksissä arjen pyörittäminen vie kaiken ajan ja pöytälaatikossa saattaa muhia kehittämiskelpoinen idea, tuote tai palvelu,

jonka jalostamiselle ei vain aika riitä.

Viime vuonna käsiteltiin 141 keksintöaihiota, joista osan kohdalla voitiin heti todeta, että vastaava tuote on jo markkinoilla. Aihioista 15 tuli Pohjois-Satakunnasta. Osan kanssa on lähdetty hakemaan sopivia yritysyhteistyökumppaneita tai kontakteja, joille ideaa esitellä.

– Monesti yritysvierailuilla on saatu vinkkiä myös siitä, jos parempi koti käsillä olevalle keksinnölle olisikin muualla. Yrityskäynnit ovat myös osa idean arviointia ja kehittämistä edelleen.

Ideavalmennus on maksutonta ja sen eteneminen on kiinni idean omistajasta.

– Hyvä valmennettava ei lannistu, vaikka ensimmäisellä yritysvierailulla tulisikin niin sanotusti pakit.

Sopivien yhteistyökumppanien löytyminen voi viedä vuosia ja vaatii sitkeyttä.

Valtakunnallinen Tuoteväylä-palvelu on yksi keskeisimpiä suomalaisten keksintöjen kaupallistajia. Se siirtyi vuoden 2014 alussa Keksintösäätiöltä Uudenmaan ELY-keskuksen vastuulle ja Prizztech on mukana Satakunnan Tuoteväylä-tiimin toiminnassa.

– Myös Tuoteväylä-palvelu etsii ja arvioi yksityishenkilöiden ja yritysten keksintöjä ja innovatiivisia ideoita. Lupaavimmat keksinnöt päätyvät Satakunnan Tuoteväylätiimin arvioitavaksi. Tiimi arvioi keksintöjen uutuutta ja kaupallisia mahdollisuuksia sekä tarjoaa kehittämisvaiheessa myös rahoitusta.

Lisätiedot: Marja Suonvieri, puh. 044 323 5194, marja.suonvieri@prizz.fi

Satakieli 15

Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy on neljän kunnan omistama seudullinen kehittämisyhtiö. Sen toimintaalueeseen kuuluvat Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen. PSKK:n tehtävä on kehittää seudun elinkeinoelämää. www.pskk.fi Marko Rajamäki, toimitusjohtaja puh. 040 717 7578 marko.rajamaki@pskk.fi Matti Arkko, yrityskehittäjä puh. 044 772 7514 matti.arkko@pskk.fi Jaana Koivisto, yrityskehittäjä puh. 040 126 1282 jaana.koivisto@pskk.fi Anneli Hakola, talous- ja hallintosihteeri puh. 050 555 5930 anneli.hakola@pskk.fi

Prizztech Oy on suomalaisen innovaatioympäristön keskeinen toimija. Teemme työtä elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseksi. www.prizz.fi Heikki Perko, projektipäällikkö puh. 044 710 5361 heikki.perko@prizz.fi Tuula Raukola, projektipäällikkö puh. 044 710 5394 tuula.raukola@prizz.fi

ProAgria Satakunta tarjoaa alueen maaseutuyrityksille talous-, investointi- ja verosuunnittelua, kirjanpitoneuvontaa sekä markkinoinnin ja muun liiketoiminnan suunnittelua. www.proagria.fi

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry toteuttaa Pohjois-Satakunnan Leaderkehittämisohjelmaa kaudella 2007–2013.

Leader-rahoituksella aktivoidaan paikallisia yrityksiä ja ihmisiä osallistumaan kehittämistoimintaan. www.aktiivinen.fi

Finnvera Oyj parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin.

Valtion omistamana rahoittajana Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja edistää toiminnallaan yritystoiminnan, alueiden ja viennin kehitystä. www.finnvera.fi

Juha Vanhapaasto, toiminnanjohtaja puh 050 589 6269 Päivi Hietapakka, hankesihteeri puh. 050 588 5363 Tanja Aarnikuru, hankeneuvoja puh. 040 582 3645 Krista Antila, kv-koordinaattori puh. 050 520 6396 Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@kankaanpaa.fi

Jukka Tommila, rahoituspäällikkö puh. 050 598 4814 jukka.tommila@finnvera.fi Minna Juhala, rahoitusneuvoja puh. 040 527 6609 minna.juhala@finnvera.fi

Jaana Koivisto puh. 040 126 1282 jaana.koivisto@proagria.fi

Hyvää kesää!

TUOTTOTAVOITE:

Kasvu lähtee oivalluksesta

SETU ASIAKA

E OMISTAJILL

Tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille.

Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso www.finnvera.fi Porin-aluekonttori Valtakatu 6, 28100 Pori

NÄIT OIKEIN. Mainio tuotto. Ja vain asiakasomistajille.

Olemme tehneet sinua varten uuden tuotteen, Tuotto-osuuden. Kysy lisää omasta konttoristasi tai vieraile osoitteessa op.fi/lansi-suomi