K
2/2016
ratsasti miehet nuo, ja joka kylään kantoi kaikuen viesti tuo: ”Ei etruskeja ole nuo kurjat laisinkaan, vaan Clusiumin Porsenna käy Roomaan marssimaan!” Jo ratsumiehet, sotilaat saapuivat virtanaan monilta toreiltansa ja tasangoilta maan, kyliltä varjoisilta, mi’ rinteill’ vuorien pesäin kotkan lailla riippuu mailla Apenniinien; Uljaalta Volterralta, miss’ linna muinainen, kuin kuninkaille luoneet ois’ jättiläiset sen; Rannoilta Populonian, miss’ siintää varjot nuo, jotka sineen taivaankannen vuoret Sardinian luo; V Satamasta ylvään Pisan, neidon meren läntisen, miss’ laivat Massilian soutaa halki aaltojen, missä kiitäjät nuo liitää poikki viiniköynnösten; Cortonast’ joka kruunun luo taivaalle tornien. Taipuu oksat suuren tammen ylle puron virtaavan, niit’ uroshirvet järsivät mäell’ Ciminian; Joki suurin paimenelle Clitumnuksen on vuo, taas parhaan järven linnustajall’ Volsinia suo.
28
Mutt’ nyt ei kaiu kirves yllä puron virtaavan, ei riennä enää metsämies mäell’ Ciminian; Clitumnus-joell’ paimenitta kulkee lampaat nuo, taas hiljaisuuden lintusille Volsinia suo. Nyt sadot Arretiumin vanhukset korjaavat; Nyt kylpyyn pojat Umbrian lampaansa laittavat; Ja viini Lunan vaahtoaa jaloissa neitosten, kun miehensä nyt kulkee kohti Roomaa marssien. 2. Oli kymmen’ kolmatta viisainta profeettaa, he aamuin, illoin tukivat ennuksin Porsennaa. Aamuin, illoin olivat näkynsä kertoneet, ja entisaikain viisaudet uhrein nuo avanneet. X Ja yhteen ääneen kertoivat nuo viisaat vastauksen: ”Käy eespäin, käy, Lars Porsenna suosioss’ jumalten; Käy, palaa kunniassa luo valtasalongin, ja nosta alttareille kilvet Rooman kaupungin!” Ja viimein koossa ratsuja on kymmentuhatta;