Torstai 8.9.2011
KAUPUNKI UUTI SET
• 5
Valkosipulia kerrakseen Turussa vieraillut viinintekijä Matias Rivera Fresno esitteli Santa Helenan tuotteita.
Chileläiset viinit maistuvat suomalaisille
Valkosipulia sisältäviä alkupaloja testasivat Maikki Lamberg ja Markku Kiiski. MERIMASKU. Pidätkö valkosipulista, paljosta valkosipulista? Siinä tapauksessa Ravintola Rantamakasiinin Valkosipulikarnevaalit voivat sopia sinulle. Teemasyömingit järjestetään lauantaina 17.9. kello 12-18. Samassa yhteydessä Merimaskussa on myös perinteiset syyslystit. – Tilaisuus on samalla Rantamakasiinin kauden päätös. Valkosipuli on illan keskeinen teema. Sen käyttötarkoituksista kertovat vieraille Turun Valkosipulin Ystävät ry:n edustajat, kertoo ravintoloitsija Maikki Lamberg. Ravintolan omien keittiömestareiden lisäksi ruoasta vastaavat vierailevat keittiömestarit Markku Kiiski ja Aira Viitaniemi. Kiiski valmistaa pääruoaksi valkosipulilammasta Rintalan luomutilan tuotteista. – Lampaan saa pehmeäksi valkoviinillä hauduttamalla. Valkosipuliperunat teen aitoon provencaltyyliin, jossa luomuperunat ovat parhaimmillaan, paljastaa Kiiski. Valkosipulitapahtumassa Turun Keittiömestarit ry:tä edustava Kiiski opastaa myös
Valkosipuliset alkupalat vievät kielen mennessään. lampaanlihan ja valkosipulin käyttömahdollisuuksista keittiössä. Muuta ohjelmaa on runsaasti tarjolla. Musiikkiteatteri Musel komedioi Merimaskun päivänpolttavista aiheista, Pandora-kuoro laulaa, Aurinkobaletin oppilaat esiintyvät ja oopperalaulajat Aatos Tapala ja Henrik Lamberg musisoivat kevyttä ja klassista sekä laulattavat yleisöä. Lisäksi esillä on mm. paikallisten tuottajien luomutuotteita sekä maa- ja kotitalousnaisten käsitöitä.
Kreikkalaista naapurisopua Suomalaiset ovat oppineet
valkosipulin käytön vasta suhteellisen hiljattain. Perinneruoissa maittavaa herkkua ei juuri käytetä. – Valkosipuliherkuissa on tärkeä lähtee liikkeelle miedoimmasta päästä, jotta suu ei turru heti hienoimmille mauille. Valkosipuliruokien päälle sopivat kermaiset ja suklaisat jälkiruoat, ohjeistaa Rantamakasiinin keittiömestari Mauri Muurinen. Entä miten eroon valkosipulin tuoksahduksesta hengityksessä? – Tuoretta persiljaa suositaan, mutta kreikkalainen tapa on mielestäni paras: tarjoa valkosipulia naapurillekin, vinkkaa keittiömestari Kiiski.
Kai Saarto
TURKU. Chileläiset viinit ovat monelle suomalaiselle tuttuja. Santa Helenan viinitalon pääviinintekijä ja toimitusjohtaja Matías Rivera Fresno vieraili viime viikolla Turussa. Panimoravintola Koulussa Fresno esitteli uutuusviinejä ja kertoi chileläisestä viinintuotannosta. Santa Helena on Chilen kymmenenneksi suurin viininviejä. Yrityksen suurimmat markkina-alueet ovat Brasilia, Etelä-Korea, Iso-Britannia, Japani ja Suomi. – Suomesta tulee tänä vuonna kolmanneksi tärkein markkina-alueemme, sillä Japaniin vienti on tsunamin jälkeen romahtanut, Fresno kertoi. Chileläiset viinit tuntuvat sopivan suomalaiseen makuun, sillä noin 30% Alkossa myytävistä viineistä on chileläisiä.
see San Fernandossa, aivan Andien juurella Colchaguan laaksossa. Samasta laaksosta löytyvät myös esimerkiksi Cono Surin, Santa Cruzin ja Estampan viinitilat. Colchaguassa valmistetaan Chilen parhaat Cabernet Sauvigno, Carmenere, Syrah ja Malbec -rypäleistä saatavat punaviinit. Rypäleiden salaisuus on öisin puhaltavassa merituulessa, joka pitää rypäleet hapokkaina päivän korkeista lämpötiloista huolimatta. – Santa Helena pyrkii olemaan nuorekas ja uusiutuvat brändi. Portfoliostamme löytyy tuotteita eri hin-
taluokkiin ja pyrimme koko ajan luontoystävällisempään viininvalmistukseen, kertoi sukupolvensa lahjakkaimpiin viinintekijöihin kuuluva Matías Rivera Fresno. – Nautin viineistä, eri puolilta maailmaa. Jostain syystä minulle tulee kuitenkin pää kipeäksi punaviinistä jos juon sitä muutamaa lasillista enempää. Oman tuotantomme Parras Viejas Cabernet Sauvignon on ainoa punaviini, jota voin juoda ilman seuraavan aamun ongelmia, nauroi hyväntuulinen Fresno.
Kai Saarto
Merituuli säilyttää hapokkuuden Vinã Santa Helenan tila perustettiin vuonna 1942. Pääviininjalostamo sijait-
Santa Helenan viinitila Colchaguan laaksossa on perustettu vuonna 1942.
Mene metsään RYMÄTTYLÄ. Ahteen pariskunta toi toimitukseen jättikokoisen kanttarellin. Sienen hatun halkaisija oli parikymmentä senttiä. Lähikaupassa
suoritettu punnitus paljasti kanttarellin painoksi huikeat 266 grammaa. – Toivottavasti ihmiset innostuvat lähtemään sieneen.
Metsät ovat herkkutatteja ja kanttarelleja väärällään, vinkkaavat Ahteet. Pariskunta on löytänyt kanttarelleja parhaimmillaan
Ahteen pariskunnan Rymättylästä löytämä kanttarelli. 266 gramman jättiläisestä tulisi jo itsessään pieni kastike.
23 litraa puolessatoista tunnissa Rymättylän metsistä. Herkkutatteja vielä enemmän.
Kevyttä vitamiiniherkkua Sienet ovat kevyttä ja ravitsevaa ruokaa, joiden ravintoarvoa ei sovi väheksyä. Vähärasvaisina ja proteiinipitoisina ne ovat oiva lisä esimerkiksi kasvisruokavalioon. D-vitamiinia kanttarelleissa on yhtä paljon kuin kalassa ja suppilovahveroissa vitamiineja on vielä enemmän. Ruhtinaallisen hyvän kanttarellikastikkeen voi tehdä oheisella reseptillä. – Sieni ja järvikala kaipaavat rinnalleen kuivan valkoviinin. Voisin suositella Santa Helena Varietal Sauvignon Blancia, ehdottaa aluepäällikkö Pasi Ilmanen PernodRicard Finlandilta . Pullon hinta Alkossa on 6,39€.
Kai Saarto
Kanttarellikastiketta ja järvikalaa Ainekset 3 dl kanttarelleja 2 dl kermaa 1 dl kuivaa valkoviiniä 1/2 dl kasvislientä 1 sipuli 1 rkl voita 1/2 tl sokeria 1 tl suolaa ruohosipulia valkopippuria kurkumaa (väriksi) Hienonnettu sipuli kuullotetaan voin kanssa kattilassa miedolla lämmöllä. Lisää kasvisliemi ja kiehauta. Lisää kanttarellinpalat ja sekoita hetki. Lisää vielä valkoviini ja mausteet. Anna kiehua kasaan 5 minuuttia. Vähennä lämpöä ja lisää kerma. Anna kiehua miedolla lämmöllä 10 minuuttia välillä sekoittaen. Lisää ruohosipuli ja anna hautua vielä minuutin verran. Tarjoa paistetun vaalean järvikalan kanssa kuoriperunoilla.