Yhteenveto: suositukset Tässä luvussa esitellään muutamia johtopäätöksiä, joita voidaan pitää vastauksena tämän selvityksen alussa esitettyyn ydinkysymykseemme: Mitä edellytetään ruotsinkieliseltä opetushallinnolta, jotta toimiva ruotsinkielinen koulutus voidaan turvata kaksikielisessä kunnassa? Tavoitteenamme on ollut tuoda esiin sellaisia piirteitä opetuksen järjestämisessä, joiden avulla ruotsinkieliset päättäjätahot vahvimmin voivat vaikuttaa ruotsinkielistä opetusta koskeviin kysymyksiin. Suositukset on ryhmitelty viiden analyysimme perustana olleen näkökohdan perusteella: ruotsinkielisen opetushallinnon järjestäminen, talous, kouluverkko sekä henkilöstön ja johtokuntien rekrytointi.
Ruotsinkielisen opetushallinnon järjestäminen 1) Kaksikielisessä kunnassa, jossa vähemmistökieli on ruotsi, parhaat mahdollisuudet ruotsinkielisen opetuksen edun valvontaan tarjoaa kahden tasa-arvoisen lautakunnan malli, jossa toinen lautakunta vastaa suomenkielisestä ja toinen ruotsinkielisestä opetustoiminnasta. Vaikka kielijaostoihin jaettu opetuslautakunta (tai vastaava) on hyvin yleinen malli, joka myös täyttää kuntalain vaatimukset, monet tekijät puoltavat lautakuntavaihtoehtoa ruotsinkielisen opetuksen näkökulmasta. Seuraavassa muutamia etuja: •
Lautakunta on jaostoa korkeammalla päätöksentekohierarkiassa. Lautakunta on suoraan yhteydessä kunnanhallitukseen, kun taas jaosto on yhteydessä lautakuntaan, jossa ruotsinkielinen edustus on yleensä pieni.
•
Lautakuntien päätösvalta on usein jaostoa tarkemmin määritelty. Tämä voi toki vaihdella paljonkin kuntien välillä.
•
Kuntalain 51 §:n mukaan lautakunta voi ottaa käsiteltäväkseen asian lautakunnan alaiselta toimielimeltä (esim. viranhaltijoilta ja johtokunnilta). Tällaista oikeutta ei ole jaostolla. Tosin jos esitys uudeksi kuntalaiksi hyväksytään tältä osin, tämä etu häviää tulevaisuudessa, sillä otto-oikeutta esitetään kunnanhallituksen yksinoikeudeksi.
•
Kuntalain 89 §:n mukaisesti lautakunta käsittelee lautakunnan, jaoston tai niiden alaisen viranhaltijan päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen. Tällaista oikeutta ei jaostolla ole. Vastaava säännös on myös esityksessä uudeksi kuntalaiksi.
•
Lautakunnan esittelijällä on pääsääntöisesti jaoston esittelijää korkeampi asema kunnan hierarkiassa. On myös todennäköisempää, että lautakunnalla on jaostoa laajempi valmisteleva hallinto.
•
Omalla lautakunnalla on myös symbolinen merkitys, joka korostaa ruotsinkielisen opetustoimen tasa-arvoista asemaa suomenkielisen opetustoimen rinnalla. 70
