TEKOJA SUOMEN HYVÄKSI Esimerkkejä hallituksen toimeenpanemista päätöksistä 2015–2017
SISÄLLYS 4
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
10
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
14
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
18
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
20
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
22
OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
24
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
28
SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
32
PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
34
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
36
ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA
ESIPUHE
Touko–kesäkuussa 2015 kolme puoluetta sopi hallitusohjelmasta, jolla tavoiteltiin Suomen suunnan kääntämistä laskevasta kierteestä kohti uutta nousua. Silloin kaikki talouden mittarit näyttivät alaspäin. Haasteita oli muun muassa työttömyydessä, valtion velan kasvussa ja veroasteen nousussa. Mutta yhdessä oli päätetty saada päätöksiä aikaan ja asioita tapahtumaan.
Tässä kirjasessa kerrataan joitain hallituksen aikaansaannoksia. Mukana on monenlaisia päätöksiä: mullistavia muutoksia ja pienempiä parannuksia, joista monet helpottavat ehkä juuri sinun jokapäiväistä elämääsi. Enää ei tarvitse suunnitella muuta elämää kauppojen lakisääteisten aukiolojen mukaan. Verotuksen kiristyminen on katkaistu. Yritysten hallinnollista taakkaa on helpotettu, ja ihmisten palkkaaminen on tehty houkuttelevammaksi. Ja jatkoa on luvassa. Kokoomus on hallituspuolueena lähtenyt korjaamaan Suomen ongelmia, ja niistä moni on jo ratkaistu. Tulokset ratkaisevat, ja (POIS: tähänastisista saavutuksista iloisina) olemme entistä motivoituneempia jatkamaan samalla tuloksekkaalla linjalla. PETTERI ORPO puheenjohtaja
Tänä keväänä noista viikoista tulee kuluneeksi kaksi vuotta – puolet hallituksen urakasta on takana. Onkin hyvä hetki luoda silmäys hallituksen tähänastiseen polkuun vaikeidenkin vaiheiden läpi nykytilanteeseen, jossa vihdoin alkavat näkyä orastavan talouskasvun merkit. Vaikka vielä onkin paljon tehtävää, on kuitenkin saatu aikaan aikamoinen määrä muutoksia.
3
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
4
KESKEISINTÄ:
HALLITUS TOTEUTTAA ammatilliseen koulu-
otetaan käyttöön kouluissa syksyllä. Oppimista ja pedagogiikkaa uudistetaan kokeilujen avulla. Uudet oppimisympäristöt otetaan käyttöön kouluissa. Jokaiseen peruskouluun koulutetaan tutoropettaja, joka tukee muita opettajia uusien oppimisympäristöjen käyttöönotossa. Yhteensä peruskoulun uudistamiseen ohjataan 90 miljoonaa euroa.
tukseen suurimman uudistuksen vuosikymmeniin. Koko ammatillinen koulutus, tutkinnot ja rahoitusjärjestelmä uudistetaan. Tulevaisuudessa opiskelijoille rakennetaan yksilöllisemmät opintopolut, ja oppilaitoksissa ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista yhdistetään. Ammatillisen koulutuksen hallintoa ja byrokratiaa vähennetään tarjoamalla oppilaitoksille lisää vapautta järjestää koulutusta paikallisten tarpeiden mukaan. Ammatillisen koulutuksen reformin lainsäädäntö astuu voimaan 1.1.2018.
VARHAISKASVATUKSEN MAKSUJA alenne-
taan pienituloisilta 2–3 hengen perheiltä. Tämä parantaa erityisesti yksinhuoltajien kannustimia ottaa työtä vastaan ja yhä useampi lapsi pääsee varhaiskasvatuksen piiriin. Maksualennukset tulevat voimaan 1.3.2017. Esimerkiksi 1 aikuisen ja 2 lapsen perheeltä, jonka tulot ovat 2200 e/kk, kuukausimaksu laskee 88 eurosta 27 euroon.
PERUSKOULUA UUDISTETAAN uudella pe-
dagogiikalla ja uusilla oppimisympäristöillä. Oppimisesta tehdään innostavampaa, mahdollistavampaa ja paremmin yksilöllistä oppimista tukevaa. Uudet opetussuunnitelmat
5
KOULUTUS »» LIIKKUVA KOULU -ohjelma laajennetaan
säpanostuksien tavoitteena on tukea opettajiamme ammattitaidon vahvistamista, jotta koulutuksemme on jatkossakin maailman kärkiluokkaa. Jokaiselle opettajalle taataan mahdollisuus läpi työuran jatkuvaan osaamisen kehittämiseen.
valtakunnalliseksi. Jokaiselle peruskoululaiselle tuodaan tunti liikuntaa päivässä muun muassa liikunnallisin oppitunnein, koulumatkaliikunnalla tai järjestämällä liikuntaa koulujen iltapäiviin yhdessä paikallisten urheiluseurojen kanssa. Kuntia tuetaan kolmen vuoden aikana yhteensä 21 miljoonalla.
»» KORKEAKOULUILLE
MAHDOLLISTETTIIN
uutena joustavampana keinona suorittaa ammatillinen tutkinto. Koulutussopimus sopii erityisesti nuorille ja tukee tutkinnon suorittamista loppuun ja työllistymistä. Tämän lisäksi oppisopimuksesta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa kevennetään.
koulutusvienti sallimalla lukuvuosimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville. Suomi on koulutuksen kärkimaa, ja osaamisemme herättää paljon kiinnostusta eri puolilla maailmaa. Nyt esteet koulutustuotteiden luomiselta ja niiden viemiseltä ulkomaisille ostajille puretaan myös toisen asteen tilauskoulutusten ja ulkomailla tapahtuvan opetuksen osalta.
»» MAAILMAN PARHAITA opettajia tuottava
»» MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSPOLKU-
Suomen opettajankoulutusta kehitetään entistä paremmaksi. Yli 60 miljoonan euron li-
JA nopeutetaan ja osaamistarpeisiin vastaa-
»» KOULUTUSSOPIMUS OTETAAN käyttöön
mista uudistetaan. Järjestämällä koulutukset
6
tehokkaammin vältetään päällekkäisiä tai hyödyttömiä koulutuksia ja saadaan niin aikuiset kuin lapsetkin oppimiseen ja työllistymiseen tähtäävälle polulle.
keasti koulutetut ammattilaiset. Nykyisistä lastentarhaopettajista moni on jäämässä eläkkeelle, ja opettajista alkaa olla monin paikoin pulaa. Yliopistojen kanssa on sovittu, että koulutusmääriä lisätään kolmanneksella.
»» AIKUISTEN
PERUSOPETUS uudistetaan. Aikuisten perusopetukseen luodaan henkilökohtaisiin osaamistarpeisiin perustuva malli, jossa jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Tähän yhdistetään tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetus. Opintosuunnitelmaan voidaan sisällyttää myös esimerkiksi ammatillisia opintoja sekä työelämään tutustumista. Lakimuutokset on hyväksytty ja uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan vuonna 2018.
»» KORKEAKOULUJEN VALINTAKOEMENETTELYÄ uudistetaan ja yhtenäistetään. Korkea-
koulut luopuvat v. 2018 mennessä pitkää valmentautumista edellyttävistä pääsykokeista, jotka ohjaavat nuoria valmennuskursseille ja aiheuttavat ei-toivottuja välivuosia. Soveltuvilla aloilla siirrytään valtakunnalliseen yhteishakuun ja yhteisvalintaan. Ylioppilastutkintoa kehitetään vastaamaan paremmin korkeakoulujen tarpeisiin.
»» LASTENTARHANOPETTAJIEN KOULUTUS-
»» KORKEAKOULUOPETUKSEN
MÄÄRIÄ yliopistoissa nostetaan merkittävästi
DIGITAALISIA oppimisympäristöjä vahvistetaan, ym-
ja pysyvästi. Varhaiskasvatus on tavoitteellista, pedagogista toimintaa, jota tekevät kor-
pärivuotisen opiskelun mahdollisuuksia parannetaan. Tämän lisäksi nuorten tutkijoiden
7
tieteen tekemistä edistetään. Kokonaisuuteen käytetään 105 miljoonaa euroa vuosina 2017–2018.
Tämä tarkoittaa, että osa korkeakoulujen rahoituksesta myönnetään sillä perusteella, että opiskelijat työllistyvät koulutustasoa vastaavasti.
»» SUOMI OTTAA käyttöön innovaatio- ja palvelusetelin. Setelin avulla lähennetään elinkeinoelämää ja korkeakouluja kannustamalla pk-yrityksiä yhteistyöhön korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Setelillä voisi esimerkiksi ostaa uusien tuotteiden kehittämiseen liittyvää tutkimusta ammattikorkeakoululta.
»» KIELTENOPISKELUN VOI aloittaa jo ensim-
»» KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN
nostetaan sekä yhteiskunnallista osallisuutta edistetään. Hallitus hyväksyi Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelman, joka läpäisee koko koulutuksen, kulttuurin, nuorisotyön ja liikunnan kentät.
mäisellä luokalla. Hallitus käynnisti varhaisemman kieltenopetuksen kokeilut, joissa vieraan kielen opiskelu voi alkaa jo ensimmäiseltä luokalta, ja kokeilut voivat yltää myös varhaiskasvatukseen.
»» RASISMIN JA vihapuheen ehkäisyyn pa-
MAH-
DOLLISUUKSIA työllistyä koulutustaan vas-
taavaan työhön edistetään. Valmistuneiden työllistymisen mittaamisessa ryhdytään käyttämään laadullisen työllistymisen kriteeriä.
KULTTUURI »» KANSAINVÄLISIÄ ELOKUVA ja tv-tuotantoja
»» TURVAPAIKANHAKIJANUORTEN
VAPAA-AJAN toimintaa tuetaan. Hallitus on päät-
houkutellaan Suomeen audiovisuaalisen alan tuotantokannustimella. 17 Euroopan maassa vastaava mekanismi jo on, ja sen puuttuminen Suomesta on karkottanut ulkomaisia tuotantoyhtiöitä ja ajanut kotimaisetkin ulkomaille.
tänyt yli miljoonan euron tuesta ja rahoituksen jatkumisesta myös tulevina vuosina.
»» PERUSKOULULAISTEN AAMU- ja iltapäivien harrastusmahdollisuuksiin panostetaan. Lastenkulttuurin kärkihankkeen osana lapsilta ja nuorilta kysyttiin heidän kiinnostuksistaan taiteen, kulttuurin ja urheilun harrastamiseen. 120 000 peruskoululaista vastasi ministeriön kyselyyn, jonka perusteella jaetaan nyt kolmen vuoden aikana 7,7 miljoonaa euroa näiden toiveiden toteuttamiseen.
»» KIRJAILIJOIDEN SAAMIA lainauskorvauksia yleisistä kirjastoista ja tiedekirjastoista korotetaan pohjoismaiselle tasolle. Näin maksetaan reilu korvaus teoksensa julkiseen käyttöön luovuttaville tekijöille.
8
9
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
10
KESKEISINTÄ: TYÖN TEKEMISESTÄ on tehty kannattavam-
YRITTÄJYYDESTÄ ON tehty kannattavampaa
paa kannustavan veropolitiikan avulla. Työn verotusta on kevennetty yli 1000 miljoonalla eurolla työn tarjonnan lisäämiseksi. Hallitus on sopinut, että kokonaisveroaste ei saa nousta eikä kenenkään työn verotus hallituskaudella kiristyä. Vuoden 2016 alusta hallitus toteutti työtulovähennyksen korotuksen pieni- ja keskituloisille (450 milj.) ja ansiotasoindeksitarkastukset (170 milj.) kaikkiin tuloluokkiin. Kokonaisuudessa hallituksen työn verotuksen linja oli vuonna 2016 yli 600 miljoonaa euroa keventävä.
kannustavan veropolitiikan avulla. Hallituksen hyväksymässä yrittäjyysveropaketissa erityisesti pienyrittäjien asemaa on parannettu yrittäjävähennyksellä ja maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöä laajentamalla. Tämän lisäksi hallitus on korottanut mm. kotitalousvähennystä. Lisäksi hallitus on helpottanut sukupolvenvaihdoksia yrityksissä ja metsätiloilla. Hallituksen yrittäjyysveropaketti: ›› Yrittäjävähennys (-123 me), ›› Sukupolvenvaihdosten edistäminen yrityksissä ja metsätiloilla (-58 me), ›› Kotitalousvähennyksen korotus (-33 me), ›› Maksuperusteinen alv (-105 me)
Työn verotusta kevennetään: ›› Vuonna 2016 Työtulovähennystä kasvatetaan 450 miljoonalla eurolla ›› Ansiotason inflaatiotarkistus 170 miljoonaa euroa ›› Vuonna 2017 Kiky-kevennys ja maksumuutokset 592 miljoonalla eurolla ›› Ansiotason inflaatiotarkistus 178 miljoonaa euroa
YKSITYISHENKILÖIDEN
LAHJOITUKSET
korkeakouluille ovat jatkossa verovähennettäviä. Yksityishenkilöille mahdollistettiin vuoden 2016 alusta verovähennysoikeus korkeakouluille annetuille 850 - 500 000 euron lahjoituksille. Tämä edistää tieteen ja taiteen edistämiseksi tehtävien lahjoitusten houkuttelevuutta ja vahvistaa korkeakoulujen toimintaedellytyksiä. 11
VEROPOLITIIKKA: »» LUOVUTUSTAPPION VÄHENNYSKELPOI-
»» AUTOVEROA
ON alennettu. Autoveroon tehdään vuosittaiset kevennykset, jotta uuden ympäristöystävällisemmän ja turvallisemman auton hankinta olisi nykyistä kannustavampaa. Vastapainoisesti auton käyttöä verotetaan kireämmin.
SUUS laajennettiin koskemaan muuta pää-
omatuloa. Vuoden 2016 alusta voimaan astuneen uudistuksen myötä luovutustappion voi vähentää luovutusvoittojen lisäksi myös muusta pääomatulosta, mikä keventää sijoittamisen riskiä ja laittaa pääomia aktiivisemmin liikkeelle. Luovutustappioita saattoi aikaisemmin vähentää ainoastaan luovutusvoitoista, kuluneen ja seuraavien 5 verovuoden ajan (20 miljoonaa euroa).
»» YLE-VERO POISTETTIIN pienituloisimmilta. Yle-veron pienintä maksuunpantavaa määrää korotettiin 51 eurosta 70 euroon, mikä kevensi pienituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotusta 20 miljoonalla eurolla.
MUITA TEKOJA
»» KUNTIEN TEHTÄVIÄ karsitaan 400 miljoo-
Lailla pyritään lisäämään erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sekä pienten innovatiivisten ja kasvuhakuisten yritysten rahoitusvaihtoehtoja.
nalla eurolla.
»» UUSI
JOUKKORAHOITUSLAKI. Lainsäädäntöä on selkiytetty ja yritysten rahoitusvaihtoehtoja monipuolistettu. Vuoden 2017 alusta voimaan tulleella lailla on avattu rahoitusmarkkinoita antamalla uudelle, perinteisiin rahoitusmuotoihin nähden täydentävälle ja osin vaihtoehtoiselle rahoituskanavalle toiminta- ja kasvuedellytykset, luomalla toimialalle selkeät laintasoiset puitteet ja pelisäännöt.
»» HARMAAN TALOUDEN ja verovälttelyn kitkemiseen on panostettu. Hallitus mm. tiivistää automaattista kansainvälisten verotietojen vaihtoa tästä vuodesta lähtien. Tämän lisäksi hallitus on uudelleenneuvotellut verosopimukset Portugalin ja Espanjan kanssa.
12
13
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
14
KESKEISINTÄ:
Energia- ja ilmastostrategiassa: ›› Luovutaan kivihiilen energiakäytöstä ja tuontiöljyn käyttö puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.
KAUPPOJEN AUKIOLOAJAT vapautettiin.
Päätösvalta kauppojen aukioloajoista annettiin kauppiaille.
››
HALLITUS PÄÄTTI kunnianhimoisesta ener-
gia- ja ilmastostrategiasta. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan toimia, joilla Suomi saavuttaa hallitusohjelmassa sekä EU:ssa sovitut tavoitteet vuoden 2030 osalta ja etenee johdonmukaisesti kohti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80−95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.
›› ›› ››
15
Liikenteen biopolttoaineiden osuus nostetaan 30 prosenttiin, jonka lisäksi Suomessa otetaan käyttöön 10 prosentin bionesteen sekoitusvelvoite työkoneissa ja lämmityksessä käytettävään kevyeen polttoöljyyn. Uusiutuvan energian osuus liikenteessä ylittää selvästi hallitusohjelman tavoitteen. Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta yltää noin 50 prosenttiin ja energian hankinnan omavaraisuus 55 prosenttiin. Tavoitteena on vähintään 250 000 sähkökäyttöistä ja 50 000 kaasukäyttöistä autoa.
TEKOJA:
»» HANKINTALAIN KOKONAISUUDISTUS. By-
kuukaudesta kuuteen, ja työntekijän takaisinottovelvoitetta on kavennettu. Tämä madaltaa työllistämisen piilokynnyksiä ja siten helpottaa uusien työtilaisuuksien syntymistä.
rokratia vähenee, pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet osallistua hankintoihin helpottuvat, kilpailun edellytykset vahvistuvat ja innovatiivisille hankinnoille on saatu ajanmukaiset säädöspuitteet.
»» TYÖTTÖMIEN
TYÖNHAKIJOIDEN palveluita uudistetaan. Työttömän työnhakijan työllistymiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota suorittamalla mm. säännöllisiä haastatteluja.
»» 5 VUODEN irtisanomissuoja kuntaliitosten yhteydessä poistettu. Tämä tarjoaa kunnille paremmat edellytykset kuntaorganisaation kehittämiseen kuntaliitosten yhteydessä.
»» SAIRAUSPOISSAOLOJA
JA sairausriskin vaikutuksia työnantajalle vähennetään. Viiden viikon ja sitä pidempiin vuosilomiin sisällytetään kuuden päivän omavastuu vuosilomalla sairastumisesta.
»» HALLITUS PANOSTAA biotalouteen ja puhtaisiin energiaratkaisuihin 300 miljoonalla eurolla. Nämä vauhdittavat uuden teknologian kehitystä.
»» TYÖLLISTÄMISEN ESTEITÄ purettu. Määräaikaisia työsopimuksia voidaan solmia joustavammin, koeaikaa pidennetty neljästä
16
17
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
18
KESKEISINTÄ: HALLITUS PARANTAA maataloustuotannon
RAVINTEITA KIERRÄTETÄÄN ja vesiä suo-
toimintaedellytyksiä. Lisärahoitusta on myönnetty maatalouden investointien turvaamiseksi ja muihin ruuantuotannon kannattavuuden edistäviin toimiin. Tämän lisäksi hallitus on purkanut normeja maataloustuotannosta, sekä myöntänyt 50 miljoonan euron kriisipaketin. Tämän lisäksi hallitus on edistänyt luomumaidon käytön lisäämistä julkisissa hankinnoissa sekä liha- ja maitovalmisteiden alkuperämerkintöjen käytön lisääminen.
jellaan. Mm. ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma tuo yhteensä 12,4 miljoonaa euroa uusien ratkaisujen kehittämiseen. HALLITUKSELLA ON määrätietoinen linja lo-
hen suojelemisessa ja ylikalastukseen vähentämisessä. Vuonna 2011 kokoomuksessa aloitettu kestävän kalastuksen linja on alkanut tuottaa tulosta. Lohikiintiö on vahvistettu tutkijoiden suositusten mukaiseksi ja uhanalaisten kalakantojen suojelussa edetty harppauksin.
TEKOJA: »» MAATALOUDEN KRIISIPAKETTI 50 miljoo-
»» LISÄPANOSTUKSET MAATALOUDEN ym-
naa vuodelle 2017.
päristö-, energia- ja eläinten hyvinvointi-investointeihin. Investointituki nousi 35 prosentista 40 prosenttiin.
»» KALASTUSLAIN VOIMAANTULO ja kalastusasetus.
»» LISÄPANOSTUKSET
»» ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHTAAN edistä-
kautta uhanalaisten kalakantojen tilan parantamiseen (kalatierahat) ja lisäsatsaukset siniseen biotalouteen.
minen. Hanke toimii malliesimerkkinä suuren teollisuushankkeen lupaprosessien hoitamisesta nopeasti ja sujuvasti mm. ennakkoneuvottelumenettelyä hyödyntäen.
»» AKTIIVISET TOIMET kotimaassa ja EU-ta-
»» SAIMAANNORPAN SUOJELUN parantami-
solla maatalouden tämän hetkisen äärimmäisen vaikean tilanteen helpottamiseen.
nen laajentamalla kalastuskieltoalueita.
KÄRKIHANKKEIDEN
19
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
20
KESKEISINTÄ: KIERTOTALOUDEN VAUHDITTAMINEN. Hal-
HALLITUS HYVÄKSYI kalastrategian.
litus on osoittanut 34 miljoonaa euroa kärkihankkeeseen lanta-kaasu-ketjun kehittämiseksi, jätteen kierrätysasteen asettamiseksi 50 %, ja jätealan yrittäjyyden edistämiseen rajaamalla kuntien monopolia.
HOSSAN KANSALLISPUISTON perustaminen
ja Porkkalan luonnonsuojelualueen virkistyskäytön rahoittaminen.
TEKOJA:
»» MAAKUNTAKAAVOJEN ALISTAMINEN ym-
»» HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIKÄSITTELYN
päristöministeriön vahvistettavaksi on lopetettu.
vaatimuksia kohtuullistettiin.
»» ESTEELLISYYSVAATIMUKSIA
KOHTUULLISTETAAN asuntorakentamisessa. Kohtuul-
»» RAKENTAMISEN POIKKEAMISPÄÄTÖKSET ovat siirtyneet kokonaan kunnille.
listaminen tuo joustavuutta asuntorakentamiseen siellä missä nykyiset vaatimukset eivät ole tarkoituksenmukaisia.
»» YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 3. vaihe
on käynnistetty. Vaiheen tarkoituksena on sujuvoittaa ympäristölupamenettelyä.
»» ITÄMEREN JÄTEHUOLTO turvattiin.
Jätehuoltomme nojaa merialueilla ja sisävesillä Pidä Saaristo Siistinä ry:n tekemään tärkeään työhön. Pidä Saaristo Siistinä ry:n käyttämä huoltoalus on tullut elinkaarensa päähän ja alushankinnan mahdollistamiseksi on osoitettu 0,5 miljoonan euron määräraha.
»» MAANKÄYTTÖ- JA rakennuslakia uudistetaan. Esimerkiksi kaavoituksen ja rakentamisen lupaprosesseja sujuvoitetaan ja normeja puretaan. Kauppakeskusrakentamisen helpottaminen suuryksikkösääntelyä keventämällä lisää työtä, investointeja ja kaupan kilpailua. 21
OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
22
KESKEISINTÄ: RIKOKSEN UHRIN oikeuksia on parannettu.
TUOMIOISTUINTEN PROSESSIEN sopeutu-
Hallitus on esittänyt säätämällä lisää paremmasta rikoksen uhrien asemasta.
mista muuttuviin tilanteisiin on sujuvoitettu. Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelymenettelyjä on kevennetty turvapaikkahakemusten käsittelyn osalta, jotta pysytään reagoimaan turvapaikkakriisistä johtuvaan valitusmäärän kasvamiseen.
HARMAAN TALOUDEN torjuntaa paranne-
taan. Piilotetun rahan jäljittämistä helpotetaan todistustaakkasäädöksiä muuttamalla.
TEKOJA: »» TÖRKEÄ LUONNONSUOJELURIKOS on li-
»» PANTTIKIRJAT SÄHKÖISTETÄÄN ja ulos-
sätty rikoslakiin.
ottomenettelyn sähköistämistä mahdollistetaan.
»» TASA-ARVOISEN
AVIOLIITTOLAIN liitännäislait oikeusministeriön puolelta on säädetty siten, että lainsäädäntökokonaisuus astuu voimaan 1.3.2017.
23
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
24
KESKEISINTÄ: VALINNANVAPAUTTA VALMISTELLAAN Ko-
kaslähtöisistä palveluista valinnanvapauden käyttöönottoa varten. Kokeilussa ovat mukana Hyvinkään kaupunki, Keski-Uusimaa, Hämeenlinna, Jyväskylä, Tampere ja Ylä-Savo.
koomuksen linjausten mukaisesti. Valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta sekä ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa palveluihinsa.
SUOMEEN PERUSTETAAN genomikeskus ja
kansallinen syöpäkeskus. Keskukset ovat investointeja suomalaiseen terveydenhoitoon ja tutkimukseen.
PALVELUSETELIKOKEILU ALKAA vuonna
2017. Palvelusetelikokeilu tuottaa tietoa asia-
25
TERVEYS JA HYVINVOINTI »» SOSIAALI- JA terveydenhuollon järjestä-
sekä antaa työkaluja oikeuksien toteutumiseen.
mislaki ja valinnanvapauslain puitteet ovat päätetty. Tämä historiallinen reformi niin palveluissa kuin maakuntahallinnossa toteutuu.
»» HALLITUKSEN
JULKAISI oman tasa-arvo-ohjelman vuosille 2015–2019 ja samapalkkaisuusohjelman. Tasa-arvo-ohjelma kokoaa yhteen hallituksen tavoitteet sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.
»» ISYYSLAIN MUUTOS. Isyyden voi tunnustaa avoliitossa jo ennen lapsen syntymää.
»» HALLITUS UUDISTI tupakkalakia EU:n di-
»» GENOMISTRATEGIAN
rektiivien mukaisesti. Uusi tupakkalaki pyrkii estämään erityisesti nuorten tupakointia kieltämällä tupakkatuotteissa tuoksut ja maut. Lisäksi autoissa tupakoiminen on jatkossa kielletty, kun kyydissä on alle 15-vuotias lapsi.
TOIMEENPANOA
vauhditettiin. Hallitus kohdensi budjettiriihessä 2016 5,8 miljoonaa genomikeskuksen rakentamiseksi.
»» HALLITUS PÄÄTTI vesirokkorokotteen sisällyttämisestä kansalliseen rokotusohjelmaan. Lasten rokottaminen vesirokkoa vastaan säästää sekä yhteiskunnan varoja että lapsia ikävältä sairaudelta.
»» YK:N VAMMAISSOPIMUS ratifioitiin muuttamalla kehitysvammaisten erityishuollosta annettua lakia. YK:n vammaissopimuksen ratifiointi suojaa paremmin syrjintää vastaan
26
TOIMEENTULO »» HALLITUS PÄÄTTI lakimuutoksesta, joka
»» HALLITUS UUDISTI omaishoitoa ja perhe-
sallii ikääntyneen pitkäaikaistyöttömän siirtyä eläketuen piiriin ennen eläkkeelle siirtymistä.
hoitoa koskevaa lainsäädäntöä. Uudistus parantaa omaishoitajien jaksamista, palveluja ja mahdollisuuksia vapaisiin sijaishoitajakäytäntöjä kehittämällä.
»» TOIMEENTULOTUEN
MAKSATUS siirrettiin Kelalle vuoden 2017 alusta, jonka lisäksi toimeentulotuki suojattiin indeksien alenemiselta. Siirto Kelaan parantaa eri kunnissa asuvien ihmisten yhdenvertaisuutta ja vähentää kuntien tehtäviä.
»» HALLITUS ON päättänyt nostaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä hallituskauden aikana kahdesti.
»» ELÄKEUUDISTUS VIETIIN loppuun. Eläkeuudistus takaa eläkejärjestelmän kestävyyden ja sukupolvien välisen tasa-arvon.
27
SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
28
KESKEISINTÄ TURVAPAIKANHAKIJATILANNE ON saatu
TOIMET VÄKIVALTAISTEN ääriliikkeiden ja
hallintaan ja turvapaikkahakemusten käsittely on merkittävästi tehostunut.
vihapuheen kitkemiseksi sekä ennaltaehkäisemiseksi.
POLIISIN TOIMINTAEDELLYTYSTEN ja resurs-
sien turvaaminen.
HALLINTO-OSASTO SISÄISEEN TURVALLISUUTEEN panostetaan
SUOJELUPOLIISIN TASOKOROTUS toimin-
vuodesta 2016 alkaen 50 miljoonaa. Sisäministeriön hallinnonalan osuus on 28,5 miljoonaa euroa, josta: ›› Poliisi 18 miljoonaa ›› Suojelupoliisi 0,5 miljoonaa ›› Rajavartiolaitos 7,5 miljoonaa ›› Pelastustoimi 0,4 miljoonaa ›› Hälytyskeskukset 1,4 miljoonaa ›› Maahanmuuttovirasto 0,7 miljoonaa
nan turvaamiseen ja turvapaikanhakijatilanteeseen vastaamiseksi. Vuonna 2016 tähän myönnettiin 500.000 euroa, vuonna 2017 2 miljoonaa, vuonna 2018 2 miljoonaa, vuonna 2019 2 miljoonaa ja vuodelle 2020 2 miljoonaa.
29
POLIISI-, PELASTUS JA RAJAVARTIOLAITOS »» PELASTUSTOIMEN
UUDISTUSHANKE toiminnan kehittäminen ja rakenteet (linkki maakunta- ja sote-uudistuksiin).
»» POLIISIN
yhdessä auttaakseen nuoria, jotka oireilevat rikoksilla.
»» TALOUSRIKOSTORJUNTASTRATEGIAN JA
LUPAHALLINNON sähköisen
toimeenpano-ohjelma on laadittu ja toimenpiteet käynnistetty.
asioinnin edistäminen: mm. passin hakeminen sähköisesti, henkilökorttilain muutos, joka mahdollistaa sähköisen asioinnin + yksityisen turvallisuusalan lupaprosessien tehostaminen.
»» TÄYDENNYSPOLIISIHANKE
KÄYNNISSÄ.
Hankkeen tehtävänä on valmistella tarvittavat säädösehdotukset täydennyspoliisin kehittämiseksi.
»» AMPUMA-ASELUPAMENETTELYÄ
KOSKEVA lainsäädäntö uudistetaan. Sähköinen
»» POLIISIN
asioinnin ja lupaprosessin kehittäminen.
yleisötilaisuuksissa parannetaan.
»» RAHAPELIYHTEISÖJEN
»» SUOMI SAAVUTTI omat tavoitteensa tiu-
YHDISTÄMINEN.
TARKASTUSTOIMIVALTUUKSIA
Rahapeliyhteisöjen (Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto) uudistuksessa on pidetty huolta nykymallin mukaisen rahapelitoiminnan kehittämisestä ja turvaamisesta.
koissa neuvotteluissa EU:n ampuma-asedirektiivistä. Uusi asedirektiivi ei estä reserviläistoimintaa tai muuta aseharrastamista.
»» SYRJÄYTYMISEN
käyttöön kaksi uutta tehokasta SuperPuma-meripelastushelikopteria kesäkuussa 2016. Hankinnan kokonaisarvo oli noin 57 milj. €. Meripelastuskyky parani hankinnan myötä huomattavasti.
»» RAJAVARTIOLAITOS OTTI operatiiviseen
EHKÄISYYN suunnat-
tu Ankkuri-toimintamalli laajennetaan koko maahan. Ankkuri-mallissa poliisi, sosiaalityöntekijä, psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja ja nuorisotyöntekijä työskentelevät
30
MAAHANMUUTTO »» HALLITUS
»» JÄRJESTYSLAIN
»» ITÄRAJALTA TULLEIDEN turvapaikanhaki-
»» HALLITUS LAATI erillisen turvapaikkapoliit-
joiden virta on pysäytetty.
tisen ohjelman.
»» MAASTA POISTAMISTOIMINTAAN on koh-
»» MAAHANMUUTTOVIRASTON
MYÖNSI lisäresursseja turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Tarkoituksena on mahdollistaa mahdollisimman nopea läpivirtaus.
JA yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muutosesitys järjestyksenvalvojien asettamiseksi vastaanottokeskuksiin.
TILANNEKESKUKSEN perustaminen. Tehtävänä seu-
dennettu lisäresursseja tehokkaan palautusjärjestelmän varmistamiseksi.
rata vastaanottokeskusten toimintaa ja edellytyksiä, erityisesti asiakasmäärää ja kapasiteettia sekä koordinoida ja ohjata uusien turvapaikanhakijoiden sijoittamista vastaanottoyksiköihin.
»» AFGANISTANILAISTEN TURVAPAIKANHAKIJOIDEN paluusta ja palauttamisesta allekir-
joitettiin Suomen ja Afganistanin välinen yhteistyöpöytäkirja.
»» ELY-KESKUSTEN ALUEELLISTEN yhteistyö-
»» TOIMENPIDESUUNNITELMA LAITTOMAN
ryhmien muodostaminen. Yhteistyöryhmien tehtävinä ovat mm. alueellisten laajamittaista maahantuloa koskevien valmiussuunnitelmien toimeenpaneminen, kuntayhteistyö esimerkiksi majoituspaikkojen osalta ja alueellisten tilannekuvien tuottaminen.
maassa oleskelun ehkäisyyn ja hallintaan hyväksyttiin joulukuussa 2016.
31
PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
32
KESKEISINTÄ ASEVELVOLLISUUSLAIN UUDISTUS. Jous-
PUOLUSTUSKALUSTON UUDISTAMINEN.
tavan valmiuden kohottaminen on aiempaa helpompaa.
Toimet uskottavan puolustuksen kannalta keskeisten meri- ja ilmavoimien hankintojen, kuten Laivue 2020 ja Hornetien korvaaminen on käynnistetty.
PUOLUSTUSMÄÄRÄRAHOJA ON korotettu.
Viime vaalikaudella työskennellyt parlamentaarinen ns. Kanervan työryhmä esitti puolustusmäärärahan korottamista, jonka johdosta hallitus päätti korottaa määrärahaa esityksen mukaisesti.
PUOLUSTUSYHTEISTYÖTÄ ON tiivistetty
kumppanimaiden kanssa. Yhteistyötä on tiivistetty mm. Ruotsin, Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa.
33
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
34
KESKEISINTÄ LIIKENNEKAARI. HALLITUS mahdollistaa di-
HALLITUS PIENENTÄÄ tiestön korjausvelkaa
gitaalisten matkaketjujen yhdistämisen ja uusien liikennepalvelujen syntymisen. Jatkossa esimerkiksi yhdellä lipulla voi käyttää useampaa kulkuvälinettä.
600 miljoonalla eurolla. Määräraha on suunnattu mm. siltojen korjaukseen, päällysteiden uusimiseen ja huonokuntoisten teiden kunnostamiseen. Korjausvelkapaketti parantaa liikenneturvallisuutta ja yritysten toimintaedellytyksiä maakunnissa.
HALLITUS VAPAUTTI taksiliikenteen kilpailul-
le. Siirtymäajan jälkeen taksilupasääntely kevenee kilpailun lisäämiseksi.
TEKOJA »» HALLITUS ON suunnannut tiemääräraho-
»» YKSILÖLLISTEN MOOTTORIPYÖRIEN sal-
ja isolla kaupunkipaketilla. Hallitus on osoittanut rahaa mm. Tampereen pikaraitiotielle, Raide-Jokerille Helsingissä ja Espoossa, VT4:lle Oulussa, VT5:lle Mikkelissä ja Turun tunnin junan yhteyden suunnitteluun on myös myönnetty rahoitusta. Tämän lisäksi elinkeinoelämälle tärkeitä ratahankkeita toteutetaan Luumäki-Imatran radan rakentamisella.
liminen.
»» UUSIEN SÄHKÖAJONEUVOJEN (esim. Se-
»» PYSÄKÖINTIKIEKKOA KOSKEVIA vaatimuk-
gway) mahdollistaminen.
sia on vapautettu.
»» TEHOKKAIDEN
»» AJOKORTTILAIN MUUTOKSIA, mm. pätevyysvaatimuksien ja byrokratian keventämistä.
»» TILAPÄISESSÄ
TIENVARSIMAINONNASSA on siirrytty luvanvaraisuudesta ilmoitus-
menettelyyn.
SÄHKÖPOLKUPYÖRIEN
vapauttaminen rekisteröinti- ja vakuutusvelvoitteesta.
35
ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA
36
KESKEISINTÄ VALTIONEUVOSTON ULKOPOLIITTINEN linja
sujen etsimisenä kauppasopimuksien toteuttamiseksi.
on pysynyt selkeänä vaikeasta ajasta huolimatta. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomi vahvistaa läntisiä kumppanuuksiaan, korostaa kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten turvallisuusrakenteiden merkitystä ja pitää yllä vuoropuhelua Venäjän kanssa.
UUSI KOKOOMUKSEN johdolla valmisteltu
kehityspoliittinen ohjelma, jolla kehityspolitiikkaa on uudistettu vastaamaan muuttunutta maailmantilannetta. Ohjelmassa huomioidaan entistä vahvemmin yksityisen sektorin rooli työpaikkojen ja kehityksen moottorina, kohdennetaan apua pakolaiskriisin lähtö- ja kauttakulkualueille, panostetaan erityisesti naisten ja tyttöjen asemaan sekä puhtaaseen veteen ja energiaan.
SUOMI ON noussut vapaakaupan puolusta-
jien johtoon Euroopassa. Tämä on näkynyt mm. aktiivisena EU:n Kanada ja USA -sopimusten puolustamisena sekä uusien ratkai-
37
KAUPPAPOLITIIKKA JA KEHITYSYHTEISTYÖ »» YRITYSTEN
KANSAINVÄLISTYMISTÄ ja vientiä edistävän Team Finland -työ on noussut hallituksen kärkihankkeiden joukkoon. Kotimaassa on vahvistettu yhden luukun periaatta, joka tarjoaa yrittäjille kansainvälistymiseen ja viennin edistämiseen liittyvät palvelut joustavasti samasta paikasta. Samalla tehostetaan ulkomaanverkon toimintaa.
lonkauloihin haetaan ratkaisuja laajasti yritysten julkisia rahoituskanavia hyödyntäen.
»» KAUPAN JA kehityksen yhteys on tiivistynyt. Yksityisen sektorin ratkaisuja hyödynnetään Suomen kehitysyhteistyössä aiempaa enemmän. Hallitus on panostanut 130 miljoonaa euroa Finnfundiin ja tulevina vuosina myös muihin yksityisen sektorin sijoitusinstrumentteihin. Suomalaisyritysten pääsy kansainvälisten järjestöjen hankintoihin on edennyt hyvin. Suomalaisyrityksille on avattu uusi rahoitusinstrumentti tukemaan kehitysmaiden julkisia kestävän kehityksen investointeja.
»» TYÖ
ULKOMAANKAUPPAA harjoittavien pk-yritysten määrän kasvun nostamiseksi jatkuu. Team Finland -palveluita on vahvistettu mm. palkkaamalla maailman kasvukeskuksiin kokeneita asiantuntijoita ja nimittämällä koulutusviennin suurlähettiläs. Rahoituksen pul-
38
TEKOJA »» HALLITUS ON tuottanut rehellistä tilanne-
»» SUOMI ON vahvistanut
turvallisuuspoliittista suhdettaan pääkumppanimaihin. Tämä näkyy tiiviinä vierailuvaihtona ja esimerkiksi puolustusyhteistyötä koskevina asiakirjoina Yhdysvaltojen, Britannian ja muiden kanssa.
kuvaa Suomella ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristönsä voimakkaasta muutoksesta.
»» SUOMI ON tehnyt
linjauksillaan ja teoillaan aiempaa selvemmäksi, että se on tiivis osa läntistä yhteisöä. Suomi ei voi, eikä halua eristäytyä silloin, kun turvallisuus Euroopassa on uhattuna. Samalla Suomi on esittänyt huolensa Yhdysvaltojen uuden hallinnon kannanotoista liittyen mm. maahantuloon ja naisten asemaan maailmassa.
»» LAKI KANSAINVÄLISEN avun antamisesta ja vastaanottamisesta. Lailla mahdollistetaan EU:n yhteisvastuulausekkeen ja keskinäisen avunannon periaatteen mukaisesti se, että Suomi voi tarpeen tullessa antaa ja vastaanottaa apua.
39
KOKOOMUS 2017