KSSHP-lehti 2/2019

nr o.

2/ 20 19

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖ- JA SIDOSRYHMÄLEHTI

HUIPPUTIIMI ESTÄÄ HERMORAKENTEIDEN VAURIOITA S. 24

UUDET MALLIT TAKLAAVAT PSYKIATRIAN RUUHKIA

SIVU 10

LUONNOSTA INSIPIRAATIOTA VUODEOSASTOJEN TAITEESEEN SIVU 30

KOLME UUTTA OPASTA SELKÄLEIKKAUSPOTILAILLE SIVU 36

KSSHP HENKILÖSTÖJA SIDOSRYHMÄLEHTI NRO 2 2019

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on Suomen suurin ei-yliopistollinen sairaanhoitopiiri. Kokonaishenkilömäärä on noin 3 800, josta hoitohenkilöstöä on noin 2 200, lääkäreitä noin 470 ja muuta henkilöstöä reilu tuhat.

Ammattitaitoisen ja sitoutuneen henkilöstön osaaminen kattaa lähes kaikki lääketieteen erikoisalat, lisäksi tutkimusja koulutustoimintaan satsataan merkittävästi. Muita vahvuuksiamme ovat kannustava työympäristö ja tiivis yhteistyö perusterveyden­huollon kanssa. Sairaanhoitopiirin keskus, Keski-Suomen keskussairaala sijaitsee viihtyisässä ja palveluiltaan korkeatasoisessa Jyväskylässä.

TOIMITUS Tuija Melville, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Päätoimittaja

Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä

p. (014) 269 1682, tuija.melville@ksshp.fi, www.ksshp.fi Toimitus Pieta Haatainen, Katariina Henttunen,

Hanne Joenaho, Jaana Larsson, Titta Airo,

Elina Laiho-Longrén, Sofia Penttilä Taitto

Kamua Oy, Mikko Rautio PL 159, 40101 Jyväskylä

Kannen kuva: Taina Ristikivi

2

4 Vauvamyönteinen ohjaus perustuu perheen toiveisiin 6 Taideresidenssillä oli positiivinen vaikutus psykiatrisiin nuoriin 10 Uudet mallit taklaavat psykiatrian ruuhkia 12 Psykologit arvioivat ja hoitavat ihmistä kokonaisuutena 14 Potilaille on motivoivaa olla hoidon kehittämisessä mukana 16 Sairaanhoitopiiri ja Matara koordinoivat vapaaehtoistoimintaa 18 Vuorovastaavien koulutus – Konkretiaa ja parempia vuorovaikutustaitoja 20 Uudesta teknologiasta apua kuntoutukseen 22 Traumatiimi on kuin formulavarikko 24 Neuromonitoroinnilla estetään hermorakenteiden vaurioita 27 Tupakoinnin lopettaminen ennen leikkausta kannattaa 28 Uudet kehityspolut ovat hyvällä mallilla 29 Johtajan kynästä – Yt vai ei 30 Sairaala Novan vuodeosastoille tuleva taide julkistettiin 32 Vuodeosastojen sairaansijat vähenevät Sairaala Novassa 33 Reaaliaikainen jonomittari kertoo hoitoon pääsystä 34 Herko eli heräämöstä kotiin kannustaa potilaita jalkeille 36 Uudet selkäleikkausoppaat palvelevat niin potilaita kuin ammattilaisiakin 38 ”Reumapotilaan hoidon tulisi säilyä yhtä tasokkaana kuin nyt” 39 Sähköisen asioinnin suunnannäyttäjät 40 Digiseriffi lassoaa digitalisaation sotelle 42 Monet lääkkeet voivat horjuttaa suun terveyttä 44 Sairaala Novassa ympäristövastuullisuutta voi kehittää eteenpäin 47 Keski-Suomen keskussairaalassa kuvattiin Elossa 24h -ohjelmaa

PÄÄKIRJOITUS T U I J A M E LV I L L E V I E S T I N TÄ PÄ Ä L L I K K Ö

Taide ja luonto ovat hyväksi ihmisille Sairaala Novan suunnittelussa on aivan ensi metreistä alkaen mietitty, miten luonto tullaan taiteen kautta sulauttamaan osaksi Sairaala Novaa. Tietääkseni näin suunnitelmallisesti ja harkiten luontoteemaa ei ole tuotu minkään muun sairaalan sisälle, ei ainakaan täällä Suomessa. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Sairaala Novassa taide tulee olemaan läsnä kaikissa niissä tiloissa, joissa potilaat ja asiakkaat liikkuvat.

Tässä lehdessä saatte pientä esimakua siitä, millaista taidetta eri taiteilijat, useilla erilaisilla tekniikoilla ovat luoneet vuodeosastojen oviin ja potilashuoneiden seinäpaneeleihin. Inspiraationsa kukin taiteilija on saanut joko Keski-Suomen alueella olevista kansallispuistoista tai Tourujoen lehdosta. Taiteen tavoitteena on tuoda KeskiSuomen kansallispuistojen tarjoama luontokokemus sairaalaan sisään, hyödyntäen sitä potilaiden hyvinvoinnin edistämisessä ja toivoen, että mieli halajaa luontoon sairaalareissun jälkeenkin.

Luonnossa liikkumisen parantava voima on tiedetty kauan. Jo Aristoteles uskoi, että ulkona kävely selkeyttää mielen, ja Einstein, että metsässä liikkuminen parantaa hänen ajatteluaan. Noista ajoista luonnon merkitystä on tieteellisesti tutkittu paljon ja viime vuosina maailmalla on tehty laajoja selvityksiä siitä, mihin luonnon parantava voima perustuu. Esimerkiksi Japanissa luonnon voimaan uskotaan niin vahvasti, että miltei neljännes Japanin väestöstä ottaa metsäkylpyjä, koska metsässä kävelyn on osoitettu laskevan verenpainetta ja vähentävän ahdistusta. Eikä luonnon näkeminen vaadi kaikissa tilanteissa edes fyysistä ulos menemistä. Tutkimuksilla on osoitettu sekin, että pelkän luontomaiseman näkeminen voi edistää leikkauksesta toipumista, vähentää stressiä ja virkistää mieltä.

Jos luonto on meille hyväksi, sitä on myös taide ja sen tekeminen. Syyskuussa Keski-Suomen keskussairaalassa saatiin kokea jotain aivan erityistä, kun brittiläinen taiteilija Dawn Prescott ja suomalainen pelitaiteilija Tuukka Pasanen luotsasivat yhdessä osallistavan ja yhteisöllisen taidetyöpajan nuorisopsykiatriselle osastolle. Kokemukset olivat kaikkien osallistujien kesken hyvin positiiviset.

Taidetyöpajoilla oli hyvä vaikutus nuoriin ja se sai muun muassa hiljaiset ja varautuneet nuoret vähitellen vapautumaan.

3

Ihokontaktia kannustetaan jatkamaan ensimmäisten päivien aikana naistenosastolla.

T E K S T: I P I E TA H A ATA I N E N K U VAT: TA I N A R I S T I K I V I , V I L L E K E T O , H A R R I P A AV O L A J A P I E TA H A ATA I N E N

Vauvamyönteinen ohjaus perustuu perheen toiveisiin KSSHP:n synnytysyksikössä toteutetaan vauvamyönteisiä käytäntöjä, joiden keskiössä on perhe. Tavoitteena on varmistaa turvallinen kotiutuminen ja imetyksen jatkuminen.

Keski-Suomen keskussairaalassa toimitaan Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Unicefin asettamien vauvamyönteisyyden kriteereiden mukaisesti. Vauvamyönteisyys on imetyksen suojelemista, edistämistä ja tukemista synnytyssairaaloissa, joissa hoidetaan raskaana olevia, synnyttäviä ja synnyttäneitä äitejä sekä imeväisikäisiä lapsia.

– Toimintaperiaatteemme noudattavat 10 askelta onnistuneeseen imetykseen ja synnytysyksikön koko henkilöstö on sitoutunut näihin käytänteisiin, kertoo KSSHP:n imetyskoordinaattori, IBCLC, kätilö Jenna Muhonen.

Keväällä 2019 Keski-Suomen keskussairaalalle myönnettiin vauvamyönteisyyssertifikaatti, joka on arvostettu tunnustus hyvästä imetystä tukevasta toiminnasta.

4

H Y VÄ A L K U I M E T Y K S E L L E

Vauvamyönteisyysohjelman tavoitteena on mahdollistaa hyvä alku imetykselle synnytyssairaalassa, tukea kuuden kuukauden täysimetystä, ja edesauttaa imetyksen jatkumista kuuden kuukauden jälkeen kiinteän lisäruoan ohella vuoden ikään tai pidempään.

Vauvamyönteisyysohjelman vaikuttavuudesta on vahvaa tutkimusnäyttöä. Synnytysyksikössä annettava yksilöllinen ohjaus perustuu aina perheen omiin tarpeisiin ja toiveisiin. Imetykseen suhtaudutaan positiivisesti ja siitä puhutaan vanhempia vahvistavasti. Ohjauksen tavoitteena on varmistaa vastasyntyneen riittävä ravitsemus kaikissa tilanteissa. Äideille annetaan sairaalassa tietoa siitä, mistä he

Imetyksen edistämiseen kuuluu keskeisesti häiriötön ensi-imetys, ihokontaktin jatkaminen sekä ohjaus esim. hyvästä imuotteesta ja imetysasennoista. Vastasyntynyt nostetaan äidin ihokontaktiin välittömästi syntymän jälkeen. Äitiä autetaan varhaisimetykseen 30–60 minuutin kuluttua synnytyksestä lapsen imemisvalmiuden mukaan. Äitejä ohjataan tunnistamaan vauvan varhaiset nälkäviestit.

Heitä ohjataan imettämään niin usein ja pitkään, kuin vauva haluaa. Äideille kerrotaan vastasyntyneen imemiskäyttäytymisestä ja tiheän imun vaiheesta.

Vastasyntyneitä ei eroteta äidistään näytteenoton tai tutkimusten vuoksi, ellei siihen ole hyväksyttävää syytä. Näyte voidaan ottaa vauvan ollessa ihokontaktissa.

Perhe on keskiössä kaikissa vaiheissa ja myös puolison rooli on keskeinen. Perhehuone tukee vahvasti tätä toimintamallia. Kriteerien täyttyessä perheen on mahdollista päästä myös perhepesään.

Toiveen perhepesään pääsystä voi esittää jo neuvolassa.

voivat saada apua vauvansa ruokintaan kotiutumisen jälkeen.

– On tärkeää, että vanhemmat osaavat seurata imetyksen turvamerkkejä ja kotiuduttuaan ottaa yhteyttä neuvolaan. Teemme myös tiivistä yhteistyötä neuvoloiden ja alueen imetystukiryhmän kanssa, Muhonen sanoo.

Ohjaus alkaa jo raskausaikana. Imetysohjaus on alusta alkaen perheen toiveiden mukaista. Jos perhe on valinnut pulloruokinnan, he saavat samalla tavalla yhtä perhelähtöistä ja vauvamyönteistä ohjausta.

Synnytysyksikön oma vauvamyönteisyysohjelma pohjautuu kansainväliseen Vauvamyönteisyysohjelmaan.

Tutustu vauvamyönteisyysohjelmaamme

5

T E K S T I : T U I J A M E LV I L L E K U VAT: TA I N A R I S T I K I V I

Taideresidenssillä oli positiivinen vaikutus psykiatrisiin nuoriin Keski-Suomen keskussairaalan nuorisopsykiatrian osasto muuttui syyskuussa ainutlaatuiseksi taiteilijaresidenssiksi.

6

Englantilainen kuvataiteilija Dawn Prescott Manchesterista ja suomalainen pelitaiteilija ja tietotekniikan insinööri Tuukka Pasanen tekivät potilaiden ja henkilökunnan kanssa erilaisissa työpajoissa taidetta taidegrafiikan, tietotekniikan ja pelillisyyden keinoin.

Nuorisopsykiatrian osastolla oleville potilaille ja henkilökunnalle opetettiin muun muassa, millä tavoin tasaiselle laatalle maalatusta tai telatusta kuvasta saadaan painantatekniikan avulla ainutkertainen vedos. Prosessin aikana nuoret keskittyivät tarkasti siihen, mitä he olivat milloinkin tekemässä ja mitkä värit työssä tulisivat toimimaan hyvin yhdessä.

– Taiteilijat olivat tietenkin Potilaiden lisäksi projekti niitä, jotka ohjasivat tämän voimaannutti myös taideteoksen syntyprosessia, henkilökuntaa ja myös se mutta jokaisella työskenteoli taideresidenssin idea.

PASCAL-taideteos on lykerralla otettiin huomioon nähtävillä rakennus 45 myös nuorten tuomia ideoita ala-aulassa. sekä muoto- että värimaailmaan, kertoo toimintaterapeutti Miina Korpi.

Mielenkiintoiseksi työskentelyn teki se, että prosessin alussa kukaan tekijöistä ei tiennyt, millainen lopputuVasemmalta oikealle los tulee olemaan. Taiteilijat läänintaiteilija Pauliina Lapio, tietotekniikan neuvoivat nuoria erilaisissa insinööri Tuukka tekniikoissa, mutta luovuus Pasanen, pelitaiteen lopulliseen työhön tuli nuorilläänintaiteilija Jaakko ta itseltään. Lopputuloksessa Kemppainen ja kuvataiteilija Dawn yhdistettiin sekä painotekPrescott niikkaa että tietotekniikkaa.

– Tämä lopullinen työ on interaktiivinen teos nimeltään PASCAL, jonka kanssa pitäisi pystyä myös kommunikoimaan. Mutta kun tämä on tällainen ulkoavaruudesta tullut olento, jolla ei ole naamaa eikä kehoa, ja jonka kommunikointikyky on rajallinen. Vaikka se haluaisi päästä ihmisen kanssa yhteyteen, niin se on ihmiselle hyvin hankala. Tämä olento haluaa kuitenkin saada huomiota katselijoilta, kertoo pelitaiteilija Tuukka Pasanen.

P R O J E K T I K A S VAT T I N U O R T E N I T S E T U N T O A

Residenssin johtava taiteilija Prescott kertoi, että vaikka hän on työskennellyt noin 20 vuotta Englannissa erilaisissa sairaaloissa ohjelmajohtajana, taiteilijana ja taidekoordinaattorina, niin silti tämä Keski-Suomen keskussairaalan nuorisopsykiatrian suljetulla osastolla tehty projekti on ollut hänelle, hänen työurallaan yksi positiivisimmista kokemuksista.

– Tämän työskentelyn aikana on ollut mahtava havai-

7

Työskentelyssä otettiin huomioon myös nuorten tuomia ideoita sekä muoto- että värimaailmaan, kertoo toimintaterapeutti Miina Korpi Vieressä sairaanhoitaja Riitta Pohjoispää.

ta, kuinka aluksi niin sulkeutuneet nuoret ovat vähitellen avautuneet, ja kuinka he ovat hyvin innostuneesti lähteneet kehittämään ideoita eteenpäin. Mielestäni tämä on jälleen yksi osoitus siitä, että taiteen tekemisellä on hyvin tärkeä terapeuttinen arvo, iloitsee havainnoistaan residenssin johtava taiteilija Dawn Prescott.

M U K A N A N U O R I S O P S Y K I AT R I A N O S A S T O

Ylihoitaja Tarja Saharinen kertoo, että Keski-Suomen keskussairaalassa kolme osastoa oli kiinnostunut syyskuisesta taiteilijaresidenssistä. Nuorisopsykiatrian suljettu osasto päätettiin valita siksi, että nuorissa on suurin

8

toivo ja tulevaisuus. Taiteen myös uskottiin vapauttavan ja yhdistävän nuoria.

– Tämä on tässä projektissa osoittautunut ihan todeksi. Nuoret ovat tehneet innolla päivittäin kahden tunnin ajan taidetta ja se on paljon. Ja sitten oli vielä muutama nuori, joiden osastonhoito loppui, mutta he halusivat siitäkin huolimatta tulla tekemään tätä työtä, ja niin me teimme yhdessä projektin loppuun asti myös heidän kanssaan, Saharinen toteaa.

Nuorisopsykiatrian henkilökunta kertoo, kuinka mukanaolo taideprojektissa sai nuorista esille täysin erilaisia piirteitä kuin mitä he ovat nähneet heistä osastolla. Taideinstallaatiota tehdessään nuoret ovat saaneet keskittyä aivan johonkin muuhun kuin omaan pahaan oloonsa.

Projektin myötä levoton nuori on voinut rauhoittua ja itsetunto on kasvanut.

– Selvästi on ollut nähtävissä, että nekin nuoret, jotka eivät ole osastolla oikeastaan tarttuneet mihinkään yksinään, ovat tässä projektissa pystyneet toimimaan aivan eri tavoin. Ja kun kysyin nuorilta, millaisena kokemuksena he tämän projektin kokivat, niin he kertoivat minulle, että tämä on ollut mielenkiintoinen, kiva, rauhoittava ja mukava projekti, kertoo nuorten tunnoista sairaanhoitaja Riitta Pohjoispää.

Taiteilijaresidenssi toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valmisteilla olevan Sairaala Novan ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa ja sen kautta pilotoitiin uuteen sairaalaan tulevaa osallistavan taiteen ohjelmaa.

9

TEKSTI: ELINA L AIHO-LOGRÉN K U VA : V I L L E K E T O

Uudet mallit taklaavat psykiatrian ruuhkia Palvelujohtaja Tuula Metsä ja keskisuomalaiset kunnat ovat kehittäneet asiakkuuksien tunnistamista.

Kun Tuula Metsä aloitti Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä psykiatrian palvelujohtajana vuosi sitten, evästys henkilöstöltä ja kunnista tuki omia havaintoja: toiminta ei pelitä nykyisellään. Sen jälkeen kilvan sairaala Novan rakentumisen kanssa on muokattu muun muassa organisaatiota, arvoja ja resurssien kohdentamista. Kuntien kanssa on työstetty tarpeen mukaista palveluohjausta, jossa eteneminen edellyttää toimia terveyssektorin ulkopuolellakin. Lisäksi kuntien kanssa on hahmottunut geneerinen arvioinnin, tutkimisen ja ohjauksen malli, joka linjaa kunnan ja erikoissairaanhoidon prosesseja ja työnjakoa.

– Psykiatrian potilasruuhkaa ei pysty purkamaan vain sen aitausta laajentamalla ja resursseja kasvattamalla. Kuntien perustyö varhaisen puuttumisen ja matalan kynnyksen kautta on avainroolissa, jotta erilaiset asiakkuudet saavat heitä tehokkaimmin auttavia palveluita, Metsä sanoo.

Erikoissairaanhoito puolestaan kehittää ja pilotoi erityistason ohjausta ja hoitoa. Se tarjoaa kunnille jatkossa laajenevaa, kuntapalveluita tukevaa psykiatrista konsultointia.

– Silloin työntekijä kunnassa ei jää asiakkaansa ongelmien kanssa yksin, vaan saa niihin tukea sekä lähikollegoiltaan että konsultaationa suoraan erikoissairaanhoidosta.

P O T I L A S O H J ATA A N O I K E A A N PA I K K A A N

Metsä puhuu asiakkuuksista eikä hoitopoluista, koska monesti jo varhaisen tuen turvin ahdinko helpottaa. Varsinaiset potilaat ansaitsevat hoitonsa, mutta potilaaksi ei saa ajautua vääristä syistä.

Väärä syy on vaikkapa se, jos kriisissä ihmistä pallotellaan luukulta toiselle tai jos hänelle akuutissa tilanteessa annetaan aika kuukausien päähän. Väärä syy on myös se, jos ihminen ohjataan potilaan polulle, vaikka ongelmat olisivat toimintakyvyssä.

Perinteisesti ahdistunut ihminen on ohjautunut mielenterveyspalveluihin. Ajatuksena on, että sairaus voi olla avohoidossa hoituva ”lievä” tai laitosjakson erikoissairaanhoidossa vaativa ”vaikea” tai jotain näiden väliltä.

Jos oireisiin perustuvaa luokittelua nimittää x-akseliksi, lisää Metsä kuvaan y-akselin, joka nousee lievistä toimintakyvyn ongelmasta kohti vaikeita. Näin kaksi akselia muodostavat neljä luokkaa, joissa toimivat erilaiset tukimuodot.

Omatoimiasiakkuudessa oireet ja toimintakyvyn pulmat ovat lieviä. Ryhmä kattaa 60 prosenttia psyykkisesti oireilevista.

– Tässä ei pidä vain seurailla kriisin eskaloitumista, vaan on puututtava matalalla kynnyksellä ennaltaehkäisevästi. Palvelut pitää saada heti tai muutamassa päivässä. Niitä voisivat antaa kunnissa kaikki sosiaali-, terveys- ja sivistyspuolen työntekijät. He ohjaavat avun tarvitsijan heti saataviin nettipalveluihin, esimerkiksi mielenterveystalo.fi-palveluihin ja auttavat oman kunnan palveluihin. Tarpeenmukaisuus on avainasia: yksi malli ei auta kaikkia, Metsä sanoo.

Omatoimiasiakkaalla on voimavaroja edetä tuettuna tilanteen ratkaisemisessa. Tuki voi olla ohjausta tai lyhytkestoista terapiaa. Joskus tilannetta helpottavat kodintai lastenhoidon palvelut.

Mielenterveyshäiriöiden kustannukset Keski-Suomessa • Keski-Suomelle 5 % eli 550 000 000 € / vuosi eli 1 500 000 € / vuorokausi • Keskisuomalaiselle 5,5 € / asukas / vuorokausi • Sairastavuus on pysynyt ennallaan, mutta palvelutarve kasvanut koko ajan • Mielenterveyseläkkeiden määrän suhteellinen osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut

10

Yhteiskunta ruokkii ajattelua, että elämän tulisi olla mukavaa ja kaikkien koko ajan kauhean onnellisia. Sinnikkyys on nykyisin aliarvostettu ja liian vähän harjoitettu hyve, palvelujohtaja Tuula Metsä toteaa.

Hoitoasiakkaan oireet ovat vaikeita ja edellyttävät psykiatrista tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta, joihin tulee päästä nopeasti. Koska hoitoasiakkaan voimavarat ovat vielä hyvät, nopealla puuttumisella ennustekin on hyvä.

– Asiakkaan arvioinnissa tulee olla tarkka, ettei hankalaa elämäntilannetta lähdetä hoitamaan sairautena, esimerkiksi työllistymisen pulmia. Ihmisestä ei saa tehdä potilasta etuuksien takia, jos hänellä ei ole sairausasteista häiriötä, Metsä määrittelee.

Ohjausasiakas on voimavaroiltaan heikko, vaikka oireet ovat lievät. Häntä auttaisi parhaiten varhainen toimintakyvyn tuki.

– Kun ihmisellä on jonkinasteisia oireita, mutta ei vielä sairautta, palvelutarve on toiminnallista. Kriisiä usein kärjistävät rahankäytön, arjen taitojen, päihteiden tai työn puuttumisen ongelmat. Valitettavan monella elämänhallinnan taitojen puute on perittyä eli vähäosaisuutta on toisessa polvessa. Kotiin vietävän avun tulisi olla yhdessä tekemällä ohjaamista – ei puolesta tekevää, Metsä kuvailee.

Verkostoasiakkuus merkitsee vaikeita oireita ja hankaluutta selvitä arjesta. Asiakkaan heikkojen voimavarojen takia hoito on haastavaa. Ongelmista suurin, esimerkiksi päihteet, määrittää hoitotahon. Vaikka sairaus olisi kroonistunut, oireiden saanti tasapainoon auttaa selviytymään perustason palveluilla.

11

KSSHP:n vastaava psykologi Mirva Liikamaa ja psykologi Eero Rantasila sanovat, että heidän tehtävänään on tukea niitä voimavaroja, joita ihmisessä on ja tarkastella ihmistä kokonaisuutena.

T E K S T I : T U I J A M E LV I L L E K U VA : TA I N A R I S T I K I V I

Psykologit arvioivat ja hoitavat ihmistä kokonaisuutena Psykologeilla on merkittävä rooli Keski-Suomen sairaanhoitopiirin eri poliklinikoilla ja osastoilla, osana moniammatillista tiimiä.

Tiimin jäsenenä psykologin tehtävänä on ottaa huomioon ihminen kokonaisuutena huomioiden, että kaikilla ihmisillä on oma yksilöllinen kehityshistoria, persoonallisuus, kykyprofiili ja tietyt vahvuudet. Psykologien tehtävänä onkin tuoda psykologinen asiantuntemus potilaiden tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Sairauden lisäksi on tärkeää nähdä potilaissa se, mikä heissä on tervettä.

–Me psykologit näemme asian niin, että vaikka ihmisellä on jossain asioissa vain vähän voimavaroja, niin siitä huolimatta hän pystyy tekemään joitain asioita.

Pyrimme tukemaan niitä voimavaroja, joita ihmisellä on, toteaa KSSHP:n vastaava psykologi Mirva Liikamaa.

Psykologit kantavat huolta siitä, että potilaista ei tulisi pelkkiä diagnooseja, jotka hukuttavat alleen ihmisten persoonallisuuden. Ihminen on aina paljon enemmän

12

kuin hänen oireensa tai hänen sairaudelleen annettu diagnoosi.

– Haluan ottaa esimerkkinä masennuspotilaan ja tässä tullaan yksilöllisyyteen. Masennusta mietitään usein esimerkiksi mediassa niin kuin se olisi yksi ja sama sairaus kaikilla ihmisillä. Masennuksia on hyvin erilaisia, siksi minä psykologina yritän paneutua siihen, minkälaista on tämän kyseisen ihmisen masennus, milloin se on alkanut ja missä se on alkanut, toteaa psykologi Eero Rantasila.

H Y VÄ V U O R O VA I K U T U S TÄ R K E I N O S AT E K I J Ä POT IL A IDEN HOIDOS SA

Erilaisissa kriisitilanteissa kuten menetyssurussa, avioeroissa, onnettomuuksissa tai ruumiillisen sairauden iskiessä ihmisillä on vastaava psykologi Mirva Liikamaan

Masennusta mietitään usein esimerkiksi mediassa niin kuin se olisi yksi ja sama sairaus kaikilla ihmisillä. Masennuksia on hyvin erilaisia, siksi minä psykologina yritän paneutua siihen, minkälaista on tämän kyseisen ihmisen masennus, milloin se on alkanut ja missä se on alkanut.

mukaan enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä.

Toki ihmisten reagointitapoihin kriisitilanteissa voidaan löytää keskiarvot, mutta keskiarvo ei selitä yksittäisen ihmisen kokemusta ja käyttäytymistä.

– Tässä on se tämän työn suola. Kun minulle tulee vaikka avioerokriisistä kärsivä potilas, minun täytyy ihan oikeasti kohdata ja kuulla ihminen ja selvittää, mikä on tämän ihmisen tarina, ja miksi tämä ihminen reagoi siihen juuri noin. Näihin asioihin ymmärryksen löytäminen yhdessä potilaan kanssa on se kaikkein olennaisin juttu, Mirva Liikamaa sanoo.

Psykologien työ sekä tutkimuksessa että hoidossa perustuu vuorovaikutukseen. Psykologi Eero Rantasila kertoo, että ilman muuta muulla hoidolla on oma sijansa potilaan kokonaishoidossa, mutta psykologien tärkein työkalu on vuorovaikutus. Juuri tämän vuoksi monet sairaanhoitopiirin psykologeista ovat hankkineet itselleen psykoterapiakoulutuksen.

Mirva Liikamaa korostaa, että kohdatessaan potilaita hän aina ajattelee, että potilaiden oireet eivät tule tyhjästä, vaan oireilla ja oireenmuodostuksella on oma historiansa ja mielekkyytensä. Tällainen ymmärtäminen ei synny hetkessä. Se edellyttää eläytyvää vuorovaikutusta potilaan kanssa, pelkät kyselylomakkeet eivät siihen riitä. Aina se ei myöskään tapahdu nopeasti.

– Sillä on oma merkityksensä, miksi ihminen on masentunut ja miksi hän tarvitsee apua. Sen löytäminen ja ennen kaikkea se, että ihminen löytää itse sen, mistä hän on tullut, miksi hän on tänään tässä ja mikä häntä voisi auttaa eteenpäin – niin se on varmasti keskeinen osa työtämme.

P S Y K O L O G I E N N Ä K E M Y S TÄ S A I R A U K S I E N H O I D O S S A TA R V I TA A N Y H Ä E N E M M Ä N

Psykologien työkenttä on hyvin laaja-alainen ja heitä työskentelee sairaanhoitopiirin monilla poliklinikoilla ja osastoilla. Psykologin asiantuntemusta tarvitaan muuallakin kuin psykiatrian yksiköissä ja nykyisin yhä enemmän myös hyvin erilaisissa työryhmissä, kuten esimerkiksi kuntoutuksessa, fysiatrialla ja kivunhoidossa. Psykiatrian osastoilla ja poliklinikoilla on omat psykologinsa, mutta psykiatrian konsultaatiopoliklinikalla työskentelevät psykologit palvelevat koko somatiikan puolta. Psykologien asiantuntemuksella onkin nykyisin paikka myös ruumiilliseen sairastamiseen liittyvissä pulmatilanteissa.

– Psykologeja tarvitaan nykyisin todella paljon eri tyyppisiin moniammatillisiin työryhmiin. Ennen kaikkea sitä näkemystä, mitä psykologit voivat ihmisen kasvusta ja kehityksestä tuoda esille, tarvitaan tähän sairauskeskeisen näkökulman rinnalle, toteaa vastaava psykologi Mirva Liikamaa.

PSY KOLOGIT UUDES SA SA IR A A L AS SA

Uuden sairaalan johtava periaate on ‘Potilas ensin’.

Diagnoosipohjaisten hoito-ohjelmien ohella sen toteutuminen edellyttää potilaan yksilöllisyyden ja hänen biopsykososiaalisen kokonaistilanteensa huomiointia.

Tässä kohdin psykologeilla on merkittävästi annettavaa myös Sairaala Novassa.

MITÄ PSYKOLOGIT TEKEVÄT? Terveydenhuollossa työskentelevät ammattihenkilöt kuuluvat moniin ammattiryhmiin, joista suurimmat ovat perinteisesti lääkärit ja hoitajat. On myös muita ammattiryhmiä, joiden työtä ei kuitenkaan aina tunneta. Eräs tällainen voi olla psykologien ammattiryhmä. Mitä heidän työnsä oikein on, mitä he tekevät ja keitä he ovat?

Psykologin työ on vaativaa työtä, joka edellyttää hyvää koulutusta. Kaikilla psykologeilla on maisterintutkinto pääaineena psykologia. Psykologian maisterin koulutus kestää noin viisi vuotta, minkä jälkeen psykologi voi erikoistua esimerkiksi psykoterapeutiksi tai erikoispsykologiksi. Vain Valviran laillistamat psykologit voivat käyttää psykologin nimikettä ja tehdä psykologin työtä. KSSHP:ssä psykologeja on noin viitisenkymmentä ja suurin osa heistä työskentelee psykiatrian toimialueella.

Tuomme psykologista asiantuntemusta potilaan hoitoon.

13

TEKSTI: JA ANA L ARSSON/SOFIA PENT TIL Ä

Potilaille on motivoivaa olla hoidon kehittämisessä mukana Sepelvaltimotautipotilaiden kokemusten järjestelmällinen kerääminen ja analysointi on otettu osaksi hoidon vaikuttavuuden mittaamista pilottihankkeessa.

– Perinteisesti potilas on kertonut saamansa hoidon vaikutuksista omalle lääkärille tai sairaanhoitajalle. Esimerkiksi miten joku aikaisempi toimenpide on vaikuttanut hänen vointiinsa. Helmikuusta alkaen potilailta on kysytty näitä tietoja järjestelmällisesti. Pilottihankkeessa potilas otetaan aktiiviseksi kumppaniksi hoidon kehittämiseen mukaan, kertoo KSSHP:n kehittäjäylilääkäri Pirjo Mustonen.

E N S I M M Ä I S TÄ K E R TA A S U O M E S S A

Pilotissa on käytössä potilaan oireiden ja toimintakyvyn itseraportoimiseen erikoistuneen Philips VitalHealthin QuestLink-työkalu. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Nordic Healthcare Groupin kanssa. Työkalua kokeillaan ensimmäisen kerran Suomessa.

– Kun saamme kerättyä järjestelmällisesti potilaan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvää tietoa, se auttaa parantamaan tulevaisuudessa sepelvaltimotaudin hoidon suunnittelua ja johtamista.

Mustonen sanoo, että tutkimus kiinnostaa koko kardiologista yhteisöä ja se mahdollistaa kansallisen ja kansainvälisen vertailun myöhemmässä vaiheessa.

– Potilaille on motivoivaa olla hoidon kehittämisessä mukana. Tämä sopii myös hienosti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin strategian ”Potilas ensin” -ajatteluun.

K Y S E LY N I V O U T E T T U P O T I L A S T Y Ö N A R K E E N

Tuloksia kerätään lähtötilanteessa, kuukauden kuluttua ja sen jälkeen vuosittain viiteen vuoteen saakka. Pilotissa potilaat saavat valita, vastaavatko he kyselyyn sähköisesti vai puhelimitse hoitajan haastattelemana. Noin 30 prosenttia asiakkaista haluaa vastata puhelimitse.

Kyselyssä on kysytty esimerkiksi oireita, jotka liittyvät

14

KSSHP on lähtenyt edelläkävijänä pilotoimaan vaikuttavuusperusteisia hoidon mittareita.

sydänsairauksiin kuten rintakipua, hengenahdistusta, mutta myös potilaan mielialaa.

Sairaanhoitaja Tuula Rintala on ollut hankkeessa helmikuusta saakka. Hän on se henkilö, joka nivouttaa hankkeen sairaalan potilastyön arkeen ja tiedottaa potilaita hankkeesta, kehittää prosessia ja ohjelmistoon liittyviä kysymyksiä. Lähes kaikki mukaan pyydetyt potilaat ovat osallistuneet hankkeeseen.

–Moni potilas on kertonut, että hän on odottanut, milloin häneltä kysytään tällaisia asioita. Moni haluaisi myös kertoa muihinkin sairauksiin liittyen hoidon tuloksia. On rohkaisevaa, että potilaat ovat suhtautuneet kyselyyn näin myönteisesti, Rintala sanoo.

VA IK U T TAV U U D E S TA T U L O S S A TÄ R K E Ä M I T TA R I

Rintalan ja Mustosen mielestä pilotti on tärkeä.

–Vaikuttavuuden mittaaminen on tulossa erikoissairaanhoitoon. Tulevaisuudessa kiinnitetään enemmän huomiota potilasryhmien hoidon kehittämiseen sekä ammattitaidon laadun ja vaikuttavuuden arvioimiseen kuin hoidon volyymien ja muiden lukujen mittaamiseen. Pilotti myös näyttää, kannattaisiko vaikuttavuusperustaisen, potilaan raportoimien mittareiden käyttöä laajentaa muihin potilasryhmiin.

Kerätystä potilastiedosta saadaan sairaanhoitopiirin johdolle ja kardiologian yksikölle toimiva työkalu, jolla nähdään, kuinka hoito vaikuttaa potilaan vointiin.

–Saamme hoidon kustannusvaikutuksen näkyväksi, Mustonen sanoo.

15

Jyväskylässä toimintaa toteutetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Kansalaistoiminnankeskus Mataran yhteistyönä, jota koordinoivat Susanna Mutanen ja Niina Kankare-Anttila.

TEKSTI: SOFIA PENT TIL Ä K U VAT: TA I N A R I S T I K I V I

Sairaanhoitopiiri ja Matara koordinoivat vapaaehtoistoimintaa Vapaaehtoisten ei tarvitse kyseenalaistaa omaa tarpeellisuuttaan KeskiSuomen keskussairaalan pääaulassa. Joskus aulaopasta kaipaavia ihmisiä on jopa jonoksi asti, vapaaehtoiset kertovat.

16

Vapaaehtoiset tekevät tärkeää työtä, mikä ei tarkoita vain potilaiden neuvomista ja saattamista oikeisiin paikkoihin. Matkat sairaalan sisällä ovat samalla kiireettömiä juttutuokioita vapaaehtoisten ja potilaiden välillä.

Vapaaehtoistyötä koordinoiva OLKA toimii maanlaajuisesti eri sairaaloissa. OLKA koordinoi vapaaehtoistoimintaa myös Keski-Suomen keskussairaalassa.

Vapaaehtoiset toimivat useissa tehtävissä sairaalassa, esimerkiksi vertaistukena, esiintyjinä ja aula-avustajina.

Tarve vapaaehtoisille sairaalassa on suuri, ja sen ovat kokeneet myös aula-avustajina toimivat Senja ja Vilma.

– Kuukausi koulutuksen jälkeen pääsin aloittamaan

Mitään tiettyjä kriteereitä vapaaehtoisille ei ole.

Koulutamme ja haastattelemme vapaaehtoiset ennen perehdytystä tehtävään, jonka he ovat itse valinneet. aula-avustajana sairaalassa. Vastaanotto on ollut todella hyvä niin potilaiden kuin henkilökunnankin osalta. Kivaa tässä on se, että saa itse päättää, kuinka paljon pystyy olemaan vapaaehtoistoiminnassa mukana, Vilma kertoo.

– En lähtenyt etsimään tästä elämälleni merkitystä, mutta tässä tuntee työnsä tärkeäksi potilaiden ollessa niin vilpittömän kiitollisia tarjoamastamme avusta. Apua ei kehdata pyytää, mutta yleensä se otetaan ilomielin vastaan. Elämässä on välillä niitä seesteisimpiä aikoja, jolloin vapaaehtoistoiminnalle on enemmän aikaa, Senja kertoo.

Jyväskylässä toimintaa toteutetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Kansalaistoiminnankeskus Mataran yhteistyönä, jota koordinoivat Susanna Mutanen ja Niina Kankare-Anttila. Mutasen ja Kankare-Anttilan mukaan ihmisiä innostaa vapaaehtoistoimintaan omat kokemukset, mutta myös halu tehdä jotain yhteiskunnan hyväksi.

– Mitään tiettyjä kriteereitä vapaaehtoisille ei ole. Koulutamme ja haastattelemme vapaaehtoiset ennen perehdytystä tehtävään, jonka he ovat itse valinneet. Toiminta lähtee vapaaehtoisten vapaasta tahdosta: toimintaa saa lähteä kokeilemaan ja lopettaa saa koska haluaa, Kankare-Anttila kertoo.

A U L A - AV U S TA J I E N M AT K A S S A

Vilman ja Senjan päivä Keski-Suomen keskussairaalan pääaulassa on täynnä erilaisia potilaskohtaamisia. Osa tarvitsee apua itseilmoittautumisautomaatin kanssa, osa kysyy reittiä jollekin poliklinikalle ja osa kaipaa vain juttuseuraa odottaessaan kyytiä joskus kauemmaksikin maakuntaan. Aula-avustajana päivät eivät käy tylsiksi, koska jokainen päivä tuo tullessaan myös uudet kysymykset ja tilanteet, joihin varautuminen on mahdotonta.

Vilma sanoo, ettei uusissa tilanteissa ole tarvinnut jäädä yksin tai ilman apua.

– Tämä vaatii ihmisten lukutaitoa. Olen jo päässyt testaamaan kommunikointitaitojani, kun yhteistä kieltä potilaiden kanssa ei ollut. Löysimme silti oikeaan paikkaan, Senja kertoo.

Hoitohenkilökunnalla ei ole aina resursseja vastata kaikkiin potilaan mieltä askarruttaviin kysymyksiin, jotka käsittelevät usein arkisia aiheita. Vapaaehtoiset voivat tällöin auttaa kuuntelemalla potilasta, jota saattaa huolettaa lemmikin tilanne kotona tai pesukoneeseen jääneet pyykit. Vapaaehtoiset tarjoavat potilaille tukea hyödyttäen näin sekä potilasta että sairaalan henkilökuntaa.

OLKA sai keskussairaalan vanhaan pääaulaan pysyvän yksikön, jota juhlistettiin avajaisilla syyskuussa.

17

Vuorovastaava Kirsi Kyrönlahti (oik.) käy sairaanhoitaja Milla Sivosen kanssa läpi tulevan potilaan ennakkoraporttia päivystyspoliklinikalla.

Vuorovastaavien koulutus –

Konkretiaa ja parempia vuorovaikutustaitoja

T E K S T I : T I T TA A I R O K U VAT: V I L L E K E T O

Uudella vuorovastaavakoulutuksella annetaan entistä paremmat työkalut vuorovastaavan työn tekemiseen myös uudessa Sairaala Novassa.

Vuorovastaavilla on hyvin tärkeä rooli sairaalan arjessa, sillä he vastaavat päivittäisen hoitotyön sujuvuudesta osastoilla. Vuorovastaavat huolehtivat esimerkiksi oman osastonsa toimintavalmiudesta, poikkeustilanteissa toimimisesta ja lääkkeiden riittävyydestä farmaseutin poissa ollessa. Lisäksi vuoron alkaessa he ohjaavat henkilöstön heidän osaamisensa mukaisiin työtehtäviin.

Sairaanhoitopiirin koulutusyksikön ja muiden asiantuntijoiden kanssa koulutusta suunnitellut kliinisen hoitotyön asiantuntija Tytti Ervastin mukaan koulutukselle on ollut selkeä tarve. Entisenä leikkausosaston osastonhoitajana hän pääsi hyödyntämään myös omia käytännön huomioitaan koulutuksen suunnittelussa.

– Yksiköissä oli käytössä hyvinkin erilaisia toimintatapoja vuorovastaavien toiminnassa. Joissakin yk-

18

siköissä vuorovastaavina toimi sattumanvaraisesti työvuoron kokenein työntekijä, kun taas joissakin yksiköissä pyöritettiin esimerkiksi vuorovastaavien ”rinkiä”, jonka jäsenet toimivat vuorotellen vuorovastaavina.

Myös perehdytystä järjestettiin hyvin eri tavalla, eikä varsinaista koulutusta ollut aikaisemmin ollenkaan saatavilla, Ervasti kertoo.

Sairaanhoitopiirin strategia ja uusi Sairaala Nova olivat keskeisessä asemassa koulutuksen suunnittelussa.

– Strategia velvoittaa meitä korkeaan laatuun, potilaiden hyvään ja näyttöön perustuvaan hoitoon. Yhdenmukaisella koulutuksella varaudumme jo nyt uutta sairaalaa varten. Pääsemme yhtenäisiin toimintamalleihin, jotka helpottavat vuorovastaavan työtä ja näkyvät sitä kautta parempana laatuna potilaillekin, Ervasti sanoo.

Vuorovastaavan työssä korostuvat työn organisointi- ja hyvät vuorovaikutustaidot.

Kuvassa teho-osaston vuorovastaava Ulla Jantunen (oik. ylärivi) ja sairaanhoitajat Riikka Kaipio (vas. ylärivi) ja Pirjo Koivukorpi (vas. alarivi) ja Anne Salonen.

L Ä H I PÄ I VÄ S S Ä PA N E U D U TA A N V U O R O VA I K U T U S TA I T O I H I N

Uusi koulutus koostuu verkkokurssista, yhdestä lähipäivästä sekä itsenäisestä opiskelusta. Ervastin mukaan verkkokurssin tehtävät ovat hyvin konkreettisia ja tehtävien mukaisia tilanteita vuorovastaaville tulee käytännön työssäkin eteen. Koulutuksen lähipäivässä opetetaan rakentavaa vuorovaikutusta, ja miten vuorovaikutukseen ylipäätään voi vaikuttaa vuorovastaavan roolissa. Päivän aikana tarkastellaan muun muassa omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita, harjoitellaan kuuntelemisen taitoa, palautteen antamisen ja -vastaanottamisen tilanteita sekä käydään läpi ihmisten erilaisia reagointityylejä. Koulutuksen lähipäivän vetäjänä toimii Kirsi Hoffrèn MukavaMonday-yrityksestä.

– Alun perin lähdimme suunnittelemaan pelkkää verkkokurssia, mutta vuorovaikutus on niin olennainen osa vuorovastaavan työtä, että halusimme mukaan konkreettista lähiopetusta vuorovaikutuksesta, jota ei voi opetella verkkokurssilla. Lähipäivässä on varmasti parasta se, että vuorovastaava saa hyviä työkaluja vaikeiden tilanteiden käsittelyyn, Ervasti sanoo.

Ervasti muistuttaa, että hoitotyön esimiesten tuki ja mandaatti ovat vuorovastaavien työssä todella tärkeitä.

– Joskus vuorovastaava joutuu määräämään työntekijöitä myös esimerkiksi epämieluisiin työtehtäviin ja työntekijä voi kokea, ettei hänen osaamisensa ole riittävä tehtävään. Siinä tilanteessa olisi luotettava kuitenkin siihen, että vuorovastaava on valinnut tehtävään parhaan mahdollisen työntekijän, Ervasti sanoo.

K U K A V O I T O I M I A V U O R O VA S TA AVA N A?

Ervastin mukaan vuorovastaaville on asetettu tiukat valintakriteerit ja myös koulutukseen valittiin mukaan vain sellaisia osallistujia, jotka ovat jo työskennelleet vuorovastaavina tai tulevat jatkossa työskentelemään.

Tärkeää on oma mielenkiinto tehtävää kohtaan ja riittävä ammatillinen osaaminen, joka on myös määritelty.

Lisäksi on tunnettava hyvin muun muassa sekä koko organisaatio että oma työyhteisö, potilaiden hoitoketju ja työhön liittyvä lainsäädäntö.

– Työ on myös hyvin vastuullista, joten tehtävässä on kestettävä painetta. Tärkeää on, ettei kukaan toimi pelkästään vuorovastaavana, vaan systemaattisesti vuorotellen käytännön hoitotyössä ja päivittäistyönjohdossa.

Näin varmistetaan riittävä osaaminen ja korkea laatu kummallakin osa-alueella, Ervasti sanoo.

Kliinisen hoitotyön asiantuntija Tytti Ervasti suunnitteli vuorovastaavakoulutuksen yhdessä sairaanhoitopiirin koulutusyksikön ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Kuuman sairaalan yksiköissä vuorovastaavia työskentelee: • Leikkausosastoilla (1-3): 11 (vuorovastaava vain virka-aikana) • Teho-osastolla: 34 (vv 24/7) • Päivystys- ja infektio-osastolla: 22 (vv 24/7) • Päivystyspoliklinikalla: 35 (vv 24/7)

Koulutus aloitettiin kahdella 12 hengen pilottiryhmällä keväällä 2019. Koulutuksen ensimmäiseen vaiheeseen valittiin mukaan vain akuuttien yksiköiden työntekijöitä.

Osallistujien joukossa oli jo vuorovastaavan tehtävässä toimineita sekä henkilöitä, jotka haluavat jatkossa työskennellä vuorovastaavana. Syyskuussa koulutuksen aloitti kaksi uutta 12 hengen ryhmää ja keväällä 2020 toteutetaan jälleen uusi vuorovastaavakoulutus.

– Tavoitteena on, että jatkossa kaikki vuorovastaavat osallistuvat koulutukseen, jotta varmistetaan yhtenäiset toimintamallit päivittäistyönjohdossa. Tämä on myös yksi hoitotyön urakehitysvaihtoehto, Ervasti muistuttaa.

19

T E K S T I : P I E TA H A ATA I N E N K U VAT: TA I N A R I S T I K I V I

Uudesta teknologiasta apua kuntoutukseen KSSHP:n kuntoutusosastolla uusi Sairaala Nova siintää niin ikkunoissa kuin henkilökunnan mielissä. Osastolla valmistaudutaan jo monella tavalla siirtymään Sairaala Novaan vuoden 2020 loppupuolella.

Toimintaympäristö ja vaatimukset ovat muuttumassa merkittävästi.

– Nyt vaaditaan kuntoutukselta ihan uudenlaista tehokkuutta; läpimenoajat lyhenevät sairaalassa ja vuodepaikkoja on jatkossa vähemmän, ja tämä paine kohdistuu juurikin kuntoutukseen. Eikä tämä kosketa pelkästään kuntoutusosastoa, vaan kaikkia sairaalan osastoja. Ihminen täytyy saada hoidettua ja kuntoutettua kotiin tai kevyempiin asumismuotoihin mahdollisimman nopeasti, kertoo kuntoutuksen ylilääkäri Mauri Kallinen.

Tehostamalla kuntoutusta ja sen kattavuutta myös syntyviä kustannuksia voitaisiin pienentää huomattavasti. Kallinen korostaa, että samalla saataisiin elämänlaatu paremmaksi ja ihminen voisi olla toimintakykyisenä kotona tai jopa työssä, mikä olisi merkityksellistä myös ihmiselle itselleen.

Kuntoutusta onkin kehitetty KSSHP:ssä monin tavoin jo useamman vuoden ajan erilaisten hankkeiden ja projektien myötä. Myös uusi teknologia tuo omat hyötynsä kuntoutukseen.

R A N N E K E S E U R A A A K T I I V I S U U T TA

Kansallisena tavoitteena on saada kuntoutuspotilaan päivään vähintään kuusi tuntia aktiivista aikaa. Yhteistyön terapeuttien ja hoitohenkilöstön kesken tulee olla tiivistä, jotta kuntoutus jalkautuu kaikkiin arkitoimintoihin osastolla: peseytymiseen, pukeutumiseen, syömiseen ja muuhun liikkumiseen. Syksyllä 2019 Keski-Suomen keskussairaalan kuntoutusosastolla aloitettiin kokeilu, jossa potilaan aktiivisuutta mitataan teknologian avulla.

– Olemme jo parin vuoden ajan suunnitelleet, miten saisimme kaiken erilaisen potilaan päivittäisen aktiivisuuden esille. Päädyimme ratkaisuun, jossa potilaan aktiivisuuden tasoa seurataan potilaalle laitettavalla rannekkeella ja osastolla olevilla antureilla. Mittaaminen perustuu kiihtyvyyteen eli menetelmällä mitataan nimenomaan liikkumisen aktiivisuutta, kertoo kliinisen hoitotyön asiantuntija Niina Ylönen-Käyrä.

Toinen, jo hieman pidempään käytössä ollut teknologia on kaatumisvahti, joka lisää potilasturvallisuutta kaatumistapaturmariskistä hälyttämällä. Siihen kuuluu kaksi osaa: anturi, joka laitetaan potilaan patjan alle ja hälytin, joka kiinnitetään sängyn laitaan. Jos kaatumisriskissä oleva potilas lähtee liikkeelle, hoitajan kännykkään tulee hälytys.

– Lähimpänä oleva hoitaja käy katsomassa potilaan tilanteen ja samalla kuittaa kännykkään, oliko hälytys aiheellinen vai aiheeton. Tähänastisen kokemuksemme mukaan laite on tarpeellinen erityisesti yövuorossa, jolloin osastolla työskentelee vain kaksi hoitajaa, ja teknologian apu riskipotilaan valvontaan on tarpeen, apulaisosastonhoitaja Taina Horsma-aho kertoo.

AV H - P O T I L A I L L E K ÄV E LY R O B O T T I

Kuntoutusosasto sijaitsee F2-osassa, jonka takana siintää vuonna 2020 valmistuva Sairaala Nova.

20

Kuntoutukseen on nykyään saatavissa erilaisia kuntoutusrobotteja. Laitteissa on valjaat, joilla saadaan kevennettyä kehon painoa, ja robotiikka hoitaa liikuttamisen.

Laitteilla saadaan liikeradat normaaleiksi ja näin vältetään vaikeasti pois saatavat virheelliset liikemallit.

Kuntoutusosastolla toimintaa kehitetään moniammatillisesti. Kuvassa fysioterapeutti Maarit Heinonen (vas.), sairaanhoitaja Mirka Mykkänen, apulaisosastonhoitaja Taina Horsma-aho, toimintaterapeutti Katja Paakkunainen (oik. edessä) ja sairaanhoitaja Sanna Valtoaho.

– Saamme Sairaala Novaan kävelyrobotin. Se on ehdottomasti se tehokkain tapa kuntouttaa, kun ajatellaan kävelykyvyn palautumista ja kuntouttamista esimerkiksi aivoverenkiertohäiriö- eli AVH-potilaalla. Robotin avulla kuntoutuminen nopeutuu huomattavasti verrattuna manuaaliseen terapiaan. Sillä saadaan toistoja riittävästi ja siten edistetään hermojen toipumista ja saadaan syntymään uusia hermoverkkoja, Kallinen sanoo.

Kaikkein raskaimmassa vaiheessa robotiikka auttaa myös terapeutteja, koska sen kanssa ei tarvita 2–3 terapeuttia liikuttamaan ja kävelyttämään potilasta. Robottia käytettäessä saadaan myös tietoa kuntoutuksen edistymisestä: sillä voidaan samalla mitata potilaan tuottamaa voimaa tai askeltiheyttä ja -pituutta.

– Syyskuun lopussa julkistettiin NHG:n selvitys kuntoutusrobotiikan kustannushyödyistä, erityisesti AVHpotilaiden kävelykuntoutuksessa. Selvityksen mukaan robottiavusteisen kuntoutuksen avulla voitaisiin saada merkittävät säästöt aikaiseksi, Kallinen sanoo.

Sairaala Novaan on tulossa myös muun muassa yläraajojen kuntoutukseen tarkoitettua teknologiaa, joka soveltuu käytettäväksi potilaan ollessa vielä vammautumisen akuutissa vaiheessa.

– Tällaisilla laitteilla saadaan tehtyä liikeharjoittelua juuri siinä vaikeimmassa vaiheessa, kun ei vielä tahdo jaksaa mitään. Yläraajalaitteilla voidaan tehdä myöhemmässä vaiheessa myös arkiaskareita, kuten keittää kah-

via tai laittaa ruokaa, samalla kun laite keventää käsien painoa, kertoo Kallinen.

Kuntoutuksessa voidaan lähitulevaisuudessa hyödyntää myös virtuaalitodellisuutta ja pelillistämistä virikkeiden rakentamiseen. Yläraajojen harjoittelulaitetta käytettäessä potilas voi pelata erilaisia pelejä tietokoneella, esimerkiksi poimia omenoita tai jopa uida virtuaaliympäristössä.

– Pelillistäminen tekee harjoittelusta mielekkäämpää.

Pelkän nappulan siirtäminen paikasta toiseen on aika tylsää. Siinä vaaditaan kuitenkin tuntien harjoittelua päivässä ja paljon toistoja, joten pelillistäminen tekee harjoittelun mielekkäämmäksi, Kallinen toteaa.

Faktaa: • Kuntoutusosastolla on 22 vuodepaikkaa (1.1.2020 alkaen 18 vuodepaikkaa) • Suurin osa potilaista on neurologisia potilaita, jotka tulevat kuntoutukseen pääosin neurologian akuuttiosastolta aivoverenkiertohäiriön jälkeen.

• Osastolla kuntoutetaan myös potilaita esim. onnettomuuden tai leikkauksen jälkeen.

• Potilailla on yleensä monenlaisen kuntoutuksen ja terapian tarvetta eli puhutaan vaativan kuntoutuksen potilaista.

21

TEKSTI: SOFIA PENT TIL Ä K U VA : TA I N A R I S T I K I V I

Traumatiimi on kuin formulavarikko Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kirurgian osastonylilääkäri Juha Paloneva ja koulutussuunnittelija Eerika Rosqvist vertaavat traumatiimin toimintaa formulavarikkoon, jossa jokainen tietää tehtävänsä auton kaasuttaessa varikolle.

Samoin traumatiimille pitää olla selvää, kuinka yhteisen päämäärän eteen toimitaan mahdollisimman sujuvasti ja tehokkaasti. Juha Palonevan ja Eerika Rosqvistin mukaan traumatiimiharjoittelussa korostuvat teknisten taitojen lisäksi yhteistyö ja vuorovaikutus, joilla on suuri merkitys tapaturmapotilaan selviytymiselle.

– Traumatiimihälytys laukeaa, kun sairaala saa ilmoituksen suuren vammaenergian tapaturmasta, jossa loukkaantuneen potilaan riski vammautua on merkittävä. Traumatiimi kootaan aina työvuorossa olevista henkilöistä, joista jokaista tarvitaan potilaan akuuttihoidossa, Paloneva kertoo.

Potilaan saapuessa ei ole aikaa hukattavaksi, vaan oma ammatillinen rooli tulee olla selvillä jokaiselle traumatiimin jäsenelle. Tätä tukee säännöllinen traumatiimiharjoittelu, jossa monipuolisesti harjoiteltavat tapaukset saavat innoituksensa tosielämästä.

– Keväällä 2019 traumatiimin simulaatiokoulutuksessa päästiin harjoittelemaan leikkaussaliin saakka, mikä varmisti toimintaprotokollan ja yksiköiden välisen yhteistyön testaamisen oikeassa ympäristössä. Oppimistulokset ja tyytyväisyys koulutuksiin parantuivat itsearvioinneissa leikkaussaliin päättyvän simulaation jälkeen.

Oikea ympäristö tuo harjoitteluun mukaan myös todenmukaiset häiriötekijät ja tilan koon aiheuttamat rajoitukset, Rosqvist kertoo.

– Se on varmaan etu, että yksi osa harjoittelua on sen opettelu, mistä löytyy mitäkin tavaroita ja tarvikkeita, Paloneva tuumaa.

S Y S T E M A AT T I N E N T I E D O N K E R U U O N AVA I N KEHIT YKSEEN

Simulaatioharjoittelua tehdään useissa muissakin sairaaloissa, mutta Keski-Suomen keskussairaala erottuu ei-teknisten taitojen kehittymisen tutkimuksella. Arviointilomakkeessa kysytään esimerkiksi johtajuuden, stressinsietokyvyn ja yhteistyön toteutumista.

– Traumatiimiharjoittelua on viety eteenpäin keräämällä systemaattisesti tietoa harjoituksista ja tekemällä tieteellistä tutkimusta. Tutkimuksia on julkaistu kansainvälisissä vertaisarvioiduissa julkaisusarjoissa, kertovat Paloneva ja Rosqvist.

Simulaatioharjoittelu ei ole ilmaista, mutta jos sillä

22

pystytään välttämään isompi katastrofi ja pelastamaan potilas kalliilta tehohoitojaksolta, tulevat kustannukset äkkiä kuitatuksi. Hankintoja tehdään vain, jos niille on suunniteltu koulutuksellista käyttöä ja koulutettavia on riittävästi. Rosqvist ja Paloneva valmistelevat terveystaloustieteellistä tutkimusta simulaatioharjoittelun kustannusvaikuttavuudesta.

– Traumatiimiharjoittelun kliinisten tulosten arviointi on hankalaa, mutta palaute antaa tietoa osallistujien kokemuksista harjoittelun tuomista hyödyistä. Tietoa kerätään palautteiden muodossa osallistujilta ennen ja jälkeen traumatiimiharjoittelun. Myös kouluttajat arvioivat tiimien ei-teknisiä taitoja, Paloneva taustoittaa.

Merkittävä osa osallistujista on seurantakyselyssä kertonut päässeensä soveltamaan koulutuksessa oppimaansa käytännössä ja kokenut harjoittelun parantaneen suoritusta tositilanteessa. Systemaattisesti kerätyn palautteen avulla pyritään kehittämään traumatiimikoulutusta. ” K O K O T I I M I N TÄY T Y Y T O I M I A Y H T E E N S U U N TA A N ”

Traumapotilaan hoito ei yleensä vaadi vaativien tekniikoiden osaamista eikä edellytä korkeaa teknologiaa. Sen sijaan tiimin täytyy osata toimia yhteen suuntaan, jotta tutkimukset ja välittömät hoitotoimet saadaan käyntiin.

Itsearvioinnin perusteella kommunikointi on koko tiimin kesken se, jossa koetaan olevan parantamisen varaa.

– Periaatteessa yksinkertaisia juttuja, mutta jengin toimiminen tehokkaasti samaan suuntaan ei olekaan enää yksinkertaista, ja se on näiden koulutusten syvällisin anti, Paloneva summaa.

Simulaatiokoulutuksen rooli terveydenhuollossa on kasvava, sillä potilailla harjoittelua hyväksytään yhä vähemmän. Terveydenhoitoalalla joutuu tilanteisiin, joissa ei ole koskaan ennen ollut. Simulaatiokoulutus on mahdollisuus vähentää näitä tilanteita, mikä edistää potilasturvallisuutta ja parantaa työhyvinvointia poistamalla stressiä.

– Kokonaistavoitehan on potilasturvallisuuden edistämisessä, siksi näitä harjoitellaan, Rosqvist lisää.

Molemmat välittävät kiitokset yhteistyökumppaneille ja esimiehille, jotka mahdollistavat koulutukset irrottamalla koulutettavat ja kouluttajat kliinisestä työstä.

Mit채 paremmin on harjoitellut, sit채 v채hemm채n todelliset tilanteet stressaavat.

23

Kliinisen neurofysiologian ylilääkäri Urho Sompa seuraa leikkauksen ajan monitoria, josta hän etsii poikkeamia.

Neuromonitorointitiimiin kuuluvat myös sairaanhoitaja Katja Hänninen ja sairaalafyysikko Jalmari Pirhonen.

T E K S T I : T I T TA A I R O K U VA : V I L L E K E T O

Neuromonitoroinnilla estetään hermorakenteiden vaurioita Kun Keski-Suomen keskussairaalaan saapuu potilaita vaativiin selkäleikkauksiin, joihin liittyy riski hermorakenteiden vaurioille, kutsutaan paikalle myös kliinisen neurofysiologian monitorointitiimi tekemään intraoperatiivista neuromonitorointia (IOM).

Keski-Suomen keskussairaalassa intraoperatiivista neuromonitorointia tehdään vaativissa selkäleikkauksissa, joissa korjataan potilaan selkärangan asentoa. Leikkauksessa potilaan selkäranka on kokonaan paljaana ja kirurgi operoi erittäin herkällä ja vaativalla alueella.

Neuromonitoroinnilla valvotaan potilaan hermokudosten

24

toimintaa, sekä selkäydintä että hermojuuria, mittaamalla sähköisiä vasteita lihaksista ja aivoista.

Neuromonitoroinnilla pyritään havaitsemaan uhkaava selkäydinvaurio leikkauksen aikana. Nopeasti todetuissa uhkaavissa tilanteissa pysyvä vaurio voidaan myös estää.

– Neuromonitoroinnilla pyritään välttämään täydel-

Kun aivoja stimuloidaan sähkövirralla potilas nytkähtää kevyesti.

Jotta monitorointi ei häiritse itse toimenpidettä, eri tiimien on keskusteltava ja tehtävä yhteistyötä ihan koko ajan

Selkärangan asentoleikkauksessa potilaan selkäranka on kokonaan paljaana ja kirurgi operoi erittäin herkällä ja vaativalla alueella. Ortopedit Liisa Pekkanen ja Jaakko Järvenpää operoivat potilasta, jolla on harvinainen geneettinen luusairaus.

linen selkäydinvaurio. Komplikaatiot eivät ole tavallisia näissä leikkauksissa, mutta tapahtuessaan haitta on niin merkittävä, että siihen varautuminen kannattaa, kertoo kliinisen neurofysiologian ylilääkäri Urho Sompa.

Tällä kertaa Keski-Suomen keskussairaalassa operoitiin kiireellisenä tapauksena potilas, jolla on harvinainen geneettinen luusairaus. Sairauden vuoksi potilaan selkäydinkanava oli ahtautunut useasta kohdasta, mikä aiheutti kipua ja kävelyn vaikeutta. Oli olemassa myös riski, että potilaan selkäranka vaurioituisi pysyvästi. Koko aamupäivän kestäneen leikkauksen tavoitteena oli helpottaa potilaan kipuja ja parantaa kävelykykyä.

L E I K K A U S S A L I S S A T E H D Ä Ä N Y H T E I S T Y Ö TÄ

Intraoperatiivista neuromonitorointia on leikkauksessa tekemässä kolmihenkinen tiimi: ylilääkäri Urho Sompa, sairaanhoitaja Katja Hänninen ja sairaalafyysikko Jalmari Pirhonen. He ovat leikkaussalissa jo ennen kuin potilas tuodaan saliin. Kun potilas on nukutettu, hänen päänahkaansa sekä ylä- ja alaraajojen lihaksiin kiinnitetään pieniä neulaelektrodeja. Sompa kertoo, että elektrodien kiinnittäminen on neuromonitoroinnissa haastava vaihe, sillä niitä ei päästä enää kiinnittämisen jälkeen korjaamaan, kun potilas on peitelty leikkausasentoon.

Koko mittauslaitteiston asennukseen Sompan tiimillä menee aikaa noin 20 minuuttia.

Eri puolille päälakea asetettujen elektrodien läpi johdetaan voimakkaita sähköimpulsseja, jotka aktivoivat aivojen liikehermosolut. Hermoimpulssi kulkee selkäytimen kautta lannerangan hermojuuriin ja niitä pitkin edelleen alaraajojen lihaksiin, joista sähköinen aktivoituminen mitataan. Lisäksi sähköllä aktivoidaan myös alaraajojen tuntohermoja nilkasta. Nilkasta hermoimpulssi kulkeutuu alaraajojen hermoja pitkin hermojuurten kautta selkäytimeen ja edelleen aivoihin, josta aktivoituminen voidaan mitata päänahalle kiinnitetyillä elektrodeilla.

– Näin hermoimpulssit kulkevat molempiin suuntiin leikkausalueen läpi ja voimme havaita lihasten tai aivojen sähköisessä aktivoitumisessa tapahtuvat muutokset.

25

Useita mittaustekniikoita yhdistelemällä muodostuu luotettava kokonaiskuva tilanteesta, Sompa kertoo.

Sompa kertoo, että jos selkärangan asennonmuutoksen jälkeen vasteita ei saada esiin, neurofysiologi informoi välittömästi leikkaavaa kirurgia ja anestesiatiimiä.

Parin minuutin aikana IOM-tiimi poissulkee mahdolliset mittaukseen liittyvät tekniset häiriöt ja anestesiatiimi arvioi muun muassa potilaan lääkityksen, lämpötilan ja verenpainemuutosten vaikutuksen tilanteeseen.

– Mikäli selittäviä tekijöitä ei löydy, palauttaa leikkaava kirurgi selkärangan asennon, jolloin vasteet palautuvat. Selkäydin voi toipua erinomaisesti, mikäli asennon korjaus tehdään nopeasti, Sompa kertoo.

Sompa seuraa leikkauksen ajan monitoria, josta hän etsii poikkeamia. Vasteiden seuraaminen näytöltä on Sompan mukaan kohtuullisen rutiininomaista työtä, mutta toisaalta samalla on kiinnitettävä huomiota myös leikkauksen kulkuun ja tehtävä yhteistyötä leikkaus- ja anestesiatiimin kanssa.

– Kun aivoja stimuloidaan sähkövirralla potilas nytkähtää kevyesti. Jotta monitorointi ei häiritse itse toimenpidettä, eri tiimien on keskusteltava ja tehtävä yhteistyötä ihan koko ajan, Sompa sanoo.

Kliinisen neurofysiologian laboratoriossa tehdään eniten EEG- ja ENMG-tutkimuksia Keski-Suomen keskussairaalassa intraoperatiivista neuromonitorointia tehdään tällä hetkellä muutama kymmenen vuosittain. Määrällisesti eniten kliinisen neurofysiologian laboratoriossa tehdään EEG- eli aivosähkökäyrätutkimuksia ja ENMG- eli niin sanottuja hermoratatutkimuksia.

EEG on neurofysiologian laboratorion niin sanottu perustyökalu, jolla mitataan aivojen sähköistä toimintaa. Sen avulla tutkitaan esimerkiksi epilepsiaa ja muita sairauksia, joihin kuuluvat kohtaukselliset oireet. ENMG-tutkimuksessa hermoja aktivoidaan sähköllä ja sähköisen toiminnan mittauksella arvioidaan hermojen hermosolumäärää ja sähkönjohtokykyä. Lisäksi pienellä sähköä rekisteröivällä neulalla tutkitaan lihaksia, joita hermot ohjaavat. Tutkimusta käytetään ääreishermoston ja lihaksiston sairauksien diagnostiikassa.

– ENMG- eli hermoratatutkimuksessa käytetään pieniä sähköiskuja ja lihaksia tutkitaan sähköä rekisteröivällä

26

neulalla. Tutkimuksesta liikkuu kauhutarinoita potilaiden keskuudessa. Useimmat potilaat kokevat tutkimuksen epämiellyttävänä mutta vielä täysin siedettävänä, Sompa kertoo.

EEG-tutkimuksista kasvava osa tehdään myös laboratorion ulkopuolella.

– Päivystystutkimuksia tehdään erityisesti teho-osastolla ja neurologian valvontayksikössä. Lisäksi kannettavan laitteiston avulla pitkäaikaisrekisteröintejä voidaan tehdä potilaiden kotona. Myös lastenosastolla voidaan tehdä video-EGG -tutkimuksia, kliinisen neurofysiologian ylilääkäri Urho Sompa kertoo.

Neurofysiologian laboratoriossa käytetään myös masennuksen ja hermovauriokivun hoitoon rTMS-menetelmää (transkraniaalinen magneettistimulaatio). Lisäksi tehdään erilaisia uni-, vireys- ja vuorokausirytmimittauksia sekä herätevaste- ja refleksimittauksia.

TEKSTI: SOFIA PENT TIL Ä K U VA : TA I N A R I S T I K I V I

Tupakoinnin lopettaminen ennen leikkausta kannattaa Suurin vaikutus tupakoinnin lopettamisella on ihmisille itselleen.

– Terveydentila kohenee, leikkauksista toipuminen on nopeampaa ja leikkauksien aikaiset vakavat komplikaatiot sekä niiden seurauksena pitkät hoitojaksot vähenevät, listaa Antti Kyrö tupakoinnin lopettamisen hyötyjä.

Kyrö työskentelee Keski-Suomen keskussairaalassa tupakasta vieroittamisen parissa ja on osoittanut tutkimuksillaan tupakoimattomuuden vähentävän selvästi leikkauspotilaiden komplikaatioiden määrää.

Tupakoinnista vieroittaminen on potilaalle yksi vaikuttavimmista hoitotoimenpiteistä. Antti Kyrö on monesti ollut todistamassa, kuinka komplikaatioiden määrä on vähentynyt tupakoinnin lopettamisen myötä.

Komplikaatiot johtavat pitkiin hoitojaksoihin huonontaen leikkauksen lopputulosta.

– Vieroituksen tavoitteena on saada potilaat lopettamaan tupakointi pysyvästi. Monesti se vaatii muutamia yrityksiä. Tärkeintä on potilaan oma päätös lopettaa tupakointi, sanoo Kyrö.

Vieroitus ei koske vain tupakkaa, vaan kaikkia terveydelle haitallisia tupakkatuotteita.

T U PA K O I N N I N L O P E T TA M I S E N VA I K U T U K S E T

Elimistön reaktio leikkaukseen normalisoituu verenkierron parantuessa. Vastustuskyky tulehduksia vastaan paranee, mikä nopeuttaa leikkauksista toipumista. Näin murtumien luutuminen ja ommeltujen kirurgisten saumojen paraneminen tehostuvat, jolloin uusintaleikkauksien riski pienenee. Lisäksi tupakointi kasvattaa riskiä sairastua moniin vakaviin sairauksiin, kuten syöpään, sydänveritulppaan ja aivoveritulppaan. Tupakoinnin lopettamisen tekee edulliseksi sen pienentävä vaikutus sairastua näihin ja moniin muihinkin sairauksiin.

– Tupakointi vaikuttaa merkittävästi tekonivelleikkausten tuloksiin. Tekonivelleikkauksissa vierasta materiaalia asetetaan ja kiinnitetään potilaan kehoon. Hoito on hankalaa, jos tekonivel tulehtuu, Kyrö kertoo.

Tämän on syy, miksi tupakoinnin lopettamisen merkitys tekonivelleikkauksiin tultaessa korostuu. Mitä aiemmin tupakan lopettaa ennen leikkausta, sitä parempi.

Tupakan lopettaminen kaksi kuukautta ennen leikkausta vähentää merkittävästi komplikaatioriskejä.

Antti Kyrö on monesti ollut todistamassa, kuinka komplikaatioiden määrä on vähentynyt tupakoinnin lopettamisen myötä.

Antti Kyröllä on potilaskohtainen lähestyminen lopettamiseen Miten saada ihmiset lopettamaan? Antti Kyröllä on takataskussaan muutama vuosien aikana toimivaksi osoitettu metodi.

–Kerron potilaalle, mitkä ovat tupakoinnin vaikutukset juuri hänen tilanteessaan, ja kuinka edulliseksi tupakoimattomuus tulee. Tupakoinnille mietitään yhdessä jotain korvaavaa tekemistä ja varaudutaan tilanteisiin, joissa tekee mieli tupakkaa. Aloitamme kontrollikäynnit ja suunnittelemme tarvittaessa korvaushoitoa.

Potilas voidaan ohjata vieroitusryhmään, sillä ryhmässä lopettaminen on aina helpompaa kuin yksin.

Tupakoinnin lopettaminen ei yleensä ole helppoa, koska nikotiini aiheuttaa vahvaa riippuvuutta. Tärkeää on ymmärtää tupakoinnin lopettamisen vaikeus.

–Hoitohenkilökunnan on tärkeää muistaa antaa myönteistä palautetta vieroituksen edistyessä, muistuttaa Kyrö.

27

TEKSTI: SOFIA PENT TIL Ä K U VA : TA I N A R I S T I K I V I

Hankinta ja logistiikka

Uudet kehityspolut ovat hyvällä mallilla Kehittämistyössä seuraava askel tukeutuu aina edelliseen askeleeseen.

KSSHP:n Hankinnan ja logistiikan alueella tehtävät toimintamallien muutokset ovat vaatineet useiden vuosien kehityspolkuja, mutta kehitys alkaa olla hyvällä mallilla.

Osa suunnitelluista muutoksista on mahdollista toteuttaa vasta Sairaala Novassa. Muutosten suunnittelulla ja opettelulla tähdätään siihen, että Sairaala Novassa saadaan loput tilojen ja järjestelmien tuomat mahdollisuudet tehokkaasti käyttöön.

–Monta prosessia ja toimintatapamuutosta on meneillään rinnakkain joka yksikössä. Uusi sairaala pakottaa muuttumaan, mikä on myös suuri mahdollisuus. Tiettyyn pisteeseen asti pystyy suunnittelemaan, mutta toiminnan käynnistyessä Sairaala Novassa kehitys vasta alkaa.

Näin KSSHP materiaalitoimen johtaja Miia Paatola kuvailee tunnelmia, mitä pysyvä muutoksen tila henkii.

LOGIS T IIK A N K E H I T Y S A S K E L E I TA : K E S K I T TÄ M I S TÄ J A L A A J E N TA M I S TA

Potilas- ja materiaalilogistiikassa toiminnanmuutokset ovat koskeneet kokonaisuuksien laajentamista ja keskittämistä. Materiaalipuolen muutoksilla on tähdätty yksiköiden kokonaisvaltaisiin materiaalipalveluihin ja osastopalveluita on perustettu huolehtimaan yksiköiden materiaaleista kokonaisuutena.

–Materiaalivalikoimia on yhdistetty koko sairaanhoitopiirin alueella. Henkilöstön liikkuminen yksiköiden välillä helpottuu, jos joka puolella käytetään samantapaisia tuotteita, Paatola sanoo.

Osastopalvelut hoitavat materiaalin tilaukset ja hyllytykset, jolloin yksiköiden ei tarvitse enää kuin käyttää tuotteita. Osastopalvelut ovat mahdollistaneet hoitologistiikkatoiminnan jatkamisen ja aloittamisen uusissa yksiköissä, joissa hoitologistikot hoitavat toimenpidekohtaiset salitäydennykset. Sairaala Novassa hoidolliset

28

toimintakokonaisuudet tulevat yhdistymään, mikä mahdollistaa materiaalin tuomisen lähelle hoitoa.

K ESK IT E T T Y POT IL ASLOGIS T IIK A N Y KSIK KÖ

Iso ja merkittävä muutos on ollut sisäisen potilaskuljetuksen keskittäminen potilaslogistiikan yksikköön.

–Yhteen yksikköön siirtyminen on ollut pitkä prosessi.

Kun talonsisäiset potilassiirrot tapahtuvat keskitetysti, vapautuu hoitajien aikaa potilastyöhön. Sairaala Nova vauhditti päätöksen syntyä keskitetyn yksikön perustamisesta, Paatola taustoittaa.

Maaliskuussa 2019 perustettiin keskitetty potilaslogistiikan yksikkö, jota kautta suurin osa potilaskuljetuksista jo suoritetaan. Potilaskuljetukset hoituvat uuden potilaskuljetusjärjestelmän kautta, joka toimii mobiililaitteella.

Yksiköt saavat tilaamalla kuljetuspalvelua, joka ei lähde enää yksikön omista resursseista. Paatola sanoo, että vaikka opittavaa on ollut paljon, on koko ajan menty eteenpäin.

–Mobiilisovellus mahdollistaa kokonaistilanteen seuraamisen, koska se näyttää tehdyt ja tekemättömät kuljetustehtävät. Hoitoyksiköt tekevät järjestelmään kuljetuspyyntöjä, joita potilaskuljettajat varaavat. Uusi järjestelmä on osa Sairaala Novaan tulevia järjestelmäkokonaisuuksia, Paatola kertoo.

Palaute uudesta järjestelmästä on ollut hyvää, vaikka kehittämistä ja hienosäätöä jatketaan edelleen kohti ihannetulosta. Kehittämistyötä varten on perustettu oma työryhmänsä, jossa on mukana tietohallintoa, järjestelmän toimittajia ja potilaslogistiikkaa.

–Kentältäkin on tullut hyvää palautetta siitä, kun soittelu on vähentynyt järjestelmän myötä. Tärkeää muutoksissa on, että pieniinkin vikoihin puututaan, jotta kokonaisuus paranee, toteaa potilaskuljettajana keskussairaalassa työskentelevä Matti Miesperä.

360° Johtajan kynästä

Juha Kinnunen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja

Yt vai ei?

Maamme sairaanhoitopiirit ovat ajautuneet taloudelliseen kurimukseen. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ja verotulojen lasku suhteutettuna erikoissairaanhoidon kustannustason kohoamiseen on johtanut alijäämäisiin taseisiin.

Maakunta- ja sote-uudistuksen lykkääntyminen epämääräiseen tulevaisuuteen on johtanut kunnissa ja kuntayhtymissä irtisanomisiin ja lomautuksiin. Tilanne on valtakunnallinen, ja koskee sekä pieniä että isoja organisaatioita.

Edellä kuvatut lainalaisuudet koskevat myös KeskiSuomen kuntia. Olemme olleet toistaiseksi vakaassa tilanteessa ja voineet tänä vuonna palauttaa kunnille edellisten vuosien kumulatiivista alijäämää kymmenen miljoonaa euroa. Vuoden 2020 talousarvion rakentaminen on ollut kuntien kanssa, mutta myös KSSHP:n sisällä, poikkeuksellisen vaikeaa. Ensi vuoden marraskuussa käyttöönotettava Sairaala Nova on meillä sekä lisähaaste että ratkaisu. Poistojen ja lainojen hoitokustannusten nousu vaikuttaa suoraan käyttömenoihin. Uusien toimintamallien ja teknologioiden tuottavuuden hyötypotentiaali on suunniteltu toteutettavaksi kolmen vuoden talouden vakauttamisohjelmalla.

Ohjelma sisältää laajan joukon toimenpiteitä, joita on ryhmitelty ns. kärkihankkeiksi. Kaikki niistä tähtäävät siihen, että voisimme tehdä perusasioita fiksummin ja kustannusvaikuttavammin. Esimerkkeinä ovat seuraavat kaksi. Sairaansijojen määrän ja niiden käytön optimointi ja osittainen korvaaminen heräämöstä kotiuttamalla, hoitokeskuksen toimintaa laajentamalla ja mahdollisen potilashotellin avulla säästää kalliita hoitopäiväkustannuksia. Toimintalähtöinen työvuorojen suunnittelu uusilla työkaluilla auttaa kohdentamaan henkilöstön työpanosta ja osaamista nykyistä paremmin potilasvirtojen päivittäiseen ja viikoittaiseen vaihteluun. Kaikkien uusien kehittämistoimien etuja ja haittoja seurataan kokemusten kertyessä. Näin teemme myös puheentunnistuksen käytön osalta.

Kokonaan uutena hallituksen linjauksena on se, että haemme uudenlaisia kumppanuuksia, joiden avulla voi-

daan tarkoituksenmukaisella tavalla lisätä palveluvolyymiamme. Siitä esimerkkinä on Essoten kanssa käydyt neuvottelut yhteistyön tiivistämisestä, joissa etsitään molemminpuolisen hyötymisen periaattein tilannetta, jossa Mikkelistä suuntautuisi merkittävää potilasvirtaa Novaan. Tukipalveluissa yhdessä tekemällä on mahdollista saavuttaa skaalaetuja, tästä esimerkkinä apteekin antibioottien laimennusrobotin hyödyntäminen.

Asteittain otetaan käyttöön yhtenäisiä hoitopolkuja ja asiantuntijavaihtoa, millä luodaan perusta uuden APTJ:n hyödyntämiselle. Yhtenäiset hoitopolut on luonnollisesti kehitettävä yhdessä kuntien perustason sote-ammattilaisten kanssa. Myös tältä osin työ maakunnallisessa valmistelussa on hyvässä vauhdissa muun muassa järjestämissuunnitelman uudistamistyön kautta.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen merkittävin linjaus talousarvion jatkovalmisteluun kuitenkin oli, että sairaanhoitopiirissä ei käynnistetä irtisanomisiin tähtääviä yt-prosesseja. Linjaus on tärkeä ja luo uskoa siihen, että talouskurimuksesta voidaan selvitä toiminnallisen uudistamisen avulla, ei mekaanisilla henkilöstömenojen leikkauksella. Tällä halutaan lähettää selkeä viesti talon sisälle ja ulkopuolelle, että meillä on muutoksen hallinnan keinoin mahdollista ratkaista niukkuuden ongelmamme, kuten on tapahtunut menneinäkin vuosina.

Viime viikkojen julkisuuttakin saaneet henkilöstön reaktiot ja huolestuneisuuden ilmaukset ovat ymmärrettäviä. Nyt kun Novan uudet toimintamallit alkavat muuttua todelliseksi toiminnaksi, joidenkin osien vastustus kasvaa. Taloudellisten paineiden vuoksi niiden aikaistaminen jo ennen Novaan siirtymistä tuntuvat eri ammattiryhmien kannalta raskailta ja turhauttavilta. Keskustelua ja sopeutumisaikaa varmasti olisi tarvittu hieman pidempään. Mutta jos vaihtoehtona olisi ollut 200-250 henkilön irtisanomiset, kriisitunnelmat olisivat olennaisesti synkempiä ja kielteiset vaikutukset pitkäkestoisempia.

29

T E K S T I : T U I J A M E LV I L L E

Sairaala Novan vuodeosastoille tuleva taide julkistettiin Keski-Suomeen rakenteilla olevan uuden sairaalan Sairaala Novan vuodeosastoille tuleva taide julkistettiin syyskuun alussa.

Nyt julkaistu taide on osa Sairaala Novaan suunniteltua taideohjelmaa, jossa eri taiteilijat ovat hakeneet inspiraationsa Keski-Suomen eri kulmilla sijaitsevista viidestä kansallispuistosta ja Jyväskylän keskustasta löytyvästä Tourujoen lehdosta. Kaikessa Keski-Suomen Sairaala Novaan tulevassa taiteessa inspiraation pohjana on keskisuomalainen luonto. Novan tarina tulee taiteen lisäksi näkymään uuden sairaalan pintamateriaaleissa ja väreissä, sisustuksessa, opasteissa, henkilökunnan ja potilaiden vaatteissa, potilaspeitoissa sekä uutena graafise-

na ilmeenä. Taide muutoinkin on suunniteltu sijoittuvan niihin sairaalan osiin, joissa potilaat erityisesti liikkuvat.

P O T I L A S H U O N E I S I I N T U L E VA TA I D E

Keski-Suomen Sairaala Novan vuodeosastoilla on kuusi erilaista lohkoa ja ne sijaitsevat kolmessa eri kerroksessa, sairaalan 5., 6. ja 7. kerroksessa. Jokaiselle vuodeosastolohkolle on oma taiteilija. Teokset tulevat seinäprintteinä potilashuoneisiin ja potilashuoneiden oviin.

Kati Immonen Inspiraation lähde on Pyhähäkin kansallispuisto. Immonen toteuttaa Sairaala Novan vuodeosastojen C-J lohkojen 5. ja 6. kerroksen oviin ja huoneisiin tulevat seinäprintit. Tekniikka on vesivärimaalaus. © Keski-Suomen Sairaala Nova/Kati Immonen

Naoji Ishiyama Inspiraation lähde on Tourujoen lehto. Ishiyama toteuttaa Sairaala Novan vuodeosastojen B-H lohkojen 5. ja 6. kerroksen oviin ja huoneisiin tulevat seinäprintit.

Tekniikka on kuivaneulapiirustus. © Keski-Suomen Sairaala Nova/Naoji Ishiyama

30

Aino-Kaarina Pajari Inspiraation lähde on Leivonmäen kansallispuisto. Pajari toteuttaa Sairaala Novan vuodeosastojen A-Glohkojen 5. ja 6. kerroksen oviin ja huoneisiin tulevat seinäprintit. Pajarin kuvallinen ilmaisu liikkuu abstraktin ja esittävän kuvan välimaastossa. © Keski-Suomen Sairaala Nova/Aino-Kaarina Pajari

Johanna Pisto Inspiraation lähteenä on Salamajärven kansallispuisto. Pisto toteuttaa Sairaala Novan vuodeosastojen M-F lohkojen 5., 6. ja 7. kerroksen oviin ja huoneisiin tulevat seinäprintit. Piston taiteen laadulle on ominaista värikkyys ja koristeellisuus.

Hän työstää sekatekniikkateoksia, joissa käyttää useita erilaisia painotekniikoita kerroksittain. © Keski-Suomen Sairaala Nova/Johanna Pisto

Yuichiro Sato Inspiraation lähteenä on Isojärven kansallispuisto. Sato toteuttaa Sairaala Novan vuodeosastojen D-K lohkojen 5., 6. ja 7 kerroksen oviin ja huoneisiin tulevat seinäprintit.

Yuchiron teokset ovat tarkkoja lyijykynäpiirustuksia, joissa vivahteet on poimittu esiin hiilellä ja pigmentillä, joskus myös tussilla. © Keski-Suomen Sairaala Nova/ Yuichiro Sato

Anna Ruth Inspiraation lähde on Konneveden kansallispuisto. Ruth toteuttaa Sairaala Novan vuodeosastojen E-L lohkojen 5., 6. ja 7 kerroksen oviin ja huoneisiin tulevat seinäprintit. Ruthin taiteen sisältö kuuluu lähtökohtaisesti ekologisen ja yhteiskunnallisen taiteen piiriin. Häntä kiehtoo luonnon monimuotoisuus ja vieraslajien kohtalot, mihin hän samaistaa myös itsensä taiteilijana. © Keski-Suomen Sairaala Nova/Anna Ruth

31

T E K S T I : T I T TA A I R O K U VAT: V I L L E K E T O

Vuodeosastojen sairaansijat vähenevät Sairaala Novassa Syöpätautien ja verisairauksien osastolla sairaansijojen vähentämiseen on varauduttu jo muutaman vuoden ajan toiminnan ja oman työn muutoksilla.

Vuodeosastojen sairaansijat vähenevät nykyisen keskussairaalan 330 sairaansijasta Sairaala Novan 268 sairaansijaan. Syöpä- ja verisairauksien osastolla sairaansijoja on jo nyt vähennetty siirtymällä kahdesta osastosta yhteen 23-paikkaiseen vuodeosastoon. Monet potilaat, jotka eivät tarvitse ympärivuorokautista vuodeosastohoitoa, on siirretty muun muassa hoitokeskukseen tai kotisairaalaan saamaan tarvitsemaansa hoitoa. Myös hoitojen ennakointiin on kiinnitetty paljon huomiota ja sen ansiosta potilaiden osastolla yöpymistä on saatu vähennettyä.

– Haluamme hoitaa potilaamme mahdollisimman hyvin. Pystymme hoitamaan potilaat jatkossa paljon aiempaa yksilöllisemmin, kun ennakoimme heti alussa, mikä on juuri tälle potilaalle kaikkein paras vaihtoehto, kertoo osastonhoitaja Katja Vänni.

Potilaan näkökulmasta on hyvä asia, että vuodeosastolla

32

vietetään mahdollisimman vähän aikaa silloin, kun hänelle voidaan antaa hoitoa myös hoitokeskuksessa tai kotisairaalassa päiväsaikaan. Entä ovatko sairaansijat riittäneet hoitoa tarvitseville potilaille niiden vähentämisen jälkeen?

– Osaston sairaansijojen vähentämisen jälkeen sairaansijat ovat riittäneet hyvin niitä tarvitseville potilaille.

Vain muutamana päivänä on ollut tilanne, että on jouduttu järjestelemään potilaalle paikkaa esimerkiksi toiselle vuodeosastolle, Vänni sanoo.

T I L A I S U U S K E H I T TÄ Ä O M A A T Y Ö TÄ

Työntekijän näkökulmasta sairaansijojen vähentäminen tarkoittaa tilaisuutta myös kehittää omaa työtä.

– Nyt kun sairaansijoja on jo vähennetty, asia konkretisoituu meille kaikille. Meidät ikään kuin hellästi pakotetaan miettimään omaa työtä uudesta kulmasta. Meidän

Sairaansijojen vähentäminen on yksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kärkihankkeista. Osastonhoitaja Katja Vännin mukaan henkilökunta on lähtenyt innostuneesti kehittämään sekä omaa työtään että toimintoja. – Silti meillä riittää vielä paljon tehtävääkin, Vänni muistuttaa. Kuvassa sairaanhoitaja Sanna-Riikka Kivelä ja osastonhoitaja Katja Vänni.

on myös mietittävä, miten kaikki ammattiryhmät yhdessä toimimme potilaiden parhaaksi, niin ettemme mene minkään ryhmän etu edellä, Vänni sanoo.

Vänni iloitsee henkilökunnastaan, joka on lähtenyt innostuneesti ja ennakkoluulottomasti mukaan uudistamaan toimintaansa kohti Sairaala Novaa. Vännin mukaan kukaan ei ole luovuttanut ensimmäisen ongelman ilmaantuessa, vaan sitkeästi on jatkettu toiminnan ja oman työn kehittämistä. Muutosvastarintaakin on ollut, mutta se on ollut Vännin mielestä vain hyvä asia.

– Sairaansijojen fyysinen vähentäminen oli helppo tehtävä. Vaativampaa on oman työn muuttaminen, sillä se ei saa näkyä potilaille muuten kuin positiivisesti. Muiden työtä on helppo arvostella, mutta nyt on kiinnitettävä huomio omaan työhön. Meillä kaikki ovat päässeet ääneen, ja soraäänet ovat pakottaneet meidät miettimään ja perustelemaan asioita vielä vähän tarkemmin, Vänni sanoo.

T E K S T I P I E TA H A ATA I N E N

Reaaliaikainen jonomittari kertoo hoitoon pääsystä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin verkkosivuilla otettiin käyttöön eOdotus-jonomittari keväällä 2019. Jonomittari löytyy heti ksshp.fi-sivuston etusivulta. eOdotuksen kautta kansalaiset voivat seurata reaaliaikaisesti, kuinka kauan keskimäärin sairaalaan saapuneita lähetteitä käsitellään ja mikä on keskimääräinen odotusaika vaikkapa sisätautien poliklinikalle tai lonkkaleikkaukseen. Luku on mediaani (keskiluku) eli se ei kuvaa ääripäitä eikä keskiarvoa, vaan sitä, millainen keskimääräinen odotusaika jonottajilla on.

Jo aiemmin sairaanhoitopiirien ja muiden sosiaali- ja terveysyhtymien on täytynyt julkaista tiedot jonotilanteistaan, jotta kaikki niin halutessaan voivat seurata, missä paikoissa pääsee hoitoon tai leikkaukseen hoitotakuun vaatimassa ajassa. Nämä tiedot eivät kuitenkaan ole olleet reaaliaikaisia.

– Jonomittariin olemme asettaneet huomattavasti kansallisen hoitotakuun rajoja tiukemman aikarajan, 31 vuorokautta, sekä hoidon arviointiin eli ensimmäiselle vastaanotolle että varsinaiseen hoitoon pääsyyn. Kansalliset rajat näissä ovat 90 vuorokautta ja 180 vuorokautta, kertoo KSSHP:n johtajaylilääkäri Vesa Kataja.

Kansalaisten on varsin yksinkertaista seurata jonomittaria, jossa vihreä valo näyttää reaaliaikaisesti, onko sairaanhoitopiirin itse asetettuun tavoitteeseen päästy, ja punainen valo sen, onko tavoite sillä hetkellä saavuttamatta.

– Jonomittari on siis reaaliaikainen, se päivittyy kerran vuorokaudessa noin puolen päivän aikoihin. Jonotilanne vaihtelee päivittäin, joten mittarimme antaa huomattavasti tarkemman kuvan odotusajoista kuin esimerkiksi vain kerran viikossa tai harvemmin päivitetty tilanne, Kataja toteaa.

Katso eOdotus-jonomittari www.ksshp.fi etusivulta tai suoraan oheisen QR-koodin kautta.

33

T E K S T I : K ATA R I I N A H E N T T O N E N K U VAT: V I L L E K E T O

Herko eli heräämöstä kotiin kannustaa potilaita jalkeille Hanna Pirkkaselle tehtiin lonkkaan tekonivelleikkaus ensimmäisenä aamulla. Kahdeksan maissa illalla hän on jo lähdössä kotiin.

Kyseessä on herko eli heräämöstä kotiin -toiminta, joka on ollut käynnissä Keski-Suomen keskussairaalassa puolitoista vuotta. Pähkinänkuoressa herko on kotiutustoimintaa: leikkauspotilas tulee heräämöstä kotiutusyksikköön, jossa hänen toimintakykyään seurataan ja ennen kaikkea kannustetaan toimimaan itse. Ajatuksena on, että potilas olisikin jo saman päivän aikana kotiutumiskuntoinen.

Herkon potilaina Hanna Pirkkasen kaltaisia proteesipotilaita on ollut alle kymmenen.

– Kaikki on mennyt todella hienosti ja minua on ohjattu

hyvin. Hirveästi ei ole tarvinnut myöskään odotella. Tulin heräämöstä tänne aamulla, kun puudutus oli hävinnyt toisesta jalasta kokonaan ja toisesta osittain. Kysyin, saanko hiippailla täällä ympäriinsä keppien kanssa ja sanottiin, että totta kai, kunhan et eksy, Hanna Pirkkanen naurahtaa.

Pirkkanen kiittelee kovasti sitä, että pääsee jo illaksi kotiin.

– Minusta on aivan mahtavaa, että täällä kuunnellaan potilasta, millainen on oma olo. Luotan henkilökuntaan kuin kallioon, jos he sanovat, että voin mennä, niin silloin

Hanna Pirkkasen (oik.) lonkan tekonivelleikkaus sujui niin mallikkaasti, että hän tuli aamulla leikkaukseen ja lähti jo illalla omaan kotiin. Ohjeita antaa Terhi Takaluoma.

34

Täällä kuunnellaan potilasta, millainen on oma olo. voin mennä. Täällä on töissä hirvittävän mukavia ja ammattitaitoisia ihmisiä, Pirkkanen kiittelee.

Myös toipumisprosessiin liittyvät asiat on Pirkkasen mukaan hoidettu hyvin. Seuraavat kontrolliajat ovat jo samalla viikolla ja useampi aika oli tiedossa jo ennen leikkausta.

– Hirmu määrä erilaisia käyntejä on tulossa. Huomenna on jo sairaanhoitajan soittoaika. Kaikki on oikeastaan jo hoidettu etukäteen, postissa tulivat kirjeet lääkärin ja fysioterapeutin ajoista. Minun ei oikeastaan tarvitse huolehtia kuin siitä, että käyn hakemassa lääkkeet apteekista ja olen ihmisiksi sekä teen niin kuin ohjeissa sanotaan, Pirkkanen kertoo.

K UN T OU T USOHJE V IHKONEN KO T IL Ä KSY KSI

Pirkkanen sai myös kotiinviemisiksi kuntoutusohjevihkon jo ensimmäisellä röntgenkäynnillä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirillä on myös tekonivelpotilaille suunnattu oma älypuhelinsovellus, joka on tarkoitettu käyttöön kuntoutuksen tueksi.

– Appi on oikeastaan aika kiva. Siinä on erilaisia jumppavideoita, miten kuntoutetaan ja appi näyttää, miten kaikki etenee. Sovelluksessa on aikajana, joka näyttää, missä vaiheessa ollaan ja muistuttaa, mitä pitää milloinkin tehdä, kun on asettanut siihen leikkauksen ajankohdan, Pirkkanen toteaa.

Kotiutusyksikössä hoidetaan kaikkien erikoisalojen potilaita. Leikattu potilas pääsee kotiutusyksiköstä kotiin, kun tietyt kriteerit täyttyvät.

– Kriteereihin kuuluu esimerkiksi se, että on syönyt, juonut, kävellyt itse ja virtsannut, jos on kyse nukutetusta tai puudutetusta potilaasta. Haavan täytyy olla siisti ja kipujen hallinnassa potilaalla itsellään tunne, että pärjää kotona.

Nukutetulla potilaalla täytyy olla yön yli seuraa kotosalla, kotiutusyksikön sairaanhoitaja Terhi Takaluoma kertoo.

– Se vaihtelee paljon, kauanko potilaat ovat meidän yksikössämme, paikallispuudutuksessa tehdyn operaation jälkeen potilas saattaa tulla suoraan leikkaussalista tänne käymättä edes heräämön kautta ja lähtee jo puolen tunnin päästä kotiin. Osa taas tulee aamuleikkauksen jälkeen heräämöstä tänne ja pääsee illalla kotiin, hän jatkaa.

On kuitenkin tiettyjä leikkauksia ja tilanteita, jolloin potilas joutuu olemaan yön yli tarkkailussa.

– Joissakin tietyissä leikkauksissa on jo etukäteen päätetty, että vaikkapa vuotoriskin takia on jäätävä pidemmäksi aikaa, ja esimerkiksi joiltakin urologisilta potilailta otetaan katetri pois vasta aamuyöllä. On myös potilaasta johtuvia tilanteita, esimerkiksi uniapneapotilaiden kohdalla nukutuslääkäri voi päättää, että potilas on yön yli täällä, Takaluoma sanoo.

Puolentoista vuoden toiminta-aikana potilasmäärät sekä kokemus kotiutustoiminnasta ovat lisääntyneet

Hanna Pirkkalaisen mielestä toipumisaikaan liittyvät asiat on järjestetty hyvin. Kontrolliajat on jo sovittu, samoin sairaanhoitajan soittoaika. Lisäksi Pirkkalainen on ladannut kuntoutusohjevihkon sovelluksen puhelimeensa.

hurjasti. Takaluoma on sitä mieltä, että toimintaa on ehdottomasti jatkettava ja kehitettävä uudessa sairaalassa.

– Tämä on kevennettyä toimintaa verrattuna vuodeosastotoimintaan. Vuodepaikkoja on vähemmän, mutta leikkauksetkin ovat toki pienempiä. Tämänkaltaista toimintaa pitää ehdottomasti kehittää edelleen ennen siirtymistä Sairaala Novaan, Takaluoma toteaa.

35

Sairaanhoitaja Raija Kosunen, fysioterapeutti Johanna Lehtonen ja sairaanhoitaja Heli Karhinen ovat tyytyväisiä selkä- ja kaularankaleikkausten uusiin oppaisiin. Oppaita voi ylpeänä jakaa potilaille.

T E K S T I : P I E TA H A ATA I N E N K U VAT: TA I N A R I S T I K I V I

Uudet selkäleikkausoppaat palvelevat niin potilaita kuin ammattilaisiakin Selkäleikkaustoiminnan kolmivuotisen kehittämisprojektin tavoitteena on parantaa koko prosessia. Ensimmäisen vuoden konkreettinen tuotos on kolmen eri leikkauksen uudet potilasoppaat ja mobiilisovellus.

Keski-Suomen keskussairaalassa saatiin syksyllä 2019 käyttöön kolme uutta potilasopasta: oppaat selkäleikkaukseen, selän luudutusleikkaukseen ja kaularankaleikkaukseen tulevalle. Oppaat ovat syntyneet meneillään olevan selkäleikkaustoiminnan kehittämisprojektin tuloksena.

– Meillä on menossa vasta ensimmäinen vuosi tätä projektia ja nämä oppaat ovat ensimmäinen konkreettinen tulos projektissa tehdystä yhteistyöstä. Ihmiset ansaitsevat hyvät, yksiselitteiset ja selkeät oppaat. Ne auttavat leikkaukseen valmistautumisessa ja jälkihoidossa. Näiden myötä teimme projektissa ison harppauksen, iloitsee osastonylilääkäri Kati Kyrölä.

Oppaisiin on koottu kaikki leikkausprosessiin liittyvä ohjeistus. Oppaan avulla leikkaukseen tuleva potilas hahmottaa hyvin kokonaisuuden, koko hoitopolun.

– Ihmiset saavat oppaista mm. tiedon, miten he valmistautuvat leikkaukseen, mitä leikkauksen jälkeen

36

tapahtuu ja mitä leikkauksen jälkeen saa tehdä, kertoo fysioterapeutti Johanna Lehtonen.

O PA S M Y Ö S M O B I I L I S O V E L L U K S E N A

Paperiset opasvihkoset jaetaan potilaille vastaanotolla.

Kaikki kolme opasta löytyvät myös sähköisessä muodossa.

– Potilaalla on mahdollisuus päättää, haluaako hän lukea ohjeet paperiversiosta vai sähköisesti nettisivuiltamme. Meillä on lisäksi mobiilisovellus, mikä lisää potilaan mahdollisuuksia. Mobiilisovelluksesta tekee hyvän erityisesti siinä olevat animaatiovideot, joissa kuvataan leikkauksen kulku, kertoo sairaanhoitaja Heli Karhinen.

Lisäksi fysioterapiaohjeista on sovelluksessa hyvät ja selkeät kuvat. Sovellus ei ole henkilökohtainen, vaan avoin kaikille.

– Voi tehdä esimerkiksi niin, että omainen ottaa käyt-

Nyt hoitoprosessiin osallistuvat hoitajat puhuvat koko talossa samaa kieltä poliklinikalta kotiutukseen asti. töön sovelluksen, josta hän näkee samat tiedot, jotka potilas lukee paperisesta oppaasta, sanoo sairaanhoitaja Raija Kosunen.

Hyvien oppaiden myötä kirurgin työaikaa voidaan kohdentaa paremmin, kun ohjeita ei tarvitse toistaa montaa kertaa, vaan potilaalla on hyvät kotiin mukaan otettavat ohjeet, joita voi lukea rauhassa, ja myös mobiilisovellus vaihtoehtona.

– Tämän myötä voimme poliklinikkavastaanotolla keskittyä olennaiseen ja saamme käynnit vähän tiiviimmiksi. Näin potilaalle jää paremmin mieleen kerrotut asiat, kun ei tule kerralla liikaa, sanoo Kyrölä.

Lehtonen korostaa, että kukaan ei kuitenkaan ole pelkän oppaan tai mobiilisovelluksen varassa, vaan jokainen saa ohjauksen myös kasvotusten useammalta ammattilaiselta. Opas toimiikin ohjauksen apuna vastaanotoilla. Lisäksi opas on hyvä työkalu uusien työntekijöiden perehdytykseen. Opas myös yhtenäistää ammattilaisten viestintää potilaalle.

– Nyt hoitoprosessiin osallistuvat hoitajat puhuvat koko talossa samaa kieltä poliklinikalta kotiutukseen asti, Kosunen sanoo.

P R O J E K T I J AT K U U K A K S I V U O T TA

Projektin pohjana toimii jo aikaisemmin KSSHP:ssä toteutettu, useille tuttu tekonivelprojekti. Myös uudet oppaat on tehty samalle tekonivelprojektissa moniammatillisen tiimin luomalle pohjalle.

– Halusimme laajentaa projektia selkäleikkaustoimintaan, joka kaipasi auditointia. Projektissa tehtävän kehitystyön myötä helpotetaan työn kuormittavuutta ja sujuvuutta leikkaussalissa, luodaan yhtenäiset ohjeistukset. Näin voimme vähentää stressiä ja tehdä työstä mielekkäämpää. Myös ammattilaisten välinen viestintä paranee, toteaa Kyrölä.

Projekti keskittyy leikkaussaliin, mutta keskeisessä osassa on ollut yhteistyö muiden yksiköiden ja eri ammattilaisten kesken. Prosessien tarkastelun myötä on alettu tehdä myös osa selkä- ja kaularankaleikkauksista heräämöstä kotiin -toimintana.

– Potilaat siis menevät leikkauksen jälkeen kotiutusheräämöön, joka on heräämö ja samalla kevyempi versio vuodeosastosta. Siellä voi olla tarvittaessa yötä ja aamulla sitten kotiutuminen. Tämä on toiminut todella hyvin, toteaa Kyrölä.

Seuraavaksi viimeistellään yhtenäinen selkäleikkaustoiminnan ohje ammattilaisille, minkä myötä kaikki vanhat ohjeet saadaan poistettua. Projekti jatkuu leikkaussalissa. Lopuksi on vielä vuorossa koulutukset.

– Projekti jatkuu vielä seuraavat kaksi vuotta eli uuden sairaalan muuton yli. Yksi iso asia meillä siis tulee olemaan uudistetun prosessin siirtäminen Sairaala Novaan.

Projektin yhtenä tavoitteena onkin treenata ajatusmalli täällä vanhassa sairaalassa, jotta olemme sitten valmiimpia sopeuttamaan toiminnan uuteen sairaalaan, Kyrölä toteaa.

Lisätietoja: www.ksshp.fi/selkaleikkaus

Opas selkäleikkaukseen tulevalle

1

1

37

TEKSTI: SOFIA PENT TIL Ä K U VA : TA I N A R I S T I K I V I

”Reumapotilaan hoidon tulisi säilyä yhtä tasokkaana kuin nyt” Vuoden 2019 reumahoitajaksi palkittu Ritva Kurunmäki on nähnyt reumapotilaan hoidon muutoksen aloittaessaan reumahoitajana vuonna 1992.

Vaikka reumapotilaat ovat nyt hyväkuntoisempia kuin ennen, ei tuen ja ohjauksen tarve ole kadonnut mihinkään. Ritva Kurunmäki näkee reumahoitajan työssä tärkeänä asiantuntijuuden ja tiedon merkityksen sekä kyvyn keskittyä ihmiseen.

K E H I T TÄ M I S T Y Ö V E I M E N N E S S Ä Ä N

Ritva Kurunmäki on kokenut hoitotyön kehittämisen omaksi jutukseen. Kiinnostus kehittämistyöhön on vienyt hänet aikoinaan reumaosastolle, missä aloitettiin reumapotilaan hoitopolun kehittäminen. Työhön sisältyi reumatiedon jakamista opiskelijoille, terveyskeskuksille ja yhdistyksille.

– Urani aikana reumapotilaan hoidon muutos on ollut valtava. Aloittaessani reumaosastolla potilaat tarvitsivat apua kaikissa perustoiminnoissa. Lääkehoidon kehitys on parantanut reumapotilaiden kuntoa merkittävästi.

Vaativat lääkkeet luovat kuitenkin uudenlaista tarvetta ohjaukselle, Kurunmäki kertoo.

Ritva Kurunmäki • Vuoden reumahoitaja 2019 • sairaanhoitaja vuodesta 1985 • reumahoitotyössä vuodesta 1992

R E U M A P O T I L A A N K O H TA A M I N E N

Ritva Kurunmäen työssä on kuvailtu korostuvan erityisesti potilaan inhimillinen tukeminen kroonisen sairauden kohdatessa. Kurunmäen mukaan reumapotilaan kohtaamisessa tärkeää on yksilöllisyys. Tarjottava hoito tulisi sovittaa aina potilaan tarpeeseen. Tukiverkko ja elämäntilanne vaikuttavat potilaan tarvitseman tuen luonteeseen.

–Reumapotilaan kohtaamisessa on tärkeää keskittyä ihmiseen omana yksilönään, joka tulee omasta taustastaan. Kaikki eivät tarvitse samanlaista tukea ja ohjausta, Kurunmäki kertoo.

Mitä enemmän tietoa on, sitä helpompi on tehdä nopeita päätöksiä ja opastaa potilasta oikeaan paikkaan.

Kurunmäki on nähnyt tiedontarpeen merkityksen reumapotilaan hoidossa. Hoitajan roolissa asiantuntijuus korostuu, koska pitkäaikaissairailla potilailla on jo itsel-

38

läänkin paljon tietoa, ja hoitaja saattaa joutua vastaamaan joskus vaikeisiinkin kysymyksiin.

A S I A N T U N T I J U U D E N S Ä I LY T TÄ M I N E N TÄ R K E Ä Ä

Tulevaisuuden kehittämistyössä Kurunmäki näkee tärkeänä nivelreumapotilaan hoitotyössä saavutetun tason säilyttämisen. Kurunmäki toimii tällä hetkellä sairaanhoitajana hoitokeskuksessa, jossa on paljon erilaisia potilasryhmiä. Yksi näistä on nivelsairauksia sairastavat potilaat. Kurunmäki on pyrkinyt jakamaan reuman hoidon asiantuntijuutta työyksikön sisällä, mikä on tuonut paljon kiitosta. Tulevaisuuden haasteena hän näkee asiantuntijuuden säilyttämisen muutoksia tehdessä.

–Jokaisella hoitokeskuksen erikoisalalla tulisi olla oma konsultoitava asiantuntijahoitaja, joka tietäisi vähän enemmän kuin muut, Kurunmäki sanoo.

TEKSTI: HANNE JOENAHO K U VA : V I L L E K E T O

Sähköisen asioinnin suunnannäyttäjät Digivastaavat ohjeistavat ja kannustavat terveysasemilla niin kollegoitaan kuin asiakkaita sähköisten palvelujen käyttöön.

Seututerveyskeskuksen vastaanotoille on nimetty sähköisen asioinnin kehittämisestä innostuneet digivastaavat, jotka tukevat muutosjohtamista varsinkin sähköisten toimintatapojen osalta. Heidän tärkein tehtävänsä on tietää, millaisia sähköisiä asiointimahdollisuuksia vastaanoton asiakkaille tarjotaan, ja miten ne toimivat, sekä varmistaa, että niihin liittyvät käsittelyprosessit saadaan mahdollisimman sujuvaksi.

Digivastaavien toiminta laitettiin heti kesän jälkeen vauhdilla liikkeelle pureutumalla jo käytössä olevien sähköisten asiointipalvelujen haasteisiin ja niiden ratkaisuihin sekä kehitysmahdollisuuksiin.

– Tähän mennessä olemme saaneet työstettyä eteenpäin jo ainakin eAsioinnin käyttöä, vastaanoton sähköistä ajanvarausta ja verkkosivujen asiakasohjausta, kertoo vastaanottojen ylihoitaja Paula PyhäläLiljeström.

Digivastaavat kokoontuvat yhteen säännöllisesti ja kehittävät palveluja yhteisesti kaikki Seututerveyskeskuksen vastaanotot huomioon ottaen.

Osastonhoitajat ovat tiiviisti kehittämisessä mukana ja mahdollistavat digivastaavien toiminnan työvuorosuunnittelussa.

Seututerveyskeskuksen digivastaavat vasemmalta lukien Hilkka Seeland, Anna-Kaisa Hentinen, Niina Ruuska, Pauliina Jormakka, Laura Müller ja Heikki Väyrynen (koneella).

A M M AT T I TA I T O S Ä I LY Y M U U T O K S I S S A K I N

Niin työntekijöissä kuin asiakkaissakin on sekä heitä, jotka näkevät sähköiset palvelut välttämättömänä edistyksellisyytenä, sekä heitä, jotka epäilevät niiden vain kuormittavan terveyspalvelujen ydinprosesseja ja heikentävän teknologiaa vähemmän käyttävien asiakasryhmien asemaa. Digivastaaviksi valikoitui työntekijöitä, jotka uskovat sähköisen asioinnin sujuvoittavan prosesseja ja vapauttavan monia tiettyyn kellonaikaan ja fyysiseen paikkaan sidottuja toimintoja.

On selvää, että terveyspalvelujen sähköinen asiointi tulee muuttamaan hoitohenkilökunnan tapaa tehdä työtä, niin kuin se on tehnyt jo muilla aloilla.

– Mielestäni sitä muutosta ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Muutoksia tulee ja menee, mutta terveydenhoitoalan ammattitaito ja sen kysyntä ei katoa minnekään, pohtii Hilkka Seeland, lähihoitaja Keuruun vastaanotolta.

Seeland ja vastaanottojen viisi muuta digivastaavaa ovat sitoutuneet auttamaan oman yksikkönsä työntekijöitä ja kehittämään sähköisen asioinnin prosesseja

asiakaskokemusten parantamiseksi. He ohjaavat muita tarvittaessa vaikka kädestä pitäen, jotta järjestelmien käyttöön kohdistuva vastustus ja pelko kääntyisivät ymmärrykseksi.

TAV O I T T E E N A S U J U VA PA LV E L U P O L K U

Digivastaavien toiminta kytkeytyy osaltaan Sitran 2017 käynnistämään valtakunnalliseen Huomisen terveyskeskus valmennusohjelmaan, jonka tarkoituksena on loppuvuoden 2019 aikana vakiinnuttaa ohjelman aikana kehitettyjä uusia toimintatapoja ja kytkeä ne terveysasemien päivittäiseen johtamiseen.

Ajanvarauksen sujuvuudessa ja palvelun saatavuudessa on asiakaspalautteen perusteella paljon vaihtelua, varsinkin kun vertaillaan eri terveysasemia.

– Nämä ovat tavoitteemme vastaanottotoiminnan kehittämisessä, myös maakunnallisesti ja valtakunnallisesti, kertoo ylihoitaja Paula Pyhälä-Liljeström.

39

TEKSTI: SOFIA PENT TIL Ä K U VA : TA I N A R I S T I K I V I

Digiseriffi lassoaa digitalisaation sotelle Jari Porrasmaa aloitti aprillipäivänä työt KSSHP:n ja Keski-Suomen liiton yhteisenä digijohtajana eli Keski-Suomen omana ”digiseriffinä”.

Jari Porrasmaasta tuli digiseriffi entisten työkavereiden toteuttaman aprillipilan myötä, kun Keskisuomalaisen etusivulle ilmestyi tervetulotoivotus Keski-Suomeen saatesanoin: ”Tässä läänissä on vain yks digiseriffi, ja se oot sä”.

Porrasmaasta tuli digitalisoitumisen ammattilainen tietojenkäsittelyn opintojen myötä ja terveydenhuolto tuli kuvioihin erilaisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta, nämä veivät hänet työskentelemään sosiaali- ja terveysministeriöön digiasiantuntijaksi. Digitalisoitumisesta Porrasmaa on oppinut, että pelkkä tekniikka ei riitä, vaan ihmiset täytyy saada mukaan muutosprosessiin.

Terveydenhuollon piirissä digijohtaja on käsitteenä vielä uusi, mutta yritysmaailmassa on havaittu tarve digijohtajille, nämä keskittyvät toiminnanmuutoksen edistämiseen digitalisaation keinoin. Porrasmaan mukaan KSSHP:n digijohtajan tärkeimpiä tehtäviä on löytää lisäarvoa tuottavia digitalisoitumisen kohteita ja saada toiminta sekä tietohallinto pelaamaan yhteen entistä paremmin.

–En tiedä, että missään muussa sairaanhoitopiirissä olisi vielä digijohtajaa, Porrasmaa toteaa.

D I G I TA L I S O I T U M I S E N E T E N E M I N E N S O T E S S A

–Arkiyhteiskunnassa digitalisaatio on pidemmällä kuin sotessa, Porrasmaa toteaa.

Tämä näkyy siinä, kuinka suoratoistopalvelut ovat korvanneet videovuokraamot ja ruoat tilataan applikaatioilla. Tämä kehitys luo myös painetta sotelle päästä samalle tasolle, mikä tarkoittaisi nettiajanvarauksen ja videovastaanottojen laajempaa käyttöönottoa. Porrasmaa näkee, että digitalisaation kehityssuuntien pitäisi lähteä liikkeelle ihmisten tarpeista.

–Uudistuksia on tulossa monesta eri suunnasta niin ammattilaisille kuin kansalaisille, joten iso yhteinen haaste on, miten uudistukset saadaan nivottua yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi, Porrasmaa miettii.

UUSIEN JÄ RJES T ELMIEN T ULEMINEN

Muun muassa Keski-Suomeen tuleva asiakas- ja potilastietojärjestelmä on merkittävä harppaus, joka yhdistää kaikki soten näkökulmat lisäten yhteiskäyttöä

40

erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden välillä. Uusi järjestelmä mahdollistaa tiedon saumattoman liikkumisen eri pisteiden välillä ja avaa myös asiakkaan suuntaan erilaisia sähköisen asioinnin mahdollisuuksia.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmän lisäksi käyttöön tulee uusi toiminnanohjausjärjestelmä ERP, jonka keskeinen tehtävä on maksimoida Sairaala Novan tilojen hyötykäyttö. Porrasmaa toivoo, että ERP toimisi myös potilaan kotiutusprosessin eri vaiheiden tukena. Digitalisoitumiseen panostaminen on Porrasmaan mukaan kannattavaa edellyttäen, että henkilöstö koulutetaan käyttämään uusia järjestelmiä oikein.

D I G I TA L I S O I T U M I S E N VA I K U T U K S E T

Jari Porrasmaa näkee digitalisoitumisen poistavan turhaa rutiinia ja siirtävän aikaa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaan varsinaiseen hoitotyöhön. Porrasmaa näkee tietoturvan ja -suojan tärkeänä digikehittämisessä, joskin palveluiden helppous ja hyvä käytettävyys ovat yhtä kriittisiä hyötyjen turvaamiseksi.

Digihypen vastavoimaksi sheriffi ehdottaa leikkimielisesti analogisaatiota: toimiva digi luo enemmän aikaa ihmiselle ja empatialle. Digitalisaatio on vain keino saavuttaa varsinainen tavoite.

Ajasta ja paikasta riippumattomuus on digitalisoitumisen tarjoama suuri mahdollisuus, josta tulee hyötyä. Digitalisoituminen tuo kaikille osapuolille joustavuutta prosesseihin etätyömahdollisuuksien kasvaessa. Digijohtaja Jari Porrasmaa viittaa tv-mainokseen, jossa potilas soittaa kesämökiltään lääkärille ja lääkäri vastaa puheluun vastarannalta.

Digitalisaatio on keino saavuttaa tavoite: Enemmän aikaa ihmiselle ja empatialle.

41

Pitkäaikaissairaan lapsen suun hoito -toimintamallin kehittänyt hammashoitaja Pirjo Niinikoski korostaa suunhoitorutiinien merkitystä karieksen ennaltaehkäisyssä.

Erilaisilla ksylitolituotteilla voidaan palauttaa suun kosteus ja happamuus nopeammin normaaliin, hampaiden luonnolliseen tilaan, jossa hampaat voivat parhaiten.

42

T E KS T I: H A NNE J O E N A H O K U VAT: V I L L E K E T O

Monet lääkkeet voivat horjuttaa suun terveyttä Lasten pitkäaikaislääkityksestä aiheutuviin suun ongelmiin puututaan nyt uudella, erikoissairaanhoidon ja suun terveydenhuollon yhteisellä toimintamallilla.

Lastentautien poliklinikan uusiin rutiineihin kuuluu, että tieto lapsen sairastumisesta ja uudesta lääkityksestä kirjataan lähetekirjalle, josta tieto välittyy Seututerveyskeskuksen suun terveydenhuoltoon. Näin ei ennen ole tehty, ja sairauden ja siihen määrättyjen lääkkeiden vaikutus suun terveyteen on saattanut jäädä huomioimatta.

– Aikaisemmin ei ole ollut väylää, jolla tieto lapsen uudesta lääkityksestä olisi saatu välitettyä eteenpäin suun terveydenhuoltoon asti. Vanhemmatkaan eivät välttämättä aina huomaa tuoda asiaa esille eri vastaanotoilla käydessään. Siksi yksiköiden rajat ylittävä toimintamalli auttaa vähentämään suun komplikaatioita ja varmistamaan kokonaisvaltaisesti hyvän hoidon, kertoo lastentautien poliklinikan osastonylilääkäri Ole Andersen.

Lastentautien poliklinikan lähetekirjamerkinnän perusteella uuden lääkityksen saanut lapsi kutsutaan oman kuntansa hammashoitolaan hammaslääkärin tarkastukseen, jossa päivitetään suun terveyden hoitosuunnitelma ja omahoidon ohjeistus. Näin voidaan välttää pitkäaikaislääkityksen haitallisia vaikutuksia suun terveyteen.

S I D O S R Y H M I E N T I E T O J A PÄ I V I T E T TÄVÄ

Uusi yhteinen toimintamalli sai alkunsa Seututerveyskeskuksen hammashoitaja Pirjo Niinikosken toimesta Laukaan hammashoitolan, sairaala-apteekin, lastentautien poliklinikan ja muiden sairastuneen lapsen hoitoon osallistuvien tahojen kanssa tehdyssä kehitystyöstä.

– Omassa työssäni olen huomannut, että vaikka perhe noudattaisi huolellisesti lastentautien poliklinikalla saatuja lääkkeen ottoon ja yleiseen vointiin liittyviä ohjeita, hoidossa käytettävät lääkkeet saattavat aiheuttaa suun limakalvojen ja syljenerityksen muutoksia, joita ei ehkä hoksatakaan seurata. Ennen kaikkea hampaiden pinnalle kertyvän biofilmin määrä jää helposti huomiotta, Niinikoski tuo esille.

Uutta toimintamallia toteutetaan syksystä alkaen keskussairaalan lastentautien poliklinikalla ja kaikissa Seututerveyskeskuksen hammashoitoloissa. Pyrkimyksenä on, että tulevaisuudessa koko maakunta noudattaa samaa mallia.

– Lasten hoitoon osallistuville ammattiryhmille kaivataan koulutusta lääkkeiden vaikutuksesta suuhun ja syljen suojaaviin tekijöihin. Lisäksi olisi hyvä lisätä ammattilaisten tietämystä karieksesta infektiotartuntana ja miten sitä saa ehkäistyä, Niinikoski pohtii.

KSYLITOLI TÄ R K E I M P I Ä E N N A LTA E H K Ä I S Y N K EINOJA

Säännöllisen hampaidenharjauksen ja oikean harjaustekniikan lisäksi ksylitoli on olennainen suun terveyden ylläpitäjä. Ksylitoli lisää syljen eritystä ja neutraloi lääkkeiden ja ruokailun aiheuttaman suun happamuuden nopeasti, mikä suojaa hampaita reikiintymiseltä tehokkaasti ja lisää limakalvojen kosteutta.

– Siksi myös sairaalassa ja neuvoloissa on tärkeää opettaa ksylitolin kuuluvan lapsen lääkkeen ottoon ja arjen ruokahetkiin, Niinikoski painottaa.

Niinikosken kehitystyön tuloksena laadittu Pitkäaikaissairaan lapsen suun hoito -toimintamalli on tallennettu sairaanhoitopiirin verkkosivuille sähköiseksi hoitoketjuksi, jotta sairastuneen lapsen suun terveyteen liittyvät tiedot ovat kaikkien ammattilaisten saatavilla.

Lisätietoja: https://www.ksshp.fi/lapsenlaakitysjasuunhoito/

43

T E K S T I J A K U VA : J A A N A L A R S S O N

Sairaala Novassa ympäristövastuullisuutta voi kehittää eteenpäin Sairaala Novan tilat mahdollistavat ympäristötyön kehittämisen.

Ympäristöasiantuntija Minna Salonen sanoo, että esimerkiksi jätteen syntypaikkalajittelulle on tilaa toisin kuin vanhoissa rakennuksissa.

44

RA

A

78,20

A

BIO

SS

JÄ T

ESK USSAI

LA

E

ÄK TT

t/v

R KE

ÄY S PA P E R I A

3,6 t/kk

E TI

S TO

U O JA JÄT E

TT Ä

8,2 t/kk

– Monistamme jätehuollon ja lajittelun samanlaisena kaikille osastoille. Tavoitetilana on päästä seuraamaan yksiköissä syntyvän jätteen määrää, toistaiseksi meillä ei ole vielä tähän olemassa työkaluja, esimerkiksi seurantajärjestelmiä tai sensoreita.

Terveydenhuolto on yksi suurimmista ympäristöä kuormittavista julkisen sektorin palveluista. Esimerkiksi hoitotarvikkeet on pakattu kolminkertaisesti.

– Keskustelemme tavarantoimittajien kanssa, miten meille voitaisiin jatkossa tuoda tarvikkeita vähemmällä pakkausmateriaalilla, voimmeko vaikuttaa esimerkiksi rullakoiden uloimpiin pakkauskerroksiin. Tämä työ vaikuttaa välillä pieneltä pipertelyltä, mutta kun volyymit ovat isot, syntyy pienistä puroista suuria virtoja, Minna Salonen sanoo.

Ympäristöasiantuntija Minna Salonen sanoo, että uusi sairaala tuo esimerkiksi jätehuoltoon paremmin suunnitellut tilat, jolloin lajittelu onnistuu jo syntypaikalla.

M U O V I J ÄT E T TÄ K I E R R ÄT E TÄ Ä N U U D E S S A SA IR A A L AS SA

Muovin keräys suurina määrinä vie paljon tilaa, nykyisissä tiloissa muovinkierrätykselle ei ole tilaa. Jatkossa pakkausmuovi kierrätetään talteen paremmin.

– Muovin keräys on Sairaala Novassa tavalliselle työntekijälle isoin kierrätykseen liittyvä muutos.

Toinen muutos kohdistuu opasteisiin, sillä Keski-Suo-

45

men sairaanhoitopiirin jätteenhuoltokumppani vaihtuu loppuvuodesta. Fortum uudistaa jätteiden merkitsemistavan nykyisestä. Samalla sairaanhoitopiirin jätelajitteluopas uudistuu marraskuun aikana.

K E R ÄY S PA P E R I A S A A N A -T U N T U R I N KORK EUTEEN

Salosen mukaan hänen tehtävänsä on ympäristöasiantuntijana vaikuttaa syntyvien jätteiden määrän vähentämiseen. Sillä pyritään vähentämään luonnonvarojen hyödyntämistä sekä haitallisten päästöjen syntymistä ympäristöön. Silti monelle kysyjälle Salonen vastaa töissä ”tonkivansa sairaalajätteitä”.

– Vaikka tämä ei ihan pidä paikkaansa, on lajittelu työntekijälle tärkein tapa osallistua ympäristövastuullisuuteen. Tehtäväni on tehdä tämä helpoksi ja toimivaksi, jokaisen osaston omat piirteet huomioiden.

Jätettä syntyy paljon. Esimerkiksi jos kuukaudessa syntyvä keräyspaperi pistettäisiin pinoon, olisi se korkeampi kuin Puijon torni, vuodessa siitä kertyisi liki Saanatunturin eli melkein kilometrin korkuinen vuori. Painoa pinolla olisi kuukaudessa saman verran kuin kolmella farmariautolla, vuodessa paino vastaisi puoliperävaunurekan painoa.

Tavaralogistiikkakin muuttuu täysin uudessa sairaalassa. Novaan ei tule keskusvarastoa, hoitotarvikkeita tuodaan jatkossa osastoille tarvittava määrä.

– Näin jätettä ei synny esimerkiksi käyttämättömistä tai vanhentuneista tarvikkeista. Yritämme vaikuttaa myös materiaalinkulutukseen, Salonen sanoo.

H U K K A L Ä M P Ö Ä H Y Ö D Y N N E TÄ Ä N L ÄMMIT Y KSESSÄ

Jatkossa hukkalämmöstä suurin osa hyödynnetään lämmityksessä, energiakierrätys kattaa koko rakennuksen. Sairaala Novassa luovutaan myös omista kompressoreista, jotka jäähdyttävät rakennusta. Alva tuottaa kaukokylmän eli kaukojäähdytyksen. Projektipäällikkö Jari Ilves kertoo, että vanha järjestelmä on vienyt paljon energiaa, vaatinut huoltoa ja paljon tilaa.

Ainoastaan datasaleissa on omat jäähdytyslaitteet.

Uuden sairaalan valinnoissa on selkeä energiataloudellinen linja. Se myötäilee ympäristöstrategian – ja ohjelman tavoitteita, joissa pyritään pienentämään toiminnasta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä hillitsemällä vedenkulutusta sekä parantamalla energia- ja materiaalitehokkuutta.

– Esimerkiksi ikkunoissa on pyritty parhaaseen mahdolliseen energialuokkaan, sanoo Ilves.

5 0 VA PA A E H T O I S TA Y M PÄ R I S T Ö VA S TA AVA A

Sairaanhoitopiirissä on tällä hetkellä 50 ympäristövastaavaa ja Salonen arvioi määrän kasvavan 60 henkeen.

Nämä työntekijät ovat vapaaehtoisia, jotka vievät tietoa, kun ympäristöohjeistukset tai toimintatavat muuttuvat.

Ympäristöstrategiassa ja -ohjelmassa on linjattu, että sairaanhoitopiirin henkilökunnan ympäristötietoisuutta lisätään aktiivisella tiedottamisella ja kouluttamisella.

Intraan ollaan kehittämässä ympäristöaiheista sivua, lisäksi tietoiskuja ja tiedotteita lisätään. Myös verkkosivujen ympäristövastuuosiota kehitetään.

– Ympäristövastaavista on iso apua talon sisäiseen tiedonkulkuun. Kukaan ei voi edistää ympäristöasioita yksin. Aika tuntuu olevan otollinen ympäristömyönteisille muutoksille, Salonen sanoo.

Yhteinen vastuullisuusliite valmistui Työ- ja elinkeinoministeriön ohjaama ja rahoittama KEINO-osaamiskeskus (Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus) ja sairaanhoitopiirien yhteistyöverkostot kehittivät yhteisen hankintojen vastuullisuusliitteen. Tärkeitä teemoja hankinnoissa ovat jätteen määrän vähentäminen, PVC:n käytön vähentäminen, tarvikkeiden kierrätettävyyden parantaminen, haitallisten aineiden vähentäminen ja

46

sosiaalisen vastuun näkökulmat. Myös Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on ollut mukana työryhmässä.

– Vastuullisuusliite helpottaa hankintojen tekemistä, kun sen avulla saadaan tietoa esimerkiksi, millaisia ympäristö- tai sosiaalisia vaikutuksia on muovisilla hoitotarvikkeilla. Kun kaikki tekevät samalla tavalla, on tällä suurempi vaikuttavuus markkinoihin, ympäristöasiantuntija Minna Salonen sanoo.

T E K S T I : T U I J A M E LV I L L E K U VAT: E M M A S A A R E K E J A T U I J A M E LV I L L E

Keski-Suomen keskussairaalassa kuvattiin Elossa 24h -ohjelmaa Keski-Suomen keskussairaala on ensimmäistä kertaa mukana dokumentaarisessa tv-ohjelmassa Elossa 24h.

Ensi vuoden alkupuolella nähtävää Elossa 24h -ohjelmaa kuvattiin lokakuun alussa Jyväskylän lisäksi Helsingissä, Kuopiossa, Joensuussa, Oulussa, Pirkkalassa, Espoossa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa, Porissa ja Kotkassa. Ohjelmaa kuvattiin kaikilla edellä mainituilla paikkakunnilla keskiviikkona 2.10.2019.

Ohjelmasarja kertoo inhimillisten tarinoiden avulla, kuinka Suomi pidetään elossa julkisessa terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa. Elossa 24h antaa katsojille mahdollisuuden tarkastella kymmeniä terveydenhoitoalan ammattilaisia autenttisissa tilanteissa heidän

omilla työpaikoillaan. Ohjelma arvostaa arjen sankareita ja maamme terveydenhuoltojärjestelmän koko kirjoa ja eri ammattiryhmiä. Sarja näyttää, minkälaista ammattilaisuutta ja millaisia elämänkohtaloita ympärillämme on koko ajan, ja millainen valtava ja hieno koneisto hoitotyössä on toiminnassa tuona yhtenä vuorokautena.

Ohjelmassa kerrotaan tarinoita kohtaamisista elämän traagisissa ja onnellisissa hetkissä, niin henkilökunnan kuin potilaidenkin silmin.

Jyväskylän keskussairaalan osalta ohjelman tuottajatiimi valitsi kuvattavat kohteet elokuussa 2019. Ideoita ohjelman aiheiksi kyseltiin muun muassa henkilökunnalta KSSHP:n intranetsivuilla. Ohjelmaa varten Keski-Suomen keskussairaalassa kuvattiin kolmen kuvausryhmän ja toimittajan voimin useita eri tarinoita. Nyt kuvatut jaksot nähdään TV 1:ssä tammikuussa 2020. Ohjelmassa nähtävät aiheet paljastetaan myöhemmin.

Aiemmat tuotantokaudet ovat olleet menestyksiä, saaden keskimäärin TV 1:ssä ja Yle Areenassa 1,1 miljoonaa katsojaa. Ohjelma on saanut vuonna 2017 parhaan seurantaohjelman sekä vuonna 2018 parhaan uutis-, ajankohtais- ja asiaohjelman Kultainen Venla -palkinnon.

47

Päihdetuki-chat

KSSHP:n päihdetuki-chat palvelee arkipäivisin klo 8–11.

Chat on tarkoitettu niille, joita oma tai läheisen päihteiden käyttäminen mietityttää.

Palvelun kautta voit saada päihdehoitajalta tietoa päihteistä ja niiden haitoista sekä tuki- tai hoitopalveluista. Kysymykset voi esittää täysin nimettömänä.

Chat-palveluun pääsee osoitteessa: www.ksshp.fi/chat tai www.ksshp.fi/paihdehoitajatoiminta.