Page 1

Visio tulevaisuuden

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA


KOKOOMUKSEN VISIO TULEVAISUUDEN AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA – KAHDEKSAN KONKREETTISTA TAVOITETTA SISÄLLYS 3 4 6 10 12 14 16 20 22

JOHDANTO AMMATILLISEN KOULUTUKSEN ARVOSTUSTA NOSTETTAVA OPISKELIJA KESKIÖÖN AIDOT MAHDOLLISUUDET ELINIKÄISEEN OPPIMISEEN TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYS KAIKEN PERUSTA OPETTAJIEN AJANTASAINEN OSAAMINEN TURVAA KOULUTUKSEN LAADUN UUTTA TEKNOLOGIAA HYÖDYNNETTÄVÄ OPETUKSESSA YRITYSTOIMINNAN PERUSASIAT ON OPETETTAVA KAIKILLE KOULUTUSVIENNILLÄ LISÄRAHOITUSTA SUOMALAISTEN OPISKELIJOIDEN HYVÄKSI


JOHDANTO KOKO HYVINVOINTIMME nojaa laaduk-

peista ja muuttuvan maailman asettamista uusista haasteista. Kiitokset oppilaitoksille vierailujen järjestämisestä.

kaaseen koulutusjärjestelmäämme. Osaava ja ammattitaitoinen työvoima on avaintekijä yritysten menestykselle kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Ammatillisella koulutuksella on keskeinen tehtävä kouluttaa ajantasaisen koulutuksen saaneita ammattilaisia. Ilman taitavia tekijöitä ei ole menestyvää liiketoimintaa tai toimivia julkisia palveluita.

SEURAAVILLA SIVUILLA esittelemme

matkan aikana kertyneitä ajatuksia ja tiivistämme ne kahdeksaksi konkreettiseksi tavoitteeksi – Kokoomuksen visioksi tulevaisuuden ammatillisesta koulutuksesta. Ohjelmatyöhön ovat laajasti osallistuneet myös Kokoomuksen tuoreen sivistyspoliittisen verkoston jäsenet. Suuri kiitos kaikille työssä mukana olleille.

KOULUTUS on jokaiselle nuorelle tu-

levaisuuden tärkein rakennuspalikka. Oman tien löytäminen voi kuitenkin ottaa aikansa ja mieli voi muuttua monta kertaa. Harva tietää jo peruskoulussa mitä polkua lähteä seuraamaan. Suomalaisen koulutusjärjestelmän yksi suurimmista vahvuuksista on, että valinnat eivät johda umpikujaan, vaan jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet hankkia lisää osaamista, vaihtaa koulutusalaa tai hakeutua korkeakouluopintoihin. Tästä haluamme pitää jatkossakin kiinni.

Kokoomuksen kansanedustajat: Sanna Lauslahti, sivistysvaliokunnan vpj Saara-Sofia Sirén, sivistysvaliokunnan jäsen Sari Raassina, sivistysvaliokunnan jäsen Sari Multala, sivistysvaliokunnan jäsen Anne-Mari Virolainen, Kokoomuksen sivistyspoliittisen verkoston pj

KOKOOMUKSEN sivistysvaliokuntaryh-

Sihteeristönä toimivat Lauri Koskentausta, Sakari Rokkanen ja Ville Virkkunen

mä vieraili keväällä 2016 ammatillisissa oppilaitoksissa ympäri Suomea. Kiertueella kuulimme erinomaisia ajatuksia ammatillisen koulutuksen kehitystar-

3


1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN ARVOSTUSTA ON NOSTETTAVA

koista on lähihoitajien työpaikkoja.

Ammattitaitajia tarvitaan mitä erilaisimmissa työpaikoissa. Korkea osaaminen on vientimme valtti, ja esimerkiksi taloutemme viimeaikainen piristysruiske, laivanrakennus, ei olisi mahdollista ilman satoja kädentaitajia.

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN ar-

vostus on parantunut – ammatilliselle puolelle on viime vuosina hakeutunut jopa enemmän peruskoulunsa päättäviä kuin lukioon. Ammatillisesta koulutuksesta on saatu kehitettyä vetovoimainen koulutus, johon haetaan sen kiinnostavuuden ja tarjoamien mahdollisuuksien vuoksi. Myönteisestä kehityksestä huolimatta ammatillinen koulutus ei aina saa ansaitsemaansa huomiota koulutuspoliittisessa keskustelussa. Tavoitteena tulee olla, että ammatillinen koulutus on yhtä tärkeässä roolissa kuin lukiokoulutus.

TOISAALTA sujuvan arkemme varmis-

tavat palvelualojen ammattilaiset sekä yksityisellä että julkisella puolella tarjoten meille joka päivä hoitoa ja hoivaa, kuljetusta ja kunnostusta sekä puhtia ja puhtautta. Esimerkiksi kunnissa avautuu noin 300 000 hoivatyöpaikkaa seuraavan 15 vuoden aikana eläköitymisten ja palvelutarpeen kasvun vuoksi. Puolet pai-

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN arvos-

tus ei kasva itsestään. Ensinnäkin on tärkeää huolehtia koulutuksen hou-

4


Myönteisestä kehityksestä huolimatta ammatillinen koulutus ei aina saa ansaitsemaansa huomiota koulutuspoliittisessa keskustelussa.

kuttelevuudesta ja laadusta, jotta sekä opiskelijat että työnantajat kokevat ammatillisen koulutuksen täyttävän sille asetetut odotukset ja tavoitteet. Vanhat ammatit katoavat, ja uusia osaamistarpeita tulee tilalle – vaikeudeksi muodostuu tulevaisuuden tarpeiden ennakointi. Haasteeseen on vastattu uudistamalla ammatillista koulutusta. Uudistustyössä keskeistä on päivittää koulutus vastaamaan työelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin nykyistä joustavammin. Tulevaisuudessa tutkinnot tulevat olemaan nykyistä laaja-alaisempia ja samalla niiden määrä tulee supistumaan. Myös joustavaa työssäoppimista pyritään lisäämään.

ossa ja julkisessa keskustelussa. Tässä kansanedustajilla on iso vastuu. Huomiota, arvostusta ja tilaa antamalla ammatillisen koulutuksen oma tärkeä rooli osana koulutusjärjestelmämme kokonaisuutta vahvistuu. Tällä Kokoomuksen ohjelmapaperilla pyritään osaltaan tukemaan tätä tavoitetta.

»»

Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuus turvataan työelämän muutoksissa määrätietoisella uudistamisella. Tarvitaan sisällöltään laajemmat ja lukumäärältään vähäisemmät tutkinnot, jotka päivittyvät ja muuntautuvat joustavasti sekä työelämän että opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioiden

TOISEKSI ammatillista koulutusta on pi-

dettävä aktiivisesti esillä päätöksente-

5


2 OPISKELIJA KESKIÖÖN

suoraan tulevat opiskelijat, alanvaihtajat ja huonosti kotimaisia kieliä osaavat maahanmuuttajat tarvitsevat erilaisia painotuksia opintoihinsa. Parhaimmillaan putkitutkintojen sijaan keskitytään opinnoissa tietyn osaamisen antaviin kokonaisuuksiin oppiainerajat ylittäen. Keskiössä ovat opiskelija ja työelämässä tarvittavat taidot.

Opiskelijan kannalta koulutuksessa saatu osaaminen on kaikki kaikessa. Tutkinnot ja arvosanat ovat toisarvoisia, jos osaaminen ei vastaa työelämän tarpeita. UUDET AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN perusteet ovat vieneet am-

matillista koulutusta osaamisperusteiseen suuntaan. Osaamisperusteisuus ei ole uusi asia suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa, mutta joidenkin koulutuksen järjestäjien tapauksessa periaatteen käytäntöön vieminen on takkuillut.

ON SELVÄÄ, että esimerkiksi kaikki säh-

kömiehet tarvitsevat samat perustiedot jo työturvallisuuden vuoksi, mutta jokaisen tulisi voida rakentaa omaa tutkintoaan kiinnostusten ja tarpeiden mukaan mahdollisimman joustavasti. Koulutuksen ajatteleminen kokonaisten tutkintojen sijaan elementteinä helpottaa myös läpi työuran tapahtuvaa täydennyskoulutusta, kun jokainen voi täydentää osaamistaan yksittäisten taitojen verran, eikä aina tarvitse suorittaa kokonaan uutta tutkintoa.

OSAAMISKESKEISYYS tekee opiske-

lusta opiskelijakeskeisempää. Se mahdollistaa yksilöidyt opinpolut ja omien kiinnostuksen kohteiden yhdistelyn. Se myös huomio paremmin opiskelijoiden erilaiset taustat: perusopetuksesta

6


»»

Ammatillista koulutusta ei voida tiukasti jaotella vain peruskoulusta tuleville annettavana nuorisokoulutuksena ja muista taustoista tuleville annettavana aikuiskoulutuksena – jokaisen yksilölliset tarpeet on huomioitava ja turhat siilot purettava.

YKSILÖLLISEMPI eteneminen opin-

noissa ei kuitenkaan tarkoita yksin etenemistä, vaikka jokainen opiskelija seuraakin omaa polkuansa. Ryhmäytymisellä ja opiskelukavereilla on tulevaisuudessakin oma tärkeä merkityksensä opiskelijan opiskelun ja hyvinvoinnin kannalta. Oppilaslähtöisyyttä tuetaan myös kuuntelemalla opiskelijoita heitä koskettavissa asioissa ja varmistamalla oppilasedustus koulun eri johtoelimissä. On myös tärkeää kerätä palautetta jo valmistuneilta ja työelämään siirtyneiltä opiskelijoilta, jotta opetuksessa osataan huomioida alati muuttuvat tarpeet.

»»

Nostetaan opiskelija keskiöön ja mahdollistetaan osaamisperusteiset yksilölliset opinpolut kaikille

»»

Työllistyminen, osaamistulokset ja opiskelijapalaute on huomioitava rahoituskriteereissä

CASE Tampereen Aikuiskoulutuskeskus tarjoaa valmistavaa NAO-koulutusta 20–29 -vuotiaille nuorille, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. TAKKissa opiskeleva Marko aloitti jakeluautonkuljettajaksi valmistavan kahdeksan kuukauden NAO-koulutuksen, jonka aikana hän pääsee tutustumaan alaan ja saa suoritettua osia logistiikan perustutkinnosta. Marko voi osatutkinnon jälkeen suorittaa tutkinnon loppuun esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa. Marko kokee opiskelun mielekkääksi, koska heti opintojen alusta alkaen on keskitytty ammattiopintoihin ja käytännön harjoittelua on ollut paljon. Markon tapaus on esimerkki osaamisperusteisesta ajattelusta. Kokonaisen tutkinnon sijaan Marko opiskelee työelämälähtöisesti osaamiskokonaisuutta, jota hän voi hyödyntää heti joko käytännön työelämässä tai jatkaessaan opintoja logistiikan perustutkinnon parissa.

7


3 AIDOT MAHDOLLISUUDET ELINIKÄISEEN OPPIMISEEN ta ja yhteistyötä yrityksiltä, joilla on oma vastuunsa pitää huolta henkilöstön osaamisesta ja näin luoda edellytyksiä menestyvälle liiketoiminnalle. Yrityksiä on jatkossakin kannustettava investoimaan henkilöstön inhimilliseen pääomaan mm. verotuksen koulutusvähennyksellä.

Arvioiden mukaan jatkossa yhä useampi joutuu vaihtamaan alalta toiselle työuran aikana. Ympäröivän yhteiskunnan muutosnopeus on ennennäkemätön: osaaminen voi vanhentua, toimenkuva muuttua tai työpaikka siirtyä toiselle paikkakunnalle.

JOSKUS PELKKÄ osaamisen täydentämi-

nen ei riitä, vaan työllistyminen vaatii uuden tutkinnon suorittamista. Alalta toiselle vaihtamista tukeva muuntokoulutus on tässä keskeistä, ja sen toteuttaminen helpottuu entisestään ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Jatkossakin ammatillisen koulutuksen kautta tulee voida edetä korkeakouluun – myös vanhemmalla iällä. Ammatillisen koulutuksen antaman tutkinnon tuleekin säilyä tasavertaisessa asemassa ylioppilastutkinnon kanssa jatko-opiskeluihin hakeutuessa, vaikka pääsykoejärjestelmään tehtäisiin muuten suuria muutoksia. Lisäksi ammatillisen puolen opiskelijoille on tarjottava mahdollisuuksia suorittaa joustavasti erillisiä opintoja, jotka tukevat pääsyä korkea-asteelle. Rikotaan oppilaitosrajoja, mutta säilytetään tutkinnot erillisinä.

TÄLLÖIN voi tulla eteen tarve täydentää osaamistaan lisätaidoilla, kouluttautua uudelleen tai ryhtyä yrittäjäksi. Koulutusjärjestelmämme tulee yhdessä elinkeinoelämän kanssa mahdollistaa elinikäinen oppiminen. JOKAISELLA MEISTÄ on vastuu oman

osaamisen ylläpitämisestä. Jotta osaamista olisi käytännössä mahdollista päivittää, on ammatilliseen koulutukseen oltava mahdollista palata joustavasti ja ympäri vuoden opiskelemaan yksittäisiäkin kokonaisuuksia täydennyskoulutuksena. Tämä edellyttää myös aktiivisuut-

8


tamisen on oltava mahdollista ilman pakkoa suorittaa koko tutkinto. Kaikessa osaamisen tunnustamisessa on edettävä kohti yhtä yhteistä näyttöperusteista tapaa suorittaa tutkinto.

JOTTA ELINIKÄINEN OPPIMINEN olisi

kannustavaa ja opintopolut aidosti joustavia, on aiemmin hankitun osaamisen tunnustamismenettelyiden ja näyttötutkintojen perusteiden oltavat yhdenmukaiset ja selkeät. Laajemminkin kaikessa osaamisen tunnustamisessa olisi laadunvarmistuksen ja tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi edettävä kohti yhtä yhteistä näyttöperusteista tapaa suorittaa tutkinto. Lisäksi uusien taitojen kartuttamisen on oltava mahdollista ilman pakkoa suorittaa koko tutkinto. Toisaalta on taattava mahdollisuus myöhemmin täydentää hankittu osaamiskokonaisuus kokonaiseksi tutkinnoksi.

»»

Ammatilliset opinnot tulee voida aloittaa milloin tahansa, koulutukseen on pystyttävä palaamaan joustavasti suorittamaan yksittäisiä osaamiskokonaisuuksia ja jatko-opintokelpoisuus korkeakouluopintoihin on säilytettävä.

»»

Työttömien tulee voida kouluttautua uuteen ammattiin ilman pelkoa tukien menettämisestä. Opiskelua työttömyysetuuksilla on edistettävä, aikuiskoulutustukea ei saa heikentää enempää ja koulutusvähennystä tulee jatkaa.

»»

Uutta ammattiosaamista hakevalle vanha osaaminen tulee tunnustaa ja lukea täysimääräisesti hyväksi uuteen tutkintoon. Toisaalta uusien taitojen kartut-

CASE Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudalla on kumppanuus SOL-konsernin kanssa. Yhteistyö rakentuu elinikäisen oppimisen mallin pohjalle. SOL käyttää noin 2 prosenttia liikevaihdostaan koulutukseen ja yrityksellä on viisi omaa täysipäivästä kouluttajaa. Yrityksen koulutukset on räätälöity yhdessä Keudan kanssa vastaamaan kunkin alan tutkintojen tavoitteita siten, että ne valmistavat alan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin sekä osatutkintoihin. Vuosittain 300 SOLilaista opiskelee tutkinnon itselleen oppisopimusohjelmissa. Useat työntekijät ovat suorittaneet useampikin tutkintoja työuransa aikana.

9


4 TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYS KAIKEN PERUSTA Toisaalta on myös aloja ja oppilaitoksia, joihin on tunkua, mutta valmistuvat jäävät vaille koulutustaan vastaavaa työtä. Työelämän tarpeisiin tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota arvioitaessa koulutusmääriä. Koulutuksesta valmistuvien työllistymistä on seurattava tarkkaan ja pyrittävä ennakoimaan tulevat muutostarpeet. Tärkeätä on myös huolehtia, että koulutusta voidaan muuttaa joustavasti muuttuvien tarpeiden mukaan ja tarjota työnantajien kaipaamia uusia opintokokonaisuuksia nopeasti – myös kesken tutkinnon suorittamisen.

Ammatillisen koulutuksen tulee olla työelämälähtöistä. Työelämän on oltava tiiviisti läsnä kaikessa tekemisessä – opiskelijoille on taattava riittävästi käytännön työelämässä tapahtuvaa oppimista, ja opettajien ja oppilaitosten on varmistettava aktiivinen yhteydenpito työelämän kanssa. TOIMIVAT työelämäsuhteet mahdollis-

tavat koulutuksen ajantasaisuuden ja reagoinnin työnantajien muuttuviin tarpeisiin.

TIIVEIMMILLÄÄN työelämälähtöisyys

toteutuu työpaikalla oppimisena. Oppilaitosmuotoisen koulutuksen ohessa oppisopimus (työsuhde) ja koulutussopimus (ei-työsuhde) ovat tärkeitä koulutuksen järjestämistapoja. Siinä missä oppisopimus sopii sellaiselle opiskelijalle, jolla on jo jonkin verran ammattitaitoa tehtävään valmiiksi, sopii koulutussopimus opiskelijalle, jolla ei juuri ole aikaisempaa koke-

TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYS on parhaim-

millaan sitä, että koulutuspaikkamäärät ja opittavat asiat vastaavat työelämän kysyntää ja tarpeita. Tällä hetkellä osalla ammatillisen koulutuksen järjestäjistä ei tule aloituspaikat täyteen, vaikka työelämässä olisi kysyntää alalta valmistuville.

10


»»

Oppisopimus ja koulutussopimus mahdollistavat työssäoppimisen eri lähtökohdista tulevilla opiskelijoille. Molempia järjestelmiä tulee kehittää mahdollisimman selkeiksi ja yksinkertaisiksi.

musta. Siirtymisen pitää olla joustavaa ja aina mahdollista eri koulutusmuotojen välillä. Kaikkia järjestelmiä tulee myös kehittää mahdollisimman yksinkertaisiksi. Näyttökokeiden kautta opiskelijat voivat osoittaa saavuttaneensa työssä tietyn osaamistason. ”Koulutusmäärien ennakointia ja sisällön suunnittelua on tehtävä enemmän yhdessä työelämän edustajien kanssa. Koulutusta on voitava räätälöidä ja joustavoittaa työnantajan lähtökohdista. Oppilaitoksilla on oltava valmiuksia myös nopeisiin muutoksiin.”

»»

Koulutusta tulee voida kehittää joustavasti työelämän tarpeiden mukaan tarjoten yrityksille myös erillisiä opintokokonaisuuksia.

»»

Muuntokoulutus otettava osaksi oppilaitosten toimintaa. Työvoimatoimiston palveluita pitää voida tehdä rajatulle joukolle myös ammatillisella puolella.

CASE Karia ei ollut koskaan kiinnostanut koulunpenkillä istuminen. Peruskoulu oli päästy läpi nipin napin ja ovet eivät olleet auenneet jatko-opintoihin. Karia oli kiinnostanut tuotantopuolen työt ja hän oli päässyt töihin Tampereen komediateatteriin tuottajaharjoittelijaksi. Kun Kari oli nähnyt ilmoituksen kulttuurituottajan oppisopimuskoulutuksesta, herätti mahdollisuus opiskella ammatti työtä tekemällä kiinnostuksen. Ongelmaksi kuitenkin muodostui se, ettei Komediateatterilla ollut taloudellisia tai hallinnollisia resursseja sitoutua oppisopimustyöpaikaksi – vaatimusten olisi pitänyt olla kevyemmät pienelle teatterille. Karilla oli kuitenkin onnea ja paikka löytyi lopulta suuremmasta Tampereen Teatterista. Oppisopimuskoulutus sopi Karille erittäin hyvin: kuukaudessa oli kaksi päivää lähiopetusta oppilaitoksessa ja muu aika opiskeltiin käytännön työssä. Ilman oppisopimusta hän olisi tuskin koskaan saanut opiskeltua itselleen tutkintoa.

11


5 OPETTAJIEN AJANTASAINEN OSAAMINEN TURVAA KOULUTUKSEN LAADUN

poikkeuksellista muutoksen aikaa. Digitalisaatio ja robotiikka tuovat uutta opittavaa ja opetettavaa opettajille. Myös opettajan perinteinen rooli on muuttumassa opettajakeskeisestä oppimiskeskeiseksi – opiskelun mentoriksi ja valmentajaksi. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämisen osana on tärkeätä huolehtia, että opettajilla on riittävät taidot uusimpien opetusvälineiden käyttämiseen.

Ammatillisen koulutuksen opettajien ajantasainen osaaminen on välttämätön laadukkaan ja ajantasaisen koulutuksen edellytys. OPETTAJILLE on varmistettava mahdol-

lisuus ylläpitää jatkuvasti omaa ammattitaitoaan, jotta he pystyvät antamaan ajantasaisinta mahdollista opetusta. Teoriaosaamisen täydentämisen lisäksi opettajia tulee kannustaa työjaksoille alan käytännön töihin hakemaan lisäosaamista. Henkilövaihdolle on tärkeä luoda mahdollisuuksia puolin ja toisin oppilaitoksien ja työnantajien välillä.

Ammatillisia opettajia tulisi myös valmentaa yrityksissä toimimiseen, koska työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisääntyessä opettajat tulevat viettämään yhä enemmän aikaa yrityksissä. Työelämälähtöisyyden kasvattaminen tulisikin nähdä opettajan merkitystä vahvistava-

ELÄMME OPETTAJIEN näkökulmasta

12


na kehityksenä. Kun oppilaitosinvestoinnit vähenevät ja yritysten olemassa olevien tilojen, työvälineiden ja ohjelmistojen käyttö lisääntyy opetuksessa, ovat osaavat opettajat koulutuksen järjestäjien tärkein voimavara. Myös yritykset hyötyvät opettajien läsnäolosta työpaikoilla, kun koulutusohjaukseen saadaan tukea paikan päälle.

Opettajia tulee kannustaa kehittämään omaa osaamistaan digitaalisten välineiden käyttöön jatkuvasti. Erityisen tärkeää on tukea opettajien omaehtoista sitoutumista elinikäiseen oppimiseen ja tarjota mahdollisuuksia kehittää uusien oppimisympäristöjen vaatimia vuorovaikutustaitoja.

»»

Rahoituksen ja palkkauksen tulee mahdollistaa ja kannustaa opettajia päivittämään osaamistaan osallistumalla täydennyskoulutuksiin ja suorittamalla jaksoja käytännön työelämässä.

Vastuu opettajien digitaalisten valmiuksien ylläpitämiseen kuuluu sekä oppilaitokselle että opettajalle itselleen.

CASE Lasse on toiminut Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen rakennusalan kouluttajana vuodesta 2003 alkaen. Lasse koki mahdollisuuden hakeutua opettajan työelämäjaksolle loistavaksi mahdollisuudeksi parantaa ammatillista osaamistaan. Aiemmasta rakennusalan työmaakokemuksesta oli jo aikaa ja taustakoulutuskin oli ollut hyvin teoriapainotteista. Työelämäjaksoon kuului yhteensä 7 viikkoa käytännön rakennustöitä. Lasse työskenteli neljässä eri yrityksessä, ja työmaat vaihtelivat huoneistoremonteista kerrostalojen elementtiasennukseen. Sen lisäksi, että Lassen oman alan osaaminen kehittyi jakson aikana, hän oppi ymmärtämään paremmin opiskelijoiden työelämässä kohtaamia haasteita, varsinkin kun eteen tulee asioita, joista ei ole aiempaa kokemusta tai osaamista. Lassen mukaan kokemuksen jälkeen oli helpompi itse orientoitua uusien taitojen opettamiseen. Työmaajaksot auttoivat myös verkostoitumaan käytännön työelämän toimijoiden kanssa. Vierailtavissa yrityksissäkin pidettiin tärkeänä, että opettajat perehtyvät monipuolisesti rakentamisen koko kenttään.

13


6 UUTTA TEKNOLOGIAA HYÖDYNNETTÄVÄ OPETUKSESSA

OPETUSHENKILÖKUNNALLE tulee an-

taa jatkuvasti riittävää koulutusta teknologian käyttämiseen, jotta heillä on realistiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia opetusvälineitä ja hyödyntää niitä opetuksessaan tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Koulutusteknologian kehityksen lisäksi myös opetusalojen teknologinen kehitys voi olla todella nopeaa ja vaatia tiheää osaamisen päivittämistä. Digitalisaatio muuttaa myös perinteisiä oppimisympäristöjä, mikä voi vahvistaa opettajan roolia oppimista tukevana valmentajana. Täydennyskoulutuksessa on huomioitava, että opettajille tarjotaan laitteiden käyttöharjoittelun lisäksi mahdollisuuksia harjoitella uusien oppimisympäristöjen vaatimia vuorovai-

Ammatillisen koulutuksen opetuksessa tulee jatkuvasti ottaa käyttöön uudenlaisia opetustapoja ja -menetelmiä. UUSIEN DIGITAALISTEN opetusvälinei-

den ja oppimisympäristöjen hyödyntäminen avaa uusia mahdollisuuksia sekä opettamiselle että oppimiselle. Digitaalisuus ei ole itsetarkoitus, vaan se on nähtävä yhtenä työkaluna kehittää opetusta. Laitteiden laskeneet hinnat eivät saa johtaa tilanteeseen, jossa koulutuksen digitalisointia rynnätään toteuttamaan laitteet edellä, jolloin apuvälineiden soveltuvuutta opetettavan alan tarpeisiin ei pohdita riittävästi.

14


kutustaitoja. Muutoksessa on tärkeää hyödyntää vertaisoppimisen mahdollisuuksia työyhteisöissä (esimerkiksi ns. tutoropettajien valitseminen) ja ottaa diginatiivit opiskelijat mukaan opetuksen kehitystyöhön.

kin pitkiä, eikä ole tarkoituksenmukaista käyttää ohjaajan työaikaa matkustamiseen. Älypuhelimet ja muut ratkaisut mahdollistavat opastuksen ja ohjauksen saannin joustavasti minne tahansa. Opiskelijan oikeus opettajan opetukseen, ohjaukseen ja tukeen on varmistettava kaikissa tilanteissa oppimisympäristöstä riippumatta.

LIIAN USEIN digitalisoinnin mahdolli-

suuksien pohdinnassa jämähdetään luokkahuonetasolle ja unohdetaan digitaalisten oppimisympäristöjen nimenomaan mahdollistavan oppimisen koulurakennuksen ulkopuolella. Työssäoppimisen lisääntyessä korostuu tarve tukea opiskelijoiden harjoittelua etänä. Etäisyydet harjoittelupaikkojen ja oppilaitoksen välillä voivat olla hyvin-

»»

Koulutuksen digiloikka onnistuu, kun opettajat ja oppilaat pääsevät yhdessä kokeilemaan uuden teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia. Huomio on siirrettävä laitteista käyttäjiin ja heidän tarpeisiinsa, sekä luokkahuoneista työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukemiseen.

CASE Ravintolakoulu Perho hyödyntää opetuksessa monipuolisesti sosiaalisen median välineitä, mobiililaitteita sekä älypuhelimia. Yhteisen oppimisalustan iPerhon lisäksi ravintolakoulu on huomioinut digiajan vaatimukset toteuttaessaan vuonna 2015 valmistuneen koulun lisäosan eli Perhon Proffan. Proffassa on opiskelijoiden saatavilla monipuolisesti tabletteja sekä tietokoneita. Tilat on suunniteltu muunneltaviksi luokka- ja ryhmätyötiloiksi. Myös kulttuurinen muutos on huomioitu suunnittelemalla opettajille ja oppilaille yhteiset työskentelytilat, joilla pyritään ehkäisemään lokeroitumista tiettyihin rooleihin.

15


7 YRITYSTOIMINNAN PERUSASIAT ON OPETETTAVA KAIKILLE YRITYSTOIMINNAN perusasioiden ym-

märtäminen on tärkeää, vaikka ei itse mielisikään yrittäjäksi. Suomessa yhä useampi työpaikka syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Työelämä on enenevissä määrin liikkumassa kohti paikallisen sopimisen yleistymistä ja työntekijöiden laajempaa osallistumista yrityksen tilanteen seuraamiseen. Liiketaloudellisten perusasioiden ymmärtäminen vahvistaa yleissivistyksen lisäksi myös ymmärrystä oman työnantajayrityksen toimintaa säätelevistä periaatteista.

Kaikille opiskelijoille tulee antaa opintojen aikana riittävät perustiedot yritystoiminnasta ja valmiudet ryhtyä itse yrittäjäksi. AMMATILLISEN TUTKINNON opiskelijoi-

ta koulutetaan työskentelemään hyvin erilaisissa työtehtävissä, eikä yrittäjyys toki ole kaikille ykkösvaihto. On kuitenkin tärkeää, että jokainen opiskelija on tietoinen mahdollisesta vaihtoehdosta työllistää itse itsensä. Oppilaitosten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyötä vahvistamalla saadaan madallettua kynnystä yrittäjyyteen ja parannettua kaikkien opiskelijoiden käsitystä yritystoiminnan perusteista. Monissa oppilaitoksissa tarjotaan jo nykyisin mahdollisuuksia tutustua yritystoimintaan kurssien tai käytännön yrityshautomoiden kautta.

»»

Ammatillisen koulutuksen tulee antaa kaikille valmiudet lähteä yrittäjäksi ja ymmärtää yritystoiminnan perusteet. Tämä vaatii riittävää perusosaamista yrittäjyydestä ja riittävästi mahdollisuuksia kuulla yrittäjiltä heidän työstään käytännössä. Yrittämistä pitää olla mahdollisuus kokeilla jo opiskeluaikana.

16


Yritystoiminnan perusasioiden ymmärtäminen on tärkeää, vaikka ei itse mielisikään yrittäjäksi. Suomessa yhä useampi työpaikka syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Työelämä on enenevissä määrin liikkumassa kohti paikallisen sopimisen yleistymistä ja työntekijöiden laajempaa osallistumista yrityksen tilanteen seuraamiseen.

CASE Keudassa on mahdollisuus käynnistää oma yritys. Tästä esimerkkinä on neljän media-alan opiskelijan perustama osuuskunta Miles Ahead. Se perustettiin intohimosta luovaan työhön ja aatteelliseen yrittäjyyteen. Perustajat tekevät parhaillaan lopputöitään ja osuuskunta toimii Keudan suojissa opiskelijoiden valmistumiseen asti.

17


8 KOULUTUSVIENNILLÄ LISÄRAHOITUSTA SUOMALAISTEN OPISKELIJOIDEN HYVÄKSI ta koulutustoiminnasta.

Suomalaisen koulutuksen laatu tunnetaan erinomaisesti maamme ulkopuolella. Pisa-menestyksemme on luonut meistä vahvan mielikuvan laadukkaan koulutuksen maana.

KOULUTUSVIENNIN myyntituotteita voi-

TÄMÄ luo edellytykset hyödyntää kou-

lutustamme vientituotteena myös ammatillisella puolella. Tavoitteena tulee olla merkittävä koulutusviennin liikevaihdon kasvattaminen jo lähivuosina. Se ei synny kuitenkaan ilman investointeja ja rahoitusta. Koulutusviennin tulee olla taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa, jonka tuotot ohjataan suomalaisten opiskelijoiden hyväksi. Läpinäkyvyys varmistetaan eriyttämällä koulutusvientitoiminnot omaan yhtiöön ja näin erottaa liiketoiminta selkeästi järjestäjän muus-

18

vat olla tutkinnot ja niiden osat, konsultointi sekä erilaiset kehittämispalvelut. Palvelut voidaan antaa paikan päällä tai verkon kautta massaoppimisympäristöissä (MOOC). Koulutusvienti tulee nähdä laajempana kokonaisuutena, jossa yritykset ja koulutusorganisaatiot tarjoavat yhdessä laajempia kokonaisuuksia, muun muassa fyysisiä ja virtuaalisia oppimisympäristöjä pedagogisine ratkaisuineen. KOULUTUSVIENTI vaatii vuosien pit-

käjänteisen työn. Tarvitaan esimerkiksi maiden välisiä sopimuksia tutkintojen tunnustamisesta, tuotteistamista, ja uusien liiketoimintamallien kehittämistä sekä paikallisen kumppanuusverkoston luomista. Koulutusvienti tulee nähdä yhteistyönä toteutettavana hankkeena, jossa


mm. ammattikorkeakoulut ja ammatillinen toisen asteen koulutus voivat täydentää toinen toisiaan. Myyntiponnistelut kannattaa mieluumminkin keskittää kuin hajauttaa.

Tuotot on ohjattava oppilaitoksen opiskelijoiden hyväksi.

»»

Valtakunnan tasolla tehtävä kunnon arvio toimenpiteineen, miten rakennamme Suomen koulutustarjonnan ja myynnin. Arvion osana on selvitettävä franchising-tyyppisen, skaalautuvien koulutustuotteiden, viennin mahdollisuudet ja esteet.

»»

Ammatillisen koulutuksen koulutusviennille tulee antaa täydet toimintavapaudet. Oppilaitoksessa koulutusvienti tulee tehdä erillisen yhtiön kautta läpinäkyvyyden varmistamiseksi.

CASE Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia on myynyt täydennyskoulutusta mm. Saudi-Arabiaan, Qatariin, Jordaniaan ja Tunisiaan. Omnia on mukana Educluster Finlandin vetämässä konsortiossa, joka on avannut Shanghaihin Center of Excellence in Vocational Education-keskuksen. Näiden lisäksi Omnia on aktiivisesti rakentanut verkostoa, joka pystyy toteuttamaan laajempia koulutuksen kehittämisprojekteja. Omnian voittamat, Egyptissä ja Kosovossa toteutetut EuropeAid-rahoitteiset projektit, ovat erinomaisia referenssejä ja avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia kohdemaissa.

CASE Tampereen Aikuiskoulutuskeskus on myynyt ns. suoralla kaupalla työpaikkaohjaamisosaamista Kazakstaniin ja kielikoulutusta Kiinaan. Lisäksi he ovat toimineet JAMKin alihankkijana Kazakstanilaisten hankkimassa rehtoreiden päivityskoulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen MOOCille olisi tilausta.

19


KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄ 2017

Visio tulevaisuuden ammatillisesta koulutuksesta  

Julkaisija: Kokoomuksen eduskuntaryhmä

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you