
3 minute read
SKLS 2021 - yhteys Jumalaan, yhteys kollegaan, yhteys yhteiskuntaan ja yhteys koko maailmaan
Seuran strategiaa aloitettiin päivittämään syyspäivillä 2019 tavoitteena luoda seuralle vahva tulevaisuus aina vuoteen 2030 saakka. Tässä strategiatyössä seuran toimintaa katsotaan neljän yhteyden kautta: yhteys Jumalaan, yhteys kollegaan, yhteys yhteiskuntaan ja yhteys koko maailmaan. Ensi vuoden toimintasuunnitelma on ryhmitetty tämän jaottelun pohjalta. Ensi vuoden pääpainopisteenä on kotimaan toiminnan edistäminen niin paikallisesti kuin alueellisestikin.
Tahtotilana tukea jäsenten hengellistä kasvua
Advertisement
Yhteiskunnan maallistuminen näkyy nykyisen arvomaailman muutoksena ja eri kirkkokuntien välillä on erilaisia tulkintoja kristinuskon kysymyksistä. ”Hengellisen yhteyden kokemusta kollegojen välillä halutaan tukea. Seuramme tärkein tavoite on tarjota turvallinen ympäristö jäsenilleen, jossa kaikki voivat palvella Jumalaa yhdessä riippumatta kirkkokunnasta tai suuntauksesta”, katsoo puheenjohtaja Markus Partanen.
”Seuran toiminnan ydin on keskinäisessä keskustelussa”, sanoo puheenjohtaja Markus Partanen. ”On tärkeää panostaa jäsenten hengellisen kasvun tukemiseen ja mahdollisuuksiin pohtia lääketieteen kysymyksiä jatkossakin vapaasti ja kristinuskon näkökulmasta – vaikka olisimme eri mieltä asioista. Jäsenten keskinäinen rohkaisu, rukous ja ylistys tukee meitä kristittyinä lääkäreinä toimiessamme ja se tulee olemaan tärkeä osa ensi vuoden toimintaa”. Ensi vuoden aikana on tarkoitus kokeilla kokonaan uutena tilaisuutena hengellisen syventymisen päiviä, mikäli voimavarat ja koronatilanne sen mahdollistavat. Tällä hetkellä toteutus tullee nojaamaan vahvasti etäyhteyksille.
Poimintoja yhteys Jumalaan -suunnitelmasta: raamattupiirit, rukous ja ylistys; hengellinen anti syys- ja kevätpäivillä, hengellisen syventymisen päivä, mahdollisuus tutustua eri kirkkokuntien painotuksiin; opetus Kristillisessä Lääkärilehdessä
”Kun Jumala sulkee oven, Hän avaa jossain ikkunan”
”Kristittyjä lääkäreitä on suhteellisen vähän”, toteaa aluevastaava Leena Uusitalo. ”Minusta olisi tärkeää, että jäsenet tuntisivat toisiaan paikallisesti ja voisivat kokea olevansa samaa joukkoa. Ja tavalla, jolla itse halutaan: raamattupiirissä, musiikin parissa, yhdessä olemalla tai muulla tavoin.”
Koronapandemia on rajoittanut ja muuttanut monin tavoin seuran tavanomaista toimintaa niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. ”Toivoisin, että pääsisimme pian toimimaan näköyhteydellä eikä pelkästään etänä”, miettii aluevastaava Leena Uusitalo. ”Toisaalta nykyisin on kyllä monia toimivia etäyhteysohjelmia, joista toivoisin jokaisen löytävän itselleen sopivimman. Seuralla on käytössä GoToMeeting, Zoom ja Teams ja niitä kannattaa hyödyntää paikallistoiminnassakin. Seuran työntekijät opastavat niiden käyttöön.”
Poimintoja yhteys kollegaan -suunnitelmasta:
- kevät- ja syyspäivät; kevätpäivät 9-11.4. viikonloppuna
- paikalliset: raamattupiirit ja muu alueiden oma toiminta, paikallinen tavoittava työ esim. ystäväpankkitoiminta, etäaluetapahtumat
- opiskelijat: opiskelijapäivät 29-31.1.2021, aktiivinen paikallistoiminta, yhteistyö juniorilääkäreiden ja muiden valmistuneiden lääkäreiden kanssa, kansainvälinen yhteistyö (CMF- ja Nordic-BalticICMDA-tapaamiset)
- juniorit: juniorilääkäreiden päivä 30.1.2021, Nordic-Baltic-tapaaminen
Yhteistyötä lääkärin tointa koskevissa kysymyksissä
Tulevana vuonna Suomessa yhteiskunnalliseen keskusteluun näyttäisi nousevan eutanasia ja aborttilain uudistus. ”Syyskokouksessa eutanasiakeskustelun rinnalle nostetiin raskaudenkeskeytykseen liittyvän lainsäädännön uudistamistarpeen seuranta ja huomion kiinnittäminen syntymättömien lasten oikeuksiin”, kertoo puheenjohtaja Markus Partanen. ”Näissä asioissa osallistuminen keskusteluun STM:n ja Lääkäriliiton kanssa on tärkeää, samoin yhteistyö mm. Kristillisen lakimiesyhdistyksen kanssa. Uskon, että koronapandemian vaikutukset nostavat pintaan enemmän keskustelua priorisoinnista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon puolella.”
Eutanasiasta ja abortista keskustellaan myös muissa Pohjoismaissa. ”Syyspäivillä julkaistu Dødshjelp i Norden? Etikk, klinikk og politikk -kirja on esimerkki pohjoismaisten kristillisten lääkärijärjestöjen yhteisestä ponnistelusta asioihin vaikuttamiseksi”, kertoo varapuheenjohtaja Kalle Mäki. ”Tulevan kevään yhteispohjoismaisessa kokouksessa isäntänä toimivat norjalaiset ovat suunnitelleet, että vaihdettaisiin kokemuksia mm. abortista, eutanasiasta ja sukupuolidysforiasta.”
Poimintoja yhteys yhteiskuntaan -suunnitelmasta
- lääkärin työhön liittyvät koulutukset kevät- ja syyspäivillä ja etätilaisuuksina
- kirjalliset kannanotot jäsenistöä kuunnellen mm. eutanasiaan ja omantunnonvapauteen liittyen, nostetaan esille vähäosaisten asioita, osallistutaan sote-uudisuksen valmisteluun soveltuvin osin
- yhteistyötä KHLS:n ja SSKS:n kanssa
- pohjoismaisten kristillisen lääkärijärjestöjen kokous, ICMDA:n Nordic-Baltic-tapaaminen
Muuttuva maailma – kuinka käytämme lahjojamme
Syyspäivillä kuuntelimme ICMDA:n toimitusjohtajan Peter Saundersin 4.9.2020 pitämää puheenvuoroa ”The new realities of post-COVID era opportunities”. Hän pohti koronapandemian vaikutuksia niin ihmisten terveyteen ja toimeentuloon kuin myös terveyslähetystyöhön ja totesi, että tärkein kysymys meille on ”how can we help with the blessings we have”.
Saundersin mielestä tulevina vuosina terveyslähetyksen kymmenen tärkeimmän asian joukossa ovat terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen (ammattikoulutus, johtajuus, opetuslapseus), kristillisten toimijoiden yhteistyön vahvistaminen, yhteistyösairaaloiden infran ja investointien kehittäminen ja telemedisiina. (puhe on katsottavissa YouTubessa https:// www.youtube.com/watch?v=5a71gEUN39E).
Seuran kokemus on osoittanut, että tämän lisäksi tarvitaan muutakin. Vaikka terveydenhuollon itsekannattavuus on erinomainen tavoite, taloudellisen epäoikeudenmukaisuuden maailmassa on tilanteita, joissa ulkopuolinen taloudellinen apu on tarpeen henkilökunnan osaamisesta riippumatta. ”Nepalissa sekä UMN (United Mission to Nepal, toim.huom.) että INF (International Nepal Fellowship) ovat panostaneet hyvin koulutettuun henkilökuntaan. Kuitenkin kun näiden sairaalat hoitavat köyhistä köyhimpiä, rahan täytyy tulla jostain - alimmista alimmissa yhteiskuntaluokissa olevat tarvitsevat maksajan puolestaan”, kuvailee Elina Lind köyhyyden problematiikkaa. ”Meille tulee tarpeita eri suunnista, mutta kaikkia emme voi auttaa, vaikka haluaisimmekin. Mielestäni luottamus vastaanottajan kykyyn käyttää resurssit viisaasti on tärkeää ja siksi pitkäaikaiset kumppanuussuhteet voivat ohjata sitä, minne omaa apuamme suuntaamme”, päättää Elina Lind.
Ensi vuoden aikana on merkittävää selvittää myös mahdollisia muita rahoituskanavia UM:n lisäksi lähetys- ja kehitysyhteistyöprojekteillemme, koska vuoden 2020 UM:n haussa hankkeemme eivät saaneet rahoitusta. Tämä on yksi kriittisistä asioista vuoden 2021 aikana
Poimintoja yhteys koko maailmaan suunnitelmasta -toiminta-
- eHealth-hanke ja pneumoniatutkimus jatkuvat
- etäkoulutusta järjestetään toiveiden mukaan yhteistyösairaaloille
- yhteistyösairaaloita tuetaan lahjoitusvaroin
- avustukset lähetys-/kehitysyhteistyöhön kouluttautumiseen
- tilaisuuksia: lähetysilta 14.1.2021, lähetyslääkäritapaaminen 11.4.2021, terveydenhuoltoväen tilaisuus Lähetysjuhlien yhteydessä 21.-23.5.2021