Ksshp-lehti 2/2018

nr o.

2/ 20 18

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖ- JA SIDOSRYHMÄLEHTI

Sairaala Nova nousi harjakorkeuteen Sivu 4

TEHOSTETTU HOITOMALLI LYHENTÄÄ TOIPUMISAIKAA SIVU 14

TIETOTAITOKESKUS TÄYTTI KYMMENEN VUOTTA SIVU 24

UUDET PALVELUJOHTAJAT ESITTÄYTYVÄT SIVU 26

KSSHP HENKILÖSTÖJA SIDOSRYHMÄLEHTI NRO 2 2018

3 Pääkirjoitus 4 Harjannostajaiset 7.9.2018 7 Nykyisen sairaalan dokumentointi 8 Sairaala Novan käyttöönotto 11 Johtajan kynästä 12 Circwaste – Kohti kiertotaloutta 14 Tehostettu hoitomalli lyhentää toipumisaikaa 16 Sairaala Novan esittelytila 17 Massalattioita testataan uuteen sairaalaan 18 Lastenosaston hoitotyön osaamista vahvistettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on Suomen suurin ei-yliopistollinen sairaanhoitopiiri. Kokonaishenkilömäärä on noin 3 800, josta hoitohenkilöstöä on noin 2 200, lääkäreitä noin 470 ja muuta henkilöstöä reilu tuhat.

Ammattitaitoisen ja sitoutuneen henkilöstön osaaminen kattaa lähes kaikki lääketieteen erikoisalat, lisäksi tutkimusja koulutustoimintaan satsataan merkittävästi. Muita vahvuuksiamme ovat kannustava työympäristö ja tiivis yhteistyö perusterveyden­huollon kanssa. Sairaanhoitopiirin keskus, Keski-Suomen keskussairaala sijaitsee viihtyisässä ja palveluiltaan korkeatasoisessa Jyväskylässä.

20 Uudet työvaatteet koekäytössä 22 Päivystyksen sosiaalityöntekijät potilaiden puolella 24 Tietotaitokeskus kymmenen vuotta 26 Uudet palvelujohtajat esittäytyvät 32 Juha Kononen – optimistinen onkologi 33 Palkittu opiskelijaohjausyksikkö 34 Rintasyöpäpotilaan hoitopolku 36 Uudet chat-palvelut 37 Uutta lasten allergioiden siedätyksessä 38 Keskussairaalassa koulutetaan Kuopion kandeja

TOIMITUS Tuija Melville, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Päätoimittaja

Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä

p. (014) 269 1682, tuija.melville@ksshp.fi, www.ksshp.fi Toimitus Pieta Haatainen, Hanne Joenaho,

Heidi Jouttijärvi, Helmi Jukkala,

Maiju Korhonen, Jaana Larsson, Päivi Peltola

ja Anna-Kaisa Talvitie Taitto

Kamua Oy, Mikko Rautio PL 159, 40101 Jyväskylä

40 Sähköistä ohjausta korvien putkituspotilaille 41 Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu 42 Kotiuttamispuusta toivoa psykiatrian potilaille 44 Lääkintöneuvoksen arvonimi Raili Laru-Sompalle 46 Vakavan aivoinfarktin nopea tunnistaminen 48 Terveysasemien hoitoonpääsyajat tarkkailun alla

Kannen kuva: Taina Ristikivi

2

50 Hellekesä kuumotti terveysasemia

PÄÄKIRJOITUS T U I J A M E LV I L L E V I E S T I N TÄ PÄ Ä L L I K K Ö

Kerätään joukkueet ja aletaan hommiin – Sairaala Novan runko on jo kasassa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri muutti johtamisjärjestelmäänsä ja kuusi uutta palvelujohtajaa aloitti työnsä omien palvelualueidensa luotseina syyskuun alussa.

Haasteet ovat kovat. Uudet kliinisten alueiden palvelujohtajat, lääkäritaustoistaan huolimatta, eivät tee enää tehtävänsä puitteissa kliinistä työtä, vaan he keskittyvät kokopäiväisesti vastaamaan oman palvelualueensa toiminnasta, henkilöstöstä ja taloudesta. Samalla tavoin kokopäiväistä ovat myös sairaalapalveluiden ja tuotannollisten palveluiden palvelujohtajien työt.

Tässä lehdessä jokainen palvelujohtaja raottaa taustojaan ja sitä, millaisia kehitysajatuksia työn alku on saanut aikaan, mitä he toivovat oman palvelualueensa työntekijöiltä ja millaista yhteistyötä he toivovat muiden palvelualueiden johtajien kanssa. Yksi, mikä paistaa kaikkien jutuista läpi, on se, että jokaisella palvelujohtajalla on hyviä ajatuksia siitä, millä tavalla he lähtevät kehittämään toimintaa heidän omilla palvelualueillaan.

Kukaan palvelujohtaja ei pysty tekemään kehittämistyötä yksin, vaan siihen tarvitaan mukaan koko KSSHP:n henkilökunta. Palvelujohtajat toteavatkin kuin yhdestä suusta, että he haluavat olla joukkuepelaajia sekä henkilökunnan että muiden palvelujohtajien suuntaan, jotta koko organisaatiota voidaan viedä tuloksellisesti eteenpäin määränpäänä Sairaala Nova. Novan toimintamallien eteen on tehty paljon työtä, mutta työtä on edelleenkin tehtävänä.

Nyt onkin aika haastaa koko henkilöstö mukaan uusien luovien ja toimintoja parantavien ratkaisujen etsimiseen. Maailmankuulu psykoanalyysin kehittäjä, filosofi ja humanisti Eric Fromm (1900–1980) on määritellyt luovuutta toteamalla, että luovuus on rohkeutta luopua varmuuksista. Tähän aihepiiriin viittaa johtajan katsauksessa oivallisesti myös sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen, joka toteaa kirjoituksessaan, miten meillä ihmisillä on etenkin työyhteisönä taipumus takertua tuttuihin ajattelu- ja käyttäytymismalleihin.

Uusia toimintatapoja ja käytänteitä lisää huutavan Sairaala Novan rakentaminen on saavuttanut puolivälipisteen ja uuden sairaalan harjannostajaisia vietettiin syyskuun alkupuolella. Projektin puoliväliin mennessä työmaalla oli työskennelty yli 1 300 000 työtuntia eli noin 651 henkilötyövuotta ja syyskuun alussa työmaalla työskenteli noin 650 henkilöä.

Sairaala Novan harjannostajaisissa SRV Rakennus Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen liiketoiminnan johtaja Juha Toimela totesi, että rakentaminen on tiimityötä – yksin ei saa paljon aikaiseksi. Tämä pätee myös sairaalamaailman perustyöhön.

Joten ei muuta kuin kerätään joukkueet ja aletaan hommiin – Novan runko on jo kasassa.

3

KOHTI UUTTA SAIRAALAA T E K S T I : T U I J A M E LV I L L E K U VAT: TA I N A R I S T I K I V I

Sairaala Novan runko on kasassa Harjannostajaisia vietettiin 7.9.2018

Punainen matto toivotti vieraat tervetulleiksi ja vatsantäytettä saatiin hernekeitosta.

Harjannostajaiset ovat talonrakennuksen perinteisiin kuuluva juhla, joka pidetään rakennuksen vesikattotöiden valmistuttua.

Ohjelmassa oli muun muassa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajan Juha Kinnusen, SRV Rakennus Oy:n toimitusjohtajan Juha Toimelan ja ylilääkäri Pekka Pölösen puheenvuorot.

Tilaisuuden juonsi Mikko Maasola, joka esitti myös stand up -komiikkaa.

R A K E N TA M I S E N VA I H E E T:

Käyttäjien puheenvuoron juhlassa piti ylilääkäri Pekka Pölönen.

• Alkoi maanrakennustöillä elokuussa 2016, minkä jälkeen tehtiin paalutus- ja perustyöt.

• Vesikattojen teko aloitettiin elokuussa 2017.

Vesikattotyöt on jo tehty suurelta osin ja ne valmistuvat kokonaisuudessaan tämän syksyn aikana.

• Julkisivuelementtien ja koristepeltien asennus aloitettiin marras-joulukuussa 2017 ja työt kestävät tämän vuoden loppuun asti.

• Sisävalmistustyöt käynnistettiin elokuussa 2017 ja talotekniikan asennustyöt aloitettiin loppuvuodesta 2017. Sisätöissä edetään lohkoittain – työt viimeisessä lohkossa on päästy jo käynnistämään väliseinätöillä, kun taas ensimmäisessä lohkossa edetään jo alakattotöissä ja lattiamattojen asennuksessa.

• Rakentamisen runkotyöt valmistuivat heinäkuun 2018 aikana.

• Testaus ja koekäyttö on vuosina 2019– 2020.

• Novan rakennustyöt valmistuvat vaiheittain vuonna 2020. Sairaala luovutetaan tilaajalle yhtenä kokonaisuutena elokuun lopussa 2020.

KSSHP:n hallituksen jäsen Maarit Heikkinen

4

�Sairaala Nova on Suomen suurin sairaalaprojekti ja suurin julkinen rakennuskohde maakunnassa.�

KSSHP:n johtaja Juha Kinnunen puheessaan harjannostajaistilaisuudessa

Juhlan ohjelmassa oli Stand Up -komiikkaa a la Mikko Maasola.

KSSHP:n hallituksen pj. Leila Lindell

5

Juhlassa oli mukana myös SRV:n johtoa.

"Meillä on ollut motivoituneita rakentajia. Kiitos kaikille teille rakentajille, jotka olette omin käsin olleet tekemässä tätä rakennusta harjakorkeuteen."

SRV Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Juha Toimela puheessaan

6

KOHTI UUTTA SAIRAALAA T EKS T I: MIIA HU T T U JA SUSA NN A T ERHO K U VA : I M P I H AVA S, K E S K I - S U O M E N S A I R A A N H O I T O P I I R I N S A I R A A L A M U S E O N K O K O E L M AT

Mitä nykyisestä keskussairaalasta jää jälkipolville?

Sairaalamuseolla tallennetaan vanhan, vuonna 1954 valmistuneen sairaalan historiaa jälkipolvia varten.

Sairaala Nova valmistuu vauhdilla Kukkumäkeen nykyisen, vuonna 1954 toimintansa aloittaneen Keski-Suomen keskussairaalan viereen. Aikanaan keskussairaalaa kuvailtiin maamme sairaalarakentamisen helmeksi. Nyt aika on ajanut sen ohi ja sairaalamuseolla työskennellään kiivaasti, jotta pala arvokasta terveydenhuollon historiaa saadaan tallennettua jälkipolvia varten.

Kokonaista sairaalaa irtaimistoineen on mahdotonta museoida. Siksipä syksyllä 2017 laadittiin keskussairaalan toimintojen tallennukseen tähtäävä dokumentointisuunnitelma. Tavoitteena on tallentaa niitä erikoissairaanhoidon aloja, joiden toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia siirryttäessä uuteen Sairaala Novaan.

Tallennuksen ensimmäisessä vaiheessa syys-joulukuussa 2018 dokumentoinnin kohteena on sairaalan operatiivinen palvelualue ja siellä ortopedian ja traumatologian, urologian ja vatsakirurgian erityisalat. Dokumentointityö tehdään haastattelemalla eri tehtävissä työskenteleviä ammattilaisia sekä havainnoimalla ja valokuvaamalla sairaalatyön arkea eri yksiköissä.

Henkilökunnan asiantuntemus ja apu ovat ensiarvoisen tärkeitä työn onnistumisessa. Onkin ilahduttavaa, että hoitohenkilökunta on suhtautunut tallennusprojektiin erittäin positiivisesti. Projektin on ideoinut KeskiSuomen sairaanhoitopiirin museotoimikunta ja sen koordinoijana toimii museoamanuenssi Miia Huttu.

Nyt toteutettava hanke on jatkoa sairaalamuseon 1990-luvulla alkaneelle tallennustoiminnalle ja täyden-

Juuri valmistuneen keskussairaalan potilashuone vuonna 1954.

Huoneiden suunnittelussa näkyi ajan käsitys terveellisestä huonetilasta. Potilassänkyjen yläpuolella olevat valaisimet antoivat valoa vain yhden sängyn alueelle, jotta kukaan ei joutuisi kärsimään häikäistymisestä.

tää vuosina 2012–2014 tehtyä keskussairaalan tilojen dokumentointia. Siirtyminen nykyisestä keskussairaalasta uuteen Sairaala Novaan tarjoaa erinomaisen tilaisuuden muutoksen tallentamiseen, kun tilat, laitekanta, toiminnot ja jopa henkilökunnan vaatetus uudistuvat yhdellä kertaa. Suomen mittakaavassa kyseessä on ainutlaatuinen hanke koko museokentällä. Sairaalamuseo on saanut tallennusprojektiin rahoitusta Museovirastolta.

7

KOHTI UUTTA SAIRAALAA

"Suomessa ei yhtä kokonaisvaltaista hanketta 50 vuoteen" Sairaala Novan käyttöönottoprojektissa ollaan työn touhussa. Uusi sairaala valmistuu vuonna 2020 ja tämän vuoden loppuun mennessä on tavoitteena saada valmiiksi projektisuunnitelma siitä, miten uusi sairaala otetaan käyttöön.

– Sairaala Novan kaltaista kokonaisvaltaista uuden sairaalan käyttöönottoa ei ole tehty Suomessa 40–50 vuoteen. Meillä ja muissakin sairaanhoitopiireissä on rakennettu yksittäisiä rakennuksia, joihin vain osa toiminnoista on muuttanut. Meillä muuttavat kaikki posteljoonista lähtien, eikä valmiita toimintamalleja näin mittavalle käyttöönotolle ole olemassa, toteaa projektijohtaja Mikko Jylhä.

– Lisäksi joudumme toimimaan hetken aikaa kaksissa tiloissa, sekä vanhassa että uudessa sairaalassa, mikä vaatii paljon organisointia ja henkilöresursseja. Sairaalan

täytyy toimia lähes normaalisti myös siirtymäaikana, lisää kehittämispäällikkö Pirjo Harvia, joka johtaa Sairaala Novan toiminnallista käyttöönottoa.

Vaikka projektisuunnitelmaan nimetään vastuuhenkilöt, ei se tarkoita, että he tekevät kaiken työn. Jokainen työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija ja tietää kuinka oma työ, erilaiset toimintamallit ja konkreettinen työpiste parhaiten siirretään uuteen rakennukseen.

– Uuden sairaalan käyttöönotto vaatii valtavaa yhteisponnistelua ja yhteensovittamista. Se tulee olemaan erittäin haasteellista, joten on tärkeää, että työkavereihin luotetaan ja heitä tuetaan. Uusi sairaala ei ratkaise kaikkia arjen työn ongelmia, mutta antaa edellytyksiä toimia paremmin, Harvia kannustaa.

T E K S T I : PÄ I V I P E LT O L A K U VA : V I L L E K E T O

Mitä kaikkea uuteen sairaalaan siirryttäessä tulee huomioida?

Kehitt projek tij ämispääll ik kö Pirjo oht kaik kea aja Mik ko Jyl h Har v ia ja ä ke r t o t äyt yy siirryt ää suunnitell a en vat mit ä n uut e e n n s air aa en k uin l a an.

8

Kiinteistön hallinta

Koulutus

P R O J E K T I PÄ Ä L L I K K Ö J A R I I LV E S

P R O J E K T I PÄ Ä L L I K K Ö T E U V O A N T I K A I N E N , Y L IL Ä Ä K Ä R I

• RISKIENHALLINTA • TURVALLISUUSSUUNNIT TELU • PALO- JA PEL ASTUSTURVALLISUUS • KIINTEISTÖ- JA RIKOSTURVALLISUUS • HENKILÖSTÖTURVALLISUUS • POTIL ASTURVALLISUUS • KIINTEISTÖN TUKIPALVELUT: KIINTEISTÖNHUOLTO, VARTIOINTI, JÄTEHUOLTO, PYSÄKÖINTI, TIL AHALLINTA, AUL A- JA ASIOINTIPALVELUT

Kiinteistön hallintaan kuuluu lyhyesti se, että uusi rakennus on käyttöönotettavissa muuttoajankohtana.

– Henkilökunnan, asiakkaiden sekä tukipalveluiden täytyy kaikkien osata liikkua turvallisesti uudessa rakennuksessa. Henkilöstön tulee tietää toimintatavat ja muun muassa kaikkien järjestelmien, esimerkiksi kuluvalvonnan, tulee toimia, Pirjo Harvia kiteyttää.

Uuteen sairaalaan tulee myös paljon teknologiaa, joten on pohdittava huolehtiiko sen toiminnasta oma tekninen huolto, johon ongelmatilanteissa otetaan yhteyttä vai pitääkö omassa henkilöstössä olla ihmisiä, jotka ovat vastuussa järjestelmien toiminnasta.

Sairaala Novassa tulee olemaan uutta teknologiaa, joka helpottaa päivittäistä työtä, mutta täysin sokeasti teknologiahypetykseen ei saa luottaa.

– Meidän täytyy varmistaa, että toiminta ei kaadu, jos jokin järjestelmä, vaikka varastonhallinta, ei toimikaan, Jylhä muistuttaa ja jatkaa: – Hyviä ICT-ratkaisuja voidaan saada täysin eri aloilta, esimerkiksi teollisuudesta. Meidän tulee antaa teknologialle mahdollisuus ja ihmisille rohkeutta käyttää sitä.

Toisaalta on huomioitava riskit sekä valittava laadukkaita ja turvallisia ratkaisuja. Meidän täytyy myös varautua siihen, että jokin ei toimikaan niin kuin suunnittelimme. Missään tapauksessa potilasturvallisuutta ei saa vaarantaa.

• HENKILÖSTÖN OSA AMISEN KEHIT TÄMINEN • PROSESSIT JA TOIMINTAMALLIT • ICT-KOULUTUKSET • ORIENTA ATIO JA TILOISSA TOIMIMINEN • KSL- JA L Ä ÄKINTÄL AIT TEET • KIINTEISTÖ- JA TALOTEKNIIKK A • TURVALLISUUS

Koulutus on yksi suurimmista kokonaisuuksista uuden sairaalan käyttöönotossa. Koulutusten täytyy olla sisällöllisesti kattavia ja laadukkaita. Muuton jälkeen ihmisten täytyy osata toimia uusissa tiloissa ja uusien järjestelmien kanssa sekä tuntea uudet toimintamallit.

– Meidän täytyy myös varmistaa, että jokainen henkilöstöstä käy koulutuksissa, minkä lisäksi heidän täytyy luonnollisesti ehtiä hoitaa myös normaali hoitotyönsä.

Koulutusten järjestäminen tulee olemaan aikataulullisesti haastavaa, Pirjo Harvia arvioi.

Koulutuksissa käytetään erilaisia oppimistapoja, kuten luokkahuoneopetusta, videoita, 3D-malleja sekä muita ohjeistuksia. Koulutukset myös pyritään aloittamaan mahdollisimman nopeasti koulutuksen aiheen niin salliessa.

ICT P R O J E K T I PÄ Ä L L I K K Ö K A R I VA R V I K K O, T E K N O L O G I A PÄ Ä L L I K K Ö • APTJ • ERP • INFR A JA MUUT JÄRJESTELMÄT: ICT-ARKKITEHTUURI, K ÄY T TÖPALVELUT, TIETOLIIKENNE, JÄRJESTELMÄT, VIESTINTÄTEKNIIKK A, PERUSTIETOTEKNIIKK A, K ÄY TÖNTUKI, INTEGR A ATIOT

ICT on usein työntekijöille osa-alue, mikä ei juurikaan näy sairaala-arjessa, mutta minkä toimimattomuuden kyllä huomaa välittömästi.

– Meidän täytyy alasajaa hallitusti vanhat järjestelmät ja samalla ottaa uudet käyttöön. Rinnakkaisia järjestelmiä ei kannata ylläpitää kovin kauaa, sillä se tuo kustannuksia, kertoo Pirjo Harvia.

Myös pienlaitteet, päätteet, opastus- ja infotaulut, hoitajakutsut, hälytysjärjestelmät ynnä muiden on oltava kunnossa, kun uuteen sairaalaan siirrytään.

– Henkilöstön koulutusta ei pidä unohtaa tässäkään.

Koulutukset, joita pystytään järjestämään jo nyt, käynnistetään mahdollisimman pian, jotta kaikki toimenpiteet eivät jäisi muuton loppumetreille, Mikko Jylhä lisää.

9

Inventoinnit ja erillishankinnat M I I A PA AT O L A , M A . M AT E R I A A L I T O I M E N J O H TA J A • L Ä ÄKINTÄL AIT TEET • HOITOTARVIKKEET • K ALUSTEET JA MUU IRTAIMISTO • SISUSTUSTARVIKKEET • KULUTUSTAVAR AT

Inventointi aloitetaan samantien ja läpi käydään kaikki irtaimisto. Onko tavara vielä käyttökelpoinen tai onko laitteella jäljellä käyttöikää? Entä soveltuuko laite uuden sairaalan teknologiaan tai uusiin toimintamalleihin? Kaikista selkeimmin pois jätetään kangaskalusteet, jotta mahdolliset sisäilmaongelmat eivät siirry uusiin tiloihin. Myös joitain lääkintälaitteita ei ole järkevää siirtää, jos niillä ei ole riittävästi käyttöikää ja niiden siirto kestää viikkoja.

– Kun tiedämme mitä nykyisestä sairaalasta siirretään uuteen sairaalaan, pystymme päättämään mitä uutta meidän tulee hankkia. Käytetäänkö esimerkiksi puitesopimuksia vai tarvitaanko kilpailutus, Mikko Jylhä toteaa.

Inventoinnin yhteydessä merkitään valmiiksi kaikki mukaan lähtevä irtaimisto sekä tietokantaan että konkreettisesti tavaraan tai laitteeseen esimerkiksi tarralapuin.

Tällöin esineen sijoitus tiedetään varsinaisena muuttoajankohtana, eikä asioita tarvitse tehdä kahteen kertaan.

– Sitä minne irtaimisto, jota ei oteta mukaan uuteen sairaalaan, sijoitetaan, ei ole vielä tietoa. Kuuluuko se esimerkiksi purku-urakoitsijalle tai muulle vanhan rakennuksen uudelle omistajalle, huutokaupataanko se, myydäänkö toiselle sairaanhoitopiirille, annetaanko hyväntekeväisyyden kautta kehitysmaihin vai kenties koulutuskäyttöön yliopistoille tai vaikka eläinlääketieteeseen, vaihtoehtoja on useita, Jylhä luettelee.

– Tärkeintä on, että mitään käyttökelpoista ei turhaan hävitetä, tähdentää Pirjo Harvia.

Muuton suunnittelu J A A N A T E E R I J O K I , O S A S T O N H O I TA J A • MUUT TOAIK ATAULU • MUUT TO-OHJEET • LOGISTIIKK A • SUOJAUKSET • PUHTAUDENHALLINTA: JÄT TEET • KULUNVALVONTA • ARKISTOT JA VAR ASTOT

Sairaala Novaan muuttamisen arvioidaan kestävän noin kolme kuukautta. Se vaatii hyvää etukäteissuunnittelua.

– Monissa muissa hankkeissa lääkinnälliset laitteet asennetaan tiloihin vasta, kun rakennus on valmis ja luovutettu. Me pääsemme asentamaan laitteita jo rakentamisen aikana, joten varsinaisessa muutossa viedään ai-

10

noastaan tavarat, mitkä kannetaan itse, kuten kalusteet ja kannettavat pienlaitteet, Mikko Jylhä kertoo.

Mitä lyhyempi muuttoaika on, sitä pienemmät ovat siitä syntyvät kustannukset.

– Kahta sairaalaa on kallista pitää yhtä aikaa toiminnassa. Rakennusten lisäksi käytössä on kahdet toimintamallit sekä tuplaresurssit henkilöstössä. Mitä nopeammin uusi sairaala otetaan käyttöön, sitä parempi, toteaa Pirjo Harvia.

– Jos aikataulu menee suunnitelmien mukaan, uusi rakennus on luovutusvalmis vuoden 2020 elokuun viimeisenä päivänä. Tavoitteena on, että uusi sairaala on täydessä toiminnassa viimeistään ennen joulua 2020, Mikko Jylhä kertoo.

Vielä muuttojärjestystä ei ole lyöty lukkoon. Todennäköisesti ensin muuttavat osastot ja toiminnat, jotka eivät juuri tarvitse tukipalveluita.

– Vuodeosastot ja poliklinikat on jopa helppo muuttaa paloittain, mutta toimiakseen ne vaativat tukipalveluita, joiden on oltava jo muuttaessa uudessa paikassa.

Toisaalta tukipalveluiden täytyy toimia myös vanhassa sairaalassa niin kauan, kunnes kaikki ovat muuttaneet, Jylhä pohtii.

Nopean muuton toteutumisessa tärkeää onkin muuton vaiheistus ja porrastaminen. Potilasturvallisuutta ei saa vaarantaa muutossakaan.

Palvelut ja sopimukset P R O J E K T I PÄ Ä L L I K K Ö J A N N E S A A R I N E N , PA LV E L U J O H TA J A • VÄLINEHUOLTO • L ABOR ATORIO • KUVANTAMINEN • APTEEKKI • RUOK AHUOLTO • PUHTAUSPALVELUT • TEKSTIILI- JA PESUL APALVELUT • L Ä ÄKINTÄTEKNIIKK A • LOGISTIIKK A

Uuteen sairaalaan muuttaminen vaatii erityisen paljon hoidon tukipalveluilta. Haasteena on, että tukipalveluiden tulee toimia jonkin aikaa kahdessa rakennuksessa, sekä vanhassa sairaalassa että uudessa. Oman haasteensa tuo se, että myös tukipalvelut itse siirtyvät vanhoista tiloista uusiin.

– Meidän tulee tarkastella kaikki sopimukset, että vastaavatko ne uuden sairaalan toimintamalleja. Palvelusopimus ei saa olla rajoittava tekijä, joka ajaa meitä toimimaan huonommin, tiivistää Mikko Jylhä.

Esimerkiksi voidaan ottaa laboratoriopalvelut. Näytteiden ottaminen ja tulosten saaminen voi määrittää koko hoitoprosessin potilaan kotiuttamista myöten. Siksi palvelu pitää optimoida hoitoprosessin näkökulmasta.

– Myös tuleva soteratkaisu asettaa vaatimuksia. Osa palveluista saattaa kuulua soten piiriin, Jylhä lisää.

Johtajan kynästä Juha Kinnunen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja

Organisaatiomuutokset valaisevat piileviä rakenteita

J

ohtamiskirjallisuudessa suositellaan, että organisaation rakennetta ja sen johtamisjärjestelmää on syytä muuttaa säännöllisesti.

Vaikka muutokset eivät ole itsetarkoitus, voidaan uusien rakenteiden kautta tunnistaa menestymisen kannalta kriittisimmät käytänteet ja ajattelutavat, joita kannattaa kehittää edelleen. Muutostilanteissa organisaatiosta paljastuu usein myös sellaisia talon tapoja ja uskomuksia, joiden alkuperäinen tarkoitus on kadonnut jo kauan sitten, mutta joiden mukaista toimintaa ei ole haluttu tai uskallettu kyseenalaistaa. Meille ihmisille on tyypillistä sekä yksilönä että etenkin työyhteisöinä takertua tuttuihin ajattelu- ja käyttäytymismalleihin.

Tämänkaltainen lainalaisuus näyttää toteutuvan myös oman talomme käynnissä olevassa organisaatio- ja johtamisjärjestelmän muutoksessa. Eri toimialueilla, vastuualueilla ja yksiköissä on tehty erinomaista työtä ydintehtävissä. Sen sijaan yksiköiden johtamiseen ja toiminnan organisointiin liittyvät traditiot yllättävät välillä.

Ammattikuntien rajat ovat lientyneet olennaisesti, mutta johtamiskysymyksissä vanhat kulttuuriset perinteet ovat edelleen voimissaan. Nyt olisi aika itse kunkin oivaltaa, että ”maailma muuttuu Eskoseni”.

Yksi kiinnostava havainto saatiin, kun teimme selvityksen, miten yksiköiden arjessa talouden, henkilöstöjohtamisen ja yleishallinnon töitä tehdään. Selvitys osoitti, että eri yksiköissä näitä tehtäviä ovat voineet suvereenisti hoitaa sihteerit. Toimiva tiimityö on arvokasta, mutta onko edellä mainitussa tapauksessa valta ja vastuu ihan tasapainossa?

Nyt KSSHP:ssä ollaan yhtenäistämässä talouden, henkilöstöjohtamisen ja yleishallinnon sihteeripalveluita.

Näin varmistetaan, että kaikilla palvelualoilla on riittävä talouden, henkilöstöhallinnon ja yleishallinnon tuki.

Muutos ei ole ongelmaton toteuttaa ja vaatii ylimääräisiä ponnisteluja, mutta se on yksi menestyksemme ehto.

Uuden edessä meidän on hyvä miettiä laajemminkin, millä tavoin me voimme modernisoida johtamiskäytänteitä kaikilla eri tasoilla – konsernitason hallinto mukaan lukien. Voimme yhdessä ja avoimin mielin pohtia, miten me saamme tiedon kulkemaan portaalta toiselle, niin ylös kuin alaspäinkin. Tai miten me oppisimme keskustelemaan asioista yhdessä ja miten me seisomme myös yhdessä päätösten takana? Tai miten me saamme porukan ymmärtämään, että toiminta ja talous on sovitettava yhteen ja miten saamme heidät tekemään yhdessä töitä tämän tavoitteen eteen? Tai miten me saamme yhteisiin tavoitteisiin sitoutumattomat yksilöt ja yksiköt ymmärtämään, että ”me mennään niin kuin ennenkin” -ajat ovat ohi?

Olen yrittänyt kannustaa uusia palvelujohtajia ja tulevia palveluesimiehiä uusissa rooleissaan pitämään silmänsä ja korvansa auki. Etsikkoaikaa kestää puolesta vuodesta vuoteen, jolloin vielä kykenemme havaitsemaan kulttuurisia hullunkurisuuksia ja poistamaan niitä.

Ja haasteita meillä todellakin riittää. Siirtyminen raamibudjetointiin alkaa ensi vuonna. Siis kuntiin ei lähde laskua jokaisesta hoidetusta potilaasta DRG-kertoimilla määritettynä, vaan sovitun talousraamin mukaisesti on kaikilla palvelualueilla pärjättävä. Myös Sairaala Novan kunnianhimoiset tavoitteet velvoittavat meitä kehittämään toimintaamme. Uusi aika Sairaala Novassa alkaa olla jo lähellä ja vielä on matkaa siihen, että kymmenen prosentin tuottavuushyppy realisoituu.

11

Tukipalvelukoordinaattori Ari Solonen (vas.), projektityöntekijä Minna Salonen ja projektikoordinaattori Kia Paasivirta tekevät tiivistä yhteistyötä jätteen vähentämiseksi.

T EKS T I: HEIDI JOU T T IJÄ RV I K U VAT: TA I N A R I S T I K I V I

Sairaala Novassa otetaan askelia kohti kiertotaloutta Sairaala Novaan suunnitellaan tehokasta jätelogistiikkaa. Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman vähän jätettä sekä kierrättää ja jatkojalostaa jätteet mahdollisimman pitkälle.

Tavoitteita ja toimintamalleja pyritään kehittämään osana Euroopan Unionin Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hanketta. Uusi sairaala -projektissa on haluttu suunnitella kaikki, jätteiden käsittely mukaan lukien, mahdollisimman tehokkaasti toimivaksi. Kantavana ajatuksena suunnittelussa on materiaalivirran optimoiminen: kun tuotevalikoima on hyvin suunniteltu, tuotehukka ja sairaalajätteen määrä pienenevät.

Projektikoordinaattori Kia Paasivirran mukaan Sairaala Novaan tulevan jätelogistiikan suunnittelussa on tehty sisäistä yhteistyötä. Kun sisäisessä suunnittelussa ovat mukana tekninen huolto, puhtauspalvelut, sairaala-apteekki, sairaalahygienia-yksikkö, Uusi sairaala -projektin työntekijät ja materiaalitoimi, saadaan suunnittelua vietyä laaja-alaisesti eteenpäin.

– Esimerkiksi ympäristövaikutukset huomioidaan jo hankintavaiheessa, jolloin päästään pienempiin päästömääriin ja jätekuormiin, kertoo tukipalvelukoordinaattori Ari Solonen.

Hankkeen vaikutukset eivät jää pelkästään siihen, että varsinaisen sairaalajätteen määrä vähenee. Myös paperijätteen määrää pyritään pienentämään. Esimerkiksi nyt jokainen sairaanhoitopiirin työntekijä tuottaa tietosuojajätettä 28 kiloa vuodessa. Siitä on varaa pienentää.

– Kuukaudessa muodostuu tietosuojapaperijätettä noin 180 metrin korkuisen pino.

Se on noin neljä ja puoli kertaa uuden Sairaala Novan korkeus, vertaa Solonen.

12

H E N K I L Ö K U N TA H A L U K A S K I E R R ÄT TÄ M Ä Ä N

Keski-Suomen keskussairaalan kokoisen ja tyyppisen toimijan kohdalla ympäristön huomioiminen toiminnassa on iso kokonaisuus. Tällä hetkellä keskussairaalassa syntyy jätettä 1 152 tonnia vuosittain. Näistä jätteistä 41 prosenttia voidaan käyttää uusioraaka-aineina, 51 prosenttia on uusiokäyttöön kelpaamatonta ja se poltetaan jätteidenpolttolaitoksessa lämpö- ja sähköenergiaksi, ja loput kahdeksan prosenttia jatkokäsitellään muutoin.

– Vaikka logistisesti sairaalasta suunniteltaisiinkin toimiva kokonaisuus, ilman ymmärrystä jätteiden syntymekanismeista ja henkilökunnan sitoutumista kierrättämiseen ei lopputulos ole toimiva, muistuttaa Solonen.

Osana Circwaste-hanketta on selvitetty esimerkiksi millaista jätettä sairaalassa syntyy, jätteiden käsittelystä syntyviä kuluja sekä henkilökunnan kiinnostusta jätteiden syntypaikkalajitteluun.

– Teimme kyselyn, jonka perusteella selvisi, että henkilökunta olisi halukas kierrättämään jätteitä nykyistä paremmin, mikäli siihen olisi paremmat mahdollisuudet, projektityöntekijä Minna Salonen kertoo.

Jätteiden lajittelua on haastavaa parantaa nykyisessä sairaalassa vanhentuneiden ja logistisesti haastavien tilojen takia. Paasivirran mukaan Circwaste-työryhmä kehittää Sairaala Novan jätteiden lajittelua ja logistiikkaa toimimaan nykyvaatimusten mukaisesti esimerkiksi jätteiden syntypaikkalajittelua parantamalla. Sairaala Novassa otetaan käyttöön jätteiden imujärjestelmä, johon laitetaan kierrätykseen kelpaamaton polttokelpoinen jä-

KOHTI UUTTA SAIRAALAA

te. Muut syntyvät jätejakeet kierrätetään mahdollisuuksien mukaan uusioraaka-aineina.

T U K E A Y M PÄ R I S T Ö S T R AT E G I A S TA

Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hankkeessa on laadittu Keski-Suomen sairaanhoitopiirille ensimmäinen ympäristöstrategia ja -ohjelma. Ympäristöstrategian tavoitteena on tukea sairaanhoitopiirin ympäristöasioiden kehittämistyötä. Ympäristöstrategia ja -ohjelma ovat ensimmäinen askel kohti sertifioitavaa ISO14001-standardin mukaista ympäristöjärjestelmää.

Ympäristöstrategian tavoitteena on muun muassa vähentää jätteiden määrää ja pienentää luonnonvarojen hyödyntämistä sekä haitallisten päästöjen pääsyä ympäristöön. Suuremmassa kuvassa jätteiden uudelleenkäytöllä pyritään edistämään kiertotaloutta. Strategiaan on kirjattu myös jalkautussuunnitelma. Mikään ei kuitenkaan estä ympäristöstrategiassa ja -ohjelmassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoa jo nyt.

– Sen lisäksi, että sairaanhoitopiirin henkilökunnan ympäristötietoisuutta kasvatetaan aktiivisella tiedottamisella ja kouluttamisella, ympäristöasioista tullaan kertomaan avoimesti esimerkiksi sairaanhoitopiirin verkkosivujen kautta, Minna Salonen sanoo.

MIKÄ CIRCWASTE? ”Circwaste – Kohti kiertotaloutta” on Euroopan Unionin seitsenvuotinen hanke. Sillä pyritään edistämään materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä. Tavoitteena on luotsata Suomea kohti kiertotaloutta ja toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Uusi sairaala -projekti on yksi hankkeen 20 toteuttajasta ja mukana hankkeessa vuosina 2017–2021.

Hanke saa suuren osan rahoituksesta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta.

13

Tehostetulla hoitomallilla suolistokirurgiset potilaat toipuvat paremmin

T E K S T I : P I E TA H A ATA I N E N K U VA : V I L L E K E T O

ERAS-hoitomalli tehostaa suolistokirurgisten potilaiden toipumista. Mallia toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä ja myös potilas osallistuu aktiivisesti omaan toipumiseensa.

14

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä suolistokirurgisten potilaiden hoidossa käytetään nopean tai optimaalisen toipumisen ERAS (Enhanced recovery after surgery) -hoitomallia. Sillä on päästy hyviin tuloksiin: ERAS-hoito on lyhentänyt hoitoaikaa sairaalassa seitsemästä päivästä kolmeen päivään. Hoitomallissa on kaikkiaan 20 eri osa-aluetta, joihin kiinnitetään huomiota.

– ERAS-mallin mukaisesti potilas istuu jo ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä ruokasalissa syömässä tavallista ruokaa ja liikkuu vapaasti. Keskeisintä tässä hoitomallissa on potilaan hyvä ohjeistus ennen leikkausta ja asianmukainen kivunhoito leikkauksen jäl-

KOHTI UUTTA SAIRAALAA

Gastrokirurgi Anu Ehrlich (vas.) sekä sairaanhoitajat Teija Neuvonen-Matilainen ja Anna-Leena Luhanko pitävät moniammatillista yhteistyötä tärkeänä ERAS-hoitomallissa.

K E H I T TÄ M I S T Y Ö J AT K U U Y H Ä

Suolistokirurgisten potilaiden hoitoa on jo pitkään kehitetty ERAS-hoitomallin avulla. Aiemmin hoitomallista käytettiin nimitystä FAST TRACK ja mallia lähdettiin toteuttamaan Keski-Suomen keskussairaalan vatsakirurgian osastolla jo vuonna 2007. Vuosien varrella organisaation ja hoitoprosessin muutosten vuoksi mallin käyttö kuitenkin vaikeutui ja potilaiden hoitoajat pidentyivät jälleen.

Anu Ehrlichin väitöskirjatyön pohjalta vuonna 2016 saatiin esiin niin merkittäviä tuloksia hoitomallin käytöstä, että päädyttiin hakemaan projektirahoitusta ERAStoiminnan kehittämiseen ja näin potilaan hoitoprosessia lähdettiin kehittämään uudelleen.

– Hyviä tuloksia uudistetun mallin käytöstä on jo saatu, mutta edelleen on tarve kehittää ja laajentaa mallin käyttöä mahdollisesti myös muihin potilasryhmiin, Ehrlich kertoo.

E R A S - H O I TA J A L L A TÄ R K E Ä R O O L I

keen, jotta potilas pääsee liikkumaan ja syömään, eikä ole pahoinvoiva, kertoo KSSHP:n erikoislääkäri, gastrokirurgi Anu Ehrlich.

Hoitomallin tarkoituksena ei suinkaan ole, että potilas pääsee mahdollisimman nopeasti pois sairaalasta, vaan se, että potilas toipuu mahdollisimman hyvin. Potilas myös itse osallistuu aktiivisesti omaan toipumiseensa.

Ennen nopean toipumisen mallien käyttöä hoitofilosofia oli erilainen: potilaita ”makuutettiin” ja pidettiin ravinnotta leikkauksen jälkeen useampi päivä, mikä todellisuudessa pidensi toipumisaikaa.

Keski-Suomen keskussairaalan sairaanhoitajat Teija Neuvonen-Matilainen ja Anna-Leena Luhanko toimivat ERAS-hoitajina, jotka huolehtivat yhdessä suolistokirurgisten potilaiden hoitomallin toteutumisesta.

– ERAS-hoitajina perehdytämme hoitohenkilöstöä hoitomallin periaatteisiin ja kehitämme toimintaa yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa. Lisäksi huolehdimme soitoista potilaille leikkauksen jälkeen, kertoo Neuvonen-Matilainen.

Moniammatillinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää ERAS-hoitomallissa. Jokaisen ammattiryhmän asiantuntijuutta on hyödynnettävä turvallisen ja laadukkaan hoidon saavuttamiseksi. Mallin käyttö vaatii jatkuvaa osaamisen ylläpitämistä ja uusien työntekijöiden perehdyttämistä. Ylläpidon kannalta keskeinen asia on hyvä ERAS-hoitaja, joka pitää säännöllisesti tiimipalavereja, järjestää koulutusta ja kehittää toimintaa.

– Seuraavaksi ERAS-projektissa huomio kiinnitetään potilasohjausmateriaaleihin ja parhaillaan olemme tekemässä uutta potilasopasta, joka julkaistaan myös sähköisenä KSSHP:n verkkosivuilla. Lisäksi tavoitteena on yhteistyö terveyskeskusten kanssa, jotta potilas pääsee tutustumaan ja osallistumaan omaan hoitopolkuunsa mahdollisimman pian ja näin myös valmistautumaan leikkaukseen hyvissä ajoin, Neuvonen-Matilainen kertoo.

15

T E K S T I : T U I J A M E LV I L L E K U VAT: TA I N A R I S T I K I V I

Tervetuloa tutustumaan Sairaala Nova -projektiin KOHTI UUTTA SAIRAALAA

Showroom eli Keski-Suomen Sairaala Novan noin 120 neliön esittelytila sijaitsee uuden sairaalan rakennustyömaan välittömässä läheisyydessä. Tilassa esitellään Kukkumäkeen rakenteilla olevaa uutta sairaalaa ja sen toimintoja.

K A N S A L L I S P U I S T O T I N S P I R A AT I O N L ÄHTEENÄ

Showroomin ulkoasu tukee Sairaala Novan teemaa, jonka visuaalisuudessa inspiraation lähteenä tulevat olemaan keskisuomalaiset kansallispuistot. Tavoitteena on, että kansallispuistojen luontoteema tuodaan sairaalan asiakkaiden ja henkilökunnan lähelle muun muassa sisustussuunnittelun, muotojen ja värien avulla. KSSHP toteutti Showroomin yhteistyönä SRV Oyj:n kanssa.

AV O I M E T O V E T T I I S TA I S I N

Sairaala Nova kiinnostaa yhä enenevässä määrin keskisuomalaisia, suomalaisia ja kansainvälisiä sidosryhmiä. Tämän vuoksi työmaan läheisyyteen on rakennettu esittelytila, showroom.

16

Tämän vuoden aikana Showroomilla on vieraillut lähes 300 eri ryhmää sekä sairaanhoitopiirin sisältä, että sen ulkopuolelta. Showroomilla on avoimet ovet kaikelle kansalle aina tiistaisin kello 14.00–16.00. Etenkin loma-aikoina aukioloajat kannattaa tarkistaa osoitteesta www.ksshp.fi/uusisairaala.

KOHTI UUTTA SAIRAALAA

T E K S T I : PÄ I V I P E LT O L A K U VA : J K M M A R K K I T E H D I T

Massalattioita testataan uuteen sairaalaan Vanhassa sairaalassa testataan parasta aikaa lattiamateriaaleja uutta Sairaala Novaa varten.

Uusien materiaalien valinnassa tärkeintä on kulutuskestävyys ja puhtaanapito.

Vanhassa sairaalassa F-osan käytävällä 00-kerroksessa on ollut koekäytössä noin vuoden massalattia polyuretaanista. Myös epoksipohjaisia lattioita on kokeiltu, mutta ne ovat herkempiä halkeilemaan. Polyuretaani taas on elastisempi ja jalalle pehmoisempi vaihtoehto.

– Massalattiat ovat tulleet markkinoille muovimattolattioiden kosteusongelmien vuoksi. Maanvaraiset lattiat kuivuvat pääsääntöisesti vain ylöspäin. Paksuihin kantaviin betonilattioihin jää aina jonkin verran kosteutta, jolloin muovimattoa käytettäessä kosteus ei pääse pois betonilattiasta. Tällöin betonilaatasta nouseva emäksinen kosteus reagoi mattoliiman kanssa muodostaen VOC-yhdisteitä. Nämä yhdisteet aiheuttavat yleisesti sisäilmaongelmia, kertoo projektipäällikkö Jari Ilves.

Massalattioissa suurimmat haasteet ovat kulutuskestävyydessä ja pinnan saamisessa riittävän tasaiseksi.

Samalla pinnan ei kuitenkaan saisi olla liukas.

– Massalattiaa täytyy karhentaa jonkin verran. Erään pukuhuoneen massalattiassa on kahta erilaista karhennusta, joista toinen sai palautetta puhtaanapidolta. Sen siivoaminen ei onnistunut tavanomaisilla aineilla ja lika tarttui lattiaan tehden siitä tumman ja epäsiistin näköisen.

M A S S A L AT T I A L L A LY H Y E M P I E L I N K A A R I

Aiemmin julkisissa tiloissa on käytetty paljon muovimattoa. Uuteen Sairaala Novaan tulee sitäkin, ainakin hoitohuoneisiin.

– Massalattian elinkaari ei ole yhtä pitkä kuin muovilattialla. Se joudutaan mahdollisesti uusimaan kertaalleen ennen kuin muovilattialle tarvitsee tehdä mitään.

Massalattia on kustannuksiltaan samaa luokkaa kuin muovimatto.

– Massalattian teko vaatii ammattitaitoa. Se on alttiimpi työvirheille, Ilves kertoo.

Uudessa Sairaala Novassa tulee olemaan 106 800 neliötä lattiaa.

– Ontelolaatta-alueet kuivuvat nopeammin kuin kuorilaatta-alueet, joissa on enemmän haasteita kosteuden kanssa. Ensimmäiset valut olemme tehneet jo vuosi sitten. Esimerkiksi lämmin ja kuiva kesä edistää kuivumista.

Lattioiden kuivuminen todetaan aina mittauksilla, ei ajalla.

PÄ Ä S T Ö L U O K I T U S O H J A A VA L I N T O J A

Lattiamateriaalien, kuten muidenkin materiaalien, valintaa ohjaa rakennusmateriaalien päästöluokka eli M1luokittelu. Usein materiaalit, joilla on M1-luokitus ovat hinnaltaan aavistuksen kalliimpia. Toisaalta ne ovat kuitenkin testattuja materiaaleja, joista ei haihdu sisäilmaan haitallisia aineita.

– Esimerkiksi aulan kivilattian pintakäsittelyyn oli kaksi vaihtoehtoa. Toisella oli M1-luokitus ja toisella ei, joten valinta oli helppo. Emme ota riskejä muutaman tuhannen euron takia, Ilves toteaa.

Sairaala Novan pääaulan lattia tulee olemaan kulutusta kestävää luonnonkiveä. Lisäksi seinissä tulee olemaan puuta, kangasta ja metallia.

Massalattiat polyuretaanipinnoituksella • tarkoitettu betonilattioiden ja joustavien alustojen pinnoittamiseen • sopii tiloihin, joihin kohdistuu kevyttä ja raskasta mekaanista kulutusta • etuina hyvä iskunkestävyys, kulutuksenkesto, elastisuus ja vesitiiviys • voidaan myös sävyttää

17

T E K S T I : PÄ I V I P E LT O L A K U VAT: TA I N A R I S T I K I V I

Lastenosaston hoitotyön osaamista vahvistettiin kohti uutta sairaalaa

KOHTI UUTTA SAIRAALAA

Lastenosastolla on pitkä historia, jonka aikana kolmesta eri osastosta on muotoutunut yksi osasto. Toimintatapoja on jo yhtenäistetty, mutta henkilöstön perusosaamista haluttiin yhä vahvistaa sekä kehittää hoitotyötä.

Toteutustavaksi valittiin JAMKin järjestämä koulutus, joka aloitettiin maaliskuussa 2017 ja joka päättyi huhtikuussa 2018. Koulutuksessa opittiin lukemaan tutkimuksia sekä hyödyntämään niitä kliinisessä hoitotyössä.

– Tarkoitus ei ollut uuvuttaa ja puuduttaa henkilöstöä tutkimuskirjallisuudella, vaan rakentaa kaikki arjen näkökulmasta. Alussa hoitajat tekivät itse listauksen siitä, missä asioissa he tarvitsevat osaamisen yhtenäistämistä ja vahvistamista. Koko koulutus rakennettiin JAMKin kanssa tältä pohjalta, kertoo osastonhoitaja Ritva Sipponen.

Koulutukseen osallistui noin 35–40 sairaanhoitajaa ja lastenhoitajaa. Varsinaisia lähikoulutuspäiviä oli kerran kuukaudessa iltapäivisin. Lisäksi hyödynnettiin erilaisia työpajoja sekä verkko-opiskelua Optimassa. Kaikki luennot myös videoitiin, joten niitä pystyi katsoa jälkikäteenkin.

– Olen ylpeä henkilökunnastamme. He lähtivät systemaattisesti mukaan ja innostuivat koulutuksesta. Koulu-

18

tus lisäsi yhteisöllisyyttä, tiedon jakamista sekä työyhteisön kollegiaalisuutta eli ihmisten välistä tasa-arvoa.

T U T K I M U S K L U B I S TA R T TA A S Y K S Y L L Ä

Koulutuksen ansiosta syntyi tutkimusklubitoiminta, joka aloittaa toimintansa täydellä teholla syksyllä 2018. Tutkimusklubissa erilaisia näyttöön perustuvia artikkeleita tai opinnäytetöitä nostetaan esille osastotunneilla kerran kuukaudessa.

– Tutkimusklubi on jatkoa koulutukselle. Esimiesten tehtävänä on ylläpitää tutkimusklubia, mutta artikkeleita klubissa voi esittää kuka tahansa. Tavoitteena on osallistaa tähän myös hoitotyön opiskelijoita. Klubi alkaa lyhyellä johdannolla ja jatkuu artikkelin esittelyllä. Myös yhteiskeskustelulle varataan aikaa ja lopussa asiat yhteenvedetään.

Esimerkiksi kivunhoidosta on paljon näyttöön perus-

Hoitajat rohkaisevat vanhempia olemaan mukana lasten hoidossa. Vanhemman läsnäolo auttaa lasta jopa kivunhoidossa.

tuvaa uutta tutkimustietoa, sekä lääkkeellisestä kivunhoidosta että lääkkeettömästä.

– Lapsen kivun hoitamisesta on paljon hyvää jaettavaa tietoa. Enää ei ajatella, että hoidetaan toimenpiteet vain äkkiä alta pois, koska lapseen sattuu. Kipu vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen, minkä vuoksi täytyy miettiä huolellisesti, miten lapsen kipua hoidetaan, Sipponen antaa esimerkin.

Tutkimusnäyttö auttaa hoitamaan lapsia oikein sekä lääkkeillä että lääkkeettömästi. Lääkkeettömästi kipua voidaan hoitaa esimerkiksi läsnäololla, siirtämällä lapsen huomio pois kivusta, leikkimällä, sylittelemällä tai vaikka laulamalla.

– Toinen esimerkki näytön hyödyistä voisi olla perhehoitotyö. Näyttö tukee sitä, miten tärkeää perheen ja vanhempien läsnäolo sairaalassa on lapsille. Vanhemmat vähentävät lapsen pelkoja ja parantavat lasten kivunhoitoa.

OSA A MINEN K ASVOI HUIMAS T I

Koulutuksen loppuraportti kertoi huimasta osaamisen noususta. Keskustelu tutkitun tiedon hyödyntämisestä lisääntyi työyhteisössä ja lasten hoitotyötä osattiin kehittää näyttöön perustuvasti. Myös luovuus ja innovaatiot lisääntyivät ja Käypä hoito -suosituksia osattiin käyttää paremmin.

– Tällä osaamisella kelpaa mennä uuteen sairaalaan. Olemme nostaneet huoneentauluksemme jaetun asiantuntijuuden ja kollegiaalisuuden periaatteet, jotka kehottavat meitä kouluttautumaan, jakamaan tietoa sekä ohjaamaan toisia, jotta laadukas hoitotyö turvataan, Sipponen kertoo.

Toinen iso kehitysasia on uusien työntekijöiden perehdytys erilaisten tarkistuslistojen, työpajojen ja mentoroinnin avulla.

– Meillä on jo esimerkiksi tukityöpari, jossa perehtyjän tukena on kokenut sairaanhoitaja. Kaikkia näitä malleja testataan jo nyt ennen Sairaala Novaan siirtymistä, Sipponen toteaa.

Hän kertoo, että lasten vastuualueella odotetaan Sairaala Novaan muuttoa turvallisin mielin. Sipponen itse ei muuta uuteen sairaalaan, sillä hän jäi ansaitulle eläkkeelle elokuussa oltuaan 38 vuotta lasten vastuualueella erilaisissa tehtävissä.

– Meillä on energinen ja kehitysintoinen porukka. Asioita on aina viety eteenpäin ja lapset sekä perhehoitotyö ovat olleet meille sydämen asioita. Vuosien mittaan osastolla on tapahtunut paljon muutoksia, mutta kaikesta on selviydytty ja vielä kehitetty uuttakin, Sipponen kertoo hymyillen.

Lääkkeettömästi kipua voidaan hoitaa esimerkiksi läsnäololla, siirtämällä lapsen huomio pois kivusta, leikkimällä, sylittelemällä tai vaikka laulamalla.

Sairaala Novan lasten yksikön toimintaa ohjaavat periaatteet • terveellinen, turvallinen ja hyvä työympäristö työntekijöille • tehokas ja edistyksellinen ICT • hyvä logistiikka • integroitu palvelujärjestelmä • ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen • vaikuttavuus ja kustannustehokkuus • johtaminen tukee prosesseja

19

KOHTI UUTTA SAIRAALAA

T E K S T I : T U I J A M E LV I L L E K U VAT: TA I N A R I S T I K I V I

Uudet työvaatteet koekäytössä – asujen värit päätetään myöhemmin Uusissa työvaatteissa puhuttavat taskujen sijainnit, materiaalit sekä turvallisuus hoitotyössä.

Sakupe käynnisti vuosi sitten syksyllä hoitohenkilökunnan työvaatteiden uudistusprojektin. Suunnitteluprojektin ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin tarvekartoitus, jota varten henkilökunnalle tehtiin kysely, millaisia työvaatteiden tulisi olla. Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä kyselyyn vastasi reilusti yli tuhat työntekijää. Työntekijät toivoivat uusilta työasuilta mm. hengitettävyyttä, joustavuutta, miellyttävyyttä ja keveyttä.

Nyt projekti on edennyt siihen vaiheeseen, että 25 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työntekijää on ottanut neljä uutta työasumallistoa kuudeksi viikoksi koekäyttöönsä. Myös lääkärintakeista on koekäytössä kolme eri mallia. Koekäyttäjiltä halutaan palautetta erityisesti materiaalien ja mallin toimivuudesta käytännön työelämässä sekä siitä, miten vaatteen eri yksityiskohdat toimivat.

TA S K U J E N S I J A I N T I M I E T I T Y T TÄ Ä

Sydänyksikössä työskentelevät sairaanhoitajat Ville Kähkönen ja Marjukka Vehniäinen ovat ennättäneet kokeilla jo kaikkia eri työvaatemalleja.

– Mielestäni näissä on vain yksi hyvä ja se on tämä mikrokuituinen sininen malli. Se on parempaa mikrokuitukangasta kuin nykyiset vaatteet. Lisäksi se on kevyempää ja ohuempaa materiaalia eli se on tosi kiva päällä. Niissä on kuitenkin yksi ongelma; reisitaskujen puuttuminen housuista, toteaa Kähkönen.

Työvaatteiden yläosan taskuttomuutta kokeilussa perustellaan sekä työ- että potilasturvallisuudella. Kun ei ole taskuja, mitään ei voi tippua potilaiden päälle, eivätkä potilaat voi tarrautua taskuista kiinni.

– Minusta tuntuu, että taskuttomuus on myös oppimiskysymys. Olemme tottuneet, että taskuissa on paljon tavaraa. Nyt kun ei ole taskuja, mitä täyttää, niin tuntuu, että puserot ovat paljon kevyempiä. Lisäksi kun housut ovat hyvän malliset, niin pelkät reisitaskutkin riittävät, pohtii Vehniäinen.

Se mihin ja millaiset taskut uusiin asuihin tulee, päätetään koekäytöstä ja henkilöstöstä saatujen palautteiden perusteella.

20

TAV O I T T E E T J A PÄ Ä M Ä Ä R Ä

Työasumallistolle asetettuja tavoitteita ovat käytettävyys, soveltuvuus hoitotyöhön, turvallisuus, taloudellisuus sekä vastuullisuus niin vaatteiden valmistuksessa kuin ympäristökysymysten osalta.

– Nyt etsitään asuja, jotka ovat terveellisiä ja turvallisia sairaalaympäristössä. On todella tärkeää, että työasut ovat hyviä käytännössä ja toimivat niissä tehtävissä, mitä itse kukin tekee. Sen vuoksi testausporukkaan on valittu henkilöitä, joiden työtehtävät asettavat haasteita työvaatteiden ominaisuuksille, kertoo johtajaylihoitaja Heljä Lundgrén-Laine ja jatkaa: – Suomen Sairaalahygieniayhdistys ry ja Suomen Infektiolääkärit ry ovat myös esittäneet, että lääkäreiden potilastyössä käyttämissä työtakeissa tulee olla sellaiset hihat, että kyynärvarret ovat paljaana kyynärpäätasolle asti. Tämä estää takin hihojen toimimista tartunnan välittäjänä ja helpottaa kyynärvarsien desinfiointia.

Samanaikaisesti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa työasusteita ovat uudistamassa myös PohjoisSavon ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirit. Myös näissä sairaaloissa on parhaillaan menossa työvaatteiden koetestaus.

Nyt etsitään asuja, jotka ovat terveellisiä ja turvallisia sairaalaympäristössä. On todella tärkeää, että työasut ovat hyviä käytännössä ja toimivat niissä tehtävissä, mitä itse kukin tekee.

– Katsomme nyt yhdessä löytäisimmekö sellaisen mallin, joka olisi jokaiselle kolmelle sairaanhoitopiirille toteutettavissa. Värien suhteen jokainen sairaanhoitopiiri tietenkin profiloituisi omilla väreillään ja tehosteilla niin, että työvaatteet olisivat kunkin sairaalan sisällä juuri sen sairaalan näköisiä, toteaa puhtauspalveluiden johtaja Henna Tikka KSSHP:stä.

Työasuiksi halutaan sekä naisille että miehille yhtenäinen malli. Projektin tavoitteena on saada uudet työasut käyttöön vuonna 2020.

Työasumallit ovat myös kaikkien työntekijöiden tarkasteltavina Kahvila Ravintola Caterinan tiloissa.

Sairaanhoitajat Ville Kähkönen ja Marjukka Vehniäinen ovat kokeilleet uusia työvaatteita.

Vaatteilta toivotaan keveyttä ja toiminnallisuutta.

21

Keskussairaalan päivystykseen tulleella potilaalla ei ole vakituista asuntoa, eikä sairauden vaatimaa hoitoa ole siitä syystä mahdollista toteuttaa. Toinen päivystykseen tullut henkilö joutuukin jäämään sairaalaan hoidettavaksi ja kotiin jää puoliso, joka ei pärjää itsekseen. Apuun tulee päivystyksen sosiaalityöntekijä, joka selvittää yhdessä muiden ammattilaisten kanssa tilanteisiin ratkaisua.

22

T EKS T I: HEL MI JUK K A L A K U VA : TA I N A R I S T I K I V I

Päivystyksen sosiaalityöntekijät ovat potilaiden puolella Sosiaalityöntekijät Riikka Niemi ja Susanna Santala työskentelevät KSSHP:n päivystyksessä ja toimivat potilaiden apuna monenlaisissa elämäntilanteissa.

Riikka Niemi ja Susanna Santala opastavat sosiaalietuuksien ja -palveluiden viidakossa ja tuntevat palvelukentän.

Vuoden 2018 alusta voimaan tulleet uusi terveydenhuoltolaki ja päivystysasetus edellyttävät, että terveydenhuollossa arvioidaan potilaan ilmeinen sosiaalihuollon tarve. Sosiaalityöntekijät ovat kuitenkin työskennelleet Keski-Suomen keskussairaalan päivystyksessä jo usean vuoden ajan.

– Potilaskontaktit ovat ainakin 2,5-kertaistuneet kaksivuorotyöhön siirtymisen jälkeen. Tarvetta sosiaalityöntekijälle päivystyksessä on, kertoo Niemi.

A P U A , N E U V O N TA A J A Y H T E I S T Y Ö TÄ

Sosiaalityöntekijät selvittävät ihmisen elämää kokonaisuutena. Työskentelyn ytimessä on potilaan kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen, eli potilaan osallisuuden vahvistaminen hoidossa ja kuntoutuksessa. Terveydenhuollon sosiaalityössä huomioidaan potilaan kokonaistilanne ja sosiaalisten tekijöiden yhteys sairauteen, sairastamiseen tai vammautumiseen.

Sosiaalityöntekijä antaa apua ja neuvontaa esimerkiksi taloudellisissa huolissa tai asumisen ongelmissa, jos ihminen ei pärjää sairauden tai tapaturman vuoksi kotona.

Hän neuvoo potilaan oikeuksiin liittyvissä asioissa sekä tiedottaa potilasjärjestöistä ja niiden toiminnasta. Lisäksi psykosiaalista keskustelua, eli rauhoittelua, rohkaisua ja motivointia aiheesta riippuen, käydään usein.

Yksi kohdattava potilasryhmä ovat päivystyksen monikävijät, jotka käyvät toistuvasti päivystyksessä, mutta selkeää terveydellistä syytä käynneille ei välttämättä löydy.

– Sosiaalityöntekijä pystyy harvoin yksin ratkaisemaan heidän ongelmiaan, mutta yhteistyössä muiden

Riikka Niemi ja Susanna Santala auttavat potilaita monenlaisissa ongelmissa, esimerkiksi taloudellisissa huolissa tai asumisongelmissa, kun potilas ei enää pärjää yksin kotona.

ammattilaisten kanssa haastavatkin tilanteet voivat selvitä, kuvailee Niemi.

Yhteistyöverkostot ovat työssä tärkeitä. Päihteiden ongelmakäyttöön liittyviä tilanteita tulee usein vastaan, jolloin päihdehoitajan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Lähisuhdeväkivallan uhrien osalta yhteistyötahona on psykiatrian akuuttityöryhmä. Viranomaisyhteistyötä tehdään esimerkiksi Kelan ja KSSHP:n alueen kuntien ja sosiaalitoimistojen kanssa. Tavoitteena on, että potilaalle ja omaisille saataisiin oikea tieto ja apu.

– Toimintaamme kuuluu koko sairaanhoitopiirin alue, joten meillä on laajat verkostot ja tietoa kunkin kunnan palveluista, kertoo Santala.

Myös potilaiden omaiset ovat tärkeä yhteistyötaho: esimerkiksi ikääntyneen kohdalla ollaan ensimmäisenä yhteydessä lapsiin ja muihin sukulaisiin.

POT IL A A N PUOLELL A

Päivystyksen sosiaalityöntekijöiden luo tullaan yleisimmin sairaanhoitajan tai lääkärin ohjaamina. Sosiaalityöntekijälle ei kuitenkaan tarvita lähetettä tai ajanvarausta, vaan myös potilas tai omainen voi pyytää tapaamista.

Lisäksi sosiaalityöntekijät tekevät etsivää työtä ja hyödyntävät päivystysmonitoria. Potilaan keskusteluilla sosiaalityöntekijän kanssa voi olla isojakin vaikutuksia hoitopäätöksiin, kun tietoa jaetaan muille ammattilaisille.

– Tässä työssä on parasta se, kun saa olla potilaan puolella. Palkitsevaa on, kun huomaa, että työstä on potilaille hyötyä, sanoo Niemi.

Hoitoajat päivystyksessä ovat lyhyitä, joten sosiaalityöntekijänkin työssä tarvitaan nopeaa reagointia ja kykyä hahmottaa potilaan elämäntilanne lyhyessä ajassa.

Sosiaalityöntekijät ovat omalta osaltaan turvaamassa päivystyksen ketjun sujumisen saumattomasti.

Potilas ensin-ajattelu on työskentelyn lähtökohtana.

– Mietimme potilaan elämäntilannetta kokonaisuutena ja vähän pidemmälle, kuin pelkästään sairauden hoidon kannalta siinä ja nyt, tiivistävät Niemi ja Santala.

23

T E K S T I : PÄ I V I P E LT O L A K U VAT: PÄ I V I P E LT O L A J A V I L L E K E T O

Tietotaitokeskus täytti kymmenen vuotta Ainutlaatuinen terveydenhuollon oppimisympäristö koko Suomessa Tietotaitokeskus täytti tänä vuonna pyöreät kymmenen vuotta. Keskuksessa yhdistyvät ainutlaatuiset simulaattorit sekä laaja ja kokonaisvaltainen näkemys siitä, kuinka aikuinen oppii ja kuinka terveydenhuollon osaamista kehitetään tutkimuspohjaisesti.

Anna Junttila harjoittelee Tietotaitokeskuksen laparoskopiasimulaattorilla. Harjoittelussa perinteiset laparoskopiainstrumentit tulevat tutuiksi ja silmä-käsiyhteistyö kehittyy.

Laaja pedagogiikka, kokonaisymmärrys koulutuksesta sekä tutkimustyö koulutuksen ympärillä ovat tekijöitä, jotka erottavat Keski-Suomen keskussairaalan Tietotaitokeskuksen muista Suomen simulaatiokeskuksista. Se on ainoa laatuaan.

– Tietotaitokeskuksen toiminta liittyy vahvasti potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun. Koulutuksessa ja terveydenhuollossa ylipäätään täytyy muistaa, että ihminen tekee lopputuloksen, ei teknologia, painottaa ylilääkäri Teuvo Antikainen.

H A R J O I T T E L U M Ä Ä R Ä Y K S I L Ö L L I S TÄ

Teuvo Antikainen painottaa, että Tietotaitokeskus on koko sairaanhoitopiirin ja henkilöstön yhteinen kehittymis- ja kehittämisfoorumi. Ilman yhteistä tahtotilaa kehittyä, ei keskuksen toiminta olisi lähtenyt lentoon ja erottuisi edukseen koko Suomessa.

24

Taitokoulutuksiin osallistuu vuodessa noin 2 500 henkilöä, niin keskussairaalan kuin maakunnankin sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Käytännössä simulaatiokalusto on käytössä sekä henkilökohtaisessa harjoittelussa että ryhmäkoulutuksissa koko ajan.

– Harjoittelun määrä simulaattoreilla on yksilöllistä.

Meillä toteutetaan lähes 300 erillistä ja erilaista taitokoulutusta vuosittain. Myös osaaminen todetaan entistä useammin simuloidussa tilanteessa, kertoo koulutuspäällikkö Minna Ruoranen.

Simulaatioharjoittelu auttaa tärkeiden taitojen iskostumista selkäytimeen saakka.

– Esimerkiksi kirurgia on akateeminen käsityöläisammatti. Mitä paremmin motoriset taidot ovat hallussa, sitä enemmän se vapauttaa aivokapasiteettia havainnointiin

Tietotaitokeskuksessa järjestetään perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksia sekä moniammatillista tiimikoulutusta laaja-alaisesti terveydenhuollon ammattilaisille.

ja muuhun tärkeään. Leikkauksissa tarvitaan päättelykykyä ja kirurgin on oltava koko ajan pari sekuntia edellä tapahtumia, Antikainen toteaa.

O N G E L M AT T U T U I K S I S I M U L A AT I O H A R J O I T U K S I S S A

Simulaattoreilla voidaan harjoitella kymmeniä erilaisia toimenpiteitä, esimerkiksi sappileikkausta.

– Simulaatioharjoittelussa leikkauksen kulku ja mahdolliset ongelmat tulevat tutuiksi jo ennen oikeita potilaille tehtäviä toimenpiteitä. Simulaattoriharjoittelu auttaa tunnistamaan, ennakoimaan ja välttämään mahdolliset ongelmatilanteet. Myös ongelmien ratkaisu helpottuu, kun tilanteita on kohdannut aiemmin, kertoo gastrokirurgiaan erikoistuva lääkäri Anna Junttila.

Koulutuksella voidaan kuitenkin saavuttaa vain tietty osaamisen taso.

– Esimerkiksi elvytyskoulutuksen jälkeen ihminen osaa elvytyksen paremmin 3–4 viikkoa, sen jälkeen osaaminen palaa perustasolle.

Tämän vuoksi taitoja on treenattava toistuvasti, muistuttaa anestesian ja tehon erikoislääkäri Sami Savela.

– Itse olen kokenut etenkin vastasyntyneen elvytyskoulutuksen sekä hätäsektiosimulaattorit äärimmäisen hyödylliseksi, toteaa anestesian ja tehohoidon erikoistuva lääkäri Laura Niemi.

PA L A U T E A N TA A O S A A M I S E L L E S Y V Y Y T TÄ

Tietotaitokeskuksen simulaatiolaitteet luovat tekniset mahdollisuudet harjoitella toimenpiteitä etukäteen. Silti oppimisesta jää puuttumaan paljon ilman palautetta kokeneemmalta lääkäriltä.

– Vaikka aloitteleva lääkäri kuinka seuraa kokeneemman lääkärin tekemää toimenpidettä, ei hän saa siitä riittävästi irti, jos seniorilääkärillä ei ole pedagogisia taitoja.

Tällöin hän ei esimerkiksi huomaa kertoa kaikkea toimenpiteessä huomioitavia seikkoja, jotka saattavat olla aloittelevalle lääkärille uusia asioita, mutta kokeneelle lääkärille itsestäänselvyyksiä, Ruoranen kertoo.

Hän valmistelee parhaillaan väitöskirjaa lääkäreiden oppimisen ohjaamisesta.

Tietotaitokeskukselle eurooppalainen laatusertifikaatti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Tietotaitokeskus on saanut Suomen ensimmäisenä yleiseurooppalaisen terveydenhuollon taitokoulutuksen laatusertifikaatin. Sertifikaatin on myöntänyt NASCE (Network of Accredited Clinical Skills Centres in Europe) vuonna 2015. Se tarkoittaa sitä, että Tietotaitokeskuksen koulutustoiminta on vertaisarvioitu samalle tasolle kahdentoista muun keskieurooppalaisen terveydenhuollon taitokoulutusta tarjoavan suursairaalan kanssa.

Minna Ruoranen tekee parhaillaan väitöskirjaansa työnimellä ”Miten tulee hyvä kirurgi” lääkäreiden oppimisen ohjaamisesta sairaalassa.

– Taso on pidettävä koko ajan korkealla, sillä sertifikaatti ei ole elinikäinen. Se on voimassa neljä vuotta ja uusi hakemus lähetettiin syyskuussa, kertoo ylilääkäri Teuvo Antikainen.

Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa on ollut käytössä heidän oma akkreditointi-sertifikaattijärjestelmänsä yli 15 vuotta. Siellä jatko- ja täydennyskoulutus tulee suorittaa sertifikaatin saaneessa yksikössä, muuten se ei kartuta virallista ansiolistaa. Länsimaissa on yhdenmukainen ja lakien tukema velvoite siihen, että terveydenhuollon ammattilaiset päivittävät osaamistaan jatkuvasti.

– Myös Euroopassa on havahduttu siihen, että koulutustarjonta on kirjavaa. Nyt tehdyt yleiseurooppalaiset kriteerit todentavat paikat, joissa terveydenhuollon henkilöstölle annettava taitokoulutus on laadukasta, kertoo koulutuspäällikkö Minna Ruoranen.

Lue lisää Tietotaitokeskuksesta 25

Uu d e t t aj at oh j u l e v p al äyt y v ät e s it t

T O I M I T TA N U T: T U I J A M E LV I L L E K U VAT: TA I N A R I S T I K I V I

E VA P I H L A M A ATUONONEN sairaalapalveluiden palvelujohtaja Missä tehtävissä olet ennen toiminut?

Olen tehnyt lähes 20 vuotta erilaisia esimiestehtäviä.

Isoimpia, johtamiseen liittyviä tehtäviä on periaatteessa kaksi. Vuonna 2004 Keski-Suomen keskussairaalaan alettiin suunnitella Nova-päivystystä ja itse toimin tuon prosessin kaikissa eri vaiheissa koordinoivan osastonhoitajan roolissa sekä päivystyspoliklinikan osastonhoitajana. Toinen iso johtamiseen liittyvä työ on JYTE:n terveyskeskussairaaloiden palvelupäällikön tehtävissä eli ylimpänä esimiehenä toimiminen koko henkilöstölle, myös lääkäreille.

Palvelujohtajat kuljettavat henkilöstön kohti Sairaala Novaa – millaisena mahdollisuutena näet tilanteen?

Tämä on tuhannen taalan paikka hioa yhteistyössä henkilöstön kanssa Novaan uudet toimintaprosessit ja tavat.

Yksi, minkä minä näen todella tärkeänä, on asiakaspalvelutaitojen hiominen. Potilaiden kohtelussa ja asiakaspalvelussa täytyy olla nollatoleranssi huonolle käytökselle ja toiminnalle.

Mitä aiot tehdä omalla palvelualueellasi esimiesten nimeämisen lisäksi vielä tämän vuoden puolella?

Minä aion haastaa koko henkilöstön miettimään uusia toimintatapoja ja malleja. Olen satavarma siitä, että henkilöstöllä on monia hyviä ideoita ja he pystyvät niitä myös luomaan. Tärkeintä on päästä vanhoista tavoista pois ja katsoa tulevaisuutta mahdollisuutena.

Mitä toivotte omien palvelualueidenne työntekijöiltä?

Olipa kyseessä mikä tahansa työporukka, niin minä uskon yhteistyön voimaan. Minä haluan avointa keskustelua ja sitä, että asioita tuodaan esille ja ymmärretään myös se, että kun muutoksia tehdään, niin aina ei mene niin kuin kaikki haluavat.

Millaista tiimityötä odotat palvelujohtajien tekevän keskenään?

Toivon, että me tuemme toinen toisiamme, ja kun sovimme asioista yhdessä, niin lähdemme niitä myös yhdessä toteuttamaan. Ja mitä tahansa teemmekin, niin kaiken lähtökohtana tulee olla Keski-Suomen sairaanhoitopiirin strategian keskiössä oleva potilas – meillä kaikilla ensimmäisenä ajatuksissaan.

26

JYRKI JALK ANEN operatiivisen palvelualueen johtaja Missä tehtävissä olet ennen toiminut?

Edellinen tehtäväni kahdeksan vuoden ajan oli naistentautien ja synnytysten vastuualueen johtajana ja ylilääkärinä Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä.

Lääkärinä olen koulutukseltani operatiivisesti suuntautunut gynekologi ja onkologi. Näissä tehtävässä toimin HUS:ssa ennen Jyväskylään muuttoa.

Palvelujohtajat kuljettavat henkilöstön kohti Sairaala Novaa – millaisena mahdollisuutena näet tilanteen?

Tämä työhän on ollut käynnissä jo kauan ja tavallaan me palvelujohtajat siirrymme nyt vetovastuuseen nimenomaan toimintojen sopeuttamisessa. Käytännössä uuden sairaalan toiminnan käynnistymiseen saakka tämä tulee olemaan merkittävä osa työnkuvastamme. Muutto uuteen taloon on eräänlainen rajapyykki, deadline, johon mennessä toiminnalliset muutokset on hiottava valmiiksi. Muutto on sillä tavalla konkreettinen katalysaattori toimintojen hiomiselle ja virtaviivaistamiselle, mikä toivon mukaan motivoi kaikkien toimijoiden, mukaan lukien palvelujohtajien, aktiivisuutta.

Mitä aiot tehdä omalla palvelualueellasi esimiesten nimeämisten lisäksi vielä tämän vuoden puolella?

Esimiesten nimeäminen tarkoittaa kokonaisvaltaista johtamisen rakenteiden arviointia alueellani. Teen tätä arviointia yhdessä avainhenkilöiden ja henkilöstön edustajien kanssa. Työn tavoitteena on pyrkiä hakemaan kokonaisuuksia, jotka toiminnallisesti sopisivat hyvin yhden operatiivisen esimiehen hallittavaksi. Lisäksi tulen tutustumaan meneillä olevien kehittämisprojektien tilanteeseen ja pyrin vauhdittamaan vireillä olevia, toiminnan virtaviivaistamista tai laadun parantamista edistäviä hankkeita.

Mitä toivotte omien palvelualueiden työntekijöiltä?

Toivon kärsivällisyyttä tällaisena muutoksen hetkellä.

Ymmärrän, että esimieskuvioiden keskeneräisyys voi aiheuttaa hämmennystä ja ahdistusta. Turhaa huolehtimista rauhoittelen. Keskittyminen perustehtävään on tärkeintä ja hallinnolliset muutokset tulevat toivon mukaan vain tukemaan tätä perustehtävästä selviytymistä.

Millaista tiimityötä odotatte palvelujohtajien tekevän keskenään?

Palvelujohtajatiimi toimii sparraus- ja vertaistukiryhmänä johtajille. Tiiviillä yhteydenpidolla varmistetaan päätöstemme yhteensopivuus ja pystytään tarvittaessa nopeasti korjaamaan mahdollisesti ristiriitoja aiheuttavia tekijöitä.

27

TUUL A METSÄ

Uude p alv e l u j t oh e s it t äyt y t aj at v ät

psykiatrisen palvelualueen johtaja

Missä tehtävissä olet ennen toiminut?

Olen toiminut aiemmin psykiatrisen tulosalueen ylilääkärinä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Tulosalue sisälsi lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian. Olen työskennellyt aikuispsykiatrian osastonylilääkärinä Jorvin akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian klinikalla HUS:ssa ja apulaisylilääkärinä Järvenpään kaupungin mielenterveys- ja päihdetyön yksikössä. Minulla on kokemusta yrittäjyydestä Järvenpäässä.

Toimin tuolloin PSY-TO Oy:ssä niin yrittäjänä kuin johtavana lääkärinäkin.

Palvelujohtajat kuljettavat henkilöstön kohti Sairaala Novaa – millaisena mahdollisuutena näet tilanteen?

Sairaala Nova on hieno mahdollisuus uudistaa prosesseja potilaslähtöisiksi sekä rakentaa entistä parempaa yhteistyötä toisaalta muun erikoissairaanhoidon ja toisaalta perustason toimijoiden kanssa. Tämän lisäksi uudet tilat ja toimivat prosessit ovat ilman muuta rekrytointivaltteja. Osaava, innostunut ja työstään ylpeä henkilöstö on jatkossa keskeisin menestystekijä.

Mitä aiot tehdä omalla palvelualueellasi esimiesten nimeämisten lisäksi vielä tämän vuoden puolella?

Keskeistä on sairaanhoitopiirin strategiaan pohjautuvan psykiatrian palvelualueen strategian konkretisoiminen yli erikoisalojen. Selkeän ja käytännön työtä sekä päätöksentekoa tukevan johtamis- ja hallintojärjestelmän määrittäminen. Aion panostaa lääkärirekrytointiin.

Mitä toivotte omien palvelualueiden työntekijöiltä?

Toivon innostusta isojen muutosten edessä, ja uskallusta tuoda omia ideoitaan esille. Potilaslähtöisyyden sisäistäminen organisaatiolähtöisyyden tilalle on meidän kaikkien haaste.

Millaista tiimityötä odotatte palvelujohtajien tekevän keskenään?

Odotan aktiivista ja toisia sparraavaa tiimityötä, jossa erilaiset kyvyt ja osaaminen saadaan hyötykäyttöön.

Tavoitteet potilaiden parhaaksi ovat yhteisiä, ja kokonaisuus on hyvin toimiessaan aina paljon enemmän kuin osiensa summa.

28

JOHANNA TUUKK ANEN päivystyksen ja ensihoidon palvelualueen johtaja Missä tehtävissä olet ennen toiminut?

Anestesiologian erikoislääkärinä eri sairaaloissa, henkilöstöhallinnosta vastaavana osastonylilääkärinä KeskiSuomen sairaanhoitopiirissä, Terveystalo Jyväskylän yksikönjohtajana ja vastaavana lääkärinä sekä päivystyksen ylilääkärinä ja toimialueen johtajana (KSSHP).

Palvelujohtajat kuljettavat henkilöstön kohti Sairaala Novaa – millaisena mahdollisuutena näet tilanteen?

Isoissa muutoksissa johtajuudella on tärkeä merkitys.

Johtaja ei voi kuitenkaan tehdä muutosta yksin, vaan hänen on saatava koko henkilöstö mukaan. Kokonaan uusi sairaala on hieno mahdollisuus keskisuomalaiselle terveydenhuollolle ja sen kehittämiselle vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin.

Mitä aiot tehdä omalla palvelualueellasi esimiesten nimeämisten lisäksi vielä tämän vuoden puolella?

Tällä hetkellä tärkein tehtävämme on päivittää päivystyspoliklinikan ja -osaston prosessit, jotta olemme valmiit muuttamaan uusiin tiloihin kahden vuoden kuluttua.

Uudet tilat antavat meille paljon mahdollisuuksia luoda kokonaan uusia toimintamalleja ja kehittää nykyisiä edelleen. Päivystyspoliklinikan lääkärityön osalta tavoitteenamme on akuuttilääkärivetoinen päivystys, jossa päivystystyöhön laajasti perehtynyt akuuttilääkäri johtaa päivystyspoliklinikan toimintaa kokonaisuutena yhteistyössä muiden erikoisalojen kanssa.

Mitä toivotte omien palvelualueiden työntekijöiltä?

Toivon joukkuepelihenkeä: samaan suuntaan kulkemista, positiivista asennetta ja yhteen hiileen puhaltamista, yhteisenä tavoitteenamme päivystyspotilaan paras. Päivystys ja ensihoito on haasteellinen ja vaativa toimintaympäristö, jossa tilanteet vaihtuvat nopeasti.

Jokaisella työntekijällä on tärkeä rooli tiimin jäsenenä ja joukkuehengen ylläpitäjänä.

Millaista tiimityötä odotatte palvelujohtajien tekevän keskenään?

Ensisijaisesti samanlaista joukkuepelaamista kuin oman palvelualueen väeltäkin.

29

JANNE SA ARINEN tuotannon palveluiden palvelualuejohtaja

Missä tehtävissä olet ennen toiminut?

Olen toiminut muun muassa terveydenhuollon logistiikkaprosessien ja teknisen palvelun prosessien kehitystehtävissä kehityspäällikkönä ja laatupäällikkönä. Lisäksi toimin kaksi vuotta kansainvälisen konserniyhtiön palveluliiketoiminnan kehitysvastuullisena organisaatiomuutoksen ja ERP-implementoinnin aikana. Palvelukokonaisuuksiin kuuluivat logistiikkapalvelut, tekninen palvelu, vuokralaitepalvelu ja kotisairaanhoidon palvelut.

Palvelujohtajat kuljettavat henkilöstön kohti Sairaala Novaa – millaisena mahdollisuutena näet tilanteen?

Uusi sairaala ja uusi toiminnanohjausjärjestelmä tarjoavat meille täysin puhtaan pöydän ajatella terveydenhuollon toimintaa. Konkreettinen toimitilojen muutos auttaa myös korostamaan toiminnan muutoksen tarvetta ja antaa sille aikataulun.

Mitä aiot tehdä omalla palvelualueellasi esimiesten nimeämisten lisäksi vielä tämän vuoden puolella?

Joukkueen nimeäminen tarjoaa vasta puitteet tekemiselle. Valitun joukkueen kanssa laaditaan selkeä suunnitelma ja tavoitteet matkalle kohti Sairaala Novaa. Valitsemme kokonaisuuden kannalta tärkeät kehityshankkeet, jotka polkaisemme liikkeelle vielä tämän vuoden aikana.

Kaiken tekemisen on oltava fokusoitua tavoitteeseen tähtäävää yhteistyötä. Palvelualueen sidosryhmäyhteistyötä muiden palvelualueiden kanssa tullaan myös merkittävästi vahvistamaan jo loppuvuoden aikana.

Mitä toivotte omien palvelualueiden työntekijöiltä?

Kollegoiden arvostamista ja panostusta työyhteisöön sekä omien kehitysajatuksien ja -ideoiden avointa julki tuomista. Toimiva työyhteisö on edellytys toimivalle potilastyölle.

Millaista tiimityötä odotatte palvelujohtajien tekevän keskenään?

Palvelujohtajilla on oltava yhteinen näkemys matkasta kohti Novaa ja maakunnallisia uudistuksia. Merkittävimmät toiminnan muutokset vaativat yhteistyötä yli rajapintojen.

30

Uudet palvelujohtajat esittäyty vät

JOUNI R ANUA konservatiivisen palvelualueen johtaja Missä tehtävissä olet ennen toiminut?

Toimin neurologian erikoislääkärinä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 1992–1999 ja neurologian erikoislääkärinä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 1999–20005. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tulin neurologian osastonylilääkäriksi vuonna 2005 ja neurologian ylilääkärin tehtävät otin vastaan tässä samaisessa sairaalassa vuonna 2012.

Palvelujohtajat kuljettavat henkilöstön kohti Sairaala Novaa – millaisena mahdollisuutena näet tilanteen?

Pidän tätä ainutlaatuisena mahdollisuutena saada uudet, vaikuttavat ja kustannustehokkaat toimintamallit integroitua potilaiden hoitoon ja siihen liittyviin tukipalveluihin. Meillä on nyt mahdollisuus myös luoda aivan uudenlainen yhteistyö eri palvelualueiden välille. Kysymys on ihmisten välisestä yhteistyöstä organisaatiossa ja hallinnon on tarkoitus helpottaa perustyötä.

Mitä aiot tehdä omalla palvelualueellasi esimiesten nimeämisten lisäksi vielä tämän vuoden puolella?

Aion tutustua toimintaan ja talouteen eri yksiköissä.

Pyrin luomaan hyvän yhteistyön palveluesimiesten kanssa. Tarvittaessa voin käydä puhumassa yksiköissä tulevista muutoksista ja haasteista.

Mitä toivotte omien palvelualueiden työntekijöiltä?

Aktiivisuutta, innostuneisuutta, kriittisyyttä, uusia ideoita ja sisäistä yrittäjyyttä.

Millaista tiimityötä odotatte palvelujohtajien tekevän keskenään?

Pyrimme aktiiviseen yhteistyöhön asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Uskon tämän onnistuvan hyvin.

31

Juha Kononen pitää tärkeänä, että tieteen ja kliinisen työn välinen kuulu kaventuu. Siten asiat kehittyvät ja muuttuvat parempaan suuntaan.

TEKSTI HELMI JUKK AL A K U VA : TA I N A R I S T I K I V I

Juha Kononen – optimistinen onkologi Juha Konosen osaaminen on monipuolista: hän on tehnyt väitöskirjan neurobiologiasta, toiminut syöpägenetiikan tutkijana Yhdysvalloissa ja Sveitsissä sekä kehittänyt vakiintuneesti maailmalla käytössä olevan patologian tutkimusmenetelmän.

Tällä hetkellä Juha Kononen työskentelee Keski-Suomen keskussairaalassa sekä kliinikkona että tutkijana.

Kononen näkee syöpätutkimuksen ja -hoitojen tulevaisuudessa monta kehitysalaa.

Konosen erikoisala on syöpätaudit, johon liittyy tiiviisti yhteistyö patologian kanssa. Hänelle keskittyy potilaita, joilla on harvinainen molekyyliprofiili tai muutosgeeni, joka aiheuttaa sairauden, sekä potilaita, jotka eivät ole reagoineet standardihoitoihin.

T IE T EELL INEN T UTK IMUS JA K L IINININEN T YÖ L Ä H E N T Y VÄT

Keski-Suomen keskussairaalaa Kononen pitää sopivan kokoisena yksikkönä, jossa yhteistyö sujuu ja toiminta on ketterää. Keskussairaalassa ymmärretään tieteellisen tutkimuksen merkitys. Hän pitääkin hyvin tärkeänä kuilun kaventamista tiedemaailman ja kliinisen työn välillä.

– Syöpätaudeissa tulee jatkuvasti uutta julkaisutietoa, joten ajan tasalla pysyminen on olennaista hoidon onnistumisen kannalta, Kononen sanoo.

32

T E K S T I : P I E TA H A ATA I N E N K U VA : V I L L E K E T O

Tunnustus kiitettävästä opiskelijaohjauksesta psykiatrian osastolle 1 Kannattaa opetella ajattelemaan ennakkoluulottomasti ja miettiä, mitä kaikkea hyvää voikaan tapahtua.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on palkinnut perinteisesti vuosittain yksikön, joka on onnistunut erityisen hyvin terveysalan opiskelijoiden ohjauksessa. Vuoden 2017 opiskelijaohjausyksikkönä palkittiin Psykiatrian osasto 1.

Palkinnon myöntämisen perusteina olivat muun muassa opiskelijaystävällinen ilmapiiri ja opiskelijoiden CLES-palautteiden tason nousu. Lisäksi koko henkilökunta on ollut kiinnostunut ja osallistunut aktiivisesti opiskelijoiden ohjaamiseen. Opiskelijat ovat kokeneet erittäin hyväksi yksikön perehdytyksen, oppimistilanteiden määrän ja laadun, ohjaajien ammattitaidon sekä säännöllisen palautteen saamisen.

– Tunnustus on tärkeä osoitus kiitettävästä ohjauksesta koko osaston henkilökunnalle. Näin on huomioitu, että eri ammattiryhmät osallistuvat ja ohjaavat motivoituneesti opiskelijoita. Palkinto ehdottomasti kannustaa jatkamaan hyvää ohjausta. Osastolla annamme toisillemme palautetta hyvästä ohjauksesta, mutta on arvokasta, että saamme näin palautteen myös sairaalan johdolta, toteavat osastonhoitaja Merja Ettanen ja opiskelijavastaava Jonne Lahtinen.

S Y Ö PÄTA U T I E N H O I D O I S S A E D I S T Y TÄ Ä N

Konosen mukaan syöpätautien tutkimuksessa ja hoidossa ollaan mielenkiintoisten uusien asioiden äärellä.

Taustalla on vuosikymmenien ajan tehty tutkimus eli kymmenientuhansien tutkijoiden työpanos, joka mahdollistaa nykyisen kehityssuunnan.

Hän uskoo, että lähitulevaisuudessa tiedossa on entistä yksilöllisempiä hoitosuunnitelmia, varhaisempia diagnooseja ja nykyistä kehittyneempiä kuvantamismenetelmiä. Myös tietojärjestelmien parempi hyödyntäminen, potilaan oma raportointi ja monitoroinnin helpottaminen ovat jatkossa mahdollisia.

Kononen toivoo, että useammissa syövissä päästäisiin siihen, että levinnyttä syöpääkin voitaisiin parantaa.

– Olen optimistinen onkologi. Tällä alalla saattaa helposti kyynistyä ja turhautua, kun väistämättä näkee niitä huonompiakin kohtaloita, taudin vääjäämättä edetessä vaikka mitä tekisi. Juuri siksi ajantasaisen tutkimustiedon yhdistäminen kliiniseen työhön on tärkeää.

Sitä kautta ymmärtää, että asiat oikeasti muuttuvat parempaan suuntaan. Kannattaa opetella ajattelemaan ennakkoluulottomasti ja miettiä, mitä kaikkea hyvää voikaan tapahtua, Kononen tiivistää.

Katso lyhyt video palkitusta yksiköstä.

33

T E K S T I : P I E TA H A ATA I N E N K U VA : TA I N A R I S T I K I V I

Rintasyöpäpotilaan hoitopolku potilaan oppaana KSSHP:n verkkosivuilla julkaistu rintasyöpäpotilaan hoitopolku toimii potilaiden ja heidän läheistensä oppaana ja tukena. Hoitopolkua tehdessä sairaalan yksiköiden yhteistyö sekä itse hoitoprosessi ovat kehittyneet.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin verkkosivuilla julkaistiin keväällä 2018 rintasyöpäpotilaan hoitopolku, jossa kuvataan rintasyövän tavallinen hoitoprosessi potilaan näkökulmasta. Hoitopolku tarjoaa tietoa rintasyövästä, sen hoidosta sekä seurannasta eli se toimii oppaana ja tiedonlähteenä potilaille heti syöpäepäilystä asti.

– Tämä polku on ei-levinneen syövän eli sen suuren joukon hoidon kuvaus ja aikalailla kaikki käyvät sen saman polun. Potilasta helpottaa, että voi jo etukäteen miettiä, kauanko hoidot kestävät ja kuinka kauan pitää olla sairauslomalla, mitä toimenpiteitä se vaatii ja mitä haittavaikutuksia voi tulla, toteaa sairaanhoitaja TaruTuuli Lahdelma.

Potilaat soittavat sairaalaan usein jo siinä vaiheessa, kun he ovat saaneet seulontatutkimusten jälkeen tiedon syöpäepäilystä. Myös omaiset ovat usein huolissaan ja saattavat soittaa.

– Nyt voimme ohjata hoidon eri vaiheissa potilaita ja omaisia katsomaan hoitopolkua nettisivuiltamme, ja tämä osaltaan on vähentänyt myös puhelinliikennettä, kertoo sairaanhoitaja Sari Kukkula.

Hoitopolkuun on linkitetty kaikki hoitoprosessiin liittyvät potilasohjeet. Näin ohjeet ovat luettavissa sähköisesti, vaikka vastaanotolla annetut paperiset ohjeet potilaalta häviäisivätkin. Hoitopolun kaikki sisällöt ovat hoitoprosessiin osallistuvien ammattilaisten kokoamia eli se tarjoaa luotettavaa tietoa lukijalle.

H O I T O P R O S E S S I E N K E H I T TÄ M I S TÄ

Rintasyöpäpotilaan hoitopolusta on hyötyä myös terveydenhuollon henkilöstölle ja opiskelijoille. Lahdelma toteaa, että muutkin kuin suoraan hoitoon osallistuvat ammattilaiset osaavat neuvoa potilasta paremmin, kun he tietävät hoitopolusta ja osaavat neuvoa, mistä tietoa saa.

Rintasyövän hoitopolkua rakennettaessa on saatu

34

parannettua myös eri yksiköiden välistä yhteistyötä ja viilattua prosessia entistä sujuvammaksi.

– Parhaimmillaan hoitopolut siis myös arvioivat näitä hoitoprosesseja ja kehittävät niitä, Lahdelma sanoo.

E N S I K O N TA K T I A I K A I S T U U

Hoitopolun rakentamisen aikana sairaalassa muutettiin prosessia rintasyöpäpotilaan polun nopeuttamiseksi niin, että asiantuntijahoitaja ottaa potilaan vastaan leikkauksen jälkeen kahden viikon kohdalla aikaisemman kolmen viikon sijaan.

– Kun ensikontakti leikkauksen jälkeen aikaistuu, huomataan hoitoa vaativat tilanteet aikaisemmin, kertoo Kukkula.

Lahdelma on potilaiden kanssa keskustellessaan todennut, että kontrollien aikaistuminen on vaikuttanut ehkä eniten siihen, että potilaat ovat tyytyväisempiä.

Seuraavaksi rintasyöpäpotilaan hoitopolun tehneellä syöpähoitajien verkostolla on suunnitelmissa rakentaa eturauhasyöpäpotilaan sekä suolistosyöpäpotilaan hoitopolut.

Löydät rintasyöpäpotilaan hoitopolun osoitteesta: www.ksshp.fi/rintasyopapotilaanhoitopolku Toimii myös mobiililaitteilla!

Vaikka verkkosivuilta löytyykin rintasyöpäpotilaiden hoitopolku, tarvitsevat potilaat välillä myös henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa.

35

T E K S T I : P I E TA H A ATA I N E N

Kaksi uutta chat-palvelua käyttöön syyskuussa KSSHP:n sähköiset palvelut ovat laajentuneet ja tarjoamme asiakkaillemme nyt kolme chat-palvelua. Uusimpana käyttöön on saatu päihdetuki- ja lastenlääkäri-chatit.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri avasi 12.9.2018 päihdetuki-chatin, joka on auki kahtena arkipäivänä viikossa, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9–10. Palvelun kautta voi saada päihdehoitajalta tietoa päihteistä ja niiden haitoista sekä tuki- tai hoitopalveluista.

– Chat on tarkoitettu niille, joita oma tai läheisen päihteiden käyttäminen mietityttää. Kysymykset voi esittää täysin nimettömänä, kertoo psykiatrian palvelualueen ylihoitaja Tarja Saharinen.

Chatissa ei voi käsitellä potilastietoja ja siksi siellä ei voida antaa henkilökohtaista ohjausta. Mikäli asiakasta askarruttava asia edellyttää potilastietojen avaamista, päihdehoitaja ohjaa asiakasta soittamaan.

Päihdetuki- ja lastenlääkäri-chatin lisäksi KSSHP:lla on viime keväänä avattu kätilö-chat, joka palvelee arkena maanantaisin ja perjantaisin klo 12–14 raskaana olevia ja jo synnyttäneitä äitejä.

N E U V O N TA A VA N H E M M I L L E V U O R O K A U D E N Y M PÄ R I

KSSHP:n chat-palvelut laajenivat 17.9.2018, kun käyttöön otettiin lastenlääkäri-chat. Chat-palvelu on tarkoitettu perusterveiden 0–10-vuotiaiden lapsipotilaiden vanhemmille. Palvelussa vanhempi voi kysyä nimettömästi mieltään askarruttavista asioista kuten lasten tavallisimmista taudeista, ravitsemuksesta, vastasyntyneen hoidosta ja uniasioista.

Tämä chat-palvelu eroaa kahdesta muusta jo käytössä olevasta chatista siinä, että se palvelee vuorokauden ympäri ja että se on robottipohjainen.

– Lastenlääkäri-chatissa ei ole ihmistä vastaamassa, mutta sen antamat vastaukset ovat ammattilaisten kokoamia eli palvelu tarjoaa kyllä luotettavat ja kattavat vastaukset yleisimpiin lasten terveyttä koskeviin kysymyksiin, kertoo KSSHP:n lastentautien ylilääkäri Juhani Lehtola.

Kysymykset kannattaa esittää mahdollisimman yksinkertaisesti, jotta taustalla oleva robotti osaa tulkita kysymyksen. Chat-palvelu ohjaa käyttäjää tarkentamaan kysymystään tarvittaessa.

– Jos et saa chatissa vastausta kysymykseesi, anna meille palautetta. Kehitämme ja täydennämme palvelua jatkuvasti ja käyttäjiltä saatu palaute on siinä erittäin tärkeää, sanoo KSSHP:n lasten vastuualueen osastonhoitaja Kirsi Tolvanen.

36

Chat-palvelut löytyvät helposti osoitteesta www.ksshp.fi/chat.

Kiireellisissä tilanteissa kannattaa soittaa omalle terveysasemalle tai sen ollessa suljettuna Keski-Suomen keskussairaalan päivystykseen 0100 84 884.

Ajanvaraukseton päihdearviointivastaanotto palvelee Kyllön terveysasemalla JYTEaluetta ma–pe klo 8–11 numerossa 014 269 5650. Ajan voi varata myös terveysasemien päihdehoitajilta.

Lisätietoja löytyy sivulta www.ksshp.fi/ paihdehoitajatoiminta.

T E K S T I : PÄ I V I P E LT O L A K U VA : I S T O C K

Tablettien ja liuosten käyttö lisääntyy lasten allergioiden siedätyksessä Lasten siedätyshoidossa yleistyvät kielenalustabletit perinteisen pistoshoidon rinnalle.

Todennäköisesti ensi vuoden aikana saadaan kielenalustabletti myös koivun siedätykseen.

Perinteisellä pistossiedätyshoidolla on yli sadan vuoden historia. Uudempia hoitomuotoja on käytetty Keski-Suomen keskussairaalassa joitakin vuosia koivun ja timotein siedätykseen.

– Kielenalustablettia on käytetty timoteisiedätykseen.

Viime vuonna meillä siedätettiin timotein suhteen 15 lasta, joista 12 oli pistoksin. Suurin osa siedätyshoidosta tehdään siis yhä pistoksin, kertoo lastentautien ylilääkäri Juhani Lehtola.

Koivusiedätettäviä Keski-Suomen keskussairaalassa oli viime vuonna 40, joista seitsemän siedätettiin kielenalusliuoksella. Nyt uutena Suomen markkinoille odotetaan todennäköisesti vuoden 2019 lopulla tulevaa koivukielenalustablettia.

P E R H E E T P U N TA R O I VAT H O I T O VÄ L E J Ä J A K U S TA N N U K S I A

Vaikka suurin osa siedätyksestä tehdään yhä pistoksin, uskoo Lehtola kielenalushoitojen yleistyvän.

– Vielä perheet valitsevat useimmiten pistossiedätyksen, sillä tabletti täytyy muistaa ottaa joka päivä. Pistossiedätyksessä terveyskeskuksessa käydään 6–8 viikon välein, joten se koetaan helpommaksi huolehtia, Lehtola vertaa.

Myös raha vaikuttaa. Kun hoito tehdään pistoksin, ei se maksa potilaalle vastaanottomaksua enempää.

Tabletit taas saa reseptillä ja ne ostetaan apteekista.

Vuoden hoito maksaa reilun tonnin eli Kelan lääkekatto 610 euroa täyttyy.

– Kielenalushoidot ovat hyvä vaihtoehto piikkikammoiselle. Pistokset eivät kuitenkaan ole rokotuksia kummempia, joten vain harvoin piikkipelko on este pistossiedätykselle.

E L Ä I N S I E D ÄT Y K S E T VA I N PA I N AVA S TA S Y Y S TÄ

Keski-Suomen keskussairaalan lastenyksikössä ei tehdä eläinsiedätyksiä, sillä koiria ja kissoja pystyy välttämään arjessa.

– Emme ole ryhtyneet eläinsiedätyksiin, ellei siedätykseen ole todella painavaa syytä. Painava syy voisi olla perheessä oleva opaskoira tai kenneltoiminta, josta perheen toimeentulo on riippuvainen. Halutessaan perheet voivat kääntyä asiassa yksityisen puolen suuntaan, Lehtola neuvoo.

Muutoin lapsen altistus pienenä koiralle tai kissalle saattaa antaa suojaavaa vaikutusta allergioiden suhteen, sillä eläimet tuovat kotiin epäpuhtauksia.

– Asumme jopa liian puhtaassa ja steriilissä ympäristössä. Parasta olisi, jos lapset saisivat kesäisin kulkea paljain jaloin ja möyriä maassa. On olemassa tutkimusnäyttöä, minkä mukaan maaseudulla maalaistaloissa asuvilla lapsilla olisi vähemmän allergioita kuin kaupunkilaislapsilla.

S I E D ÄT Y S VÄ H E N TÄ Ä R I S K I Ä S A I R A S T U A ASTMAAN

Tutkimusten mukaan jopa yli 90 prosenttia lapsista saa selkeää hyötyä siedätyshoidosta. Siedätyshoito vähentää myös 50–75-prosenttisesti allergisten lasten riskiä sairastua astmaan.

– Siedätyksen teho kestää yleensä 10–12 vuotta ja hoitoja uusitaan vain harvoin. Siedätyshoito kestää aina kolme vuotta riippumatta siitä toteutetaanko se pistoksin vai kielenalushoitona.

Siedätyshoitoa ei anneta alle 5-vuotiaille lapsille tai lapsille, joiden astma on epätasapainossa. Myös muut vaikeat sairaudet estävät hoidon, esimerkiksi pahanlaatuinen kasvain tai aktiivinen immunologinen sairaus.

Erityisen keskeinen asia on perheen ja lapsen hoitomotivaatio.

– Pistoshoidossa ensimmäiset seitsemän viikkoa pistoksia saadaan olkavarteen kerran viikossa keskussairaalassa. Sen jälkeen ylläpitohoito siirtyy omaan terveyskeskukseen, jossa pistos annetaan 6–8 viikon välein. Kielenalussiedätyksessä ensimmäinen annos annetaan meillä ja sen jälkeen hoito siirtyy kotiin.

37

T E K S T I : PÄ I V I P E LT O L A K U VA : V I L L E K E T O

Keski-Suomen keskussairaalassa koulutetaan Kuopion kandeja Lääketieteen kandidaattien määrä Keski-Suomen keskussairaalassa lisääntyy syksyllä. Kuopion yliopisto hajauttaa koulutustaan, jonka ansiosta lasten vastuualueelle tulee vuoden mittaan yhteensä 80 kandia, jotka valmistuvat vuoden päästä lääkäreiksi.

Aiemmin lastentaudeilla on tehty yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa, jolloin kandeja on koulutettu 3–4 tutustumisviikoilla syksyisin sekä keväisin. Nyt kandeja tulee Kuopiosta aina viikoksi kerrallaan neljä, yhteensä kymmenen viikon ajan, sekä syksyllä 2018 että keväällä 2019. Senkin jälkeen opetus jatkuu samoilla opiskelijamäärillä näillä näkymin myös jatkossa.

– Näin isoa ryhmää meillä ei ole ollut aiemmin. Se vaatii hyvää etukäteissuunnittelua, henkilöstön resurssointia sekä muuta yleistä organisointia yhteistyössä koulutuksen ja tutkimuksen vastuualueen kanssa. Opetuksen on oltava yhtä laadukasta kuin yliopistollisessa sairaalassa.

Meillä kandeja opettavat erikoislääkärit, joiden lisäksi opetushoitaja eli kandivastaava on erityisen tärkeässä roolissa, kertoo lastentautien ylilääkäri Juhani Lehtola.

mat voivat myös kieltäytyä kandidaattien läsnäolosta hoidossa, Lehtola muistuttaa.

– Yleensä opetuspotilaat kuitenkin saavat erityisen tarkkaa ja hyvää hoitoa. Kandit tutkivat potilaan pareittain, tekevät hoitosuunnitelman ja käyvät sen läpi opettajan kanssa, joten potilaan asia käsitellään kyllä perinpohjaisesti.

N E L J Ä N PÄ I VÄ N T E H O J A K S O K ESK US SA IR A A L AS SA

Kandiopetus alkoi elokuun lopussa. Yhteensä syksyn ja kevään aikana keskussairaalan lastenyksikössä koulutetaan 80 kandia.

– Käytännössä opetusta on meillä maanantaista torstaihin. Viikko päättyy palautetilaisuuteen ja perjantaina kandit ovat jo palanneet Kuopion yliopistoon. Lastenosaston lisäksi kandeja on myös kirurgialla, sisätaudeilla, psykiatrialla ja naistentaudeilla, Lehtola kertoo.

– Meillä kandit ovat kaksi päivää lastenosastolla, yhden päivän allergiayksikössä sekä yhden päivän naisten- ja vastasyntyneiden osastolla.

Lastentautien osastolla opetuspäivinä perehdytään erilaisiin potilaisiin: vastasyntyneeseen, astma- ja allergiapotilaaseen, lapsen vatsakipuun, kasvun pulmiin sekä ylipainoklinikan potilaaseen.

– Opettamisen lisäksi kandien vierailu on eräänlaista tulevaisuuden rekrytointia. Kuka tietää, jos kandi kiinnostuu nimenomaan meidän sairaalastamme ja osastostamme tulevana työpaikkanaan.

O P E T U S P O T I L A AT S A AVAT E R I T Y I S E N TA R K K A A H O I T O A

Opetuksen sisältö suunnitellaan Kuopion yliopiston ohjeiden mukaan ja toisaalta toimintaa tulee ajatella potilaiden näkökulmasta.

– Mietimme tapauskohtaisesti ketkä potilaista soveltuvat opetuspotilaiksi ja tiedotamme vanhempia. Vanhem-

38

Kandit saavat neljän hengen ryhmissä paljon yksilöllistä opetusta. Lisäksi meillä on iso sairaala, joten opiskeluviikot ovat varmasti mielenkiintoisia.

Opettajalääkäri Hannu Nissinen (vas.) huolehti kandien hajautetusta jaksosta Jyväskylän keskussairaalassa. Kandeista sekä Aleksi Taiponen että Enni Stigman olivat molemmat tyytyväisiä viikkoon, se jätti positiivisen kuvan sekä sairaalasta että kaupungista.

Vastasyntyneen tutkiminen viikon kohokohta Lääkäriopinnoissaan viidennellä vuosikurssilla oleva Enni Stigman, 27, Kuopiosta piti viikkoa Jyväskylän keskussairaalassa antoisana. Hän tuli yhdessä kolmen muun kandin kanssa lastentaudeille neljäksi päiväksi.

Kuopion yliopiston kandeista noin puolet suorittaa lastentautien kurssin käytännön viikon Jyväskylässä.

– Viikko oli todella mielenkiintoinen. Meidät otettiin hyvin vastaan ja koulutukseen oli valittu oikeanlaiset, mukavat ja innostavat lääkärit. Ohjelma oli muutenkin hyvin strukturoitu, Stigman kertoo.

Hänestä viikko oli monipuolinen ja se tuki hyvin lastentautien teoriaopintoja. Viikkoon kuului muun muassa kahden vuorokauden ikäisen vastasyntyneen tutkiminen kotiinlähtötarkastuksessa sekä potilaiden kohtaamista yleispediatrian poliklinikalla ja allergiapoliklinikalla.

– Viikon kohokohta oli vastasyntyneen tutkiminen.

Vauvan vanhemmatkin olivat hyvin kiinnostuneita kuu-

lemaan mitä vauvalta tutkitaan ja miksi. Me tutkimme vastasyntyneen ja erikoislääkäri oli tilanteessa mukana opastamassa ja avustamassa tarvittaessa.

Stigman oli tyytyväinen viikkoon kaikkine käytännön järjestelyineen ja aikatauluineen. Jos jotain olisi vielä saanut lisätä, olisi hän halunnut vierailla päivystyksessä.

– Viikko antoi pienen kurkistuksen Jyväskylään, sekä sairaalaan että kaupunkiin. Tykkäsin Jyväskylästä todella paljon ja tulevaisuuttakin ajatellen oli mukava tutustua uuteen kaupunkiin, Stigman kertoo ja lisää kaikkien ovien olevan avoinna sekä tulevaisuuden työpaikan että erikoistumisalan suhteen.

– Koulussa olin aina kiinnostunut ihmiselimistön toiminnasta, minkä lisäksi halusin työhön, jossa saan olla tekemisissä ihmisten kanssa. Tulevaisuudessa haluaisin olla potilaslähtöinen lääkäri, joka kohtaa ihmiset aidosti kiinnostuneena heidän asioistaan.

39

BuddyCare-mobiilisovellus antaa tietoa leikkaukseen tulevalle potilaalle ja hänen perheelleen.

T EKS T I: M A IJU KORHONEN K U VAT: B U D D Y H E A LT H C A R E

Sähköistä ohjausta korvien putkituspotilaille Syyskuun alussa käynnistynyt korvien putkituspotilaiden potilasohjauspilotti antaa sähköistä tukea leikkaukseen valmistautuvalle potilaalle ja hänen perheelleen mobiilisovelluksen kautta.

Sovelluksen omaksuminen on ollut hoitohenkilökunnalle helppoa, sillä potilas saa sovelluksesta samat ohjeet, mitä on käytetty jo pitkään sairaalan potilasohjauksessa.

– Näkyvin muutos on ollut se, että nyt leikkaukseen valmistava sisältö on sähköisessä muodossa. Henkilökunnalle varattiin yksi koulutuspäivä sovelluksen kehittäneen Buddy Healthcaren asiantuntijoiden johdolla pidettyä tutustumista varten, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Ulla-Riitta Aulin KeskiSuomen sairaanhoitopiiristä.

BuddyCare-sovellus on ladattavissa älypuhelimeen Play Kaupasta ja App Storesta. Asennuksen jälkeen ohjeet ovat luettavissa sovelluksesta myös offline-tilassa, mutta yhteydenotto hoitohenkilökuntaan vaatii toimivan verkkoyhteyden. Jotta sovellus toimii oikein, sen käyttöön tarvitaan aktivointikoodi, jonka saa halutessaan korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalta leikkaustarpeen toteamisen jälkeen.

Hoitohenkilökunta käyttää sovellusta Internet-selaimen kautta.

40

P O T I L A S K U I T TA A T E H TÄVÄT

Asentamisen ja koodin jälkeen perhe pääsee tutustumaan sovellukseen. Ruudulla näkyvät ohjeet etenevät samassa järjestyksessä kuin perinteisin menetelmin annettu ohjeistus. Sovelluksessa on muistutustoiminto, joka muistuttaa perhettä huomioitavista asioista, kuten valmistautumisohjeiden lukemisesta tai paastoajasta.

– Potilas kuittaa tehdyn tehtävän, jolloin hoitohenkilökunta näkee, että perhe on lukenut ohjeet ja tehnyt toivotut toimenpiteet.

Toisin kuin potilaat, hoitohenkilökunta käyttää sovellusta Internet-selaimen kautta. Verkossa hoitajat vastaavat potilailta mahdollisesti tulleisiin kysymyksiin työajan puitteissa klo 9–15.

P U T K I T U S P O T I L A AT P I L O T T I N A

Potilasohjauspilotissa ovat mukana tällä hetkellä korvien putkitukseen tulevat lapsipotilaat.

– Valitsimme pilottiin juuri tämän potilasryhmän, koska oletimme nykyisten pienten lasten vanhempien olevan sitä sukupolvea, jolle mobiilisovellusten käyttö on luontevaa.

Suurin osa korvien putkitusta edeltävästä korvatulehduskierteestä kärsivistä potilaista on alle kouluikäisiä pikkulapsia. Useimmiten potilas on 2-vuotias päivähoidossa käyvä taapero.

– Myös sisarusten ja vanhempien alttius korvatulehduksiin sekä vanhempien tupakointi kasvattavat sairastumisriskiä.

Korvien putkituksia tehdään Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosittain 250–300. Kansallisten käypähoitosuositusten mukaan lapsella tulee olla puolessa vuodessa yli kolme tai vuodessa yli neljä korvatulehdusta tai niin sanottu liimakorva yhtäjaksoisesti yli kolmen kuukauden ajan ennen kuin korvia putkitetaan.

BuddyCare-sovelluksen on kehittänyt suomalainen ohjelmistoyritys Buddy Healthcare.

T E K S T I : T U I J A M E LV I L L E K U VA : TA I N A R I S T I K I V I

Työntekijät saavat vaikuttaa työvuoroihinsa – palaute on positiivista Useassa työyksikössä on otettu käyttöön yhteisöllinen työvuorosuunnittelu.

Pääpiirteissään se tarkoittaa sitä, että työntekijät suunnittelevat työvuoroja yhdessä työyksikössä sovittujen pelisääntöjen ja toimintaraamien mukaisesti.

Jaksokohtaisesti työntekijät voivat priorisoida itselleen kolme tärkeää työvuorotoivetta, jotka toteutetaan pääsääntöisesti aina. Tämän lisäksi työntekijät suunnittelevat itselleen aamu-, ilta-, yö- ja mahdolliset tuplavuorot huomioiden muiden työntekijöiden työvuorot.

Esimiehellä on kokonaisvastuu siitä, että työvuoroissa on toiminnan mukainen määrältään ja osaamiseltaan tarvittava henkilöstö.

– Olemme tehneet yhteisöllistä työvuorosuunnittelua reilun vuoden ajan. Se hieman vaihtelee ja aaltoilee, tarvitseeko esimiehen laittaa työvuoroihin näppinsä peliin. Joskus hänen tarvitsee vain vaihtaa joku hoitaja illasta aamuun. Kesä oli haasteellinen, kun esimerkiksi viikonloppuisin ilta- ja aamuvuoroihin oli tulossa vain pari työntekijää, eikä eri vuoroihin voinut laittaa pelkästään taloon vastatulleita hoitajia, kiteyttää lastenosaston apulaisosastonhoitaja Marjo Autio.

– Työntekijöiden pitäisi ymmärtää, että työvuorolistoihin tehtyjä työvuoroja voidaan joutua muuttamaan. Eli tärkeää on, että työyksiköissä katsottaisiin porukalla, jos johonkin työvuoroon on kovasti tunkua, että voiko joku vaihtaa vuoroaan vai miten asia oikein ratkaistaan, kertoo sairaanhoitaja Sari Kinnunen vastasyntyneiden osastolta.

Sairaanhoitaja Sari Kinnunen ja apulaisosastonhoitaja Marjo Autio ovat tehneet yhteisöllistä työvuorosuunnittelua reilun vuoden. Kokemukset ovat myönteisiä.

toisuuteen perustuvia pitkiä työvuoroja. Tässä mallissa mahdollistuu se, että työntekijät voivat tehdä eri vuoroja oman työhyvinvointinsa mukaan, Autio toteaa.

T Y Ö N T E K I J ÄT T Y Y T Y VÄ I S I Ä U U T E E N M A L L I I N

Neurologian osastonhoitaja Marjaana Aapakari kertoo, että hänen osastollaan työntekijät ovat erittäin tyytyväisiä yhteisölliseen työvuorosuunnitteluun, eikä kukaan ole toivonut paluuta entiseen malliin.

– Nyt kun työntekijät ovat mukana suunnittelemassa työvuorojaan hyvissä ajoin, antaa se heille myös mahdollisuuden suunnitella vapaa-aikaansa ennakoiduimmin, Aapakari kertoo.

T Y Ö K Y K YÄ T U K E V I A T Y Ö V U O R O J A

Yhteisöllisen työvuorosuunnittelun yksi tärkeimmistä työhyvinvointia lisäävistä asioista on se, että työntekijät voivat suunnitella itselleen mieleisiä ja omaa työkykyään tukevia työvuoroja. Toinen työhyvinvointia lisäävä tekijä on ergonominen työvuorosuunnittelu. Työntekijä näkee suunniteltujen työvuorojensa kuormittavuuden ja pystyy jo suunnitteluvaiheessa vähentämään ennakoidusti työvuorojen kuormittavuutta.

Vasta-syntyneiden osastolla työskentelevä Kinnunen kertoo, että hän tykkää tehdä useita iltavuoroja peräkkäin. Työvuorosuunnittelulla on selkeä yhteys työntekijöiden jaksamiseen.

– Työntekijät ovat hyvin erilaisia. Jotkut tykkäävät tehdä aamuja, toiset iltoja, osa öitä ja jotkut vapaaeh-

Työvuorosuunnittelun kehittämisprojekti: • uusia sähköisiä välineitä erityisesti työntekijöille: - toiveiden esittäminen - suunnittelualusta yhteisölliseen suunnitteluun - näkyvyys omiin suunniteltuihin työvuoroihin - näkyvyys omiin toteutuneisiin työvuoroihin - mahdollisuus tehdä työvuoromuutoksia itse • manuaalinen työ vähentyi sekä työntekijöillä että esimiehillä

41

T E K S T I J A K U VAT: PÄ I V I P E LT O L A

Kotiuttamispuusta toivoa psykiatrian potilaille Psykiatrian osastolla potilaita sekä vieraita tervehtivät hienot seinämaalaukset. Yksi näistä on kotiuttamispuu. Se on osa toissa vuonna käyttöön otettua Safewards-mallia, joka on lähtöisin Englannista. Malli lisää henkilöstön ja potilaiden turvallisuutta.

Safewards on käytössä monessa muussakin sairaanhoitopiirissä. Keski-Suomessa se on otettu käyttöön rauhallisessa tahdissa. Malliin kuuluu kymmenen interventiota, joista Keski-Suomen keskussairaalan psykiatrisella osastolla on käytössä viisi.

– Olemme ottaneet interventioita käyttöön yhden noin puolen vuoden välein. Haluamme, että kulttuuri oikeasti muuttuu ja interventioista tulee osa toimintaamme, kertoo osastonhoitaja Jani Korpela.

Safewards-mallin tavoite on vähentää konfliktitilanteita, lisätä turvallisuutta ja pakkokeinoja osastolla. Malli parantaa myös osaston turvallisuutta sekä lisää vuorovaikutusta potilaiden ja henkilökunnan välillä.

Osastonhoitajat Merja Ettanen ja Jani Korpela ovat pitäneet kotiuttamispuuta hyvänä työkaluna lisätä toiveikkuutta potilailla.

Suomen vähiten eristävä sairaala Keski-Suomen keskussairaala on yksi Suomen vähiten eristävä sairaala. Kuudessa vuodessa eristykset ja lepositeisiin laittaminen ovat vähentyneet 96 prosenttia, vaikka samaan aikaan potilasmäärät ovat nousseet 30 prosenttia muutamassa vuodessa. Pakon vähentäminen on tehty asennetta muuttamalla, moniammatillisuutta kehittämällä ja ottamalla potilaat mukaan kehittämiseen.

Psykoosi ja itsetuhoisuus ovat yleisimmät syyt, miksi potilas tulee psykiatrian osastolle. Keski-Suomen keskussairaalan psykiatrialla on 83 sairaalapaikkaa sekä kymmenen paikkaa nuoriso-osastolla. Henkilökuntaa on noin 400.

– Meillä on töissä hyviä tyyppejä, jotka ovat valmiita muutokseen. Olemme muuttaneet useita pieniä asioita, joista on kasvanut iso virta, kertoo osastonhoitaja Jani Korpela.

Osaston kehittämispäivillä on simuloitu aggressiivisen

42

potilaan tulotilanne, joka on videokuvattu ja analysoitu.

Millä tavoin hoitajat seisovat, missä heidän kätensä ovat, mikä on puheen tyyli ja katseen suunta?

– Lääkärit kiertävät osastolla joka aamu ja nykyisin raportti pidetään potilaan läsnä ollessa. Jos lääkäri muuttaa lääkitystä, se kerrotaan avoimesti potilaalle.

Aiemmin lääkitystä muutettiin potilaan tietämättä, jolloin hän saattoi syyttää henkilöstöä myrkyttämisestä, kun huomasi, että pilleri on eri värinen kuin aiemmin.

Toimintaa on kehitetty käyttämällä myös kokemusasiantuntijoita.

– Kokemusasiantuntijamme havaitsivat, että potilailla on viikonloppuisin tylsää osastolla. Nykyisin yhdistämme kahden osaston resurssit ja tarjoamme potilaille heidän kiinnostuksensa mukaan mahdollisuuden bändihuoneen tai kuntosalin käyttöön viikonloppuna.

1

K O T I U T U S V I E S T I T A N TAVAT T O I V O A

Yhtenä konkreettisena välineenä toimivat kotiutusviestit eli kotiuttamispuu tai toivonpuu. Siihen kotiin pääsevät potilaat jättävät osastolle jääville potilaille tsemppiviestejä. Puu on ollut käytössä vajaan vuoden.

– Viestit lisäävät toiveikkuutta. Niissä annetaan neuvoja uusille potilaille tai kerrotaan mitä kotiutuneet potilaat pitivät osastosta ja sen henkilökunnasta tai miten hoitojakso sujui. Viestit kirjoitetaan potilaan valitsemaan korttiin, Korpela kertoo.

Monissa paikoissa kotiuttamispuu on toteutettu esimerkiksi sisustustarralla, mutta Keski-Suomen keskussairaalassa maalari kävi maalaamassa puun käsin. Maalaukset jatkuvat läpi osaston muun muassa ruokasalissa sekä eristyshuoneissa. Näyttävästä kädenjäljestä vastasi Assi Vuorinen Rakennusliike Alosesta.

Y S TÄVÄ L L I S E T S A N AT A N TAVAT

2

VOIMA A

Konfliktitilanteita voidaan välttää myös ystävällisillä sanoilla, mikä on yksi Safewardsmallin konversioista.

– Se tarkoittaa kaikkea sitä, miten puhumme potilaasta. Kuvaillaanko häntä esimerkiksi raportilla hankalaksi vai kerrotaanko hänen toipumisestaan jotain hyvää.

3

L Ä Ä K K EE T T ÖMIÄ R AUHOIT T UMISK EINOJA

Psykiatrialla lääkitystä pidetään usein helppona ja tehokkaana keinona rauhoittaa potilas. Safewardissa yksi interventio ovat kuitenkin erilaiset lääkkeettömät ahdistuksen hallintakeinot.

– Kun potilas on ahdistunut tai jopa aggressiivinen, tarjoamme ensin lääkkeettömiä rauhoittumiskeinoja. Ne ovat vähentäneet huomattavasti rauhoittavien käyttöä, Korpela kertoo.

Rauhoittamiskeinon valinta riippuu potilaan omasta halusta. Joillakin saattaa toimia Tabasco, toisella värityskirja ja kolmannella stressipallo tai piikkimatto. Osa taas rauhoittuu täyttämällä ristikoita tai sudokua. Myös painopeitto saattaa rauhoittaa. Tärkeintä on löytää kullekin potilaalle oma toimiva keinonsa.

Kotiuttamispuun viestit entisiltä potilailta ovat usein koskettavia.

Ne antavat toivoa, että muutkin potilaat ovat saaneet elämänsä raiteilleen.

4

Y H T E I S E T O D O T U K S E T L U O VAT T O I M I N TATAVAT

Usein potilaat kokevat säännöt holhoavina ja epämiellyttävinä. Sanalla "odotukset" taas on myönteisempi merkitys.

– Henkilökunnalla on iso mahdollisuus käyttää valtaa tahattomasti. Parempaan lopputulokseen päästään, kun säännöt tehdään yhdessä potilaiden kanssa.

T ULL A A N T U T UIKSI HENK ILÖK UNNA N K A NS SA

Hyvän hoitotyön perustana on vuorovaikutteinen ja terapeuttinen suhde potilaan kanssa. Sitä edesauttavat yhteiset keskustelunaiheet.

– Meillä on osastolla Tullaan tutuiksi -kansio, jossa henkilökuntamme esittäytyy. Jokainen työntekijä saa kertoa itsestään mitä haluaa, esimerkiksi lemmikeistään tai harrastuksistaan. Jos potilaalla on vaikkapa sama harrastus, voi keskusteluyhteys syntyä helpommin.

5

M U I TA I N T E R V E N T I O I TA :

• • • • •

puheella rauhoittaminen positiiviset sanat avun antaminen turvallisuuden ylläpitäminen huonojen uutisten kertominen

43

Lääkintöneuvos, osastonylilääkäri Raili Laru-Sompa arvostaa tasavallan presidentin myöntämää arvonimeä: ”Olen ylpeä siitä, että olin viidestä arvonimen saajasta ainoa lääketieteen lisensiaatti. Muut olivat miehiä ja tohtoreita. On hienoa, että tavallinen lääkäri sai tällaisen tunnustuksen”, Laru-Sompa sanoo.

44

T E K S T I : A N N A - K A I S A TA LV I T I E K U VA : V I L L E K E T O

Tavoitteena Suomen paras teho-osasto Lääkintöneuvos Raili Laru-Sompa on pitänyt teho-osaston laadun korkeana yli 20 vuotta.

Teho-osaston osastonylilääkäri Raili Laru-Sompa on uunituore lääkintöneuvos. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi arvonimen kesäkuun lopulla. Arvonimi on kansalaiselle myönnetty julkisen arvonannon osoitus hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä.

– Olen tietenkin otettu arvonimestä, ja toivon että se tuo positiivista mainetta myös sairaalalle. Samoin toivoin aikoinaan, kun Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta myönsi minulle SVR R1 -mitalin, Laru-Sompa sanoo.

Laru-Sompan yhteiskunnallisen vaikuttamisen meriittilista on pitkä, ja alkaa jo 1980-luvulta. Erilaisissa järjestöissä, kuten Lääkäriliitto, Duodecim ja Suomen anestesiologiyhdistys, vaikuttanut Laru-Sompa on rohkeasti heittäytynyt haasteisiin.

– Olen ollut aina utelias osallistumaan. Menemällä toimintaan mukaan saa parhaan käsityksen asioista.

V I R K A T O T E U T T I A M M AT I L L I S E N U N E L M A N

Lääkintöneuvoksen arvonimi ei kuitenkaan ole Laru-Sompan uran kohokohta. Hän on onnellinen, että sai tehoosaston viran maaliskuussa 1995. Tuolloin hänellä oli jo valmiina väitöskirja-aihe ja rahoitusavustus, jonka hän palautti, kun hänellä ei ollut enää tarvetta väitellä tohtoriksi.

– Olin saavuttanut sen, mitä uraltani halusin ja kotona olivat lisäksi pienet lapset. Ehkä olisin päässyt urallani korkeammalle, jos olisin nähnyt sen vaivan, mutta näinkin olen ollut tyytyväinen. Ehkä se, että olen töissä edelleen, kertoo siitä – eläkeikänihän täyttyi jo pari vuotta sitten.

Laru-Sompa suunnittelee jäävänsä eläkkeelle vuoden sisällä. Lähtö on helppo, sillä Keski-Suomen sairaan-

Olen ollut aina utelias osallistumaan. Menemällä toimintaan mukaan saa parhaan käsityksen asioista.

hoitopiirin teho-osasto on kärkisijoilla valtakunnallisessa teho-osastojen laadunvertailussa vuodesta toiseen. Myös asiakastyytyväisyys on korkea. Osastolla työskentelee päivittäin kolme kokopäiväistä lääkäriä ja päivystysaikaan lääkäri on aina paikalla 24/7, hoitajat ovat koulutettuja, työviihtyvyys on hyvä sekä MET- ja ELMET-toiminta on koko sairaalan kattavaa.

– Sanoisin, että jätän jälkeeni erinomaisen osaston.

Jokainen kuitenkin urautuu, joten on jo hyvinkin aika vaihtaa vetäjää. Seuraajallani on edessä mielenkiintoiset haasteet uudessa sairaalassa.

T E H O - O S A S T O N A R K I O N T I I M I T Y Ö TÄ

Tehohoitotyön haastavuus on pitänyt Laru-Sompan töissä – omin sanoin ”jopa itsekkäästi” yli henkilökohtaisen eläkeiän.

– Tehohoitotyö on mielenkiintoista. Se vaatii jatkuvaa kouluttautumista. Koskaan töihin tullessa en tiedä, millainen päivästä tulee. Työn haasteellisuus on rikkaus; kun vaikeasti sairas potilas paranee, siitä tulee mahtava onnistumisen tunne. Me onnistuimme!

Laru-Sompa painottaakin kaikessa teho-osaston tekemisessä tiimityön merkitystä. Hän kertoo tehneensä töitä erinomaisten osastonhoitajien työparina ja saaneensa tukea kehitystyölle myös esimiehiltään.

– Uskon, että delegoimalla ja jakamalla vastuuta saamme kaikilta parhaan työpanoksen. Jokainen meistä haluaa olla hyvä työssään ja kantaa kortensa yhteiseen kekoon. Luotan henkilökuntani osaamiseen ja uskon, että he tietävät sen. Se lisää onnellisuutta töissä.

Töissä Laru-Sompan tavaramerkit ovat aina avoin työhuoneen ovi, Oulun murre ja töihin juokseminen.

– Kun sinulla on hyvä fyysinen kunto, jaksat myös henkisesti paremmin työssä, jossa kohdataan paljon vaikeita asioita. Olen juossut työmatkat siitä asti, kun täytin 40 vuotta.

Juokseminen on Laru-Sompalle myös painonhallintaa – sitä ei voi lopettaa ilman, että tekee hallaa itselleen. Ei edes eläkkeellä.

45

T E K S T I : P I E TA H A ATA I N E N K U VA : V I L L E K E T O

Katseen kääntö vie aivoinfarktipotilaan yliopistosairaalaan Uusi ensihoidon työkalu ohjaa haastavimmat aivoinfarktipotilaat yliopistosairaalaan. Hoitopolun nopeutuminen parantaa potilaan ennustetta.

Keski-Suomen ensihoito on saanut käyttöönsä työkalun niiden aivoinfarktipotilaiden tunnistamiseen, joilla on vakava, suuren aivovaltimon tukos ja jotka tulee hoitaa yliopistosairaalassa. Tämä yksinkertainen työkalu, FPSS (Finnish Prehospital Stroke Scale) käsittää maailmanlaajuisesti aivoinfarktin tunnistamisessa käytettävät oireet sekä yhden uuden oireen.

OIR EE T JA FPS S -PIS T E Y T YS A I V O VA LT I M O N T U K O K S E N T U N N I S TA M I S E S S A

1.

2.

3.

4.

5.

suupielen roikkuminen 0/1 p ylä- tai alaraajan toispuoleinen heikkous 0/1 p puheen häiriö 0/1 p näkökenttäpuutos 0/1 p katseen tai pään kääntymisen halvaantuneesta kehon puoliskosta poispäin 0/4 p

1–4 p = tukoksen liuotuskandidaatti 5–8 p = t ukoksen mekaanisen avauksen kandidaatti

keskussairaalaan. Mikäli lisäksi todetaan katseen kääntö, potilas viedään mahdollisimman suoraan lähimpään yliopistosairaalaan, kuvaa Keski-Suomen keskussairaalan akuuttilääketieteen osastonylilääkäri Heikki Janhunen.

S U U R E N VA LT I M O N T U K O S AVAT TAVA NOPEASTI

Aivoinfarktin hoidon kulmakivi on tukkeutuneen valtimon nopea avaaminen. On tärkeää seuloa jo kentällä, kumpi tukos todennäköisesti on kyseessä. Potilaan siirto ensin keskussairaalaan ja edelleen yliopistosairaalaan johtaa usein niin pitkään viiveeseen, että tukoksen avaamisessa myöhästytään, jolloin seuraukset ovat vakavat.

Potilaat jäävät pysyvään laitoshoitoon tai kuolevat.

– Keskimmäisen aivovaltimon tyven tukos on yleisin suuren aivovaltimon tukos. Liuotushoito ei juuri vaikuta sen ennusteeseen, vaan noin 40 prosenttia potilaista kuolee ja vain alle 20 prosenttia toipuu omatoimisiksi. Jos oireet tunnistetaan jo ensihoitajan kohdatessa potilaan, hoitopolkua voidaan todennäköisesti merkittävästi nopeuttaa, mikä vaikuttaa ennusteeseen suotuisasti, toteaa hoitoketjua suunnitellut Jyrki Ollikainen Tampereen yliopistollisen sairaalan Aivoverenkiertohäiriöyksiköstä.

T U T K I M U K S E L L A T I E T O A VA I K U T U K S I S TA

Työkalu on suunniteltu tunnistamaan sekä keskussairaaloissa hoidettavissa olevat liuotushoitoon soveltuvat potilaat että yliopistosairaalaan siirrettävät mekaanista tukoksen avaamista vaativat potilaat.

– Ensihoito todentaa nämä FPSS:ssa luetellut oireet.

Jos potilaalla ei ole katseen kääntöä, mutta yksi tai useampi muu oire, hän siirtyy liuotuskandidaattina lähimpään

46

FPSS on kehitetty yhteistyönä Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Keski-Suomen keskussairaalan kesken.

Huhtikuussa 2018 käynnistyneessä tutkimuksessa FPSS 2 (Finnish Prehospital Stroke Scale, 2-vaiheen tutkimus) selvitetään, miten FPSS käytännössä toimii ja vaikuttaa aivoverenkiertohäiriöiden hoitopolkuun, logistiikkaan ja erityisesti hoidon saatavuuteen ja nopeuteen.

Tutkimukseen osallistuvien sairaanhoitopiirien väestöpohja on reilu miljoona.

Osastonylilääkäri Heikki Janhunen demonstroi aivovaltimon tukoksen oireita: suupieli roikkuu, katse tai pää kääntyy sivuun sekä toinen käsi roikkuu velttona.

47

Hoitoonpääsyaikoja tiiviisti seuraavan ylilääkärin Jari Raudasojan mukaan luvuissa tulee aina olemaan jossain määrin vaihtelua. Tärkeintä on huomata pullonkaulat ja vakiinnuttaa toiminta kohtaamaan asetetut tavoitteet.

T EKS T I: H A NNE JOEN A HO K U VAT: V I L L E K E T O J A PÄ I V I P E LT O L A

Terveysasemien hoitoonpääsyajat tarkkailun alla Jatkuvan ja avoimen seurannan avulla tuodaan kuntien väliset erot esiin ja korjataan toimintaa sujuvan hoitoon pääsyn takaamiseksi.

Keski-Suomen seututerveyskeskus julkaisee verkkosivuillaan viikoittain päivittyvän tiedon lääkärin, hoitajan, hammaslääkärin ja suuhygienistin hoitoonpääsyajoista. Aikaisemmin vastaavat tiedot on julkaistu vain neljän kuukauden välein kuten terveydenhuoltolaki määrää.

– Niin harvoin tarkasteltuna tiedosta on vaikeaa tehdä hyödyllisiä johtopäätöksiä, sillä luvut voivat vaihdella paljonkin esimerkiksi yllättävien henkilöstöresurssien muutosten tai ruuhka-aikojen takia. Sujuvan hoitoon pääsyn takaaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistämme, joten halusimme ottaa luvut säännöllisempään tarkkailuun, kertoo Seututerveyskeskuksen ylilääkäri Jari Raudasoja.

48

Seututerveyskeskuksen hoitoonpääsyajat löytyvät verkkosivuilta osoitteesta www.seututk.fi/hoitoonpaasyajat. Tiedot on esitetty sekä kuntakartassa että taulukkona, joka havainnollistaa hoitoonpääsyn tavoiteaikojen toteutumista liikennevalojen väreillä.

M A A K U N N A L L I S I S TA TAV O I T T E I S TA R A A M I T H O I T O O N PÄ Ä S Y N TA R K A S T E L U L L E

Hoitoonpääsyaikaa kuvataan T3-luvulla, joka kertoo, montako kalenteripäivää on tietyn ammattiryhmän kolmanneksi seuraavaan vapaana olevaan kiireettömään vastaanottoaikaan kussakin kunnassa. Keski-Suomen

Hoitoonpääsyajat päivittyvät Seututerveyskeskuksen verkkosivuille viikottain. Esimerkiksi lokakuun alussa Keuruulla pääsi kiireettömään hoitoon lääkärille 37 päivässä ja hoitajalle parissa päivässä. Hammaslääkärille taas pääsi 44 päivässä ja suuhygienistille yhdeksässä päivässä.

Saamme laajemman käsityksen hoidon saatavuuden vaihteluista.

maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman 2. luonnoksessa tavoitteeksi on asetettu, että lääkärin T3aika on kussakin kunnassa 21 vuorokautta ja seutukunnallisissa sote-keskuksissa 14 vuorokautta.

– Vaikka joiltakin osin yltäisimmekin asetettuihin tavoitteisiin, pyrimme parantamaan ja tasapuolistamaan eri kuntien välisiä lukuja jatkuvasti. Seuraamme tilannetta viikoittain sekä alueellisesti että hallinnon tasolla, ja teemme heti korjausliikkeitä, kun luvuissa huomataan parannettavaa, Raudasoja kertoo.

Korjausliikkeiksi Raudasoja luettelee kolme vaihtoehtoa: – Asiakkaalle voidaan tarjota palvelua lähialueen toiselta terveysasemalta, jos oman terveysaseman vastaanotto on ruuhkainen. Toisaalta lähiesimiehet voivat tasata työvoimaresursseja eri terveysasemien kesken, jos saatavuudessa on selkeitä eroja pidemmällä aikavälillä. Tarvittaessa palvelu voidaan myös ostaa maksusitoumuksella tai palvelusetelillä muualta, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Näin ehkäistään jonojen kasaantumista ja turvataan asiakkaan oikea-aikainen hoito.

H O I T O O N PÄ Ä S YA I K O J E N AV O I M U U S M A H D O L L I S TA A V E R TA I L U N

T3-lukua hyödynnetään vielä vaihtelevasti eri organisaatioissa, ja harvat julkaisevat tietoa avoimesti ainakaan useammin kuin neljän kuukauden välein. T3-luvun käytön yleistyminen mahdollistaisi asiakkaille helpon hoitoonpääsyaikojen vertailun, kun nyt sitä vaikeuttaa julkisesti vertailtavissa olevien tietojen vähäisyys. Julkiset tiedot kiinnostavat lisäksi kuntapäättäjiä, jotka huolehtivat oman kuntansa palvelun tasosta.

– Saatavuus on välimatkan ohella tärkein peruste palvelujen valinnassa, joten tuomme avoimuudella esiin myös kilpailukykymme. Aina luvut eivät ehkä näytä hyvältä, mutta lupaamme tehdä parhaamme asian korjaamiseksi. Vie kuitenkin jonkin aikaa, ennen kuin saamme laajemman käsityksen hoidon saatavuuden vaihtelusta ja korjausliikkeidemme vaikutuksista pitkässä juoksussa, Raudasoja pohtii.

49

T EKS T I: H A NNE JOEN A HO K U VAT: V I L L E K E T O

Hellekesä kuumotti terveysasemia Haastavista olosuhteista huolimatta palvelut pelasivat läpi kesän suunnitellusti.

Viime kesän poikkeuksellinen pitkä kuuma jakso ei merkittävästi näkynyt Seututerveyskeskuksen terveyskeskussairaalojen potilasmäärissä, vaikka kuumuus lisäsi lämpöhalvausriskiä varsinkin iäkkäiden ja pitkäaikaissairaiden keskuudessa. Vastaanotoilla pitkäaikaissairaat olivatkin selvästi erottuvin asiakasryhmä kesäasukkaiden ohella.

– Ilmeisesti kuumuuden riskeistä ja vaikutuksista puhuttiin valtakunnan tasolla niin laajalti, että ihmiset osasivat huolehtia riittävästä nesteytyksestä ja suojautumisesta, niin ettei kunto päässyt ratkaisevasti heikkenemään, kertoo Seututerveyskeskuksen ylihoitaja Paula Pyhälä-Liljeström.

Seututerveyskeskuksen terveysasemat toimivat tänä kesänä toista kertaa ilman sulkuja, mikä myös osaltaan helpotti terveyskeskussairaalojen kuormitusta. Kun alkavat ongelmat saatiin hoidettua jo vastaanotolla, ei sairaalahoidolle ollut tarvetta eikä päivystystäkään kuormitettu.

S U L U T T O M U U D E S TA PÄ Ä A S I A S S A H Y V I Ä KOK EMUKSIA

Varsinkin sairaanhoitajasijaisten rekrytointi kesän ajalle oli paikoin haastavaa vuorotyön kausiluonteisuuden ja toimipisteiden kaukaisen sijainnin vuoksi. Silti terveysasemien suluttomuudesta on tullut enimmäkseen kiitosta.

– Kesän vastaanottotoiminnan ansiosta vältytään perinteisten sulkujen aiheuttamalta ruuhkahuipulta, joka paitsi aiheuttaa stressiä henkilökunnalle myös turhauttaa asiakkaita. Kokonaisuudessaan palaute on ollut sitä luokkaa, että entiseen ei olla palaamassa, Pyhälä-Liljeström vakuuttaa.

Toisaalta terveysasemilla on huomattu, että osa asiakkaista pitää sulkuja niin automaattisina, että heille ei tule edes mieleen hakeutua hoitoon heinäkuun aikana. Siksi joillain vastaanotoilla oli kesän aikana hiljaista.

– Joudumme ilmeisesti ensi kerralla muistuttelemaan, että pienemmilläkin terveysasemilla todella on tarjolla palveluja läpi kesän, Pyhälä-Liljeström pohtii.

KORK E A L Ä MPÖT IL A KOE T T EL I T Y Ö N T E K I J Ö I D E N J A K S A M I S TA

Kesä kuumotti terveysaseman tiloja eniten Joutsassa, jossa ilmanvaihto on puutteellinen eikä mahdollisuutta ilman viilentämiseen ole. Sairaalan suurista ikkunoista paistaa aurinko sisään koko päivän ajan, minkä takia sisällä on normaaleinakin kesinä kuuma ja vastaavasti talvella kylmä.

– Tänä kesänä potilashuoneiden ovet pidettiin auki ja pöytätuulettimilla pyrittiin saada ilmaa edes hieman liikkeelle. Potilaiden peittelyä ja vaatetusta kevennettiin ja jatkuvasta nesteytyksestä pidettiin erityinen huoli. Työntekijöille oli tarjolla vissyä ja tauoilla sai käydä viilentymässä järvessä tai suihkussa, osastonhoitaja Taina Hannula luettelee Joutsan sairaalan selviytymiskeinoja.

Kuumuus olisi voinut näkyä myös työntekijöiden uupumisena ja sairauspoissaoloina, mutta näin ei onneksi käynyt. Normaalia runsaampi tauotus ja virkistäytymismahdollisuudet auttoivat selvästi jaksamaan.

– Haluan todella kiittää henkilökuntaa siitä, kuinka hyvin kesäkausi sujui haastavista olosuhteista huolimatta.

Sekä potilaiden että omasta jaksamisesta huolehdittiin hienosti ja tunnelma pysyi hyvänä, Hannula korostaa.

50

Joutsan sairaalan osastonhoitaja Taina Hannula kiittelee henkilökuntaa jaksamisesta kuumuuden keskellä.

Tauoilla sai käydä viilentymässä järvessä tai suihkussa.

51

uudet chat-palvelut

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on avannut uusia chat-palveluja.

Kätilö-chat Avoinna ma ja pe klo 12–14

Päihdetuki-chat Avoinna ke ja to klo 9–10

Lastenlääkäri-chat Palvelee vuorokauden ympäri (robottipohjainen)

Lue lis ää le Chat-palvelut löytyvät osoitteesta:

www.ksshp.fi/chat

hden siv ult

a 3 6.