Kruunuasunnot Oy:n hiilineutraaliuden tiekartta 2022-2030

Hiilineutraaliuden tiekartta

2022-2030

TIEKARTAN SISÄLTÖ

SISÄLLYSLUETTELO HIILIJALANJÄLJEN NYKYTILANNE Hiilijalanjäljen muodostuminen

4

Linkkiaslkgamölskdgjaölksdgjöalksgdlkajsdglak Laskennan tulokset 6 aslkgaslgjalskgaölksmgölaksgöasgasasgasgasga Hiilineutraaliustavoite 12 aslkgaslgjalskgaölksmgölaksgöasgasasgasgasga KOHTI HIILINEUTRAALIA ASUMISTA Hiilineutraali energiankäyttö

14

aslkgaslgjalskgaölksmgölaksgöasgasasgasgasga Muiden päästöjen minimointi 20 aslkgaslgjalskgaölksmgölaksgöasgasasgasgasga

2

Kruunuasunnot Oy rakennuttaa, vuokraa ja kehittää laadukkaita asuntoja 20 paikkakunnalla ympäri Suomen.

Toimintaan kuuluu myös asuntojen vuokrauksen ja hallinnoinnin palveluiden tuottamista. Vastuullisuus on yksi Kruunuasuntojen tärkeimmistä arvoista ja sen eteen työskennellään päivittäin.

Vuonna 2020 Kruunuasunnot laati uuden vastuullisuusohjelman, jonka yhtenä pääteemana on ”Etenemme kohti hiilineutraalia asumista”. Kyseiselle teemalle on asetettu vastuullisuuslupaus olla hiilineutraali toimija vuoteen 2030 mennessä. Tämä tiekartta kokoaa yhteen suunnitelman, jolla yritys pystyy etenemään kohti hiilineutraaliutta seuraavien kahdeksan vuoden aikana.

Tiekartta koostuu kahdesta eri osasta.

Ensimmäisessä osassa kartoitetaan yrityksen hiilijalanjäljen nykytilanne ja määritellään hiilineutraaliustavoite.

Toisessa osassa hahmotellaan suunnitelma päästöjen vähentämiseksi.

Tiekarttatyössä on hyödynnetty Green Building Council Finlandin ohjetta kiinteistön hiilineutraalin energiankäytön saavuttamiseksi.

Tiekartan päiväys 9.12.2021 Laskennan ja raportin on toteuttanut

3

Hiilijalanjäljen nykytilanne

HIILIJALANJÄLJEN MUODOSTUMINEN Mikä on hiilijalanjälki?

Yrityksen hiilijalanjälki tarkoittaa ilmastopäästöjä, joita syntyy sen toiminnan ja tekojen seurauksena. Se muodostuu usein käytetystä energiasta ja materiaaleista, muusta kulutuksesta, liikkumisesta ja syntyvän jätteen määrästä.

Hiilijalanjäljen laskenta on ensimmäinen vaihe, kun suunnitellaan toimenpiteitä päästöjen pienentämiseksi. Laskennassa käytetään GHG Protocol -ohjeistusta, joka on Maailman elinkeinoelämän kestävän

6

kehityksen neuvoston (WBCSD) ja Maailman resurssikeskuksen (WRI) vuonna 1998 julkaisema standardi kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan.

Toiminnan kasvihuonekaasupäästöt esitetään usein hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e), mikä kuvastaa eri kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli) ilmastoa lämmittävää vaikutusta muunnettuna hiilidioksidin vastaavaksi vaikutukseksi ilmakehässä.

GHG Protocol -ohjeistuksen mukaisesti Kruunuasuntojen ilmastopäästöt voidaan jakaa kolmeen eri ulottuvuuteen:

✕ CO2e

Scope 1: suorat päästöt Kruunuasunnot ei omista ajoneuvoja eikä yrityksellä ole päästöjä muodostavaa omaa energiantuotantoa. Suoria päästöjä ei siis ole.

Scope 2: epäsuorat ostoenergian päästöt Kruunuasuntojen omistamiin kiinteistöihin ostetaan sähköä ja kaukolämpöä. Näiden ostoenergioiden aiheuttamat päästöt kuuluvat tähän ulottuvuuteen.

Scope 3: epäsuorat arvoketjun päästöt Kruunuasuntojen epäsuorat arvoketjun päästöt syntyvät välillisesti koko yrityksen arvoketjun aikana. Olennaisimmat päästöt syntyvät liike- ja työmatkoista, veden käytöstä, syntyvistä jätteistä sekä hankinnoista.

7

HIILIJALANJÄLJEN MUODOSTUMINEN Laskennan lähtötiedot, oletukset ja rajaukset Kruunuasunnot Oy:n hiilijalanjäljen laskentaan päätettiin toimintaympäristön tarkastelun jälkeen sisällyttää: • Scope 2: Kiinteistöjen ostoenergian eli sähkön ja kaukolämmön päästöt • Scope 3: Seuraavat muut epäsuorat päästöt: ü Työntekijöiden liikematkojen päästöt ü Työntekijöiden kodin ja työpaikan välisten työmatkojen päästöt ü Kiinteistöjen vedenkulutuksen ja jäteveden päästöt ü Jätteiden keräys-, käsittely- ja loppupalvelut ü Rakennuttamis- ja korjauspalvelut ü Kiinteistöjen huoltopalvelut sekä yrityksen sisäiset hallinto- ja toimistokulut • Laskentaan ei sisällytetty Kruunuasuntojen asukkaiden sähkönkulutusta, sillä asukkaat hankkivat sähkön omatoimisesti.

8

Laskenta koskee vuotta 2020 ja vertailuvuotena on käytetty vuotta 2018. Joitakin lukuja on verrattu myös vuoteen 2019.

Viitekehyksenä toimii GHG Protocol -stadardi, joten ulottuvuuden 2 päästöt on laskettu ohjeistuksen mukaisesti sijainti- ja hankintaperusteisesti.

Yhteenlasketuissa päästöissä on käytetty hankintaperusteista arvoa.

Vuoden 2017 alusta alkaen Kruunuasuntojen kiinteistöihin ostama sähkö on tuotettu 100 % vedellä ja tuulella tuotetulla uusiutuvalla energialla.

Laskennassa on hyödynnetty seuraavia lähtötietoja:

• Scope 2: Sähkön ja kaukolämmön osalta kulutuslukemat perustuvat mitattuihin lukuihin. Laskennassa pitäisi hyödyntää absoluuttisia kulutuslukemia, mutta lähtötietojen saatavuuden mukaan laskenta on tehty normeeratuilla luvuilla.

Lisäksi lämmön kulutus sisältää veden lämmittämiseen käytetyn energian. Ø Hankintaperusteinen: Sähkön päästöjen osalta on huomioitu ostettu vihreä sähkö, jonka ominaispäästöt ovat 0 gCO2/kWh. Sähkön päästökertoimet Ecoinvent / One Click LCA. Kaukolämmön päästöt on laskettu kiinteistökohtaisesti paikallisen lämmöntuotantoyhtiön lukemia hyödyntäen.

Kaukolämmön päästökertoimet perustuvat vuosien 2018-2019 kaukolämpötilastoihin, Tilastokeskus Ecoinvent 3.3 / One Click LCA. Ø Sijaintiperusteinen: Laskennassa on käytetty maakohtaisia keskimääräisiä päästökertoimia. Sähkön päästökertoimet perustuvat Tilastokeskuksen vuosien 2017-2019 Suomen sähkön tuotantotietoihin, Ecoinvent / One Click LCA. Kaukolämmön päästökertoimet perustuvat vuosien 2018-2019 kaukolämpötilastoihin, Tilastokeskus Ecoinvent 3.3 / One Click LCA. • Scope 3: Ø Hankitut tuotteet ja palvelut: Lähtötiedot ostetuista tavaroista ja palveluista (myös jätteiden keräys-, käsittely- ja loppupalvelut) euromääräisellä tasolla.

Päästökertoimet DEFRA / One Click LCA. Ø Liikematkat: Henkilöstön työaikana tehdyt liikematkat ajoneuvotyypin ja kilometrimäärän mukaan. Päästökertoimet VTT:n Lipasto / One Click LCA. Ø Työmatkat: Henkilöstön työmatkat kodin ja työpaikan välillä ajoneuvotyypin ja kilometrimäärän mukaan. Lähtötiedot selvitetty henkilöstölle suunnatun kyselyn kautta, jonka tuloksista laskettiin keskiarvo 20 työntekijälle vuosittain. Päästökertoimet VTT:n Lipasto / One Click LCA. Ø Vedenkulutus ja jätevesi: Kulutuslukemat perustuvat mitattuihin lukuihin.

Päästökertoimet Ecoinvent / One Click LCA 9

LASKENNAN TULOKSET Kokonaishiilijalanjälki

Laskennan mukaan Kruunuasuntojen kokonaishiilijalanjälki vuonna 2020 oli 3267 tCO2e. Tämä on noin 12 % vähemmän kuin vuonna 2018 ja vastaa noin 317 suomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä. Kiinteistökantaan suhteutettu hiilijalanjälki oli noin 6,7 kgCO2e/m3, mikä on yli 17 % vähemmän kuin vuonna 2018. Hiilijalanjälki on pienentynyt tasaisesti vuosittain.

3 714 tCO2e

2018

10

3 485 tCO2e

2019

3 267 tCO2e

2020

Huomattavasti suurin osa vuoden 2020 päästöistä, noin 75 %, syntyi kiinteistöjen energiankäytöstä. Toiseksi eniten päästöjä (noin 9 %) syntyi kiinteistöissä syntyvistä jätteistä. Kiinteistöjen vuokrausja huoltopalvelut muodostivat noin 8 % kokonaispäästöistä ja rakennuttaminen noin 5 %. Henkilöstön liikkumisen osuus kokonaispäästöistä oli vain noin prosentin luokkaa.

Hiilijalanjäljen jakautuminen

2% 1% 8% 5%

Vuonna 2020

9%

3 267

75 %

tCO2e

hiilijalanjäljestä syntyi kiinteistöihin ostetusta kaukolämmöstä

Vuonna 2020

12 %

pienempi hiilijalanjälki verrattuna vuoteen 2018

75 %

Kiinteistöjen energiankäyttö Jätteet Rakennuttaminen Henkilöstön liikkuminen Vuokraus- ja huoltopalvelut Vesi- ja jätevesi

11

LASKENNAN TULOKSET Kokonaishiilijalanjälki

Kruunuasuntojen hiilijalanjäljen jakautuminen GHG Protocol -ohjeistuksen mukaisiin suoriin ja epäsuoriin päästöihin on esitetty alla olevassa kuvassa ja taulukossa. Kuten edellä todettiin, Kruunuasuntojen ilmastopäästöt muodostuvat suurilta ostoenergian epäsuorista päästöistä (scope 2). Koska kiinteistöissä hyödynnetään uusiutuvaa sähköä, muodostuvat päästöt pääosin ostetusta kaukolämmöstä. Kruunuasunnoilla ei ole suoria päästöjä (scope 1).

Scope 1: Suorat päästöt 0 tCO2e VUOSI 2020

Scope 2: Energiankulutuksen päästöt 2284,3 tCO2e

Scope 3: Muut epäsuorat päästöt 982,5 tCO2e 12

Kruunuasuntojen hiilidioksidipäästöt 2018

2019

2020

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

2876,9

2473,2

2284,3

Scope 1: Suorat päästöt, tCO2e Scope 2: Epäsuorat päästöt, hankintaperusteinen, tCO2e Kategoria 1: Ostettu sähkö Kategoria 2: Ostettu kaukolämpö

Scope 2: Epäsuorat päästöt, sijaintiperusteinen*, tCO2e Kategoria 1: Ostettu sähkö

633,2

691,1

621,7

Kategoria 2: Ostettu kaukolämpö

2876,9

2473,2

2284,3

Kategoria 1: Hankitut tuotteet ja palvelut (sis. jätepalvelut)

723,0

908,0

884,1

Kategoria 2: Vedenkulutus ja jätevesi

58,0

60,0

62,0

Kategoria 3: Liikematkat

14,9

12,6

9,4

Kategoria 4: Työntekijöiden työmatkat

40,8

31,5

27,0

3713,6

3485,3

3266,8

8,1

7,4

6,7

Scope 3: Muut epäsuorat päästöt, tCO2e

Päästöt yhteensä, tCO2e Päästöintensiteetti, kgCO2e/m3

*Laskettu vertailukohteeksi GHG Protocol -ohjeistuksen mukaisesti.

Yhteenlasketuissa päästöissä käytetään hankintaperusteista lukua.

13

LASKENNAN TULOKSET

Kiinteistökannan energian- ja vedenkulutuksen päästöt Energiankulutuksen päästöt pienentyneet Kruunuasuntojen kiinteistöjen energiankulutus muodostaa 70 % yrityksen kokonaispäästöistä. Koska kiinteistöissä on käytössä vihreä ostosähkö, syntyy päästöt kaukolämmön kulutuksesta.

Energiankulutuksen ominaispäästöt ovat pienentyneet yli 25 % vuodesta 2018.

Kiinteistökohtaisesti päästöjen suuruus vaihtelee välillä 1,4 kgCO2e/m3 – 12,9 kgCO2e/m3. Suurin osa kiinteistöistä tuottaa päästöjä vuositasolla alle 5,0 kgCO2e/m3. Vaihteluväli on suuri, sillä kiinteistökannassa on hyvin eri-ikäisiä kohteita.

Vedenkulutuksen päästöt pysyneet tasaisena Kruunuasuntojen kiinteistöjen vedenkulutus ja jäteveden käsittely muodostavat noin 2 % yrityksen kokonaispäästöistä. Päästöt ovat pysyneet hyvin tasaisina kuluneina vuosina ollen noin 0,1 kgCO2e/m3.

14

Energiankulutuksen ominaispäästöt ovat pienentyneet yli

25 %

vuodesta 2018 Kiinteistökannan energiankulutus muodostaa

75 %

kokonaishiilijalanjäljestä Kulutettu vesi ja jäteveden käsittely muodostavat noin

2%

kokonaishiilijalanjäljestä

Kiinteistökannan energian- ja vedenkulutuksen ominaispäästöt, kgCO2e/m3

7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0

6,3 5,2

0,1 2018

4,7

0,1 2019

0,1 2020

Kiinteistöjen energiankulutuksen ominaispäästöt Vedenkulutuksen ja jäteveden käsittelyn päästöt

15

LASKENNAN TULOKSET Hankintojen päästöt

Jätepalvelut hankintojen suurin päästölähde Kruunuasuntojen hankkimat palvelut ja tuotteet muodostavat noin 27 % yrityksen kokonaispäästöistä. Jätteiden keräys-, käsittely- ja loppupalvelut muodostavat noin 31 % kaikista hankintojen päästöistä. Yrityksen kokonaispäästöistä jätteiden keräys-, käsittely- ja loppuhyödyntäminen muodostavat noin 9 %. Toiseksi eniten päästöjä, noin 27 % syntyy kiinteistöjen vuokraus- ja huoltopalveluista.

Jätteiden aiheuttamat päästöt ovat kasvaneet lähes 60 % ja vuokraus- ja huoltopalveluiden päästöt noin 93 % vuoteen 2018 verrattuna. Hankintojen laskennalliset päästöt ovat suuntaaantavia, sillä niiden laskenta on kustannusperusteista. Näin ollen hankintojen päästöjen kehitys on suoraan verrannollista siihen, kuinka paljon palvelua tai tuotetta on ostettu.

16

Hankintojen päästöjen jakautuminen vuonna 2020

Hankintojen päästöjen kehitys, tCO2e 1000

13 %

800

19 %

10 %

600 400

27 %

200

31 %

0 2018

2019

2020

Rakennuttamis- ja korjauspalvelut

Jätteiden keräys-, käsittely- ja loppupalvelut muodostavat noin

9%

kokonaishiilijalanjäljestä

Kiinteistöjen vuokraus-ja huoltopalvelut Jätteiden keräys-, käsittely- ja loppupalvelut Kone- ja kalustohankinnat sekä ohjelmistokulut

Kiinteistöjen vuokrausja huoltopalvelut muodostavat noin

Toimiston hallinto- ja markkinointikulut

7%

kokonaishiilijalanjäljestä

17

LASKENNAN TULOKSET Liikkumisen päästöt

Liikkumisen päästöt vähentyneet Liikkumisen päästöt muodostavat noin 1 % Kruunuasuntojen kokonaispäästöistä.

Henkilöstön työmatkat eli liikkuminen kodin ja työpaikan välillä muodostaa suurimman osan (noin 74 %) liikkumisen päästöistä. Liikkumisen päästöt ovat pienentyneet tasaisesti kuluvina vuosina.

Liikkumisen päästöt, tCO2e 60 50 40 30

41 31

20 10

15

13

9

2018

2019

2020

0

18

27

Henkilöstön työmatkat (koti-työpaikka) Työajalla tehdyt liikematkat

Henkilöstön liikematkojen päästöt

Henkilöstön työmatkojen päästöt

pienemmät vuoteen 2018 verrattuna

pienemmät vuoteen 2018 verrattuna

37 %

34 %

Suurin muutos liikkumisen suhteen on tapahtunut työaikana tehdyssä liikkumisessa. Liikematkojen päästöt olivat vuonna 2020 noin 37 % vähemmän kuin vuonna 2018. Tähän on vaikuttanut eniten lentomatkustamisen vähentyminen. Vuonna 2018 lentomatkat muodostivat noin 6 % liikkumisen päästöistä, kun vuonna 2020 lentomatkustamisen päästöjä ei tullut ollenkaan.

Henkilöstön työmatkojen eli kodin ja työpaikan välillä liikkumisen päästöt ovat pienentyneet noin 34 % vuoteen 2018 verrattuna. Tähän on vaikuttanut lisääntynyt etätyöskentely erityisesti koronapandemian vuoksi.

19

HIILINEUTRAALIUSTAVOITE Tavoitteen rajaukset

Suomen ilmastopaneeli on määritellyt hiilineutraaliuden tilaksi, jossa aiheutetut kasvihuonekaasujen nettopäästöt ovat vuosittain nolla. Toisin sanoen kasvihuonekaasupäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran, kuin niitä pystytään sitomaan.

Suomi yhteiskuntana on siirtymässä hiilineutraaliuteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuuteen nopeasti sen jälkeen.

Monet kaupungit, kunnat ja yritykset pyrkivät hiilineutraaliuteen jo vuoteen 2030 mennessä. Green Building Council Finlandin mukaan kiinteistöalalla merkittävin trendi on sitoutua nollahiilisyyteen kiinteistöjen käyttövaiheessa.

20

Hiilijalanjäljen laskennan perusteella Kruunuasuntojen merkittävimmät päästöt syntyvät olemassa olevan rakennuskannan energiankäytöstä. Niinpä hiilineutraaliustavoite vuoteen 2030 on rajattu alan trendin mukaisesti keskittymään kiinteistön energiankäytön päästöihin pois lukien asukkaiden sähkönkulutus.

Tavoitteena on, että kaikkien vuoden 2025 jälkeen valmistuvien uudisrakennuskohteiden käytönaikaisen energian päästöt ovat 50 % pienemmät vuoden 2020 tilanteeseen verrattuna.

Kruunuasuntojen tavoitteena on lisäksi pienentää rakennuttamis- ja korjauspalveluiden, jätteiden sekä henkilöstön liikkumisen päästöjä puoleen vuoden 2020 tilanteesta ennen vuotta 2030.

Ostettu kaukolämpö

2284 tCO2e Kiinteistökannan vesi ja jätevesi

Rakennuttamis- ja korjauspalvelut

166 tCO2e

Jätteiden keräys-, kuljetus ja loppupalvelut

278 tCO2e

62 tCO2e

Henkilöstön liikkuminen

36 tCO2e

Vuokraus- ja huoltopalvelut

235 tCO2e

21

Suunnitelma tavoitteen saavuttamiseksi

HIILINEUTRAALI ENERGIANKÄYTTÖ Prosessin vaiheet

Kruunuasuntojen tavoitteena on olla hiilineutraali toimija kiinteistön energiankäytön osalta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen ei sisälly asukkaiden sähkönkulutus. Tavoitteen saavuttamiseksi Kruunuasunnot on päättänyt, että kaikkien vuoden 2023 jälkeen alkavien rakennushankkeiden osalta uudisrakennukset ovat energiankäytön osaltaan hiilineutraaleja.

Tällä hetkellä Kruunuasuntojen vuosittaiset energiankäytön päästöt ovat noin 2284 tCO2e.

24

Hiilineutraalin energiankäytön perusperiaatteena on saada kiinteistökannan vuotuiset energiankäytön ilmastopäästöt ja potentiaaliset ilmastohyödyt tasapainoon. Tähän päästään neljällä eri prosessilla: 1)

Vähennetään ja tehostetaan kiinteistökannan energiankulutusta mahdollisimman paljon 2) Selvitetään rakennusten tuottamat potentiaaliset ilmastohyödyt ja kasvatetaan niitä mahdollisimman paljon 3) Ostetaan uusiutuvaa energiaa 4) Hyvitetään jäljelle jäävät päästöt ulkoisilla kompensaatioilla

Energiatehokkuuden parantaminen Rakennusten potentiaaliset ilmastohyödyt Uusiutuva ostoenergia Päästöjen hyvitys kompensaatiolla

25

HIILINEUTRAALI ENERGIANKÄYTTÖ Energiatehokkuuden parantaminen Kiinteistökannan energiatehokkuuden parantaminen on ensimmäinen askel matkalla kohti kiinteistökannan hiilineutraalia energiankäyttöä.

Kruunuasunnot on tehnyt paljon töitä kiinteistökantansa energia-tehokkuuden parantamiseksi. Vastuullisena toimijana yritys on ollut mukana energiatehokkuussopimuksessa jo ensimmäisellä sopimuskaudella vuodesta 2010 ja jatkaa hallittua energiansäästöä uuden sopimuksen 2017-2025 mukaisesti.

Energiatehokkuustoimenpiteitä on siis tehty mahdollisuuksien mukaan jo kaikissa kohteissa, kun kiinteistöjä on peruskorjattu. Muun muassa seuraavia toimenpiteitä on jo tehty useissa kohteissa: 1)

Patteriverkoston säätö huonemittausten perusteella 2) Poistoilman lämmöntalteenotto 3) Vakiovirtaussuuttimien asentaminen vesihanoihin

26

Myös tulevina vuosina energiatehokkuustoimenpiteitä tehdään suunnitellusti erityisesti peruskorjauskohteisiin. Tulevat toimenpiteet tulevat arviolta vähentämään nykyisen kiinteistökannan vuosittaisia energiankäytön päästöjä noin 247 tCO2e (11 %) vuoteen 2030 mennessä. Arvio perustuu kiinteistökohtaiseen tarkasteluun.

Kiinteistökannan päästöjä pienentää osaltaan uudisrakentaminen. Tavoitteena on, että kaikki vuoden 2023 jälkeen alkavat uudisrakennukset ovat hiilineutraaleja energiankäytön osaltaan.

Rakennuksille tavoitellaan energialuokkaa A, minkä lisäksi niissä hyödynnetään omaa uusiutuvaa energiaa.

Uudisrakentamisen vaikutusta ei ole huomioitu tiekartan laskennoissa.

Tampereen Ristinarkuntielle kesällä 2020 valmistunut kerrostalo ylsi parhaaseen A-energialuokkaan.

ENERGIATEHOKKUUSTOIMENPITEIDEN ARVIOITU VAIKUTUS

-92 tCO2e/a 2022-2023

-54 tCO2e/a 2024-2025

-62 tCO2e/a 2026-2027 Energiankäytön päästöt vuonna 2020 2284 tCO2e

-39 tCO2e/a 2028-2029

27

HIILINEUTRAALI ENERGIANKÄYTTÖ Rakennusten potentiaaliset ilmastohyödyt Kiinteistökannassa tuotettu energia vähentää ostoenergian tarvetta. Tuotettu uusiutuva energia lasketaan päästöttömäksi alkuperätakuulainsäädännön mukaisesti. Oman uusiutuvan energian tuottaminen onkin hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen toinen askel. Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan uusiutuvista, ei fossiilisista lähteistä peräisin olevaa energiaa, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaa, geotermistä energiaa tai vesivoimaa.

Seuraavista Kruunuasuntojen kohteista löytyy omaa uusiutuvaa energiaa: Energiankäytön päästöt vuonna 2020 2284 tCO2e

• • • • • •

Jyväskylän Korkeakoskentie / maalämpö Tampere Ristinarkuntie / aurinkoenergia Turku Amiraalistonkatu / aurinkoenergia Turku Raitiokuja / aurinkoenergia Tuusula Pataljoonantie / aurinkoenergia Tampere Turtolankatu / aurinkoenergia

Uusiutuvan energian tuotanto otetaan käyttöön kaikissa niissä uudiskohteissa, joissa se on mahdollista.

28

Kruunuasunnot on päättänyt aloittaa uusiutuvan energian tuotannon kaikissa niissä uudiskohteissa, joissa se on mahdollista. Tämä tarkoittaa oman aurinkosähkön ja maalämmön hyödyntämistä.

Tällä hetkellä tutkitaan mahdollisuutta hyödyntää vesistölämpöpumppua muutamissa kohteissa. Mikäli vesistölämpöpumppu otettaisiin kohteissa käyttöön, vähentäisi se arviolta 77 tCO2e-päästöjä vuositasolla.

Muutoin uusiutuvan energian hyödyntäminen Kruunuasuntojen olemassa olevissa kohteissa ei ole kannattavaa. Uusiutuvan energian hyödyntämisen vaikutusta tulevissa uudiskohteissa ei ole otettu huomioon tässä arvioinnissa.

29

HIILINEUTRAALI ENERGIANKÄYTTÖ Uusiutuva ostoenergia

Kruunuasuntojen energiankäytön päästöt perustuvat energiankulutuksen hiilijalanjäljen laskentaan, jossa käytetään energianmyyjän kyseiselle vuodelle (tai uusinta saatavilla olevaa) ilmoittamaa energianmyyntisopimuksen mukaista tuotekohtaista päästökerrointa. Kyseinen päästökerroin kuvaa hankitun energiatuotteen tuotannon aikaisen päästövaikutuksen. Päästöttömäksi energiaksi lasketaan vain alkuperätakuin varmennettu uusiutuva energia, ydinvoima ja hukkalämpö.

Kruunuasunnot siirtyi vuoden 2017 alusta 100 % uusiutuvilla energialähteillä tuotettuun kiinteistösähköön. Tuolloin kiinteistökantaan suhteutetut ominaispäästöt pienenivät jopa 19 %.

Tällä hetkellä Kruunuasuntojen energiankäytön päästöt syntyvät täysin ostetusta kaukolämmöstä.

Energiateollisuuden mukaan kaukolämmön päästöt vähenevät ennakoitua nopeammin. Kesällä 2021

30

julkaistun energia-alan tiekarttapäivityksen mukaan kaukolämmön päästöt tulevat putoamaan noin 80 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2017. Arvion mukaan päästö tulevat vähenemään erityisen nopeasti vuosina 2021-2024. Tärkein taustavaikuttaja on kuluneen vuoden aikana yli kaksinkertaiseksi kohonnut päästöoikeuden hinta.

Kaukolämmön päästöjen aleneminen tulee vähentämään Kruunuasuntojen energiankäytön päästöjä arviolta noin 1150 tCO2e vuoteen 2030 mennessä.

Suurin vaikutus tulee olemaan vuoteen 2025 mennessä.

Useilla kaukolämmön toimittajilla on vaihtoehtona siirtyä 100 % uusiutuvilla energialähteillä tuotettuun kaukolämpöön jo nyt. Kruunuasunnot seuraa tilanteen kehittymistä ja tarkastelee paikkakuntakohtaisesti mahdollisuuksia siirtyä uusiutuvan kaukolämmön piiriin vuosien 2025-2030 aikana.

Lähde: Motiva 2021

31

HIILINEUTRAALI ENERGIANKÄYTTÖ Päästöjen hyvitys kompensaatiolla Päästökompensaation tulee aina olla vasta viimeinen keino hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi päästövähennysten ja ilmastohyötyjen jälkeen.

Lisäksi kompensaatiolla tulee olla aina todellinen ilmastovaikutus.

Kruunuasunnot tulee seuraamaan energiankäytön päästöjen kehitystä ja toimenpiteiden vaikutusta päästöjen määrään vuosittain. Päästöjen määrää alennetaan kiinteistöjen energiatehokkuutta parantamalla, omaa energiantuotantoa lisäämällä sekä siirtymällä uusiutuvan kaukolämmön piiriin kaikissa kohteissa, joissa se on mahdollista, vuoden 2029 loppuun mennessä. Mikäli hiilineutraaliustavoitetta ei näillä toimilla saavuteta, tullaan yrityksessä tekemään suunnitelma jäljelle jääneiden päästöjen kompensoinnista.

Päästökompensaatiota suunniteltaessa perehdytään projekteihin, joissa kompensaatiot tuotetaan, selvitetään niiden kompensointilogiikka, tutustutaan dokumentaatioon ja tehdään kriittinen arvio kompensoinnista.

32

Finnish Green Building Councilin mukaan päästökompensointi tulee yleistymään rajusti lähivuosina, mutta sen osalta on edelleen monia perusperiaatteita ratkomatta. Myös kansainvälisesti vakiintuneiden standardien puitteissa kaupattavat kompensaatiot ja hiilikrediitit sisältävät useita ongelmia, kuten vertailuskenaarioiden epärealistisuuksia.

Hyvä lähtökohta kompensaatiolle on hyödyntää kansainvälisiä VCS- ja Gold Standard -standardien mukaan sertifioituja päästöyksiköitä ja nieluhyvityksiä sekä CDM- ja Red Plus -mekanismien mukaisia päästövähennysyksiköitä ja nieluhyvityksiä.

33

HIILINEUTRAALI ENERGIANKÄYTTÖ Yhteenveto toimenpiteiden vaikutuksista Kruunuasuntojen kiinteistökannan energiankäytön päästöt vuonna 2020 olivat 2284 tCO2e. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi yritys jatkaa merkittävää työtään kiinteistökannan energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi erityisesti uudiskohteissa.

Energiatehokkuustoimenpiteiden ja uusiutuvan energian lisääminen olemassa olevassa kiinteistökannassa vähentää päästöjä arviolta noin 325 tCO2e vuoteen 2030 mennessä. Tässä arviossa ei oteta huomioon uudisrakennuskohteiden energiatehokkuuden tai ilmastohyötyjen vaikutusta. Todellinen vähenemä tulee siis olemaan huomattavasti suurempi.

Suurin vaikutus Kruunuasuntojen kiinteistökannan energiankäytön päästöjen vähenemiseen on kaukolämmön päästöjen kehitys. Se vähentää energiankäytön päästöjä arviolta noin 1150 tCO2e vuoteen 2030 mennessä. Jäljelle jäävän päästömäärän osalta (noin 810 tCO2e) on tehtävä päätös siirtymisestä vihreän kaukolämmön piiriin tai päästöjen kompensoinnista.

34

YHTEENVETO TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSISTA

-602 tCO2e/a 2022-2023

Energiankäytön päästöt vuonna 2020 2284 tCO2e

-413 tCO2e/a 2024-2025

-267 tCO2e/a 2026-2027

-192 tCO2e/a 2028-2029 Energiankäytön arvioidut päästöt toimenpiteiden jälkeen 810 tCO2e

Vihreä ostoenergia ja päästöjen kompensointi

35

MUIDEN PÄÄSTÖJEN MINIMOINTI Jätteiden aiheuttamat päästöt Neljäsosa Kruunuasuntojen vuoden 2020 päästöistä syntyi yrityksen muista epäsuorista päästöistä, joihin yrityksellä ei ole suoria vaikutusmahdollisuuksia.

Vastuullisena yrityksenä Kruunuasunnot pyrkii mahdollisimman vähähiiliseen ja kestävään toimintaan, joten yritys tavoittelee näiden päästöjen vähentämistä puoleen vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi Kruunuasunnot on tehnyt suunnitelmia päästöjen vähentämiseksi seuraavin kokonaisuuksin: 1) 2) 3) 4)

Jätteiden aiheuttamat päästöt Rakennuttamisen päästöt Henkilöstön liikkumisen päästöt Hankittujen palveluiden ja materiaalien päästöt

Jätteiden osuus Kruunuasuntojen kokonaispäästöistä oli noin 9 % vuonna 2020

36

Panostetaan jätteiden synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen jakamalla tietoa ja järjestämällä jätekampanjoita (esim. kierrätysnurkkaus ja ilmoitustaulujen hyödyntäminen).

Seurataan palveluntarjoajien kehitystä ja mahdollisuutta muovinkeräyksen käyttöönottoon sekä esim. hiilineutraalin jätepalvelun käyttöön.

Huolehditaan jätehuoneiden siisteydestä ja selkeistä lajitteluohjeista sekä lisätään kierrätysmahdollisuuksia parantamalla lajittelumahdollisuuksia erityisesti uudiskohteissa.

Tehdään yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa ja tiedotetaan asukkaita esim. keräysautojen aikatauluista porraskäytävänäytöillä.

Tarkennetaan jätteiden synnyn seurantaa mahdollisuuksien mukaan ja sitä kautta jätteistä syntyvien päästöjen laskentaa.

37

MUIDEN PÄÄSTÖJEN MINIMOINTI Rakennuttamisen päästöt

Rakennuttamisen osuus Kruunuasuntojen kokonaispäästöistä oli noin 5 % vuonna 2020

38

Aloitetaan projektikohtainen elinkaarilaskenta uudisrakennushankkeissa, jotta voidaan huomioida materiaalien, rakentamisen, käytön ja purkamisen aiheuttamat elinkaarenaikaiset päästöt.

Kiinnitetään huomiota rakennuttamisen aikaiseen energiansäästöön ja uusiutuvaan energiaan.

Huomioidaan materiaalitehokkuus, materiaalivalinnat ja kiertotalous jo rakennus- ja korjaustöiden suunnitteluvaiheessa.

Tehostetaan rakennushankkeiden kierrätystä sekä vaaditaan jätehuoltosuunnitelma ja siihen liittyvää raportointia urakoitsijoilta.

Otetaan hiilijalanjälkeä pienentävät toimet osaksi urakkasopimuksia mahdollisuuksien mukaan.

39

MUIDEN PÄÄSTÖJEN MINIMOINTI

Liikkumisen sekä palvelu- ja materiaalihankintojen päästöt

Kannustetaan työntekijöitä hyötyliikuntaan ja pohditaan työsuhdepolkupyörän käyttöönottoa.

Henkilöstön liikkumisen osuus kokonaispäästöistä oli noin prosentin luokkaa vuonna 2020

Jatketaan työn hybridimallia myös jatkossa, jolloin työmatkustaminen pysyy vähäisenä.

Otetaan uuden toimiston sijainnissa huomioon hyvät liikenneyhteydet.

Tarkastellaan mahdollisuutta hankkia sähköauto yhteiskäyttöön työasioiden hoitamista varten.

40

Noudatetaan hankinnoissa hankintaohjeistuksen mukaisia vastuullisuusvaatimuksia ja -kriteereitä sekä tehdään aina ilmastoystävällisiä valintoja mahdollisuuksien mukaan.

Palvelu- ja materiaalihankintojen osuus kokonaispäästöistä oli noin 10 % luokkaa vuonna 2020

Tehdään tarkka tarvearviointi aina ennen hankintoja ja ostetaan mahdollisuuksien mukaan käytettyjä laitteita sekä kierrätetään käytöstä poistettavat laitteet.

Viestitään hiilineutraaliustavoitteesta ulospäin sekä kommunikoidaan niistä myös palveluntarjoajien kanssa.

Kartoitetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyökumppaneiden toimia hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä hiilijalanjäljen raportoinnin ottamista osaksi palvelusopimuksia.

41

Koti sinua varten

Kruunuasunnot Oy Elimäenkatu 25-27, 00510 Helsinki puh. 020 743 2950 www.kruunuasunnot.fi