K Thomas Babington, lordi
Macaulay
Lordi Macaulayn alkuperäisteoksesta Lays of Ancient Rome tuli julkaisunsa vuonna 1842 myötä välittömästi suosittu ja perusteos luettavaksi englantilaisissa oppilaitoksissa yli sadaksi vuodeksi eteenpäin – sanotaan myös Winston Churchillin opetelleen runot ulkoa todistaakseen akateemisia ja henkisiä kykyjään. Ihastuin teokseen vuoden 2015 talvella, ja huomasin, että sitä ei liene koskaan käännetty suomeksi. Päätin tuolloin harrasteeksi alkaa itse kääntää sitä asiatarkasti mutta vapaamuotoisesti mukaillen. Vanhahtavan englannin käännöstyö oli kiehtovaa. Ulkomuodossa pyrin tavoittelemaan tuon ajan englanninkielisen ja suomenkielisen runouden ja epiikan piirteitä, ja käyttämään sopivia, ajanmukaisia käännöksiä lordi Macaulayn sanoille. Säilytin myös kokonaisuudessaan alkuperäisen runomitan ja rytmin, jonka tyylin lordi Macaulay kertoi muistuttavan antiikin Roomassa laulettavia balladeja. Perusteita väitteelle ei tosin juuri ole, vaan käytetty tyyli loppusointuineen muistuttaa kieliimme huomattavasti enemmän paremmin taipuvaa 1800-lukulaista eeppistä runomittaa kuin antiikin pitkien ja lyhyiden tavujen vaihteluun perustuvia runomittoja. Runon lähtötilanne on historiallinen. Vuonna 509 eKr. viimeinen etruskikuningas Tarquinius Superbus syöstiin vallasta Roomassa, ja hän lähti maanpakoon etruskikaupunki Clusiumin mahtavan kuninkaan Lars Porsennan luo. Siellä hän sai taivuteltua kunin-
2/2016
kaan lähtemään sotaan roomalaisia vastaan, tavoitteenaan palauttaa niskuroiva kaupunkivaltio osaksi etruskien valtapiiriä. Tapahtumapaikka on legendanomainen, muinainen Italia, mutta kuten voi huomata, teemat ovat ikiaikaisia. (Ensimmäinen ja vivahteikkaampi osa kertoo molempien osapuolten valmistautumisesta sotaan ja etruskikaupunkien hyökkäyksestä Roomaan, ja päättyy tarinamme sankarin Horatiuksen esiin astumiseen ja yhteen kertomuksen huippukohdista, kuuluisaan puheeseen. Toinen osa koostuu itse taistelusta roomalaisten ja etruskien välillä, Horatiuksen sankariteosta ja balladin kertojan loppusanoista. Tämä nidos sisältää balladin ensimmäisen osan.) Samuel Tammekann
Horatius Cocles Balladi kaupunkimme vuodelta ccclx
1. Lars Porsenna Clusiumin kävi valan vannomaan; Tarquiniuksen suuren saan valtaan palaamaan. Kautta jumaltensa vannoi, tuon päivän nimitti. Ja ilmansuuntaan jokaiseen, itään, länteen, pohjoiseen, miehensä lähetti. Itään, länteen, pohjoiseen
27