2 / 2022 Kruunuasuntojen asiakaslehti Tarjoamme viihtyisiä koteja eri puolilta Suomea. Kruunuasuntojen monipuolisesta asuntotarjonnasta löydät juuri sinulle sopivan kodin, etsitpä sitten yksiötä tai perheasuntoa.
Mitä talvi tuo tullessaan?
AJANKOHTAISTA
Kruunuasunnot panostaa kiinteistötaiteeseen
Järjestyssäännöt
Asumisedut
Uudistimme kotisivumme
VAPAALLA
Miten aloittaa talviuinti?
Oikea kenkävalinta auttaa talven liukkailla keleillä
Olemme mukana vuokra-asumisen Green Homes -vastuullisuustoiminnassa
KOTONA
Muutto takaisin Suomeen ja uusi työ
Vinkit kulutuksen vähentämiseen
Kotivakuutus tuo turvaa poikkeustilanteisiin
Vuokralla asumiseen liittyy myös vastuita
Muistathan kirjautua asukassivuille
Parvekkeen sisustusvinkit
Kruunuasunnot asiakaslehti 2/2022
Julkaisija
Kruunuasunnot Oy
Elimäenkatu 25-27 00510 Helsinki asukkaiden 24/7 palvelunumero 020 743 2960 www.kruunuasunnot.fi
Päätoimittaja
Katri Tattari
Toimitus
Katri Tattari Elli Heikkilä Saara Virolainen Maarit Riikonen
Ulkoasu
Maarit Riikonen Markkinointitoimisto Farkas Oy
Kannen kuva Saara Virolainen Painopaikka Grano Oy Painos 2 200 kpl
Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2023.
Olemme runsaat kaksi vuotta eläneet koro nan varjossa eikä vieläkään tilanteeseen näy loppua. Positiivista on, että tauti esiintyy pää sääntöisesti lievempänä versiona kuin alussa, eikä normaaliin elämiseen enää kohdistu koronan aiheuttamia rajoituksia, vaikka uusia variantteja tulee säännöllisesti. Kuitenkaan elämä ei ole palaamassa aikaan ennen koronaa.
Edessä on hyvin arvaamaton ja todennäköisesti myös haastava talvi. Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan on näkynyt myös suomalaisten arjessa ja sen vaikutukset tulevat talven aikana vain kasvamaan. Suomessa on ollut ennenkin vaikeita aikoja, joista on selvitty. Aikaisempiin tilanteisiin verrattuna elämme eri laisessa yhteiskunnassa.
Yhteiskunnan infrastruktuuri, työelämä ja ihmisten arki perustuu hyvin pitkälle siihen, että meillä on sähköä ja lämpöä käytettävissä niin paljon kuin haluamme kohtuulliseen hintaan. Ennusteiden mukaan näin ei tule tänä talvena olemaan. Mahdollisiin sähkökatkoksiin tulee varautua. Tämän lisäksi sähkön ja lämmityksen hinta on jo nyt noussut. Erityisesti sähkö on kallistunut pahimmissa tapauksissa moninkertaiseksi, ja tämä tuntuu jokaisen kukkarossa. Kerrostaloasuminen on nykyään yleistä eikä niissä ole varauduttu siihen, että sähköä tai lämpöä ei olisi saatavilla. Pientaloistakin vain harvassa on olemassa varaava takka tai leivinuuni, joiden avulla saisi sekä lämpöä että voisi laittaa ruokaa.
Selvitäksemme tulevasta talvesta on meidän jokaisen syytä miettiä omaa sähkön kulutustamme. Miten voisimme omalla käytöksellämme vähentää käyttämääm me sähköä, jotta parhaassa tapauksessa välttyisimme sähkökatkoksilta. Tämä edellyttää muutosta meiltä kaikilta niin tekemisissämme kuin asenteissamme. Vinkkejä sähkön kulutuksen vähentämiseen löytyy tämän lehden sivulta 16. Myös Kruunuasunnot tulee osaltaan tekemään toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää sähkönkulutusta. Tulemme tiedottamaan toteutettavista toimenpiteistä nettisivuillamme, asukassivuilla ja sosiaalisessa mediassa.
Tattari PäätoimittajaLuomme viihtyisiä asuinympäristöjä ja tuomme taiteen osaksi asukkaidemme arkea. Suurimmassa osassa Kruunuasuntojen taloista on pysyvää kiinteistötaidetta joko piha-alueella, rakennuksen julkisivussa tai sisätiloissa. Taideteosten aiheet kumpuavat useimmiten asuinalueiden historiasta ja ympäröivästä luonnosta tai eläimistä. Näin teokset luovat taloille yksilöllisyyttä ja kertovat oman osansa rakennusten tarinasta. Ulkona näkyvä teos on myös hyvä maamerkki ja auttaa talon tunnistamisessa.
Asukkaat ovat ottaneet taideteokset omikseen ja anta neet meille paljon positiivista palautetta niistä. Tällä au keamalla esittelemme joitakin kauniita taideteoksia ja kerromme niistä.
Lahden torilla. Lahden Rautatienkatu 28:n A-portaan maalaus kuvaa torin seutua ajan jaksolla 1920–1940. Tällöin Lahti autoistui ja torilla oli ensimmäinen linja-autoasema. Tai deteoksen ovat toteuttaneet Kruunuasunnot Oy:n toimeksiannosta turkulaiset kuvataiteili jat Joona Huotari, Jussi Lepistö ja Juha Welling vuonna 2014.
Taidokasta italialaisesta mosaiikista toteutettua porraskäytävätaidetta voi ihastella osoitteessa Pohjoisranta 24. Teos on rakennusarkkitehti Pasi Pohjoismäen suunnittelema ja perustuu hänen ottamaansa valo kuvaan.
Viikinkilaiva on rantautunut Helsingin Laaja saloon Svanströminkujan pysäköintialueelle. Kuvanveistäjä Jorma Parkkarin Kruunuasun not Oy:n toimeksiannosta suunnittelema ja toteuttama taideteos liittyy siihen, että alueen lähituntumassa kulki aikoinaan Vii kinkien purjehdusreitti.
Taiteilijat Joona Huotari ja Juha Welling ovat maalan neet Espoon Peijinkujan uudiskohteemme molem mat taideteokset. Joona ja Juha kertovat, ”Ensimmäi sen kerroksen maalauksen aiheena on naurulokki, joka lepää itäviitan päällä katsellen nousevaa aurinkoa. Sa
massa tilassa olevaan pylvääseen on maalattu itäviitan värit, musta-keltainen-musta. Keltaisessa osassa on todellisia ilmansuuntia vastaavat merkit. N-pohjoinen, E-itä, S-etelä, W-länsi. Maalauksessa oleva lokki katsoo siis oikeastikin itään.”
Turun Linnanfältin puukerrostalojen rappukäytäviin on maalattu käsin maisemia, joiden aiheena ovat vuo denajat.
Turun Rätiälänkadun ulkoseinän kaunis majakka-aiheinen taideteos toimii hyvänä maamerkkinä alueen asukkaille.
Työt on tehnyt turkulainen taiteilija Joona Huotari.
Tässä muistutuksena kaikille Kruunuasuntojen asukkaille voimassa olevat järjestyssäännöt. Noudattamalla sääntöjä varmistat, että kaikilla talossasi on hyvä ja mukava asua sekä asiat sujuvat mallikkaasti.
1. Asunnot on tarkoitettu vain asuinkäyt töön, ellei vuokrasopimuksessa toisin mainita. Asuntojen jälleenvuokraus ja Air bnb-toiminta ovat kiellettyjä.
2. Asunnoista on pidettävä hyvää huolta. Asuntoja ei saa remontoida omatoimisesti ilman kiinteistöpäällikön lupaa eikä sei niin tai kylpyhuoneeseen saa tehdä reikiä. Asunnoissa tai yhteistiloissa havaituista puutteista tulee ilmoittaa asukkaiden pal velunumeroon 020 743 2960 tai huolto päivystyksen sähköpostiin huoltopaivys tys@kruunuasunnot.fi mahdollisimman pian.
3. Jokaiseen asuntoon kuuluu lähtökoh taisesti yksi irtainvarasto. Asukkaat eivät saa ottaa itselleen käyttöön useampia ir tainvarastoja ilman lupaa.
4. Pidä porraskäytävät sekä muut yhteisti lat siisteinä ja huolehdi, että ovet menevät lukkoon perässäsi. Omia tavaroita ei saa säilyttää muualla kuin irtainvarastoissa ja ulkoiluvälinevarastoissa paloturvallisuu den takia. Pattereiden päällä ei saa kuivat taa vaatteita. Huolto vie porraskäytävillä olevat tavarat pois ilman erillistä ilmoitus ta ja voi veloittaa kustannukset asukkaalta.
5. Autojen pysäköinti on sallittu ainoas taan merkityille paikoille, joita voi tiedus tella palvelunumerosta 020 743 2960 tai sähköpostitse huoltopaivystys@kruu nuasunnot.fi. Lämmitysjohdot irrotetaan sähköpistokkeista silloin, kun niitä ei käy tetä. Osalla paikkakunnista auton sisäti lojen lämmittimen käyttö on kielletty sa
manaikaisesti lohkolämmittimen kanssa. Tarkista oman kotitalosi tilanne ottamalla yhteyttä palvelunumeroon. Sähköautoja ja muita sähköajoneuvoja saa turvallisuus syistä ladata ainoastaan sähköajoneuvo jen virallisista latauspisteistä, joita löytyy osalta taloista.
6. Tupakointi on kielletty asunnoissa, par vekkeilla ja huoneistopihoilla. Pyydämme välttämään tupakointia myös ulko-ovien läheisyydessä, sillä savut kulkeutuvat sieltä helposti asuntoihin.
huonekaluja tai muita sinne kuulumatto mia jätteitä.
9. Lemmikit ovat tervetulleita asuntoi hin. Huolehdi lemmikinomistajana, ettei lemmikkisi pidä häiritsevää ääntä poissa ollessasi tai tee tarpeitaan piha-alueelle. Pidä lemmikit kytkettyinä ulkona ja kerää jätökset pois myös tontin ulkopuolella. Kaikki lemmikkien asunnoille tai kiinteis tölle aiheuttamat vauriot ovat omistajan vastuulla. Ammattimainen eläinten kas vattaminen ei ole sallittua asunnoissa. Li sätietoja lemmikkien omistajien vastuista on kerrottu järjestyslain 14 §:ssä kohdassa koirakuri.
10. Hiljaisuus alkaa illalla kello 22:00 ja päättyy aamulla kello 6:00. Näin taataan kaikille asukkaille asumisrauha ja mahdol lisuus hyviin yöuniin. Vältä turhaa mete löintiä myös päiväsaikaan, sillä naapurillasi saattaa olla erilainen päivärytmi kuin si nulla. Ilmoita etukäteen esimerkiksi por raskäytävän ilmoitustaululla, mikäli pidät kovaäänisiä juhlia.
7. Parvekkeilla ei saa puistella mattoja tai grillata hiiligrillillä tai kaasugrillillä. Pidä parveke siistinä, sillä se vaikuttaa myös ta lon yleisilmeeseen.
8. Vie roskat jätepisteelle ja lajittele ne omiin keräysastioihinsa. Älä jätä roska pusseja maahan. Jätepisteelle ei saa viedä
11. Jos jonkun asukkaan normaalista poikkeava ja järjestyssääntöjen vastainen elämäntapa häiritsee toistuvasti muita asukkaita, kannattaa keskustella asiasta häiriön aiheuttajan kanssa. Jos se ei auta, voit tehdä kirjallisen valituksen isännöit sijälle. Valituksessa kuvataan valituksen aihe ja siihen merkitään tapahtuma-ajat, järjestyssääntöjen rikkojan nimi ja osoite sekä valittajan ja todistajien yhteystiedot. Kirjalliset valitukset ovat edellytys sille, että ongelmatilanteet saadaan ratkaistua.
12. Mikäli joudut uhkaavaan tilanteeseen naapureiden kanssa tai pelkäät väkivaltaa, ota silloin yhteys ensisijaisesti poliisiin nu meroon 112. Poliisi tekee ilmoituksen pe rusteella tilannearvion ja ratkaisun partion lähettämisestä paikalle. Kruunuasuntojen työntekijät, huoltoyhtiöt tai muut yhteis työkumppanit eivät ole velvollisia tote amaan tai rauhoittamaan huoneistoissa tapahtuvia häiriöitä työturvallisuussyistä.
13. Vuokranantaja voi tarvittaessa antaa asuntoaan huonosti hoitavalle tai muita asukkaita häiritsevälle asukkaalle kirjalli
sen varoituksen vuokrasopimuksen pur kamisesta. Varoitus on erittäin vakavasti otettava asiakirja.
14. Asukkaat vastaavat paitsi omasta käy töksestään myös vieraidensa käytöksestä kiinteistön alueella. Mikäli asukkaan vie ras aiheuttaa järjestyshäiriöitä, asukas on velvollinen ryhtymään tarvittaviin toimiin järjestyksen palauttamiseksi.
15. Kruunuasunnot huolehtii liputuksesta tavanomaisina liputuspäivinä. Asukkaat voivat tiedustella palvelunumerosta juh
la- tai suruliputusmahdollisuutta omien tarpeidensa mukaan. Asukkaan tilaamasta liputuksesta veloitetaan sen aiheuttamat kustannukset suoraan asukkaalta.
Lintujen ja oravien ruokinta on ehdot tomasti kielletty taloyhtiöiden alueella. Ruokinnan seurauksena aiheutuu häiriö tä, epäsiisteyttä sekä ruoka houkuttelee mm. rottia.
Pelastustie on erikseen liikennemerkein merkitty ajotie tai reitti. Pelastustie suun nitellaan, jotta hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennus ta. Suunniteltuja pelastusteitä käytetään onnettomuustilanteessa ihmisten, eläin ten ja omaisuuden pelastamiseksi. Pelas tustiet tulee pitää aina vapaana. Älä siis missään tilanteessa pysäköi autoasi pelas tustielle edes hetkeksi.
Vaikka kynttilöiden elävä tuli luo tunnel maa, niin muistathan, että poltat kynt tilöitä vain silloin, kun olet itse paikalla valvomassa niitä.
Mikäli muutat pois, tulee sinun tehdä asuntoosi loppusiivous. Ohjeet tähän saat vuokrasopimuksen irtisanomisen jälkeen muuttokirjeessä. Muista noudat taa ohjeita, ettemme joudu tilaamaan siivousta asuntoosi ja laskuttaa sinua siitä. Normaalista kulumisesta poikkeavan asu misen jäljiltä tehtävät korjaukset laskute taan poismuuttavalta asukkaalta.
Kuva PixabayÄlä
oravia!
AsumisPLUS on Kruunuasuntojen ottama vakuutus, joka tuo lisäturvaa asukkail lemme. Vakuutus korvaa muun muassa tapaturmista, avainten katoamisesta ja asumisen keskeytyksestä aiheutuvia kus tannuksia.
Vakuutus kattaa tapaturmat, jotka ovat sattuneet asukkaille tai talkooväelle ta loyhtiön piha-alueella, yhteisissä tiloissa, talkoissa tai talkoisiin liittyvillä matkoilla. Korvauksia voi hakea tapaturman hoito kuluihin ja mahdollisiin pysyviin haittoihin ilman omavastuuta. Hoitokuluja voidaan
korvata enintään 18 000 euroa ja pysyviä haittoja 25 000 euroa. Tapaturman hoito kuluja voi hakea myös asukkaiden vierail le 5 000 euroon asti. Korvausta hakevan henkilön tulee hakeutua lääkärin hoitoon 14 vuorokauden kuluessa tapaturman sat tumisesta. Toipilasturvasta korvataan ker takorvauksena 500 euroa, jos toipilas jou tuu korvattavan tapaturman seurauksena sairaalahoitoon vähintään kahdeksi yöksi. Luunmurtumakorvaus on 150–2 500 euroa ja tapaturmaisen kuoleman korvaus 15 000 euroa.
Vakuutus kattaa korvattavan tapaturman yhteydessä rikkoutuneet vaatteet, silmäla sit, kuulokojeen, turvakypärän tai hammas proteesin. Omaisuuden korvauksissa on 50 euron omavastuu ja 500 euron katto.
AsumisPLUSsaan sisältyy avainturva, joka kattaa osittain oven avaamisesta ja mah dollisesta lukon uusimisesta aiheutuvia kustannuksia, kun avain on kadonnut asukkaalta tai se on varastettu. Korvaus on korkeintaan 300 euroa eikä siihen sisälly omavastuuta.
Auton omavastuuturva korvaa henkilö- tai pakettiauton kaskovakuutuksen omavas tuuosuutta silloin, jos myrskytuulella asuk kaan auton päälle putoaa oksa tai kaatuu puu taloyhtiön pysäköintialueella, auton kaskovakuutus korvaa korjauskulut eikä
vahinkoa korvata taloyhtiön vakuutuksis ta. Myrskytuulella tarkoitetaan tuulta, jonka nopeus on vähintään 20 m/s. Vakuutus määrä on 300 euroa ja omavastuu 0 euroa.
AsumiPLUS:ssa on myös asumisen keskey tyksen turva, joka korvaa sijaisasumisesta aiheutuvia kuluja silloin, kun omassa ko dissa ei voi asua. Vuorokausikohtainen korvaus on 75 euroa ja useamman päivän ajalta korvauksia myönnetään enintään 375 euroa. Omavastuuta ei ole.
Korvauksia haetaan suoraan vakuutusyhti öltä, joka on AIG Europe S.A. Voit jättää kor vaushakemuksen AIG:n verkkosivuilla. Ha kemuksessa tarvittavat vakuutusnumerot ovat 102-3601 ja 119-4842. Vaihtoehtoises ti voit ladata vahinkoilmoituslomakkeen ja toimittaa sen AIG:lle joko sähköpostitse
osoitteeseen finlandclaims@aig.com tai kirjeitse osoitteeseen AIG Europe Limited (Finland) Tunnus 5008951 00003 VASTAUSLÄHETYS (postimaksu on maksettu puolestasi)
Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä AIG Eu rope S.A:n palvelunumerosta 020 303 456 tai sähköpostitse asiakaspalvelu@aig.com
Tarjoamme useimmissa taloissamme ilmaisen 10 Mbit/s nettiyhteyden asuk kaillemme. Nettiyhteydet eivät ole päällä automaattisesti, vaan uuden asukkaan on ensin rekisteröidyttävä DNA:n, Telian tai Eli san asiakkaaksi ottamalla yhteyttä kyseisen yrityksen asiakaspalveluun. Rekisteröitymi sen yhteydessä voit halutessasi ostaa net tiin lisää nopeutta. Lounean, Tähtikuidun
ja Kaisanetin nettiyhteydet sen sijaan ovat yleensä päällä automaattisesti, eikä erillistä rekisteröitymistä tarvita.
Tarkista oma operaattorisi nettisivuiltam me www.kruunuasunnot.fi/asumisedut/ Nettiyhteyksien tarkemmat kytkentäohjeet löytyvät kyseisten talojen asukassivuilta.
Pitkä projekti saatiin vihdoin päätökseen, kun Kruu nuasunnot julkaisi syyskuun lopulla uudistuneet kotisi vut. Visuaalista ilmettä uudistettiin ja kuvamaailma lisään tyi. Samalla myös värimaailma raikastui. Sivujen toimin nallisuuteen ja hyvään käyttäjäkokemukseen panostettiin alusta alkaen. Projektin loppuvaiheessa saimme muuta mista asukkaista testikäyttäjiä. Testaajien vinkit ja havain not auttoivat meitä kehittämään ja parantamaan sivuja vielä entisestään ennen niiden julkaisua. Kiitoksia vielä kerran kaikille testaajille. Käy siis tutustumassa uudistu neisiin sivuihin tutussa osoitteessa: www.kruunuasunnot.fi
Avantouinti tarkoittaa yleensä 30–60 sekunnin pituista pulahdusta tai uiskentelua jäähän sahatulla avovesialueella. Talviuinnista puhutaan, kun jäättömässä vesistössä uidaan alle kymmenasteisessa vedessä. Talviuinti on varsin edullinen ja sosiaalinen harrastus ja se saa veren kiertämään ja vir kistää mieltä. On sanottu, että säännöllisesti uivien perusverenpaine myös laskee. Avannosta noustessa tuntuu kuin olisi uudestisyntynyt. Talviuinti sopii lähes kaiken ikäisille, kunhan uimataito on kunnossa ja jaksaa kavuta pois kylmästä vedestä.
Aloittaminen on varsin helppoa ja halpaa. Tarvitset vain uimapuvun (ainakin julkisilla paikolla). Toinen hyvä varuste, joka kannattaa hankkia, on pitävät jalkineet avantoon siirtymistä varten. Jalkineet varmistavat sen, ettei matkalla liukastu ja satuta itseään. Jonkinlainen päähine on myös hyvä olla (esim. pipo), jotta saat miellyttävän uintikokemuk sen. Huomioitavaa on, että uimaan ei pidä koskaan mennä yksin tai sairaana eikä missään nimessä alkoholin vaikutuksen alaisena. Avantoon ei kannata mennä suoraan saunasta, eikä myöskään avannosta takaisin saunaan. Jos saunaa ei ole, on hyvä lämmitellä lihaksia hetki ennen uimista. Aluksi kannattaa kastautua vain muu tamia sekunteja eikä päätä pidä kastella. Muutaman kerran jälkeen voit pidentää vedessä oloaikaa. Uinnin jälkeen on syytä pukeutua lämpimästi. Kylmässä vedessä uiminen kiihdyttää aineenvaih duntaa ja aiheuttaa helposti nestehukan, joten muista juoda vettä. Yksi varsin helppo ja hyvä tapa aloittaa talviuinti, on jatkaa uimista kesän jälkeen syksyllä ja siitä suoraan talven pakkasille!
Suomessa on paljon talviuintia harrastavia seuroja sekä talviuin tipaikkoja. Sinulle sopivimman paikan löydät esim. osoitteesta liikuntapaikat.fi. Julkiset talviuintipaikat ovat kuntien, yhdistysten tai talviuintiseurojen ylläpitämiä. Julkisilla talviuintipaikoilla on käytössä useimmiten jäsenmaksu, jonka maksamalla saa pääsyn ylläpidetylle talviuintipaikalle. Talviuintipaikoilta löytyy kylmä tai lämmin pukutila sekä osassa paikoista sauna, jota lämmitetään
tiettyinä aikoina. Talviuinti on varsin suosittua ja monessa paikas sa, varsinkin pääkaupunkiseudulla, saattaa seuroihin olla pitkä jono tai seuran jäsenyys edellyttää toisen jäsenen suositusta.
Ohessa tutkittua tietoa kylmän veden vaikutuksista:
• tuottaa mielihyvää, kun aivolisäkkeestä vapautuu betaendorfiinia
• parantaa unensaantia, kun verisuonista vapautuu serotoniinia
• parantaa vastustuskykyä, kun immuunitoiminta aktivoituu
• parantaa stressinsietoa ja tehostaa lihasten palautumista (kortisoli)
• elimistö polttaa tehokkaammin rasvoja
• lievittää reuman ja astman oireita, kun aivolisäkkeestä vapautuu ACTH-hormonia
• helpottaa lihasten ja nivelten tulehduksia lisäämällä paikallisverenkiertoa
• vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja vahvistaa verenkiertoa
• laskee perusverenpainetta, jos käy säännöllisesti kylmässä vedessä yli 3 kk ajan
Tutkitun tiedon lisäksi moni talviuimari on kokenut, että flunssat ovat vähentyneet sekä unenlaatu on parantunut. Kannattaa siis rohkeasti ryhtyä talviuimariksi! Lähde: Suomen Latu
Teijon Kyläsauna sijaitsee Teijolla, Salossa lähellä satamaa. Sau nan omistaa Salon kaupunki, mutta Teijon Kyläyhdistys ylläpitää Kyläsaunaa. Rakennus on luultavasti yli 220 vuotta vanha ja se on palvellut aiemmin myös pyykkitupana. Sauna sijaitsee pu ron varrella ja uintipaikkana on pieni suvanto, jossa virtaava vesi pitää paikan uintikelpoisena myös talvisin. Sauna on suosittu kokoontumispaikka kyläläisten keskuudessa, mutta sen idylli houkuttelee saunojia kauempaakin. Lauteilla jutellaan kaiken laisista asioista ja nauretaan yhdessä.
Kyläsaunassa on tehty perusteellinen remontti vuosien 2011–2013 aikana ja projekti oli yksi Kyläyhdistyksen historian
mittavimpia. Vanhat paksut seinät säilyivät, mutta sisällä lähes kaikki uudistettiin. Remontti tehtiin kuitenkin vanhaa kunni oittaen. Sisällä pukuhuoneissa on vanhat pönttöuunit, jotka lämmitetään talvisin. Ne tuovat ihanan lämmön uinnin ja sau nomisen jälkeen. Saunan yhteydessä olevassa takkatuvassa on saunomisen jälkeen myös mukava istuskella ja grillata makkaraa takan loimussa.
Sauna on ympäri vuoden auki ja siellä on vuoroja yhteisille uimapukuvuoroille kuin myös naisten ja miesten vuorot. Talvella on ollut erillisiä talviuintivuoroja, jolloin saunaa ei lämmitetä. Tarkemmat ohjeet ja lisätietoja löytyy teijo.fi sivuilta.
Jo useana talvena ulkona liikkujat ovat jou tuneet kiinnittämään erityistä huomiota liukkaisiin katuihin ja kulkureitteihin. Var sinkin viime talvi oli erityisen hankala ja liukas. Jalankulkijat joutuivat tasapainottelemaan liukkailla kaduilla. Liukastumisten seurauksena vammoja syntyi tavallista enemmän
Myös liukkauden torjunta on ollut vaikeaa haastavien talviolosuhteiden takia. Monesti haas teensa tuo lumen tulo ja sen jälkeen lämpötilojen sahaaminen nollan molemmin puolin. Lumen au raaminen vie oman aikansa eikä sitä pystytä teke mään joka paikassa samaan aikaan. Sen seurauk sena jään päällä saattaa olla vettä ja sohjoa, kun lunta ei ole ehditty korjata pois tarpeeksi nopeasti. Oman haasteensa tuo vielä se, että hiekoitussepe li ei pysy kovassa jäässä tai kun lumi sulaa ja sen päälle laskettu hiekka jää pian jäätyvän vesikerrok sen alle. Katu voi siis näyttää hiekoitetulta, mutta hiekka onkin jään sisällä, jolloin siitä ei ole apua.
Meistä jokainen voi vaikuttaa ainakin osittain siihen, että pystyy liikkumaan liukkaalla kelillä ul kona kaatumatta. Riippumatta iästä, kuka tahansa voi kaatua. Liukas tienpinta ei katso ikää, mutta usein kaatumisen seurauksena syntyneet vam mat ovat vakavampia iäkkäämmille ihmisille. Oi kealla kenkävalinnalla helpotat liikkumistasi liuk kaalla kelillä ja ainakin vähennät kaatumisen riskiä. Ohessa vinkkejä erilaisista kengistä, jotka auttavat liukkaalla pinnalla.
Nastakengät antavat hyvän pidon, kun tienpinta on erityisen liukas ja jäinen. Kengissä on pohjas sa useita nastoja, jotka pureutuvat alustaan sekä
usein voimakas kuviointi lisäämään kenkien pitoa. Nastakengät sopivat niin kaupunkiin kuin maas toonkin ja malleja löytyy naisille ja miehille. Kenkiä löytyy lyhyellä ja pitkällä varrella ja myös lenkkei lyyn löytyy sopivia kenkiä. Kannattaa muistaa, että nastakengät ovat liukkaat esim. kauppakeskusten lattioilla tai sileillä kivipinnoilla ja nastat jättävät helposti jälkiä lattiaan sisätiloissa.
Kitkakengät eli pitopohjakengät ovat parhaimmil laan lumisella kelillä tai syksyn ja kevään kosteassa metsässä. Kengissä on kitkapohja, joka antaa hy vän pidon. Niillä on hyvä kävellä myös sisätiloissa ja ne ovat hyvä valinta talven yleiskengiksi.
Irralliset liukuesteet on helppo kiinnittää ja irrot taa kengistä tarpeen mukaan. Kaiken tyyppisistä kengistä saa niiden avulla pitävämmät liukkaalla kelillä. Liukuesteet ovat toimiva kompromissi, kun kaivataan lisää pitoa hankalassa paikassa tai lyhyil lä matkoilla. Liukuesteitä on monenlaisia; koko pohjan, kantapään tai päkiän peittäviä ja erilaisilla kiinnitystavoilla.
Nasta- tai kitkakenkiä ostaessa kannattaa pyytää rohkeasti apua asiantuntevasta liikkeestä. Ny kyään on useita valmistajia, joten jokainen löytää itselleen varmasti sopivat kengät talven liukkaille keleille.
Lähde: eri valmistajien tuotetietosivut
Kruunuasunnot on yhdistänyt voimansa yhdessä Kiinteistönomistajat ja raken nuttajat Rakli ry:n sekä kuuden muun ammattimaisen vuokranantajan kans sa ja käynnistänyt vuokra-asumiseen keskittyvän Green homes -vastuullisuustoiminnan. Ammatti maiset kiinteistönomistajat tekevät pitkäjänteis tä ilmastotyötä vuokrakohteissaan ja tarjoavat vihreitä vuokrakoteja. Toiminnassa on mukana huimat 25 000 vuokra-asuntoa ympäri Suomen. Kaikki toimijat ovat mukana kiinteistöalan ener giatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhtei söjen toimenpideohjelmassa ja sitoutuvat käy tönaikaisen energian päästöttömyyteen vuoteen 2030 mennessä.
”Asuminen tuottaa noin kolmanneksen suo malaisten hiilijalanjäljestä. Ammattimaiset vuokranantajat ovat jo pitkään tehneet vastuul
lisuustyötä omistamissaan kiinteistöissään, ja nyt asukkaat otetaan tähän työhön mukaan vie lä tiiviimmin. Green homes -toiminnassa asuk kaat saavat vuokranantajiltaan tietoa asumisen ilmastopäästöistä ja opastusta arjen ilmastote koihin”, johtaja Aija Tasa Raklista kertoo.
Mukana olevien vuokrakohteiden asukkaat saavat siis vuosittain tietoa oman vuokratalonsa hiilijalanjäljestä, kiinteistösähkön kulutuksesta, vedenkulutuksesta sekä kierrätysasteesta. Kan nustamme myös kaikkia Kruunuasuntojen asuk kaita tekemään omassa arjessaan ilmastoystä vällisiä valintoja, joilla asumisen ilmastopäästöt pienenevät.
Lisätietoja toiminnasta löytyy greenhomes.fi-si vustolta.
Kruunuasuntojen kiinteistösihteeri Elli Heikkilä kertoo monipuolisesta työstään ja vapaa-ajastaan.
Aloitin Kruunuasunnoilla kiin teistösihteerinä kesäkuus sa 2022 palattuani takaisin Suomeen Portugalista, jossa asuin koko alkuvuoden. Vaikka Portugalin rannikko olikin upea paikka ja kokemus, oli aika palata takaisin kotiin ja kohti uusia työtehtäviä.
Uuden työn aloittaminen on aina jän nittävää, mutta Kruunuasunnoilla minut otettiin hyvin vastaan ja siksi oli helppoa sopeutua uuteen työpaikkaan ja työyhtei söön. Kruunuasunnoilla meitä työskente lee 16 hengen porukka ja olemme tiivis työyhteisö. Kannustava ja auttava työpo rukka ovat minulle tärkeitä tekijöitä hyväs sä ja viihtyisässä työpaikassa. Erityisesti pi dän siitä, että jokaisen työntekijän tuntee ja pystymme koko porukan kanssa kokoon
tumaan yhteisiin kahvihetkiin.
En ollut ennen Kruunuasunnoilla aloit tamistani työskennellyt kiinteistöalalla, joten se ei ollut minulle juurikaan entuu destaan tuttu toimiala. Olen kuitenkin aina ollut kiinnostunut kiinteistöalasta ja odotinkin innolla uusia haasteita ja uuden oppista. Oli hieno nähdä mitä kaikkea kiin teistösihteerin työ pitää sisällään.
Työskentelen tiiviisti tiimimme kiin teistöpäälliköiden ja rakennuttajapäällikön kanssa ja autan heitä erilaisissa tehtävissä. Työpäivät ja työtehtävät vaihtelevat päi vittäin riippuen siitä, millaisia tehtäviä on minäkin hetkenä. Työtehtäviini kuuluu osallistuminen kiinteistöpalveluiden laa dunvalvontaan sekä sopimus-, energia- ja kiinteistöhallinnan tehtävien hoitaminen. Lisäksi työ pitää sisällään asu kaspalautteiden raportointia ja asukkaiden kontaktoimista. Kiinteistöpäälliköiden Eeron ja Ninan mukana olen päässyt käy mään myös Kruunuasuntojen kiinteistöillä ja seuraamaan mi tä kaikkea heidän työpäiväänsä kuuluu. On ollut hauska huoma
ta, kuinka monipuolisia ja erilaisia kohteita Kruunuasunnoilta löytyy. Tarjonnasta löy tyy niin uudiskohteita kuin kulttuurihisto riallisesti merkittäviä, suojeltuja kiinteistöjä.
Työpäivän jälkeen minulle on tärkeää päästä rentoutumaan ja saada ajatukset pois työasioista. Minulle paras tapa unoh taa työasiat, on ulkoilu sekarotuisen res cue-koirani kanssa. Suurin osa vapaa-ajas tani kuluukin koirani ja kumppanini kanssa aikaa viettäessä. Käymme päivittäin asuina lueemme lähellä olevissa koirapuistoissa tapaamassa koirakavereita sekä kävelyillä. Viikonloppuisin käymme usein pidemmil lä kävelyretkillä tai Helsingin Rajasaaressa koirien ulkoilu- ja uintisaaressa, jossa koi rani nauttii vedessä kahlaamisesta. Va paa-aikani täyttyy myös ystävien näkemi sestä, ravintoloissa käymisestä ja urheilusta kuten padelin pelaamisesta, uimisesta tai kuntosalilla treenaamisesta. Vaikka kesä on kin lempivuodenaikani, olen nauttinut syk systä. Oma arki on rauhoittunut menoista ja on päässyt omiin rutiineihinsa takaisin kiinni. Lisäksi syksy mahdollistaa hyvällä omallatunnolla sohvalla pötköttelemisen hyvän sarjan parissa.
Teksti ja kuvat Elli HeikkiläSaara Virolainen / Kuva Pixabay Vinkkejä sähkön säästämiseen
Tänä vuonna yksi suurimmista puheenaiheista on ollut sähkön hinta sekä energian riittävyys syksyn ja talven aikana. Jokainen pystyy omilla toimillaan ja valinnoillaan vaikuttamaan asumisen aiheuttamaan sähkön kulutukseensa ja siten sähkölaskunsa loppusummaan.
Ohessa joitakin vinkkejä sähkölaskun kasvun hillitsemiseksi:
• Sammuta valot tiloista, joissa et oleskele.
• Hanki energiatehokkaita LED-lamppuja, jotka kuluttavat merkittävästi vähemmän sähköä ja kestävät moninkertaisesti hehku- tai halogeeni lamppuja pidempään. Myös energiansäästölamppu on hyvä valinta pa rantamaan energiatehokkuutta.
• Sulje sähkölaitteet, joita et käytä. Valmiustila kuluttaa myös sähköä.
• Jos olet uusimassa joitakin sähkölaitteita, pidä mielessä niiden energia tehokkuus.
• Pese astiat tai pyykit täysillä koneellisilla. Jos mahdollista, laske myös läm pötilaa tai pese lyhyempiä pesuja. Näillä ohjeilla säästät myös vettä ja vähennät lämpimän veden osuutta.
• Sulata pakastin säännöllisesti. Pakastimen seiniin kertynyt jää lisää ener giankulutusta.
• Jos on tarvetta tuulettaa talvella, tuuleta nopeasti läpivedolla.
• Hyödynnä uunin ja lieden esi- ja jälkilämpö.
• Älä turhaan pidä saunan kiuasta päällä. Mene saunaan heti, kun se on lämmin ja laita kiuas pois päältä heti, kun poistut saunasta.
Helpot vinkit vedenkulutuksen vähentämiseen
Meistä jokainen voi vähentää vedenkulutustaan ja näin sääs tää energiaa ja luontoa. Omilla tottumuksilla ja valinnoilla on merkitystä ja erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota lämpi män veden käyttöön. Lämmin vesi on yksi kodin suurimmista sähkösyöpöistä.
Alla muutamia vinkkejä:
• Pidä suihkuhetket lyhyinä ja sulje suihku saippuoinnin/ hiustenpesun ajaksi.
• Jos mahdollista, vähennä hiustenpesukertoja.
• Huolehdi, että myös lapset peseytyvät ripeästi.
• Sulje hana hampaiden pesun ajaksi.
• Jos sinulla on astianpesukone, vältä käsin tiskaamista.
• Vältä astioiden turhaa huuhtelua, ennen kuin laitat ne as tianpesukoneeseen.
• Säilytä vesikannua jääkaapissa ja täytä lasisi siitä. Näin si nun ei tarvitse valuttaa hanaa ja odottaa kylmää vettä.
• Aina ei tarvitse pestä vaatteita, ellei niissä ole näkyviä tah roja. Tuuletus saattaa riittää.
• Kiinnitä huomiota vuotaviin vesikalusteisiin ja ilmoita mahdollisesta vuodosta heti palvelunumeroon.
Muita tapoja säästää kuluissa
Voit myös muilla tavoilla ja valinnoilla vaikuttaa kuluihisi. Ohessa täsmävinkit:
• Pyöräile tai kävele kauppaan/töihin autoilun sijaan.
• Suosi joukkoliikennettä, mikäli mahdollista.
• Kun menet kauppaan, tee ostoslista, ettet osta mitään ylimääräistä.
• Älä mene myöskään kauppaan nälkäisenä.
• Tee ruokaa suurempia määriä kerralla ja pakasta osa myö hempää käyttöä varten.
• Osta laadukkaita vaatteita. Ne kestävät kulutusta ja pesua kauemmin kuin halvalla hankitut.
• Suosi kirpputoreja.
Hämeenlinnan Vanhassakaupungissa Kruunuasunto jen kohteessa sattui syyskuussa tulipalo. Tulipalossa tuhoutui yli sata vuotta vanha suojeltu hirsinen raken nus, jota oli käytetty asukkaiden polkupyörävarastona. Varasto tuhoutui täysin kuten myös sen sisällä ollut irtaimisto. Onneksi henkilövahingoilta vältyttiin. Palon syttymissyytä ei valitettavasti vielä tässä vaiheessa tiedetä.
Tämä ikävä tulipalo on hyvä esimerkki siitä, minkä takia kotivakuutus täytyy olla. Kiinteistövakuutus ei korvaa asukkaan irtaimistoa mm. tulipalon sattuessa, vaan irtaimisto kuuluu kotivakuutuksen piiriin. Kruu nuasunnot myös edellyttää vuokraehdoissaan, että laaja kotivakuutus tulee olla voimassa koko vuokralla asumisen ajan. Muistathan siis turvata omaisuutesi.
Vuokralla asuminen yleistyy koko ajan Suomessa. Se on helppo asumi sen muoto. Asunnon vaihto onnistuu helposti toisin kuin omistusasunnon kohdalla. Lisäksi vuokranantaja huo lehtii monista asumiseen liittyvistä asioista, kuten kiinteistön kunnosta ja piha-alueista, vuotavista hanoista ja rikkoutuneista kodinkoneista. Vuok ralaisella on myös oma velvollisuu tensa vuokra-asunnossa asuessaan. Vuokralaisen tärkein velvollisuus on huolehtia vuokran maksusta ajal laan. Vuokra on korvaus siitä, että asukas voi asua kodissaan. Sen li säksi asukkaan vastuulla on yleinen huolehtiminen asunnon kunnosta. Asunto kuluu, kun sitä käytetään ja normaalista asumisen aiheuttamasta kulumisesta vastaa vuokranantaja.
Mikäli asunnon kunto kuitenkin poik keaa tästä, on vuokralainen velvol linen korvaamaan tästä aiheutuvat korjauskustannukset.
Vaikka vuokranantaja on vastuussa vesikalusteiden kunnosta, on vuok ralainen velvollinen ilmoittamaan, mikäli asunnossa on vuotava hana tai wc-istuin. Suurimmassa osassa Kruunuasuntojen omistamista talois ta asukas maksaa vedenkulutuksesta toteutuneen kulutuksen mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että myös vuo tavan hanan tai wc-istuimen aiheut tama vedenkulutus tulee asukkaan maksettavaksi. Siitä syystä on järke vää ilmoittaa vuotavasta laitteesta välittömästi.
Vuokralainen on velvollinen huo lehtimaan myös siitä, että ei omalla
asumisellaan aiheuta häiriöitä muille asukkaille. Talojen sekä vuokrasopi muksessa että järjestyssäännöissä on määritelty asioita, joihin vuokralaisen tulee asumisessaan kiinnittää huo miota. Tällaisia ovat mm. tupakointi, joka ei ole sallittua asunnoissa tai parvekkeilla, sekä hiljaisuus yöaikaan. Kaikkien viihtyvyyden voi huomioida myös sellaisilla tavoille, joita ei ole erikseen missään määritelty. Hyvään asumiseen liittyy aina muiden asuk kaiden huomioon ottaminen.
Lisää vuokralaisen ja vuokrananta jan välisestä vastuunjaosta voi lukea Kruunuasuntojen nettisivuilta koh dasta vastuunjakotaulukko. Järjestys säännöt löytyvät kokonaisuudessaan lehden sivuilta 6-7 sekä nettisivuilta osana asumisopasta.
Asukassivut toimivat tärkeänä tiedon välittämisen kanava na. Sieltä löytyvät kaikki kiinteistöä koskevat tiedot ja mm. pelastussuunnitelma. Sivuille päivitetään myös asukastie dotteita. Näin pääset lukemaan tiedotteita silloinkin, kun et ole kotona.
Asukassivujen käyttäminen edellyttää rekisteröitymistä ja ensimmäisellä kerralla vahvaa tunnistautumista. Käyt täjätunnukseksi muodostuu sähköpostiosoite, joka säilyy käyttäjätunnuksena, vaikka sähköpostiosoite muuttuisi kin. Ajantasainen sähköposti on kuitenkin päivitettävissä omiin tietoihin asukassivujen kautta. Vahva tunnistautumi nen sivuille rekisteröityessä on tarpeellista muun muassa siksi, että jokainen asukassivujen käyttäjä voi nähdä oman vuokranmaksutilanteensa asukassivujen kautta. Lisäksi siellä voi tehdä palvelupyyntöjä. Toki palvelupyyntöjä var ten toimivat myös edelleen tutut palvelunumero 020 743 2960 ja sähköposti huoltopaivystys@kruunuasunnot.fi. Kii reelliset palvelupyynnöt, kuten vuotavat hanat, on tarpeen jatkossakin hoitaa soittamalla palvelunumeroon.
Löydät asukassivut osoitteesta kruunuasunnot.fi tai kirjoit tamalla suoraan selaimen osoiteriviin kruunuasunnot-asu kassivut.etampuuri.fi/
PS.
Käyttämällä näitä yhteystietoja tai asukassivu jen vikailmoituslomaketta ilmoituksesi tallen tuu järjestelmäämme ja pystyt seuraamaan asian etenemistä. Lopuksi saat palautekyselyn, johon vastaamalla voit voittaa 50 euron arvoi sen lahjakortin S-ryhmään tai Verkkokauppa. comiin.
Jos taas lähetät sähköpostia esimerkiksi suoraan huoltoyhtiölle, tieto ei tallennu Kruu nuasuntojen järjestelmään ja viestiäsi voi olla hankala jäljittää jälkikäteen.
tai olla yhteydessä sähköpostitse huoltopaivystys@ kruunuasunnot.fi
Parveke tai terassi ei ole tarkoitettu pelkästään lämpimiä säitä ja kesää varten, vaan niistä kan nattaa nauttia ympäri vuoden. Parhaimman hyödyn saat, jos sinulla on lasitettu parveke. Viileistä ja tunnelmallisista päivistä ja illoista voi nauttia ulkoilmassa vilttiin kääriytyneenä lämpimän kupposen kera.
Päivän lyhentyessä ja iltojen pimetessä yhä aiemmin, kannattaa parveke tai te rassi koristella valoilla. Ne antavat tunnel maa ja näkyvät kauniisti myös sisätiloihin. Viimeistään nyt kannattaa kesäkukat viedä roskiin ja tuoda tilalle syksyn ja talven kasvit ja värit.
Tunnelmaa voi luoda mm. paristokäyttöisillä kau sivaloilla, led-kynttilöillä ja erilaisilla led-lyhdyillä. Myös aidot kynttilät luovat kauniin tunnelman, mutta niihin liittyy aina paloturvallisuusriski. Älä siis jätä kynttilöitä palamaan, ellet itse ole paikalla. Markkinoilta löytyykin nykyään paljon vaihtoehtoja kynttilöille. Muistathan, että ulkotulia ei saa koskaan polttaa parvekkeella.
Syksyllä ja talvella voi parvekkeella ja terassilla olla kasveja ja istutuksia. Yksiväriset tai moniväriset Callunat ovat kestäviä ja kauniita talvikasveja, joiden seuraksi voi istuttaa vaikka muratin. Monenlaisia vihreyttä ja näyttävyyttä tuovia elementtejä löytyy myös luonnosta. Erilaiset irto-oksat tai mustikan- ja puolukanvarvut tuovat piristystä ulkotilaan. Valo köynnökset voi kietoa myös näyttäviin irto-oksiin. Erilaisilla koristemarjoilla, koristekurpitsoilla, kävyillä tai kuivatuilla sitrushedelmillä saat tehtyä kauniita asetelmia. Havukasvit ja pienet pensaat ruukuissa sopivat myös hyvin. Koristellun kuusen voi puoles taan sijoittaa ulkotilaan jouluna.
Tekstiilit toimivat parhaiten lasitetulla parvekkeella. Lämmin ja perinteinen elementti ulkotilaan on lampaantalja ja se tuo ihanaa tunnelmaa tuoliin tai lattialle. Oleilua ja istuskelua varten kannattaa ulos tuoda vilttejä sekä muhkeita tyynyjä. Tekstiilejä valitessa on syytä tarkistaa, että ne kestävät kosteutta ja UV-säteilyä. Kodin sisäpuolelle oven viereen voi myös vilttejä ja lämpöisiä tossuja varten laittaa esim. korin, josta ulos mennessään voi napata tarvitsemansa mukaan. Hyvä lämmöneriste on myös paksu villa matto parvekkeen lattialla.
Osalle meistä joulu on vuoden paras juhla. Sen miettiminen aloitetaan jo vuoden alussa, vaikka sitä juuri vietettiin. Tuula on intohimoinen jouluihminen ja aloittaa jo aikaisin tule van joulun teeman miet timisen. Tuula on saanut myös miehensä mukaan juhlahumuun, kuten ku vasta näkyy.
Milloin ja mistä jouluinnostuksesi alkoi?
Jouluperinteet tulivat tutuksi jo lapsuudessa. Aikaisemmin joulua vie tettiin oman äitini luona, mutta omien lapsien myötä jouluaaton viet to on siirtynyt meidän kotiimme. Aikaa siitä on jo hieman yli 20 vuotta.
Milloin aloitat joulun
Onko joulu mielessä koko vuoden?
Melkein, voi kyllä olla muutamia kuukausia välissä.
Mitä jouluruokia tarjoilet?
Jo maaliskuussa alan miettimään tulevan joulun teemaa. Olen esteetikko, joten kaunis sisustus joulunakin on tärkeää. Suunnittelen tulevan joulun teemavärit ja mietin, tarvi taanko uusia joulukoristeita tai muita sisus tuselementtejä. Jos väriteema on sellainen, ettei minulla ole sen värisiä koristeita, niin täytyyhän ne käydä ostamassa. Kaikki alkoi punakultaisesta joulusta, matkan varrella on ollut väreinä myös vaaleanpunainen ja val koinen. Ensi joulun kokeiluna voisi olla nuo kaikki värit, joita olen käyttänyt. Voi toki olla, ettei katse kestä katsoa sitä jouluun asti. Mei dän pihamökki saa myös oman joulukuusen ja -koristeet.
Joulupöytä on katettu jo muutamaa päivää ennen aattoa. Jouluaattoaamuna syömme riisipuuroa ja sen jälkeen pulahdamme samp panjalasien kanssa ulos po realtaaseen. Keräännymme kuuntelemaan joulurauhan julistusta ja näin laskeu dumme aaton joulutunnel maan. Ruoka meillä on aika tavanomainen eli kinkkua, kalaa eri muodoissa ja jou lulaatikot. Kaiken mahdollisen teen itse aina laatikoista sinappeihin ja sienisalaatteihin. Jälkiruokana on ollut tarjolla luumuhyvettä, jouluista juustokakkua, itse tehtyä halvajää telöä sekä perinteiset joulutortut ja piparit.
Kokoontuko koko suku teille? Kyllä, perinteisesti lapset, vanhemmat ja iso vanhemmat tulevat meille aattona.
Mitkä asiat tekevät joulutunnelman? Joulun odottelu ja valmistelu on ne tärkeim mät tunnelman luojat ja tietysti joululaulut. Koti sisustetaan myös jouluisilla tyynyillä ja peitoilla.
Mitkä ovat sinun lempijoulukoristeesi? Ihan sellaista yksittäistä lempikoristetta ei ole, sillä niitä vaihdetaan joka joulu ja aina tulee uusia.
Herkulliset joulutortut
1 pkt Torttutaikinalevyjä (500 g) tai Voitaikinalevyjä (500 g)
Täyte: Fazerin Vihreitä Kuulia paistonkestävä hillo/marmeladi Päälle: tomusokeria
Levitä taikinalevyt leivinpaperille uunipellille ja anna niiden sulaa n. 15 minuuttia. Leikkaa levyt neliöiksi
ja tee neliöiden kulmiin vinot viillot kohti tortun keskustaa (puoleen väliin). Nosta joka toinen kulma ylös ja nipistä ne keskelle alas paina en suppuun kostutetuin sormin. Laita jokaisen joulutortun keskelle lusikallinen paistonkestävää hilloa/ marmeladia.
Paista joulutorttuja 225-asteisen uu nin keskitasolla n. 10-15 minuuttia. Sihtaa päälle hieman tomusokeria. Tähtitortut ovat parhaimmillaan juuri paistettuina.
Iki-ihana lanttulaatikko
(8-10 annosta) 1 kg lanttusosetta (esim. Suvituore) 3 rkl voita sulatettuna 1 kananmuna 1 dl korppujauhoja 2 dl kermaa 1-2 dl siirappia ½ tl muskottipähkinää ½ tl mustapippuria
(8-10 annosta) 1 kg porkkanasosetta (esim. Suvituore) 4 dl vettä 1 ½ dl puuroriisiä 2 dl ruokakermaa 2 dl maitoa 2 kananmunaa ½ tl suolaa ½ dl siirappia ¼ tl valkopippuria ¼ tl muskottipähkinää korppujauhoja
Sekoita kaikki ainekset keskenään ja kaada voideltuihin vuokiin. Ripottele vielä pinnalle hieman korppujauho ja. Kypsennä uunissa 175 °C n. 1-1,5 tuntia. Lisää suolaa maun mukaan (soseessa 0,7 %).
Kuumenna vesi kiehuvaksi. Lisää riisi ja keitä kunnes vesi on imeytynyt riisiin. Lisää riisin joukkoon porkka nasose, maito, kerma, kananmunat ja mausteet. Tarkista suolan määrä. Kaada seos voideltuun noin 2 litran vuokaan. Ripottele pinnalle korppu jauhoja. Paista laatikkoa 200 °C noin 1,5 tuntia.
