Kristillinen Lääkärilehti 4/2021

1

KrLL 4/2021

Kristillinen lääkärilehti Suomen Kristillisen Lääkäriseuran jäsenlehti

4/2021

2

4

Kristillinen lääkärilehti

KrLL 4/2021

Joulun iloa

3

Isä Ambrosiuksen joulutervehdys SKLS:lle.

STM:n elämän lopun kysymysten työryhmän loppuraportti on ongelmallinen

6

Raportti ei kuitenkaan suosita eutanasiaa.

Potilaan spiritualiteetin tukeminen ja eksistentiaaliset kysymykset palliatiivisessa hoidossa – kansallinen suositus.

10

Spiritualiteetti voi olla ongelmanratkaisu- ja selviytymisstrategia kriisitilanteissa ja sairaudessa.

Covid-19-pandemia yllätti - eHealth-tiimi ei lannistunut

12

Pandemia pysäytti hankkeen hetkeksi kuin seinään.

Nepalin päihdeongelmien kasvot

14

Päihdeongelmat ovat merkittävä ongelma Nepalissa.

Päihdekuntoutusprojektin koordinaattorin esittely

15

Tansenin päihdekuntoutusprojektin koordinaattori Kimmo Sädeaho esittäytyy.

”Talebanistan” äidin ja lapsen silmin

16

Leena Kaartinen kertoo Afganistanin ajankohtaisesta tilanteesta.

Kirjavinkki: Aamun sarastaessa

18

Geriatri Tarja Lindholmin esikoiskirja kertoo äitinsä sairastumisesta syöpään sekä sen myötä muuttuneesta suhteesta äitiin.

“Haluan olla yhteydessä toisiin kristittyihin lääkäreihin”

19

Seuran keväisen jäsenkyselyn tuloksia.

Ajankohtaista seurasta

20

Kannen kuva: Heikki Halkosaari Sisäkannen kuva: Antti Linkola

Kristillinen lääkärilehti

Toimituskunta

Suomen kristillisen lääkäriseuran jäsenlehti

Juhani Junnila Markus Partanen Sirpa Maijanen Heikki Halkosaari Leena Uusitalo Kalle Mäki

4/2021, 9. vuosikerta kristillinenlaakarilehti(at)gmail.com Taitto: Heikki Halkosaari Painopaikka Suomen Uusiokuori Oy

Suomen Kristillinen Lääkäriseura (SKLS) on v. 1923 perustettu perinteikäs suomalainen lääkäriseura. Seuraan kuuluu yli 1230 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa. Tarkoituksenamme on toimia kristinuskon hengessä lääkärien ja lääketiedettä opiskelevien keskinäisenä yhdyssiteenä. Toinen tärkeä tavoitteemme on käsitellä lääkärintointa koskevia kysymyksiä kristinuskon valossa. Osallistumme myös aktiivisesti lääkintälähetykseen ja kansainväliseen diakoniatyöhön.

Liity mukaan kasvavaan joukkoomme! Kannatusjäsenyys on myös mahdollista.

3

KrLL 4/2021

J OULUN ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon.

Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Sinä teet runsaaksi riemun, sinä annat suuren ilon”, kirjoittaa profeetta Jesaja.

Kaamoksen, pimeyden keskelle joulu tuo valon ja kirkkauden. Inhimillisen kärsimyksen, pandemioiden, elämän perusteiden järkkymisen tai olemassaolon mielettömyyden keskelle Jumala tulee ihmiseksi. Kuoleman varjon maassa loistaa nytkin Kristuksen tuoma joulun valo ja kirkkaus.

Kristus tuli ihmiseksi, jakamaan meidän puutteemme ja kärsimyksemme, jotta me voisimme päästä osallisiksi myös Hänen tuomastaan toivosta, kirkkaudesta ja rakkaudesta.

Kristuksen syntyminen maailman Vapahtajaksi on meille suuri ihme. Se on mysteeri, jota inhimillisellä kielellä tai ymmärryksellä emme voi tyhjentävästi selittää.

Jo vanhan kirkon opettajat yhdellä suulla puhuivat siitä, miten Jumalan tuleminen ihmiseksi oli syvin osa Jumalan iankaikkisia tarkoituksia. Se alkoi maailmankaikkeuden luomisesta ja joka jatkuu ja on tulevaisuudelle avoin.

Jumalan tuleminen ihmiseksi oli kuitenkin aivan erityisesti osoitus Jumalan filantropiasta eli ihmisrakkaudesta. Se olisi tapahtunut silloinkin, jos ihminen Aadamissa ei olisi langennut. Meidän kipuilumme, syyllisyytemme sekä inhimillisen elämän tyhjyyden keskellä joulun tapahtuma on samalla kertaa viesti rakkaudesta ja uudesta mahdollisuudesta. Tulemalla ihmiseksi Kristus valmisti meille tien Jumalan osallisuuteen.

Miten meidän tulisi kohdata tämä joulun sanoma?

Ottaa se vastaan. Kun meille annetaan lahja, meidän tarvitsee vain ojentaa kätemme ja kiitollisuudella se vastaanottaa.

Meidän kulttuuriperinteessämme on tullut tavaksi antaa lahjoja jouluna toinen toisellemme. Joululahjat näkyvällä tavalla kuvaavat, välittävät meille jotain juhlan suurimmasta lahjasta, joka on Herra Jeesus Kristus.

Niinpä myös antamalla joululahjan sukulaiselle tai ys-

ILOA Meidän kipuilumme, syyllisyytemme sekä inhimillisen elämän tyhjyyden keskellä joulun tapahtuma on samalla kertaa viesti rakkaudesta ja uudesta mahdollisuudesta.

tävälle saamme olla kertomassa joulun maailmanlaajuisesta ihmeestä.

Kannustakoon joulun tapahtuma meitä, myös sitten kun juhla on takanapäin, täällä ihmisten maailmassa toinen toisiemme auttamiseen. Sitä lääkärien työ on upealla tavalla. Ihmisiä hoitaessaan he ovat Jumalan työtovereita.

Jouluna me, jotka olemme saaneet juurtua kirkon hengelliseen todellisuuteen, kuin myös ne meistä, jotka olemme kysellen ja kipuillen liikkeellä, samalla tavoin voimme – voimiemme mukaan – herkistyä joulun ajan jumalanpalveluksissa välittyvään joulun ihmeeseen ja ylistykseen, jossa toteutuvat Vanhan testamentin profeettojen ennustukset Kristuksesta ja joka jatkuu jouluyön tapahtumien kertomuksena Luukkaan evankeliumin mukaan.

Yhdessä koko kristikunnan kanssa – lähellä ja kaukana – ylistäen ja rukoillen viettäkäämme juhlakautta enkelien mukana: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa”.

Isä Ambrosius Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Helsingin ortodoksisen hiippakunnan metropoliitta.

4

KrLL 4/2021

SKLS:n hallitus ja KrLL:n toimitus toivottavat

siunattua joulunaikaa!

5

KrLL 4/2021

Yhteystietoja

asdadas

SKLS puheenjohtaja:

SKLS toimisto:

Markus Partanen puheenjohtaja(at)skls.fi

Sirpa Maijanen toimisto.skls(at)gmail.com puh. 045 2126030

SKLS:n alueelliset yhdyshenkilöt

Opiskelijatoimikunta

Aluevastaava:

Opiskelijavastaavat:

Leena Uusitalo (leena.uusitalo(at)jarvi-pohjanmaa.fi)

Mikko-Oskari Rinkinen (opiskelijavastaava(at)skls.fi)

Helsinki:

Hilkka Kiviluoto hilkka.kiviluoto(at)fimnet.fi

Helsingin ”Ristiside”

Hämeenlinna: Tuulikki Rintakumpu

pj Lotta Typpö lotta.typpo(at)helsinki.fi vpj Sini Toivonen sini.toivonen(at)helsinki.fi

tuulikki.rintakumpu(at)fimnet.fi

Jyväskylä

Johanna Minkkinen jokatmi(at)gmail.com

Kuopion ”Heräämö”

Kajaani:

Jenny Kurttila jenny_kurttila(at)hotmail.com

pj Aino Silvennoinen ainojs(at)student.uef.fi

Oulun ”Henkireikä”

Kotka:

Pasi Pöllänen pasi.pollanen(at)fimnet.fi

pj Fia Rautavuori fia.rautavuori(at)student.oulu.fi

Kuopio:

Reetta Saari reetta.m.saari(at)gmail.com

pj Camilla Von Hertzen camilla.vonhertzen(at)gmail.com

Lappeenranta: Kaarina Pesonen kaarina.pesonen(at)fimnet.fi

Oulu:

Tuula Pulska pulskatuula@gmail.com

Tampereen ”Arbor vitae” pj Onni Erkkilä onni.erkkila(at)tuni.fi

Turun ”Luukas-klubi”

pj Rebekka-Emilia Santala resant(at)utu.fi pj Julia Aaros julia.aaros(at)gmail.com

Maarit Valkealahti maarit.valkealahti(at)oulu.fi

Seinäjoki:

Leena Uusitalo leena.uusitalo(at)jarvi-pohjanmaa.fi

Vaasa:

Anna-Liisa Punto-Luoma anna-liisa.punto-luoma(at)korsholm.fi

Paikallisvastaavia haetaan Uusi paikallisvastaava tarvitaan Mikkelin, Porin, Tampereen ja Turun seudulle! Paikallisvastaava tiedottaa hallitukselle alueen paikallistoiminnasta ja alueen jäsenille hallituksen esittämiä asioita. Hän voi järjestää itse tai olla mukana järjestämässä tilaisuuksia. Hän saa käyttöönsä tiedottamista varten alueen jäsenistön sähköpostiluettelon. Ota yhteyttä, jos asia yhtään kiinnostaa!

Leena Uusitalo SKLS:n aluevastaava leena.uusitalo(at)jarvi-pohjanmaa.fi 044-4659502

6

KrLL 4/2021

STM Elämän lopun kysymysten -työryhmän raportti on ongelmallinen – ei kuitenkaan suosita eutanasiaa Eduskunnassa oli hyvin vahva tahtotila saattohoidon kuntoon laittamisesta ja samalla epäilevä ilmapiiri eutanasian suhteen, kun kansalaisaloitetta eutanasiasta käsiteltiin.

Eduskunta siirsi näiden molempien kysymysten jatkokäsittelyn työryhmän tehtäväksi. Työryhmän loppuraportti on nyt julkaistu ja se on saattohoidon osalta erinomainen.

Eutanasian osalta se on ristiriitainen.

Eduskunta hylätessä kansalaisaloitteen eutanasiasta 4.5.2018 hyväksyi samalla lausuman, jolla se edellytti valtioneuvoston asettavan laajapohjaisen asiantuntijatyöryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita (1). Tämän lausuman velvoittama sosiaali- ja terveysministeriön Elämän lopun kysymysten -työryhmän loppuraportti on julkaistu 30.8.2021 (2).

Ristiriita eduskunnan ja STM:n välillä työryhmän tehtävistä Työryhmän loppuraportissa on ristiriita sen välillä, mitä eduskunnan sote-valiokunta mietinnössään edellytti selvitettävän ja mitä STM asetti selvitystyöryhmän tekemään. Ristiriita koskee selvitystyötä eutanasian ja lääkäriavusteisen itsemurhan osalta. Saattohoidon osalta työryhmä on tehnyt ensiluokkaista työtä ja laaditut ehdotukset perustuvat kattaviin selvityksiin, joka on dokumentoitu useissa raporteissa (3,4,5). Nämä ovat loppuraportin rakentavin anti ja kiteytyvät työryhmän viidessä palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa koskevassa yksimielisessä ehdotuksessa raportin lopussa. Eutanasian ja lääkäriavusteisen itsemurhan toteuttamisesta erimielinen työryhmä ei antanut suositusta. Lääkäriavusteisen itsemurhan oikeuskysymyksiä toivottiin tutkittavan tarkemmin.

STM asetti työryhmän ja antoi sille tehtäväksi: ”1) selvittää elämän loppuvaiheen hoidon, itsemääräämisoikeuden toteutumisen sekä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon nykytilanne ja vallitseva lainsäädäntö Suomessa, 2) selvittää, onko elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa ja saattohoitoa tarpeen määrittää tai sen järjestämistä ohjata lainsäädännöllä, 3) selvittää muiden maiden lainsäädäntöä ja käytäntöjä eutanasiaan ja avustettuun itsemurhaan liittyen ja arvioida näiden soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin, 4) arvioida itsemääräämisen toteutumista kuoleman lähestyessä ja itsemääräämisoi-

Toimeksiannosta on jäänyt eutanasian ja lääkäriavusteisen itsemurhan osalta ohjeistamatta välttämättömät pohjatyöt siitä, onko eutanasialle tai lääkäriavusteisen itsemurhalle olemassa lainkaan oikeutusta.

keuden lainsäädännöllisiä muutostarpeita, jos eutanasia sallittaisiin, ja 5) tehdä tarvittaessa ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi ja lainsäädännön muutoksen perusteluissa huomioon otettavista seikoista.” (6) Kun tätä vertaa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta edellyttämiin tehtäviin, niin on nähtävissä, että toimeksiannosta on jäänyt eutanasian ja lääkäriavusteisen itsemurhan osalta ohjeistamatta välttämättömät pohjatyöt siitä, onko eutanasialle tai lääkäriavusteisen itsemurhalle olemassa lainkaan oikeutusta. Herää kysymys, onko tämä sivuutettu tarkoitushakuisesti STM:n tehtäväksi annossa. Seuraava on suora sitaatti eduskunnan päätöksen pohjana olleesta sosiaali- ja terveysvaliokunnan muistiosta ja siitä on lihavoitu ne tehtävät, jotka STM:n toimeksiannosta puuttuvat (numerointi kirjoittajan): ”Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoi mietinnössään, että asiassa tarvitaan 1) kansalaisaloitteen herättämän keskustelun kaltaista laajaa kansalaiskeskustelua ja 2) huolellista eettistä arviointia. Asiaa arvioitaessa on lisäksi selvitettävä, 3) kuinka aloitteeseen sisältyvien ehdotusten toteuttaminen vaikuttaisi perusoikeuksien toteutumiseen ja 4) mitä siitä seuraisi suhteessa rikoslainsäädäntöön ja 5) terveydenhuollon henkilöstön asemaan sekä 6) tarvitaanko uutta sääntelyä tai muita toimenpiteitä parantumattomasti sairaan potilaan hyvän hoidon ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi elämän loppuvaiheessa. Valiokunnan näkemyksen mukaan kuolevan ihmisen hoitoa ja eutanasiaa koskevan lainsäädännön tarve tulee arvioida mainittujen selvitysten jälkeen.” (7)

7

KrLL 4/2021

Kattava systemaattinen eettinen analyysi on jätetty tekemättä Raportista on todettavissa, että systemaattinen, kattava eettinen analyysi on jätetty tekemättä. Työryhmä ei ole analysoinut lainkaan eduskunnan sote-valiokunnan tässä asiassa pyytämiä ja saamia asiantuntijalausuntoja, vaikka nämä olisivat olleet keskeinen lähtökohta työskentelylle. Samoin olisivat olleet eduskunnan aiheesta käymät keskustelut. Yhteiskuntaetiikan analyysia ei ole juuri lainkaan eikä lääkärin etiikalle ole annettu painoarvoa. SLL:n (8), WMA:n (9,10), sairaanhoitajien ja lähihoitajien tai kansainvälisten saattohoitojärjestöjen (11) eettisiä näkemyksiä ei ole systemaattisesti kuvattu eikä analysoitu, vaikka joitakin näkemyksiä tosin on tuotu esiin. Raportin eettiset pohdinnat seuraavat pääosin vasta sen jälkeen, kun on ensin esitetty eutanasian ja lääkäriavusteisen itsemurhan lakiluonnoksia. Tämä osoittaa, että ei ole ensin mietitty lakiluonnosten oikeutusta eettisen analyysin pohjalta, vaan on menty latvasta puuhun eli tehty ensin luonnokset ja sitten vasta koottu eettisiä näkökohtia. Tämä on nähtävissä myös työryhmän pöytäkirjoista (6).

Raportti ottaa lähtökohdakseen itsemääräämisoikeuden, ei ihmisoikeuksista ylintä eli oikeutta elämään Raportista on todettava, että se ottaa lähtökohdaksi ja perustavaksi arvoksi ilman sen kummempaa eettistä analyysia itsemääräämisoikeuden. Tämä seuraa individualismin trendiä. Toisenlainen lähtökohta on ETENE:llä, mutta sen argumentointilinjaa ei ole seurattu. ETENE ottaa v. 2017 kannanotossaan lähtökohdaksi Euroopan ihmisoikeussopimuksessakin (12) perusoikeuksista ylimpänä olevan oikeuden elämään ja toteaa, että ilman sen kunnioittamista kaikki muut perusoikeudet menettävät merkityksensä (13). Siten myös on katsottava, että tätä oikeutta vastoin tehdyt sopimukset eivät ole päteviä, vaikka yksilö olisi sellaisen tietoisesti tehnyt. Tätä periaatetta on seurannut Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous todetessaan, että eutanasian sallivat hoitotahdot eivät ole oikeudellisesti sitovia eivätkä ne velvoita terveydenhoitohenkilökuntaa. Se on erikseen vielä tuominnut eutanasian ja erityisesti Belgiassa sallitun lasten eutanasian (14,15).

STM:n asiantuntijatyöryhmän raportista puuttuu kokonaan pohdinta siitä, miten perusoikeuksista ylin eli oikeus elämään suhteutuu itsemääräämisoikeuteen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on selvästi asettanut oikeuden elämään ylimmäksi perusoikeudeksi päätöksissään (16). Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lausumaa eutanasiakäytännöistä on tulkittu tavalla, joka on nähty sallivana, vaikka lausuma on vain toteava eikä ota kantaa eutanasian oikeutukseen. Alkuperäinen teksti kuuluu:

- ”Council of Europe member States were far from having reached a consensus as regards the right of an individual to choose how and when to end his life.”

- ”The vast majority of member States, however, appeared to place more weight on the protection of an individual’s life (Article 2) than on the right to end one’s life (Article 8). The Court concluded that the States had a wide margin of discretion in that respect.” (17)

Raportista puuttuu analyysi eutanasiasta suhteessa perustuslakiin Suomessa perustuslakiuudistuksen yhteydessä asetettiin selvät kriteerit sille, millä edellytyksillä perusoikeuksiin voidaan puuttua (PeVM 25/1994) (18). Eutanasia puuttuu perusoikeuksista ylimpään eli oikeuteen elää.

Analyysiä eutanasian perustuslaillisista edellytyksistä ei ole tehty. Analyysiä suhteessa rikoslakiin ei liioin ole.

Tosin STM:llä ei ole siihen mahdollisesti riittävää kompetenssiakaan, vaan asia olisi tullut konsultoida oikeusministeriön suunnalta, mutta tätä ei ole tehty.

Raportissa ei ole minkäänlaista tutkimukseen perustuvaa eutanasian tai lääkäriavusteisen itsemurhan tarvearviota. Siinä ei liioin analysoida eikä tuoda esiin tutkimustietoa siitä, mitkä ovat ne vaikuttimet tai pelot, jotka eutanasian tai lääkäriavusteisen itsemurhan pyytämisen taustalla ovat. Nämä ovat osoittautuneet olevan keskeisesti muita kuin varsinaisesti lääketieteellisiä syitä (19).

Näihin syihin puuttuminen on mahdollista hyvän palliatiivisen hoidon ja saattohoidon puitteissa, mutta näiden mahdollisuuksia vastauksen antajana kuolevan esittämään ahdistukseen ei analysoida.

Terveydenhuollon ammattikuntien eettiset näkökohdat on sivuutettu Terveydenhuollon henkilöstön asemaa ei ole selvitetty.

Ammattijärjestöjen eettisiä, oikeudellisia ja työsuojelullisia näkökulmia ei ole tuotu asian edellyttämällä katta-

Raportissa ei ole minkäänlaista tutkimukseen perustuvaa eutanasian tai lääkäriavusteisen itsemurhan tarvearviota.

8

KrLL 4/2021

vuudella esiin. Eutanasian aiheuttamaa henkistä rasitetta (20) ei ole riittävästi kuvattu. Omantunnonvapautta ei ole huomioitu loppuun saakka, sillä lakiluonnoksissa esitetty ohjausvelvollisuus toiselle lääkärille rikkoo sitä vastaan. Raportissa ei liioin ole otettu huomioon, että Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on todennut, että myös sairaaloilla ja instituutioilla tulee olla oikeus kieltäytyä eutanasian tekemisestä, ei vain yksilöillä (21).

Potilasturvallisuuden vaarantumisesta ei ole riskianalyysia Siten ei ole lainkaan selvää, että STM:n työryhmän loppuraportissa esitetyt A ja B lakiluonnokset lääkäriavusteisesta itsemurhasta ja eutanasiasta olisivat perusoikeuksien, saati hyvän etiikan mukaisia. Raportista puuttuvat myös kokonaan vaikuttavuusarviot näiden lakiluonnosten seurauksista. Eutanasian ja lääkäriavusteisen itsemurhan hyväksyneissä maissa on tehty useita tutkimuksia, joista on käynyt ilmi, että lakeja ei aina noudateta (22, 23). Lisäksi on syntynyt lieveilmiöitä, lainsäädännön sivuuttavia käytäntöjä, painostusta, ihmisoikeuksien sivuuttamista sekä säännönmukaisesti kaltevan pinnan ilmiö (24,25). Raportti ei sisällä riskianalyysiä, ei arviota potilasturvallisuuden vaarantumisesta, eikä ylipäätään mitään arviota väärinkäytösten mahdollisuuksista, niiden seurauksista tai syyte- ja tutkintakäytännöstä väärinkäytösepäilyissä. Eduskunnan sote-valiokuntakin nosti näitä riskejä esiin, mutta STM:n loppuraportti sivuuttaa näiden kartoituksen. Sen sijaan rapotti tuo ensisijaisesti esille yksilön vapaudesta nousevan ajattelun ja toistaa eutanasialle ja lääkäriavusteiselle itsemurhalle myönteisiä näkökohtia.

Saattohoidon asiantuntijalääkäreiden loppukommentit nostavat esiin raportin puutteet Asiakokonaisuuteen hyvin perehtyneiden työryhmän saattohoidon asiantuntijalääkäreiden Reino Pöyhiän ja Tiina Tasmuthin kriittiset havainnot olisivat todennäköisesti muuttaneet raportin luonnetta ja asennetta eutanasiaan ja lääkäriavusteiseen itsemurhaan, mikäli ne olisivat päässeet asianmukaisesti työryhmän kokouskäsittelyyn. Raportin valmistuminen ajoittui suurelta osin kesään, jolloin se tehtiin virkamiestyönä asiantutijatyöryhmän pidettyä jo viimeisen kokouksensa eikä jäsenillä siten ollut mahdollisuuksia vaikuttaa kuin sähköposteja lähettämällä. Perustavaa laatua olevia kysymyksiä ja ongelmakohtia ei enää avattu koko työryhmän uudelleen käsiteltäväksi ja päätettäväksi.

Näiden asiantuntijalääkäreiden esiin nostamat seikat ovat kuitenkin luettavissa työryhmän jäsenten kommentteina raportin loppuosassa. Ne muodostavat arvokkaan asiapitoisen referenssin siitä, millaisiin asioihin olisi

pitänyt keskittyä ja millaisin toisenlaisin näkökulmin kokonaisuutta olisi tullut lähestyä.

Loppuraportti luovutettiin sosiaali- ja terveysministerille, joka sanoi ottavansa sen ministerityöryhmän käsittelyyn.

Hallitusohjelmassa ei ole eutanasiakysymyksen käsittelyä, joten asia siirtynee eteenpäin.

Kalle Mäki LL, TM Suomen Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan jäsen.

Viitteet: 1. Eduskunnan kirjelmä EK 9/2018 vp KAA 2/2017 vp https:// www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskunnanVastaus/Sivut/ EK_9+2018.aspx 2. STM. Selvitys sääntelytarpeista ja työryhmän näkemyksiä lainsäädännön muuttamisesta.

Elämän loppuvaiheen hoitoa, itsemääräämisoikeutta, saattohoitoa ja eutanasiaa koskevan lainsäädäntötarpeen asiantuntijatyöryhmän loppuraportti.

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:23. Helsinki 2021. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/20132586-8de4-4d8a806a-d88d17725c32/33581293-6998-47b2-8e3bb7743dce758c/RAPORTTI_20210831074428.pdf 3. STM. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tila Suomessa.

Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:14. Helsinki 2019. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/20132586-8de4-4d8a806a-d88d17725c32/25854fc8-247b-43f5-99f5d8b2702d60e0/RAPORTTI_20210830080849.pdf 4. STM. Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa.

Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportti.

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:68. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/20132586-8de4-4d8a806a-d88d17725c32/f6120942-5046-4604-9c902a8f343762b7/RAPORTTI_20210830081042.pdf 5. Finne-Soveri H, Malmila M, Kehusmaa S, Jyrkkiö S, Forsius P. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon säädösmuutosten kustannusvaikutusten arviointi. Laskentatyöryhmän raportti.

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:21. Helsinki 2021. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/20132586-8de4-4d8a806a-d88d17725c32/1967995b-6df1-4898-8a7af8a5f2be5ced/RAPORTTI_20210830075129.pdf

9

KrLL 4/2021

6. STM. Elämän loppuvaiheen hoito -työryhmä. Asettamispäätös STM055:00/2018 (18.5.2018) Tässä linkissä asettamispäätös ja kokousmuistiot ”Asiakirjat” kohdassa. https://stm.fi/hanke?tunnus=STM055:00/2018

16. European Court of Human Rights. Streletz, Kessler and Krenz v Germany. (Applications nos. 34044/96, 35532/97 and 44801/98) 22.4.2001). ”the right to life is an inalienable attribute of human beings and forms the supreme value in the hierarchy of human rights.”

7. Sosiaali- ja terveysvaliokunta. Valiokunnan mietintö StVM 4/2018 vp KAA 2/2017 vp https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/ StVM_4+2018.aspx

17. European Court of Human Rights. Chamber judgement in the case Haas v. Switzerland 31322/07.

Press release issued by the Registrar of the Court no. 040 20.1.2011. https://hudoc.echr.coe.int/app/conversion/pdf? library=ECHR&id=003-34056983821885&filename=Chamber%20judgment%20Haas%20v.% 20Switzerland%2020.01.2011.pdf

8. SLL. Eutanasia ja avustettu itsemurha. - Kattelus M, Sariola S (toim). Lääkärin etiikka. 8. painos. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto 2021. s.212-219. https://www.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/ 9. WMA Declaration on Euthanasia and Physician-Assisted Suicide 2019 https://www.wma.net/policies-post/declaration-oneuthanasia-and-physician-assisted-suicide/ 10. WMA Declaration of Venice on Terminal Illness (1983, revised 2006). https://www.wma.net/policies-post/wma-declaration-ofvenice-on-terminal-illness/ 11. Intenational Association for Hospice & Palliative Care (IAHPC) IAHPC Position Statement on Euthanasia and Physician Assisted Suicide 12. Euroopan ihmisoikeussopimus https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/ sopsteksti/1999/19990063 13. Valtakunnallinen sosiaali ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE: ETENE:n kannanotto eutanasiaan. 26.9.2017.

STM105:00/2014. http://etene.fi/documents/1429646/4360417/ KANNANOTTO_eutanasia_26.9.2017f.pdf/a23dcc78-37884140-b363-3a7b99527ad8 14. Council of Europe, Parliamentary Assembly. Resolution 1859 (2012). Protecting human rights and dignity by taking into account previously expressed wishes of patients. http://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-XML2HTMLen.asp?fileid=18064&lang=en ”Euthanasia, in the sense of the intentional killing by act or omission of a dependent human being for his or her alleged benefit, must always be prohibited.”

15. Council of Europe, Parliamentary Assembly. Written declaration 567(2014) Doc. 13414. 30.1.2014. Legalisation of euthanasia for children in Belgium. http://assembly.coe.int/nw/xml/ XRef/Xref-DocDetails-EN.asp? fileid=20905&lang=EN&search=MTM0MTR8Y29ycHVzX25hbW VfZW46Ik9mZmljaWFsIGRvY3VtZW50cyI=

18. Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 25 hallituksen esityksestä perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta.

1994 vp-PeVM 25-HE 309/1993 v. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Documents/ pevm_25+1994.pdf 19. Oregon Death with Dignity Act 2019 Data Summary.

20. Stevens K.R, Emotional and Psychological Effects of Physician-Assisted Suicide and Euthanasia on Participating Physicians.

Iss Law & Med 2006; 21: 187-200. http://www.pccef.org/ articles/issues_law_medicine_stevens_article.pdf 21. Council of Europe, Parliamentary Assembly. The right to conscientious objection in lawful medical care. Resolution 1763 (2010): http://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/XrefXML2HTML-en.asp?fileid=17909 1.

No person, hospital or institution shall be coerced, held liable or discriminated against in any manner because of a refusal to perform, accommodate, assist or submit to an abortion, the performance of a human miscarriage, or euthanasia or any act which could cause the death of a human foetus or embryo, for any reason.

22. Chambaere K, Stichele R V, Mortier F, Cohen J, Deliens L. Recent Trends in Euthanasia and Other End-of-Life Practices in Belgium. N Engl J Med 2015; 372:1179-1181. http://euthanasiadebate.org.nz/wp-content/ uploads/2012/10/cmaj.091876.full_.pdf 23. Smets T, Bilsen J, Cohen J, Rurup M L, Mortier F, Deliens L. Reporting of euthanasia in medical practice in Flanders, Belgium: cross sectional analysis of reported and unreported cases. BMJ 2010;341:c5174. http://euthanasiadebate.org.nz/wp-content/ uploads/2012/10/bmj-Flanders-Study.pdf 24. ADF International. Belgium’s euthanasia law criticized at UN Human Rights Council. 7.5.2021. https://adfinternational.org/belgiums-euthanasia-lawcriticized-at-un-human-rights-council/

25. Tompson A, Kuby S. The Legalization of Euthanasia and Assisted Suicide: An inevitable slippery slope. Vienna. ADF International, 2017. https://adfinternational.org/the-legalization-of-euthanasiaand-assisted-suicide/

10

KrLL 4/2021

Potilaan spiritualiteetin tukeminen ja eksistentiaaliset kysymykset palliatiivisessa hoidossa – kansallinen suositus Virpi Sipola, Reino Pöyhiä, Mirja Sisko Anttonen, Mira Pajunen (toim.)

Spiritualiteetti voi olla ongelmanratkaisu- ja selviytymisstrategia kriisitilanteissa ja sairaudessa. Spiritualiteetin tukeminen auttaa potilasta käsittelemään sairauteen liittyviä tunteita ja ajatuksia ja kannattelee toivoa. Potilaan spiritualiteetin tukeminen kuuluu jokaisen potilaan hoidosta vastaavan terveydenhuollon ammattilaisen vastuulle.

Oppaan tarkoitus Palliatiivisessa hoidossa olevan potilaan spirituaalisia ja eksistentiaalisia kysymyksiä koskeva opas on tarkoitettu ohjeistukseksi ja suositukseksi kaikille palliatiivisessa hoidossa työskenteleville ammattilaisille. Suosituksen tarkoituksena on tukea työntekijöitä keskeisimpien päivittäisessä hoitotyössä kohdattujen eksistentiaalisten ja spirituaalisten kysymysten käsittelemisessä. Päätettäessä potilaan asianmukaisesta hoidosta ja toimenpiteistä, on olennaista tietää, mikä on ihmisille tärkeää ja mikä tekee heidän elämästään merkityksellistä.

Suositus perustuu työryhmän jäsenten asiantuntemukseen, käytännössä testattuun tietoon ja tutkimustietoon. Suositus antaa hoitavalle taholle ohjeita ja tukea siihen, kuinka arvioida, hoitaa ja tukea (yli 18- vuotiaita) palliatiivisen hoidon piirissä olevia potilaita eksistentiaalisten ja spirituaalisten kysymysten äärellä. Ohjeistuksen tarkoituksena on parantaa hoidon laatua. Suosituksen avulla voidaan tukea palliatiivista hoitoa saavia potilaita heidän elämänkatsomuksestaan, vakaumuksestaan, uskonnostaan tai kulttuuristaan riippumatta. Oppaassa spirituaalisuudella tarkoitetaan hengellistä ja uskonnollista, eksistentiaalisella puolestaan ei uskonnollista merkityksen ja tarkoituksen etsintää.

Mitä spiritualiteetti merkitsee?

Spiritualiteetti on luonteeltaan kokonaisvaltaista ja dynaamista*. Se on yhteydessä ihmisen elämänasenteeseen ja kaikkiin elämänalueisiin. Spirituaaliset tarpeet voidaan kokea hyvin henkilökohtaisina. Niitä ei aina ilmaista konkreettisesti ja suoraan. Spiritualiteettiin ja eksistenssiin liittyvät kysymykset ja tarpeet voivat sisältyä muihin biopsykososiaalisiin ulottuvuuksiin. Ne voivat liittyä esimerkiksi kipuun, kehon toimintojen hallinnan menettämisen hyväksymiseen, identiteettiin, itsetuntoon, selviytymisen kokemukseen, perheeseen ja ihmis-

suhteisiin. Fyysiset, emotionaaliset tai sosiaaliset oireet, jotka eivät hoidosta huolimatta vähene, voivat olla ilmausta taustalla olevista eksistentiaalisista tai spirituaalisista tarpeista, pohdinnasta tai ahdistuksesta. Potilaan ja hänen läheistensä tarpeet vaihtelevat yksilöllisesti potilaan tilanteen ja terveydentilan mukaan.

Spiritualiteettiin liittyvät kokemukset ja merkityksellisyyden tunne, voivat syntyä arkipäiväisistä ja transsendenttisista eli aistikokemukset ylittävistä asioista. Merkityksellisyyttä voidaan kokea tunteiden kautta, toiminnan ja ajattelun kautta. Eksistentiaaliset eli olemassaoloon liittyvät kysymykset ja pohdinta ovat osa elämän merkityksen ja tarkoituksen etsintää. Joissakin palliatiivisen hoidon vaiheissa voidaan havaita intensiivinen eksistentiaalisen kyselemisen jakso ja tarve löytää merkityksiä.

Oppaassa avataan eksistentiaalinen merkityksellistämisen prosessi, sekä spiritualiteettiin ja eksistenssiin liittyvän kriisin eteneminen, sekä keinot, joiden avulla potilasta voidaan tukea. Oppaassa esitellään spiritualiteetin tutkimiseen ja arviointiin soveltuvia mittareita. Esiin nostetaan myös moniammatillisen tiimin merkitys palliatiivisessa hoidossa ja kuvataan edellytykset spirituaalisen ja eksistentiaalisen tuen tarjoamiselle.

11

KrLL 4/2021

Spirituaalisten ja eksistentiaalisten tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen edellyttävät työntekijältä avoimuutta, läsnäoloa, hyviä vuorovaikutustaitoja, tuki-interventioiden tuntemista ja kykyä luoda turvallinen ilmapiiri.

män peruskysymyksiin, kuten elämään ja kuolemaa suuntautuvien näkemysten tuntemista. Spiritualiteettiin ja eksistenssiin liittyvät kysymykset ovat jaettavissa ja yhteisiä erilaisista kulttuuri- ja uskonnollisista taustoista tulevien ihmisen kesken. Spiritualiteetti on yksi elämän osa-alue, joka voi parhaimmillaan lisätä turvallisuudentunnetta ja tukea toivoa syventäen ja rikastuttaen elämää.

Opas on ladattavissa osoitteessa: https://julkaisut.evl.fi/ catalog/Tutkimukset%20ja%20julkaisut/r/4282/ viewmode=infoview

Tunnetko oman spiritualiteettisi?

Oppaasta ilmestyy tiivistelmä keväällä 2022.

Potilaan spirituaalisten ja eksistentiaalisten tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen edellyttävät työntekijältä avoimuutta, läsnäoloa, hyviä vuorovaikutustaitoja, tuki-interventioiden tuntemista ja kykyä luoda turvallinen ilmapiiri. Jotta työntekijä voi tukea potilasta tämän spirituaalisissa ja eksistentiaalisissa pohdinnoissa, on hänen tunnettava oma spiritualiteettinsa. Se merkitsee omien arvojen, asenteiden ja vakaumuksen, sekä elä-

Virpi Sipola Diakonissa, TM, TtM, sairaalapappi Johtava asiantuntija (sielunhoito, sairaalasielunhoito) Kirkkohallitus

*Spiritualiteetti on dynaamista. Spiritualiteetilla käsitetään yksilön tapaa etsiä ja ilmaista merkitystä, tarkoitusta ja tapaa, jonka avulla hän kokee yhteyttä hetkeen, itseen, toisiin, luontoon ja pyhään (Nolan 2011, EAPC).

12

KrLL 4/2021

Covid-19-pandemia yllätti – eHealth-tiimi ei lannistunut Yhdessä tekeminen, yhteiset työpajat ja kohtaamiset vuoroin Tansaniassa ja Suomessa ovat olleet alusta pitäen eHealth-hankkeen kulmakiviä. Työt ovat keskittyneet perinteisesti muutamaan vuosittaiseen matkustusjaksoon ja niiden huolelliseen suunnitteluun. Niiden myötä on saatu aikaan hienoja tuloksia terveydenhuollon tietojärjestelmäosaamisen lisäämiseksi Tansaniassa. On myös solmittu pitkäaikaisia toimivia kumppanuuksia ja opittu ymmärtämään tapoja ja ajattelua puolin ja toisin. Yhteinen tekeminen on tuonut mukana olijoille paljon energiaa ja motivaatiota.

Sitten tuli vuosi 2020, joka muutti kaiken: Covid-19pandemia pääsi yllättämään koko maailman. Se pysäytti myös eHealth-hankkeen hetkeksi kuin seinään.

Projektipäällikkö Kristina NoksoKoivisto kuvaa tunnelmia näin: ”Aluksi vuoden 2020 helmimaaliskuulla kaikki tuntui pysähtyvän, kun koronan johdosta rajoitettiin ihmisten liikkumista kodin lähelle, ja matkustaminen pysähtyi. Tansaniaan ei saatu juurikaan yhteyksiä, koska sielläkin rajoitettiin alkuvaiheessa yhteiskunnan toimintoja. Sulkuvaiheessa monet ihmiset, esimerkiksi useat kumppaneistamme, matkustivat kotiseudulleen. Siellä ei ollut etäyhteysmahdolllisuuksia, joten heitä ei voitu tavoittaa. Tätä kesti siihen asti, kun Tansanian silloinen presidentti päätti, ettei Tansaniassa ole koronaa, eikä siitä saa edes puhua. Tansaniassa sairaalat olivat vain täynnä keuhko-ongelmia saaneita potilaita.”

Sulkuvaiheessa monet ihmiset, esimerkiksi useat kumppaneistamme, matkustivat kotiseudulleen.

Siellä ei ollut etäyhteysmahdolllisuuksia, joten heitä ei voitu tavoittaa. Tätä kesti siihen asti, kun Tansanian silloinen presidentti päätti, ettei Tansaniassa ole koronaa, eikä siitä saa edes puhua.

Tansanian tautitilanteesta on edelleen mahdoton saada luotettavaa tietoa.

Jos oli tilanne Tansaniassa vaikea, niin sitä se oli tavallaan myös Suomessa. Kun rokotteita ei ollut vielä saatavana, ainoa keino torjua tautia oli henkilökohtaisten kontaktien välttäminen ja erilaiset yleiset rajoitustoimet.

Matkustaminen Tansanian ja Suomen välillä ei näin ollen tullut kyseeseen kummankaan maan tilanteen vuoksi.

Hanke oli kuitenkin kesken, ja osa tavoitteista oli vielä toteutumatta. Piti siis keksiä uusia tapoja niiden edistämiseksi, jotta siihen asti hyvin sujunut hanke saataisiin vietyä kunnialla loppuun. Periksi antaminen ei käynyt tiimiläisten mielessä eikä myöskään hankkeen päärahoittajan, Ulkoministeriön.

Kristina Nokso-Koivisto kertoo: ”Kevään lopulla Ulkoministeriö kehotti hankkeita muuttamaan suunnitelmia niin, että pystyttäisiin toteuttamaan hankkeen tavoitteita

13

KrLL 4/2021

keinoin, jotka voidaan toteuttaa pandemiasta huolimatta. Ehdotin, että hankkeen varoista rahoitettaisiin eHealthiin liittyviä tehtäviä, jotka kumppanit määrittelisivät itse. Siitä alkoi tämän prosessin toteuttamisen suunnittelu SKLS:n kanssa ja kumppanien tehtävien aiheiden kerääminen, tehtävien arviointi ja kuvaaminen ja lupien haku tehtävien toteuttamiselle UM:ltä.”

Kumppanit tarttuivat ajatukseen ilahduttavan innostuneesti. Uuden lähestymistavan hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että kumppanit ovat saaneet sen myötä mahdollisuuden toteuttaa tehtäviä, joita he olisivat halunneet tehdä jo aiemmin, jos olisivat voineet. Esimerkiksi APHFTA:lta kerrottiin, että he olivat haaveilleet jo viiden vuoden ajan jäsensairaaloidensa ja terveyskeskustensa sähköisestä rekisteristä, mutta heillä ei ollut aiemmin rahoitusta siihen. Nyt se tuli mahdolliseksi. Myös yliopistot UDSM ja NM-AIST tarttuivat tilaisuuteen ja ovat toteuttaneet omat aliprojektinsa eHealthin kautta rahoitettuina.

Toinen pandemiavuosi 2021 alkoi siis yhteistyökumppaneiden tehtävien merkeissä. Hankkeen asiantuntijat ovat olleet tarvittaessa kumppanien käytettävissään etäyhteyksien kautta. Nyt APHFTA:lla on toteutus valmiina, ja suurin osa terveyspisteistä on jo rekisteröity uuteen tietokantaan. Myös yliopistojen tehtävät ovat loppusuoralla.

Yhteydenpitoa Tansanian suuntaan on haitannut se, että yhteyksien laatu vaihtelee suuresti riippuen siitä, ovatko kumppanit maaseudulla vai kaupungeissa. Haasteita uhmaten eHealth-tiimi päätti kuitenkin järjestää etäyhteyksien varassa Auvo Finnen fasilitoimana kokonaisen seminaarisarjan aiheena Business Intelligence. Se onnistui olosuhteisiin nähden hyvin. Osanottajilta saatu palaute on ollut rakentavan myönteistä. Varsinaisen BIosaamisen lisäksi saatiin hyvää oppia oppimisalustan käytöstä etävuorovaikutuksessa.

Vuosi 2021 merkitsi Tansaniassa presidentin vaihtumista. Nyt tunnustetaan pandemian olemassaolo, ja on aloitettu toimet tilanteen saamiseksi hallintaan. Nykyinen presidentti Samia Suluhu Hassan on itse kampanjoinut rokotteiden ottamisen puolesta. Tansanian rokotusohjelma on tosin törmännyt samoihin esteisiin, joita on kohdattu myös Suomessa: rokotekriittisyyteen ja väärän tiedon levittämiseen, joka pahimmillaan johtaa rokotevastaisuuteen väestön keskuudessa.

Toisin kuin Suomessa Tansaniassa rokotteita ei ole vielä saatavilla kaikille. Tavoitteeksi on asetettu, että vähintään 60 % maan lähes 60 miljoonasta asukkaasta tulisi rokottaa. Tansania on mukana WHO:n COVAXohjelmassa, jonka kautta se oli marraskuun alkuun mennessä saanut n. 2,6 miljoonaa rokotetta Yhdysvalloista ja Kiinasta. Matkaa 60 %:n rokotuskattavuuteen on kuitenkin vielä paljon.

Hyvin keskeinen ryhmä on tietenkin ollut aktiivisesti mukana olleet tansanialaiset kumppanit, joiden kanssa ystävystyminen ja verkostoituminen voi antaa vankan pohjan myös mahdollisille tuleville hankkeille.

Matkustamista Tansaniaan ei ole voinut harkita loppuvuonnakaan. Hankkeen kannalta se on ikävää, sillä vielä on tekemättä muutamia tärkeitä tehtäviä, joissa paikan päällä olo on välttämätöntä. Yksi niistä on workshopsarjaan liittyvä Business Intelligence -ratkaisujen käyttöönoton tukeminen käytännössä. Myös hankkeen lopuksi järjestettävä työpaja pitkäaikaisille yhteistyökumppaneille joudutaan nyt korvaamaan etäkokouksella ilman henkilökohtaisia tapaamisia.

Kristina Nokso-Koivisto toteaa lopuksi: ”Vaikka koronapandemian johdosta hanke ei toteutunutkaan suunnitellusti, ja osa suunnitelmista jäi toteuttamatta, hankkeesta jää paljon hyviä kokemuksia ja muistoja. Ensimmäinen erinomainen asia oli se, että hankkeelle saatiin SKLS:n ja SKLS:ssä aiemmin hankkeita toteuttaneiden, kokeneiden jäsenten tuki. Seuraava tärkeä asia oli asiantuntijoiden saaminen mukaan hankkeeseen. Se onnistui yli odotusten. Hankkeen runkona toimineet kuusi kokenutta ja korkeasti koulutettua terveydenhuollon tietojärjestelmien asiantuntijaa jakoivat osaamistaan koko hankkeen keston ajan. Näiden avainhenkilöiden lisäksi muitakin on ollut mukana hankkeen töissä. Esimerkiksi opinnäytetöiden tekijöitä ja heidän ohjaajiaan sekä suomalaisista että tansanialaisista yliopistoista on ollut mukana edistämässä hankkeen tavoitteita. Hyvin keskeinen ryhmä on tietenkin ollut aktiivisesti mukana olleet tansanialaiset kumppanit, joiden kanssa ystävystyminen ja verkostoituminen voi antaa vankan pohjan myös mahdollisille tuleville hankkeille. Lopuksi haluan lausua lämpimät kiitokset kaikille hankkeessa mukana olleille. ” Pandemian kestoa on mahdoton arvioida. Toivottavasti joskus tulee vielä mahdollisuus järjestää esimerkiksi BIworkshop-sarja uudelleen Tansaniassa ja toteuttaa loput pandemian takia kesken jääneet tehtävät loppuun. Jotta tehty työ voi kantaa hedelmää myös hankkeen päätyttyä, tulokset on koottu sivustoksi, josta yhteistyökumppanit ja muut asiasta kiinnostuneet pääsevät tutkimaan ja lataamaan niitä ainakin vuoden 2022 loppuun saakka. Sen verkko-osoite on https://ehealthworld.or.tz.

Sanna Laaja Kristina Nokso-Koivisto

14

KrLL 4/2021

Nepalin päihdeongelmien kasvot Kahdeksanvuotiaan Rachanan isä on alkoholisti, perheen elatus on kouluttamattoman äidin vastuulla. Äiti saa pientä päiväpalkkaa työskentelemällä ihmisten pelloilla.

Rachanan kotona ruoasta on pula. Rachana ei voi pitkään käydä koulua vaan hänenkin on tienattava rahaa perheelle.

Laxmi on jälleen sairaalassa, hänen puolisollaan on alkoholiongelma ja humalassa suututtuaan hän oli yrittänyt katkaista veitsellä Laxmin käden, seurauksena oli jännevammoja, jotka korjattiin ja Laxmi palasi miehensä luokse.

Ghorbanda kylässä isä on lähettänyt poikansa Ramin ostamaan viinaa. Viinaa juodaan kotona paljon. Naapurista Seeman isä kuoli eilen. Hän oli myös alkoholisti ja kuoli uusiutuneeseen alkoholipankreatiittiin. Tämä on kylässä yleistä, valtaosa miehistä kuolee alle 40vuotiaana, johtuen päihteiden liikakäytöstä.

Päihdeongelmaisista osa tiedostaa ongelmansa ja hakeutuu hoitoon ja osa päätyy hoitoon sukulaisten painostamina. Päihdeongelmaa on myös naisilla. Päihdevieroituskeskuksia on paljon ja uusia nousee kuin sieniä sateella.

Katkaisuhoidossa muutaman kuukauden ollut ex-käyttäjä perustaa ulos päästyään oman kuntoutuskeskuksen ilman mitään osaamista. Vaikka päihdetyöhön olisi halua kouluttautua, sellaista mahdollisuutta ei ole koko maassa, koulutus puuttuu. Niinpä hoitometodit voivat olla suoraan katumaailmasta, potilaiden hakkaamista kepeillä ym. pahoinpitelyä, sillä seurauksella, että kuntoutuskeskuksissa potilaita myös kuolee. Keskusten vetäjät voivat olla entisiä jengien kingejä, joten huonosta kohtelusta ei ole viisasta valittaa. Päihdekuntoutuskeskusten perustajat haluavat ennen kaikkea tehdä rahaa keskuksellaan. Päihdeongelmaa on myös varakkaiden keskuudessa, joten maksavia asiakkaita kyllä löytyy. Lisäksi paikallisen poliisin kanssa voi olla diili: kuntoutuskeskus maksaa lahjuksia poliiseille ja poliisit tuovat heille asiakkaita katkaisuun. Muutamia kristillisiä kuntoutuskeskuk-

sia löytyy ja niissä tehdään työtä suurella sydämellä mutta siltikin ilman varsinaista osaamista. Tästä kaikesta on seurauksena se, että arkeen ja houkutuksien keskelle paluun jälkeen valtaosa, noin 97 % sortuu takaisin päihteiden käyttäjiksi.

Tansenissa pastori Bishnu on jo neljä vuotta puhunut minulle näystään perustaa kristillinen päihdekuntoutuskeskus. Hankkeen puolesta on rukoiltu ja vierailtu kahdessa kristillisessä keskuksessa. SKLS on järjestänyt Zoom -etäyhteyden kautta muutamia päihdekoulutuksia. Olen yrittänyt löytää päihdetyön asiantuntijaa kouluttamaan Tanseniin ja tuttavan kautta kuulin Kimmo Sädeahosta, jolla on sosiaalityöntekijän ja päihdetyön ammattitutkinto ja vahvaa osaamista alalta. Voit lukea Kimmon esittelyn viereiseltä sivulta. Kimmo tarttui rohkeasti haasteeseen ja 6 viikon kuluttua kuultuaan tästä vapaaehtoisprojektista Kimmo oli jo kanssani Kathmandussa ja istuimme kahden sosiaalityöntekijän kanssa keskustelemassa kahviossa Jawalakhelissä päihdeongelman laajuudesta ja miten hoidon tasoa voitaisiin parantaa. Tansenissa näkemyksemme paikallisista ja maanlaajuisistakin tarpeista tällä työsaralla alkoivat hahmottua lisää ja huomasimme, että peltosarka on melkoinen.

Tansenissa Bishnun kymmenhenkisen tiimin kanssa suunnittelu ja maanlaajuisen tarpeen ymmärtäminen poikivat seuraavaa. Niin Bishnun tiimi kuin muissakin keskuksissa toimivat työntekijät tarvitsevat koulutuksen päihdetyön perusteista. Pyrimme rakentamaan noin 5 opintopisteen laajuisen nepalinkielisen verkkokurssin, Päihdetyön ABC. Toivottavasti pidemmällä aikavälillä voisimme olla mahdollistamassa päihdetyön 150 op ammattitutkinnon suorittamisen yhdessä Kathmandun sosiaalialan koulun kanssa. Tuemme ja olemme mukana Tansenin vapaaehtoisten tiimin kanssa suunnittelemassa ja mahdollistamassa päihdekuntoutuskeskuksen perustamista. Tavoitteena olisi nostaa hoito uudelle tasolle, jossa kuntoutujaa tuetaan pitkälle vielä laitoksesta arkeen siirtymisen jälkeen. Näin Tanseniin rakentuisi malli, johon voisi tulla tutustumaan ja mahdollisia satelliitteja, vastaavia keskuksia voisi syntyä myös muualle maahan.

Ensimmäisiä askeleita Tansenin lähetyssairaalassa otetaan nyt kun aloitetaan pienimuotoista päiväkeskustoimintaa sairaalan kappelissa. Tämän kaiken toteuttaminen vaatii yhteistyökumppaneita ja päihdetyön asiantuntijan hankekoordinaattoriksi ja niinpä Kimmo aloitti työn 15.11.2021 SKLS:n palkkaamana. Tätä hanketta voit olla mukana tukemassa rukouksin. Kerromme myöhemmin miten hanke on edennyt.

Maarit Valkealahti ortopedi

Tansenissa suunnittelupalaveri Bishnun tiimin kanssa

15

KrLL 4/2021

Päihdekuntoutusprojektin koordinaattorin esittely – Kimmo Sädeaho Olen toiminut vuosia sote-alan toimintaympäristön projekti- ja esimiestehtävissä, lähinnä kristillisen päihdetyön parissa. Lisäksi olen työskennellyt projektipäällikkönä eri kansallisuuksien parissa päihde– ja työllistämishankkeessa. Päihdetyön verkostot ovat tulleet tutuksi, erityisesti Sininauhaliiton piirissä.

dottaisi ammatillisuuden? Mielestäni ei mitenkään.

Kristillistä päihdetyötä tekevän ihmisen tulee olla myös ammattilainen hengellisissä asioissa.

Työotteeltani olen innovatiivinen, hieman visionäärinen, mutta kuitenkin jalat maassa oleva, pioneerihenkinen työntekijä. Tykkään haasteista ja uuden luomisesta, sekä kehittyä ihmisenä ja työntekijänä.

Koska päihdekuntoutusprojektia suunnitellaan toteutettavaksi psykososiaalisin metodein kristillisessä viitekehyksessä, lienee paikallaan avata sitä hieman. Ammatillinen ja asiakaslähtöinen työote on perustamme.

Haasteenamme on luoda aitoja kohtaamisia, joissa pääsemme asioiden ytimeen asiakkaidemme rajoja ja voimavaroja kunnioittaen. Toiminnassa se tulee näkymään vapaaehtoisena aamuhartautena ja todennäköisesti Alfa-kurssina kuntoutusohjelman lomassa. Perustavoitteemme mukaisesti myös kristillisessä sisällössä tavoitteena on luoda luottamuksellinen, avoin ja keskusteleva ilmapiiri. Parhaimmillaan kyse on myönteisestä yhteisöllisyydestä, joka voi olla voimavara erilaisissa elämän kiputilanteissa.

Miksi Nepal ja SKLS? Olin lähemmäs vuoden rukoillut, että Herra avaisi minulle työn ja palvelustehtävän, jossa osaamisellani olisi käyttöä. Kesällä 2021, kun olin vapaaehtoistyössä One Way Missionin ostamassa Hauhon entisessä kunnantalossa remonttihommissa, eräs Pirjo, kuultuaan tarkemmin ammatistani, kertoi minulle tällaisesta Nepaliin suuntautuvasta päihdehankeideasta. Ei mennyt kauaakaan, kun jo juttelin SKLS:n Maarit Valkealahden kanssa. Siitä seurasi hankesuunnittelumatka syyslokakuussa Nepaliin, ja nyt 15.11 minut palkattiin koordinaattoriksi valmistelemaan ja rakentamaan Päihdekuntoutus- ja koulutusprojektia verkostoineen ja etsimään rahoituskanavia.

Minua ohjaavat arvot ja työote päihdetyössä Hengellistä puoskarointia vai ammatillista ja osaavaa kuntoutusta Kristillistä päihdetyötä on montaa eri koulukuntaa, ja erilaisia kauhutarinoita niistä on aikoinaan kentällä liikkunut, mm. Raamatulla päähän hakkaamisesta.

Itse edustan näkemystä, että hengellisyys ei poissulje ammatillisuutta, vaan toimii vähintäänkin lisäarvona ja voimavarana. Miten vahva ja osaava kristitty päihdetyön ammattilainen, joka siirtyy sekulaarilta sektorilta kristillistä päihdetyötä tekevään organisaatioon, ka-

Hengellisyys ei poissulje ammatillisuutta, vaan toimii vähintäänkin lisäarvona ja voimavarana.

Jos jotain tehdään, niin tehdään se kunnolla tai ei ollenkaan

Raitis hengellisyys ja ammatillisuus Kristittyjenkin joukossa on päihdeongelmien kanssa kamppailevia ihmisiä. Tämän vuoksi ohjaamme myös hengellisissä kysymyksissä vastaamalla sitä tarvitsevien asiakkaidemme tarpeisiin.

Vastuullinen ohjaus hengellisissä kysymyksissä, on kokemukseni mukaan erittäin tärkeää myös siksi, että joskus päihdeongelmainen voi siirtää riippuvuussairauttaan väärällä tavalla hengellisyyteen, addiktoitumalla siihen. Tällaisesta saattaa joissakin tapauksissa seurata ikäviä romahduksia. Lisäksi on niitä, jotka ovat saattaneet joutua ahdasmielisten, hengellistä väkivaltaa harjoittaneiden uskonnollisten yksilöiden tai yhteisöjen uhreiksi. Tämän tyyppisistä ongelmista kärsivien asiakkaiden kohdalla, voitaisiin puhua erityispalvelusta.

Mistään käännyttämisestä ei siis ole kyse. Työote on aina ammatillista ja asiakaslähtöistä, jossa kunnioitamme asiakkaamme yksilönvapautta ja rajoja, myös silloin kun puhutaan hengellisistä asioista ja evankeliumista, kuitenkaan häpeilemättä Herraamme, aamen!

Mielenkiinnolla jään odottamaan miten hankeemme etenee ja mitä siitä pääsemme kertomaan.

Vantaalla 26.11 2021 Kimmo Sädeaho Kirjoittaja on Nepalin Tansenin päihdekuntoutusprojektin koordinaattori.

16

KrLL 4/2021

”Talebanistan” äidin ja lapsen silmin

Äidit ja isätkin pelkäävät nuortensa puolesta. Olen juuri saanut pyynnön auttaa teini-ikäiset kaksospojat ulos maasta. Tunnen heidät vauvasta saakka. Taleban on käynyt kovistelemassa heidän isäänsä. Opiskelijapojat on velvoitettu astumaan ”pyhien soturien” asepalvelukseen.

Aikaisemminkin, kun taleban-liike huseerasi maaseudulla oppositiossa, se jahtasi nuoria poikia joukkoihinsa, siksipä nimenomaan nuorten äidit lähettivät poikiaan maailmalle turvaan, mikä näkyi 2015 vuoden nuorten alaikäisten poikien invaasiona Eurooppaan.

Myös nuoria tyttöjä uudet valtiaat ahdistelevat. Jokainen tyttö on velvoitettu menemään naimisiin viimeistään 18vuotiaana. Koulua tytöt saavat käydä peruskoulun 6 luokkaa. Naisopettajat saavat opettaa tyttöjä. Ainakin Balkhissa, Pohjois- Afganistanissa tytöt voivat käydä koulua 12 luokkaa! Yliopistoa tai korkeakoulua käyvät tytöt saavat mennä kouluun vain miespuolisen sukulaismiehen saattelemana, samoin esimerkiksi terveydenhuollossa palvelevat naiset. Tämä oli määräys aikaisemmallakin taleban-aikakaudella. Naimisissa oleva naislääkäri kulki eräässäkin sairaalassa veljenpoikansa saattamana töihin. (Niin, on yliopistoissa siis naisopiskelijoita tällä hetkellä. Ja lukioissakin. Tulkitsen, että tällä hetkellä yläluokilla ja opistoissa opiskelevat nuoret naiset saavat jatkaa opiskeluaan, jos miespuoliset sukulaiset heitä saattavat koulutiellä). Tilanne kuitenkin vaihtelee paikkakuntakohtaisesti.

Alle 35-vuotiaat leskeksi jääneet äidit ja yleensä naiset ovat velvoitetut menemään naimisiin, ja vieläpä ”pyhien soturien” kanssa, ainakin jos miesvainaja on ollut talebanien joukoissa.

Pienemmät lapset saavat olla rauhassa – paitsi jos asettuvat vastustamaan uusia sääntöjä. Eräs kymmenvuotias poika sai kuritusta, kun hän heilutti väkijoukossa Afganistanin lippua protestiksi uudelle, valkoiselle islamistilipulle, mikä nyt liehuu parlamenttitalon tornissa.

Ystäväni, veljekset, jotka tunnen nuoresta saakka, onnistuivat lähettämään vaimonsa ja lapsensa ulos evakuointilennolla. Toinen veljeksistä on palvellut poliisina entisen hallituksen aikana, toinen on ollut poliittisesti aktiivinen.

Molemmat pelkäsivät, että perheelle tapahtuu jotain, jos taleban saa heidät kynsiinsä. Toinen heistä joutuikin jo kuulusteluun, pääsi kyllä vapaaksi pahoin mukiloituna.

Talebanien painostus ei siis ulotu vain epäiltyihin miehiin, vaan koko perheeseen. Monet alaikäisistä nuorista, jotka pakenivat maasta 2015, olivat menettäneet isänsä

Äidit ja isätkin pelkäävät nuortensa puolesta.

talebanien uhreina, ja sen jälkeen nuoret itse joutuivat uhan alaisiksi. Mielessäni on myös kaksi siskosta, jotka nyt piileksivät talebania. Heitä etsitään heidän poliittisen menneisyytensä takia. He ovat piileskelleet milloin kenenkin tuttavan hoteissa. Kerran he kävivät kotona katsomassa sairasta äitiään. Heti ovelle ilmaantui vahti kyselemään heitä, mutta he pääsivät pakoon takaovesta. Nyt tämä veli on vaarassa joutua ”armeijaan” tai vankilaan, koska kävi ilmi, että hän on siskojensa veli.

Maassa vallitsee äärimmäinen köyhyys ja työttömyys on lisääntynyt. Ennestään kalliitten elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet. YK:n hätäapuvarastotila Uzbekistanissa ammottaa vielä tyhjänä. Ensilumi on satanut. Tuhkarokkoepidemia ja aliravitsemus verottaa lapsiväestöä. UNICEF on toimittanut apua aliravituille lapsille, on lähetetty terveystiimejä 14 maakuntaan, autettu naisten ja lasten perusterveydenhuoltoa, on jaettu tuhkarokko- ja poliorokotteita sekä A-vitamiinia. (Keratomalasia on yleinen riesa aliravitussa lapsiväestössä, varsinkin tuhkarokon yhteydessä). Lalissa järjestö auttaa taloudellisesti sairaalaa, joka on pystynytkin toimimaan normaalisti! WHO:n tuella myös rokotusohjelma toimii normaalisti maaseudullakin. Kouluissa opettajien palkkaus on sidottu siihen, että sallitaan tyttöjen koulunkäynti! Turvallisuus Lalin seudulla on vakaa, mutta köyhyys on ennestäänkin lisääntynyt väestössä.

Leena Kaartinen

17

KrLL 4/2021

Lähetyslääkäritili: FI57 8000 1100 6702 81 VIITE

KERÄYS 1.1.2021 ALKAEN

KERÄYS 1.1.2022 ALKAEN

viite 1009 missä tarve on suurin

mikä tahansa ajankohtainen tarve, myös katastrofit

mikä tahansa ajankohtainen tarve, myös katastrofit

viite 7003 koulutustuki kehitys- ja lähetystyöhön

tuetaan seuran jäseniä heidän kouluttautuessaan kehitys- ja lähetysyhteistyöhön.

Tukea voi saada paitsi matkustuskustannuksiin, myös etäkoulutukseen.

tuetaan seuran jäseniä heidän kouluttautuessaan kehitys- ja lähetysyhteistyöhön. Tukea voi saada paitsi matkustuskustannuksiin, myös etäkoulutukseen.

viite 1180 Ilembulan sairaalan palliatiivisen toiminnan tukeminen, Tansania

tuetaan Ilembulan sairaalan palliatiivista toimintaa

tuetaan Ilembulan sairaalan palliatiivista toimintaa

viite 1025 Psykiatriaa Tansanian maaseudulla

tuetaan mielenterveyden edistämistä Tansaniassa

tuetaan mielenterveyden edistämistä Tansaniassa

viite 1216 Iteten sairaala, Tansania

tuetaan Iteten sairaalan toimintaa ja sen kehittämistä

tuetaan Iteten sairaalan toimintaa ja sen kehittämistä

viite 2024 eHealth, Tansania: ennallaan

vahvistetaan tansanialaisten osaamista terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa, käyttöönotossa ja käytössä kokoamalla omarahoitusosuutta eHealth, Tansania –hankkeeseen 31.12.2021 asti

keräys ei jatku

viite 1960 Green Pastures sairaala, Nepal

tuetaan Green Pastures -sairaalan toimintaa ja henkilökuntaa ja sairaalaa sen hoitaessa vähävaraisia potilaita

tuetaan Green Pastures -sairaalan toimintaa ja henkilökuntaa ja sairaalaa sen hoitaessa vähävaraisia potilaita

viite 5267 Rise and Walk – ortopediaa Tansenin sairaalassa Nepalissa

tuetaan Tansenin sairaalan ortopedista tuetaan Tansenin sairaalan ortopedista toitoimintaa ja sen kehittämistä sekä ortopedi mintaa ja sen kehittämistä sekä ortopedi Maarit Valkealahden työtä Nepalissa Maarit Valkealahden työtä Nepalissa

viite 9014 murtumaleikkauksiin tarkoitettu porakone Tansenin sairaalaan

viite 9014 yhteistyösairaaloiden laite- ja välinehankinnat Nepalissa

tuetaan Tansenin sairaalaa keräämällä va- keräys ei jatku roja ortopedisissa leikkauksissa tarvittavaan uuteen porakoneeseen. Jos lahjoituksia kertyy enemmän kuin porakoneen hankintaan tarvitaan, varat käytetään muihin Käytä viitenumeroa ohjaamaan tukesi haluamaasi kohteeseen leikkaustarvikkeisiin -

tuetaan yhteistyösairaaloiden tarvitsemia laite- ja välinehankintoja Nepalissa

Kerättävillä varoilla on tarkoitus tukea ja edistää terveydenhuoltoa kehittyvissä maissa mm. tukemalla kehittyvien maiden terveydenhuoltoyksiköiden osaamisen lisäämistä ja laite- ja asiantuntija-avun hankintaa sekä yhteistyökumppaneiden tutkimus- ja kehityshankkeita. Lisäksi tuetaan kehittyvien maiden vähäosaisten terveyspalveluita, kehittyvien maiden yhteistyökumppaneita katastrofitilanteissa ja muita terveyslähetys- ja kehitysyhteistyökohteita. Lahjoitusvaroja käytetään myös

kehitysyhteistyö-hankkeiden omarahoitusosuuksien kattamiseen ja rahoituksen hakemiseen, yhdistyksen omiin kehitysyhteistyöprojekteihin ja niiden valmisteluun, yhdistyksessä toimivien henkilöiden terveyslähetys- ja kehitysyhteistyöhön tutustumisen ja kouluttautumisen kustannuksiin sekä terveyslähetys- ja kehitysyhteistyöstä tiedottamiseen. Lisäksi lahjoitusvaroja käytetään seuran tavoitteiden tunnetuksi tekemiseen eri medioissa.

Lupa RA/2020/832

18

KrLL 4/2021

Kirjavinkki: Aamun sarastaessa ”Äidin ääni ei ole heleä, vaan käheä ja hengästynyt:”Minulla on keuhkosyöpä.””

Geriatrian erikoislääkäri Tarja Lindholmin esikoiskirja kertoo hänen äitinsä sairastumisesta syöpään ja sen tuomasta muutoksesta äidin ja hänen omaan elämäänsä ja heidän keskinäiseen suhteeseensa.

Kirja on kirjoitettu ikäänkuin päiväkirjamerkintöinä, välillä runomuotoisina mietelminä tai aforistisina ajatuksina.

Raskaasta aiheesta huolimatta teksti on elävää, helposti lähestyttävää, monin aistein koettavaa. Lukiessaan tuntee istuvansa samassa keittiössä, jossa äiti ja tytär touhuavat askareissaan. Tai näkee silmissään, kuinka äiti tulee ylimääräinen takki hartioilla hulmuten päiväkeskuksesta. Suru ja huumori saattavat kulkea yhtäaikaisesti; äitiä naurattaa, tytärtä itkettää.

Äidin sairauden edetessä ja hänen voimiensa hiutuessa äiti siirtyy asumaan tyttären kotiin. Tyttärestä tulee omaishoitaja, kuin äiti omalle äidilleen. Omaishoitajana tytär kokee tehtävän raskauden sekä fyysisenä kuormittumisena että mielen taakkana. ”On rakastettava paljon ja seistävä/ vahvasti jaloillaan./ Joka päivä/ on autettava elämään/ ja annettava kuolla.”

Luottamus Jumalaan on sisäänkudottuna tekstiin. Se tulee näkyvämmäksi kirjan loppua kohti äidin kuoleman lähestyessä. ”Ihmisen elämä on hauras/ kuin syksyinen, uusi jää./ Se kestää, minkä kestää/ ja kantaa, minkä kantaa./Silti siitä kuvastuu/ taivas!”

Joka aukeamalla on kirjoittajan ottama luontokuva, joka tuo oman viestinsä tekstiin liittyen. Vaikeassakin elämänvaiheessa luonto lohduttaa.

Kirjan nimi, Aamun sarastaessa, tulee ymmärrettäväksi viimeisellä sivulla: ”Kaikkialle sataa kevyttä, valkoista valoa/kuin lunta./ Se vie mennessään pimeyden ja pelon./ Se ei ole kuolema./ Se on Elämä./ Uusi Aamu.”

Hannele Virtala Kirjoittaja on eläkkeellä oleva lastenpsykiatri Raisiosta.

Aamun sarastaessa Teksti ja kuvat: Tarja Lindholm Julkaisija: Sananjuuri

19

KrLL 4/2021

Kevään jäsenkysely: “HALUAN OLLA YHTEYDESSÄ TOISIIN KRISTITTYIHIN LÄÄKÄREIHIN” Kevään jäsenkyselyssä koottiin palautetta seuran toiminnasta, erityisesti seuran paikallistoiminnasta. Vastauksia saatiin 136.

Seuran jäsenyyden ydin on vastaajien mielestä yhteys toisiin kristittyihin lääkäreihin. Seuraan halutaan kuulua myös sen tähden, että kaivataan tukea kasvuun niin kristittynä lääkärinä, kuin kristittynä ja kuin myös lääkärinä. Terveyslähetys ja erilainen vaikuttamistyö ovat myös monille motivaationa jäsenyyteen.

Seuran toimintaa tulisi painottaa vastaajien mielestä erityisesti kristityn lääkärin ja hengellisen annin näkökulmista. Myös terveyslähetys ja terveyspolitiikka ovat tärkeitä painopisteitä.

Tämä jäsenyyden ydin heijastuu myös haluttuun toimintaan. Toivotuimpia tapoja olla yhteydessä muihin kristittyihin lääkäreihin ovat keskustelu- ja raamattupiirit sekä ulkoileminen, liikunta ja retkeily yhdessä.

Paikalliset koulutukset kiinnostavat kaikenikäisiä ja tyky-toiminta nuoria ja työikäisiä lääkäreitä. Ystäväpankkitoiminta ja erilaiset avustustempaukset ovat nousemassa kansainvälisillä kentillä tehtävän terveyslähetystyön rinnalle. Vaikuttamista eettisissä kysymyksissä kannanotoin ja muutoin pidetään tänä päivänä tärkeämpänä kuin edellisessä jäsenkyselyssä v.

2015.

Etäyhteyksien kautta toivotaan erityisesti oman alueen erityiskysymyksiä miettivien ryhmien ja professionaalisen aseman mukaisia etäkokoontumisia.

Paikallistoiminta eri muodoissaan on luonteva tapa tukea kristittyjen lääkäreiden välistä yhteyttä. Jos haluat tavata muita seuran jäseniä ja sinulla on idea siitä, mitä haluaisit heidän kanssaan tehdä, olisitko valmis kutsumaan muita seuran jäseniä alueellasi koolle? Aluevastaava Leena Uusitalon tai toimiston avulla tavoitat alueesi muut jäsenet.

Millaista paikallistoimintaa toivotaan – ideoita tapaamisiin Yhteys toisiin kristittyihin Juniori-seniori-illat Keskustelupiirit Ulkoilu tai liikunta Raamattupiirit Yhteiset retket Eläkkeellä olevien tilaisuudet Yhteisillat SKLS, KHLS ja SSKS kesken Muut sos. aktiviteetit Rukouspiirit Alueelle muuttavien auttaminen Juniorilääkäritilaisuudet Opiskelijatilaisuudet Lehtijuttujen kirjoittaminen Kontaktia samanhenkisiin ja samassa elämänvaiheessa oleviin kollegoihin

Tukea kasvuun Paikalliset koulutukset Tyky-toiminta

Etäyhteys toisiin kristittyihin Etäaluetapahtumat Oman alueesi erityiskysymyksiä miettivä ryhmä Professionaalisen aseman mukaan etäkokoontumisia Erikoisaloittain etäkokoontumisia Eettiset kysymykset, yhteiskunnallinen keskustelu

Tavoittava työ Avustus- ja muut tempaukset kotimaassa Terveyslähetys Ystäväpankkitoiminta kotimaassa

Jos haluat tavata muita seuran jäseniä ja sinulla on idea siitä, mitä haluaisit heidän kanssaan tehdä, olisitko valmis kutsumaan muita seuran jäseniä alueellasi koolle?

Vaikuttaminen Vaikuttaminen eettisissä kysymyksissä Kantaaottava yhteiskuntakeskustelu

20

KrLL 4/2021

AJANKOHTAISTA SEURASTA

Luvassa mm. opetusta, saunomista, yhdessäoloa, tutustumista, musiikkia, (hanki)palloa ja hyvää ruokaa!

Tarkempi ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen julkaistaan lähempänä tapahtuman Facebooksivuilla sekä paikalliskerhoissa.

Kysy lisätietoja paikalliskerhoista: Arbor vitae, Henkireikä, Heräämö, Luukas-klubi, Ristiside tai ota rohkeasti yhteyttä tapahtuman järjestäjiin: Fia Rautavuori (fia.rautavuori(at)student.oulu.fi) tai Rebekka Santala (rebekka-emilia.r.santala(at)utu.fi)

KrLL 4/2021

21

22

KrLL 4/2021

AJANKOHTAISTA SEURASTA

SEURAN NETTISIVUT PÄIVITTYVÄT Seuran nettisivut päivittyvät joulukuun aikana. Samalla seuran jäsenten käyttöön avataan intra, josta löytyvät yhteystietojen muutosilmoituslomake- ja lomake matkaraha-/ etäkoulutusapurahahakemuksille, keskustelupalsta sekä arkisto, jossa voi tutustusta seuran materiaaleihin ja tallenteisiin.

Tämän uudistuksen yhteydessä Kristillinen Lääkärilehti, tapahtumien esitteet, seuran säännöt ja muut dokumentit siirtyvät ladattaviksi seuran materiaalipankista uusllle sivuille.

SKLS on YouTubessa nimellä

SKLS-FCMS

Kanavalla videoita seuran tilaisuuksista.

Onko elämässäsi muutoksia?

Menitkö naimisiin? Vaihdoitko työpaikkaa? Muutitko uuteen asuntoon?

Voit helpoiten ilmoittaa muuttuneen nimesi, osoitteesi tai sähköpostiosoitteesi laittamalla sähköpostia SKLS:n toimistolle (toimisto.skls(at)gmail.com).

23

KrLL 4/2021

Seuran jouluhartaus to 16.12.2021 klo 18.00-18.20 Hartauden pitää varapuheenjohtaja Kalle Mäki. Tilaisuus pidetään Zoomilla https://us02web.zoom.us/j/84197272879?pwd=MWw4TWpyaUxBYXlBYjlYQ2Q0dmhWZz09 Meeting ID: 841 9727 2879 Passcode: 799756

Kuopion alueen joulujuhla to 16.12.2021 klo 17.00 Tilaisuus pidetään Puijon seurakuntatalolla, Taivaanpankontie 3.

Luvassa yhdessäoloa, pientä purtavaa, yhteislauluja ja hartaus (osallistumme seuran jouluhartauteen).

Lämpimästi tervetuloa Lisätietoja Reetta Saari (reetta.m.saari(at)gmail.com)

Lähetysilta to 27.1.2022 klo 18.00 Ortopedi Maarit Valkealahti kertoo terveisiä Nepalista. Tilaisuus järjestetään Zoomilla https://us02web.zoom.us/j/86355309219?pwd=dHg3TGJ4Q3JVNk5JN3Z1ajV2OGtNdz09 Meeting ID: 863 5530 9219 Passcode: 049826

!

Seuraavaan numeroon (KrLL 1/2022) tulevat materiaalit ja ilmoitukset 30.1.2022 mennessä.

24

Kuva: Saana Mäenpää

KrLL 4/2021

KrLL 4/2021