Kokoomusministerien kasvuohjelma

MITEN SUOMI MENESTYY TULEVAISUUDESSA − JA MITEN KAIKKI HYÖTYVÄT SIITÄ?

KOKOOMUSMINISTERIEN KASVUOHJELMA

Tulevaisuudessa menestyminen vaatii turvallista muutosta ja rohkeaa etunojaa!

AIKAAMME LEIMAA nopea muutos. Vauhti

on kova. Muutos on ihmisen omaa luovuutta ja ahkeruutta. Muutos ei tule pysähtymään, eikä sen edes pitäisi.

Työ muuttuu ja teknologia kehittyy.

Globalisaatio luo edetessään uutta kilpailua. Kaupungistuminen jatkuu. Ilmastouhan torjumiseksi meidän on ratkaistava joukko ympäristöongelmia.

Digitalisaatio avaa isoja mahdollisuuksia. Emme edes vielä tiedä, mitä kaikkea esineiden internet, bioteknologia, tekoäly tai robotisaatio tuovat tullessaan. Ihmisten arvotkin näyttävät välillä kulkevan eri suuntiin.

Miten Suomi pärjää ja menestyy tässä muutoksessa? Satavuotias Suomi on nous-

sut kehityksen kärkeen kovalla työllä ja satsaamalla osaamiseen. Kärjessä pysyminen edellyttää muutoksen kääntämistä mahdollisuuksiksi. Paikallaan pysymällä muutos muuttuu uhaksi.

HYVÄ YHTEISKUNTA on sellainen, jossa

kaikki kokevat olevansa mukana. Globalisaation ja teknologian kehityksen hedelmiä on jaettava oikeudenmukaisesti. Kehityksen aarteiden kasaantuminen harvoille ei ole oikein.

Muutoksen aiheuttama epävarmuus näkyy turhautumisena ja pettymyksenä. Tämä haastaa jopa demokratiaa. Globalisaatio siirtää työtä alempien kustannusten maihin samalla kun automatisointi vähentää suorit-

tavaa työtä kaikkialla.

Moni kysyy, jakaantuvatko työmarkkinat hyväpalkkaisiin ja kilpailukykyisiin sekä epävarmoihin ja huonopalkkaisiin? Onko uhkana niin sanotun keskiluokan kutistuminen – siis niiden ihmisten väheneminen, jotka elättävät itsensä ja perheensä omalla työllään, jotka maksavat veronsa ja ylläpitävät yhteiskuntaamme ja hoitavat asioitaan tunnollisesti? Tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta ei kestä, jos sitä ei kannattele tällainen laaja, sitoutunut kansalaisten joukko.

MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ politiikan liikku-

matila on vähentynyt. Kansainväliset markkinat, yritykset ja pääoman virrat vaikuttavat ratkaisuillaan ihmisten elämän jokapäiväisiin kysymyksiin enemmän kuin koskaan.

Kuluttajien ratkaisuilla on iso merkitys, ja kansainväliset yhteisöt asettavat reunaehdot kansallisille päätöksillemme.

Ongelmia ei enää ratkota yksittäisillä poliittisilla päätöksillä tai laeilla. Suurten taikatemppujen perään haikailun sijaan tarvitsemme yhteisen näkemyksen ja monia pieniä, oikeaan suuntaan vieviä ratkaisuja.

Tarvitsemme uuden tavan ajatella vaikkapa työstä, oppimisesta, yrittäjyydestä tai sosiaaliturvasta.

Tarvitsemme vuorovaikutusta ja yhteistyötä meillä kotona, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Suomen on oltava mukana kaikissa päätöksenteon pöydissä kansainvälisesti.

TURVALLISET, HYVIN HARKITUT ja tie-

toon perustuvat uudistukset ovat ainoa tie eteenpäin. MIT:n professori Erik Brynjolfsson pelkää, että menneisyyteen takertuvat poliitikot ja edunvalvojat tuhoavat tulevaisuuden.

Uudet teknologiat ja tieteen tulokset voivat tarjota valtavia mahdollisuuksia, mutta ilman järkevää politiikkaa nopea teknologian murros lisää tuloeroja ja epävarmuutta liikaa. Tämä taas vaikuttaa siihen, miten oikeudenmukaiseksi ihmiset yhteiskunnan kokevat. Siksi osa kansalaisista suhtautuu epäillen tai kriittisesti kaikkeen uuteen, myös teknologian ruokkimaan talouden kasvuun ja innovaatioiden käyttöönottoon.

On lopulta kuitenkin meistä kiinni, miten yh-

teiskunta sopeutuu muutokseen ― ja miten hyvin uudistukset lopulta palvelevat ihmistä.

UUDISTAMINEN ei ole Kokoomukselle it-

seisarvo. Se on väline siihen, että Suomi olisi vieläkin parempi maa tulevaisuudessa. Jo vuoden 1920 puoluekokouksessa hyväksyttiin periaate: ”Kokoomuksen arvomaailmaa hallitsee kansan kokonaisetua edistävä uudistusmielisyys.” Tuo periaate pitää.

Muutoksen ei nimittäin tarvitse olla pelottava asia. Tarkoitus on, että asiat tehdään aina paremmin kuin ennen. Tavoite on, että suomalaiset voivat paremmin kuin ennen.

Että kaikki pysyvät muutoksessa mukana.

TÄMÄ ASIAKIRJA tarjoaa joitain ratkaisuja

näihin keskeisimpiin aikamme kysymyksiin: miten Suomi menestyy tulevaisuudessa ja miten kaikki hyötyvät kasvun hedelmistä?

Ytimessä on kestävä, osaamiseen ja ahkeruuteen perustuva talouskasvu, koska vain se tarjoaa mahdollisuuden hyvään yhteiskuntaan.

Ohjelmamme ei missään nimessä ole

kattava. Poliitikot eivät tiedä kaikkia vastauksia! Toivottavasti tämä ohjelma kuitenkin innostaa mahdollisimman monia meistä etsimään vastauksia. Pärjäämme nimittäin ainoastaan silloin, kun meillä on yhteinen tahto löytää yhteisiä ratkaisuja.

TURVALLINEN MUUTOS ja parempi tulevai-

suus eivät tapahdu itsestään – tulevaisuus tehdään! Aivan kuten sata vuotta suomalaista menestystä tähänkin mennessä, huominenkin rakennetaan yhdessä.

Petteri Orpo Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Sanni Grahn-Laasonen Kokoomuksen varapuheenjohtaja, opetus- ja kulttuuriministeri Paula Risikko Sisäministeri Kai Mykkänen Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri

2020-luvun parempi työelämä TYÖ ON sekä yksilön että yhteiskunnan

kannalta uutta synnyttävä, arvoa lisäävä ja merkitystä antava voima. Ei liene hetkeä sitten höyrykoneen keksimisen, jolloin työ ei olisi ollut muutoksessa, mutta muutoksen nopeus on kiihtynyt valtavasti, eikä vauhdin lisääntymiselle näy loppua.

Automatisaatio, digitalisaatio ja globalisaatio siirtävät työtä maantieteellisesti - ja ihmisiltä koneille. Vanhoja ammatteja katoaa ja uusia syntyy. Häviävätkö autonkuljettajat ja kirjanpitäjät, tuleeko tilalle data-analyytikkoja ja elämäntapavalmentajia?

Ennen rakennemuutos tarkoitti sitä, että isoisä oli työskennellyt maatilalla, isä tehtaassa ja poika toimistossa. Nykyään nuoren suomalaisen voi olla viisasta valmistautua jopa kolmeen tai neljään erilaiseen työuraan, koska rakennemuutos on niin nopeaa. Olemme jo kokeneet muutoksia,

joissa esimerkiksi paperitehtaan suljettua kouluttaudutaan hoitajaksi tai kännykkäsuunnittelija siirtyy pelimaailmaan.

TEKNOLOGIA on aina muuttanut työtä, mut-

ta nyt muutosvauhti alkaa olla ihmisille niin nopea, että sopeutuminen vaatii erityistä huomiota koko yhteiskunnalta. Tarvitsemme osallistavaa muutosturvaa niinä hetkinä, kun työpaikka lähtee yllättäen alta. Tarvitsemme elinikäistä oppimista ja joustavia uudelleenkouluttautumisen mahdollisuuksia, kun vanha osaaminen ei enää vastaa tätä päivää.

Lisäksi tarvitsemme osallistavaa sosiaaliturvaa ja ehkä joitain palkkatuen muotoja, jotta mahdollisimman moni pysyy työelämässä.

Tulevaisuuden työmarkkinoilla riskinä on räikeä jakautuminen, sillä korkean tuottavuuden töiden palkkataso nousee entisestään, matalan tuottavuuden töiden palkat

”Työssä ei ole kyse ainoastaan palkasta ja urasta. Työ on tärkeä osa elämää.”

eivät nouse ja keskipalkkaisia työpaikkoja katoaa. Tätä jakautumista voidaan ja pitää ehkäistä yllä mainituilla keinoilla.

TYÖSSÄ ei ole kyse ainoastaan palkasta ja

urasta. Työ on tärkeä osa elämää. Toistaiseksi on mahdotonta ajatella, että voisimme kovassa kansainvälisessä kilpailussa tehdä vähemmän töitä, vielä kun väestömme ikääntyy. Sen sijaan voimme tehdä työelämästä parempaa, tehdä asioita ihmisläheisemmin, joustavammin ja fiksummin.

Monessa mielessä työstä tulee mukavampaa ja joustavampaa: etätyöt lisääntyvät, ihmiselle rutiininomaisia tehtäviä automatisoidaan ja aikaa jää enemmän luovaan ja sosiaaliseen työhön. Toisaalta on entistä vaikeampaa erottaa työ- ja vapaa-aikaa. On ehkä syytä kysyä, onko tuo jaottelu kaikkien osalta edes mielekäs – voi olla mahdotonta

erottaa työminää ja vapaa-ajan minää kun yrittäjämäinen työ lisääntyy, kun työtä tehdään aikavyöhykkeiden yli tai kun työ vaatii luovaa ajattelua ja ideointia. Puhelimen voi sammuttaa, mutta ajatukset jatkavat lentoaan. Nykyiset työaikamallit eivät tunnista tätä muutosta, jossa useat asiantuntijatyössä olevat elävät jo nyt.

TYÖELÄMÄSTÄ voidaan tehdä parempi.

Parempi työelämä tarkoittaa muun muassa työntekijään luottamista, uuden työn tunnistamista, kuormittavuuden huomioimista, osaamisen kehittämistä ja työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyä. Työssäjaksamiseen ja hyvinvointiin panostaminen maksavat itsensä takaisin. Työssä viihtyminen ja työurien pidentäminen tuottavat yrityksille kasvua.

MUUTOKSEN AIHIOITA Parannetaan mahdollisuuksia sovittaa yhteen työ, perheelämä ja vapaa-aika Uudistetaan työaikalakia siten, että se tunnistaa paremmin työn, joka ei ole sidottu aikaan tai paikkaan. Lisätään mahdollisuuksia

Lisätään työpaikkakohtaista sopimista ja uudistetaan yhteistoimintatavat Työpaikoilla tunnetaan asiat parhaiten. Annetaan työntekijöille ja työnantajille mahdollisuus sopia työehdoista ja palkoista parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos yhteis-

Annetaan työntekijöille parempi edustus yhtiön hallintoon Sopiminen edellyttää luottamusta. Luottamuksen lisääminen edellyttää tiedon jaka-

liukuvaan työaikaan, etä- ja osa-aikatyöhön sekä opintovapaaseen. Luotetaan työntekijään. Annetaan työntekijälle mahdollisuus vaikuttaa enemmän omiin työaikoihinsa. Se vähentää sairauspoissaoloja ja lisää työmotivaatiota.

ymmärrykseen ei päästä, mennään nykyiseen tapaan työehtosopimuksen mukaan.

Tämä toisi joustavuutta kaikille ja turvaisi työpaikkoja. Samalla pitää uudistaa yritysten yhteistoiminnan tavat uutta sopimiskulttuuria tukeviksi. Yhteistoimintalain uudistamisella päästään alkuun.

mista. Työntekijöillä on paljon annettavaa yhtiön johtamisessa. Nykyajan johtaminen on harvoin ylhäältä alas käskyttämistä, vaan yhteisen näkemyksen näyttämistä ja työkalujen tarjoamista sen toteuttamiseen.

Aletaan mitata työhyvinvointia järjestelmällisesti Työhyvinvoinnin mittarina voisimme käyttää jaksamisen jalanjälkeä. Mittaamme jo hiilijalanjälkeämme. Jaksamisen jalanjäljessä voitaisiin sopia esimerkiksi jaksamiseen,

Uudistetaan perhevapaat tasa-arvoisemmiksi Suomessa nuorten naisten osallistuminen työelämään on huomattavasti heikompaa kuin Ruotsissa. Tämä haittaa uralla etenemistä, pienentää naisten eläkekertymiä ja saa työnantajat miettimään kahdesti nuorten

Mahdollistetaan ikääntyneiden työntekijöiden jatkaminen työelämässä

motivaatioon ja oikeudenmukaisuuteen liittyvistä asioista. Kerättyä tietoa voitaisiin käyttää hyödyksi työhyvinvointisopimuksissa, jossa viranomaiset, työntekijät ja työnantaja etsivät yhteisiä keinoja parantaa työhyvinvointia.

naisten rekrytointia. Parannetaan työelämän tasa-arvoa ja perheiden tilannetta tekemällä perhevapaauudistus, joka kannustaisi kumpaakin vanhempaa tasa-arvoisesti jäämään kotiin lasten kanssa. Huomioidaan erilaiset perheet. Perhevapaauudistuksen yhteydessä pitää uudistaa myös varhaiskasvatusta.

dollista joustavalla sopimuksella. Puututaan ikäsyrjintään työmarkkinoilla ja kehitetään ikäjohtamista. Poistetaan eläkkeelle siirtymisen yläikärajat.

Jos joku tahtoo jatkaa, sen tulee olla mah-

Päivitetään työvoimapalvelut tähän päivään On tunnustettava, että nykyään työmarkkinat ovat hyvin monitahoiset. Samanlainen työnvälitys ei sovi kaikille. Moninaistetaan työnvälitystä esimerkiksi yksityisillä palve-

luntarjoajilla ja kokeillaan erilaisia tapoja. Mitataan tuloksia ja otetaan parhaat käytännöt muuallakin käyttöön. Kuunnellaan ihmisten palautetta palveluista. Työvoimapalveluiden pitää kannustaa ja tukea, ei sitoa byrokratiaverkkoon tai kytätä.

Yrittäminen, työnteko ja menestyminen kärkitavoitteiksi − Suomi kannustavaksi VAIKKA TYÖ MUUTTUUKIN, ei tulevaisuu-

dessakaan ole mitään muita teitä hyvään yhteiskuntaan kuin kova työnteko. Suomalaiset ovat ahkeraa ja sisukasta kansaa.

Aiemmat sukupolvet rakensivat Suomen hikeä säästelemättä. Tulevaisuudessa menestyksen määrittää ahkeruuden lisäksi myös osaamisemme - sekä tahtomme menestyä.

Suomessa menestymiseen on suhtauduttu hieman nolostellen. Joskus on koettu, että menestys on toisilta pois, ja siksi sitä pitäisi hieman häpeillä. Tällainen ajattelu pitää heittää romukoppaan! Menestyvät osaajat ja yritykset työllistävät, parantavat maailmaa ja maksavat veroja. Tasa-arvoista hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole ilman vaurautta. Suomessa pitää arvostaa menestyviä ja

kannustaa jokaista menestymään.

MENESTYKSEEN LIITTYY myös vastuu. Me-

nestyksen mukana täytyy muistaa eettinen toiminta - niin kansalaisilta kuin yrityksiltä.

Meistä jokainen tarvitsee toinen toistamme.

Me kaikki taas tarvitsemme luontoa. Todelliset voittajat eivät välttele veroja tai vahingoita ympäristöä. Nöyryys ja menestys ovat hyvä pari.

Menestys ei myöskään tarkoita pelkästään taloudellista menestystä. Menestystä on yhtä lailla lähimmäisenrakkaus, arjen sankaruus kuin tieteelliset tai taiteelliset saavutuksetkin, vaikka niitä ei mitatakaan rahassa. Suomessa pitää arvostaa kaikkea vilpitöntä työtä ja kannustaa kaikenlaiseen menestykseen.

MUUTOKSEN AIHIOITA: Puretaan kannustinloukkuja Työn tekemisen pitää aina olla joutenoloa kannattavampaa! Tuhansiin työpaikkoihin esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaalla tai Äänekosken biojalostamon rakennustyömaalla ei löydy suomalaisia työntekijöitä. Alkuvuonna 2017 avoimia työpaikkoja

Päivitetään yritysverotusta osaamiseen ja kasvuun kannustavaksi Suomen yritysverotus on kansainvälisesti kilpailukykyinen. Sen rakenne on pääosin kunnossa. Verotusta tulee korjata maltillises-

Vauhditetaan omistajanvaihdoksia ja pk-yritysten kasvua Mikro- ja pk-yritysten omistajanvaihdoksissa piilee valtava kasvupotentiaali. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa omistajanvaihdoksen pariin tulevissa noin 60 000 yrityksessä työskentelee noin 250 000 henkilöä.

Omistajanvaihdos avaa mahdollisuuksia teknologian hyödyntämiseen, kasvuun ja

on yli 90 000 samalla kun työttömiä on yli 340 000! Kannustinloukkuja tulee purkaa keventämällä pienituloisten verotusta, järkevöittämällä tiettyjä etuuksia – erityisesti vuokria jatkuvasti korottavaa asumistukea – sekä ennen kaikkea alentamalla varhaiskasvatuksen maksuja. Parannetaan myös työn perässä liikkumisen kannusteita.

ti siten, että se aidosti kannustaa kasvuun, ei kiinteän omaisuuden hankkimiseen. Kansainvälisen kilpailun maailmassa yhteisövero on pidettävä kilpailukykyisenä. Myöskään etupainotteista yhteisöveron laskua ei pidä sulkea pois keinovalikoimasta houkutella Suomeen investointeja ja työpaikkoja.

kansainvälistymiseen. Omistajavaihdoksia pitää tukea. Mahdollistetaan yrityksen työntekijöille yrityksen osakkeiden hankkiminen nykyistä helpommin esimerkiksi verotuksella. Selvitetään varainsiirtoveron poistaminen tai muuttaminen maksuperusteiseksi henkilöiden tekemissä kaupoissa yritysvarallisuuden osalta. Parannetaan Finnveran aktiivisuutta ja toimintaedellytyksiä omistajanvaihdoskysymyksissä.

Lisätään yritysten välistä kilpailua Terve ja reilu kilpailu kirittää yrityksiä entistä parempiin suorituksiin. Harvalla alalla esimerkiksi tarvitaan viranomaisen harkintaa sen suhteen, montako toimijaa alalle mah-

Puretaan elämää haittaavia normeja Sääntelytaakka koostuu monenlaisista velvoitteista ja kustannuksista, jotka yritys ja toisinaan kansalainenkin joutuu kantamaan pelkästään viranomaisvaatimusten ja

Nopeutetaan ja sujuvoitetaan lupaprosesseja Sääntelytaakan lisäksi yrityksiä ja esimerkiksi talonrakentajia rasittaa erilaisten lupien saamisen hitaus. Tuoreen arvion mukaan peräti 2,9 miljardin edestä investointeja

tuu. Tunnistetaan ja poistetaan markkinoille pääsyn esteitä. Suljetuista aloista seuraavaksi apteekkialalla on toteutettava hallittu ja suunnitelmallinen siirtymä kohti avoimempia markkinoita.

hallinnollisten velvoitteiden täyttämisestä.

Kaikki siihen käytetty aika ja raha ovat pois varsinaisesta tarkoituksesta eli asiakkaan tarpeisiin vastaamisesta tuotteilla ja palveluilla. Norminpurkua on jatkettava kaikilla rintamilla.

odottaa tällä hetkellä viranomaisen lupapäätöstä. Lupaprosesseja koskeva palvelulupaus on toteutettava siten, että jokaisessa luvassa on joko sitova käsittelyaika tai painava syy poiketa siitä. Annetaan kansainvälisille investoijille ja kasvuyrityksille englanninkielisen asioinnin palvelutakuu.

Tehdään päätöksiä pienyritysten näkökulmasta Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on viime vuosina syntynyt merkittävin osa Suomen uusista työpaikoista. Useimmat yrityksiin vaikuttavat päätökset kannattaa tehdä niiden näkökulmasta. Jos pienet pärjäävät, kyllä isotkin pärjäävät. Erityisesti säätelytaa-

Suunnataan yritystuet paremmin uudistumista tukeviksi Tällä hetkellä valtaosa valtion maksamista yritystuista menee olemassa olevan toiminnan säilyttämiseen. Kansainvälisen kilpailukyvyn tukeminen on tärkeää, mutta pitkällä

Vauhditetaan asuntorakentamista ja kaupunkiympäristöjen kehitystä Asuntojen hinnat erityisesti pääkaupunkiseudulla ovat aito kasvun este. Rakentamista pitää lisätä rajusti. Kaupungeille pitää etsiä kannustimia kaavoittaa lisää ja keventää rakentamismääräyksiä. Aloitetaan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus normeja purkaen. Nostetaan kuntien ja valtion välisten MAL-sopimusten asuntotuotan-

kassa tulee ottaa huomioon pienyrittäjien arki. Uuden lainsäädännön ja normitukseen vaikutukset pienyrittäjiin tulee aina arvioida.

Myös erillinen, huomattavasti sääntelytaakaltaan kevyempi pienyritysasetus tulee selvittää. Tuetaan yritysten myynti- ja markkinointiosaamisen kehittymistä esimerkiksi mahdollistamalla Tekesin osallistuminen myös myynnin kehitysprojekteihin.

aikavälillä tulee pyrkiä siihen, että painopistettä siirretään reilusti uusiutumiseen.

Tällaisia tukia ovat esimerkiksi innovaatiotuet. Tuista suuremman osan voi muuttaa lainoiksi. Tukien vaikutuksia tulee seurata säännöllisesti ja niiden tulee olla pääasiassa määräaikaisia.

non kunnianhimoa. MAL-sopimus voi toimia myös työkaluna kunnallisten rakennusnormien purussa. Puretaan kunnissa tiukkaa asumisen sääntelyä esimerkiksi parkkinormin ja rakennusten ulkoasuvaatimusten osalta. Tehdään suunnitelma kaupunkien välisten ratayhteyksien kehittämisestä sekä osallistutaan kuntien raidehankkeisiin. Uudistetaan tuetun asumisen periaatteet siten, että asunnot kohdistuvat niitä tarvitseville.

Uuden vuosituhannen kestävä kasvu perustuu osaamiseen TUNNETUN

SUTKAUTUKSEN

MUKAAN

Suomen ainoat luonnonvarat ovat puu ja pää. Ilman osaamista emme voi pysyä yhtenä maailman parhaista maista. Työmarkkinoilla korkean osaamisen alat ovat merkittäviä kasvun moottoreita, ja koulutetun työvoiman saatavuus on elinkeinoelämälle kriittinen kysymys.

Vain vahvan sivistyspääoman turvin voidaan tehdä vaikuttavaa tutkimusta, kehittää uusia innovaatioita, synnyttää ja markkinoida tuotteita sekä johtaa organisaatioita.

Uuden kasvun edellytyksenä ovat jatkuva uuden tiedon luominen ja osaamisen uudistaminen.

MAAILMALLA SUOMEN koulutusjärjestelmä

on vetovoimainen esikuva. Olemme Suomessa onnistuneet yhdistämään korkeatasoisen osaamisen, tasa-arvon ja tehokkuuden. Kaikkien suomalaisten lahjakkuus on nyt ja tulevaisuudessakin otettava käyttöön, jotta saamme aikaan kestävää talouskasvua, hyvinvointia ja uudistumista.

Koulutusjärjestelmämme suuria haasteita ei voi kieltää: oppimista haittaavat

asenteet ovat vahvistuneet, koulutuksellisen tasa-arvon kehityksestä kuuluu huolestuttavia viestejä, koulutustason nousu näyttää pysähtyvän ensi vuosikymmenellä. On merkkejä sosiaalisen liikkuvuuden hidastumisesta ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrä kasvusta. Myös sukupuolten tasa-arvon tulee toteutua paremmin kouluissamme.

Tämä kaikki alleviivaa koulutusjärjestelmämme muutoksen tarvetta: emme voi lakata hetkeksikään uudistumasta. Tämä koskee koko koulutuskenttää ja kaikkia tasoja. Samalla on pidettävä kirkkaana mielessä tavoite: jokainen suomalainen lapsi ja nuori ansaitsee maailmanluokan koulutuksen.

ENSIMMÄISELLÄ TASOLLA eli varhaiskas-

vatuksessa on paljon annettavaa. Suomessa varhaiskasvatukseen osallistutaan sangen vähän: olemme tilastojen peränpitäjiä.

Laadukas varhaiskasvatus ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä.

Tutkimusten mukaan varhaiskasvatukseen osallistuminen on lapsen etu: se

parantaa oppimistuloksia, ehkäisee syrjäytymistä ja pienentää koulunkäynnin keskeyttämisen riskiä myöhemmin elämässä.

Varhaiskasvatus on erityisen hyödyllistä kaikkein haavoittuvimmissa oloissa eläville lapsille. Varhaiskasvatus on erittäin vaikuttava, hyvä panostus!

SUOMESSA ERILAISISTA TAUSTOISTA tule-

vat lapset kohtaavat peruskoulussa. Se on suomalainen vahvuus ja mahdollisuuksien tasa-arvon kannalta tärkeä peruskallio. Niin tulee olla jatkossakin. Monipuolinen perusosaaminen on edelleen peruskoulun ydintehtävä, mutta samalla tarvitaan muitakin valmiuksia. Tulevaisuuden avaintaitoja ovat muun muassa ongelmanratkaisu, analyyttinen päättelykyky, tiedon hankinta- ja hallintataidot, kriittinen ajattelu ja informaation lukutaito. Myös yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, elämänhallinta sekä oppimaan oppimisen taidot ovat tärkeitä. Myös luovuudelle pitää antaa tilaa!

VERTAILUSSA korkeakoulujärjestelmämme on sirpaloitunut.

KANSAINVÄLISESSÄ

Emme yllä kärkeen, vaikka meidän pitäisi!

Korkeakoulujen kehittämiseksi tarvitaan edelleenkin vahvuuksiin keskittymistä, rakenteellista kehittämistä, työnjakoa ja päällekkäisyyksien poistamista.

Sivistys ei tarkoita sitä, että on mahdollisimman paljon kaikkea kaikkialla. Meidän on edelleen rakennettava alue- ja alakohtaisia osaamiskeskittymiä, joissa syvennetään osaamista. Omat strategiset valinnat ja paikallisten vahvuuksien alleviivaaminen vaativat rohkeutta, päätöksentekokykyä ja kritiikin sietämistä, sillä tarvittavat päätökset eivät ole aina helppoja.

KORKEAKOULUT JA TIEDE ovat sivistystä

luovia ja ylläpitäviä instituutioita. Tieteen motivaatio on ottaa maailmasta selvää, mutta se voi johtaa myös uusien ratkaisujen ja innovaatioiden kehittämiseen. Yhden uuden tuotteen taustalla voi kuitenkin olla vuosien puurtaminen perustutkimuksen parissa. Tieteen ja yritysmaailman vilkkaampi kanssakäyminen ei ole uhka, vaan valtava mahdollisuus.

MUUTOKSEN AIHIOITA: Poistetaan varhaiskasvatusmaksut asteittain Varhaiskasvatus on vaikuttavin osa koulutuksen kaarta. Se on yksi parhaita tapoja parantaa mahdollisuuksien tasa-arvoa ja ehkäistä syrjäytymistä. Pitkällä aikavälillä tavoitteena pitää olla maksuton osa-aikainen varhaiskasvatus. Koulutusjärjestelmämme kulmakivi on maksuttomuus; tämän täytyy

Lisää kansainvälisyyttä ja kielitaitoa: vaihto-ohjelma kaikille Maailmankansalaisiksi kasvetaan; kansainvälisyys on taito joka opitaan. Tämän taidon pitää olla kaikkien saavutettavissa – ei vain niiden, joiden perheet matkustelevat. Aloi-

Panostetaan opettajien osaamiseen ja täydennyskoulutukseen Peruskoulu on suomalainen menestystarina. Menestyksen avaimet tulevaisuudessa ovat oppijalähtöisyys, maailman parhaat opettajat sekä avoin ja yhteisöllinen toimintakulttuuri. Maailman parhaita opettajia pitää arvostaa, heidän autonomiaansa kunnioit-

päteä myös vaikuttavimpaan koulutuksen muotoon. Näin mahdollisimman moni lapsi voi päästä varhaiskasvatuksen piiriin. Samalla pitää varmistaa, että varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on riittävä osaaminen ja mahdollisuudet lapsen täysipainoisen kehityksen tukemiseen. Maksuton varhaiskasvatus edistää myös naisten työllisyyttä ja työelämän tasa-arvoa, se on tervetullut kädenojennus lapsiperheille.

tetaan kielten opetus jo ekaluokalla, monipuolistetaan kielivalikoimaa ja tuodaan kielikylvyt ja kielisuihkut jo varhaiskasvatukseen kaikkien ulottuville. Otetaan pitkän aikavälin tavoitteeksi se, että jokaisella suomalaisella kuuluu koulutukseen kansainvälisyysjakso – joko vaihtona tai kotikansainvälistymisenä.

taa ja heidän osaamiseensa ja sen täydentämiseen panostaa. Jokaiselle opettajalle pitää turvata mahdollisuus uran aikaiseen ammatilliseen kehittymiseen. Suunnataan kohdennettua tasa-arvorahoitusta haastavimpien alueiden koulujen avuksi, sillä se on tehokas keino korjata laskevia oppimistuloksia. Avataan koulujen ovet ympäröivään yhteiskuntaan ja viedään oppimista ulos luokkahuoneista.

Lisätään oppimista työpaikoilla ja yrittäjyyden valmiuksia Uudistetaan ammatillinen koulutus vastaamaan työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Tunnistetaan opiskelijoiden aikaisemmin hankittu osaaminen ja luodaan sekä nuorille että työelämässä pitkään olleille yksilöllisiä opintopolkuja. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen tutkinnot tulevaisuuden työelämää varten ja mahdollista-

Korkeakoulujen pitää keskittyä vahvuuksiinsa Autonomisille korkeakouluille on annettava työkalut ja mahdollisuudet tehdä omia strategisia valintoja ja rakentaa huippuosaamista. Korkeakoulut ovat tieteen ja tutkimuksen

Tehdään Suomesta maailman teknologiainnostunein kansakunta!

Alennetaan lehtien ja kirjojen digitaalisten sisältöjen arvonlisävero samalle tasolle perinteisten ja painettujen sisältöjen kanssa.

Hyödynnetään teknologiaa ennakkoluulot-

maan erikoistuminen jo opintojen aikana. Lisätään oppilaitosten yhteistyötä työelämän kanssa ja otetaan käyttöön uusi joustava koulutussopimus, joka on erityisesti nuorille käytännönläheinen tapa tutkinnon suorittamiseksi. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta siten, että se kannustaa huolehtimaan jokaisesta opiskelijasta. Rahoitusmalli palkitsee suoritetuista tutkinnoista ja opiskelijoiden työllistymisestä sekä siirtymisestä jatko-opintojen pariin.

kotipesiä, ja siksi niiden autonomista asemaa on vahvistettava esimerkiksi pääomasijoituksin. Lukiokoulutusta uudistetaan niin, että se antaa entistä vahvemman yleissivistyksen ja valmiudet jatko-opintoihin. Lisätään lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä.

tomasti muun muassa hyvinvointi- ja sivistyspalveluissa. Luodaan kansallinen sähköinen yleiskirjasto, jossa kaikille suomalaisille on tarjolla e-kirjoja. Avataan julkiset palvelut ja aineistot avoimiksi alustoiksi, joiden pohjalle voidaan rakentaa uusia käyttöliittymiä ja sovelluksia.

Tulevaisuuden työ on uuden oppimista: kehitetään täydennyskoulutusta Isoin koulutusjärjestelmän haaste on, miten turvataan uran aikainen koulutus. Täydennyskoulutuksessa tärkeintä ei ole aina uuden tutkinnon suorittaminen, vaan uuden osaamisen hankkiminen. On kehitettävä

Innovaatiojärjestelmän uudistaminen Kun tiede ja tutkimus ovat vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa, molempien kasvuun ja kehitykseen saadaan uutta virtaa. Koulutus ja tutkimus, innovaatiotoiminta sekä elinkeinoelämä muodostavat jo nyt Suomen rajat ylittäviä verkostoja – ne ovat luonnostaan kansainvälisiä. Valtion strategi-

uusia rakenteita, jotka mahdollistavat muuntokoulutukset uuden pätevyyden hankkimiseksi sekä osaamisen täydentämisen uusiin haasteisiin vastaamiseksi. Positiivisen rakennemuutoksen tilanteissa on nopeasti reagoitava osaamistarpeisiin myös etupainotteisella työvoimakoulutuksella, valmennuksilla ja koulutussopimus- ja oppisopimuskoulutuksilla.

silla investoinneilla on luotava tähän verkostoon tihentymisen paikkoja meille Suomeen sekä annettava kannustimia vuorovaikutuksen lisäämiselle ja kiihdyttämiselle. Näin synnytetään osaamiskeskittymiä, joissa elinkeinoelämä, kaupunkiseutujen julkinen sektori, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset toimivat yhteistyössä kaikkien hyödyksi.

Tämä vaatii fiksuja innovaatioinstrumenttejä ja taitoa ohjata niiden käyttöä.

Luovien alojen kasvumahdollisuudet Televisio, elokuva, musiikki, design, taideteollisuus, muoti ja peliala ovat esimerkkejä luovista aloista, jotka ovat voimakkaassa kasvussa kaikkialla Euroopassa. Esimerkiksi Lontoossa luovat alat tarjoavat enemmän työpaikkoja kuin pankkisektori! Luovat alat eivät myöskään ole vaarassa kadota auto-

Tehdään Suomesta houkutteleva työskentelymaa kansainvälisille osaajille Meillä Suomessa haasteena on syrjäinen sijainti, outo kieli ja kolea ilmasto. Suomea rakentamaan tarvitaan kuitenkin myös kansainvälisiä osaajia. On tehtävä aktiivisesti töitä huippujen houkuttelemiseksi maahan.

matisaation myötä, ja niillä on syvä sidos yhteiskunnan kulttuuriseen pääomaan. Luovien alojen kehittymiseksi on tärkeää, että yritysten rahoittajat osaisivat arvostaa oikein luovan pääoman (immateriaalioikeudet, IP) rahallisesti. Meiltä Suomesta puuttuvat toistaiseksi tähän oikeat mallit. Luovia aloja ei sovi unohtaa Suomen ja EU:n vienti- ja rahoitusohjelmista. Myös verokäytäntöjä pitää kehittää ja selkeyttää.

Kaikki lähtee siitä, että Suomi on kilpailukykyinen, hyvä ja turvallinen paikka tehdä työtä, opiskella, opettaa ja tutkia. Luovutaan työlupien tarveharkinnasta, puretaan työperäiseen maahantuloon liittyvää byrokratiaa ja järjestetään myös riittävä määrä kansainvälisiä ja englanninkielisiä koulupaikkoja tulijoiden lapsille.

Maailman pelastaminen on kasvupolitiikkaa − clean tech, biotalous ja terveysteknologia IHMISEN JA YMPÄRISTÖN kestävä suhde

on aikamme suurimpia kysymyksiä. Vanhakantaisen ajattelun mukaan talouskasvu ja ympäristön tai ihmisten hyvinvointi ovat vastakkaisia tavoitteita. Tämä ei voisi nykyaikana olla kauempana totuudesta. Suurimmat ympäristöhaasteet ovat taloudellisen toiminnan aiheuttamia, mutta niin ovat myös ratkaisut.

Suomessa on valtavan paljon ympäristöteknologian osaamista, jolla voidaan ratkoa ympäristöongelmia ilmastonmuutoksesta puhtaan veden puutteeseen. Mitä enemmän kaupallistamme ja myymme näitä ratkaisujamme maailmalle, sen paremmin myös ainoa maapallomme voi.

Esimerkiksi kiertotalouden laajamittainen

läpilyönti loisi arvioiden mukaan kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Muuttuvassa maailmassa uudet, kestävällä pohjalla olevat työpaikat toisivat merkittävästi helpotusta rakennemuutokseen. Kiertotalouden myötä työpaikkoja syntyisi etenkin uudelleenvalmistukseen, kierrätykseen, korkeaan teknologiaan ja palveluihin liittyvillä aloilla.

Suomessa on poikkeuksellinen resurssi- ja teknologiapohja kiertotalouden ratkaisuille erityisesti biomassassa eli eloperäisissä materiaaleissa.

ILMASTONMUUTOKSEN vastaisessa taiste-

lussa liikenteen päästöjen vähentämisellä on aivan keskeinen rooli. Sähkö- ja robot-

”Muutoksessa on mahdollisuuksia, jotka Suomen tulee pyrkiä hyödyntämään.”

tiautojen sekä digitalisaation myötä koko autoteollisuus ja liikennetoimiala kokevat rajun muutoksen. Tuossa muutoksessa on mahdollisuuksia, jotka Suomen tulee pyrkiä hyödyntämään.

Suomi on johtavia maita myös terveysteknologiassa ja lääketutkimuksessa. Näitä viemällä ympäri maailman voimme pelastaa henkiä ja parantaa ihmisten elämää. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on aina kyse ennen kaikkea ihmisten terveydestä ja parhaasta mahdollisesta hoivasta.

Meidän parhailla innovaatioillamme on kuitenkin myös kasvupotentiaalia. Väestön ikääntyminen haastaa useita länsimaita ja meillä on osaaminen ja potentiaali löytää

kestäviä ratkaisuja kustannuksien säästämiseksi ja uusien teknologioiden omaksumiseksi osaksi hoitoprosesseja.

TEKNOLOGIA tulee mullistamaan hoitoa ja

hoivaa. Kokonaisia työvaiheita tulee jäämään pois, ja palvelut virtaviivaistuvat ja tulevat vaikuttavimmiksi. Seurauksena on enemmän terveyttä ja hyvinvointia.

Uudet palvelut muuttavat myös kansalaisten roolia passiivisesta hoidettavasta aktiiviseksi oman hyvinvoinnin ylläpitäjäksi ja jopa oman sairauden hoitajaksi. Sote-innovaatioiden kasvupotentiaali voidaan hyödyntää, mikäli teemme rohkeita ratkaisuja ja mahdollistamme kokeiluilla tilan niille kasvaa.

MUUTOKSEN AIHIOITA: Edistetään sähköautoilua ja liikenteen digitaalisia ratkaisuja Jatketaan robottiliikenteen kokeiluja. Mahdollistetaan se, että ihmiset voivat jakaa matkoja nykyistä helpommin. Helpotetaan

Luodaan edelläkävijämarkkinat biotalouden kiertotalousratkaisuille Suomessa Etsitään keino toteuttaa kiertotalousjakeen sekoitevelvoite lannoitteissa. Esimerkiksi polttoaineen sekoitevelvoitteella ja pakkauspussien kiertojaevaatimuksilla luodaan

autonjakopalveluiden kehittymistä. Edistetään päästöttömien autojen hankkimista luomalla parempia kannustimia. Avataan julkiset liikennehankinnat monipuolisille liikennepalveluille. Luodaan liikennepalvelujen työsuhde-etu.

markkinoita skaalattaville kiertotalousratkaisulle. Kevennetään normeja, jotka vaikeuttavat kiertojakeiden hyödyntämistä, esimerkiksi hevosen lannanpoltto ja kierrätysravinteiden käyttöä. Nostetaan lannan prosessointiaste 50 prosenttiin 2025 mennessä.

Tehdään Suomesta energian kysyntäjouston ja varastoinnin edelläkävijä Suomessa sähkö- ja lämpömarkkinoiden pullonkaula ei enää ole vuositason tarjonta ja kysyntä, vaan tasapaino huippukulutustilanteissa. Kulutuspiikkien leikkaaminen on keskeinen ratkaisu päästöjen ja kustannusten minimoinnissa. Avataan harkitusti

Nostetaan sote-liiketoiminta kansanterveyden palvelijaksi Vapautetaan harkitusti sote-palveluita kilpailulle. Valjastetaan julkiset hankinnat kasvun ajureiksi. Ohjataan julkisen sektorin hankintoja innovatiivisiin tuotteisiin. Huolehditaan valinnanvapaudessa monituottajamallin toteutumisesta siten, että pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät markkinoille. Vauhdite-

esimerkiksi lämpöverkko aidosti avoimeksi riippumattomille lämmönsyöttäjille. Sähkön ja lämmön kysyntäjoustojen edellytykset rakennuksiin tulee varmistaa rakennusmääräyksissä. Myös erilaisten varastointimuotojen käyttö pitää mahdollistaa niin, että se on verotuksellisesti järkevää (mm. ajoneuvot, kodin muut pienet varastot, teollisuuden energiavarastot).

taan digipalvelujen käyttöönottoa omahoidossa ja diagnosoinnissa valtakunnallisella etälääkärikokeilulla ja tuetaan potilaita sen käyttöön ottamisessa. Edistetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten vaikuttavaa yhteistyötä yritysten kanssa verkostomaisesti. Nimetään vastuutaho yliopistoista ja tutkimuslaitoksista edistämään terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan strategiaa.

Mukaan ottava talouskasvu − hyötyjen jakaminen oikeudenmukaisesti TEKNOLOGIAN KEHITYKSEN ja globalisaa-

tion hyödyt ovat kiistattomia. Maailman vauraus on kasvanut viime vuosikymmeninä ennennäkemättömällä vauhdilla. Miljardit ihmiset ovat nousseet köyhyydestä, sadat miljoonat vaurastuneet ja kymmenet miljoonat rikastuneet. Markkinatalous ja vapaakauppa ovat osoittautuneet parhaiksi köyhyyden poistajiksi.

Kehityksessä on kuitenkin ollut myös häviäjiä. Tehtaita länsimaissa on suljettu. Työpaikkoja on siirtynyt ulkomaille tai kadonnut kokonaan. Palkkoja on jouduttu joillain aloilla alentamaan. Muutos ja kansainvälinen kilpailu ovat tuntuneet epäreiluilta. Myös maiden sisäiset alueelliset erot ovat saattaneet kär-

jistyä.

Emme voi jatkaa ottamatta huomioon myös kehityksen häviäjiä. Avaimia ovat riittävä muutosturva, kannustus uuteen alkuun sekä uusien mahdollisuuksien tarjoaminen muun muassa laajan aikuiskoulutustarjonnan avulla.

KAIKKEIN TÄRKEINTÄ on pitää huolta mah-

dollisuuksien tasa-arvon kovasta ytimestä: hyvästä koulutuksesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Yhteiskuntamme ei kestä sellaista, että kaikille ei anneta samoja mahdollisuuksia elämässä. Se ei ole oikein.

Tulevaisuudessa entistä suuremman osan töistä tekevät koneet ― älykkäämmät ja

”Markkinatalous ja vapaakauppa ovat osoittautuneet parhaiksi köyhyyden poistajiksi”

kyvykkäämmät kuin osaamme edes ajatella.

Tämä voi kestää vielä vuosikymmeniä, mutta kehitys sitä kohti jatkuu kiihtyvällä tahdilla.

Jo nyt urheilutoimittajien töitä tekevät kokeellisesti algoritmit. San Fransiscossa toimii täysin automatisoitu apteekki, jossa ei ole ainuttakaan työntekijää. Hong Kongin metroa hallinnoi tekoäly, joka muun muassa suunnittelee vuorot ja huollot. Se siis toimii myös huoltomiesten esimiehenä!

TÄLLAISESSA MAAILMASSA meidän tulee

suunnitella uudelleen suhtautumisemme työhön ja koko sosiaaliturvaan. Sosiaaliturvan tarkoitus on olla turvaverkko elämän yllättävissä tilanteissa. Parhaimmillaan verkko

nostaa nopeasti pystyyn ja takaisin työelämään.

Meidän on voitava luottaa sosiaaliturvaan. Sosiaaliturvan tulee tukea tilanteissa, jossa tukea tarvitaan ja kannustaa kaikkia työkykyisiä palaamaan töihin tai muilla tavoin osallistumaan yhteiskuntaan.

Sosiaaliturvan pitää tukea työmarkkinoille osallistumista kaikin mahdollisin keinoin.

Enenevissä määrin tämä ei kuitenkaan kaikissa tilanteissa ole mahdollista, vaikka miten ihminen yrittäisi. Tällöin sosiaaliturvan tulee kannustaa osallistumaan yhteiskuntaan muilla tavoin. Tämä voi olla itsensä kehittämistä tai hyödyllistä työtä esimerkiksi julkisten palvelujen tukemiseksi.

MUUTOKSEN AIHIOITA: Kehitetään henkilöverotusta kannustavasti mutta oikeudenmukaisesti Henkilöverotuksen pitää kannustaa osallistumaan ja ahkeroimaan kaikilla tulotasoilla.

On oikein, että enemmän tienaavat maksavat myös suhteessa enemmän veroja, mutta Suomessa on liian korkea työn verotus ja liian kireä progressio. Säästämiseen pitää

Siirrytään asteittain osallistavaan sosiaaliturvaan Uudistuksen tavoitteena on vähentää syrjäytymistä ja parantaa elämänlaatua. Työttömien sosiaaliturvan perustaksi tulee ottaa

kannustaa ja siitä voidaan verotuksella palkita, mutta ansiotonta varallisuuden kertymistä pitää verottaa kireästi. Varallisuuserot voivat heijastaa ihmisen omia saavutuksia, mutta varallisuuden kohtuuton kerääntyminen ilman tätä yhteyttä heikentää yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden tuntemusta.

Työn verotusta tulee jatkossakin keventää ja siirtää verotuksen painopistettä haittaveroihin.

ihmisen osallistuminen. Tämä voi olla työnhakua, opiskelua tai hyödyllistä vapaaehtoistyötä. Jokainen ansaitsee mielekästä tekemistä ja mahdollisuuden olla hyödyksi yhteiskunnalle, vaikka ei pystyisikään olemaan sillä hetkellä työelämässä.

Helpotetaan eri elämäntilanteiden yhteensovittamista Madalletaan työttömyyden ja työllistymisen välistä kuilua siten, että aktiivisuudesta ja

Parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tasaarvoa valinnanvapaudella Ihmisellä pitää olla mahdollisuus valita laa-

oma-aloitteisuudesta ei menetä heti sosiaaliturvaa. Pienyrittäjän ja palkansaajan sosiaaliturvan tasossa pitää pyrkiä samaan turvan tasoon.

jemmin sote-palvelun tuottajansa. Vahvistuneet, yhdenvertaiset perustason sosiaali- ja terveyspalvelut lisäävät hyvinvointia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Jonot lyhenevät ja laatu paranee.

Jotta Suomi voi menestyä, kaikkien on pärjättävä − pidetään kaikki mukana muutoksessa TÄSSÄ OHJELMASSA on esitelty ajatuk-

siamme siitä, miten Suomeen löytyisi uutta kasvua, osaamista, työtä ja menestystä.

Se vaatii toimia laajalla rintamalla. Nykyään ei voi pärjätä olemalla hyvä vain yhdessä asiassa, on pärjättävä kaikissa lajeissa vähintään hyvin - ja muutamassa erinomaisesti.

Tälle pärjäämiselle on muutamia reunaehtoja, joita ei sovi unohtaa. Ensinnäkin, toimiva demokratia ja hyvä hallinto ovat elinehtoja hyvälle yhteiskunnalle. Niitä on suojeltava ja kehitettävä aktiivisesti.

Nykymaailma on helposti repivä. Tarvitsemme kokoavia voimia, yhteisymmärryksen etsimistä ja yhteistä päätöksentekokykyä. Vaikka kompromissit eivät ketään tyydytä, ne ovat parempia kuin riitaisa päättämättömyys.

Päätökset tulee myös perustaa parhaaseen mahdolliseen saatavilla olevaan tietoon ja hyvään harkintaan. Nykymaailma on monimutkainen. Yksinkertaiset ratkaisut monimutkaisiin ongelmiin ovat harvoin hyviä. Harkinta on entistä tärkeämpää ― vaikka se onkin entistä vaikeampaa nopean julkisuuden paineissa.

Toisekseen, terve julkinen talous on menestyksen ehto. Demokratia ei ole sampo. Emme voi äänestää kassaan lisää rahaa, emme saa rahaa kunnan kirstusta eikä sähkö tule pistorasiasta. Emme pääse karkuun sitä tosiasiaa, että tällä hetkellä julkiset menot ylittävät tulot.

Velkaantuminen on pakko lopettaa.

Velka nimittäin jää tulevien polvien maksettavaksi. Se ei ole oikein. Suomea ei voi hallita niin, että luvataan lisää rahaa kaikkialle.

Kehittämisen pitää tapahtua suurin piirtein nykyisten menojen puitteissa. Nykyisiä rahoja sen sijaan voi ja pitää käyttää järkevämmin. Talous ei ole itseisarvo, mutta se on vaadittava perusta lähes kaikelle muulle.

AUTOMATISAATIO ja globalisaatio muut-

tavat työtä ja ohjaavat varallisuutta uusille urille todella nopeasti. Uudet teknologiat ja tieteen tulokset voivat tarjota valtavia mahdollisuuksia, mutta ilman järkevää politiikkaa nopea teknologian murros lisää tuloeroja ja epävarmuutta liikaa. Tämä taas vaikuttaa siihen, miten oikeudenmukaiseksi ihmiset yhteiskunnan kokevat. Jo tällä hetkellä yhden vertailun mukaan 8 miestä hal-

linnoi puolta koko maailman varallisuudesta. Tällainen kehitys ei ole kestävää.

Kasvun ja hyvinvoinnin edellytyksien lisäksi emme siis voi tarpeeksi korostaa sitä, että kasvun hedelmien oikeudenmukainen jakaminen on yhtä tärkeää kuin kasvu ja menestys. Ilman talouskasvua meillä ei ole mitä jakaa, mutta ilman jakamista meillä ei ole sydäntä.

Maailmassa tulee aina olemaan paremmin pärjääviä ja heikommin pärjääviä.

On sivistyneen ja välittävän yhteiskunnan mittari, miten hyvin pidämme huolen niistä, jotka eivät syystä tai toisesta pärjää. Emme saa päästää yhteiskuntaamme luisumaan kovaksi ja kylmäksi. Me kaikki tarvitsemme jossain vaiheessa elämäämme apua.

Yhdessä olemme enemmän. Yksinään on kenen tahansa huono olla.

VÄLITTÄMISTÄ ei voi ulkoistaa viranomai-

sille. Kanssaihmisistä – aivan kaikista ihmisistä, taustaan katsomatta – välittäminen on meidän jokaisen tehtävä. Yhteiskunnan on kuitenkin pidettävä julkisin varoin huoli siitä, että jokainen saa tarvittavat palvelut ja mahdollisuudet ihmisarvoiseen elämään.

Tasa-arvoisesta hyvinvointiyhteiskunnasta oli helppo pitää kiinni, kun ylivoimaista enemmistöä kansalaisista tarvittiin sen ylläpitoon ja kehittämiseen. Jatkossa näin ei välttämättä enää ole. Yhä suurempi osa suomalaisista uhkaa tipahtaa koko kehityksen ulkopuolelle. Tämän takia ihmisyytemme tullaan vakavasti punnitsemaan tulevien vuosikymmenien aikana.

Kokoomuksen mielestä meillä voi olla vain yksi tavoite, ja se on kaikkien pitäminen mukana muutoksessa. Olemme epäonnistuneet, jos me kaikki emme ole mukana.

Toivottavasti tämä ohjelma on herättänyt ajatuksia – mutta ennen kaikkea toivoa.

Tulevaisuudessa menestyminen vaatii turvallista muutosta ja rohkeaa etunojaa, mutta kaikki viittaa siihen, että huominen on mahdollisuuksia täynnä.

Tähän mennessä elämämme on parantunut joka sukupolvi. Pidetään huoli, että jätämme tuleville suomalaisille vähintään yhtä hienon Suomen!

Suunnataan yhdessä tulevaisuuteen pää pystyssä!