”Julkinen hoito on kristinuskon tuote”

Pasi Pölläsen haastattelu

Kerro lyhyesti itsestäsi.

Olen 58-v HY:n työelämäprofessori ja KYMSOTEn tutkimus- ja koulutusjohtajana toimiva ylilääkäri ja perheyhtiömme Maria Magdalenan Hospitaali ky/kb:n toimitusjohtaja sekä naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri.

Olen syntynyt v. 1963 Helsingissä, kirjoittanut yiioppilaaksi Lahdessa, vaikuttanut TY:ssä ja TYKSissä n. 20 v tutkimusryhmän johtajana, opettajana ja lääkärinä sekä TY:n hallituksen jäsenenä kolme kautta, hoitanut professorin virkaa Tampereella ja muutenkin asunut tai ollut töissä lähes kaikissa Tampereen tason eteläpuolisissa kaupungeissa. Viimeiset 19 vuotta olen toiminut Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän ja sen edeltäjäorganisaatioiden hallinnossa.

Olen äidin puolelta 23. sukupolven kymenlaaksolainen ja isän puolelta savolainen. Olen ollut saman naisen, lastenlääkäri Saara Sainio-Pölläsen kanssa naimisissa 33 vuotta. Meillä on kolme aikuista lasta. Olen Suomen ev.lut. kirkon jäsen ja vaikuttanut seurakunnissa v:sta 1978 elämänvaiheista riippuen enemmän tai vähemmän aktiivisesti. SKLS:n jäsen olen ollut 1980-luvun alkupuolelta alkaen. Linjaltani olen eteläsuomalainen sekakristitty. Tällä hetkellä olen Kotka-Kymin srk:n neuvoston jäsen.

Miten idea kirjan kirjoittamisesta muotoutui?

Olen pitkäaikaisen lääketieteen tutkimuksen lisäksi väitellyt Suomen historiasta. Historian väitösprojekti kesti 17 vuotta, ensin iltaharrastuksena 10 v ja sitten viimeiset 7 vuotta aktiivisesti väitöskirjan tekemiseen tähdäten. Kun olin väitellyt historiasta, oli luontevaa jatkaa lääketieteen ja terveydenhuollon historiaan.

Tarvetta selvittää julkisen hoidon historiaa siivitti julkisen hoidon ilmeinen, mutta selittämätön kriisi. Miten julkinen hoito saattoi olla kriisissä, kun lääkäreitä ja hoitajia oli enemmän kuin koskaan ja rahaa käytettiin sosiaali- ja terveydenhuoltoon enemmän kuin koskaan? Ymmärsin, että ongelman täytyi olla ajattelun tasolla.

Kirkon ja kristinuskon merkitys yhteiskunnassamme on vähentynyt Suomessa kuten muissakin länsimaissa nopeasti. Miten ajattelet tämän näkyvän terveydenhuollossa tulevaisuudessa?

Näen, että julkinen hoito on kristinuskon tuote. Jos näin on, ja kirkon ja kristinuskon merkitys yhteiskunnassamme jatkossakin vähenisi, jossain vaiheessa yhä pienempi osa väestöstä ymmärtäisi, miksi julkinen hoito on kehittynyt. Ajatus ”vähimpien veljien hoidon välttämättömyydestä” on Jeesuksen sanoista viimeisen tuomion uhalla peräisin. Ilman kristinuskoa ja kirkkoa mikään ei pidä tätä ajatusta yllä, vaikkakin useimmat puolueet ovat tämän ajatuksen omaksuneet perintönä kirkolta.

Minkälaisena näet Suomen Kristillisen Lääkäriseuran merkityksen suomalaisessa terveydenhuollossa?

Suomen Kristillinen Lääkäriseura on pitkän kristittyjen lääkäreiden tradition osa. Se on nähtävä osana 2000vuotista prosessia. Euroopan lääkäreistä valtaosa on ollut kristillisen kirkon jäseniä alkaen pian kristinuskon Rooman valtakunnan valtionuskonnoksi tulemisen jälkeen eli n. 1600 vuotta. Tämä on johtanut julkisen hoidon kehittymiseen sellaiseksi, jollaisena me sen nyt näemme.

Mikä on ollut Suomen Kristillisen Lääkäriseuran merkitys omassa elämässäsi?

Ensinnäkin, vaimoni oli Luukas-klubin puheenjohtajana, kun suhteemme alkoi. Toiseksi, minua on askarruttanut aivan lääketieteen opintojen alusta alkaen kristinuskon ja lääketieteen välinen suhde. Oikeastaan ainoa foorumi, jossa tätä rajapintaa voi lähestyä oman ajattelun lisäksi, on juuri SKLS.