Kauppakamari-lehti 1/2024

KAUPPA KAMARI

NORDIC DRONES kasvaa rytinällä

S. 8

S. 20

NAMMO VIHTAVUORI: RUUTIA PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN TARPEISIIN

Kaikki mitä tarvitsee tietää digiturvallisuudesta yhdessä paikassa

Ajankohtainen tieto ja parhaat ratkaisut Digiturvallisuusmessuilta www.digiturvallisuusforum.fi

https://tikkasec.

Tarjoaako yrityksesi tietoturvapalveluita? Tule näytteilleasettajaksi!

Jyväskylän Rakennusmessut 15.-17.3.2024 Paviljongissa

• Yli 100 näytteilleasettajaa

• Paljon ohjelmaa myös ammattilaisille mm. uudistunut rakennuslaki: Anu Kärkkäinen, Rakennusteollisuus RT

Liput alk. 12 €. Alle 16-vuotiaat maksutta

jklrakennusmessut.fi

Puheenjohtaja

Vesa-Pekka Kangaskorven tervehdys

Aluksi haluan kiittää luottamuksestanne puheenjohtajuuden osalta. Koen tehtävän monella tapaa erittäin merkittävänä. Kauppakamari on maineikas järjestö ja toimija, jonka tehtävä on kirkas elinkeinoelämän keskeisenä, jopa keskeisimpänä edunvalvojana. Verrattuna muihin samaa edunvalvontaa tekeviin toimijoihin, ovat Kauppakamarit vahvemmin läsnä maakunnallisesti ja paikallisesti. Keski-Suomen kauppakamari on tästä loistava esimerkki. Olemme aktiivinen maakunnallinen toimija ja osapuoli monessa asiassa, samaan aikaan toimimme myös keskeisenä linkkinä maakunnasta ulospäin.

Olen toiminut kahdeksan vuotta EK:n hallituksessa, jonka kautta edunvalvonta on tuttua. Lisäksi minulla oli ilo toimia kauppaneuvos Antti Määtän aikana varapuheenjohtajana Keski-Suomen kauppakamarissa ennen nykyistä puheenjohtajuutta. Toivon, että kykenen tuottamaan lisäarvoa toimintaamme. Olen erittäin otettu, että kauppakamarin hallituksessa ja valiokunnissa on näin kattava ja tasokas joukko maakuntamme elinkeinoelämän edustajia. Hienoa on, että mukana on myös julkisen sektorin edustajia Jyväskylän kaupunginjohtajasta lähtien. Tosin on tärkeää muis-

taa, että kauppakamarit ovat elinkeinoelämän edunvalvojia, jotka toimivat myös vastavoimana liian vahvalle julkiselle sektorille.

Kauppakamarin keskeinen tehtävä on mielestäni muodostaa ja välittää paikallisen elinkeinoelämän näkemyksiä ja kantoja eri yhteyksissä. Tehtävämme on rakentaa Suomea ja maakuntaamme koko ajan tässä suhteessa elinvoimaisemmaksi ja kilpailukykyisemmäksi. Kamarin pitää olla yhteistyökykyinen ja -haluinen, mutta myös omata selkeitä omia tavoitteita ja tahtotiloja. Kauppakamarin tulee olla läsnä ja sen äänen pitää kuulua, kun pohditaan maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Toivon, että pystymme tulevaisuudessakin edistämään meille tärkeitä asioita ja kirittämään muita yhteiskunnallisia toimijoita suomalaisen ja maakuntamme elinkeinoelämän edunvalvonnassa. Keski-Suomi on upea maakunta, jossa on paljon vireää toimintaa. Kauppakamarimme on hyvässä kunnossa ja meillä on pätevä joukko huolehtimassa asioiden hoidosta, kokeneen toimitusjohtajamme johdolla.

TEHTÄVÄMME ON

RAKENTAA SUOMEA JA

MAAKUNTAAMME KOKO AJAN

ELINVOIMAISEMMAKSI JA

KILPAILUKYKYISEMMÄKSI.

VESA-PEKKA KANGASKORPI

PUHEENJOHTAJA 2024KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI

KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI

WWW.KSKAUPPAKAMARI.FI

PÄÄTOIMITTAJA

Viivi Sakkara

KONSEPTI JA ULKOASU Punamusta Oyj

TAITTO

Viivi Sakkara

KANNESSA

Pietari Sorri

PALAUTTEET: viivi.sakkara@kskauppakamari.fi

ILMOITUSMYYNTI

Novia Finland Oy ilmoitukset@noviafinland.fi

JULKAISIJA

ätlietaasatsiathoköliknehaulevlapM iräpm.nemouStatiovaTtädiemsöymy assisiloupino.emmassiulevlapigidm

teskytiry/fi.po sakaisasytiry/imous-iksek/fi.po

Keski-Suomen kauppakamari

Kauppakatu 28 B 40100, Jyväskylä

ILMESTYMINEN

Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Seuraava lehti toukokuussa 2024.

PAINO

Siirtopaino Oy, Jyväskylä

JAKELU

Jäsenille, sidosryhmille ja kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa 1100 kpl

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO www.kskauppakamari.fi/lehti

ISSN 2342-0340

YRITYSTARINAT

6

UUSI JÄSEN TILITOIMISTO

SARI PENNANEN: Yrittäjyys vei mennessään

8 kasvaa rytinällä

NORDIC DRONES

19 ja investoi Karstulaan

FINN-SAVOTTA TUPLASI LIIKEVAIHTONSA

NAMMO: RUUTIA PUOLUSTUS- 20 teollisuuden tarpeisiin

KESKI-SUOMEN KULJETUS OY 23 on nyt Savon Kuljetus Oy

TURVALLISUUS

PIRITTA ASUNMAA: 12

Vastuuta ja velvollisuutta

PUOLUSTUSMINISTERI ANTTI HÄKKÄNEN: 16

Turvallisuusteollisuudesta talouden tukijalka

AJANKOHTAISTA

TYÖTÄ, TURVAA JA TUKEA

22 – Jyväskylän varuskunta siivittää Keski-Suomen menestystä

TUULI- JA AURINKOVOIMASOPIMUKSET: 30 mitä maanomistajan on huomioitava

UUSI

Yrittäjyys vei mennessään

SARI PENNANEN ON TOIMINUT YRITTÄJÄNÄ

JO 32 VUOTTA, VAIKKA ALUN PERIN PENNANEN AJATTELI, ETTEI HÄNESTÄ

KOSKAAN TULISI YRITTÄJÄÄ. SATTUMA VEI MENNESSÄÄN JA TOISIN KÄVI.

Tilitoimistoyrittäjä Sari Pennanen muistelee lämmöllä yrittäjäuransa alkua. Kaikki sai alkunsa, kun Pennanen haki töihin Kehittämisyhtiö Karstulanseutuun. Kuten lukuisen muunkin uratarinassa, silloisella Kehittämisyhtiö Karstulanseudun, myöhemmin Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtajalla Uljas Valkeisella oli näppinsä pelissä.

”Uljas oli kaiken hyvän alku ja juuri yritystoimintani alkamisessa. Muistan aina, kun Uljas ja kaksi muuta kysyivät työhaastattelussa, olisinko valmis jatkamaan yrittäjänä. Vastaukseni oli heti, että ei missään nimessä. Sitten reilun puolen vuoden päästä löysinkin itseni yrittäjänä. Aina vieläkin, kun näen Uljaksen, hän vitsailee, etkös sinä ollut se kenen ei pitänyt ikinä alkaa yrittäjäksi”, Pennanen naurahtaa.

Pennanen oli nuori, vasta 23-vuotias, kun hän ajautui yrittäjäksi. Nyt 32 vuotta myöhemmin voidaan siis puhua, että Pennanen on konkari alallaan.

Matkan varrelle on mahtunut iso kaari kehitystä. Pennaselle on ollut tärkeää pysyä ajan hermolla palveluiden sähköistyttyä.

”Kehitys on ollut huimaa ja vuosi vuodelta vauhti kiihtyy. Koko ajan tulee uutta. Valttimme on, että kouluttaudumme lisää jatkuvasti. ”Haasteet on tehty ratkaistaviksi” on mottoni. Keksin ennemmin ratkaisut kuin selitykset”, Pennanen kertoo.

Pennasen tilitoimisto toimii Karstulassa Aloha-tietotalolla. Vaikka yritys sijaitsee fyysisesti pohjoisessa Keski-Suomessa, on asiakkaita ympäri Suomea. Pennasen lisäksi yritys työllistää yhden työntekijän.

Vapaa-ajallaan ja työn vastapainoksi Pennanen liikkuu paljon luonnossa ja talviaikaan hiihto on rakas harrastus.

”Olemme helposti lähestyttävä pieni tilitoimisto, jossa saa henkilökohtaista palvelua nopeasti. Teemme työtä täydellä sydämellä ja antaumuksella”, Pennanen kuvailee.

Pennasen vahva ja pitkäjänteinen yritystoiminta ei ole jäänyt huomiotta: yritys palkittiin Karstulan Vuoden yrittäjäpalkinnolla.

”Vuoden yrittäjä on pitkänlinjan ammattilainen ja talousalan osaaja. Yritys on omalta osaltaan turvaamassa ja tuomassa ammattitaitoisen lisän talouspalveluihin paikallisesti. Yritysten näkökulmasta kasvollinen ja helposti tavoitettavissa oleva tilitoimisto on tärkeä yhteistyökumppani. Yritys on luotettava ja ammattitaitoinen, paikallisesti vahva brändi”, palkintoperusteissa sanotaan.

Yrittäjyys on vastuuta ja vapautta

Pennanen haluaa kannustaa muitakin yrittämiseen, jos hyvä idea löytyy.

”Yrittäminen on elämäntapa ja omanlaisensa tapa tehdä töitä. Siinä on

omat hyvät ja huonot puolensa. Vaaditaan epävarmuudensietokykyä, mutta on myös omaa vapautta, kun voi suunnitella päivänsä ja vapaansa”, Pennanen kuvailee.

Pennanen kuitenkin muistuttaa yrittäjiä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, vapaa-ajastaan ja jaksamisesta.

”Kannustan myös pitämään lomaa. Omasta jaksamisestaan kannattaa pitää huolta.”

Tilitoimisto Sari Pennanen liittyi Keski-Suomen kauppakamarin jäseneksi koulutusten ja neuvontapalveluiden vuoksi.

”Kauppakamari on hyvä brändi ja arvostettu, luotettava toimija. Koen imagollisesti tärkeänä, että olemme kauppakamarin jäsenenä. Kauppakamarin koulutukset ovat laadukkaita”, Pennanen päättää.

LUKUSUOSITUS

Kauppakamarien talouskatsaus

Kauppakamarien talouskatsauksessa käydään läpi yritysten näkemyksiä suhdannekehityksestä. Oletettavasti näkemykset olivat edelleen synkkiä, mutta myönteisten lasien läpi tilannetta voi tulkita niin, että suhdannesyklin pohjakosketus koettiin viime vuoden loppupuolella.

Jukka Appelqvist, Keskuskauppakamarin pääekonomisti

Keskuskauppakamarin Ranska-maakatsaus

Keskuskauppakamarin neljännesvuosittain julkaistavassa maakatsauksessa tarjotaan ajankohtainen tietopaketti yrityksille eri maista. Tämä maakatsaus keskittyy Ranskaan, globaaliin suurvaltaan, vahvaan Euroopan unionin jäsenmaahan, jolla on tarjota huomattavia liiketoimintamahdollisuuksia.

Päivi Pohjanheimo, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja

Lue lisää kauppakamari.fi

2x

Tuoretta tietoa

YRITYKSET KANNATTAVAT LAAJASTI HALLITUKSEN TYÖLLISYYSTOIMIA

Kauppakamarien tuoreen talouskyselyn mukaan hallituksen suunnittelemat työllisyystoimet saavat laajaa kannatusta yrityksiltä. Kauppakamarien kyselyyn vastanneista yrityksistä 74 prosenttia sanoo, että hallituksen pitäisi toteuttaa suunnittelemansa työllisyystoimet sellaisenaan. Kyselystä selviää myös, että ammattiyhdistysliikkeen helmikuulle suunnittelemat lakot haittaisivat 45 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä.

Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja

NAISTEN OSUUS PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHTORYHMISSÄ ENNÄTYSTASOLLA

Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on tänä vuonna ennätyksellisellä 28 prosentin tasolla, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta. First North -yhtiöissä naisten osuus johtoryhmien jäsenistä on peräti 31 prosenttia. Myös naistoimitusjohtajien määrä on ennätystasolla. Kokonaisuudessaan naisten osuus toimitusjohtajista ja liiketoimintojen johtajista on kuitenkin edelleen vähäinen.

Ville Kajala, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija

Nordic Drones kasvaa rytinällä

MUURAMELAINEN NORDIC DRONES KEHITTÄÄ JA VALMISTAA MIEHITTÄMÄTTÖMIÄ ILMAILUJÄRJESTELMIÄ ELI DRONEJA ERITYISESTI TEOLLISUUDEN JA VIRANOMAISTEN TARPEISIIN. STRATEGINEN PÄÄTÖS SUUNNATA VIRANOMAISKENTTÄÄN

KANTOI JA TOI KASVUA KOKO PANDEMIA-AJAN, MUTTA RÄJÄYTTI TILAUSLISTAT

VUONNA 2022. YRITYKSEN LIIKEVAIHTO LIKI KYMMENKERTAISTUI.

TEKSTI: ANNA-KAISA TALVITIE

KUVAT: NORDIC DRONES

Kun Pietari Sorri otti vastaan muuramelaisen Nordic Dronesin toimitusjohtajan pestin, ei miehellä ollut hajuakaan, millaiseen soppaan lusikka sujahti. Pietari Sorrilla on takana pitkä työura liikunta-, hotelli- ja tapahtumabisneksessä. Hyppy vieraalle toimialalle, vain nimeltä tutun teknologiayhtiön johtotehtäviin oli haastava.

- Kun aloitin kesän 2020 jälkeen Nordic Dronesilla, vastassa olivat teknologia ja ihmiset, joiden osaamista en tuntenut. Sitten päälle iski korona. Niistä haastavampi oli ehdottomasti yrityksen teknologian ja droneilun oppiminen, Sorri sanoo.

Lisäksi samana vuonna droneja koskeva lainsäädäntö muuttui. Uusi EU-regulaatio heitti toimialan maailmaan vaikeimpaan “asetusviidakkoon”. Sorri pääsi johtamaan strategiaselvitystä, jonka ydin oli selvittää Nordic Dronesin kasvun mahdollisuudet muuttuneessa toimintaympäristössä.

Strateginen päätös suunnata viranomaiskenttään kantoi ja toi kasvua koko pandemia-ajan, mutta räjäytti tilauslistat vuonna 2022. Ukrainan kriisi toi näyttävästi julkisuuteen dronet ja Sorri kuvaakin, että “tuntui että kaikki tietää mitä droneala on, jopa paremmin kuin mitä me itse”.

STRATEGINEN PÄÄTÖS SUUNNATA

VIRANOMAISKENTTÄÄN KANTOI JA TOI KASVUA KOKO PANDEMIAAJAN, MUTTA RÄJÄYTTI

- Ukrainan sota tai sen nouseminen median kohteeksi konkretisoi asioita. Monella asiakassektorilla oli mietitty miehittämättömän ilmailun mahdollisuuksia. Nyt ne konkretisoituvat sekä tarpeina että myös toimialaan tulleina isoina hankintapuolen budjetteina. Tämä on tuonut meille selkeätä kasvua, Sorri sanoo.

TILAUSLISTAT VUONNA 2022.

Kasvu näkyy yrityksen toimitiloissa ja luvuissa: toimitilat pursuavat elektroniikkaa, dronen runkoja ja pakkauslaatikoita sekä tilauksia. Paine laajentaa jo laajennettua toimitilaa roikkuu ilmassa, etenkin jos kasvu jatkuu luvuissa, jotka Sorri kertoo.

- Totesimme, että uusi regulaatio ei koske viranomaiskenttää, vaan tarkastelee valtion ilmailua ja siviili-ilmailua erillään. Tunnistimme viranomaisten kasvavat tarpeet ja asiakaskunnan, johon kiinalainen verkkoon päivittävä teknologia ei tietoturvasyistä ole ratkaisu ja teimme tietoisen strategisen suuntauksen, että lähdemme suuntaamaan sinne.

- Yrityksen liikevaihto kasvoi liki kymmenkertaiseksi vuonna 2022.

Nordic Drones ei myy droneja

Nordic Drones kehittää ja valmistaa miehittämättömiä ilmailujärjestelmiä eli droneja erityisesti teollisuuden ja viranomaisten tarpeisiin. Erikoisen Nordic

Dronesin droneista tekee se, että yritys voi integroida melkein minkä tahansa sensorin, anturin tai hyötykuorman droneen, jonka paino on alle 2,5 kiloa.

- Vaikka drone-sana on firman nimessä, emme oikeastaan myy niitä. Me myymme suorituskykyä tai ratkaisuja, joita voidaan tehdä ilmasta käsin. Siviilipuolella asiakaskuntaa ovat esimerkiksi teollisuus, kaupunkimallintajat ja -kartoittajat, ja tarpeet ovat datan keräämistä taivaalta dronen ja sensoreiden avulla. Toinen suuri markkina löytyy esimerkiksi eri maiden puolustusvoimien, poliisiviranomaisten ja rajavartiostojen uav-tarpeista, Sorri sanoo.

Palkittu yritys

Yksi yritykselle merkittävä asiakas vuosien takaa löytyy muutaman kymmenen kilometrin päässä Nordic Dronesin Muuramessa sijaitsevaa toimitilaa.

- Jyväskylän kaupunki ja sen uraauurtava kaavoitus- ja kaupunkisuunnittelutyö otti ehkä ensimmäisenä Pohjoismaissa dronet hyötykäyttöön. Yhteistyössä Jyväskylän kaupunki ja Nordic Drones kehittivät dronen avulla tehtävän maanmittausjärjestelmän sille tasolle, että siitä tuli ammattimainen työkalu.

Sijainnista pelkkää plussa

Nordic Drones on muuramelainen

Viime lokakuussa jo kymmenen vuotta täyttänyt yritys on palkittu useaan otteeseen. Viime vuonna Nordic Drones valittiin valtakunnallisessa Kasvu Open -kilpailussa Suomen kymmenen lupaavimman kasvuyrityksen joukkoon.

Tuoreimpana Muuramen Yrittäjät palkitsi Nordic Drones Oy:n kunnan vuoden yrittäjänä 2023. Muuramen

yritys, jonka on perustanut Juhani Mikkola vuonna 2013. Yrityksen toiminta alkoi klassisen menestystarinan elkein Mikkolan autotallista. Tilat ovat kasvaneet merkittävästi, mutta muuramelaisuus pysyy. Sorri tuumaa syyksi kokoonpanon puolella hääräävän Mikkolan juuret, mutta lisää useamman yrityksen sijaintiin vaikuttavan seikan.

- Muuramen sijainnista ja Jyväskylän seudusta on ehdottomasti hyötyä. Täällä on ammattikorkeakoulu, korkeatasoista ammatillista koulutusta ja yliopisto. Tämä nuorekas oppimishaluinen ja teknologiapohjainen kaupunki luo meille pohjan löytää osaajia, Sorri sanoo.

Sorri kehuu myös Muuramen ja Jyväskylän korkeatasoista yrittäjähenkeä.

- Viime vuosina on tuntunut vain kehittyvän ja saa uutta voimaa ja energiaa. Täällä on hyviä erilaisia sparrausohjelmia ja kasvuyritysten alustapaikkoja kehittyä ja kasvaa. Samalla yliopistot ja koulutukset tuottavat uutta tietoa ja uusia ihmisiä, joka osaltaan ruokkivat tätä kasvavaa yrittämisen kulttuuria.

Yrittäjät perusteli valintaansa vahvalla johtamisella, yhteiskunnallisella vaikuttavuudella sekä markkinoinnin erottuvuudella. Nordic Drones on kasvattanut liikevaihtoaan voimakkaasti viime vuosina ja yritys on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä Dronevalmistajana Suomessa. Nordic Drones otti palkinnon vastaan 27.1.2024 pidetyssä Keski-Suomen yrittäjäjuhlassa.

Kuva:

KYSYMYS ON, KENEN EHDOILLA

Tulevaisuuden megatrendit

Tulevaisuuden megatrendit

Megatrendit muovaavat globaalia poliittista ja taloudellista maisemaa. Nämä trendit haastavat yrityksiä, poliitikkoja ja hallintoja sopeutumaan ja integroimaan ne osaksi päätöksentekoa.

Megatrendit muovaavat globaalia poliittista ja taloudellista maisemaa. Nämä trendit haastavat yrityksiä, poliitikkoja ja hallintoja sopeutumaan ja integroimaan ne osaksi päätöksentekoa.

Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu kiristyy, mikä näkyy teknologioiden eriytymisenä ja kansainvälisen kaupan esteiden kasvuna. Esimerkki tästä on Huawein ja muiden kiinalaisten verkkotoimittajien käytön kieltäminen länsimaissa. Tämä johtaa erillisiin teknologisiin ekosysteemeihin, mikä vaikuttaa yhteentoimivuuteen ja innovointiin. Globaalit jännitteet kasvavat ja voivat johtaa jopa sotilaallisiin konflikteihin, mikä korostaa puolustusteknologioiden kehityksen merkitystä.

Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu kiristyy, mikä näkyy teknologioiden eriytymisenä ja kansainvälisen kaupan esteiden kasvuna. Esimerkki tästä on Huawein ja muiden kiinalaisten verkkotoimittajien käytön kieltäminen länsimaissa. Tämä johtaa erillisiin teknologisiin ekosysteemeihin, mikä vaikuttaa yhteentoimivuuteen ja innovointiin. Globaalit jännitteet kasvavat ja voivat johtaa jopa sotilaallisiin konflikteihin, mikä korostaa puolustusteknologioiden kehityksen merkitystä.

tiedonsiirtoa tulevaisuudessa. Kysymys on, kenen ehdoilla ja teknologioilla seuraava loikka standardeissa otetaan? Tämä vaikuttaa siihen, kuka teknologiaa hallitsee ja siihen, miten standardit ja käytännöt määritellään globaalisti.

tiedonsiirtoa tulevaisuudessa. Kysymys on, kenen ehdoilla ja teknologioilla seuraava loikka standardeissa otetaan? Tämä vaikuttaa siihen, kuka teknologiaa hallitsee ja siihen, miten standardit ja käytännöt määritellään globaalisti.

KYSYMYS ON, KENEN EHDOILLA

JA TEKNOLOGIOILLA

SEURAAVA LOIKKA

STANDARDEISSA

OTETAAN?

JA TEKNOLOGIOILLA SEURAAVA LOIKKA STANDARDEISSA OTETAAN?

Teknologisen innovaation vauhti jatkaa kasvuaan eksponentiaalisesti. Tämä voi johtaa nopeisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja jatkuvaan sopeutumistarpeeseen eri sektoreilla. Tekoälyn käytön kasvu tuo mukanaan tuottavuuden parannuksia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tekoäly myös ravistelee perinteisiä markkinajohtajia ja luo tilaa uusille toimijoille.

Teknologisen innovaation vauhti jatkaa kasvuaan eksponentiaalisesti. Tämä voi johtaa nopeisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja jatkuvaan sopeutumistarpeeseen eri sektoreilla. Tekoälyn käytön kasvu tuo mukanaan tuottavuuden parannuksia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tekoäly myös ravistelee perinteisiä markkinajohtajia ja luo tilaa uusille toimijoille.

Tiedonsiirtostandardeissa 6G:n kehitys on jo käynnissä, vaikka investoinnit 5G -teknologiaan ja sen käyttöönottoon ovat vielä meneillään. Se lupaa entistä nopeampaa ja luotettavampaa

Tiedonsiirtostandardeissa 6G:n kehitys on jo käynnissä, vaikka investoinnit 5G -teknologiaan ja sen käyttöönottoon ovat vielä meneillään. Se lupaa entistä nopeampaa ja luotettavampaa

Kvanttilaskenta tuo mukanaan valtavan potentiaalin laskentatehossa, mikä voi mullistaa monia aloja. Kvanttilaskennan kehittyminen asettaa esimerkiksi nykyiset salausmenetelmät uhan alle, mikä luo tarpeen kehittää uusia, kvanttiturvallisia salausmenetelmiä. Tekoälyn ja kvanttilaskennan yhteisvaikutuksella odotetaan myös syntyvän uusia innovaatioita useilla aloilla. Tämä voi sisältää läpimurtoja esimerkiksi energia-, terveys- ja ympäristöteknologiassa. Tämän päivän valinnoilla osin määritetään, mitä aloja uusi teknologia disruptoi.

Kvanttilaskenta tuo mukanaan valtavan potentiaalin laskentatehossa, mikä voi mullistaa monia aloja. Kvanttilaskennan kehittyminen asettaa esimerkiksi nykyiset salausmenetelmät uhan alle, mikä luo tarpeen kehittää uusia, kvanttiturvallisia salausmenetelmiä. Tekoälyn ja kvanttilaskennan yhteisvaikutuksella odotetaan myös syntyvän uusia innovaatioita useilla aloilla. Tämä voi sisältää läpimurtoja esimerkiksi energia-, terveys- ja ympäristöteknologiassa. Tämän päivän valinnoilla osin määritetään, mitä aloja uusi teknologia disruptoi.

Seuraavaksi vastuullisuuden megatrendiksi nousee yritysten sosiaalinen vastuu. Se, miten luot laajempaa hyvää työntekijöille, asiakkaillesi ja ympäröivälle yhteiskunnalle, voi muodostua tulevaisuuden kilpailueduksi.

Seuraavaksi vastuullisuuden megatrendiksi nousee yritysten sosiaalinen vastuu. Se, miten luot laajempaa hyvää työntekijöille, asiakkaillesi ja ympäröivälle yhteiskunnalle, voi muodostua tulevaisuuden kilpailueduksi.

Megatrendit vaativat uusia strategioita ja skenaarioita sekä yrityksiltä että yhteiskunnilta. Sopeutuminen muutoksiin on avainasemassa tulevaisuuden menestykselle.

Megatrendit vaativat uusia strategioita ja skenaarioita sekä yrityksiltä että yhteiskunnilta. Sopeutuminen muutoksiin on avainasemassa tulevaisuuden menestykselle.

Juho Romakkaniemi Toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari

Juho Romakkaniemi Toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari Kuva:

Vastuuta ja velvollisuuksia

SUOMI SUJAHTI VIIME KEVÄÄNÄ NATON JÄSENEKSI ENNÄTYSVAUHTIA. PIRITTA ASUNMAAN MUKAAN EDESSÄ ON ENTISTÄ YHTEISVASTUULLISEMPI ARKI JA OPPIMISPROSESSI, MIKÄLI HALUAMME ÄÄNEMME KUULUVIIN MYÖS NATO-PÖYDISSÄ.

TEKSTIT TIMO SORMUNEN

Suomen historiaan kirjoitettiin viime vuonna tärkeä luku lisää, kun Suomen pitkä Nato-kumppanuus ja paljon puhuttu Nato-optio muuttui puolustusliiton täysjäsenyydeksi. Turkin ja Unkarin viivytyksistä huolimatta Suomen jäsenyysprosessi sujui lopulta nopeammin kuin yhdelläkään aiemmalla hakijamaalla.

Nato-mielipiteiden ja samalla koko ulko- ja turvallisuuspolitiikan nopeaa käännöstä seurasi tuolloin tarkasti myös pitkän työuran EU- ja Natoasioiden parissa tehnyt diplomaatti Piritta Asunmaa. Näin nopea jäsenyysprosessi oli hänellekin yllätys.

”Siinä näkyi selvästi meidän liki 30-vuotinen Nato-kumppanuutemme ja aiempi yhteistyö. Me tunsimme puolustusliiton toimintatavat ja Natossa tunnettiin meidät. Suomi ja Ruotsi nähtiin puolustusliitossa tärkeinä uusina turvallisuudentuottajina, jotka kaiken lisäksi sijaitsevat strategisesti tärkeällä alueella”, toteaa Suomen Nato-edustuston päällikkönä Brysselissä viime syyskuusta lähtien työskennellyt Asunmaa.

Kansalaismielipiteen muutos oli sen sijaan helposti ennakoitavissa.

”Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti suomalaiset huomaamaan, että itänaapuri voi olla edelleen myös sotilaallinen uhka. Ja siihen voitiin vastata vain liittoutumalla.”

Kysymykseen siitä, kuinka paljon Venäjän hyökkäys vaikutti hänen omaan Nato-kantaansa, saadaan jo diplomaattisempi vastaus.

”Muiden suomalaisten tavoin katsoin, ettei meillä ollut muita vaihtoehtoja. Toki työn kautta oli kertynyt myös ymmärrystä siitä, mihin olemme jäsenyyden myötä menossa”, Asunmaa toteaa.

Mallioppilaalla on myös opiskeltavaa

Suomea on pidetty monessa suhteessa Naton mallioppilaana, josta muu Eurooppa voisi ottaa oppia etenkin puolustuskyvyn ja huoltovarmuuden osalta. Asunmaan mukaan olemme vahvasti turvallisuustietoinen kansa, joka on huolehtinut omasta puolustuskyvystä ja huoltovarmuudesta myös kylmän sodan jälkeen.

”Pidimme yllä hyviä naapuruussuhteita, mutta samaan aikaan varustauduimme myös mahdollisia uhkia vastaan. Tätä pidetään nyt Euroopassa suurena viisautena”, kokenut Nato-diplomaatti toteaa.

Hän painottaakin Suomen olevan kokoaan suurempi jäsenmaa, jonka näkemyksillä on merkitystä.

”Nyt on vain opeteltava toimimaan tavalla, jolla saamme äänemme kuuluviin. Samalla on sisäistettävä, että jäsenyys tuo meille myös velvoitteita muita kohtaan. Enää emme voi toimia yksin ja omin päin ja poimia pullasta pelkkiä rusinoita.”

Oppia kannattaa ottaa EU-pöydistä, joissa Suomi on tehnyt vuosien saatossa varsin sujuvaa ja myös tuloksekasta yhteistyötä erilaisten yhteenliittymien kanssa.

”Natossakin kannattaa panostaa verkostoitumiseen ja yhteistyöhön. Tätä työtä helpottaa se, että valtaosa keskeisistä EU-kumppaneistamme on myös Naton jäseniä”, Asunmaa muistuttaa.

Kiitettävän aktiivista Nato-keskustelua

Nato-jäsenyyden vaikutuksia on puitu keväästä 2022 lähtien liki taukoamatta ja se nousi myös yhdeksi presidentinvaalien keskeiseksi teemaksi.

Kansalaiskeskustelukin on ollut Asunmaan mukaan kiitettävän vilkasta – ja samalla varsin tasokasta.

”Nato-jäsenyyttä on vatvottu meillä vuosikymmenet ja nyt kun se on realismia, niin totta kai siitä riittää puhetta. Todennäköisesti suomalaiset tuntevat Naton jo paremmin kuin sen vanhat jäsenmaat”, hän naurahtaa.

Edessä on kuitenkin vielä useita poliittisia päätöksiä, joiden myötä Suomi irtaantuu entistä selkeämmin aiemmasta ulko- ja turvallisuuspolitiikan perinteestä.

”Listalla ovat esimerkiksi rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtävät, osallistuminen ilmavalvontaan, pysyvien merivoimaosastojen toimintaan sekä sotilaalliseen läsnäoloon Naton itäisissä jäsenmaissa. Tämä on sitä vastuunkantoa ja taakanjakoa, johon jäsenyys meitä velvoittaa.”

Kansainvälisyys koukuttaa

Asunmaa on ollut pian 32 vuotta ulkoministeriön palveluksessa. Diplomaatiksi häntä veti halu kansainvälisiin tehtäviin.

”Kun valmistuin vuonna 1990, olivat vaihtoehdot kansainvälisen uran suhteen aika vähissä. Käytännössä niitä oli tarjolla lähinnä ulkoministeriössä”, Asunmaa toteaa.

Asunmaan aloitellessa uraansa oli ulkoministeriön johtotehtävissä vain kourallinen naisia. Nyt heitä on puolet suurlähettiläistä. Oman työuransa kohokohtaa Asunmaa joutuu jo hetken pohdiskelemaan. Vanhaa iskelmää mukaillen hän ei kuitenkaan vaihtaisi päivääkään pois.

”Parikymmentä vuotta takaperin olin poliittisena neuvoksena Washingtonissa, ja silloin kyllä tunsi olevansa maailmanpolitiikan ytimessä”, hän toteaa.

Entä missä arkiset kiireet kaikkein parhaiten unohtuvat?

”Europarlamentaarikko Miapetra KumpulaNatrin perustamassa kirjakerhossa. Kokoonnumme noin kuukausittain yhtäaikaisesti sekä Brysselissä että Helsingissä.”

KUKA: Piritta Asunmaa, Suomen Nato-edustuston päällikkö. Toiminut Suomen Nato-edustuston suurlähettiläänä 2015–2019. Työskennellyt muun muassa Amerikan ja Aasian osaston osastopäällikkönä, Brysselissä Suomen edustajana EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa sekä apulaisosastopäällikönä ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosastolla. Ollut lähetystöissä myös Washingtonissa ja Pariisissa.

KOULUTUS: Valtiotieteiden maisteri

PERHE: Kaksi aikuista lasta

HARRASTUKSET: Kirjallisuus, liikunta, ruoanlaitto

Asemapaikkana Bryssel

Piritta Asunmaa on työskennellyt viime syyskuusta lähtien Suomen Brysselissä sijaitsevan Nato-edustuston päällikön tehtävissä.

Talo on hänelle jo ennalta tuttu, sillä ensimmäinen komennus alkoi vuonna 2005. Edellinen päällikköpesti puolestaan päättyi vuonna 2019.

Vaikka miljöö on tuttu, on edustuston arki jotain aivan muuta kuin takavuosina.

”Naton neuvoston suurlähettilästason kokouksia on 3–4 kertaa viikossa, joista jokainen vaatii huolellista valmistelua, pohjatyötä ja raportointia. Myös edustuston toimenkuva on muuttunut: nyt emme enää seuraa Naton kehitystä, vaan osallistumme sen päätöksentekoon”, Asunmaa kertoo.

Nato-edustusto on Suomen toiseksi suurin ulkomaanedustusto, jossa työskentelee ulkoministeriön lisäksi myös puolustusministeriön ja puolustusvoimien väkeä.

”Yhteensä henkilöstöä on viitisenkymmentä. Se on yli kolme kertaa enemmän kuin kumppanuusvuosina”, Asunmaa kertoo.

TURVALLISUUS

Turvallisuusteollisuudesta talouden tukijalka

PUOLUSTUSMINISTERI ANTTI HÄKKÄNEN (KOK) HALUAA TURVALLISUUSTEOLLISUUDESTA SUOMELLE UUDEN KASVUALAN JA PUOLUSTUSMINISTERIÖSTÄ AKTIIVISEN VIENNINEDISTÄJÄN. KAUPPASUHTEET ITÄNAAPURIIN SAAVAT SEN SIJAAN ODOTTAA SEURAAVAA VUOSIKYMMENTÄ.

Kun puolustusministeri Antti Häkkästä pyytää tiivistämään Nato-jäsenyytemme keskeiset hyödyt, tulee reservin luutnantin vastaus kuin apteekin hyllyltä.

”Jokainen sentti ympäri Suomea on nyt vahvasti suojattu ja meillä on myös pidäke Venäjää vastaan”, Häkkänen toteaa Kauppakamarilehdelle.

Samalla hän painottaa, ettei Nato tarjoa pelkästään sotilaallista ja maanpuolustuksellista turvaa, vaan antaa turvatakuut myös täkäläiselle elinkeinoelämälle. Suomalaisyrityksillä on nyt aiempaa vakaampi ja turvallisempi toimintaympäristö, olipa sijaintipaikka Siuntio tai Suomussalmi.

”Tästä eteenpäin Suomen eri alueet ovat turvallisuuden osalta entistä tasa-arvoisempia, ja tällä tulee olemaan iso merkitys niiden elinvoimalle ja kehittymiselle. Nyt myös Itä-Suomeen voi jälleen investoida”, Häkkänen huomauttaa.

Haastatteluhetki osui tammikuulle ja päivään, jolloin istuva hallitus oli tekemässä päätöstä itärajan täyssulun jatkamisesta kuukaudella eteenpäin. Edellispäivänä puolustusministeri

oli torpannut venäläisten virittelemät kiinteistökaupat Itä-Suomessa.

Häkkäsen mukaan tiukka asenne itänaapuriin ei lipsu jatkossakaan – eikä Naton tuoreella jäsenmaalla ole siihen myöskään varaa.

”Ennen Ukrainan sotaa vallinneeseen kanssakäymiseen ja kauppaan ei yksinkertaisesti ole paluuta. Edessä on Neuvostoliiton hajoamistakin isompi muutos, joka voi kestää vuosikymmeniä. Nyt alkaa uusi aikakausi, jossa kiikarit pitää suunnata muualle”, Häkkänen toteaa.

Nato avaa myös uusia vientiovia

Ulkomaankaupasta, toimivista yhteyksistä ja kitkattomista kumppanuuksista elävän Suomen onkin ministerin mukaan löydettävä uusia kasvualoja, jotka tukisivat kansantaloutta ja auttaisivat katkaisemaan valtion alati pahenevan velkaantumiskierteen.

”Nyt tarvitaan uusia työllistäviä vientiyrityksiä, mikäli haluamme saada Suomen talouden kuntoon ja säilyttää elintasomme”, Häkkänen muistuttaa.

TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MIKKO MÄNTYNIEMI

Yksi tällainen kasvusektori ja talouden pelastusrengas voi hänen mukaansa löytyä puolustusteollisuudesta ja turvallisuusteknologiasta, jossa suomalaisyrityksillä on paljon huippuosaamista. Suomalainen insinööritaito ja tekninen etevyys on auttanut tarjouskilpailuissa loppusuoralle, mutta mittavampi läpimurto vientimarkkinoilla on jäänyt useimmilla vielä haaveeksi.

Nyt olisi aika näyttää, että Pohjolan perukoilla osataan tehdä muutakin kuin panssariautoja ja ammuksia.

”Nato-jäsenyys avaa uusia ovia liittolaismaihin. Vaikka kyse on puolustussopimuksesta, se antaa mahdollisuuden myös muulle yhteistyölle ja kaupankäynnille. Naton ja DCA-sopimuksen myötä olemme Pentagonin hyväksymä yhteistyökumppani”, Häkkänen muistuttaa.

Turvallisuusteollisuuden tukemiseen ja kasvattamiseen lisätäänkin nyt panoksia, josta taannoinen ammustuotannon tuplaamispäätös on puolustusministerin mukaan vain yksi esimerkki. Yhteistyötä puolustusvoimien, kotimaisen elinkeinoelämän ja yrityskentän kanssa tiivistetään selvästi aiemmasta, mikä on monille yrityksille tervetullut uutinen.

”Tavoitteena on suosia hankinnoissa kotimaisia vaihtoehtoja niin pitkälle kuin se kilpailulainsäädännön osalta vain on mahdollista. Tätä kautta myös alan yritykset saavat tärkeitä referenssejä. Jos jokin heidän tarjoamansa tuote tai palvelu kelpaa ääriolosuhteiden Nato-Suomelle, se todennäköisesti kiinnostaa muitakin jäsenmaita”, Häkkänen toteaa.

Vientiin otettava uusi vaihde

Puhevauhtiin päästyään ministeri harmitteleekin, että puolustus- ja turvallisuusteollisuuteen on suhtauduttu Suomessa vuosien saatossa aivan liian häveliäästi.

”Siihen satsaamista on pidetty jopa eettisesti arveluttavana”, Häkkänen huokaa.

Terveisiä lähtee toisaalta myös EU:n suuntaan, joka on rajannut puolustusteollisuuden kestävän rahoituksen ulkopuolelle. Ukrainan sodan myötä on toki havahduttu siihen, että turvallisuus on yksi kestävän yhteiskunnan peruspilareista.

”Moni maa on tehnyt näillä toimialoilla sumeilematta bisnestä, kun meillä Suomessa on oltu pidättyväisiä. Harva on samalla tullut ajatel-

leeksi, että Suomi voisi menestyä turvallisuuden tuojana myös tällä sektorilla.”

Puolustusministerillä onkin tässä kohtaa aivan toinen ääni kellossa. Eri puolilta Suomea löytyy alan huippuosaamista ja siihen liittyvää teknologiaa, jolla on nyt viimeinkin aika hakea pitävämpää jalansijaa vientimarkkinoilta. Suunnannäyttäjinä voisivat toimia esimerkiksi televerkot sekä satelliitti- ja paikannusteknologia.

”Maailman talouden suursäätila on kääntynyt turvallisuuspainotteiseksi ja sen myötä huoltovarmuus, oma puolustuskyky ja yleinen turvallisuus ovat entistä useamman maan agendalla. Näillä segmenteillä riittää nyt kysyntää”, Häkkänen huomauttaa.

Myös alan ulkopuolella toimivien yritysten kannattaa ministerin mukaan aktivoitua ja kohdistaa myyntiponnisteluja myös turvallisuus- ja puolustussektorin suuntaan. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa Kiteen suksitehdas, jonka Natolta saama mittava tilaus tuplasi tehtaan tuotannon ja toi myös lisää työpaikkoja.

”Vastaavaan on mahdollisuuksia monilla muillakin, kun vain lähdetään rohkeasti liikkeelle.”

TURVALLISUUS

Kriittinen infra omiin käsiin

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä Suomessa on tulevina vuosina satsattava entistä enemmän omavaraisuuteen ja sinivalkoisen omistuksen vahvistamiseen. Yritysjärjestelyissä, kiinteistökaupoissa ja kriittisen infran kohdalla on puolestaan mietittävä alati tarkemmin turvallisuusnäkökohtia.

”Televerkkoja ja kriittistä infraa ei saa päätyä vääriin käsiin”, Häkkänen painottaa.

Nato-jäsenyys tuo suomalaisyrityksille turvaa, mutta myös velvoitteita. Niiden on pysyttävä yhteisessä ruodussa ja oltava aina ajan tasalla kulloinkin voimassa olevista vientirajoituksista.

”Yhteisten pelisääntöjen suhteen on oltava entistä tarkempi ja samalla on huolehdittava, ettei mahdollisia pakotteita todellakaan kierretä. Jatkossa meidän on muutoinkin vähennettävä riippuvuuttamme autoritäärisistä maista, joten pelikentälle tulee rajausta myös tätä kautta.”

DCA-kynä pääsee kehyksiin

Suomi on allekirjoittanut vuoden kuluessa kaksi sopimusta, jotka jäävät historiankirjoihin myös tuleviksi vuosikymmeniksi.

Edellisen hallituksen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) nappasi taannoin talteen Nato-kynän, kun hän oli allekirjoittanut sopimuspaperit Brysselissä. Moni jäikin miettimään, tekikö puolustusministeri Antti Häkkänen vastaavan tempun joulukuussa Washingtonissa, kun Suomen ja Yhdysvaltojen välinen DCA-sopimus oli sinetöity.

Ministeri tunnustaa, että kynä on tallessa ja se päätyy kehystettynä puolustusministeriön seinälle.

”Kynän kotiuttaminen annettiin tuossa tilaisuudessa kenraali Sami Nurmen vastuulle. Se pääsee hyvään seuraan, sillä samassa puolustusministeriön kokoushuoneessa ovat myös kartat, joiden ääressä Mannerheim teki aikoinaan puolustussuunnitelmia”, Häkkänen paljastaa.

Finn-Savotta Oy tuplasi liikevaihtonsa ja investoi

Karstulaan

”Koronavuosina kuluttajakauppa ja vientimme kasvoi vahvasti retkeilybuumin ansiosta. Viime vuoden huima kasvu selittyy Ukrainan sodan aiheuttaman varustautumisen johdosta Suomessa ja Euroopassa. Tilauskanta on vahva ja näkymät tuleville vuosille ovat hyvät”, summaa konsernin toimitusjohtaja Teemu Pohjonen

Viime vuonna kuluttajakauppa hieman notkahti, mutta Savotan tuotteet kävivät hyvin kaupaksi erityisesti verkkokaupassa. Savotta lanseerasi 2023 alussa oman EU:n laajuisen verkkokauppansa ja ensimmäinen vuosi ylitti tavoitteet. Kuluttajakaupan osuus viime vuonna oli 5,1 miljoonaa.

”Olemme strategiatasolla pohtineet, että pitäisikö meidän verkkokauppamme ja päävarastot sijaita Virossa lähempänä EU:n markkinaa ja siellä missä meillä on myös suurimmat tehtaat. Mutta sotilaallisen huoltovarmuuden vuoksi olemme päättäneet investoida Suomessa Karstulaan”, Pohjonen linjaa.

KARSTULALAINEN 69-VUOTIAS PERHEYRITYS FINN-SAVOTTA OY TEKI ENNÄTYSVUODEN VUONNA 2023 – KONSERNIN LIIKEVAIHTO LÄ-

HES KAKSINKERTAISTUI YLI 14 MILJOONAAN EUROON JA LIIKEVOITTO ENNEN VEROJA NELINKERTAISTUI 3,2 MILJOONAAN EUROON. TILAUSKANTA ON VAHVA JA YRITYS INVESTOI KARSTULAAN.

Investoinnit Karstulaan yli 2 miljoonaa ja ehdollinen tarjous jäähallista

Finn-Savotta Oy on tehnyt ehdollisen tarjouksen Karstulan Areena Oy:n konkurssipesälle jäähallin ostamiseksi teollisuuskäyttöön. Konkurssipesä ja pantinhaltijat ovat hyväksyneet ehdollisen tarjouksen. Tarjouksen ehtona on, että halli sopii rakennusteknisesti Finn-Savotta Oy:lle teollisuuskäyttöön.

Rakennustekniset selvitykset tehdään helmikuun aikana ja kauppakirjan laadinta ja allekirjoittaminen on suunniteltu maaliskuun alkuun.

”Teimme viime vuonna investointisuunnitelman rakennus- ja teknologiainvestoinnista Karstulan Humpilla sijaitsevaan logistiikkakeskukseemme ja saimme siihen myös myönteisen päätöksen ELY-keskukselta. Onnelan teollisuusalueella meillä ei ole laajentamismahdollisuuksia. Kun Karstulan Areenalla ei ollut jatkajaa jäähallikäytössä, teimme konkurssipesälle ehdollisen tarjouksen ostamisesta teollisuuskäyttöön. Toteutuessaan kauppa varmistaa liiketoimintamme kasvun ja kotipaikan Karstulassa”, selventää Sa-

votta-konsernin hallituksen puheenjohtaja Uljas Valkeinen

Vuoden 2024 alussa yritys uudisti konsernirakennettaan ja emoyhtiöksi perustettiin Savotta Group Oy, jonka suurimpia omistajia ovat kolmannen polven yrittäjät Elmo ja Julius Valkeinen. Uusi emoyhtiö omistaa 100 % Finn-Savotta Oy:stä ja Savotta Oü:sta ja 54 %:a Finn-Savotta Systems Oy:stä. Konsernin kotipaikka on Karstula ja tytäryhtiö Savotta Oü:lla on tehtaat Tartossa ja Valgassa Virossa. Työntekijöitä on nyt Karstulassa 50 ja Viron tehtailla 120. Vuonna 2016 yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos ja silloin yrityksellä oli liikevaihtoa n. 4 miljoonaa euroa ja 36 työntekijää Karstulassa.

Finn-Savotta suunnittelee ja valmistaa korkealaatuisia funktionaalisia varusteita vaativaan ammatti- ja vapaa-ajan käyttöön. Painopisteenä ovat kantolaite- ja majoitejärjestelmät. Valikoima sisältää pientarvikkeita, reppuja, rinkkoja, yöpymisvälineitä ja monipuolisia telttoja.

Kuvassa vasemmalta tuotantopäällikkö Jonne Suuronen, HESS-päällikkö Heikki Kapanen ja toimitusjohtaja Ilkka Heikkilä. Kuva: Viivi Sakkara

Ruutia puolustusteollisuuden tarpeisiin

VIHTAVUORESSA RUUTIA JA PANOKSIA VALMISTAVALLA NAMMOLLA ON KÄYNNISSÄ IN-

VESTOINTIHANKKEITA 70 MILJOONAN EURON EDESTÄ. UUDEN NALLITEHTAAN RAKENTAMINEN ALKAA JA KUOKKA ISKETÄÄN MAAHAN PIAN. INVESTOINTIEN VÄLILLISET VAIKUTUKSET ALUEELLE OVAT SUURET. 190 TYÖNTEKIJÄÄ VIHTAVUORESSA TYÖLLISTÄVÄ YRITYS AIKOO REKRYTOIDA 70 TYÖNTEKIJÄÄ LISÄÄ LÄHIVUOSINA.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 102 vuotta, kun Vihtavuoren ruutitehdas perustettiin suomalaisen puolustustarviketeollisuuden kulmakiveksi. Vihtavuoressa toimivat ruutia valmistava Nammo Vihtavuori ja raskaita ampumatarvikkeita valmistava Nammo Lapua, jotka ovat osa kansainvälistä Nammo-konsernia.

Ukrainan sota ja maailmantilanteen jatkunut epävarmuus ovat kasvattaneet Nammon kysyntää räjähdysmäisesti. Yhtiöllä on käynnissä Vihtavuoressa parhaillaan 70 miljoonan euron edestä investointeja, joilla kasvatetaan kapasiteettia.

Yhtiö käynnisti suunnitelmat uuden nallitehtaan rakentamiseksi vuonna

2022, ja kuokka isketään maahan tänä keväänä. Toinen iso hanke on uuden vakuumilinjaston rakentaminen, jonka maanrakennustyöt ovat käynnissä. Myös räjähdevarastoja rakennetaan parhaillaan.

”Uusi linjasto kasvattaa tuotantokapasiteettia yli 20 prosenttia. Noin 2 500 neliön laajuisen tuotantorakennuksen ja erillisen valvomotilan on määrä olla tuotantokäytössä vuoden 2025 alussa”, kertoo Nammo Vihtavuoren toimitusjohtaja Ilkka Heikkilä

Vihtavuoressa työskentelee kaikkiaan 190 työntekijää, ja kysynnän kasvettua on tarve 70 uudelle rekrytoinnille seuraavan reilun kahden vuoden

aikana.

Investointien välilliset vaikutukset ovat alueelle suuret.

”Ostamme muun muassa suunnittelua ja urakointia”, Heikkilä kertoo.

Ruutitehtaan tuotannosta yli 85 prosenttia menee vientiin. Sen päämarkkina-alueet ovat Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa. Asiakkaat ovat puolustusteollisuuden toimijoita, kuten ampumatarvikevalmistajia ja patruunoiden jälleenlataajia. Tänä päivänä myös Nammon omat lataavan ja valmistavat tehtaat ovat iso asiakas. Raskaita tarvikkeita tuotetaan pääasiassa kotimaan tarpeisiin.

Heikkilän mukaan Suomen liittyminen Natoon ei ole vaikuttanut Nammon toimintaan, sillä Nato-maat ovat yhtiön asiakkaita entuudestaankin.

”Toki kaupantekoa voi helpottaa tulevaisuudessa, kun olemme Nato-jäsenmaa”, Heikkilä tuumaa.

Energiaa hukkalämmöstä

Vastuullisuusasiat ovat myös Heikkilän huulilla, ja vastuullisuusasioihin kiinnitetään huomiota Nammolla yhä enenevissä määrin. Hiilijalanjälkiä lasketaan ja energiansäästöön liittyviä toimenpiteitä on tehty paljon viime vuosien aikana.

”Koko tehdasalueen energiantarpeesta neljännes tuotetaan hukkalämmöllä. Meillä on lämmöntalteenottoyksiköitä ja lämpöpumppuratkaisuja,

jotka ovat samalla vähentäneet vedenkulutusta 40 prosenttia”, Heikkilä listaa.

Raskaan liikenteen määrä lisääntyy

Kasvanut kysyntä ja investoinnit ovat lisänneet raskasta liikennettä tehtaalle ja poispäin. Heikkilä toivookin, että tehtaalle johtava möykkyinen ja tulviva tie laitettaisiin kuntoon mahdollisimman pian.

”Tie ennen yksityistieosuutta on ollut huonossa kunnossa pitkään. Liikenteen määrä tulee lisääntymään entisestään, etenkin rakennusaikana mutta myös investointien valmistumisen jälkeenkin. Tarve on saada tie mahdollisimman nopeasti kuntoon”, sanoo HESS-päällikkö Heikki Kapanen

Nammo pyrkii hakemaan muutosta Siikajoen vedenkäyttölupaan, joka tuli lainvoimaiseksi viime vuonna. Sellaista ei ole aiemmin ollut yrityksen 100-vuotisen historian aikana.

”Kun näkymä on tällainen ja investoinnit lähtevät liikkeelle, muutokselle on tarvetta”, sanoo Heikkilä.

Nammo houkutteli paluumuuttajan

Kun pääkaupunkiseudulla asuneelle

Jonne Suuroselle syntyi esikoinen vuonna 2019, alkoi muutto takaisin kotipaikkakunnalle isovanhempien läheisyyteen houkutella. Niinpä Jonne alkoi etsiä kiinnostavaa työtä Keski-Suomesta, ja silmään pisti tuotantopäällikön paikka ruutitehtaalla. Jonnella kävi onni, sillä ovet ensimmäiseen haluttuun työpaikkaan avautuivat ja paluumuutto Keski-Suomeen sai alkaa.

Sitä ennen Jonne oli opiskellut seitsemän vuotta Tampereen teknillisessä yliopistossa. Harjoittelu ja diplomityö veivät pääkaupunkiseudulle, jossa Jonnella tuli asuttua toinen mokoma ennen takaisin kotipaikkakunnalle muuttamista.

Jonne on ollut tyytyväinen paluumuuttoon ja mainitsee hyvänä asiana esimerkiksi elämän helpottumisen.

”Keski-Suomessa pienessä kaupungissa liikkuminen on tosi vaivatonta, esimerkiksi lasten harrastuksiin kuskailut eivät vie paljoa aikaa, kun ruuhkia ei ole”, Jonne kuvailee.

TURVALLISUUS

Työtä, turvaa ja tukea –Jyväskylän varuskunta siivittää

Keski-Suomen menestystä

JYVÄSKYLÄN VARUSKUNTA ON YKSI KESKI-SUOMEN ALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ

TYÖLLISTÄJISTÄ. VARUSKUNNAN LÄSNÄOLO VAIKUTTAA MERKITTÄVÄLLÄ TAVALLA

ALUEEN ELINKEINOELÄMÄÄN JA LUO EDELLYTYKSIÄ KEHITYKSELLE, JOSTA KOKO ALUETALOUS HYÖTYY. VARUSKUNNAN TOIMINTAAN LIITTYVÄT HARJOITUKSET JA

KOULUTUS PARANTAVAT ALUEEN KOKONAISTURVALLISUUTTA JA NOSTAVAT VALMIUTTA POIKKEUSTILANTEIDEN VARALTA.

TEKSTI: LAURA KAIPAINEN

Jätti-investointeja, entistä kansainvälisempää toimintaa sekä jatkuvasti kehittyvää korkeatasoista koulutusta. Jyväskylän varuskunnan ja sen suurimman joukko-osaston Ilmasotakoulun tulevaisuus näyttää työntäyteiseltä. Myönteisestä kehityksestä on etua koko Keski-Suomen alueelle.

Ilmasotakoulun johtaja, joka toimii myös koko varuskunnan päällikkönä, tunnistaa alueellisen vaikuttavuuden, mutta muistuttaa sen olevan toiminnan sivutuote.

-Vaikka varuskunnan alueellinen ja yhteiskunnallinen merkitys on huomattava, koko toimintamme perustuu lakisääteisiin tehtäviin, painottaa eversti Vesa Mäntylä. Kaikki mitä varuskunnassa tapahtuu, tehdään maanpuolustuksellisista lähtökohdista.

Varuskuntaan investoidaan seuraavan

kahden vuoden kuluessa useita kymmeniä miljoonia euroja. Jo päätetyt investoinnit ovat suuruudeltaan 60 miljoonaa, ja jatkoa on odotettavissa. Sitoutuminen varuskunnan kehittämiseen parantaa tulevaisuuden näkymiä Jyväskylän seudulla ja koko maakunnassa. Infrastruktuurin kehittämisestä pääsevät osittain hyötymään myös paikalliset toimijat.

-Usko tulevaisuuteen luo veto- ja pitovoimaa, vakuuttaa eversti Mäntylä. Kun alueella on tarjota työ- ja opiskelumahdollisuuksia sekä palveluja myös henkilöstömme lähipiirille, se näkyy varuskunnan arjessa hyvinvointina ja motivaationa.

Vakaa ja luotettava työnantaja

Lähes 85 vuoden ajan Tikkakoskella toiminut varuskunta on Jyväskylän seudun suurimpia työnantajia. Varuskunnassa työskentelee kaikkiaan noin 1 400 henkilöä. Välilliset työllistämisvaikutukset ovat nekin huomattavat, sillä varuskunnan toimintoihin liittyy paljon palvelutarpeita, jotka tuotetaan varuskunnan ulkopuolella.

Vanha sanonta, että valtion leipä on pitkä ja kapea, ei kuvaa varuskuntaa työnantajana enää kovinkaan hyvin. Henkilökunnan ansiotulot ovat varsin vertailukelpoiset muuhun työ-

elämään nähden. Lisäarvoa työntekijän näkökulmasta tuottavat vakaus ja tehtävien merkityksellisyys, jotka muuttuneessa turvallisuustilanteessa korostuvat.

-Ennätyslukemissa oleva maanpuolustustahto selittää pitkälti Puolustusvoimien vahvaa työnantajabrändiä, toteaa Mäntylä. Myös muun muassa toimintamme pitkittyneen koronakriisin aikana tukevoitti kuvaa luotettavasta työnantajasta.

Turvallisuuden tekijä ja suunnannäyttäjä

Varuskunnan merkitys Keski-Suomen alueelle ei rajoitu pelkästään sen taloudelliseen vaikutukseen. Varuskunnan läsnäololla on suora vaikutus koko seudun turvallisuuteen ja puolustukseen.

Huolimatta Ilmasotakoulun roolista puolustushaarakouluna, on joukko-osasto myös täysimittainen taistelutukikohta. Ilmavoimien taistelutapa on liikkuva ja hajautettu. Se edellyttää, että hävittäjäkaluston on kyettävä tukeutumaan jokaiseen tukikohtaan. Tämä koskee myös tulevia F-35 -häivehävittäjiä, joita silmällä pitäen Tikkakoskellekin rakennetaan vaatimukset täyttävä uusi lentokonehalli.

Eversti Vesa Mäntylä. Kuva: Eetu Matikkala

Jo toteutetut ja tulossa olevat investoinnit eivät kuitenkaan liity yksinomaan uuteen suorituskykyyn. Myös olemassa olevan toiminnan kehittäminen ja kansainvälisyys löytyvät mittavien investointien taustalta.

-Vastikään otettiin käyttöön uusi tukeutumisalue, Ilmasotakoululle suunnitellaan uusia toimisto- ja koulutustiloja, lisäksi tekeillä on uusi rakennus vartioston tarpeisiin, listaa eversti Mäntylä.

Varuskunta ja sen kehittäminen ylläpitää korkeaa valmiuden ja varautumisen tasoa koko vaikutusalueellaan. Kun seudulla toimii näinkin merkittävä turvallisuustoimija, edesauttaa se yleisen turvallisuuskulttuurin ja -asenteen luomista myös varuskunnan aitojen ulkopuolella.

-Kokonaisturvallisuus on yhteinen asia, korostaa Mäntylä. Mikään yksittäinen organisaatio tai yritys ei voi tehdä sitä yksin.

Yhteistyö ei jää viranomaistasolle

Yksi puolustusvoimien tehtävistä on tehdä viranomaisyhteistyötä. Tuohon velvoitteeseen perustuen Ilmasotakoulussakin on aina paikalla virka-apuosasto, joka tukee muiden viranomaisten työtä tarvittaessa. Vaikka varsinaista velvoitetta ei olekaan, Ilmasotakoulu on tiiviissä vuoropuhelussa myös alueen oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa.

-Esimerkiksi tutkimusyhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa on jatkunut hedelmällisenä pitkään, mainitsee Mäntylä. Näköpiirissä on yhteisiä rajapintoja, joissa on mahdollisuuksia laajempaan yhteistyöhön.

Tulevaisuuden turvallisuusuhkia luonnehdittaessa esiin nousee usein laaja-alainen vaikuttaminen, josta joissain yhteyksissä käytetään myös nimitystä hybridivaikuttaminen. Aktiivinen yhteistyö eri yhteiskunnallisten toimijoiden, sekä julkisen että yksityisen sektorin välillä antaa parhaat edellytykset uhkien torjumiseen.

Ilmasotakoulussa tuolle yhteiselle tekemiselle annetaan paljon painoarvoa, ja tavoitteena on hyvän yhteistyön jatkaminen ja kehittäminen edelleen.

Keski-Suomen Kuljetus Oy on nyt Savon Kuljetus Oy

KESKI-SUOMEN KULJETUKSEN NIMI VAIHTUI SAVON KULJETUKSEKSI

1.1.2024 ALKAEN, KUN VUONNA 2022 KÄYNNIS-

TYNYT FUUSIO SAATIIN PÄÄTÖKSEEN.

Fuusion takana on Savon Kuljetuksen halu laajentaa toimintaa, ja uusi alue tukee nyt yhtiön laajenemista maantieteellisesti. Oli vuosi 2022, kun Keski-Suomen Kuljetuksesta tuli Savon Kuljetuksen tytäryhtiö.

Yhtiö palvelee Keski-Suomen lisäksi Kuopion, Joensuun, Mikkelin, Varkauden, Savonlinnan, Suonenjoen ja Iisalmen seuduilla sekä Etelä-Suomessa, jossa sijaitsee KSK Logistiikka- ja Infra Oy sekä Niemisen Sora Oy.

Vaikka nimi vaihtui, palvelut säilyvät. Monialayritys palvelee maanrakennuksessa, kiviainestarpeissa, logistiikassa ja mittauksissa.

”Keski-Suomen Kuljetus on tuonut Savon Kuljetukseen paikallistuntemuksen ja paikalliset asiakkaat sekä mittavat kivi- ja maa-ainesalueet”, kertoo Savon Kuljetuksen myyntipäällikkö Petri Niinikoski.

Kivi- ja maa-ainesalueita yrityksellä on ympäri Keski-Suomea.

”Nyt olemme avaamassa uutta kallioaluetta Jyväskylään Ampumaradantien varteen, millä vahvistamme Jyväskylän markkinaa”, Niinikoski kertoo.

Yhtiöllä on vahva urakointiosaaminen. Erityisosaamisalueena ovat etenkin siltaurakoinnit, joista tuoreimpina esimerkkeinä Jyväskylän Tourujoen ja Äänekosken Mason silta. Erikoisosaamista ovat myös mittauspalvelut, joita tehdään muillekin kuin omalle konsernille. Tytäryhtiö Suomen GPS-mittaus Oy hoitaa mm. kiviaineslaboratoriopalvelut, massanlaskennat ja luvitukset.

Uusi toiminnanohjausjärjestelmä on ensimmäisenä käytössä Keski-Suomessa, josta se jalkautuu myöhemmin muualle konserniin.

Nyt yhtiöllä on käynnissä Huhtasuon jalkapallohankkeen maanrakennusurakointi ja Kortemäen Alva-Yhtiölle tehtävä vesihuoltourakka sekä muita hankkeita eri puolilla Keski-Suomea.

Henkilöstöä koko konsernissa on noin 200. Keski-Suomen aluetoimistolla Jyväskylässä työskentelee yhdeksän henkilöä ja heidän lisäksi työmaahenkilökunta. Viime vuonna konsernin liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 133 miljoonasta noin 140 miljoonaan.

Kuvassa vasemmalta: Antti Laapio, Kari-Pekka Pasanen, Petri Niinikoski ja Joni Liukkonen.

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN HHJ

Valjasta viestinnän ja markkinoinnin osaaminen yrityksesi menestykseksi osana hallitustyötä

ONNISTUNUT VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI ON YKSI AVAINTEKIJÖISTÄ YRITYKSEN MENESTYKSESSÄ. VAIKKA TUOTE TAI PALVELU OLISI MITEN HYVÄ, MUTTA JOS VIESTI EI TAVOITA EIKÄ PUHUTTELE OIKEAA KOHDERYHMÄÄ, KETÄ SE HYÖDYTTÄÄ? YRITYSTEN KANNATTAA VALJASTAA VIESTINTÄOSAAMINEN MYÖS OSAKSI HALLITUSTYÖSKENTELYÄ, JOLLOIN YRITYS SAA KOKONAISVALTAISEMMAN NÄKEMYKSEN MARKKINOISTA, ASIAKKAISTA JA BRÄNDISTÄ JA PARANTAA SITÄ KAUTTA PÄÄTÖKSENTEKOA JA STRATEGISTA SUUNNITTELUA, KIRJOITTAA KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ VIIVI SAKKARA

Viime aikoina olen ilokseni saanut kuulla monesta suunnasta, että yrityksissä kaivataan hallitukseen viestinnän ja markkinoinnin osaamista. Vaikka osa yrityksistä onkin havahtunut osaamistarpeeseen, ei tätä yhtä menestystekijää ole kuitenkaan hyödynnetty riittävästi. Onko yrityksessänne toimiva hallitus, jossa on eri alojen asiantuntijoita?

Osaava hallitustyö on yksi menestyksekkään yrityksen kulmakivistä. Hallitus tarkastelee yrityksen liiketoimintaa pitkän aikavälin strategisella tähtäimellä. Sen tehtävänä on arvioida markkinoiden kehitystä, kilpailuympäristöä ja riskejä sekä ohjata liiketoimintaa oikeaan suuntaan.

Monen menestyvän yrityksen taustalla onkin, että hallitustyöstä on otettu hyöty irti. Olennaista on, että kokoonpanossa on asiantuntijoita eri osaamisalueilta, yrityksen strategian ja tavoitteiden mukaisesti.

Onko yrityksenne hallituksen kokoonpanossa viestinnän ja markkinoinnin osaamista? Jos ei vielä, on lukuisia syitä, miksi kannattaisi.

Viestinnän ja markkinoinnin osaaja taitaa brändin rakentamisen ja maineenhallinnan. Alan ammattilainen tuo hallitukseen näkemystä asiakaskokemuksesta ja asiakaslähtöisyydestä, mikä auttaa yritystä ymmärtämään paremmin asiakkaiden tarpeita ja odotuksia sekä kehittämään strategioita asiakassuhteiden vahvistamiseksi.

Myös kriisinhallintatilanteissa viestinnän osaaja on erityisen tärkeässä roolissa. Viestintä on tärkeää ottaa mukaan strategiseen suunnitteluun alusta asti – eikä vasta sitten, kun maito on kaatunut. Niin käy kuitenkin joskus. Hallituksessa oleva henkilö, joka on taituri viestinnässä, voi auttaa minimoimaan vahinkoja yrityksen maineelle näissä tilanteissa.

Viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen tuo hallitukseen näkemystä markkinatrendeistä ja innovaatioista. Tieto siitä, miten markkinat kehittyvät ja mitä kilpailijat tekevät, on arvokasta päätöksenteossa ja strategisessa suunnittelussa. Alan osaaja voi auttaa yritystä hyödyntämään myös digitalisaatiota tehokkaammin.

Kokonaisuudessaan viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisen avulla yritys voi siis saada kokonaisvaltaisemman näkemyksen markkinoista, asiakkaista ja brändistä. Kun hallitukseen valjastetaan viestinnän ja markkinoinnin osaaja, voi yritys parantaa päätöksentekoa ja strategista suunnittelua.

Kun etsit alan osaajaa hallitukseen, suosittelen lämmöllä tutustumaan Viestintävaliokuntaan. Valiokunnassa on rautaisia, hallitustyöskentelyyn Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssilla pätevöityneitä alan osaajia, joilla on kokemusta rutkasti.

Ota kaikki hyöty irti hallitustyöstä yrityksesi menestyksessä!

Kirjoittaja: Viestintäpäällikkö Viivi Sakkara Keski-Suomen kauppakamarista. Organisaatiosta, jonka hallituksesta löytyy viestinnän ja markkinoinnin osaamista.

HALUAISITKO SINÄ TOIMIA HALLITUSTYÖSSÄ JA TUODA

PANOKSESI YRITYKSEN MENESTYKSEEN?

SEURAAVA HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN HHJ -KURSSI ALKAA 8.5.2024.

TUTUSTU LISÄÄ: KSKAUPPAKAMARI.FI/ KOULUTUKSET

Onnittelemme jäseniämme pyöreistä!

ALOITIMME UUDEN JUTTUPALSTAN, JOSSA NOSTAMME ESIIN JÄSENTEMME PYÖREITÄ. TÄYTTÄÄKÖ ORGANISAATIOSI VUOSIA? ILMOITA SIITÄ VIIVILLE VIIVI.SAKKARA@KSKAUPPAKAMARI.FI LYHYEN TEKSTIN JA KUVAN KERA, NIIN LAITAMME SEURAAVAAN LEHTEEN.

Jyväskylän yliopisto vietti viime vuonna 160-vuotisjuhlavuottaan nostamalla esille sivistyksen ja tasa-arvon merkitystä. Vuonna 1863 opettajaseminaarista kasvunsa aloittanut yliopisto on tänä päivänä opiskelupaikka 14 300 nuorelle. Yliopisto tarjoaa yli 100 oppiainetta kuudessa tiedekunnassa. Jyväskylän yliopisto on merkittävä opettajien, psykologien ja esimerkiksi IT-alan osaajien kouluttaja sekä tarjoaa ainoana yliopistona liikuntatieteen opintoja.

OP Keski-Suomi vietti viime vuonna 120-vuotisjuhlavuotta. Juhlavuoden kunniaksi pankin edustajisto päätti ylimääräisestä 120 000 euron hyväntekeväisyyslahjoituksesta. Vuosittain OP Keski-Suomi lahjoittaa 100 000 euroa hyväntekeväisyyteen Teemme yhdessä hyvää ja Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjoiden ja muiden pienempien lahjoitusten kautta. Kuvassa Keski-Suomen ELY-keskuksen luontoyksikön päällikkö Johanna Viljanen, Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KEHO:n puheenjohtaja Jukka-Pekka Mecklin ja verkoston päällikkö Päivi Fadjukoff ja Jyväskylän kaupungin Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta -yksikön palveluesihenkilö Teija Lapinmäki ja vastaava työvalmentaja Hanna Liimatainen..

Helin Matkat on toteuttanut asiakkaidensa lomaunelmia jo vuodesta 1984 lähtien, eli 40 vuoden ajan! Rautaisista ammattilaisista koostuva tiimi räätälöi matkat lähelle ja kauas. Joko mennään?

Pihtiputaalainen 20-vuotias Keski-Suomen Betonirakenne KSBR palkittiin Keski-Suomen Vuoden yrittäjä -palkinnolla. Palkinto luovutettiin Keski-Suomen Yrittäjäjuhlassa Jyväskylän Paviljongissa lauantaina 27. tammikuuta. Palkinnon vastaanotti KSBR Oy:n toimitusjohtaja ja yrittäjä Tuomas Skantz.

Export Maker on kymmenen vuotta tukenut satojen asiakasyritysten kansainvälisen kaupan avaamista yli 30 eri markkina-alueella.

Tervetuloa mukaan

KESKI-SUOMEN JOHTAJAVERKOSTOON!

Johtajaverkoston tapaamisissa pääset hengähtämään arjesta muiden yritysten johtajien ja esihenkilöiden seuraan. Samalla luot uusia tärkeitä kontakteja, opit asiantuntijoilta ajankohtaisista aiheista ja kuulet miten toiset johtajat toimivat erilaisissa johtamisen tilanteissa.

Lisätietoja

VERKOSTON TAPAAMISET KESKIVIIKKOISIN

3.4., 22.5., 25.9. ja 27.11. klo 14–17

Merja Honkanen, 050 439 3005 merja.honkanen@kskauppakamari.fi

Ilmoittaudu: KSKAUPPAKAMARI.FI/JOHTAJAVERKOSTO

12.3.

16.4.

8.5.-4.6.

Johtaminen & esihenkilötyö

5.3. ja 16.5. HHJ-info, maksuton HHJ on kasvanut ja kehittynyt yhdestä kurssista ja tutkinnosta kokonaiseksi pk-yritysten hallitustyön kehittämisohjelmaksi. Infossa keskustellaan käytännön hallitustyön kehittämisestä ja kuullaan tietoa HHJ-koulutuksista.

8.5.-4.6. Hyväksytty hallituksen jäsen

HHJ-kurssi

Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Kurssilla käsitellään kaikki osaalueet, joista hallitustyö koostuu: hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta sekä työskentelytavat.

3.4. ja 22.5. Keski-Suomen johtajaverkosto Keski-Suomen johtajaverkosto tarjoaa mahdollisuuden kehittää omaa johtajuutta, verkostoitua ja saada arvokasta, ammatillista vertaistukea. Verkostossa yhdistyy laaja asiantuntijuus ja osaaminen eri toimialoilta ja johtajuuden tasoilta.

Talous & verotus

16.4. Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä Koulutuksessa syvennytään alv-vähennysoikeuden rajanveto- ja erityistilanteisiin sekä tutustutaan arvonlisäverotuksen viimeaikaisimpiin muutoksiin ja ennakoidaan tulevia muutoksia. Koulutus on suunnattu kaikille myyntiprosesseista ja sopimuksista vastaaville henkilöille sekä taloushallinnon henkilöstölle.

Digi

12.3. Luova tekoäly tietotyön supervoimana Haluaisitko ymmärtää, miten voit hyödyntää tekoälyä työssäsi? Koulutus on jaettu teoriaan ja käytännön toteutukseen, jotta saisit mahdollisimman kattavan kuvan ja laajan kirjon työkaluja virtuaaliseen pakkiisi.

Kansainvälistyminen

5.3. NATO mahdollisuutena Keski-Suomelle, maksuton

Tervetuloa tilaisuuteen, joka on tarkoitettu lisäämään yritysten tietoutta NATO-jäsenyyden tuomista liiketoimintamahdollisuuksista.

Lisätiedot koulutuksista ja tapahtumista www.kskauppakamari.fi/koulutukset

Maksuttomat tilaisuudet

6.3. Kauppakamarin Aamukahvit: Yrittäjälle tärkeitä poimintoja arvonlisäverotuksesta Tervetuloa Kauppakamarin Aamukahveille tutustumaan ja vaihtamaan kuulumisia kauppakamarin sekä jäsenyritystemme edustajien kanssa. Tilaisuus järjestetään yhdessä Lecklé Oy:n kanssa.

3.4. Kauppakamarin Aamukahvit: Kasvua pääomasijoittajan avulla Tervetuloa Aamukahveille, jossa saat hyvän kokonaiskuvan pääomasijoittajaa kiinnostavista yrityksistä sekä talouden hallinnan työkaluja kasvun tueksi.

25.4. Infoaamu: Ajankohtaista data- ja tekoälysääntelystä Tule kuuntelemaan ajankohtaisista data- ja tekoälysääntelyyn liittyvistä asioista.

8.5. Bisnestreffit

Tervetuloa Bisnestreffeille tutustumaan ja vaihtamaan kuulumisia kauppakamarin sekä jäsenyritystemme edustajien kanssa. Bisnestreffeihin kuuluu olennaisesti speed dating -osio.

16.5. Infoaamu: Tietosuojavelvoitteet käytännössä

Tule kuuntelemaan peruspakettia GDPR-asioista, eli mitä tietosuojavelvoitteet käytännössä tarkoittavat.

Vastuullisuus

6.3., 11.4. ja 23.5. Vastuullisuustietoisku, maksuton Maksuttomassa tietoiskussa tutustut Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien tarjoamiin vastuullisuuden työkaluihin.

7.5., 24.9. ja 26.11. Hiilijalanjäljen laskentakoulutus

Koulutuksessa opit laskemaan yrityksesi hiilijalanjäljen ja saat työkalun laskennan tueksi. Kuulet myös yritysesimerkin jo tehdystä ilmastotyöstä ja saat käytännön vinkkejä päästöjen laskentaan, vähentämiseen ja kompensointiin.

13.11. Suuri yritysvastuupäivä 2024 Vuosittainen ajankohtaisfoorumi, jossa käsittelemme kestävää kehitystä johdon näkökulmasta ja pureudumme päivänpolttaviin vastuullisuusteemoihin. Päivän huipennuksena palkitaan Vuoden vastuullisuusteko.

Vilma Mutka: ”Sisäinen vimma ja uteliaisuus voitti pelon”

ANNOIN VIHDOIN YRITTÄJÄMINÄLLENI PERIKSI VUONNA 2009. KUVAILEN SITÄ HYPYKSI TAI HETKEKSI, JOSSA SISÄINEN VIMMA JA UTELIAISUUS VOITTI PELON. SIITÄ YRITTÄJYYDESSÄ ON PALJOLTI KYSE; ASIAKKAIDEN AUTTAMISESTA JONKIN ONGELMAN RATKAISEMISEKSI, JATKUVASTA OPPIMISESTA JA ITSENSÄ YLITTÄMISESTÄ. OMAN YRITYKSEN PERUSTAMINEN ON HIENO TAPA TEHDÄ TYÖTÄ ASIOIDEN ETEEN, JOIHIN USKOO.

Olin paluumuuttanut Melbournesta Helsingin kautta Tiimiakatemian aikaiseen opiskelukaupunkiini Jyväskylään. Olin työskennellyt Helsingissä 10 vuotta töissä tapahtuma-alalla, jossa projektijohtajana mm. Management Events Studiossa tuotin bisnestapahtumia. Sain olla mukana myös suuressa kansainvälisessä tapahtumatuotannossa yleisurheilun MM2005 -kisoissa. Näistä tarttui valtavasti mukaan johtamis- ja myyntioppia, ja niistä on ollut valtavasti hyötyä valmennus- ja koulutusbisneksessä. Rakastin tapahtuma-alaa, mutta kuitenkin jokin jäi puuttumaan.

Etsin jatkuvasti aitoa yhdessä oppimisen meininkiä niin bisnestapahtumissa kuin työyhteisöissä. Asiakkaiden

budjetit upposivat messeviin puitteisiin ja esitystekniikkaan - liian usein osallistujalähtöinen sisällön ja oppimisen muotoilu jäi ajatuksen tasolle. Eräässä konferenssissa Lontoossa sain kokea merkityksellisiä oppimishetkiä osallistavan Open Space -työskentelytavan kautta, ja päätin lähteä sitä kohti. Halusin tuoda työelämän kohtaamisiin ja johtamiseen lisää merkityksellisiä keskusteluja.

Upeimpia hetkiä yrittäjyyden matkalla ovat olleet ne, kun olen voinut innostaa satoja ihmisiä uppoutumaan yhteiseen dialogiin, heittämään turhat työroolit hetkeksi nurkkaan ja paneutumaan yhdessä työyhteisön kehittämiseen ja yhdessä oppimiseen. Hienoja ovat olleet ne voitot, kun olemme Mukamas-tiimillä sinnikkäästi tehneet asioita eri tavalla, ja johtoryhmä on vakuuttunut konseptiemme voimasta tai aidosti osallistavan prosessin vaikuttavuudesta. Mieliinpainuvia hetkiä ovat olleet ne, kun Oppimismuotoilu Bootcampiltämme valmistuu vuosittain joukko intohimoisia oppimismuotoilijoita HRD-kentälle. Tai kun esihenkilö havahtuu valmennuksessamme siihen, että oikeastaan hänen tärkein tehtävänsä on mahdollistaa oppiminen ja ihmisten kasvaminen täyteen potentiaaliinsa. Itsellekin johtajana on ollut paras tunne, kun näkee ihmisen kasvupolun ja on kenties voinut auttaa kehittymään omassa johtajuudessaan.

Yrittäjyys on ollut upea 15 vuoden kasvupolku, ja tietenkin myös ihan hullua ja ajoittain raastavaa. Viime vuosi oli Mukamakselle, kuten monelle muullekin yritykselle raskas, ja olemme luoneet nahkaamme ketterästi ja monin tavoin.

On onnekasta, että saan edelleen tehdä merkityksellistä työtä oppivien, tulevaisuuskestävien työyhteisöjen edistämiseksi Suomessa. Se on mielettömän kiinnostavaa ja motivoivaa, erityisesti tässä ajassa. Luoda, innostaa, johtaa, valmentaa, opettaa, puhua, oppimismuotoilla, konseptoida, fasilitoida, konsultoida - saan oppia jatkuvasti ja elää unelmaani.

Seuraaviin askeliin urallani kuuluu keskittyminen entistä enemmän yritysjohdon ja esihenkilöiden sparraukseen oppimisen saralla. Ja kirjan kirjoittaminen strategisesta oppimismuotoilusta. Nyt se on sitten sanottu ääneen!

Mitä Mukamas konkreettisesti tekee? Autamme muotoilemaan oppivia työpaikkoja, joissa ihmiset ja liiketoiminta voivat kukoistaa. Konsultoimme johtoa, valmennamme esihenkilöitä ja koko henkilöstöä oppimisen taitoihin. Tarjoamme parhaat modernit työkalut osaamisen kehittämiseen ja työssä tapahtuvan oppimisen fasilitointiin ja johtamiseen. Lisätietoja: www.mukamas.fi

quibero dolupta occab verum dolorestint velluptatem doloeatectistios aceatio ligniSeque que conse molentio restis por revenimus venimus que Agnate dolentota consedisi opta conse doloressi

Lyhyesti lukuina

6,2 mrd. €

Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2024 on yhteensä 6,2 miljardia euroa. Puolustusbudjetti panostaa puolustuskyvyn vahvistamiseen, Nato-jäsenyyteen ja Ukrainan tukemiseen. Lähde: Valtioneuvosto

2,3 mrd. €

Suomi tukee Venäjän hyökkäyssodan kohteeksi joutunutta Ukrainaa sekä sen sodasta kärsiviä naapurimaita. Vuoden 2022 jälkeen Suomi on osoittanut Ukrainan tukemiseen 2,3 miljardia euroa. Lähde: Ulkoministeriö

x4

Kyberhyökkäysten määrä Suomessa on kasvanut Nato-jäsenyyden myötä. Esimerkiksi kiristyshaittaoleminen määrä on nelinkertaistunut. Lähde: Kyberturvallisuuskeskus

NIIMITYS

TERVETULOA

uudet jäsenet!

Conlos iam. Em, quam que haciam

Audit Verde Oy

KIRJAVINKKI

Rohkea organisaatio –turvallinen työyhteisö menestyy

Rohkea organisaatio - turvallinen työyhteisö menestyy (Alma Talent 2021) on Nina Rinteen kirjoittama teos, joka käsittelee psykologisen turvallisuuden ja rohkeuden merkitystä osana organisaatioiden toimintakulttuuria ja liiketoimintaa.

Kirjassa Rinne esittelee, miten psykologista turvallisuutta ja rohkeaa kulttuuria voidaan luoda ja ylläpitää konkreettisin keinoin. Hän osoittaa, että rohkeus ei ole pelkkää riskinottoa tai sankaruutta, vaan kykyä olla oma itsensä, ilmaista mielipiteensä, oppia virheistä ja kohdata epävarmuutta. Psykologinen turvallisuus taas on tila, jossa ihmisiä arvostetaan, oppimiselle on tilaa ja epävarmuutta siedetään. Rinne korostaa, että psykologinen turvallisuus ja rohkeus ruokkivat toisiaan muodostaen positiivisen kierteen, joka edistää organisaation innovaatiota, tuottavuutta, sitoutumista ja hyvinvointia.

Kirja sisältää runsaasti esimerkkejä, harjoituksia, kysymyksiä ja vinkkejä, jotka auttavat lukijaa soveltamaan kirjan oppeja omaan työhönsä ja elämäänsä. Kirja on hyödyllinen niin yksilöille, tiimeille kuin koko organisaatioille, jotka haluavat rakentaa rohkeampaa ja turvallisempaa työyhteisöä ja menestyä nykyisessä nopeasti muuttuvassa ja kompleksisessa toimintaympäristössä.

Tietoa ja tietoturvallisuutta.

Kivijärven apteekki

Koivu LKV Oy

Koskinen & Ilanne / K-Market

Torikeskus

Can Do Spirit Coaching and Consulting Oy

EKA Itä Oy - Eilakaisla

English Unlocked

Joutsan apteekki

JT-Konemyynti Ky

ETUNIMI SUKUNIMI TITTELI, TOIMIALA YRITYS OY

LH-Marketing Oy

Lindström Oy

Lumilegal Consulting Oy

eWatt Smart Power Systems Oy

Ucimusti dolorest quam in ento eruptat emporrum rehenem ut molo cusdam aut labor re ma dis quam, in comnimo luptati.

Monipalvelu Kukkaron Rukkanen

MyHID Oy

PaRAS Aqua Oy

Rakennuttajatoimisto HTJ Oy

Jyväskylän Ykkösapteekki

K & M Vanninen / K-Market Kotiväylä

Kiinteistönvälitys Tanja Heinonen Oy LKV

Tero Lintuniemi / K-Market

Hokka

Tilitoimisto Sari Pennanen

Vaajakosken apteekki

Viattomat Capital Oy

Joko opiskelit avoimen yliopiston maksuttomat verkkokurssit?

/ Kansalaisen kyberturvallisuus

/ Johdatus tiedusteluun

Opi uutta joustavasti JYU avoimessa!

JYU.FI/AVOIN

Tuulivoima- ja aurinkovoimasopimukset - mitä maanomistajan on huomioitava

Tuulivoimahankkeet edellyttävät aina puolustusvoimilta hankekohtaisen puoltavan lausunnon normaaliolojen valvontakyvyn ja poikkeusolojen puolustuskyvyn varmistamiseksi. Puolustusvoimien lausuntomenettelyssä jokainen esitetty tuulivoimahanke arvioidaan aina tapauskohtaisesti erikseen ja tarvittaessa suunniteltujen tuulivoimaloiden vaikutuksia arvioidaan ulkopuolisen toimijan (VTT) haittavaikutuslaskennan perusteella eli automaattisesti ei tule kielteisiä tai myönteisiä päätöksiä. Viime aikoina eri vaiheissa olevien tuulivoimahankkeiden eteneminen ja kehittäminen on kariutunut puolustusvoimien kielteisen lausunnon vuoksi erityisesti Itä-Suomessa. Kun hankekehitykset tulevat Itä-Suomessa jatkumaan ja kun niitä muualla maassamme kehitetään, on maanomistajan syytä huomioida neuvotteluissa ainakin seuraavaa.

Kun tuulivoimapuiston suunnittelu

alkaa, niin maanomistajan kannattaa olla yhteydessä muihin alueen maanomistajiin maanomistajaryhmän perustamiseksi. Maanomistajaryhmä, joka on yhtä kuin hankealueen maanomistajien yhteenliittymä, kannattaa perustaa tuulivoimayhtiön kanssa käytäviä neuvotteluja varten, ettei kunkin maanomistajan kanssa tehdä erilaista sopimusta. Pääsääntöisesti maanomistajilla on yhteneväiset intressit asiassa. Lisäksi kannattaa olla jo hyvissä ajoin yhteydessä alan asiantuntijaan.

sisäisesti siitä, miten hankkeen toteutumisen epävarmuus näkyy vuokrasopimuksessa. Käytännössä maanomistajia kiinnostaa esimerkiksi se, millaiseksi vuokratuotto muodostuu tai mitä lopulta jää käteen, jos hanke ei toteudukaan. Tai millaiseksi vuokratuotto muodostuu, jos voimala tuleekin oman maan sijaan naapurin maalle tai jos omat maat jäävät hankkeen ulkopuolelle kokonaan, mutta maille rakennetaan esimerkiksi sähkö- tai tieverkkoa.

NEUVONTAPALVELUMME AUTTAA JÄSENIÄ MAKSUTTA. LÄHETÄ

KYSYMYKSESI: NEUVONTA@ KSKAUPPAKAMARI.FI

Vuokralaisen kanssa kannattaa keskustella asiantuntijapalkkioiden maksamisesta. Usein tuulivoimayhtiöt ovat sitoutuneet maksamaan maanomistajaryhmien kulut sopimuskonsultointiasiassa, kun niistä vain on etukäteen sovittu. Maanomistajaryhmän tavoitteena kannattaa pitää sitä, että liityntäjohtojen maanomistajat olisivat samassa asemassa kuin kaava-alueen maanomistajat. Neuvottelukunnassa pitää keskustella myös

Maanomistajan on tärkeää saada oikea ja riittävä korvaus, välttää riitatilanteet tulevaisuudessa ja varmistua ennen kaikkea siitä, että riittävät turvaavat vakuudet on oikea-aikaisesti asetettu ja että tuulivoimaloiden purkaminen ei jää maksuvaikeustilanteessakaan maanomistajan harteille. Seuraavana on alla mainittu muutamia huomionarvoisia asioita, joihin maanomistajan on syytä kiinnittää huomiota.

Metsätalous

Tuulivoima-alueella ei lähtökohtaisesti rajoiteta metsätalouden harjoittamista. Metsätalouden harjoittamisen osalta hallintaoikeuden säilyminen vuokranantajalla eli maanomistajalla on kuitenkin syytä varmistaa sopimuksessa selkeästi ja yksiselitteisesti, jotta mahdollisilta tuki- ja verohaitoilta vältytään. Suositeltavaa on kirjata sopimukseen erikseen, että hallintaoikeus säilyy maanomistajalla, kunnes voimalan paikat varmistuvat, jonka

Elina Saari

jälkeen rakennuspaikkojen osalta hallintaoikeus siirtyy vuokralaiselle. Tämä tarkoittaa sitä, että hallintaoikeus siirtyy vuokralaiselle vain ja ainoastaan rakennuspaikkojen osalta ja mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa, eli esimerkiksi vasta siinä tilanteessa, kun rakennusluvat ovat lainvoimaiset.

Maatalous

Mikäli vuokra-alueen sisällä on maatalouden käytössä olevia peltolohkoja, jotka ovat oikeutettuja maataloustukiin, on näiden peltolohkojen osalta tärkeä huomioida peltojen hallintaoikeus. Toisin sanoen tukioikeus on sidottu hallintaoikeuteen. Turvataksenne maataloudenharjoittajan tukioikeudet peltoihin, on sopimuksessa oltava oma erillinen kirjaus näiden peltolohkojen hallintaoikeudesta. Sopimukseen kannattaa kirjata erikseen omana ehtonaan näkyviin, että hallintaoikeus säilyy maanomistajalla, kunnes voimalan paikat varmistuvat, jonka jälkeen rakennuspaikkojen osalta hallintaoikeus siirtyy vuokralaiselle. Lisäksi peltoalueiden osalta on vuokrasopimukseen kirjattava, että vuokrasopimus ei vaikuta alueen nykykäyttöön, eikä sillä rajoiteta viljelytoimintaa eikä viljelyalueiden hallintaoikeus tällä sopimuksella siirry ja että maanomistajalla on oikeus vuokrata pellot myös edelleen.

Maa-aineksen otto-oikeus ja käyttö vuokra-alueella

Yleensä tuulivoima-alueiden vuokrasopimuksessa on tuulivoimayhtiöiden toimesta esitetty, että tuulivoimayhtiö vuokralaisena pyrkii lähtökohtaisesti hyödyntämään vuokra-alueen sisäisiä maa-ainesvaroja rakentaessaan esimerkiksi voimaloiden perustuksia ja teitä ja siten minimoimaan omia kustannuksiaan. Maanomistajan kannattaa pyrkiä sopimuksessa siihen, että kaikesta maa-aineksen ottoon ja käyttöön liittyvästä tehdään oma sopimuksensa, jossa määritellään määrien lisäksi asianmukaiset korvaukset: “Vuok-

ra-alueen maa-aines on vuokranantajan omaisuutta ja sen nostosta ja käytöstä sovitaan aina erikseen.“

Vuokra-alueen ulkopuoliset siirtolinjat

Vuokra-alueella nautitaan vuosittaisista korvauksista eli vuokrista, mutta esimerkiksi vuokra-alueen ulkopuolisten siirtolinjojen osalta menetellään lunastusmenettelyn eli johtoalueen käyttöoikeuden lunastuksen kautta eli kertakorvauksella. Jotta alueen maanomistajat sekä vuokra-alueen sisäpuolella että sen ulkopuolella (siirtolinjat) olisivat yhdenvertaisessa korvaustilanteessa hankkeessa, niin mikään ei estä neuvottelemasta myös siirtolinjojen alle jäävien maanomistajien puolesta, jotta myös he pääsisivät vuosittaisten korvauksien piiriin.

Kilpailuttaminen

Maanomistajien tulee myös muistaa, että potentiaalisen tuuli- tai aurinkovoima-alueen voi ja kannattaa kilpailuttaa useammalla kuin yhdellä hanketoimijalla. Kilpailuttaminen on hyvä työkalu silloin, kun maanomistajat ovat edellä esitetyin tavoin järjestäytyneet omaksi neuvottelukunnaksi, alue on maakuntakaavoituksessa osoitettu potentiaaliseksi tuuli- ja/tai aurinkovoima-alueeksi ja kunnalla on positiivinen suhtautuminen tuuli- ja/tai aurinkovoimaan. Kilpailuttaminen on maanomistajien ainoa keino vertailla tuuli- ja/tai aurinkovoima-alueen markkina-arvoa eri hanketoimijoiden välillä ja kilpailuttamisen avulla on mahdollista saavuttaa parempia sopimusehtoja korvauksineen kuin vain neuvottelemalla yhden hanketoimijan kanssa.

Kirjoittaja: Elina Saari

asianajaja

Asianajotoimisto Urtti Oy

ARI HILTUNEN

Toimitusjohtaja p. 040 058 3210

VIIVI SAKKARA

Viestintäpäällikkö p. 050 439 6170

PIA NAUKKARINEN Palvelupäällikkö p. 050 555 9915

TUULA RAHIKAINEN

Koulutuspäällikkö p. 050 473 1775

MERJA HONKANEN

Markkinointisuunnittelija p. 050 439 3005 etunimi.sukunimi@ kskauppakamari.fi

”Kannattaa varoa millaisia kasvutavoitteita sparraukseen osallistuessa asettaa – ne voi saavuttaa moninkertaisesti.”

Pietari Sorri, toimitusjohtaja Nordic Drones, Muurame

Haku Kasvupolku®-ohjelmiin on auki 19.3. asti. kasvuopen.fi