Keski-Suomen Kauppakamari-lehti 3/2023

Vauhdita yrityksesi investointeja vihreään siirtymään ja digitalisaatioon

Maailma ympärillämme muuttuu. On tärkeää pysyä kehityksessä mukana. Rahoituksemme avulla vauhditat yrityksesi investointeja kohti vihreämpää ja digitaalisempaa tulevaisuutta.

Tutustu uusiin vakuudettomiin lainatuotteisiimme, ilmasto- ja ympäristölainaan sekä digitalisaatio- ja innovaatiolainaan, jotka ovat toteutettu yhteistyössä Euroopan investointirahaston kanssa InvestEU-takausohjelman tuella.

Kauppakamari on yritysten menestyksen asialla

Kauppakamarin yhtenä tehtävänä on raivata esteitä yritysten kasvun tieltä. Viime vuosina jäsenistöltämme on toistuvasti noussut esiin työntekijäpula, joka haittaa yritysten toimintaa ja kasvua.

Osaajapula on yksi kärkiteemoistamme tulevina vuosina. Kauppakamarina pyrimme auttamaan työvoimapulan ratkaisemisessa vaikuttamalla yhteiskunnalliseen päätöksentekoon mutta myös paikallisesti konkreettisten toimien ja viestinnän avulla.

Teollisuus on yksi niistä lukuisista toimialoista, joilla on koettu haasteita työvoiman saatavuudessa. Teknologiateollisuuden osaajatarveselvityksen (2021) mukaan alan valtakunnallinen tarve on peräti 130 000 uutta osaajaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vuosittain tarve on noin 13 300 henkilöä, josta puolet tulee kasvusta, puolet eläköitymisestä.

Teollisuusvaliokunta on tarttunut aiheeseen vuosien varrella. Se haluaa tehdä alaa tunnetuksi ja houkuttelevaksi nuorille ja muuttaa alaan liittyviä mahdollisesti negatiivisiakin mielikuvia. Teollinen työ ei ole nykypäivänä likaista ja raskasta, vaan myös siistiä sisätyötä moderneilla laitteilla.

Toissa vuonna kauppakamariimme palkattiin valiokunnan toimesta somelähettiläs, joka kiersi keskisuomalaisia teollisuusalan yrityksiä ja teki nuorille innostavaa sisältöä sosiaalisen median kanaviin. Viime vuonna valiokunta järjesti TekijäKS-viikon, jonka aikana yri-

tykset muun muassa kutsuivat oppilaita ja opiskelijoita avoimien ovien päiviin tai kävivät vierailuilla oppilaitoksissa.

Tänä vuonna valiokunta otti kohderyhmäkseen alueen oppilaitosten opinto-ohjaajat. Elokuun puolivälin tienoilla lähes 60 opoa ja työllisyyspalveluiden edustajaa kokoontui ajankohtaisen tiedon äärelle, kun eri teollisen alan toimijat kertoivat nuorten työllistymisestä ja yhteistyömahdollisuuksista yritysten kanssa.

Haluamme kannustaa jäsenistöämme yhteistyöhön siinä, että nuoret saadaan pidettyä maakunnassamme. Olemme mukana Nuoret keskelle hyvää -kampanjassa, jossa sitoudumme kannustamaan alueen yrityksiä tarjoamaan nuorille työharjoittelu- ja kesätyöpaikkoja, joissa nuorille tarjotaan turvallinen, opettava sekä osallistava kokemus työelämästä.

Kutsumme myös teidät mukaan kampanjaan. Nuorten Suomi haastaa keskisuomalaisia organisaatioita kertomaan, mitä he nuorten eduksi tekevät tällä hetkellä ja mitä uutta hyvää he sitoutuvat tekemään jatkossa. Tiedän, että keskisuomalaisissa organisaatioissa tehdään aiheen tiimoilta paljon hyviä asioita, joita kannattaa ehdottomasti tehdä näkyväksi. Aiheesta voi lukea lisää Nuoret keskelle hyvää -kampanjan sivuilta https://www.nuortensuomi.fi/ nuoret-keskelle-hyvaa/.

Kauppakamari huolehtii myös monilla muilla tavoilla, että yritysten menestymisen mahdollisuudet ovat

kunnossa. Elokuussa Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen tapaamisessa esittelimme ja keskustelimme Keski-Suomen kärkiliikennehankkeista ja niiden tarpeesta. Tärkein viesti ministeriltä lienee se, että päätökset tehdään faktaan perustuen, Liikenne12-suunnitelmaa ja Väyläverkon investointiohjelmaa noudattaen. Tämä on Keski-Suomen kannalta siinä mielessä hyvä uutinen, sillä faktat puhuvat puolestaan esimerkiksi Vaajakosken pullonkaulan purkamisen ja Jyväskylä-Tampere-raideyhteyden parantamisen puolesta.

HELSINKI

KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI

WWW.KSKAUPPAKAMARI.FI

PÄÄTOIMITTAJA

Viivi Sakkara

KONSEPTI JA ULKOASU

Punamusta Oyj

TAITTO

Viivi Sakkara

KANNESSA

Sami Kettunen.

Kuva: Sanna Kostamo, Visual Friday

PALAUTTEET: viivi.sakkara@kskauppakamari.fi

ILMOITUSMYYNTI

Novia Finland Oy ilmoitukset@noviafinland.fi

JULKAISIJA

Keski-Suomen kauppakamari

Kauppakatu 28 B

40100, Jyväskylä

ILMESTYMINEN

Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Seuraava lehti marraskuussa 2023.

PAINO Siirtopaino Oy, Jyväskylä

JAKELU

Jäsenille, sidosryhmille ja kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa 1000 kpl

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO www.kskauppakamari.fi/lehti

ISSN 2342-0340

Yliopistonkatu 34

40100 Jyväskylä

www.helinmatkat.fi

myynti@helinmatkat fi

YRITYSTARINAT

RAVIEN JUHLAA: 6

Kuninkuusravit 100 vuotta Jyväskylässä ja Killerin ravirata 50 vuotta

SAMI KETTUNEN KUTSUTTIIN 8 johtamaan Ceili kasvuun – paljastaa avaimet kasvun takana

JYP JYVÄSKYLÄ 100 VUOTTA – 20

jääpallosta Keski-Suomen urheilukansan rakastamaksi jääkiekkoseuraksi

UUSI JÄSEN: TIETOKESKUS 24 Jyväskylään

KASVU JA MENESTYS

NOORA FAGERSTRÖM: 12

Kasvuyrittäjä tuntee myös mitalin kääntöpuolen

TYÖMINISTERI ARTO SATONEN: 16

Tukiviidakosta tuottavaan työhön

SISÄLTÖ 8

AJANKOHTAISTA

VASTUULLISUUDEN STRATEGINEN 11 merkitys kasvussa

SALASSAPITO- JA KILPAILUKIELTO- 28 sopimuksen eri tavoitteet ja aineettomien oikeuksien suoja

.aithokennääK

.aiskuusillodhamT .atnuusT

tannekarK –,niatojv .äätsekj

,sotuumA :emmihiusiaktarsutiohart sutioharsytiry-avatsek/fi.po

R neskutiohaäätnöym ikknapsuuso ikknapsytirYjyOt

Painamme metalliin, muoviin, lasiin, puuhun ja vaikka mihin muuhun.

RASKAANSARJAN PAINO- ja

MERKKAUSPALVELUT

Seri-/silkkipaino

Suurkuvatulostus

Lasermerkkaus

Suunni elu

Painavasti myös somessa

CE-kilvet

Kone- ja laitekilvet

Etulevyt

Tarrat

Siirtotarrat

Kyltit ja taulut

Julisteet

Roll upit

Banderollit

JÄSENELTÄ

Ravien juhlaa – Kuninkuus-

ravit 100 vuotta Jyväskylässä ja Killerin ravirata 50

ENSI KESÄNÄ ON LUVASSA AINUTLAATUISTA

JUHLAHUMUA, KUN KUNINKUUSRAVIEN

100-VUOTISJUHLAA VIETETÄÄN JYVÄSKYLÄN

KILLERILLÄ PERJANTAISTA SUNNUNTAIHIN 26.–

Killerin toimitusjohtaja Miika arvioi viikonlopun kävijämääräksi jopa 50 000 kävijää. Talousvaikutusten arvioidaan olevan Jyväskylän seudulle noin 15 miljoonaa euroa.

”On erittäin hienoa saada Kuninkuusravit 100-vuotisjuhlavuonna Jyväskylään. Näissä jos missä halutaan olla mukana”,

Jyväskylässä järjestettävien Kuninkuusravien markkinointi hurautettiin käyntiin rallien kanssa toteutetulla yhteisvideolla.

Juhlaviikonloppuna perjantain ohjelmassa on ravit ja sen jälkeen perinteinen suomenhevosten huutokauppa. Päivä jatkuu huutokaupan jälkeen iltajuhlilla. Tapahtuman ajaksi Buugin asvaltoitu kenttä muuttuu messutunnelmaksi näytteilleasettajineen. Lähdeniemi kuvailee tapahtumaa enemmän festareiksi ja kansanjuhlaksi kuin ravitapahtumaksi.

”Tunnelma on se, joka jokaisen kannattaa kokea”, Lähdeniemi vinkkaa.

Kuninkuusravit ovat hyvä mahdollisuus monella tapaa myös keskisuomalaisille yrityksille. Tapahtuma tuo kaupunkiin paljon kävijöitä, joten yritysten kannattaa pohtia, miten ne voisivat palvella ja houkutella ravikansaa viikonlopun aikana. Näkyvyyttä on mahdollista saada niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Tapahtumaan voi myös kutsua asiakkaitaan.

”Yhteistyökumppanuudet lyödään lukkoon tämän vuoden

aikana. Lisää mahtuu vielä, vaikka paljon onkin jo sopimuksia. Kouvolan Kuninkuusravien jälkeen puhelin on soinut ahkerasti”, sanoo Lähdeniemi.

Lähdeniemi pitää erittäin hyvänä Jyväskylän ralleja ja niiden myötä Jyväskylään syntynyttä talkookulttuuria: Kuninkuusravien järjestämiseen talkooapu otetaan enemmän kuin kiitollisena vastaan.

”Talkoolaisten merkitys on valtava. Talkoolaiseksi voi ilmoittautua oman osaamisen ja aikataulujen mukaan. Tarvitsemme erityyppisiin tehtäviin niin ennen tapahtumaa kuin tapahtuman aikana yhteensä noin 500 henkilöä”, kertoo Lähdeniemi.

Lähdeniemi kiittää myös Jyväskylän kaupunkia hyvästä yhteistyöstä. Ei suinkaan ole itsestään selvää, että 100-vuotisjuhlaravit pidetään juuri Jyväskylässä, sillä Jyväskylä valittiin tapahtumakaupungiksi hakemusten joukosta.

Samana vuonna Killerin ravirata täyttää 50 vuotta. Tapahtumasuunnittelun ja -järjestämisen täydessä touhussa oleva Lähdeniemi odottaa tulevia Kuninkuusraveja innolla. Hän iloitsee, että tapahtuma on näin elinvoimainen vielä satavuotiaanakin.

”Haluamme olla luottamuksen arvoisia, että saamme luotua kaikkien aikojen Kuninkuusravit ja toivomme, että ne jäävät kaikkien mieleen”, toivoo Lähdeniemi.

LUKUSUOSITUS

Kauppakamarien PK-barometri

Kauppakamarien PK-hallitusbarometri luotaa yritysjohtajien näkemyksiä ja kokemuksia PK-yritysten hallitustyöskentelystä. Barometri tarjoaa PK-yrityksille kattavan katsauksen PK-yritysten hallinnointiin liittyvistä käytänteistä.

Ville Kajala, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija

Maakatsaus: Kiina

Keskuskauppakamarin katsaus on ajantasainen ja päivitetty tietopaketti yrityksille Kiinasta. Asiantuntijoiden kirjoituksissa käsitellään Kiinan liiketoimintaympäristöä, Kiina-riskien hallintaa, Kiinan talouskehitystä sekä maan suhteita Yhdysvaltoihin, EU:hun ja Venäjään.

Lenita Toivakka, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja

Lue lisää kauppakamari.fi

Keskuskauppakamari muuttaa

Juuri remontoidut ja suuremmat tilat rautatieaseman läheisyydessä Helsingissä mahdollistavat tapahtumien järjestämisen myös omissa tiloissa. Uuden kauppakamaritalon toivotaan toimivan päättäjien ja elinkeinoelämän toimijoiden kohtaamispaikkana.

Uusi osoite 1.10.2023 alkaen: Alvar Aallon katu 5 C, 00100 Helsinki

Tuoretta tietoa 2x

VASTUULLISUUS AVANNUT

YRITYKSILLE UUSIA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA

Joka kymmenes PK-yritys haluaisi edistää vastuullisuutta ja kestävää kehitystä, muttei tiedä miten pääsisi alkuun, selviää kauppakamarien PK-barometrista. Vastuullisuusasioiden käsittely on lisääntynyt suhteellisesti enemmän suuremmissa yrityksissä ja jopa 25 prosentilla PK-yrityksistä vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat lisänneet uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Ville Kajala, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija

HEIKKENEVÄ SUHDANNE HEIJASTUU TYÖMARKKINOILLE

Työllisyys on kääntynyt voimakkaaseen laskuun erityisesti miehillä, jotka työskentelevät suhdannevaihteluille herkillä toimialoilla. Toistaiseksi palvelualojen hyvä tilanne on pitänyt työllisyyttä korkealla, mutta ennen pitkää suhdanteen heikkeneminen ulottuu myös palvelualojen työllisyyteen – epäselvää on miten paljon. Myös voimakkaan maahanmuuton hidastuminen uhkaa hyydyttää kasvua.

Jukka Appelqvist, Keskuskauppakamarin pääekonomisti

Sami Kettunen kutsuttiin johtamaan Ceili kasvuun – paljastaa avaimet kasvun takana

KUN SALESFORCE-ASIAKKUUDENHALLINTA-ALUSTAAN KESKITTYNEESSÄ YRITYKSESSÄ PÄÄTETTIIN INVESTOIDA KASVUUN, KUTSUTTIIN YRITYKSEN JOHTOON

IT-ALALLA URAA LUONUT, KASVUYRITYSTEN LUOTSI SAMI KETTUNEN. VAIN

MUUTAMASSA VUODESSA CEILIN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ ON KASVANUT SEITSEMÄSTÄ KOLMEENKYMMENEENVIITEEN JA LIIKEVAIHTO YLI KAHTEEN MILJOONAAN EUROON. KETTUNEN AVAA, MITEN SIINÄ ONNISTUTTIIN.

Ceilin tarina alkaa vuodesta 2014, kun yrityksen perustajat totesivat itse Salesforce-käyttäjinä, miten toimiva ratkaisu on kyseessä, ja aloittivat pienimuotoisen konsultoinnin.

Yritystoiminta oli saatu käyntiin, ja vuonna 2018 yrittäjät päättivät investoida vahvemmin kasvuun.

Silloin yrittäjät olivat yhteydessä Sami Kettuseen, lähtisikö hän mukaan Ceiliin. Kettunen tutustui alustaan, sen tulevaisuuteen ja mietti hetken.

”Päätin lähteä mukaan Ceiliin, sillä huomasin tuotteen valtavan potentiaalin. Kyseessä on maailmanluokan tuote. Olen ollut IT-alalla 25 vuotta ja näin, että tämä lähtee lentoon”, avaa Kettunen taustoja päätöksen takana.

Ceilin toimitusjohtaja Kettusesta tuli vuoden 2019 maaliskuun alusta. Kun silloin Kettunen oli yrityksen seitsemäs työntekijä, on työntekijöitä nyt 35.

Kasvun takana aidosti hyvä tuote ja panostukset myyntiin ja henkilöstöön

Järjestelmä tarjoaa hyvän pohjan yritysten kasvuun. Ceilin salaisuus on Kettusen mukaan se, että se pystyy tarjoamaan Salesforcen hyödyt nopeasti ja kustannustehokkaasti.

”Emme tuota pelkästään CRM-palvelua vaan koko digitaalisen palveluketjun. Projektit ovat yleensä pitkiä yhteistyökumppanuuksia, ja järjestelmää kehitetään yrityksen mukana”, Kettunen täsmentää.

Asiakkaita kasvamaan auttava Ceili elää niin kuin opettaa. Pohjana Ceilin menestykselle on ollut Kettusen mukaan aidosti hyvä tuote ja sen markkina-asema.

HYVÄ TUOTE, VAHVA

MARKKINA-ASEMA

SEKÄ PANOSTUKSET

MYYNTIIN, MARKKINOINTIIN

JA HENKILÖSTÖÖN

OVAT CEILIN KASVUN TAKANA.

Ceilin tarkoituksena on tuottaa yrityksille digitaalisia palveluita, jotka auttavat yritystä menestymään kilpailijoitaan paremmin. Ceili keskittyy ainoastaan Salesforce-teknologiaan. Kettunen ei näe riskiä keskittymisessä yhteen tuotteeseen.

”Salesforce on ollut asiakkuudenhallinnan teknologisella piikkipaikalla pitkään, ja sille on ollut kova kysyntä”, Kettunen toteaa.

Toinen syy on ollut panostaminen myyntityöhön ja markkinointiin. Kettunen muistuttaa, että tulokset eivät näy heti, vaan pitkäjänteinen työ palkitaan.

”Olemme keskittyneet aidosti myyntityöhön ja tehneet jalkatyötä myynnin eteen. Panostukset digitaaliseen markkinointiin alkoivat kantaa hedelmää 7–8 kuukauden jälkeen”, Kettunen avaa.

Kaikkein tärkeimmäksi Kettunen kuitenkin nostaa osaavan ja sitoutuneen henkilöstön.

Henkilöstön hyvinvointi avainasemassa

Kasvavassa yrityksessä on tärkeää huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista. Ceilillä työntekijöiden tyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti muun muassa pulssimittauksilla ja palautekyselyillä.

Myös läpinäkyvyys on Ceilin tärkeitä arvoja. Työntekijöille kerrotaan avoimesti, mitä yritykselle kuuluu, mitä uusia asiakkuuksia on tulossa ja mitä kehittämistyön rintamalla tapahtuu.

”Myös organisaatiorakenne pidetään matalana – organisaation johto ja työntekijät ovat samaa tiimiä”, Kettunen toteaa.

Laajat etätyömahdollisuudet, yhteiset aktiviteetit ja muut työsuhde-edut ovat osa Ceilillä viihtymistä, mutta sitoutumista lisäävät mielenkiintoiset projektit.

”Meidän on pidettävä huoli siitä, että olemme merkityksellinen ja mielenkiintoinen työpaikka, ja se myös tarkoittaa sitä, että on löydettävä kiinnostavia projekteja”, Kettunen kertoo.

Ceilin hupiministeriö pitää huolen hauskanpidosta yhdessä, ja johto huolehtii, että työntekijä saa tukea ja apua silloin, kun sitä tarvitsee. Myös työkuormaa seurataan ja siihen pystytään vaikuttamaan tarpeen tullen.

”Ihmisten kuuntelu on todella tärkeässä roolissa.”

Uusien haasteiden toivossa ei työpaikasta Ceilillä tarvitse luopua, sillä jokaiselle työntekijälle on luotu oma urapolkusuunnitelma.

”Emme halua lukita nuoria tiettyyn rooliin: kun kaipaa

uuden oppimista, sitä voidaan myös tarjota. Se on tärkeää nykypäivän työelämässä”, Kettunen sanoo.

Myös työn joustavuus on iso juttu: Ceilillä voi tehdä esimerkiksi lyhyempää työaikaa joustavilla työajoilla tai vaikkapa ulkomailta käsin.

Henkilöstö on mukana kehittämisessä monella tapaa. Yksi hauska esimerkki on se, kun henkilöstö toivoi parempaa kahviautomaattia toimistolle.

”Totesin, että sellainen voidaan hankkia, kun kahden miljoonan euron liikevaihdon raja ylittyy”, Kettunen lupasi.

Kahden miljoonan euron liikevaihdon raja rikkoutui jo ennen vuodenvaihdetta, ja tuliterä kahvikone löysi pian tiensä Ceilin modernille ja viihtyisälle toimistolle Jyväskylän ytimessä.

15–20 uutta työntekijää vuosittain, toimitilat Tampereelle ja Helsinkiin

Ceili on kasvanut vahvasti vuosi vuodelta. Ceili on avannut toimitilat Jyväskylän lisäksi Tampereelle ja Helsinkiin.

”Panostamme lisää kasvun kiihdyttämiseen, ja tulemme palkkaamaan 15–20 henkilöä vuosittain”, sanoo Kettunen.

Ceilissä on yksi piirre, joka tekee siitä erityisen työnantajana.

”Haluamme tarjota monesti sen ensimmäisen IT-alan työpaikan suoraan yliopistosta valmistuneille nuorille. Investoiminen osaamisen kehittämiseen kannattaa – olemme saaneet tätä kautta töihin erittäin hyviä ammattilaisia”, Kettunen kertoo.

Koulutus: KTM, Jyväskylän yliopisto

Harrastukset: Monipuolinen liikunta, osuuskaupan hallinto, pesäpallon seuratoiminta ja penkkiurheilu

Perhe: Vaimo Heli ja kolme aikuista poikaa

Fakta itsestäsi: Toimin kuuluttajana Jyväskylän Kirin pesäpallo-otteluissa.

Kuva: Mari Mansikkamäki, Visual Friday

Vastuullisuuden strateginen merkitys kasvussa

Kustannussäästöjä toiminnan laadun parantamisella

Kestävää kehitystä edistäville toimenpiteille on muitakin perusteita edellä mainittujen asiakasvaatimusten ohella. Vastuullisuuteen panostaminen voi tuoda yritykselle kustannussäästöjä parantamalla materiaalitehokkuutta tai kiinnittämällä huomiota energiatehokkuuteen. Kustannussäästöjä tulee myös henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimalla. Tutkimukset ovat osoittaneet, että työterveyteen ja -turvallisuuteen satsattu euro tuottaa 2,20 euroa muun muassa pienentyneiden sairaspoissaolokustannusten vuoksi.

Lainsäädäntö kirittää

Osaltaan kehittyvä lainsäädäntö kirittää vastuullisuutta ja kestävää kehitystä. Kesän 2023 aikana julkaistiin uudet kestävyysraportointistandardit, jotka vaiheittain tulevat suurten yritysten ja listattujen pk-yritysten täytettäviksi. Raportointistandardeista voidaan olla montaa mieltä, mutta ainakin ne tekevät julkaistavista tiedoista vertailukelpoisempia ja luotettavampia.

Motiivina oikein toimiminen

Keskuskauppakamari

Alkuvuodesta OP julkaisi suuryritystutkimuksen, joka esitteli hätkähdyttäviä lukuja suuryritysten paineesta kiristää vastuullisuusvaatimuksiaan alihankintaketjun yritysten suuntaan. Tutkimuksen mukaan 42,4 prosenttia vastaajista kertoi jo vaihtaneensa alihankkijoita tai toimittajia vastuullisuusvelvoitteiden myötä. Tutkimustuloksissa piilee kuitenkin kilpailuedun siemen suomalaisille pk-yrityksille. Yritys nimittäin vahvistaa asemaansa asiakkaan luotettavana kumppanina, kun se huolehtii omista vastuullisista toimintatavoista ja laadullisesta toiminnan parantamisesta.

Kestävä kehitys innovaatioiden sytykkeenä

Vastuullisuus ja kestävä kehitys toimii yhä useammin uusien tuotteiden ja palveluiden innovaatioiden moottorina. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG, 17 tavoitetta) saavuttaminen avaakin selvitysten mukaan jopa 12 biljoonan dollarin liiketoimintapotentiaalin. Erityisesti energia-, rakentamis-, elintarvike- ja terveyssektoreilla haetaan kestäviä ratkaisuja. Tuore kauppakamarin PK-hallitusbarometri kertoi, että vastuullisuus ja kestävä kehitys on jo avannut liiketoimintamahdollisuuksia 25 prosentille vastaajayrityksiä.

Ei pidä unohtaa, että valtaosa yrityksistä haluaa yksinkertaisesti toimia oikein. Olen käynyt viime aikoina useita keskusteluja yritysedustajien kanssa, joiden päämääränä on kantaa kortensa kekoon tekemällä maapallosta kestävämmän paikan elää, luonnollisesti myös taloudellisesti kestävällä tavalla.

Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen strateginen merkitys siis kasvaa myös pk-yrityksissä. Kauppakamarit auttavat yrityksiä tällä polulla muun muassa erilaisin valmennusohjelmin ja työkaluin. Esimerkiksi Yritysjohdon vastuullisuusvalmennus tai alueellasi toteutettava Pk-yrityksen vastuullisuusvalmennus ovat hyviä ratkaisuja, kun organisaation osaamisen kehittämiselle on tarve. Se on kannattava investointi kilpailukyvyn säilyttämiseen ja jopa kilpailuedun luomiseen.

Vastuullisuusasiantuntija,

ANNE VANHALA

Kasvuyrittäjä tuntee myös mitalin kääntöpuolen

NOORA FAGERSTRÖM ON NYKYINEN KANSANEDUSTAJA, JOKA TIETÄÄ MITÄ MENESTYKSEN KÄÄNTÖPUOLELLA ON – JUNGLE JUICE BAR

-SMOOTHIEKETJU PURISTI VÄLILLÄ MEHUT MYÖS YRITTÄJÄSTÄ ITSESTÄÄN

Espoolainen, Jungle Juice Bar -kioskiketjun perustajana ja osaomistajana tunnettu Noora Fagerström rynnisti viime vaaleissa eduskuntaan heti ensi yrittämällä ja vieläpä varsin mittavalla äänipotilla.

Fagerström saattaakin monien silmissä näyttää henkilöltä, joka menestyy ja onnistuu lähes kaikessa, johon hän vain tarttuu. Kasvuyrittäjän taipaleeseen on kuitenkin mahtunut myös tuskanhikeä ja epätoivon kyyneleitä.

Aikanaan lähes rakettimaisesti kasvanut ja valtakunnalliseksi laajentunut Jungle Juice Bar -ketju näki päivänvalon vuonna 2010. Pariskunnan yhteinen liikeidea syntyi eräällä ulkomaanmatkalla saadun kipinän pohjalta.

Noora Fagerströmistä tuli yrityksen toimitusjohtaja 24-vuotiaana ja hän pyöritti kyseistä postia liki kymmenen vuotta. Vuonna 2017 yrityksen osake-enemmistö myytiin pääomasijoittaja Vaaka Partnersille, joka turvasi Jungle Juice Barin tulevaisuuden ja palkitsi myös pitkää päivää painaneet yrittäjät.

Kauempaa katsoen yrityksen kasvupolku saattoi näyttää pelkältä menes-

TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI

PIENET YRITYKSET ON SAATAVA KASVU-URALLE JA

TYÖLLISTÄMÄÄN SELVÄSTI

NYKYISTÄ ROHKEAMMIN.

TÄMÄN RISKIN KANSSA

MYÖS FAGERSTRÖM

JOUTUI AIKANAAN

TASAPAINOILEMAAN.

tystarinalta, mutta mitalilla oli kuitenkin monelle kasvuyrittäjälle tuttu kääntöpuoli. Kasvu vaatii rahaa ja pääomia, joiden takeeksi yrittäjäpariskunta joutui matkan varrella panttaamaan myös henkilökohtaisen omaisuutensa.

Yrityksen laajentaminen uusille paikkakunnille ei sekään sujunut ongelmitta. Välillä yhtiössä oltiin jopa tilanteessa, jossa rahat riittivät juuri ja juuri palkkojen maksuun.

Ensimmäinen työntekijä on iso kynnys

Ei siis ihme, että Fagerström piti vaalikampanjassaan esillä monia teemoja, joiden myötä kasvuyrittäjien taipaleesta tulisi edes hieman tasaisempi. Myös konkurssin tehneet yrittäjät ansaitsisivat leimakirveen sijaan uuden mahdollisuuden.

Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin se, että pienet yritykset saataisiin kasvu-uralle ja työllistämään selvästi nykyistä rohkeammin. Tämän riskin kanssa myös Fagerström joutui aikanaan tasapainoilemaan.

”Yrittäjälle suurin kynnys on useimmiten ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Hän joutuu pohtimaan tarkasti, onko töitä tarpeeksi, kestääkö kassa myös hiljaisempina aikoina ja millaisen työntekijän hän lopulta löytää”, Fageström listaa.

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite irtisanomisen helpottamisesta voi kuulostaa maallikon korviin kovalta linjaukselta. Se olisi kuitenkin Fagerströmin mielestä pienyrittäjille äärimmäisen tärkeä uudistus, joka näkyisi nopeasti myös työllisyysluvuissa.

”Vastuulliset yrittäjät pitävät osaavista ja hyvistä työntekijöistä tiukasti kiinni. Työsuhde pitäisi kuitenkin pystyä purkamaan, jos rekrytointi epäonnistuu eikä palkattu henkilö sovellu tehtävään. Tämä madaltaisi todella monen yrittäjän työllistämiskynnystä”, hän vakuuttaa.

Toinen piristyspiikki löytyy Fagerströmin mukaan paikallisesta sopimisesta, jolle olisi tarvetta etenkin palvelu- ja ravintola-alalla.

”Esimerkiksi sunnuntailisät voivat olla niin iso kuluerä, että töitä on tehtävä kiireestä huolimatta minimiporukalla ja päivän saldo jää silti miinukselle”, hän toteaa.

Eläkejärjestelmässä riittää remontoitavaa

Pienten yritysten kasvua kannustaisi myös yrittäjien eläkejärjestelmän ja perintöverotuksen remontti. Viime hallituskaudella tehty YEL-uudistus oli Fagerströmin mukaan eläkekertymän näkökulmasta oikeansuuntainen, mutta pienyrittäjille epäoikeudenmukainen.

”Monella pienituloisella yrittäjällä tulee olemaan vaikeuksia selvitä tulevista tasausmaksuista. Osalle se voi tietää jopa yritystoiminnan loppumista”, Fagerström harmittelee.

Samalla hän painottaa, ettei YEL-yhtälöön ole helppoa ratkaisua. Haasteena on sekin, ettei osa yrittäjistä luota koko järjestelmään ja rakentaa oman eläketurvansa henkilökohtaisten sijoitusten varaan.

”Jotain tälle asialle on tehtävä. Vaihtoehtoja voisivat olla rahastointi, yhdistelmävakuutukset tai yrittäjien tuominen saamaan eläkejärjestelmään palkansaajien kanssa”, Fagerström listailee.

Perintövero käy kalliiksi perillisille

Myös verotuksessa riittää rukattavaa, mikäli yrittäjiä aiotaan saada kasvupolulle. Yhteisöveron alennus jättäisi enemmän pelimerkkejä investointeja varten ja perintöverotusta keventämällä helpotettaisiin yritysten sukupolvenvaihdoksia.

”Moni perheyritys joudutaan myymään ulkopuolisille, koska perillisillä ei ole yksinkertaisesti varaa maksaa sukupolvenvaihdoksesta koituvia perintöveroja. Järkevämpää olisi periä veroja vasta sitten, kun omaisuutta aletaan realisoida”, Fagerström huomauttaa.

Osa yrittäjistä jarruttaa tietoisesti myös yrityksensä tuloksentekoa, sillä se tietää vain isompaa verotaakkaa. ”Tämä on kasvun kannalta aivan nurinkurista. Tässäkin veroja tulisi maksaa vasta sitten, jos tuloseuroja aletaan nostaa yhtiöstä ulos.”

Verotuksesta johtuvat kasvujarrut pitäisikin kuulemma poistaa nopeasti, mikäli Suomi aikoo pysyä kilpailijamaiden kyydissä. ”Esimerkiksi Viro ajaa meistä start up-yrittäjyydessä pian ohi”, Fagerström huomauttaa.

KUKA: Noora Fagerström, Jungle Juice Bar -mehukioskiketjun perustaja ja osaomistaja, Kokoomuksen kansanedustaja, talous- ja ympäristövaliokuntien jäsen, Espoon kaupunginvaltuutettu ja enkelisijoittaja.

KOULUTUS: Tradenomi

PERHE: Aviomies ja kolme lasta

HARRASTUKSET: Triathlon, hiihto, jooga, kuntosali, tennis, mökkeily ja luonnossa liikkuminen

Yrittäjyys- ja taloustaitoja alakoulusta alkaen

Noora Fagerström on viime vuosina alkanut kantaa entistä enemmän huolta myös lasten ja nuorten taloustaidoista. Hänen mielestään pelottavan harvalla nuorella on selkeää käsitystä pikavippien todellisista kuluista, laskurästeistä tai luottotietojen menetykseen liittyvistä riskeistä.

Yrittäjyyden ja taloudenhallinnan perustaitoja pitäisikin tuoda entistä enemmän yläkouluihin. ”Jokaisen nuoren on hyvä ymmärtää rahan arvo, säästämisen tärkeys sekä se, miksi laskut pitää maksaa”, Fagerström tiivistää.

Entä mitä hän itse tekisi toisin, jos olisi nyt perustamassa ensimmäistä yritystä? ”Kysyisin neuvoja huomattavasti laajemmalta yrittäjä- ja asiantuntijajoukolta. Sillä välttäisi monet alkutaipaleen virheet.”

JA MENESTYS

Tukiviidakosta tuottavaan työhön

KESTÄVÄÄ KASVUA, VELKAANTUMISEN KÄÄNTÄMISTÄ LASKUUN

JA TYÖNTEON KANNATTAVUUDEN PARANTAMISTA. TÄTÄ HALLITUSOHJELMASSA LUVATAAN. TUORE TYÖMINISTERI ARTO

SATONEN (KOK) KERTOO MILLÄ EVÄILLÄ SUOMEN SUUNTAA

OLLAAN MUUTTAMASSA.

Petteri Orpon (kok) luotsaama hallitus aikoo tulevien neljän vuoden aikana luoda Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa. Työministeri Arto Satosen (kok) mukaan todellinen saldo on vielä tätäkin isompi, jos hallitusohjelmaan kirjatut keskeiset työllistämiskeinot saadaan käännettyä konkretiaksi. Niiden myötä pk-yritysten työllistäminen helpottuu ja työnteosta tehdään aina tukieuroja kannattavampi vaihtoehto.

Petteri Orpon hallituksen alkutaival on ollut monenlaisten kohujen siivittämä ja uutisotsikot ovat täyttyneet aivan muista asioista, mitä alkuun odotettiin.

Työministeri Arto Satoselle viime kuukausien kohina on kuitenkin tarjonnut ainakin osittaisen työrauhan. Se voi kuitenkin jäädä syksyn edetessä pelkäksi toiveeksi, sillä hallitusohjelma sisältää monia rohtoja, joita on kiitelty vuolaasti työnantajaleirissä, mutta jotka maistuvat karvaalle sekä opposition että ay-väen piirissä.

Niitä puolustaessaan tuore työministeri saanee huomata moneen kertaan, että pestissä tarvitaan hyvien puhelahjojen lisäksi myös turnauskestävyyttä ja paksua nahkaa. Siihen Satonen tuntuu toisaalta myös varautuneen, sillä työministerin salkku kuuluu olevan hänelle toiveiden täyttymys.

KASVU 16 KAUPPAKAMARI

”Työelämän ja sosiaalipuolen asiat ovat olleet minulle keskeisiä koko kansanedustajaurani ajan. Olen ollut muun muassa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja ja vedin työllisyysryhmää myös hallitusneuvotteluissa. Tämä on ihan luontevaa jatkoa aiemmalle työlle”, työministerin pestin Matias Marttiselle (kok) kautensa puolivälissä luovuttava Satonen toteaa.

Pk-yritykset avainasemassa

Hallitusohjelman kirjauksista löytyy myös muun muassa lakko-oikeuksien rajaamista, paikallisen sopimisen lisäämistä, työttömien aktivoimista, pk-yritysten työllistämisen helpottamista sekä työvoimapalveluiden ja toimeentulotuen uudistamista. Tavoitteena on luoda niiden avulla 100 000 uutta työpaikkaa sekä uudistaa työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa niin, että työnteko on aina yhteiskunnan tukien varassa elämistä kannattavampi vaihtoehto.

Monet ehdotukset on ehditty oppositiossa ja ay-leirissä leimata paluuksi työnantajien yksinvaltaan. Satosen mukaan maailma ei kuitenkaan ole enää näin mustavalkoinen.

TEKSTI TIMO SORMUNEN Teema_3-2023.indd

Kyllä meillä ymmärretään entistä laajemmin se, että työmarkkinoilla on nyt lopultakin tehtävä ne uudistukset, jotka kilpailijamaissa on viety läpi jo vuosia sitten”, Satonen toteaa.

Tavoiteltu työpaikkojen määrä kuulostaa nykysuhdanteessa vähintäänkin optimistiselta, mutta Satonen on toista mieltä.

”Jos paikallista sopimista saadaan edistettyä sekä pienten pk-yritysten työllistämiskynnystä ja työnantajariskiä madallettua, saldo on selvästi yli 100 000. Esimerkiksi paikallisen sopimisen ulottaminen myös järjestäytymättömiin yrityksiin tuo sen piiriin 70 000 uutta yritystä”, hän ynnäilee.

Satosen listalla kärkipäässä ovat myös yt-lain soveltamisrajan nostaminen 50 henkilöä työllistäviin yrityksiin sekä irtisanomisten helpottaminen henkilökohtaisin perustein.

”Tulevien vuosien työllisyys on tunnetusti pk-yritysten varassa ja etenkin alle 10 hengen yritykset on saatava työllistämään lisää väkeä. Yksinyrittäjyys on hyvässä myötätuulessa, mutta samaan aikaan työllistävien yritysten määrä laskee jatkuvasti. Tämä kehitys on nyt katkaistava.”

Pätkätöistä tasaisempaan tulovirtaan

Työvoimapalveluissa TE-palvelut siirtyvät vuosikymmenten jälkeen takaisin kuntien kontolle. Satosen mukaan tämä tarkoittaa parempaa asiakas- ja paikallistuntemusta, räätälöidympää palvelua ja tätä kautta tehokkaampaa työllistymistä.

”Toimistoilta edellytetään myös tehokasta verkottumista paikallisen elinkeinoelämän ja koulutustahojen kanssa. Lisäksi niiden on tehtävä alueellista yhteistyötä, sillä jokaiseen kuntaan ei voida perustaa palvelupisteitä”, Satonen muistuttaa.

Tärkeänä periaatteena on se, että työnteosta tehdään sosiaaliturvaa kannattavampi vaihtoehto. Osa-aikatyön sijaan painotetaan kokoaikatyötä, jolloin omalla palkalla tullaan toimeen ilman yhteiskunnan tukieuroja.

”Tämä voi olla joillakin palvelualoilla hieman hankalasti toteuttavissa, mutta kuitenkin mahdollista. Korona-aikana nähtiin, kuinka esimerkiksi ravintoloista siirryttiin töihin kaupan puolelle”, Satonen huomauttaa.

Nuorten lisäksi työministeri kantaa huolta yli

”YKSINYRITTÄJYYS ON HYVÄSSÄ MYÖTÄTUULESSA,

MUTTA SAMAAN AIKAAN TYÖLLISTÄVIEN YRITYSTEN MÄÄRÄ LASKEE JATKUVASTI. TÄMÄ KEHITYS ON NYT KATKAISTAVA.”

Kuva: Kokoomus

50-vuotiaista konkareista. Heidän työllistymisensä on monella toimialalla vaikeaa, vaikka osaamista, kokemusta ja työmotivaatiota olisi riittämiin.

”Tässä kohtaa työnantajien asenteiden on yksinkertaisesti muututtava. Monella toimialalla on osaajapula, joten meillä ei yksikertaisesti ole varaa tällaiseen ikärasismiin. Esimerkiksi terveydenhuollossa emme enää edes pärjäisi ilman tätä kokeneiden ammattilaisten joukkoa.”

Vastakkainasettelusta yhteistyöhön

Vaikka hallitusohjelmasta ja sen työelämäosiosta on saatu valmistelukoneistoon vasta murto-osa, on moni ehtinyt jo ennustaa, että tulevasta syksystä tulee työmarkkinarintamalla vähintäänkin tulikivenkatkuinen.

Se tietää Arkadianmäellä sitä, että ilmassa leijuu työtaisteluiden uhka ja karvalakkilähetystöjä riittää myös työministerin ovelle.

Satonen kuitenkin toivoo vastakkainasettelun sijaan malttia ja rakentavaa asennetta, jolla

päästäisiin yhdessä eteenpäin. Samalla hän painottaa pitävänsä tiivistä yhteyttä liittoihin ja keskusjärjestöihin.

”Kaikki uudistukset tehdään kolmikantatyöryhmissä, joissa hallituksen esitykset ovat keskustelun pohjana. Esimerkiksi paikallisessa sopimisessa sen on jo edellisen hallituksen pöydällä ollut Pekka Timosen selvitys. Eli evät nämä asiat osapuolille uusia ole”, Satonen muistuttaa.

paikallises

Samalla hän muistuttaa, että hallitus aikoo puuttua napakasti myös viime aikoina paljastuneisiin järjestelmän väärinkäytöksiin.

”Kilpailuetua on haettu muuttamalla muun muassa perinteistä palkkatyötä yrittäjätyöksi, mikä rikkoo selkeästi täkäläisiä pelisääntöjä. Rakennusliitto on pitänyt asiaa ihan syystä esillä”, Satonen kiittelee.

Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia

Rasismissa peiliin katsomisen paikka

Istuvan hallituksen alkutaivalta ovat värittäneet perussuomalaisten ministereiden rasistiset some-viestit.

Rasismissa peiliin katsomisen paikka

Istuvan hallituksen alkutaivalta ovat värittäneet perussuomalaisten ministereiden rasistiset some-viestit.

Epäasiallista käytöstä ja rasismia on kuitenkin myös suomalaisilla työpaikoilla. Pahimmillaan kyse on ollut lähes pakkotyöstä, kuten muun muassa vihannesviljelmiltä, marja-alan yrityksistä ja ravintoloista paljastuneet tapaukset ovat osoittaneet.

Epäasiallista käytöstä ja rasismia on kuitenkin myös suomalaisilla työpaikoilla. Pahimmillaan kyse on ollut lähes pakkotyöstä, kuten muun muassa vihannesviljelmiltä, marja-alan yrityksistä ja ravintoloista paljastuneet tapaukset ovat osoittaneet.

Ne ovat järkyttäneet myös tuoretta työministeriä.

Ne ovat järkyttäneet myös tuoretta työministeriä.

”On hyvä, että tällaiset väärinkäytökset paljastuvat. Samalla se osoittaa, että meillä on nyt peiliin katsomisen paikka. Minkäänlainen rasismi, epäasiallinen kohtelu, työpaikasta maksettavat kynnysrahat tai alipalkkaus eivät kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan”, hän toteaa.

Samalla Satonen muistuttaa, ettei Suomi yksinkertaisesti selviä ilman selvästi nykyistä mittavampaa maahanmuuttoa. Isot ikäluokat eläköityvät ja paikkaajiksi tarvitaan myös ulkomaisia käsipareja. Niitä houkutellaan nyt entistä kohdistetummin muun muassa Brasiliasta, Filippiineiltä, Intiasta ja Vietnamista.

”On hyvä, että tällaiset väärinkäytökset paljastuvat. Samalla se osoittaa, että meillä on nyt peiliin katsomisen paikka. Minkäänlainen rasismi, epäasiallinen kohtelu, työpaikasta maksettavat kynnysrahat tai alipalkkaus eivät kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan”, hän toteaa.

Samalla Satonen muistuttaa, ettei Suomi yksinkertaisesti selviä ilman selvästi nykyistä mittavampaa maahanmuuttoa. Isot ikäluokat eläköityvät ja paikkaajiksi tarvitaan myös ulkomaisia käsipareja. Niitä houkutellaan nyt entistä kohdistetummin muun muassa Brasiliasta, Filippiineiltä, Intiasta ja Vietnamista.

”Mikäli aiomme pysyä osaajakisassa mukana, on tulijoille pystyttävä tarjoamaan myös sujuvat maahanmuuttokäytännöt, turvallinen asuinympäristö, lasten koulutus ja puolison työllistyminen. Rasismille ei tässä yhtälössä ole tilaa.”

”Mikäli aiomme pysyä osaajakisassa mukana, on tulijoille pystyttävä tarjoamaan myös sujuvat maahanmuuttokäytännöt, turvallinen asuinympäristö, lasten koulutus ja puolison työllistyminen. Rasismille ei tässä yhtälössä ole tilaa.”

Kuva: Kokoomus

Kuva: Kokoomus

JYP Jyväskylä 100 vuotta – jääpallosta Keski-Suomen urheilukansan rakastamaksi jääkiekkoseuraksi

JYPILLÄ ON TÄNÄ VUONNA AIHETTA JUHLAAN, KUN SE TÄYTTÄÄ MARRASKUUSSA KUNNIOITETTAVAT SATA VUOTTA. JUHLAVUOSI NÄKYY KOKO KAUDEN AJAN MUUN MUASSA JUHLALOGON JA OTTELUTAPAHTUMIEN YHTEYDESSÄ JAETTAVIEN HISTORIAPALASTEN MUODOSSA. VUOSI HUIPENTUU 24.11. KOTIKENTÄLLÄ KALPAA VASTAAN PELATTAVAAN JUHLAOTTELUUN JA SEURAAVAN PÄIVÄN JUHLAGAALAAN.

Suomen kolmanneksi vanhin liigaseura JYP täyttää tänä vuonna kunnioitettavat sata vuotta. Juhlavuosi huipentuu marraskuun lopussa, kun 24.11. pelataan juhlaottelu KalPaa vastaan. JYPin toimitusjohtaja Risto Korpela avaa, miksi vastustajaksi valikoitui juuri Kuopio.

”JYPin ensimmäinen virallinen ottelu pelattiin 1. helmikuuta 1948 Jyväskylässä Kuopion Eräveikkoja vastaan, ja siksi KalPa valittiin juhlaottelun vastustajaksi”, kertoo Korpela.

Haastatteluhetkellä liigaan valmistautuminen on kuumimmillaan. Kevät ja kesä on rakennettu yhteistyökumppanuuksia, nyt valmistellaan ottelutapahtumia syksylle. Myös 100-vuotisjuhlallisuudet ja muut huomioimiset pitävät hyvin liikkeellä.

”On hienoa, että pääsemme aloittamaan liigakauden. Odotukset ovat korkealla myös urheilullisen menestyksen suhteen: joukkuetta on vahvistettu ja haluamme menestystä alkavalla kaudella juhlavuonna”, Korpela kertoo.

Korpela kiittelee kumppaneita ja kannattajia, jotka ovat vahvasti JYPin takana. Hän toivoo, että kannattajat saapuvat sankoin joukoin areenalle, kun kiekko putoaa jäähän.

”Viime keväänä teimme päätöksen, ettemme myy pelaajia, vaikka näytti siltä, että pelit loppuvat runkosarjaan. Teimme JYPin arvojen mukaisen päätöksen sillä hetkellä”, viittaa Korpela viime vuoteen, mikä osoitti, että keskisuomalaiset ovat todellista urheilukansaa.

”Kun playoff-mahdollisuudet oli-

vat menneet, oli viimeisten pelien kokonaiskeskiarvo kuitenkin korkeampi kuin aiemmin, eli yleisömäärät eivät siitä huolimatta dropanneet. Runkosarjan viimeinen peli oli loppuunmyyty. Oli upeaa huomata, että keskisuomalaiset ovat niin vahvasti JYPin takana. Sanonta, että suomalaiset ovat vain menestyskansaa joutui tässä kohtaa romukoppaan. JYPin kannattajat osoittivat hienosti urheiluhenkisyyttä”, sanoo Korpela.

Kaudella otteluita pelataan kerran-kaksi viikossa, ja niihin kokoontuu kerralla noin 3500 henkilöä.

”Yleensä ei tule ajatelleeksi, että peli on valtava sosiaalinen tapahtuma urheilun ohella: yritykset hoitavat liikekumppanuuksiaan, ja perheet ja ystävät kokoontuvat yhteen. Ei ole Keski-Suomessa toista

tapahtumasarjaa, joka liikuttaa noin suuren määrän ihmisiä”, Korpela toteaa.

Korpela toimitusjohtajaksi 2019

Korpela aloitti JYPin toimitusjohtajana 2019 toukokuussa. Ei mennyt kauaakaan, kun korona alkoi, ja JYP joutui monien muiden tapaan haasteiden eteen. Kokonaista kauttakaan ei ehditty pelata.

”Viimeistä peliä ei pelattu eikä Suomen mestaruutta ratkaistu. Pari seuraavaa vuotta olivat selviämistaistelua, kun jouduttiin pelaamaan tyhjille katsomoille. Puolet liikevaihdosta tippui pois. Yhteisönä selvisimme niistä ajoista ja nyt on mukavampi katsoa tulevaisuuteen”, Korpela muistelee.

Korpela näkee, että niin urheilussa kuin yrityselämässä tärkeää on se, miten yhteisö toimii.

”Meillä painotetaan paljon yhteen hiileen puhaltamista ja jokaisen yksilön huomioimista. Myös työilmapiiri on ensiarvoisen tärkeä: mitä parempi ja mitä tiiviimpi se on ja kun positiivinen henki kumpuaa, ovat menestymisen mahdollisuudetkin paremmat. Aina sekään ei takaa tuloksia, mutta positiivinen ilmapiiri kantaa myös vaikeuksien yli paremmin ja vahvistaa yhteisöä”, Korpela sanoo.

Korpelaa ohjaakin johtajana positiivinen ajattelu, ja hän korostaa sen merkitystä.

”Olen ollut melko kauan urheilubisneksessä muka-

na ja oppinut ajattelemaan ennemmin positiivisten kuin negatiivisten asioiden kautta. Yritän nähdä mieluummin mahdollisuuksia kuin uhkia”, Korpela toteaa.

Hippoksesta kansainvälisesti tunnettu urheilun keskus

Korpela seuraa Hippos-hankkeen etenemistä suurella mielenkiinnolla, sillä siitä tulee tärkeä myös JYPille. Korpela toivoo, että ratkaisut vihdoin löytyvät ja rakentaminen voi alkaa.

”Hippoksesta tulee upea kokonaisuus: ei pelkkiä seiniä, vaan valtava urheilun sydän, kun samojen seinien sisälle saadaan Suomen paras liikuntaosaaminen. Siinä ei rakenneta pelkästään suorituspaikkoja, vaan mahtavaa liikunnallista tieteen ja fasiliteettien kokonaisuutta, joka tuo paljon hyvää Keski-Suomelle. Toteutuessaan uskon Hippos-hankkeen olevan erittäin kiinnostava kokonaisuus jopa kansainvälisesti”, Korpela kuvailee.

Juhlagaala

25.11.2023

Juhlaottelun jälkeisenä päivänä vietetään juhlagaalaa, joka on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat tulla juhlistamaan JYPin satavuotiasta historiaa. Korpela vinkkaa, että rento ja lämminhenkinen mutta arvokas tilaisuus kolmen ruokalajin illallisineen sopii myös yritysporukoille esimerkiksi pikkujoulujen viettoon. Luvassa on myös viihdeohjelmaa.

Aina voi oppia uutta.

Avoimen yliopiston laajasta opintotarjonnasta löydät vaihtoehtoja niin oman kuin tiimin osaamisen kehittämiseen.

Opiskele joustavasti

JYU avoimessa yliopistossa: etäyhteyksin, sinulle sopivassa rytmissä.

AVOIN.JYU.FI

TULEVAISUUS ASUU TÄÄLLÄ

Tule kasvamaan ja verkostoitumaan Äänekoskelle.

Tarjoamme avaimet menestykseen!

Tutustu meihin ja tilaa uutiskirje osoitteessa www.businessaanekoski.fi

Menestykseen osaavan hallitustyön avulla!

HHJ-kurssilta uusia näkökulmia hallitustyön lisäksi liiketoiminnan kehittämiseen

Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssi

Jyväskylässä 2.-30.11.2023

HHJ-hallituskoulutus tukee pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla yrityksen hallitustyötä sekä tarjoamalla tuoreita ideoita toimintatapojen uudistamiselle. Koulutus soveltuu hallitustyötä jo tekeville tai sitä harkitseville. Se auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin.

Kurssin jaksot:

• 2.11. Hyvä hallintotapa

• 7.11. Hallituksen ja hallitustyön organisointi

• 16.11. Strategiatyö

• 23.11. Ryhmätyö

• 30.11. Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: kskauppakamari.fi/koulutukset

"Olin miettinyt jo pidemmän aikaa HHJ-kurssille osallistumista. Sen verran hyviä suosituksia olin omalta verkostoltani jo nähnyt eri kanavissa. Kun sopiva hetki oli oman yritystoiminnan näkökulmasta, ilmoittauduin kurssille – odotuksena saada vahvistusta omille ajatuksille, ymmärrystä hallituksen toiminnasta liiketoiminnan kehittämisen tukena ja myös verkostoituminen osallistujien kesken.

Vaikka itse sisältö keskittyi hallitustyöskentelyyn, avasi se näkökulmaa yleisemmin liiketoiminnan kehittämisestä. Kaikille ymmärrettävän liiketoiminnan strategian merkitys, erilaisten skenaarion luominen ja taloudenhallinta ohjaavat yritystä eteenpäin ja auttavat navigoimaan myös epävarmassa tilanteessa. Koen, että moni PK-yritys ajelehtii ilman suuntaa ja tämä näkyy myös epäselvyytenä niin myynnin, markkinoinnin kuin muun operatiivisen toiminnan onnistumisessa. Kun ei tiedetä mitä kohti mennään, on vaikea ottaa seuraavia askeleita.

Ja näiden askeleiden konkretisointi on myös ehdoton edellytys, että se kirkkain tavoite on mahdollista saavuttaa eikä jää vain sanahelinäksi kun se kuulostaa niin hyvältä!

Suosittelen ehdottomasti tätä HHJ-kokonaisuutta kaikille liiketoiminnan kehittämisen parissa toimiville, ei pelkästään hallituksessa työskenteleville tai siitä kiinnostuneille. Se voi auttaa myös oman työn suuntaamisessa ja siinä, millaista tietoa voit oman työn eteenpäin viemisessä tarvita.

Oma yritykseni on risteyskohdassa kun takana on vauhdikas kasvu. Sain myös vinkin siitä, että kannattaa ehdottaa omaa yritystä ryhmätyön aiheeksi ja se todellakin kannatti. Jo puolen päivän keskusteluiden jälkeen sain erittäin hyviä näkemyksiä ja ajatuksia oman toiminnan kehittämiseen, kenties tulevaisuudessa strategisemmin hallitustyöskentelyn kautta – suunnitelmallisesti, aikataulutettuna ja seuraten edistymistä."

Sanna Virtanen suosittelee HHJ-kokonaisuutta kaikille liiketoiminnan kehittämisen parissa toimiville.

“ Emme olisi yrityksenä ja yrittäjinä näin pitkällä ilman Hautomoa.”

Tietokeskus Jyväskylään

SUOMEN SUURIN KOTIMAINEN PK-YRITYKSILLE IT-PALVELUITA, KONSULTOINTIA JA LAITTEITA

TARJOAVA TIETOKESKUS AVASI VUODEN ALUSSA TOIMISTON JYVÄSKYLÄÄN. VIIME VUOSI OLI YRITYKSELLE ENNÄTYSVUOSI, JA KESÄLLÄ SOLMITUN MPY-YRITYSKAUPAN MYÖTÄ TIETOKESKUKSEN MARKKINAOSUUS KASVAA ENTISESTÄÄN. KESKI-SUOMESSA TOIMIVALLE YRITYKSELLE OLI LUONTEVAA LIITTYÄ KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN JÄSENEKSI.

Tietokeskus Finland Oy on suomalainen, vuonna 1989 perustettu perustietotekniikan vahva osaaja, joka tarjoaa

IT-palveluja, konsultointia ja -laitteita yrityksille ja julkishallinnon toimijoille kautta maan. Sen asiakkaisiin lukeutuvat mm. Alva, Honkarakenne, Marimekko ja Helsingin kaupunki.

Tietokeskuksella on Suomessa 17

toimipistettä, joista viimeisin perustettiin Jyväskylään vuoden 2023 alusta. Kalle Salonen aloitti vuoden vaihteessa konsultointiliiketoiminnan myyntipäällikkönä ja valittiin kasvattamaan Keski-Suomen toimintaa.

”Tehtävänäni on lisätä Tietokeskuksen tunnettuutta sekä kasvattaa asiakkuuksia Keski-Suomen alueella. Näimme parhaaksi tavaksi palvella uusia asiakkaita konsultoinnin kautta”,

Salonen kertoo.

”Tärkein syy kuitenkin siihen, miksi Tietokeskus avasi toimiston Jyväskylään, on paikallisuus ja halu olla lähellä asiakkaita”, kuvailee Salonen.

”Lähellä asiakasta oleminen tarkoittaa mm. sitä, että rakentaa luottamuksellista suhdetta ja voi kasvotusten keskustella asiakkaiden kanssa liiketoiminnan ja IT:n kehittämisestä ja käydä vaikka lounaalla. Jatkuvien IT-palveluiden osalta se taas tarkoittaa sitä, että asiakkaille nimetään oma tiimi, jossa on mukana paikallisia asiantuntijoita. Tärkeintä kaikessa liiketoiminnassa on loppujen lopuksi ihmiset ja vuorovaikutus.”

Tietokeskus erottautuu muista ITalan palveluntarjoajista tarjoamalla yrityksille toistaiseksi voimassa olevia

palvelusopimuksia: määräaikaisia sopimuksia heillä ei ole.

”Tämä sitoo meitä olemaan mahdollisimman hyvä kumppani asiakkaillemme. Meidän on voitettava asiakkaamme luottamus joka päivä, työt on tehtävä hyvin ja asiakkaat on pidettävä tyytyväisinä. Se on kantanut hedelmää, ja malli on todettu hyväksi”, kuvailee Salonen.

Toinen erottautumistekijä on konsultointiliiketoiminta: Tietokeskuksen tiimissä toimii noin 20 kovan luokan konsulttia. 15 vuotta erilaisten teknologioiden, IT-palvelujen, IT-projektien sekä konsultoinnin parissa harrastaneena ja työskennelleenä Salonen on nähnyt paljon.

”Markkinat ovat dynaamisia ja vaativat jatkuvaa sopeutumista. Organi-

Kalle Salonen. Kuva: Viivi Sakkara

saatiot etsivät muun muassa tapoja parantaa tuottavuuttaan, optimoida kustannuksia, selviytyä yrityskaupoista, huomioida ympäristövaikutukset, noudattaa muuttuvaa lainsäädäntöä, hyödyntää uusimpia teknologioita sekä suojautua tietoturvahyökkäyksiltä. Myös tekoäly on jo osa työmme arkea. Jotta näihin haasteisiin pystytään vastaamaan, tarvitaan kovan luokan asiantuntijoita, jotka ymmärtävät niin liiketoimintaa kuin teknologiaa”, Salonen listaa.

”Palveluasiakkaillemme puolestaan tarjoamme kehityskonsulttia, joka tuo näkemystä teknologioihin, tietotyöhön ja rakentaa kehitystiekarttoja, jotta IT:n johtamisesta tulee entistä johdonmukaisempaa ja päämäärätietoisempaa sekä tukee yrityksen menestystä. Siitä on tykätty tosi paljon. Se kertoo myös proaktiivisesta lähestymistavastamme”, sanoo Salonen.

Kasvua yrityskaupalla

Tietokeskus on kasvattanut markkinaosuuttaan entisestään, kun se osti kesällä 2023 IT-palveluja ja konsultointia tarjoavan MPY Yrityspalvelut Oy:n yritysliiketoiminnan. Kaupan myötä Tietokeskuksen toiminnan peitto kattaa koko Suomen.

”Tavoitteenamme on olla markkinajohtaja ja kannattavin pk-yritysten IT-palveluiden tarjoaja. Näemme, että Jyväskylä on kasvukeskus, jossa kannattaa olla mukana. Haluamme olla tukemassa yritysten elinvoimaisuutta ja kasvua jouhevoittamalla normaalin arjen toimintaa”, Salonen kuvailee. Yrityskaupan myötä Tietokeskukselle

siirtyi 100 työntekijää, jolloin Tietokeskuksen kokonaishenkilömäärä nousi jo viiteensataan.

”Kaupan myötä pystymme tarjoamaan entistä laajemmin laadukkaita ja toimivia IT-palveluja sekä vahvistamme jo entisestään kovaa osaamista niin palvelutuotannossa kuin konsultoinnissa. Odotan mielenkiinnolla syksyä, kun pääsemme kunnolla tutustumaan ja konsolidoimaan toimintaa”, sanoo Salonen.

Viime vuosi oli kaikkinensa Tietokeskukselle ennätysvuosi. Tietokeskus rekrytoi sata uutta työntekijää ja liikevaihto kasvoi 19 prosenttia edellisvuodesta nousten 102 miljoonaan euroon. MPY Yrityspalvelujen kaupan myötä liikevaihto nousee noin 130 miljoonaan euroon.

Verkostot ja näkyvyys syynä liittyä kauppakamariin

Tietokeskus liittyi Keski-Suomen kauppakamarin jäseneksi mm. verkostojen vuoksi. Salosella on aito kiinnostus olla kehittämässä Keski-Suomen elinvoimaisuutta. Niinpä mukaan tulo myös Digivaliokuntaan tuntui luontevalta.

Digivaliokunnan lisäksi Salonen liittyi Keski-Suomen kauppakamarin johtajaverkostoon, ja kutsuupa Tietokeskus kauppakamarin jäsenet tervetulleeksi Kauppakamarin aamukahveille marraskuussa.

”Haluan olla läsnä paikallisessa toiminnassa, sillä olen myös henkilökohtaisesti kiinnostunut Keski-Suomen elinvoimaisuudesta ja siitä, miten asioita voidaan viedä yhdessä eteenpäin”, Salonen kertoo.

”Keski-Suomen kauppakamari tekee erittäin arvokasta työtä Keski-Suomen elinkeinoelämän edistämiseksi. Kauppakamarin lisäksi olen mukana Keski-Suomen Yrityskummien toiminnassa. Haluan tukea yrittäjiä niin yksilöinä kuin liiketoiminnan kehittämisessä sekä auttaa yrittäjiä saavuttamaan tavoitteensa.”

”On ollut todella hienoa, mitä kaikkia mahdollisuuksia kauppakamarin kautta on avautunut niin liiketoiminnan kuin sosiaalisen verkoston näkökulmasta. Kauppakamariin ja johtajaverkostoon liittyminen on avannut ihan uusia verkostoja ja olen päässyt tapaamaan Keski-Suomessa vaikutusvaltaisia henkilöitä ja päättäjiä. Vaikka sitä myyntiä näissä verkostoissa tehdäänkin, niin täytyy kuitenkin muistaa, että pääasiassa verkostoissa halutaan oppia muilta, jakaa omaa osaamistaan, kerätä ideoita ja jakaa omia verkostoja koko yhteisön hyväksi. Ja toki kauppakamari tarjoaa myös oman urakehityksen kannalta mielenkiintoisia koulutuksia. Olen tavannut kauppakamarin kautta monia samanhenkisiä ihmisiä. Suosittelen jäsenyyttä ehdottomasti muillekin”, kertoo Salonen kokemuksistaan kauppakamarin jäsenyydestä.

Kallen vinkit menestykselliseen yhteistyöhön:

• Tiedot – ymmärrä asiakkaan yrityksen menestymisen kulmakivet ja mittarit, joilla menestystä mitataan

• Toimintatapa – Johdonmukaisuus ja keskittyminen oleelliseen

• Vuorovaikutus – luottamus ja kyky katsoa asioita toisen silmin

KAUPPAKAMARIN

15.11.2023

Tervetuloa mukaan Keski-Suomen johtajaverkostoon!

Johtajaverkosto on johtajien ja esihenkilöiden vertaisverkosto, jonka tapaamisissa pääset hengähtämään arjesta muiden yritysten johtajien ja esihenkilöiden seuraan. Tapaamisten teemat ja asiantuntijat määräytyvät mukana olevien johtajien toiveiden perusteella, joten samalla opit paljon asiantuntijoilta ajankohtaisista aiheista ja kuulet miten toiset johtajat toimivat erilaisissa johtamisen tilanteissa.

Verkoston jäsenyyteen kuuluu viisi fasilitoitua tapaamista kolme tuntia kerrallaan. Tulet vain paikalle, nautit irtiotosta ja tapaat uusia ihmisiä, joita et muuten ehkä tapaisi.

Mistä aiheesta sinä haluaisit keskustella toisten johtajien kanssa? Keneltä asiantuntijalta haluaisit saada oppia?

Lisätietoja

Merja Honkanen, p. 050 439 3005, merja.honkanen@kskauppakamari.fi

Ilmoittaudu: KSKAUPPAKAMARI.FI/JOHTAJAVERKOSTO

28.11.2023

HYVÄKSYTTY MYYNTIJOHTAJA HMJ®-KURSSI

Hyväksytty Myyntijohtaja -kurssi auttaa yrityksiä kasvamaan ja pysymään kilpailussa mukana. Neljään kohtaamiseen on koottu tärkeimmät asiat, jotka myyntijohtajalla pitää olla hallussa, jotta yritys pystyy olemaan se asiantuntija, jonka asiakas valitsee. Kurssin aikana rakennetaan/päivitetään jokaisen osallistujan oman yrityksen myyntistrategia. Kurssilla käydään myös läpi, kuinka luotu myyntistrategia viedään osaksi arjen tekemistä, jotta myyntiorganisaation suorituskyky nousee parhaisiin tuloksiin.

KURSSILLA KÄYDÄÄN LÄPI:

• Myyjien henkilöstöjohtamista

• Myynnin suunnittelua

• Myynnin johtamisen yleisempiä kehityskohteita

• Strategisen ajattelun kehittämistä

• Case-esimerkkejä oikeasta elämästä

KURSSILLA MYÖS:

• Tehdään omalle yritykselle konkreettinen myyntistrategia

• Jaetaan kokemuksia ja verkostoidutaan muiden yritysten myynnistä vastaavien kanssa

• Saadaan todistus modernin myyntijohtajan pätevyydestä

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN:

Tuula Rahikainen p. 050 473 1775 tuula.rahikainen@kskauppakamari.fi

WWW.KSKAUPPAKAMARI.FI/KOULUTUKSET

Johtajille ja esihenkilöille vertaistukea, tietoa, oivalluksia ja uusia verkostoja

Johtaminen & esihenkilötyö

27.9. Keski-Suomen johtajaverkosto:

Aivotutkimuksen hyödyntäminen johtamisessa ja liiketoiminnassa

Keski-Suomen johtajaverkosto on vertaisfoorumi kaikenkokoisten organisaatioiden toimitusjohtajille, yrittäjille, päälliköille ja esihenkilöille. Kuulet oppeja ja kokemuksia toisilta kollegoilta eri toimialoilta ja johtajuuden eri tasoilta.

2.-30.11. Hyväksytty hallituksen jäsen

HHJ-kurssi

HHJ-kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työskentelytavat (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät) erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja käytännönläheisesti yritysesimerkkien avulla.

8.11. Valmentava johtajuus arjen kohtaamisissa

Koulutus tarjoaa osallistujille perusosaamista valmentavan työotteen keskeisestä ytimestä ja sen hyödyntämisestä johtamisessa sekä esihenkilötyössä arjen johtamiskohtaamisissa.

Talous & verotus

26.9. Sujuvampaa Excelin käyttöä

Webinaarissa käydään läpi Excelin yleisimpiä kaavoja ja funktoita, luodaan työkirjan listasta taulukko ja suodatetaan ja lajitellaan tietoa.

10.10. Excel tehokäyttöön

Koulutuksessa saat kattavan paketin aineiston käsittelyyn liittyvistä työkaluista ja paljon muita aikaa säästäviä vinkkejä, joiden avulla saat varmuutta Excelin käyttöön.

24.10. Power BI - raportoinnin perusteet

Tervetuloa kuulemaan, mitä mahdollisuuksia

Microsoftin raportointityökalu Power BI tarjoaa arjen raportointiin ja analytiikkaan.

7.11. Controllerin Excel-raportointi

Koulutus tarjoaa eväät raportoinnin tuottamiseen liiketoiminnan tueksi ja kehittämiseksi.

15.11. Palkanlaskijan päivä

Tervetuloa koulutukseen, jossa saat tietoa ajankohtaisista lakiuudistuksista ja palkanlaskennassa esiin nousevista aiheista.

28.11. Kauppakamarin Vero- ja tilinpäätöspäivä

Vuosittainen taloushallinnon ammattilaisten ja yrittäjien ajankohtaistapahtuma tarjoaa keskeiset lakimuutokset ja -uudistukset sekä muut ajankohtaiset tilinpäätös- ja veroasiat.

Maksuttomat tilaisuudet

21.9. Keski-Suomen kiertotalousmessut Kiertotalousmessut tuovat yhteen kiertotalouden osaajia ja ratkaisujen kehittäjiä sekä toisaalta tahoja, jotka näitä ratkaisuja kaipaavat.

4.10. Kauppakamarin Aamukahvit JYP Jyväskylän kanssa

Tervetuloa Kauppakamarin Aamukahveille tutustumaan ja vaihtamaan kuulumisia kauppakamarin sekä jäsenyritystemme edustajien kanssa. Tällä kertaa tilaisuus järjestetään yhdessä JYP Jyväskylä Oy:n kanssa.

10.10. Varautunut yritys on kestävä yritys -työpaja

Työpajassa käsitellään sitä, miten yritys voi ja miten sen kannattaa varautua varmistaakseen toimintansa jatkuvuuden mahdollisimman hyvin.

1.11. Kauppakamarin Aamukahvit Tietokeskus Finlandin kanssa

Tervetuloa Kauppakamarin Aamukahveille, jotka järjestetään tällä kertaa Tietokeskus Finland Oy:n kanssa.

13.12 Kauppakamarin Aamukahvit Asianajotoimisto Fennon kanssa

Tervetuloa Kauppakamarin Aamukahveille, jotka järjestetään Asianajotoimisto Fenno Oy:n kanssa.

Myynti & markkinointi

22.9.-24.11. Hyväksytty Myyntijohtaja HMJ® -kurssi

Hyväksytty myyntijohtaja -kurssilta saat uusia eväitä, vinkkejä ja oppeja modernin myynnin johtamiseen ja myyntiorganisaation suorituskyvyn nostamiseen. Bonuksena saat verkostoja, vertaistukea ja todistuksen modernin myyntijohtajan pätevyydestä! Toteutus mahdollistaa osallistumisen joustavasti työn lomassa.

Herättely

5.10. Kuormituksesta tasapainoon Kuormituksesta tasapainoon -koulutus antaa tarvittavan tiedon ja työkalut kohti parempaa palautumista ja energisempää elämää.

Salassapito- ja kilpailukieltosopimuksen eri tavoitteet ja aineettomien oikeuksien suoja

SALASSAPITO- JA KILPAILUKIELTOSOPIMUKSET OVAT AVAINASEMASSA KASVUA TAVOITTELEVAN JA MENESTYVÄN YRITYKSEN TOIMINNASSA. YRITYSTEN ON TÄRKEÄÄ YMMÄRTÄÄ SALASSAPITO- JA KILPAILUKIELTOSOPIMUSTEN ERILAISET TAVOITTEET. ERITYISESTI KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 2022:16 ON VAIKUTTANUT SIIHEN, MITEN NÄIDEN SOPIMUSTYYPPIEN ERILAISET TAVOITTEET MIELLETÄÄN. MYÖS KILPAILUKIELTOSOPIMUKSIA KOSKEVAT SÄÄNNÖSMUUTOKSET OVAT AIHEUTTANEET VIIME VUOSINA MURROKSEN KILPAILUKIELTOJA SALASSAPITOEHTOJEN KÄYTTÖÖN.

Vuoden 2022 alusta voimaan tullut kilpailukieltosopimuksia koskenut työsopimuslain muutos aiheutti työnantajalle kuluriskin. Uuden säännöksen mukaan työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitusajalta 40 %:n tai 60 %:n suuruinen korvaus laskettuna työntekijän palkasta. Tämä muutos vaikutti olennaisesti kilpailukieltosopimuksen harkitsevampaan käyttöön ja salassapitosopimuksen roolin korostumiseen. Ennen kilpailukieltosopimuksia koskevan lainsäädännön tiukentumista näiden kahden sopimustyypin tavoitteita ei ollut juuri eritelty. Nykyisellään liikesalaisuuksien suojaamisessa keskeistä on tunnistaa, mitä suojataan. Korkeimman oikeuden ratkaisu 2022:16 on tärkeä salassapito- ja kilpailukieltosopimusten rajanvetoa käsittelevä ennakkotapaus.

Korkein oikeus totesi ratkaisussa

2022:16, että salassapitosopimuksella

on myös muita perustellusti suojeltavia intressejä kuin ne, joita kilpailukieltosopimuksella suojataan. Ratkaisun 2022:16 mukaan salassapitoehtoa voidaan käyttää estämään sellainen työnantajayhtiön liikesalaisuuksien

ilmaiseminen, johon ei liity hyödyntämistarkoitusta. Salassapitosopimuksella voidaan estää liikesalaisuuksien

ilmaiseminen, joka tapahtuu kilpailukieltoa rikkomatta ja jota ei voitaisi kilpailukieltoehdolla estää. Korkein

oikeus linjasi myös, että salassapitosopimus voi olla erityisen merkityksellinen sen ”ennaltaehkäisevän ja

informatiivisen” luonteen vuoksi. Siten sopimusvapauden periaate huomioon ottaen osapuolet voivat solmia salassapitosopimuksen, joka ulottuu myös työsuhteen jälkeiseen aikaan, eikä sitä ole syytä rinnastaa työsopimuslain mukaiseen kilpailukieltosopimukseen. Työsopimuksessa voidaan siten kilpailukieltoehdon ohella pätevästi sopia myös salassapitoehdosta ja siihen liittyvästä sopimussakosta.

Korkein oikeus ei ottanut ratkaisussaan kantaa siihen, miten pitkään salassapitosopimuksen voimassaoloaika voisi jatkua työsuhteen päättymisen jälkeen. Keston suhteen mielekkäänä pääsääntönä voisi pitää liikesalaisuuslain mukaista liikesalaisuuden määritelmää. Salassapitovelvollisuus olisi siten perusteltua niin kauan kuin liikesalaisuudella on taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa ja se ei ole muille yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa.

Keskeistä aineettomien oikeuksien suojaamisessa on kartoittaa esimerkiksi seuraavat seikat:

1. Kenellä on pääsy liikesalaisuuden luonteen omaavaan tietoon

2. Eri työntekijäryhmien asema

3. Yrityksen liikesalaisuuksien tyyppi

4. Yrityksen liiketoiminnan luonne

5. Liikesalaisuuksien suojaamiseen liittyvien riskien hallitseminen; kyse omaisuuden suojasta

7. Salassapitosopimuksen käyttö suhteessa kilpailukieltosopimukseen; ehtojen kattavuus ja soveltuvuus, sillä kilpailukiellolla suojataan salassapidon alaisia tietoja Säännösmuutosten vuoksi liikesalaisuuksien suojaamista on syytä tarkastella siten, että huomioidaan molempien sopimustyyppien tavoitteet ja yrityksen tarpeet. Yritysten on tarpeen arvioida kilpailukieltosopimusten käyttöä ja salassapitoehtojen hyödyntämistä, sillä liikesalaisuuksien oikea-aikainen, tehokas ja johdonmukainen suojaaminen sopimuksilla on kilpailuvaltti. Keinovalikoimaa ja sopimustyyppejä arvioitaessa on hyvä tukeutua asiantuntijaan. Näin varmistetaan, että yrityksen toiminta on vaatimusten mukaista ja että sen liikesalaisuudet saavat tehokkaan suojan.

Tutustu aiheeseen myös WINLAW Channel sivuillamme kohdassa Huhtikuu 2023, https://www.winlaw. fi/winlaw-channel/ ”Kilpailukieltosopimusten solmiminen ja tulkinta 1.1.2023 alkaen”.

Tulossa 19.9.2023: Työoikeuden aamukahvitilaisuus Jyväskylässä teemalla ”Muutosneuvotteluihin valmistautuminen ja neuvotteluprosessi työvoiman vähentämistilanteissa”. Lisätiedot ja ilmoittautuminen winlaw.fi.

Kirjoittaja: Hanna Raivio, lakimies, OTM, Asianajotoimisto Winlaw

6. Kilpailukieltoehtojen säännöstenmukaisuus

ILMOITUSTAULU KIRJAVINKKI

ILMOITUSTAULU

Ikädiversiteetillä menestykseen

Suomalainen työelämä on käännekohdassa, jossa yritysten on pystyttävä näkemään eri ikäisten vahvuudet ja kyettävä hyödyntämään niitä.

Nuoreen työyhteisöön kannattaa palkata kokemusta ja vankkaa asiantuntemusta, ja toisaalta vastavalmistuneiden tuore tieto ja uteliaat kysymykset taas antavat virtaa ja energiaa pitkän työuran tekijöille.

Syyskuussa julkaistu kirja auttaa ihmisiä näkemään ikädiversiteetin tarjoaman potentiaalin ja kilpailukyvyn mahdollisuudet niin työntekijöille kuin yrityksille. Se tarjoaa käytännön neuvoja siihen, miten eri ikäisistä ihmisistä saadaan paras mahdollinen hyöty saman organisaation käyttöön.

Johtajille ja esihenkilöille kirja tarjoaa työvälineitä ikäjohtamiseen. Se lisää myös tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, miten diversiteettijohtaminen eri ikäisten työntekijöiden vahvuuksia hyödyntämällä lisää yritysten tuottavuutta ja kohentaa yrityksiin liittyviä mielikuvia ja mainetta.

Kirja on suunnattu ensisijaisesti johtajille ja organisaatioiden HR:ssä työskenteleville.

Kirjoittajat ovat seuranneet pitkään oman työnsä kautta ikäjohtamisen eri ilmenemismuotoja ja siihen liittyviä haasteita. Kirjan voi tilata: www.kauppakamarikauppa.fi

TERVETULOA

uudet jäsenet!

Airtaksi Jyväskylä Oy

Akselin Group Oy

Antennimies Ky Ari Flykt

Asistenta

Atemark Oy

Confidentum Oy

Frontdrivers

GrafiTeam Oy

12 biljoonaa dollaria

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen avaa 12 biljoonan dollarin liiketoimintapotentiaalin yrityksille. Liiketoimintamahdollisuuksia on erityisesti seuraavilla sektoreilla: ruuantuotanto, kaupunkirakentaminen ja infra, energia ja materiaalituotanto, terveys ja hyvinvointi.

(Lähde: Better Business, Better World -raportti)

140 mrd. euroa

Vihreän siirtymän investointien odotettu arvo on noussut Suomessa jo yli 140 miljardiin euroon luoden myös tuhansia työpaikkoja

Suomeen. (Lähde: EK:n Vihreiden investointien dataikkuna)

48,5 %

Kauppakamarien

PK-hallitusbarometrikyselyyn vastanneista

48,5 % pitää vastuullisuutta ja kestävää kehitystä tärkeänä tai erittäin tärkeänä yrityksen strategiatyössä.

(Lähde: Kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2023)

Havua Osakeyhtiö

Jyväskylän Keskustan Kirppis Oy

Kapasystems Ky

Karstulan Morass Oy

Keski-Suomen Sisustusmiehet Oy

Konepalvelu Tammivuori Ky

Konetyö Puntanen Ky

Kukkopelti OY

Lujabetoni Oy

LuoKor Oy

LVI-insinööritoimisto Koski-Konsultit Oy

LVI-Taitajat Oy

Matti Tulla Oy

Mirkan Assaripalvelut Oy

MP-Gold / Kytölän Kello ja

Kulta Oy

Neilos VLR Oy

NextOil Oy

Nisulan Puunjalostus Oy

PH-Rakennuttajapalvelu Oy

Pitek Oy

PVAT Oy

Rajala Artesan Oy

Riihon Majatalo Oy

Ruuska Service Oy

Sana tai pari Oy

Seelsa Consulting Oy

Swing River Oy

T.V Ravintolat Oy

T:mi Timo Mäkinen, Raha, Antiikki ja Arvioi

TG Talentgate Oy

Topiron Ky

Tridea Oy

JOJÄSENIÄ YLI 850!

Rekisteröidyt oikeudet purevat silloin, kun salassapito ja kilpailukielto eivät riitä

SALASSAPITO- TAI KILPAILUKIELTOSOPIMUKSEN SOLMIMISEN JÄLKEENKIN SALAISEN TEKNISEN OHJEEN PALJASTAMINEN ESIMERKIKSI YHTEISTYÖKUMPPANIN TYÖNTEKIJÖILLE ON RISKIALTISTA, SILLÄ YHTEISTYÖ JOSSAIN KOHTAA YLEENSÄ PÄÄTTYY VAIKKAPA TYÖNTEKIJÖIDEN VAIHTAESSA

TYÖPAIKKAA. SALAISEN TEKNISEN OHJEEN TIEDOT VOIVAT PÄÄTYÄ TÄMÄN JÄLKEEN HERKÄSTI VÄÄRIIN KÄSIIN. MAHDOLLISTEN VÄÄRINKÄYTÖSTEN OSOITTAMINEN VOI OSOITTAUTUA HANKALAKSI

SUOMESSAKIN, EKSOOTTISEMMISTA HALLINTOALUEISTA PUHUMATTAKAAN. SALASSAPITOSOPIMUKSEEN TAI KILPAILUKIELTOSOPIMUKSEEN VETOAMINEN ON VAIKEAA, JOS TEKNISTÄ OHJETTA KÄYTTÄÄKIN JOKU MUU KUIN OMA SOPIMUSKUMPPANI, JA MAHDOTONTA, JOS EI PYSTYTÄ ESITTÄMÄÄN NÄYTTÖÄ SOPIMUSRIKKOMUKSESTA TAI LAITTOMUUKSISTA.

ajoissa on tärkeää kilpailijoiden ja jäljittelijöiden pitämiseksi loitolla.

Rekisteröidyillä oikeuksilla voidaan suojata teknisiä keksintöjä (patentti ja hyödyllisyysmallioikeus) sekä tuotteen tai sen yksityiskohdan designiä (mallioikeus). Rekisteröityihin oikeuksiin luetaan myös brändin suojaamiseksi käytettävä tavaramerkki sekä kasvinjalostajan oikeus. Rekisteröityjen

röimätön yhteisömalli saattaa antaa suojaa, vaikka rekisteröidyt oikeudet olisivat jääneetkin hakematta.

Joissain maissa tuotejäljitelmiin pystytään puuttumaan vielä messujen aikana. Muissakin tapauksissa tärkeää on toimia viivyttelemättä, sillä joillain hallintoalueilla nopeasti saatavia turvaamistoimia on käytettävissä vain lyhyen aikaa tuotejäljitelmän havaitsemisen jälkeen. Paikallisen juristin käyttäminen on yleensä välttämätöntä.

Näyttöä sopimusrikkomuksesta tai laittomuuksista ei tarvitse esittää, jos ainakin osa tarvittavista salaisista teknisistä ohjeista on ajoissa ilmoitettu rekisteröidyiksi oikeuksiksi, minkä myötä ohjeet tulevat julkisiksi ja niiden julkistaja saa niissä kuvatuille keksinnöille määräajaksi yksinoikeuden.

Markkinoille saatetun tuotteen design tai rakenne on lähtökohtaisesti jokaisen selvitettävissä. Markkinoille saatetun tuotteen osalta salassapito- ja kilpailukieltosopimukset eivät ole käytettävissä. Siksi rekisteröityjen oikeuksien ilmoittaminen riittävän

NEUVONTAPALVELUMME AUTTAA JÄSENIÄ MAKSUTTA. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: NEUVONTA@ KSKAUPPAKAMARI.FI

oikeuksien lisensioimisesta sovitaan usein esimerkiksi osana teknologiansiirto- tai yhteistyösopimuksia.

Tuotejäljitelmiä tulee esille paitsi internetissä myös erityisesti kansainvälisillä messuilla. Näihin pystytään puuttumaan pääsääntöisesti vain, jos rekisteröityjä oikeuksia on käytettävissä. Esimerkiksi Saksassa tuomioistuimet tunnistavat myös kilpailuoikeudellisen omaleimaisuuden, ja lisäksi joissain tapauksissa myös ns. rekiste-

Rekisteröidyt oikeudet ovat yleensä voimassa vain yksittäisissä maissa tai alueilla, esimerkiksi EU:n laajuisesti. Rekisteröintikäytännöt ja tarvittavat toimenpiteet, asioiden esittämistavat ja määräajat vaihtelevat hallintoalueittain. Näissä toimenpiteissä Suomessa auktorisoitu patenttiasiamies, mallioikeusasiamies tai tavaramerkkiasiamies voi osoittautua korvaamattomaksi avuksi.

Kirjoittaja:

Jaakko Väisänen

auktorisoitu patentti-, tavaramerkki- ja mallioikeusasiamies

Genip Oy

www.genip.fi

Jaakko Väisänen. Kuva: Tommi Patanen

Ihmiset kasvun takana. Kasvu Open kokoaa yhteen kasvutahtoisimpien pk-yritysten pyörittäjät kauden päätöstilaisuuteen. Paikkana toimii legendaarinen keikkapaikka Ravintola Ilokivi.

-

2.11.2023. Naurua, verkostoitumista, kärkikymmenikön pii

napenkkiä, palkitsemista, puhujaa, ruokaa ja juomaa.

Ja ilta jatkuu keskustan Proud Maryssa... Ilmoittaudu!